LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle"

Transkriptio

1 LAADUKAS LOUHELA - laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle Heidi Riihikanto Opinnäytetyö Kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Järvenpään yksikkö

2 TIIVISTELMÄ Riihikanto, Heidi. Laadukas Louhela laatukäsikirjan kokoaminen Setlementti Louhelalle, Järvenpää, kevät 2003, osa 1: 23 s. 2 liitettä; osa 2: 49 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Järvenpään yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyöni koostuu kahdesta erillisestä osasta. Toinen osa on Setlementti Louhelan laatukäsikirja ja toinen osa käsittelee laatuajattelua sekä sen merkityksestä nykyyhteiskunnassa ja erityisesti sosiaalialan työssä. Setlementti Louhela on erilaisia toimintoja ja palveluja tuottava kahden yhdistyksen kokonaisuus, jonka toiminta-ajatus ja arvot pohjautuvat setlementtityöhön. Louhela järjestää palveluja ja toimintaa kaikenikäisille ja toimintamuotoja ovat mm. päiväkoti, iltapäivätoiminta, harrastekerhot, sovittelu- ja vapaaehtoistoiminta, koti- ja ruokapalvelu sekä maahanmuuttajatyö ja perhetyö. Tämän opinnäytetyön ensimmäisen osan tavoitteena on antaa perustelut laatutyön tekemiselle ja laatukäsikirjan kokoamiselle Setlementti Louhelassa. Siinä kuvataan myös laatukäsikirjan kokoamisen vaiheita sekä sitä laatutyön prosessia, jonka yhtenä tuloksena laatukäsikirja on syntynyt. Opinnäytetyön toinen osa, Setlementti Louhelalle kokoamani laatukäsikirja on yksi esimerkki organisaatioissa tehtävän laatutyön tuloksena syntyvistä dokumenteista ja sen tavoitteena on luoda selkeä ja kattava kuva Louhelan toiminnasta sekä toiminnan järjestelmällisestä kehittämisestä Opinnäytetyön tutkimuskirjallisuutena on käytetty alan kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä Louhelan toiminnanjohtajan haastattelua ja laatukouluttaja Petri Virtasen luentoa. Laatukäsikirjan aineistona on käytetty Louhelan henkilökunnan kuvauksia omasta toimintayksiköstään ja sen työprosesseista sekä näiden prosessien arviointeja. Opinnäytetyön tekeminen alkoi vuoden 2002 keväällä osana Louhelassa tehtävää laatutyötä, jolloin keräsin yhden yksikön kuvaukset sekä muun aineiston käsikirjaa varten. Muista yksiköistä aineisto oli jo kerätty aikaisemmin. Laatukäsikirjan kokoaminen alkoi vuoden 2002 syksyllä, jolloin tarkastin ja täydensin tietoja eri toimintayksiköistä. Työskentelin yhteistyössä Louhelan laatutyöryhmän ja muun henkilöstön kanssa sekä konsultoin organisaatiotamme kouluttavan Net Effect Oy:n kouluttajaa. Laatutyön merkitys sosiaalialan työssä on selvästi kasvamassa. Laatutyötä tehdään niin julkishallinnossa kuin yksityiselläkin sektorilla ja sillä myös saavutetaan haluttuja tuloksia. Nyky-yhteiskunnassamme vallitseva jatkuvan kehittymisen trendi on yhä enemmän arkipäivää myös sosiaalialalla ja palveluja tuottavissa organisaatioissa. Asiasanat: laatu; laatutyö; laatujärjestelmät; sosiaalityö; setlementtiliike; yhteisöt; kehittäminen; asiakaslähtöisyys; kehittämishanke; kvalitatiivinen Säilytyspaikka: DIAK Järvenpään yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Riihikanto, Heidi. Quality at Louhela a Guide for Quality at The Settlement of Louhela, Järvenpää, Spring 2003, Language: Finnish, part 1: 23 pages, 2 appendices; part 2: 49 pages. Diaconia Polytechnic, Järvenpää Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education. This final thesis consists of two separate parts. One is the quality guide at the Settlement of Louhela and the other deals with quality-thinking and its significance in the current society, especially in social work. The Settlement of Louhela is an association providing social services and activities for the local people. Its services are for example day care, after school activities, conciliating of disagreements and crimes and organising voluntary work It also works with the young and the old, the families and the immigrants. The aim of the first part of the final thesis is to indicate the importance of the quality project at the Settlement of Louhela. It also describes the process of the project and gives the background for producing the quality guide at Louhela. The other part of the final thesis is the actual guide. It is a document arising from the quality project at Louhela and its aim is to provide a distinct and extensive description of the functions and the systematic developing of the functions at Louhela. Material for this final thesis was collected from the literature and previous studies. The interview of the executive director of the Settlement of Louhela was used to observe the quality project. Participating in the project myself made it also easier to describe the project. Material for the quality guide was collected from the descriptions of the work units and working processes of Louhela made by employees. The conclusion of this study is that the significance of the quality-thinking also in social work is rising. Quality work is carried out in every branch of work. And it does have an influence on competitiveness also in the organisations providing social services. Key words: quality; quality models; social work; settlement; developing; customer service; development-project; qualitative Stored at: Library of Järvenpää Unit

4 OSA 1

5 SISÄLLYS JOHDANTO MITÄ ON LAATU Laatuajattelusta Laatuajattelu sosiaalialalla Asiakkaan merkitys laatuajattelussa LAADUN MERKITYKSESTÄ Laadun merkitys sosiaalialalla Laadun merkitys setlementtityössä SETLEMENTTI LOUHELA Louhelan historiaa Louhela nyt LAATUTYÖ LOUHELASSA Lähestymistavan valinta Erilaisia laatujärjestelmiä Euroopan laatupalkintomalli Balanced Scorecard BSC ja EFQM yhdessä Louhelan laatumatkan aloittaminen Laatukoulutusten sisältö ja laatutehtävät LOUHELAN LAATUTYÖN TULOKSET Louhelan laatupolitiikka Louhelan laatujärjestelmä Laatukäsikirja POHDINTA...18 LÄHTEET...22 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Louhelan laatukansio Euroopan laatupalkintomalli

6 JOHDANTO Sosiaalialan eri organisaatiot kohtaavat monenlaisia haasteita, joihin kaikkiin tulisi pystyä vastaamaan. Yksi haasteista on hyvän ja laadukkaan palvelun tuottaminen. Yhä useampi organisaatio onkin alkanut kehittää toimintaansa määrätietoisesti ottanut avuksi erilaisia laadunhallinnan menetelmiä. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Stakesin ja Suomen Kuntaliiton kanssa tehnyt jo toiset valtakunnalliset suositukset laadunhallintaan sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle, 1999.) Sosiaalialalla on monenlaisten palveluiden ohella hyvin monenlaisia organisaatioita tuottamassa näitä palveluja. Perinteisten julkisten palveluiden rinnalla kolmannen sektorin merkitys sosiaalialalla on kasvanut melkoisesti. Yksityiset palveluja tuottavat yritykset, yhdistykset ja järjestöt lisääntyvät ja niiden myötä myös kilpailu sosiaalialalla lisääntyy. (Keränen & Nissinen & Saarnio & Salminen 2001, 7.) Laadunhallintaan on olemassa hyvin monenlaisia menetelmiä ja malleja. Niitä hyödyntämällä tai muokkaamalla voi mikä tahansa organisaatio laatia itselleen sopivan laadunhallintajärjestelmän. Vaikka laatuajattelun periaatteet ovatkin peräisin kovasta liikemaailmasta, voidaan niitä soveltaa myös sosiaalialan pehmeisiin arvoihin perustuvassa toiminnassa. Setlementti Louhela on tehnyt laatutyötä projektiluontoisesti vuodesta 2001 ja tänä aikana se on lukuisten eri vaiheiden kautta luonut itselleen omanlaisensa laatujärjestelmän palvelemaan toimintansa systemaattista arviointia ja kehittämistä. Projektin yhtenä tavoitteena on ollut laatuajattelun vakiintuminen jokapäiväiseen työhön. Nyt projekti on lähestymässä loppuaan mutta laatumatka on vasta alussa. Laatutyö jatkuu osana arkea ja voidaan hyvillä mielin todeta, että laatuajattelu on sisäistetty organisaatiossa melko hyvin. Laatutyön tuloksena on syntynyt myös laatukäsikirja, asiakkaille ja

7 2 yhteistyökumppaneille suunnattu teos, jonka tarkoituksena on uskottavasti osoittaa Louhelassa tehtävän työn olevan laadukasta ja osaavaa. Käsittelen opinnäytetyössäni ensin laatuajattelua sekä yleisesti että sovellettuna sosiaalialan työhön ja yhdistysmaailmaan ja sen lisäksi esittelen Louhelan laatutyötä ja laatukäsikirjaa. 2. MITÄ ON LAATU Täytyy myös aina muistaa, että laatu on myös kokemuksellinen käsite ja myös siten subjektiivinen rakkauden tai ystävyyden kaltainen kokemus (Keränen ym. 2001, 86). Edellinen lause tarkoittaa, että jokainen ihminen kokee laadun omalla tavallaan ja sillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Esimerkiksi jonkin tuotteen laadukkuus saattaa riippua siitä kysytäänkö valmistajalta vai asiakkaalta, mieheltä vai naiselta tai suomalaiselta vai afrikkalaiselta. Huolimatta laadun määritelmän epämääräisyydestä se koetaan useimmiten positiiviseksi käsitteeksi ja jonkin asian erinomaisuutta kuvaavaksi. (Osma 2000.) 2.1 Laatuajattelusta Laadun määrittämiseen tarvitaan sen tarkastelua useasta eri näkökulmasta sekä suhteellisuudentajua. Eri näkökulmien huomioiminen auttaa näkemään laadun riippuvuuden sen arvioijasta. Laatua määriteltäessä verrataan arvioitavaa asiaa vastaavaan tai ideaaliin tilanteeseen ja laatu määrittyy suhteessa näihin. Laatu syntyy arvioitavan asian ominaisuuksista ja arvioijan lähtökohdista. Se mikä toisen mielestä on laadukasta voi toisen mielestä olla vain kohtalaista. (Lillrank 1998, )

8 3 Laatu on enemmän kuin virheellisyyden poistamista; se on johtamista, suunnittelua, prosessienhallintaa ja asiakkaan tarpeiden tyydyttämistä. Laadun moninaisuutta voidaan havainnollistaa seuraavan esimerkin avulla: laadulla on asiakkaan, ympäristön, suunnittelun ja tuotannon määritelmät, jotka ovat kaikki toisistaan poikkeavia. Asiakkaan näkökulmasta laatu määritellään hankitun tavaran tai palvelun ominaisuuksien perusteella kun taas suunnittelun näkökulmasta laatu määritellään suunnitteluprosessin perusteella. Asiakkaan kokema laatu muodostuu arvioimalla tulosta ja suunnittelun kokema laatu muodostuu arvioimalla tuotantoprosessia. (Lillrank 1998, ) Laatuajattelussa tarvitaan kykyä nähdä laatu kokonaisvaltaisena monista tekijöistä ja monista näkökulmista koostuvana ilmiönä. Laadusta itsestään ei ole hyötyä, ellei sitä voi mitata ja arvioida järjestelmällisesti. (Lillrank 1998, ) Laatua mitataan, jotta organisaation toimintaa voidaan kehittää, edistää, kohentaa ja parantaa. Laatuajattelua on niin teknisillä ja kaupallisilla aloilla kuin palveluja tuottavillakin sektoreilla. Laatuajattelu ei ole uusi keksintö vaan siitä on puhuttu Suomessakin melko laajasti jo 1980-luvulla. Uutta laatuajattelussa voidaan kuitenkin ajatella olevan sen nykyiset haasteet mm. palveluorganisaatioissa. Myös laatuajattelun perusta on uudistunut. Kun 1990-luvulla kehittämiseen motivoivat kilpailukyvyn, tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen sekä innovatiivisuuden parantaminen, on nykyinen motivaatio pikemminkin organisaatioiden ja työyhteisöjen kehittämisessä (Keränen ym. 2001, ) 2.2 Laatuajattelu sosiaalialalla Hyvinvointipalveluita tuottavissa organisaatioissa puhutaan laadun arvioinnista ja kehittämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen laatu on tärkeää kaikille, niin asiakkaille kuin palvelujen tuottajille ja rahoittajillekin. Sosiaalialan työssä arvioidaan nykyään tuloksellisuutta, vaikuttavuutta ja laadukkuutta. (Keränen ym. 2001, ) Laadun arviointi sosiaalialalla on kuitenkin hyvin

9 4 erilaista verrattuna liikemaailmaan. Sosiaalialan työ on ihmissuhdetyötä ja sitä on luonteensa vuoksi hyvin vaikea arvioida. Alalla tehdään työtä omalla persoonalla, joten arviointi kohdistuu usein työn tekijöihin henkilökohtaisesti. Siksi arvioinnissa on hyvin tärkeää erottaa työtavat persoonasta ja arvioida niitä erikseen. Sosiaalialan laatutyössä on tärkeää soveltaa laatumalleja ja menetelmiä kunkin työyksikön tarpeiden mukaisesti (Keränen ym. 2001, 88). On tärkeää olla sitoutumatta mihinkään malliin ja ajatella laatutyötä oman toimintansa kannalta. Sosiaalialan työn moninaisuus asettaa myös muita erityisiä haasteita systemaattiselle laatutyölle. Asiakkaiden laaja kirjo, toimintojen erilaisuus samassakin yksikössä sekä yksilöllisyyden säilyttäminen ovat hyviä esimerkkejä järjestelmällistä sosiaalialan laatutyötä monimutkaistavista tekijöistä. Myös yhtenäisten, selkeiden ja mitattavissa olevien laatukriteerien luominen sosiaalialan moniammatillisissa työympäristöissä on erityisen haasteellinen tehtävä. Laadunhallinta on sosiaalialan toimijoiden keskuudessa hyvin erilaisissa vaiheissa. Jotkut organisaatiot ovat kehittäneet laadunhallintaansa jo hyvinkin pitkälle kun toiset vasta aloittelevat laatutyöskentelyään. (Outinen & Mäki, Siikander & Liukko 2001.) 2.3 Asiakkaan merkitys laatuajattelussa Opinnäytetyössäni laatu tarkoittaa pääasiassa Setlementti Louhelassa tuotettujen toimintojen ja palveluiden laatua. Tällöin laatu määrittyy ensisijaisesti sen mukaan miten asiakkaat sen kokevat. Setlementti Louhelan laatupolitiikan perustana onkin annettujen lupausten pitäminen eli sopimuksiin kirjattujen tavoitteiden ja laatulupausten täyttäminen kerralla oikein. Lisäksi jokainen yksikkö on määritellyt itselleen minimitasovaatimukset, joihin vähintään on päästävä.

10 5 Palvelujen ja toimintojen laatu voidaan jakaa kahteen välttämättömään ulottuvuuteen laadun käsitteessä: tekniseksi ja toiminnalliseksi laaduksi. Tekninen laatu vastaa kysymykseen mitä asiakas saa? Tekniseen laatuun sisältyvät organisaation aikaansaamat tulokset. (Grönroos 1987, 11; Poutanen 2001.) Teknistä laatua Louhelassa on mm. iltapäivätoiminnan, kotipalvelun ja vaikkapa päivähoidon sisältö. Tekninen laatu on palvelun tai toiminnan lopputulos ja siihen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. henkilökunnan ammattitaito ja toiminnassa käytettävät välineet. Tekninen laatu on laadukkaan toiminnan perusedellytys mutta se ei yksin riitä takaamaan hyvää kokonaislaatua. (Grönroos 1987, 11; Poutanen 2001.) Toiminnallinen laatu vastaa kysymykseen miten asiakkaat kokevat laadun? Toiminnallinen laatu mittaa asiakkaiden ja työntekijöiden välisen yhteistyön laatua ja siihen vaikuttavat henkilökunnan asiakaspalvelutaidot, palveluhalukkuus, asenteet asiakkaita kohtaan ja toimintojen ja palveluiden käytännön toimivuus. Toiminnallinen laatu määrittelee organisaation kykyä toimia voimavarojensa mukaisesti. Toiminnalliseen laatuun sisältyvät siis sekä toiminnan että henkilöstön johtaminen, organisaation strategia ja toimintaperiaatteet, yhteistyö sekä toimintaprosessit. (Grönroos 1987, 11-12; Poutanen 2001.) Mielestäni edellä esitetty jako kahdenlaiseen laatu-ulottuvuuteen on mielekäs ensinnäkin siksi, että sen 1980-luvun lopulta peräisin oleva idea on sama kuin nykyaikaisen Euroopan laatupalkintomallin (liite 1). Tämä kuvaa laatuajattelun merkittävyyttä ja pysyvyyttä, sitä ettei se ole pelkästään ohimenevä trendi. Toiseksi, jako nostaa esille asiakkaan. Palveluja tuottavan organisaation laadusta puhuttaessa on tärkeää asettua asiakkaan asemaan. Ei ole perusteltua kehittää toimintaa pelkästään organisaatiosta lähtevien tarpeiden pohjalta vaan on ensisijaisesti otettava huomioon asiakas, jota varten organisaatio on olemassa. Teknisen laadun taso on melko helppo määritellä myös palveluja tuottavassa organisaatiossa, sillä siihen on usein olemassa valmiit kriteerit tai ne on ainakin helposti luotavissa. Kuinka koulutettua henkilökunta on? Ovatko käytössä olevat välineet ehjiä, ajanmukaisia ja

11 6 toimivia? Onko lapsilla mahdollisuus nukkua päiväunet päiväkodissa? Toiminnallisen laadun kohdalla tilanne on toinen. Jotta voidaan arvioida laadun tasoa, on organisaation määriteltävä sopivat ja oikeanlaiset kriteerit. On kysyttävä asiakkailta miten he kokevat saamansa palvelun laadun. On osattava kysyä oikeita asioita ja vielä kehitettävä toimiva mittaristo mittaamaan vastauksia ja niiden merkityksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön, Stakesin ja Suomen Kuntaliiton yhdessä julkaisemissa valtakunnallisissa suosituksissa painotetaan myös asiakkaan asemaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujen laadunhallinnassa. Asiakas on suositusten mukaan otettava huomioon entistä tehokkaammin toimintaa arvioitaessa ja kehitettäessä. Vaatimus ei ole yksinkertainen eikä nopeasti toteutettavissa alan asiakaskunnan laajuuden ja monimuotoisuuden vuoksi. Kuitenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla toimintaa kehitettäessä asiakaslähtöisyys on nykyään avainsana ja perusedellytys laadunhallintaan. (Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle, ) 3. LAADUN MERKITYKSESTÄ 3.1 Laadun merkitys sosiaalialalla Outisen ym. tekemässä tutkimuksessa laadunhallinnan tilanteesta sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla todetaan, että sosiaalialalla laatutyöskentelyn seurauksena tulokset olivat yli puolella olleet myönteisiä. Mm. asiakassuuntautuneisuus ja asiakkaiden tyytyväisyys oli kasvanut, henkilöstön tyytyväisyys ja organisaation johdettavuus oli lisääntynyt ja palveluprosessien laatu parantunut. (Outinen ym. 2001, ) Virtasen & Mäkisen & Väänäsen tutkimus Onko laatupalkintotoiminnalla vaikuttavuutta? osoittaa, että ei pelkästään yritysmaailmassa vaan myös

12 7 kolmannella sektorilla tehty pitkäjänteinen ja järjestelmällinen laatutyö vaikuttaa positiivisesti organisaation toimintaan. Laatutyöllä on koettu saavutettavan myönteisiä kokemuksia, arvostusta ja positiivista julkisuutta. Laatutyön seurauksena työtyytyväisyys lisääntyy, toimintatapoihin tulee muutoksia, organisaatio- ja johtamiskulttuuri kehittyvät, tulokset ja asiakastyytyväisyys paranevat ja imago kohentuu. Toimintatapojen sekä organisaatio- ja johtamiskulttuurin kehittämisellä puolestaan parantuvat organisaation henkilöstötulokset ja suorituskyky. (Virtanen 2003.) 3.1 Laadun merkitys setlementtityössä Setlementtityö on perinteisesti aatteellista auttamista, hyväntekeväisyyttä ilman oman edun tavoittelua. Sen tarkoitus on luoda siltoja ja yhdistää ihmisiä vastapainona asemasta tms. johtuvalle eriarvoisuudelle. Setlementtityö on yhteisötyötä, jossa auttajat ja autettavat ovat samanarvoisia ja he tukevat toisiaan vastavuoroisuuden periaatteella. Setlementtityö on vaihtoehto viralliselle sosiaalityölle, kun virallisella sosiaalityöllä tarkoitetaan byrokraattista, ylhäältä johdettua, riippuvaiseksi tekevää ja sopeuttavaa auttamista. Setlementtityö lähtee alhaalta, kansalaisten tarpeista ja se tukee kokonaisvaltaisesti ja kutsuu mukaan. Nykyaikainen setlementtityö ei enää ole pelkästään pyyteetöntä vapaaehtoisvoimin tehtävää hyväntekeväisyyttä mutta siinä on kuitenkin nähtävissä yhteisöllisyyttä korostavat perinteet. Se pyrkii olemaan kaikille avointa, ratkaisukeskeisyyttä korostavaa toimintaa, joka edelleen perustuu setlementtityön arvoille. (Roivainen 2001, 9-20.) Setlementtityö edustaa kolmannen sektorin palveluntuottajia, joiden merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnin edistäjänä on kasvanut viime vuosina suureksi ja sen ennustetaan kasvavan edelleen. Suomessa kolmannen sektorin tuottamat palvelut täydentävät julkisia palveluja sekä kehittävät uudenlaisia toimintamalleja sosiaalialalle. (Roivainen 2001, ) Nykyinen suuntaus näyttää kuitenkin siltä, että kolmannen sektorin resursseja tarvitaan yhä enenevässä määrin korvaamaan julkisia palveluja. Tämä asettaa niin

13 8 järjestökentälle kuin julkisellekin sektorille uudenlaisia vaatimuksia. Tällöin myös sosiaalialalla ajankohtaisen laatutyön merkitystä yhteisötyössä on pohdittava. Setlementtien laatutyössä ja kehittämisessä on tärkeää muistaa soveltaa menetelmiä ja malleja niin, että ne sopivat työn arvoperustaan. Kansalaisten tarpeet on nähtävä ensisijaisina lähtökohtina myös kehittämistyössä. Kuinka sitten on mahdollista säilyttää perinteiset arvot nyky-yhteiskunnan hurjassa kehitysvauhdissa ja lisääntyvän kilpailun paineessa? Ainakin se on selvää, että vaaditaan periaatteiden uudelleenarviointia ja reflektointia 2000-luvulle. (Roivainen 2001, ) Setlementit ovat yleensä hyvin tunnettuja paikallisella tasolla mutta laatutyöllä saavutettava uskottavuus ja positiivinen julkisuus auttavat setlementtejä ja setlementtityötä yleensä saavuttamaan paremman aseman yhtenä palveluntuottajana. Myös palkatuista ammattilaisista ja vapaaehtoisista työntekijöistä koostuva sekalainen organisaatio selkeytyy ja tulee tutuksi kaikille työntekijöille järjestelmällisen, organisaatiota kehittävän laatutyön avulla. Näin on tapahtunut Louhelassa sen laatumatkan aikana. 4. SETLEMENTTI LOUHELA 4.1. Louhelan historiaa Setlementtityön juuret ovat 1800-luvun lopun Lontoossa, jossa perustettiin ensimmäinen setlementti vuonna 1884 vapaaehtoisten voimin. Se oli eräänlainen kannanotto kaupungistuneen ja teollistuneen yhteiskunnan sosiaalisiin epäkohtiin. (Roivainen 2001, s.9.) Suomeen setlementtiliike tuli jo muutamia vuosia jälkeenpäin mutta varsinaisena suomalaisen setlementtityön isänä pidetään Sigfrid Sireniusta, joka perusti Suomen ensimmäisen setlementin, Teollisuusseutujen evankelioimisseuran vuonna Tästä

14 9 seurasta muodostui ajan myötä Suomen Setlementtiliitto ry vuonna (Suomen Setlementtiliitto ry ) Setlementtityö Järvenpäässä sai alkunsa vuonna 1945, jolloin aloitettiin kerhotoimintaa Kalliolan setlementin nimissä. Itsenäinen Setlementti Louhela on perustettu vuonna Toiminta on laajentunut silloisesta kerho- ja leiritoiminnasta koko ihmisen elämänkaaren kattavaksi toiminta- ja palvelukokonaisuudeksi. Louhelan Nuoret ry. erosi emoyhdistyksestä vuonna 1974, silloisten lakiuudistusten myötä. (Peltola 1995.) Nykyään Setlementti Louhela on siis kahden yhdistyksen kokonaisuus; Setlementti Louhela ry:n ja Louhelan Nuoret ry:n. Yhdistykset toimivat tiiviissä yhteistyössä ja käytännössä niitä erottaa vain nimi ja osittain erilliset hallintoelimet. 4.2 Louhela nyt Louhelan Setlementissä, niin kuin setlementeissä yleensäkin, toiminnan muodot määräytyvät paikallisten ihmisten tarpeista. Työ perustuu kumppanuudelle asiakkaiden ja muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Setlementtityön tarkoituksena on edistää yksilön elämänhallintaa, ehkäistä syrjäytymistä, mahdollistaa elämän kestävä oppiminen, edistää ihmisten välistä vuorovaikutusta ja lähimmäisyyttä sekä kehittää yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistäviä toimintamuotoja. (Roivainen 2001, 87.) Louhelassa on toimintaa kaikenikäisille päiväkodista, iltapäivä- ja harrastekerhoista aina koti- ja ruokapalveluun, vapaaehtois- ja maahanmuuttajatyöhön sekä retkeilyvälinevuokraukseen. Myös rikosten ja riitojen sovittelutoiminta, koulutus, perhetyö, seikkailutoiminta ja kirpputori kuuluvat Louhelan palvelujen kirjoon. Louhelan toiminta on jaettu eri yksiköihin, jotka toteuttavat omaa toimintaansa melko itsenäisesti.

15 10 Kaikessa toiminnassa näkyvät setlementtityön arvot, joita ovat yksilön oikeuksien kunnioittaminen, erilaisuuden hyväksyminen, luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan, paikallisuus, usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikkien rajojen, ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus sekä sitoutuminen heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen (Suomen Setlementtiliitto ry ) Setlementti Louhelan arvot ovat ihmisläheisiä ja ns. pehmeitä arvoja. Laatutyöskentelyn soveltaminen näihin arvoihin perustuvassa työssä on haasteellinen tehtävä. Toimintaa kehitettäessä ja uusia toimintamuotoja luotaessa on jatkuvasti pidettävä mielessä ihmiset, joita varten toimintaa on. Setlementtityön perustuessa ympäristöstä nouseviin tarpeisiin on asiakas erityisen merkittävässä asemassa Louhelan laatutyössä. Laatutyön liikemaailmasta lähtevät ns. kovat arvot kuten tuottavuus, tehokkuus ja korkea suorituskyky tulee soveltaa ja suhteuttaa organisaation toimintaperiaatteisiin. Louhelassa tuottavuus voisi tarkoittaa onnellisia lapsia toiminnassa ja tehokkuus mahdollisimman täysiä harrasteryhmiä. Suorituskykyä voisi kuvata palveluiden kattavuus sosiaalialan kentässä.

16 11 5. LAATUTYÖ LOUHELASSA 5.1 Lähestymistavan valinta Lähestymistapa laadunhallintaan perustuu organisaation tarpeisiin. Laatutyön aloittamisessa kohdataan monia kysymyksiä ja valinnan paikkoja. Laatutyön toteuttamiseksi on monia mahdollisuuksia. On olemassa lukuisia valmiita toimintamalleja, kouluttajia ja konsultteja. Sosiaalialan työhön on vaikea soveltaa liikemaailmaan suunniteltuja malleja sellaisenaan, joten on valittava kehityskelpoinen malli, josta voi muokata omansa. Laatutyö vaatii aina myös lisäresursseja, vähintään työntekijöiden aikaa ja panostusta. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Louhela meni pilotiksi Suomen Setlementtiliiton projektiin Laatu syntyy teoista , joten kouluttaja oli jo valittu ja laatutyön viitekehys suunniteltu. Ulkopuolisen kouluttajan käyttämisessä on monia etuja. Kouluttaja tuntee käytettävät menetelmät ja laatutyökalut. Ulkopuolisuus auttaa kouluttajaa näkemään eri asioita kuin organisaation sisältä katselevat. Ulkopuolinen kouluttaja voi olla myös tasapainottava tekijä ja vauhdin ylläpitäjä. Kouluttajalla on kokemusta erilaisista malleista ja niiden toimivuudesta erilaisissa toimintaympäristössä. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Näiden etujen lisäksi ulkopuolisen kouluttajan käytössä voi olla myös riskejä, ainakin sosiaalialalla. Kouluttajan voi olla vaikea sisäistää organisaation toimintaperiaatteita ja arvoja, jotka poikkeavat liikemaailmasta. Kuitenkin laatutyön yleistyminen sosiaalialalla lisää kouluttajien kokemusta. Louhelassa kouluttajasta on pelkästään positiivisia kokemuksia. Koulutukset ovat olleet hyviä ja ne ovat palvelleet tarkoitustaan hyvin.

17 Erilaisia laatujärjestelmiä Euroopan laatupalkintomalli Euroopan laatupalkintomallia (EFQM) käytetään oman toiminnan arviointi- ja kehittämistyökaluna organisaatioissa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla eri puolilla maailmaa. EFQM laatupalkintomalli on organisaation nykytilan itsearviointimalli, joka auttaa organisaatiota mittaamaan omaa laatutasoaan ja suhteuttamaan sitä myös muiden kehitystasoon. EFQM malli jakautuu yhdeksään arviointialueeseen (liite 1). Arviointialueista viisi liittyy organisaation toimintaan ja neljä tuloksiin. Toiminta -arviointialueilla arvioidaan miten organisaatio toimii. Arvioinnin kohteina ovat johtajuus, henkilöstö, toimintaperiaatteet ja strategiat, resurssit sekä toimintaprosessit. Tulokset - arviointialueilla puolestaan arvioidaan, mitä organisaatio on saavuttanut. Tulokset jaetaan vielä henkilöstö- ja asiakastuloksiin sekä yhteiskunnallisiin ja suorituskyvyn tuloksiin. (Poutanen 2001, ) Näistä arviointialueista muodostetun laatukriteeristön tärkein tehtävä on organisaation vahvuuksien ja parantamisalueiden tunnistaminen sekä yhteisen foorumin tarjoaminen keskustelulle organisaation menettelytavoista, tärkeistä asioista ja kehityskohteista. Mallin peruslähtökohtana on, että erinomaiset tulokset saavutetaan toimintaprosessien avulla. Tästä lähtökohdasta malli jättää käyttäjälleen myös runsaasti tilaa valita oma tapansa saavuttaa tavoite Balanced Scorecard Balanced Scorecard malli (BSC) on kehitetty tukemaan yrityksen strategista suunnittelua. Siinä on otettu taloudellisen näkökulman lisäksi huomioon asiakastyytyväisyys, henkilöstön sitoutuminen ja ammattitaito sekä sisäiset prosessit. Balanced Scorecard painottaa myös oppimisen ja kehittymisen

