LIITE 4 KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA LAAJANIEMEN LEIRIKESKUS. Lausunto 2 (29) Laajaniemen leirikeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 4 KUNTOARVIO 31.8.2009 ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA LAAJANIEMEN LEIRIKESKUS. Lausunto 2 (29) Laajaniemen leirikeskus"

Transkriptio

1 Lausunto 2 (29) KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA LAAJANIEMEN LEIRIKESKUS LIIMATTALANTIE ÄÄNEKOSKI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO Rakennustekniikka LVI-tekniikka Sähkötekniikka Välittömästi korjattavat puutteet Lisätutkimustarve Energiatalous Kiinteistön PTS-ehdotus KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA Peruskuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Käytettävissä olleet asiakirjat Huoltotoimen, siivouksen ja kiinteistön käytön arviointi Sisäolosuhteisiin, ympäristöriskeihin ja turvallisuuteen liittyvät havainnot Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Asbesti Kulutuslukemat RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO 14 D6 Viherrakenteet D7 Päällysrakenteet D9 Ulkopuoliset rakenteet E5 Putkirakenteet ja johdot F1 Perustukset F2 Rakennusrunko F3 Julkisivut F4 Yläpohjarakenteet F5 Täydentävät sisäosat F6 Sisäpuoliset pintarakenteet LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 20 G1 Lämmitysjärjestelmät G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät G3 Ilmastointijärjestelmät G4 Kylmätekniset järjestelmät G7 Palontorjuntajärjestelmät SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO 25 H1 Aluesähköistys H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym H3 Johtotiet H4 Johdot ja niiden varusteet H5 Valaisimet H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H7 Erityisjärjestelmät J1 Puhelinjärjestelmät J2 Antennijärjestelmät J3 Äänentoistojärjestelmä J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät LIITE: VALOKUVIA KOHTEESTA Internet

2 Lausunto 3 (29) Lausunto 4 (29) JOHDANTO Suoritimme kiinteistön kuntoarvion Äänekosken seurakunnan talousjohtaja Heikki Hintikan toimeksiannosta. Kuntoarvioinnin kohteena oli Äänekosken Liimattalassa sijaitseva Laajaniemen leirikeskus. Kiinteistö sijaitsee osoitteessa Liimattalantie 575. Kiinteistöön tutustuminen suoritettiin seurakunnan kiinteistönhoitaja Pasi Leinon opastuksella. Rakennustekniikan kuntoarvion sekä tämän raportin kokoamisen suoritti rakennusinsinööri Riku Hagman. LVI-kuntoarvioinnin suoritti LVI-teknikko Martti Nuuttila ja sähköteknisen kuntoarvion laati sähköinsinööri Kyösti Koskela. Kuntoarvio suoritettiin ja tämä raportti laadittiin Ympäristöministeriön julkaisun Liike- ja palvelurakennusten kuntoarvio (1998) ohjeiden mukaisesti. Raportti sisältää rakennus-, lvi- ja sähköteknisten osioiden kuntoarvion. Kaikkien rakennusten rakenteet ja muut tekniikat on esitetty samassa raportin kohdassa eli erillisiä rakennuskohtaisia raportteja ei laadittu. Tarvittaessa eri rakennuksia koskevat havainnot on eritelty otsikoiden avulla. Varsinaista käyttäjäkyselyä ei suoritettu, mutta kiinteistönhoitajaa ja keittiöhenkilökuntaa haastateltiin kiinteistökierroksen yhteydessä. Kunto- tai sisäilmatutkimus luontoisia töitä ei tehty ja havainnot suoritettiin pääsääntöisesti aistinvaraisesti. Rakennusteknisiä havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Kuntoarviossa ei ole otettu kantaa mahdollisiin tulevaisuuden tilamuutoksiin ja niiden aiheuttamiin töihin ja kustannuksiin. Kunnossapidon kustannukset on arvioitu nykytilanteen säilymisen pohjalta. Kiinteistössä mahdollisesti edessä olevien tasoa nostavien peruskorjausten kustannuksia ei ole laskettu, vaan pts-taulukossa on kuvattu tarkastelujakson välttämättömät korjaustyöt kustannuksineen. Kiinteistökierroksen yhteydessä tarkastettiin kaikki kiinteistön tilat. Kiinteistö koostuu useammasta erillisestä rakennuksesta. Lämmitettäviä rakennuksia on yhteensä kolme. Lisäksi kiinteistöön kuuluu varasta/autotallirakennus. Kaikki rakennukset ovat yksikerroksia, eikä kellarikerroksia ole. Rakennuksista käytetään seuraavia nimiä ja niitä on käytetty myös tässä raportissa: päärakennus, majoitusrakennus ja saunarakennus. Päärakennuksessa sijaitsee ruokala, keittiö, toimistotiloja, kokoontumistiloja, henkilökunnan asunto ja teknisiä tiloja. Majoitusrakennuksessa on 9 majoitushuonetta peseytymistiloineen, kokoontumistila ja valvojan huone. Saunarakennuksessa on kaksi erillistä saunaa pesu- ja pukeutumistiloineen sekä suuri kokoontumistila. Rakennukset eivät ole päivittäisessä käytössä, mutta esimerkiksi kesällä seurakunnan järjestämät leirit pyörivät miltei keskeytyksettä. Kun rakennukset eivät ole käytössä, niiden lämpötilaa pudotetaan alhaisemmaksi ja ilmanvaihdot kytketään pois päältä. Rakennukset ovat valmistuneet vuonna Pää- ja majoitusrakennusten rakentaminen aloitettiin jo edellisenä vuonna. Rakennusten perustukset ovat betonia ja rakennuksen on perustettu maanvaraisesti. Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinien kantavat rungot ovat rankarakenteiset ja saunarakennus on hirsirakenteinen. Rakennusten julkisivut ovat puuta. Väliseinät pää- ja majoitusrakennuksissa ovat tiilirakenteiset ja osa niistä on kantavia. Pää- ja majoitusrakennusten vesikatteena on konesaumattu pelti. Saunarakennuksessa on bitumikate. Rakennukset on liitetty vesiosuuskunnan vesi- ja viemäriverkostoon. Käytössä on kuitenkin myös oma vesikaivo. Päärakennuksessa on kevytpolttoöljykäyttöinen lämpökeskus, mistä lämpö jaetaan myös asuinrakennukseen ja saunarakennukseen maanalaisilla lämpöputkistoilla. Lämmönjakelu rakennuksissa on hoidettu ikkunoiden alle sijoitettujen pattereiden avulla. Saunarakennuksessa on koneellinen tulo-poistoilmanvaihto lämmöntalteenotolla varustettuna. Päärakennuksessa on koneellinen tulo-poisto -ilmanvaihto., muttei lämmöntalteenottoa. Majoitusrakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto. Rakennuksen sähköliittymä on kooltaan 3x125/150 A. Internet 1. YHTEENVETO 1.1 Rakennustekniikka Rakennukset ovat kantavilta rakenteiltaan pääsääntöisesti hyväkuntoiset. Poikkeuksen tekee saunarakennuksen runko, missä on merkkejä normaalista poikkeavasta hirsirakenteen painumisesta. Muiden rakennusten perustuksissa ei havaittu merkkejä maaperän tai täyttöjen epätasaisesta painumisesta. Sekä pää- että majoitusrakennuksen räystäillä on merkkejä taipumisesta, mikä ilmeisesti johtuu väärin taipumaa vasten mitoitetuista rakenteista. Kattotuolien materiaalin korkeus on liian matala räystäsulokkeen pituuteen nähden. Maanpinnat rakennusten ympärillä on viettävät loivasti poispäin rakennuksista saunarakennuksen ylärinteen puolista sivua lukuun ottamatta. Aikaisemmin päärakennuksen ympärillä maanpinta on ollut ylempänä, mutta sitä on kaivettu alemmas joitain vuosia sitten. Rakennuksen julkisivujen maalipinnat ovat suhteellisen hyväkuntoiset vaikka osa värityksestä on tummaa. Vesikaton pitkät räystäät auttavat maalipinnan pysymään hyväkuntoisena pidempään. Ensimmäisenä huoltomaalattava on saunarakennus. Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat 3-lasisia umpiolasielementtejä. Saunarakennuksessa on 3-lasiset ns. msk-ikkunat. Lämpölasielementtejä on uusittu niiden välilistoissa olevien päivämäärä merkintöjen mukaan. Rakennuksen ikkunat ovat vielä hyväkuntoiset, mutta saunarakennuksen ikkunat joudutaan käsittelemään tarkastelujaksolla. Pää- ja majoitusrakennusten vesikatteet on uusittu 2000-luvun alussa konesaumapelliksi alkuperäisen profiilipellistä tehdyn vesikatteen päälle. Varsinkin päärakennuksen vesikatteessa oli ollut lukuisia vuotokohtia rakennuksen valmistumisesta saakka. Vanhoja vuotokohtia ei ollut enää näkyvissä. Saunarakennuksen bitumikate vaikuttaa alkuperäiseltä eli se on miltei 30 vuotta vanha. Sen uusiminen on edessä seuraavan 5 vuoden aikana. Rakennusten sisätilat ovat vähintään tyydyttävässä kunnossa. Pinnoitteissa on käytön jälkiä, mutta akuuttia korjaustarvetta ei ole. Saunarakennuksessa on uusittu pinnoitteita ja lisäksi majoitusrakennuksessa on tehty korjaustöitä lähinnä suihku- wc-tiloista käytävälle valuneen veden aiheuttamien kosteusvaurioiden vuoksi. Myös majoitusrakennuksen märkätilat on kunnostettu. Keittiön lattiassa on lukuisia halkeamia ja koska myös keittiön kalusteet ovat huonokuntoisia, on keittiön korjaaminen edessä lähitulevaisuudessa. Rakennusten sisäilmassa ei havaittu normaalista poikkeavaa. Todennäköisesti vanhat pinnoitteet ja lämpötilan laskeminen sekä ilmanvaihdon sammuttaminen rakennusten ollessa tyhjillään aiheuttaa tunkkaisuutta, mutta sitä ei rakennuksen normaalin käytön yhteydessä havaita. Tärkeimmät rakennustekniset korjaus- ja huoltotoimenpiteet tarkastelujaksolla tulevat keskittymään saunarakennuksen rakenteiden korjaamiseen ja vesikatteen uusimiseen sekä keittiön kunnostamiseen. Ennen saunan rakenteiden korjaamista on suositeltavaa avata rakenteita ja tutkia painumien syytä. 1.2 LVI-tekniikka Rakennuksien lämmittäminen tapahtuu kevytöljykattilalaitoksella, joka sijaitsee päärakennuksessa olevassa kattilahuoneessa. Laitteet ovat pääosin alkuperäisiä ja sen ikäisiä, että kattilalaitoksen peruskorjaus ajoittuu tälle tarkastelujaksolle. Muuten lämmitysjärjestelmä on tyydyttävässä kunnossa lukuun ottamatta niitä termostaattisia patteriventtiileitä, joita ei ole vielä uusittu esisäädettäviksi. Uusimisen jälkeen kannattaa verkosto tasapainottaa. Vesijärjestelmät ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja ja tyydyttävässä kunnossa. Oman kaivon vettä käytetään majoitus- ja saunarakennuksissa ja päärakennukseen vesi tulee alueelliselta vesiosuuskunnalta. Internet

3 Lausunto 5 (29) Lausunto 6 (29) Rakennuksien jätevedet pumpataan vesiosuuskunnan jätevesiverkostoon. Rakennuksien jätevesijärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksien ilmanvaihtojärjestelmät ovat muuten tyydyttävässä kunnossa, paitsi päärakennuksen IV-laitteet on uusittava ikänsäkin puolesta tarkastelujakson aikana. Uudet IV-laitteet ovat vähemmän sähköä käyttäviä ja niillä voidaan poistoilman lämpö ottaa talteen. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän laitteet ovat alkuperäisiä ja välttävässä kunnossa. Varaosien saannin vuoksi on tarkoituksenmukaista uusia laitteet kuitenkin mahdollisimman pikaisesti. 1.3 Sähkötekniikka Sähköteknilliseltä varustelultaan rakennus vastaa rakennusajankohdan 1980-alun normaalia teknillistä tasoa. Leirikeskuksen sähkölaitteiden kunto on pääosin hyvä. Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään hyvin ja isompaa saneeraustarvetta ei sähköasennusten osalla ole. Sähkösuunnitelmat ovat pääosin rakennuksen valmistumisajankohdan mukaisia, vuosien varrella tehdyt muutokset on niihin päivittämättä. 1.4 Välittömästi korjattavat puutteet Äänekosken seurakunnan toisen leirikeskuksen sähkönkulutus on luokkaa 80 kwh/m 3 /a. Rakennus lämpiää sähköllä. Laajaniemen leirikeskuksen yhteenlaskettu öljyn ja sähkönkulutus on noin 110 kwh/m 3 /a eli jonkin verran suurempi. Rakennuksissa on eroja niin rakenteellisesti kuin tekniikankin osalta, mutta tärkeämpi tekijä on kuitenkin käytön määrä. Kiinteistön edelliseen noin 10 vuotta sitten tehtyyn kuntoarvioon verrattuna öljynkulutus on samalla tasolla, mutta sähkönkulutuksessa on tapahtunut hyppäys ylöspäin. 1.7 Kiinteistön PTS-ehdotus Havaitut korjaustarpeet on koottu PTS-ehdotukseksi, joka on tämän raportin liitteenä. Korjaukset on ehdotettu suoritettavaksi vuosien välisenä aikana. Korjausajankohtia voidaan muuttaa, mutta korjaustöiden toteutusjärjestykseen ja rakennus-, lvi- ja sähkötöiden yhteensovittamiseen on kiinnitettävä huomiota. Jos korjausajankohtia siirretään eteenpäin, on mahdollista, että vaurioiden ja rikkoutumisten lisääntyessä korjauskustannukset nousevat. PTS-suunnitelmassa esitetyt summat ovat arvonlisäverottomia (alv 0 %). PTS-ehdotuksessa ei ole otettu huomioon mahdollisia tilamuutos- tai laajennustarpeita, vaan ehdotus perustuu rakennuksen tilojen nykykäytön jatkumiseen. Myöskään normaaleja vuosittaisia huoltotoimenpiteitä ei ole esitetty, eikä niiden kustannuksia arvioitu. Saunan rakenteiden epätasaisen painumisen selvittäminen Päärakennuksen vesikourun korjaaminen tai uusiminen Sähkölaitteistojen määräaikaistarkastus Paloilmoittimen määräaikaistarkastus Valainpylväiden oikaisu Pääkeskuksen irtoliittimien vaihto ja sormisuojan lisäys Ryhmäkeskus ulkokokoukset uusinta ruostevaurioiden takia Pää- ja muiden keskusten edustojen siivous ylimääräisistä tarvikkeista Rikkinäisten valaisinten ja lamppujenkorjaus ja tai uusinta Hälytyksien siirto kiinteistön ulkopuolelle Taulukoissa käytetyt kuntoluokat ovat seuraavat: 1=hyväkuntoinen, uutta vastaava 2=tyydyttävässä kunnossa, ei välitöntä uusimis- tai korjaustarvetta 3=välttävässä kunnossa, uusimis- tai korjaustarve lähivuosina 4=huonokuntoinen, teknisesti vanhentunut, heti korjattava tai uusittava. 1.5 Lisätutkimustarve Saunan vesikaton ja muiden rakenteiden epätavallisen painumisen syy on selvitettävä. Tuvan katossa olevaa palkkia on ilmeisesti tuettu jo aikaisemmin, joten kyseessä saattaa olla rakenteiden alimitoitus tai sitten toteutuksessa on ollut puutteita tai virheitä. Ongelman selvittämiseksi yläpohjarakenteita joudutaan aukaisemaan. 1.6 Energiatalous Rakennuksen sähköenergian kulutuslukemat olivat käytössä vuosilta Myös öljynkulutuslukemat olivat käytettävissä samalta ajanjaksolta. Veden kulutusta ei erikseen arvioitu, sillä osa käyttövedestä tulee omasta kaivosta ohi vesiosuuskunnan verkoston. Lukemia on vaikea verrata, koska vastaavien rakennusten kulutuksia ei ole riittävästi tallennettu. Kulutuslukemat ovat sähkön ja öljyn osalta korkeat, vaikka rakennus on käytössä ainoastaan ajoittain ja käytön painopiste on kesässä. Selkein energiansäästämispotentiaali on ilmanvaihdon lämmöntalteenotossa. Toisaalta käyttö painottuu kesäaikaan, jolloin lämmöntalteenotolla ei ole kovin suurta merkitystä. Päärakennuksen ilmanvaihtolaitteet ovat kuitenkin jo sen ikäiset, että ne joudutaan tarkastelujaksolla uusimaan, jolloin myös energiataloutta saadaan parannettua. Internet Internet

4 KIINTEISTÖN PTS-EHDOTUS YHTEENVETO Lausunto 7 (29) Arvioidut korjauskustannukset (alv 0 %) Välittömät korjaukset (2009) 14 8 % Korjaukset lähitulevaisuudessa ( ) % Korjaukset pidemmällä aikajaksolla ( ) % YHTEENSÄ % Kustannusten jakaantuminen Rakennustekniikka % LVI-tekniikka % Sähkötekniikka % RAKENNUSTEKNIIKAN PTS-EHDOTUS Lausunto 8 (29) Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi luokka arvio D7 Päällysrakenteet Saunarakennuksen pohjoissivun maanpinnan muotoilu m2 1,5 D9 Ulkopuoliset rakenteet D97 Jätesuojan levyttäminen sisäpuolelta 3 10 m2 1 E5 Putkirakenteet E53 Salaojien selvittäminen, dokumentointi ja puhdistus jm 2 F1 Perustukset F13 Keittiön lattiarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan 3 32 m2 4 F2 Rakennusrunko Saunarakennuksen painumien selvittäminen Välittömät korjaukset (2009) Korjaukset lähitulevaisuudessa ( ) Korjaukset pidemmällä aikajaksolla ( ) Sähkötekniikka LVI-tekniikka Rakennustekniikka F3 Julkisivut F31 Saunarakennuksen ulkoseinien maalaaminen m2 2,5 F32 Dsaunan ikkunoiden maalaus 3 15 m2 1,5 F33 Ovien maalaaminen ja kunnostaminen (10 kpl) 3 20 m2 3 F34 Katoksen teräsosien maalaaminen 3 2 F4 Yläpohjarakenteet F41 Vuotavan räystäskourun korjaaminen 4 0,5 F41 Saunan vesikatteen uusiminen m2 10 F41 Pää- ja majoitusrakennusten katteiden maalaaminen m2 13,5 F5 F6 Täydentävät sisäosat Välioven karmin kiinnittäminen 4 0,5 Keittiön kalusteiden uusiminen 2 8 Tilojen pintarakenteet Majoitusrakennuksen majoitushuoneiden lattiapinnoitteiden uusiminen m2 9 Saunarakennuksen saunojen paneelaus ja lauteiden uusiminen 2 2 kpl 8 Rakennustekniset työt yhteensä Internet Internet

5 Lausunto 9 (29) Lausunto 10 (29) LVI-JÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi luokka arvio G1 Lämmitysjärjestelmät Kattilan, savupiipun ja öljysäiliön uusiminen varusteineen brm3 25 Uusimatta olevien termostaattisten patteriventtiilien uusi- 40 kpl/ minen ja lämmitysverkoston tasapainottaminen kem2 5 G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät 2 G3 G4 Ilmastointijärjestelmät Päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen 3 2 m3/s 45 Kattila- ja IV-konehuoneiden ylilämpöpuhaltimien asennukset 4 yht. 2 kpl 1,5 Kylmätekniset järjestelmät Kompressorilauhdutinyksikön ja höyrystimien uusiminen 3 1 erä 3 G7 Palontorjuntajärjestelmät 2 LVI-työt yhteensä SÄHKÖJÄRJESTELMIEN PTS-EHDOTUS Raportin Toimenpide-ehdotukset Kunto- Määrä- Kustannusarvio (x 1000 Eur) ja ehdotettu ajankohta 2019 koodi H1 luokka arvio ALUESÄHKÖISTYS Pihavalaistus 2 ERÄ H2 KYTKINLAITOKSET JA JAKOKESKUKSET 3 ERÄ ulkokoontumistilan ryhmäkeskus 5 ERÄ 3 H4 JOHDOT JA VARUSTEET 2 ERÄ Pistorasioiden kytkimien lisäys ja uusinta 1 1 H5 VALAISIMET 3 ERÄ Valaistuksien uusinta ja huolto H6 SÄHKÖLÄMMITTIMET JA LVV 2 ERÄ 1 1 H7 ERITYISJÄJESTELMÄT ERÄ Turvavalaistusjärjestelmien uusinta ja huolto 2 ERÄ 2 J2 TV-ANTENNIJÄRJESTELMÄ 2 ERÄ 1 J4 ATK-JÄRJESTELMÄT 2 ERÄ J5 PALOILMOITUSJÄRJESTELMÄ 2 ERÄ J6 RAKENNUSAUTOMAATIO 4 ERÄ 7 1 Hälytyksensiirtolaitteen asennus 1 Sähkötyöt yhteensä KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA 2.1 Peruskuntoarvion laatijat ja yhteystiedot Rakennustekniikka Yhteyshenkilö: Riku Hagman PL Jyväskylä puh: fax: LVI-tekniikka Yhteyshenkilö: Martti Nuuttila PL Jyväskylä puh: fax: Sähkötekniikka Yhteyshenkilö: Kyösti Koskela PL Jyväskylä puh: fax: Perustietoja kartoitettavasta kiinteistöstä Kiinteistön nimi: Kiinteistön osoite: Valmistumisajankohta: 1980 Rakennusten määrä: Kerrosluku: Liimattalantie 575, Äänekoski 4 kappaletta 1 kerros Kerrosala yhteensä: 920 kem 2 Tilavuus yhteensä: brm 3 Kiinteistön huolto: Seurakunnan oma Rakennuksen laajuustiedot on saatu tilaajan luovuttamista piirustuksista ja muista asiakirjoista. Internet Internet

6 Lausunto 11 (29) Lausunto 12 (29) 2.3 Käytettävissä olleet asiakirjat Arkkitehtipiirustuksia Rakennesuunnitelmia LVI-suunnitelmia Sähkösuunnitelmia Kuntoarvioraportti vuodelta Tilaajalta saatiin lisäksi öljyn, sähköenergian ja veden kulutuslukemat. 2.4 Huoltotoimen, siivouksen ja kiinteistön käytön arviointi Kiinteistökierroksella ei tehty huomioita puutteellisesta tai säännönmukaisesti laiminlyödystä kiinteistönhoidosta tai siivouksesta. Päärakennuksen vesikouruissa oli jonkin verran roskia ja likaa. LVI-hälytykset eivät tällä hetkellä rakennuksen ollessa tyhjillään välity minnekään. Hälytysten siirto huoltomiehelle teletekniikan avulla nopeuttasi häiriötilanteisiin puuttumista. 2.5 Sisäolosuhteisiin, ympäristöriskeihin ja turvallisuuteen liittyvät havainnot Kiinteistökierroksen aikana ei havaittu normaalista poikkeavaa sisäilman laadussa. Rakennusten ilmanvaihtojärjestelmä on saunaa lukuun ottamatta osittain ilmanvaihto-ominaisuuksiltaan että energiatehokkuudeltaan puutteellinen. Majoitusrakennuksen ilmanvaihto voi aiheuttaa ongelmia. Korvausilma tulee suoraan ulkoa ja on talvisaikaan kylmää ja aiheuttaa vedon tunnetta. Koska tuloilmaventtiilien tukkiminen on suhteellisen helppoa, voi sitäkin tapahtua. Silloin seurauksena on korvausilman tuleminen rakenteiden läpi. Kesäaikaan venttiilien kautta tulee esim. siitepölyä, sillä ko. venttiilien suodatustaso on heikohko. Päärakennuksessa lämpöenergiaa menee hukkaan, sillä lämmöntalteenottoa ei ole. Rakennuksen teräsrakenteinen öljysäiliö sijaitsee maan alla. Säiliö on tarkastettu edellisen kerran vuonna 2008 ja seuraava tarkastus on vuonna Tarkastuksessa säiliössä ei havaittu puutteita. Jätesuojasta puuttuu valaistus. Piha-alueen valaistus on varsinkin pihan reuna-alueilla ja paikoitusalueella vähäinen. 2.6 Kosteusvaurioihin liittyvät havainnot Kuntoarvion yhteydessä suoritettiin aistinvaraisia kosteusteknisiin seikkoihin liittyviä havaintoja. Havaintoja täydennettiin pintakosteusosoittimen avulla. Rakennuksissa on jo aikaisemmin korjattu vesivuotoja ja pesuvesien aiheuttamia vaurioita. Päärakennuksen katossa oli ollut vuotoja heti rakennuksen valmistumisesta lähtien. Vesikate on uusittu (vanha uuden katteen alla) ja ilmeisesti vuotojälkiä on korjattu, koska niitä ei enää ollut havaittavissa. Majoitusrakennuksien pesutilojen lattioissa ja myös käytävillä oli suihkuvesien leviämisestä syntyneitä vaurioita. Tiloissa tehtiin tutkimuksia vuonna 2006 ja vaurioituneet rakenteet on sen jälkeen korjattu. Tiloissa ei nyt ollut havaittavissa normaalista poikkeavaa. Saunarakennuksen pesutilojen pintarakenteet on uusittu muutama vuosi sitten ja uudet pinnat on toteutettu nykyajan vesieristeitä käyttäen. Isomman saunan pesuhuoneen saunan puoleisen lattiakaivon ympärillä oli pienialainen alue, jossa oli jonkin verran kohonnutta kosteutta. Pinnoite oli kuitenkin kiinnialustassaan, eikä pinnoitteessa havaittu vaurioita tmv. Kyseessä on todennäköisesti jo aikaisemmin ennen pinnoitteen uusimista syntynyt kostuminen. Ko. havainto ei johda toimenpiteisiin, mutta tilannetta on syytä seurata. Internet 2.7 Asbesti Rakennus on tehty ajankohtana, jolloin asbestipitoisia rakennusmateriaaleja ei enää juurikaan ollut käytössä. Asbestin käyttö suomalaisissa rakennusmateriaaleissa loppui kuitenkin vasta vuonna Tyypillisiä rakennusajankohdan asbestia sisältäviä materiaaleja olivat kuitusementtilevyt ja vinyyliasbestilaatat. Näitä molempia tuotteita voi olla kaikissa kiinteistön rakennuksissa. Rikkinäisiä materiaaleja ei havaittu. Ennen suurempaa korjaustyötä, esim. päärakennuksen lattiapinnoitteiden uusimista, on syytä tarkistaa materiaalien mahdollinen asbestipitoisuus. LVI-laitteissa ei asbestipitoisia materiaaleja havaittu. 2.8 Kulutuslukemat Lämpöenergia Seuraavassa taulukossa esitetään öljyn kulutuslukemat vuosilta 2007 ja Öljyn määrä on muutettu lämpöenergiaksi kertomalla litramäärä 10 ja olettamalla, että kattilalaitoksen vuosihyötysuhde on 0,89 (RakMK D5) Öljyn kulutus, l/a Lämpöenergian kulutus, MWh/a 257,3 299,3 Normitettu kulutus, MWh/a Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 80,3 102,8 Kiinteistön lämpöenergiankulutuksessa on tarkasteluvuosien välillä suuri ero. Tälle ei ole muuta selitystä kuin kiinteistön käytön määrä. Koska kulutus on laskettu öljysäiliön täytön mukaisesti, osa erosta voi selittyä sillä. Aikaisemmassa kuntoarviossa öljynkulutus oli jonkin verran alhaisempi. Vastaavaa kiinteistöä ei Motivan ominaiskulutustaulukoista suoraan löydy. Suunnilleen verrattavissa olevien rakennusten (asuntolarakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, muut kokoontumisrakennukset) lämpöenergian keskikulutus on luokkaa 50 kwh/rm 3. Tähän verrattuna lämpöenergian kulutus on korkeahko. Kun otetaan huomioon, että rakennus ei ole koko ajan käytössä, korostuu korkea kulutus entisestään. Toisaalta rakennukset ovat koko ajan lämpiminä, mutta esim. lämpimän käyttöveden kulutus ei ole jatkuvaa. Suurimpana syynä melko korkeisiin kulutuslukemiin on pidettävä ilmanvaihtoa, joka ei ota lämpöenergiaa talteen, vaan puhaltaa sen suoraan ulos. Toisaalta talvisaikaan, jolloin lämmöntalteenoton tarvetta olisi, ei ilmanvaihto ole koko aikaa päällä. Myös rakennusten vaipoilla on osuutensa asiaan, sillä niiden eristyspaksuudet eivät ole kovin isot. Tästä esimerkkinä se, että päärakennuksen takkahuoneen ulkoseinien eristystä on parannettu. Sähköenergia Seuraavassa taulukossa esitetään sähköenergian kulutustiedot vuosilta Mitattu kulutus, MWh/a 65,0 67,7 Ominaiskulutus, kwh/rm 3 a 19,7 20,5 Kiinteistön sähköenergiankulutuksessa ei tarkastelujaksolla ole tapahtunut suurta muutosta. Ominaista kiinteistön sähkönkulutukselle on se, että kulutus on kesäkuukausina liki kaksi kertaa suurempi kuin talvikuukausina. Tämä johtuu täysin kiinteistön käytön painottumisesta kesäaikaan. Suunnilleen verrattavissa olevien rakennusten (asuntolarakennukset, uskonnollisten yhteisöjen rakennukset, muut kokoontumisrakennukset) ja sähköenergian keskikulutus on luokkaa 15 kwh/rm 3. Tähän verrattuna sähköenergian kulutus on hieman korkeampi. Jos otetaan huomioon se, että rakennus ei ole koko aikaa käytössä, niin korkea kulutus vain korostuu. Internet

7 Lausunto 13 (29) Lausunto 14 (29) Vesi Kiinteistön vedenkulutusta ei erikseen arvioitu, sillä vesimittarin kautta menee vettä ainoastaan päärakennukseen. Asuntolan ja saunan vesi tulee edelleen käytössä olevasta kaivosta. Asuntolan ja saunan vedenkäyttö on kuitenkin erittäin runsasta verrattuna päärakennuksen veden käyttöön, mikä koostuu pääasiassa keittiön kulutuksesta. 3. RAKENNUSTEKNIIKAN KUNTOARVIO D6 Viherrakenteet Rakennusten ympärillä on melko pienipinta-alaisia nurmialueita. Melko pian rakennusten vierustoilta alkaa luonnonvarainen luonto. Nurmialueet ovat tyydyttävässä kunnossa ja riittävät hyvin nykykäyttöön. Varsinaisia istutuksia ei juurikaan ole. Päärakennuksen päädyssä asunnon kohdalla on joitain pensaita. Rakennuksia ympäröivässä metsässä ei havaittu lahoja tai muuten vaurioituneita puita, mitkä voisivat aiheuttaa vaaraa rakennuksille. Muutoinkin puut sijaitsevat riittävän kaukana rakennuksista saunarakennusta lukuun ottamatta, missä voisi muutaman puun kaataa. Vesikatolle kertyy neulasia ja lehtiä, jotka aiheuttavat vesikourujen tukkeutumista. Tarkastushetkellä kattopinnat ja vesikourut olivat puhtaat. Pinta- ja sadevesien poisto Rakennukset sijaitsevat melko tasaisilla kohdilla tonttia. Saunan luona maanpintaa viettää jonkin verran kohden rakennusta ylärinteen puolella. Pintavesien poisto on järjestetty kallistusten avulla. Lisäksi päärakennuksen eteen on asennettu sadevesikaivo. Aikaisemmin päärakennuksen ympäristössä maanpinta oli melko paljon korkeammalla, jopa niin, että julkisivujen lautaverhous oli miltei kiinni maanpinnassa. Kattovedet on pääsääntöisesti johdettu pois rakennusten läheisyydestä joko kaivojen ja putkien avulla tai sitten käyttämällä loiskekiviä. Kattovesikaivot on asennettu rakennuksen valmistumisen jälkeen, eikä niiden toiminnassa havaittu puutteita. Saunarakennuksen pohjoissivun maanpinnan muotoilu D7 Päällysrakenteet D72.1 Sorapäällysteet Kulkutiet rakennusten ympärillä ja rakennusten välillä ovat sorapintaiset. Niiden kunnossa ei havaittu huomautettavaa. Todennäköisesti rankkasateet aiheuttavat urien syntymistä, mutta ne helppo korjata. Routimisen aiheuttamia muodonmuutoksia ei havaittu. D72.2 Betonipäällysteet Pää- ja majoitusrakennuksen välissä on katettu käytävä, jonka on pinnoitettu betonilaatoilla. Laatat on mitä ilmeisimmin valettu paikanpäällä. Laattojen väleissä on syrjälleen asennettuja lautoja. Betonilaatoissa on jonkin verran koloja ja muita epätasaisuuksia, mutta laattojen välille ei ole syntynyt tasoeroa. Laatoitus on kallistettu siten, että sen päälle valuva vesi virtaa pois laattojen päältä. Betonilaatoissa havaitut viat eivät vaikeuta käyttöä. Ei toimenpide-ehdotuksia. D9 Ulkopuoliset rakenteet D97 Jätesuoja Päärakennuksen keittiön puoleisessa päädyssä on vuonna 1981 valmistunut yhdistetty autotalli/jätesuojarakennus. Jätesuojan perustusrakenteet ovat betonia ja kantava runko on puuta. Jätesuojassa ei ole valoa, mikä vähentää rakennuksen käyttöturvallisuutta. Rakennus on puurakenteinen, eikä jätesuojan seinissä ole erillistä suojaverhousta. Suosittelemme vähintään lisäämään levytyksen jätesuojan sisäpintoihin. Jätesuojia uhkaa hyvin usein ilkivallan seurauksena tulipalon vaara. Internet Internet

8 Lausunto 15 (29) Lausunto 16 (29) Jätesuojan sisäpuolen verhoilu esim. luja-levyllä. E5 Putkirakenteet ja johdot E53 Salaojat Kiinteistökierroksen yhteydessä ei tehty havaintoja salaojista. Rakennesuunnitelmien mukaan sellaiset olisi tehty. Rakennuksissa ei tehty sellaisia havaintoja, jotka osoittaisivat, ettei salaojia olisi tai että ne eivät toimisi. Toisaalta tonttialue on kuiva ja maaperä vaikuttaa hyvin vettä läpäisevältä, joten salaojien merkitys ei välttämättä nouse merkittäväksi. Salaojien olemassa olo ja kunto on kuitenkin syytä selvittää ja tarvittaessa salaojat on puhdistettava, korjattava tai uusittava niiden kunnosta riippuen. Salaojat kartoitetaan ja niiden kunto selvitetään. Kunnon perusteella ryhdytään toimenpiteisiin. F1 Perustukset F11 Anturat ja sokkelit Pää- ja majoitusrakennukset on perustettu maanvaraisesti teräsbetonianturoiden varaan. Ulkoseinien perustuksissa anturat ja sokkelit ovat yhtenäistä betonivalua. Perustamissyvyys ei ole kovin korkea. Saunarakennus on perustettu reunavahvistetun betonilaatan varaan. Perustukset on routasuojattu polystyreenieristein. Kantavien väliseinien perustukset ovat jatkuvia seinäanturoita. Pää- ja majoitusrakennuksen sokkeleiden ulkopinnoissa on pystysuuntainen uritus. Näkyvissä perustusrakenteissa ei havaittu halkeamia tai muita vaurioita, mitkä olisivat merkkinä rakenteiden painumisesta tai muista pakkoliikkeistä. Sokkeleiden ulkopinnat ovat maalattuja. Saunarakennuksen sokkelin pinnassa pienemmän saunan pukuhuoneen kohdalla oli härmimistä ja maalipinta on hilseillyt. Hilseilyn aiheuttava ei sisäpuolisen tarkastelun perusteella selvinnyt. Mahdollisesti kyseessä on ennen lattiapinnoitteen uusimista syntyneet vauriot. Jos rakennuksen salaojitusta joudutaan korjaamaan ja siinä yhteydessä sokkeleiden vierustoja kaivetaan auki, tehdään sokkelin pinnoituskorjauksia tarvittavilla osilla. Ei toimenpide-ehdotuksia. F13 Alapohjat Rakennusten alapohjina on maanvarainen betonilaatta. Saunarakennuksen takkahuoneessa on koolattu lautalattia, mutta senkin rakenteen alapuolella on betonilaatta. Pää- ja majoitusrakennuksen betonilaattojen alla on kauttaaltaan lämmöneristys, mikä on toteutettu polystyreenilevyillä. Eristyspaksuutena on kauttaaltaan 70 mm. Saunarakennuksen takkahuoneen osalta ei ole selvyyttä mahdollisesta betonilaatan alapuolisesta eristyksestä, mikä olisi tärkeä rakenteen oikean kosteusteknisen toiminnan kannalta. 70 mm eristyspaksuus on riittävä pitämään lämpötilaeron riittävänä sisäilman ja alapohjan alapuolisen maakerroksen välillä. Lämpötilaeron pienetessä kosteusliike kääntyy sisäänpäin ja tiiviiden lattiapinnoitteiden alle saattaa kertyä kosteutta, mikä aiheuttaa pinnoitevaurioita. Lattiarakenteissa ei havaittu häiritseviä tai käyttöä haittaavia saumoja tai halkeamia keittiön lattiaa lukuun ottamatta. Keittiön laattapintaisessa lattiassa on hiushalkeamia. Halkeamat saattavat ulottua koko rakenteen läpi. Tasoeroa ei ole syntynyt, mutta halkeamista pääsee pieniä määriä pesuvesiä rakenteeseen. Myös keittiön ulko-oven edessä on lohjenneita laattoja. Rakenteen mahdollisesta vesieristyksestä ei ole tietoa. Keittiön lattiarakenne on syytä uusia kokonaisuudessaan, sillä lattian kaadot ovat vähäiset. Tuulikaapin laatoituksessa on lohkemia Keittiön lattiarakenteen uusiminen kokonaisuudessaan. F2 Rakennusrunko Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinien kantavina runkoina on puurankaseinä. Kantavat väliseinät ovat kivirakenteiset. Rakennesuunnitelmissa päärakennuksen kantavat seinät on esitetty puurakenteisina, mutta ne ovat kalkkihiekkakiveä. Kantavia pystyrakenteita on melko paljon, sillä yläpohja on toteutettu palkkirakenteisena, jolloin jännevälit ovat rajalliset. Yläpohjan palkkeina on liimapuupalkit. Primääripalkkeina pitkissä aukoissa on käytetty paikalla tehtyjä vaneriuumaisia palkkeja ja liimapuupalkkeja. Päärakennuksen keskialueen primääripalkit ovat liimapuuta ja ne on asennettu teräksisten RHS-putkien varaan. Pää- ja majoitusrakennusten kantavassa rungossa ei havaittu kantavuuteen tai stabiliteettiin heikentävästi vaikuttavia vaurioita. Molemmissa rakennuksissa räystäissä on pientä lappeen suuntaista taipumaa. Räystäsulokkeet ovat melko pitkä ja käytetty puutavara suunnitelmien mukaan on ainoastaan 50*100 mm 2. Saunarakennus on hirsirakenteinen. Hirret on veistänyt aikanaan Honkarakenne Oy. Ulkoseinät ovat 4 höylähirttä. Hirsien sisäpuolella on mineraalivillalla tehty lämmöneristys. Yläpohja on palkkirakenteinen. Koska vesikaton muotona on aumakatto, on vesikaton ulkotaitteissa melko pitkät palkit. Rakennuksen keskiosalla on korkea tila, minkä yläpohja noudattaa vesikaton muotoa. Rakennuksen seinissä ei havaittu kantavista osilta huomautettavaa, mutta yläpohjassa on tapahtunut epätasaista painumista. Tämä on selkeästi nähtävissä isomman saunaosaston puolella. Lisäksi rakennuksen teknisessä tilassa katon paneelaus ottaa kiinni lämpöputkiin. Saunarakennuksen takkatuvan katossa on palkki, jota mitä ilmeisimmin on vahvistettu rakennuksen valmistumisen jälkeen. Epätasaiset painumat saattavat liittyä tulisijan takana olevaan tiiliseinään, mikä on saattanut muuttua kantavaksi rakenteeksi hirsirungon painuessa ja yläpohjarakenteiden taipuessa. Myös vesikaton pinnassa on havaittavissa painumisen aiheuttamia muodonmuutoksia, vaikka itse vesikate on ehjä. Kaiken kaikkiaan saunarakennuksen yläpohja on rakenteeltaan melko monimutkainen, missä kantavia puurakenteita kulkee eri suuntiin ja rakenteen kantavien osien kuormituksen muuttuminen taipuminen ja painumien seurauksena on mahdollista. Suosittelemme selvittämään epätasaisten painumien syyn. Rakennetta joudutaan avaamaan ja avaukset on järkevintä aloittaa tiiliseinän läheisyydestä. Saunarakennuksen painumien ja rakenteiden taipumien selvittäminen. Internet Internet

9 F3 Julkisivut Lausunto 17 (29) F31 Ulkoseinät Pää- ja majoitusrakennusten ulkoseinät ovat rankorakenteiset. Pystytolppina on käytetty 50x100 mm 2 soiroja. Eristepaksuutena on yhteensä 150 mm ja eristeenä on käytetty mineraalivillaa. Kantavan rakenteen sisäpuolella on 50 mm vaakakoolaus ja 50 mm eristys. Höyrynsulku on suunnitelmien mukaan eristekerrosten välissä. Rakennuksen ulkoseinät on verhottu pääosin vaakasuuntaisella paneelauksella. Rakennuksen päädyissä on pystysuuntainen laudoitus. Julkisivulaudoitus on hyväkuntoinen. Rakennusten vesikattojen pitkät räystäät suojaavat seinäpintoja hyvin. Edellisestä maalauksesta on tuskin enempää kuin 5 vuotta, eikä seinien maalaaminen ole tarpeen tarkastelujaksolla. Keittiön sisäänkäynnin lähellä on alimmassa paneelissa ilmeisesti kiinteistönhoitokoneen aiheuttama halkeama. Maanpinta oli aikaisemmin (10 vuotta sitten) lähempänä julkisivujen alareunoja kuin nyt. Aikaisemman kuntoarvion yhteydessä oli havaittu jopa lahonneita lautoja. Nämä on kuitenkin korjattu, eikä niitä nyt ollut havaittavissa. Myös maanpintaa on alennettu. Saunarakennuksen ulkoseinät on edellisen kuntoarvion mukaan maalattu vuonna Seuraava maalaus on edessä muutaman vuoden kuluttua. PTS-taulukkoon maalaus on ehdotettu suoritettavaksi Saunarakennuksen ulkoseinät maalataan. F32 Ikkunat Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat kiinteitä kolmilasia umpiolasielementtejä. Niihin liittyy erillinen puurakenteinen tuuletusluukku. Ikkunoita on vuosien saatossa uusittu, eikä kartoituskierroksella havaittu rikkoutuneita tai muuten vaurioituneita (esim. huurua lasien välissä.) Lasien välinauhassa olevien merkintöjen mukaan ikkunoita on uusittu ainakin vuonna 1997 tai Ikkunoiden karmien puuosat on maalattu samanaikaisesti ulkoseinien kanssa ja maalaukset ovat hyväkuntoiset. Myös ikkunapellit on uusittu. Saunarakennuksen ikkunat ovat ns. msk-ikkunoita, missä kaikki kolmelasisia ovat omassa puupuitteessaan. Myös saunarakennuksessa on erilliset tuuletusluukun ikkunoiden vierellä. Ikkunoiden ulkopuolet on maalattu ulkoseinien sävyyn. Muutoin ikkunoiden puuosat ovat kuultokäsiteltyjä. Saunan ikkunat ovat hyväkuntoiset, mutta ulommat puitteet ja karmien osat on syytä maalata yhdessä ulkoseinien kanssa. Myös ikkunapellit kaipaavat udelleen maalaamista. Saunan ikkunoiden ulkopuolinen maalaus. F33 Ulko-ovet Pää- ja majoitusrakennuksen pääulko-ovet ovat teräs/lasirakenteisia. Lasituksena on kaksinkertainen umpiolasi. Muut ovet ovat puurakenteisia. Ovien toiminnassa ei havaittu normaalista poikkeavaa, mutta ne tulevat vaatiman huoltoa tarkastelujakson aikana. Ovien maalauksen yhteydessä on syytä uusia tiivistykset. Saunan ulko-ovet ovat puurakenteiset. Niiden maalaus on syytä suorittaa ulkoseinien ja ikkunoiden maalauksen yhteydessä. Samalla on syytä uusia ovien tiivistys. Lausunto 18 (29) F34 Katokset Pää- ja majoitusrakennuksen välillä on teräsrakenteinen katos. Katoksen pilarit ja palkit ovat maalattu teräsputkipalkkia ja vesikatteena on profiilipelti. Pelti on kantavaa, joten erillisiä ruoteita ei ole. Katos on päällisin puolin päällisin puolin hyväkuntoinen, mutta teräsosat joudutaan maalaamaan tarkastelujakson aikana. Katon ongelmana on se, että sen taitekohta ei ole tiivis ja erisuuntaisten peltien välistä pääsee valumaan vettä alas betonilaatoitukselle. Lisäksi pellit ovat melko vaakasuorassa asennossa, joten katteen päälle kertyy helposti neulasia ja lehtiä, sillä ne eivät huuhtoudu alas veden mukana. Katoksen teräsosat maalataan. F4 Yläpohjarakenteet F41 Yläpohja Pää- ja majoitusrakennusten yläpohjan kantavan rakenteen muodostaa puupalkit. Palkkeina on käytetty massiivipuuta, liimapuuta ja vaneriuumaisia palkkeja. Päärakennuksen keskialueella yläpohjan palkit ovat vesikatteen suuntaiset. Muutoin palkit ovat vaaka-asennossa ja niiden päälle on asennettu paikalla tehdyt kattotuolit. Lämmöneristeenä on käytetty mineraalivillaa ja sitä on lisätty yläpohjiin puhallettavassa muodossa. Vesikatot ovat muodoltaan ns. aumakattoja. Alkuperäinen vesikato oli tehty suoraprofiilisesta pellistä ilman aluskatetta. Päärakennuksen lämmönjakohuoneen vesikatteena on bitumihuopa ja katto oli tasainen, mutta vesikatteen uusimisen yhteydessä sen muoto muuttui. Uusi konesaumattu peltikate asennettiin pää- ja majoitusrakennuksiin 2000-luvun alussa. Katteen uusiminen selvästi ennen vanhan katteen elinkaaren päättymistä johtui vanhaa katetta jo uudesta vaivanneiden vuotojen vuoksi. Vuotojen syitä on mahdotonta arvioida, mutta aluskatteettomuudella lienee ollut vaikutusta asiaan. Katteiden uusimisen jälkeen ei ongelmia ole ollut. Vanhoja vuotojälkiä ei ollut näkyvissä. Ne on ilmeisesti korjattu katteen uusimisen yhteydessä, sillä aikaisemmassa kuntoarviossa oli mainintoja useista näkyvistä vuotojäljistä. Korjausten laajuudesta ei ole tietoa. Peltikaton maalaus on vielä hyväkuntoinen, mutta uuteen maalaukseen on syytä valmistautua tarkastelujakson lopulla. Normaali konesaumatun pellin maalausväli on noin vuotta. Lappeiden alareunoissa on vesikourut. Kouruissa oli jonkin verran puiden neulasia ja muita roskia, mitkä estävät veden virtaamisen syöksytorville. Päärakennuksen itäsivulla on räystäskourussa vuoto, joka tulisi korjata. Vesikate on varustettu tarpeellisilta osiltaan lumiestein, jotka on asennettu pellin saumoihin puristamalla, ei pellin läpi. Saunan yläpohjan rakenteet ja sen ongelmat on käsitelty tarkemmin kohdassa F2. Myös saunan yläpohjan lämmöneristystä on lisätty myöhemmin puhallusvillalla. Saunan vesikatteena on bitumihuopa. Kate on alkuperäinen eli sillä on ikää jo miltei 30 vuotta. Vesikatossa ei ole ollut vuotoja. Katteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi tarkastelujakson puolenvälin jälkeen. Saunan katolla oli melko vähän roskia ja myös räystäskourut olivat puhtaat. Vinojen sisäkattojen ongelmana on usein puutteellinen tuuletus. Tuuletusväli eristeen ja vesikatteen välissä on liian pieni ja tuuletus rakenteen yläpäässä ei toimi. Saunarakennuksen katon harjalle on tehty sola, mihin on kiinnitetty tuuletusputket tuuletuksen varmistamiseksi. Pääja majoitusrakennuksissa ei tällaista järjestely ole, mutta myöskään tuuletuksen puutteellisuuden aiheuttamia ongelmia ei havaittu. Ovet maalataan ja tiivistykset uusitaan. Internet Internet

10 Lausunto 19 (29) Lausunto 20 (29) Vuotavan räystäskourun korjaaminen Saunan vesikatteen uusiminen Pää- ja majoitusrakennusten katteiden maalaaminen. F5 Täydentävät sisäosat Rakennusten sisällä on sekä kantavia että jäykistäviä väliseiniä. Jäykistäviä sieniä ovat rakennuksen pituus- ja poikittaissuuntaiset tiiliseinät. Muut seinät ovat ei-kantavia, mutta niilläkin saattaa olla rakennusrunkoa jäykistävä tehtävä. Väliseinät ovat pääsääntöisesti tiilirakenteisia. Päärakennuksen asunto-osassa on kaksi erillistä asuinhuonetta, joiden väliseinät muihin tiloihin on tehty käyttäen tupla-muurausta ääneneristyssyistä. Saunarakennuksen väliseinät ovat pääosin hirttä. Väliovet ovat alkuperäisiä puurakenteisia laakaovia. Tuulikaappien ovet ovat teräs- ja lasirakenteisia ovia. Osastoivia väliovia ei ole. Väliovet ovat tyydyttävässä kunnossa, eikä niissä havaittu muita vaurioita kuin joitain pieniä käytöstä aiheutuneita kolhuja. Asunnon toisen erillisen asuinhuoneen välioven karmi on irronnut paikoiltaan. Ovi on melko raskas, sillä se on ns. db-ovi. Karmit tulisi kiinnittää uudelleen. Keittiön kalusteet ovat melko kuluneet ja kärsineet esim. pesuvesistä. Ne on uusittava keittiön lattian korjauksen yhteydessä. Välioven karmin kiinnittäminen Keittiön kalusteiden uusiminen. F6 Sisäpuoliset pintarakenteet Päärakennuksen pintarakenteet ovat pääosin alkuperäisiä ja edelleen käyttökelpoisia, vaikkakin jonkin verran nukkavieruja. Asunnossa on tehty korjaustöitä, mm. keittiön kalusteita on uusittu ja lattioihin on asennettu laminaattia. Rakennuksen pinnoitteina on käytetty erilaisia muovipinnoitteita, keraamista laattaa ja tiililaattaa. Rikkinäisiä pinnoitteita ei juurikaan ole keittiön lattialaatoitusta lukuun ottamatta. Lattiapinnoitteilla on ikää pian 30 vuotta ja sen on lähellä esim. muovimattojen elinkaaren loppua. Päärakennuksen osalta ei pakottavaa tarvetta uusia lattiapinnoitteita ole kuin keittiön osalla. Asunto on niin vähäisessä käytössä, ettei sen pintoja ole tarvetta uusia. Majoitusrakennuksessa käytävien ja märkätilojen pinnat on uusittu ja ne ovat uudenveroiset. Majoitushuoneiden lattiapinnoitteet ovat alkuperäisiä muovimattoja. Niissäkään ei havaittu suurempia vaurioita, mutta kovan käytön ja viihtyisyyden vuoksi ehdotetaan ne uusittaviksi tarkastelujaksolla. Saunarakennuksen pesutilat on remontoitu äskettäin ja ne ovat hyväkuntoiset. Saunojen paneelaukset ja lauteet ovat myös edelleen hyväkuntoiset, mutta kovasta käytöstä johtuen jouduttaneen nekin uusimaan tarkastelujakson loppupuolella. Keittiön lattiapinnoite uusitaan (kustannus otettu huomioon kohdassa F13) Majoitusrakennuksen asuinhuoneiden lattiapinnoitteiden uusiminen Saunarakennuksen saunojen paneelausten ja lauteiden uusiminen. 4. LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO G1 Lämmitysjärjestelmät Kaikkien rakennuksien lämmittäminen tapahtuu kevytöljykattilalaitoksella, joka sijaitsee päärakennuksen kattilahuoneessa. Majoitusrakennukseen ja saunalle lämpö johdetaan maan alla sijaitsevissa eristyselementeissä olevilla teräksisillä lämpöjohdoilla. Tiloissa ovat vesipatterit ikkunoiden alla. Majoitus- ja saunarakennuksien lämpötilaa on pudotettu talvisin, jos niissä ei ole ollut käyttöä. G11 Lämmöntuotanto Kevytöljykattilana on Högfors 121 vuodelta Kattilan teho on 340 kw. Kattila on alkuperäinen ja sen vaihto on ajankohtainen niin ikänsä kuin hyötysuhteen takia tarkastelujakson aikana. Savupiippuna on erillinen teräksinen piippu, joka on ilmeisesti alkuperäinen. Piippu kannattaa uusia kattilan uusinnan yhteydessä. Kevytöljypoltin on Bentone B 40-2 Sarja 2 vuodelta Polttimen tehoalue on 9,5-29,5 kg/h. Poltin kannattaa uusia kattilan uusinnan yhteydessä. Kerran vuodessa nuohotaan kattila ja piippu sekä huolletaan ja säädetään öljypoltin. Teräksinen öljysäiliö (10 m³) on maassa ja se on puhdistettu ja tarkastettu v ja se on tyydyttävässä kunnossa. Säiliö kannattaa uusia kattilan uusimisen yhteydessä. Lämpimän käyttöveden siirrin on kattilan yhteydessä ja sen 3-tiesekoitusventtiili automatiikkoineen on uusittu hiljattain. Päärakennuksen IV-konehuoneessa on sähkökäyttöinen vesivaraaja, jolla lämmitetään vesiosuuskunnan toimittama vesi. Jokaisella rakennuksella on oma sekoituskytkentä patteriverkostolleen. Päärakennuksen sekoituskytkentä sijaitsee kattilahuoneessa, majoitusrakennuksen sisäänkäynnin kaapissa ja saunan saunarakennuksen teknisessä varastossa. Päärakennuksen tuulikaapissa on kierrätysilmalämmityspuhallin. G12 Lämmönjakelu Lämmitysjärjestelmän pumput ovat Kolmeks-merkkisiä ja muuten alkuperäisiä paitsi kattilahuoneessa oleva pääkiertopumppu on uusittu v. 2008, IV-konehuoneessa oleva IVkiertopumppu v ja saunalla oleva saunan kiertopumppu muutama vuosi sitten. Lämmitysjärjestelmän paisunta-astiat ovat alkuperäisiä ja vielä toimintakunnossa. Putket ovat teräsputkia ja silmämääräisesti arvioituna tyydyttävässä kunnossa eikä niissä ole ilmennyt ongelmia käyttöhenkilökunnan mukaan. Sulkuventtiilit ovat pääosin pallosulkuventtiileitä, joista osa on uusittu. G13 Lämmönluovutus Lämmönluovuttimet ovat pääasiassa teräslevypattereita. Pattereiden kunto on silmämääräisen tarkastelun perusteella hyvä. Termostaattisista patteriventtiileistä on osa vielä vanhoja ilman esisäätömahdollisuutta olevaa mallia ja osa uusittu, jotka voidaan esisäätää. Uusimatta olevat venttiilit on syytä uusia lähivuosina. Internet Internet

11 Lausunto 21 (29) Lausunto 22 (29) G14 Eristykset Päärakennuksessa putket ovat eristetty villakouruilla ja päällystetty näkyviltä osiltaan sinkityllä pellillä. Majoitus- ja saunarakennuksissa putket ovat eristetty villakouruilla ja päällystetty näkyviltä osiltaan muovipinnoitteella. Maaosuuksilla putket ovat eristyselementissä. Eristykset ovat silmämääräisesti tyydyttävässä kunnossa. Kattilan, öljypolttimen, savupiipun ja öljysäiliön uusiminen varusteineen tarkastelujakson alkupuolella Vanhojen termostaattisten patteriventtiilien uusiminen ja lämmitysverkoston tasapainottaminen. G2 Vesi- ja viemärijärjestelmät Kiinteistöllä on oma porakaivo, jonka vettä käytetään majoitus- ja saunarakennuksissa. Kiinteistö on myös liitetty alueelliseen vesiosuuskuntaan, jonka vettä käytetään päärakennuksessa. Kiinteistön jätevedet johdetaan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Lämmin käyttövesi tuotetaan majoitusrakennukselle kattilan yhteydessä olevalla lämmönsiirtimellä ja saunarakennukselle saunan varastotilassa olevalla lämmönsiirtimellä. Päärakennuksen osuuskunnan vesi lämmitetään IV-konehuoneessa olevalla sähkövaraajalla. G21 Vedenkäsittelylaitteet Kaivoveden pumppu on porareiässä ja alkuperäinen galvanoitu painesäiliö 1000 dm 3 on päärakennuksen IV-konehuoneessa. Painesäiliön vastapainetta säädetään ilmakompressorilla. Ennen kuin painesäiliöjärjestelmää uusitaan, kannattaa harkita kaiken veden ostamista vesiosuuskunnalta. Kattilan yhteydessä oleva lämpimän käyttöveden siirrin kannattaa uusia kattilan uusimisen yhteydessä. Saunan lämpimän käyttöveden siirrin on uusittu v ja se on tyydyttävässä kunnossa. Päärakennuksen osuuskunnan veden sähkökäyttöinen varaaja 600 dm 3 on lähes uusi ja hyvässä kunnossa. Käyttöveden kierrätyspumput ovat tyydyttävässä kunnossa. G22 Vesijohtoverkosto Vesiosuuskunnan vesimittari sijaitsee päärakennuksen IV-konehuoneessa ja sen liitosventtiilien kunto on tyydyttävä. Kylmävesiputki vesiosuuskunnan liitospaikasta vesimittarille on muovia samoin kuin rakennuksien väliset kylmävesiputket. Muut vesijohtoputket ovat kuparia ja ne on asennettu rakennuksien sisällä vaihdettaviksi joko alas lasketun katon yläpuolelle, seinäkoteloon tai seinien pintaan. Maaosuuksilla lämminvesiputket sijaitsevat eristyselementeissä. Kiinteistökäynnillä nähdyn ja kuullun perusteella vesijohdot varusteineen ovat tyydyttävässä kunnossa. G22.1 Lämpimän käyttöveden verkostoon kytketyt lämmityslaitteet Lämpimän käyttöveden kiertoverkostoon on kytketty sosiaalitiloissa käyttövesipattereita ja kuivaustelineitä ja ne ovat hyvässä kunnossa. Lämpimän käyttöveden kiertoverkoston säädössä on huomioitava se, että veden lämpötila on pidettävä vähintään + 50 C, jotta estetään bakteerien( esim. legionella ) kasvu. G23 Jätevesien käsittely G23.3 Rasvanerottimet Rakennuksen ulkopuolella on maahan asennettu rasvanerotinkaivo, joka tyhjennetään n. kerran vuodessa. Erotin on toiminut hyvin. G23.4 Viemäripumppaamot Kaikkien rakennusten jätevedet johdetaan viettoviemäreillä saunan vieressä olevaan jätevesipumppaamoon, josta jätevedet pumpataan vesiosuuskunnan viemäriverkostoon. Pumppaamo on rakennettu v. 2007, jolloin kiinteistö liittyi viemärillään vesiosuuskuntaan. G24 Viemäriverkostot Viemärit ovat muoviviemäreitä. Verkosto on tuuletettu tuuletusviemäreillä, jotka ovat rakennettu jokaisen rakennuksen vesikatolle. Viemäriverkosto on käyttöhenkilökunnan mukaan toiminut hyvin. G25 Vesi- ja viemärikalusteet Vesikalusteet ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja termostaattisia yksi-ote -sekoittajia. Saunalle on kerran uusittu kaikki suihkut. Samoin majoitusrakennuksen suihkut on uusittu v Viemärikalusteet ovat osin alkuperäisiä ja osin uusittuja. Kaiken kaikkiaan vesi- ja viemärikalusteet ovat joko tyydyttävässä tai hyvässä kunnossa. G26 Eristykset Eristykset ovat tehdyt samalla periaatteella kuin lämpöjohdoissakin ja ne ovat tyydyttävässä kunnossa. Ei toimenpide-ehdotuksia. G3 Ilmastointijärjestelmät Päärakennuksessa on pääosin koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä ilman lämmöntalteenottoa; asuinhuoneissa on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä. Majoitusrakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihtojärjestelmä, jossa korvausilma otetaan korvausilmaventtiileillä. Saunarakennuksessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä lämmöntalteenotolla. Saunarakennuksessa ilmanvaihtokoneita on kaksi, yksi korkean tilan molemmin puolin. Ilmanvaihdon käyntiaikoja muutetaan käytön mukaan. G31 Ilmastointikoneet Päärakennus: Tuloilmakoneen vaikutusalue on koko rakennus lukuun ottamatta asuinosaa. Kone sijaitsee IV-konehuoneessa ja on alkuperäinen Aerator HEB ( ); ilmamäärä 1,75/ 0,875 m 3 /s. Poistoilmanvaihto on toteutettu neljällä vesikatolla olevalla huippuimurilla seuraavasti: - keittiö 1,10/ 0,55 m3/s - sali 0,50/ 0,25 m3/s - takkahuone- ja WC-tilat 0,28/ 0,13 m3/s - asuinosa 0 0,14 m3/s Internet Internet

12 Lisäksi takkahormin päässä on takkaimuri. Lausunto 23 (29) Takkaimuria lukuun ottamatta päärakennuksen ilmanvaihtokoneet ovat ikänsä puolesta tulleet tiensä päähän ja ne on uusittava tarkastelujakson aikana. Ilmanvaihtojärjestelmä on suunniteltava niin, että poistoilmasta voidaan lämpöä ottaa talteen. Majoitusrakennus: Poistoilmanvaihto on toteutettu kahdella vesikatolla olevalla säädettävällä huippuimurilla ja korvausilma otetaan majoitushuoneiden ulkoseinien yläosaan rakennetuilla korvausilmaventtiileillä. Toinen huippuimuri ja korvausilmaventtilit ovat uusittu noin v. 2005, joten laitteet ovat tyydyttävässä kunnossa. Sauna: Rakennuksessa on kaksi IV-konetta (ns.omakotikoneita, Fläkt/ RDAA), joissa on lämmöntalteenottokuutiot. Koneiden ilmamäärät ovat dm3/s ja niitä voidaan ohjata lämmönjakohuoneessa sijaitsevilta tyristoreilta. Ullakolla sijaitseva kone vaikuttaa suurempaan saunatilaan ja lämmönjakohuoneessa sijaitseva kone pienempään saunatilaan. Koneet ovat tyydyttävässä kunnossa. Lausunto 24 (29) Laitteet ovat alkuperäisiä ja kunnoltaan välttävässä kunnossa. Tarkoituksenmukaista kuitenkin olisi uusia laitteet mahdollisimman pikaisesti, koska kylmäainesäädöksien ja iän vuoksi on varmasti vaikea saada sopivia varaosia laitteisiin. Samalla toteutuisi valtioneuvoston asetus otsonikerrosta heikentäviä aineita ja eräitä fluorihiilivetyjä sisältävien laitteiden huollosta sekä huoltotoimintaa ja jätehuoltoa suorittavien pätevyysvaatimuksista /1187 tässä kiinteistössä. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän kompressori-lauhdutinyksikön ja höyrystimien uusiminen. G7 Palontorjuntajärjestelmät Kiinteistössä on käsisammuttimia, joiden tarkastus ja huolto tehdään kahden vuoden välein. Ei toimenpide-ehdotuksia. Ilmanvaihtokoneet huolletaan ja suodattimet uusitaan n. kerran vuodessa. Päärakennuksen kattilahuoneesta ja IV-konehuoneesta puuttuvat ylilämmön tuuletuspuhaltimet, josta seurauksena on varsinkin kesäaikaan tilojen korkeat lämpötilat. G33 Kanavistot Kanavat ovat pääasiassa pyöreitä sinkittyjä kierresaumakanavia; keittiössä osa kanavista on sinkitystä teräslevystä tehtyjä suorakaidekanavia. Kaikkien rakennusten IV-kanavat on puhdistettu viimeksi vuonna Nykyisten viranomaismääräysten mukaan tällaisen kiinteistön ilmanvaihtokanavat tulee puhdistaa vähintään viiden vuoden välein. Kanavien kunto on tyydyttävä. G34 Pääte- elimet Pääte-elimet ovat säädettäviä, tehdasvalmisteisia ja tyydyttävässä kunnossa; tuloilmaelimet säleikkö- tai lautasventtiilityyppisiä ja poistoilmaelimet ovat yhteiskanavaventtiilejä. G37 Eristykset Ilmanvaihtokanavien eristykset olivat näkyviltä osiltaan tyydyttävässä kunnossa. Päärakennuksen ullakon osalla eristyksen taso jäi kiinteistökierroksella epäselväksi ja se vaatii lisätutkimuksia viimeistään uuden ilmanvaihtojärjestelmän suunnittelun yhteydessä. Päärakennuksen kattila- ja IV-konehuoneisiin ylilämmön tuuletuspuhaltimien asennukset Päärakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän uusiminen G4 Kylmätekniset järjestelmät Rakennuksessa ei ole ilmastoinnin jäähdytyslaitteita. Kylmätilojen jäähdytysjärjestelmän suorahöyrystimet ovat keittiön kylmähuoneissa ja kompressori-lauhdutinyksikkö sijaitsee IVkonehuoneessa. Kylmälaitteiden huollot on hoitanut Kylmähuolto J Hyppönen Ky Suolahdesta. Internet Internet

13 Lausunto 25 (29) Lausunto 26 (29) 5. SÄHKÖTEKNISTEN JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO Kiinteistö on leirikeskusrakennus jonka on rakennettu 1980-luvun alussa. Sähköteknilliseltä varustelultaan rakennus vastaa rakennus ajankohdan sen hetkistä teknillistä tasoa. Sähkölaitteiden kunto on pääosin hyvä. Asennustavat laitevalintoineen ovat olleet tarkoituksenmukaisia. Pääkeskus on 400A hyväkuntoinen keskus. Keskukset ovat pääsääntöisesti hyväkuntoisia ja niissä on varatiloja pienille komponentti lisäyksille. Ulkokokoustilan ryhmäkeskus on uusittava ruostevaurioiden takia. Kiinteistön ulkovalaistus on toteutettu pääsääntöisesti sisäänkäyntien alakattoihin ja ulkoseiniin asennetuilla valaisimilla. Piha-alueilla on myös pylväsvalaisimia. Ulkovalaisimien määrä eteenkin pihanreuna- ja pysäköinti alueilla on vaatimaton ja valaistustasoerot eri alueilla ovat suurehkoja. Sisävalaistus on toteutettu pääosin loiste- ja hehkulamppuvalaisimilla jotka ovat hyväkuntoisia. Kiinteistö on varustettu öljylämmityksellä. Sähkölämmityksiä on lisätty ainakin majoitustilojen uusittujen pesutilojen lattioihin. Kiinteistön telejärjestelmät ovat tyydyttävässä kunnossa. Rakennuksessa on omat antennit radio- ja televisiolähetysten vastaanottoon. Äänentoistojärjestelmä ja puhelinverkko ovat hyväkuntoinen. Aluehälytyskeskukseen liitetty palohälytysjärjestelmä on toimiva ja hyväkuntoinen. Rikosilmoitinjärjestelmä on hyväkuntoinen Määrävälein huollettavia sähköjärjestelmiä rakennuksessa on mm. turvavalaistusjärjestelmä. Tehdyistä huolloista löytyy dokumentit. Sähkölaitteiston määrävuositarkastuksen toteutus ei selvinnyt kierroksella, se on todennäköisesti tekemättä ja tehtävä mahdollisimman pian. Paloilmoittimen seuraava tarkastus elokuussa Nykyiset sähköasennukset toimivat tämänhetkisessä käytössään hyvin. Mitään isompaa saneeraustarvetta ei ole. H1 Aluesähköistys H11 Aluejärjestelmä Kiinteistön ulkovalaistus on toteutettu pääsääntöisesti sisäänkäyntien alakattoihin ja ulkoseiniin asennetuilla valaisimilla. Piha-alueilla ja aallonmurtajalla on myös pylväsvalaisimia. Ulkovalaisimien määrä eteenkin pihanreuna- ja pysäköintialueilla on vaatimaton ja valaistustasoerot eri alueilla ovat suurehkoja. Pylväsvalaisimet ovat osittain kallistuneita. Nämä valaisimet tulisi oikoa seuraavalla kerralla kuin kaivinkone on kiinteistöllä. H12 Hämäräkytkimet ja kello-ohjaukset Valaistuksen ohjaustoimintoja hoitavat kytkinkellot, sekä hämäräkytkin. H13 Autolämmityspistorasiat Rakennuksessa on riittävästi autolämmityspistorasioita nykyiselle henkilökunnalle. Ulkokokoontumistilassa on autonlämmityspistorasioita jotka ovat jo heikkokuntoisia ja ne tulisi uusia ryhmäkeskuksen uusimisen yhteydessä. H14 Ulkoalueiden sulatusjärjestelmät Kiinteistössä ei ole sulanapitolämmityksiä. Piha-alueen valaistuksen lisäys ja kallistuneiden pylväiden oikaisu. H2 Kytkinlaitokset ja jakokeskukset ym. H22 Jakokeskukset alle 1000 V H22.1 Pääkeskus Kiinteistön pääkeskus on UTU Oy:n valmistama 400 A hyväkuntoinen keskus, joka sijaitsee omassa tilassaan päärakennuksessa. Pääsulake on 3x 125/250A. Energiamittausta varteen pääkeskuksessa on kwh- ja kvarh- mittarit sekä siirtolaite MT40. Vanhalle talonmieheen asunnolle on oma sähkölaitoksen energiamittaus. Pitkällä aikavälillä kyseisestä mittauksesta kannattaisi luopua, mikäli ko. mittarille ei ole näköpiirissä laskutuskäyttöä. Keskuksen merkinnät ja käyttöpiirustukset ovat pääosin kunnossa. Pääkeskukseen on vaihdettu kellokytin jonka seurauksena kosketussuojaus on jäänyt puutteelliseksi sekä keskukseen lisätty irtonaisia liittimiä. H22.2 Muut keskukset Keskukset ovat rakennusajankohdalta 1980-luvun alusta ja ne ovat pääosin tyydyttäväkuntoisia ja niissä on varatiloja pienille komponenttilisäyksille. Ulkona olevan kokoontumisalueen ryhmäkeskus, joka syöttää ko. alueen pistorasiakoteloita, on pahoin ruostunut ja on uusittava lähitulevaisuudessa. Suosittelemme ko. ryhmäkeskuksen korvaamista katujakokaappi mallisella ryhmäkeskuksella. Uuteen keskukseen saa tarvittavan määrän pistorasioita, joten heikkokuntoiset pistorasiakotelot ko. alueelta voisi poistaa. Ryhmäkeskuksien merkinnät ja käyttöpiirustukset ovat puutteellisia. Keskuksien sisätilat ovat likaantuneita ja keskuskomeroiden siivouksesta on toivomisen varaa. H23 Kompensointilaitteet Rakennuksessa ei ole kompensointia. Keskustilojen siivous. Pääkeskuksen irtoliittimien vaihto sormisuojien asennus Talonmiehen asunnon mittaus muutos? Ulkokokoontumistilan ryhmäkeskuksen uusinta H3 Johtotiet H31 Kaapelihyllyt ja ripustuskiskot Rakennuksessa on käytetty kaapelihyllyjä ja valaisinripustuskiskoja johtoteinä hyvin pieniä määriä lähinnä pääkeskustilassa ja ilmastointikonehuoneessa. H32 Johtokanavat sähkölistat Rakennuksessa on käytetty johtotienä vain pieniä määriä johtokanavia ja sähkölistoja. H33 Kaapeliläpiviennit Kaapeliläpiviennit olivat kunnossa niiltä osin kuin niitä oli havaittavissa tarkastuskierroksen aikana. Lämpöeristyksien osalta läpiviennit kannattaisi käydä läpi vuosihuoltojen ja korjauksien yhteydessä. Ei toimenpide-ehdotuksia. Internet Internet

14 Lausunto 27 (29) Lausunto 28 (29) H4 Johdot ja niiden varusteet H41 Liittymisjohdot Rakennukseen tulee sähkölaitoksen talokaapeli, joka on näkyviltä osiltaan hyväkuntoinen. H42 Maadoitukset ja potentiaalintasaukset Tarkastuskierroksen aikana suurin osa maadoitus- ja potentiaalin tasauksen asennuksista oli silmin havaittavissa. Lämmönjakohuoneen maadoitusasennukset eivät selvinneet kierroksen aikana. Havaintojen perusteella maadoitukset ja potentiaalintasaukset on pääosin tehty rakennusajankohdan määräysten mukaisesti. H43 Kytkinlaitosten ja jakokeskusten väliset johdot Nousujohdot ovat näkyviltä osin hyvässä kunnossa. H44 Voimaryhmäjohdot Voimaryhmäjohdot ovat hyvässä kunnossa. Keittiön rasvanerotuskaivon hälytysjärjestelmää ei ole olemassa. H45 Valaistusryhmäjohdot Valaistusryhmäjohdot ovat pääosin hyvässä kunnossa. H45.1 Kytkimet ja pistorasiat Kytkin- ja pistorasia-asennuksia rakennuksessa on tehty tilojen käyttötarpeiden mukaisesti. Pistorasiat ovat osittain maadoitettuja ja osittain maadoittamattomia normaalikuntoisia maapistorasioita. Pistorasioita ei ole riittävästi tai niiden sijainti ei vastaa tarvetta. Pistorasioissa ja kytkimissä sekä niiden asennuksessa ei kierroksen aikana havaittu välittömästi korjattavia puutteita. Keittiön rasvanerotuskaivon hälyttimen asennus Lämmönjakohuoneen maadoituksien tarkastus. H5 Valaisimet Sisävalaistus on toteutettu pääosin loisteputki- ja osin hehkulamppuvalaisimilla, joihin on asennettu energiansäästölamput. Sisävalaistuksen valaistustaso on rakennusajankohdan valaistutasovaatimuksien mukainen. Valaisimet ovat pääosin hyväkuntoisia. Kierroksen aikana havaittiin palaneita lamppuja erittäin vähän, joten huolto pelaa mallikkaasti. Ulkorakennuksessa olevasta jätehuoneesta puuttuu valaistus. Suositelemme liiketunnistimella varustetun valaisimen asennusta. Jätehuoneen valaistuksen lisäys. H6 Lämmittimet, kojeet ja laitteet H61 Lämmittimet Rakennus on öljylämmitteinen. Majoitustilojen uusittuihin peseytymistiloihin on lisätty 2007 sähkötoiminen lattialämmitys. Rakennukseen vesiosuuskunnan verkostosta tuleva käyttövesi lämmitetään sähkötoimisella lämminvesivaraajalla. Ei toimenpide-ehdotuksia. H7 Erityisjärjestelmät H72Varavoimalaitteet Rakennuksessa ei ole varavoimalaitteita. H74 Turvavalaistusjärjestelmät Turvavalaistusjärjestelmän keskus on tyyppiä Teknoware TKT Keskus on hyväkuntoinen ja toimiva ja sille on tehty viime aikoina kiitettävästi säännölliset toimintakokeet. Turvavalistusjärjestelmään on liitetty päärakennuksen valaisinpisteet. Sauna- ja majoitusrakennuksissa merkki- ja turvavalaistusta ei ole. Sauna- ja majoitusrakennuksien turva- ja merkkivalaistuksen lisäys. J1 Puhelinjärjestelmät J11 Puhelinjärjestelmä Rakennuksessa on toimiva puhelinverkko. Ei toimenpide-ehdotuksia. J2 Antennijärjestelmät J21 Yhteisantenni- ja satelliittitelevisiojärjestelmät Rakennusten katolla on omat antennit televisio- ja radiolähetysten vastaanottoon. Vahvistinkeskus on päällisin puolin hyväkuntoinen laajakaistavahvistin. Ei toimenpide-ehdotuksia. J3 Äänentoistojärjestelmä Rakennuksessa on toimiva yleisäänentoistojärjestelmä. Ei toimenpide-ehdotuksia. J5 Turva- ja valvontajärjestelmät J51 Paloilmoitusjärjestelmät Rakennuksessa on aluehälytyskeskukseen liitetty ESMIN MINI 2000 palohälytysjärjestelmä. Paloilmoittimelle on tehty määräaikaistarkastus , joten seuraava tarkastus olisi tehtävä tämän kesän aikana. J52 Rikosilmoitusjärjestelmät Rakennuksessa on toimiva hyväkuntoinen rikosilmoitusjärjestelmä. J53 Videovalvontajärjestelmät Rakennuksessa ei ole videovalvontajärjestelmää. J54 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmät Rakennuksessa ei ole kulunvalvontajärjestelmää. J56 Aikakello järjestelmä Rakennuksessa ei ole aikakellojärjestelmää. Internet Internet

15 Lausunto 29 (29) Valokuvaliite 1 (23) Ei toimenpide-ehdotuksia. J6 Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistössä on osittain alkuperäinen ja osittain uusittu rakennusautomaatiojärjestelmä. Saunarakennuksen automaatiojärjestelmä on hyväkuntoinen Honeywell:n valmistama ja vuodelta Pääkeskuksen ja päärakennuksen lämmönjakohuoneen rakennusautomaatioasennukset ovat osittain alkuperäisiä ja heikkokuntoisia. Laitteita on uusittu lähinnä niiden vikaantuessa. Rakennusautomaatiojärjestelmän laitteet kannattaisi uusia hallitusti ja systemaattisesti jo vanhentuneiden laitteiden osalta. LVI-hälytyskeskuksesta lähtevät hälytykset eivät käytännössä siirry mihinkään. Hälytyksen siirtoa varten tulisi asentaa puhelinverkon siirtolaite tai GSMverkon siirtolaite. Hälytyksen siirtolaitteen hankinta RAU-laitteiden uusinta systemaattisesti jo vanhentuneiden laitteiden osalta. Kuva 1: Saunarakennuksen ylärinteen puolella maanpinta viettää kohden rakennusta Riku Hagman rakennusinsinööri, pätevöitynyt kuntoarvioitsija Internet Kuva 2: Majoitusrakennuksen ympärillä maanpinnan oikein Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

16 Valokuvaliite 2 (23) Valokuvaliite 3 (23) Kuva 3: Päärakennuksen edustalle on asennettu sadevesikaivo ja kallistuksia parennettu Kuva 5: Päärakennuksen julkisivun alareunassa haljennut paneeli Kuva 4: Saunarakennuksen sokkelissa härmimistä Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 6: Syöksytorvien alla on pääsääntöisesti kaivot Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

17 Valokuvaliite 4 (23) Valokuvaliite 5 (23) Kuva 7: Saunarakennuksen ikkunat maalattava noin 3 vuoden kuluttua Kuva 9: Saunarakennuksen katto, harjalla tuuletuskanava Kuva 8: Pää- ja majoitusrakennuksen ikkunat ovat 3-lasisia elementtejä, ainakin osa on uusittu Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 10: Saunarakennuksen rakenteiden epätasainen painuminen näkyy myös vesikatossa Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

18 Valokuvaliite 6 (23) Valokuvaliite 7 (23) Kuva 11: Majoitusrakennuksen räystäät ovat taipuneet Kuva 13: Saunarakennuksen pesutiloja Kuva 12: Katoksen rakenteita Kuva 14: Painumat näkyvär selvästi väliseinissä Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

19 Valokuvaliite 8 (23) Valokuvaliite 9 (23) Kuva 15: Kurkihirttä vahvistettu jossain vaiheessa? Kuva 17: Majoitusrakennuksen uusittua lattiapintaa Kuva 16: Lämpöputket ovat kiinni sisäkatossa Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Kuva 18 : Majoitusrakennuksen käytävän seinissä näkyy vanhoja pinnoitteiden hilseilyjä, rakenteet kuitenkin kuivat Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

20 Valokuvaliite 10 (23) Valokuvaliite 11 (23) Kuva 19: Keittiön lattialaatoituksessa halkeamia, vesieristys? Kuva 21: Päärakennuksen takkahuoneen lattia Kuva 20: Yleisnäkymä ruokasalista Kuva 22: Päärakennuksen aulan lattia Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki Palokankaantie 18, Jyväskylä Internet Kotipaikka Helsinki

KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA KIVILAHDEN LEIRIKESKUS LIKOLAHDENPOLKU 34 44200 SUOLAHTI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS

KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA KIVILAHDEN LEIRIKESKUS LIKOLAHDENPOLKU 34 44200 SUOLAHTI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS KUNTOARVIO ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA KIVILAHDEN LEIRIKESKUS LIKOLAHDENPOLKU 34 44200 SUOLAHTI ISS PROKO OY KIINTEISTÖJEN KÄYTÖNOHJAUS Lausunto 2 (23) SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO 3 1. YHTEENVETO 4 1.1 Rakennustekniikka...

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013

KUNTOTARKASTUS 1(8) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Koulutalo. Valtakatu 34. 53100 Lappeenranta 29.08.2013 1(8) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta 29.08.2013 2(8) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 34 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

Yksikkö. Määrä. 1 Soramurske/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 2 Kivituhka/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5

Yksikkö. Määrä. 1 Soramurske/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 2 Kivituhka/kunnostus - 2002 Kunnostaminen 4-5 D ALUERAKENTEET D1 Olevat rakenteet D15 Alueen pintakerrokset 1 Soramurske/kunnostus 4-5 2 Kivituhka/kunnostus 4-5 Kunnossapitojakso [a] 3 Asfaltti/uusiminen 16-20 4 Laattapäällyste/uusiminen 16-20 D5

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Toimistotalo Mäntsälä

Lisätiedot

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä

KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä KORJAUSTARVESELVITYS As Oy Kuopion Esimerkki Yleistä Tämä korjaustarveselvitys pohjautuu kiinteistöstä 2010 laadittuun kuntoarvioon. Kiinteistön perustiedot löytyvät isännöitsijätodistuksesta. Kiinteistön

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi

Esa Pitkänen KY Käsämäntie 122 as 11 83100 LIPERI puh 040 5649141 www.esapitkanen.fi sivu 1 Kohteen osoite: 1 RAKENTEET Rakenne On korjauksia ja huoltotöitä; Toimenpiteet Korjaus ajankohta n. 1v tarkkuudella 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen,

Lisätiedot

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien.

KOHTEEN OSOITE: Nykyisessä omistuksessa lähtien. KUNTOTARKASTUKSEN KIRJALLINEN HAASTATTELUOSA Kuntotarkastuksessa myyjälle ja ostajalle parhaimman hyödyn saamiseksi, toivomme teidän vastaavan kysymyksiin huolellisesti ja parhaanne mukaan. Täytetty lomake

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5

JÄRJESTELMÄKUVAUKSET POHJA. G LVI-järjestelmät 1/5 G LVIjärjestelmät G LVIjärjestelmät Rakennuksen vesi ja viemärijärjestelmä on liitetty Oulun kaupungin vesi ja viemäriverkostoon. Lämmitysjärjestelmä on liitetty Oulun Energian kaukolämpöverkostoon. Rakennuksessa

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1/5 Kohteen osoite: Omistushistoria: (vähintään vuosi, jolloin kohde on tullut nykyisen omistajan omistukseen) 1 RAKENTEET TEHDYT KORJAUS- JA HUOLTOTYÖT SEKÄ RAKENTEIDEN

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA

KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA 1 Jotta saisitte suurimman mahdollisen hyödyn kuntotarkastuksesta, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa mukaan alla oleviin kysymyksiin etukäteen, ennen tarkastusta. Tämä nopeuttaa ja helpottaa kuntotarkastusta.

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

Selvitys korjauskustannuksista

Selvitys korjauskustannuksista Selvitys korjauskustannuksista Johdanto Tässä arviossa tarkastellaan SR-raudan rakennusta jossa toimii rautakauppa sekä vuokralaisina muita pienyrittäjiä. Arviossa otetaan kantaa rakennuksen kunnon rapistuneisuuteen

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA

RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA RAKENNUSTEKNINEN KUNTOARVIO TUOTANTOHALLI JA HUOLTORAKENNUS JUUAN REHU OY LUIKONLAHDENTIE 506 A JA B 83900 JUUKA 25.03.2013 Rakennus A Rakennus B Sisällys Esipuhe... 1 Yleistä kiinteistöstä... 2 Asiakirjat...

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 13 Marjala Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT

KUNTOTARKASTUS. Tarkastusraportti 14.03.2016 SISÄILMA- JA RAKENNUSTEKNISET ASIANTUNTIJAPALVELUT L E V O L A 1 JYLLIN LEIRIKESKUS / PÄÄRAKENNUS JA MAJOITUSTILAT PUKARANTIE 1123 38970 LAUHALA KUNTOTARKASTUS Tarkastusraportti 14.03.2016 L E V O L A 2 1. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastusraportti

Lisätiedot

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom

Haddom skola Haddomintie 14, 07945 Kuggom 1512197 6.1.215 Loviisan kaupunki Haddom skola Haddomintie 14, 7945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 1514 Lahti Puh. +358 2 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA 5 1.1

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 1/7 Venetie 2, 63100 Kuortane Omakotitalon katselmus 1.6.2016 klo 09.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4605/2016 2/7 Tilaus 23.5.2016: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 8 Sauna 3 Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9

KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 1/9 Tammisentie 4, 63700 Ähtäri Omakotitalon kuntokartoitus 4.12.2015 klo 13.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 4111/2015 2/9 Tilaus 18.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite:

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY

KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY KERAVAN OMAKOTIYHDISTYS RY OMAKOTITALON SYYSHUOLTO 22.9.2010 Rakennusmestari Esa Kinnarinen Rakennus NAVA Oy Miksi taloa kannattaa huoltaa? Säännöllisellä huollolla ja kunnossapidolla talo säilyy paremmassa

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu

Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Mäntsälän kunta Tekninen keskus / tilapalvelu Kiinteistön LVISA-järjestelmiä koskevia viitetietoja suunnittelua varten. Käytetyt tunnukset Talo90-järjestelmän mukaisesti. Kohde: Osoite: Riihenmäen koulun

Lisätiedot

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO

PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO PELLASLAAKSO RAKENNUSTAPASELOSTE JA MATERIAALILUETTELO RAKENNUSTAPASELOSTE 2 Alapohja Anturat paalutetaan kovaan maahan asti ja toteutetaan betonivaluna. Anturan päälle muurataan kevytsoraharkko-sokkeli,

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/24. Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson. Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa. Tutkimus pvm: 16.10. Sivuja:1/24 Vastaanottaja: Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Gun Adamsson Kuntokartoitus Kohde: Tammisaarentie 8, 10300 Karjaa Tutkimus pvm: 16.10.15 Raportointi pvm: 25.10.15 Läsnä olleet: Omistajat sekä

Lisätiedot

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom

Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom 1510021096 7.10.2015 Loviisan kaupunki Kuggomin päiväkoti Talluddsvägen 13, 07945 Kuggom Ramboll Finland Oy Niemenkatu 73, 15140 Lahti Puh. +358 20 755 611 Sisällys LAADUNVARMISTUS 3 ESIPUHE 4 1. RAKENNUSTEKNIIKKA

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 8.1.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 rivitalon ja 1 paritalon sekä 2 autokatoksen uudiskohde. Talo A perustetaan

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

Liite kuntotarkastusraporttiin

Liite kuntotarkastusraporttiin Liite kuntotarkastusraporttiin Tarkastuspäivä 19.2.2014 Liite kuntotarkastusraporttiin 2 LIITE RS-3 RAPORTTIIN Kohde: Tilaaja: Tehtävä: Päivitys: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Pasi Saarenheimo

Lisätiedot

HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS

HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS HÅKANSBÖLEN KARTANO, PEHTOORIN TALO HORMITUTKIMUS Tutkimuksen ajankohta: vko 41 / 2006 Raportin päiväys: 19.10.2006 Tilaajan yhteyshenkilö: Vantaan Kaupunki Per Andersson, 040 5939212 Kuntotutkimuksen

Lisätiedot

LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO

LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO Kuntoarvion ajankohta: 13.08.2007 Raportin päiväys: 23.08.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Mikko Krohn, Vantaan Kaupungin tilakeskus, (09) 839 22377 Kuntoarvion suorittajat: Harri

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN

KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPPAA VARTEN Omakotitalo - 1 - 1 Yleistietoa tarkastuksesta Kohde Kohteen pinta-ala: 161 / 113 m 2 Omakotitalo Kohteen tilavuus: Kaskistentie 386 Kerrosluku: 1 64700 Teuva Rakennusvuosi:

Lisätiedot

LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO

LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO LVIRS- TEKNINEN KUNTOARVIO Kuntoarvion ajankohta: 17.10.2007 Raportin päiväys: 16.11.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Mikko Krohn, Vantaan kaupunki, (09) 839 22377 Kuntoarvion suorittajat: Harri Makkonen Kari

Lisätiedot

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 21 Leirimaja Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ

PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 4.6.2013 1(4) Pelimannin ala-aste ja päiväkoti Pelimannintie 16 Helsinki PERUSKORJAUSSELVITYKSIÄ, ILMANVAIHDON SELVITYSTYÖ 1. TEHTÄVÄ Tarkoituksena oli selvittää ilmanvaihtolaitteiden mahdolliset mineraalivillalähteet

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 3 Kivelä Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto Antti

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a

Omakotitalon perusparantaminen Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/10 Omakotitalon perusparantaminen Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Hakija: Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) Hakija täyttää Kunta täyttää Yks. Määrä Yksikkö-

Lisätiedot

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Martinkartano Senioriasumisoikeusasuntoja Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat SENIORIASUMISOIKEUS OY ILTAMANTIE 7, 05810 HYVINKÄÄ P +108.00

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Järvenpää 24.11.2009 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ulkorakenteiden

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut

KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS. Asiantuntijapalvelut KIVIMÄEN PÄIVÄKOTI KÄYTTÖVESI- JA VIEMÄRIVERKOSTON KUNTOTUTKIMUS Kuntotutkimuksen ajankohta: vko 12 / 2007 Raportin päiväys: 19.03.2007 Tilaajan yhteyshenkilö: Per Anderrson, Vantaan Kaupunki 09 83922379

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS / ALUSTAVA 29.8.06 Kohde: Sijainti: Osoite: AS OY TURUN LUOLAVUORENPUISTO-II Turun kaupunki, Luolavuoren (032) kaupunginosa, kortteli 53, tontti 5 Rätiälänkatu 15 c, 20300 TURKU YLEISTÄ

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

VESIKATTOSELVITYS. Tammirinteen vastaanottokoti 21.8.2006. Tammirinteentie 2 01760 VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki

VESIKATTOSELVITYS. Tammirinteen vastaanottokoti 21.8.2006. Tammirinteentie 2 01760 VANTAA. ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki 21.8.2006 VESIKATTOSELVITYS Tammirinteen vastaanottokoti Tammirinteentie 2 01760 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Projektipäällikkö, insinööri (AMK) VESIKATTOSELVITYS/

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0340-9702. Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö Lummepolunpäiväkoti Lummepolku 01300 Vantaa

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS

ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS KOIVUKYLÄN KOULU ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄN KUNTOTUTKIMUS Helsingissä 21.10.2004 TEKMANNI SERVICE OY, Asiantuntijapalvelut SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 3 1 TUTKIMUSKOHTEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1 Kiinteistön

Lisätiedot

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE?

MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? MISTÄ SE HOME TALOIHIN TULEE? KOSTEUSVAURIOT JA MUUT SISÄILMAONGELMAT Juhani Pirinen 15.10.2014 Hieman kosteusvaurioista Kosteuden lähteet SADE, LUMI PUUTTEELLINEN TUULETUS VESIKATTEEN ALLA TIIVISTYMINEN

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014

AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava. RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 AS OY KERAVAN NURMIPUISTO Ravikuja 12, 04250 Kerava RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm. 28.4.2014 Yleiskuvaus: Perustukset: Ulkoseinät: 2 luhtitalon ja 1 erillisen varastorakennuksen sekä 1 autokatoksen uudiskohde.

Lisätiedot

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen

Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012. Kosteusvaurioiden korjaaminen Suomen Omakotiliiton Uudenmaan piirin Home- ja kosteusseminaari Lohja 17.04.2012 Kosteusvaurioiden korjaaminen Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus PRKK ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS

YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS YHTEISTOIMINTAMALLIN MUKAINEN KUNTOTARKASTUS 14 Päärakennus Ärjänsaari Yrityksen/ja tarkastajan yhteystiedot ja pätevyys Tarkastuksen suorittaja(t) Kajaanin ammattikorkeakoulu/rakennustekniikan osasto

Lisätiedot

VÄLITTÖMIEN KORJAUSTEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 0%) Allasosasto 55 112. Pesuhuoneet ja saunat 20 300. Kemikaalivarasto 16 928. Talotekniikka 26 600

VÄLITTÖMIEN KORJAUSTEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 0%) Allasosasto 55 112. Pesuhuoneet ja saunat 20 300. Kemikaalivarasto 16 928. Talotekniikka 26 600 VÄLITTÖMIEN KORJAUSTEN KUSTANNUKSET YHTEENSÄ (alv 0%) OSA HINTA Allasosasto 55 112 Pesuhuoneet ja saunat 20 300 Kemikaalivarasto 16 928 Talotekniikka 26 600 Muut tilat 17 264 YHTEENSÄ 136 204 ALLASOSASTO,

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

KEVYT KUNTOARVIO. LOMPANLINNA Peltokatu 33 33100 Tampere

KEVYT KUNTOARVIO. LOMPANLINNA Peltokatu 33 33100 Tampere KEVYT KUNTOARVIO LOMPANLINNA Peltokatu 33 33100 Tampere Tarkastuspäivä 7.9.2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 0. JOHDANTO...2 1. YHTEENVETO...2 1.1 Kiinteistön tekninen PTS...2 2. KOHTEEN TIEDOT JA HAVAINNOT NYKYTILANTEESTA...3

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 2007. Jukka Tolvanen, Mervi Pirinen ja Janne Juntunen.

Omistushistoria: Nykyiset omistajat ovat ostaneet kiinteistön vuonna 2007. Jukka Tolvanen, Mervi Pirinen ja Janne Juntunen. 1 1. YLEISTIEDOT TARKASTUKSESTA Kohde: Kuhmontie 174, 75500 Nurmes. Kiinteistötunnus: 541-416-15-19 Kohteen pinta-ala: 97 m 2 (huoneistoala) 113 m² (kerrosala) Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: 1934 sekä laajennus

Lisätiedot

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA

www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi 09.02.2011 IV-kuntotutkimus Lintukallion päiväkoti Lintukallionkuja 9B 01620 VANTAA www.asb.fi Helsinki email: posti@asb.fi Tampere email: asb-yhtiot@asb.fi PÄÄKONTTORI: Konalankuja 4, 00390

Lisätiedot

KS-TARKASTUS 1/8 Kiinteistöjen kuntotarkastukset

KS-TARKASTUS 1/8 Kiinteistöjen kuntotarkastukset KS-TARKASTUS 1/8 KUNTOTARKASTUKSEN HAASTATTELUOSA Haastattelulla kartoitetaan rakenteiden ja laitteiden toimivuus, huoltotoimenpiteet ja mahdolliset käytössä esiintyneet puutteet ja virheet/ongelmat. Kohteen

Lisätiedot

Kuntoselvitys. Rakennustekniikka

Kuntoselvitys. Rakennustekniikka LIITE C2 KUNTOSELVITYS Kuntoselvitys Rakennustekniikka Rasumovo Kauppatie 6 43 Raporttipäivä: 2.1.213 Tarkastuspäivä: 1.9.213 Rekisteröity osoite ja kotipaikka: Pihlajistonkuja 4, 71 HELSINKI / Y tunnus

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

KUNTOARVIO Jokelan talo Torikatu 26 80100 Joensuu

KUNTOARVIO Jokelan talo Torikatu 26 80100 Joensuu KUNTOARVIO Jokelan talo Torikatu 26 80100 Joensuu Laatijat: Rakennuttajatoimisto Protiimi Oy LVI-insinööritoimisto Akel Oy Sähkösuunnittelu Juha Eskelinen 2(22) 1. Yleistä Kohde: Jokela Torikatu 26 80100

Lisätiedot

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva.

Kohteesta löytyy lähes täydelliset LVI-piirustukset. Tarkastelujaksolla on normitettu kulutus ollut laskeva. Mikko Hiltunen / MHi 30.10.2008 MUISTIO 1 (7) Vantaan kaupunki Hämeenkylän päiväkoti Sahratie 7 01630 Vantaa 4 LVI-JÄRJESTELMIEN KUNTOARVIO YLEISTÄ Katselmus on suoritettu 29.10.2008. Katselmuksessa on

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Koivukoti 2 Kuriiritie 24 01510 VANTAA Tilaaja: Elina Väänänen Raksystems Anticimex Insinööritoimisto Oy PL 5202 70701 Kuopio Tarkastaja: Mika Holm 040-760 2737

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ RAHOLASTA Kolismaankatu 3, 33330 Tampere Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

Maatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006

Maatalousrakennusten turvallisuustutkimus 2006 Rakennusta koskevat tiedot 1(6) 1. Rakennusvuosi: 2. Rakennuksen käyttötarkoitus: Sikala Pihatto Parsinavetta Siipikarjakasvattamo, Maneesi Konehalli Varasto Muu, mikä? 3. Rakennuksen lämmitys: Kylmä,

Lisätiedot