Äänen korkeuden tunnistaminen
|
|
- Aurora Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 T Informaatioverkostot: Studio 4 Maria-Karoliina Tiuraniemi, 50163D mktiuran@cc.hut.fi Äänen korkeuden tunnistaminen Harjoituskierros 2: Vuorovaikutustekniikat
2 Tiivistelmä SingStar-laulupelissä tietokone tunnistaa lauletun äänen korkeuden. Musikaaliselle ihmiselle äänen korkeuden tunnistaminen on helppoa, mutta tietokoneen pitää tunnistaa äänen korkeus erityisen algoritmin avulla. Äänen perustaajuuden lisäksi samaan aikaan resonoi useita muita korkeampia taajuuksia. Äänen yläsävelet saadaan, kun perustaajuus kerrotaan kokonaisluvulla. Äänen väri muodostuu siitä, miten eri yläsävelet korostuvat yksilöllisesti. Äänen väristä voidaan erottaa eri instrumentit toisistaan. Äänen korkeuden tunnistamiseen ei ole vielä olemassa täydellistä algoritmia. Siihen voidaan käyttää autokorrelaatioalgoritmeja tai taajuuden perusteella toimivia algoritmeja. Puheäänen korkeutta analysoimalla voidaan tulkita puhujan tunteita. Puheäänen korkeutta voidaan myös käyttää matalan tason käyttöliittymän kontrolleihin. Muusikot ja etnomusikologit voivat hyödyntää soitetun tai lauletun äänen korkeuden analysointia ohjelmissa, jotka tunnistavat tarkasti äänen korkeuden ja visualisoivat ääninäytteessä käytetyn asteikon histogrammin avulla. Sisältö Tiivistelmä Johdanto Äänen korkeus Äänen yläsävelsarjat Äänen korkeuden tunnistaminen Käytännön sovelluksia Puheäänen korkeuden tunnistaminen Ääniohjattu käyttöliittymä Tartini, äänen korkeuden visualisointi Tarsos, käytetyn asteikon selvittäminen... 8 Lähteet
3 1. Johdanto SingStar-laulupeli on todennäköisesti tämän hetken tunnetuin sovellus, jossa tietokone tunnistaa lauletun äänen korkeuden. Pelaajille näytetään yksinkertaistettu versio laulun melodiasta värillisillä palkeilla sekä ruudun alareunassa kulkevat sanat (Kuva 1.). Pelaajan tulee osua palkkeihin, oikeista sävelistä palkitaan. Pelaaja voi itse valita, kuinka tarkkaan laulun tulee mennä oikein eli olla vireessä. SingStarin seurapeliversio on tehnyt siitä erityisen suositun, ja siitä on useita eri versioita musiikin tyylien ja esittäjien mukaan. (SingStar 2011.) Kuva 1. Näkymä SingStar-pelistä (SingStar 2011). Musiikillisesti lahjakkaan ihmisen on helppo tunnistaa soitettu tai laulettu ääni ja toistaa sama ääni perässä. Hänen on myös helppo kuulla, pysyykö laulu tai soitto vireessä. Sen sijaan ihmiskorvan ei ole helppo tunnistaa yksittäisen äänen korkeutta, vain harvoilla on absoluuttinen sävelkorva (Absolute pitch 2011). Ihmiskorva on parempi tunnistamaan suhteellisia korkeuksia, eli sitä, mikä on kahden eri äänen keskinäinen suhde eli intervalli, ja onko tämä intervalli vireessä. Tämä kyky on opittavissa ja kehittyy musiikillisen kokemuksen myötä (Absolute pitch 2011). Tietokone pystyy tunnistamaan äänen huomattavasti tarkemmin ja monipuolisemmin kuin ihmiskorva. Laskennassa on kuitenkin otettava huomioon se, että äänessä on huomattavasti enemmän informaatiota kuin se, mitä ihmiskorva kuulee. Kun äänen korkeus pystytään analysoimaan, sillä on useita mielenkiintoisia sovelluksia, joista erilaiset laulupelit ovat vain yksi osa-alue. 2
4 2. Äänen korkeus Ihmiskorva tulkitsee äänen korkeudeksi tavallisesti äänen perustaajuuden. Äänellä on perustaajuuden lisäksi yläsävelsarja, joka koostuu sarjasta korkeammalla soivia taajuuksia. Tietokone tunnistaa äänestä samanaikaisesti kaikki nämä eri taajuudet. Siksi se tarvitsee äänen korkeuden tunnistamista varten erillisen algoritmin, jolla äänestä löydetään perustaajuus. 2.1 Äänen yläsävelsarjat Useimmat melodista ääntä tuottavat musiikilliset instrumentit perustuvat kieleen tai ilmapatsaaseen joka värähtelee useammilla taajuuksilla yhtäaikaisesti. Näillä resonoivilla taajuuksilla aallot liikkuvat molempiin suuntiin kieltä tai ilmapatsasta pitkin toisiaan voimistaen ja kumoten sekä muodostaen samalla seisovia aaltoja. Interaktio ympäröivän ilman kanssa muodostaa kuultavissa olevia ääniaaltoja. Muut samaan aikaan resonoivat taajuudet ovat usein alimman taajuuden kokonaislukukerrannaisia. Äänen korkeus hahmotetaan useimmiten matalimman taajuuden eli perustaajuuden korkeudeksi. (Harmonic series (music) 2011.) Yläsävelsarja voidaan visualisoida selkeimmin tutkimalla kieli- tai jousisoittimen kielen käyttäytymistä (Kuva 2.). Äänen perusääni saadaan kun kieli värähtelee koko matkaltaan. Ensimmäinen yläsävel saadaan, kun kieli jaetaan kahtia. Seuraava yläsävel löytyy kun kielen pituus on 1/3, sitten 1/4, 1/5, 1/6 ja 1/7. (Harmonic series (music) 2011.) Yläsävelsarjat on helppo löytää käytännössä esimerkiksi viulun tai kitaran huiluääninä. Tavallisesti ääni saadaan painamalla sormella kieli kokonaan alas otelautaa vasten. Huiluäänessä painetaan sormella kevyesti kieltä tällaisessa solmukohdassa, jolloin viulusta saadaan sen tavallisesta äänestä selkeästi poikkeava helähtävä, huilumainen ääni. Solmukohdan vieressä huilumaista ääntä ei kuulu. 3
5 Kuva 2. Värähtelevä kieli ja sen jakosuhteet. (Harmonic series (music) 2011.) Harmoninen sarja on aritmeettinen sarja, jossa perustaajuus kerrotaan aina kokonaisluvuilla 1, 2, 3 jne. Peräkkäisten yläsävelien ero on siis aina vakio. Mutta koska ihmisen korva tulkitsee ääntä epälineaarisesti, korkeammat yläsävelet vaikuttavat olevan lähempänä toisiaan kuin matalat äänet. Ensimmäinen yläsävel on oktaavia korkeammalla kuin perussävel. Toinen yläsävel on kvinttiä korkeammalla kuin ensimmäinen, kolmas yläsävel on kvarttia korkeammalla kuin toinen. Ylemmäksi noustessa äänien väliset intervallit pienenevät entisestään. (Kuva 3., Harmonic series (music) 2011.) Kuva 3. Yläsävelsarja musiikillisena notaationa. (Harmonic series (music) 2011.) Äänen väri on tekijä, joka auttaa kuulijaa erottamaan eri instrumenttien äänet toisistaan. Jokaisella instrumentilla on tietyt yläsävelet jotka korostuvat. Nämä korostuneet yläsävelet muodostavat äänen värin. Yläsävelten voimakkuus vaihtelee äänen keston myötä. Tämän vuoksi äänen väri on erilainen lyhyessä ja terävässä staccato-nuotissa kuin pitkässä ja laulavassa legatonuotissa. Joidenkin soittimien ylä-äänet voivat poiketa perusäänen kokonaislukukerrannaisesta. (Overtones 2011.) Jotkut elektroniset instrumentit kuten thereminit ja syntetisaattorit voivat soittaa puhtaan perustaajuuden ilman yläsäveliä. Tietyillä huiluilla voidaan myös saada lähes kokonaan yläsävelettömiä ääniä. (Harmonic series (music) 2011.) 4
6 2.3 Äänen korkeuden tunnistaminen Jaksollisen signaalin äänen korkeus voidaan arvioida äänen korkeuden havaitsemisen algoritmin (PDA, Pitch Detection Algorithm) avulla. Tavallisesti algoritmia käytetään digitaalisesti tallennetun puheen tai musiikillisen äänen korkeuden arviointiin. Tällä hetkellä ei ole vielä olemassa yksittäistä ideaalista algoritmia. Olemassaolevat algoritmit analysoivat ääntä joko suhteessa aikaan tai taajuuteen. (Pitch detection algorithm 2011.) Yksinkertaisessa ajan suhteen analysoivassa lähestymistavassa mitataan signaalin nollakohtien välistä eroa. Tämä toimii lähinnä puheen tunnistuksessa, jossa oletetaan että ääni tulee yksittäisestä lähteestä. Hieman edistyneemmät autokorrelaatiomenetelmät vertaavat signaalin osia jo tiedettyihin koejaksojen osiin. Näiden ongelmana on väärät tulokset, jossa äänen korkeus saattaa poiketa oktaavilla oikeasta. Autokorrelaatioalgoritmit eivät myöskään useimmiten toimi meluisassa ympäristössä tai polyfonisten äänten kanssa. YIN ja MPM -algoritmit perustuvat autokorrelaatioon, mutta niille on tehty hienosäätöä eteenpäin. (Pitch detection algorithm 2011.) Taajuuden perusteella toimivat algoritmit hyödyntävät Fast Fourier Transformia, joka muuttaa signaalin taajuusspektriksi. Tämä vaatii enemmän prosessointitehoa mutta tuottaa paremman tarkkuuden. Suosittuja taajuusalgoritmeja ovat harmonic product spectrum ja cepstral-analyysi. (Pitch detection algorithm 2011.) 3. Käytännön sovelluksia Jos äänen perustaajuus pystytään luotettavasti selvittämään, sitä voidaan hyödyntää useilla eri tavoilla. Puheen perustaajuuden variaatiot liittyvät prosodiaan eli puheen rytmin, intonaation ja painotuksen tutkimiseen. Tonaalisissa kielissä puheen taajuuden erot auttavat erottamaan eri sanakategorioita toisistaan. Musiikkiohjelmat hyötyvät perustaajuuden arvioinnista, kuten automaattisessa nuottitranskription tekemisessä tai reaaliaikaisissa interaktiivisissa järjestelmissä. Perustaajuus on hyödyllistä myös useille signaalinprosessoinnin metodeille. Perustaajuutta voidaan myös hyödyntää multimedian sisällön indeksoinnissa. (de Cheveigne & Kawahara 2002.) 5
7 3.1 Puheäänen korkeuden tunnistaminen Ääntä käytetään luonnollisesti sosiaalisessa kanssakäymisessä. Kielellisten ilmaisukeinojen lisäksi äänessä on tärkeä nonverbaali kanava. Tämä affektiivinen puheen sisältö tuodaan esille useilla prosodisilla vihjeillä, jotka viittaavat tiettyihin intonaation, painotuksen, ajoituksen ja äänen laadun tekijöihin. Akustisilla termeillä kyse on tällöin äänen korkeudesta, intensiteetistä ja spektristä. Ääni-ilmaisujen avulla voidaan kommunikoida sanattomasti tunnetiloja ja aikomuksia, joiden tunnistamisella on suuri merkitys ihmisten välisessä kanssakäymisessä ja joita hyväksikäyttämällä voidaan vaikuttaa muihin ihmisiin. (Tuuri & Eerola 2008.) Puheentunnistuksella toimivista järjestelmistä pyritään tekemään yhä luonnollisempia. Tällöin järjestelmä tunnistaa paitsi sen, mitä käyttäjä puhuu, myös sen, miten käyttäjä puhuu eli mikä hänen tunnetilansa on. Tätä voidaan hyödyntää mm. peleissä ja opetuksellisissa ohjelmissa tunnistamaan ovatko käyttäjät innokkaita vai tylsistyneitä, elintoimintoja tukevissa järjestelmissä tunnistamaan paniikkia ja kaupallisissa tuotteissa tunnistamaan vihainen käyttäjä ja siirtämään hänet oikealle asiakaspalvelijalle automaattisen puhelinpalvelun sijaan. Puhelinpalvelun käyttäjiä tutkittaessa todettiin, että puheen perustaajuus nousee käyttäjän turhautuessa. (Ang et al ) Puheäänen korkeuden analysointia voidaan käyttää myös häivyttämään puheesta sukupuolesta johtuvia eroja, jolloin esimerkiksi puheohjattavat mobiililaitteet pystyvät paremmin analysoimaan puheen informaatiosisältöä (Jung et al. 2002). 3.2 Ääniohjattu käyttöliittymä Puheäänen korkeutta voidaan käyttää matalan tason käyttöliittymän kontrolleihin kuten näytön scrollaamiseen. Käyttäjän ääni toimii on/off nappina, jatkuva ääni vastaa nappia, joka on painettuna alas. Äänen korkeudella voidaan säätää kontrollia ylös tai alas huomattavasti nopeammin kuin puheentunnistuksella. Käyttäjä huomaa reaaliaikaisesti äänen vaikutuksen ja pystyy muuttamaan säätöä. Äänen korkeutta voidaan käyttää myös nopeuden säätämiseen. Diskreettejä arvoja voidaan valita konsonanteilla. Koska tämä tekniikka tunnistaa ainoastaan piikkejä äänisignaalissa, samaan tarkoitukseen voidaan käyttää taputusta tai sormien napsutusta. Tekniikoita voidaan käyttää liikuntarajoitteisille käyttäjille tai tilanteissa, joissa käyttäjän käsien käyttö on rajoitettua, kuten autolla ajaminen tai ulkona liikkuminen. (Igarashi & Hughes 2001.) 6
8 3.3 Tartini, äänen korkeuden visualisointi Uudessa Seelannissa Otagon yliopiston Tartini-projektissa on tutkittu eri tapoja, joilla tietokone voi analysoida ääntä ja tuottaa hyödyllistä ja käytännöllistä palautetta harrastelija- ja ammattimuusikoille. Tartini visualisoi äänen korkeuden, näyttää mitä nuottia milloinkin soitetaan ja auttaa hienosäätämään virettä (Kuva 4., McLeod et al. 2009). Aloittelijat voivat opetella löytämään puhtaan äänen käyttäen hyväksi Tartinia. Edistyneemmät soittajat voivat analysoida pienempiä variaatioita soittimien sävelpuhtaudessa. (McLeod & Wyvill 2003.) Tasavireiset intervallit ovat aina hieman epäpuhtaita oktaaveja lukuunottamatta (Tasaviritys 2010). Tämän vuoksi esimerkiksi laulajien ja viulistien tulee poiketa tasavireisestä asteikosta soittaakseen puhtaasti. McLeodin ja Wyvillin haastatteleman viulistin mukaan muusikoiden mielipide näiden poikkeavien äänien vireydestä vaihtelee jossain määrin ja kyky tunnistaa näitä kasvaa kokemuksen myötä. Tartini näyttää objektiivisesti, minkä korkuinen nuotti on. (McLeod & Wyvill 2003.) Kuva 4. Äänen korkeuden visualisointi Tartini-ohjelmassa (McLeod et al. 2009). Tartini myös visualisoi äänen yläsävelsarjan. Äänen yläsävelsarja poikkeaa hieman riippuen siitä, millä tekniikalla soitinta soitetaan. Yläsävelsarjojen visualisointi antaa tietoa tästä ja auttaa kehittämään tekniikkaa. (McLeod & Wyvill 2003.) 7
9 3.4 Tarsos, käytetyn asteikon selvittäminen Hollantilaisen Gentin korkeakoulun Tarsos-projekti perustuu myös äänen korkeuden selvittämiseen, mutta se toimii kulttuuririippumattomasti. Se on etnomusikologeille tehty työkalu, joka ei sitoudu länsimaisen musiikin asteikkoihin vaan visualisoi ääninäytteessä käytettyjä ääniä histogrammin avulla (Kuva 5). Jokainen soitettu ääni jää näkyviin piikkinä histogrammissa, jolloin siitä on helppo jälkikäteen analysoida käytettyä asteikkoa. Samalla ohjelma visualisoi mikrointervalleja 1, jotka ovat länsimaisille muusikoille vieraampia. Tarsoksella voidaan analysoida nauhoitettua ääninäytettä tai reaaliaikaista soittoa. Laulajat ja jousisoittajat voivat käyttää sitä mikrointervallien harjoittelemiseen. (Cornelis & Six 2011.) Kuva 5. Käytetyn asteikon visualisointi Tarsos-ohjelmassa (Cornelis & Six 2011). 1 Länsimaisessa musiikissa pienin käytetty intervalli on puolisävelaskel. Tätä pienempiä, mm. aasialaisessa ja afrikkalaisessa musiikissa käytettyjä intervalleja kutsutaan mikrointervalleiksi. 8
10 Lähteet Absolute pitch [Online] [Viitattu: ] Saatavilla: Ang, J. Dhillon, R., Krupski, A., Shriberg, E., Stolcke, A Prosody-Based Automatic Detection of Annoyance and Frustration in Human-Computer Dialog. [Online] In Proceedings of ICSLP-2002 Denver, Colorado, September [Viitattu: ] Saatavilla: de Cheveigne, A. & Kawahara, H YIN, a fundamental frequency estimator for speech and music. [Online] The Journal of the Acoustical Society of America. Vol. 111, No. 4. April Pp [Viitattu: ] Saatavilla: Cornelis, O. & Six, J Tarsos. [Www-sivusto] [Viitattu: ] Saatavilla: Harmonic series (music) [Online] Wikipedia [Viitattu: ]. Saatavilla: Igarashi & Hughes Voice as Sound: Using Non-verbal Voice Input for Interactive Control. [Online] In Proceedings of the Symposium on User Interface Software and Technology (UIST'01), ACM Press, [Viitattu: ] Saatavilla: Jung, E., Schwarzbacher, A., Humphreys, K., Lawlor, R Application of Real-Time AMDF Pitch- Detection in a Voice Gender Normalisation System. [Online] In Proceedings of the 7th International Conference on Spoken Language Processing 2002, pp [Viitattu: ] Saatavilla: McLeod, P. & Wyvill, G Visualization of Musical Pitch. [Online] In Proceedings for the Computer Graphics Internationa, Tokyo, Japan, July 9-11, 2003, pp [Viitattu: ]. Saatavilla: McLeod, P., Wyvill, G., Warrington, D., Lefohn, K. & Bellingham, J Tartini. The Real-Time Music Analysis Tool. [Online] University of Otago, New Zealand [Viitattu: ]. Saatavilla: Overtones [Online] Wikipedia [Viitattu: ]. Saatavilla: Pitch detection algorithm [Online] Wikipedia [Viitattu: ]. Saatavilla: 9
11 SingStar [Online] Wikipedia [Viitattu: ]. Saatavilla: Tasaviritys [Online] Wikipedia [Viitattu: ] Saatavilla: Tuuri, K. & Eerola, T Identifying Function-Specific Prosodic Cues for Non-Speech User Interface Sound Design. In Proceedings of the 11th International Conference on Digital Audio Effects, Espoo, Finland, September 1-4, [Viitattu: ] Saatavilla: 10
Äänen eteneminen ja heijastuminen
Äänen ominaisuuksia Ääni on ilmamolekyylien tihentymiä ja harventumia. Aaltoliikettä ja värähtelyä. Värähtelevä kappale synnyttää ääntä. Pistemäinen äänilähde säteilee pallomaisesti ilman esteitä. Käytännössä
LisätiedotOrganization of (Simultaneous) Spectral Components
Organization of (Simultaneous) Spectral Components ihmiskuulo yrittää ryhmitellä ja yhdistää samasta fyysisestä lähteestä tulevat akustiset komponentit yhdistelyä tapahtuu sekä eri- että samanaikaisille
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info
1 SGN-4200 Digitaalinen Audio Harjoitustyö-info 04.04.2012 Joonas Nikunen Harjoitystyö - 2 Suorittaminen ja Käytännöt Kurssin pakollinen harjoitustyö: Harjoitellaan audiosignaalinkäsittelyyn tarkoitetun
LisätiedotPianon äänten parametrinen synteesi
Pianon äänten parametrinen synteesi Jukka Rauhala Pianon akustiikkaa Kuinka ääni syntyy Sisält ltö Pianon ääneen liittyviä ilmiöitä Pianon äänen synteesi Ääniesimerkkejä Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan
Lisätiedotf k = 440 x 2 (k 69)/12 (demoaa yllä Äänen väri Johdanto
Äänen väri vs. viritysjärjestelmät Anssi klap@cs.tut.fi www.cs.tut.fi/~klap Lähdemateriaali: Tuning, Timbre, Spectrum, Scale by William A. Sethares Johdanto Oktaaviesimerkki: perusidea Länsimaisen virityksen
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotTiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015
Tiistai klo 10-12 Jari Eerola 20.1.2015 } 20.1. Kuvaajatyypit ja ohjelmat Analyysiohjelmista Praat ja Sonic Visualiser Audacity } 27.1. Nuotinnusohjelmista Nuotinnusohjelmista Musescore } Tietokoneavusteinen
Lisätiedot2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
LisätiedotKitara 1. Luovat taidot (improvisointi, säveltäminen) Yhteissoitto
Kitara 1 - soittimen rakenne - miten ääni syntyy - kitaran osien nimet - istuminen tukevasti tuolin reunalla - kitara pysyy tukevasti sylissä - sormien asento, käden muoto - jalkatuki - vuoronäppäilyn
Lisätiedot5 Akustiikan peruskäsitteitä
Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 14 5 Akustiikan peruskäsitteitä ääni = ilmapartikkelien edestakaista liikettä, "tihentymien ja harventumien" vuorottelua, ilmanpaineen
LisätiedotMono- ja stereoääni Stereoääni
1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet
LisätiedotÅbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto
Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on
Lisätiedot16 Ääni ja kuuleminen
16 Ääni ja kuuleminen Ääni on väliaineessa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Ihmisen kuuloalue 20 Hz 20 000 Hz. (Infraääni kuuloalue ultraääni) 1 2 Ääniaallon esittämistapoja: A = poikkeama-amplitudi
LisätiedotDigitaalinen audio
8003203 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2005 Tuomas Virtanen Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2 Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot, sekä niissä
LisätiedotMonta polkua hahmotustaitoihin
Monta polkua hahmotustaitoihin Miten hahmotustaitojen opetus voi tavoittaa soittajan kokemusperäisen ja toiminnallisen hahmotuksen? Esimerkkeja ja opettajan työkaluja Musiikin perusteiden teemavuosiseminaari
LisätiedotKLASSINEN LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
KLASSINEN LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotTutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli ( )
Tutkielma tasavireisestä, pythagoralaisesta ja diatonisesta sävelasteikosta Teuvo Laurinolli (8.2.2015) Johdanto Tarkastelemme sävelkorkeuksia (värähdystaajuuksia) yhden oktaavin alueella (esim. C1...
LisätiedotTHE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients
THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotTietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
Lisätiedot3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.
3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.
LisätiedotYleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)
Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotSay it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa
Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja
LisätiedotPOP/JAZZ LAULU. Opintokokonaisuus 1. Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento
POP/JAZZ LAULU Opintokokonaisuus 1 Ergonomia - Ryhti - Pään asento - Jalkojen asento - Syvähengitykseen tutustuminen - Hartioiden rentous hengittäessä - Leuan rentouttaminen - Laulaminen sävelkorkeudellisesti
LisätiedotImprovisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA.
Improvisointi - ALOITA ALUSTA JOKAINEN MEISTÄ VOI TUNTEA OLONSA EPÄMUKAVAKSI ALOITTAESSAAN IMPROVISOIMISEN, JOSKUS PIDEMMÄN AIKAA. Improvisointi - ALOITA ALUSTA IMPROVISOIMME AINA KUN PUHUMME. KUN IMPROVISOIMME
LisätiedotLuento 15: Ääniaallot, osa 2
Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa
LisätiedotAija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset tietokoneavusteisesta musiikinperusteiden opettamisesta
Tekniikka musiikkioppilaitoksen opetuksen apuvälineenä -seminaari Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa pe-la 12.-13.2.2010 Aija Lehtonen: Itä-Helsingin musiikkiopiston mupe-opettajien ensimmäiset kokemukset
LisätiedotKohti uuden sukupolven digitaalipianoja
Kohti uuden sukupolven digitaalipianoja Heidi-Maria Lehtonen, DI Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Esitys RISS:n kokouksessa 17.11.2010 Esityksen sisältö
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotAnalyysi on helpointa aloittaa painamalla EDIT-painiketta. (Tuotu tiedosto täytyy olla aktiivinen eli valittuna).
1 PRAAT OHJE Yleistä Praat on puheentutkimukseen tarkoitettu ilmainen ohjelma (GNU ohjelma, open source). Se sisältää useita eri analyysimahdollisuuksia, mahdollisuuden määrittää hyvin tarkasti kuvien
LisätiedotSGN-4200 Digitaalinen audio
SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,
LisätiedotProjektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
LisätiedotKuuloaisti. Korva ja ääni. Melu
Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen
LisätiedotNeljännen luokan opetettavat asiat
Neljännen luokan opetettavat asiat MTOIOS Rytinää LULMINN hyvä asento seisten ja istuen asennon vaikutus ääneen äänen synty äänen voimakkuuden säätely hengityksen voimakkuuden säätely selkeä artikulaatio
LisätiedotVAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA
VAHVA OTE ELÄMÄÄN SUPREMIA Uusi suunta elämälle Äänet ovat tärkeitä meille kaikille, mutta lapsille ne ovat välttämättömiä heidän kognitiivisen ja kuuloon liittyvän kehityksensä kannalta. Vanhempana haluat
LisätiedotSpektrin sonifikaatio
Spektrin sonifikaatio AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Tehtävän kuvaus ja työn rakenne... 2 3. Teoria... 2 3.1 Ääni mekaanisena aaltona...
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1)
Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan instrumentteja (PI1) Tehdään erilaisia ääniä arkisilla esineillä (esim. paperi, pöydät, kupit, tikut, pallot), rummuilla tai melodisilla instrumenteilla, ja kuvaillaan ääniä
Lisätiedot2.2 Ääni aaltoliikkeenä
2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.
Lisätiedot8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät
8003051 Puheenkäsittelyn menetelmät Luento 7.10.2004 Puhesynteesi Sisältö 1. Sovelluskohteita 2. Puheen ja puhesyntetisaattorin laatu 3. Puhesynteesin toteuttaminen TTS-syntetisaattorin komponentit Kolme
LisätiedotRollerMouse Red. Käyttöohje
RollerMouse Red Käyttöohje Kiitos, että saamme auttaa sinua työskentelemään mukavammin ja tehokkaammin. Contour Design on pyrkinyt parhaan hiiren kehittämiseen vuodesta 1995 lähtien. Nyt voin todeta,
LisätiedotAV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen
AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys
LisätiedotAlkusanat. c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c d e f g a h c
Alkusanat Musiikin Perusteita Pianoa Soittaen Tämä kirja on tarkoitettu johdannoksi musiikin opiskeluun ja soveltuu Musiikkia Laulaen ja Kirjoittaen kirjasarjan rinnakkaismateriaaliksi opiskeltaessa musiikin
LisätiedotYLEINEN AALTOLIIKEOPPI
YLEINEN AALTOLIIKEOPPI KEVÄT 2017 1 Saana-Maija Huttula (saana.huttula@oulu.fi) Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Vk 8 Luento 1 Mekaaniset aallot 1 Luento 2 Mekaaniset aallot 2 Ääni ja kuuleminen
LisätiedotPuheentunnistus. Joel Pyykkö 1. 1 DL-AT Consulting
Puheentunnistus Joel Pyykkö 1 1 DL-AT Consulting 2018 Sisällysluettelo Puheentunnistus Yleisesti Chattibotin Luonti Esimerkkinä - Amazon Lex Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus Yleisesti Puheentunnistus
LisätiedotKuule - luonnollisesti
Kuule - luonnollisesti Täydellisen tasapainoinen ääni Kuvittele, millaista olisi pystyä seuraamaan keskusteluja. Kuulla kaikki ympäristön äänet. Siirtyä mukavasti hiljaisesta paikasta meluisaan. Kuulla
LisätiedotDigitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely
Digitaalinen signaalinkäsittely Kuvankäsittely Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen, Signaalinkäsittelyn menetelmät,
LisätiedotHistoriaa musiikillisten äänten fysikaalisesta mallintamisesta
Äänilähteiden fysikaalinen mallintaminen uusin äänisynteesimetodi simuloi soittimen äänentuottomekanismia käyttö musiikillisissa äänissä: -jäljitellään olemassaolevia akustisia instrumentteja -mahdollistaa
LisätiedotSOUNDGATE. Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla
SOUNDGATE Yhteydessä maailmaan SoundGaten avulla Vaihtoehtoja yhteyksien muodostamiseen on enemmän kuin koskaan. Olemme yhteydessä läheisiimme, ystäviimme ja työkavereihimme missä ja milloin tahansa erilaisten
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
Lisätiedot(1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi - http://www.acoustics.hut.
VOIMASOINNUN LAATU - DUURI VAI MOLLI? Henri Penttinen (1), Esa Lilja (2), Niklas Lindroos (1) (1) Teknillinen korkeakoulu, Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 3000, FI-02015 TKK Etunimi.Sukunimi@tkk.fi
LisätiedotKotiteatterijärjestelmä. Aloitusopas HT-XT1
Kotiteatterijärjestelmä Aloitusopas HT-XT1 Sisällys Käyttöönotto 1 Pakkauksen sisältö 3 2 Asentaminen 4 3 Liitännät 6 4 Järjestelmän virran kytkeminen 8 5 Äänen kuunteleminen 9 Perustoiminnot Äänitehosteista
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä.
Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan ja sävelletään (EIC1) Kerrotaan tarina eri äänteillä, äänillä tai melodioilla, joita on luotu yhdessä. Musiikkipäiväkirjani: Tutkitaan, improvisoidaan...
LisätiedotTonaalista kontrapunktia
Tonaalista kontrapunktia Kirjoitettava mallin mukaisesti vastaääni kontrapunkti annettuun melodiaan tai bassoon cantus firmus : ) Ohje 1: Intervalli on alussa ja lopussa. Muualla sallitaan myös 3, 5 ja
LisätiedotKäyttöohje HERE Drive
Käyttöohje HERE Drive 1.0. painos FI HERE Drive HERE Drive ohjaa sinut haluamaasi paikkaan ääniopastettujen reittiohjeiden avulla. Voit löytää kotimaassasi tai -alueellasi perille tarkkojen reittiohjeiden
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS AI-TUTKIJAN URANÄKYMIÄ AJATUSTENLUKUA COMPUTER VISION SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA MUUTTUJIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA
LisätiedotKuulokoje, joka avaa maailmasi
Kuulokoje, joka avaa maailmasi Perinteinen teknologia Uusi teknologia keskittyy yhteen puhujaan ja vaimentaa kaikki muut puhujat avaa äänimaiseman, johon mahtuu useita puhujia Luultavasti tiedät tunteen.
LisätiedotNeuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun
Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään
LisätiedotKanteleen vapaa säestys
Suomen musiikkioppilaitosten liitto ry Kanteleen vapaa säestys Tasosuoritusten sisällöt ja arvioinnin perusteet 2013 Työryhmä: Anna-Karin Korhonen Päivi Ollikainen Satu Sopanen, Kanteleensoiton opettajat
LisätiedotCubase perusteet pähkinänkuoressa. Mikä Cubase on? Projektin aloitus
Cubase perusteet pähkinänkuoressa 1. Mikä Cubase on? 2. Projektin aloitus 3. Audion äänittäminen. 4. MIDI-tiedon tallentaminen ja virtuaali instrumentit 5. Miksaus. Mikä Cubase on? Cubase on Windows XP
LisätiedotTiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan pituus. Intelin osakekurssi. (Pörssi-) päivä n = 20 Intel_Volume. Auringonpilkkujen määrä
MS-C2128 Ennustaminen ja aikasarja-analyysi 4. harjoitukset / Tehtävät Kotitehtävät: 3, 5 Aihe: ARMA-mallit Tehtävä 4.1. Tutustu seuraaviin aikasarjoihin: Tiedosto Muuttuja Kuvaus Havaintoväli Aikasarjan
LisätiedotOpittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.
1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin
LisätiedotMusiikkipedagogi. Musiikkipedagogi
Musiikkipedagogi Musiikkipedagogi Tavoitteena on valmistaa musiikkialan eri tehtäviin aloite- ja yhteistyökykyisiä, laaja-alaisesti taiteita arvostavia ja persoonallisia musiikkipedagogeja. Tutkinto antaa
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotPäällekkäisäänitys Audacityllä
Päällekkäisäänitys Audacityllä Periaate: äänitetään soitin kerrallaan niin, että kuullaan aina aikaisemmin äänitetyt osuudet ja voidaan tahdistaa oma soitto niiden mukaan. Äänitarkkailu Jos on erikseen
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
Lisätiedot1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus
1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),
LisätiedotDynatel 2210E kaapelinhakulaite
Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita
LisätiedotÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ
ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan
LisätiedotSpektri- ja signaalianalysaattorit
Spektri- ja signaalianalysaattorit Pyyhkäisevät spektrianalysaattorit Suora pyyhkäisevä Superheterodyne Reaaliaika-analysaattorit Suora analoginen analysaattori FFT-spektrianalysaattori DFT FFT Analysaattoreiden
LisätiedotHuilu 1. Harjoittelu. säännöllinen kotiharjoittelu rauhallisessa ympäristössä vanhempien kannustus ja tuki harjoittelupäiväkirjan täyttäminen
Huilu 1. Soittimeen tutustuminen huilun rakenne ja osien nimet osien kasaaminen ja purkaminen sekä puhdistaminen miten ääni syntyy luonteva ja ergonominen soittoasento äänen muodostaminen (ansatsi, tasainen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).
Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava
LisätiedotTampereen perusopetuksen musiikkiluokkien opetussuunnitelma
Tampereen perusopetuksen musiikkiluokkien 7.-9. opetussuunnitelma 7-9-luokkien kursivoidut lisätään valtakunnallisen OPS:n tavoitteiden perään Oppiaineen tehtävä Vuosiluokkien 7-9 painotetussa musiikinopetuksessa
LisätiedotMiksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.
Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:
LisätiedotPuhutun ja kirjoitetun rajalla
Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic
LisätiedotKauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010
Kauko-ohjauslaite GSM rele 2011 v 24.10.2010 Gsmreleen päätoiminnat Etälaiteiden kauko-ohjaus vanhan GSM-puhelimen avulla Laitteessa on neljä releettä ja kaksi lisäohjausta. Yhteensä kuusi ohjausta. Releiden
LisätiedotMUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto
MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen
LisätiedotOpetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä
Opetuksen ja opiskelun tehokas ja laadukas havainnointi verkkooppimisympäristössä Jukka Paukkeri (projektitutkija) Tampereen Teknillinen Yliopisto Matematiikan laitos Intelligent Information Systems Laboratory
LisätiedotKÄYRÄTORVI TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
KÄYRÄTORVI TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme käyrätorvensoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotKannettava DVD soitin Daewoo DPC-7200PD
Kannettava DVD soitin Daewoo DPC-7200PD Laitteeseen tutustuminen: Yläkuva laitteesta 1. LCD panelin sammutus kytkin 2. Laajakuva 3. Pysäytys 4. Edellinen 5. Seuraava 6. Toista 7. Valikko painike Nuolinäppäimet:
LisätiedotMonikanavaäänen perusteet. Tero Koski
Monikanavaäänen perusteet Tero Koski Lähtökohdat Monikanavaääni tarkoi6aa äänital8ota, jossa on toiste6avia kanavia enemmän kuin kaksi 2.1 ; 3.0 ; 3.1 ; 4.0 ; 4.1 ; 7.2 ; 10.2 ; 22.2 ; Monikanavaääntä
LisätiedotPLAY. TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori
PLAY TP1 Musiikkikasvatusteknologia Notaatio 2 ja yhteistoiminnallinen nuotinkirjoitus 19.2.2016 Jarmo Kivelä, projektikoordinaattori Noteflight nuotinkirjoitusympäristö Noteflight toimii verkkoselaimessa,
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 Äänet, resonanssi ja spektrit S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7
PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...
LisätiedotJOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS
JOHDATUS TEKOÄLYYN TEEMU ROOS TERMINATOR SIGNAALINKÄSITTELY KUVA VOIDAAN TULKITA KOORDINAATTIEN (X,Y) FUNKTIONA. LÄHDE: S. SEITZ VÄRIKUVA KOOSTUU KOLMESTA KOMPONENTISTA (R,G,B). ÄÄNI VASTAAVASTI MUUTTUJAN
LisätiedotVakka-Suomen musiikkiopisto
Vakka-Suomen musiikkiopisto MUSIIKIN PERUSTEIDEN AINEOPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunnassa 15.9.2015. Voimassa 1.10.2015 alkaen. 1 INTRO Tämä aineopetussuunnitelma koskee
LisätiedotProsodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus
Prosodian havaitsemisesta: suomen lausepaino ja focus Martti Vainio Helsingin yliopisto, Fonetiikan laitos; Kieliteknologia Juhani Järvikivi, Turun yliopisto, Psykologia; University of Dundee Yleistä Lingvistisen
LisätiedotMP3 Manager Software for Sony Network Walkman
MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony
LisätiedotHUILU TAITOTAULU. Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia
HUILU TAITOTAULU Rakentava palaute -hanke Musiikkiopisto Avonia Musikinstitutet Kungsvägen Musiikkiopisto Juvenalia JOHDANTO Tässä taitotaulussa kuvaamme huilunsoiton eri osa-alueita musiikkiopistossa.
LisätiedotMITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN?
Connect-ohje oppilaalle MITEN KIRJAUDUN ADOBE CONNECTIIN? 1. Avaa internet-selain ja kirjoita osoiteriville virtuaaliluokkasi osoite, esim. http://tampere.adobeconnect.com/virta ja paina Enter: Luokkien
LisätiedotAINEOPETUSSUUNNITELMA. PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto
AINEOPETUSSUUNNITELMA MUSIIKIN PERUSTEET PIRKAN OPISTO Musiikin taiteen perusopetus / Pirkan musiikkiopisto Tämä aineopetussuunnitelma koskee Pirkan opistossa annettavan musiikin taiteen perusopetuksen
LisätiedotMusiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1)
Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme ja johdetaan musiikkia (CTM1) Opetetaan jollekulle uusi rytmi käyttämällä ääniä, joita voidaan tehdä suulla ja vartalolla. Musiikkipäiväkirjani: Opetetaan toisiamme
LisätiedotKäyttöliittymän muokkaus
Käyttöliittymän muokkaus Ohjelman pitkän kehityshistorian takia asetukset ovat jakaantuneet useampaan eri kohtaan ohjelmassa. Ohessa yhteenveto nykyisistä asetuksista (versio 6.4.1, 2/2018). Ylä- ja sivupalkkien
LisätiedotSanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa
Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004
LisätiedotPÄÄSYKOEOHJEITA 2015
1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...
LisätiedotTodettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792.
Todettu kokeissa FCC:n standardien mukaiseksi. Yhdysvalloissa saatu patentti 7 199 792. Onnea uuden hankinnan johdosta 2 3 Pakkauksen sisältö Perustoiminnot A. RollerMouse Free2 B. Integroitu rannetuki
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2016
Radioamatöörikurssi 2016 Modulaatiot Radioiden toiminta 8.11.2016 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 18 Modulaatiot Erilaisia tapoja lähettää tietoa radioaalloilla Esim. puhetta ei yleensä laiteta antenniin sellaisenaan
LisätiedotPuheen akustiikan perusteita
Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/39 Äänet, resonanssi ja spektrit ctl103 Fonetiikan perusteet kieliteknologeille
LisätiedotRadio R 4.0 IntelliLink Usein kysytyt kysymykset
Sisältö 1. Audio... 1 2. Puhelin... 2 3. Apple CarPlay... 2 4. Android Auto... 5 5. Galleria... 7 6. Muuta... 7 1. Audio K: Miten vaihdan äänilähdettä, esimerkiksi FM-radiosta USB:lle? V: Vaihtaaksesi
Lisätiedot