LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle"

Transkriptio

1 LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle Heidi Riihikanto Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Riihikanto, Heidi. Laadukas Louhela laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle, Järvenpää, kevät 2003, osa 1: 23 s. 2 liitettä; osa 2: 49 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni koostuu kahdesta erillisestä osasta. Toinen osa on Setlementti Louhelan laatukäsikirja ja toinen osa käsittelee laatuajattelua sekä sen merkityksestä nykyyhteiskunnassa ja erityisesti sosiaalialan työssä. Setlementti Louhela on erilaisia toimintoja ja palveluja tuottava kahden yhdistyksen kokonaisuus, jonka toiminta-ajatus ja arvot pohjautuvat setlementtityöhön. Louhela järjestää palveluja ja toimintaa kaikenikäisille ja toimintamuotoja ovat mm. päiväkoti, iltapäivätoiminta, harrastekerhot, sovittelu- ja vapaaehtoistoiminta, koti- ja ruokapalvelu sekä maahanmuuttajatyö ja perhetyö. Tämän opinnäytetyön ensimmäisen osan tavoitteena on antaa perustelut laatutyön tekemiselle ja laatukäsikirjan kokoamiselle Setlementti Louhelassa. Siinä kuvataan myös laatukäsikirjan kokoamisen vaiheita sekä sitä laatutyön prosessia, jonka yhtenä tuloksena laatukäsikirja on syntynyt. Opinnäytetyön toinen osa, Setlementti Louhelalle kokoamani laatukäsikirja on yksi esimerkki organisaatioissa tehtävän laatutyön tuloksena syntyvistä dokumenteista ja sen tavoitteena on luoda selkeä ja kattava kuva Louhelan toiminnasta sekä toiminnan järjestelmällisestä kehittämisestä Opinnäytetyön tutkimuskirjallisuutena on käytetty alan kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä Louhelan toiminnanjohtajan haastattelua ja laatukouluttaja Petri Virtasen luentoa. Laatukäsikirjan aineistona on käytetty Louhelan henkilökunnan kuvauksia omasta toimintayksiköstään ja sen työprosesseista sekä näiden prosessien arviointeja. Opinnäytetyön tekeminen alkoi vuoden 2002 keväällä osana Louhelassa tehtävää laatutyötä, jolloin keräsin yhden yksikön kuvaukset sekä muun aineiston käsikirjaa varten. Muista yksiköistä aineisto oli jo kerätty aikaisemmin. Laatukäsikirjan kokoaminen alkoi vuoden 2002 syksyllä, jolloin tarkastin ja täydensin tietoja eri toimintayksiköistä. Työskentelin yhteistyössä Louhelan laatutyöryhmän ja muun henkilöstön kanssa sekä konsultoin organisaatiotamme kouluttavan Net Effect Oy:n kouluttajaa. Laatutyön merkitys sosiaalialan työssä on selvästi kasvamassa. Laatutyötä tehdään niin julkishallinnossa kuin yksityiselläkin sektorilla ja sillä myös saavutetaan haluttuja tuloksia. Nyky-yhteiskunnassamme vallitseva jatkuvan kehittymisen trendi on yhä enemmän arkipäivää myös sosiaalialalla ja palveluja tuottavissa organisaatioissa. Asiasanat: laatu; laatutyö; laatujärjestelmät; sosiaalityö; setlementtiliike; yhteisöt; kehittäminen; asiakaslähtöisyys; kehittämishanke; kvalitatiivinen Säilytyspaikka: DIAK Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Riihikanto, Heidi. Quality at Louhela a Guide for Quality at The Settlement of Louhela, Järvenpää, Spring 2003, Language: Finnish, part 1: 23 pages, 2 appendices; part 2: 49 pages. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. This final thesis consists of two separate parts. One is the quality guide at the Settlement of Louhela and the other deals with quality-thinking and its significance in the current society, especially in social work. The Settlement of Louhela is an association providing social services and activities for the local people. Its services are for example day care, after school activities, conciliating of disagreements and crimes and organising voluntary work It also works with the young and the old, the families and the immigrants. The aim of the first part of the final thesis is to indicate the importance of the quality project at the Settlement of Louhela. It also describes the process of the project and gives the background for producing the quality guide at Louhela. The other part of the final thesis is the actual guide. It is a document arising from the quality project at Louhela and its aim is to provide a distinct and extensive description of the functions and the systematic developing of the functions at Louhela. Material for this final thesis was collected from the literature and previous studies. The interview of the executive director of the Settlement of Louhela was used to observe the quality project. Participating in the project myself made it also easier to describe the project. Material for the quality guide was collected from the descriptions of the work units and working processes of Louhela made by employees. The conclusion of this study is that the significance of the quality-thinking also in social work is rising. Quality work is carried out in every branch of work. And it does have an influence on competitiveness also in the organisations providing social services. Key words: quality; quality models; social work; settlement; developing; customer service; development-project; qualitative Stored at: Library of Järvenpää Unit

4 OSA 1

5 SISÄLLYS JOHDANTO MITÄ ON LAATU Laatuajattelusta Laatuajattelu sosiaalialalla Asiakkaan merkitys laatuajattelussa LAADUN MERKITYKSESTÄ Laadun merkitys sosiaalialalla Laadun merkitys setlementtityössä SETLEMENTTI LOUHELA Louhelan historiaa Louhela nyt LAATUTYÖ LOUHELASSA Lähestymistavan valinta Erilaisia laatujärjestelmiä Euroopan laatupalkintomalli Balanced Scorecard BSC ja EFQM yhdessä Louhelan laatumatkan aloittaminen Laatukoulutusten sisältö ja laatutehtävät LOUHELAN LAATUTYÖN TULOKSET Louhelan laatupolitiikka Louhelan laatujärjestelmä Laatukäsikirja POHDINTA...18 LÄHTEET...22 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Louhelan laatukansio Euroopan laatupalkintomalli

6 JOHDANTO Sosiaalialan eri organisaatiot kohtaavat monenlaisia haasteita, joihin kaikkiin tulisi pystyä vastaamaan. Yksi haasteista on hyvän ja laadukkaan palvelun tuottaminen. Yhä useampi organisaatio onkin alkanut kehittää toimintaansa määrätietoisesti ottanut avuksi erilaisia laadunhallinnan menetelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Stakesin ja Suomen Kuntaliiton kanssa tehnyt jo toiset valtakunnalliset suositukset laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle, 1999.) Sosiaalialalla on monenlaisten palveluiden ohella hyvin monenlaisia organisaatioita tuottamassa näitä palveluja. Perinteisten julkisten palveluiden rinnalla kolmannen sektorin merkitys sosiaalialalla on kasvanut melkoisesti. Yksityiset palveluja tuottavat yritykset, yhdistykset ja järjestöt lisääntyvät ja niiden myötä myös kilpailu sosiaalialalla lisääntyy. (Keränen & Nissinen & Saarnio & Salminen 2001, 7.) Laadunhallintaan on olemassa hyvin monenlaisia menetelmiä ja malleja. Niitä hyödyntämällä tai muokkaamalla voi mikä tahansa organisaatio laatia itselleen sopivan laadunhallintajärjestelmän. Vaikka laatuajattelun periaatteet ovatkin peräisin kovasta liikemaailmasta, voidaan niitä soveltaa myös sosiaalialan pehmeisiin arvoihin perustuvassa toiminnassa. Setlementti Louhela on tehnyt laatutyötä projektiluontoisesti vuodesta 2001 ja tänä aikana se on lukuisten eri vaiheiden kautta luonut itselleen omanlaisensa laatujärjestelmän palvelemaan toimintansa systemaattista arviointia ja kehittämistä. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut laatuajattelun vakiintuminen jokapäiväiseen työhön. Nyt projekti on lähestymässä loppuaan mutta laatumatka on vasta alussa. Laatutyö jatkuu osana arkea ja voidaan hyvillä mielin todeta, että laatuajattelu on sisäistetty organisaatiossa melko hyvin. Laatutyön tuloksena on syntynyt myös laatukäsikirja, asiakkaille ja

7 2 yhteistyökumppaneille suunnattu teos, jonka tarkoituksena on uskottavasti osoittaa Louhelassa tehtävän työn olevan laadukasta ja osaavaa. Käsittelen opinnäytetyössäni ensin laatuajattelua sekä yleisesti että sovellettuna sosiaalialan työhön ja yhdistysmaailmaan ja sen lisäksi esittelen Louhelan laatutyötä ja laatukäsikirjaa. 2. MITÄ ON LAATU Täytyy myös aina muistaa, että laatu on myös kokemuksellinen käsite ja myös siten subjektiivinen rakkauden tai ystävyyden kaltainen kokemus (Keränen ym. 2001, 86). Edellinen lause tarkoittaa, että jokainen ihminen kokee laadun omalla tavallaan ja sillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Esimerkiksi jonkin tuotteen laadukkuus saattaa riippua siitä kysytäänkö valmistajalta vai asiakkaalta, mieheltä vai naiselta tai suomalaiselta vai afrikkalaiselta. Huolimatta laadun määritelmän epämääräisyydestä se koetaan useimmiten positiiviseksi käsitteeksi ja jonkin asian erinomaisuutta kuvaavaksi. (Osma 2000.) 2.1 Laatuajattelusta Laadun määrittämiseen tarvitaan sen tarkastelua useasta eri näkökulmasta sekä suhteellisuudentajua. Eri näkökulmien huomioiminen auttaa näkemään laadun riippuvuuden sen arvioijasta. Laatua määriteltäessä verrataan arvioitavaa asiaa vastaavaan tai ideaaliin tilanteeseen ja laatu määrittyy suhteessa näihin. Laatu syntyy arvioitavan asian ominaisuuksista ja arvioijan lähtökohdista. Se mikä toisen mielestä on laadukasta voi toisen mielestä olla vain kohtalaista. (Lillrank 1998, )

8 3 Laatu on enemmän kuin virheellisyyden poistamista; se on johtamista, suunnittelua, prosessienhallintaa ja asiakkaan tarpeiden tyydyttämistä. Laadun moninaisuutta voidaan havainnollistaa seuraavan esimerkin avulla: laadulla on asiakkaan, ympäristön, suunnittelun ja tuotannon määritelmät, jotka ovat kaikki toisistaan poikkeavia. Asiakkaan näkökulmasta laatu määritellään hankitun tavaran tai palvelun ominaisuuksien perusteella kun taas suunnittelun näkökulmasta laatu määritellään suunnitteluprosessin perusteella. Asiakkaan kokema laatu muodostuu arvioimalla tulosta ja suunnittelun kokema laatu muodostuu arvioimalla tuotantoprosessia. (Lillrank 1998, ) Laatuajattelussa tarvitaan kykyä nähdä laatu kokonaisvaltaisena monista tekijöistä ja monista näkökulmista koostuvana ilmiönä. Laadusta itsestään ei ole hyötyä, ellei sitä voi mitata ja arvioida järjestelmällisesti. (Lillrank 1998, ) Laatua mitataan, jotta organisaation toimintaa voidaan kehittää, edistää, kohentaa ja parantaa. Laatuajattelua on niin teknisillä ja kaupallisilla aloilla kuin palveluja tuottavillakin sektoreilla. Laatuajattelu ei ole uusi keksintö vaan siitä on puhuttu Suomessakin melko laajasti jo 1980-luvulla. Uutta laatuajattelussa voidaan kuitenkin ajatella olevan sen nykyiset haasteet mm. palveluorganisaatioissa. Myös laatuajattelun perusta on uudistunut. Kun 1990-luvulla kehittämiseen motivoivat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen sekä innovatiivisuuden parantaminen, on nykyinen motivaatio pikemminkin organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämisessä (Keränen ym. 2001, ) 2.2 Laatuajattelu sosiaalialalla Hyvinvointipalveluita tuottavissa organisaatioissa puhutaan laadun arvioinnista ja kehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu on tärkeää kaikille, niin asiakkaille kuin palvelujen tuottajille ja rahoittajillekin. Sosiaalialan työssä arvioidaan nykyään tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laadukkuutta. (Keränen ym. 2001, ) Laadun arviointi sosiaalialalla on kuitenkin hyvin

9 4 erilaista verrattuna liikemaailmaan. Sosiaalialan työ on ihmissuhdetyötä ja sitä on luonteensa vuoksi hyvin vaikea arvioida. Alalla tehdään työtä omalla persoonalla, joten arviointi kohdistuu usein työn tekijöihin henkilökohtaisesti. Siksi arvioinnissa on hyvin tärkeää erottaa työtavat persoonasta ja arvioida niitä erikseen. Sosiaalialan laatutyössä on tärkeää soveltaa laatumalleja ja menetelmiä kunkin työyksikön tarpeiden mukaisesti (Keränen ym. 2001, 88). On tärkeää olla sitoutumatta mihinkään malliin ja ajatella laatutyötä oman toimintansa kannalta. Sosiaalialan työn moninaisuus asettaa myös muita erityisiä haasteita systemaattiselle laatutyölle. Asiakkaiden laaja kirjo, toimintojen erilaisuus samassakin yksikössä sekä yksilöllisyyden säilyttäminen ovat hyviä esimerkkejä järjestelmällistä sosiaalialan laatutyötä monimutkaistavista tekijöistä. Myös yhtenäisten, selkeiden ja mitattavissa olevien laatukriteerien luominen sosiaalialan moniammatillisissa työympäristöissä on erityisen haasteellinen tehtävä. Laadunhallinta on sosiaalialan toimijoiden keskuudessa hyvin erilaisissa vaiheissa. Jotkut organisaatiot ovat kehittäneet laadunhallintaansa jo hyvinkin pitkälle kun toiset vasta aloittelevat laatutyöskentelyään. (Outinen & Mäki, Siikander & Liukko 2001.) 2.3 Asiakkaan merkitys laatuajattelussa Opinnäytetyössäni laatu tarkoittaa pääasiassa Setlementti Louhelassa tuotettujen toimintojen ja palveluiden laatua. Tällöin laatu määrittyy ensisijaisesti sen mukaan miten asiakkaat sen kokevat. Setlementti Louhelan laatupolitiikan perustana onkin annettujen lupausten pitäminen eli sopimuksiin kirjattujen tavoitteiden ja laatulupausten täyttäminen kerralla oikein. Lisäksi jokainen yksikkö on määritellyt itselleen minimitasovaatimukset, joihin vähintään on päästävä.

10 5 Palvelujen ja toimintojen laatu voidaan jakaa kahteen välttämättömään ulottuvuuteen laadun käsitteessä: tekniseksi ja toiminnalliseksi laaduksi. Tekninen laatu vastaa kysymykseen mitä asiakas saa? Tekniseen laatuun sisältyvät organisaation aikaansaamat tulokset. (Grönroos 1987, 11; Poutanen 2001.) Teknistä laatua Louhelassa on mm. iltapäivätoiminnan, kotipalvelun ja vaikkapa päivähoidon sisältö. Tekninen laatu on palvelun tai toiminnan lopputulos ja siihen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. henkilökunnan ammattitaito ja toiminnassa käytettävät välineet. Tekninen laatu on laadukkaan toiminnan perusedellytys mutta se ei yksin riitä takaamaan hyvää kokonaislaatua. (Grönroos 1987, 11; Poutanen 2001.) Toiminnallinen laatu vastaa kysymykseen miten asiakkaat kokevat laadun? Toiminnallinen laatu mittaa asiakkaiden ja työntekijöiden välisen yhteistyön laatua ja siihen vaikuttavat henkilökunnan asiakaspalvelutaidot, palveluhalukkuus, asenteet asiakkaita kohtaan ja toimintojen ja palveluiden käytännön toimivuus. Toiminnallinen laatu määrittelee organisaation kykyä toimia voimavarojensa mukaisesti. Toiminnalliseen laatuun sisältyvät siis sekä toiminnan että henkilöstön johtaminen, organisaation strategia ja toimintaperiaatteet, yhteistyö sekä toimintaprosessit. (Grönroos 1987, 11-12; Poutanen 2001.) Mielestäni edellä esitetty jako kahdenlaiseen laatu-ulottuvuuteen on mielekäs ensinnäkin siksi, että sen 1980-luvun lopulta peräisin oleva idea on sama kuin nykyaikaisen Euroopan laatupalkintomallin (liite 1). Tämä kuvaa laatuajattelun merkittävyyttä ja pysyvyyttä, sitä ettei se ole pelkästään ohimenevä trendi. Toiseksi, jako nostaa esille asiakkaan. Palveluja tuottavan organisaation laadusta puhuttaessa on tärkeää asettua asiakkaan asemaan. Ei ole perusteltua kehittää toimintaa pelkästään organisaatiosta lähtevien tarpeiden pohjalta vaan on ensisijaisesti otettava huomioon asiakas, jota varten organisaatio on olemassa. Teknisen laadun taso on melko helppo määritellä myös palveluja tuottavassa organisaatiossa, sillä siihen on usein olemassa valmiit kriteerit tai ne on ainakin helposti luotavissa. Kuinka koulutettua henkilökunta on? Ovatko käytössä olevat välineet ehjiä, ajanmukaisia ja

11 6 toimivia? Onko lapsilla mahdollisuus nukkua päiväunet päiväkodissa? Toiminnallisen laadun kohdalla tilanne on toinen. Jotta voidaan arvioida laadun tasoa, on organisaation määriteltävä sopivat ja oikeanlaiset kriteerit. On kysyttävä asiakkailta miten he kokevat saamansa palvelun laadun. On osattava kysyä oikeita asioita ja vielä kehitettävä toimiva mittaristo mittaamaan vastauksia ja niiden merkityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Suomen Kuntaliiton yhdessä julkaisemissa valtakunnallisissa suosituksissa painotetaan myös asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujen laadunhallinnassa. Asiakas on suositusten mukaan otettava huomioon entistä tehokkaammin toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä. Vaatimus ei ole yksinkertainen eikä nopeasti toteutettavissa alan asiakaskunnan laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimintaa kehitettäessä asiakaslähtöisyys on nykyään avainsana ja perusedellytys laadunhallintaan. (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle, ) 3. LAADUN MERKITYKSESTÄ 3.1 Laadun merkitys sosiaalialalla Outisen ym. tekemässä tutkimuksessa laadunhallinnan tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla todetaan, että sosiaalialalla laatutyöskentelyn seurauksena tulokset olivat yli puolella olleet myönteisiä. Mm. asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaiden tyytyväisyys oli kasvanut, henkilöstön tyytyväisyys ja organisaation johdettavuus oli lisääntynyt ja palveluprosessien laatu parantunut. (Outinen ym. 2001, ) Virtasen & Mäkisen & Väänäsen tutkimus Onko laatupalkintotoiminnalla vaikuttavuutta? osoittaa, että ei pelkästään yritysmaailmassa vaan myös

12 7 kolmannella sektorilla tehty pitkäjänteinen ja järjestelmällinen laatutyö vaikuttaa positiivisesti organisaation toimintaan. Laatutyöllä on koettu saavutettavan myönteisiä kokemuksia, arvostusta ja positiivista julkisuutta. Laatutyön seurauksena työtyytyväisyys lisääntyy, toimintatapoihin tulee muutoksia, organisaatio- ja johtamiskulttuuri kehittyvät, tulokset ja asiakastyytyväisyys paranevat ja imago kohentuu. Toimintatapojen sekä organisaatio- ja johtamiskulttuurin kehittämisellä puolestaan parantuvat organisaation henkilöstötulokset ja suorituskyky. (Virtanen 2003.) 3.1 Laadun merkitys setlementtityössä Setlementtityö on perinteisesti aatteellista auttamista, hyväntekeväisyyttä ilman oman edun tavoittelua. Sen tarkoitus on luoda siltoja ja yhdistää ihmisiä vastapainona asemasta tms. johtuvalle eriarvoisuudelle. Setlementtityö on yhteisötyötä, jossa auttajat ja autettavat ovat samanarvoisia ja he tukevat toisiaan vastavuoroisuuden periaatteella. Setlementtityö on vaihtoehto viralliselle sosiaalityölle, kun virallisella sosiaalityöllä tarkoitetaan byrokraattista, ylhäältä johdettua, riippuvaiseksi tekevää ja sopeuttavaa auttamista. Setlementtityö lähtee alhaalta, kansalaisten tarpeista ja se tukee kokonaisvaltaisesti ja kutsuu mukaan. Nykyaikainen setlementtityö ei enää ole pelkästään pyyteetöntä vapaaehtoisvoimin tehtävää hyväntekeväisyyttä mutta siinä on kuitenkin nähtävissä yhteisöllisyyttä korostavat perinteet. Se pyrkii olemaan kaikille avointa, ratkaisukeskeisyyttä korostavaa toimintaa, joka edelleen perustuu setlementtityön arvoille. (Roivainen 2001, 9-20.) Setlementtityö edustaa kolmannen sektorin palveluntuottajia, joiden merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistäjänä on kasvanut viime vuosina suureksi ja sen ennustetaan kasvavan edelleen. Suomessa kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät julkisia palveluja sekä kehittävät uudenlaisia toimintamalleja sosiaalialalle. (Roivainen 2001, ) Nykyinen suuntaus näyttää kuitenkin siltä, että kolmannen sektorin resursseja tarvitaan yhä enenevässä määrin korvaamaan julkisia palveluja. Tämä asettaa niin

13 8 järjestökentälle kuin julkisellekin sektorille uudenlaisia vaatimuksia. Tällöin myös sosiaalialalla ajankohtaisen laatutyön merkitystä yhteisötyössä on pohdittava. Setlementtien laatutyössä ja kehittämisessä on tärkeää muistaa soveltaa menetelmiä ja malleja niin, että ne sopivat työn arvoperustaan. Kansalaisten tarpeet on nähtävä ensisijaisina lähtökohtina myös kehittämistyössä. Kuinka sitten on mahdollista säilyttää perinteiset arvot nyky-yhteiskunnan hurjassa kehitysvauhdissa ja lisääntyvän kilpailun paineessa? Ainakin se on selvää, että vaaditaan periaatteiden uudelleenarviointia ja reflektointia 2000-luvulle. (Roivainen 2001, ) Setlementit ovat yleensä hyvin tunnettuja paikallisella tasolla mutta laatutyöllä saavutettava uskottavuus ja positiivinen julkisuus auttavat setlementtejä ja setlementtityötä yleensä saavuttamaan paremman aseman yhtenä palveluntuottajana. Myös palkatuista ammattilaisista ja vapaaehtoisista työntekijöistä koostuva sekalainen organisaatio selkeytyy ja tulee tutuksi kaikille työntekijöille järjestelmällisen, organisaatiota kehittävän laatutyön avulla. Näin on tapahtunut Louhelassa sen laatumatkan aikana. 4. SETLEMENTTI LOUHELA 4.1. Louhelan historiaa Setlementtityön juuret ovat 1800-luvun lopun Lontoossa, jossa perustettiin ensimmäinen setlementti vuonna 1884 vapaaehtoisten voimin. Se oli eräänlainen kannanotto kaupungistuneen ja teollistuneen yhteiskunnan sosiaalisiin epäkohtiin. (Roivainen 2001, s.9.) Suomeen setlementtiliike tuli jo muutamia vuosia jälkeenpäin mutta varsinaisena suomalaisen setlementtityön isänä pidetään Sigfrid Sireniusta, joka perusti Suomen ensimmäisen setlementin, Teollisuusseutujen evankelioimisseuran vuonna Tästä

14 9 seurasta muodostui ajan myötä Suomen Setlementtiliitto ry vuonna (Suomen Setlementtiliitto ry ) Setlementtityö Järvenpäässä sai alkunsa vuonna 1945, jolloin aloitettiin kerhotoimintaa Kalliolan setlementin nimissä. Itsenäinen Setlementti Louhela on perustettu vuonna Toiminta on laajentunut silloisesta kerho- ja leiritoiminnasta koko ihmisen elämänkaaren kattavaksi toiminta- ja palvelukokonaisuudeksi. Louhelan Nuoret ry. erosi emoyhdistyksestä vuonna 1974, silloisten lakiuudistusten myötä. (Peltola 1995.) Nykyään Setlementti Louhela on siis kahden yhdistyksen kokonaisuus; Setlementti Louhela ry:n ja Louhelan Nuoret ry:n. Yhdistykset toimivat tiiviissä yhteistyössä ja käytännössä niitä erottaa vain nimi ja osittain erilliset hallintoelimet. 4.2 Louhela nyt Louhelan Setlementissä, niin kuin setlementeissä yleensäkin, toiminnan muodot määräytyvät paikallisten ihmisten tarpeista. Työ perustuu kumppanuudelle asiakkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Setlementtityön tarkoituksena on edistää yksilön elämänhallintaa, ehkäistä syrjäytymistä, mahdollistaa elämän kestävä oppiminen, edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lähimmäisyyttä sekä kehittää yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistäviä toimintamuotoja. (Roivainen 2001, 87.) Louhelassa on toimintaa kaikenikäisille päiväkodista, iltapäivä- ja harrastekerhoista aina koti- ja ruokapalveluun, vapaaehtois- ja maahanmuuttajatyöhön sekä retkeilyvälinevuokraukseen. Myös rikosten ja riitojen sovittelutoiminta, koulutus, perhetyö, seikkailutoiminta ja kirpputori kuuluvat Louhelan palvelujen kirjoon. Louhelan toiminta on jaettu eri yksiköihin, jotka toteuttavat omaa toimintaansa melko itsenäisesti.

15 10 Kaikessa toiminnassa näkyvät setlementtityön arvot, joita ovat yksilön oikeuksien kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan, paikallisuus, usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen, ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus sekä sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen (Suomen Setlementtiliitto ry ) Setlementti Louhelan arvot ovat ihmisläheisiä ja ns. pehmeitä arvoja. Laatutyöskentelyn soveltaminen näihin arvoihin perustuvassa työssä on haasteellinen tehtävä. Toimintaa kehitettäessä ja uusia toimintamuotoja luotaessa on jatkuvasti pidettävä mielessä ihmiset, joita varten toimintaa on. Setlementtityön perustuessa ympäristöstä nouseviin tarpeisiin on asiakas erityisen merkittävässä asemassa Louhelan laatutyössä. Laatutyön liikemaailmasta lähtevät ns. kovat arvot kuten tuottavuus, tehokkuus ja korkea suorituskyky tulee soveltaa ja suhteuttaa organisaation toimintaperiaatteisiin. Louhelassa tuottavuus voisi tarkoittaa onnellisia lapsia toiminnassa ja tehokkuus mahdollisimman täysiä harrasteryhmiä. Suorituskykyä voisi kuvata palveluiden kattavuus sosiaalialan kentässä.

16 11 5. LAATUTYÖ LOUHELASSA 5.1 Lähestymistavan valinta Lähestymistapa laadunhallintaan perustuu organisaation tarpeisiin. Laatutyön aloittamisessa kohdataan monia kysymyksiä ja valinnan paikkoja. Laatutyön toteuttamiseksi on monia mahdollisuuksia. On olemassa lukuisia valmiita toimintamalleja, kouluttajia ja konsultteja. Sosiaalialan työhön on vaikea soveltaa liikemaailmaan suunniteltuja malleja sellaisenaan, joten on valittava kehityskelpoinen malli, josta voi muokata omansa. Laatutyö vaatii aina myös lisäresursseja, vähintään työntekijöiden aikaa ja panostusta. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Louhela meni pilotiksi Suomen Setlementtiliiton projektiin Laatu syntyy teoista , joten kouluttaja oli jo valittu ja laatutyön viitekehys suunniteltu. Ulkopuolisen kouluttajan käyttämisessä on monia etuja. Kouluttaja tuntee käytettävät menetelmät ja laatutyökalut. Ulkopuolisuus auttaa kouluttajaa näkemään eri asioita kuin organisaation sisältä katselevat. Ulkopuolinen kouluttaja voi olla myös tasapainottava tekijä ja vauhdin ylläpitäjä. Kouluttajalla on kokemusta erilaisista malleista ja niiden toimivuudesta erilaisissa toimintaympäristössä. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Näiden etujen lisäksi ulkopuolisen kouluttajan käytössä voi olla myös riskejä, ainakin sosiaalialalla. Kouluttajan voi olla vaikea sisäistää organisaation toimintaperiaatteita ja arvoja, jotka poikkeavat liikemaailmasta. Kuitenkin laatutyön yleistyminen sosiaalialalla lisää kouluttajien kokemusta. Louhelassa kouluttajasta on pelkästään positiivisia kokemuksia. Koulutukset ovat olleet hyviä ja ne ovat palvelleet tarkoitustaan hyvin.

17 Erilaisia laatujärjestelmiä Euroopan laatupalkintomalli Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) käytetään oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri puolilla maailmaa. EFQM laatupalkintomalli on organisaation nykytilan itsearviointimalli, joka auttaa organisaatiota mittaamaan omaa laatutasoaan ja suhteuttamaan sitä myös muiden kehitystasoon. EFQM malli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen (liite 1). Arviointialueista viisi liittyy organisaation toimintaan ja neljä tuloksiin. Toiminta -arviointialueilla arvioidaan miten organisaatio toimii. Arvioinnin kohteina ovat johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategiat, resurssit sekä toimintaprosessit. Tulokset - arviointialueilla puolestaan arvioidaan, mitä organisaatio on saavuttanut. Tulokset jaetaan vielä henkilöstö- ja asiakastuloksiin sekä yhteiskunnallisiin ja suorituskyvyn tuloksiin. (Poutanen 2001, ) Näistä arviointialueista muodostetun laatukriteeristön tärkein tehtävä on organisaation vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistaminen sekä yhteisen foorumin tarjoaminen keskustelulle organisaation menettelytavoista, tärkeistä asioista ja kehityskohteista. Mallin peruslähtökohtana on, että erinomaiset tulokset saavutetaan toimintaprosessien avulla. Tästä lähtökohdasta malli jättää käyttäjälleen myös runsaasti tilaa valita oma tapansa saavuttaa tavoite Balanced Scorecard Balanced Scorecard malli (BSC) on kehitetty tukemaan yrityksen strategista suunnittelua. Siinä on otettu taloudellisen näkökulman lisäksi huomioon asiakastyytyväisyys, henkilöstön sitoutuminen ja ammattitaito sekä sisäiset prosessit. Balanced Scorecard painottaa myös oppimisen ja kehittymisen

18 13 merkitystä. Mallin avulla yritys pystyy selkeyttämään strategiaansa ja yhdistämään käytännön siihen. (Outinen ym. 1999, ) Olve & Roy & Wetter (1999) kuvaavat mallia seuraavasti: Balanced Scorecard on eräänlainen mittaristo, jonka avulla mitataan yrityksen vision ja strategian onnistumista ja tuloksellisuutta. Vision mukaisesti suunniteltuja strategioita arvioidaan taloudellisesta näkökulmasta, asiakasnäkökulmasta, prosessinäkökulmasta sekä oppimisen kannalta. Mittariston avulla määritellään vision jokaiselle osa-alueelle strategiset tavoitteet, ne tekijät, joilla päästään parhaisiin tuloksiin, tärkeimmät mittarit, joilla arvioidaan tuloksia sekä ne toimenpiteet, joilla vision mukaiset tavoitteet saavutetaan. (Sternberg 2002, 19.) BSC ja EFQM yhdessä Balanced Scorecard -mallilla arvioidaan toimintaa strategisen johtamisen näkökulmasta. EFQM -mallissa puolestaan toimintaa havainnoidaan toiminnan laadun ja kehittämisen näkökulmista. Näiden mittaristojen käytöstä saadaan paras hyöty käyttämällä niitä mielekkäällä tavalla yhdessä. Balanced Scorecard paljastaa kehitystrendejä vision näkökulmasta, mutta ei tavallisesti anna riittävästi välineitä toiminnan syvälliseen kehittämistyöhön. EFQM -arviointi mahdollistaa syvällisen tarkastelun organisaation toimintaprosesseista ja sen avulla on mahdollista saada vastaus kysymykseen miksi toiminnalliset prosessit tuottavat sellaisia lopputuloksia kuin tuottavat. Tasapainotettua arviointia ja itsearviointia rinnakkain käyttämällä saadaan toiminnasta monipuolinen ja syvällinen kuva sekä toiminnan suunnan että sen sisällön osalta.

19 Louhelan laatumatkan aloittaminen Kehittämis- ja uudistustyö alkoi Louhelassa jo vuonna 1998, jolloin kehitettiin olemassa olevia toimintamuotoja paremmiksi ja aloitettiin muutamia uusia. Määrätietoinen laatutyöskentely aloitettiin Louhelassa vuoden 2001 syksyllä, jolloin Louhela meni mukaan Setlementtiliiton Laatu syntyy teoista projektiin yhdeksi laatupilotiksi. Siitä lähtien laatutyö on ollut osa Louhelan arkipäivää ja siinä on mukana molempien yhdistysten, Setlementti Louhela ry:n ja Louhelan Nuoret ry:n koko henkilöstö. (Sternberg 2003.) Laatutyön onnistumiseksi on sekä organisaation johdon että henkilöstön sitouduttava siihen. Johto on laatutyössä motivoija, innostaja ja eteenpäin luotsaaja. Henkilöstön innostuneisuus ja innovatiivisuus ovat myös edellytyksiä laatutyön onnistumiselle. Johdon on oltava myös varautunut muutosvastarintaan ja sen torjumiseen. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Laatutyöskentely aloitettiin Louhelassa koko henkilöstölle tarkoitetuilla laatukoulutuksilla, joissa pohdittiin toiveita, tarpeita ja kehittämisalueita kullakin toiminnan alueella (Sternberg 2003). Osallistujien määrä on matkan aikana kasvanut, joten johto eli Louhelan tapauksessa johtoryhmä on onnistunut innostamaan henkilöstöä osallistumaan laatutyöhön. Ja viimeistään silloin, kun jokaisesta yksiköstä piti tuottaa prosessikuvauksia ja arviointeja, oli jokainen yksikkö mukana laatutyössä. Muutosvastarintaakaan on tuskin ollut, joten laatutyö on edennyt koko ajan jouhevasti. 5.4 Laatukoulutusten sisältö ja laatutehtävät Laatukoulutukset on järjestetty Louhelassa ja niitä on vetänyt Net Effect Oy:n kouluttaja Outi Mäkelä. Kouluttaja on yhteistyössä Louhelan laatutyöryhmän kanssa suunnitellut koulutusten sisällön ja huolehtinut laatutyön etenemisestä. Koulutusten välissä henkilökunta on tehnyt laatutyötä tuottamalla kuvauksia ja muita dokumentteja oman yksikkönsä toiminnasta.

20 15 Laatukoulutusten alkuvaiheessa analysoitiin henkilökunnan toiveita Louhelan kehittämiseksi. Ensimmäisessä osassa pohdittiin myös laatutyön mahdollisuuksia ja uhkia, tuotteistamista, arvoja ja laatutyön merkitystä. Ensimmäisen koulutuksen jälkeen henkilöstölle annettiin tehtäväksi pohtia omaa paikkaansa organisaatiossa sekä yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Lisäksi alettiin miettiä sopivia mittareita laadun arvioimiseksi. Henkilökunnan tuotoksia purettiin koulutuksessa. (Sternberg 2003.) Laatutyöskentely jatkui tehtävällä, jonka tarkoituksena oli saada aikaiseksi selkeät prosessikuvaukset jokaisen yksikön toiminnasta ja toiminnan periaatteista. Nämä kuvaukset sisältävät olennaiset työprosessit yksityiskohtaisesti selitettyinä. Seuraavaksi ryhdyttiin arvioimaan valmiita prosessikuvauksia. Jokaisessa toimintayksikössä pohdittiin mitkä prosessit toimivat ja mitkä eivät sekä miten niitä voisi kehittää. Prosessikuvausten tekeminen auttoi jo tässä vaiheessa monia yksiköitä yksinkertaistamaan ja tehostamaan toimintaansa, kun joskus hyvinkin monimutkaiset kuviot selkiintyivät. (Sternberg 2003.) Laatukäsikirjan tekeminen oli ollut esillä jo joissain koulutuksissa ja se tuli ajankohtaiseksi aiheeksi keväällä 2002, jolloin olin työharjoittelujaksolla Louhelassa tekemässä laatukartoitusta iltapäiväkerhojen osalta. Sovittiin, että kokoaisin laatukäsikirjan opinnäytteenäni seuraavan syksyn aikana. Laatukäsikirjaa varten henkilökunta sai taas uuden tehtävän eli konkreettisten ja selkeiden laatulupausten tekemisen. Lupausten tuli olla yksinkertaisia ja toteutettavissa olevia. Koulutuksissa esiteltiin käsikirjan sisältöä ja käyttötarkoitusta sekä pohdittiin kehittämisehdotuksia. Koulutuksissa on siis käsitelty laatutyön perusteita ja käsitteitä sekä laatutyön merkitystä organisaatiolle. Niissä on esitelty erilaisia laatutyökaluja ja niiden soveltamista omaan käyttöön. Koulutuksissa on perehdytty prosessiajatteluun ja erilaisten mittareiden käyttämiseen. Näiden lisäksi henkilöstö on osallistunut laatutyöhön monenlaisten nykyhetken laatua kartoittavien tuotosten välityksellä.

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan?

Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Monikäyttöinen, notkea CAF - mihin kaikkeen se taipuukaan? Raila Oksanen 1.9.2016 Page 1 Monikäyttöisyyden lähtökohta CAF on tarkoitettu helppokäyttöiseksi työkaluksi julkisen sektorin organisaatioiden

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo

Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Balanced Scorecard (BSC) = Tasapainoitettu mittaristo Jaana Bom Merja Prepula Balanced Scorecard Yritysstrategian ja rakenteen yhdensuuntaistamisjärjestelmä Strateginen johtamisjärjestelmä Strategiset

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa?

Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Laadunhallinta ja tuloksellisuus lukiokoulutuksessa Lukioseminaari 11.4.2012, Kuntatalo Juha Karvonen, kehittämispäällikkö Mitä laadulla tarkoitetaan lukiokoulutuksessa? Lukioseminaari 11.4.2012 Lukion

Lisätiedot

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy

Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Omavalvonta osana oman toiminnan systemaattista laadunhallintaa Valvira 25.8.2015 Johanna Paavolainen, LL, liiketoimintajohtaja Mainio Vire Oy Mainiossa Vireessä jo 15 vuotta Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Kehittämisrakenneseminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely Sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisen kehittämisrakenteen seminaari 3.6.2009 Ilmoittautumisen yhteydessä Webropol kysely

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

STRATEGIA 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta 1( 9) 2013-2016 Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Hyväksytty edustajiston kokouksessa 05/2012 2( 9) Yleistä Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (HAMKO) on lakisääteinen, julkisoikeudellinen

Lisätiedot

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi

URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS. Erkka Westerlund lepoaika.fi URHEILUN JA VALMENNUKSEN ARVOSTUS Erkka Westerlund erkka.westerlund@ lepoaika.fi YKSI ELÄMÄ 5 v 60 v ---------- ---------------------- ------------- ---------------------------------- ------------? 4 +

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni?

Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen. Miten prosessi eteni? Asumista tukevien palvelujen laatusuositusten laatiminen Miten prosessi eteni? Miten prosessi eteni? 1. Käsitteiden määrittely Ohjaavien arvojen ja periaatteiden määrittely Apuvälineet laatusuositusten

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari

Laadunhallinta yliopistossa. Mikko Mäntysaari Laadunhallinta yliopistossa Mikko Mäntysaari Luennon sisällöstä Luento on pidetty 28.10.2008 Jyväskylän yliopiston sosiaalityön yksikön kehittämispäivänä. Teemana on laadunhallinnan kehittäminen yliopistossa.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA

TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

CAF-koulutus Kivalo-opisto

CAF-koulutus Kivalo-opisto CAF-koulutus Kivalo-opisto Anni Miettunen 19.3.2016 Lämmittelyä aiheeseen Mitä palvelun laatu on? Mitä laadulla tarkoitetaan? Miten palvelun laatu tuotetaan? Kuka määrittää palvelun laadun? Miten laatua

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4. Metropolialueen alueellisen palvelukeskuksen pilottihanke Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.2015 Päivän

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön!

Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Paremmilla kehityskeskusteluilla osaaminen tehokäyttöön! Uudista ja Uudista 2013 Intohimona työelämän laadullinen kehittäminen Irma Meretniemi www.bdmoy.com Copyright BDM Oy 2 Asiat, joista puhumme Kehityskeskustelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot