Yritysavohautomo tutkimusta ja tukea metallialan sukupolvenvaihdoksiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Yritysavohautomo tutkimusta ja tukea metallialan sukupolvenvaihdoksiin"

Transkriptio

1

2 Turun ammattikorkeakoulun raportteja 63 KATRI SALONEN & SANNA MERISALO (TOIM.) Yritysavohautomo tutkimusta ja tukea metallialan sukupolvenvaihdoksiin ArtCraftMetal, Equal-yhteisöaloite, Metallin yritysavohautomo -osahankkeen loppuselvitys

3 Kirjoittajat: Janne Helmisaari Mirva Saarijärvi Toimittajat: Katri Salonen Sanna Merisalo Turun ammattikorkeakoulun raportteja 63 Turun ammattikorkeakoulu Turku 2007 Kannen suunnittelu: Erkki Tuomi ISBN (painettu) ISSN (painettu) ISBN (elektroninen) ISSN (elektroninen) Painopaikka: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print, Tampere Verkkojulkaisun jakelu:

4 SISÄLTÖ ESIPUHE Katri Salonen 5 SELVITYS VARSINAIS-SUOMEN METALLIALAN PK-YRITYSTEN SUKUPOLVENVAIHDOSTEN AJANKOHTAISUUDESTA Janne Helmisaari 7 TIIVISTELMÄ 8 1 JOHDANTO Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tarkoitus, rajaukset ja rakenne Lisätietoja Turun aikuiskoulutuskeskuksesta 12 2 PK-YRITYSTEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET JA YRITYSHAUTOMOTOIMINTA Sukupolvenvaihdos yrityksessä Yrityshautomotoiminta 16 3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimusprosessi ja aineiston kerääminen Kysymyslomake Tutkimuksen arviointia 20 4 TUTKIMUKSEN TULOKSET Osallistujayritysten kuvaus Sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuus Yritysten koulutustarpeet 33 5 JOHTOPÄÄTÖKSET JA YHTEENVETO Johtopäätökset Yhteenveto 38 LÄHTEET 42 LIITTEET 43

5 ARTCRAFTMETAL: METALLIALAN YRITYSAVOHAUTOMO OSAHANKKEEN SEURANTASELVITYS 53 Mirva Saarijärvi TIIVISTELMÄ 54 1 Johdanto 55 2 ArtCraftMetal: Metallialan yritysavohautomo -osahanke Vuoden 2005 tutkimus Koulutus 57 3 Osahankkeen loppukartoitus Kartoituksen rajaaminen ja suoritustapa Tutkittavat seikat Hankkeeseen osallistuneet yritykset Hankkeesta pois jäänet yritykset Tutkimuksen kulku 60 4 Tutkimustulokset Hankkeeseen osallistuneet yritykset Hankkeesta pois jääneet yritykset Yritysten tulevaisuudennäkymät ja koulutustarpeet Avoimet kysymykset 68 5 Tutkimustulosten arviointia 72 LÄHTEET 75 LIITTEET 76

6 ESIPUHE ArtCraftMetal-hanke (ACM) kuuluu Euroopan Sosiaalirahaston osarahoittamaan Equal-yhteisöaloitteeseen. Hanke käynnistyi virallisesti , mutta varsinainen toiminta alkoi tammikuun alussa Hanke koostui kolmesta osahankkeesta, kahdesta ns. toiminnallisesta osahankkeesta ja kolmannesta osahankkeesta, joka keskittyi koko projektin hallinnointiin, kasainväliseen yhteistyöhön, tutkimusten tekemiseen sekä hankkeen evaluointiin. Toiminnallisten osahankkeiden aiheet olivat kulttuuri- ja käsityöalojen yrittäjyyden tukeminen ja kehittäminen sekä metallialan pienten ja keskisuurten yritysten sukupolvenvaihdokseen liittyvät haasteet. Molempien osahankkeiden maantieteelliset kohdealueet olivat Varsinais-Suomi sekä Saaristomeri. Kokemuksen perusteella tiesimme, että Varsinais-Suomessa on paljon pk-sektorin metallialan yrityksiä, joita kohtaa lähitulevaisuudessa sukupolvenvaihdos tai yrityksen myyminen/ lopettaminen. Osahankkeella pyrittiin vastaamaan siihen, että kannattava yritystoiminta Varsinais-Suomen metallialan pk-sektorilla jatkuu myös tulevaisuudessa. Yritysavohautomo oli uudenlainen malli lähestyä sukupolvenvaihdoksessa olevia yrityksiä. Uutta mallissa oli se, että yritysten mahdolliset jatkajat eivät kouluttautuneet pelkästään yritystoiminnan haasteissa, vaan he oppivat kokonaisvaltaisesti myös yrityksen ydinliiketoiminnan käytännön työn. Ajatuksena oli, että yritysten on helpompi löytää jatkaja yritykseensä myös sellaisesta kohderyhmästä, joka ei tunne heidän toimintaansa, esim. vastavalmistuneet tai uudelleenkoulutettavat. Osahanke päätettiin käynnistää yritystutkimuksella, jonka tutkimusraportti on tämän julkaisun alkuosa. Loppuosa on osahankkeeseen tehty seurantaselvitys vuodelta Selvityksen tekemiseen päädyttiin, koska alkuperäisen tutkimuksen pohjalta käsityksemme oli, että osahankkeella on merkittävää tilausta Varsinais-Suomessa. Toisin kuitenkin kävi, koska yrityksiä oli vaikea saada sitoutumaan osahankkeen koulutusosioon. Huomasimme, että sukupolvenvaihdos on monelle yritykselle erityisen arka asia, eikä vaihdokseen liittyviä kysymyksiä ja haasteita haluttu jakaa muiden yrittäjien kanssa. Lisäksi alalla on ollut voimakas noususuhdanne koko hankkeen keston ajan, joten yritykset ovat panostaneet työn tekemiseen, eivätkä ne ole ehtineet miettiä yrityksen tulevaisuut- 5

7 ta ja sitoutua useamman vuoden kestävään kehityshankkeeseen. Olemmekin viestittäneet rahoittajaviranomaisille, että nimenomaan pk-sektorin sekä mikroettä yksinyrittäjien sitoutuminen pitkiin hankkeisiin on haasteellista, yritykset tarvitsevat täsmäkoulutuksia, joista saatava hyöty on heti hyödynnettävissä yrityksen liiketoiminnassa. Alkuperäisen tutkimuksen on tehnyt Turun yliopiston opiskelija Janne Helmisaari ja seurantaselvityksen Turun ammattikorkeakoulun opiskelija Mirva Saarijärvi. Tutkimuksen ja selvityksen ohjaamiseen ja tukemiseen ovat osallistuneet Kirsti Haihu Turun yliopistosta, Jukka Kallio Turun aikuiskoulutuskeskuksesta sekä Sanna Merisalo ja Katri Salonen Turun ammattikorkeakoulusta. Turussa Katri Salonen 6

8 Selvitys Varsinais-Suomen metallialan pk-yritysten sukupolvenvaihdosten ajankohtaisuudesta Janne Helmisaari

9 TIIVISTELMÄ Suuri osa varsinaissuomalaisista metallialan pk-yrityksistä on vaarassa lopettaa toimintansa lähivuosien aikana, koska nykyisiltä omistajayrittäjiltä puuttuu jatkaja. Samalla näiden yritysten työntekijät ovat vaarassa joutua työttömiksi. Koulutus- ja konsulttimarkkinat tarjoavat perinteistä sukupolvenvaihdokseen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Metallialan ydinosaamisen sekä liikkeenjohdollisen että yrittäjäosaamisen sisältävää palvelua ei kuitenkaan ole saatavilla. Metallialan yritysavohautomo -projekti korjaa osaltaan tätä koulutus- ja konsulttimarkkinoiden puutetta tarjoamalla yrityksille metallialan ydinosaamisen ja liikkeenjohdollisen osaamisen sisältävän yritysavohautomomallin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa niitä varsinaissuomalaisia teknologia-alan pk-yrityksiä, joiden sukupolvenvaihdos on ajankohtainen ja jotka hakevat toiminnalleen jatkajaa lähivuosien välisenä aikana tai heti sen jälkeen. Lisäksi selvitetään sitä, löytyykö mahdollinen jatkaja yrittäjäperheestä, samasta yrityksestä tai mistä mahdollinen jatkaja löytyy. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä 1289 varsinaissuomalaiselta metallialan pk-yritykseltä. Vastauksia saatiin 84 yritykseltä, joista 38 ilmoittaa sukupolvenvaihdoksen olevan ajankohtainen lähivuosien aikana. Vastaajayritykset ovat pääaosin osakeyhtiöitä ja ne työllistävät keskimäärin 12 työntekijää. Alle kymmenen työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä on 73 prosenttia vastaajayrityksistä. Yhden hengen yrityksiä on 27. Kyselyyn vastanneet henkilöt ovat päättävässä asemassa ja keski-iältään noin 50 vuotta. Yli viidennes vastaajista on vuotiaita. Eläköityminen ja yritystoiminnasta luopuminen on siis lähivuosina ajankohtaista Toiminnan jatkajia muun muassa perheen ja yrityksen sisältä tai ulkopuolisten konsulttien avulla on kartoitettu vain 19 yrityksessä. Todennäköisimpänä toiminnan jatkumisen muotona yritykset näkevät yrityskaupan. Yrityksiä on vaikeaa saada aktivoitua mukaan toimintaan. Metallialan työtahti on tällä hetkellä kiireistä. Liiketoiminnan pyörittäminen vie kaiken ajan, eikä aikaa riitä ylimääräisiin kyselyihin tai edes sukupolvenvaihdostilanteen miettimiseen. Lisäksi kyseessä on uudenlainen palvelumuoto, ja sitä saatetaan siksi vierastaa. Yrityksissä ei olla totuttu turvautumaan ulkopuoliseen apuun, vaan asiat on tavattu hoitaa itse. Sukupolvenvaihdosprosessin aloittamisen pitkittäminen voi olla kohtalokasta monille yrityksille. Tulevaisuudessa saattaa olla paljon luopuvia yrittäjiä, jotka jäävät ilman jatkajia. 8

10 1 JOHDANTO 1.1 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Valtaosa suomalaisista metallialan pk-yrityksistä on vaarassa lopettaa toimintansa vuosikymmenen loppuun mennessä, koska nykyisiltä omistajayrittäjiltä puuttuu jatkaja. Samalla näiden yritysten työntekijät joutuisivat työttömiksi ja ovat siten vaarassa syrjäytyä. Jatkajan löytäminen ja ammatillinen sekä johtamistaidollinen valmentaminen ovat keskeisessä asemassa, kun suunnitellaan toimenpiteitä näitten pk-yritysten henkilökunnan syrjäytymisen estämiseksi. Kun jatkaja hallitsee ammatin ja yrittäjyyden vaatimukset, yrityksen toiminnan jatkaminen nykyisen yrittäjäomistajan luopumisen jälkeen on paljon varmempaa kuin ilman tätä osaamista. Perinteiseen sukupolvenvaihdokseen liittyvää ohjausta ja koulutusta on runsaastikin saatavilla, mutta on huomattava, että sellainen koulutus ja ohjaus liittyy joko yksinomaan omistajanvaihdoksen juridiseen puoleen (yrityksen luovutukseen seuraajalle) tai liikkeenjohdolliseen osaamiseen. Näkökulma omistajavaihdokseen on siten suppea. Yrityksen sukupolvenvaihdos on monille yrittäjille vaikea toteuttaa. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun puuttuu tapahtuman toinen osapuoli, jatkajat. Vaihtoehtona on tällöin perheen ulkopuolisen jatkajan löytäminen tai yritystoiminnan lopettaminen. Nykyisen tietämyksen mukaan yrityksen omistajien perhepiiristä löytyy hyvin harvoin toiminnan jatkajaa, varsinkin kun puhutaan metallialasta, joka muutenkaan työpaikkana ei ole nuoria houkutteleva. Perinteinen sukupolvenvaihdos toiminnan turvaajana tulee siten harvoin kysymykseen. Turun aikuiskoulutuskeskuksen metallialan yritysverkostosta saadut kokemukset vahvistavat tämän asian. Siten on todennäköistä, että jatkaja löytyy useammin yrityksen nykyisistä työntekijöistä tai yrityksen ulkopuolelta kuin omistajan perhepiiristä. Sellaisen jatkajakandidaatin ammatilliset ja yrittämiseen liittyvät valmiudet ovat kuitenkin usein puutteelliset. Toiminnan varmistaminen vaatii siten pitkähkön ohjatun valmentautumisen ja tuutoroinnin jatkamisen onnistumisen varmistamiseksi. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli vuonna 2003 noin yritystä, joista toimi Varsinais-Suomessa. Koko Suomen pk-yrityksistä 7 prosenttia kokee sukupolven- tai omistajanvaihdoksen ajankohtaiseksi 1 2 seuraa- 9

11 van vuoden aikana ja 11 prosenttia 3 5 vuoden sisällä. Varsinais-Suomen osalta vastaavat osuudet ovat 10 ja 13 prosenttia. Sukupolven- tai omistajanvaihdos on siis ajankohtainen lähes joka neljännessä (23 %) varsinaissuomalaisessa pkyrityksessä lähimmän viiden vuoden aikana. Näiden yritysten joukossa jatkajan löytyminen koetaan suurimpana ongelmana. Varsinais-Suomessa jopa 44 prosenttia sellaisista yrityksistä, joissa sukupolven- tai omistajanvaihdos on seuraavan viiden vuoden aikana ajankohtainen, kokee jatkajan löytymisen suurimmaksi ongelmaksi. Koko Suomessa vastaava prosenttiosuus on 32. (Pk-yritysbarometri, Varsinais-Suomi 1/2005) Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden tulevaisuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia on arvioitu Åbo Akademin Teollisuustalouden laboratoriossa laaditussa loppuraportissa. Raportin mukaan Varsinais-Suomen teknologiateollisuus on monessa suhteessa vakiintuneessa vaiheessa. Alan perinteet ovat pitkät ja jalostusarvo on korkea verrattuna muuhun Suomeen. Raportissa kuitenkin arvioidaan, että Varsinais-Suomi ei tule menestymään perinteiseen metalliteollisuuteen nojautuen. Tulevaisuudessa yritysten pitäisi panostaa innovatiivisuuteen ja osaamisen kehittämiseen panostamalla uusiin toimintamalleihin. Paikallista ja kansainvälistä verkostoitumista pitäisi syventää. Eri asioiden luova yhdistäminen nähdään tärkeänä keinona kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Lisäksi nykyistä osaamistasoa tulisi kehittää automaatioastetta nostamalla. (Andrésen ym. 2005, 3) 1.2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS, RAJAUKSET JA RAKENNE Metallialan yritysavohautomo-projekti kohdistuu varsinaissuomalaisten teknologia-alan pk-yritysten yrittäjiin ja henkilökuntaan etsimällä ja valmentamalla yritykselle toiminnan jatkaja ja tukemalla henkilökuntaa omistajanvaihdosprosessissa. Tarkoituksena on yritysten työpaikkojen säilyttäminen ja siten henkilökunnan syrjäytymisen estäminen. Varsinais-Suomessa on suuri määrä teknologia-alan pk-yrityksiä, jotka vuosikymmenen loppuun mennessä tarvitsevat jatkajan omistajayrittäjän työlle. Koulutus- ja konsulttimarkkinat tarjoavat perinteistä sukupolvenvaihdokseen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Metallialan ydinosaamisen sekä liikkeenjohdollisen että yrittäjäosaamisen sisältävää palvelua ei kuitenkaan ole saatavilla. Metallialan yritysavohautomo -projekti korjaa osaltaan tätä koulutus- ja konsulttimarkkinoiden puutetta. Projekti liittyy osaprojektina Turun ammattikorkeakoulun täydennyskoulutus- ja palvelukeskuksen hallinnoimaan ArtCraftMetal-hankkeeseen, joka rahoitetaan Equal-ohjelmas- 10

12 ta. Turun aikuiskoulutuskeskus vastaa Metallialan yritysavohautomo -projektin koordinoinnista. Kyseisessä osaprojektissa tehdään yhteistyötä Turun AKK: n muitten metallialan projektien kanssa, erityisesti Ammattilaisen Väylän ja sen toimijaverkoston mahdollisen uuden Equal-kehittämiskumppanuusprojektin kanssa. Viimeksi mainitusta jätetään hakemus Equalin toiselle kierrokselle. Yhteistyötä tehdään myös V-S Teknologiateollisuuden, Koneteknologiakeskuksen ja yrittäjäneuvontaorganisaatioiden kanssa. Tässä selvityksessä kartoitetaan niitä varsinaissuomalaisia teknologia-alan pk-yrityksiä, joiden sukupolvenvaihdos on ajankohtainen ja jotka hakevat toiminnalleen jatkajaa lähivuosien välisenä aikana tai heti sen jälkeen. Lisäksi selvitetään sitä, löytyykö mahdollinen jatkaja yrittäjäperheestä, samasta yrityksestä tai mistä muualta mahdollinen jatkaja löytyy. Selvityksen perusteella tunnistetaan yrityksiä, joille sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Näille yrityksille pyritään tarjoamaan apua sukupolvenvaihdostilanteeseen. Kohderyhmänä on siten näitten yritysten yrittäjät, toiminnan jatkajat ja muu henkilöstö. Lisäksi tavoitteena on yritysten työpaikkojen säilyttäminen ja lisääminen prosessikeskeisen innovaation yritysavohautomomallin avulla. Tavoitteisiin pyritään suunnittelemalla, kokeilemalla ja kehittämällä varsinaissuomalaisten metallialan pk-yritysten avohautomotoimintaa Jokaiselle jatkajakandidaatille rakennetaan yksilöllinen kehityssuunnitelma, jossa otetaan huomioon tarvittavan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja liikkeenjohdollinen osaamisen kehittäminen. Myös muulle henkilökunnalle järjestetään tarvittaessa valmennusta, sillä jatkaja-/omistajavaihdosprosessi vaikuttaa koko yrityksen toimintaan. Projektissa jatkajia tavoitellaan niin sanottujen rautakourien kohderyhmästä. Yrityksen muun henkilöstön valmentaminen vaihdokseen on erityisen tärkeää silloin, kun jatkaja löytyy yrityksen omasta väestä. Muun henkilökunnan pitää kyetä sitoutumaan jatkajan ajatusmaailmaan. Samanaikaisesti jatkajalta vaaditaan, että hän muistaa omat lähtökohtansa. Vaihdoksen onnistuminen edellyttääkin henkilöstön valmentamista. Seuraavassa alaluvussa kerrotaan hieman Turun aikuiskoulutuskeskuksesta. Tutkimuksen toisessa luvussa käsitellään yritysten sukupolvenvaihdosta sekä yrityshautomotoimintaa ja sen roolia sukupolvenvaihdostilanteessa. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tarkastellaan aihepiirin tutkimuksia sekä itse vaihdosprosessia ja siinä ilmeneviä ongelmia. Tutkimuksen suorittamista käsitellään kolmannessa luvussa. Ensin valotetaan tutkimusprosessia ja aineiston keräämistä sekä kysy- 11

13 myslomakkeen laatimista ja sisältöä. Tutkimusta arvioitaessa käsitellään muun muassa luotettavuuteen ja katoon liittyviä seikkoja. Neljännessä luvussa keskitytään raportoimaan tutkimuksen tuloksia. Luvussa käsitellään tutkimukseen vastanneita yrityksiä, niiden sukupolvenvaihdoksen ajankohtaisuutta sekä mahdollisia koulutustarpeita. Lopuksi viidennessä luvussa esitetään tutkimuksen kannalta keskeiset johtopäätökset ja tehdään yhteenveto koko tutkimuksesta. 1.3 LISÄTIETOJA TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUKSESTA Turun aikuiskoulutuskeskus (AKK) on Varsinais-Suomen suurin aikuiskoulutuskeskus. Tällä hetkellä henkilökuntaan kuuluu yli 300 opettajaa ja asiantuntijaa ja AKK:n järjestämiin koulutuksiin osallistuu vuosittain noin 5000 opiskelijaa. Oppilaitoksen tekniikan toimiala järjestää sekä tutkintoon valmistavia että varsinaissuomalaisten yritysten tarpeisiin suunnattuja lyhyt- ja täydennyskoulutuksia kone-, metalli-, rakennus- ja sähkötekniikan ammattialoilla. Yrittäjyyteen ja liikkeenjohtamiseen liittyvän koulutukseen ja projekteihin Turun AKK: ssa on niin ikään monipuolista ja vahvaa osaamista. EU-hankkeiden suunnittelusta, totettamisesta, hallinnoimisesta ja arvioinnista Turun AKK:lla on kokemusta vuodesta 1996 lähtien. 12

14 2 PK-YRITYSTEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET JA YRITYSHAUTOMO TOIMINTA Oheisessa luvussa käsitellään yrityksen sukupolvenvaihdosta ja yrityshautomotoimintaa. Tarkoi tuksena on määritellä se, miten tässä tutkimuksessa nähdään yrityksen sukupolvenvaihdos ja yritys avohautomo. Sukupolvenvaihdoksia käsiteltäessä kiinnitetään huomiota aihepiirin tutkimuksiin sekä itse vaihdosprosessiin ja sen mahdollisiin sudenkuoppiin. Tarkoituksena on myös tarkastella eri tahojen (luopuja, jatkaja, perhe ym.) roolia vaihdosprosessissa. Yritysavohautomotoiminta pyri tään ymmärtämään tarkastelemalla perinteistä yrityshautomotoimintaa ja sen eroja ja yhtäläisyyksiä nyt kehitettävään avohautomomalliin. 2.1 SUKUPOLVENVAIHDOS YRITYKSESSÄ Tässä tutkimuksessa yrityksen sukupolvenvaihdoksella tarkoitetaan sellaista yrityksen toiminnan jatkamista, jossa uusi yrittäjäomistaja on nykyisen yrittäjän jälkeläinen tai hänen perhepiiristään. Sukupol venvaihdokseksi katsotaan myös omistajanvaihdokset, jossa jatkaja ei ole nykyisen omistaja yrittäjän jälkeläinen tai muu sukulainen, vaan saman yrityksen työntekijä tai yrityksen ulkopuolelta tuleva yrittäjäksi aikova henkilö. Sukupolvenvaihdos terminä sisältää siis tässä yhteydessä myös omistaja- tai yrittäjäpolvenvaihdokset. Sukupolvenvaihdostilanteen läpiviemistä käsitellään erilaisissa oppaissa ja myös monenlaista kon sultti-, koulutus- ja muuta asiantuntija-apua on saatavilla. Palvelut saattavat sisältää esimerkiksi juridisia neuvoja ja talouden suunnittelua (verosuunnittelu, rahoituksen suunnittelu). Tässä yhtey dessä niitä ei eritellä tarkemmin. On vain syytä huomata, että juuri tämän tutki muksen kohderyhmälle ei ole tarjolla kaiken kattavaa palvelua sukupolvenvaihdostilanteeseen. Kai ken kattavalla palvelulla tarkoitetaan toimintaa, jossa sekä metallialan ydinosaaminen että liik keenjohdollinen tai yrittäjäosaaminen on otettu huomioon. Avohautomotoiminta soveltuu suku polvenvaihdostilanteeseen, koska jatkaja on ikään kuin alkavan yrittäjän asemassa. 13

15 Yrityksen omaisuuden siirtoon voidaan käyttää eri tapoja: kauppaa, alihintaista kauppaa, lahjaa, perintöä, yritysjärjestelyjä sekä edellisten yhdistelmiä. Omaisuutta ja liikkeenjohtoa ei tarvitse siir tää samaan aikaan. Verottajan kannalta on olennaista se, millaisia vaihdoksia omistuksessa ta pahtuu, kuka nostaa osingot, tapahtuuko siirto käypään vai alihintaan ja niin edelleen. Johtamis vastuun siirtäminen ei itsessään aiheuta henkilöille veroseuraamuksia. Toimitusjohtaja on tosin asemansa mukaisessa juridisessa vastuussa yrityksen verotusasioiden laillisesta hoitamisesta. (Koi ranen, 2000, 68.) Sukupolvenvaihdos on aina taloudellinen tapahtuma, mutta siihen liittyy luonnollisesti myös paljon tunteita. Luopujataho on huolissaan yrityksensä tulevaisuudesta ja jatkajan soveltumi sesta tehtäviinsä. Jatkajan onnistumista ei varmuudella voida nähdä ennen sukupolvenvaihdoksen toteuttamista, vaan vasta jonkin ajan kuluttua vaihdoksen tapahtumisesta. (Yrityksen sukupolvenvaihdos 2001, 8.) Stenholm (2003) on tutkinut alihankkijana toimivien suomalaisten perheyritysten sukupolven vaihdoksia, niihin liittyviä haasteita, miten sukupolvenvaihdoksia voidaan tukea ja mitä mahdollisia hyviä käytäntöjä erilaisissa sukupolvenvaihdostilanteissa on löydettävissä. Olennaisimmat tekijät sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi löytyvät sekä pehmeistä että kovista tekijöistä. Pehmeillä tekijöillä tarkoitetaan sukupolvenvaihdoksesta keskustelua, luopumisen vaikeutta tai esimerkiksi jatkamiseen kohdistuvia paineita. Kovat tekijät taas viittaavat sukupolvenvaihdoksen verotus-, laki- ja rahoitusasioihin. Jos yrityksessä ei ole riittävästi keskusteltu sukupolvenvaihdoksesta, pehmeät tekijät koetaan kovia vaikeammiksi. Kovat tekijät koetaan vaikeammiksi niissä yrityksissä, joissa sukupolvenvaihdosta on käsitelty ja siitä on keskusteltu enemmän. Vaikeista ja epämiellyttävistä asioista keskusteleminen ei välttämättä onnistu perheen parissa ilman ulkopuolisen asiantuntijan apua. Koviin tekijöihin (verotus-, talous- ja lakiasiat) liittyvissä ongelmissa yrittäjien on helpompi turvautua asiantuntijaapuun, mutta pehmeiden arvojen kohdalla ulkopuolisten neuvojen kuuntelu on vaikeampaa. (Stenholm 2003, ) Useat aiemmissa yritysten sukupolvenvaihdosta käsittelevissä tutkimuksissa esitetyt väitteet saivat Stenholmin tutkimuksessa vahvistusta. Tällaisia väitteitä olivat: jatkajan motivoituminen on edel lytys sukupolvenvaihdoksen onnistumiselle, sukupolvenvaihdos ei onnistu ilman keskustelua, jat kajan mukanaolo yrityksessä ennen sukupolvenvaihdosta on tärkeää, luopujan ja jatkajan roolit muuttuvat asteittain sukupolvenvaihdoksessa, yrityksestä luopuminen voi olla vaikeaa sekä yrityk sen sidosryhmien huomioonottaminen sukupolvenvaihdoksessa on 14

16 tärkeää. Toisaalta osa aiempien tutkimusten väitteistä ei saanut vahvistusta kyseisessä tutkimuksessa. Tällaisia väitteitä olivat: luo pujan ja jatkajan näkemyserot ovat suurin haaste vaihdoksen onnistumiselle, verotus ja rahoitus ovat selvästi vaikeimpia asioita sukupolvenvaihdoksessa sekä yrityksen hyvä taloudellinen tilanne on olennaisin kannuste jatkamiselle. (Stenholm 2003, ) Sukupolvenvaihdostilanteisiin liittyy monenlaisia ongelmia. Luopujat eivät kenties pohdi ja käsittele sukupolvenvaihdosta riittävästi. Riittävän kattavia suunnitelmia ei laadita. Luopujien ja seuraajien tiedot eri vaihtoehtojen juridiikasta ja taloudellisista seuraamuksista ovat puutteellisia. Seuraajan valmentamista tulevaan tehtävään laiminlyödään. Luopuja ei osaa päättää sopivinta ja pätevintä seuraajaa. Yrityksellä on luopujalle symbolinen merkitys, se on tärkeä osa identiteettiä. Sitä ei sen vuoksi haluta menettää. Perheen sisällä esimerkiksi sisarkateus saattaa pit kittää sukupolvenvaihdosta (Koiranen 2000, 56 57). Perheyritysten kohdalla jatkajan kuitenkin toivotaan pääsääntöisesti löytyvän perheen sisältä. Omistaminen ja johto halutaan säilyttää tutuissa käsissä, ei kasvottomana. Halutaan kunnioittaa suvun perinteitä. Uskotaan siihen, että sidosryhmien luottamus rakentuu osaksi perheyrittämisen varaan. Perheyrityksen uskotaan antavan toimeentulon jatkossakin. (Koiranen 2000, 9 10.) Vaikka jatkajan toivotaan löytyvän perheen sisältä, saatetaan toisaalta nähdä useita eri syitä, joiden perusteella sukupolvenvaihdosta ei haluta toteuttaa perheen sisällä. Halukasta ja osaavaa jatkajaa ei välttämättä ole tai ristiriidat perheenjäsenten välillä estävät jatkon. Yrityskaupalla saadaan reali soitua siihen asti tehdyn työn tulokset. Verotukselliset tai rahoitukselliset ongelmat estävät perheen sisäisen toiminnan jatkamisen. Yrityksen liikeidea koetaan vanhentuneeksi tai liiketoiminta on muuttunut kannattamattomaksi. Perheomisteiseen liiketoimintaan on yksinkertaisesti kyllästytty. Syynä saattaa myös olla pelko siitä, että tärkeät sidosryhmätahot eivät tukisi sukupolvenvaihdosta ja yritys ei siten kykenisi toimimaan uudessa tilanteessa. (Koiranen 2000, ) Tuomola (2004) on opinnäytetyössään selvittänyt varsinaissuomalaisten yritysten sukupolven vaihdosten ajankohtaa ja määrää, niihin liittyviä ongelmia, yrittäjien tulevaisuudensuunnitelmia, tiedontarvetta ja tulevaisuuden tavoitteita. Tutkimus tehtiin Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n toimek siannosta ja se kohdennettiin noin tuhannelle yli 50-vuotiaalle (vuonna 2001) yrittäjälle, joista 267 vastasi kyselyyn. Selvityksen perusteella kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes puolet kohtaa su kupolvenvaihdoksen tulevan viiden vuoden aikana. Näistä yrityksistä yli kolmannes aikoo saada jatkajan omasta perheestä. Vajaa kolman- 15

17 nes aikoo myydä yrityksensä osittain tai kokonaan. Loput vastanneista aikovat lopettaa yritystoimintansa tai sitten yritystoiminnan jatkosta ei vielä ole tietoa. Tilastojen mukaan sukupolvenvaihdoksia pitäisi tällä hetkellä tapahtua huomattavasti enemmän kuin mitä todellisuudessa tapahtuu. On esitetty arvioita, että noin viiden vuoden päästä tilanne pur kautuu kerralla voimakkaasti, kun suuret ikäluokat vetäytyvät yritystoiminnasta. Tulee olemaan suuri haaste löytää jatkajia kyseisille yrityksille. Voidaan myös ennustaa, että yritysten myynti hinnat laskevat ja syntyy ostajan markkinat. 2.2 YRITYSHAUTOMOTOIMINTA Perinteisellä yrityshautomolla tarkoitetaan yleensä uusien alkavien yritysten kehittämiseen keskit tyvää tukiohjelmaa, jossa yrityksille tarjotaan fyysinen tila, muiden hautomoyritysten kanssa jaetut palvelut sekä hautomon henkilökunnan asiantuntijapalvelut (Ylikerälä 2005, 83 85). Suomen yrityshautomotoiminnan kehittymistä on tutkittu Gaddin ja Saurion toimesta (ks. teos Suomalaisen yrityshautomotoiminnan kolmas aalto toimialan kehitys, kehitys näkymät sekä kehittämistarpeet ja toimenpide-ehdotukset). Heidän mukaansa suomalaisesta yritys hautomotoiminnasta on erotettavissa kolme aaltoa. Ensimmäinen aalto, kokeileva pilotti- tai perustamisaalto, sijoittuu aikavälille , jolloin Suomessa käynnistettiin 18 yritys hautomoa. Toinen, niin kutsuttu laajenemisaalto, käynnistyi Suomen EUjäsenyyden myötä. Ta voiteohjelmien myötä hautomohankkeiden määrä moninkertaistui ja vuonna 2001 Suomessa oli 86 toimivaa hautomoa tai käynnistymässä olevaa hautomohanketta. Nyt eletään kolmannessa verkottumisen, kansainvälistymisen ja yksityistämisen aallossa. Sille ominaista on palveluihin, hautomoprosessin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen panostaminen, verkottuminen niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin sekä yksityisen sektorin mukaantulo yrityshautomotoimintaan. Tässä projektissa käynnistettävä avohautomomalli eroaa perinteisistä yrityshautomoista, joskin se monilta osiltaan muistuttaa perinteistä yrityshautomotoimintaa. Avohautomotoiminta ei kuitenkaan tapahdu fyysisesti ja/tai maantieteellisesti samoissa toimitiloissa tai perinteisessä yrityshautomossa vaan se järjestetään perinteisellä lähiopetuksella, virtuaalioppimisella ja henkilökohtaisella tuuto roinnilla. Lisäksi yritysavohautomon kohdeyritykset ovat jo toimivia, 16

18 mutta omistajanvaihdos prosessista johtuen verrattavissa toimintaansa aloittaviin yrityksiin. Suomessa esimerkiksi Helsingin kaupungin Palvelualan yrityshautomo, NYP yrityspalvelut, tarjoaa varsinaisen hautomon lisäksi avohautomon yrityksille, joilla on toimi- tai liiketila muualla. Yritykset voivat avohautomotoiminnassa käyttää neuvottelutiloja, ATK-luokkaa ja faksia sekä saada neuvontaa. Avohautomon asiakkaat koostuvat sekä satunnaisista että pitkäaikaisista asiakkaista. (katso 17

19 3 TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen suorittamista käsittelevässä luvussa kuvaillaan koko tutkimusprosessia, aineiston ke räämistä sekä kysymyslomakkeen laatimista ja sen sisältöä. Luku 3.1 keskittyy tutkimuksen kul kuun ja tutkimusaineiston keräämiseen. Luvussa 3.2 kerrotaan kysymyslomakkeen laatimiseen liit tyvistä pyrkimyksistä, lomakkeen laatimisesta ja testauksesta sekä sen sisällöstä. Lopuksi luvussa 3.3 arvioidaan tutkimuksen luotettavuutta ja pätevyyttä. Lisäksi pohditaan vastausprosenttiin ja ka toon liittyviä tekijöitä. 3.1 TUTKIMUSPROSESSI JA AINEISTON KERÄÄMINEN Tutkimuksen tekeminen aloitettiin toukokuun 2005 viimeisellä viikolla. Aluksi kartoitettiin tutki muksen taustoja ja keskeisiä tavoitteita. Sitä seurasi kysymyslomakkeen ja saatekirjeen laatiminen. Tutkimusaineiston kerääminen koettiin kiireelliseksi yritysten kesälomien lähestymisen takia. Tutkimusaineiston keruussa käytettiin survey-menetelmää, eli etukäteen strukturoitua aineiston keruuta. Valitun menetelmän vahva puoli on sen tehokkuus ja taloudellisuus silloin, kun kerätään tietoa suurelta tutkimuspopulaatiolta. Myös aineiston keruun ja analyysin vaatimat resurssit on helppo arvioida etukäteen (Alkula ym. 1994, 119). Tutkimuksen perusjoukko oli varsin laaja (n = 1278) ja selvitettävä asia ennalta kysymysmuotoon helposti puettavissa, joten survey-mene telmän valinta oli perusteltua. Kysymyslomakkeen (katso LIITE 1) laatimisen jälkeen sen toimivuutta testattiin ensin pilotti tutkimuksella, johon valittiin 5 yritystä. Niistä kolmelta saatiin vastaus määräaikaan mennessä. Yritykset valittiin eri yhteistyötahojen olemassa olevia kontakteja hyödyntämällä. Neljä näistä yri tyksistä kuului tutkimuksen alkuperäiseen populaatioon. Pilottitutkimuksen perusteella kysymys lomake todettiin toimivaksi ja siihen tehtiin enää vain vähäisiä muutoksia. Tutkimukselle koetettiin saada julkisuutta useita eri kanavia käyttäen. Tutkimuksesta laadittiin mainostiedote, joka julkaistiin Varsinais-Suomen yrittäjien jäsenlehdessä sekä useilla yrittäjyyteen liittyvillä Internet-sivustoilla. Myös Turun kauppakorkeakoulussa järjeste tyssä EDE (European Day of Ent- 18

20 repreneurship) -tapahtumassa tutkimusta tehtiin tunnetuksi tiedot tamalla siitä Turun AKK:n osastolla. Ensisijaisena tarkoituksena oli yrittäjien mielenkiinnon he rättäminen itse tutkimusta ja kysymyslomakkeeseen vastaamista kohtaan. Varsinainen kysymyslomake lähetettiin postikyselynä 1273 varsinaissuomalaiselle metallialan yri tykselle. Postikyselyä pidetään nopeana ja vaivattomana aineiston keruun tapana. Suurimpana on gelmana on kato (Hirsjärvi ym 2004, 185). Yrityksen yhteystiedot saatiin Varsinais-Suomen TE-keskuksesta. Kysely postitettiin Yhteensä kysymyslomake lähetettiin 1278 yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensä vain 84 metallialan yritykseltä. Karhukirjeitä ei lähetetty, koska niistä aiheutuva lisätyömäärä ja kustannukset arvioitiin liian suureksi mahdollisesti saavutettaviin lisä vastauksiin nähden. Vastausprosentiksi tuli siten vain 6,6. Jo pilottitutkimuksen yrityksiä tavoitet taessa kävi ilmi, että metallialan tämänhetkinen hektinen työtahti saattaa vaikeuttaa vastausten saa mista. Yrityksillä ei useinkaan riitä aikaa paneutua ylimääräisiin kyselyihin. On myös perusteltavaa olettaa, että kyselyyn vastanneet tahot kokevat sukupolvenvaihdostilanteen keskimääräistä enem män juuri heille tärkeäksi tai ajankohtaiseksi, kun taas muunlaisessa tilanteessa olevia yrityksiä tutkimus ei kiinnosta. 3.2 KYSYMYSLOMAKE Kysymyslomakkeen laadinnassa pyrittiin yksiselitteisyyteen sekä vaivattomaan, helppoon ja nope aan lomakkeen täyttämiseen. Kysymyslomake (LIITE 1) oli kahden sivun mittainen ja se jakautui kolmeen osioon. Ensimmäisessä osiossa kartoitettiin yrityksen ja kyselylomakkeen täyttäjän tausta tietoja. Yrityksestä selvitettiin nimi, yhtiömuoto, toimiala, perustamisvuosi sekä henkilöstön lukumäärä. Vastaajilta kysyttiin nimeä, ikää, koulutusta, asemaa yrityksessä sekä yhteystietoja (puhelinnumero ja sähköposti). Lomakkeen toisessa osassa selvitettiin sukupolvenvaihdoksen ja omistajanvaihdoksen ajankohtai suutta. Vastaajilta tiedusteltiin sitä, onko sukupolven- tai omistajanvaihdos ajankohtaista yrityk sessä aikavälillä , tai sitä myöhemmin. Samoin mahdollisen toiminnan jatkajan kar toittamista kysyttiin. Lomakkeessa esiteltiin erilaisia toiminnan jatkumisen muotoja (jatkaja per heestä/ lähisuvusta, perheen ulkopuolelta, yrityksen sisältä, yrityksen ulkopuolelta, yrityskauppa, fuusio ulkopuoliseen yritykseen, uusi ammattijohtaja, yrityksen lopettaminen, muu mahdollisuus), joiden todennäköisyyttä vastaajat arvioivat (1 erittäin todennäköinen, 2 melko todennäköinen, 3 siltä väliltä, 4 ei kovinkaan todennäköinen, 5 ei lainkaan todennäköinen). 19

Haasteena omistajanvaihdokset

Haasteena omistajanvaihdokset Haasteena omistajanvaihdokset Suunnittelusti vapaalle-seminaari Satakunta 14.9.2012 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala 1 Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001 2010 yritysten kokoluokittain, henkilöä 35000

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011

Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Aloita omistajanvaihdos ajoissa Loppi 28.4.2011 Luopujan pohdintaa JATKAJA? OSTAJAN LÖYTÄMINEN? YEL? RAHOITUS? VEROTUS? LAKIASIAT? LIIKETOIMINTAKAUPPA? SOPIMUKSET? LAHJAVEROT? Paljon kysymyksiä, jotka

Lisätiedot

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Suunnitellusti vapaalle Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka 1 MISTÄ APUA OMISTAJANVAIHDOS TILANTEESEEN? Julkiset toimijat: ELY-keskus Finnvera Verotoimisto Sedulliset toimijat: Yrityspalvelu

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015

Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Kari Hytönen Hallituspartnerit Rovaniemi 30.11.2015 Finnvera yritysjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitusperiatteista lyhyesti Finnvera yritysjärjestelyjen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 09:40:22 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 12:00:01 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070906 11:59:57 TYÖ 4642.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 2/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä

PK-hallitusbarometri 2015. Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri 2015 Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä PK-hallitusbarometri Kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi

Lisätiedot

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto

Perheyritysbarometri 2011. Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä. Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto Perheyritysbarometri 2011 Selvitys omistajuuden ja sukupolvenvaihdosten merkityksestä Elinkeinoelämän keskusliitto EK & Perheyritysten liitto SISÄLTÖ YHTEENVETO 3 1 RAHOITUS- JA TYÖLLISYYSKATSAUS 4 1.1

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä

Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Johtajuuden ja omistajuuden muutokset perheyrityksessä Jan Sten Train Station Tampere, 27.9.2012 1 Johtajuuden muutokset Yleiskuva johtajuuden ja omistajuuden muutosprosesseista Muutosprosessien keskeisimmät

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011

Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit. Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 Varsinais-Suomen aikuiskoulutusmittarit Pirkko Kuhmonen 19.10.2011 1 Mittarit virtauma (kuinka monta opiskelijaa on osallistunut vuoden aikana koulutukseen) sukupuoli: miesten ja naisten osuus virtaumasta

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

FINBIM: Koulutustarvekartoitus

FINBIM: Koulutustarvekartoitus Oppilaitokset vaikuttavat suoraan alan uusiin osaajiin. Laadukas opetus edellyttää myös sitä, että opettajat perehtyvät alan toimijoiden tarjontaan ja ratkaisuihin. (lainaus kartoituksen kommenteista)

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo

Suuntana uusi kasvu. Anders Blom 8.9.2010 Salo Suuntana uusi kasvu Anders Blom 8.9.2010 Salo Eurofacts Oy www.eurofacts.fi www.fleishman.com Perustettu 1989 Suomessa edelläkävijä yhteiskunnallisena neuvonantajayrityksenä Omistus Blom Networks Oy 100

Lisätiedot

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA

Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Juha Kansikas & Krista Elo-Pärssinen PERHEYRITYKSET LUOVAT UUDENTAVAA JA VASTUULLISTA OMISTAJUUTTA Perheyritysten liitto ry:n Perheyritysbarometri 2008 Helsinki 2 SISÄLLYS JOHDANTO 5 TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Suunnitellusti muutokseen seminaari 19.9.2014

Suunnitellusti muutokseen seminaari 19.9.2014 Suunnitellusti muutokseen seminaari 19.9.2014 Econia Yrityspalvelut Oy» Perustettu 1996, itsenäinen ja ketjuista riippumaton» Päätoimipaikka Porissa, 7 muuta toimipistettä Satakunnassa, Pirkanmaalla ja

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012

Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke

Lisätiedot

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset

Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Omistajanvaihdoksia koskevat sopimukset Christel Finne 4.3.2015 Omistajanvaihdoksen eri lähtökohdat Uusi omistaja Perheenjäsen tai lähisukulainen jatkaa yritystoimintaa (sukupolvenvaihdos) Työntekijä jatkaa

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu ESR-FUTUREX Osaamisen arviointi yritysten näkökulmasta 6.6.2012 koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu 14.6.2012 1 Yrittäjät ja työvoima Suomessa Työlliset 2 474 000 Työttömät 209 000 Työvoima 2

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:33:58 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.

Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta. toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj. EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8. 1 Hallitustyöskentely rahoittajan näkökulmasta toimitusjohtaja TkT Pauli Heikkilä, Finnvera Oyj EK Yrittäjävaltuuskunta, Varkaus 14.8.2009 Finnvera Oyj 2 Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö Täydentää

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA

OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA OMISTAJANVAIHDOS TEEMAILTA PIRKANMAAN YRITYSVÄLITYS OY Yli sata toteutettua yrityskauppaa Useita yritysoston konsultointeja Lukuisia sukupolvenvaihdoskonsultointeja Rauno Toikka, yritysvälittäjä, tilitoimistoyrittäjä

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station

Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station Kemi 17.2.2010 Jan Sten, Train Station 12.2.2010 Train Station 1 Esityksen sisältö Suunnittelun merkitys Vaihdoksen osapuolet Milloin jatkaja on valmis? Luopujayrittäjän tulevaisuuden suunnittelu Miksi

Lisätiedot

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO

PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO PERHEYRITTÄJYYDEN TIETOTALO Sakari Oikarinen Työskentelen perheyritysten sukupolvenvaihdosten asiantuntijana sekä liiketoiminnan johtamisen kehittäjänä perheyrityksissä. Suomen Yrityskaupat, joka on Suomen

Lisätiedot

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015

Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä. Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yrittäjän näköinen yrityskehittäjä Jyrki Mäkynen puheenjohtaja Suomen Yrittäjät 23.1.2015 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset (250- hlöä) 588 0,9% Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä) 2 592 5,5% Pienyritykset

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014

Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto. Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Onnistuneeseen omistajanvaihdokseen Mika Haavisto Hyrrät-Metropolia 23.5.2014 Omistajanvaihdosnäkymät 2010-2020 Yrittäjät ikääntyvät, 50 % yrittäjistä iältään 50+ Myyntiin (ulkop.) 28 000 yritystä Sukupolvenvaihdos

Lisätiedot

Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä. PK johtaja Jyrki Hollmén

Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä. PK johtaja Jyrki Hollmén Oppisopimukset omistajanvaihdosten edistäjänä PK johtaja Jyrki Hollmén Työnantajayritysten toimintaympäristö 2 Työnantajayrittäjät ahtaalla Päättäjien myönteiset aikomukset eivät vielä näy työnantajayritysten

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2013 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT 2 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 3 1. JOHDANTO... 5 2. YRITTÄJIEN LOMAT... 7 3. KESÄTYÖNTEKIJÄT... 10 Suomen Yrittäjät: KESÄTYÖNTEKIJÄT

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000

22.1.2016. Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt. Jäsenyrityksiä 115 000 Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 62 Jäsenyrityksiä 115 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä

Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä ajankohtaisseminaari yksityisen sosiaali- ja terveysalan valvonnasta sekä yritystoiminnan haasteista ja esteistä 7.12.2010, Kuopio Tuloksia hoivayritysten lopettamisen syistä Selvityksen tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja

Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja Jyväskylän aikuisopisto on 10 000 opiskelijan ja satojen yhteisöjen osaamisen kehittäjä. Aikuisopisto on alueellisesti aktiivinen ja valtakunnallisesti merkittävä toimija, jolla on vuosikymmenien kokemus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy?

Mitä yrittäminen on? Mitä muuta yrittämiseen liittyy? Mitä yrittäminen on? Yrittäjyys on ajattelu- ja toimintatapa sekä suhtautumistapa työntekoon. Yrittäjyyttä tarvitaan työskenneltäessä omassa yrityksessä, mutta myös työntekijänä toisen palveluksessa. Yrittäjä

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita?

Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? 1 Miten tukea pienten yritysten kansainvälistymisen haasteita? Yritysrakenne Suomessa 0,2 0,2 Suuryritykset: Suuryritykset 623 (250- hlöä) 623 0,9 Keskisuuret yritykset: 2 479 5,7 Pienyritykset: 15 175

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA

OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA OMISTAJANVAIHDOSILTAPÄIVÄ KALAJOELLA Omistajanvaihdoksen eri toimenpiteet Sukupolvenvaihdoksen huojennukset 16.6.2015 OMISTAJANVAIHDOKSEN ERI TOIMENPITEET Suunnittelu Aloitus riittävän ajoissa Asiantuntijan

Lisätiedot