TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne"

Transkriptio

1

2 TALOUSARVIO 2016 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan lähtökohdat 11 Toimintaympäristön muutokset 11 Kansantalouden kehitys 19 Hyvinkään taloudelliset näkymät 23 Talousarvion 2016 laadinnan lähtökohdat 24 Talousarvion ja -suunnitelman vaikutus kaupungin liikkumavaraan 30 Talousarvion sitovuus ja täytäntöönpano-ohjeet 32 Talousarvion 2016 sitovuudet 33 Taloutta koskevat säännöt ja ohjeet 37 Talousarvion seuranta ja raportointi 39 II TULOSLASKELMAOSA 40 Tuloslaskelma III RAHOITUSOSA 43 Rahoituslaskelma IV KÄYTTÖTALOUSOSA 46 Keskushallinto 47 Tarkastuslautakunta 47 Keskusvaalilautakunta 48 Kaupunginhallitus 49 Henkilöstöjaosto 51 Konserni- ja tukipalvelujaosto 53 Sivistystoimi 57 Opetuslautakunta 58 Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 68 Tekniikka ja ympäristö 71 Tekninen lautakunta 72 Ympäristölautakunta 80 Sosiaali- ja terveystoimi 83 Sosiaali- ja terveyslautakunta 83 Kohderahoitteisten tehtävien käyttötalous 100 Käyttötalous toimielimittäin, yhteenveto 105 V INVESTOINTIOSA 108 Investointisuunnitelma VI HYVINKÄÄN VESI- kunnallinen liikelaitos 112 VII KUNTA JA LIIKELAITOS YHTEENSÄ 118 Tuloslaskelma 119 Rahoituslaskelma 120 Ulkoinen tuloslaskelma 121 VIII KONSERNI 122 Tytäryhtiöiden tavoitteet 123 IX HYVINKÄÄN KAUPUNKIKONSERNIN RISKIENHALLINNAN, SISÄISEN VALVONNAN JA KONSERNIVALVONNAN PERUSTEET 127 X TALOUTEEN VAIKUTTAVAT VALTUUSTOALOITTEET 133 XI LAUTAKUNTIEN TAVOITTEET 141 XII TILASTO- JA VERTAILUTIETOA 159

3 I YLEISPERUSTELUOSA 1

4 I YLEISPERUSTELUT Kaupunkistrategia Tasapainotetut tuloskortit kaupunki- ja toimialatasolla Hyvinkään kaupunkistrategia on valmistunut vuonna Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. TA2016 laadinnassa kaupungin johdon tavoitteena on strategisten tavoitteiden ja budjetoinnin kytkeminen yhteen ja kaupunkikonsernin ohjauksen tehostaminen. Suorituskyvyn mittaamisen työkaluksi on valittu tasapainotettu tuloskortti. Kaupunkitason strategiset päämäärät on tuloskortissa purettu johtamisnäkökulmittain auki konkreettisiksi, mitattaviksi tavoitteiksi, niiden saavuttamiseksi tarvittaviksi kriittisiksi menestystekijöiksi, toimenpiteiksi ja todentamisen mittareiksi. Tavoitteet esitetään, viestitään ja raportoidaan tasapainotettujen tuloskorttien avulla. Tuloskorttien avulla tuetaan ja mitataan kaupungin strategisen tahtotilan ja tavoitteiden toteutumista. Johtamisnäkökulmat ovat asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, talous ja resurssit, prosessit ja rakenteet sekä henkilöstön kehittäminen ja osaaminen. Tuloskorttien tasapainoisuudella tavoitellaan tasapainoa taloudellisten ja ei-taloudellisten mittareiden, tulosmittareiden ja ennakoivien mittareiden, pitkän ja lyhyen aikavälin sekä ulkoisten ja sisäisten mittareiden välillä. Tuloskorttien strategiset tavoitteet on johdettu kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymästä kaupunkistrategiasta valintoineen ja päämäärineen. Hyvinkää on määritellyt strategiassa perustehtäväkseen edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Tavoitteita asetettaessa on kaupunkistrategian lisäksi otettu huomioon toimintaympäristössä tapahtuneet ja meneillään olevat muutokset, joista mainittakoon valtion strategisen ohjauksen linjaukset ja niiden vaikutukset ja vaatimukset kaupunkiorganisaation kykyyn säilyttää elinvoimaisuutensa ja taloutensa tasapainoisuus. Kaupungin talouden tasapainottamisvaatimukset näkyvät esimerkiksi palvelujen uudistamisen ja kehittämisen päämäärään liittyvien tavoitteiden osalta palvelujen tehokkuuden ja tuottavuuden parantamisen, resurssien tehokkaan käytön tavoitteina ja mittareina. Talousnäkökulmassa korostuu nollatulostavoitteeseen pääseminen, pitkän aikavälin taloussuunnittelu ja investointien tiukka priorisointi. Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkään kaupungin toimintaa ohjaavat päämäärät: Hyvinkää lisää asiakastyytyväisyyttä kaupungin viranhaltija- ja poliittisessa päätöksenteossa Palveluja uudistetaan ja kehitetään Kaupungin viihtyisyyttä ja asumisen vaihtoehtoja monipuolistetaan Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluista kehitetään vetovoimatekijä Hyvinkää monipuolistaa elinkeinoelämää aktiivisesti ja vahvistaa avainalojensa kehittymistä Hyvinkään kuntayhteistyö on tuloksekasta ja hyödyttää hyvinkääläisiä Hyvinkään houkuttelevuus lisääntyy Kaupungin visiona on olla vuonna 2017 metropolialueella kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus. Näihin strategian mukaisiin päämääriin pääsemiseksi on konkretisoitu tuloskorttien kaupunkitasoiset tavoitteet. Kaupunkitason tavoitteet, toimenpiteet ja onnistumista mittaavat mittarit puolestaan täsmentyvät keskushallinnon ja toimielinten tuloskorteissa 2

5 KAUPUNKISTRATEGIA - perustehtävä - visio - strategiset valinnat - päämäärät KAUPUNKITASON TULOSKOR- TIT - kaupunkitason strategiset tavoitteet - kriittiset menestystekijät - toimenpiteet - vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot KESKUSHALLINNON JA TOIMIALOJEN TULOSKORTIT - keskushallinnon tai toimialan strategiset tavoitteet/ kriittiset menestystekijät - vuositavoite - toimenpiteet ja vastuutahot - mittarit ja mittareiden tavoitetasot Hyvinkään kaupungin vuoden 2016 tuloskortiston lähtökohtia ovat: talouden tervehdyttäminen niin, että talous on tasapainossa vuonna 2017 ilman veronkorotusta talouden tasapainotusohjelman avulla hallitusohjelman tavoitteet ja sote-ratkaisun periaatteet, julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalousohjelma uuden kuntalain vaatimukset Hyvinkään aktiivinen osallistuminen Keski-Uudenmaan sote-alueyksikön valmisteluun maahanmuutto- ja kotouttamiskysymykset sähköisen asioinnin kehittäminen investointien hallinta ja priorisointi vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden vahvistaminen palvelutuotannon tehostaminen 3

6 ASIAKASVAIKUTTAVUUS JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Hyvinvoivat hyvinkääläiset 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) 2016 painopistealueena lapset ja nuoret Toteutetaan hyvinvointikertomukseen ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan vuodelle 2016 määritellyt lapsia ja nuoria koskevat toimenpiteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimenpiteiden toteutuksessa onnistuminen Mittarit Mittareiden tavoitetasot Toimenpiteet 2016 toteutettu/ ei toteutettu Vastuutaho/t Sivistystoimenjohtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä Reagoiminen turvapaikanhakijoiden määrän nopeaan kasvuun. Kotouttamistoimenpiteissä onnistuminen Kotouttamissuunnitelma päivitetty kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat Kotouttamissuunnitelman päivittäminen ja päivitetyn suunnitelman toteuttaminen. Toimenpiteet toteutuneet / ei toteutunut Houkutteleva Hyvinkää Edistetään Hyvinkään houkuttelevuutta asuin- ja yrityspaikkakuntana. Huolehditaan riittävästä ja monipuolisesta asunto- ja yritystonttitarjonnasta. Säilytetään asemakaavoissa 5 vuoden asuntotuotantotavoitetta vastaava kaavavaranto. Tuetaan ydinkeskustan elinvoimaa luomalla edellytyksiä täydennysrakentamiselle, yritystoiminnalle ja toimivalle liikenteelle Kaupungilla on tarjolla riittävä määrä monipuolisia asunto- ja yritystontteja. Riittävän asemakaavavarannon turvaamisessa asumisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin onnistutaan. Ajantasainen yleiskaava Ydinkeskustan kaavahankkeet etenevät. MAL- aiesopimuksen velvoitteet asuntotuotannosta ja asemakaavoihin sisältyvästä asuntokerrosalasta Tavoitetaso: 1) Luovutuskelpoisia asuntotontontteja kunnallistekniikan piirissä jatkuvasti vähintään 300 asuntoa vastaava määrä 2) Asemakaavoihin sisältyvä asuntokerrosala kem 2 / vuosi (kolmen vuoden liukuva keskiarvo) Luovutettavien tonttien määrä Tavoitetaso: 1) Omakotitontteja 50 kpl, kerrosja rivitalotontteja 4 kpl, yritystontteja 3 kpl. Tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, tekninen johtaja Palopuron osayleiskaava 4

7 1) Osayleiskaava etenee luonnosvaiheeseen Palvelualoitemallia koskevan selvityksen tekeminen vuoden 2016 aikana Palvelualoitemallin hyötyjen ja haittojen selvittämisessä onnistuminen, edellyttää mahdollisen käyttöönoton edellytysten tunnistamista Ydinkeskustan asemakaavat Tavoitetaso: 1) Hangonsillan alueen ensimmäinen asemakaava valmistuu 2) Koritsoonin ja keskustan liikennejärjestelyjen asemakaava etenee luonnosvaiheeseen. Selvitys tehty / ei tehty Liiketoimintajohtaja Hyvinkäästä houkutteleva tapahtumajärjestämisen kaupunki Aktiiviset kontaktit tapahtumajärjestäjiin Valtakunnallinen suurtapahtuma toteutettu / ei toteutettu Sivistystoimenjohtaja Viestintäpäällikkö Vuosittain järjestettävän valtakunnallisen tapahtuman saaminen Hyvinkäälle (taloudellinen ja imagollinen merkitys) Toimiva nettiportaali Kuntien välisessä kilpailussa menestyminen Lupakäytäntöjen yksinkertaistaminen Sovittujen tapahtumien määrä vuosille Tapahtumanettiportaali käytössä / ei Tapahtuma-alueiden profilointi ja markkinointi sekä infraan panostaminen ja pelastussuunnitelmien päivittäminen Kaupungin vahvuuksista ja toimivista palveluista viestiminen Houkuttelevuudessa onnistuminen (viestiminen palvelutarjonnasta sekä kulttuuritarjonnasta ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksista), erottautuminen, imago Väestömäärän kasvu / vuosi: tavoitetaso 0,8 % /vuosi Nettomuutto: henkilöä / vuosi, tavoitetaso +200 Kaupunginjohtaja, johtoryhmä, toimialajohto 5

8 Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Vastuutaho/t Turvallinen arki 24 turvallista tuntia vuoden 2016 turvallisuussuunnitelmaan kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen Turvallisuustyöhön nimettyjen työryhmien tavoitteiden ja toiminnan selkiyttäminen Onnistutaan toteuttamaan suunnitellut toimenpiteet toimialojen työryhmissä ja viestimään tavoitteiden saavuttamisesta kaupungin johdolle osana toiminnan ja talouden raportointia Toimenpiteiden toteutumisesta raportoitu osavuosikatsauksessa /ei raportoitu Kaupunginjohtaja ja turvallisuuspäällikkö Kaupungin valmiussuunnitelman päivittäminen ja suunnitelmaan sisältyvien koulutusten ja valmiusharjoitusten toteuttaminen Valmiussuunnittelun asiantuntijayhteistyön onnistuminen Kaupungin valmiussuunnitelman yleinen osa hyväksytty / ei Koulutukset ja harjoitukset toteutettu /ei Kaupunginjohtaja TALOUS JA RESURSSIT Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Vastuutaho/t Talous kuntoon Tasapainotusohjelman toteuttaminen Onnistutaan toteuttamaan tasapainotusohjelmassa määritellyt toimenpiteet siten, että 0-tulos saavutetaan 2017 Hyväksytty tasapainotusohjelma Toimintakate: Korkeintaan (Hyvinkään Vesi pois lukien) Kaupunginjohtaja kaupungin johtoryhmä sekä kaupunginvaltuusto ja kaupunginhallitus Lasten kotihoidon tuen kuntalisän (Hyvinkää-lisä) keskeytys alkaen Kuntalisän keskeytys ei lisää merkittävästi varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää Päivähoidossa olevien lasten osuus ikäluokasta Tavoitetaso: säilyy ennallaan Varhaiskasvatuksen johtaja Maksetut kuntalisät 2016 verrattuna vuoteen 2015 Tavoitetaso: säästö euroa 6

9 Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Vastuutaho/t Kustannusrakenne läpinäkyväksi Tuotteistamissuunnitelman tekeminen Tuotteistamissuunnitelman tekemisessä ja toimeenpanossa onnistuminen Tuotteistamissuunnitelma tehty / ei tehty Kaupunginjohtaja, talousjohtaja, johtoryhmä, toimialojen johtoryhmät Tehokkaasti ja taloudellisesti järjestetyt palvelut Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman toimeenpano Palveluverkon tiivistämisessä ja tehostamisessa onnistuminen Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman mukaiset toimenpiteet tehty / ei tehty Sivistystoimenjohtaja kaupunginjohtaja, johtoryhmä, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus 7

10 PROSESSIT JA RAKENTEET Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Toimintaa ja taloutta ohjaava strategia ja johtamisjärjestelmä 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Kaupunkistrategian päivittäminen Valmisteluvaiheen laaja-alainen yhteistyö sekä organisaation sisällä että suhteessa luottamushenkilöihin Johtamisjärjestelmän uudistamistarpeet otetaan huomioon strategiatyön osana Mittarit Mittareiden tavoitetasot Strategia ja toimeenpanosuunnitelmat laadittu / ei laadittu Vastuutaho/t Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus kaupunginjohtaja, johtoryhmä Kaupunkiorganisaation ja luottamushenkilöiden toimiva yhteistyö Toteutetaan luottamushenkilöille ja ylimmille viranhaltijoille suunnattu kysely Tunnistetaan keskeiset yhteistyön kehittämistarpeet ja sovitaan näiden pohjalta uusista yhteisistä toimintamalleista Nykyisten toimintatapojen arviointi luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkökulmasta sekä yhteisten kehittämistarpeiden tunnistaminen Uuden kuntalain mukaisten vaikutusten tunnistaminen ja huomioiminen yhteistyötapoja kehitettäessä Kysely toteutettu/ei toteutettu Yhteisistä toimintamalleista sovittu/ei sovittu Kaupunginjohtaja, johtoryhmä Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitseminen Elinkeino-ohjelman toimenpiteet (Hyvin töihin hanke) Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun taittuminen Yli vuoden työttömänä olleiden määrä ELY-keskuksen toimittaman työllisyyskatsauksen mukaan. Kaupunginjohtaja, toimiala- ja palvelualuejohtajat Kaupungin työllisyysohjelman laatiminen Työllisyyspalveluiden toimenpiteet Tavoite: yli vuoden työttömänä olleiden määrän kasvun hidastuminen vuoden 2015 seurantatietoihin verrattuna Työllisyysohjelmaa laadittu/ei laadittu 8

11 Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (kaupunkitaso) Mittarit Mittareiden tavoitetasot Vastuutaho/t Pitkäaikaistyöttömyyden kasvun hillitseminen Monialainen tuki nuorten koulutukseen ja työelämään pääsyyn, arjen hallintaan ja kuntoutumiseen Tehokas ja joustava toimialarajat ylittävä yhteistyö Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ELY-keskuksen toimittaman työllisyyskatsauksen mukaisesti. Lasten ja nuorten palveluiden johtoryhmä Tavoite: alle 25-vuotiaiden työttömien määrä ei nouse vuoden 2015 seurantatietoihin verrattuna. Toimintaa tehostavat ja helppokäyttöiset sähköiset asiointipalvelut Laaditaan etenemissuunnitelma sähköiseen arkistointiin siirtymiseksi Ilman sähköistä järjestelmää ei ole edellytyksiä sähköisen asioinnin ja digitalisoinnin toteutukselle. Etenemissuunnitelma laadittu / ei Kansliapäällikkö, tietohallintopäällikkö Selvitetään kuntayhteistyön mahdollisuudet toteutuksessa Selvitetään sähköiset asiointialusta- ja järjestelmävaihtoehdot sekä päätetään alustan hankinnasta Sähköisten asiointipalvelujen kehittäminen edellyttää sähköistä asiointialustaa. Selvitys tehty / ei tehty Päätös sähköisen asiointialustan hankinnasta tehty / ei tehty Tietohallintopäällikkö, Tietohallinnon ohjausryhmä 9

12 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA OSAAMINEN Strategiset tavoitteet (kaupunkitaso) Henkilöstöresurssien tehokas käyttö sekä henkilöstökulujen hallinta 2016 painopistealue, toimenpiteet Kriittiset menestystekijät (toimialataso) Henkilöstökulut toteutuvat suunnitellusti Toimintojen järkeistäminen Toimialojen talousarvioesityksiin sisältyvät tasapainottamistoimet päätetään toteuttaa ja toteutetaan Mittarit Mittareiden tavoitetasot Talousarvion henkilöstökulut toteutuvat suunnitellusti (enintään euroa) Vastuutaho/t Toimialajohtajat Henkilöstöresurssien tehokas käyttö sekä henkilöstökulujen hallinta Työkyvyn ja työhyvinvoinnin johtamisen tiivistäminen Otetaan käyttöön toimenpiteet - varhaisen puuttumisen malli tehostuu, samoin mallin kouluttaminen ja toimivuuden seuranta - työkykylausunnot ja -arviointi tehokkaasti - avoimiin toimiin ja virkoihin rekrytoinnissa hyödynnetään ensisijaisesti organisaation sisäisiä kyvykkyyksiä - uudelleensijoittamismääräraha tasolle, joka mahdollistaa riittävän pitkät palvelussuhteet Varhe-maksujen ja sairauspoissaolosijaisten henkilöstökulut vähenevät yhteensä euroa vuoteen 2015 nähden (3 seuraavan vuoden tavoite euroa) Fiilis-tutkan arvosana kysymyksiin 5 (työn vaatimukset ja omat voimavarat tasapainossa) ja 11 (esimiehen tuki) paranee vuoden 2015 kyselyyn nähden Henkilöstöjohtaja Toimialajohtajat Ulkoinen lähtövaihtuvuus (ilman eläköitymistä) on vuonna 2016 enintään 6,5 % 10

13 Talousarvion laadinnan lähtökohdat Toimintaympäristön muutokset Väestö 1 Väestönmuutokset Väestönkasvu on yksi keskeisimmistä kunnan vetovoiman mittareista ja se vaikuttaa suoraan mm. kunnan verotuloihin. Hyvinkää on perinteinen kasvukunta, sillä kaupungin väestömäärä on kasvanut joka vuosi viimeisen 35 vuoden aikana. Keskimääräinen kasvutahti on 2000-luvulla ollut 0,6 % vuodessa. Vuonna 2014 väestönkasvu oli asukasta. 700 Hyvinkään väestönkasvu vuosittain muuttovoitto (hlöä) vuosi Lähde: Tilastokeskus Useisiin lähikuntiin nähden Hyvinkään väestönkasvu on vahvasti riippuvainen muuttovoitosta, sillä luonnollinen väestönlisäys on kaupungissa suhteellisen vähäistä luvulla Hyvinkää on parhaimmillaan kerännyt muuttovoittoa muista Suomen kunnista lähes 450 asukkaan verran vuonna Vuoden 2013 jälkeen muuttovoitto on kuitenkin käytännössä pysähtynyt, sillä kaupungin saama muuttovoitto muista kunnista oli vain +9 asukasta. Muuttovoittokertymän tilapäinen pysähtyminen yhdistettynä poikkeuksellisen vähäiseen syntyvyyteen on aiheuttanut sen, että kaupungin väestömäärä ei kasvanut vuoden 2015 tammi-elokuussa. Hyvinkäällä oli vuoden 2014 lopussa Tilastokeskuksen tietojen mukaan asukasta. Muuttovoiton puuttuessa on korostunut viime aikojen heikko syntyvyys Hyvinkäällä. Syntyneiden määrä on laskenut kaupungissa selvästi. Esimerkiksi vuosina Hyvinkäälle syntyi vuosittain yli 500 lasta, mutta vuosina 2012 ja 2013 jäätiin vain noin 450 syntyneeseen. Vuonna 2014 syntyvyys laski entisestään, sillä vuoden aikana syntyi vain 434 hyvinkääläistä vauvaa. Trendi on 1 Tilastokeskus, väestötilastopalvelu 11

14 ollut laskeva myös vuonna 2015, sillä tammi-elokuun aikana syntyi peräti 33 lasta vähemmän kuin vuotta aiemmin vastaavalla aikavälillä. Mikäli syntyneiden määrä pysyy matalana tulevaisuudessakin, tuo se suuria haasteita väestönkasvutavoitteiden saavuttamiseksi, sillä suurten ikäluokkien ikääntyessä tulee kuolleisuus lisääntymään tasaisesti lähitulevaisuudessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin väestönkasvu on jatkossa entistä riippuvaisempaa muuttovoitosta. Muuttovoitto on tärkeää myös kaupungin väestörakenteen kannalta. Väestörakenne Väestön määrän lisäksi myös väestön rakenteella on merkittävä vaikutus talousarvion tuloihin ja menoihin. Esimerkiksi valtionosuuskriteereihin kuuluu monia väestörakenteen tunnuslukuja ja eityöikäisten määrä vaikuttaa väistämättä verotulokertymään. Hyvinkään väestörakenne eroaa monin tavoin useista KUUMA-kunnista Hyvinkään väestö ikäryhmittäin vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat 7-17-vuotiaat 0-6-vuotiaat Yksi keskeinen ero muihin lähikuntiin nähden on, että Hyvinkään väestö on keskimäärin vanhempaa. Väestön ikärakenne on vanhentunut suurten ikäluokkien ikääntyessä. Hyvinkääläisten keskiikä vuonna 1990 oli 36 vuotta, vuonna 2004 keski-ikä nousi 39,2 vuoteen ja vuonna 2014 keskiiäksi muodostui 41,9 vuotta. Hyvinkään väestön keski-ikä on selvästi suurempi kuin koko Uudenmaan väestöllä (40), mutta aavistuksen pienempi kuin koko maassa (42,1). Toinen väestön ikärakennetta kuvaava tunnusluku on väestöllinen huoltosuhde. Hyvinkään ikärakenne on koko maata nuorempaa, mutta Uuttamaata vanhempaa. Väestöllinen huoltosuhde Hyvinkäällä oli vuoden 2014 lopussa 54,9, eli Hyvinkäällä oli jokaista sataa vuotiasta kohden n. 55 ei-työikäistä henkilöä. Koko Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2014 lopussa 57,1, kun taas Uudenmaan maakunnan alueella väestöllinen huoltosuhde oli 49,2. Hyvinkään huoltosuhdetta kasvattaa erityisesti iäkkäämmän väestön suuri määrä. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden osuus väestöstä on Hyvinkäällä suurempi kuin muissa Helsingin seudun kehyskunnissa. 12

15 60 Väestöllisen huoltosuhteen kehitys KOKO MAA Hyvinkää Uusimaa Väestönkasvu lähitulevaisuudessa Väestönkasvun ennakointi on yksi osa talouden ja toiminnan suunnittelua. Talousarvion verotulokehityksen arvioinnissa on hyödynnetty väestönkasvun osalta ns. trendiennustetta. Trendiennuste ennakoi väestönkasvua edellisvuosien kehityksen pohjalta. Hyvinkään väkiluvun viimeaikaisen kehityksen pohjalta laskettu trendiennuste on esitetty ikäryhmittäin seuraavassa taulukossa ja kuvassa. Vuoden 2014 luvut ovat toteutuneita lukuja ja vuodesta 2015 eteenpäin luvut perustuvat syksyllä 2015 laadittuun trendiennusteeseen. Trendiennuste on laadittu kaupungin väestöennustetyökalu Vennin avulla. Suhteellisesti eniten väestö kasvaa lähivuosina vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden keskuudessa. Väestö ikäryhmittäin trendiennusteen mukaan Kaikki ikäryhmät

16 1000 Trendiennusteen mukainen väestömäärän muutos eri ikäryhmissä muutos vuoteen 2014 (hlöä) Pidemmällä aikavälillä väestörakenteen vanhenemisen vaikutus näkyy vielä korostetummin. Mikäli muuttovoitto ja syntyvyys eivät kasva viime vuosien tasosta, tulee työikäisten määrä pysyttelemään kutakuinkin ennallaan seuraavien 15 vuoden ajan. Samaan aikaan yli 65-vuotiaiden määrä kuitenkin lähes puolitoistakertaistuu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että trendiennusteen mukainen väestönkasvu kasvattaa kaupungin veropohjaa hyvin maltillisesti. Jatkossa yhä suurempi osa kunnallisverotuotoista kertyy eläkkeistä Eri ikäryhmien väestökehitys Hyvinkään trendiennusteen mukaan (indeksi, vuosi 2014=100) vuotiaat vuotiaat Yli 65-vuotiaat Ikärakenteen muutos vaikuttaa väistämättä myös kuntien menoihin sillä ikäsidonnaisten palvelujen järjestäminen kohdistuu pääosin kuntien tuottamiin palveluihin. Valtiovarainministeriön julkaiseman kuntatalousohjelman mukaan pelkästään ikärakenteen muutos lisää kuntien valtionosuuksien perusteena olevia laskennallisia kustannuksia yhteensä 3,4 prosentilla vuosina Väestön ikääntyminen on fakta, jonka tuomat haasteet ja mahdollisuudet on tärkeää huomioida Hyvinkäälläkin. Trendiennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä Hyvinkäällä kasvaa noin 18 prosenttia (vuoden 2014 tasoon verrattuna) vuoteen 2019 mennessä. Samaan aikaan vuotiaan väestön määrä kasvaa peräti 20 prosentilla. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungissa on ennusteen mukaan vuonna 2019 noin 1700 yli 65-vuotiasta asukasta enemmän kuin vuonna Trendiennuste ennakoi Hyvinkäälle noin 0,5 prosentin vuosittaista väestönkasvua. Trendiennuste ei kuitenkaan huomioi millään tavalla tulevia kehitystoimia, kuten esimerkiksi Hangonsillan ja Metsäkaltevan alueiden tarjoamia kasvunäkymiä. Hyvinkään runsas asuntotonttitarjonta mahdollistaa- 14

17 kin lähivuosina selvästi trendiennustetta suuremman väestönkasvun. Palveluverkkosuunnittelua varten trendiennusteen pohjalta on muodostettu väestösuunnite, joka väestönkasvun osalta seuraa pääpiirteittäin vuoden 2009 väestötavoitetta 2. Tämä tarkoittaa, että kaupungin väestömäärä kasvaisi lähivuosina noin 0,7 %:n vuositahdilla. Näin on saatu ikärakenteen osalta realistinen väestösuunnite, joka on myös viety rakentamisennusteen kautta osa-aluetasolle. Tällä tavoin palvelujen mitoitus ja suunnittelu pystytään laatimaan aiempaan luotettavammin. Rakentaminen Vuonna 2014 asuntotuotanto Hyvinkäällä oli selvästi rauhallisempaa kuin vuonna Vuonna 2014 valmiiksi saatiin 212 asuntoa, joista yli puolet (58 %) oli kerrostaloasuntoja. Valmistuneiden pientalojen määrä on puolestaan pysynyt viime vuosian tasaisesti noin 80 talossa / vuosi. Myönnettyjen rakennuslupien määrän sen sijaan kasvoi voimakkaasti vuonna Lupa myönnettiin peräti 369 asunnon rakentamiseen; luvista 241 on kerrostaloasuntoihin, 66 rivi- tai ketjutaloihin ja 62 erillisiin pientaloihin. Vuonna 2013 rakennuslupa myönnettiin 195 asunnolle, joten myönnettyjen lupien määrä kasvoi peräti 89 %. Vuonna 2015 asuntorakentaminen on heikoista väestönkasvuluvuista huolimatta ollut varsin vilkasta, joskin omakotitaloja on valmistunut varsin vähän. Uusia asuntoja valmistui yhteensä 253 kappaletta, joista 164 kerrostalo-asuntoja. Erillisiä pientaloja valmistui 36, ja rivitaloasuntoja 53. Näillä näkymin koko vuoden tasolla tullaan saavuttamaan 300 valmistuneen asunnon tavoitetaso. 400 Asuntotuotanto Hyvinkäällä talotyypeittäin / valmistuneita asuntoja (kpl) * Erillispientalo Rivitalo Kerrostalo * tilanne Rakennuslupia myönnettiin tammi-elokuussa 2015 yhteensä 138 uuteen asuntoon. Rakennusluvista 101 on kerrostaloasuntoihin, 33 erillisiin pientaloihin ja 4 rivitaloasuntoihin. Vuonna 2014 myönnettiin vastaavalla aikavälillä selvästi enemmän rakennuslupia peräti Hyvinkään väestötavoite 2009 & Hyvinkään kaupungin talousosasto 15

18 Yhdyskuntarakenteen ja rakennetun ympäristön kehitys Kaupunkistrategian mukaisesti Hyvinkää kasvaa ja kehittyy osana metropolialuetta. Visiona on kasvava, vetovoimainen, viihtyisä ja turvallinen Pohjois-Uudenmaan keskus, joka erottautuu muista Uudenmaan kaupungeista ja jolla on vahva ja tunnistettava identiteetti. Perustehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia ja elinkeinoelämän menestystä. Yhdyskuntarakenne ja rakennettu ympäristö luovat edellytykset kaupunkistrategian toteuttamiselle. Niillä on myös laajempi yhteiskunnallinen ja taloudellinen ulottuvuus: Rakennettu ympäristö kokonaisuudessaan muodostaa lähes kolme neljäsosaa Suomen kansallisvarallisuudesta, minkä lisäksi yhdyskuntarakenteella ja liikenteellä on huomattavat taloudelliset ja ilmastovaikutukset. Yhdyskuntarakenne rakennuksineen, katuineen ja muine rakenteineen luo kuntalaisten arkielämälle ja yritysten toiminnalle puitteet, joiden suunnittelusta ja rakentamisesta merkittävä osa on kunnan vastuulla. Esimerkiksi uudet asuinalueet vaativat kaupungilta etupainotteisesti suuria investointeja ennen kuin uudet asukkaat pääsevät muuttamaan alueelle. Rakennettua ympäristöä tulee myös huoltaa, ylläpitää ja korjata, jotta rakenteisiin sidotuille pääomille saadaan mahdollisimman pitkäaikaista tuottoa. Toisaalta kaupunkiympäristön toimivuus, saavutettavuus ja elinympäristön laatu ovat vetovoimatekijöitä, jotka vaikuttavat muuttoliikkeeseen ja yritysten sijoittumispäätöksiin. Hyvinkäätä on pitkäjänteisesti kehitetty tiiviinä radanvarsikaupunkina, jossa matkat kaupungin sisällä ovat lyhyitä ja hoidettavissa mm. pyöräillen. Hyvinkää on myös kokoluokassaan hyvä joukkoliikennekaupunki. Maankäytön suunnittelulla on pyritty huolehtimaan siitä, että kaupallisille ja julkisille palveluille on riittävästi tilaa sekä ydinkeskustassa että asuntoalueiden alakeskuksissa, jolloin ne ovat hyvin kaikkien saavutettavissa. Keskustaajaman osayleiskaava ja väestöarvion alueellistaminen maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti ovat pohjana yksityisen ja julkisen palveluverkon kehittämiselle. Vuoden 2015 kaupunkikeskustapalkinnon voittanut, kaupallista vetovoimaansa ja rakennettua ilmettään kohentanut Hyvinkään keskustakortteli on osoitus pitkäjänteisen kehittämistyön onnistumisesta sekä laadullisesti että toiminnallisesti. Metropolialueen seudullisena ongelmana on kohtuuhintaisen asuntotuotannon riittämättömyys seudun väestömäärän kasvaessa. Hyvinkää osallistuu Helsingin seudun 14 kunnan maankäytön yhteistyöhön ja on sitoutunut noudattamaan kuntien ja valtion välistä maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta (MAL-sopimus). Voimassa olevan sopimuksen ( ) tavoitteena on noin asunnon vuosittainen tuotanto, josta Hyvinkään osuus on ollut 300 asuntoa. Tämä tarkoittaa, että Hyvinkäällä tulisi kaavoittaa vuosittain noin kerrosneliömetriä uutta asuntotuotantoa varten. Neuvottelut uuden sopimuksen solmimiseksi ovat käynnissä. Pitkäjänteisen maapolitiikan ja maankäytön suunnittelun ansiosta kaavoitustavoitteiden toteuttaminen Hyvinkäällä on mahdollista, mutta asuntotuotantotavoitteen toteutumiseen vaikuttaa merkittävällä tavalla markkinatilanne ja rakentajien kiinnostus. Lisäksi kaavoitustavoitteessa on otettava huomioon kaupungin omistamilla mailla sijaitseva asemakaavavaranto, joka riittää 7-9 vuoden asuntorakentamistarpeeseen. Vuosittain laadittavan asuntoalueiden maankäytön 10 vuoden toteuttamisohjelman mukaan asuntorakentamisen painopiste on lähivuosina Metsäkaltevassa, Martin vielä toteuttamattomilla alueilla ja keskustassa Tehtaankulman alueella luvulla rakentamisen painopiste siirtyy keskustassa 16

19 Hangonsillan alueelle. Näille alueille kohdistuu myös merkittävin väestönkasvu lähitulevaisuudessa. Tehtaankulman ja Hangonsillan alueiden rakentamisen jälkeen keskustaajaman alueella on merkittävää asuinkerrostalojen uudisrakentamispotentiaalia ainoastaan pääradan varrella ns. Koritsoonin alueella ja Konepajan lähellä Marjamäenkadun alueella. Nummenmäen pientalovaltaisen alueen toteutuminen riippuu tonttikysynnästä. Tulevaisuudessa keskustaajaman täydennysrakentaminen tulee painottumaan entistä enemmän tontti- tai korttelikohtaiseen kehitykseen. Hyvinkää laajenee Metsäkaltevan rakentumisen jälkeen 2030-luvulla pääradan suuntaisesti kohti etelää. Palopuron asemanseutu on osoitettu asumisen reservialueena keskustaajaman osayleiskaavassa ja sitä tutkitaan myös vireillä olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Maanhankinnan edellytysten luomiseksi kaupunki on käynnistänyt Palopuron osayleiskaavan laadinnan. Työ on nyt rakennemallivaiheessa ja osayleiskaavan on tarkoitus valmistua vuonna Uuden rautatieaseman perustaminen pääradan varteen edellyttää riittävää, noin asukkaan väestöpohjaa aseman vaikutusalueella. Viime vuosien keskustan kehittämishankkeet ovat parantaneet oleellisesti yritysten toimintamahdollisuuksia ydinkeskustassa. Koritsoonin ja Hangonsillan asemakaavoihin tulee alueita yritystoimintaa varten ja Kalevankadun varren asemakaavoja uudistetaan myös Hiiltomon puolella. Asemakaavoitettua yritystonttivarantoa on tällä hetkellä Sveitsinportaalissa ja Antinsaaressa. Yritysalueiden asemakaavoitus jatkuu VT 3:n varressa Sveitsinportaalissa ja Kallionopon alueella sekä VT 25:n varressa keskustaajaman yleiskaavan ja maanomistustilanteen mukaisesti. Metsäkallion yritysalueen asemakaavoitus Metsäkaltevassa on jo aloitettu. Kapulan alueella asemakaavoitusta jatketaan Kapulan voimaantulleen osayleiskaavan mukaisesti. Sonnimäen ja Sairaalanmäen asemakaavoituksessa otetaan huomioon Hyvinkään aluesairaalan kehittämismahdollisuudet. Maaseutualueilla rakentaminen tapahtuu oikeusvaikutteisten osayleiskaavojen pohjalta pääasiassa yksittäisinä hankkeina. Tavoitteena on kylämäisen asutuksen tukeminen sekä maa- ja metsätalouden toimintaedellytysten tukeminen. Kytäjällä laaditaan maanomistajan ja kaupungin yhteistyönä myös asemakaavoja osayleiskaavan asettaminen reunaehtojen mukaisesti. Palopuron suunnalla on voimassa rakennuskielto yleiskaavan laatimiseksi. Työllisyys 3 Työttömyys on keskeinen Hyvinkään toimintaympäristön haaste. Työttömyystilanne on kaupungissa vaikeampi kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla, ja tämä tuo suuria paineita myös Hyvinkään taloudelle. Työttömyysaste oli syyskuun 2015 lopussa 11,4 %, mikä tarkoittaa 0,9 prosenttiyksikön nousua vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli 222 enemmän kuin vuosi sitten, ja peräti 507 enemmän kuin syyskuussa Syyskuun työllisyyskatsaus 9/2015, Uudenmaan ELY-keskus 17

20 13,0 Työttömyysaste Hyvinkäällä /2015 (12 kk:n liukuva keskiarvo) 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä loka tammi huhti heinä Hyvinkään työttömyysaste oli syyskuussa 2015 KUUMA-kuntien suurin. Työttömyysasteella mitattuna toiseksi heikoin työllisyystilanne oli Keravalla (11,2 %). Sipoossa työttömyysaste (7,0 %) oli puolestaan KUUMA-kuntien pienin. Huomionarvoista on, että sekä Helsingin (12,4 %) että Vantaan (11,7 %) työttömyysaste oli syyskuussa suurempi kuin Hyvinkään. Helsingin seutukunnan työttömyysaste oli elokuun lopussa 11,3 %. Koko maan työttömyysaste oli TEM:n työllisyyskatsauksen mukaan 12,8 %. Vaikka Hyvinkään työttömyystilanne on haastava, on kehitys viimeisen vuoden aikana ollut kaupungissa vähemmän heikkoa kuin monissa muissa seudun kunnissa. Hyvinkään työttömyysaste on syyskuun 2014 tilanteeseen nähden kasvanut hiukan (0,9 prosenttiyksikköä), kun taas koko Uudenmaan työttömyysaste on työ- ja elinkeinoministeriön tietojen mukaan kasvanut samalla aikavälillä peräti 2,5 prosenttiyksikköä. 15,0 Työttömyysaste syyskuussa työttömyysaste 13,0 11,0 9,0 7,0 5,0 12, ,9 11,7 11,2 10,2 11,4 11,2 11,2 10,5 9,3 9,6 10,1 8,7 8,1 8,8 7,9 10,2 8,1 7,7 7 6,8 5,9 5,1 3,0 1,0 KOKO MAA RIIHIMÄKI HYVINKÄÄ KERAVA UUSIMAA JÄRVENPÄÄ TUUSULA NURMIJÄRVI 2013 Syyskuu 2014 Syyskuu 2015 Syyskuu Talousnäkökulmasta erityisen ongelmallista on voimakkaasti lisääntynyt pitkäaikaistyöttömyys. Yli vuoden työttömänä työnhakijana olleiden määrä oli syyskuussa 2015 korkeampi kuin kertaakaan 18

21 aiemmin vastaavana ajankohtana 2000-luvulla. Vuodentakaiseen tilanteeseen nähden pitkäaikaistyöttömien määrä Hyvinkäällä oli peräti 27 prosenttia suurempi. Koko maan ja erityisesti uudenmaan kasvuluvut pitkäaikaistyöttömyyden osalta ovat vielä hurjempia, sillä esimerkiksi Uudellamaalla pitkäaikaistyöttömyys kasvoi vuoden aikana peräti 40 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion 4 mukaan pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan vuonna 2016 siten, että pitkäaikaistyöttömiä tulee olemaan koko maan tasolla (18 %) enemmän kuin vuonna Heikko työllisyystilanne näkyy myös lisääntyneenä nuorisotyöttömyytenä. Nuorisotyöttömien määrä oli syyskuun 2015 lopussa 15 % korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työttömänä työnhakijana oli yhteensä 435 alle 25-vuotiasta hyvinkääläistä nuorta. Avoimia työpaikkoja on vuonna 2015 ollut tarjolla Hyvinkäällä hieman vähemmän kuin tammisyyskuussa vuosina Keskimäärin Hyvinkäällä on vuonna 2015 ollut avoinna 329 työpaikkaa per kuukausi. Tammi-syykuussa 2014 työpaikkoja oli kuukausittain avoinna keskimäärin 365, mutta esimerkiksi vuosina avoimien työpaikkojen keskiarvo jäi selvästi alle 300 työpaikan / kuukausi. Kansantalouden kehitys 5 Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Nettoviennin kontribuutio on siis positiivinen. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Ansiotaso nousee ennusteperiodin aikana hitaasti. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. 4 Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste, syksy Taloudellinen katsaus, Valtionvarainministeriö, syyskuu

22 Vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Kansantalouden tunnuslukuja : Lähde Valtionvarainministeriö ** 2016** 2017** BKT käyvin hinnoin, mrd.euroa BKT, määrän muutos, % -1,4-1,1-0,4 0,2 1,3 1,4 Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,7 9,6 9,4 9,1 Työllisyysaste, % 69,0 68,5 68,3 67,9 68,9 68,4 Kuluttajahintaindeksi, % (muutos) 2,8 1,5 1,0-0,1 1,1 1,5 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v),% 1,9 1,9 1,4 0,7 1,0 1,5 Kuntatalouden kehitys ja hallituksen linjaukset talousarviovuodelle 6 Paikallishallinnon kansantalouden tilinpidon mukainen rahoitusasema oli viime vuonna 0,8 % alijäämäinen suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvoi hieman edellisvuodesta. Kulutusmenojen vuotuinen kasvu jäi kahden viime vuosikymmenen kehitykseen nähden hyvin alhaiseksi. Kulutusmenojen kasvua hidastivat kuntien omat sopeutustoimet sekä hyvin alhainen kustannusten nousu. Kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset pitivät verotulojen kasvun suhdannetilanteeseen nähden kohtalaisena. Paikallishallinnon rahoitusasemaa kuitenkin heikensi osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu valtionosuusleikkaus. Investoinnit jatkoivat kasvuaan, mutta kasvu hidastui selvästi edellisvuosista. Paikallishallinnon alijäämä pysyy vuonna 2015 vuoden 2014 tasolla. Kulutusmenojen kasvu on edelleen hidasta, sillä kustannusten kasvu jatkuu hyvin maltillisena. Kunnat jatkavat myös omia sopeutustoimiaan, mutta säästötoimien arvioidaan jäävän jonkin verran viime vuotta pienemmiksi. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi vuoden alussa kymmenyksellä 19,84 prosenttiin. Useat kunnat korottivat myös kiinteistöveroprosenttejaan. Lakisääteisistä ala- ja ylärajojen nostosta johtuva kiinteistöveron tuoton kasvu ei kuitenkaan vahvista kuntataloutta, sillä se vähennetään kuntien valtionosuuksista. Valtion kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden yhteisvaikutus on kuntataloutta heikentävä. Suurin yksittäinen kuntatalouteen vaikuttava toimenpide on osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettu noin 190 milj. euron valtionosuusleikkaus. Paikallishallinnon rahoitusasema pysyy tulevina vuosina selvästi alijäämäisenä. Paikallishallinnon velka nousee vuoteen 2019 mennessä jo yli 25 mrd. euroon. Julkisen talouden suunnitelman mukaan kuntatalouden alijäämä saa olla korkeintaan ½ prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Julkisen talouden suunnitelmaa koskeva kansallinen säännöstö edellyttää, että hallitus päättää kuntatalouden niin sanotusta menorajoitteesta. Tarkoituksena on, että menorajoite on 6 Kuntatalousohjelma , Valtiovarainministeriö, syyskuu 2015 ja Taloudellinen katsaus, Valtiovarainministeriö, syyskuu

23 yhdenmukainen hallituksen kuntatalouden rahoitusasematavoitteen kanssa. Menorajoite on euromääräinen raja valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvalle menojen muutokselle. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna hallitusohjelman pohjana olleeseen, päätettyyn niin sanottuun tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille. Kuntien verotulot kasvavat vuosina maltillisesti, vain 2,4 %, jos veroprosentit oletetaan nykytasoisiksi. Määräaikaisen korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen supistaa verotuloja v ennusteen mukaan noin 15 % eli noin 250 milj. eurolla. Vuosina oletetaan kuntien yhteisöveron kasvavan 1,8 4,2 prosentilla vuosittain. Kiinteistöveron tuoton arvioidaan olevan noin 1,63 mrd. euroa vuonna 2016, kun tuotto lasketaan kuntien vuonna 2015 soveltamilla kiinteistöveroprosenteilla verotusarvojen oletetun nousun mukaisesti. Kiinteistöverotukseen on tehty korotuksia vuosina Kiinteistöveron kehittämistyöryhmä työskentelee edelleen ja tarkoituksena on uudistaa sekä maapohjien että rakennusten arvostamisperusteet. Tavoitteena on, että uudet arvostamisperusteet otettaisiin käyttöön viimeistään 2019, kun kiinteistöverotus siirretään Verohallinnon uuteen valmisohjelmistojärjestelmään. Kuntien verotulot vahvistuvat kuitenkin jälleen tarkastelujakson loppupuolella työllisyystilanteen parantuessa. Arvio perustuu siihen, että kiinteistöveroja korotetaan hallitusohjelman mukaisesti (100 milj. euroa vuoden 2019 tasolla). Ansiotuloverotukseen tehtävien vähennysten ja indeksitarkistusten toteuttamisesta aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmässä. Kiinteistöveroa korotetaan 100 milj. eurolla korottamalla kiinteistöveron ala- ja ylärajoja. Hallitus on linjannut lisäksi, että työn verotusta kevennetään pieni- ja keskituloisilla. Verokevennys toteutetaan kasvattamalla työtulovähennystä. Verokevennys on yhteensä 450 milj. euroa, josta kuntien verotulomenetys on 218 milj. euroa. Merimieseläkelain muutoksen yhteydessä sekä kunnallisverotuksen että valtion ansiotuloverotuksen merityötulovähennyksiä muutettiin. Kunnallisverotuksen merityötulovähennystä pienennetään. Muutos astuu voimaan vuoden 2016 alusta. Vaikutusarvioiden mukaan muutos lisää kunnallisveron tuottoa 5 milj. eurolla. Vuodelle 2016 kunnallisveroprosenttia nosti 45 kuntaa, mikä on vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden Vuonna 2014 veroprosenttia nosti 98 kuntaa. Vuodelle 2016 kolme kuntaa laskee tuloveroprosenttiaan, mikä on varsin poikkeuksellista. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 noin 11 mrd. euroa, ja ne alenevat noin 10,4 mrd. euroon vuonna Laskennalliset valtionosuudet ovat vuonna 2016 noin 9,93 mrd. euroa, josta peruspalvelujen valtionosuus on hieman 9,028 mrd. euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtionosuus 0,905 mrd. euroa. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat 301 milj. euroa vuonna 2016 valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistuksen takia. Laskennalliset valtionosuudet kasvavat myös asukasluvun muutoksen takia. Hallitusohjelman mukaan kuntien ja kuntayhtymien valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia hallituskaudelle. Valtionosuusindeksin jäädytys merkitsee hallituskaudella 387 milj. euron laskennallista tulojen menetystä. Vuonna 2017 peruspalvelujen valtionosuutta alentavat edellisissä kehyspäätöksissä sovittu valtionosuuden leik- 21

24 kaus sekä perustoimeentulotuen maksatuksen Kelasiirtoon liittyvä kuntien maksuosuuden vähennys. Hallitusohjelman mukaan hallitus sitoutuu pitämään voimassa 100 prosentin valtionosuudet turvaavan lain. Edellisen hallituksen vuosille 2016 ja 2017 päättämät kuntien valtionosuusleikkaukset vähentävät kuntien valtionosuuksia yhteensä 90 milj. euroa vuoden 2017 tasolla. Julkisen talouden sopeuttamistoimenpiteiden takia myös muut valtionavut kunnille vähenevät kehyskaudella. Hallitusohjelman sisältämät kuntatalouteen vaikuttavat sopeutustoimet hidastavat paikallishallinnon kulutusmenojen kasvua vuosina Kuntatalouden toimintamenot kasvavat valtiovarainministeriön painelaskelman mukaan nimellisesti vuosina edellisvuoteen verrattuna 2,0 %, 0,1 %, 2,7 % ja 2,8 %. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketun vuosikatteen ennakoidaan pysyvän vuonna 2016 vuoden 2015 tasolla. Vuonna 2017 yhteenlasketun vuosikatteen ennakoidaan kasvavan hieman, mutta kääntyvän toimintamenojen kasvun myötä uudelleen laskuun vuonna Kuntatalouteen kohdistuu tulevina vuosikymmeninä suuria menopaineita. Väestön ikääntyminen lisää terveys- ja hoivapalvelujen sekä investointien tarvetta. Samalla yksittäisten terveydenhuoltotoimenpiteiden kustannukset kasvavat hoitojen kehittyessä. Paikallishallinnon velka suhteessa BKT:hen kasvaa tulevina vuosikymmeninä jyrkästi, jos menopaineita ei hillitä tai niihin ei varauduta ennalta. Kuntatalouden vakauden kannalta on merkityksellistä, miten hallitusohjelmassa kaavaillut kuntataloutta vahvistavat toimet saadaan täsmennettyä ja toteutettua. Erityisesti mm. sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisten uudistusten onnistunut toteuttaminen rajoittaa tulevia menopaineita. Myös kunnat joutuvat jatkamaan omia kuntataloutta vahvistavia toimiaan. Kuntien tehtävät Hallitusohjelman lähtökohtana on, että kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita. Uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Valtionosuuksien mitoituksessa on otettu huomioon seuraavat tehtävien lisäykset, joiden on tarkoitus keventää kuntien palvelurakennetta: - omais- ja perhehoitajien vapaiden turvaaminen vuodesta 2017 lähtien (laki voimaan 2016), - perhehoidon kehittäminen vuodesta 2017 lähtien (laki voimaan 2016), - lastensuojelun ja lapsiperheiden kotiavun lisäys vuodesta 2016 lähtien, - vanhusten kotihoidon menojen kasvu. Maan hallitus on linjannut, että hallitus vähentää kuntien kustannuksia 1 miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia periaatteita. Hallitusohjelman mukaan yksityiskohtainen toimenpideohjelma poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä ensimmäiset konkreettiset esitykset tehdään vuoden 2015 budjettiriiheen mennessä. Ministeriöiden tehtävänä on laatia kokonaisuudessaan yksityiskohtaiset esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallituksen budjettiriiheen 2015 valmisteltiin teemakohtainen toimenpideohjelma poistettavista tehtävistä ja velvoitteista sekä jo konkreettisia esityksiä. Prosessi tavoitteineen ja aikatauluineen on kuitenkin jatkuva. 22

25 Kuntarakenne ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti jättäytyä pois Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen laadinnasta. Alun perin selvityksessä oli mukana kahdeksan Keski-Uudenmaan kuntaa (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula). Lopulta selvityksen myötä ei syntynyt yhtään kuntaliitosta. Maan hallitus on tehnyt ensimmäiset vaikuttavat sote-ratkaisunsa. Hallitus päätti, että Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta ja niiden pohjalle 15 sote-aluetta. Lisäksi hallitus tulee säätämään lain, joka takaa sote-palveluiden käyttäjälle mahdollisuuden valita itse julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajan välillä. Tämä merkitsee sitä, että sote-valmistelu liittyen niin lakien kuin rahoituksenkin valmisteluun etenee ensi vuoden aikana. Kunnat antavat lausuntonsa sote-järjestämislaista alkusyksystä. Uudessa järjestelmässä kunnat ja kuntayhtymät eivät enää päätä sote-tuotannosta tai tuota itse sote-palveluja. Keski-Uudellamaalla tätä on ennakoitu jo viime talvesta lähtien ja täällä on valmisteltu sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yksikköä. Tavoitteena on saada aikaan kustannustehokas ja lähipalvelut turvaava sote-tuotannon toteutus Keski-Uudellamaalla osana Uudenmaan tulevaa itsehallintoaluetta. Pyrkimyksenä on se, että hyvin valmistellulla omalla esityksellä Keski- Uudenmaan kuusi kuntaa pääsee vaikuttamaan sote-tuotantoon nykyisen Hyvinkään aluesairaalan alueella. Yksikkö joutuu kilpailutilanteeseen yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien kanssa uuden sote-lainsäädännön astuessa voimaan vuoden 2019 alussa. Hyvinkään kaupunginvaltuusto päätti , että Hyvinkää sitoutuu sote-valmistelun jatkamiseen perustuen alueyksikkömalliin Uudellamaalla yhteistyössä muiden kuntien, STM:n, HUSin, Etevan yms. kanssa (organisaationa esim. kuntayhtymä, kunta, tms.) Hyvinkään taloudelliset näkymät Hyvinkään talousarviot ovat viime vuosina olleet alijäämäisiä. Mikäli eräät poikkeukselliset kertaluonteiset myyntitulot vuosina 2010 ja 2011 jätetään huomiotta, kaupungin talous on ollut tasapainoinen viimeksi vuonna Vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 11,2 milj. euroa alijäämäisenä. Vuoden aikana tehdyt talousarviomuutokset ovat johtaneet siihen, että talousarvion alijäämä on kasvanut noin 12,0 milj. euroon. Toisen osavuosikatsauksen yhteydessä laadittu arvio on, että tilikauden alijäämä toteutuu talousarvion mukaisesti. Mikäli vuoden 2015 talous toteutuu osavuosikatsauksen arvion mukaisesti, kaupungin taseessa on tilinpäätöshetkellä noin 17 milj. euroa edellisiltä tilikausilta kertyneitä ylijäämiä. Mikäli kaupungin talous jatkaisi vuoden 2015 talousarvion mukaisesti alijäämäisenä, vuoden 2017 tilinpäätöksessä taseeseen olisi kertynyt alijäämää. Tällöin laukeaisi kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus. Koska yleinen taloudellinen tilanne säilyy ennusteiden mukaan heikkona, tulee myös kaupungin toiminnan nettomenojen sopeutua maltilliseen verotulorahoituksen kasvuun. Verotulorahoituksen kasvun maltillisuuteen vaikuttavat kaupungin väestönkasvun hidastuminen sekä työllisyysasteen heikentyminen ja työttömyyden kasvu. 23

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS

VUOSIKATSAUS VUOSIKATSAUS 1.1.-31.12.2018 Väestömäärä kehittyi myönteisesti Joensuun väestömäärä oli ennakkotietojen mukaan 76 577. Kasvua edellisvuoteen nähden oli 510 henkilöä (+0,7 %). Vuonna 2017 väestömäärä kasvoi

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019

VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019 VM:n ehdotus valtion talousarvioksi 2019 Taloustorstai 16.8.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva budjettiesityksen taustalla on varsin hyvä BKT on vihdoinkin saavuttanut

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen

Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Valtion vuoden 2019 budjettiesityksen (=kuntatalousohjelman) kuntatalousvaikutukset Reijo Vuorento 20.9.2018 Twitter:@Reijosergio Tiivistelmä 1/2 = osa hallituksen budjettipäätöstä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2018 Tiedotustilaisuus 13.4.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 13.4.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Kasvu jatkuu yli 2 prosentin vuosivauhdilla. Maailmantaloudessa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2019 Tiedotustilaisuus 4.4.2019 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 4.4.2019 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Nousukauden lopulla: Työllisyys on korkealla ja työttömyys

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Syksy 2018 Tiedotustilaisuus 14.9.2018 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 14.9.2018 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Talous on nyt suhdanteen huipulla. Työllisyys on

Lisätiedot

Pääekonomisti vinkkaa

Pääekonomisti vinkkaa Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous

Yleinen taloustilanne ja kuntatalous Onnistuva Suomi tehdään lähellä Yleinen taloustilanne ja kuntatalous 28.11.2017 Helsinki Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kansainvälinen talous kasvupyrähdyksessä Euroalue

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus Kymenlaakson kuntapäivä 25.5.2018 Minna Punakallio, pääekonomisti Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö 2 23.5.2018 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen,

Lisätiedot

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat

Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Alkaneen hallituskauden talouspoliittiset haasteet 9.9.2015 Sami Yläoutinen Kuntamarkkinat Esitys Talouden tila ja näkymät maailmalla Suomessa ja kunnissa Julkisen talouden suunnitelma ja hallitusohjelma

Lisätiedot

Talousarvion toteutuminen

Talousarvion toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 294 Talousarvion toteutuminen 31.8.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Talousjohtaja Anna-Kristiina Järvi 6.10.2016: Liitteenä ovat koko kaupungin tuloslaskelma keskuksittain

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019. Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 8.12.2014

Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019. Hyvinkään kaupunki Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Investointisuunnitelma 2015-2019 Kaupunginvaltuusto 8.12.2014 TALOUSARVIO 2015 Sisällysrakenne I YLEISPERUSTELUT 1 Kaupunkistrategia 2 Talousarvion laadinnan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 2/2017 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja

Lisätiedot

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö

Porvoon kaupungin talouden. kehitys Perustuen väestöennusteen mallintamiseen Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040 Perustuen väestöennusteen mallintamiseen 17.6.2019 Henrik Rainio, Saija Männistö Porvoon kaupungin talouden kehitys 2020-2040: Lähtökohdat ja oletukset Taustalla

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä

Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä Hallituksen budjettiriihi valtion talousarvioesityksestä 2019 Lähde: Valtioneuvoston tiedote, valtion talousarvioesitys julkaistaan 17.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Talouden tilannekuva

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Kevät 2017 28.4.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 28.4.2017 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talouskasvu jatkuu vakaana. Maailmantalouden kasvu nopeutumassa. Kasvun perusta

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI ELOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat Salon

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio

Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään. Minna Punakallio Maakuntafoorumi: Väki vähenee karkaavatko toisen asteen koulutuspalvelut? Faktat pöytään Minna Punakallio Suomen tie köyhästä ja sairaasta rikkaaksi ja terveeksi voidaan ymmärtää vain tarkastelemalla pitkän

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA

KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Kh 19.1.2015 25 KYSELY OSALLISTUMISESTA SOTE-TUOTANNON SUUNNITTELUUN JA VALMISTELUUN KESKI-UUDELLAMAALLA Joulukuussa 2014 julkistetun sote-järjestämislakiluonnoksen mukaan kuntayhtymien on ilmoitettava

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2016 22.12.2016 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 22.12.2016 Jukka Railavo Talousnäkymät Suomen talous kasvaa, mutta hitaasti. Kotimainen kysyntä on kasvun ajuri, vienti

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät

Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimus ja kuntatalouden näkymät Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntatalouteen Kilpailukykysopimuksen kokonaisvaikutus kuntataloutta vahvistava Hillitsee kuntatalouden menojen kasvua Työnantajamaksualennukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.

KHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous Liite 1 Hallintovaliokunta 19.5.2017 Julkisen talouden suunnitelma 2018-2021 ja kuntatalous Apulaisjohtaja Reijo Vuorento Suomen Kuntaliitto Kuntien ja kuntayhtymien talous nyt ja tulevaisuudessa Tulos-

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä

Lisätiedot

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto

Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut. Konsernijaosto Talousarvio 2019 Valmistelu ja aikataulut Konsernijaosto 23.4.2018 Talousarvion 2019 lähetekeskustelu Lähtökohtana uuden kuntastrategian päämäärät 1. Sujuva 2. Hyvinvoiva 3. Vireä Keskeisiä Tuusulan talouden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015

Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019. Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Alexander Stubb Talousneuvosto 9.9.2015 Budjettia tehdään haasteellisessa taloustilanteessa Suomen kansantalous supistui v.

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

Lisätietoa kuntien taloudesta

Lisätietoa kuntien taloudesta Lisätietoa kuntien taloudesta 1 Tilikauden tulos 2018, euroa/asukas Suurimmat arvot (Manner-Suomi): 1. Viitasaari (1 783 / as.) 2. Taivassalo (827 / as.) 3. Luhanka (676 / as.) 4. Pyhäranta (664 / as.)

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus

Taloudellinen katsaus Taloudellinen katsaus Talvi 2017 Tiedotustilaisuus 19.12.2017 Talousnäkymät Reaalitalouden ennuste 19.12.2017 Jukka Railavo, finanssineuvos Talousnäkymät Noususuhdanne jatkuu tulevina vuosina. Maailmantaloudessa

Lisätiedot