TAMMIKUUTA 2014

Transkriptio

1 TAMMIKUUTA 2014 ONKO KUOLEMA KAIKEN LOPPU?

2 34567 Vol. 135, No. 1 JANUARY 1, 2014 Semimonthly FINNISH VARTIOTORNI-LEHDEN tarkoituksena on tuottaa kunniaa Jehova Jumalalle, koko maailmankaikkeuden Hallitsijalle. Se lohduttaa ihmisiasill ahyvall a uutisella, etta Jumalan taivaallinen valtakunta tekee pian lopun kaikesta pahuudesta ja muuttaa maan paratiisiksi. Se vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli siksi, etta me voisimme saada ikuisen elam an, ja joka hallitsee nyt Jumalan valtakunnan Kuninkaana. Tat alehte a on julkaistu keskeytyksettavuodesta1879l ahtien. Se on epapoliittinen ja pita a auktoriteettinaan Raamattua. Haluaisitko lisa a tietoa tai ilmaisen raamattukurssin? Kay verkkosivustolla tai kirjoita johonkin seuraavista osoitteista. SUOMESSA: Jehovan todistajat PL Vantaa RUOTSISSA: Jehovas vittnen PO Box 340 DK-4300 Holbæk Denmark Osoitteet muissa maissa: Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen aonpyh a Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. ( ( s Kunkin numeron painos: KAPPALETTA 212 KIELELLA 1. TAMMIKUUTA 2014 KANSIAIHE Onko kuolema kaiken loppu? SIVUT 3 7 Kuolema korjaa satoa 3 Ihmiskunnan taistelu kuolemaa vastaan 4 Kuolema ei ole kaiken loppu! 6 T ASS A NUMEROSSA MY OS Keskustelu raamatullisesta aiheesta: Miksi Jumala sallii karsimyksi a? 8 Tiesitko? 11 Raamattu voi muuttaa elam an 12 Toivo kuolleille ylosnousemus 14 Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin 16 LUE LIS A A VERKOSSA r VASTAUKSIA MUIHIN RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN: Miten Jumala haluaa minun kaytt av an elam ani? (Ks. RAAMATUN OPETUKSET > VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN) The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract SocietyofNewYork,Inc.;L.Weaver,Jr.,President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013 LEHTI LADATTAVISSA VERKOSTA ERI MUODOISSA 1. TAMMIKUUTA ONKO KUOLEMA KAIKEN LOPPU?

3 KANSIAIHE Kuolema korjaa satoa Kuolema on epamukava puheenaihe, minka vuoksi siita usein vaietaan. Ennemmin tai myo- hemmin joudumme kuitenkin vastatusten kuoleman kanssa ja koemme sen aiheuttaman viilta- van tuskan. Mika an ei voi taysin valmistaa meita vanhemman, aviopuolison tai lapsen menetykseen. Murhenaytelm a saattaa kohdata odottamatta tai pitkaaikaisen kamppailun jalkeen. Olivatpa olosuhteet millaiset tahansa, kuoleman lopullisuus voi tuntua musertavalta. Liikenneonnettomuudessa isans a menettanyt Antonio kertoo: On kuin joku olisi vienyt kotisi avaimet ja muurannut oven umpeen. Et voi palata edes hetkeksi. Jaljell a ovat vain muistot. Tam a uusi todellisuus tuntuu niin epaoikeudenmukai- selta, etta kieltaydyt hyvaksym ast a sita. Mita an ei kuitenkaan ole tehtaviss a. Dorothy koki samankaltaisen menetyksen, kun han jai leskeksi 47-vuotiaana. Han oli pyha- koulun opettajana aina ajatellut, ettei kuolema ole kaiken loppu, mutta hanell a ei ollut vastauksia kuolemaa koskeviin kysymyksiinsa. Dorothy pa atti ottaa asioista selva a. Han kysyi anglikaanisen seurakuntansa papilta: Mita meille tapahtuu, kun kuolemme? Pappi vastasi: Kukaan ei todellisuudessa tieda sita. Meidan taytyy vain katsoa, kuinka kay. Onko meidan pakko vain katsoa, kuinka kay? Voimmeko mitenka an saada selville, onko kuolema kaiken loppu? 3

4 Egyptil ainen sein amaalaus: Erich Lessing/Art Resource, NY FARAO KHUFU KEISARI QIN SHI HUANG Ihmiskunnan taistelu kuolemaa vastaan Kuolema on pelottava vihollinen. Taistelemme sita vastaan kaikin voimin. Meidan voi olla vaikea hyvaksy a jonkun rakkaan ihmisen kuolemaa. Toisaalta nuorena, voimiemme tunnossa, saatamme kuvitella, ettei tuo vihollinen koskaan tavoita meita ja tast a harhakuvitelmasta pidamme kiinni niin kauan kuin voimme. Harvat pohtivat kuolemattomuutta yhta paljon kuin muinoin faraot. He kayttiv at ikuisen elam an tavoitteluun suuren osan elam ast a an ja uhrasivat siihen myos tuhansien alamaistensa elam an. Heidan rakennuttamansa pyramidit todistavat tast a pyrkimyksesta samoin kuin heidan epaonnistu- misestaan. Myos Kiinan keisarit elatteliv at unelmaa kuolemattomuudesta, joskin he tavoittelivat sita tarunomaisen elam an eliksiirin avulla. Keisari Qin Shi Huang vaati alkemistejaan valmistamaan juomaseoksen, joka pitaisi kuoleman loitolla. Monet heidan sekoituksensa sisalsiv at kuitenkin myrkyllista elohopeaa, ja han todennak oisesti kuoli juotuaan yhta niista. Espanjalaisen tutkimusmatkailijan Juan Ponce de Le onin kerrotaan etsineen nuoruudenlahdet- ta, kun han purjehti 1500-luvulla Karibianmerella. Retkilla an han loysi kylla Floridan, mutta ei etsima ans a lahdett a. Han kuoli muutamaa vuotta myohemmin otettuaan yhteen alkuperaisasukkai- den kanssa. Mita an nuoruudenlahdett a ei ole loy- detty sen jalkeenk a an. Faraot, keisarit ja tutkimusmatkailijat taistelivat kaikki kuolemaa vastaan. Tuskin olisimme va- heksyneet heidan tavoitettaan, vaikka olisimme olleet eri mielta heidan keinoistaan. Eivatk o ihmiset yleensa pohjimmiltaan haluakin pysya elossa? VOIDAANKO KUOLEMA VOITTAA? Miksi kapinoimme kuolemaa vastaan? Raamattu kertoo syyn. Siina sanotaan Luojastamme Jehova Jumalasta: Kaiken han on tehnyt kauniiksi ai- Jehova on Raamatun Jumalan nimi. 4 VARTIOTORNI

5 TUTKIMUSMATKAILIJA PONCE DE LE ON kanaan. Myos ma ar a am att om an ajan han on pannut heidan [ihmisten] sydameens a. (Saarnaaja 3: 11.) Emme halua nauttia maapallon kauneudesta ainoastaan noin 80:ta vuotta, vaan ikuisesti (Psalmit 90:10). Tam a halu on meidan sydamess amme. Miksi Jumala pani sydameemme ma ar a am attom an ajan eli ikuisuuden? Vain siksiko, etta turhautuisimme? Pelkka ajatuskin on mahdoton. Painvastoin Jumala lupaa, etta kuolema tullaan voittamaan. Raamatussa puhutaan toistuvasti kuoleman havitt amisest a ja Jumalan lupaamasta ikuisesta elam ast a. (Ks. tekstiruutu Voitto kuolemasta.) Jeesus Kristus sanoi selvasti: Tam a merkitsee ikuista elam a a, etta he hankkivat sinun tuntemustasi, ainoan tosi Jumalan, ja hanen tuntemustaan, jonka olet lahett anyt, Jeesuksen Kristuksen. (Johannes 17:3.) Taistelu kuolemaa vastaan ei siis ole toivoton. Jeesus kuitenkin osoittaa, etta ainoastaan Jumala pystyy voittamaan tam an taistelun puolestamme. Voitto kuolemasta Han nielee kuoleman iaksi, ja Suvereeni Herra Jehova pyyhkii kyyneleet kaikilta kasvoilta. (Jesaja 25:8.) Tam a on Isani tahto, etta jokaisella, joka nakee Pojan ja uskoo haneen, olisi ikuinen elam a. (Johannes 6:40.) Viimeisena vihollisena tehda an tyhjaksi kuolema. (1. Korinttilaisille 15:26.) [Meilla on] ikuisen elam an toivo, jonka Jumala, joka ei voi valehdella, lupasi ammoiset ajat sitten. (Titukselle 1:2.) Han pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidan silmista an, eika kuolemaa ena a ole. (Ilmestys 21:4.) 1. TAMMIKUUTA

6 Kuolema ei ole kaiken loppu! Betania oli pieni kyla kolmen kilometrin pa ass a Jerusalemista (Johannes 11:18). Muutama viikko ennen Jeesuksen kuolemaa siella tapahtui jotakin hyvin murheellista. Jeesuksen laheinen ystav a Lasarus yllatt aen sairastui vakavasti ja kuoli. Saatuaan tiedon ystav ans a kuolemasta Jeesus sanoi opetuslapsilleen, etta Lasarus nukkui ja han aikoi menna heratt am a an hanet (Johannes 11:11). Opetuslapset eivat kuitenkaan ymmart aneet, mita Jeesus tarkoitti, joten han sanoi heille suoraan: Lasarus on kuollut. (Johannes 11:14.) Jeesus saapui Betaniaan nelja paiv a a Lasaruksen hautaamisen jalkeen. Kun han meni lohduttamaan vainajan sisarta Marttaa, tam a sanoi: Jos olisit ollut ta all a, niin veljeni ei olisi kuollut. (Johannes 11:17, 21.) Jeesus vastasi: Mina olen ylos- nousemus ja elam a. Joka uskoo minuun, tulee ela- ma an, vaikka han kuoleekin. (Johannes 11:25.) Osoittaakseen, ettei tam a ollut tyhja lupaus, Jeesus lahestyi hautaa ja huusi: Lasarus, tule ulos! (Johannes 11:43.) Lasn aolijoiden hamm astykseksi kuolleena ollut tuli esiin. Jeesus oli jo aiemmin heratt anyt kuolleista ainakin kaksi ihmista. Han heratti esimerkiksi era an nuoren tyton, Jairoksen tyttaren. Jeesus sa- Lasarus, tule ulos! noi myos tast a tytost a, etta han nukkui. (Luukas 8: 52.) Huomaa, etta seka Lasaruksen etta Jairoksen tyttaren tapauksessa Jeesus vertasi kuolemaa uneen. Tam a on osuva vertaus. Miksi? Uni on era anlainen tiedottomuuden tila, mika valit- ta a sopivasti ajatuksen kivun ja tuskan hellitta- misesta (Saarnaaja 9:5; ks. tekstiruutu Kuolema on kuin syva uni ). Jeesuksen varhaiset opetuslapset ymmarsiv at selvasti, mika on kuolleiden todellinen tila. Era ass a uskontoa ja etiikkaa kasitte- levass a teoksessa todetaan: Jeesuksen seuraajille Kuolema on kuin syva uni Pane silmani loistamaan, etten nukahtaisi kuolemaan. (Psalmit 13:3.) Yst avamme Lasarus on vaipunut uneen, mutta mina menen sinne heratt am a an hanet unesta. Sen tahden opetuslapset sanoivat hanelle: Herra, jos han on vaipunut uneen, niin han tulee terveeksi. Jeesus oli kuitenkin puhunut hanen kuolemastaan. (Johannes 11:11 13.) Daavid tosin palveli Jumalan tahtoa omassa sukupolvessaan ja nukahti pois. (Apostolien teot 13:36.) Kristus on heratetty kuolleista, ensi hedelman a niista, jotka ovat nukahtaneet pois. (1. Korinttilaisille 15:20.) Emme tahdo teidan olevan tietam att omi a niista, jotka nukkuvat kuolemassa, jottette surisi niin kuin muut, joilla ei ole toivoa. (1. Tessalonikalaisille 4:13.)

7 kuolema oli unta ja hauta niiden lepopaikka, jotka kuolivat uskossa. (Encyclopedia of Religion and Ethics.) On lohdullista tieta a, etta kuolleet eivat karsi vaan nukkuvat haudassa. Salaperaisyyden verho on poissa, eika meidan ena a tarvitse pelat a kuolemaa. VOIKO IHMINEN HERAT A ELOON, KUN HAN ON KUOLLUT? Arvostamme tietenkin kunnon younia, mutta kukapa haluaisi nukkua ikuisesti? Onko olemassa mita an toivoa siita, etta ne jotka lepa av at haudassa, voisivat herat a takaisin eloon niin kuin Lasarus ja Jairoksen tytar? Patriarkka Job esitti samanlaisen kysymyksen, kun han ajatteli kuolemansa lahestyv an. Han kysyi: Voiko ihminen herat a eloon, kun han on kuollut? (Job 14:14, Kirkkoraamattu 1992.) Job vastasi itse omaan kysymykseensa sanoessaan Kaikkivaltiaalle Jumalalle: Sina kutsuisit minua, ja mina vastaisin, sina kaipaisit jalleen sita, minka oma katesi on luonut. (Job 14:15, KR ) Job oli varma, etta Jehova kaipaisi sita pai- va a, jona han heratt aisi uskollisen palvelijansa. Oliko tam a vain Jobin toiveajattelua? Ei suinkaan. Heratt am all a ihmisia kuolleista Jeesus todisti, etta Jumala on antanut hanelle vallan voittaa kuolema. Raamatun mukaan Jeesuksella onkin nyt hallussaan kuoleman avaimet (Ilmestys 1: 18). Jeesus tulee avaamaan kuoleman portit aivan kuten han ma ar asi vierittam a an pois Lasaruksen haudan suulla olevan kiven. Lupaus ylosnousemuksesta toistuu Raamatussa kerta toisensa jalkeen. Enkeli vakuutti profeetta Danielille: Sina tulet lepa am a an, mutta sina nouset osaasi paivien lopussa. (Daniel 12:13.) Jeesus sanoi juutalaisten uskonnollisille johtajille saddukeuksille, jotka eivat uskoneet ylosnouse- mukseen: Te erehdytte, koska ette tunne Raama- tun kirjoituksia etteka Jumalan voimaa. (Matteus 22:23, 29.) Apostoli Paavali sanoi: Minulla on Ju- Kuolleet nousevat ylos Sinun kuolleesi tulevat elam a an. Minun ruumiini nousevat ylos. Heratk a a ja huutakaa ilosta! (Jesaja 26:19.) Monet maan tomussa nukkuvista hera av at. (Daniel 12:2.) Tulee hetki, jolloin kaikki muistohaudoissa olevat kuulevat hanen a anens a ja tulevat esiin. (Johannes 5:28, 29.) malaan kohdistuva toivo, etta tulee olemaan ylosnousemus, seka vanhurskaiden etta epavan- hurskaiden. (Apostolien teot 24:15.) MILLOIN KUOLLEET HERA AV AT? Milloin vanhurskaiden ja epavanhurskaiden ylosnousemus tapahtuu? Enkeli sanoi vanhurskaalle Danielille, etta tam a nousisi paivien lopussa. Samoin Martta uskoi, etta hanen veljensa Lasarus nousisi ylosnousemuksessa viimeisena paiv an a (Johannes 11:24). Raamatussa ilmaus viimeinen paiv a liiteta an Jeesuksen Kristuksen Valtakunnan hallintoon. Paavali kirjoitti: Silla hanen [Kristuksen] tay- tyy hallita kuninkaana, kunnes Jumala on pannut kaikki viholliset hanen jalkojensa alle. Viimeisena vihollisena tehda an tyhjaksi kuolema. (1. Korinttilaisille 15:25, 26.) Tass a on painava syy rukoilla Jumalan valtakunnan tuloa ja Jumalan tahdon tapahtumista maan pa all a. Kuten Job hyvin tiesi, Jumalan tahto on, etta kuolleet heratet a an. Kun tuo paiv a koittaa, kuolema todella tehda an tyhjaksi. Kukaan ei tule ena a koskaan pohtimaan, onko kuolema kaiken loppu. ˇ Lisa a tietoa Jumalan valtakunnasta on kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 8; julk. Jehovan todistajat. Kirja on saatavilla myos verkko-osoitteessa 1. TAMMIKUUTA

8 KESKUSTELU RAAMATULLISESTA AIHEESTA Miksi Jumala sallii k arsimyksi a? Seuraavassa on tyypillinen keskustelu, jonka joku Jehovan todistaja saattaa kayd a tapaamansa ihmisen kanssa. Kuvitellaanpa, etta Mikaela-niminen todistaja on tullut kaym a an naisen luona, jonka nimi on Sonja. MITEN JUMALA SUHTAUTUU KARSIMYKSIIMME? Mikaela: Hei Sonja! Onpa mukava tavata sinua taas. Sonja: Samoin. Mikaela: Viimeksi keskustelimme siita, miten Jumala suhtautuu karsimyksiimme. Kerroit, etta olet miettinyt tat a jo pitka an, varsinkin sen jalkeen kun äitisi halvaantui auto-onnettomuudessa. Miten han muuten jakselee? Sonja: Hanell a on hyvia ja huonoja paivi a. Ta- na an menee ihan hyvin. Mikaela: Sinun ei varmasti ole helppoa pysya myonteisell a mielella tallaisessa tilanteessa. Sonja: Ei tosiaan. Joskus mietin, kuinka kauan hanen taytyy viela karsi a. Mikaela: Se on aivan luonnollista. Saatatkin muistaa, etta edellisella kerralla meilta jai auki kysymys siita, miksi Jumala sallii karsimyksi a, jos hanell a on valta lopettaa ne. Sonja: Muistan kylla. Mikaela: Ennen kuin tarkastelemme Raamatun vastausta, kerrataan lyhyesti, mita kasitte- limme viimeksi. Sonja: Mikap a siina. Mikaela: Ensinnakin opimme, etta Raamatussa kerrotaan era ast a uskollisesta miehesta, joka halusi tieta a, miksi Jumala sallii karsimyksi a. Ju- Ks. Keskustelu raamatullisesta aiheesta: Valitt a ak o Jumala ihmisten karsimyksist a?, Vartiotorni Lehti on saatavilla myos verkko-osoitteessa mala ei kuitenkaan moittinut hant a tallaisen kysymyksen vuoksi eika sanonut, etta han vain tarvitsi lisa a uskoa. Sonja: Se olikin minulle uutta. Mikaela: Opimme myos, etta karsimyksem- me tuottavat Jehova Jumalalle tuskaa. Raa- matussa sanotaan esimerkiksi, etta kun hanen palvelijansa olivat ahdingossa, hanell akin oli ahdistavaa. Eiko olekin lohdullista tieta a, etta Jumala suhtautuu karsimyksiimme myot atuntoisesti? Sonja: Onhan se. Mikaela: Lopuksi totesimme, etta koska Luojalla on valtavasti voimaa, han varmasti pystyisi puuttumaan asioihin milloin tahansa ja tekema an lopun karsimyksist a. Sonja: Juuri sita en tajua. Miksi Jumala antaa pahojen asioiden tapahtua, vaikka hanell a olisi voimaa esta a ne? KUKA PUHUI TOTTA? Mikaela: Lahdet a an tarkastelemaan vastausta tah an kysymykseen aivan Raamatun alusta, 1. Mooseksen kirjasta. Onko kertomus Aadamista ja Eevasta ja kielletysta hedelmast a sinulle tuttu? Sonja: On, siita puhuttiin pyhakoulussa. Jumala kielsi syom ast a yhdesta puusta, mutta he soiv at kuitenkin. Ks. Jesaja 63:9. 8 VARTIOTORNI

9 Mikaela: Aivan. Katsotaanpa nyt, mita tapahtui ennen kuin Aadam ja Eeva tekivat syntia. Nuo tapahtumat liittyvat suoranaisesti siihen, miksi ihmiset joutuvat karsim a an. Lukisitko 1. Mooseksen kirjan 3. luvun jakeet 1 5? Sonja: Mutta ka arme osoittautui varovaisimmaksi kaikista kedon villielaimist a, jotka Jehova Jumala oli tehnyt. Niinpa se alkoi sanoa naiselle: Onko tosiaan niin, etta Jumala on sanonut: te ette saa syod a jokaisesta puutarhan puusta? Ta- han nainen sanoi ka armeelle: Kylla me saamme syod a puutarhan puiden hedelma a. Mutta sen puun hedelmast a, joka on keskella puutarhaa, Jumala on sanonut: Ette saa syod a siita etteka saa koskea siihen, ettette kuolisi. Tah an ka arme sanoi naiselle: Ette suinkaan kuole. Silla Ju- mala tieta a, etta juuri sina paiv an a, jona te syot- te siita, teidan silmanne todella avautuvat ja te tulette varmasti olemaan niin kuin Jumala, niin etta tiedatte hyvan ja pahan. Mikaela: Kiitos. Eritella anp a vah an nait a jakeita. Tass a kerrottiin ensinnakin, etta naiselle, Eevalle, puhui ka arme. Toisessa kohdassa Raamattu osoittaa, etta todellisuudessa Eevalle puhui Saatana ka armeen valityksell a. Saatana kysyi Eevalta, mita Jumala oli sanonut era ast a puusta. Huomasitko, mika Jumalan sanojen mukaan olisi rangaistus, jos Aadam ja Eeva soisiv at siita? Sonja: He kuolisivat. Mikaela: Aivan oikein. Seuraavaksi Saatana esitti vakavan syytoksen Jumalaa vastaan. Han sanoi: Ette suinkaan kuole. Saatana siis vaitti, etta Jumala valehteli! Sonja: Tast a en ole ennen kuullutkaan. Mikaela: Kun Saatana vaitti Jumalaa valehtelijaksi, han heratti kysymyksen, jonka ratkaiseminen veisi aikaa. Miksihan se veisi aikaa? Sonja: Nyt en osaa sanoa. Ks. Ilmestys 12:9. Mikaela: Ehka asiaa voisi valaista hieman. Kuvitellaanpa, etta jonain paiv an a vaitt aisin, etta olen vahvempi kuin sina. Miten voisit osoittaa vaitteeni va ar aksi? Sonja: Pitaisi varmaan jarjest a a jonkinlainen koe. Mikaela: Juuri niin. Voisimme vaikka valita jonkin painavan esineen ja katsoa, kumpi pystyy nostamaan sen. On oikeastaan aika yksinkertaista todistaa, kumpi on vahvempi. Sonja: Totta. Mikaela: Mutta enta jos en vaitt aisik a an, etta olen vahvempi vaan etta olen rehellisempi kuin sina? Se olisikin aivan eri juttu, vai mita? Sonja: Niin taitaisi olla. Mikaela: Rehellisyytta ei voi mitata samalla tavalla kuin voimia. Sonja: No ei. Mikaela: Ainoa tapa selvitta a kiista olisi antaa riittav an ajan kulua, jotta toiset voisivat tarkkailla meita ja arvioida, kumpi todella on rehellisempi. Sonja: Siina voisi olla jarke a. Mikaela: Katsotaanpa tat a 1. Mooseksen kirjan kertomusta viela uudelleen. Vaittik o Saatana olevansa voimakkaampi kuin Jumala? Sonja: Ei. Mikaela: Jumalan olisi ollut helppo kumota sellainen vaite. Sen sijaan Saatana vaitti olevansa rehellisempi kuin Jumala. Han oikeastaan sanoi Eevalle, etta Jumala valehtelee teille, mutta mina puhun teille totta. Sonja: Kiinnostavaa. Mikaela: Viisaudessaan Jumala tiesi, etta paras tapa ratkaista tam a kiistakysymys olisi antaa ajan kulua. Lopulta kavisi selvaksi, kuka puhui totta ja kuka valehteli. TARKE A KIISTAKYSYMYS Sonja: Mutta kun Eeva sitten kuoli, niin eiko se todistanut, etta Jumala puhui totta? 1. TAMMIKUUTA

10 Mikaela: Tavallaan kylla. Mutta Saatanan heratt am a an kiistakysymykseen liittyi muutakin. Katsohan viela jaetta 5. Huomaatko, mita muuta Saatana sanoi Eevalle? Sonja: Jos Eeva soisi hedelma a, hanen silman- sa avautuisivat. Mikaela: Aivan, ja hanest a tulisi niin kuin Jumala, niin etta han tietaisi hyvan ja pahan. Nain Saatana vaitti, etta Jumala pidatti ihmisilta jotain hyva a. Sonja: Ahaa. Mikaela: Sekin oli vakava syytos. Sonja: Mita tarkoitat? Mikaela: Saatana antoi ymmart a a, etta Eevalle ja kaikille ihmisille olisi parempi, jos Jumala ei hallitsisi heita. Jehova tiesi, etta paras tapa ratkaista tam akin asia olisi antaa Saatanan yritta a todistaa vaitteens a. Siksi Jumala on sallinut Saatanan hallita maailmaa jonkin aikaa. Maailman todellinen hallitsija on siis Saatana, ei Jumala. Tam a selitta a, miksi ihmiset joutuvat Ks. Johannes 12:31; 1. Johanneksen kirje 5:19. karsim a an niin paljon. Onneksi Raamatussa on myos hyvia uutisia. Sonja: No millaisia? Mikaela: Siina kerrotaan kaksi hienoa totuutta Jumalasta. Ensinnakin Jehova pysyy vierellamme, kun karsimme. Katsohan esimerkiksi, mita kuningas Daavid kirjoitti psalmissa 31:7. Daavid karsi elaess a an paljon, mutta katsopa, mita han silti sanoi rukouksessa Jumalalle. Lukisitko tuon jakeen? Sonja: Sopiihan se. Tahdon riemuita ja iloita rakkaudellisesta huomaavaisuudestasi, kun olet nahnyt ahdinkoni; sina olet tiennyt sieluni ahdistuksista. Mikaela: Vaikka Daavid joutui karsim a an, han sai lohtua siita, etta Jehova naki kaiken, mita han koki. Onko sinusta lohduttavaa, etta Jehova tieta a kaiken, jopa tuskalliset tunteemme, joita muut ihmiset eivat ehka taysin ymmarr a? Sonja: On kylla. Mikaela: Toinen hieno totuus on, etta Jumala ei anna karsimystemme jatkua loputtomiin. Raamattu opettaa, etta han lopettaa pian Saatanan julman hallinnon ja korjaa kaiken tapahtuneen vahingon. Han poistaa myos ne vaikeudet, joista sina ja äitisi olette karsineet. Voisinko tulla uudelleen ensi viikolla ja naytt a a sinulle, miksi voimme olla varmoja siita, etta Jumala todella tekee pian lopun kaikesta karsimyksest a? Sonja: Kuulostaa hyvalt a. ˇ Aiheesta lisa a kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 9; julk. Jehovan todistajat. Kirja on saatavilla myos verkko-osoitteessa Onko sinulla mielessasi jokin raamatullinen kysymys, jota olet pohtinut? Haluaisitko tieta a jotain Jehovan todistajien opetuksista tai uskonnollisista tavoista? Jos haluaisit, ala epar oi kysya sita heilta. He keskustelevat siita kanssasi mielella an. 10 VARTIOTORNI

11 TIESITK O? Miten temppelin hyvaksi annettiin lahjoituksia Jeesuksen paivin a? Temppelin rahastohalli sijaitsi naisten esipihassa. Kirjassa The Temple Its Ministry and Services kerrotaan: [Esipihaa] reunusti yksinkertainen pylvask ayt av a, johon oli sijoitettu seina a vasten kolmetoista rahalipasta eli torvea lahjoituksia varten. Lippaita sanottiin torviksi, koska ne olivat ylha alt a kapeita ja alhaalta leveita. Jokaiseen lippaaseen oli merkitty, mihin nimenomaiseen tarkoitukseen siihen pudotetut lahjoitukset kaytett aisiin. Jeesus oli naisten esipihassa, kun han naki monien ihmis- ten, myos era an koyh an lesken, antavan lahjoituksia (Luukas 21: 1, 2). Temppeliveron maksamiseen oli varattu kaksi lipasta: yksi kuluvan vuoden ja toinen edellisen vuoden veron maksuun. Lippaisiin 3 7 kerattiin kuhunkin erikseen varoja turturikyyhkyja, kyyhkysia, puuta, suitsuketta ja kultaisia astioita varten, sen mukaan kuin niille oli ma ar atty hinta. Jos joku oli varannut uhria varten rahaa enemman kuin olisi tarvinnut, han pudotti ylima ar aisen rahan johonkin jaljell a olevista lippaista. Lipas 8 oli tarkoitettu rahoille, jotka jaiv at yli syntiuhreista. Lippaisiin 9 12 laitettiin rahat, jotka jaiv at yli syyllisyysuhreista, uhrattavista linnuista, nasiirien uhreista ja spitaalista puhdistuneiden uhreista. Lipas 13 oli vapaaehtoisia lahjoituksia varten. ˇ Oliko raamatunkirjoittaja Luukas tarkka historioitsija? Luukas kirjoitti nimella an tunnetun evankeliumin seka Apostolien teot. Omien sanojensa mukaan han oli tarkoin tutkinut kaiken alusta alkaen, mutta jotkut tutkijat ovat kyseenalaistaneet ha- nen historiankuvauksensa (Luukas 1:3). Miten tarkka Luukas oli? Luukkaan mainitsemat historialliset yksityiskohdat voidaan varmentaa. Han kaytt a a esimerkiksi useita melko harvinaisia Rooman viranomaisten arvonimia. Filippin hallintoviranomaisista han puhuu preettoreina, Tessalonikan hallitusmiehista politarkkeina ja Efesoksen virkamiehista asiarkkeina (Apostolien teot 16: 20, Kingdom Interlinear; 17:6; 19:31, alaviitteet). Han sanoo Herodes Antipasta tetrarkiksi eli piirihallitsijaksi ja Sergius Paulusta Kyproksen prokonsuliksi (Apostolien teot 13:1, alaviite; 13:7). On merkittav a a, etta Luukas kaytt a a arvonimia oikein, silla kun roomalaisen hallintoalueen status muuttui, muuttui myos hallintoviranomaisen arvonimi. Silti nam a viittaukset osoittautuvat kerran toisensa jalkeen aivan oikeiksi kyseessa olevan paikan ja ajan suhteen, toteaa raamatunoppinut Bruce Metzger. Tutkija William Ramsay kutsuu Luukasta mita erinomaisimmaksi historioitsijaksi. ˇ 1. TAMMIKUUTA

12 RAAMATTU VOI MUUTTAA EL AM AN Jehova ei ollut unohtanut minua KERTONUT SUSANA PLAS IN UD IAS SYNTYM AVUOSI 1922 KOTIMAA ESPANJA TAUSTA KATEKEETTA AIEMMAT ELAM ANVAIHEENI: Kun synnyin, perheemme asui keskiluokkaisella alueella Bilbaossa Pohjois-Espanjassa. Olin perheen neljast a lapsesta toiseksi vanhin. Olimme hartaita katolilaisia, ja kavin paivitt ain messussa. 23-vuotiaana minusta tuli opettaja. Tyoskentelin tass a rakastamassani ammatissa 40 vuotta. Muiden aineiden ohella opetin myos katolista uskontoa, mista olin erityisen ylpea. Iltaisin annoin katekeettana tytoille ensikommuunio-opetusta eli valmistin tyttoj a heidan ensimmais- ta ehtoollistaan varten. Jain leskeksi oltuani onnellisesti naimisissa 12 vuotta, ja minun taytyi huolehtia yksin neljast a tyttarest amme. Olin vain 33-vuotias! Yritin saada lohtua katolisesta uskostani, mutta jotkin kysymykset vaivasivat mieltani. Mietin, miksi ihmiset kuolevat, jos Kristus kerran vapahti meidat, ja miksi rukoilemme Jumalan valtakunnan tuloa, jos hyvat menevat taivaaseen. Ennen kaikkea pohdin, miksi meidan pitaisi myohemmin palata taivaasta, kiirastulesta tai helvetista viimeiselle tuomiolle, jos Jumala on jo tuominnut meidat kuoltuamme? Esitin nam a kysymykset joillekin tapaamilleni papeille. Yksi heista vastasi: En mina tieda. Kysy piispalta. Mita merkitysta silla on? Sinah an uskot Jumalaan. Etko voi vain antaa asian olla? Jatkoin kuitenkin vastausten etsimista. Myohemmin kavin kuuntelemassa jesuiittojen, helluntailaisten ja gnostilaisten pitami a puheita. Kenella- ka an ei ollut tyydyttavi a vastauksia kysymyksiini. RAAMATTU MUUTTI ELAM ANI: Ollessani kuusissakymmenissa eras seitsenvuotias oppilaani kutsui minut Jehovan todistajien kokoukseen. Pidin nakem ast ani ja kuulemastani, mutta kiireisen elam ani takia yhteydenpito todistajien kanssa ei tuolloin jatkunut. Kaksi vuotta myo- hemmin eras todistajapariskunta, Juan ja Maite, koputti ovelleni. Kavimme kolmen kuukauden ajan intensiivisia 12 VARTIOTORNI

13 keskusteluja, ja lopulta aloin tutkia heidan kanssaan Raamattua. Odotin valtavasti jokaista tutkistelukertaa. Tutkin kaiken lapikotaisin ja kaytin kolmea eri raamatunka ann ost a varmistaakseni, etta Jehovan todistajat opettivat totuutta. Pian huomasin, miten sekavia uskonkasitykseni olivat olleet vuosikymmenten ajan. Aiemmat nakemykseni poikkesivat jyrkasti siita, mita parhaillaan opin Raamatusta, ja tam a teki minut levottomaksi. Minusta tuntui, etta uskonkasitykseni olivat kuin syva an juurtunut puu, jota kiskottiin ylos juurineen. Sitten toinen aviomieheni sairastui vakavasti ja kuoli. Samoihin aikoihin jain elakkeelle ja Tiesin l oyt aneeni aarteen. muutin joksikin aikaa pois Bilbaosta. Myos Juan ja Maite muuttivat pois. Ikav a kylla lakkasin tutkimasta Raamattua todistajien kanssa. Sisimmass ani tiesin silti loyt aneeni aarteen enka koskaan unohtanut sita. Parikymmenta vuotta myohemmin, kun olin 82-vuotias, Juan ja Maite palasivat Bilbaoon ja tulivat kaym a an luonani. Olin ikionnellinen nahdess ani heidat jalleen! Tajusin, etta Jehova ei ollut unohtanut minua, ja aloin jalleen tutkia. Esitin samat kysymykset moneen kertaan, mutta Juan ja Maite olivat hyvin karsiv allisi a. Minun taytyi kuulla raamatulliset perustelut yha uudelleen saadakseni katkaistua tunnesiteet entisiin uskonkasityksiini. Halusin myos kyeta selitta- ma an Raamatun totuuksia ystavilleni ja sukulaisilleni. Menin lopulta kasteelle 87-vuotiaana. Se oli elam ani onnellisin paiv a! Kaste jarjestettiin Jehovan todistajien konventissa. Eras kristitty vanhin piti Raamattuun perustuvan puheen, joka oli suunnattu erityisesti meille kastettaville. Liikutuin kyyneliin kuunnellessani sita. Tuntui aivan kuin Jehova olisi puhunut suoraan minulle. Kasteen jalkeen kymmenet todistajat tulivat onnittelemaan minua, vaikka suurin osa heista ei ollut koskaan aiemmin tavannut minua. SAAMANI HYOTY: Olen aina tiennyt, etta Jeesus Kristus on tie (Johannes 14:6). Raamatun tutkimisen ansiosta opin kuitenkin tuntemaan Jehovan, jonka luokse Jeesus johdattaa meidat. Nyt voin rukoilla Jumalaa pitaen hant a rakkaana Isa- na ja Ystav an a. Kirjan Lahesty Jehovaa lukeminen oli elam ani ka annekohta. Luin sen yhdessa yoss a! Sydant ani kosketti se, miten armollinen Jehova on. Kun mietin pitka a totuuden etsinta ani, mieleeni tulevat Jeesuksen sanat: Pyytak a a jatkuvasti, niin teille annetaan; etsika a herkeam att a, niin te loyd atte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan. (Matteus 7:7.) Loydetty ani vastaukset, joita niin kovasti kaipasin, saan paljon iloa, kun voin kertoa niista toisille. Nyt 90-vuotiaana tunnen olevani hengellisessa mielessa viela lapsenkengissa. Jokainen kokous valtakunnansalilla on minulle tarke a, koska saan niissa arvokasta tietoa ja voin olla rakkaiden veljieni ja sisarteni seurassa. Odotan luvattua paratiisimaata, jossa voin taas toimia opettajana (Ilmestys 21:3, 4). Erityisesti odotan sita, etta naen kuolleiden laheisteni hera av an eloon ja saan opettaa heille Raamatun totuuksia (Apostolien teot 24:15). Haluan kovasti kertoa heille, millaisen kallisarvoisen lahjan Jehova antoi minulle vanhoilla paivill ani. ˇ Julk. Jehovan todistajat. 1. TAMMIKUUTA

14 TOIVO KUOLLEILLE YL OSNOUSEMUS Uskotko Raamatun lupaukseen ylosnousemuk- sesta? Mahdollisuus olla jalleen yhdessa niiden laheistemme kanssa, jotka ovat kuolleet, kuulostaa kylla suurenmoiselta, mutta onko tallai- nen toivo realistinen? Voimme saada vastauksen tarkastelemalla Jeesuksen Kristuksen apostolien suhtautumista ylosnousemukseen. Apostolit uskoivat lujasti kuolleiden ylosnou- semukseen ainakin kahdesta syysta. Ensinnakin heidan toivonsa perustui siihen tosiasiaan, etta Jeesus oli heratetty kuolleista. Apostolit ja yhdella kertaa yli viisisataa veljea nakiv at kuolleista heratetyn Jeesuksen (1. Korinttilaisille 15: 6). Lisaksi Jeesuksen ylosnousemuksesta oli runsaasti muitakin todisteita ja se hyvaksyttiin laajalti, kuten neljast a evankeliumista kay ilmi (Matteus 27:62 28:20; Markus 16:1 8; Luukas 24:1 53; Johannes 20:1 21:25). Toiseksi apostolit olivat ainakin kolme kertaa nahneet omin silmin, kun Jeesus oli heratt anyt jonkun kuolleista ensin Nainissa, sitten Kapernaumissa ja lopuksi Betaniassa (Luukas 7:11 17; 8:49 56; Johannes 11:1 44). Naist a tapauksista viimeinen, jota kuvailtiin aiemmin tass a nume- Ks. kirjoitus Kuolema ei ole kaiken loppu! tam an lehden sivulta 6. rossa, liittyi era aseen Jeesukselle erityisen lahei- seen perheeseen. Tarkastellaanpa tuota tilannetta lahemmin. MINA OLEN YLOSNOUSEMUS Veljesi tulee nousemaan ylos. Jeesus lausui nam a sanat Martalle, jonka veli Lasarus oli ollut kuolleena nelja paiv a a. Martta ei aluksi ymmart a- nyt Jeesuksen sanojen merkitysta. Tiedan, etta han nousee, vastasi Martta. Han kuitenkin luuli sen tapahtuvan joskus tulevaisuudessa. Kuvittele hanen hamm astyst a an, kun han kuuli Jeesuksen sanat mina olen ylosnousemus ja elam a ja naki Jeesuksen heratt av an hanen veljensa kuolleista. (Johannes 11:23 25.) Missa Lasarus oli ne nelja paiv a a, jotka han oli kuolleena? Lasarus ei sanonut mita an sen suuntaista, etta han olisi ollut elossa jossain muualla. Hanell a ei selvastik a an ollut kuolematonta sielua, joka olisi mennyt taivaaseen. Heratt aess a an Lasaruksen Jeesus ei tuonut hant a vakisin takaisin maan pa alle pois Jumalan lahelt a taivaan autuudesta. Missa Lasarus siis oli? Han nukkui haudassa (Saarnaaja 9:5, 10). Muista, etta Jeesus vertasi kuolemaa uneen, josta ihminen voidaan ylosnousemuksen valityk- sella heratt a a. Han sanoi: Yst avamme Lasarus 14

15 on vaipunut uneen, mutta mina menen sinne heratt am a an hanet unesta. Sen tahden opetuslapset sanoivat hanelle: Herra, jos han on vaipunut uneen, niin han tulee terveeksi. Jeesusoli kuitenkin puhunut hanen kuolemastaan. Mutta he luulivat hanen puhuneen unessa nukkumisesta. Niinpa Jeesus sanoi heille silloin suoraan: Lasarus on kuollut. (Johannes 11:11 14.) Heratt am all a Lasaruksen kuolleista Jeesus antoi hanelle takaisin elam an ja saattoi hanet jalleen yhteen perheensa kanssa. Mitenarvokkaan lahjan Jeesus antoikaan tuolle perheelle! Ylosnousemukset, jotka Jeesus sai aikaan ollessaan maan pa all a, olivat esimakua siita, mita han tekee tulevaisuudessa Jumalan valtakunnan kuninkaana. Hallitessaan maata taivaasta kasin Jeesus tuo takaisin eloon ihmiset, jotka lepa av at haudassa. Siksi han sanoi: Mina olen ylosnouse- mus. Ajattele, miten onnellinen olet nahdess asi jalleen rakkaitasi. Kuvittele myos, millaista iloa kuolleista heratetyt tuntevat. (Luukas 8:56.) Lisa a tietoa Raamatun lupaamasta tulevasta ylosnousemuk- sesta on kirjan Mita Raamattu todella opettaa? luvussa 7; julk. Jehovan todistajat. Kirja on saatavilla myos verkko-osoitteessa Joka uskoo minuun, tulee elam a an, vaikka han kuoleekin. (Johannes 11:25.) USKO JOHTAA IKUISEEN ELAM A AN Jeesus sanoi Martalle: Joka uskoo minuun, tulee elam a an, vaikka han kuoleekin; eika yksika an, joka ela a ja uskoo minuun, tule ikina kuolemaan. (Johannes 11:25, 26.) Ne jotka Jeesus heratt a a tuhatvuotisen hallituskautensa aikana, voivat ela a ikuisesti kunhan vain todella uskovat haneen. Lausuttuaan nuo merkittav at sanat ylosnouse- muksesta Jeesus esitti Martalle syvalt a luotaavan kysymyksen: Uskotko tam an? [Martta] sanoi hanelle: Uskon, Herra; mina olen uskonut, etta sina olet Kristus, Jumalan Poika. (Johannes 11:26, 27.) Enta sina, haluaisitko uskoa ylosnou- semukseen yhta lujasti kuin Martta? Ensimmai- nen askel on hankkia lisa a tietoa Jumalan tarkoituksesta ihmiskunnan suhteen (Johannes 17: 3; 1. Timoteukselle 2:4). Tallainen tieto voi johtaa uskoon. Pyyda Jehovan todistajia naytt am a an, mita Raamattu opettaa tast a aiheesta. He keskustelevat mielella an kanssasi suurenmoisesta ylos- nousemustoivosta. ˇ Ajattele, miten onnellinen olet n ahdess asi j alleen rakkaitasi.

16 VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN Millainen Jumala on? Jumala on nakym at on henkiolento. Han on luonut taivaat, maan ja kaikki elolliset. Kukaan ei ole luonut Jumalaa; hanell a ei ole alkua. (Psalmit 90:2.) Jumala haluaa, etta ihmiset etsivat hant a ja saavat tieta a totuuden hanest a. (Lue Apostolien tekojen 17:24 27.) Jumala on persoona, jonka voimme oppia tuntemaan. Voimme havaita joitakin hanen ominaisuuksistaan tarkastelemalla sita, mita han on luonut (Roomalaisille 1:20). Jotta oppisimme tuntemaan Jumalan hyvin, meidan on kuitenkin tutkittava hanen Sanaansa Raamattua. Sen avulla voimme tutustua hanen rakkaudelliseen persoonallisuuteensa. (Lue psalmi 103:7 10.) Miten Jumala suhtautuu ep aoikeudenmukaisuuteen? Luojamme, Jehova, vihaa epaoikeudenmukai- suutta (5. Mooseksen kirja 25:16). Myos useim- mat ihmiset vihaavat sita, koska han loi meidat kuvakseen. Ymparill amme rehottava epaoikeu- denmukaisuus ei johdu Jumalasta. Han antoi ih- misille vapaan tahdon. Valitettavasti monet kayt- tav at tahdonvapauttaan va arin ja toimivat epa- oikeudenmukaisesti. Jehova on tam an vuoksi pahoillaan sydamess a an. (Lue 1. Mooseksen kirjan 6:5, 6; 5. Mooseksen kirjan 32:4, 5.) Jehova rakastaa oikeutta eika suvaitse va aryytta loputtomiin (Psalmit 37:28, 29). Raamattu lu- paa, etta Jumala tekee pian lopun kaikesta epa- oikeudenmukaisuudesta. (Lue 2. Pietarin kirjeen 3:7 9, 13.) LISA A VASTAUKSIA RAAMATULLISIIN KYSYMYKSIIN VERKOSSA Raamattu lupaa, ett a Jumala tuo pian oikeuden kaikille. MIT A RAAMATTU todella OPETTAA? Aiheesta lisa a oheisen kirjan luvussa 1; julk. Jehovan todistajat Saatavilla myos verkko-osoitteessa s n o Tama lehti ja aiempia numeroita ladattavissa ilmaiseksi p Raamattu verkossa noin 50 kielella K ay osoitteessa tai lue koodi wp14 01/01-FI