Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Selvitystyö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Selvitystyö"

Transkriptio

1 Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Selvitystyö Leena Marsio 2012

2 Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Selvitystyö Leena Marsio 2012 Julkaisija Vantaan kaupunki 2013 Toimitus Leena Marsio Kannen kuvat Pekka Turtiainen, Vantaan kuvataidekoulu, Vantaan musiikkiopisto Taitto Heidi Hölttä Paino Vantaan kaupungin paino

3 1. Johdanto...5 Selvitystyön lähtökohdat ja tutkimusaineisto... 5 Mitä taiteen perusopetus on... 6 Lyhyt katsaus kenttään Rahoitus...8 Erilaiset rahoitusmallit... 8 Suhdanneherkkyys... 9 Oppilaitosten talous Tulevaisuuden trendit Hallintomalli ja johtaminen...17 Hallintohenkilökunnan määrä Hallinnon rakenne Strateginen johtaminen Henkilöstöjohtaminen Sidosryhmät ja verkostoituminen Viestintä Opetustoiminta...24 Tuloksellisuus: oppilasmäärät, suoritukset ja todistukset Päättötodistukset ja tasosuoritukset Opetustoiminnan laatu ja sen kontrollointi Opetussuunnitelmien toteutuminen Tasa-arvokysymykset Oppilasarviointi Esiintymis- ja näyttelytoiminta Käyttäjät: oppilaat ja vanhemmat...34 Osallisuus ja vaikuttaminen Hinnoittelu ja palvelupaketti Palveluiden alueellinen jakautuminen Oppilaan omaehtoisuuden ja luovuuden huomioiminen Opettajat ja työsuhteet...40 Opettajien määrä: toimenhaltijat ja tuntiopettajat Palkkaus Eläkkeet Työsuhteiden pituus ja vakaus Työsuhteisiin liittyvien ongelmien ratkaisu Opettajien pedagogisen ja taiteellisen ilmaisun kehittäminen Työyhteisön hyvinvointiin panostaminen Opettajavalintojen toteuttaminen Oppimisympäristö...47 Tilojen ja välineiden taso Opetustilojen hinnat Kaupungin ilmaistilat Osallisuus kaupungin suunnittelussa Yhteenveto...50 Kunnallisen ja yksityisen hallintomallin edut ja haitat Enemmän kuin hallintomalli Vantaan musiikkiopisto ja kuvataidekoulu: kysymys hallintomuodosta Haastattelut Lähteet...62

4 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 5 1. Johdanto Selvitystyön lähtökohdat ja tutkimusaineisto Vantaan kaupunginjohtaja määräsi selvitettäväksi Vantaan musiikkiopiston ja kuvataidekoulun hallintomuodon vuoden 2012 loppuun mennessä 1. Vantaa on pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista ainoa, jossa on kunnallinen musiikkiopisto ja kuvataidekoulu, muut taiteen perusopetusta antavat laitokset ovat yksityisiä. Koko maan osalta noin puolet oppilaitoksista on kunnallisia ja puolet yksityisiä. Selvityksen tarkoituksena on katsoa laaja-alaisesti mitä eroa on kunnallisesti tai yksityisesti ylläpidetyillä taiteen perusopetuksen laitoksilla ja vertailla hallintomuodon ominaispiirteitä sekä etuja ja haittoja ottaen huomioon niin toiminnalliset, laadulliset kuin taloudelliset seikat. Hallintomuodon vaikutusta on pyritty katsomaan monipuolisesti hallinnon, opettajien sekä taiteen perusopetukseen osallistuvien käyttäjien näkökulmasta. Tässä selvityksessä kunnallisella oppilaitoksella tarkoitetaan kunnan tai kuntayhtymän osana ja ylläpitämänä toimivaa taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta. Yksityisellä oppilaitoksella tarkoitetaan taiteen perusopetusoppilaitosta, jonka ylläpitäjätaho on rekisteröity yhdistys, säätiö tai osakeyhtiö. Tämä selvitystyö keskittyy oppilaitoksiin, jotka antavat taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta ja saavat tuntiperusteista valtionosuutta. Selvitystyön metodina oli vertailla yksityisiä ja kunnallisia taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia yhtäältä haastattelujen ja toisaalta monenlaisen numeerisen, laitosten tuottaman aineiston pohjalta. Yhteensä haastateltiin 17 taiteen perusopetusta antavaa oppilaitosta, joista 14 sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Vantaalta musiikkiopiston ja kuvataidekoulun ohella haastateltiin kaksi muuta valtionosuutta saavaa oppilaitosta (Vantaan Tanssiopisto ja Tikkurilan Teatteri- ja Sirkuskoulu). Lisäksi haastateltiin vantaalaista, yhtiömuotoista Musiikkiopisto BBG:tä 2. Helsingistä ja Espoosta otettiin mukaan kolme suurinta kuvataidekoulua (Espoon kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu sekä Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu). Musiikkiopistoista mukaan otettiin ne valtionosuuksia saavat oppilaitokset, joiden valtionosuuden vuosituntimäärä ylittää tuntia ja jotka ovat olleet valtionosuusrahoituksen piirissä jo pidempään (Espoon musiikkiopisto, Helsingin konservatorio, Itä-Helsingin Musiikkiopisto, Käpylän musiikkiopisto, Musikinstitutet Kungsvägen, Pop & Jazz Konservatorio). Lisäksi mukaan otettiin kolme suurta kunnallista musiikkioppilaitosta (Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Porvoonseudun musiikkiopisto sekä Oulun konservatorio). Pääosin haastateltiin rehtoreita, joissain oppilaitoksissa mukana haastatteluissa oli myös muun hallintohenkilökunnan edustaja. Vantaan musiikkiopistossa ja kuvataidekoulussa kuultiin myös opettajakuntaa. Edelleen haastateltiin asiantuntijoita mm. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Opetushallituksesta, Kuntaliitosta sekä taiteen perusopetuksen liitoista. Selvitystyön tuloksena on valmistunut kirjallinen raportti, joka esittelee kunnallisen ja yksityisen hallintomallin ominaispiirteitä sekä etuja ja haittoja taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa. Se ei ota yksiselitteisesti kantaa kummankaan mallin puolesta, vaan pyrkii antamaan Vantaan kaupungin johdolle ja poliitikoille tietoa päätöksenteon tueksi. Lyhyesti katsotaan myös Vantaan tilannetta mahdolliseen yksityistämiseen liittyen. Selvityshenkilönä on toiminut Leena Marsio (HuK, MuM). 1 Vantaan kaupunki (2012) Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelma 2 Musiikkiopisto BBG antaa yleisen oppimäärän mukaista opetusta eikä saa valtionavustusta. Suurena vantaalaisena musiikkiopistona se haluttiin kuitenkin mukaan selvitykseen.

5 6 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Mitä taiteen perusopetus on Taiteen perusopetus on koulun ulkopuolista ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua taidekasvatusta. Sitä säätelee laki taiteen perusopetuksesta (633/1998). Taiteen perusopetusta annetaan mm. musiikkioppilaitoksissa, kuvataidekouluissa, tanssioppilaitoksissa, käsityökouluissa ja muissa oppilaitoksissa. Eri taiteenaloilla annettava taiteen perusopetus etenee tavoitteellisesti tasolta toiselle ja antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään sekä hakeutua alan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen 3. Taiteen perusopetuksen opetus noudattaa koulutuksen järjestäjän hyväksymiä opetussuunnitelmia, joiden tulee perustua opetushallituksen päättämiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelmissa määritellään opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt ja ne voivat sisältää erilaajuisia oppimääriä. Taiteen perusopetuksen oppimäärät ovat laaja oppimäärä ja yleinen oppimäärä. Laajan oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti opetustuntia. Laaja oppimäärä tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen taiteen opiskeluun, antaa valmiuksia alan ammattiopintoihin tai elinikäiseen harrastamiseen. Laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu musiikille, tanssille, teatteritaiteelle ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, kuvataide ja käsityö) sekä sirkustaiteelle. Yleisen oppimäärän mukaiset opinnot sisältävät laskennallisesti 500 opetustuntia. Yleinen oppimäärä sisältää 10 opintokokonaisuutta, ja opintoihin voi sisällyttää usean taiteenlajin opintokokonaisuuksia. Yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteet on vahvistettu musiikille, tanssille, sanataiteelle, esittäville taiteille (sirkustaide ja teatteritaide) ja visuaalisille taiteille (arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide, kuvataide ja käsityö) 4. Taiteen perusopetus on yksi suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystarinoista eikä vastaavaa koulutusmuotoa ole muualla. Opetukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta silti oppilaiden määrä on kasvanut 1990-luvun alkupuolelta saakka, ollen nyt noin Opetus täydentää ja syventää perusopetuksen (peruskoulun) taito- ja taideaineiden opetuksessa saatua osaamista. Taiteen perusopetuksen arvostus ja opetuksessa hankitun osaamisen tunnustaminen eivät kuitenkaan ole esimerkiksi jatko-opintoja ajatellen siinä asemassa, joka sille kuuluisi tavoitteellisen ja pitkäkestoisen opiskelun perusteella. (Koulutuksen arviointineuvosto 2012) Taiteen perusopetuksen voidaan sanoa olevan yksi suomalaisen taidekentän kivijaloista. Lapsuudesta saakka rakennettu suhde taiteeseen ja kulttuuriin luovat tieteen ja koulutuksen ohella perustan yhteiskunnan sivistykselle. Taide- ja taitoaineiden nähdään olevan avainasemassa muun muassa ihmisen persoonallisuuden, identiteetin ja itseluottamuksen sekä yhteisöön liittymisen kannalta. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2010). Lisäksi taiteella ja kulttuurilla on osana luovaa taloutta merkittävä kilpailukykyä ja kansantalouden kasvua lisäävä vaikutus

6 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 7 Lyhyt katsaus kenttään Musiikin opetukseen keskittyneet oppilaitokset ovat saaneet valtionosuutta jo vuodesta 1967, jolloin säädettiin laki musiikkioppilaitosten valtionavustuksesta. Vuonna 1992 voimaan tulleella taiteen perusopetuslailla pyrittiin nostamaan muita taiteenlajeja vahvan ja tuloksellisen musiikinopetuksen rinnalle. Nykyinen, vuonna 1998 annettu laki mahdollisti tuntiperusteisen valtionosuuden myöntämisen muillekin taiteenlajeille kuin musiikille. Viimeisimmät tiedot koko maan taiteen perusopetuksesta ovat Opetushallituksen selvityksestä vuodelta 2008 (Koramo 2008), jolloin taiteen perusopetusta antavia oppilaitoksia oli 465, niistä osa kansalaisopistoja. Opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä oli tuolloin 89 musiikkioppilaitosta ja 41 muiden taiteenalojen oppilaitosta (arkkitehtuuri, kuvataide, käsityö, sanataide, sirkus, tanssi, teatteritaide). Luvussa ovat mukana myös aikuisopiskelijat. Oppilaitosten oppilasmäärät vaihtelivat hyvin suurista yli oppilaan toimipisteistä pieniin, muutaman kymmenen oppilaan oppilaitoksiin. Vuonna taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaan opiskeli yhteensä ja yleisen oppimäärän mukaan oppilasta. Musiikin taiteen perusopetusta tarjoavia oppilaitoksia oli lukuvuonna yhteensä 187. Toiseksi yleisin taiteenala oppilaitosten määrän mukaan oli kuvataide, jota tarjosi yhteensä 147 oppilaitosta. Tanssin taiteen perusopetusta tarjosi Suomessa yhteensä 111 oppilaitosta. (Koramo 2008) Taiteen perusopetusliiton selvityksen 2012 mukaan 24 % peruskouluikäisistä oli maanlaajuisesti taiteen perusopetuksen piirissä. Sisäänpääsyprosentti oli 55 % TPO-jäsenliittoihin kuuluvissa taideoppilaitoksissa. Kaupungit järjestävät taiteen perusopetuksen palveluja ja muuta taideopetusta hyvin eri tavoin, mikä käy ilmi Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä (Ruusuvirta et al. 2012). Joissain kaupungeissa kunta vastasi itse kaikista tai ainakin suurimmista taideoppilaitoksista, eikä avustanut lainkaan ulkopuolisia toimijoita. Toisissa kaupungeissa puolestaan näitä kulttuuripalveluja tuottivat miltei yksinomaan yksityiset toimijat, joita kaupunki tuki avustuksillaan tai palvelujen ostoilla. Kuntaliiton selvitykseen osallistuneista kunnista Joensuussa, Kajaanissa, Oulussa, Porissa, Porvoossa, Raumalla, Rovaniemellä, Salossa ja Vaasassa taideoppilaitosten ja taiteen perusopetuksen palvelut tuotettiin täysin tai lähes kokonaan kunnallisissa oppilaitoksissa. Sen sijaan Espoossa, Helsingissä, Lappeenrannassa ja Savonlinnassa palvelut järjestettiin kokonaan tai pääosin yksityisiä toimijoita avustamalla. Ostopalvelujen kautta taiteen perusopetuksen palveluja hankkivat mm. Jyväskylä ja Joensuu. Monet kunnat tuottavat taiteen perusopetuksen palveluja myös seudullisesti, lisäksi palveluja käytetään runsaasti yli kuntarajojen. (Ruusuvirta et al. 2012) Lukuvuonna opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevista kyselyyn vastanneista taiteen perusopetuksen oppilaitoksesta 57 oli kunnan, 51 yhdistyksen, 6 säätiön, 4 kuntayhtymän ja 2 yksityisen yrityksen ylläpitämiä. (Koramo 2008) Vuodelle 2013 taiteen perusopetukseen on myönnetty rahoitusta 61 kunnalliselle ja 67 yksityiselle oppilaitokselle sekä 4 kuntayhtymälle

7 8 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 2. Rahoitus Erilaiset rahoitusmallit Taiteen perusopetus on valtion organisaatiossa osa yleissivistävää koulutusjärjestelmää ja siitä vastaa Opetus- ja kulttuuriministeriön koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Laki kunnan kulttuuritoiminnasta edellyttää, että kunta luo edellytyksiä taiteen perusopetuksen järjestämiselle (Laki kuntien kulttuuritoiminnasta /728). Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta omalla päätöksellään. Valtio osallistuu rahoitukseen kahdella erillisellä valtionosuudella, sekä asukasettä opetustuntiperusteisesti. Asukaskohtaista valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka ovat ilmoittaneet järjestävänsä alueellaan taiteen perusopetusta. Valtionosuus myönnetään asukasmäärän ja asukasta kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. 6 Asukaskohtainen valtionosuus ei kanavoidu suoraan itse taiteen perusopetukseen, vaan se tulee kunnalle osana koko perus- ja kulttuuritoimen laskennallista valtionosuutta. (Laki opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta , kohta 5) Toinen valtion rahoitusmuoto taiteen perusopetukselle on ns. opetustuntikohtaisesti myönnettävä valtionosuus. Tämä valtionosuus maksetaan joko kunnalle (kuntaomisteiset oppilaitokset) tai suoraan yksityisille oppilaitoksille. Valtionosuus maksetaan opetustuntia kohden lasketun yksikköhinnan perusteella. Vuosittain valtion talousarviossa vahvistettu tuntikohtainen yksikköhinta vuonna 2012 on 74,66 /tunti. Tästä summasta kunnille tai oppilaitoksille maksetaan 57 %. Vuosittain valtion budjetissa on tietty tuntimäärä, joka jaetaan tuen piirissä olevien kesken. Uusia tunteja tulee käytettäväksi vain lisäbudjetilla, jolloin uusilla oppilaitoksilla on mahdollisuus hakea tuen piiriin. Kunnallisten oppilaitosten toiminta on pääosin arvonlisäverotuksen ulkopuolella. Valtionosuuksissa tätä pyritään kompensoimaan siten, että yksikköhinta on yksityisellä hieman korkeampi (2,42 % vuonna 2013) kuin julkisella puolella. On kuitenkin huomattava, että yksityiset oppilaitokset maksavat täyden arvonlisäveron (24 % vuonna 2013) materiaali- ja laitehankinnoistaan sekä hankkimistaan palveluista kuten siivouksesta. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta ilman sitä varten myönnettävää lupaa. Muut (kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt ja säätiöt) tarvitsevat opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin päästäkseen opetus- ja kulttuuriministeriöltä koulutuksen järjestämisluvan. Muille kuin kunnille voidaan myöntää lupa järjestää taiteen perusopetusta, jos opetus on tarpeellista ja luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Lupia voidaan myöntää valtion talousarviossa vahvistetun opetustuntikiintiön rajoissa. Kaikkien taideopetusta antavien oppilaitosten ei ole pakko antaa taiteen perusopetusta, mutta hakemalla luvan oppilaitos saa vapautuksen arvonlisäveron maksamisesta oppilaiden lukukausimaksuista. Taiteen perusopetuslupa voidaan myöntää, jos oppilaitos täyttää taiteen perusopetukselle asetetut kriteerit. 6 Laskentayksikkö on 1,40 /asukas ja siitä kunta saa valtionosuutta 34,08 %, eli noin 48 senttiä/asukas vuonna 2012.

8 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 9 Valtionosuuksien lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa vuosittain ylimääräistä avustusta taiteen perusopetuksen oppilaitosten käyttökustannuksiin vain yksityisille koulutuksen järjestäjille. Lisäksi opetushallitus jakaa valtionavustusta taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piiriin kuuluvan toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä sekä toiminnan käynnistämistä varten. Opetushallitus jakaa myös vuosittain pienen määrärahan taiteen perusopetuksen harkinnanvaraisina valtionavustuksina sellaisille taiteen perusopetuksen järjestäjille, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta. 7 Lisäksi oppilaitoksilla on mahdollisuus hakea rahoitusta erilaisiin hankkeisiin eli muuhun kuin taiteen perusopetuksen järjestämiseen. Näitä ovat mm. lastenkulttuuriavustukset, erilaiset säätiöiden avustukset, Myrsky-hanke, Osaava-hanke sekä erilaiset EU:n avustukset. Vantaan musiikkioppilaitos ja kuvataidekoulu ovat molemmat opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä. Niitä ylläpitää Vantaan kaupunki, jolle avustukset menevät ja joka edelleen kanavoi katsomansa osan oppilaitoksille. Suhdanneherkkyys Viime vuosina on puhuttu paljon luovuudesta sekä taiteesta ja kulttuurista kaupunkien strategisena menestystekijänä. Kuntaliiton koordinoiman laajan tiedonkeruun tulokset kuitenkin osoittavat, että kulttuuritoiminnan osuus kunnan taloudesta on pieni. Kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannusten osuus kunnan saamien verotulojen ja käyttötalouden valtionosuuksien kokonaissummasta vaihteli noin kahdesta prosentista vajaaseen viiteen prosenttiin. Kunnan oman kulttuuritoiminnan ja sen itse tuottamien kulttuuripalvelujen kustannusten osuus oli kaikissa kaupungeissa vuonna 2010 yli puolet tilinpäätöksissä näkyvistä kulttuuritoiminnan nettokäyttökustannuksista. (Ruusuvirta et al. 2012) Kulttuuripalvelut ovat peruspalveluja, mutta toisin kuin esimerkiksi opetuspalveluissa kuntalaisilla ei ole subjektiivista oikeutta johonkin tiettyyn kulttuuripalveluun, vaan kunnilla on vapaus toteuttaa kulttuuripalvelut siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin parhaaksi nähdään. Kunnan saamat valtionosuudet ovat yleiskatteisia eli niitä ei ole ns. korvamerkitty tiettyyn toimintaan. Kunnan valtionosuuksien kokonaissumma kirjataan yhtenä summana kunnan tuloslaskelmaan ja tilinpäätökseen. Näin ollen toisinaan kunnallisen taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen ministeriöstä saama rahamäärä tulee vain osittain oppilaitoksen käyttöön. Oppilaitoksen saama osuus riippuu poliittisista päätöksistä. Haastattelukierroksen räikein esimerkki oli kunnallinen oppilaitos, jonka euron valtionavustuksen korotuksesta itse oppilaitokseen kotiutui vain euroa kunnan ohjatessa varat muuhun käyttöön. Tämä lienee merkittävin epäkohta kunnan omistamien oppilaitosten rahoituksessa. Kunnan tiukentunut talous siis näkyy myös sen omistamien oppilaitosten taloudessa. Vantaan musiikkiopistossa kunnan talouskurin takia 2000-luvun alussa toteutetut hätätoimenpiteet, esimerkiksi vasta-alkajien 30 minuutin oppitunti tai sairaslomasijaisten korvaaminen ryhmätunneilla, ovat jääneet pysyviksi. Toisaalta esimerkiksi Espoossa on toteutettu kolmena peräkkäisenä vuotena ( ) 7

9 10 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 2,5 % säästökuuri, jolla on leikattu samassa suhteessa suoraan myös yksityisten avustuksia. Oppilaitoksille nämä ovat suuria summia, kun samalla palkkakulut ja tilojen hinnat jatkuvasti nousevat. Talouden heilahtelut näkyvät kunnan avustuksien vähentymisenä siis sekä kunnan omistamissa että yksityisissä oppilaitoksissa. Toisaalta esimerkiksi 2013 toteutettava valtionosuuksien indeksikorotusten jäädyttäminen ei näy kunnallisen puolen oppilaitoksissa. Opetustuntikohtaisiin valtionosuuksiin on aiemmin toteutettu vuosittain indeksikorotus, mikä on ollut tärkeää avustusten kehitykselle. Kunnat eivät yleensä toteuta yksityisten oppilaitosten avustuksiin vuosittaisia indeksikorotuksia, ja kunnallinen avustus voi polkea usein paikallaan vuosia, jolloin ainoa keino kattaa palkkojen yms. korotukset on nostaa oppilailta kerättävää lukukausimaksua. Kaupunginvaltuusto antaa toimialoittain seuraavan vuoden budjettikehyksen. Kuntatalouden näin salliessa siinä on huomioitu mahdolliset palkankorotukset, vuokrakustannusten muutokset ja muut muuttuneet tarpeet toimialojen esitysten pohjalta. Toimialan sisällä päätetään, miten raha lopullisesti jaetaan. Tällöin kunnalliset oppilaitoksetkin saavat osuutensa. Jos luku on vähemmän kuin palkkojen korotus, joudutaan leikkaamaan jostakin tai nostamaan lukukausimaksuja. Kunnallisen oppilaitoksen eduksi voidaan siis nähdä taloudellinen joustavuus: budjetin ylitykset eivät ole niin hankalasti paikattavissa kuin yksityisellä puolella, jossa rahaa on yksinkertaisesti saatava lisää, irtisanottava tai lomautettava henkilökuntaa tai supistettava palkkakuluja sekä opetustarjontaa. Valtion rahoitus kohdistuu järjestäjän vahvistamaan opetustuntimäärään. Usein oppilaitokset antavat todellisuudessa enemmän opetusta, jolloin osa tunneista jää vos-rahoituksen ulkopuolelle eli tämän osan oppilaitokset joutuvat itse rahoittamaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi juuri Vantaan musiikkiopistossa. Yleensä kunnallisissa oppilaitoksessa on tarkemmin määritelty katto oppilaspaikoille. Toisinaan taas valtionosuustunnit eivät täyty, jolloin valtionosuuksia joudutaan leikkaamaan. Nämä oppilaitokset ovat lähes poikkeuksetta olleet kunnallisia oppilaitoksia, joiden vos-rahoitus on jäänyt kunnalle muihin tarkoituksiin, eikä opetusta ole ollut varaa järjestää aiotussa laajuudessa. Näin syntyvä noidankehä voi kurjistaa oppilaitoksen talouden nopeasti. Valtionosuudet ovat oppilaitoksille kuitenkin vakaa ja turvallinen rahoituslähde. Yksityisissä oppilaitoksissa valtionavustukset tulevat suoraan niiden piirissä olevien oppilaitoksen käyttöön. Kerran myönnetty valtionavustus on käytännössä pysyvä, eikä sitä tarvitse erikseen hakea uudelleen, tuntimäärät ja oppilasmäärät toki tarkistetaan säännöllisesti vuosittain. Ministeriö luonnollisesti tarkkailee tilannetta ja pysyvissä muutoksissa ottaa asiaan kantaa tarkistamalla rahoituksen myöntämisen perusteita. Vuonna 2013 toteutettava opetustuntikohtaisten valtionosuuksien indeksikorotusten jäädytys merkitsee isommissa yksityisissä oppilaitoksissa jopa euron kiristystä. Vuoden 2008 alusta tuli voimaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muutos, jonka myötä taideja kulttuurilaitosten yksikköhintoja tarkistetaan kustannuksia vastaavaksi joka neljäs vuosi. Taustalla oli yksikköhintojen jääminen jälkeen todellisista kustannuksista ja käytettävissä olevien henkilötyövuosien määrän riittämättömyys. Uudistus tarkoitti huomattavaa kasvua taide- ja kulttuurilaitosten valtionosuuksissa vuosina koskien sekä kunnallisia että yksityisiä oppilaitoksia.

10 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 11 Yksityisille oppilaitoksille haasteena on kaupungin rahoituksen lyhytjänteisyys ja arvaamattomuus nykytalouden tilanteessa, jolloin tuki voi muuttua poliittisella päätöksellä ja muunlaisten linjausten mukaan. Niiden tulisi voida luottaa siihen, että toimintoja voi kehittää pitkällä tähtäimellä, eikä käyttää turhia resursseja kerran vuodessa päätettävän rahan hakemiseen. Yksityisellä oppilaitoksella voi olla sopimus kaupungin kanssa taiteen perusopetuspalveluiden ostamisesta kuten esimerkiksi Espoossa. Tällainen sopimus antaa turvallisuutta ja sopimus tarkastetaan vuosittain. Oppilasmaksut muodostavat musiikkiopistoissa noin neljänneksen ja kuvataidekouluissa kolmanneksen tuloista. Osa oppilaitoksista ilmoitti kilpailun koventuneen ja oppilasmaksujen eli opiskelijoiden määrän vähentyneen. Suurin osa haastatelluista raportoi kuitenkin oppilasmaksujen pysyneen samana tai kasvaneen hieman. Oppilaitosten talous Seuraavassa tarkastellaan lähemmin tutkimuksessa esiin tulleita eroja kunnallisen ja yksityisen taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten taloutta. Vantaan musiikkiopiston ja Kuvataidekoulun vertailuluvut otetaan kussakin kohdassa esiin erikseen ja niitä verrataan muiden oppilaitosten keskiarvoon (ka). Lukujen osalta vertailussa ovat musiikin alalta mukana kunnan omistamat Vantaan musiikkiopisto, Länsi-Uudenmaan musiikkiopisto, Porvoonseudun musiikkiopisto ja Oulun konservatorio. Yksityisistä mukana ovat Espoon musiikkiopisto, Helsingin konservatorio, Itä-Helsingin Musiikkiopisto, Musikinstitutet Kungsvägen sekä Pop & Jazz Konservatorio. Kuvataiteen luvuissa ovat mukana kaikki neljä tutkimuksessa mukana ollutta eli Vantaan kuvataidekoulu, Helsingin kuvataidekoulu, Pohjois-Helsingin kuvataidekoulu sekä Espoon kuvataidekoulu. Tiedot perustuvat pääosin oppilaitosten selvitystä varten toimittamiin lukuihin. Lisäksi tietoja on kerätty oppilaitosten opetushallitukselle toimittamista raporteista. Tiedonkeruutapojen eroista johtuen näissä luvuissa voi olla eroavaisuuksia. Menot Eri taidealat tuottavat eri lailla tuloja ja menoja oppilas- ja opetustuntikohtaisesti. Oppilaskohtaisesti tarkasteltaessa musiikin opetus on kallein taideala, sillä se on pääosin yksilöopetusta. Samalla oppilasmaksut kattavat vain pienen osan opetustunnin kuluista. Myös ryhmämuotoisessa opetuksessa erityisesti pitkälle edenneiden opintojen opetusryhmien koko on usein hyvin pieni, jolloin ne lähestyvät yksilöopetuksen tulo- ja menorakennetta. Tutkimukseen osallistuneiden musiikkiopistojen menot jakautuivat koko lailla samalla tavalla hallintomuodosta riippumatta. Suurin kulu ovat opetuksen henkilöstömenot ollen kunnallisissa keskimäärin 68 % ja yksityisissä 74 %. Kiinteistökulut olivat seuraavaksi suurin kuluerä. Vantaan musiikkiopiston kiinteistökulujen osuus, 15 %, vaikuttaisi olevan muita tutkittuja kunnallisia suurempi, mutta tähän vaikuttaa verrokkien Oulun ja Lohjan pk-seutua selvästi edullisemmat neliöhinnat. Vantaan musiikkiopiston tilakustannusten taso muistuttaakin enemmän pk-seudun yksityisten oppilaitosten tilakustannuksia, joten ainakaan tämän tarkastelun perusteella ei voida arvioida, että Vantaan musiikkiopistolle on etua kunnan omissa tiloissa toimimisesta. Myös kaupungin tiloissa toimiminen on pk-seudulla kallista.

11 12 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Hallintohenkilöstön osuus kuluista Vantaan musiikkiopistossa on sama kuin yksityisillä (6 %), kun taas vertailuissa olleilla julkisilla hallinnon kulut olivat keskimäärin 10 %. Kiinnostavaa on, että kuntaomistajuuden alaisuudessa toimiminen lisäsi hallintokustannuksia vertailun kohteena olleissa oppilaitoksissa. Verrokkiryhmässä kunnan rakenteessa toimimisesta ei ole ainakaan etua hallintokulujen muodostumisen osalta. Vantaalla hallintokulut vastaavat yksityisten oppilaitosten hallintokuluja. Lisäksi on tärkeää huomioida, että kunnallisissa oppilaitoksissa syntyy myös budjetin ulkopuolelle jääviä kuluja, esimerkiksi palkanmaksussa, laskutuksessa ja kulttuuripalveluiden yksikössä eli kaikissa niissä toimissa, jotka on mahdollista ulkoistaa kunnan muihin yksiköihin. Vantaan tilipäätöksen (2010) mukaan nämä ns. vyörytyserät olivat musiikkiopistolla 6 % ja kuvataidekoululla 2 % kokonaisbudjetista. Vyörytyserät ovat laskennallinen osuus koko kaupungin yleishallinnon kustannuksista, kuten keskushallinnosta, valtuuston ylläpitämisestä, kaupungintalon palveluista ja keskitetystä hallinnoista. Tarkkaa kulua kunnan TPO-laitoksille on hyvin vaikeaa arvioida, mutta esimerkiksi palkanlaskennassa yksi ihminen tekee noin kolmasosan työstään Vantaan musiikkiopiston palkkojenmaksuun, mikä tekee noin /vuosi. Kiinteät kulut, eli henkilöstö ja kiinteistökulut vievät musiikkioppilaitosten menobudjetista yhteensä 90 %. Mikäli säästöjä halutaan toteuttaa on liikuteltavaa marginaalia vähän, ja muita kuluja, joihin säästöjä kohdistaa ei juurikaan ole. Taulukko 1. Menojen rakenne musiikkiopistoissa vuonna 2010 Kuvataidekouluissa menojen rakenne poikkeaa musiikkioppilaitoksista, sillä opetus rakentuu yksinomaan ryhmäopetuksen varaan. Opetushenkilöstön palkka- ja sivukulut muodostavat Vantaan kuvataidekoulussa 57 % ja muissa verrokeissa 54 %. Kiinteistökulut ovat toiseksi suurin menoerä, Vantaalla 16 % ja muissa 15 %. Hallintohenkilökunnan kulut ovat Vantaan kuvataidekoulussa 14 % ja muissa kuvataidekouluissa 15 %. Nämä ns. kiinteät kustannukset kattavat Vantaan kuvataidekoulussa 87 % menoista. Muut kulut olivat yksityisissä kuvataidekouluissa hieman suuremmat (14 %) kuin Vantaan kuvataidekoulussa (9 %). Kuvataidekoulujen toiminnassa näiden muiden kulujen osuus on prosentuaalisissa tarkasteluissa usein suurempi kuin esimerkiksi musiikkiopistotoiminnassa. Visuaalisten taiteiden opettaminen vaatii runsaasti erilaisia materiaalihankintoja. Osa ao. taulukoiden ns. muista kuluista onkin

12 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 13 opetusmateriaalikuluja, jotka ovat pakollisia taiteenlajin opetuksen toteuttamiseksi. Tällaiset opetusmateriaalikulut ovatkin tällöin luettavissa ns. kiinteisiin kuluihin, eli sellaisiin opetuksen kuluihin, joihin on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa mittavia säästöjä ilman, että opetuksen laatu olennaisesti kärsii. Vantaan kuvataidekoulun verrokkiryhmää alhaisempi muiden kulujen osuus voi tarkoittaa, että esimerkiksi aiemmat säästötoimet ovat aiheuttaneet sen, että oppilaitos toimii vertailuryhmäänsä nähden tiukemmilla määrärahoilla, koska kuitenkin näissä muissa kuluissa talousharkintaa on jossain määrin helpompaa toteuttaa kuin esimerkiksi työehtosopimusten velvoittamiin henkilöstökuluihin. Taulukko 2. Menojen rakenne kuvataidekouluissa 2010 Opetushallituksen keräämien tietojen pohjalta vertailtiin myös opetuksen kustannuksia per oppilas vuonna Vantaan musiikkiopisto muistutti oppilaskohtaiseksi lasketussa kulutarkastelussa enemmän muita pk-seudun oppilaitoksia kuin tarkasteltuja kunnallisia oppilaitoksia. Vantaan bruttomenot/ opiskelija oli 1609, kun seudun yksityisten keskiarvo oli 1658 (vaihteluväli ). Muiden tutkittujen kunnallisten oppilaitosten menot/opiskelija (ka) oli 1354 (vaihteluväli ). On huomattava, että kaikki muut kunnalliset oppilaitokset sijaitsevat pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vantaan kuvataidekoulun kokonaismenot/oppilas olivat vertailuryhmää korkeammat. Kuvataidekoulujen keskiarvo oli 608 (vaihteluväli ), kun Vantaa kuvataidekoulun menot/oppilas olivat 650. Lisäksi tarkasteltiin opetustuntikohtaisiksi laskettuja kokonaismenoja, eli oppilaitosten kustannukset per oppitunti. Tällöin voidaan puhua myös ns. opetustunnin laskennallisesta hinnasta. Oppituntikohtainen tarkastelu on oppilaskohtaista hedelmällisempi, koska tällöin laskemistapaan ei vaikuta oppilaitosten oppilasrakenne, eli vaikkapa musiikin opetuksessa se, miten suuri osuus on ryhmä- tai solistisen opetuksen oppilaita. Karkeasti yleistettynä yhdestä solistisesta oppilaasta aiheutuu oppilaitokselle yhtä paljon kustannuksia kuin vaikkapa kahdeksan hengen varhaiskasvatusryhmästä (molemmat tarvitsevat yhden luokan, yhden opettajan jne.) Tietoa tarkasteltiin eri hallintomuodoissa opetushallituksen keräämän aineiston valossa vuodelta Taulukosta voidaan huomata, että tuntikohtaisessa vertailussa taiteenlajin sisällä on vain vähän eroja

13 14 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa eri hallintomuodoissa. Molemmissa vantaalaisissa oppilaitoksissa tuntihinta muodostuu linjassa oman taiteenlajinsa vertailuryhmään. Vantaan musiikkiopiston tuntihinta oli 76 ja pk-seudulla toimivien yksityisten tuntien keskihinta 73. Muiden kunnallisten tuntihinta oli 70. Vantaan kuvataidekoulun tuntihinta oli 119 ja muiden verrokkien 114. Taiteen perusopetuksen tunnin järjestäminen maksaa siis aika lailla saman verran hallintomuodosta ja -tavasta riippumatta. Mutta vaikka erot ovat pieniä, niitä kuitenkin on. Vantaan oppilaitosten laskennallinen tuntihinta on kallein kaikista vertailluista. Musiikkiopisto asettuu jälleen lähelle pk-seudun muita, yksityisiä oppilaitoksia: sen tuntihinta on vertaillun oppilaitosryhmän tuntihinnoista laskettua keskiarvoa hieman kalliimpi. Pk-seudun ulkopuolella sijaitsevat kunnalliset verrokit pystyvät tuottamaan tuntinsa selvästi Vantaan kunnallista ja pääkaupunkiseudun yksityisiä edullisemmin. Vantaan kuvataidekoulu on hieman muita seudun yksityisiä kalliimpi. Pk-seudulla on kallista tuottaa sekä kunnallista että yksityistä palvelua. Kunnallinen tapa tuottaa palvelu on kaikkein kallein. Taulukko 3. Opetustunnin laskennallinen hinta vuonna 2010 Tulot Kunnalliset oppilaitokset toimivat ns. nettobudjetilla eli oppilaitoksille määritellään toimintakate. Valtionosuudet ohjautuvat oppilaitoksille kaupunginvaltuuston budjettiraamin kautta. Tämän takia kunnallisten oppilaitosten antamat luvut ovat laskennallisia: kaupunginvaltuuston vuosittain asettamasta toimintakatteesta on vähennetty sinä vuonna oppilaitokselle myönnetty valtionosuus. Vantaan musiikkiopistolla valtionosuus kattaa pienemmän osuuden kokonaistuloista (46 %) kuin tutkimuksen vertailuryhmällä (ka 53 %, vaihteluväli kunnalliset %, yksityiset %). Tämä johtuu siitä, että Vantaan musiikkiopiston valtionosuustuntimäärä on selvästi pienempi kuin kokonaistuntimäärä taiteen perusopetuksessa. Toisin sanoen kunta rahoittaa julkisen tuen osalta osan tunneista kokonaan, vuonna 2010 jopa tuntia ( kokonaistuntimäärästä ). Vantaan musiikkiopiston valtionosuustuntimäärä oli aikoinaan tuntia, mutta eräänä vuonna inhimillisen virheen vuoksi valtionosuustuntien määrä väheni n tuntia. Tätä virhettä ei ole saatu täysin korjattua valtionavustuksissa, mutta edelleen pidetään kiinni samasta tuntimäärästä, nyt kaupungin rahoituksella.

14 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 15 Vantaan musiikkiopistolla kaupungin oma rahoitus kattaakin hieman suuremman osan (28 %) kokonaistuloista kuin muilla kunnallisilla (26 %) tai yksityisillä (25 %) oppilaitoksilla. Vantaan musiikkiopistossa lukukausimaksujen osuus (24 %) vertautuu tutkittuihin pääkaupunkiseudun yksityisiin (20 %) ja on selvästi korkeampi kuin muissa kunnallisissa oppilaitoksissa (17 %). Muun rahoituksen osuus oli hyvin pientä ja vaihteli 2 4 %:iin. Taulukko 4. Tulojen rakenne musiikkiopistoissa vuonna 2010 Kuvataidekouluissa myös tulojen rakenne poikkeaa musiikkiopistoista. Rahoitus jakaantuu sekä Vantaan kuvataidekoululla että vertailuryhmällä suurin piirtein kolmeen yhtä suureen osaan valtion, kunnallisen rahoituksen ja lukukausimaksujen kesken. Näistä lukukausimaksujen osuus on hieman suurempi, %. Muiden tulojen osuus on hyvin pieni, muutaman prosentin luokkaa. Vantaan kuvataidekoulun ja vertailuryhmän rahoitusosuudet ovat keskenään hyvin samankaltaiset ja sen rahoituspohja vastaa pääkaupunkiseudun muita oppilaitoksia. Kuvataidekoulun kaupunginrahoitus vaikuttaa olevan samaa tasoa kuin millä muut alueen kaupungit rahoittavat oppilaitoksiaan. Taulukko 5. Tulojen rakenne kuvataidekouluissa vuonna 2010

15 16 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Tulevaisuuden trendit Mihin suuntaan taiteen perusopetuksen kenttä sitten on kehittymässä tulevina vuosina tai vuosikymmeninä hallinnollisesta näkökulmasta katsoen? Asiantuntijoiden haastatteluissa merkittävimmäksi nousi esiin siirtyminen suurempiin yksiköihin maata kattavasta pienten oppilaitosten verkostosta. Taustalla on ajatus tehokkaista ja taloudellisista yksiköistä sekä päällekkäisyyksien välttämisestä. Sekä valtion erilaiset rahoitusmuodot että kunta toimintaympäristönä ohjaavat oppilaitoksia tähän suuntaan. Tärkeintä on kuitenkin oltava oppilaitoksen ydintehtävän tekeminen eli laadukkaan taiteen perusopetuksen tarjoaminen. Lähivuodet näyttävät minkälaisia TPO-laitosten yhteenliittymiä syntyy ja tapahtuuko tämä maantieteellisin perustein vai syntyykö enemmän monitaiteisia oppilaitoksia. Haasteena on kirjava TPO-kenttä, jossa oppilaitokset ovat hyvin erilaisessa asemassa ja rakentuvat erilaisille hallintopohjille. Toinen iso trendi on katsoa taiteen perusopetusta laajemmasta näkökulmasta, etsiä uusia toimintatapoja ja yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi Tampereella ja Hämeenlinnassa on käytössä tilaajatuottajamalli, jossa lautakunnat tilaavat palveluja ja osoittavat niille rahoituksen. Lautakunnat ovat järjestyneet elämänkaariajattelun mukaisesti eli ihmisen ikäkausien ja palvelutarpeiden mukaisesti hallinnollisten toimialajakojen sijaan. Toimintaa ohjataan palvelusopimuksilla myös kaupungin sisällä perinteisen hierarkkisen ohjauksen sijaan. Suomen musiikkioppilaitosten liitto selvitti 2011 jäseniensä keskuudessa musiikkikasvatuksen tulevaisuutta ja arvoja (Klemettinen 2012). SWOT-analyysissä rehtorit kokivat heikkoutena joustamattoman hallinnon rakenteen ja opettajien vanhanaikaisen näkemyksen työnkuvastaan. Yhteistyö koulujen ja lukioiden sekä sosiaalisektorin kanssa on vähäistä. Haasteena on tarjota monimuotoista opetusta kaikille ja toisaalta tukea lahjakkaita oppilaita. Mahdollisuuksia piilee yhteistyössä paitsi edellä mainittujen, myös kolmannen sektorin kanssa. Edelleen ammattimuusikoiden ja heidän varaansa rakentuneiden organisaatioiden kanssa on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Opettajien jatkokoulutusta tulisi kehittää, samoin ryhmäpedagogiaa. Opetusta tulisi monimuotoistaa ja etsiä uusia kohderyhmiä. Myös liiallinen keskittyminen yhteen genreen eli klassiseen taidemusiikkiin on ongelma. Uhkia musiikkioppilaitoksille piilee siinä, ettei pystytä reagoimaan ympäröivän yhteiskunnan ja väestörakenteen muutoksiin. Päätöksentekijöillä on heikosti tietoa oppilaitosten toiminnasta ja merkityksestä niin yksilöille kuin yhteiskunnalle, kun vastakkain asetetaan taloudelliset ja sivistykselliset argumentit.

16 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Hallintomalli ja johtaminen Tässä luvussa tutkitaan sitä miten kunnallinen tai yksityinen omistajuus vaikuttaa hallintomalliin ja johtamiseen. Vaikuttaako se hallinnon toimivuuteen ja tehokkuuteen? Onko hallintohenkilökunnan määrällä eroa hallintomuodosta riippuen? Mikä on hallinnon rakenne ja miten päätökset tehdään? Miten toteutuvat osallisuus ja vaikuttaminen oppilaitoksen sisällä henkilökunnan, oppilaiden ja vanhempien välillä? Onko organisaatiolla kirjattua strategiaa? Kuinka henkilöstöjohtaminen on järjestetty? Miten sidosryhmien kanssa toimitaan? Kunnan omistaman oppilaitoksen parhaimpiin puoliin hallinnon näkökulmasta kuuluu ison organisaation tarjoama monenlainen tuki ja turva. Talous- ja henkilöstöhallinto hoituvat osana kaupungin suurta järjestelmää, teknistä tukea saa niin atk-neuvontaan kuin pakettiauton ja äänityslaitteiden lainaamiseen. Painotyöt hoituvat kaupungin kautta. Monissa hankinnoissa on apua kunnallisuudesta, suuri organisaatio pystyy aina neuvottelemaan pientä edullisemmat hinnat kopiopapereista toimistokalusteisiin ja soittimiin. Kaupungin järjestämät koulutukset ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kunnan työntekijöille. Ongelmien selvittämisessä saa apua ja taustatukea. Kunnallinen taideopisto on osa kaupungin kulttuuripalveluja, markkinointikoneistoa ja yhteistyöverkostoa. Osassa kuntia taideoppilaitoksen rehtori istuu kaupungin kulttuuriasioiden johtoryhmässä, joka on näköalapaikka kaupungin kulttuurikenttään ja merkittävä vaikuttamisen paikka. Vantaalla ei ole kaupunginorkesteria, mikä osaltaan nostaa musiikkiopiston roolia kaupungille tärkeänä musiikkikulttuurin asiantuntijayksikkönä. Kaupungin asettamat normit koetaan myös turvana. Lainsäädännöllinen puoli tulee hyvin huolehdittua. Laadunvalvonnan koettiin olevan kunnallisessa oppilaitoksessa kohdallaan: sivistyslautakunta, tilintarkastusjärjestelmä, sisäiset tarkastukset sekä johto- ja hallintosäännöstöt takaavat laadun. Edelleen todettiin, että kaupunkien hallinto on kehittynyt positiiviseen suuntaan. Vielä 90-luvulla monessa paikoin päätökset jopa soittimien hankinnasta vietiin jonnekin ylemmäs, mutta nyt hankintamenot on delegoitu alas ja muutoinkin toiminta koetaan itsenäisenä. Turvallinen, varma työpaikka ja taattu työsuhde saavat kiitosta. Byrokratiassa on myös puolensa: se kohtelee kaikkia tasa-arvoisesti. Kunnan omistama oppilaitos on kiinteä osa kaupungin kokonaisrakennetta. Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää niin tilojen kuin yhteisten projektien osalta. Kunnan opistot ovat tilavarausten osalta etulyöntiasemassa yksityisiin TPO-laitoksiin verrattuna. Uusien alueiden ja koulujen suunnittelussa kunnalliset oppilaitokset ovat osana kuntaa edustamassa TPO-kenttää. Kunnallisen hallintomallin suurimpana haittapuolena pidetään sen jähmeyttä ja byrokraattisuutta. Isot atk-järjestelmät ovat poikkeuksetta oppilaitosten käyttöön turhan raskaita ja kuormittavia. Erityisesti rehtorien työaikaa kuluu kunnan muussa kulttuuriin tai opetusalaan liittyvässä työssä, jonka osa kunnallisista rehtoreista koki olevan poissa ydintyöstä eli oppilaitoksen johtamisesta. Myös päätösten hitaus suuressa organisaatiossa turhauttaa. Yksi vastanneista kunnallisista rehtoreista myös koki, että ratkaisuvalta oppilaitoksessa on merkittävästi kaventunut ja päätösvalta liian pieni. Pienessä organisaatiossa jää helposti sivuun, tieto kunnassa ei aina kulje ja taideoppilaitos voi jäädä marginaaliin, etenkin jos sen viiteryhmänä on perusopetus.

17 18 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa Toinen suuri haaste on poliittinen päätöksenteko. Kunnan oppilaitoksessa talous toimii niin, että kunta antaa taloudellisen raamin, jossa toimia. Raami voi vaihdella vuosittain ja seuraavaa vuotta ajatellen tehdyt budjetit voivat muuttua vielä loppuvuodesta. Yksityisessä koulussa tätä ongelmaa tällaisenaan ei ole. Kunnan oppilaitos on riippuvainen kaikista kaupungin päätöksistä. Keskeistä on kuitenkin todeta, että kunnallisten taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten asema vaihtelee suuresti kunnasta riippuen. Toisissa kunnissa asiat voivat olla huomattavasti paremmin kuin toisissa. Tämä tietysti riippuu kunnan johtavien virkamiesten sekä poliittisen koneiston suhtautumisesta taiteen perusopetukseen. Myös rehtorin lobbauskyky vaikuttaa oppilaitoksen asemaan. Yksityisen taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen suurimpana etuna hallinnon näkökulmasta pidetään joustavuutta. Organisaatio ja sen järjestelmät ovat juuri sen kokoisia kuin tarve on. Päätäntävalta operatiivisissa asioissa on lähes kokonaan koulun rehtoreilla, vain pieni osa päätöksistä menee johtokunnan kautta. Näin ollen päätöksenteko on nopeaa. Kokonaisuudessaan yksityisen oppilaitoksen rakenne on helppo ja yksinkertainen. Haastatteluista rehtoreista muutama oli toiminut sekä julkisella että yksityisellä puolella. He kokivat, että itse rehtorin työ on hyvin erilaista hallintomallista riippuen. Yksityisellä puolella rehtori on enemmän sekä pedagoginen-, taiteellinen- että liiketoiminnan johtaja kuin kunnallisella, jossa rehtorin työ rajoittuu monin tavoin. Liikkeenjohtajuus on keskeinen erottava tekijä: yksityisen oppilaitoksen rehtorin työ lähenee toimitusjohtajan työtä. Vapaus on suurempi, mutta näin ollen myös vastuu. Talouden suhteen yksityisten etuna ovat lyhentämättömät valtionavustukset, jotka tulevat suoraan oppilaitoksen käyttöön. Oppilaitoksen tulot ovat tiedossa ja tämän budjettikehyksen sisällä tiedetään miten toimia. Mikäli varoja on, voidaan nopeasti tehdä päätöksiä esimerkiksi kehityshankkeista. Myös valtionavustusten korotukset tulevat suoraan yksityiselle oppilaitokselle. Yksityisen taiteen perusopetusta antavan oppilaitoksen suurimpana haittana hallinnon näkökulmasta pidettiin itsenäisyyden tuomaa epävarmuutta. Erityisesti tämä liittyy kunnan antamaan rahoitukseen. Eräs oppilaitos raportoi kunnan tuen vähentyneen vuodessa 15 %, mikä tietenkin merkitsi suuria leikkauksia oppilaitoksen budjetissa. Kunnan kelkka voi siis rahoituksen suhteen kääntyä hyvinkin nopeasti. Rehtori ja johtokunta tai hallitus vastaavat viime kädessä talouden epätasapainosta, kun kunnallisessa oppilaitoksessa kunta on viime kädessä vastuussa. Takakukkaroa ei yksityisellä budjetin ylitysten suhteen ole. Jos kunnallisten haasteena on liiallinen byrokratia, voi yksityisellä ongelmana olla sen puute. Haastatteluissa moni rehtori koki itse byrokratian luomisen haasteena. Yksityisen oppilaitoksen hallinto on viime vuosina tullut yhä monimutkaisemmaksi ja myös hallinnolle asetettuja vaatimuksia on enemmän. Harvalla pienellä oppilaitoksella on kaikki lain tai muun säädöspohjan edellyttämät suunnitelmat koossa, esimerkiksi työsuojelun toimintaohjelma, pelastussuunnitelma, henkilöstöpoliittinen ja toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma tai meluntorjuntaohjelma.

18 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 19 Hallintohenkilökunnan määrä Tutkimuksessa selvitettiin hallintohenkilökunnan määrää suhteessa koko henkilöstöön. Vantaan musiikkiopistossa hallintohenkilöstöä oli 7 % koko henkilöstömäärästä eli saman verran kuin muissa kunnallisissa verrokeissa. Yksityisissä hallintohenkilökuntaa oli 8 %. Kuvataidekouluissa hallintohenkilöstöä oli enemmän yksityisellä puolella, vertailukohteissa 17 % ja Vantaan kuvataidekoulussa 14 %. Kuvataidekouluissa opettajien määrä on suhteessa vähäisempi kuin yksityisopetukseen painottuvassa musiikin opetuksessa. Taulukko 6. Hallintohenkilöstön osuus koko henkilökunnasta vuonna 2012 Hallinnon rakenne Kunnan omistamien oppilaitosten ylintä valtaa käyttää rehtori. Kaupungin kulttuurijohtaja tai sivistystoimenjohtaja on rehtorin esimies. Vapaa-ajanlautakunta, sivistyslautakunta tai opetuslautakunta päättää käyttötaloudesta ja isoista periaatteista, kuten maksujen suuruus, opetussuunnitelman hyväksyminen, rehtorin tehtävien ja vastuualueiden määrittely. Lopulliset päätökset tehdään kaupunginvaltuustossa. Rehtorit kokivat suhteen lautakuntaan etäiseksi, etenkin mikäli kyseessä oli opetuslautakunta. Musiikkiopistoissa sisältöihin ja pedagogiaan liittyvät asiat käsitellään ainekollegioiden puheenjohtajien eli ainejohtajien kokouksessa, jonka vastuulla voivat olla mm. toimintasuunnitelmaan, opetussuunnitelmien uudistamiseen ja muuhun opettajan työhön liittyvät asiat. Lisäksi osassa oppilaitoksia toimii hallinnon ja opettajiston edustajista koostuva ohjausryhmä, jonka alueeseen kuuluu talouteen ja hallintoon liittyviä asioita. Lisäksi on olemassa erilaisia työryhmiä, mm. oppilasarviointi ja sen kehittäminen, opetussuunnitelma- sekä markkinointityöryhmä. Näiden esityksestä rehtori vie asioita eteenpäin, tekee päätökset tai vie isommat asiat lautakuntaan. Yhdessä kunnallisessa musiikkioppilaitoksessa oli vain ainekollegiot ja johtoryhmän perustaminen suunnitteilla. Ainoassa kunnallisessa kuvataidekoulussa eli Vantaalla sisällölliset asiat käsitellään kerran kuussa kokoontuvassa opettajainkokouksessa. Lähes kaikki haastatelluista yksityisistä taiteen perusopetusta antavista laitoksista olivat kannatusyhdistyspohjaisia. Tällöin opiston johtokuntana toimii rekisteröidyn kannatusyhdistyksen johtokunta, joka

19 20 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa valitaan yhdistyksen vuosikokouksessa. Rehtorilla, talouspäälliköllä ja opettajakunnan edustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. Monissa tapauksissa johtokunta koostuu aktiivisista oppilaiden vanhemmista, toisaalta pyritään panostamaan myös sisällöllisiin ja alakohtaisiin (esim. talous- tai lainsäädäntö) asiantuntijoihin. Yhdessä haastatelluista yksityisistä oppilaitoksista oli myös kaksi kaupungin nimeämää poliittisen tahon edustajaa. Vain yhdessä johtokunnassa oli oppilasjäsen. Haastateltujen organisaatioiden johtokunnissa oli 7 13 jäsentä. Johtokunnan tehtävänä on mm. vastata koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta voimassa olevien säädösten ja määräysten mukaisesti; johtaa, valvoa ja kehittää opiston toimintaa; hyväksyä opetus- ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat ja valvoa niiden toteutumista; hyväksyä talousarvioehdotus ja tilinpäätös esitettäväksi vuosikokoukselle sekä valvoa talousarvion toteutumista sekä ottaa rehtori, opettajat ja hallintohenkilöstö vakinaiseen työsuhteeseen. Kaikissa haastatelluista yksityisissä oppilaitoksissa toimii johtokunnan ohella jonkinlainen sisältöihin ja pedagogiaan perehtynyt aineneuvosto, -jaosto tai johtoryhmä, joka vastaa sisällöllisestä kehitystyöstä. Joissain organisaatioissa toimivat ainejaostot, johon kuuluvat kaikki saman aineryhmän opettajat. Rehtori ja apulaisrehtorit voivat osallistua jaostojen kokouksiin. Ainejaoston puheenjohtajana toimii ainevastaava. Jaostot valitsevat keskuudestaan ainevastaavan lukuvuodeksi kerrallaan. Tutkimuksessa mukana olleissa oppilaitoksissa kaksi oli säätiömuotoisia: Helsingin Konservatorio sekä Pop & Jazz Konservatorio. Näissä oppilaitoksen ylläpitäjä ja koulutuksen järjestäjä on säätiö, jonka hallitus käyttää organisaatiossa ylintä päätösvaltaa. Pop & Jazz Konservatorion säätiön hallitus toimii myös oppilaitoksen johtokuntana, jonka kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus myös opettajakunnan edustajalla sekä ammatillisten opiskelijoiden edustajalla. Pop & Jazz Konservatoriossa rehtorin johtamisen tukena on johtoryhmä. Lisäksi on vähintään kerran lukuvuodessa kokoontuva opettajaneuvosto, johon kuuluvat rehtori, apulaisrehtori, toimenhaltijat ja erikseen kutsuttuina myös päätoimiset tuntiopettajat. Lisäksi Pop & Jazz Konservatorion säätiöllä on valtuuskunta, oppilaitoksen yhteiskunnallisen vaikuttamisen foorumi, johon on kutsuttu 40 keskeistä vaikuttajaa yhteiskunnan eri aloilta. Helsingin Konservatoriossa työnantajan rooli (direktio-oikeus ja budjettivalta) on keskitetty säätiön hallitukselle. Käytössä on kahden johtajan malli, jossa rehtori ja hallintojohtaja toimivat työparina ja ovat säätiön hallituksen jäseniä. Oppilaitoksen johtokunta keskittyy opetushallintoon ja opettajaneuvosto toimii asiantuntijaelimenä. Säätiön taustayhteisöjä ovat Helsingin kaupunki, Alfred Kordelinin yleinen edistys- ja sivistysrahasto, Kansanvalistusseura sekä Työväen Sivistysliitto TSL ry. Taustayhteisöt ovat vuosikymmenten mittaan tukeneet oppilaitoksen toimintaa mm. taloudellisesti ja toimitilajärjestelyjen keinoin. Säätiön hallintoelimiä ovat edustajisto ja hallitus. Taustayhteisöt ovat edustettuina säätiön edustajistossa, joka päättää mm. säätiön tilinpäätöksen, talousarvion ja toimintakertomuksen hyväksymisestä sekä kiinteän omaisuuden myynnistä. Edustajisto valitsee vuosikokouksessaan hallitukseen neljä luottamushenkilöjäsentä. Molemmissa säätiömuotoisissa oppilaitoksissa vastaajat kokivat säätiömuodon olevan kevyt, tehokas, nopea ja joustava hallintomuoto. Vastuu toiminnasta on asetta kovempi kuin osakeyhtiössä; jokainen hallituksen

20 Selvitystyö: Hallintomallit taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa 21 jäsen vastaa henkilökohtaisesti tekemästään päätöksestä alioikeudessa. Muutoin säätiö hallintomuotona muistuttaa kannatusyhdistystä. Molempien konservatorioiden toimintaan vaikuttaa voimakkaasti se, että oppilaitos järjestää myös ammatillista koulutusta, johon liittyvät normit ja käytännöt (esim. lakisääteiset suunnitelmat, strategiat, sähköinen oppilasjärjestelmä) ovat yhtä lailla käytössä oppilaitoksen TPO-puolella. Strateginen johtaminen Haastatteluissa kartoitettiin myös oppilaitosten strategista johtamista. Strategiajohtamisen tarkoituksena on kartoittaa organisaation mahdollisia tulevaisuuden kuvia, päättää tavoitteista ja visioida sitä, miten haluttuun päämäärään päästään. Rehtori ja muu oppilaitoksen johto tekevät toiminnan strategiset linjaukset vuorovaikutuksessa muun henkilöstön kanssa. Rehtorilla on tärkeä rooli toiminnan arvioinnin ja kehittämishankkeiden käynnistäjänä. (Koivisto-Nieminen & Holopainen Virvatuli - malli. Itsearviointiopas taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille.) Tänä vuonna taiteen perusopetukseen on valmistunut uusi arviointimalli, Virvatuli. Se on ensimmäinen valtakunnallinen, kaikkien taiteiden yhteinen kehittämisväline, joka tarjotaan ilmaiskäyttöön kunnille ja taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille. Virvatuli-malli on luotu helpottamaan oppilaitosten lakisääteistä itsearviointia. Arvioinnilla on merkittävä yhteys strategiseen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee mallin käyttöönottoa valtion erityisavustuksilla, vuonna 2012 ministeriö jakoi avustuksia yhteensä euroa 43 avustuksen saajalle. 8 Suurin osa haastatelluista oppilaitoksista oli hakenut avustusta ja kuusi saanut. Kunnan omistamissa taiteen perusopetusta antavissa laitoksissa oli poikkeuksetta olemassa ajantasaiset strategiat. Vantaan kulttuuripalveluiden toimintaohjelma 2012 on vantaalaisten kunnallisten oppilaitosten ylästrategia. Tämän pohjalta musiikkiopistolle ja kuvataidekoululle on laadittu tuloskortti, jossa on tiiviisti käyty läpi yhteiskunnallinen - ja asiakasvaikuttavuus, rakenteet ja prosessit, uudistuminen ja henkilöstön hyvinvointi sekä taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet. Strategian pohjalta muotoillaan toimintasuunnitelma vuosittain. Yksityisissä organisaatioissa oli useimmissa ajantasainen pitkän tähtäimen strategia, joka oli laadittu yhteistyössä opettajakunnan edustuston kanssa. Kaikissa tehtiin vuosittain toimintasuunnitelma, jonka johtokunta hyväksyy. Kahdessa organisaatiossa ei ollut kirjoitettua strategiaa. Hallintomuotoa enemmän strategiseen suunnitteluun vaikutti rehtorin asennoituminen. Joissakin oppilaitoksissa strategiat oli laadittu yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa, toisaalla taas ne olivat syntyneet rehtorin kynästä. Strategian tuottamistapa tuntui myös vaikuttavan siihen kuinka tärkeänä rehtorin ohella muu henkilökunta sitä pitää. Henkilöstöjohtaminen Taiteen perusopetusta koskevan lain mukaan oppilaitoksilla tulee olla toiminnasta vastaava rehtori ja riittävä määrä opettajanvirkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Lisäksi voi olla tuntiopettajia ja muuta 8 tiedote_ pdf

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS

TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS TIEDOTE 16/2008 18.3.2008 1 (6) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN KÄSITE, RAKENNE JA LAAJUUS Mitä taiteen perusopetus on? Koulutuksen järjestäminen Taiteen perusopetuksen lainsäädäntö

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö

EMO. Espoon musiikkiopisto EMO. Johtosääntö EMO Espoon musiikkiopisto EMO Johtosääntö ESPOON MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ jonka Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys r.y. on hyväksynyt 12.4.2007. Johtosääntö korvaa 1989 hyväksytyn ohjesäännön.

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus 15.4.2010 Helsinki, Paasitorni Taiteen perusopetuksen kehittäminen Opetustuntikohtaisen taiteen perusopetus:

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 20.03.2013 Sivu 1 / 1 1428/12.01.01/2013 107 Taiteen perusopetus varhaiskasvatuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Mattila Virpi, puh. (09) 816 23022 Suihkonen Jaana, puh. (09) 816 52353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008. Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Marika Koramo TAITEEN PERUSOPETUS 2008 Selvitys taiteen perusopetuksen järjestämisestä lukuvuonna 2007 2008 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Opetushallitus Taitto: Sirpa Ropponen ISBN 978-952-13-3976-9

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella

Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella Taiteen perusopetuksen vuosikertomus Tampereella Annika Anttila: Refuge Kuvat: Sara Hildén -akatemia Tampereen balettiopisto Birgitta Kiviniemi-Cheremeteff Mitä kysyttiin? 1. Oppilasmäärät 2. Henkilöstömäärät

Lisätiedot

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus

Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv opetussuunnitelma-uudistus Taiteen perusopetus Tampereella - vuosikertomus lv 2016-2017 -opetussuunnitelma-uudistus 2017-2018 Sivistys- ja kulttuurilautakunnan kokous 12.10.2017 Kuvat: Sara Hildén -akatemia 1 26.9.2017 Taiteen perusopetus

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/6 n opetustoiminnan johtosääntö 1 5, 7 19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 6 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 24.8.2015, 8 ) I luku Toimiala 1 Toiminnan järjestäminen Oppilaitoksen

Lisätiedot

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013

Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Tiedote 23.8.2012, sivut 1-5 Valtion erityisavustukset Virvatuli-itsearviointimallin käyttöönottoon vuosille 2012-2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtion erityisavustuksia Taiteen perusopetuksen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet

Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Tampereen kaupungin taiteen perusopetuksen ohjausperiaatteet Yleistä Taiteen perusopetus on tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen

Lisätiedot

HAKUTIEDOTE / MUIDEN KUIN OPETUSTUNTIKOHTAISTA VALTIONOSUUTTA SAAVIEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJIEN HARKINNANVARAINEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2017

HAKUTIEDOTE / MUIDEN KUIN OPETUSTUNTIKOHTAISTA VALTIONOSUUTTA SAAVIEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄJIEN HARKINNANVARAINEN VALTIONAVUSTUS VUONNA 2017 TIEDOTE (3) 5..07 3/07 Taiteen perusopetuksen järjestäjät, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta HAKUTIEDOTE / MUIDEN KUIN OPETUSTUNTIKOHTAISTA VALTIONOSUUTTA SAAVIEN TAITEEN PERUSOPETUKSEN

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.

Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa. Op 401 L taiteen perusopetuksesta 21.8.1998/633 1. Taiteen perusopetuksen tarkoitus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö sivu 1/7 n opetustoiminnan johtosääntö 1-4, 8, 11, 14, 16-19 voimassa 1.8.2015 lähtien (hallitus 25.5.2015, 6 ) 5-7, 9-10, 12-13, 15 voimassa 13.6.2017 lähtien (hallitus 13.6.2017, 10 ) Sisältö 1 Toiminnan

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Hyväksytty Turun konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo konservatorium ry:n hallituksen kokouksessa 27.12.2012. I luku Toimiala l Toiminnan

Lisätiedot

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella

Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella Musiikin laajan taiteen perusopetuksen kokonaisuus Asikkalassa ja Padasjoella PAKETTI / Johtoryhmä 16.3.2010 Rehtori Mari Ylä-Sankola-Peltola Hankerahoitus ajalle 1.8.2009 30.9.2010 / 17 000 euroa Tausta:

Lisätiedot

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO I LUKU... 3 TOIMIALA... 3 1 Toiminnan järjestäminen... 3 2 Toiminnan tarkoitus... 3 3 Oppilaitoksessa annettava opetus... 4 4 Oppilaat...

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti

OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 00530 HELSINKI 040 348 7766. Puhelin. Sähköposti KUSTANNUKSET, TULOT JA SUORITTEET VUONNA 2008 Musiikkioppilaitokset ja muun taiteenalan oppilaitokset OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö Hakaniemenranta 6 Faksi 00530 HELSINKI 040 348 7766 Taiteenala

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014

VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2013 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa / 2014 VUOSISUUNNITELMA 2013 2014 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari Power Park 14.4.2010 Valtakunnallinen vapaan sivistystyön kehittämisohjelma 2008 2012 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen

Lisätiedot

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA

TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA TORNION KANSALAISOPISTOSSA LIITE ------- Musiikki: Piano, musiikinteoria ja säveltapailu Tanssi Esittävät taiteet: Teatteritaide Visuaaliset

Lisätiedot

TIEDOTE 1(3) OPH Taiteen perusopetuksen järjestäjät, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta

TIEDOTE 1(3) OPH Taiteen perusopetuksen järjestäjät, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE (3) 7..09 OPH-93-09 Taiteen perusopetuksen järjestäjät, jotka eivät saa opetustuntikohtaista valtionosuutta HAKUTIEDOTE / MUIDEN KUIN OPETUSTUNTIKOHTAISTA VALTIONOSUUTTA

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Porvoon ammattiopiston johtosääntö

Porvoon ammattiopiston johtosääntö 12.4.2002 Porvoon ammattiopiston johtosääntö Kyjory 12.4.02 Yh YK PORVOON AMMATTIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ 1.LUKU YLEISTÄ 1. Ylläpitäjä Porvoon ammattiopiston omistaja on Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

SML:N SYYSPÄIVÄT KOKKOLASSA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI

SML:N SYYSPÄIVÄT KOKKOLASSA TIETOA PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI SML:N SYYSPÄIVÄT KOKKOLASSA17.11.2016 TIETOA PÄÄTÖKSENTEON POHJAKSI TIMO KLEMETTINEN, TOIMINNANJOHTAJA MUSIIKKIOPPILAITOSTEN TOIMIPISTEET JA SIVUTOIMIPISTEET Jäsenoppilaitoksia 96 Valtionosuutta saavia

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara

Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS. Juankoski, Kaavi, Rautavaara Liite 7 38 5.6.2012 KUOPION KAUPUNGIN KANSALAISOPISTON TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SOPIMUS Juankoski, Kaavi, Rautavaara n kaupunki, Juankosken kaupunki, Kaavin kunta ja Rautavaaran kunta ovat sopineet

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa

Lisätiedot

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS

AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO AIKUISTEN LUKIOKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA MUUTOSHAKEMUS Espoon kaupunki, sivistystoimi, luopuu aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisestä.

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista, tuloista ja suoritteista, lomake ja täyttöohje OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 5/2007 Suomen ulkomaankoulujen 6.3.2007 ylläpitäjille VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Oppilaitosten ylläpitäjiä pyydetään

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta Sivistyslautakunta 37 23.05.2017 Sivistyslautakunta 51 15.06.2017 Sivistyslautakunta 5 25.01.2018 Anomus taiteen perusopetuksen opetustoimiluvan saamiseksi SIVIS 37 Taiteen perusopetus on tavoitteellista,

Lisätiedot

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa.

Laskennallisille menoille ja tuloille on oma kohtansa käyttökustannusten ja käyttötuottojen taulukoissa. Kuntien kulttuuritoiminnan kustannukset 2010 Vastausohjeet Yleiset vastausohjeet Tässä kyselyssä kootaan tietoa kuntien kulttuuritoiminnan kustannuksista. Kulttuuritoiminnalla tarkoitetaan kirjastoissa,

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus

Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Alustus, kulttuurituottajapäivät 17.9.2019 Kulttuuripolitiikka ja osallisuus Sakarias Sokka 1 Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore o Korkeatasoista tutkimus- ja asiantuntijatietoa, mm. kulttuuripoliittisen

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö

Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö VIRTAIN KAUPUNKI Sivistyspalvelujen päävastuualueen johtosääntö Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 Kaupunginkanslia VIRTAIN KAUPUNKI 1 Sisällysluettelo 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Johtosäännön soveltaminen...

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016

Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 Kuntien kulttuuritoiminta lukujen valossa IV Kulttuuritoiminnan kustannukset 24 kaupungissa vuonna 2016 Suomen Kuntaliitto, 24 kaupunkia ja Cupore Cuporen raportissa Kuopion asukasluku 2016 on virheellinen,

Lisätiedot

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA

ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA ORIVEDEN SEUDUN KANSALAISOPISTON TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 2006 1.6.2006 Tom Linkopuu 1 KUVATAITEEN OPETUSSUUNNITELMA 1. Toiminta-ajatus 2. Kuvataiteen opetuksen

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

Museoiden talous 2017

Museoiden talous 2017 TILASTOKORTTI 3/2017 Museoiden talous 2017 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2017 oli yhteensä 247,2 miljoonaa (n = 149). Tämä on n. 2,6 miljoonaa vähemmän

Lisätiedot

Järvenpää Pöytäkirja 2/ (9) Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä

Järvenpää Pöytäkirja 2/ (9) Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä Järvenpää Pöytäkirja 2/2018 1 (9) Aika 19.06.2018, klo 07:58-08:25 Paikka Kirkkotie 49, Tuusula / Aino-sali Käsitellyt asiat Kokouksessa on käytetty sähköistä päätöksentekomenettelyä 08.06.2018-19.06.2018

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut

Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Hallinto ja tukipalvelut Sipoon kunnan ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän yhteistoimintasopimus koskien Enterin hallintoa ja toimintaa Enter näyttäytyy opiskelijalle yhtenä kokonaisuutena, jossa laadukkaan opiskelun etenemiselle

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.

Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016. Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00. Koulutuslautakunta 4 26.01.2016 Koulutuslautakunta 12 02.02.2016 Lisätalousarvio: Maahanmuuttajille järjestettävä valmistava opetus 882/12.00.01/2016 KOULTK 4 26.1.2016 Perusopetuslain 5 :n mukaan kunta

Lisätiedot

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut

21 Lopuksi Kulttuuripalvelut Kulttuuria kartalla 21 Lopuksi Edellä on tarkasteltu Manner-Suomen maakuntien osalta valtion osarahoittamien kulttuuripalvelujen sijaintia ja alueellista saavutettavuutta sekä kulttuurin rahoitusta. Työn

Lisätiedot

Museoiden talous 2018

Museoiden talous 2018 Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto

Lisätiedot

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään

Lisätiedot

OPH TIEDOTE (9) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 1. Taiteen perusopetus koulutusmuotona

OPH TIEDOTE (9) Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN. 1. Taiteen perusopetus koulutusmuotona OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN TIEDOTE 13.5.2019 1(9) OPH-1146-2019 Taiteen perusopetuksen järjestäjille TAITEEN PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 1. Taiteen perusopetus koulutusmuotona 2. Koulutuksen

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU... 2 SIVISTYSTOIMEN YLEISET TOIMINTAPERUSTEET... 2 1 Toiminta-ajatus... 2 2 LUKU... 2 ORGANISAATIO... 2 2 Lautakunnat... 2 3 Lautakuntien

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje KYSELY 5/2005 Opintokeskukset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2004 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista Kulttuurituottajien päivä 16.-17.9. Jyväskylä Johanna Selkee Erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto 1 Suomen Kuntaliitto ry Suomen vaikuttavimpia

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) Opetuslautakunta OTJ/5 13.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/2011 1 (6) 239 Esitys kaupunginhallitukselle virkojen perustamisesta HEL 2011-008297 T 01 01 00 Päätös päätti esittää kaupunginhallitukselle, että se perustaisi 1.8.2012

Lisätiedot

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

12. Valinnaisuus perusopetuksessa 12. Valinnaisuus perusopetuksessa Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatkoopintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden

Lisätiedot

VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET VUODEN 2008 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET Sivela 24.1.2008 Tilaajapäällikkö Tuula Martikainen: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 12.11.2007 kokouksessaan vuoden 2008 talousarvion.

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella

Näin meillä Tampereella Näin meillä Tampereella - kunta taiteen perusopetuksen järjestäjänä - opetussuunnitelmaprosessi kuntatasolla Lauri Savisaari, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja 12.10.2017 Kuvat: Sara Hildén -akatemia 1 Taiteen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Museoiden talous 2018

Museoiden talous 2018 Museoiden talous 2018 Museotoiminnan rahoitus Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2018 oli yhteensä 248,5 miljoonaa euroa (n = 149), mikä on noin 1,2 miljoonaa euroa enemmän kuin

Lisätiedot

MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT

MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT MUSEOIDEN VALTIONOSUUSUUDISTUKSEN TOIMEENPANO VALTAKUNNALLISET MUSEOT Neuvottelupäivä valtakunnallisten vastuumuseoiden tehtävistä ja tehtävien hausta 30.11.2018 Päivi Salonen Uudistuksen aikataulu HE

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Hallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018

Hallituksen kokous Pöytäkirja 2/2018 Aika: Tiistaina 06.02.2018 kello 18.30 Paikka: Mestarinkatu 2, 20810 Turku Sisällys 1. KOKOUKSEN AVAUS... 2 2. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 2 3. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALITSEMINEN... 2

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA

SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 1 SOFIAN KANNATUSYHDISTYS RY SOFIA-OPISTO TOIMINTASUUNNITELMA 2019 23.11.2018 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOFIA-OPISTON TEHTÄVÄ.. 3 2. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN 3 3. HENKILÖSTÖN KOULUTUS JA OSALLISTAMINEN 4 4.

Lisätiedot

Yleissivistävä koulutus uudistuu

Yleissivistävä koulutus uudistuu Yleissivistävä koulutus uudistuu Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus Opetusalan johtamisen foorumi / Lukion uudistamisen johtaminen Helsinki 5.6.2013 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Kurikkalan Setlementti ry Hallituksen kokous , muutosehdotus Kurikan kansalaisopiston ohjesääntöön vuodelta 1986.

Kurikkalan Setlementti ry Hallituksen kokous , muutosehdotus Kurikan kansalaisopiston ohjesääntöön vuodelta 1986. Kurikkalan Setlementti ry Hallituksen kokous 20.3.2002 15, muutosehdotus Kurikan kansalaisopiston ohjesääntöön vuodelta 1986. KURIKAN KANSALAISOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ OPISTON TOIMIALA Opiston toiminnan järjestäminen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 232/2009 vp Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

Kinnula, nuorisokahvila

Kinnula, nuorisokahvila KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2009 Kokousaika Keskiviikko 9.12. klo 17.00 17.34 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kinnula, nuorisokahvila Nuosk@ Jäsenet Marketta

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET

VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET VUODEN 2009 TAIDE- JA KULTTUURILAITOSTEN TOIMINTA-AVUSTUKSET Sivela 5.2.2009 Tilaajapäällikkö Tuula Martikainen: Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.11.2008 kokouksessaan vuoden 2009 talousarvion.

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ r.cpqqn luulo IITADSiZMM ESPOON KAUPUNGIN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaisija: Espoon kaupunginkanslia N:o 80 ESPOON KAUPUNGIN KULTTUURITOIMISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 16.12.1981 hyväksymä sekä 13.5.1987

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia

Uudistuva aikuisten perusopetus. Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Uudistuva aikuisten perusopetus Opetuksen järjestäminen uusien perusteiden mukaan hallinnollisia näkökulmia Leena Nissilä Opetushallitus Teijo Koljonen Opetushallitus Laki- ja asetusmuutokset Laki perusopetuslain

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 13/8/2018 VUOSISUUNNITELMA 2018 2019 SYKSY Tilanne 20.9. (ennuste 9.8.) - ammatillinen koulutus 65 opiskelijaa - musiikkiopisto 540

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät:

ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: ITÄ-UUDENMAAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Käsittelyt ja hyväksynnät: Johtokunta Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto 10.6.2008 LIIKELAITOS EDUPOLIN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU YLEISTÄ 1 Ylläpitäjä Liikelaitos Edupoli on kuntalain

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET

MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET MUSIIKIN TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN KEHITTÄMISKOHTEET YLEISTÄ Nykyinen rahoitusmalli musiikin laajassa oppimäärässä ei ole epäselvä => ei muutostarvetta - yleisen oppimäärän toimintaa ei

Lisätiedot