18 13 merkitystä. Mallin avulla yritys pystyy selkeyttämään strategiaansa ja yhdistämään käytännön siihen. (Outinen ym. 1999, ) Olve & Roy & Wetter (1999) kuvaavat mallia seuraavasti: Balanced Scorecard on eräänlainen mittaristo, jonka avulla mitataan yrityksen vision ja strategian onnistumista ja tuloksellisuutta. Vision mukaisesti suunniteltuja strategioita arvioidaan taloudellisesta näkökulmasta, asiakasnäkökulmasta, prosessinäkökulmasta sekä oppimisen kannalta. Mittariston avulla määritellään vision jokaiselle osa-alueelle strategiset tavoitteet, ne tekijät, joilla päästään parhaisiin tuloksiin, tärkeimmät mittarit, joilla arvioidaan tuloksia sekä ne toimenpiteet, joilla vision mukaiset tavoitteet saavutetaan. (Sternberg 2002, 19.) BSC ja EFQM yhdessä Balanced Scorecard -mallilla arvioidaan toimintaa strategisen johtamisen näkökulmasta. EFQM -mallissa puolestaan toimintaa havainnoidaan toiminnan laadun ja kehittämisen näkökulmista. Näiden mittaristojen käytöstä saadaan paras hyöty käyttämällä niitä mielekkäällä tavalla yhdessä. Balanced Scorecard paljastaa kehitystrendejä vision näkökulmasta, mutta ei tavallisesti anna riittävästi välineitä toiminnan syvälliseen kehittämistyöhön. EFQM -arviointi mahdollistaa syvällisen tarkastelun organisaation toimintaprosesseista ja sen avulla on mahdollista saada vastaus kysymykseen miksi toiminnalliset prosessit tuottavat sellaisia lopputuloksia kuin tuottavat. Tasapainotettua arviointia ja itsearviointia rinnakkain käyttämällä saadaan toiminnasta monipuolinen ja syvällinen kuva sekä toiminnan suunnan että sen sisällön osalta.

19 Louhelan laatumatkan aloittaminen Kehittämis- ja uudistustyö alkoi Louhelassa jo vuonna 1998, jolloin kehitettiin olemassa olevia toimintamuotoja paremmiksi ja aloitettiin muutamia uusia. Määrätietoinen laatutyöskentely aloitettiin Louhelassa vuoden 2001 syksyllä, jolloin Louhela meni mukaan Setlementtiliiton Laatu syntyy teoista projektiin yhdeksi laatupilotiksi. Siitä lähtien laatutyö on ollut osa Louhelan arkipäivää ja siinä on mukana molempien yhdistysten, Setlementti Louhela ry:n ja Louhelan Nuoret ry:n koko henkilöstö. (Sternberg 2003.) Laatutyön onnistumiseksi on sekä organisaation johdon että henkilöstön sitouduttava siihen. Johto on laatutyössä motivoija, innostaja ja eteenpäin luotsaaja. Henkilöstön innostuneisuus ja innovatiivisuus ovat myös edellytyksiä laatutyön onnistumiselle. Johdon on oltava myös varautunut muutosvastarintaan ja sen torjumiseen. (Seitsemän laatupolkua 1999, ) Laatutyöskentely aloitettiin Louhelassa koko henkilöstölle tarkoitetuilla laatukoulutuksilla, joissa pohdittiin toiveita, tarpeita ja kehittämisalueita kullakin toiminnan alueella (Sternberg 2003). Osallistujien määrä on matkan aikana kasvanut, joten johto eli Louhelan tapauksessa johtoryhmä on onnistunut innostamaan henkilöstöä osallistumaan laatutyöhön. Ja viimeistään silloin, kun jokaisesta yksiköstä piti tuottaa prosessikuvauksia ja arviointeja, oli jokainen yksikkö mukana laatutyössä. Muutosvastarintaakaan on tuskin ollut, joten laatutyö on edennyt koko ajan jouhevasti. 5.4 Laatukoulutusten sisältö ja laatutehtävät Laatukoulutukset on järjestetty Louhelassa ja niitä on vetänyt Net Effect Oy:n kouluttaja Outi Mäkelä. Kouluttaja on yhteistyössä Louhelan laatutyöryhmän kanssa suunnitellut koulutusten sisällön ja huolehtinut laatutyön etenemisestä. Koulutusten välissä henkilökunta on tehnyt laatutyötä tuottamalla kuvauksia ja muita dokumentteja oman yksikkönsä toiminnasta.

20 15 Laatukoulutusten alkuvaiheessa analysoitiin henkilökunnan toiveita Louhelan kehittämiseksi. Ensimmäisessä osassa pohdittiin myös laatutyön mahdollisuuksia ja uhkia, tuotteistamista, arvoja ja laatutyön merkitystä. Ensimmäisen koulutuksen jälkeen henkilöstölle annettiin tehtäväksi pohtia omaa paikkaansa organisaatiossa sekä yhteistyökumppaneita ja kilpailijoita. Lisäksi alettiin miettiä sopivia mittareita laadun arvioimiseksi. Henkilökunnan tuotoksia purettiin koulutuksessa. (Sternberg 2003.) Laatutyöskentely jatkui tehtävällä, jonka tarkoituksena oli saada aikaiseksi selkeät prosessikuvaukset jokaisen yksikön toiminnasta ja toiminnan periaatteista. Nämä kuvaukset sisältävät olennaiset työprosessit yksityiskohtaisesti selitettyinä. Seuraavaksi ryhdyttiin arvioimaan valmiita prosessikuvauksia. Jokaisessa toimintayksikössä pohdittiin mitkä prosessit toimivat ja mitkä eivät sekä miten niitä voisi kehittää. Prosessikuvausten tekeminen auttoi jo tässä vaiheessa monia yksiköitä yksinkertaistamaan ja tehostamaan toimintaansa, kun joskus hyvinkin monimutkaiset kuviot selkiintyivät. (Sternberg 2003.) Laatukäsikirjan tekeminen oli ollut esillä jo joissain koulutuksissa ja se tuli ajankohtaiseksi aiheeksi keväällä 2002, jolloin olin työharjoittelujaksolla Louhelassa tekemässä laatukartoitusta iltapäiväkerhojen osalta. Sovittiin, että kokoaisin laatukäsikirjan opinnäytteenäni seuraavan syksyn aikana. Laatukäsikirjaa varten henkilökunta sai taas uuden tehtävän eli konkreettisten ja selkeiden laatulupausten tekemisen. Lupausten tuli olla yksinkertaisia ja toteutettavissa olevia. Koulutuksissa esiteltiin käsikirjan sisältöä ja käyttötarkoitusta sekä pohdittiin kehittämisehdotuksia. Koulutuksissa on siis käsitelty laatutyön perusteita ja käsitteitä sekä laatutyön merkitystä organisaatiolle. Niissä on esitelty erilaisia laatutyökaluja ja niiden soveltamista omaan käyttöön. Koulutuksissa on perehdytty prosessiajatteluun ja erilaisten mittareiden käyttämiseen. Näiden lisäksi henkilöstö on osallistunut laatutyöhön monenlaisten nykyhetken laatua kartoittavien tuotosten välityksellä.

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa

Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa Laadunhallinta varhaiskasvatuksessa KT Ulla Soukainen, palvelupäällikkö, Turku, 22.9.2015 Varhaiskasvatuslaki (muutokset vuodelta 1973 olevaan lakiin 8.5.2015/580, voimaan 1.8.2015) 9 b Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta

Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Nuorten tieto- ja neuvontatyön arvioinnin ja kehittämisen työvälineet - auditointi ja osaamiskartta Arviointityövälineiden kehittämisen taustaa Kolme nuorten tieto- ja neuvontatyön aluekoordinointialuetta

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen

TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen TIEDÄTKÖ TUKEEKO HR YRITYKSESI LIIKETOIMINTAA? mittaamalla oikea suunta johtamiseen Uudista ja Uudistu 28.9.2011 Sirpa Ontronen ja Jori Silfverberg MARTELA OYJ SISÄLTÖ Mittaamalla oikea suunta johtamiseen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013

- 10 askelta paremaan vapaaehtoistoimintaan (Karreinen, Halonen, Tennilä) Visio, 2. painos 2013 Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Lari Karreinen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - VTM, aikuiskouluttaja, järjestöjohtamisen erikoisammattitutkinto 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Yhdessä enemmän käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöt Järjestöjen ja kuntien yhteistyö rahoittajan näkökulmasta Elina

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulu

Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Mamk lyhyesti Mikkelin ammattikorkeakoulu on elinikäisen oppimisen korkeakoulu, opiskelijan korkeakoulu, kansainvälinen korkeakoulu, yhteisöllinen korkeakoulu, vahva TKI-korkeakoulu

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8) 1 (8) Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Juhaninkuja 1 21200 Raisio Raision aikuiskoulutuskeskus Timali aloittaa laadunhallintajärjestelmän systemaattista rakentamista

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN

Asiakassuhteen merkitys. Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN ASIAKASKESKEINEN Asiakassuhteen merkitys JÄRJESTELMÄKESKEINEN LAKIPAINOTUS - Lain täyttäminen - Lain velvoite ASIAKASKESKEINEN YHTEISTYÖPAINOTUS - Lisäarvon tuottaminen - Luottamus Asiakassuhteen merkitys Yhteiskunnan

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen

Henkilöstövoimavarojen arviointi. suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Henkilöstövoimavarojen arviointi suositus henkilöstöraportoinnin kehittämiseen Suosituksen tavoitteet Tämä suositus tukee strategista henkilöstöjohtamista sekä henkilöstön ja työyhteisöjen jatkuvaa kehittämistä

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan

Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan LAATUASKELEITA KOKEMUKSIA VERKKO-OPETUKSEN LAATUTYÖSTÄ 7 Orientaatio verkko-opetuksen laadunhallintaan Annikka Nurkka ja Sari Tervonen Tämän artikkelin tavoitteena on johdattaa lukija verkko-opetuksen

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot