SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN"

Transkriptio

1 SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN

2 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 1 (32) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Kehittämisen lähtökohdat Kaavatilanne Sipoon saariston maisemalliset arvot Simsalön luontoarvot Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Simsalön kulttuurihistorialliset arvot Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Muita esimerkkikohteita Kaunissaari, Pyhtää Pellingin saaristo, Porvoo Simsalön rakennusten kuntoarvio Simsalön koulun päärakennus Havainnot Kiireelliset korjaustoimenpiteet Toimenpidevaihtoehdot Simsalön koulun piharakennus Toimenpidevaihtoehdot Autio asuinrakennus Toimenpidevaihtoehdot Yhteenveto alueen käytön vaihtoehdoista Simsalön toiminnallinen kehittäminen Simsalön visio Toimintaan liittyvät vaihtoehdot Toimintaan liittyvät vastuut Ehdotus vastuun jakamisesta Rahoitusmahdollisuudet Julkinen tuki kehittämishankkeisiin Työllisyysperusteinen investointiavustus Yksityinen rahoitus Toimenpideohjelma Alustava kustannusarvio rakennusten osalta Simsalön koulun päärakennus Simsalön koulun piharakennus Autio asuinrakennus Toimenpideohjelman yhteenveto Kannattavuusarvio Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi Lähteet Liite 1. Toteutettuja esimerkkejä.

3 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 2 (32) SIPOON KUNTA SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN 1 Johdanto on varautunut nopeaan väkiluvun kasvuun, mikä tarkoittaa myös saariston ja rannikon osalta vapaa-ajan palvelujen kysynnän kasvua. Sipoon saaristo on tiheästi asuttu vapaa-ajan asunnoilla, mutta kunnan virkistysalueet ovat vielä melko lailla luonnontilassa. Paine muutokseen on olemassa. Perinteiset kulttuuritapahtumat ja leirit vaatisivat paremman infrastruktuurin. Tarvetta on mm. leirien järjestämiseen, mutta majoitusmahdollisuuksien puute estää niiden toteutumisen. Samoin saariston kokoontumistilat ja yhteiset tilat puuttuvat. Simsalön saari on Sipoon saariston perinteinen keskus, jossa jo 1800-luvulla asui eniten saaristolaisia. Asutus on keskittynyt saaren itärannalle, missä on yhteyslaituri ja siltä lähtevä tie. Yhteysaluksella toimiva liikennöinti Simsalön saareen on alkanut vuodesta 1976, saareen on ollut matkustajaliikennettä 50- luvulle asti. Simsalössä on järjestetty myös suuren suosion saaneita kamarimusiikki- ja kitarakonsertteja. Vanhassa kansakoulussa on pidetty myyntinäyttelyitä ja sitä on hyödynnetty myös leirikouluna. Saarella on vakituisia asukkaita noin 30 ja kesäasukkaita noin 300. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa kustannukset vanhan suojellun kansakoulun kunnostamisesta ja erillisten majoitustilojen rakentamisesta Simsalöhön. Alueelle on luotu toimintasuunnitelma, jonka painopisteenä on kulttuuri-, kurssi- ja leiritoiminta. Palvelukonsepti tulee palvelemaan myös paikallista väestöä. Selvitys on laadittu yhteistyössä olemassa olevien toimijoiden kanssa. Työn aikana järjestettiin työseminaari Simsalössä, johon oli kutsuttu mukaan saarelaisia, eri toimijoita ja sidosryhmiä. Selvitystyötä ohjasi työryhmä, johon kuuluivat seuraavat tahot ja edustajat: - Anne Laitinen - Rita Lönnroth - Margareta Rintala - Pekka Söyrilä - Christel Kyttälä - Barbro Lindström - Per-Stefan Nyholm Itä-Uudenmaan liitto - Gunilla Holmberg Sipoon saaristovaltuuskunta Selvitystyötyö toteutettiin touko-elokuun 2010 aikana. Selvityksen on tehnyt FCG Finnish Consulting Group Oy, jossa työstä vastasivat FM Asta Nupponen, M.Sc. Pauli Santala, arkkitehti Tuula Tuononen ja rakennesuunnittelija Kari Lomperi sekä PM Dialog Ky:stä Pekka Montonen.

4 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 3 (32) 2 Kehittämisen lähtökohdat Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari. Simsalöön pääsee taksiveneellä mantereelta mm. Storörenista ja Gumbostrandista. Venematka Gumbostrandista Simsalöön kestää noin minuuttia. Kuva 1. Simsalö on Sipoon saariston yksi suosituista asutuista saarista, jonne pääsee taksiveneellä mm. Gumbostrandin ja Storörenin satamista. Simsalön kehittämisen tavoitteena on saaristolaisten ja saariston elinkelpoisuuden ylläpito ja parantaminen, joka edellyttää sisällön ja olosuhteiden kehittämistä taloudellinen kannattavuus huomioiden. Simsalössa on mahdollisuuksia synergiaan jo käynnistyneiden yritysten ja hankkeiden kanssa. Kasvavassa kunnassa on paineita virkistys- ja kulttuuritarjonnan lisäämiselle saaristossa. Mahdolliset kulttuurin tuet eivät yksin riitä toiminnan kehittämiseen ja ylläpitoon. Saaren tulisi pystyä palvelemaan monikäyttäjäkuntaa, joka merkitsee, että monikäyttöisiä tiloja ja olosuhteita tarvitaan. Käyttäjäkuntaa edustavat ainakin saaristolaiset (vakinaiset ja vapaa-ajan asukkaat), vierailijoita (kuntalaiset, ) ja muita mahdollisia käyttäjiä (maksavia vieraita, leirikoululaisia), matkailijat, veneilijät ja esimerkiksi risteilyvieraat. Simsalö ei ole kuitenkaan massaturismikohde. Simsalön kehittämisessä keskitytään Sipoon kunnan omistamiin maaalueisiin, jotka sijaitsevat saaren pohjoisosassa. Työn aikana tehtiin pääpiirteinen rakennusten kuntoarvio vanhan kansakoulun, sen piharakennuksen sekä kansakoulun pohjoispuolella sijaitsevan aution asuinrakennuksen osalta.

5 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 4 (32) Yhteysvenelaituri Kansakoulu 2.1 Kaavatilanne Kuva 2. Kansakoulu ja yhteysvenelaituri sijaitsevat Simsalön saaren pohjoisosassa. Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa Simsalö on osoitettu pääosin maatalousvaltaiseksi alueeksi (MU) ja virkistysalueeksi (eteläranta). Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava on vielä ehdotusvaiheessa. Yleiskaavassa Simsalö on merkitty M-1, AP-, RA-, MY- ja M-alueeksi. Simsalöön on tehty myös rantakaava. Simsalö I rantakaavassa (1993) 1 kaava-alueen koko on noin 12 ha. Rantakaava-alueen merkinnät ovat seuraavat: - RA-alueita (rakennusala max. 180 / 250 kem 2 ) - AO-alue (rakennusala max. 300 kem 2 ) - AL-alue asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (rakennusala max. 350 kem 2 ) - Y-alueita, retkeily- ja ulkoilualue, venevalkama. 1 : Simsalö I, Rantakaava 1:

6 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 5 (32) Kuva 3. Ote Simsalö I rantakaavasta (1993). 2.2 Sipoon saariston maisemalliset arvot 2 Sipoon saariston maisemakuvan monimuotoisuus perustuu saariston rikkonaisuuteen, kallioisten mäkien pienpiirteisyyteen ja vaihtelevaan topografiaan, viljelysten laikuittaisuuteen, asutuksen sijoittumiseen ranta-alueille sekä kauniisiin ja herkkiin luonnonpiirteisiin. Seudun asutus on muodostunut rannoille, teiden ja jokien varsille nauhamaisiksi kyliksi. Sipoon saaristo on 1880-luvulla alkaneiden huviloiden ja myöhemmin lomamökkien rakentamisen takia Suomen tiheimmin rakennettuja saaristoalueita. Tasaiset viljelyskelpoiset maat on otettu viljelyyn ja alueen harvat ja pienialaiset pellot luovat maisemaan sekä muodostuviin näkymiin vaihtelevaa kontrastia. Kyseessä on kulttuuribiotooppi, joka säilyäkseen edellyttää toimenpiteitä (niitto, laiduntaminen yms.). Metsät ovat Suomenlahden rannikkoseudulle tyypillisesti pääasiassa karuja ja kallioisia männiköitä. Rannat ovat varsin kallioisia ja avokallioita ja kivikkoja on alueella paljon. Tyypillisesti rannoilla kasvavat lyhyet männyt ja rehevimmissä kohdin niiden lomassa lehtipuita. Sipoon saariston keskiosassa Simsalö, Söderkullalandet, Norrkullalandet ja Röysö sekä lukuisat pienemmät saaret ja luodot ovat muodostuneet tiiviiksi saariryhmäksi. Alue on kivikkoista ja maisema piirteiltään moninaista. Rannoille on muodostunut asutusta ja niiden lähettyville pienialaisia karua saaristomaisemaa elävöittäviä peltotilkkuja. 2 : Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava. Yhteenveto maisemallisista arvoista yleiskaavoitusta varten. FCG Suunnittelukeskus Oy,

7 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 6 (32) 2.3 Simsalön luontoarvot 3 Simsalö on Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaavassa luokiteltu sisäsaaristovyöhykkeeseen. Metsäkasvillisuutta luonnehtivat kallion lakiosilla matalat kalliomänniköt, notkelmien ja alavampien maiden lehtomaiset ja tuoreet metsät ja kuivahkot metsät. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja on paikoittain. Metsät ovat periaatteessa talousmetsiä. Sisäsaaristovyöhykkeellä rannat ovat monin paikoin tiheään rakennettu ja rantoja leimaa järviruokokasvustot. Rantakasvillisuus on tavanomaista ja rantaniityt ovat kapeita ja ruovikoituneita. Alueella on myös fladoja ja glojärviä. Nämä ovat matalia ja ruovikkorantaisia. Ruovikkoa reunustaa yleensä kapea mesiangervoa kasvava niittyvyöhyke ja paikoittain on lehtokasvillisuutta. Alueella on runsaasti kallioita. Yleensä kalliokasvillisuus on karua, mutta paikoin on runsaslajisia kallioniittyjä, missä kasvillisuutta luonnehtivat mm. isomaksaruoho (Sedum telephium), kalliokielo (Polygonatum odoratum), ketoorvokki (Viola tricolor), keltamaksaruoho (Sedum acre) ja ruoholaukka (Allium schoenoprasum). Alueen kalalajisto on monipuolinen. Kalastoon kuuluvat mm. silakka (Clupea harengus membras), ahven (Perca fluviatilis), hauki (Esox lucius), kuha (Sander lucioperca), taimen (Salmo trutta), made (Lota lota), siika (Coregonus lavaretus), lahna (Abramis brama), kilohaili (Sprattus sprattus) ja lohi (Salmo salar). Alueen linnusto on pääpiirteiltään tyypillistä saaristolinnustoa. Tavallisimpia vesilintuja ovat kokosukeltajat kuten telkkä (Bucephala clangula), tukkasotka (Aythya fuligula), tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (Mergus merganser), haahka (Somateria mollissima), silkkiuikku (Podiceps cristatus) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor). Lokkilinnuista yleisinä esiintyvät kalalokki (Larus canus) ja harmaalokki (Larus argentatus) sekä lapintiira (Sterna paradisaea) ja kalatiira (Sterna hirundo). Metsäisten saarten pesimälinnustoon kuuluvat mm. peippo (Fringilla coelebs), laulurastas (Turdus philomelos), metsäkirvinen (Anthus trivialis), pyy (Tetrastes bonasia), lehtokurppa (Scolopax rusticola) ja teeri (Lyrurus tetrix) Paikallisesti arvokkaat luontokohteet Simsalössä paikallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi on määritelty kolme kohdetta. 3 : Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava. Luontoarvot, Yhteenveto. FCG Planeko Oy,

8 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 7 (32) Kuva 4. Simsalössä on määritelty kolme kohdetta paikallisesti arvokkaiksi luontokohteiksi. 1. Simsalöuddenin länsiranta Simsalöuddenin länsirannan luonnoltaan arvokkaan alueen keskeiset osat ovat kasvillisuudeltaan erikoista rantaniittyä ja metsää. 2. Simsalön Gloet Simsalön pohjoispäässä sijaitseva Gloet on noin 3,5 hehtaarin laajuinen, matala flada-tyyppinen merenlahti, joka on yhteydessä mereen itäpään kapean ruovikoituneen salmen kautta. Lahti ja sen rannat ovat pääosin luonnontilaiset. Rantojen edustalla on melko kapealti järviruokoa (Phragmites australis) ja ulompana paikoin merikaislaa (Bolboschoenus maritimus). Alle 10 ha fladat on vesilain mukaan suojeltu. Gloetin rantaniitty on harvinaisen savukaapuyökkösen (Cucullia lactucae) elinympäristöä. 3. Simsalön Korvvikenin flada Simsalön keskiosan Korvviken on hyvin matala ja mutapohjainen, pientä kalliota lukuun ottamatta kauttaaltaan ruovikkorantainen fladamainen merenlahti. Avovesialueella ei juuri ole uposkasvillisuutta. Kapea mereen yhdistävä salmi on lähes kokonaan tiheän ruovikon täyttämä. 2.4 Simsalön kulttuurihistorialliset arvot 4 Simsalön saari on Sipoon saariston perinteinen keskus, jossa jo 1800-luvulla asui eniten asukkaita, 1950-luvulla 75 ihmistä ja nykyisinkin kymmenkunta ruokakuntaa. Asutus on keskittynyt itärannalle, missä on yhteyslaituri ja siltä 4 : Yhteenveto Sipoon saariston ja rannikon osayleiskaava-alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Raportti FCG Suunnittelukeskus Oy, Tmi Lauri Putkonen.

9 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 8 (32) lähtevä tie. Varhaisin torppa perustettiin saaren pohjoisrannalle, mutta sitä ei enää ole jäljellä. Saarelle rakennettiin koulu 1890-luvulla, rukoushuone aloitti toimintansa hieman myöhemmin. Kauppoja on ollut useita. Vapaapalokunnalla on rakennuksensa saaren pohjoisrannalla. Yhteyslaituri on kyläyhdistyksen toimesta aikaansaatu. Veneenrakentajia on ollut useassa perheessä ja saarella toimii edelleen kaksi pientelakkaa Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi Simsalössä on määritelty seitsemän kohdetta. Merkinnät nimen lopussa tarkoittavat seuraavaa: rakennusaloina suojeltava alueen osa (s) ja suojeltava rakennus (sr). Kuva 5. Simsalössä on määritelty seitsemän kohdetta kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi kohteiksi. 1. Bergkulla, Simsalö (sr) K. O. Bäckblomin vuonna 1895 Topeliuksen Björkuddenin mallin mukaan rakennuttama talo. Eugen Schaumann vietti viimeisen viikonloppunsa täällä. Bergkullan molemmissa päädyissä on Björkuddenin tapaan poikkipääty, välissä pitkittäissuuntainen, ensimmäiseen kerrokseen ulotettu katonlappeen osa. Meren puolella lasikuisti, jonka päälle on rakennettu 1900-luvun taitteen jälkeen parveke. Toisessa päädyssä kahden kerroksen korkuinen sisääntulokuisti. Pihapiirissä myös muita edustavia rakennuksia: uusi asuinrakennus (1910), navetta, sauna, liiteri. Omaleimaisen päärakennuksen pihapiiri muodostaa ehjän kokonaisuuden. 2. Simsalö bönehus tomt (s) Sibbo Svenska Friförsamling RF:n rukoushuone Simsalössä. Rakennettiin v 1939 palossa tuhoutuneen rukoushuoneen tilalle, entisen mallin mukaan. Palaneet rakenteet näkyvät rakennuksen alustassa. Nykyään yksityisomistuksessa.

10 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 9 (32) 3. Matildebo (s) Veneenrakentajasuvun tila. Paikalla vanha asuinrakennus vuodelta Kuninkaankartastoon 1770-luvulla merkitty asuinrakennuspaikka. Saaristoelinkeinoja edustava monikerroksinen kokonaisuus paikalla, jossa on asuttu pitkään. Vanha asuinrakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Rakennettu 1901, laajennettu 1930-luvulla. Alakerrassa on kolme huonetta ja keittiö, yläkerrassa kolme huonetta. Punaiseksi maalattu, peiterimalaudoituksella vuorattu. Ikkunat kaksijakoisia, uusittuja. Pihapiiriin kuuluu lisäksi uudempi tiilinen päärakennus vuodelta Pihapiirissä lisäksi talousrakennuksia. Sumpuddenin puolella veneenrakennuselinkeinoon liittyviä rakennuksia. Simsalö FBK:n rakennus. 4. Övik (s) Åke Winbergs butik/f:ma Linnea Winberg. Kauppa toimi sekä rannassa olevassa Frans Winbergin tiilisessä mankelipuodissa samoin kuin hänen 1930 valmistuneessa kaksikerroksisessa asuinrakennuksessaan. 5. Uddas (s) Paikalla 1900-luvun alkuvuosikymmenille tyypillinen saaristolainen asuinrakennuskokonaisuus. Suurempi rakennus on kaksikerroksinen mansardikattoinen rakennus. Ulkovuorauksen saumakohdassa tyypillinen sahalaitakoristeaihe. Tätä rakennusta vuokrattiin kesäisin huvilaksi kesävieraille. Isäntäperhe asui itse pienemmässä satulakattoisessa L:n muotoisessa rakennuksessa. Pääty vuorattu päreillä. Paikalla on ollut jo 1873 asuinpaikka. 6. Solhem (s) Rakennusmestarin suunnittelema kaksikerroksinen mansardihuvila vuodelta Leveärunko, ristipääty. Useampi rantahuone, joista yksi suuri. 7. Skolstranden (sr) 2.5 Muita esimerkkikohteita Kaunissaari, Pyhtää 5 Simsalön koulu perustettiin Oman rakennuksensa se sai hieman myöhemmin. Koulun suunnitteli luultavasti Johan Myrsten, Söderkullan maanviljelyskoulun johtaja. Simsalön koulu lakkautettiin Pyhtään Kaunissaari on kesänviettopaikka. Saaren pienvenesatama tarjoaa laituripaikkoja veneilijöille. Saaristolaismuseo kertoo esineiden ja esimerkkien kautta ihmisten menneisyydestä ja elämänmuodosta ulkomeren saarella. Taidegalleria, savustetun kalan ja käsitöiden myyntipisteet sekä kauppa, kahvila ja legendaarinen ravintola Kaunissaaren Maja täyttävät osaltaan saarella vierailevan tarpeita. Kaunissaareen on helppo tulla. Kotkan Sapokasta kulkee kesäkuukausina päivittäinen yhteysalusliikenne Kaunissaaren kalastajakylään. M/S Viren kyydissä matka taittuu noin tunnissa ja mukaan mahtuu reilusti väkeä noin 150 henkilöä kerralla. Kaunissaareen on mahdollista tulla myös Pyhtäältä. M/S Alfa lii- 5

11 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 10 (32) Pellingin saaristo, Porvoo 6 kennöi keskikesällä reittivuoroja Pyhtään Kirkonkylästä. Kotkasta Kaunissaareen kulkee myös yhteysalus M/S Tekla. Kautta aikain on kaunissaarelainen pöytä katettu veden antimilla ja niistä saadulla niukalla elannolla. Entisestä kalastajayhteisöstä, joka eli voimakkaimmin luvuilla, on muistona pieni mutta moni-ilmeinen saaristokylä. Rannan vene- ja kalastustarvikevajat eli sarahit ovat selkeä osoitus saarelaisten katkeamattomasta yhteydestä ympäröivään mereen. Kaunissaaren kyläkunta ry. on Kaunissaaren vireä kotiseutuyhdistys. Jäseninä seurassa on niin Kaunissaareen asettuneita kuin sinne sydämeltäänkin kiinnittyneitä. Yhdistyksen tehtävänä on vaalia saaristolaiskulttuuria ja sen elinvoimaisuutta. Keskeisiä toimintamuotoja on erilaisten paikallistapahtumien järjestäminen Kaunissaaressa sekä yhteisen mielipiteen muodostaminen Kaunissaarta tai Itäisen Suomenlahden saaristoa koskevissa kysymyksissä. Kaunissaaren kyläkunnan yksi varainhankinnan muoto on Kaunissaaren Puoti saaren vierasvenesataman yhteydessä. Puodin valikoima on monipuolinen. Tarjolla on monenlaisia saarelaisten käsitöitä, taidetta ja käyttötavaroita. Puoti on avoinna päivittäin ja tarkat aukioloajat löytyvät puodin ulkoseinältä. Kaunissaaren kyläkunta ry:n lisäksi Kaunissaaren yhteisistä asioista huolehtivat myös muut tahot. Kaunissaaren riistamiehet linjaavat Kaunissaaren metsästystoimintaa. Kaunissaaren kalastuskunta vastaa yhteisten vesialueiden lupa-asioista ja valvonnasta. Kaunissaaren osakaskunta hoitaa yhteisten maaalueiden asioita. Pellingin saaristo sijaitsee runsaat 80 km Helsingistä itään ja noin 30 km Porvoon keskustasta etelään. Pellingin saaristossa on viisi asuttua pääsaarta, (Stor-)Pellinge, Lill-Pellinge, Ölandet, Tullandet ja Sundön, joihin on maantieyhteys. Tielaitoksen lossi liikennöi Sunisundin yli Sundöhön 15 minuutin välein. Tieyhteys valmistui vuonna 1983 ja siihen sisältyy kolme siltaa. Sillat ulottuvat Sundöstä Getörniin, Tullandetista Vähä-Pellinkiin, sekä Vähä- Pellingistä Suur-Pellinkiin. Pellingissä on voimakas kotiseuturakkaus sekä saarelaisten että vapaa-ajan asukkaiden parissa. Yhteinen tahto Pellingin saariston elinkelpoisena ja kehittyvänä pitämisenä on voimakas. Käytännön toimenpiteisiin on ryhdytty ja uusia on suunnitteilla. Pelligin saaristolle on suunnitteilla osayleiskaava. Pellingissä asuu noin 270 henkilöä joista 95 % on ruotsinkielisiä. "Söderby boden" kauppa toimii ympäri vuoden. Kesäisin väkiluku moninkertaistuu ja silloin on myös tarjolla enemmän palveluja. Benitas café, Sandholmsudden, on suosittu paikka. Kahvilan yhteydessä on myös polttoaineen myyntipiste. Kesätori pidetään samalla alueella kesälauantaisin sekä keskiviikkoiltaisin heinäkuussa. Pellinge Caravan tarjoaa asuntovaunupaikkoja muutaman sadan metrin päässä. Pellinge folkskola aloitti toimintansa vuonna luvulta lähtien Pellingissä on kamppailtu koulun puolesta. Porvoon maalaiskunta ja myöhemmin Porvoon kaupunki, on useita kertoja suunnitellut koulun lakkauttamista ja on nyt toteuttanut tämän. Pellingin koulu lakkautettiin keväällä Pellingissä toimii toistaiseksi lapsikeskus, sisältäen ryhmäpäiväkodin ja peruskoulun en- 6

12 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 11 (32) simmäisen ja toisen luokan. Pellingin kurssikeskus on koulun ja päiväkodin tärkeä yhteistyökumppani. Koulu on kylän tärkeä kokoontumispaikka. Pellinkiläisillä on ollut oma hautausmaansa vuodesta St. Olofs kapell (Pyhän Olavin kappeli) rakennettin luvulla hautausmaan läheisyyteen ja otettiin käyttöön Pellinge Bönehusförening hoitaa kappelin sekä hautausmaan. Kappelin läheisyydessä on kotiseutumuseo Hörbergsgården, sen ylläpitää Pellinge Hembygdsförening. Huolimatta pienestä väkiluvusta Pellingissä toimii monta yhdistystä. Pellinge Ungdomsförbund (Pellingin nuorisoseura) ja Hembygdens väl i Lill-Pellinge (Kotiseudun parhaaksi Vähä-Pellingissä) ovat vanhoja yhdistyksiä, molemmat ovat toimineet 1900-luvun alusta. Martta-yhdistykset sekä Suur-Pellingissä että Vähä-Pellingissä, Pellingin vapaapalokunta, Pellingin metsästysseura ja Pellingin kyläkunta ovat esimerkkejä Pellingissä toimivista yhdistyksistä. Pellinge Yxhuttarna eli Pellingin kirveenheittäjät, on yhdistys joka vuosittain kilpailee kirveenheiton Suomen mestaruudesta. Kalastus, maa- ja metsätalous sekä rakennustyöt ovat perinteisesti antaneet Pellinkiläisille heidän elantonsa. Veneiden rakentaminen on kuulunut luonnollisena osana saaristolaisten elämään. Kalastajan ammatti on muuttunut. Kuvaan on tullut erilaiset saaristoretket ja kalastusristeilyt. Pellingissä toimii myös mm. taksiyrittäjä, sahatoimintaa ja kauppapuutarha. 3 Simsalön rakennusten kuntoarvio 3.1 Simsalön koulun päärakennus Rakennusten pääpiirteinen kuntoarvio tehtiin tutustumiskierroksella, joka tehtiin Simsalön koulun tiloissa (lukuun ottamatta 2. kerroksen asuntoa), koulun piharakennuksessa ja viereisen tontin autiona olevassa asuinrakennuksessa. Rakennusten lisäksi tutustuttiin koulun pihapiiriin ja mm. kunnalle kuuluvaan laituriin. Kierros ei ulottunut lomarakentamiseen kaavoitetuille tonteille. Simsalön koulu on kaksikerroksinen L:n muotoinen rakennus. Julkisivuissa on puuvuoraus (rimalaudoitus), katossa peltikate ja sokkeli on tehty luonnonkivistä. Vanhempi osa on hirsirunkoinen ja se on rakennettu vuonna Ensimmäisen kerroksen entisessä luokassa myydään käsitöitä. Päädyn asunto on ollut tyhjillään noin 10 vuotta ja siinä on pidetty kirpputoria. Toisen kerroksen entisissä majoitustiloissa kudotaan kangaspuilla. Hirsirakennusta on laajennettu myöhemmin 1950-luvulla rakentamalla rankarakenteinen siipi. Julkisivuissa on rimalaudoitus ja katto on peltikatto. Myös siipi on kaksikerroksinen, lisäksi siinä on koko siiven laajuinen betonirakenteinen kellarikerros. Sokkelissa on puhdas betonipinta. Ensimmäisessä kerroksessa on luokka ja siihen liittyvä keittiö, joita käytetään eri tilaisuuksissa. Lisäksi on tyhjillään oleva kirjastohuone sekä eteis- ja varastotiloja. Toisessa kerroksessa on asunto.

13 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 12 (32) Kuva 6. Simsalön koulun vanhimmat osat on rakennettu 1890-luvulla. Rakennuksen tilat ovat käytöstä riippuen puolilämpimiä tai lämpimiä ympäri vuoden. Tiloissa on sähkölämmitys, joka on asennettu 1970-luvulla. Alunperin rakennuksessa on ollut uunilämmitys ja sen jälkeen keskuslämmitys (polttoaineena hiili). Vesi tulee kaivosta, joka lämmitetään lämminvesivaraajilla. Vesipumppu sijaitsee kellarissa. Kiinteistössä ei ole suihkutiloja, asunnoissa on wc:t. Likavedet johdetaan likavesikaivoihin. Sähköasennukset ovat pintaasennuksia ja ovat suhteellisen uuden näköisiä. Laajennuksen ja keittiön tulisijat ovat käyttökunnossa. Keittiöissä hormeihin on liitetty sähköinen tuuletin. Rakennuksen bruttoala on 784 brm 2. Rakennusoikeutta on 500 kem Havainnot Julkisivuissa on vesivahinkoja, koska vesikourujen ja syöksytorvien puuttumisen tai rikkinäisyyden takia vesi on valunut seinäpinnoille. Pahimmat paikat ovat sisänurkissa. Lisäksi tikka on tehnyt reikiä muutamaan paikaan seinien yläosaan. Oletus on, että rakennusta ei ole salaojitettu ainakaan vanhemman siiven osalta. Maaperä näyttää laskevan rakennuksesta poispäin, jolloin sadevedet johtuvat pihalle päin. Sokkelin tuuletusaukot on osittain ummistettu. Vesikatto (peltikate) on uusittu jossakin vaiheessa, päällisin puolin se näyttää olevan vielä kelvollinen, vaikka ruostejälkiä on havaittavissa. Kate on laitettu vanhan pärekaton päälle. Katokset on tehty aaltopellistä ja paikoitellen ne repsottavat. Asukkaiden mukaan suoranaisia kattovuotoja ei ole havaittu. Ikkunat ovat molemmissa osissa alkuperäiset helotuksineen kaikkineen. Puuaines on hyvässä kunnossa, mutta ainakin ulkopinta kaipaisi maalausta. Ulkoovet ovat suurimmaksi osaksi alkuperäisiä puuovia. Molempien siipien sisätilat ovat hyvin säilyneet, mm. alkuperäiset rakennusosat kuten ovet ja ikkunat ovat hyvässä, jopa erinomaisessa kunnossa. Vanhemmassa siivessä luokan vanha leveistä lankuista tehty lattia on paksun maalikerroksen peittämä. Myyntitilan seinien yläosat on levytetty ja alaosassa on panelointi. Eteisessä on puupaneeliseinät, paikoin levyjen takaa on purettu

14 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 13 (32) Kiireelliset korjaustoimenpiteet Toimenpidevaihtoehdot esiin paljas hirsipinta. Ullakolla on lautalattiat, joiden maalipinta on kulunut ja seinät on levytetty tai paneloitu. Vanhan osan väliovet ovat massiivipuisia maalattuja peiliovia. Uudemmassa siivessä lakatut seinä- ja kattopaneelit ovat erinomaisessa kunnossa. Samoin lakatut ovet ovat hyvässä kunnossa. Vesikalusteiden taustalla on alkuperäiset laatoitukset. Lakatut lattiat ovat suhteellisen hyvässä kunnossa. Patterit ovat 1970-luvulta, keskuslämmityksen johdot näkyvissä. Maalatut kuitulevypintaiset kattolevyt ovat nekin hyvässä kunnossa, paria kohtaa lukuun ottamatta. Tiloissa on alkuperäisiä valaisimia, mm. pallovalaisimia. Keittiön seinä- ja lattiapinnat ovat huonoimmassa kunnossa. Koulun, kuten asuntojenkin keittiöiden kalusteet ovat 1950-luvulta. Wc-tiloja ei ole laatoitettu. Kellarikerroksessa on pääsääntöisesti paljaat betonipinnat. Tila tuntuu suhteellisen kuivalta eikä ilma ole ummehtunut. Entisessä puutyöluokassa on lattiakaivo ja pieni tuuletin nurkassa. Joissakin näkyvillä olevissa viemäriputkissa on ruostetäpliä ja vuodon jälkiä, pahimmat jäljet ovat keittiössä. Pesualtaat ovat paikoitellen ruosteen peitossa. Käyttäjien mukaan vesi on hyvää ja kirkasta vesipumpulle asti, mutta putkistoon joutuessaan se muuttuu ruosteiseksi. Vesikourut ja syöksytorvet on uusittava. Seinien reiät ja muut vauriokohdat on korjattava. Tuuletusaukkojen luukut on korvattava ritilöillä tuuletuksen varmistamiseksi. Vesi- ja viemäriputkiston (ja vesikalusteiden) uusiminen, niiden huonosta kunnosta on merkkejä. Kunnossapitotoimenpiteet: 3.2 Simsalön koulun piharakennus Julkisivujen ja ikkunoiden maalaus. Vesikaton ja kevyiden katoksien uusiminen. Keittiön ja asuintilojen kunnostaminen. Sisäpintojen maalaus. Rakennuksen lähes kaikki rakennusosat ovat alkuperäisiä ja niitä on vaalittava jatkossakin. Simsalön koulun toimenpidevaihtoehdoiksi ja tilojen käytöksi ehdotetaan seuraavaa: 1. Tehdään kiireelliset korjaustoimenpiteet, jolloin tilojen käyttö säilyy ennallaan (osittain vajaakäytössä). 2. Tehdään kiireelliset korjaustoimenpiteet ja kunnossapitotoimenpiteet. Tilojen käyttö säilyy lähes ennallaan, mutta asunnot olisivat ajanmukaiset. 3. Remontoidaan asunnot ja ullakkotilat otetaan majoituskäyttöön. Harrastus- ja kokoustilat keskitetään 1. kerroksen entisiin opetustiloihin. Tehdään tiloihin ennallistava perusparannus. Simsalön koulun piharakennus on olettavasti rakennettu samanaikaisesti koulun laajennuksen yhteydessä osittain pilariperustuksien päälle. Rakennuksessa

15 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 14 (32) on puurunko ja sen päällä rimalaudoitus. Peltikatto on uudempi. Vesikourut ovat rikkinäiset eikä syöksytorvia ole. Rakennuksen päädyssä on alkuperäiset ulko-wc:t (4 kpl), välissä kylmä liiteri ja toisessa päädyssä sauna ja pesuhuone. Sauna on asukkaiden ainoa peseytymistila. Siellä on kiuas ja pesuhuoneessa muuripata. Vedet johdetaan maastoon. Ulko-wc:t ovat käytössä tapahtumien aikaan. Rakennuksessa on sähköt. Sauna on huonossa kunnossa, wc:t ovat käyttökelpoisia. Kuva 7. Simsalön koulun piharakennuksessa on mm. sauna ja ulkowc:t Toimenpidevaihtoehdot 3.3 Autio asuinrakennus Simsalön koulun piharakennuksen toimenpidevaihtoehdoiksi ja tilojen käytöksi ehdotetaan seuraavaa: 1. Tehdään vain kiireelliset korjaustoimenpiteet, lähinnä ulkovaipan korjaustoimenpiteitä, jolloin tilojen käyttö säilyy ennallaan. Tässä vaihtoehdossa asuntojen pesutilat olisi kunnostettava. 2. Mikäli rakennukseen halutaan kuivia kesäkäyttöön tai ympärivuotiseen käyttöön soveltuvia tiloja esim. majoitustilaa, ne on mahdollista korjata nykyisiin tiloihin (uusi alapohja, rakenteiden lisäeritys). 3. Ajanmukaisten pesu- ja pukutilojen järjestäminen vaatii isoa peruskorjausta tai uuden rakennuksen rakentamista. Korjauksessa pesutilat voisi keskittää toiseen päätyyn. Vesivessojen sijaan wc:t voisivat olla kemiallisia ja/tai kompostoitavia. Autio asuinrakennus sijaitsee Simsalön koulun pohjoispuolella. Rakennus on olettavasti rakennettu 1950-luvulla pilariperustuksien päälle. Julkisivussa on vaakalaudoitus. Peltikatto on uusittu noin 20 vuotta sitten, vesikouruja ja syöksytorvia ei ole. Ikkunat ym. rakennusosat ovat alkuperäisiä. Rakennus on ollut autiona pitkään. Ullakko on käyttämätön kylmä ullakkotila, jossa näkyy välipohjan sahajauhoeristeet. Tiloissa on tulisijat, palomuurin rappaus lohkeillut. Sähköä ei ole, vanhat pintajohdot ym. asennukset ovat jäljellä. Lattioissa on vanhat muovimatot. Seinät ovat yleensä tapetoitu, yksi ikkuna on rikki.

16 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 15 (32) Ovet ovat viilupintaisia ovia. Ulkoporras on sammaloitunut. Ullakolla piipun juuressa on havaittavissa kosteusvauriota. Kuva 8. Autio asuinrakennus sijaitsee Simsalön koulun pohjoispuolella Toimenpidevaihtoehdot Aution asuinrakennuksen toimenpidevaihtoehdoiksi ja tilojen käytöksi ehdotetaan seuraavaa: 1. Tilat eivät ole käyttökelpoisia ilman pintaremonttia. 2. Kesäajan kuivaan majoituskäyttöön rakennus vaatisi perusteellisen pintaremontin. Tämä sillä edellytyksellä, että tarkemmassa kuntotutkimuksessa ei löytyisi vakavia vaurioita. Sähkö olisi johdettava taloon. Ullakon voisi ottaa majoituskäyttöön. Rakennuksessa ei olisi vesipistettä eikä wc:tä. 3. Rakennuksen kunnostaminen ympärivuotiseen käyttöön on mahdollista, sillä rakenteet näyttäisivät olevan kunnossa. Talvikäyttö edellyttäisi vesi- ja viemärijohtojen vetämistä. 3.4 Yhteenveto alueen käytön vaihtoehdoista Päärakennuksen kunnostaminen ja kehittäminen ovat ensisijaisia toimenpiteitä. Uuden piharakennuksen rakentaminen pesutiloineen parantaisi majoitustoimintaa, samaan yhteyteen voisi rakentaa majoitustiloja. Autiotalon rakennuspaikka kannattaa säilyttää kunnan omistuksessa, sillä se mahdollistaa pihapiirin yhteydessä monipuolisen toiminnan laajentamisen. Toisen tai molemmat uudet lomarakennusten rakennuspaikat myymällä voisi rahoittaa korjaustoimenpiteet. Tämä sillä varauksella, että ko. rakennuspaikkojen yhteyteen ei voi rakentaa kaivattua uimarantaa.

17 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 16 (32) 4 Simsalön toiminnallinen kehittäminen Työn aikana pidettiin Simsalössä työseminaari, jossa käsiteltiin Simsalön saaren toiminnallista kehittämistä. Saaren toiminta perustuu saaristolaisten ja ympäristön vuosirytmiin. Ympärivuotinen toiminta suunniteltaisiin vuodenaikoja hyödyntäen. Simsalön saarelaisten haluamat toiminnot ovat perinteisiä saarelaisyhteisöjen toimintatapoja kuten kesätori, markkinat, käsityömyynti, juhannus- ja kesäjuhlat, kansalaisopistotoimintaa, kulttuuria eri muodoissa (teatteri, musiikki) sekä leirejä ja ohjattua toimintaa. Ennen kaikkea toivottiin ns. Simsalön hengen ja miljöön säilyttämistä. Saarelaiset toivoivat että nykyisille asukkaille ja kesäasukkaille taattaisiin yksityisyys, vaikka uutta toimintaa saarelle tulisikin. Ympärivuotista uutta toimintaa voivat edustaa ohjattu, maksullinen ohjelmaja vapaa-ajan toiminta sekä majoittuminen. Vapaa-ajan toiminta voi perustua johonkin teemaan vrt. hiljentymisretriitit, merirosvomarkkinat, seikkailuleirit, kalastus- ja melontaretket, tanssikurssit, ekoretket jne. Kaikki perustuvat tilauspohjaiseen ryhmämatkailuun ja toimintaan, ei siis massaturismiin tai - tilaisuuksiin. Jotta matkailu- ja kulttuuritoimintaa voitaisiin kehittää, niin peruspalvelut tulee saada toimiviksi. Esimerkiksi majoitustilat, keittiö- ja kokoontumistila, sauna- ja saniteettitilat, vesi ja viemäröinti sekä esiintymistila ja viitoitetut kulkureitit on saatava jollain tavalla järjestettyä. Pienvene-/kyläsatama palvelisi kaikenlaista toimintaa saarella. Yhtenä ongelmana Simsalön matkailullisessa kehittämisessä on uimarannan puute. Tämä asia tulisi jollain tavalla ratkaista. Kaavakartan mukaan kunnalla on kaistaleet rantaan, joihin olisi mahdollista rakentaa kunnon laiturit. Pääkohderyhmät löytyvät tilaus- ja ohjatun toiminnan perusteella mm. leirikoululaiset (nuoret/lapset), ryhmät (harrasteryhmät, eläkeläiset, eritysryhmät), perheet, kulttuuriväki, sipoolaiset, saariston väki, kesäasukkaat ja muut matkailijat. Uutena mahdollisuutena ovat myös ekoturistit ja erityisharrasteryhmät, joilla on maksukykyä. Myös kansainväliset vieraat ovat kiinnostuneita saaristokohteista. Saarelaisilla on paljon erilaista käytännön osaamista ja myös halukkuus osallistua toimintaan. Saarelaiset ovat valmiita osallistumaan Simsalön kehittämiseen mm. tiedottamisessa, ideoinnissa, talkootöissä, rakentamisessa, tapahtumien järjestämisessä, maisemanhoidossa jne. Öförening on saarelaisten olemassa oleva organisaatio. Verkostoitumista ja yhteistyötä kannattaa tehdä myös erilaisten yhdistysten, harrasteryhmien ja yritysten kanssa. Saaren pohjois- ja luoteisosassa voisi olla mahdollisuuksia uuteen kaavoitukseen. Kunnan omistamaan maa-alueeseen kuuluu myös kaksi rakennuspaikkaa/tonttia. Simsalön toiminnallinen kehittäminen vaatii erilaisia toimenpiteitä: - Yhteyslaiturilta johtava tie ja kunnan tontit ovat vuosien saatossa umpeen kasvaneita ja kaipaavat osittaista puuston ja vesakkojen raivausta.

18 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 17 (32) 4.1 Simsalön visio - Koulun pihapiirin kunnostus ja näköalan avaaminen Gloetille sekä sen rannalla olevan niityn palauttaminen perinnemaisemaksi parantaisivat alueen viihtyvyyttä ja palauttaisivat alkuperäisen saaristolaismaiseman. - Opastetut kulkureitit (polut ja oleskelupaikat) ohjaisivat ihmisten kulkua saarella. - Simsalön keskeinen osa on kansakoulurakennus, sen pihapiiri sekä Gloet-maisema. Rakennus pihapiireineen tulisi kunnostaa. - Kyläsatama tarvittaisiin erilaisia vierailijoita varten. Tällä hetkellä on vain yhteyslaituri, kyläkauppa on autio. - Kuljetukset järjestettävä mantereelle ja saaristoon vrt. tilausliikenne tai sesonkina aikataulun mukaan. - Vesi ja viemäröinti järjestettävä, puhdas vesi ja jätehuolto on turvattava. - Turvallisuusasiat hallintaan, esteettömään liikkumiseen on kiinnitettävä alueella huomiota. Simsalön on profiloiduttava ja erottauduttava tarjonnallaan muista saarikohteista. Pääkaupunkiseudun läheisyys on Simsalölle voimavara. Sipoon saaristo ei ole monelle tuttu. Simsalö voi täydentää saariston palveluverkostoa Helsingin ja Porvoon välillä. Sijainti on lähitulevaisuudessa Simsalön ja Sipoon saariston kiistaton valtti. Perinteisen saaristolaiskulttuurin ympärille on rakennettavissa tietyntyyppinen leirikoulu-, tapahtuma- ja kokousmiljöö- sekä puitteet, jossa muut osa-alueet kuten majoittuminen, ruokailu, vaihtuvat näyttelyt sekä oheisohjelma täydentävät tarjontaa. Saaristolaishistoriasta, rakennuksista ja merellisestä luonnosta on löydettävissä elementtejä, jotka antavat tuotteille sisältöä. Laadukas ja aito toteutus kestää myös aikaa. Sipoon saaristo on Suomen vanhimpia kesähuvila-alueita, joka on syntynyt monitoimisten saaristolaisten asuinpiireihin. Saaristolaishistoria, luonto ja niihin liitetyt tapahtumat ja palvelut kiinnostavat niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Visiona on profiloitunut kulttuuri- ja matkailukohde eli ihmisen kokoinen elävä Saaristokeskus, joka on tunnettu saaristolaiskulttuurista, -kursseista, näyttelyistä, konserteista, teatterista, saaristolaismarkkinoista, pääsiäis-, pikkujoulu-, juhannus-, keskikesän-, venetsialaisjuhlista sekä kokous-, hää- ja pitopaikkana. Mukana voisi olla vakionäyttelyitä saaristolaisuudesta, vierailevina näyttelyinä mm. eko-teema jne. Simsalön saavutettavuus on erittäin tärkeää. Simsalön tulee olla saavutettavissa saaristolinjoilla mm. JL Runeberg, Seasong Travels, taksiveneillä, saaristolaisten ja mökkiläisten yhteysveneillä sekä vapaa-ajan veneillä. Simsalön visio: Simsalö on Saaristokeskus Sipoon saaristossa lähellä Helsinkiä. Simsalö on aito saaristolaiskulttuuri-, tapahtuma- ja leirikouluympäristö, jossa yleisöllä on mahdollisuus tutustua myös saaren luontoon, historiaan, kulttuuriin ja myyntinäyttelyyn. Palveluntuottajat menestyvät tarjoamalla laadukasta ohjelmaa, leirejä, retkiä ja ajanmukaisia palveluita ympärivuotisesti. Simsalö on tunnettu myös kansainvälisten tapahtumien kohtaamispaikkana.

19 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 18 (32) 4.2 Toimintaan liittyvät vaihtoehdot Simsalön kehittämisessä voidaan esittää kolme erilaista toimintaan liittyvää vaihtoehtoa. 1. Toiminta jatkuu nykyperiaatteella Kansakoulu kunnostetaan Sipoon kunnan toimesta, mutta toimintaa ei kehitetä sisällöllisesti. Tällöin toiminta ei ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti kestävällä pohjalla. 2. Toimintaa kehitetään saaristolais- ja markkinalähtöisesti vuosikelloperiaatteella Kansakoulu kunnostetaan Sipoon kunnan toimesta ja toimintaa kehitetään myös sisällöllisesti. Toiminnasta vastaa jokin vastuutaho/yrittäjä. Kunta ja vastuutaho/yrittäjä sopivat kirjallisesti tilojen korjaus- ja ympäristön siistintävastuista. Omistaja määrittelee reunaehdot, vastuutaho päättää ovatko ne hyväksyttävät. Toiminnan sisältö ja kohderyhmät on määritelty vuodenajoittain. Vuosisuunnitelma ajoituksineen on sovittu etukäteen syystalvella, samoin toteuttajat ja talous. Yhteistyöstä ja aikatauluista on sovittu yhdessä saarelaisten, vastuuyritysten/-yhteisöjen ja kunnan kanssa. 3. Korjauksista ja kustannuksista vastaa, mutta kunta saa tulot muualta Kunta vastaa koko kiinteistöstä, omistaa ja kunnostaa rakennukset, infran ja ympäristön. Kunta vuokraa kiinteistön pitkäaikaisella vuokrasopimuksella ulkopuoliselle vrt. yhdistys/yritys, joka vastaa kiinteistössä järjestettävästä toiminnasta. Kiinteistö tai sen osia voidaan myös myydä ulkopuoliselle. 4.3 Toimintaan liittyvät vastuut Jos toiminta käynnistettäisiin ns. Vuosikello-periaatteella, eri vuodenajoille on mahdollista tuottaa ohjelmaa erilaisille kohderyhmille: - Keväällä vapaa-ajan tilausryhmävieraita, maksavat asiakkaat. - Kesällä järjestettäisiin kuntalaisille, saarelaisille, kesäasukkaille, ryhmille leirikouluja, kulttuuri- ja viihdetapahtumia. Toisena ryhmänä järjestettäisiin tuotepaketteja ekoturisteille ja kansainvälisille risteilyasiakkaille tilauspohjalta. Kesällä olisi myös kesätori- ja kahvilatoimintaa, myyjäisiä ja näyttelyitä. - Syksyllä elokuusta alkaen järjestettäisiin ohjelmaa ja toimintaa vapaaajan tilausryhmävieraille. Tilausryhmien ohjelmia voi suunnitella yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa mm. Seasong Travels ym. - Talven ohjelmaa järjestettäisiin saarelaisten omien tarpeiden mukaan. Talvella toimintaa olisi vain tilausperiaatteella vrt. joulu, uusivuosi, hiihtoloma. Talvella tapahtuu myös seuraavan kauden suunnittelu ja edellisen kauden arviointi. Kunnalla on omistusten kautta oma roolinsa Simsalön kehittämisessä. Toiminnalla ja kiinteistön hoidolla täytyy olla vastuutahot ja vastuuhenkilöt vrt. kunta, saaristolaiset, yrittäjät, yhteisöt.

20 Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 19 (32) Kokonaisuudesta vastaa ns. yksi hallitus ja toiminnanjohtaja. Paikallisesti sitoutunut henkilön tai henkilöiden panos on ensiarvoisen tärkeää. Toiminnan pyörittäjä on aina paikalla, aktivoi ja sitouttaa. Vastuut, omistus, huolto-/korjausvastuu, mahdollinen vuokraus, toiminnan koordinointi ja toteuttaminen tulee järjestää sopimuksin. Toimenpiteet voidaan pilkkoa osatehtäviksi eli muodostetaan tarpeellinen määrä projekteja, joihin valitaan jäsenet osallistumishalukkuuden ja erikoisosaamisen perusteella. Vapaaehtoisia sitoutetaan omalla osaamis- ja kiinnostusalueella määrätehtävään määräajaksi. Säätiö -malli Säätiö voidaan perustaa kahdella tavalla, säädekirjalla tai testamentilla. Perustamisprosessi on kaksivaiheinen: ensin on haettava perustamislupaa Patentti- ja rekisterihallitukselta ja toiseksi, mikäli lupa on myönnetty, tehdään ilmoitus säätiörekisteriin. Perustamismääräyksessä tulee mainita säätiön tarkoitus ja säätiölle tuleva omaisuus. Perustamisluvan edellytyksenä on, että säätiön tarkoitus on hyödyllinen. Perustamislupaa ei voida myöntää esimerkiksi jos säätiön tarkoituksena on liiketoiminnan harjoittaminen tai jos säätiön pääasiallisena tarkoituksena on välittömän taloudellisen edun hankkiminen säätiön perustajalle tai toimihenkilölle. Lupaa ei voida myöskään antaa, jos säätiölle tuleva omaisuuden arvo on alle tai sellaisessa epäsuhteessa säätiön tarkoitukseen, ettei säätiön perustamiselle ole edellytyksiä. Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy on suunniteltu ja säädetty laissa kiinteistöjen omistusta ja hallintoa varten. Osakkaita voivat olla kunta, yksityiset ja yhteisöt/yhtiöt. Se voi mm. vuokrata tiloja / tulot ja järjestää kiinteistöhallinnon esim. isännöinnin avulla. Osakassopimuksella on hyödyllistä sopia asioista, joita ei kannata kirjata yhtiöjärjestykseen. Näitä ovat esim. exit -tilanteet, kuolemantapaukset, avioerot, erityiset vastuut jne. Yhtiöjärjestys on hyvin kankea instrumentti muuttuvissa tilanteissa. Kiinteistöosakeyhtiö on yhtiö, joka on tarkoitettu kiinteistön, sen rakennusten ja rakennusten tilojen omistukseen ja hallinnointiin. Tilojen hallinnointi voi perustua määrättyihin tiloihin oikeuttaviin osakkeisiin. Tilojen käyttötarkoitus voi olla mikä hyvänsä. Lain mukaan yhtiön yhtiömuoto ei voi olla asunto-osakeyhtiö, jos yhtiöjärjestyksen mukaan yli puolta huoneistojen pinta-alasta tai yhtiön osakkeista on mahdollista käyttää muuhun toimintaan kuin asumiseen. Osakeyhtiö Osakeyhtiö on yhtiömuoto, jossa omistus jakautuu siirtokelpoisiin määräosiin (osakkeisiin) ja omistajilla (osakkailla) on yhtiön toiminnasta rajoitettu vastuu. Osakeyhtiö mahdollistaa suurtenkin yritysten omistamisen pienissä osissa. Siirtokelpoisuus merkitsee, että jokainen osakkeenomistaja voi periaatteessa vapaasti siirtää (esimerkiksi myydä tai lahjoittaa) omistusosuutensa yhtiöstä kokonaan tai osittain jollekulle toiselle ilman, että tähän tarvittaisiin erikseen yhtiön tai muiden omistajien suostumusta. Osakeyhtiölle on ominaista, että osakkaiden osallistuminen toimintaan on välillistä. Yhtiön käytännön toimintaa johtaa osakkaiden valitsema hallitus, jonka jäsenien ei tarvitse olla yhtiön osakkaita. Osakkaat osallistuvat yhtiön päätöksentekoon yhtiökokouksessa käyttämällä puhe- ja äänivaltaa, jotka kuuluvat osakkaan hallinnoimisoikeuksiin yhtiössä. Osakkaan äänioikeus riippuu hänen omistamiensa osakkeiden määrästä. Osakkailla on oikeus osuuteen yhtiön tuottamasta

SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN

SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN SAARISTOSELVITYS: SIMSALÖN KEHITTÄMINEN Saaristoselvitys: Simsalön kehittäminen 1 (32) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 2 2 Kehittämisen lähtökohdat... 3 2.1 Kaavatilanne...4 2.2 Sipoon saariston maisemalliset

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoituksen järjestymiseksi Paikallinen aktiivisuus ja sitoutuminen ensiarvoisen tärkeää! Kuka toimii hakijana? Jos konkreettisia

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(10) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN sivu 1 / 7 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI MYY VOHDENSAAREN KOULUKIINTEISTÖN Osoite: Vohdensaarentie 90 Kiinteistötunnus: 895 472 5 6 895 472 5 9 895 472 5 162 (määräala) Tontin pinta-ala: yhteensä n. 1.2 ha Rakennukset:

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30 1 7 Knuuttilantie 5 B, 61600 Jalasjärvi Rivitalorakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 12.30 2 7 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SALON KAUPUNKI RIRETU RANTA-ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutos koskee Förbyn kylässä: Nedergård-Övergård ranta-asemakaavaa Koivikon ranta-asemakaavaa Tilaa Riretu

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman

PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS. Maanmittari Oy Öhman PARAINEN HOUTSKARIN YLEISKAAVAN MUUTOS BENSTRAND, KIVIMO KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015. Ympäristölautakunta 18.5.2016 Ehdotus

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI

SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MAKKARAJÄRVI Kylän Hirvijärvi tila: Metsätunturi 747-402-6-45 ja Itälaakso 747-402-7-8 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12014 28.8.2015 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE RAJUPUSU KOORDINAATIO III -HANKE Mihin tukea voi saada? Kylien kokoontumisja harrastustilojen kunnostus sekä varustaminen Yhteisessä käytössä olevien alueiden kunnostus (esim. yhteiset uimarannat) Yhteisessä

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut.

Rakennus kunnan omalla tontilla, pihaalue kyläyhteisön tontti. Huomioitava myynnissä. Ostokiinnostusta kiinteistöstä ollut. Hindsbyn ent. koulu salkku Toimenpide Hindsbyntie 301 1903 rakennusvuosi toimenpide Myynti 04130 Sipoo 1973 korjaus vuosi Entinen kyläkoulurakennus jossa erilaista toimintaa ollut vuosien varrella ja talon

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta

Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,

Lisätiedot

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA Vallilan ala-aste Hämeentie 80 IKKUNOIDEN KORJAUSTYÖN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA hankenumero 8010159 9.12.2013 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Tekninen hankesuunnitelma, Asko Rintamäki 2 Tekninen hankesuunnitelma,

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos

Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos Helsingin itäisen saariston alustava asemakaavaluonnos Asukastilaisuus 8.3.2012 Pikku-Niinisaari, Kajuuttaluodot, Itäinen Neitsytsaari, Kallioluoto, Kalliosaarenluoto, Haapasaari, Santinen, Läntinen ja

Lisätiedot

Vapaa-ajan asunto. Puumala, Junninmäki Kohdenumero h,k,kph/wc, 107,0 m²/132,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh.

Vapaa-ajan asunto. Puumala, Junninmäki Kohdenumero h,k,kph/wc, 107,0 m²/132,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh. Vapaa-ajan asunto Puumala, Junninmäki Kohdenumero 595261 4h,k,kph/wc, 107,0 m²/132,0 m² Kov. 1998 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 397 000,00 Lintusalontie 15. Saimaan rannalla, Puumalan kauniissa maisemissa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

LOVIISA LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LOVIISA LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Arkkitehdit Kanerva oy Vuorineuvoksentie 4 00570 Helsinki 09-2785485 (fax) 045-670 5227 041-517 6227 e-mail: seppo.kanerva@jippii.fi jatta.kanerva@jippii.fi Helsinki 14.11.2013 LOVIISA LAPPNORUDDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN VUORIJÄRVEN KYLÄN TILOJA RUISNIEMI 230-408-24-8 JA HONKARINNE 230-408-24-1 19.3.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti

Lisätiedot

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS

PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS PARAISTEN KAUPUNKI HAVERÖ-NORRBACKA RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 11.6.2015 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä

Lisätiedot

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen

Teemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin

Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Taloyhtiöiden ennakointi ja varautuminen korjauksiin Hissi- ja esteettömyysseminaari Oulu 17.11.2016 Pekka Luoto toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Kiinteistöyhdistykset yhdessä Kiinteistöliiton

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KOSKIEN KIRKONKYLÄN TILAA RASTIAINEN 230-405-1-6 15.11.2014 Pohjois-Satakunnan aluearkkitehti Ilmari Mattila 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Ymp.ltk 14.4.2015 / 26 Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava Asemakaava koskee Kalman kylän osaa kiinteistöstä (6:13) sekä lähiympäristöä. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.4.2014

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY

OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY OSAKASSOPIMUS TREDU-KIINTEISTÖT OY 2 (7) Sisällys 1. Sopimuksen osapuolet... 3 2. Määritelmät... 3 3. Sopimuksen tarkoitus... 3 4. Yhtiön toiminnan tarkoitus... 3 5. Yhtiön omistussuhteet... 4 5.1. Omistusosuudet...

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Vapaa-ajan asunto. Karstula, Kohdenumero h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00

Vapaa-ajan asunto. Karstula, Kohdenumero h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov Energialuokka Ei e-tod. Mh ,00 Vapaa-ajan asunto Karstula, Kohdenumero 596922 2h,k,ph,s, 40,0 m²/40,0 m² Kov. 1950 Energialuokka Ei e-tod. Mh. 140 000,00 Vehkaperäntie 195. Karstulan Vahangan- kylällä upea rantatila isolla noin 2,6

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot