IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 IKAALISTEN SEURAKUNTA, VUOSIKERTOMUS YLEISKATSAUS Vuotta 2011 hallitsi suuri talouden epävarmuus koko maassa, mikä aiheutti seurakuntatoiminnassa myös huolien kasvua. Oli nähtävissä, että seurakunta tulisi tekemään kolmannen peräkkäisen negatiivisen tilinpäätöksen. On luonnollista, että taantuvan talouden tilanteessa kaikki investoinnit jäädytetään ja aletaan etsimään säästöjä ja tervehdyttäviä toimenpiteitä paremman tasapainon saavuttamiseksi. Linjauksia talouden tervehdyttämiseksi haettiin, mutta varsinaiset toimenpiteet jätettiin vuodelle Samalla, kun kriisitietoisuus talouden suhteen vahvistui, kirkkoneuvostossa puhuttiin myös toimintamuotojen uudistamisesta. Musiikin osuus jumalanpalveluksen ilmeen elävoittämiseksi todettiin merkittäväksi ja kirkkoneuvosto toivoikin paikkakunnan musiikki-ihmisten kutsumista jumalanpalvelusten toteuttajiksi laajasti. Vapaaehtoistoiminnan vahvistaminen on osa uutta yhteisöllisempää seurakuntaa. Tässä suhteessa Ikaalinen on edelläkävijä ja olemme jo varautumassa tulevaisuuden niukkeneviin resursseihin vapaaehtoisten käytön lisäämisellä. Tämä kehityssuunta on vahvistumassa kirkossa etenkin nuorten aikuisten toiminnassa. Viime kesäkuussa toteutetut Sanan Suvipäivät onnistuivat erinomaisesti. Päivät olivat voimain ponnistus sekä seurakunnan työntekijöille että kymmenille vapaaehtoisille. Kaikkiaan päiville osallistui yli 5000 ihmistä. Ohjelma ja juhlapaikka saivat varauksetonta kiitosta juhlaväeltä. Valo- ja äänitekniikkaa toteuttanut Teemu Kauppinen kertoi Sanan Suvipäivien olleen parhaat hengelliset kesäjuhlat, joihin hän on osallistunut. Vapaaehtoisille pidetyssä kiitosjuhlassa, syksyllä oli koolla yli satapäinen, tyytyväisten ihmisten joukko. Tällaisten tapahtumien merkitystä on vaikea arvioida sillä hetkellä. Vaikutukset tulevat esiin vasta ajan kanssa. Paikkakunnalla tapahtui kaksi surmatekoa, toinen tammikuun lopulla, toinen huhtikuun lopulla. Molemmat teot aiheuttivat levottomuutta ja ahdistusta ihmisten mielissä. Molempien surmatekojen yhteydessä seurakunta toimi aktiivisesti, antaen tukeaan seurakuntalaisille. Molempien tekojen yhteydessä käytettiin harkintaa toimintatavoissa, tehtiin yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa ja sovellettiin kirkon kriisiohjeita tarkoituksenmukaisesti. Työyhteisöstä löytyy sekä kriisityöosaamista että -valmiutta toimia vaikeissa tilanteissa. Traagisten tapahtumien seurauksena kaupungissa on tekeillä kriisivalmiusryhmä, jossa seurakunta tulee olemaan edustettuna. Vuoden aikana oli käynnissä strategiatyö seuraavien 5-8 vuoden ajalle. Sitä varten toimeenpantiin erilaisia toimintaympäristön kartoituksia ja mm seurakuntakysely. Aikuisväen kohdalla koko kirkossa on ammottava osallistumisvaje. Tämä on asia, joka tulee avoimesti kohdata ja kehittää jatkossa toimintaa vajeen poistamiseksi. Tässä asiassa ollaan jo liikkeellä Ikaalisissa sekä alueellisesti, Tampereen seudulla. Lähivuodet osoittavat miten siinä tullaan onnistumaan. Seurakuntaan luotetaan ja sitä pidetään edelleen tärkeänä. Silti vain harva osallistuu seurakunnan toimintaa säännöllisesti. Tässä on edelleen suuri rukouksen ja mietinnän aihe tulevaisuudessa. Esko Mattila

2 HALLINTO Kirkkovaltuusto Jäsenet vuosina (19 hlö): Aila Anna, Haavisto Mirjami, Haveri Juhani, Kauppila Eero, Kauppila Suvi, Kivikari Seija, Lammi Tiina, Löytämäki Mika, Majalahti Auli (puheenjohtaja), Mansoniemi Juha, Mäenpää Åsa, Ojanen Mirja, Salo Miikka, Sorjonen Leo, Talonen Tuula (varapuheenjohtaja), Teuho Marja, Tuohitaival Irma, Veijalainen Esko ja Vilppo Terttu. Kirkkovaltuusto kokoontui vuoden aikana neljä (4) kertaa. Kirkkoneuvosto Jäsenet (7 hlö): Haveri Juhani, Lammi Tiina, Mansoniemi Juha, Mattila Esko (khra, puheenjohtaja), Salo Miikka (varapuheenjohtaja), Tuohitaival Irma ja Vilppo Terttu. Kirkkoneuvosto kokoontui vuoden aikana kymmenen (10) kertaa. Seurakunnan kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastus Jäsenet (4 hlö): Harjuntausta Tapani, Niinimäki Jouko, Saarela Reijo (puheenjohtaja) ja Skyttä Eino. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksia tehtiin vuoden aikana yksi. Vaalilautakunta Jäsenet (9 hlö): Juurijärvi Eeva-Liisa, Kortesluoma Tapio, Löytämäki Matti, Mansoniemi Juha, Mattila Esko (kirkkoherra), Salo Kari, Skyttä Eino (puheenjohtaja), Talonen Tuula ja Vilppo Terttu. Seurakuntavaalit käytiin marraskuussa varsinaisen vaalipäivän ollessa ja ennakkoäänestys Vaalien valmistelua, vaalilaskentaa ja vaalien tuloksen hyväksymistä varten vaalilautakunta kokoontui yhteensä viisi (5) kertaan sekä lisäksi toimittamaan vaalitoimituksen varsinaisena vaalipäivänä. HENKILÖKUNTA Henkilöstö Virat Työsuht. Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Pysyväisluonteinen henkilöstö - kokoaikaiset osa-aikaiset Määräaikainen henkilöstö - kokoaikaiset osa-aikaiset Yhteensä: Henkilöstömäärä vuoden vaihteessa on 23. Ikaalisten seurakunnassa oli virkoja vuoden lopussa 15, joista 13 on täytettynä. Virat: Kirkkoherra 100 % täytettynä Kappalainen 100 % täytettynä Seurakuntapastori 100 % täytettynä Diakonissa, 2 kpl 100 % täytettyinä, toista virkaa vs. diakonissa hoitaa Kanttori 100 % täytettynä, vs. kanttori hoitaa Talouspäällikkö 100 % täytettynä Toimistosihteeri, tal.tsto 100 % täytettynä Toimistosihteeri, virasto 100 % täytettynä Seurakuntapuutarhuri 100 % täytettynä Seurakuntamestari 100 % täytettynä Seurakuntamestari 100 % ei täytettynä Vahtimestari-siivooja 100 % ei täytettynä

3 Nuorisotyönohjaaja, 2 kpl 100 % täytettyinä Työsuhteinen vakinaisluonteinen henkilöstö: Seurakuntaemäntä 100 % toistaiseksi voimassa oleva Keittäjä-siivooja, 2 hlö 100 % toistaiseksi voimassa olevat Kiinteistötyöntekijä 100 % toistaiseksi voimassa oleva Talonmies 42 % toistaiseksi voimassa oleva Lastenohjaaja, 4 hlö 100 % toistaiseksi voimassa olevat Aikuistyön sihteeri 100 % määräaikainen saakka Hautaustoimen kausityössä oli vuonna 2011 yhteensä 14 työntekijää erimittaisissa työsuhteissa kaudella Suntion kirkonpalvelustyössä sekä kiinteistön ylläpitotyössä oli kesäkaudella yksi työntekijä. Suntion vapaaviikonloppujen sunnuntain työt on hoidettu vapaaehtoistyöntekijöiden avulla. Vapaaehtoisia suntioita on seurakunnalla kolme. Kesäkaudella kirkko-oppaaksi palkattiin kaksi nuorta noin kolmen viikon jaksoille. Lisäksi keittiötoimi työllistää tarvittaessa tulevia tuntityötekijöitä tarpeen mukaan. Nuoriso- ja rippikoulutyössä oli kuluneena vuonna oman henkilökunnan lisäksi leirityössä nuorisotyöntekijä, leiriavustaja sekä leiri-isännät ja isoset. Ikaalisten kunnan kanssa on sopimus nuorisotyön jakamisesta siten että kunta korvaa vuosittain seurakunnalle 38 työpäivän kustannuksen. Sopimus on voimassa Ikaalisten Kylpylä Oy:n kanssa on sopimus jossa kylpyläpapin tehtävistä korvataan seurakunnalle 10 % kappalaisen viran palkkauksesta. Osan tehtävistä hoitaa Kansan Raamattuseura, minne seurakunta tilittää osan saamastaan korvaussummasta. Koko henkilökunnan työntekijäkokouksia pidettiin vuoden aikana 13. Tyky-toimintana henkilökunnalle on tarjottu työnantajan rahallisesti tukemia liikuntalippuja, hierontaa, jalkahoitoa ja hengellisen lehden tilaamista kotiin. Kuluneena vuonna oli mahdollisuus osallistua myös kuntotestaukseen. Työntekijöiden yhteinen tyky-matka toteutettiin Ähtäriin. Henkilökunta vietti yhteisen joulujuhlan. Työnantaja muistaa työntekijöitä merkkipäivinä, sekä palvelusvuosista. Työsuhderuokailu on järjestetty sopimusruokailuna, monipuolisella tarjonnalla, erityyppisiin ruokailupaikkoihin. Lisäksi työnantaja on järjestänyt työterveyshuollon, joka sisältää lakisääteisten vaatimusten lisäksi perustason sairaanhoitopalvelut. Työterveyshuolto on ostettu Ikaalisten terveyskeskuksesta. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu vuosille Henkilökunta kävi työsuojeluhenkilöstön vaalit joulukuussa 2009 ja valitsi työsuojeluvaltuutetun sekä kaksi varavaltuutettua vuosille Seurakunnan työsuojelupäällikkönä toimii virkansa puolesta talouspäällikkö, vaaleilla valittuna työsuojeluvaltuutettuna toimi Arja Lähdekorpi ja varavaltuutettuina Raili Järvi asti, jonka jälkeen Raili Järvi valittiin työsuojeluvaltuutetuksi Arja Lähdekorven virkavapaan alkaessa. Koko kauden ajan ensimmäisenä varavaltuutettuna on toiminut Elisabeth Nyberg ja alkaen toiseksi varavaltuutetuksi valittiin luottamusmies Juha Aila. Heistä koostuva yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Henkilökunnan keski-ikä oli 49 vuotta; edellisen vuoden vaihteessa oli keski-ikä 48 vuotta.

4 VÄESTÖMUUTOKSET Seurakunnan läsnä oleva jäsenmäärä kertomusvuoden 2011 lopussa oli 6268 henkeä. Muutos edelliseen vuoteen oli -86 jäsentä. Seurakunnan läsnä olevan väestön muutos on yhteensä -730 seurakunnan jäsentä vuosina , eli 10 vuodessa. Väestömuutokset Kastetut Kuolleet Srk:aan muuttaneet Srk:sta muuttaneet Kirkkoon liittyneet Kirkosta eronneet Siirto poissaoleviin Siirto poissaolevista Tulleet yhteensä Poistuneet yhteensä Läsnäoleva väestö Muutos

5 TALOUSARVIOSSA HYVÄKSYTTYJEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN ARVIOINTI Tilastotietoja (lukumäärä, osallistujia) lkm osall. lkm osall. lkm osall. lkm osall. lkm osall. lkm osall. lkm osall. Jumalanpalvelukset Ehtoollisen vietto Kasteita Vihkimisiä Siunauksia (tilastoitu ensimmäisen kerran vuonna Maahan kätkemiset ) SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA AIKUISTYÖ 213 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Kari Salo, (tiimivastaava), Esko Mattila Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Työikäisten aikuisten ja nuorten aikuisten parissa tehtävä tavoittava ja seurakuntaan osallistava toiminta. Tehtäväalueen perustoiminta: Miesten illat, naistenkahvila, Majatalo-illat, Olohuonetoiminta, Raamattuopetus, pienryhmätoiminta ja kaikkinainen yhteisöllisyyttä lisäävä ja uusia yhteistyötahoja hakeva toiminta. Yhteistyö Ikaalisten Kylpylän kanssa. Resurssit: Aikuistyön sihteeri ja pappi. Seurakuntalaiset, vapaaehtoiset, vierailevat puhujat, esiintyjät ja musiikkiryhmät, alueyhteistyö Tampereen seudulla. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden toteutuminen Tavoite: Vahvistaa seurakunnan aikuistoimintaa ja sitouttaa aikuistyön kautta ihmisiä hengelliseen toimintaan. Toteutuminen: Majatalo-illat ( vuoden aikana 4 ) ovat vakiinnuttamassa paikkaansa seurakunnan aikuisväestöä tavoittavana työnä. Illoissa toimi vuoden aikana useita vapaa-ehtoisia musiikkivastuussa (Houseband ja lauluryhmä) Lasten Majataloissa oli myös vapaaehtoisia palvelutehtävissä. Jatkossa Majatalo-iltoja järjestetään kerran kuukaudessa, ja se varmasti lisää osallistujien ja vapaaehtoisten määrää. Säännöllisiin miesteniltoihin ( vuoden aikana 9 ) osallistui vuoden aikana miehiä runsaasti, parhaimmillaan 40 miestä oli paikalla. Alueellista yhteistyötä Lempäälän ja Ylöjärven miestyön kanssa vahvistettiin tapahtumavierailujen kautta. Markuksen evankeliumin monologi pääsiäisenä, koko perheen pääsiäiskonsertti Kylpylässä ja Motoristikirkko toukokuussa olivat aikuistyön ja toisten työalojen yhteisiä uusia avauksia. Sanan ja Sävelen illat Kylpylässä toimivat entiseen tapaan viikoittain. Sanan Suvipäivät onnistuivat hyvin. Työikäisiä ja nuoria aikuisia tavoitettiin satamäärin, ja myös työtehtävissä heitä oli runsaasti. Aikuistyön sihteerin työajasta tapahtuma odotetusti otti suuren osan varsinkin loppukeväästä. Aikuistyö oli vuoden aikana järjestämässä useita konsertteja kirkossa.

6 Kaunis ihminen-hyväntekeväisyyskonsertti toteutettiin syyskuussa, ja Jani Wickholmin Jipun konsertit joulukuussa. Vuoden aikana aikuistyön sihteeri osallistui kirkkohallituksen vapaaehtoistoimintaa kehittäviin projektikokouksiin Kauhajoella ja Äänekoskella. Tavoite: Nuorten aikuisten toiminnan vahvistaminen Toteutuminen Alueellinen yhteistyö Tampereen ja sen ympäristöseurakuntien kanssa jatkui Uskonpuhdistustapahtumissa Tampereella helmi- ja huhtikuussa. Sanan Suvipäivien ohjelmassa oli oma kanava nuorten aikuisten toiminnan suunnittelulle ja kehittämiselle. Ikaalisissa järjestettiin lokakuussa alueellinen nuorten aikuisten viikonloppu, johon osallistui kymmeniä asiaan sitoutuvia nuoria aikuisia Pirkanmaalta ja Helsingistä. Tavoite: Raamatun tuntemuksen vahvistaminen Toteutuminen: Raamattuluennot ( vuoden aikana 7 ) jatkuivat Olokolossa. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta vieraili seurakunnassa huhtikuussa ja lokakuussa. Siioninvirsi-seuroja järjestettiin kolme kertaa, mukana oli Jaakko Löytty. Myös muita seuratilanteita järjestettiin useita eri puolilla seurakuntaa. Aikuistyön sihteeri piti vuoden aikana viisi saarnaa. MUUT SEURAKUNTATILAISUUDET 214 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kertaluontoiset tapahtumat tai useamman kerran toimintatapahtumat joilla pyritään tavoittamaan eri-ikäistä väkeä: kinkerit, evankeliointityyppiset tilaisuudet, tempaukset, hartaushetket, raamattuopetus, seurat, alueelliset ja valtakunnalliset tilaisuudet. 1. Iso Kaunis ihminen kirkkokonsertti kirkossa. 2. Kinkeriaiheena uusi virsi. 3. Kesäseuroja eri kylillä. 4. Metsäkirkko 5. Luhatuulen päivätuokiot 6. Laavukirkko Vahonkosken laavulla MUSIIKKITYÖ 220 Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Musiikki on osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, julistustyötä ja yleistä seurakuntatyötä. Musiikkityö on oma itsenäinen työmuotonsa, mutta se läpäisee myös seurakunnan kaikki muut työmuodot. Tehtäväalueen perustoiminta: Jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset, kuorotoiminta, konserttitoiminta sekä yhteistyö paikkakunnan muitten musiikkitahojen kanssa. Resurssit: Seurakunnassa on yksi päätoiminen kanttorin virka. Vastaava viranhaltija: kanttori Anna-Mari Yrjänä, virkavapaalla ja , sijaisena Leena-Maija Lehtonen ja Johanna Eränen , muut sijaiskanttorit toimituspalkkioperusteisesti. Molemmissa kirkoissa (Ikaalinen, Luhalahti) on urut ja piano. Srk-keskuksessa, joka toimii myös kuorojen harjoituspaikkana, on flyygeli ja kaksi pianoa, Olokololla piano ja Koivikossa sähköpiano. Nuotisto säilytetään urkuparvella, viraston kirjastossa sekä srk-keskuksen alakerran varastossa. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Jumalanpalvelusmusiikin elävöittäminen ja virsilaulun vahvistaminen. Toteutus: Ikaalisten kirkkokuoron ja Luhalahden kirkkokuorojen lisäksi on käytetty lisäksi paikkakunnan muita kuoroja ja solisteja (sekä laulajia että soitinsolisteja) monipuolisesti jumalanpalveluksissa. Virsiopetusta on annettu kinkereillä ja rippikoulussa. Virsiä ja gospellauluja on opeteltu myös monissa yhteislaulutilaisuuksissa.

7 Myös erityismessuja on järjestetty paljon: Sata-Häme Soi juhlien aikana perinteinen Kansanlaulukirkko sekä esim. bänditoteutuksena kaikki konfirmaatiomessut kesällä Tavoite: Säännöllinen konserttitoiminta Toteutus: Konsertteja ja muita musiikkitilaisuuksia on järjestetty tavoitteiden mukaisesti keskimäärin kerran kuukaudessa, kesäkautena useamminkin, varsinkin Sata-Häme Soi juhlien aikana. Tavoite: Kuorotoiminnan vahvistaminen Toteutus: Kuorotoiminta on ollut kohtuullisen vireää, sekä Ikaalisten että Luhalahden kirkkokuorot ovat esiintyneet monipuolisesti jumalanpalveluksissa sekä muissa seurakunnan järjestämissä tilaisuuksissa. Vuoden 2011 aikana on syntynyt myös useita seurakuntaan löyhemmin liittyviä, mutta seurakunnan tilaisuuksissa yhtä lailla käytettävissä olevia lauluryhmiä, esim. majatalo-iltojen lauluryhmä. Tavoite: Ikaalisten kirkon urkujen 70-vuotisjuhlan viettäminen Toteutus: Urkujen juhlavuosi siirtyy vuodelta 2011 vuodelle 2013 toki silloin ei enää vietetä 70-vuotisjuhlia, vaan jotain muuta juhlaa. Urkujen juhlavuosi järjestetään yhteistyössä Ikaalinen-seuran kanssa, jonka kanssa ensimmäiset aiheeseen liittyvät palaverit järjestettiin vuoden 2011 puolella. Tavoite: Yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen paikkakunnan muun musiikkitoiminnan kanssa. Toteutus: Yhteistyötä on tehty Ylä-Satakunnan Musiikkiopiston, Ikaalisten kaupungin kulttuuritoimen ja paikallisten kuorojen ja solistien kanssa. Kamarikuoro Cantando, Mieslaulajat sekä viihdekuoro Sata-Häme ovat esiintyneet jumalanpalveluksissa ja konserteissa mahdollisuuksien mukaan. Sata-Häme Soi on järjestänyt kirkkokonsertteja yhteistyössä seurakunnan kanssa. Myös Ikaalisten pelimannit ovat esiintyneet srk:n tilaisuuksissa. Tiivistä yhteistyötä on tehty myös paikkakunnan kevyen musiikin harrastajien ja opiskelijoiden (esim. artistikoulutuksen) ja gospel-yhtyeiden kanssa. Tavoite: Yhteistyö koulujen kanssa Toteutus: Kanttori on vieraillut kouluissa lähinnä aamunavausten yhteydessä, mutta on samalla myös avustanut tarvittaessa oppituntien pidossa. Suurin osa nuoriin kohdistetusta musiikkityöstä on tapahtunut seurakunnan nuorisotyön toiminnan puitteissa. PÄIVÄKERHOTYÖ 231 Tehtäväalue: Päiväkerhotyö Tehtäväaluenumero: 231 Vastaavan työntekijä ja tiimi: Riitta Jokihaara, Riikka Hämäläinen, lapsityön tiimi ja vastuuryhmä Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Kastekäskyn mukainen kristillisen kasvatuksen antaminen alle kouluikäisille lapsille, sekä perheiden tukeminen lasten hengellisessä kasvatuksessa. Tehtäväalueen perustoiminta: 1. Päiväkerhoryhmät kokoontuivat suunnitellusti, Tevaniemessä ja Kilvakkalassa kevätkaudella kaksi ryhmää, syyskaudella yksi ryhmä, Riitialassa ja Luhalahdessa yksi ryhmä. Päiväkoti Tuohikontissa on kokoontunut yksi kerhoryhmä. Keskustassa kokoontuu 3-vuotiaiden ryhmä kerran viikossa, 4- ja 5-vuotiaiden ryhmä kaksi kertaa viikossa. 2. Kevätjuhlaa vietimme Perheiden pikkukirkon merkeissä päiväkerhon pihamaalla. Mukana juhlissa oli n. 50 aikuista ja 50 lasta. Kirkkohetken jälkeen juhlatarjoilu tapahtui piknikin merkeissä leikkipuistossa. 3. Kyläkerholaisten retkipäivään kesäkuun alussa osallistui 40 lasta. Bussilla kierrettiin kyläkerhopisteissä hakemassa kerholaiset keskustaan tutustumaan kirkkoon ja viettämään toimintapäivää päiväkerhotiloissa ja leikkipuistossa. 4. Syyskuussa uuden kerhokauden alkua juhlistimme perinteisesto Starttikirkolla. Kirkossa vietetyn kirkkohetken jälkeen oli tarjoilua, leikkimistä ja tutustumista päiväkerhotiloissa. 5. Perhejumalanpalveluksia vietettiin Mikkelinpäivänä ja 1. adventtisunnuntaina. Päiväkerholaiset olivat mukana laulamassa. 6. Joulujuhlia vietimme srk-keskuksessa. Meille oli esiintymässä nukketeatteri Sananjalka. Se esitti näytelmän Isoisän joululahja. Yleisöä oli mukavasti, 60 lasta ja 44 aikuista.

8 Lisäksi Luhalahden kerholaiset osallistuivat omalla ohjelmallaan Luhalahden kauneimpiin joululauluihin. Resurssit: Kolme päätoimista lastenohjaajaa, vastaava lastenohjaaja ja päiväkerhotyöstä vastaava pappi. Päiväkerhotilat seurakuntakeskuksessa ja tilat kouluilla ja Luhalahden kirkolla. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Hengelliseen kasvuun saattaminen ja kristillisen tiedon ja perinteen siirtäminen lapsille, jotka eivät voi käydä perinteisessä päiväkerhossa, koska ovat päivähoidossa. Ollaan mukana tukemassa vanhempien ja päiväkodin antamaa kristillistä kasvatusta. Lisätään yhteistyötä päivähoidon kanssa. Toteutus:1. Kahden lastenohjaajan pitämä päiväkerhoryhmä kerran viikossa päiväkoti Tuohikontin lapsille päiväkodin omissa tiloissa. 2. Syyskuusta lähtien hartaudet (2 kpl/kerta) Kilvakkalan päiväkodissa kerran kuukaudessa. Tavoite: Suunnitella koko perheen yhteinen musiikkikonsertti, joka tukee perheen kristillistä kasvatusta. Toteutus: Vietimme päiväkerhon 40-vuotisjuhlia Pekka Laukkarisen ja Matti Laitisen pitämän konsertin merkeissä Konsertin jälkeen nautimme kakkukahvit. Paikalla oli n. 80 henkilöä aamupäivällä duo Laukkarinen konsertoi päivähoidon väelle. Tavoite: Tarjota perheille jumalanpalveluskasvatusta ja hengellisen elämän eri muotoja. Pyritään edelleen suunnittemaan perhekirkot yhdessä pappien ja kanttorin kanssa, perhelähtöisempiä jumalanpalveluksia. Lapsityö on mukana perinteisissä perhekirkoissa Mikkelinpäivänä ja 1.adventtina, mutta kehitellään myös toisenlaisia kirkkohetkiä. Toteutus: Perhekirkot suunnittelimme yhdessä papin ja kanttorin kanssa. Järjestettiin ns. Perheiden pikkukirkkoja: Kevätjuhlassa 2.6. päiväkerhon pihamaalla (n. 100 hlöä) Sanan Suvipäivillä Laivarannassa (70 hlöä), ja Starttikirkko kirkossa 13.9.(34 hlöä) Vauvakirkkoa vietimme kirkkosalissa. Kutsuttiin 57 vauvaa perheineen, joista 7 vauvaa oli paikalla, yhteensä 28 henkeä. Tavoite: Kotikirkko tutuksi monin aistein. Toteutus: Kyläkerholaiset tutustuivat kirkkoon retkipäivänä 9.6. Keskustan kerholaisten kanssa ei käyty tutustumassa kirkkoon kerhon puitteissa. Yritetään toteuttaa vuonna Tavoite: Osallistuminen Sanan Suvipäiville kesäkuussa Toteutus: Suunnittelimme ja valmistelimme Sanan Suvipäivien lasten- ja varhaisnuorten ohjelman yhdessä lastenohjaajat ja Hannu Järvensivu. Kansan raamattuseuran lapsityöntekijä Merja Luukkonen oli mukana suunnittelussa käyden kahdessa suunnittelupalaverissa ja pitäen puhelinpalavereita Heli Leppäsen kanssa. Suunnittelimme esitteet ja mainokset, painatuksen hoiti KRS, esitteitä jaettiin kaikille päiväkerholaisille, perhekerholaisille, muskarilaisille, kolmelle päiväkodille, naapuriseurakuntiin Hämeenkyröön, Parkanoon ja Jämijärvelle. Lisäksi Hannu jakoi omaa esitettä aluekouluille. Sanan Suvipäiväviikonlopun perjantaina teimme päiväkotivierailuita kanttorin, sekä Merja (Valtteri)ja Esko(Karhuvaari)Luukkosen kanssa. Kuljetimme hirveän määrän tavaraa lukiolle, ja siellä järjestimme puuhapajapisteet kuntoon. Lastenteltan sisustimme juhlakentälle. Siellä oli puuhaa lapsille, ja siellä tapahtui sunnuntaina Reppu täyteen iloa-kohtaamispaikka isovanhemmille ja lapsille: vihdantekoa, pajupillejä, kehräämistä, virkkaamista, neulomista ym. Puuhapajat toteutettiin lukiolla: Painoimme kangasväreillä reppuihin kuvia, askartelimme kaloja, teimme lammas-tauluja, maalasimme. Koko päiväksi riitti puuhaa. Lukiolla oli myös Jukka Salmisen Gibu Gibu- konsertti. Kerrosta ylempänä luokassa oli Raamattunukkenäyttely. Ilta päättyi perheiden pikkukirkkoon Laivarannassa. Sinne olimme pystyttäneet teltan. Seuraavassa kävijämääriä eri pisteissä: Päiväkotivierailut: 76 Puuhapaja Reppu ja reissumies 120 Gibu Gibu 170 Puuhapaja Löytöretki 90 Raamattunukkenäyttely 200 Puuhapaja Taivaan rannan maalarit 30 Perheiden pikkukirkko 70 Reppu täyteen kiitosta 70 Sanan suvipäivät työllistivät meitä lastenohjaajia kesäkuussa aika tavalla. Tästä johtuen kesäkerhoja ei voitu pitää, kuten normaalisti. Kaksi avointa kesäkerhoa pidettiin leikkipuistossa. Osallistujia oli paljon, 45 ja 50 henkeä.

9 Muuta toimintaa vuonna 2011: Laskiaisilta Koivikon rantasaunan ympäristössä 8.3. yhdessä päiväkoti Tuohikontin kanssa. Laskimme mäkeä, paistoimme nuotiolla makkaraa, herkuttelimme laskiaispullilla ja kaakaolla. Mukana 57 henkeä Pääsiäiskahvila Palamusen pyhäkoulutyön hyväksi. Kahvilan tuotto oli 404. Ostimme Palamusen pyhäkoululaisille huopakuvasarjan (Flanellot), joiden avulla pyhäkoulun opettajat voivat kertoa lapsille Raamatun kertomuksia. Valokuvausviikkoa vietimme kerhoissa viikolla 44. Suomen koulukuvauksen valokuvaaja oli meitä kuvaamassa jokaisessa kerhoryhmässä. Lasten kauneimpia joululauluja lauloimme Ikaalisten kirkossa 13. joulukuuta. Perinteinen päiväkerhotyö on edelleen perustoiminnan kulmakivi. Päiväkerhotyö on laajentunut yhteistyönä päivähoidon puolelle, uutena hartaushetket Kilvakkalan päiväkodissa. Perhepäivähoitajilta on tullut toive, että lastenohjaajat järjestäisivät päiväkerhotuokioita tai pyhäkouluhetkiä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Emme tähän toiveeseen pystyneet vastaamaan vuonna 2011, toivomme, että tämä asia korjaantuu vuonna Vastuuryhmä on lapsityön tiimin tukena huolehtimassa lapsiperheiden hyvinvoinnista. He pitävät tärkeänä päiväkerhotyötä ja sen jatkumista vähintäänkin entiseen malliin. PYHÄKOULUTYÖ 232 Tehtäväalue: Pyhäkoulutyö Tehtäväaluenumero:232 Vastaava viranhaltija/työntekijä ja tiimi: Riikka Hämäläinen, Riitta Jokihaara ja lapsityön tiimi ja vastuuryhmä Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Pyhäkoulu on kirkon kasteopetusta, jonka tehtävänä on hoitaa lasta. Pyhäkoulu on lasten jumalanpalvelus. Tehtäväalueen perustoiminta: -Pyhäkoulut syys- ja kevätkaudella kerran kuukaudessa Kakkospesän(kaksi ryhmää) ja Keskustan päiväkodeissa sekä Nuppulan vuoropäiväkotiryhmässä. Yhteensä 4 pyhäkouluryhmää. Pyhäkouluopettajana Lahja Siukola. -5 vuotta täyttäville lapsille yhteiset synttärijuhlat seurakuntakeskuksessa. Ohjelmaa, tarjoilua ja enkeliheijastin tms. pieni lahja. Lokakuussa 5-vuotissynttäreillä saimme katsella teatteriesityksen Lääkäri Luukas. Esiintyjänä oli Tom Söderström. Esityksen jälkeen nautimme kakkukahvit ja - mehut, joita meille tarjoilivat pelleiksi pukeutuneet emännät. Lahjaksi sankarit saivat enkeliheijastimet. Kutsuja lähetettiin 67, juhliin saapui 22 aikuista, 30 lasta. -Pääsiäishartaudet sekä joulukirkko päiväkotien ja päivähoidon väelle. Joulukirkko oli tänä vuonna nimeltään adventtikirkko. Kirkossa oli mukana n. 40 aikuista ja 100 lasta. (Pääsiäishartauksista lisää toiminnan tavoitteissa) -Sakastipyhäkoulu. Kevätkaudella sakastipyhäkouluja oli 6 kpl, syyskaudella oli kaksi sakastipyhäkoulua. Edellisenä syksynä koulutetut pyhäkoulunopettajat toimivat kevätkaudella, mutta eivät enää jatkaneet syyskaudella. Lapsia sakastipyhäkouluissa on käynyt 0-4 lasta. Resurssit: Riikka Hämäläinen organisoimassa, vapaaehtoiset pyhäkouluopettajat sekä myös lastenohjaajien työpanos. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: Tavoite: Jatkaa lasten jumalanpalveluskasvatusta Toteutus: Saada sakastipyhäkouluun uusia pyhäkouluopettajia. Mainostamisen ja pyhäkoulun tunnetuksi tekeminen. Järjestetään uusille pyhäkouluopettajille Maja-pyhäkouluopettajan peruskurssi. Pyritään saamaan pyhäkouluopettajakonkareita mukaan kouluttajiksi. Arviointi: Pyhäkoulunopettajia koulutettiin, mutta he eivät enää jatkaneet seuraavalla kaudella. Perheiden pikkukirkot ovat olleet osana lasten jumalanpalveluskasvatusta.

10 Tavoite: Lapsille tunne siitä, että kirkkoon on kiva mennä ja että perhettä/häntä odotetaan sinne. Toteutus: Tehdään pyhäkoululaisten kanssa nimetyt kirkkopussukat, joissa on lapsille pientä puuhaa, kyniä, paperia ym. Arviointi: Tämä jäi toteutumatta. Perheitä käy päiväjumalanpalveluksissa vähän. Perhejumalanpalvelukset ja perheiden pikkukirkot ovat suositumpia lapsiperheiden keskuudessa. Kirkossa on kirkkonuket, joita voi lainata lapsille kirkonpenkkiin. Tavoite: Saada kaikki kaupungin päivähoitolapset ja henkilökunta mukaan seurakuntakeskuksessa toteutettavaan pääsiäishartauteen. Toteutus: Lastenohjaajat järjestivät hiljaisella viikolla pääsiäishartauksia päivähoidon väelle. Kirkkosalissa pidettiin hartaushetki pääsiäisen tapahtumista lattiakuva-menetelmällä. Toiminnallisessa osuudessa jokainen sai maalata pääsiäismunan itselleen. Mukana oli perhepäivähoitajia lapsineen, päiväkoti Tuohikontin väki, Nuppulan vuoro-päiväkotiryhmä, ja eskarilaiset. Kakkospesän päiväkodissa kävimme pitämässä oman hartauden ja toiminnan, koska heillä ei ollut mahdollisuutta tulla seurakuntakeskukseen. Kaiken kaikkiaan hartauksissa oli mukana 118 lasta ja 33 aikuista. VARHAISNUORISOTYÖ 233 Tehtäväalue: Varhaisnuorisotyö Tehtäväaluenumero: 233 Vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Hannu Järvensivu / Nuorisotyön tiimi ja Varhaisnuorisotyön ja partion vastuuryhmä Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Varhaisnuorisotyö on tyttöjen ja poikien (7-14 v), sekä heidän perheidensä parissa tapahtuvaa kristillistä toimintaa. Se antaa heille myönteisiä kokemuksia ja auttaa niiden kautta sekä pohtimaan elämän- ja uskonkysymyksiä että kehittymään monipuolisesti ja kasvamaan kohti vastuullista aikuisuutta. Tavoite: Kasvattaa ja opettaa varhaisnuoria uskomaan ja luottamaan Jumalaan, sekä toimimaan elämässään rakkauden kaksoiskäskyn mukaisesti. Yhteistyösopimusta koulutoimen kanssa jatkettiin saakka. Sopimus pitää sisällään syke-kerhojen toiminnan keskustan alakoulussa, tyttökerhon yhteiskoululla ja 7 + yhteishenkipäivät. Perustoiminta: 1. Ellun kerho kokoontui viikoittain Tevaniemen koululla. Kerho toimi keskiviikkoisin klo 18. Kerhonohjaajat: Elisa Niemi, Matti Niemi, Jaana Mansoniemi, Violet Hukki ja Janette Salovaara sekä Hannu Järvensivu. Ellun kerhon toiminta loppui keväällä osanottajien vähyyden vuoksi. Aktiivisia kerholaisia 2010 oli 9 keväällä ). 2. Syke-kerhot. Ohjaajina toimivat Hannu Järvensivu ja Hanna Sippola. Syksyllä keskustan alakoulussa käynnistyi kaksi poikaryhmää, joista toinen oli uusi. Norppa jatkoi syksyllä tyttöjenkerhotoimintaa kuraattori Minttu Haverin kanssa yhteiskoululla. Kerholaispoikia oli yhteensä 14 ja tyttöjä 3 (17). Kerhot kokoontuivat keväällä 18 kertaa, syksyllä 12 kertaa. 3. Vierailut kyläkouluilla. Hannu vieraili kouluissa opetusryhmäkohtaisesti 7 kertaa lukuvuodessa. (88 oppituntia) Aiheina oli: Uni, Tilkkutäkki ja Askel kohti kesää sekä Minna ja Jussi Pyysalon koulukonsertit (4 kpl). Syksyllä taas pohdittiin; kuka olen, kenen omaa ja kaikkien omaa maata. 4. Vierailut keskustankoulussa. Hannu vieraili kevät- ja syyslukukaudella luokissa (17 kevät, 16 syksy= 33 oppituntia). Lisäksi keskustan koulussa järjestettiin Pyysalojen ja Jouko Mäki-Lohiluoma konsertit (yht. 582 kuulijaa). 5. Kaikille ekaluokkalaisille ja jaettiin Lasten raamatut seurakunnan lahjana. Koulutuntivierailuja vuonna 2011 oli yhteensä 125 kpl. ( kpl), eli työn painopiste varhaisnuorisotyössä oli koulutyössä ja yhteistyössä koulujen kanssa. Aamunavauksia oli lisäksi 12 kpl. Erityisen haasteen kevääseen toivat kaksi Ikaalisissa tapahtunutta murhenäytelmää, jotka veivät sekä henkisiä että fyysisiä voimavaroja. Lisäksi resurssien vähyys ja sairauslomat tekivät keväästä raskaan. Vuosittaiset tapahtumat: 1. Sanan Suvipäiviä tehtiin näkyviksi monin tavoin. Sen ensitahdit otettiin Päivi Niemen kouluvierailu keskustan koulun 6- luokalle sekä Minna ja Jussi Pyysalon koulukonserteilla kaikkien koulujen oppilaille Lasten ja perheiden Sanan Suvipäivät ( ) kokosivat hyvin väkeä lukiolle. Jukka Salmisen Gibu Gibu- matkakertomuksen näki 170 henkilöä ja matkareppuja painettiin 120 kpl. Vilkkainta oli lauantaina iltapäivällä. Tiimi oli erinomainen ja toimiva (lastenohjaajat Elisabet, Heli, Riitta, Tuija ja minä). Suvipäivillä oli kokonaisuudessaan osallistujaa. Haasteellisinta päivien valmisteluissa oli talkoolaisten (13 hlöä) löytäminen eri tiimeihin. 3. Kuutosten kurssi ensimmäinen toimintapäivä Ikaalisten kylpylässä 3.5. Norppa ja Hannu. Mukavilla luokilla oli 60 oppilasta.

11 4. Varhaisnuorten leirit järjestettiin Koivikossa Leirien teemana oli Ihmejuttu. Leirit olivat lastenohjaajien vastuulla Heli, Riitta ja Tuija. Leirille osallistui 63 leiriläistä (10 hlöä vähemmän kuin 2010). Tällä kertaa 9-11 v leiri oli leireistä suosituin (29 hlöä) luokkien yhteishenkipäivien järjestäminen Olokolossa. Tapasimme kaikki 7 luokat (60 oppilasta). Luokat olivat mukavia ja selkeä havaintomme oli se, että luokkien yhteistyö parani päivän mittaan. 5. Täyskymppisynttärit järjestettiin seurakuntakeskuksessa Synttärisankareita osallistui 40, eli 63 % kutsutuista. Ohjelma oli tänä vuonna erityisen hyvä, isoiset ja taikuri Emil tekivät upeaa työtä. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Tehdään Sanana suvipäivät näkyviksi varhaisnuorille. Toteutus: Minna ja Jussi Pyysalo pitivät lastenkonsertit kahtena päivänä aluekouluilla ja keskustan koulussa. Päivi Niemi vieraili 6-luokalla keskustan alakoulussa. Osallistuttiin Lasten Sanan suvipäivien- ohjelman valmisteluun ja toteutukseen. 2. Tavoite: Tuetaan tyttöjen ja poikien hengellistä kasvua. Toteutus: Kouluilla vierailtiin tuttuun tapaan. Lasten raamatut jaettiin kaikille ensimmäisen luokan oppilaille. Kesäleireillä, kristillinen opetus oli luonnollisena osana leiriohjelmaa. 3. Tavoite: Nuorisotyön työntekijäresurssien uudelleenarviointi. Toteutus: Avustavan nuorisotyöntekijän työpanos 35 % poistui syksyllä 2010 nuoriso-, ja rippikoulutyöstä sekä partiosta. Tämän seurauksena tiimille tuli paljon vastuuta uuteen tilanteeseen sopeutumisessa. Muuttunutta tilannetta on selvitelty seuraavin tavoin: Isoiskoulutus-, nuortenilta- ja leirivastuut jaettiin tiimille. Norppa on ottanut enemmän nuorteniltoja hoitaakseen. Ikaalisten gospelyhdistyksen toiminta lopetetaan. Bänditoiminta, on jatkunut itsenäisesti (Elias Kekkosen bändi) tai kanttorin (gospelmessut) tai Sami (majatalojen houseband) ohjauksessa. Työllistävin osuus bänditoiminnasta on ollut äänentoistolaitteiden lainaus ja laitehuollot. Partion itsenäistymistä on tuettu. Kirkkoherra on käynyt neuvotteluja partion kanssa itsenäistymisestä. Loppuvuodesta 2011 paperit allekirjoitettiin. Partiotoiminnassa on oltu mukana itsenäistymiseen liittyvissä palavereissa ja mm. vj- koulutuksessa. Kerhotoiminnassa on tapahtunut muutoksia. Keskustan koulun tyttöjen syke-kerhot lopetettiin. Norppa satsasi työaikaa yhteiskoulun tyttökerhoon. Ellun kerhon toiminta loppui luonnollisella tavalla Tevaniemessä, Se on antanut hieman tilaa Hannun kalenteriin. PARTIOTYÖ YLEISTÄ Vuosi oli Ikaalisten Korpi-Kotkien 64 toimintavuosi. Partiotoiminnan päämääränä on persoonallisuudeltaan ja elämäntavoiltaan tasapainoinen, vastuuntuntoinen, aktiivinen sekä itsenäisesti ajatteleva paikallisen, kansallisen ja kansainvälisen yhteisön jäsen. On kasvattaa nuorista vastuuntuntoisia ja itsenäisesti ajattelevia yhteiskunnan jäseniä. 2. TOIMINTA Säännöllinen toiminta: Ryhmät kokoontuivat kevään ja syksyn aikana joko viikoittain tai joka toinen viikko Partiokololle. Näissä kokoontumisissa toteutettiin partio-ohjelman mukaista ohjattua toimintaa ja kasvatusta. Ryhmien johtajina toimivat Sari Corell, Minna Harjuntausta, Elina Maunula, Janne Vähätalo, Kirsi-Marja Myllymäki, Tiina Härmä, Toni Ekman ja Inka Mäkelä. Apujohtajina toimivat Juulia Lahti, Essi Ekman, Elias Kekkonen, Jani Haavisto, Henriikka Härmä, Anni Rytkölä, Alina Alasorvari, Siiri Jurvanen, Kaisa Hankala ja Maiju Oksanen. Partioryhmiä oli 8 kpl, näissä oli ohjaajina 6 miestä ja 9 naista. Ryhmissä oli 25 poikaa ja 38 tyttöä (63). Leiri- ja retkitoiminta:

12 Ryhmät järjestivät omia sekä ryhmien yhdistettyjä yhden päivän pituisia että yhden- kahden yön pituisia retkiä perustoimintansa ohessa (21 retkeä ja 159 osallistujaa). Lippukunnan yhteinen talvileiri tehtiin Karpanperälle maaliskuussa ja kesäleiri Äijänsaareen heinäkuussa (2 leiriä yht. 5 vrk. osallistujia 43). Vuosittaiset tapahtumat: Lippukunnan sääntömääräiset kokoukset pidettiin toukokuussa ja lokakuussa. Yrjönpäiväjuhla pidettiin partioviikon päätökseksi huhtikuussa, jonka yhteydessä huivitettiin Ikaalisten Vanhan Kauppalan portti. Soihtukulkue, itsenäisyyspäivänjuhla ja lupauksen anto sekä merkkien jako oli joulukuussa. Johtajien pikkujoulut pidettiin Luomahaaran korsulla joulukuussa, jonka yhteydessä oli myös ylimääräinen sääntömääräinen syyskokous. Lippukunnan muu toiminta: Lippukunnassa järjestettiin kaksiosainen Ryhmänohjaajakoulutus loka-joulukuussa. Varastotalkoot pidettiin syyskuussa. Varoja toimintaan kerättiin PartioScout-myynnillä. Pimeäsuunnistus Rahkosenmäessä marraskuussa, mukana myös Parkanolaisia partiolaisia. 3. TAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN - Tavoite: Toiminnan jatkaminen nykyisessä laajuudessa. Toteutuminen: Kauden 2011 aikana ryhmien ja apujohtajien määrä lisääntyi. Aikuisten johtajien määrä väheni. Laajuudeltaan toiminta kasvoi, ryhmien lisääntyessä. - Tavoite: Vanhempainvartion kokoontuminen kuukausittain. Toteutuminen: Vanhempainvartion toiminta ei jatkunut ollenkaan. - Tavoite: Kaksi lippukunnan kokousta ja johtajaneuvoston kokoontuminen kuukausittain. Toteutuminen: Lippukunnan sääntömääräisiä kokouksia oli kaksi. Alkuvuodesta johtajaneuvoston kokoontuminen oli vähäistä, syksyllä se kasvoi ja johtajaneuvostoja oli noin kerran kuukaudessa. - Tavoite: Talviretken ja kesäleirin järjestäminen, reissu partioparaatiin ja veneretkiä. Toteutuminen: Talviretki järjestettiin kahden yön pituisena Karpanperällä maaliskuussa. Kesäleiri, pienen osallistujamäärän vuoksi, vaihdettiin yhden yön kesäretkeksi Äijänsaaressa. Partioparaatiin ei tehty reissua. Muutama ryhmä teki omia veneretkiä, muuten vene oli vain pienessä käytössä. - Tavoite: Uusien partionjohtajien koulutus piirin kursseilla, apujohtajien koulutus, veneenohjaajakoulutus. Toteutuminen: Lippukunnasta yksi johtaja kävi piirin pj-kurssin. Apujohtajia koulutettiin ryhmänohjaajakoulutuksessa, jossa osallistujia oli yhdeksän vuotiasta lippukuntalaista. Veneenohjaajakoulutus päätettiin siirtää seuraavalle vuodelle, keväälle Tavoite: Partiotaitokilpailuihin osallistuminen, varainhankinta, Yrjön päiväjuhla, itsenäisyyspäivän juhla. Toteutuminen: Kaksissa partiotaitojen suomenmestaruus kisoissa käytiin, molemmista suoriuduttiin hyvin ja kolmas sija saavutettiin. Varoja hankittiin perinteisellä adventtikalentereiden ja joulukorttien myynnillä. Yrjön päiväjuhla ja itsenäisyyspäivänjuhla pidettiin. RIPPIKOULUTYÖ 235 Vastaava viranhaltija / tiimi / vastuuryhmä Rippikoulupappi Riikka Hämäläinen / nuorisotyön tiimi ja vastuuryhmä Tehtäväalueen toiminta-ajatus Rippikoulun tavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on pyhässä kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäisiin ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Toiminta Nuorisotyön tiimi kävi yhteiskoululla marraskuussa 2010 pitämässä luokittain rippikouluinfot, jossa jaettiin ilmoittautumislomakkeet ja infokirje rippikoululaisten vanhemmille/huoltajille.

13 Ilmoittautuminen tapahtui 2. adventtisunnuntain jumalanpalveluksessa. Aloitusjakson ensimmäinen yhteinen kokoontuminen oli kls.-yhtyeen konsertti Ryhmiin jakaminen tapahtui joulukuun aikana koulukuraattorin ja terveydenhoitajan avulla, ja siitä tiedotettiin kirjeellä koteihin tammikuussa Rippikouluryhmiä oli kolme, joiden koot olivat 23, 26 ja 28 rippikoululaista. Rippikoulussa oli mukana yksi hämeenkyröläinen nuori ja yksi nuorista keskeytti rippikoulun ennen leiriä, koska vaihto toiselle leirille ei enää siinä kohtaa kevättä onnistunut. Kevään kokoontumiset: kaikille yhteiset: rippikoulupyhä tammikuussa: jumalanpalvelus, lounas ja opetusta Päivi Niemen opetus helmikuussa kummikirkko maaliskuussa Pekka Laukkarisen konsertti huhtikuussa ryhmäkohtaiset: olokoloiltapäivä, palvelujumalanpalvelus sekä nuortenilta uutuutena diakonia-tempaus toimintakeskus Kamraatinkulmassa itsenäisesti käytävät: nuortenilta sekä jumalanpalveluskäynti kummin kanssa lisäksi: raportoitava diakoninen palvelutehtävä Vanhempaintapaamiset: helmikuussa Päivi Niemen luento kasvatuskysymyksistä Toukokuussa vanhempainilta leiriasioista Isoskoulutus-leiri pidettiin 29 leiriläisen kera toukokuun lopussa. Leiri päättyi jumalanpalvelukseen, jossa isoset, isännät ja isosenisoset siunattiin tehtäviinsä. Leiriryhmät ja konfirmaatiot: - 1. Leirille hakijoita oli jälleen kaikkein eniten. Kovin moni nuori kuitenkin tahtoi vaihtaa 1-leiriltä 3-leirille kaverisyistä. Yksi leirin haasteista oli nuorten kaverisuhteet, joihin liittyvät solmut tulivat viikon aikana esille ja osittain myös avautuivat. Yksi hämeenkyröläinen nuori kastettiin leirillä. 1-leirin konfirmaatio oli poikkeuksellisesti Sanan Suvipäivistä ja juhannuksesta johtuen vasta heinäkuun lopussa 2-leirin konfirmaation jälkeen Leirin yhtenä haasteena oli se, että leirillä oli vain yksi seurakunnan oma työntekijä Leirillä tervetullut uutuus oli tyttöjen ja poikien ilta. Tyttöjen illassa vierailemassa oli luontaishoitaja Kirsti Järvensivu, jonka järjestämä tuokio sai suuren suosion. Kaikilla leireillä oli seurakunnan omien työntekijöiden lisäksi kesätyöntekijänä luokanopettajaksi opiskeleva Ikaalisten entinen seurakuntanuori Perttu Läykki. Lisäksi 2.leirlllä oli kesätyöntekijänä jalasjärveläinen Amanda Majanen. Kaikilla leireillä oli myös isosen isonen, leiri-isäntä sekä emännät. Yhteistyö sujui hyvin. Keittiöpuolella haasteita sujuvuuden kannalta tuotti se, että puikoissa oli emäntä, jolla ei ollut juuri aikaisempaa Koivikon emännöintikokemusta. Leirit toteutettiin Koivikon leirikeskuksessa. Työvälineinä olivat mm. Raamattu ja uusi Ihan sama oppikirja, apunaan samanniminen opettajanopas. Uuden oppikirjan vastaanotto ja käyttökokemukset olivat hyvät. Opetuksellisesti uutta olivat myös jokaisella leirillä toteutetut Lähetysrastit, joita kokeiltiin isosten kanssa jo kevään iskoleirillä. 1-riparilla oli vierailemassa myös Tansanian piispa Andrew Gulle. Kesän leirejä värittivät kuumat kesäkelit. Uimarannan heikko kunto aiheutti Koivikossa harmia. 1.leirillä yksi nuorista loukkasi jalkansa rakennusjätteeseen, jota lojui uimarannan pohjassa. Kaikki leireille osallistuneet nuoret konfirmoitiin ja konfirmaatioiden jälkeen isoset ja ohjaajat kiersivät laulamassa niissä rippijuhlissa, joihin nuoret olivat kutsuneet (toistakymmentä juhlapaikkaa / leiriryhmä). Jatkorippikoululeiri pidettiin elokuun lopussa. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden arviointia 1. Tavoite: Pyritään opettamaan käytännön toiminnan avulla diakoniasta sekä tarjoamaan positiivinen kokemus erilaisuuden kohtaamisesta tutustumiskäynnillä ja yhteistoiminnalla Kehitysvammaisten toimintakeskuksella.

14 Toteutus: Kukin rippikouluryhmä vierailee Kehitysvammaisten toimintakeskuksella, tutustuu toimintakeskuksen väkeen ja toimintaan sekä askartelee yhdessä heidän kanssaan. Arviointi: Tempaus onnistui hyvin. Haasteen aiheutti se, että viikko oli nuorten tet-viikko, eli tieto ja muistutukset eivät kulkeneet tehokkaasti jälkimmäisillä kerroilla ryhmät olivat ylisuuria pieniin tiloihin, mikä aiheutti levottomuutta. Kampanja laajeni ja valmiit täytetyt kassit jaettiin isko-leirin jälkeisessä jumalanpalveluksessa seurakuntalaisille, jotka saivat viedä kassin ystävälleen. Tempaus voitti Tampereen hiippakunnan järjestämän Yhteisvastuukeräyksen Loistoidea-palkinnon (2000 paikalliseen diakonia- ja rippikoulutyön yhteistyön kehittämiseen). 2. Tavoite: Tuetaan rippikoululaisten ja heidän kummiensa välistä yhteyttä ottamalla kummit mukaan nuoren rippikoulumatkaan jo aloitusjakson aikana. Toteutus: Lisätään rippikoulujen ilmoittautumislomakkeeseen kummien yhteystiedot. Lähetetään kirje, jossa kannustetaan kummeja osallistumaan yhdessä nuoren kanssa rippikoulujen ilmoittautumisjumalanpalvelukseen sekä aloitusjakson vapaavalintaiseen jumalanpalvelukseen. Kutsutaan kummeja mukaan kevään vanhempain-tapaamiseen. Arviointi: Kummikirjeistä tuli positiivista palautetta. Uutuutena rippikoululaiset lähettivät kummeilleen myös kortit tammikuun rippikoulupyhässä. Vanhempaintapaamisessa kummeja ei juurikaan ollut, eikä asiaa pidetty niin aktiivisesti esillä. 3. Tavoite: Isoskoulutuksessa pyritään tukemaan erityisesti nuorten hengellistä kasvua, rukouselämää ja raamatuntuntemusta. Toteutus: Isoskoulutuksessa hyödynnetään uusien Ihan sama rippikoulukirjojen materiaalia. Nostetaan isosten omia rukousaiheita esille ja Raamatun käyttöön/hyödyntämiseen kiinnitetään huomiota. Arviointi: Isoskoulutuksen toteutusmenetelmät ovat vaihdelleet työntekijäkohtaisesti. Rukoukseen ja raamatunkäyttöön on kiinnitetty huomiota ja sille on pyritty varaamaan aikaa isoskoulutuksissa. 4. Tavoite: Myös erityistä tukea tarvitseville nuorille pyritään tarjoamaan paikka rippikoulutyössä. Toteutus: Erityistä tukea tarvitseville nuorille, jotka ovat isoskoulutuksessa, pyritään tarjoamaan rippikoulutyössä paikka työntekijöiden henkilökohtaisina avustajina. Arviointi: Erityistä tukea tarvitsevat nuoret sijoittuivat pääosin varhaisnuorten leirille isosiksi. 5. Tavoite: Kehitetään edelleen rippikoulujen jumalanpalvelus- ja hartauselämää Toteutus: Syysleirillä 2010 kokeiltua rukoushelmityöskentelyä kokeillaan myös rippikoululeirien pysäkeissä. Arviointi: Kullakin leirillä toteutettiin pysäkeissä rukoushelmimateriaaleja. 2.leiriin mennessä löytyi rippikoulun pysäkeihin hyvin soveltuva rukoushelmi hartausmateriaali, jonka käyttö hieman soveltaen tuntui luontevalta. Hartauksia varten teetettiin myös pieni alttarijakkara, johon saattoi asettaa esim. Ikonin ja kynttilöitä. NUORISOTYÖ 236 tehtäväalue: nuorisotyö tehtäväaluenumero: 236 vastaava viranhaltija / työntekijä ja tiimi: Hanna Sippola / nuorisotyön tiimi nuorisotyön toiminta-ajatus: Tukea nuorten kristillistä uskoa ja identiteettiä opettamalla Raamattua sekä julistamalla evankeliumin ilosanomaa. Tukea nuorten kasvua kohti aikuisuutta sekä ohjata ja rohkaista nuoria vastuunkantamiseen, oma-aloitteisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen. perustoiminta: Nuortenillat joka perjantai (ellei ollut retkeä tai leiriä) Kololla elokuusta toukokuuhun. Iltoja järjestettiin yhteensä 32 ja kävijöitä oli 543 (vuonna 2010 luvut olivat 35 ja 606). Iltojen sisältö vaihtelee aiheittain, joskus on myös leffailtoja tai valvomisen öitä. Isoskoulutuksia järjestettiin sekä perus- että jatkokurssi. Yhteensä isoskoulutuskertoja oli 18 + leiri. Vuoden aikana koulutuksiin osallistui 19 poikaa ja 53 tyttöä (vuonna 2010 oli 13 poikaa ja 36 tyttöä). Leirejä järjestettiin neljä (talvileiri Jalasjärvellä yhdessä paikallisen seurakunnan kanssa, ISKO-leiri, jatkoripari ja syysleiri Koivikossa yhdessä jalasjärvisten kanssa). Leiriläisiä oli yhteensä 80. (vuonna 2010 oli 83 leiriläistä)

15 Retkiä oli neljä (Uusi Alku Lempäälässä, Ristirock Tampereella, Maata Näkyvissä festarit Turussa ja vierailu Jalasjärven nuorten joulujuhlaan). Osallistujia oli yhteensä 56. (vuonna 2010 oli 6 retkeä ja 63 hlöä) Konsertteja toteutettiin kolme. Huhtikuussa rippikoululaisille ja kaikelle kansalle kirkossa soitti Pekka Laukkarinen duo. Marraskuussa esiintyi The Rain, joka veti päivällä koululais- ja opiskelijakonsertin sekä illalla kaikille avoimen rippikoulukonsertin. Kuulijoita oli näissä yhteensä 411. (vuonna 2010 oli 3 konserttia ja 350 kuulijaa) Koulupäivystys joka keskiviikko kouluvuoden aikana yhteiskoululla Norpan toimesta. muita juttuja: 1. Partiokolon tiloissa järjestettiin viisi kertaa vuoden 2011 puolella Yökkäri-kahvila, jotka toteutti Kati Taivio opintoihinsa liittyvänä hankkeena (kaksi kertaa vuoden 2010 puolella). 2. Norppa siirtyi ohjaamaan yläkoulun tyttökerhoa kuraattorin kanssa keväällä 2011: kertoja oli viisi ja tyttöjä kahdeksan. Kerho jatkui syksyllä 2011 kuudella kerhokerralla ja nyt kerholaisia on Helmikuun lopulla Päivi Niemi kiersi Ikaalisissa kaksi päivää. Vierailu sisälsi opetukset itsetunnosta 6.luokkalaisille sekä yläkoulun tyttökerholle, opetusta onnellisuudesta kahdelle 9.luokalle, koko rippikouluikäryhmän opetushetken sekä rippikoulaisten vanhempainillan. 4. Maaliskuulla vietettiin kummipyhää yhdessä lapsi- ja rippikoulutyön kanssa. Ensin oli jumalanpalvelus ja sitten jatkot seurakuntakeskuksessa, jossa oli monenlaista ohjelmaa ja tarjoilua. Tapahtuma oli suosittu ja sitä on kehuttu paljon. 5. Eestistä, Palamuselta oli kaksi nuorta vierailulla Ikaalisissa viikon ajan maaliskuun lopulla. He asuivat Kekkosen perheessä ja kulkivat perheen nuorten mukana kouluilla etc. Tytöt osallistuivat myös Ikaalisten ja Jalasjärven seurakuntien yhteiselle nuorten talvileirille. Viikko oli onnistunut ja yhteys ihmisten välillä syntyi. 6. Nuoret osallistuivat Yhteisvastuu-keräykseen toteuttamalla huhtikuun alussa kahden päivän lipaskeäryksen S- marketilla ja Keskustorilla. Kerääjinä oli yli 20 isoskoulutuslaista ja muita nuoria. 7. Toukokuussa tulevan kesän isoset, isosenisoset ja isännät siunattiin jumalanpalveluksen yhteydessä työhönsä. 8. Heinä-elokuussa Ikaalisista lähti kaksi täysi-ikäistä nuorta (+ yksi jalasjärvinen nuori) kolmeksi viikoksi Palamuseen, Eestiin lyhytaikaiseen lähetystyöhön. Kesänuoret oli nuoriso- ja lähetystyön yhteinen projekti, joka alkoi kesällä 2010 ja jota jatketaan tulevina vuosina, jos lähtijöitä löytyy. Pienellä rahalla saadaan aikaan konkreettista sekä nuoret saivat kosketuksen käytännön lähetystyöhön. Kari Salo ja Juhani Haveri vei nuoret Palamuselle ja Norppa vietti heidän kanssaan viimeisen viikon siellä sekä palasi takaisin Suomeen. 9. Syyskuussa järjestettiin historiamme toinen K25-leiri Koivikossa. Ajatus lähti liikkeelle niistä nuorista aikuisista, jotka ovat olleet Ikaalisten seurakunnan nuoria muinoin. Osallistujia oli 13. Jatkoa on suunnitteilla helmikuulle 2012 Kololle. Nuoret järjestivät itse jälleen kerran perinteeksi muodostuneet joululaulukiertueen vanhusten. Vierailupaikkoja oli 9 ja ne oli jaettu kolmelle päivälle. Mukana oli 12, 17 ja 16 nuorta. 10. Nuorisotyössä oli viikolla 7 viikon mittaisessa TET-harjoittelussa 9.luokkalainen Eemeli Lahtinen. 11. Vuoden aikana bändikämppä on ollut hyvässä käytössä: majataloiltojen bändin treenejä, Elias Kekkosen trion harjoitukset syksyllä, The Rain-yhtye treenaili kämpillä pariin otteeseen sekä Ilkka Saine ja Ville Salo harjoittelivat siellä. Äänentoistolaitteet olivat 9 kertaa vuokralla Trio Las Palmasilla ja lainassa kls:n akustisilla keikoilla. Sähkörummut ja bassovahvistin ovat olleet käytössä gospelhenkisissä jumalanpalveluksissa ja majataloilloissa. Kitarakurssia Hannu piti syksyllä parille innokkaalle nuorelle. 12. Sielunhoidollisten tapaamisten määrä on ainakin Norpalla vain kasvanut. Nuorten kanssa on juteltu koulussa, toimistolla, Kololla ja sovitusti muuallakin. Norpalla on ollut kaksi tukihenkilötyyppistä suhdetta. Nuoret ottavat kontaktia yhä enemmän Facebookin kautta - tekstiviestien ja sähköpostin lisäksi. toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: 1.tavoite: toteutus: Rohkaistaan nuoria etsimään oma paikka seurakunnassa, autetaan ottamaan omat lahjat käyttöön ja palvelemaan niillä lähimmäisiä Talvileirillä etsittiin omia lahjoja erilaisten luovuuspajojen ja toiminnan avulla (tanssi, draama, musa, askartelu, valokuvaus ja kirjoittaminen) ja saatiin huomata, että nuoret osaavat vaikka mitä. Monesti tarvitaan vain alkusysäys, että päästään liikkeelle. Talvileirillä oli 15 nuorta. Kaksi ikaalilaista yli 18-vuotiasta nuorta saatiin lähettää kesällä lyhytaikaiseen lähetystyöhön Palamuselle, Eestiin 3 viikoksi. He kohtasivat paikallisia lapsia ja nuoria eri aktiviteettien kautta, elivät kristittynä ja osana yhteisöä sekä palvelivat käytännön töissä seurakuntaa. Nuorille tarjottiin vuoden aikana erilaisia tilaisuuksia palvella lähimmäisiä, esimerkiksi Yhteisvastuu-keräyksen, nuorteniltojen palveluvuorojen sekä jumalanpalveluksessa avustamisen kautta. Syysleirillä oli jälleen lahjat esil-

16 lä kädentaitojen, musiikin ja draaman kautta. Joulukuussa nuoret toteuttivat jälleen kerran perinteisen joululaulukiertueen vanhusten luo: paikkoja oli yhdeksän, päiviä kului kolme ja nuoria oli mukana yhteensä tavoite: toteutus: Raamatun ja rukouksen aseman vahvistaminen nuorisotyössä Maaliskuun lopulla järjestettiin toista kertaa nuorten talvileiri Jalasjärvellä yhteistyössä paikallisen seurakunnan nuorisotyön kanssa. Tavoitteena oli saada mukaan nuorta Ikaalisista mukaan. Heitä oli 15. Tärkeänä osa leiriä oli yhteinen rukous ja Raamattu. Isoskoulutuksissa yritettiin kiinnittää erityishuomiota hengellisen kasvun tukemiseen ja rukouselämään sekä Raamatun käyttöön. Sille ei aina tuntunut löytyvän aikaa, sillä koulutuskerrat ovat rajallisia ja asiaa on paljon. Raamiksia ei aina ollut, vaikka siihen piti ydhessä pyrkiä. Nuorteniltojen raamattuopetus oli kiinni illan vetäjästä. Yhteisen rukouksen vahvistumisen huomaa nuortenilloissa siitä, että useammat nuoret ovat rohjenneet sanoa rukousaiheita ja rukoilemaan ääneen porukassa. 3. tavoite: Panostetaan nuorten sielunhoitoon sekä henkisen ja hengellisen kasvun tukeminen toteutus: Tavoitteen toteutuminen tapahtuu jokaisen työntekijän kohdalla omalla tavallaan. Yhteiskoululla toteutettavaa koulupäivystys toimii sen ansiosta, että sillä on pitkä historia ja tiloina ovat käytössä kaikille tutut kuraattorin ja terveydenhoitajan huoneet. Yhteistyö sekä kuraattorin että terveydenhoitajan kanssa on hyvää, mutkatonta ja tarvittaessa tiivistäkin. Työntekijät ovat itsenäisesti päivittäneet tietojaan sielunhoidosta ja mielenterveystyöstä lukemalla alan kirjallisuutta ja artikkeleita. Nuorten henkilökohtaisten tapaamisten määrä on kasvanut viime vuosina. Yhä enemmän nuoret ottavat yhteyttä Facebookin, sähköpostin ja tekstiviestin avulla. PERHEKERHOTYÖ 238 Tehtäväalue: Perhekerhotyö Tehtäväaluenumero: 238 Vastaava viranhaltija/työntekijä ja tiimi: Riitta Jokihaara, Riikka Hämäläinen, lapsityön tiimi ja vastuuryhmä Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Perheiden tukeminen lasten kasvatuksessa sekä kristillisten arvojen esiintuominen ja ylläpitäminen ja kristillisen identiteetin vahvistaminen. Tehtäväalueen perustoiminta: 1.Avoin päiväkerho seurakuntakeskuksessa 2x viikossa ja perhekerho Luhalahden kirkolla 2x kuukaudessa. Avoimessa päiväkerhossa käy keskimäärin henkeä. Luhalahden perhekerhossa 3-4 perhettä. Luhalahdessa kerho kokoontui joka toinen keskiviikko. 2.Vauvakirkko. Vauvakirkkoa vietimme kirkkosalissa. Kutsuttiin 57 vauvaa perheineen, joista 7 vauvaa oli paikalla, yhteensä 28 henkeä. 3.Äitien kevätsauna. Saunailtaa vietettiin Mukana oli 16 äitiä. 4. Äitien joulusauna. Jouluinen saunailta Koivikon rantasaunalla kokosi yhteen 16 äitiä. 5. Isien ilta isänpäiväviikolla. Isien ja lasten kanssa pelailtiin pelejä, pidettiin iltahartaus, leikittiin ja syötiin iltapalaa. Mukana 4 isää ja 7 lasta. 6. Kirkkomuskari. Kirkkomuskari on tarkoitettu 3kk 2-vuotiaille lapsille aikuisen seurassa. Kirkkomuskarissa lauletaan, soitetaan, leikitään, pidetään hauskaa, kuunnellaan, rauhoitutaan jne. musiikin välityksellä. Samalla opitaan sekä musiikillisia taitoja että vuorovaikutusta äidin, isän ja toisten lasten kanssa. Rukous ja hengelliset laulut kuuluvat kirkkomuskariin. Muskariryhmiä kokoontuu kaksi torstai-aamupäivisin. 7. ½-vuotiaiden vauvojen muistaminen. Kotikäynnit, srk:n toiminnasta tiedottaminen ja Lasten virsi-kirjan antaminen lahjaksi. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus: 1. Tavoite: Tarjotaan perheille mahdollisuus kokoontua yhdessä seurakunnan kerhoon iltaisin, jolloin päivätyössä käyvätkin pääsevät mukaan. Mahdollisuus jatkaa seurakunnan lapsi-ja perhekerhotyön toiminnassa, vaikka lapset ovat siirtyneet päivähoitoon. Toteutus: Kevätkaudella 2011 kokoontui ns. ilta-avoin kerho kerran viikossa klo Vähäisen kävijämäärän vuoksi syyskaudella siirryttiin pitämään iltapäivä-avoin päiväkerho klo

17 2. Tavoite: Tavoittaa ikaalilaisia äitejä ja tarjota heille hengähdystauko kotiarjen rutiineista. Toteutus: Suunnitelmissa oli järjestää Voimaa arkeen-leiri syyskaudella. Leiri jäi toteutumatta. Keskityimme perheiden viikon suunnitteluun ja valmisteluun. 3. Tavoite: Oman seurakunnan perhetyön esille nostaminen ja tunnetuksi tekeminen. Ollaan mukana perheen hengelliseen kasvuun saattamisessa, kristillisen tiedon ja perinteen siirtämisessä ja kristillisen identiteetin vahvistamisessa. Toteutus: Perheiden viikon (vk 39) ohjelman järjestäminen. Suunnittelimme yhdessä aikuistyön kanssa perheiden viikolle Jouko Mäki-Lohiluoman konsertin ala-asteella ja Luhatuulessa sekä Mikkelinpäivän perhemarkkinat Mainosten suunnittelusta vastasi Paula Muurimäki Ikatalta. Mikkelinpäivä alkoi perhejumalanpalveluksella, jossa virsiä säesti soitinyhtye. Päiväkerholaiset esiintyivät. Jumalanpalveluksen jälkeen Srk-keskuksessa oli tarjolla keittolounas, työnäytöksiä, kasvomaalausta, jättimäisiä saippuakuplia. Ulkona paistettiin lättyjä ja tarjoiltiin kahvia ja mehua. Ulkona pääsi myös hevosajelulle Miika Åfeltin hevosen kyytiin. Kirkkosalissa oli lasten taidenäyttely. Seurakunnan kirpputori oli avoinna. Tapahtuma keräsi paikalle n. 100 henkeä. Muuta toimintaa: Kummikirkkoa vietimme Kirkossa oli väkeä 230 henkeä. Jumalanpalveluksen jälkeen seurakuntakeskuksessa keittolounaalla oli 115 ruokailijaa. Ruokailun jälkeen päiväkerhohuoneissa ongittiin, maalattiin enkeleitä, nuoret olivat tekemässä lapsille kasvomaalausta, leikittiin jne. Päivän lopuksi vietimme yhteistä musiikkihetkeä kirkkosalissa. Toukokuussa Luhalahden perhekerho teki kevätretken Seitsemiseen. Retkellä oli mukana 10 aikuista ja 10 lasta. Kesäkuussa pidettiin kaksi avointa kesäkerhoa päiväkerhon leikkipuistossa. Väkeä oli paljon, n. 50 lasta ja 45 aikuista. Perustoiminta on viime vuosien myötä laajentunut, kirkkomuskarit ja vierailut ½-vuotiaiden vauvojen perheissä koetaan tärkeäksi osaksi perhetyön perustoimintaa. Perhejumalanpalvelusten rinnalle on kehitetty lapsi-ja perheystävällisempiä Perheiden pikkukirkkoja. Niitä on pidetty vuonna 2011 kolme kappaletta. Ne ovat keränneet perheitä liikkeelle, n henkilöä/kerta. Perinteiset perhejumalanpalvelukset ovat edelleen Kummikirkkosunnuntaina, Mikkelinpäivänä ja 1.adventtisunnuntaina. Nämä suunnitellaan yhdessä papin ja kanttorin kanssa. Perhetyö tavoittaa paljon nuoria aikuisia perheineen. Lasten myötä koko perhe tulee mukaan seurakunnan toimintaan. Tästä me lapsityön tiimi ja vastuuryhmä iloitsemme ja siksi pidämme perhetyötä tärkeänä koko seurakuntatyön jatkumisen kannalta. DIAKONIATYÖ 241 Työntekijöinä ovat olleet diakoniapappi Juha Aila, diakonissa Kaisa Komonen asti, jolloin hän jäi vuorotteluvapaalle. Hänen sijaisenaan jatkoi vs. diakonissa Terhi Hakala, joka oli diakonissa Päivi-Riitta Koiviston sijaisena asti. Toiminta-ajatuksena diakonialla on olla apua tarvitsevan lähimmäisen vierelläkulkijana ja tukijana, joka toteutuu konkreettisesti kotikäynteinä ja taloudellisena avustamisena, sitä tarvitseville. Taloudellinen avustaminen on henkilön kokonaisvaltaista kohtaamista, jossa myös huomioidaan henkinen, taloudellinen ja hengellinen tarve. Kotikäynti työssä kohdataan eniten eläkeläisiä ja yksin asuvia. Toimintatavoitteena oli viime vuonna syrjäytyneiden miesten tukeminen yhteistyössä Toivon Portti Ry:n kanssa, joka kylläkin toteutui, mutta ei Toivon portin kanssa. Juha Ailan organisoimana oli muutama saunailta Koivikon saunalla, jotka jatkuvat tänäkin vuonna. Syrjäytyneiden naisten virkistystoiminta yhteistyössä päihdetyöntekijä Tuula Lehdon kanssa ei toteutunut, vaan ko. toiminta siirtyi tälle vuodelle uuden päihdetyöntekijä Katri Niemen kanssa toteutettavaksi, joka on jo toteutunut. Marttaliiton kotirumba rullaamaan toteutui suunnitelman mukaisesti. Lisäksi järjestettiin talous- ja neuvonta ruokakurssi nuorten toimintakeskuksen väelle. Yhteisvastuu keräykselle järjestettiin tempaus yhteistyössä nuorisotyön kanssa osallistumalla Tampereen hiippakunnan järjestämään yhteisvastuukeräyksen Loisto- idean kilpailuun. Ikaalisten idea voitti kilpailun, joka vie projektia eteenpäin tänä vuonna rippikoulutyössä.

18 Perinteinen toiminta vanhemmanväen kirkkopyhä, leirit, kerhot, omaishoitajat ovat jatkuneet normaaliin tapaan. Poikkeuksena oli kahden seurakuntaretken järjestäminen entisen yhteen retkeen verrattuna. 80- vuotta täyttäneille järjestettiin tilaisuus seurakuntakeskuksessa, johon osallistui sankareista reilut puolet. 70- vuotta täyttäneille järjestettiin retki, johon osallistujia myös oli runsaasti. Keväällä järjestettiin sielunhoitokurssi Lähimmäisen kohtaaminen, johon osallistui myös muutama työntekijä. LÄHETYSTYÖ 260 Lähetystyö Tehtäväalueen toiminta-ajatus: Evankeliumin levittäminen julistamalla ja palvelemalla niiden keskuudessa, jotka eivät ole kristittyjä. Lähetystyön tekeminen tukemalla lähettejä taloudellisesti, henkisesti ja hengellisesti. Lähetyskasvatuksen antaminen. Ystävyysseurakuntatyön suunnitteleminen ja toteuttaminen yhdessä muiden työalojen kanssa. Tehtäväalueen perustoiminta: Lähetyksen vastuuryhmä kokoontui vuoden aikana 6 kertaa. Kirpputori, oli avoinna kahdesti viikossa läpi vuoden. Hanna-piiri ja lähetyspiirit keskustassa ja Mansoniemessä kokoontuivat joka toinen viikko keväällä ja syksyllä. Myyjäistoiminta: Mansoniemen lähetyspiiri järjesti lähetysmyyjäiset Olokolossa huhtikuussa sekä Mansoniemen koululla joulukuussa. Sanan suvipäivillä lähetyksellä oli myyntipöytä kuten myös Oman tuvan joulutorilla ja leipäsunnuntain konsertin yhteydessä myytiin lähetyksen hyväksi leipää. Torikahvilat toteutettiin kesä-elokuussa joka toinen viikko yhdessä diakoniatyön kanssa. Tapahtumat: Helmikuussa vietettiin Säteiden eläkkeellejäämisjuhlaa. Sanansaattajista Matti Korpiaho vieraili seurakunnassa helmikuussa ja Greedit marraskuussa. Miikka Salo piti Etiopia-illan huhtikuussa Olokolossa ja hän oli mukana myös Luhalahden lähetysillassa elokuussa. Siellä saateltiin Kaisa Komosta matkaan ja varsinainen lähtöjuhla pidettiin kirkossa. Kesäkuussa Sanan suvipäivien yhteydessä seurakunnassa vieraili piispa Andrew Gulle Tansaniasta. Lähetyslehti: Menkää ja tehkää lehti ilmestyi tammikuussa, maaliskuussa ja ennen joulua. Konsertit ja musiikkitapahtumat: Kauneimmat joululaulut tilaisuuksia pidettiin kuusi (kaksi lasten, kaksi kirkoissa ja kaksi kylillä), Leipäsunnuntain konsertissa lauloi Elina Vettenranta. Lähetysopetus: Kouluvierailut alakouluille toteutettiin marraskuussa. Retket ja matkat: Ryhmä nuoria oli heinäkuussa kolme viikkoa Palamusen seurakunnassa auttamassa käytännön töissä (kirkon ulkoseinän puhdistusta) ja tekemässä lapsi- ja nuorisotyötä. Marraskuussa vietettiin Kontupohjassa Inkerin kirkon 400- vuotisjuhlaa ja sinne lähti ryhmä Ikaalilaisia Akaalaisten kanssa. Syyskuussa toteutettiin lähetysmatka Istanbuliin Kari Salon johdolla. Nimikkosopimukset: Elokuva-autotoiminta (SLS) Tansaniassa paikallisten pappien ja evankelistojen julistus- ja opetustyötä tukemiseksi. Sopimus päättyi vuoden 2011 lopussa. Uusi sopimus tehtiin saman hiippakunnan evankelistakoulutuksen tukemiseksi. Reino Toikka (SLEY) sopimus päättyi vuoden 2011 lopussa. Hän ei tehnyt suunniteltua koulutusmatkaa Etelä-Sudaniin. Harkinnassa on mahdollinen matka vuonna Kerätty kannatus menee muussa tapauksessa SLEY:n Sudanin työlle. Uusi sopimus tehtiin Seppälän pariskunnan työn tukemiseksi Tartossa, Virossa. Elisa L. (Kylväjä) tekee seurakuntatyötä ja tavoittavaa lähetystyötä suurkaupungissa Etu-Aasiassa. Farsinkielinen radiotyö (Sansa) tavoittaa Keski-Aasiassa sellaisia ihmisiä, jotka muuten eivät voisi kuulla evankeliumia. Teija ja Michael Greed (SEKL) tekevät työtä raamatunkäännöstyöprojektien parissa Venäjän vähemmistökansojen keskuudessa. Miikka Salo (Kylväjä) palasi keväällä Etiopiasta opettajan tehtävistä ja Kaisa Komonen (Operaatio Mobilisaatio) lähti vuodeksi lähetystyöhön Englantiin. Resurssit: Aikuis- ja lähetystyönsihteerin Kari Salon työajasta kolmannes menee lähetyksen parissa ja lähetyspappi Juha Ailan työajasta 15%. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2011 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi:

19 1. Tavoite: Onnistuneen Kesänuori projektin jatkaminen yhdessä Palamusen seurakunnan kanssa. Arvio: Lähetys- ja nuorisotyön yhteinen toiminta Palamusen seurakunnan kanssa jatkui onnistuneesti. Kolmen viikon jaksolla nuoret auttoivat käytännön töissä ja tekivät tavoittavaa nuoriso- ja lapsityötä. 2. Tavoite: Lähetysinnostuksen nostaminen seurakunnassa lähetyskohteeseen tehtävän matkan kautta. Arvio: Syyskuussa tehtiin onnistunut matka Etu-Aasiaan. Ryhmän koko tosin oli suunniteltua pienempi eli 7 henkeä. Matkan hinta toteutui suunnitellusti kuten myös nimikkolähettiin ja lähetystyöhön tutustuminen. Se avasi ikkunan lähetystyöhön henkilökohtaisella tasolla. Toivottavasti se motivoi jatkossa nimikkolähetin muistamiseen. KANSAINVÄLINEN DIAKONIA 261 Perustehtävä/toiminta-ajatus: Tuetaan Karjalassa, Palamusessa ja Israelissa tehtävää työtä. Perustoiminta: Seurat, tilaisuudet ja torikahvilat. Toiminnan tavoitteet vuodelle 2010 ja niiden käytännön toteutus ja arviointi: Työntekijöinä ovat olleet diakonissa Kaisa Komonen asti, jonka jälkeen asioita on hoitanut Päivi-Riitta Koivisto yhdessä diakoniapappi Juha Ailan ja vs. diakonissa Terhi Hakalan kanssa. Kansainvälinen diakonia on tukenut suoraan budjettivaroin Kirkon ulkomaanavun kautta Itä-Afrikan nälänhätää, Karmel- kodilla järjestettyjä juutalaisleirejä, Hanna Rantavaaran kautta Neve Yaakov työtä Israelissa sekä tukenut Gampian lapsien parissa tehtävää työtä. Gampian lasten parissa tehtävä työ on mennyt MMM- Maailma Me Kaikki ry kautta, jossa työntekijöinä ovat sisarukset Maire Martikainen ja Kirsti Rantanen. Heidän työnsä tekemisestä järjestettiin seurakuntakeskuksessa syksyllä ilta, johon ei kuitenkaan tullut paljoa osallistujia. Keväällä järjestettiin Daniel Brecherin luennot, joiden aiheena oli juutalaisin silmin. Osallistujia oli n. 30 henkilöä, jotka olivat tyytyväisiä järjestettyyn tilaisuuteen, jonka seurauksena oli tammikuulla järjestetty tilaisuus yhteistyössä nuoriso-, ja aikuistyön kanssa. Keväällä pidettiin perinteinen Karmel- yhdistyksen Jumalanpalvelus ja seurakuntakeskuksessa tilaisuus, jossa oli raamattuluento ja keskusteltiin yleisluonteisesti Israelin tilanteesta raamatun näkökulmasta. Pietari Käkisalmessa Fjodor Kontrovitsin kautta on tehty työtä jo useampana vuotena, mutta nyt todettiin, ettei hän jaksa enää ikänsä ja terveytensä puolesta tehdä niin paljon työtä, joten taloudelliselle tukemiselle ei nähty enää syytä. Määrärahat diakoniatiimi ohjasi Ebenezerissä tehtävään työhön Suomen Lähetysseuran kautta.

20 HAUTAUSTOIMI Hautaustoimen toiminta-ajatus: Hoidamme hautausmaat ja hautaustoimitukset vainajia kunnioittaen ja omaisten surutyötä tukien. Kehitämme hautauskulttuuria perinteitä vaalien ja pidämme hautausmaat kauniina rauhan tyyssijoina. Resurssit: - työntekijät: pääasiassa hautaustoimen tehtävissä on toiminut ympärivuotisesti kolme työntekijää; seurakuntapuutarhuri, seurakuntamestari sekä kiinteistötyöntekijä. Lisäksi taloustoimiston toimistosihteeri on tehnyt hautaustoimen töitä 20 % työajastaan ja talouspäällikkö 5 %. Kausiluontoisissa töissä on toiminut vuonna 2011 toukokuulta lokakuun loppuun viisi työntekijää. Kesäkuukausina oli lisäksi kahdeksan työntekijää eripituisissa työsuhteissa. Hautaustoimen kausiluontoiset työntekijät hoitavat myös hautainhoitorahaston hoidossa olevat haudat sekä kiinteistöjen piha-alueet. - kiinteistöt ja koneet: hautaustoimen käytössä kokonaan ovat hautausmaan varastohalli sekä ruumiskellari. Hautaus- ja kiinteistötoimen toimitiloina ovat lisäksi pappilan alakerran huoneisto ja autotalli sekä kausityöntekijöiden sosiaalitilat seurakuntakeskuksen alakerrassa. Suurimpina koneina hautaus- ja kiinteistötoimen käytössä ovat Valmet 465-traktori, Venieri 1,33Bkaivurikuormaaja sekä Kubota F1900-ruohonleikkuri. Kaikkiin koneisiin on hankittu lisälaitteita, joiden ansiosta koneet ovat ympärivuotisessa, ahkerassa käytössä. Pienempiä koneita ja työvälineitä on hankittu tarpeen mukaan. Perustoiminta: - hautausmaakiinteistöt: keväisin puiden ja pensaiden leikkuut, alueiden haravointi. Kesäisin nurmikoiden leikkuu, käytävien puhtaanapito, istutusalueiden hoito, pensasaitojen leikkuu. Syksyisin lehtien haravointi, hiekkakäytävien peruspuhdistus, puiden ja pensaiden istutukset. Talvisin lumityöt, hiekoitukset, puiden kaadot, suunnittelu, hauta-asioiden selvittely. Kaikkina vuodenaikoina huolehditaan yleisestä siisteydestä ja jäteastioiden tyhjennyksestä. - varsinaisen hautaustoimen perustehtävänä on tarvittaessa sulattaa, kaivaa, peittää ja kunnostaa haudat. Työt asettuvat muiden töiden edelle ja ne tehdään ilman, että aikatauluihin pystyttäisiin juurikaan vaikuttamaan. Hautaukset: Hautauksia oli 104 kpl (v kpl), joista 31 (31) oli uurnanlaskuja. Uurnanlaskujen osuus kaikista hautauksista oli siis 29,8% (30,1%). Uusia arkkuhautoja luovutettiin 11 kpl (13) ja uusia uurnahautoja kolme kappaletta(3). Muistolehtoon haudattiin yhdeksän (6) vainajan tuhkat. Seurakunnalle palautuneiden hautojen edelleen luovuttaminen alkoi vuoden alusta. Arkkuhautapaikkaa tarvitsevalle on vaihtoehtoina valita joko palautunut hauta noin kymmenen listalla olevan haudan valikoimasta tai käyttämätön hauta hautausmaan alaosasta. Uurnahautapaikkojen vaihtoehdot ovat edelleen monipuolisemmat. Reilusti yli puolet asiakkaista valitsi palautuneen hautapaikan. Uusia, käyttämättömiä arkkuhautoja luovutettiin vain neljä. Mikäli luvut ovat tulevinakin vuosina samankaltaisia, on hautausmaan riittävyyteen saatu lisävuosia huomattavasti aiempaa ennakoitua enemmän. Merkittäviä päätöksiä: Vuoden alussa otettiin käyttöön uusi hautaushinnasto, jossa suurin muutos edelliseen oli uusien arkkupaikkahintojen tuntuva korotus. Korotuksella pyrittiin pääsemään lähemmäs arkkupaikkojen todellisia perustamiskustannuksia ja toisaalta kannustamaan entistä selvemmin jo olemassa olevien sukuhautojen käyttöön ja uurnahautauksiin. Kirkkovaltuustossa päätettiin myös yhtenäisistä ohjeista seurakunnan entisten työntekijöiden hautauskuluista ja haudanhoidosta. Kirkkoneuvosto hyväksyi suunnitelman ruumiskellarin takahuoneen muuttamisesta pieneksi siunaustilaksi. Tilaa on tarkoitus käyttää pienissä siunaustilaisuuksissa etenkin silloin, kun vainaja menee tuhkaukseen tai kun kantajista on pulaa. Tavoitteiden toteutuminen: Päätavoitteena oli hoitaa hautausmaan perustehtävät mahdollisimman hyvin. Tämä tavoite saavutettiin erinomaisesti. Hoitotoimet pystyttiin suorittamaan niin, että hautausmaat olivat koko ajan asiallisessa kunnossa.