Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus. Teema: koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. 2013. Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus. Teema: koulutus"

Transkriptio

1 Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus Teema: koulutus

2 Vanhustenhuollon Uudet Tuulet 3 Pääkirjoitus 4 Vanhustyön erikoisammatti - tutkinto uudistetaan 6 Merkonomista sosionomiksi 8 Hoiva-avustajakoulutus sopii alan vaihtajille 10 "Huolenpitoa, muttei lääkkeitä" 12 Geronomin koulutus avaa monenlasia mahdollisuuksia 14 Oppisopimuskoulutus sopii aloitteelliselle ihmiselle 17 Vapun blogi 18 Nuorekas Valli vietti 60-vuotis - juhlia 21 Kolumni 22 Laadussa ongelmia, kustannussäästöjä ei saatukaan 23 Kirjat 24 Projektit 26 Ajankohtaista 27 Ristikko 28 Esineet kertovat, osa Jäsenjärjestöt Julkaisija: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Hämeentie A 52, Helsinki puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Virpi Dufva puh. (09) Toimitussihteeri: Kari Uittomäki puh. (09) Ilmoitusmyynti: Markkinointi Eskelinen, Tenhanniementie 115, Suonenjoki - Marja-Leena, puh , inet.fi - Jarmo, puh , - faksi (042) Jäsenjärjestöilmoitukset: Eija Uuksulainen, Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto on perustettu vuonna Palvelu- ja hoitotyö on organisoitu liiton jäsenjärjestöissä. Liitto on laajasti mukana vanhustyön Liiton toimisto Kansikuva: Hyvää kesää! Kuva: istockphoto Seuraava numero ilmestyy Lehden aikataulu 2013: Nro Ilm. Teema Eettisyys Kulttuuri ja hyvinvointi Vallin 60-vuotisjuhlanumero Koulutus Henkilöstö Kotihoito Talous Toimitusneuvosto Vanhustenhuollon Uudet Tuulet -lehden toimitusneuvosto: Pirjo Berg, Riitta Lindbäck, Alli Rinne, Virpi Dufva, Kari Uittomäki Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry kehittämisprojekteissa. Liiton omia käynnissä olevia projekteja ovat: * Käyttäjälle kätevä teknologia- KÄKÄTE-projekti * Etsivä mieli * Vanhustyön Trainee -ohjelma nuorille Puheenjohtaja: Vappu Taipale Toiminnanjohtaja: Virpi Dufva, puh. (09) Suunnittelijat: Anu Kuikka, puh. (09) Jaana Nykänen, puh. (09) Anne Virkkunen, puh. (09) Mari Huusko, puh. (09) Projektipäällikkö: Lea Stenberg, puh. (09) Toimitussihteeri: Kari Uittomäki, puh. (09) Toimisto- ja projektiavustaja: Eija Uuksulainen, puh. (09) Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Eija Uuksulainen 2

3 Kohti kesää ja uutta vanhuspalvelulakia Heinäkuun alussa astuu voimaan uusi ja odotettu laki Ikääntyneen väestön toiminta kyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli nk. vanhuspalvelulaki. Mitä uutta laki sitten tuo tullessaan? Moni sen sisältämistä asioista on jo vähintään osin kirjattuna muihin lakeihin. Ainakin yksi asiakokonaisuus on lakitasol- la uusi: vanhusneuvostot. Lain mukaan kunnilla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä. Nyt on kuntien aika rakentaa vanhus neuvostoista todellisia toimijoita ja vaikuttaja. Erityisesti palveluiden määrän ja laadun arvioinnissa vanhusneuvostojen on otettava oma vahva roolinsa. Virpi Dufva päätoimittaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Vanhustyön kehittämistarve on suuri, pelkkä palvelujen lisääminen ei riitä. Osaamisen tarve lisääntyy kehittämisen myötä. Kuntia velvoitetaan hankkimaan monenlaista asiantuntemusta. Tämä haastaa myös koulutusta antavia tahoja uudistumaan. Osaaminen on noussut keskiöön, ja sitä tarvitaan enemmän niin yksilötasolla kuin myös yksikkö- ja organisaatiotasolla. Työntekijöiden jatkokouluttautuminen on välttämätöntä jo ohjeiden ja määräysten, lainsäädännöllisten muutosten sekä teknologian kehittymisen myötä. Joskus käy niin, että työntekijä jatkokoulutuksen suoritet tuaan hakeutuukin toisiin työtehtäviin, ja esimiehen kanssa yhdessä suunniteltu yksikön tai organisaa tion osaamisen lisääminen ei tällöin toteudukaan, mutta yksilön kyllä. Portaittainen eteneminen työuralla on haluttu mahdollistaa myös erilaisia koulutusohjelmia rakennettaessa. Yksilöä uuden oppiminen ja kehittyminen motivoi työssään. Erilaisuus ja erilainen osaaminen on rikkaus työyhteisössä, myös vanhusten näkökulmasta. Vanhuksilla on tapana sanoa, että joku on "hyvä hoitaja". Hyvä hoitaja on mm. asiansa ja työnsä osaava hoitaja. Nuorten työllistyminen on haaste, mutta haasteena on myös saada nuoret kiinnostumaan hoivaalasta. Muutama vuosi sitten käynnistynyt hoiva-avustajakoulutus mahdollistaa mm. ilman ammattia olevaa nuorta ottamaan askelen kohti työelämää ja saamaan ammatin. Osa näistä nuorista tulee ottamaan myöhemmin askeleen uudelle portaalle ja jatkaa esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto juhlisti 60-vuotissyntymäpäivää Paasitornissa olleessa juhlassa. Juhlaan osallistui noin 150 henkilöä; jäsenjärjestöjen väkeä, yhteistyökumppaneita useilta eri vuosikymmeniltä, nykyisiä ja entisiä liittotoimikunnan jäseniä sekä työntekijöitä. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia juhlassa mukana olleita puhujia ja osallistujia sekä Vallia muutoin muistaneita. Juhlassa julkistettiin ke räys "60 hyvää asiaa vanhustyössä". Näitä asioita keräämme mm. liiton nettisivujen kautta syyskuun loppuun saakka, ja julkistamme koosteen hyvistä asioista marraskuussa pidettävässä liiton edustajakokouksessa. Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein lämmintä, kaunista ja levollista kesää! 3

4 Vanhustyön erikoisamm Vanhustyön erikoisammattitutkintoon otetaan kokonaan uutena valinnaisena tutkinnon osana kuolevan ihmisen hoitaminen eli palliatiivista ja saattohoitoa koskeva osaaminen, opetusneuvos Anne Mårtensson Opetushallituksesta kertoo. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamiselle on valtava tarve. Työelämän ja lainsäädännön muuttuessa, toisaalta vanhusväestön määrän kasvaessa ja hoitohenkilökunnan vähentyessä työelämän osaamis tarpeet muuttuvat, opetusneuvos Anne Mårtensson Opetushallituksesta luonnehtii. Nykyiset vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta 2010, eli ei kovin vanhat. Tutkinnon uudistamisessa ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja on tarkennettu ja täsmennetty työelämän tarpeiden mukaisesti. Uutena valinnaisena tutkinnon osana on tutkintoon liitetty myös kuolevan ihmisen hoitamista koskeva tutkinnon osa, joka palvelee paitsi vanhustyön myös muiden tutkinnon suorittajien sekä jo työelämässä olevien alan toimijoiden osaamistarpeita. Opetusneuvos Anne Mårtensson on ohjannut Opetushallituksessa vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamisen perustetyöryhmää. Julkisuudessa ollut keskustelu vanhusten hoidosta ja saattohoidon tarve merkitsevät sitä, että tutkintoon otetaan kokonaan uutena valinnaisena tutkinnon osana kuolevan ihmisen hoitaminen eli palliatiivista ja saattohoitoa koskeva osaaminen. Aloite tästä uudesta tutkinnon osasta tuli Superilta, Anne Mårtensson kertoo. Saattohoidolle on valtava tarve tällä hetkellä, ja tarve kasvaa koko ajan. Tietenkään vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut ei voi yksin antaa saattohoitoa, vaan saattohoito on moniammatillista yhteistyötä. Saattohoidon lisäämisen esteenä onkin ollut koulutetun henkilökunnan puute. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudet tutkinnon perusteet tulevat määräyksenä voimaan Anne Mårtenssonin mukaan Vanhuspalvelulaki huomioidaan uudistamisessa Vanhustyön erikoisammattitutkintoa uudistettaessa tuleva vanhuspalvelu laki on pyritty huomioimaan niin pitkälle kuin aikarajoissa on mahdollista. Vanhuspalvelu laista on otettu käsitteet ja ajattelutapa, kuten asiakaslähtöisyys sekä omaisten ja läheisten mukaan saaminen hoitoon. On pyritty pois järjestelmälähtöisyydestä, vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Vanhustyön erikoisammattitutkinto ei itsessään muutu vaativammaksi, mutta on syytä huomata, että tutkinto itsessään on vaati 4

5 attitutkinto uudistetaan va. Se antaa mahdollisuuksia vaativan tason työtehtäviin, kuten vastuuhenkilönä toimimiseen. Vaativat työtehtävät edellyttävät, että täytyy olla vankka vanhustyön osaaminen, Anne Mårtensson korostaa. Mårtenssonin mukaan työnantajat ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan. Työnantajat näkevät, että uudistaminen palvelee juuri sellaista osaamista, mitä tarvitaan työelämässä; syvällisempää vanhustyön osaamista, moniammatillista yhteistyöstä, verkosto yhteistyötä, työyhteisöön ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Tutkinnon uudistaminen palvelee kokonaisvaltaisesti työelämän tarpeita, Anne Mårtensson korostaa. Vanhustyön erikoisammattitutkin non koko tutkinnon suoritti 2011 yhteensä 160 henkilöä ja tutkinnon osasuorituksia oli 48. Määrällisesti voidaan olettaa vielä kasvua jatkossakin vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamisessa työelämän osaamistarpeiden mukaisesti. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki Tutkinnon valinnaiset ja pakolliset osat Vanhustyön erikoisammattitutkinnon 2010 perustemääräyksen pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Vastuuhenkilönä vanhustyössä Toiminta asiakaspalveluverkostossa Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Valinnaiset tutkinnon osat: Sairaan ikääntyneen hoitaminen Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä Yrittäjänä vanhustyössä Uudistetun vanhustyön erikoisammattitutkinnon perustemääräyksen 2013 pakolliset ja valinnaiset osat. Pakolliset tutkinnon osat : Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen Asiakaspalveluverkostossa toimiminen Ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Valinnaiset tutkinnon osat: Sairaan ikääntyneen ihmisen hoitaminen Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen Yrittäjänä toimiminen vanhustyössä Kuolevan ihmisen hoitaminen Vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti sellaisiksi, että henkilö, jolla on alan perus koulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä työkokemusta, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut työskentelee asian tuntijana vanhustyön eri tehtävissä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalalla. Tutkinnon suorittanut toimii itsenäisesti omalla vastuualueellaan ikääntyneen ihmisen kotona, päivätoiminta yksiköissä, palvelutaloissa ja vanhusten keskuksissa sekä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös vanhustyön asiantuntijana ikääntyneiden ihmisten virikkeellistä toimintaa ja ohjausta antavissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä edistäen näin ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, aktiivista osallistumista sekä sosiaalista turvallisuutta. Tervetullut uudistus Tutkintotoimikunnan jäsen Olli Lehtonen pitää vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamista erittäin tervetulleena. Lehtonen myös korostaa tutkinnon tärkeyttä. Uudistamisessa nousee esille iäkkään ihmisen oman tahdon mukainen hoito sekä tämän tahdon näkyminen arjessa, Lehtonen kiittelee. Lehtonen muistuttaa, että vanhus työhön tarvitaan paljon lisä henkilökuntaa ja lisäresursseja. Hyvällä koulutuksella ja tutkinnon uudistamisella ei ratkaista näitä kysymyksiä, mutta henkilö kunnan osaamisen kehittäminen on myös tärkeää varsinkin, koska tehtävät muuttuvat. Myös palvelu talon toiminnan täytyy muuttua joustavasti tehtävien muuttuessa. Palvelutalon näkökulmasta vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö syventää hoitoyhteisön osaamista, ja sitä kautta saadaan myös hoitotyön tulokset näkymään arjessa. On tärkeää, että vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittaminen tapahtuu arjen käytännöissä, ja tutkintoa voidaan räätälöidä. Uudistetussa tutkinnossa saattohoito on hyvä lisä, ja saattohoidon osaajia tarvitaan nykyistä paljon enemmän, Lehtonen korostaa. 5

6 Tarja Taimisto kouluttautuu uudelleen: Merkonomista Tarja Taimisto on pirteä perheen äiti, joka pitkän talousalan työuran jälkeen päätti kouluttautua sosionomi AMK:ksi. Tähtäimessä on työ vanhusalalla. Kyllä perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee, Tarja Taimisto nauraen toteaa. Hyväntuulinen, iloinen ja sosiaalinen Tarja Taimisto on pohjakoulutukseltaan laskentamerkonomi. Hän työskenteli lähes 20 vuotta laskentatehtävissä isossa kansainvälisessä yrityksessä. Tarjan mielessä kuitenkin siinteli uran vaihto jo kolmannen lapsen synnyttyä Lopullisen sysäyksen ammatinvaihtoon käynnisti työpaikalla olleet YT-neuvottelut vuonna Tarja päätti vaihtaa alaa ja kouluttautua sosionomiksi. Alan vaihtoa tuki myös työn antajan tarjoama outplacement palvelu, jossa henkilökohtaisen valmentajan avulla mietitään uudelleensijoittumista työelämään tai uutta urapolkua. Sosiaaliala oli minulle ennestään tuttu siten, että nuorena olin kolmisen vuotta päiväkodissa lastenhoitajana, tosin epäpätevänä. Sitten kouluttauduin merkonomiksi. Valmistuin aikana, jolloin työpaikkoja oli vielä hyvin tarjolla. Työpaikan sai valita. Nyt, kun pitkän taloushallinnon työuran jälkeen päätin kouluttua uudelleen, aluksi ajattelin palata pienten lasten pariin. Pidän lapsista tosi paljon, mutta sitten totesin, että se tie on jo kuljettu. Halusin vaihtoehtoja työskennellä muuallakin sosiaalialalla ja siksi valitsinkin sosionomin opinnot. Mielestäni vanhuksia on helppo Sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia työskennellä sosiaalialan asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämis tehtävissä, Tarja Taimisto luonnehtii. Hän valmistuu sosionomiksi joulukuussa lähestyä ja arvostan heitä suuresti. Vanhuksilla on pitkä elämä ja historia takana ja olen tosi mielelläni heidän kanssaan. Minulla on läheiset välit esimerkiksi appiukkooni, jota käyn palvelutalossa katsomassa säännöllisesti. Samaten tapaan ja soittelen säännöllisesti äidilleni ja kahdelle anopilleni, jotka asuvat omissa kodeissaan. Aikuisopiskelu vaatii itsekuria Tarja Taimisto aloitti opiskelun aikuis opiskelijana Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010, josta hän valmistuu tämän vuoden joulukuussa sosionomi AMK:ksi. Tarjan opiskelut tapahtuvat monimuoto-opiskeluna. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti opintoja kahtena iltana viikossa Helsingin DIAK issa, toisinaan läsnäolopäiviä on useampiakin. Opiskeluun liittyy paljon itsenäistä työskentelyä, verkko opiskelua ja paljon ryhmätöitä. Tarjan mukaan DIAKin sosionomi-opintoihin on paljon halukkaita. Tarjan pyrkiessä pääsykokeisiin kutsuttiin 860. Haastattelujen ja testien jälkeen aloittamaan pääsi 30. Opiskelen ryhmässä, jossa kaikki ovat aikuisia. Keski-ikä lienee 40 vuoden tiedoilla. Itse en ole ollenkaan vanhin, 47-vuotias Taimisto nauraa. 6

7 sosionomiksi Tarjan mukaan suurin osa opiskelijoista hänen ryhmässään on lähihoitajia, jotka haluavat päivittää tai täydentää koulutustaan. Työ elämän kasvaneet vaatimukset teettävät sen, että edetäkseen tai säilyttääkseen nykyisen toimen on lähihoitajallakin tarve tai luonnollinen polku hankkia lisää koulututusta, esim. sosio nomi AMK-tutkinnon muodossa. Itse olen ryhmästämme niitä harvoja, jotka todella vaihtavat kokonaan ammattia. Olen myös ryhmäläisistämme ainoa, joka on erikoistunut vanhuksiin. Suurin osa ryhmästämme on erikoistunut lapsiin ja nuoriin. Taimisto toteaa, että kolmen teinarin äitinä opiskelu vaatii itse kuria ja monenlaisia taitoja. Perheen rutii nien pyörittämiseen opiskelun ohessa tarvitaan järjestelykykyä ja luovimistaitoja. Koen, että äitinä oleminen on minulla tärkeä tehtävä. Perhe on minulle kaikkein tärkein asia, opiskelu tulee hyvänä kakkosena. Harjoittelujaksojen aikana alan yleensä opiskella iltaisin klo 21 jälkeen, kun ilta palat on syöty. Kyllä perhe on kannustava, mutta perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee. Mutta ehkä minä en ole vaatinut tarpeeksi huomiota. Toisaalta minulla on sitä vikaa, että haalin itselleni liikaa hommia, Tarja Taimisto nauraen toteaa. Aikuisopiskelijana motivaatio opiskella on tietenkin korkea. Toisaalta yhteiskunta tukee aikuisopiskelijoita hyvin. Tarja on voinut keskittyä opintoihin yhteiskunnan tuen ansiosta. Ajankäytöllisesti myös se on iso haaste, miten me opiskelijat löydämme yhteisen ajan esimerkiksi yhteisiä ryhmätöitämme työstäessämme. Sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia Tarja Taimisto toteaa, että sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia työskennellä sosiaalialan asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vanhuspuolella sosionomi voi työskennellä esimerkiksi palvelutaloissa ja palvelukeskuksissa muun muassa sosiaaliohjaajana tai toiminnanohjaajana. Koska Taimistolla on myös merkonomin tutkinto sekä pitkä talousalan työkokemus toivookin hän, että voisi yhdistää nämä osaamis alueensa. Tarja näkee työnsaantimahdollisuudet valmistuttuaan hyvänä. Uskon, että mitä tahansa työtä, alasta riippumatta, voidaan kehittää. Koen olevani ennen kaikkea kehittäjä. Erityisesti ennaltaehkäisevä työ, jossa tuetaan ikääntyvän kotona asumista hänen omat toiveensa ja tarpeensa huomioiden kiinnostaa minua. Tarjan opinnot ovat loppusuoralla. Jäljellä on viimeiset opintosuoritukset sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyön hän tekee vapaaehtoistoiminnasta; tarkemmin sanoen näkökulmasta, miten vapaaehtoistoiminta vaikuttaa vapaaehtoisena toimivan elämänlaatuun. Opinnäytetyötä varten Tarja haastattelee viittä Kontulan vanhustenkeskuksen vapaaehtoista. Sosionomin opintoihin kuuluu luku kausittain 7-10 viikon työharjoittelujakso, jossa harjoitteluosuus on jatkumoa teoriajaksosta. Viimeinen 7 viikkoa kestänyt harjoittelujakso aihe oli työyhteisöt ja näiden kehittäminen. Tässä jaksossa Tarja Taimisto halusi järjestökokemusta ja pääsikin harjoitteluun Vanhus- ja lähimmäispalvelun liittoon. Hän tutustui liiton toimintaan, hallintoon, projekteihin, erilaisiin työryhmiin sekä pääsi osallistumaan erilaisten työryhmien kokouksiin. Olen erittäin tyytyväinen työharjoitteluaikaan Vallissa. Työharjoittelu avarsi todella paljon näkemystäni siitä, miten laaja-alaisesti valta kunnallinen liitto on monessa mukana. Tutustuin moniin ihmisiin ja pääsin luomaan omaa verkostoa. Harjoittelu vahvisti sitä, että tunnen olevani oikealla alalla. Kyllä perhe on kannustava, mutta perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee. Tarja Taimisto ei pidä mahdottomana, että hän joskus tulevaisuudessa jatkaisi opintoja, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole ollenkaan poissuljettu. Sosionomi AMK-tutkinto kuitenkin rajaa sitä, millaisiin työtehtäviin pätevyys riittää ja millaisia työtehtäviä voi hoitaa. Jos haluaa edetä työelämässä, niin sitten pitäisi jatkaa opintoja, Taimisto pohtii. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki 7

8 Hoiva-avustajakoulutu Hoiva-avustajakoulutus on helppo aloittaa, koska koulutus kestää vain vajaan vuoden, Amiedun kouluttajat Anne Ritvonen ja Heli Leino-Holmstén toteavat. Työnantajat ovat nykyään hyvin tietoisia hoiva-avustajakoulutuksesta. Hoiva-avustajat työskentelevät sanan mukaisesti avustavissa tehtävissä, esimerkiksi ikääntyvien ja vammaisten asiakkaiden kodeissa tai palvelu taloissa. Tehtävät liittyvät avustettavan henkilökohtaisiin arkitoimiin. Pääkaupunkiseudulla hoivaavustajakoulutusta järjestää mm. Helsingissä toimiva Amiedu. Koulutus on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alla oleville Hoiva-avustajakoulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalasta, erityises ti vanhus- ja vammaistyöstä kiinnostuneille henkilöille. Koulutus soveltuu myös nuorille, ammatinvaihtajille sekä maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito. Koulutukseen valitaan opiskelijat haastatteluiden ja soveltuvuustestien perusteella. Opiskelijan oma motivaatio on tietenkin erittäin tärkeätä. Amiedussa hoiva-avustajakoulutus järjestetään toista kertaa. Nyt toisella kerralla aloitti 18 henkilöä. Ikähaarukka on vuotta, joukossa on ammatinvaihtajia ja maahanmuuttajia. Hakijoita koulutukseen oli noin 330, Amidun kouluttaja Heli Leino- Holmstén kertoo. Heli Leino-Holmsténin mukaan maahan muuttajia olisi enemmänkin tulossa koulutukseen, mutta esteenä on puutteellinen suomen kielen taito. Koulutukseen osallistuvat pääsääntöisesti myös jatkavat koulutuksen loppuun. Ehkä 1-2 aloittaneista keskeyttää. Toisaalta kaikissa koulutuksissa on aina keskeyttäneitä. - Amiedun sijainti pääkaupunkiseudulla voi tehdä sen, että koulutukseen pyrkijät ja koulutukseen valitut ovat hyvin eri-ikäisiä, kouluttaja Anne Ritvonen puolestaan pohtii. Nuorilla on yleensä vähän työkokemusta. Usealla on esimerkiksi työkokeiluja tai siivoustyötä pikkuisen taustalla, Heli Leino-Holmstén kertoo. Koulutus räätälöidään opiskelijan mukaan Hoiva-avustajakoulutuksen alussa kouluttajat laativat yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaistamissuunnitelman, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot ja työkokemus sekä mahdolliset erityistarpeet. 8

9 s sopii alan vaihtajille Hoiva avustajakoulutus on helppo aloittaa, koska koulutus kestää vain vajaan vuoden, Leino Holmstén ja Ritvonen toteavat. Vertailun vuoksi esimerkiksi lähihoitajakoulutus kestää kolme vuotta, yo pohjaisena kaksi vuotta. Hoiva avustajakoulutus tarjoaa väylän lähihoitaja opintoihin. Osa hoiva avustajakoulutuksen sisällöstä muodostuu kasvun tukemisesta ja ohjauksesta sekä kuntoutumisen tukemisesta. Näiden lisäksi koulutettava voi valita tutkinnon osan myös muista ammatillisista perustutkinnoista tai ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Edellisestä hoiva avustajakoulutuksesta kolme lähti jatkamaan opintoja, Leino Holmstén ja Ritvonen kertovat. Työnantajat ovat nykyään hyvin tietoisia hoiva avustajakoulutuksesta. Vuosi sitten koulutus ei ollut yhtä tunnettu. Valmistuneilla hoiva avustajilla riittää kysyntää. Valmistuneet hoivaavustajat ovat työllistyneet esimerkiksi Helsingin kaupungille sekä moni naisille vanhuspalveluja tarjoaville yhteisöille sekä säätiöille että liike toimintaa harjoittaville yrityksille. Hoiva avustajakoulutusta on järjestetty vuodesta 2011 alkaen. Koulutus tarjoaa joustavan kouluttautumis ja työllistymisväylän avustaviin tehtäviin vanhusten ja vammaisten palve luissa. Koulutuksen käyneillä on myös mahdollisuus jatkaa lähi hoitajakoulutukseen. Hoivaavustaja koulutus käynnistyi työja elinkeino ministeriön ja sosiaali ja terveysministeriön yhteisenä hankkeena. Hankkeen taustalla on vanhus alan nykyinen ja tulevaisuudesta entistä uhkaavampi työvoimapula. Teksi ja kuva: Kari Uittomäki Henkilökohtainen avustaja ja hoiva-avustaja ovat eri asioita Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäki on törmännyt, kuten monet muutkin käytännössä siihen, että henkilökohtainen avustaja ja hoiva-avustaja sekoitetaan keskenään. Kyseessä on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa. Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista toimintaa. Henkilökohtainen avustaja avustaa vammaista henkilöä asioissa, joita tämä tekisi, mutta ei vammansa vuoksi siihen kykene. Vammainen henkilö päättää kuka, mitä, missä, milloin ja miten työtä tehdään, Mansikkamäki selventää. Yleisesti ei välttämättä ymmärretä sitä, että henkilökohtainen avustaja toimii vammaisen henkilön työnjohdon alaisuudessa. Ajatellaan, että avustaja kuitenkin jotenkin hoivaa ja vastaa avustettavastaan. Samoin omaiset, etenkin vanhemmat, ja joskus myös sosiaalityöntekijätkin saattavat odottaa avustajalta hoivaosaamista. Koulutusorganisaatioilla henkilökohtaisen avustajan ammattitaitovaatimusten tunnistaminen on myös osin vajavaista. Kansanomainen käsitys henkilökohtaisesta avusta on siis väärä. Luullaan, että hoiva alan tutkinnon osista voisi koostua henkilökohtaisen avustajan ammattitaito. Palveluala ja kotityötutkinto olisivat osuvampia, Mansikkamäki painottaa. Näissä koulutuksissa painotetaan palveluosaamista, joka on avustajan työssä ensiarvoista. HUOLENPITOA JA TURVALLISTA PALVELUASUMISTA JOENSUUSSA SEKÄ KOTIHOITOPALVELUJA Mutalan, Rantakylän ja Utran alueella Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Ruoritie 1, Joensuu Puh. (013) Faksi (013) FIHSK93752A Sertifiointi koskee vanhustenhuollon palveluja HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, Vantaa puh. (09) Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, palveluasumista, kotihoitoa, ryhmäkoteja, siivous- ja ateriapalvelua, kuntoutus- ja virkistystoimintaa sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti. 9

10 Hoiva-avustaja Juuli Kahma työstään: "Huolenpitoa, m Mikko Valkealahti odottelee yhteisessä olohuoneessa iltapäiväkahvia hoivaavustaja Juuli Kahman vierellä. Iltavuoroon tullut hoivaavustaja Juuli Kahma istahtaa Ahti-ryhmäkodin asukkaan Mikko Valkealahden viereen juttelemaan työstään ja koulutuksestaan. Alavudelta nuorena Yhtyneille paperin tekijäksi tullut Mikko Valkealahti tarvitsee ja saa nyt ympäri vuorokautista hoivaa isossa ja upouudessa talossa, valkeakoskelaisessa hoivakoti Wäinämöisessä. Oma huone ja yhteinen ateriointi- ja olohuone vaihtuvat ulkoiluun kerran viikossa, pihalla on tilaa pyörätuolillakin liikkuville. Pyörätuolilla pääsee myös tilavalle lasitetulle parvekkeelle. Viisikerroksisen, kahdeksan ryhmä kodin ja 126 asunnon Wäinämöisen alakerrassa toimii päiväkeskus. Jokaisessa ryhmäkodin 16 asunnossa on oma wc-kylpyhuone. Talon asukkaat valitsee kaupungin asiantuntijaryhmä. Juuli Kahmasta tuli Wäinämöisen ensimmäisiä työntekijöitä talon aloittaessa lokakuussa. Hän valmistui hoiva-avustajaksi Tampereen aikuis koulutuskeskuksesta TAKK:n pilottikurssilta kymmenen kuukauden opintojen jälkeen viime elokuun lopulla. Tätä ennen hän on ehtinyt työskennellä mm. sotainvalidien henkilö kohtaisena avustajana asiak kaidensa kodeissa siivoamassa ja ruokaa laittamassa, mutta myös leipomo alalla toistakymmentä vuotta sekä lastentarhassa. Laidasta laitaan, Juuli kuvaa työuraansa. Juuli asuu Tampereella ja kulkee työmatkansa bussilla, joita riittää hyvin vajaan tunnin matkaa varten sekä aamuseitsemäksi että iltayhdeksän jälkeen. Yövuoroja ei hoiva- avustaja tee, pyhiä kyllä. Kuuden viikon jaksoon osuu kaksi vapaata viikonloppua. Vanhustyössä teki mieli jatkaa Juuli Kahma halusi jatkaa vanhustyötä, vaikka avustajan työsopimus ei enää jatkunutkaan. Niinpä hän haki työvoimatoimiston sivuilta löytämäänsä hoiva-avustajan koulutukseen. Vanhustyössä päivät eivät ole saman laisia, Juuli kertoo. Opinnoissa käsiteltiin vanhuksia, mutta myös lapsia ja kehitysvammaisia henkilöitä sekä lainsäädäntöä. Meillä oli myös kolme harjoittelujaksoa. Työskentelin Tampereen Tesomalla Kotipirtissä ja kehitys vammaisten henkilöiden parissa Mirkun kodissa. Kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentely oli minulle aivan uutta, haasteellista mutta antoisaa, kun oppi uutta. Osa heistä kävi töissä. Talossa oli ohjelmaa, sieltä tehtiin retkiä ja koko ajan oli hoitaja paikalla. Juuli pitää kokemuksensa perus 10

11 uttei lääkkeitä" teella realistisena televisio-ohjelmaa Toisenlaiset frendit. Kyllä siinä kerrotaan, miten asiat ovat. Sen sijaan toisen kevään kestoohjelman, nimittäin sote-uudistuksen seuraajana Juuli sanoo kuuluvansa niihin, jotka kannattavat ennen kaikkea vapaaehtoisuutta pakon sijasta. Opintoihin liittyneet työharjoittelut olivat muutenkin kiintoisia: Niissä todella oppi tekemään tätä työtä, Juuli sanoo syöttämisistä, vaippojen vaihdosta ja muista arkisista toiminnoista. Toisin kuin aiemmin asiakkaiden kotona, tässä työssä ei olla yksin vaan useimmiten työskennellään esimerkiksi asukkaan nostamisten vuoksi työparina. Kokeneemmilta voi oppia ja neuvotella miten hän jonkin työn tekisi. Wäinämöisen viidestä kerroksesta Juulin työnantaja Mediverkko Hoivapalvelut Oy hallitsee kolmatta ja neljättä kerrosta, ylin ja alimmat ovat Valkeakosken kaupungin. Minulle on aivan sama onko työnantajana julkinen vai yksityinen, työhön sillä ei ole vaikutusta, Juuli pohtii. Ryhmäkoti Ahti on yksi Wäinämöisen kaikkiaan kahdeksasta ryhmä kodista. Kaikki nimet on annettu Kalevalan mukaan. "Ihania asukkaita ja työtovereita" Juuli kokee työnsä ilona, sillä "asukkaat ovat ihania, samoin työtoverit". Päivien erilaisuus tarkoittaa sitä, että itse kullakin niin asukkaista kuin henkilökunnastakin voi olla hyvä tai huono päivä. Voimme keskustella, kävellä ja kertoa siitä mikä mieltä painaa. Juuli ei usko, etteikö kukaan asuisi ns. laitoksissa tulevaisuudessakaan. Sitä paitsi Wäinämöinen ei ole laitos, vaan asukkaittensa koti, jossa omaiset ja ystävät voivat käydä milloin haluavat, hän painottaa. Unohdetuksi ei voi jäädä, sillä kaikki haetaan syömään ja ulkoilemaan. Toisista asukkaista saa myös seuraa. Aamusta aamuun täällä tarvitaan huolenpitoa. Täällä on kiva piha, jossa pian vietetään ensimmäisiä grillijuhlia ja jossa voi kävellä ja istuskella. Alakerrassa on usein esiintyjiä, bingoa ja joulupukkikin on nähty. Jos vielä jotain voisi toivoa, niin ehkä hieman tilavampia vessoja, kun useimmat tarvitsevat niissä apua eivätkä ne siis ole vain yhden henkilön käytössä. Ruoka tulee lähellä sijaitsevasta Eskolasta, mutta kahvi ja välipalat tehdään itse. Vaikea sanoa mikä tässä on vaikeaa. Juuli miettii hoivan ja huolenpidon käsitteitä opetuksessa, kun tulee puhe, mitä hän koulutukselta vielä jäi toivomaan. Niitä ei voi olla liikaa ja enemmän olisin suonut niiden käsittelyyn aikaa, hän sanoo. "Ehkä jonain päivänä" Alalle tuo arvostusta mm. se, että kurssille oli hakijoita 121, joista vain 15 otettiin. Eivät kaikki sovellu hoitoalalle eikä teollisuudesta ilman työtä jääneitä voi suoraan lähihoitajiksikaan kouluttaa, oli mies tai nainen. Juuli arvelee päässeensä kurssille käytännön kokemuksensa ansiosta. Ehkä jonain päivänä luen itseni vielä lähihoitajaksikin, hän pohtii. Kotikaupunkiin ei niin vain jäätykään työskentelemään, hakemusta lähettänyt Juuli sai huomata. Hänen kurssillaan kaikki olivat naisia, mutta nyttemmin koulutettavissa on alkanut näkyä miehiäkin, niin myös täällä, kun yksi vuorossa olleista lähihoitajista on mies. Tältä näyttää gerituoli avustajan näkökulmasta. Tavaraa mahtuu ja jalalla voi säätää pöydän korkeutta. Vain takapyörät pyörivät, missä alkuun oli ihmettelemistä. Tässä työyhteisössä kaikki ovat samalla viivalla tehtävistä ja ammattinimikkeestä riippumatta. Töitä tehdään tiimissä. Yksin puurtajille tämä ei sovi. Tekti ja kuvat: Marjatta Pöllänen 11

12 Geronomin koulutus avaa m Geronomiksi opiskelevalla Sofia Arolla on ennestään musiikkipedagogin koulutus, ja hän on toiminut viulunsoiton opettajana. Aro korostaa, että musiikki ja taide antavat vanhuksille todella paljon. Vanhusala on tulevaisuuden ala, ja geronomikoulutus avaa monenlaisia mahdollisuuksia, innokkaat geronomiopiskelijat Susanna Rikkinen ja Sofia Aro korostavat. Geronomi tekee kaikkea mikä liittyy vanhusten kanssa työskentelyyn. Geronomi voi työskennellä esimerkiksi palvelutalossa, järjestössä tai kunnallisella puolella. Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi palvelu ohjaus, kehittämisprojektit tai järjestö työ. Näen geronomin koulutuksen tulevaisuuden alana. Vain taivas on rajana, Susanna Rikkinen kuvailee. Susanna Rikkisellä ja Sofia Arolla on molemmilla ennestään toinen koulutus. Rikkinen on mielenterveyteen erikoistunut lähihoitaja, Sofia Aro on viulunsoiton opettaja. Rikkinen on lisäksi työskennellyt yksityisyrittäjänä sekä mm. Käpyrinteessä hoitotyössä. Rikkinen ja Aro opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa samalla vuosikurssilla, ja he valmistuvat tämän vuoden joulukuussa. Rikkisellä on jo vakituinen työ suunnittelijana Suomen vanhusten turvakoti yhdistys SUVANTO ry:ssä, Aro tekee "keikkaa" vanhusten palvelutaloihin. Mielenterveystyön taustasta on tietenkin hyötyä nykyisessä työssäni, Rikkinen kuvailee. Laaja-alaiset opinnot Geronomi (AMK) opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opintoihin kuuluu mm. gerontologiaa, geriatriaa, palvelu ohjausta, yrittäjyyttä, innovaatio-opintoja sekä muistisairauksien tunte musta. Opintojen ansiosta gero nomilla on kokonaisvaltainen ja kunnioittava kuva vanhuksista ja vanhenemisprosessissa. Geronomi soveltaa laaja-alaisesti gerontologista hoito- ja sosiaalialan tietoa vanhusten parissa työskennellessään. Voi sanoa, että geronomi on ikääntyvien ihmisten rinnallakulkija, Rikkinen kuvailee. Jokaiseen opintojaksoon kuuluu käytännön harjoittelu. Susanna Rikkinen on ollut esimerkiksi työharjoittelussa Muistiliitossa ja Suvanto ry:ssä, Sofia Aro Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä. Susanna Rikkinen korostaa, että geronomin koulutus taipuu monenlaiseen työhön. Minusta tuntuu, että geronomin koulutukseen hakeutuvat sellaiset ihmiset, joilla on jokin oma, vahva sektori, jota he haluavat toteuttaa. Henkilö kohtainen kiinnostus vaikuttaa siihen, millaisen työn haluaa tai millaiseksi oma toimenkuva muodostuu. Monet gerono 12

13 onenlaisia mahdollisuuksia mit ovat myös hyvin luovia, Rikkinen kuvailee. Geronomin koulutuksessa on myös se hyvä puoli, ettei ole pakollista pohjakoulutusta, kuten esimerkiksi lähihoitajan koulutusta. Geronomiksi hakeutuvat hyvin monenlaiset ihmiset. Luovat menetelmät kunniaan! Susanna Rikkinen ja Sofia Aro ovat molemmat luovien menetelmien puolestapuhujia. Rikkinen on erikoistunut Trager terapiaan. Hän on psykofyysisten menetelmien, kehotyöskentelyn asiantuntija. Sofia Aro on viulisti. Rikkinen toteaa, että vanhusten hoitoon Trager soveltuu hyvin pehmey tensä takia. Pehmeä kosketus antaa hyvän olon vauvasta vaariin. Mentastics eli mielikuvaliikunta sopii hyvin yksilö-ja ryhmäliikunnaksi Luovien menetelmien ja luovan toiminnan, mutta myös kehotyöskentelyn ansiosta tunteita saadaan esille. Jokaisessa ihmisessä on paljon tunteita, ja tunteet nousevat pintaan, vaikka ne saattavat olla jossain hyvin syvällä. Musiikki ja taide antavat vanhuksille todella paljon, ne antavat uutta potkua päivään ja jotenkin tuovat juhlaa arkeen. Huomaan, että soittaes sani vanhuksille, vaikka kaikki kappaleet eivät välttämättä ole tuttuja ennestään, syntyy aika paljon keskustelua, Sofia Aro kertoo. Geronomi koulutus alkoi Seinäjoella v Nykyään geronomiksi voi opiskella Helsingissä Metropolia amk:ssa, Kemi- Tornion amk:ssa, Seinäjoen amk:ssa, Porissa Satakunnan amk:ssa sekä Kouvolassa Kymen laakson amk:ssa. Suomessa on tällä hetkellä noin 400 geronomia. Ryhmä alkaa keskustella siitä, mitä mielikuvia musiikki tuo mieleen, tulee lapsuusmuistoja aika paljon. Joku hiljainenkin ihminen saattaa alkaa puhua tosi paljon. Musiikki virkistää sekä tukee vanhusten terveyttä ja hyvinvointia todella paljon. Musiikki aktivoi aivoja ihan eri tavalla kuin pelkkä puhe tai liikunta, jotka tietysti ovat myös hyviä ja tarpeellisia. Geronomiopiskelija Susanna Rikkinen korostaa, että geronomin koulutus taipuu monenlaiseen työhön. Henkilökohtainen kiinnostus vaikuttaa siihen, millaisen työn haluaa tai millaiseksi oma toimenkuva muodostuu. Sofia Aron mukaan elävä musiikki on ihan eri asia kuin musiikin kuunteleminen levyltä tai radiosta. Elävässä musiikissa on tärkeää paitsi kuuleminen myös näkeminen. Soittajan liikkeiden seuraaminen on tärkeää. Elän aina itsekin tilanteessa mukana. Kyllä se koskettaa, kun vanhuksille tulee muistoja, hyvin syviäkin. Ihmiset voivat avautua ihan eri tavalla kuin muissa tilanteissa. Nämä muistot ovat myös sellaisia, että ne eivät välttämättä muuten tulisi heille mieleen, Aro kuvailee. Sekä Rikkinen että Aro toivovat, että he voivat tulevassa työssään käyttää luovia menetelmiä. Parhaillaankin Aro hoitaa sijaisuutta Kontulan moni puolisen palvelukeskuksen päivätoiminnassa. Geronomi soveltaa laaja-alaisesti gerontologista hoito- ja sosiaalialan tietoa vanhusten parissa työskennellessään. Voi sanoa, että geronomi on ikääntyvien ihmisten rinnallakulkija, Susanna Rikkinen kuvailee. Sellainen olisi ihannetyö, jossa pystyisi monipuolisesti hyödyntämään koulutustaan ja osaamistaan. Toivon, että työelämässä toimenkuvia voitaisiin joustavasti muokata työntekijöiden vahvuuksien mukaan, Sofia Aro arvioi. Haluaisin rohkaista kaikkia vanhus ten kanssa tekemisissä olevia käyt tämään luovia menetelmiä. Liian helposti rutinoidutaan tekemään asiat tietyllä tavalla. Uteliaisuutta kokeilui hin. Aina voi oppia uutta. Susanna Rikkinen ja Sofia Aro kuuluvat myös Suomen Geronomiliittoon, ja Aro on liiton hallituksen jäsen. Sekä Aro että Rikkinen arvioivat, että geronomin tutkinto on vielä suhteellisen tuntematon, mutta tutkinnon tunnettuus on kuitenkin koko ajan paranemassa. Teksti ja kuvat: Kari Uittomäki 13

14 Oppisopimuskoulutus sopi Oppisopimuskoulutus on työnantajien keskuudessa vielä liian tuntematon. Oppisopimuskoulutus on hyvä väylä saada koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa, Pirjo-Liisa Kangasniemi kertoo. Koulutustarkastaja Pirjo-Liisa Kangasniemi on ehtinyt tehdä lähes 12 vuoden uran Helsingin kaupungin oppisopimustoimistossa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa hän on tehnyt yhteistyötä Johtamisen erityisammattitutkinto (JET) -koulutuksen merkeissä. JET-koulutus käynnistyi Vallissa 2000 luvun taitteessa, ja koulutuksen on ehtinyt käydä noin 120 vanhustyön ammattilaista. Vanhusalan JET-koulutukselle oli selvästi tarvetta, koska alan ammattilaisilla on vaihteleva, etupäässä sosiaalialan koulutus. JET-koulutuksessa huomioitiin myös talous, sillä yleisesti sosiaalialan tutkinnoissa ei juurikaan ole taloutta, Kangasniemi kertoo. JET-koulutukselle on edelleen kysyntää ja tarvetta, mutta valitettavasti yleinen oppisopimusmäärärahojen vähentäminen sekä painottaminen nuorten kouluttamiseen merkitsee sitä, että Vallin JET-koulutusta ei tänä vuonna päästä aloittamaan. Oppisopimuskoulutus on edelleen tuntematon Kangasniemen mukaan oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien määrä on koko ajan kasvussa. Esimerkiksi Helsingissä hakeutuu vuosittain noin 5000 henkilöä oppisopimuskoulutukseen, joista noin 3000 aloittaa koulutuksen. Eri ammatteja, joihin kouluttautua, on useita satoja. Helsingin kaupunki kouluttaa vuosittain noin 100 lähihoitajaa oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutus on varsin vaativa tapa kouluttautua ammattiin. Ei siinä seisota tumput suorina, koulutustarkastaja Pirjo-Liisa Kangasniemi luonnehtii. Kangasniemi jää eläkkeelle tänä kesänä. Kaikki lähihoitajat myös työllistyvät, Kangasniemi korostaa. Kangasniemi korostaa, että oppisopimuskoulutus on erittäin hyvä vaihtoehto sekä työnantajalle että opiskelijalle hankkia ammatti. Koulutukseen hakeutuvat ovat yleensä motivoituneita eiväthän he muuten edes hakeutuisi koulutukseen. Oppisopimuskoulutus on varsin vaativa tapa kouluttautua ammattiin. Ei siinä seisota tumput suorina. Koulutus sopii aloitteellisille ja aktii visille ihmisille. Oppisopimuskoulutuksessa ei ole yläikärajaa. Vanhin opiskelija, jonka tiedän aloittaneen ja käyneen koulutuksen loppuun, oli 65-vuotias. Koulutusta ei kannata pelätä, oli ihminen minkä ikäinen tahansa, Kangasniemi korostaa. Kangasniemen mukaan vanhustyöhön haluaville on riittävästi työpaikkoja oppisopimuskoulutusta varten, mutta muuten oppisopimuskoulutus on työnantajien keskuudessa edelleen liian tuntematon. Oppisopimuskoulutusta kohtaan on myös turhia ennakkoluuloja. Koulutusta pidetään byrokraattisena ja henkilökuntaa sitovana opiskelijalle pitää osoittaa työpaikkakouluttaja mutta käytännössä näin ei ole. Pitäähän työpaikoilla aina uudet työntekijätkin kouluttaa. Oppisopimuskoulutus kehittyy muutosten myötä Vanhustyössä tapahtuu lähitulevaisuudessa merkittäviä lainsäädännöllisiä ja tutkinnonuudistuksellisia muutoksia. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan ja vanhustyön erikoisammattitutkintoa uudistetaan tänä vuonna. Vanhuspalvelulaki vaikuttaa 14

15 i aloitteelliselle ihmiselle oppi sopimuskoulutukseen siten, että entistä tarkemmin pitää etsiä työpaikkoja, ja työpaikkojen pitää tarkemmin profiloitua. Myös vanhustyön erikoisammattitutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena. Aiemmin vanhukset ehkä nähtiin yhtenäisenä "massana", mutta vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistaminen merkitsee myös vanhustyön tarkempaa profiloitumista. Vanhustyö ja vanhukset nähdään enemmän yksilöitä. Kangasniemi korostaa, että oppisopimuskoulutus on itsessään joustava koulutusmuoto. Eräänlaisena "pullonkaulana" on kuitenkin tutkinto vaatimukset. Jos opiskelija on esim. 20 vuotta ollut jollain alalla, niin hän voisi henkilökohtaistamisen kautta hakeutua suorittamaan tutkintotilaisuuden suoraan. Mutta kaikki tutkintotoimikunnat eivät tätä hyväksy, vaan tutkinnon suorittajan pitää osallistua myös valmentavaan koulutukseen ja osoittaa sitä kautta myös osaamisensa. Tutkintovaatimuksetkin voivat olla niin laaja alaisia, että sellaista työpaikkaa ei löydy, missä voisi koko tutkinnon suorittaa. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki Oppisopimuskoulutus Työnantaja Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto kun tarvitset uutta työvoimaa kun koulutat henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin kun haluat laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista. Tutkintoon valmistavat oppisopimukset ovat 1 3 vuoden pituisia riippuen tutkinnosta, aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Työnantajalta edellytetään, että työpaikalla on koulutuksen ja tutkinnon tavoitteiden kannalta laadultaan ja laajuudeltaan riittävää tuotanto ja palvelutoimintaa sekä työvälineistöä. työpaikalla on ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sellainen henkilö, joka voi toimia oppisopimusopiskelijan vastuullisena ohjaajana ja joka on halukas tähän tehtävään. työnantaja huolehtii siitä, että opiskelija voi osallistua tietopuoliseen opetukseen opiskeluohjelmansa mukaisesti. opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001) eräin poikkeuksin ja asianomaisen alan valtakunnallista työehtosopimusta kuin mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta. Työntekijä Oppisopimuskoulutus sopii sinulle, jos olet vailla ammatillista koulutusta tai haluat jatkaa opintojasi suorittamalla ammatillisen tutkinnon. haluat vaihtaa ammattia. haluat lisätä tai täydentää osaamistasi tietyssä ammatissa tai työtehtävissä Lisätietoja: Kestotilaus 37,- 7 nroa/vuosi 15

16 Aikaa itselle ja läheisille - merellä Ota aikaa itsellesi ja piipahda vieraaksemme. Merellä sinulla on aikaa nauttia herkullisesta ruoasta, mukavasta matkaseurasta, saaristomaisemista ja tuliaisostoksetkin hoidat kuntoon kädenkäänteessä merimyymälöissämme. Entä oletko jo tutustunut Viking Line Travel SPA -hoitoloihin? Monipuolinen hoitotarjonta laadukkailla tuotteilla sekä ammattitaitoinen henkilökunta saa suupielesi kääntymään aurinkoiseen hymyyn. Uutta! Merielämysten edelläkävijä Viking Grace Turusta Tukholmaan joka ilta. Tervetuloa tutustumaan! Varaukset: tai puh (1,64 a/puhelu + pvm/mpm). viking 16

17 Opin sauna autuas aina Tämän kevään aikana minulla on ollut mahdollisuus kierrellä muutamia maailman maita Ilkkani kanssa. Osin kyse on ollut elämänmittaisesta rauhan työstämme, tällä kertaa pienaseiden vastaisesta toiminnasta. Osin kyse on ollut Ilkan toimittaman kirjan Sata suomalaista sosiaa lista keksintöä herättämästä kiinnostuksesta, olemme siis kiertäneet puhumassa suomalaisesta sosiaali politiikasta. Uskokaa tai älkää, se aihe herättää tällä hetkellä valtavaa kiinnostusta niin idässä kuin lännessäkin. Kirjoitan tätä Dominikaanisessa Tasa vallassa, jossa olemme varapresidentti Maria Fernandezin ja Suomen suur lähetystön kutsumana. Puhuimme presi dentin palatsissa innos tuneelle kuulijakunnalle, kysymyksiä ja kommentteja olisi ollut vaikka millä mitalla. Tässä maassa on kymmenen miljoonaa asukasta, ilmasto on tasaisen lämmin, maa kasvaa ihmeellisiä hedelmiä ja kukkia. Osa ihmisistä on lukutaidottomia, köyhyys on suurta ja toisaalta uppo rikkaita on joka sormelle. Täällä näkee lapsia työssä, kaikki kun eivät pääse kouluun. Terveyden huoltoa saa vain rahalla. Katolinen kirkko kieltää ehkäisyvalistuksen ja abortti on laiton, vaikka nainen olisi hengenvaarassa. On paha mennä neuvomaan muita maita, ei, kerta kaikkiaan se ei ole järkevää. Mutta suuri kiinnostus oman maamme polkuun on ymmärrettävää. Meillä on kokemusta köyhyydestä, josta olemme yhden ihmisiän aikana nousseet kukoistavaksi kansakunnaksi. Kun aloitin kansakoulun Vaasassa vuonna 1947, UNICEF oli juuri perustettu. Suomi ja entinen Jugoslavia olivat UNICEFin ensimmäisiä avustuskohteita. Muistattehan ne kengät, joita meille lähetettiin, hyvät ikätoverini! Mutta meidän kehityksemme takana on muutamia tärkeitä asioita, joita muutkin maat voivat harkita. Yksi on solidaarisuus, yhteisen hyvän jakami- nen. Toinen on koulutus. Suomessa on aina panostettu koulutukseen. Saamme kiittää itseään Lutheria siitä, että Raamattu käännettiin suomeksi satoja vuosia sitten. Piispa Gezelius sitten määräsi 1660-luvulla, että naimisiin ei pääse, jollei osaa lukea Katekismusta. Siitä se alkoi. Meidän on vaikea kuvitella, millaista elämä olisi ilman lukutaitoa. Vähäinenkin oppimäärä auttaa elämässä eteenpäin. Tiedättehän, että naisten koulutus on kestävintä mitä kehitysmaissa voidaan tehdä, koska se johtaa lasten parempaan hyvinvointiin ja parempaan asemaan. Nainen vailla koulutusta jää väärien perinteiden ja taikauskon varaan, jää helpommin nyrkin ja hellan väliin, ja joutuu synnyttämään jatkuvasti, vaikkei haluaisikaan. Meidän menestyksemme lasten kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa on erinomaista. Siitä kehitysmaissa aina kysellään, ja toivotaan, että ratkaisu olisi yksinkertainen. Mutta asiaan vaikuttaa niin moni tekijä. Opettajamme ovat korkeasti koulutettuja ja arvostettuja ovathan he olleet kansankynttilöitä meille. Julkinen koululaitoksemme kelpaa kaikille. Täällä Dominikaanisessa Tasavallassa pidetään epäilyttävänä, jos lapset eivät ole yksityiskouluissa uskotaan, että julkinen koulu ei voi olla hyvä. Opettajilta ei täällä vaadita mitään tutkintoja, kuka tahansa voi kelvata opettamaan. Opettajien palkat ovat huonot verrattuna yleiseen palkkatasoon. Ja jos kotoa ei tule tukea tai ymmärrystä lapselle, jolla olisi opinhalua, etenkään ei tytölle, lapsen on vaikea uskoa itseensä. Tarvitaan siis koko kansan tukea oppimiselle, hyvä menestys ei synny ilman laajaa taustaa. Voimme toivoa, että täällä tropiikissakin otetaan tiukka ote maksuttoman koulutuksen ja julkisten palvelujen puolesta. Me vanhat ihmiset olemme kovia lukijoita ja paperisen kirjan ja lehtien ystäviä. Saa nähdä, muuttuvatko välineet sähköisiksi ja kirjastot pilvipalveluiksi toivottavasti kuitenkin lukeminen säilyttää paikkansa lastenlastenlastemmekin hyvänä harrastuksena. Kukapa tietää, mitä polkua tiedonvälitys tulee kulkemaan köyhyyden ja lukutaidottomuuden keskellä. Varmuudella se ei etene samoin kuin meillä. Ottaakohan sähköinen maailma täällä nopeasti yliotteen ja kansakunta hyppää yli paperisen tiedonvälityksen suoraan älypuhelimiin, se jää nähtäväksi. Lukutaito on kuitenkin kansakunnan kehittymisen ehdoton edellytys. 17

18 Nuorekas Valli vie Kavalkadi vanhustyöstä 60-vuoden ajalta oli hauska katsaus vanhustyön vaiheisiin. Vanhustyön muutoksesta kertoivat Käpyrinteen Päivi Tiittula, Leppärenkaan Pekka Itkonen, Ruskakotien Hanna-Leena Ojalainen, Koskenrinteen Eeva- Liisa Säisä, Oulun seudun Mäntykodin Marja-Leena Timonen sekä Käpyrinteen Soili Hietamies. Kavalkadin juonsi lausuntataiteilija Maija Piitulainen. Taustalla kuva Käpyrinteen Nenäpäivästä, jossa vieraili Vieno Kekkonen. Vanhus- ja lähimmäispal velun liitto vietti 60-vuotisjuh liaan Paasitornissa Iloisessa juhlassa katsottiin enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Liiton toiminnassa paino piste on siirtynyt vanhusten asuinolojen parantamisesta kohti laajaa yhteiskunnallista näkökulmaa. Yhteiskunnan muuttuessa Vallin työtehtävät muuttuvat. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry on perustettu vuonna Niistä ajoista Suomi ja vanhusten asema Suomessa ovat muuttuneet tyystin. Vallin täyttäessä 60 vuotta liitto ei tietenkään unohda juuriaan, mut ta katsoo enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja muuttuvassa maailmassa toimintaympäristö ja toiminnan haasteet ovat aivan erilaiset kuin menneinä vuosikymmeninä. Valli vietti 60-vuotisjuhlaansa perjantaina Paasitornissa. Vallin toiminnanjohtaja Virpi Dufva muistutti tervetuliaissanoissaan, että Paasi tornissa liitto on aikoinaan perustettu. Vanhukset ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassa Presidentti Tarja Halonen käsitteli puheessaan ihmisoikeuksia. Vaikka Yhdistyneiden kansakuntien perusasioita on ihmisten tasa-arvoisuus, niin silti tarvitaan erityistoimenpiteitä. Parhaillaankin työryhmä tutkii sitä, mitkä olisivat sopivat keinot suojelemaan vanhojen ihmisten oikeuksia. Halonen toi esille, että jotkin ihmis ryhmät ovat muita useammin syrjinnän kohteina. Siksi YK tarvitsee lisäsopimuksia. Asiaa voi katsoa myös toisinpäin; kuinka paljon yksi ihminen saa omalla toiminnallaan vaarantaa muiden hyvinvointia. Halo nen korosti, että tarvitsemme yhä suurempia kokonaisuuksia turvataksemme yhteisen tulevaisuuteemme. Mutta sekään ei poista yksittäisen ihmisen vastuuta. Halonen muis 18

19 tti 60-vuotisjuhlia tutti, että paraskaan julkinen tai yksityinen palvelujärjestelmä ei toimi ilman lähimmäisten osallistumista. Onneksi olkoon Valli ja kaikki te kultaiset ihmiset, jotka olette tehneet ja nyt teette tätä arjen ihmisoikeustyötä, presidentti Halonen kiitteli. Tutkija Timo Järvensivu muistutti puheessaan, että hyvinvointi on sekä käsissämme että käsityksissämme. Hyvinvointi on perustunut Suomessa ja globaalistikin luonnon varojen kasvavaan käyttöön. Ekologinen kriisi uhkaa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, jos vain haluamme ja toimimme sen mukaan. Hyvinvoinnin tuottaminen vaatii ennen kaikkea omien käsitystemme muuttamista. Järvensivu huomautti, että raha on huono ihmisen motivoija. Ihmiset motivoituvat, kun he saavat luoda uutta, toteuttaa kykyjään ja kokiessaan työllään olevan merkitystä, ja saadessaan jakaa tämän merkityksen itsellemme tärkeissä yhteisöissä. Valli voi myös jatkossa olla tukemassa näitä arvoja vanhusten ja lähimmäisten arjessa, Järvensivu painotti. jatkuu seuraavalla sivulla-> Presidentti Tarja Halonen muistutti puheessaan ihmisoikeuksista. Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi seurasivat kiinnostuneina juhlan ohjelmaa. Eturivissä lisäksi Vallin puheen johtaja Vappu Taipale, toiminnan johtaja Virpi Dufva sekä liittotoimikunnan jäsenet Hanna-Liisa Liikanen ja Pekka Itkonen. Juhlaan saapumassa Sijaismummotoiminnan edustajat, kärjessä Mirja Riihimaa. Sijaismummotoiminta valittiin Vuoden Isovanhemmaksi v

20 Vallin puheenjohtaja Vappu Taipale muistutti puheessaan, että Suomessa on jo yli miljoona 65-vuotiasta. He kaikki ovat yksilöitä, ja yhdessä he muodostavat merkittävän vaikuttaja- ja kuluttajajoukon. Vanhusten, jotka ovat myös yhtä parempivointisempia ja hyvätuloisempia, painoarvo yhteiskunnassa aletaan tunnustaa. Vanhukset menevät iloisesti eteenpäin elämässä. Vanhustyössä on paljon hyviä asioita, ja siksi olemme käynnistäneet 60 hyvää asiaa vanhustyössä -keräyksen, Taipale painotti. Kavalkadi kertoi vanhustyön muutoksesta Lausuntaiteilija Maija Piitulainen sekä kuusi Vallin jäsenjärjestön edustajaa kertoivat hauskassa ja informatiivisessa kaval kadissa vanhustyön muutoksesta 60 vuoden aikana. Kun liitto perustettiin 60 vuotta sitten, järjestöjen toiminnan painopiste oli vanhusten asuinolojen parantamisessa. Vuo sien saatossa toiminta on muuttunut ja on tullut uusia painopisteitä. Valokuvat kavalkadin taustalla antoivat mielenkiintoista lisäinformaatiota. Vallin kultaisen ansiomerkin saivat helsinkiläinen Pentti Helo, kansanedustaja Rakel Hiltunen, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Lapin yliopiston gerontologian ja sosiaalityön emiritusprofessori Simo Koskinen ja sosiaalineuvos Päivi Voutilainen STM:stä.. Hopeisen ansiomerkin saivat Vallin liittotoimikunnan jäsenet Kirsi Ala-Jaakkola, Jari Blom, Marja-Liisa Grönvall, Sirkku Rannikko sekä liittotoimikunnan varajäsen Päivi Tiittula. 60-vuotisjuhlallisuudet alkoivat aamulla kunniakäynnillä liiton jo edesmenneiden aktiivien, Ida Aalle-Teljon, Martta Salmela-Järvisen ja Elisabeth Järvisen haudoilla sekä Miina Sillanpään muistomerkillä. Teksti: Kari Uittomäki Kuvat: Kari Uittomäki ja Tuija Järvinen Kultaisen ansiomerkit saivat mm Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen ja sosiaalineuvos Päivi Voutilainen. Merkkejä kiinnittämässä liittotoimikunnan jäsen Kaija Nieminen. Juhlassa muistettiin myös ansioituneita vallilaisia kukkakimpuin. Kukat saivat Aira Heinänen, Arja Ojala sekä Marja-Liisa Kunnas. Juhlan musiikista vastasivat Isa-Eerika Lehto, Päivi Hirvonen ja Matias Harju. Juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä liiton jo edesmenneiden aktiivien haudoilla sekä Miina Sillanpään muistomerkillä. Kuvassa Vappu Taipale ja ruusut Miina Sillanpäälle. 20

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto

OTA TALTEEN! Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot MUOVISTA AMMATTI. - Ammatista tutkinto Muoviteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! MUOVISTA AMMATTI - Ammatista tutkinto Suorita perus-, ammattitai erikoisammattitutkinto Muovien kiehtovaan maailmaan pääsee montaa reittiä. Ilman

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen

OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI. LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen OPPISOPIMUSKOULUTUS SELKOSUOMEKSI LATUVA - laatua, tukea ja valmennusta työssä tapahtuvaan ammatillisen kielen oppimiseen Oppisopimuskoulutus Alkupalaveri, jossa arvioidaan oppisopimuksen edellytykset.

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi

Lisätiedot

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen

Tervetuloa. oppisopimuskoulutukseen Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen Stadin oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus Tervetuloa oppisopimuskoulutukseen! Kun haluat yhdistää työnteon ja opiskelun, oppisopimuskoulutus on juuri sinulle sopiva

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Orientoiva jakso - toteutus

Orientoiva jakso - toteutus Orientoiva jakso - toteutus AppreA oppisopimus 40+ Projektin loppuseminaari 25.10.2007 Kristiina Salminen ja Leena Saarinen Vantaan Ammattiopisto Varia Ryhmät Vanhustyön erikoisammattitutkinto, oppisopimuksella

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA

OTA TALTEEN! Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot. Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot OTA TALTEEN! Laatua elämään AMMATTITUTKINNOLLA Kehity kemian ammattilaisena suorita näyttötutkinto Kemianteollisuus on jatkuvasti kehittyvä toimiala, jonka

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa.

Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Mikä on näyttötutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä näyttötutkinto tarkoittaa. Aikuisten maahanmuuttajien ammatillisten näyttötutkintojen kehittäminen hyvinvointialalla -hanke

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä.

OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. OPPISOPIMUSKOULUTUS Kouluttaudu ammattiin työtä tekemällä. MITÄ OPPISOPIMUKSELLA VOI OPISKELLA? Oppisopimus on työssäoppimista ja opiskelua oppilaitoksessa Oppisopimuksen avulla voit suorittaa perustutkinnon

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII -

Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus - TEKEMÄLLÄ OPPII - Pirkanmaan oppisopimuskeskus p Perus, ammatti- ja erikoisammattitutkintokoulutusta Yhteistyöoppilaitokset 17 kuntaa Valittavana yli 360 tutkintoa Tietopuolinen

Lisätiedot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot

Kemianteollisuuden ammatilliset näyttötutkinnot ammatilliset näyttötutkinnot Suorita näyttötutkinto ammatilliset näyttötutkinnot ovat kemianteollisuudessa tuotantotehtävissä työskentelevien tutkintoja Tutkinnot suoritetaan työnäytöin, ja niihin vaadittavat

Lisätiedot

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI

Oppisopimustoimisto. Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063. Piilolantie 17 44100 ÄÄNEKOSKI Oppisopimustoimisto Äänekosken oppisopimustoimisto: Koulutustarkastaja Heli Skantz 014-5192 218, 040-766 4063 Koulutussuunnittelija Janne Autioniemi 0400-475 611, 014-5192 232 Koulutussuunnittelija Maarit

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,

14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen

Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Hakeminen ja hakeutuminen oppisopimuskoulutukseen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne Prosessin

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE 2 TUTKE2-hanke Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 16.2.2012 ohjausryhmän työryhmän Ohjausryhmän tehtävänä on ohjata, linjata, tukea ja

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus

Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Yleistä ajankohtaista ja oppisopimuskoulutus Vankilaopetuspäivät 7.-8.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Ammatillisen perus- ja aikuiskoulutus yksikkö 1.8.2015 alkaen, työn alla juuri nyt näyttötutkintoihin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö

Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu. Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit. Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö Pohjois-Suomen Vesihuoltopäivät, 19.-20.11.2014, Oulu Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Anna-Maija Hallikas koulutuspäällikkö 14.11.2014 1 Anna-Maija Hallikas Näyttötutkinnot 1/2 Ammattitutkinnot

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen i Muutokset näyttötutkinnon järjestämisessä ym. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon uudistuminen 30.11.2009 Helsinki Aira Rajamäki LUKU 3 PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky.

22.02.12. Oppisopimus. - väylä ammattitaitoon. Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus. www.pkky. Oppisopimus - väylä ammattitaitoon Pirjo Leskinen koulutustarkastaja Pohjois-Karjalan oppisopimuskeskus www.pkky.fi/oppisopimus Määritelmä: OPPISOPIMUS ON PÄÄOSIN TYÖPAIKALLA KÄYTÄNNÖN TYÖTEHTÄVISSÄ TAPAHTUVA

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974

Sinussa on kasvun mahdollisuus. Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Sinussa on kasvun mahdollisuus Ammatillista koulutusta aikuisille jo vuodesta 1974 Oppia tositarkoituksella Aikuisille Koulutukset Ammatilliset tutkinnot Sertifikaatit ja ammattipätevyydet Joustava Käytännönläheinen

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN TOTEUTUS VANAJAN VANKILALLA YLEISTÄ OPPISOPIMUKSESTA Hämeenlinnan seudun oppisopimustoimiston tehtävänä on palvella alueensa (Hämeenlinna, Hattula, Janakkala) elinkeinoelämää ja

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Valmentaudu tuleviin opintoihin!

Valmentaudu tuleviin opintoihin! Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI!

OPPISOPIMUS on HYVÄ DIILI! OPPISOPIMUS on DIILI! HYVÄ Oppisopimuksella osaajaksi stadissa. Työelämälähtöistä oppisopimuskoulutusta Keski- Uudellamaalla. Oppisopimukset Itä- Uudellamaalla. OPPISOPIMUS Viikkotyöaika: min. 25h/vko

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Kotityöpalvelujen osaajaksi

Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen osaajaksi Kotityöpalvelujen teemaviikon seminaari LAATUISA LOKAKUU 9.10.2013 Raija Tissari Kotityöpalvelu Tuottaa palveluja eri ikäisille erilaisissa toimintaympäristöissä ja elämäntilanteissa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin

Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla. Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin Vuonna 2007 Suomessa Suomessa asui 5,3 miljoonaa ihmistä, heistä yli miljoona pääkaupunkiseudulla Työ ja elinkeinotoimistoissa oli keskimäärin 217 000 työtöntä tötötätöhkij työnhakijaa Ulkomaalaisia työnhakijoita

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta

NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille. OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta NUORTEN TUETTU OPPISOPIMUS alle 25-vuotiaille vantaalaisille OPAS NUORELLE JA TYÖPAIKALLE Nuorisopalvelut/Työpajatoiminta Sisällysluettelo Nuorelle 3 Työpaikalle 4 Opiskelija / työpaikkaohjaaja / esimies

Lisätiedot

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari

SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO. Ari Haapasaari SAVONLINNAN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO OPPISOPIMUSTOIMISTO Ari Haapasaari MIKSI OPPISOPIMUSKOULUTUS? Oppisopimuskoulutus on yrittäjälle hyvä vaihtoehto kun haluat laajentaa tai päivittää omaa ammatillista

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ

NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ NÄYTTÖTUTKINNOT TYÖELÄMÄN OSAAMISEN KEHITTÄMISESSÄ Näyttötutkintomestari seminaari Långvik 25.9.2014 Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 1 MIKSI KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet)

Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet) Vanhustyön tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 11.5.2012 Tutkintotodistuksia allekirjoitettu 1.8.2010 25.4.2012 yht. 245 kpl. Tutkintotodistusten jakauma, yht. 180 kpl(2002 perusteet) 0 56 8 39 Virike-

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot