Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus. Teema: koulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4. 2013. Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus. Teema: koulutus"

Transkriptio

1 Geronomikoulutus Vallin 60 vuotisjuhla Hoiva avustajakoulutus Teema: koulutus

2 Vanhustenhuollon Uudet Tuulet 3 Pääkirjoitus 4 Vanhustyön erikoisammatti - tutkinto uudistetaan 6 Merkonomista sosionomiksi 8 Hoiva-avustajakoulutus sopii alan vaihtajille 10 "Huolenpitoa, muttei lääkkeitä" 12 Geronomin koulutus avaa monenlasia mahdollisuuksia 14 Oppisopimuskoulutus sopii aloitteelliselle ihmiselle 17 Vapun blogi 18 Nuorekas Valli vietti 60-vuotis - juhlia 21 Kolumni 22 Laadussa ongelmia, kustannussäästöjä ei saatukaan 23 Kirjat 24 Projektit 26 Ajankohtaista 27 Ristikko 28 Esineet kertovat, osa Jäsenjärjestöt Julkaisija: Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Hämeentie A 52, Helsinki puh. (09) , fax (09) Päätoimittaja: Virpi Dufva puh. (09) Toimitussihteeri: Kari Uittomäki puh. (09) Ilmoitusmyynti: Markkinointi Eskelinen, Tenhanniementie 115, Suonenjoki - Marja-Leena, puh , inet.fi - Jarmo, puh , - faksi (042) Jäsenjärjestöilmoitukset: Eija Uuksulainen, Paino: Painoyhtymä Oy, Porvoo ISSN Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto on perustettu vuonna Palvelu- ja hoitotyö on organisoitu liiton jäsenjärjestöissä. Liitto on laajasti mukana vanhustyön Liiton toimisto Kansikuva: Hyvää kesää! Kuva: istockphoto Seuraava numero ilmestyy Lehden aikataulu 2013: Nro Ilm. Teema Eettisyys Kulttuuri ja hyvinvointi Vallin 60-vuotisjuhlanumero Koulutus Henkilöstö Kotihoito Talous Toimitusneuvosto Vanhustenhuollon Uudet Tuulet -lehden toimitusneuvosto: Pirjo Berg, Riitta Lindbäck, Alli Rinne, Virpi Dufva, Kari Uittomäki Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry kehittämisprojekteissa. Liiton omia käynnissä olevia projekteja ovat: * Käyttäjälle kätevä teknologia- KÄKÄTE-projekti * Etsivä mieli * Vanhustyön Trainee -ohjelma nuorille Puheenjohtaja: Vappu Taipale Toiminnanjohtaja: Virpi Dufva, puh. (09) Suunnittelijat: Anu Kuikka, puh. (09) Jaana Nykänen, puh. (09) Anne Virkkunen, puh. (09) Mari Huusko, puh. (09) Projektipäällikkö: Lea Stenberg, puh. (09) Toimitussihteeri: Kari Uittomäki, puh. (09) Toimisto- ja projektiavustaja: Eija Uuksulainen, puh. (09) Osoitteenmuutokset ja tilaukset: Eija Uuksulainen 2

3 Kohti kesää ja uutta vanhuspalvelulakia Heinäkuun alussa astuu voimaan uusi ja odotettu laki Ikääntyneen väestön toiminta kyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista eli nk. vanhuspalvelulaki. Mitä uutta laki sitten tuo tullessaan? Moni sen sisältämistä asioista on jo vähintään osin kirjattuna muihin lakeihin. Ainakin yksi asiakokonaisuus on lakitasol- la uusi: vanhusneuvostot. Lain mukaan kunnilla on velvollisuus ottaa vanhusneuvosto mukaan kunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan kaikissa asioissa, jotka koskevat ikääntynyttä väestöä. Nyt on kuntien aika rakentaa vanhus neuvostoista todellisia toimijoita ja vaikuttaja. Erityisesti palveluiden määrän ja laadun arvioinnissa vanhusneuvostojen on otettava oma vahva roolinsa. Virpi Dufva päätoimittaja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton toiminnanjohtaja Vanhustyön kehittämistarve on suuri, pelkkä palvelujen lisääminen ei riitä. Osaamisen tarve lisääntyy kehittämisen myötä. Kuntia velvoitetaan hankkimaan monenlaista asiantuntemusta. Tämä haastaa myös koulutusta antavia tahoja uudistumaan. Osaaminen on noussut keskiöön, ja sitä tarvitaan enemmän niin yksilötasolla kuin myös yksikkö- ja organisaatiotasolla. Työntekijöiden jatkokouluttautuminen on välttämätöntä jo ohjeiden ja määräysten, lainsäädännöllisten muutosten sekä teknologian kehittymisen myötä. Joskus käy niin, että työntekijä jatkokoulutuksen suoritet tuaan hakeutuukin toisiin työtehtäviin, ja esimiehen kanssa yhdessä suunniteltu yksikön tai organisaa tion osaamisen lisääminen ei tällöin toteudukaan, mutta yksilön kyllä. Portaittainen eteneminen työuralla on haluttu mahdollistaa myös erilaisia koulutusohjelmia rakennettaessa. Yksilöä uuden oppiminen ja kehittyminen motivoi työssään. Erilaisuus ja erilainen osaaminen on rikkaus työyhteisössä, myös vanhusten näkökulmasta. Vanhuksilla on tapana sanoa, että joku on "hyvä hoitaja". Hyvä hoitaja on mm. asiansa ja työnsä osaava hoitaja. Nuorten työllistyminen on haaste, mutta haasteena on myös saada nuoret kiinnostumaan hoivaalasta. Muutama vuosi sitten käynnistynyt hoiva-avustajakoulutus mahdollistaa mm. ilman ammattia olevaa nuorta ottamaan askelen kohti työelämää ja saamaan ammatin. Osa näistä nuorista tulee ottamaan myöhemmin askeleen uudelle portaalle ja jatkaa esimerkiksi lähihoitajakoulutukseen. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto juhlisti 60-vuotissyntymäpäivää Paasitornissa olleessa juhlassa. Juhlaan osallistui noin 150 henkilöä; jäsenjärjestöjen väkeä, yhteistyökumppaneita useilta eri vuosikymmeniltä, nykyisiä ja entisiä liittotoimikunnan jäseniä sekä työntekijöitä. Kiitän lämpimästi teitä kaikkia juhlassa mukana olleita puhujia ja osallistujia sekä Vallia muutoin muistaneita. Juhlassa julkistettiin ke räys "60 hyvää asiaa vanhustyössä". Näitä asioita keräämme mm. liiton nettisivujen kautta syyskuun loppuun saakka, ja julkistamme koosteen hyvistä asioista marraskuussa pidettävässä liiton edustajakokouksessa. Toivotan kaikille lehden lukijoille oikein lämmintä, kaunista ja levollista kesää! 3

4 Vanhustyön erikoisamm Vanhustyön erikoisammattitutkintoon otetaan kokonaan uutena valinnaisena tutkinnon osana kuolevan ihmisen hoitaminen eli palliatiivista ja saattohoitoa koskeva osaaminen, opetusneuvos Anne Mårtensson Opetushallituksesta kertoo. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamiselle on valtava tarve. Työelämän ja lainsäädännön muuttuessa, toisaalta vanhusväestön määrän kasvaessa ja hoitohenkilökunnan vähentyessä työelämän osaamis tarpeet muuttuvat, opetusneuvos Anne Mårtensson Opetushallituksesta luonnehtii. Nykyiset vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteet ovat vuodelta 2010, eli ei kovin vanhat. Tutkinnon uudistamisessa ammattitaitovaatimuksia, arvioinnin kohteita ja kriteerejä sekä ammattitaidon osoittamistapoja on tarkennettu ja täsmennetty työelämän tarpeiden mukaisesti. Uutena valinnaisena tutkinnon osana on tutkintoon liitetty myös kuolevan ihmisen hoitamista koskeva tutkinnon osa, joka palvelee paitsi vanhustyön myös muiden tutkinnon suorittajien sekä jo työelämässä olevien alan toimijoiden osaamistarpeita. Opetusneuvos Anne Mårtensson on ohjannut Opetushallituksessa vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamisen perustetyöryhmää. Julkisuudessa ollut keskustelu vanhusten hoidosta ja saattohoidon tarve merkitsevät sitä, että tutkintoon otetaan kokonaan uutena valinnaisena tutkinnon osana kuolevan ihmisen hoitaminen eli palliatiivista ja saattohoitoa koskeva osaaminen. Aloite tästä uudesta tutkinnon osasta tuli Superilta, Anne Mårtensson kertoo. Saattohoidolle on valtava tarve tällä hetkellä, ja tarve kasvaa koko ajan. Tietenkään vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut ei voi yksin antaa saattohoitoa, vaan saattohoito on moniammatillista yhteistyötä. Saattohoidon lisäämisen esteenä onkin ollut koulutetun henkilökunnan puute. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudet tutkinnon perusteet tulevat määräyksenä voimaan Anne Mårtenssonin mukaan Vanhuspalvelulaki huomioidaan uudistamisessa Vanhustyön erikoisammattitutkintoa uudistettaessa tuleva vanhuspalvelu laki on pyritty huomioimaan niin pitkälle kuin aikarajoissa on mahdollista. Vanhuspalvelu laista on otettu käsitteet ja ajattelutapa, kuten asiakaslähtöisyys sekä omaisten ja läheisten mukaan saaminen hoitoon. On pyritty pois järjestelmälähtöisyydestä, vastaamaan asiakkaan tarpeisiin. Vanhustyön erikoisammattitutkinto ei itsessään muutu vaativammaksi, mutta on syytä huomata, että tutkinto itsessään on vaati 4

5 attitutkinto uudistetaan va. Se antaa mahdollisuuksia vaativan tason työtehtäviin, kuten vastuuhenkilönä toimimiseen. Vaativat työtehtävät edellyttävät, että täytyy olla vankka vanhustyön osaaminen, Anne Mårtensson korostaa. Mårtenssonin mukaan työnantajat ovat ottaneet uudistuksen hyvin vastaan. Työnantajat näkevät, että uudistaminen palvelee juuri sellaista osaamista, mitä tarvitaan työelämässä; syvällisempää vanhustyön osaamista, moniammatillista yhteistyöstä, verkosto yhteistyötä, työyhteisöön ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Tutkinnon uudistaminen palvelee kokonaisvaltaisesti työelämän tarpeita, Anne Mårtensson korostaa. Vanhustyön erikoisammattitutkin non koko tutkinnon suoritti 2011 yhteensä 160 henkilöä ja tutkinnon osasuorituksia oli 48. Määrällisesti voidaan olettaa vielä kasvua jatkossakin vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittamisessa työelämän osaamistarpeiden mukaisesti. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki Tutkinnon valinnaiset ja pakolliset osat Vanhustyön erikoisammattitutkinnon 2010 perustemääräyksen pakolliset ja valinnaiset tutkinnon osat Pakolliset tutkinnon osat Vastuuhenkilönä vanhustyössä Toiminta asiakaspalveluverkostossa Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Valinnaiset tutkinnon osat: Sairaan ikääntyneen hoitaminen Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri toimintaympäristöissä Yrittäjänä vanhustyössä Uudistetun vanhustyön erikoisammattitutkinnon perustemääräyksen 2013 pakolliset ja valinnaiset osat. Pakolliset tutkinnon osat : Vanhustyössä vastuuhenkilönä toimiminen Asiakaspalveluverkostossa toimiminen Ikääntyneen ihmisen terveyden ja toimintakyvyn tukeminen Valinnaiset tutkinnon osat: Sairaan ikääntyneen ihmisen hoitaminen Muistioireisen ikääntyneen ihmisen tukeminen Yrittäjänä toimiminen vanhustyössä Kuolevan ihmisen hoitaminen Vanhustyön erikoisammattitutkinnon perusteissa ammattitaitovaatimukset on määritelty tasollisesti sellaisiksi, että henkilö, jolla on alan perus koulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot sekä työkokemusta, pystyy todennäköisesti suoriutumaan ko. erikoisammattitutkinnosta. Vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut työskentelee asian tuntijana vanhustyön eri tehtävissä sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalalla. Tutkinnon suorittanut toimii itsenäisesti omalla vastuualueellaan ikääntyneen ihmisen kotona, päivätoiminta yksiköissä, palvelutaloissa ja vanhusten keskuksissa sekä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Tutkinnon suorittanut voi toimia myös vanhustyön asiantuntijana ikääntyneiden ihmisten virikkeellistä toimintaa ja ohjausta antavissa organisaatioissa ja toimintaympäristöissä edistäen näin ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia, aktiivista osallistumista sekä sosiaalista turvallisuutta. Tervetullut uudistus Tutkintotoimikunnan jäsen Olli Lehtonen pitää vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistamista erittäin tervetulleena. Lehtonen myös korostaa tutkinnon tärkeyttä. Uudistamisessa nousee esille iäkkään ihmisen oman tahdon mukainen hoito sekä tämän tahdon näkyminen arjessa, Lehtonen kiittelee. Lehtonen muistuttaa, että vanhus työhön tarvitaan paljon lisä henkilökuntaa ja lisäresursseja. Hyvällä koulutuksella ja tutkinnon uudistamisella ei ratkaista näitä kysymyksiä, mutta henkilö kunnan osaamisen kehittäminen on myös tärkeää varsinkin, koska tehtävät muuttuvat. Myös palvelu talon toiminnan täytyy muuttua joustavasti tehtävien muuttuessa. Palvelutalon näkökulmasta vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö syventää hoitoyhteisön osaamista, ja sitä kautta saadaan myös hoitotyön tulokset näkymään arjessa. On tärkeää, että vanhustyön erikoisammattitutkinnon suorittaminen tapahtuu arjen käytännöissä, ja tutkintoa voidaan räätälöidä. Uudistetussa tutkinnossa saattohoito on hyvä lisä, ja saattohoidon osaajia tarvitaan nykyistä paljon enemmän, Lehtonen korostaa. 5

6 Tarja Taimisto kouluttautuu uudelleen: Merkonomista Tarja Taimisto on pirteä perheen äiti, joka pitkän talousalan työuran jälkeen päätti kouluttautua sosionomi AMK:ksi. Tähtäimessä on työ vanhusalalla. Kyllä perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee, Tarja Taimisto nauraen toteaa. Hyväntuulinen, iloinen ja sosiaalinen Tarja Taimisto on pohjakoulutukseltaan laskentamerkonomi. Hän työskenteli lähes 20 vuotta laskentatehtävissä isossa kansainvälisessä yrityksessä. Tarjan mielessä kuitenkin siinteli uran vaihto jo kolmannen lapsen synnyttyä Lopullisen sysäyksen ammatinvaihtoon käynnisti työpaikalla olleet YT-neuvottelut vuonna Tarja päätti vaihtaa alaa ja kouluttautua sosionomiksi. Alan vaihtoa tuki myös työn antajan tarjoama outplacement palvelu, jossa henkilökohtaisen valmentajan avulla mietitään uudelleensijoittumista työelämään tai uutta urapolkua. Sosiaaliala oli minulle ennestään tuttu siten, että nuorena olin kolmisen vuotta päiväkodissa lastenhoitajana, tosin epäpätevänä. Sitten kouluttauduin merkonomiksi. Valmistuin aikana, jolloin työpaikkoja oli vielä hyvin tarjolla. Työpaikan sai valita. Nyt, kun pitkän taloushallinnon työuran jälkeen päätin kouluttua uudelleen, aluksi ajattelin palata pienten lasten pariin. Pidän lapsista tosi paljon, mutta sitten totesin, että se tie on jo kuljettu. Halusin vaihtoehtoja työskennellä muuallakin sosiaalialalla ja siksi valitsinkin sosionomin opinnot. Mielestäni vanhuksia on helppo Sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia työskennellä sosiaalialan asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämis tehtävissä, Tarja Taimisto luonnehtii. Hän valmistuu sosionomiksi joulukuussa lähestyä ja arvostan heitä suuresti. Vanhuksilla on pitkä elämä ja historia takana ja olen tosi mielelläni heidän kanssaan. Minulla on läheiset välit esimerkiksi appiukkooni, jota käyn palvelutalossa katsomassa säännöllisesti. Samaten tapaan ja soittelen säännöllisesti äidilleni ja kahdelle anopilleni, jotka asuvat omissa kodeissaan. Aikuisopiskelu vaatii itsekuria Tarja Taimisto aloitti opiskelun aikuis opiskelijana Helsingin Diakonia-ammattikorkeakoulussa syksyllä 2010, josta hän valmistuu tämän vuoden joulukuussa sosionomi AMK:ksi. Tarjan opiskelut tapahtuvat monimuoto-opiskeluna. Tämä tarkoittaa pääsääntöisesti opintoja kahtena iltana viikossa Helsingin DIAK issa, toisinaan läsnäolopäiviä on useampiakin. Opiskeluun liittyy paljon itsenäistä työskentelyä, verkko opiskelua ja paljon ryhmätöitä. Tarjan mukaan DIAKin sosionomi-opintoihin on paljon halukkaita. Tarjan pyrkiessä pääsykokeisiin kutsuttiin 860. Haastattelujen ja testien jälkeen aloittamaan pääsi 30. Opiskelen ryhmässä, jossa kaikki ovat aikuisia. Keski-ikä lienee 40 vuoden tiedoilla. Itse en ole ollenkaan vanhin, 47-vuotias Taimisto nauraa. 6

7 sosionomiksi Tarjan mukaan suurin osa opiskelijoista hänen ryhmässään on lähihoitajia, jotka haluavat päivittää tai täydentää koulutustaan. Työ elämän kasvaneet vaatimukset teettävät sen, että edetäkseen tai säilyttääkseen nykyisen toimen on lähihoitajallakin tarve tai luonnollinen polku hankkia lisää koulututusta, esim. sosio nomi AMK-tutkinnon muodossa. Itse olen ryhmästämme niitä harvoja, jotka todella vaihtavat kokonaan ammattia. Olen myös ryhmäläisistämme ainoa, joka on erikoistunut vanhuksiin. Suurin osa ryhmästämme on erikoistunut lapsiin ja nuoriin. Taimisto toteaa, että kolmen teinarin äitinä opiskelu vaatii itse kuria ja monenlaisia taitoja. Perheen rutii nien pyörittämiseen opiskelun ohessa tarvitaan järjestelykykyä ja luovimistaitoja. Koen, että äitinä oleminen on minulla tärkeä tehtävä. Perhe on minulle kaikkein tärkein asia, opiskelu tulee hyvänä kakkosena. Harjoittelujaksojen aikana alan yleensä opiskella iltaisin klo 21 jälkeen, kun ilta palat on syöty. Kyllä perhe on kannustava, mutta perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee. Mutta ehkä minä en ole vaatinut tarpeeksi huomiota. Toisaalta minulla on sitä vikaa, että haalin itselleni liikaa hommia, Tarja Taimisto nauraen toteaa. Aikuisopiskelijana motivaatio opiskella on tietenkin korkea. Toisaalta yhteiskunta tukee aikuisopiskelijoita hyvin. Tarja on voinut keskittyä opintoihin yhteiskunnan tuen ansiosta. Ajankäytöllisesti myös se on iso haaste, miten me opiskelijat löydämme yhteisen ajan esimerkiksi yhteisiä ryhmätöitämme työstäessämme. Sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia Tarja Taimisto toteaa, että sosionomin tutkinto avaa monia mahdollisuuksia työskennellä sosiaalialan asiantuntija-, suunnittelu- ja kehittämistehtävissä. Vanhuspuolella sosionomi voi työskennellä esimerkiksi palvelutaloissa ja palvelukeskuksissa muun muassa sosiaaliohjaajana tai toiminnanohjaajana. Koska Taimistolla on myös merkonomin tutkinto sekä pitkä talousalan työkokemus toivookin hän, että voisi yhdistää nämä osaamis alueensa. Tarja näkee työnsaantimahdollisuudet valmistuttuaan hyvänä. Uskon, että mitä tahansa työtä, alasta riippumatta, voidaan kehittää. Koen olevani ennen kaikkea kehittäjä. Erityisesti ennaltaehkäisevä työ, jossa tuetaan ikääntyvän kotona asumista hänen omat toiveensa ja tarpeensa huomioiden kiinnostaa minua. Tarjan opinnot ovat loppusuoralla. Jäljellä on viimeiset opintosuoritukset sekä opinnäytetyö. Opinnäytetyön hän tekee vapaaehtoistoiminnasta; tarkemmin sanoen näkökulmasta, miten vapaaehtoistoiminta vaikuttaa vapaaehtoisena toimivan elämänlaatuun. Opinnäytetyötä varten Tarja haastattelee viittä Kontulan vanhustenkeskuksen vapaaehtoista. Sosionomin opintoihin kuuluu luku kausittain 7-10 viikon työharjoittelujakso, jossa harjoitteluosuus on jatkumoa teoriajaksosta. Viimeinen 7 viikkoa kestänyt harjoittelujakso aihe oli työyhteisöt ja näiden kehittäminen. Tässä jaksossa Tarja Taimisto halusi järjestökokemusta ja pääsikin harjoitteluun Vanhus- ja lähimmäispalvelun liittoon. Hän tutustui liiton toimintaan, hallintoon, projekteihin, erilaisiin työryhmiin sekä pääsi osallistumaan erilaisten työryhmien kokouksiin. Olen erittäin tyytyväinen työharjoitteluaikaan Vallissa. Työharjoittelu avarsi todella paljon näkemystäni siitä, miten laaja-alaisesti valta kunnallinen liitto on monessa mukana. Tutustuin moniin ihmisiin ja pääsin luomaan omaa verkostoa. Harjoittelu vahvisti sitä, että tunnen olevani oikealla alalla. Kyllä perhe on kannustava, mutta perhe saisi välillä paremminkin muistaa, että äiti opiskelee. Tarja Taimisto ei pidä mahdottomana, että hän joskus tulevaisuudessa jatkaisi opintoja, esimerkiksi ylempi ammattikorkeakoulututkinto ei ole ollenkaan poissuljettu. Sosionomi AMK-tutkinto kuitenkin rajaa sitä, millaisiin työtehtäviin pätevyys riittää ja millaisia työtehtäviä voi hoitaa. Jos haluaa edetä työelämässä, niin sitten pitäisi jatkaa opintoja, Taimisto pohtii. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki 7

8 Hoiva-avustajakoulutu Hoiva-avustajakoulutus on helppo aloittaa, koska koulutus kestää vain vajaan vuoden, Amiedun kouluttajat Anne Ritvonen ja Heli Leino-Holmstén toteavat. Työnantajat ovat nykyään hyvin tietoisia hoiva-avustajakoulutuksesta. Hoiva-avustajat työskentelevät sanan mukaisesti avustavissa tehtävissä, esimerkiksi ikääntyvien ja vammaisten asiakkaiden kodeissa tai palvelu taloissa. Tehtävät liittyvät avustettavan henkilökohtaisiin arkitoimiin. Pääkaupunkiseudulla hoivaavustajakoulutusta järjestää mm. Helsingissä toimiva Amiedu. Koulutus on tarkoitettu työttömille ja työttömyysuhan alla oleville Hoiva-avustajakoulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalasta, erityises ti vanhus- ja vammaistyöstä kiinnostuneille henkilöille. Koulutus soveltuu myös nuorille, ammatinvaihtajille sekä maahanmuuttajille, joilla on riittävä suomen kielen taito. Koulutukseen valitaan opiskelijat haastatteluiden ja soveltuvuustestien perusteella. Opiskelijan oma motivaatio on tietenkin erittäin tärkeätä. Amiedussa hoiva-avustajakoulutus järjestetään toista kertaa. Nyt toisella kerralla aloitti 18 henkilöä. Ikähaarukka on vuotta, joukossa on ammatinvaihtajia ja maahanmuuttajia. Hakijoita koulutukseen oli noin 330, Amidun kouluttaja Heli Leino- Holmstén kertoo. Heli Leino-Holmsténin mukaan maahan muuttajia olisi enemmänkin tulossa koulutukseen, mutta esteenä on puutteellinen suomen kielen taito. Koulutukseen osallistuvat pääsääntöisesti myös jatkavat koulutuksen loppuun. Ehkä 1-2 aloittaneista keskeyttää. Toisaalta kaikissa koulutuksissa on aina keskeyttäneitä. - Amiedun sijainti pääkaupunkiseudulla voi tehdä sen, että koulutukseen pyrkijät ja koulutukseen valitut ovat hyvin eri-ikäisiä, kouluttaja Anne Ritvonen puolestaan pohtii. Nuorilla on yleensä vähän työkokemusta. Usealla on esimerkiksi työkokeiluja tai siivoustyötä pikkuisen taustalla, Heli Leino-Holmstén kertoo. Koulutus räätälöidään opiskelijan mukaan Hoiva-avustajakoulutuksen alussa kouluttajat laativat yhdessä opiskelijan kanssa henkilökohtaistamissuunnitelman, jossa huomioidaan opiskelijan aikaisemmat opinnot ja työkokemus sekä mahdolliset erityistarpeet. 8

9 s sopii alan vaihtajille Hoiva avustajakoulutus on helppo aloittaa, koska koulutus kestää vain vajaan vuoden, Leino Holmstén ja Ritvonen toteavat. Vertailun vuoksi esimerkiksi lähihoitajakoulutus kestää kolme vuotta, yo pohjaisena kaksi vuotta. Hoiva avustajakoulutus tarjoaa väylän lähihoitaja opintoihin. Osa hoiva avustajakoulutuksen sisällöstä muodostuu kasvun tukemisesta ja ohjauksesta sekä kuntoutumisen tukemisesta. Näiden lisäksi koulutettava voi valita tutkinnon osan myös muista ammatillisista perustutkinnoista tai ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista. Edellisestä hoiva avustajakoulutuksesta kolme lähti jatkamaan opintoja, Leino Holmstén ja Ritvonen kertovat. Työnantajat ovat nykyään hyvin tietoisia hoiva avustajakoulutuksesta. Vuosi sitten koulutus ei ollut yhtä tunnettu. Valmistuneilla hoiva avustajilla riittää kysyntää. Valmistuneet hoivaavustajat ovat työllistyneet esimerkiksi Helsingin kaupungille sekä moni naisille vanhuspalveluja tarjoaville yhteisöille sekä säätiöille että liike toimintaa harjoittaville yrityksille. Hoiva avustajakoulutusta on järjestetty vuodesta 2011 alkaen. Koulutus tarjoaa joustavan kouluttautumis ja työllistymisväylän avustaviin tehtäviin vanhusten ja vammaisten palve luissa. Koulutuksen käyneillä on myös mahdollisuus jatkaa lähi hoitajakoulutukseen. Hoivaavustaja koulutus käynnistyi työja elinkeino ministeriön ja sosiaali ja terveysministeriön yhteisenä hankkeena. Hankkeen taustalla on vanhus alan nykyinen ja tulevaisuudesta entistä uhkaavampi työvoimapula. Teksi ja kuva: Kari Uittomäki Henkilökohtainen avustaja ja hoiva-avustaja ovat eri asioita Asumispalvelusäätiö ASPAn kehittämispäällikkö Raija Mansikkamäki on törmännyt, kuten monet muutkin käytännössä siihen, että henkilökohtainen avustaja ja hoiva-avustaja sekoitetaan keskenään. Kyseessä on kuitenkin kaksi aivan eri asiaa. Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukaista toimintaa. Henkilökohtainen avustaja avustaa vammaista henkilöä asioissa, joita tämä tekisi, mutta ei vammansa vuoksi siihen kykene. Vammainen henkilö päättää kuka, mitä, missä, milloin ja miten työtä tehdään, Mansikkamäki selventää. Yleisesti ei välttämättä ymmärretä sitä, että henkilökohtainen avustaja toimii vammaisen henkilön työnjohdon alaisuudessa. Ajatellaan, että avustaja kuitenkin jotenkin hoivaa ja vastaa avustettavastaan. Samoin omaiset, etenkin vanhemmat, ja joskus myös sosiaalityöntekijätkin saattavat odottaa avustajalta hoivaosaamista. Koulutusorganisaatioilla henkilökohtaisen avustajan ammattitaitovaatimusten tunnistaminen on myös osin vajavaista. Kansanomainen käsitys henkilökohtaisesta avusta on siis väärä. Luullaan, että hoiva alan tutkinnon osista voisi koostua henkilökohtaisen avustajan ammattitaito. Palveluala ja kotityötutkinto olisivat osuvampia, Mansikkamäki painottaa. Näissä koulutuksissa painotetaan palveluosaamista, joka on avustajan työssä ensiarvoista. HUOLENPITOA JA TURVALLISTA PALVELUASUMISTA JOENSUUSSA SEKÄ KOTIHOITOPALVELUJA Mutalan, Rantakylän ja Utran alueella Joensuun Hoiva- ja Palveluyhdistys ry Ruoritie 1, Joensuu Puh. (013) Faksi (013) FIHSK93752A Sertifiointi koskee vanhustenhuollon palveluja HAVUKOSKEN PALVELUKESKUS Eteläinen Rastitie 12, Vantaa puh. (09) Vuokra- ja omistusasuntoja vanhuksille, palveluasumista, kotihoitoa, ryhmäkoteja, siivous- ja ateriapalvelua, kuntoutus- ja virkistystoimintaa sekä mielenterveysyhteisöt Havurasti ja Myyrasti. 9

10 Hoiva-avustaja Juuli Kahma työstään: "Huolenpitoa, m Mikko Valkealahti odottelee yhteisessä olohuoneessa iltapäiväkahvia hoivaavustaja Juuli Kahman vierellä. Iltavuoroon tullut hoivaavustaja Juuli Kahma istahtaa Ahti-ryhmäkodin asukkaan Mikko Valkealahden viereen juttelemaan työstään ja koulutuksestaan. Alavudelta nuorena Yhtyneille paperin tekijäksi tullut Mikko Valkealahti tarvitsee ja saa nyt ympäri vuorokautista hoivaa isossa ja upouudessa talossa, valkeakoskelaisessa hoivakoti Wäinämöisessä. Oma huone ja yhteinen ateriointi- ja olohuone vaihtuvat ulkoiluun kerran viikossa, pihalla on tilaa pyörätuolillakin liikkuville. Pyörätuolilla pääsee myös tilavalle lasitetulle parvekkeelle. Viisikerroksisen, kahdeksan ryhmä kodin ja 126 asunnon Wäinämöisen alakerrassa toimii päiväkeskus. Jokaisessa ryhmäkodin 16 asunnossa on oma wc-kylpyhuone. Talon asukkaat valitsee kaupungin asiantuntijaryhmä. Juuli Kahmasta tuli Wäinämöisen ensimmäisiä työntekijöitä talon aloittaessa lokakuussa. Hän valmistui hoiva-avustajaksi Tampereen aikuis koulutuskeskuksesta TAKK:n pilottikurssilta kymmenen kuukauden opintojen jälkeen viime elokuun lopulla. Tätä ennen hän on ehtinyt työskennellä mm. sotainvalidien henkilö kohtaisena avustajana asiak kaidensa kodeissa siivoamassa ja ruokaa laittamassa, mutta myös leipomo alalla toistakymmentä vuotta sekä lastentarhassa. Laidasta laitaan, Juuli kuvaa työuraansa. Juuli asuu Tampereella ja kulkee työmatkansa bussilla, joita riittää hyvin vajaan tunnin matkaa varten sekä aamuseitsemäksi että iltayhdeksän jälkeen. Yövuoroja ei hoiva- avustaja tee, pyhiä kyllä. Kuuden viikon jaksoon osuu kaksi vapaata viikonloppua. Vanhustyössä teki mieli jatkaa Juuli Kahma halusi jatkaa vanhustyötä, vaikka avustajan työsopimus ei enää jatkunutkaan. Niinpä hän haki työvoimatoimiston sivuilta löytämäänsä hoiva-avustajan koulutukseen. Vanhustyössä päivät eivät ole saman laisia, Juuli kertoo. Opinnoissa käsiteltiin vanhuksia, mutta myös lapsia ja kehitysvammaisia henkilöitä sekä lainsäädäntöä. Meillä oli myös kolme harjoittelujaksoa. Työskentelin Tampereen Tesomalla Kotipirtissä ja kehitys vammaisten henkilöiden parissa Mirkun kodissa. Kehitysvammaisten henkilöiden kanssa työskentely oli minulle aivan uutta, haasteellista mutta antoisaa, kun oppi uutta. Osa heistä kävi töissä. Talossa oli ohjelmaa, sieltä tehtiin retkiä ja koko ajan oli hoitaja paikalla. Juuli pitää kokemuksensa perus 10

11 uttei lääkkeitä" teella realistisena televisio-ohjelmaa Toisenlaiset frendit. Kyllä siinä kerrotaan, miten asiat ovat. Sen sijaan toisen kevään kestoohjelman, nimittäin sote-uudistuksen seuraajana Juuli sanoo kuuluvansa niihin, jotka kannattavat ennen kaikkea vapaaehtoisuutta pakon sijasta. Opintoihin liittyneet työharjoittelut olivat muutenkin kiintoisia: Niissä todella oppi tekemään tätä työtä, Juuli sanoo syöttämisistä, vaippojen vaihdosta ja muista arkisista toiminnoista. Toisin kuin aiemmin asiakkaiden kotona, tässä työssä ei olla yksin vaan useimmiten työskennellään esimerkiksi asukkaan nostamisten vuoksi työparina. Kokeneemmilta voi oppia ja neuvotella miten hän jonkin työn tekisi. Wäinämöisen viidestä kerroksesta Juulin työnantaja Mediverkko Hoivapalvelut Oy hallitsee kolmatta ja neljättä kerrosta, ylin ja alimmat ovat Valkeakosken kaupungin. Minulle on aivan sama onko työnantajana julkinen vai yksityinen, työhön sillä ei ole vaikutusta, Juuli pohtii. Ryhmäkoti Ahti on yksi Wäinämöisen kaikkiaan kahdeksasta ryhmä kodista. Kaikki nimet on annettu Kalevalan mukaan. "Ihania asukkaita ja työtovereita" Juuli kokee työnsä ilona, sillä "asukkaat ovat ihania, samoin työtoverit". Päivien erilaisuus tarkoittaa sitä, että itse kullakin niin asukkaista kuin henkilökunnastakin voi olla hyvä tai huono päivä. Voimme keskustella, kävellä ja kertoa siitä mikä mieltä painaa. Juuli ei usko, etteikö kukaan asuisi ns. laitoksissa tulevaisuudessakaan. Sitä paitsi Wäinämöinen ei ole laitos, vaan asukkaittensa koti, jossa omaiset ja ystävät voivat käydä milloin haluavat, hän painottaa. Unohdetuksi ei voi jäädä, sillä kaikki haetaan syömään ja ulkoilemaan. Toisista asukkaista saa myös seuraa. Aamusta aamuun täällä tarvitaan huolenpitoa. Täällä on kiva piha, jossa pian vietetään ensimmäisiä grillijuhlia ja jossa voi kävellä ja istuskella. Alakerrassa on usein esiintyjiä, bingoa ja joulupukkikin on nähty. Jos vielä jotain voisi toivoa, niin ehkä hieman tilavampia vessoja, kun useimmat tarvitsevat niissä apua eivätkä ne siis ole vain yhden henkilön käytössä. Ruoka tulee lähellä sijaitsevasta Eskolasta, mutta kahvi ja välipalat tehdään itse. Vaikea sanoa mikä tässä on vaikeaa. Juuli miettii hoivan ja huolenpidon käsitteitä opetuksessa, kun tulee puhe, mitä hän koulutukselta vielä jäi toivomaan. Niitä ei voi olla liikaa ja enemmän olisin suonut niiden käsittelyyn aikaa, hän sanoo. "Ehkä jonain päivänä" Alalle tuo arvostusta mm. se, että kurssille oli hakijoita 121, joista vain 15 otettiin. Eivät kaikki sovellu hoitoalalle eikä teollisuudesta ilman työtä jääneitä voi suoraan lähihoitajiksikaan kouluttaa, oli mies tai nainen. Juuli arvelee päässeensä kurssille käytännön kokemuksensa ansiosta. Ehkä jonain päivänä luen itseni vielä lähihoitajaksikin, hän pohtii. Kotikaupunkiin ei niin vain jäätykään työskentelemään, hakemusta lähettänyt Juuli sai huomata. Hänen kurssillaan kaikki olivat naisia, mutta nyttemmin koulutettavissa on alkanut näkyä miehiäkin, niin myös täällä, kun yksi vuorossa olleista lähihoitajista on mies. Tältä näyttää gerituoli avustajan näkökulmasta. Tavaraa mahtuu ja jalalla voi säätää pöydän korkeutta. Vain takapyörät pyörivät, missä alkuun oli ihmettelemistä. Tässä työyhteisössä kaikki ovat samalla viivalla tehtävistä ja ammattinimikkeestä riippumatta. Töitä tehdään tiimissä. Yksin puurtajille tämä ei sovi. Tekti ja kuvat: Marjatta Pöllänen 11

12 Geronomin koulutus avaa m Geronomiksi opiskelevalla Sofia Arolla on ennestään musiikkipedagogin koulutus, ja hän on toiminut viulunsoiton opettajana. Aro korostaa, että musiikki ja taide antavat vanhuksille todella paljon. Vanhusala on tulevaisuuden ala, ja geronomikoulutus avaa monenlaisia mahdollisuuksia, innokkaat geronomiopiskelijat Susanna Rikkinen ja Sofia Aro korostavat. Geronomi tekee kaikkea mikä liittyy vanhusten kanssa työskentelyyn. Geronomi voi työskennellä esimerkiksi palvelutalossa, järjestössä tai kunnallisella puolella. Työtehtäviä voivat olla esimerkiksi palvelu ohjaus, kehittämisprojektit tai järjestö työ. Näen geronomin koulutuksen tulevaisuuden alana. Vain taivas on rajana, Susanna Rikkinen kuvailee. Susanna Rikkisellä ja Sofia Arolla on molemmilla ennestään toinen koulutus. Rikkinen on mielenterveyteen erikoistunut lähihoitaja, Sofia Aro on viulunsoiton opettaja. Rikkinen on lisäksi työskennellyt yksityisyrittäjänä sekä mm. Käpyrinteessä hoitotyössä. Rikkinen ja Aro opiskelevat Metropolia Ammattikorkeakoulussa samalla vuosikurssilla, ja he valmistuvat tämän vuoden joulukuussa. Rikkisellä on jo vakituinen työ suunnittelijana Suomen vanhusten turvakoti yhdistys SUVANTO ry:ssä, Aro tekee "keikkaa" vanhusten palvelutaloihin. Mielenterveystyön taustasta on tietenkin hyötyä nykyisessä työssäni, Rikkinen kuvailee. Laaja-alaiset opinnot Geronomi (AMK) opinnot kestävät 3,5 vuotta. Opintoihin kuuluu mm. gerontologiaa, geriatriaa, palvelu ohjausta, yrittäjyyttä, innovaatio-opintoja sekä muistisairauksien tunte musta. Opintojen ansiosta gero nomilla on kokonaisvaltainen ja kunnioittava kuva vanhuksista ja vanhenemisprosessissa. Geronomi soveltaa laaja-alaisesti gerontologista hoito- ja sosiaalialan tietoa vanhusten parissa työskennellessään. Voi sanoa, että geronomi on ikääntyvien ihmisten rinnallakulkija, Rikkinen kuvailee. Jokaiseen opintojaksoon kuuluu käytännön harjoittelu. Susanna Rikkinen on ollut esimerkiksi työharjoittelussa Muistiliitossa ja Suvanto ry:ssä, Sofia Aro Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä. Susanna Rikkinen korostaa, että geronomin koulutus taipuu monenlaiseen työhön. Minusta tuntuu, että geronomin koulutukseen hakeutuvat sellaiset ihmiset, joilla on jokin oma, vahva sektori, jota he haluavat toteuttaa. Henkilö kohtainen kiinnostus vaikuttaa siihen, millaisen työn haluaa tai millaiseksi oma toimenkuva muodostuu. Monet gerono 12

13 onenlaisia mahdollisuuksia mit ovat myös hyvin luovia, Rikkinen kuvailee. Geronomin koulutuksessa on myös se hyvä puoli, ettei ole pakollista pohjakoulutusta, kuten esimerkiksi lähihoitajan koulutusta. Geronomiksi hakeutuvat hyvin monenlaiset ihmiset. Luovat menetelmät kunniaan! Susanna Rikkinen ja Sofia Aro ovat molemmat luovien menetelmien puolestapuhujia. Rikkinen on erikoistunut Trager terapiaan. Hän on psykofyysisten menetelmien, kehotyöskentelyn asiantuntija. Sofia Aro on viulisti. Rikkinen toteaa, että vanhusten hoitoon Trager soveltuu hyvin pehmey tensä takia. Pehmeä kosketus antaa hyvän olon vauvasta vaariin. Mentastics eli mielikuvaliikunta sopii hyvin yksilö-ja ryhmäliikunnaksi Luovien menetelmien ja luovan toiminnan, mutta myös kehotyöskentelyn ansiosta tunteita saadaan esille. Jokaisessa ihmisessä on paljon tunteita, ja tunteet nousevat pintaan, vaikka ne saattavat olla jossain hyvin syvällä. Musiikki ja taide antavat vanhuksille todella paljon, ne antavat uutta potkua päivään ja jotenkin tuovat juhlaa arkeen. Huomaan, että soittaes sani vanhuksille, vaikka kaikki kappaleet eivät välttämättä ole tuttuja ennestään, syntyy aika paljon keskustelua, Sofia Aro kertoo. Geronomi koulutus alkoi Seinäjoella v Nykyään geronomiksi voi opiskella Helsingissä Metropolia amk:ssa, Kemi- Tornion amk:ssa, Seinäjoen amk:ssa, Porissa Satakunnan amk:ssa sekä Kouvolassa Kymen laakson amk:ssa. Suomessa on tällä hetkellä noin 400 geronomia. Ryhmä alkaa keskustella siitä, mitä mielikuvia musiikki tuo mieleen, tulee lapsuusmuistoja aika paljon. Joku hiljainenkin ihminen saattaa alkaa puhua tosi paljon. Musiikki virkistää sekä tukee vanhusten terveyttä ja hyvinvointia todella paljon. Musiikki aktivoi aivoja ihan eri tavalla kuin pelkkä puhe tai liikunta, jotka tietysti ovat myös hyviä ja tarpeellisia. Geronomiopiskelija Susanna Rikkinen korostaa, että geronomin koulutus taipuu monenlaiseen työhön. Henkilökohtainen kiinnostus vaikuttaa siihen, millaisen työn haluaa tai millaiseksi oma toimenkuva muodostuu. Sofia Aron mukaan elävä musiikki on ihan eri asia kuin musiikin kuunteleminen levyltä tai radiosta. Elävässä musiikissa on tärkeää paitsi kuuleminen myös näkeminen. Soittajan liikkeiden seuraaminen on tärkeää. Elän aina itsekin tilanteessa mukana. Kyllä se koskettaa, kun vanhuksille tulee muistoja, hyvin syviäkin. Ihmiset voivat avautua ihan eri tavalla kuin muissa tilanteissa. Nämä muistot ovat myös sellaisia, että ne eivät välttämättä muuten tulisi heille mieleen, Aro kuvailee. Sekä Rikkinen että Aro toivovat, että he voivat tulevassa työssään käyttää luovia menetelmiä. Parhaillaankin Aro hoitaa sijaisuutta Kontulan moni puolisen palvelukeskuksen päivätoiminnassa. Geronomi soveltaa laaja-alaisesti gerontologista hoito- ja sosiaalialan tietoa vanhusten parissa työskennellessään. Voi sanoa, että geronomi on ikääntyvien ihmisten rinnallakulkija, Susanna Rikkinen kuvailee. Sellainen olisi ihannetyö, jossa pystyisi monipuolisesti hyödyntämään koulutustaan ja osaamistaan. Toivon, että työelämässä toimenkuvia voitaisiin joustavasti muokata työntekijöiden vahvuuksien mukaan, Sofia Aro arvioi. Haluaisin rohkaista kaikkia vanhus ten kanssa tekemisissä olevia käyt tämään luovia menetelmiä. Liian helposti rutinoidutaan tekemään asiat tietyllä tavalla. Uteliaisuutta kokeilui hin. Aina voi oppia uutta. Susanna Rikkinen ja Sofia Aro kuuluvat myös Suomen Geronomiliittoon, ja Aro on liiton hallituksen jäsen. Sekä Aro että Rikkinen arvioivat, että geronomin tutkinto on vielä suhteellisen tuntematon, mutta tutkinnon tunnettuus on kuitenkin koko ajan paranemassa. Teksti ja kuvat: Kari Uittomäki 13

14 Oppisopimuskoulutus sopi Oppisopimuskoulutus on työnantajien keskuudessa vielä liian tuntematon. Oppisopimuskoulutus on hyvä väylä saada koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa, Pirjo-Liisa Kangasniemi kertoo. Koulutustarkastaja Pirjo-Liisa Kangasniemi on ehtinyt tehdä lähes 12 vuoden uran Helsingin kaupungin oppisopimustoimistossa. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa hän on tehnyt yhteistyötä Johtamisen erityisammattitutkinto (JET) -koulutuksen merkeissä. JET-koulutus käynnistyi Vallissa 2000 luvun taitteessa, ja koulutuksen on ehtinyt käydä noin 120 vanhustyön ammattilaista. Vanhusalan JET-koulutukselle oli selvästi tarvetta, koska alan ammattilaisilla on vaihteleva, etupäässä sosiaalialan koulutus. JET-koulutuksessa huomioitiin myös talous, sillä yleisesti sosiaalialan tutkinnoissa ei juurikaan ole taloutta, Kangasniemi kertoo. JET-koulutukselle on edelleen kysyntää ja tarvetta, mutta valitettavasti yleinen oppisopimusmäärärahojen vähentäminen sekä painottaminen nuorten kouluttamiseen merkitsee sitä, että Vallin JET-koulutusta ei tänä vuonna päästä aloittamaan. Oppisopimuskoulutus on edelleen tuntematon Kangasniemen mukaan oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien määrä on koko ajan kasvussa. Esimerkiksi Helsingissä hakeutuu vuosittain noin 5000 henkilöä oppisopimuskoulutukseen, joista noin 3000 aloittaa koulutuksen. Eri ammatteja, joihin kouluttautua, on useita satoja. Helsingin kaupunki kouluttaa vuosittain noin 100 lähihoitajaa oppisopimuskoulutuksella. Oppisopimuskoulutus on varsin vaativa tapa kouluttautua ammattiin. Ei siinä seisota tumput suorina, koulutustarkastaja Pirjo-Liisa Kangasniemi luonnehtii. Kangasniemi jää eläkkeelle tänä kesänä. Kaikki lähihoitajat myös työllistyvät, Kangasniemi korostaa. Kangasniemi korostaa, että oppisopimuskoulutus on erittäin hyvä vaihtoehto sekä työnantajalle että opiskelijalle hankkia ammatti. Koulutukseen hakeutuvat ovat yleensä motivoituneita eiväthän he muuten edes hakeutuisi koulutukseen. Oppisopimuskoulutus on varsin vaativa tapa kouluttautua ammattiin. Ei siinä seisota tumput suorina. Koulutus sopii aloitteellisille ja aktii visille ihmisille. Oppisopimuskoulutuksessa ei ole yläikärajaa. Vanhin opiskelija, jonka tiedän aloittaneen ja käyneen koulutuksen loppuun, oli 65-vuotias. Koulutusta ei kannata pelätä, oli ihminen minkä ikäinen tahansa, Kangasniemi korostaa. Kangasniemen mukaan vanhustyöhön haluaville on riittävästi työpaikkoja oppisopimuskoulutusta varten, mutta muuten oppisopimuskoulutus on työnantajien keskuudessa edelleen liian tuntematon. Oppisopimuskoulutusta kohtaan on myös turhia ennakkoluuloja. Koulutusta pidetään byrokraattisena ja henkilökuntaa sitovana opiskelijalle pitää osoittaa työpaikkakouluttaja mutta käytännössä näin ei ole. Pitäähän työpaikoilla aina uudet työntekijätkin kouluttaa. Oppisopimuskoulutus kehittyy muutosten myötä Vanhustyössä tapahtuu lähitulevaisuudessa merkittäviä lainsäädännöllisiä ja tutkinnonuudistuksellisia muutoksia. Vanhuspalvelulaki astuu voimaan ja vanhustyön erikoisammattitutkintoa uudistetaan tänä vuonna. Vanhuspalvelulaki vaikuttaa 14

15 i aloitteelliselle ihmiselle oppi sopimuskoulutukseen siten, että entistä tarkemmin pitää etsiä työpaikkoja, ja työpaikkojen pitää tarkemmin profiloitua. Myös vanhustyön erikoisammattitutkinnon voi suorittaa oppisopimuskoulutuksena. Aiemmin vanhukset ehkä nähtiin yhtenäisenä "massana", mutta vanhustyön erikoisammattitutkinnon uudistaminen merkitsee myös vanhustyön tarkempaa profiloitumista. Vanhustyö ja vanhukset nähdään enemmän yksilöitä. Kangasniemi korostaa, että oppisopimuskoulutus on itsessään joustava koulutusmuoto. Eräänlaisena "pullonkaulana" on kuitenkin tutkinto vaatimukset. Jos opiskelija on esim. 20 vuotta ollut jollain alalla, niin hän voisi henkilökohtaistamisen kautta hakeutua suorittamaan tutkintotilaisuuden suoraan. Mutta kaikki tutkintotoimikunnat eivät tätä hyväksy, vaan tutkinnon suorittajan pitää osallistua myös valmentavaan koulutukseen ja osoittaa sitä kautta myös osaamisensa. Tutkintovaatimuksetkin voivat olla niin laaja alaisia, että sellaista työpaikkaa ei löydy, missä voisi koko tutkinnon suorittaa. Teksti ja kuva: Kari Uittomäki Oppisopimuskoulutus Työnantaja Oppisopimuskoulutus on hyvä vaihtoehto kun tarvitset uutta työvoimaa kun koulutat henkilöstöä muuttuviin ja uusiin tehtäviin kun haluat laajentaa henkilöstön ammatillista osaamista. Tutkintoon valmistavat oppisopimukset ovat 1 3 vuoden pituisia riippuen tutkinnosta, aikaisemmasta koulutuksesta ja työkokemuksesta. Työnantajalta edellytetään, että työpaikalla on koulutuksen ja tutkinnon tavoitteiden kannalta laadultaan ja laajuudeltaan riittävää tuotanto ja palvelutoimintaa sekä työvälineistöä. työpaikalla on ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan sellainen henkilö, joka voi toimia oppisopimusopiskelijan vastuullisena ohjaajana ja joka on halukas tähän tehtävään. työnantaja huolehtii siitä, että opiskelija voi osallistua tietopuoliseen opetukseen opiskeluohjelmansa mukaisesti. opiskelijalle maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. oppisopimukseen sovelletaan työsopimuslakia (55/2001) eräin poikkeuksin ja asianomaisen alan valtakunnallista työehtosopimusta kuin mitä työntekijän osalta säädetään työajasta, vuosilomasta, työturvallisuudesta ja työntekijän muusta suojelusta. Työntekijä Oppisopimuskoulutus sopii sinulle, jos olet vailla ammatillista koulutusta tai haluat jatkaa opintojasi suorittamalla ammatillisen tutkinnon. haluat vaihtaa ammattia. haluat lisätä tai täydentää osaamistasi tietyssä ammatissa tai työtehtävissä Lisätietoja: Kestotilaus 37,- 7 nroa/vuosi 15

16 Aikaa itselle ja läheisille - merellä Ota aikaa itsellesi ja piipahda vieraaksemme. Merellä sinulla on aikaa nauttia herkullisesta ruoasta, mukavasta matkaseurasta, saaristomaisemista ja tuliaisostoksetkin hoidat kuntoon kädenkäänteessä merimyymälöissämme. Entä oletko jo tutustunut Viking Line Travel SPA -hoitoloihin? Monipuolinen hoitotarjonta laadukkailla tuotteilla sekä ammattitaitoinen henkilökunta saa suupielesi kääntymään aurinkoiseen hymyyn. Uutta! Merielämysten edelläkävijä Viking Grace Turusta Tukholmaan joka ilta. Tervetuloa tutustumaan! Varaukset: tai puh (1,64 a/puhelu + pvm/mpm). viking 16

17 Opin sauna autuas aina Tämän kevään aikana minulla on ollut mahdollisuus kierrellä muutamia maailman maita Ilkkani kanssa. Osin kyse on ollut elämänmittaisesta rauhan työstämme, tällä kertaa pienaseiden vastaisesta toiminnasta. Osin kyse on ollut Ilkan toimittaman kirjan Sata suomalaista sosiaa lista keksintöä herättämästä kiinnostuksesta, olemme siis kiertäneet puhumassa suomalaisesta sosiaali politiikasta. Uskokaa tai älkää, se aihe herättää tällä hetkellä valtavaa kiinnostusta niin idässä kuin lännessäkin. Kirjoitan tätä Dominikaanisessa Tasa vallassa, jossa olemme varapresidentti Maria Fernandezin ja Suomen suur lähetystön kutsumana. Puhuimme presi dentin palatsissa innos tuneelle kuulijakunnalle, kysymyksiä ja kommentteja olisi ollut vaikka millä mitalla. Tässä maassa on kymmenen miljoonaa asukasta, ilmasto on tasaisen lämmin, maa kasvaa ihmeellisiä hedelmiä ja kukkia. Osa ihmisistä on lukutaidottomia, köyhyys on suurta ja toisaalta uppo rikkaita on joka sormelle. Täällä näkee lapsia työssä, kaikki kun eivät pääse kouluun. Terveyden huoltoa saa vain rahalla. Katolinen kirkko kieltää ehkäisyvalistuksen ja abortti on laiton, vaikka nainen olisi hengenvaarassa. On paha mennä neuvomaan muita maita, ei, kerta kaikkiaan se ei ole järkevää. Mutta suuri kiinnostus oman maamme polkuun on ymmärrettävää. Meillä on kokemusta köyhyydestä, josta olemme yhden ihmisiän aikana nousseet kukoistavaksi kansakunnaksi. Kun aloitin kansakoulun Vaasassa vuonna 1947, UNICEF oli juuri perustettu. Suomi ja entinen Jugoslavia olivat UNICEFin ensimmäisiä avustuskohteita. Muistattehan ne kengät, joita meille lähetettiin, hyvät ikätoverini! Mutta meidän kehityksemme takana on muutamia tärkeitä asioita, joita muutkin maat voivat harkita. Yksi on solidaarisuus, yhteisen hyvän jakami- nen. Toinen on koulutus. Suomessa on aina panostettu koulutukseen. Saamme kiittää itseään Lutheria siitä, että Raamattu käännettiin suomeksi satoja vuosia sitten. Piispa Gezelius sitten määräsi 1660-luvulla, että naimisiin ei pääse, jollei osaa lukea Katekismusta. Siitä se alkoi. Meidän on vaikea kuvitella, millaista elämä olisi ilman lukutaitoa. Vähäinenkin oppimäärä auttaa elämässä eteenpäin. Tiedättehän, että naisten koulutus on kestävintä mitä kehitysmaissa voidaan tehdä, koska se johtaa lasten parempaan hyvinvointiin ja parempaan asemaan. Nainen vailla koulutusta jää väärien perinteiden ja taikauskon varaan, jää helpommin nyrkin ja hellan väliin, ja joutuu synnyttämään jatkuvasti, vaikkei haluaisikaan. Meidän menestyksemme lasten kansainvälisissä oppimistulosvertailuissa on erinomaista. Siitä kehitysmaissa aina kysellään, ja toivotaan, että ratkaisu olisi yksinkertainen. Mutta asiaan vaikuttaa niin moni tekijä. Opettajamme ovat korkeasti koulutettuja ja arvostettuja ovathan he olleet kansankynttilöitä meille. Julkinen koululaitoksemme kelpaa kaikille. Täällä Dominikaanisessa Tasavallassa pidetään epäilyttävänä, jos lapset eivät ole yksityiskouluissa uskotaan, että julkinen koulu ei voi olla hyvä. Opettajilta ei täällä vaadita mitään tutkintoja, kuka tahansa voi kelvata opettamaan. Opettajien palkat ovat huonot verrattuna yleiseen palkkatasoon. Ja jos kotoa ei tule tukea tai ymmärrystä lapselle, jolla olisi opinhalua, etenkään ei tytölle, lapsen on vaikea uskoa itseensä. Tarvitaan siis koko kansan tukea oppimiselle, hyvä menestys ei synny ilman laajaa taustaa. Voimme toivoa, että täällä tropiikissakin otetaan tiukka ote maksuttoman koulutuksen ja julkisten palvelujen puolesta. Me vanhat ihmiset olemme kovia lukijoita ja paperisen kirjan ja lehtien ystäviä. Saa nähdä, muuttuvatko välineet sähköisiksi ja kirjastot pilvipalveluiksi toivottavasti kuitenkin lukeminen säilyttää paikkansa lastenlastenlastemmekin hyvänä harrastuksena. Kukapa tietää, mitä polkua tiedonvälitys tulee kulkemaan köyhyyden ja lukutaidottomuuden keskellä. Varmuudella se ei etene samoin kuin meillä. Ottaakohan sähköinen maailma täällä nopeasti yliotteen ja kansakunta hyppää yli paperisen tiedonvälityksen suoraan älypuhelimiin, se jää nähtäväksi. Lukutaito on kuitenkin kansakunnan kehittymisen ehdoton edellytys. 17

18 Nuorekas Valli vie Kavalkadi vanhustyöstä 60-vuoden ajalta oli hauska katsaus vanhustyön vaiheisiin. Vanhustyön muutoksesta kertoivat Käpyrinteen Päivi Tiittula, Leppärenkaan Pekka Itkonen, Ruskakotien Hanna-Leena Ojalainen, Koskenrinteen Eeva- Liisa Säisä, Oulun seudun Mäntykodin Marja-Leena Timonen sekä Käpyrinteen Soili Hietamies. Kavalkadin juonsi lausuntataiteilija Maija Piitulainen. Taustalla kuva Käpyrinteen Nenäpäivästä, jossa vieraili Vieno Kekkonen. Vanhus- ja lähimmäispal velun liitto vietti 60-vuotisjuh liaan Paasitornissa Iloisessa juhlassa katsottiin enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Liiton toiminnassa paino piste on siirtynyt vanhusten asuinolojen parantamisesta kohti laajaa yhteiskunnallista näkökulmaa. Yhteiskunnan muuttuessa Vallin työtehtävät muuttuvat. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry on perustettu vuonna Niistä ajoista Suomi ja vanhusten asema Suomessa ovat muuttuneet tyystin. Vallin täyttäessä 60 vuotta liitto ei tietenkään unohda juuriaan, mut ta katsoo enemmän tulevaisuuteen kuin menneisyyteen. Muuttuvassa yhteiskunnassa ja muuttuvassa maailmassa toimintaympäristö ja toiminnan haasteet ovat aivan erilaiset kuin menneinä vuosikymmeninä. Valli vietti 60-vuotisjuhlaansa perjantaina Paasitornissa. Vallin toiminnanjohtaja Virpi Dufva muistutti tervetuliaissanoissaan, että Paasi tornissa liitto on aikoinaan perustettu. Vanhukset ovat merkittävä voimavara yhteiskunnassa Presidentti Tarja Halonen käsitteli puheessaan ihmisoikeuksia. Vaikka Yhdistyneiden kansakuntien perusasioita on ihmisten tasa-arvoisuus, niin silti tarvitaan erityistoimenpiteitä. Parhaillaankin työryhmä tutkii sitä, mitkä olisivat sopivat keinot suojelemaan vanhojen ihmisten oikeuksia. Halonen toi esille, että jotkin ihmis ryhmät ovat muita useammin syrjinnän kohteina. Siksi YK tarvitsee lisäsopimuksia. Asiaa voi katsoa myös toisinpäin; kuinka paljon yksi ihminen saa omalla toiminnallaan vaarantaa muiden hyvinvointia. Halo nen korosti, että tarvitsemme yhä suurempia kokonaisuuksia turvataksemme yhteisen tulevaisuuteemme. Mutta sekään ei poista yksittäisen ihmisen vastuuta. Halonen muis 18

19 tti 60-vuotisjuhlia tutti, että paraskaan julkinen tai yksityinen palvelujärjestelmä ei toimi ilman lähimmäisten osallistumista. Onneksi olkoon Valli ja kaikki te kultaiset ihmiset, jotka olette tehneet ja nyt teette tätä arjen ihmisoikeustyötä, presidentti Halonen kiitteli. Tutkija Timo Järvensivu muistutti puheessaan, että hyvinvointi on sekä käsissämme että käsityksissämme. Hyvinvointi on perustunut Suomessa ja globaalistikin luonnon varojen kasvavaan käyttöön. Ekologinen kriisi uhkaa. Muutos on kuitenkin mahdollinen, jos vain haluamme ja toimimme sen mukaan. Hyvinvoinnin tuottaminen vaatii ennen kaikkea omien käsitystemme muuttamista. Järvensivu huomautti, että raha on huono ihmisen motivoija. Ihmiset motivoituvat, kun he saavat luoda uutta, toteuttaa kykyjään ja kokiessaan työllään olevan merkitystä, ja saadessaan jakaa tämän merkityksen itsellemme tärkeissä yhteisöissä. Valli voi myös jatkossa olla tukemassa näitä arvoja vanhusten ja lähimmäisten arjessa, Järvensivu painotti. jatkuu seuraavalla sivulla-> Presidentti Tarja Halonen muistutti puheessaan ihmisoikeuksista. Presidentti Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi seurasivat kiinnostuneina juhlan ohjelmaa. Eturivissä lisäksi Vallin puheen johtaja Vappu Taipale, toiminnan johtaja Virpi Dufva sekä liittotoimikunnan jäsenet Hanna-Liisa Liikanen ja Pekka Itkonen. Juhlaan saapumassa Sijaismummotoiminnan edustajat, kärjessä Mirja Riihimaa. Sijaismummotoiminta valittiin Vuoden Isovanhemmaksi v

20 Vallin puheenjohtaja Vappu Taipale muistutti puheessaan, että Suomessa on jo yli miljoona 65-vuotiasta. He kaikki ovat yksilöitä, ja yhdessä he muodostavat merkittävän vaikuttaja- ja kuluttajajoukon. Vanhusten, jotka ovat myös yhtä parempivointisempia ja hyvätuloisempia, painoarvo yhteiskunnassa aletaan tunnustaa. Vanhukset menevät iloisesti eteenpäin elämässä. Vanhustyössä on paljon hyviä asioita, ja siksi olemme käynnistäneet 60 hyvää asiaa vanhustyössä -keräyksen, Taipale painotti. Kavalkadi kertoi vanhustyön muutoksesta Lausuntaiteilija Maija Piitulainen sekä kuusi Vallin jäsenjärjestön edustajaa kertoivat hauskassa ja informatiivisessa kaval kadissa vanhustyön muutoksesta 60 vuoden aikana. Kun liitto perustettiin 60 vuotta sitten, järjestöjen toiminnan painopiste oli vanhusten asuinolojen parantamisessa. Vuo sien saatossa toiminta on muuttunut ja on tullut uusia painopisteitä. Valokuvat kavalkadin taustalla antoivat mielenkiintoista lisäinformaatiota. Vallin kultaisen ansiomerkin saivat helsinkiläinen Pentti Helo, kansanedustaja Rakel Hiltunen, Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen, Lapin yliopiston gerontologian ja sosiaalityön emiritusprofessori Simo Koskinen ja sosiaalineuvos Päivi Voutilainen STM:stä.. Hopeisen ansiomerkin saivat Vallin liittotoimikunnan jäsenet Kirsi Ala-Jaakkola, Jari Blom, Marja-Liisa Grönvall, Sirkku Rannikko sekä liittotoimikunnan varajäsen Päivi Tiittula. 60-vuotisjuhlallisuudet alkoivat aamulla kunniakäynnillä liiton jo edesmenneiden aktiivien, Ida Aalle-Teljon, Martta Salmela-Järvisen ja Elisabeth Järvisen haudoilla sekä Miina Sillanpään muistomerkillä. Teksti: Kari Uittomäki Kuvat: Kari Uittomäki ja Tuija Järvinen Kultaisen ansiomerkit saivat mm Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja Pirkko Karjalainen ja sosiaalineuvos Päivi Voutilainen. Merkkejä kiinnittämässä liittotoimikunnan jäsen Kaija Nieminen. Juhlassa muistettiin myös ansioituneita vallilaisia kukkakimpuin. Kukat saivat Aira Heinänen, Arja Ojala sekä Marja-Liisa Kunnas. Juhlan musiikista vastasivat Isa-Eerika Lehto, Päivi Hirvonen ja Matias Harju. Juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä liiton jo edesmenneiden aktiivien haudoilla sekä Miina Sillanpään muistomerkillä. Kuvassa Vappu Taipale ja ruusut Miina Sillanpäälle. 20

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

TERV ETULOA

TERV ETULOA 2 TERV ETULOA VALINTAINFOON 3 Video näyttötutkinnosta SUOMEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄ 4 Y L I O P I S T O T J A T I E D E K O R K E A K O U L U T A M M AT T I K O R K E A K O U L U TYÖELÄMÄ Erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä

työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä työpaikka oppisopmuskoulutus koulutus Ammatti tutkinto yrittäjä Hanki tutkinto tai kehitä osaamistasi! OPISKELE AMMATTI OPPISOPIMUKSELLA. Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai yrittäjyyteen perustuvaa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lapsi- ja perhetyön perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015 koskien

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen näyttötutkinnoissa Opiskelijan ja näyttötutkinnon suorittajan arviointi 6-7.2.2013 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Hämeen ammattikorkeakoulu 2015 Lähde: www.minedu.fi, Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä 1 Tutkintorakenne Tutkintorakenteessa yli 370 ammatillista tutkintoa

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 1 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 www.jao.fi/fi/jyvaskylan-oppisopimuskeskus oppisopimus@jao.fi 2 Oppisopimuskoulutus

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Sopimus Opiskelija oppii työssä

Sopimus Opiskelija oppii työssä Oppisopimus Työpaikka/ työpaikkakouluttaja - kouluttaa - arvioi Sopimus Opiskelija oppii työssä Tietopuolinen koulutus oppilaitoksessa monimuotoisesti Opettaja koordinoi, ohjaa, arvioi Tutkintotodistus:

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Näyttötutkinnon suorittajan arviointi Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Tutkinnon suorittajan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arviointiriihi AEL 25.3.2014 Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Säädökset

Lisätiedot

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015

VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015 VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta

Kuvasanakirja. näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Kuvasanakirja näyttötutkinnoista ja henkilökohtaistamisesta Suomen koulutusjärjestelmä Yliopisto- ja korkeakoulututkinnot Ammattikorkeakoulututkinnot Työelämä Erikoisammattitutkinnot Lukio/ Ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast

Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta. Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Avustajatoiminta valtakunnallisesta näkökulmasta Aluetapaaminen 20. 21.10.2011 Projektijohtaja Eija Kilgast Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA

OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela

Hoivakoti kuntoon. Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Hoivakoti kuntoon Kohti uutta hoitokulttuuria! Palvelutalo Tervaskannon tiimivastaavat Taru-Tiina Laaksonen ja Mervi Uutela Palvelutalo Tervaskanto Someron kaupungin 61- paikkainen entinen vanhainkoti,

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Henkilökohtaistaminen sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Markku Kokkonen Opetushallitus 1 Osaamisen ja sivistyksen asialla Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Henkilökohtaistaminen Laki ammatillisesta

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 www.helsinki.fi/avoin Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus

Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ilmoittautuminen: www.osao.fi/koulutuskalenteri Lisätietoja: Anu Hultqvist Koulutuspäällikkö, OSAO anu.hultqvist@osao.fi Koulutuksen toteutus Kontaktiopetuksena: Oppilaitoksella

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Nuorten Oppisopimuskoulutus

Nuorten Oppisopimuskoulutus Nuorten Oppisopimuskoulutus Oppisopimuksella tarkoitetaan työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä harjoitettavia ammatillisia opintoja, joita täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Työ + koulu

Lisätiedot

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM

Työn tuki malli työhön paluun tukena. Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki malli työhön paluun tukena Silta työhön projekti 2012-2014 ESR, STM Työn tuki -malli Työnhakija Ulkopuolinen tuki työnhakijalle ja työyhteisölle Yksilöllinen ja ryhmämuotoinen työhönvalmennus

Lisätiedot

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa

Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa Harjoittelun uudistaminen biologian tutkinto-ohjelmassa 10.10.2016 Karita Saravesi Oulun yliopisto Turun yliopisto Lapin yliopisto Aalto-yliopisto Tampereen teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillinen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot