Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti Toukokuu 2014 TYÖVÄEN VAPPUUN KUULUI PERINTEISEEN TAPAAN MYÖS VAPPUMARSSI AMMATTIOSASTON TOIMISTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ: SULJETTU AVOINNA SULJETTU AVOINNA TAAS 7.8. ALKAEN.

2 2 Kari Pekkarinen Tulonjakopolitiikkaa Hallituksen kehysriihen päätökset johtivat Vasemmistoliiton eroon hallituksesta. Leikkausten kohdistaminen pieni- ja keskituloisille ajoi Vasemmiston pois hallituksesta, joka näytti olleen Kokoomuksen tavoitteenakin. Urpilaisen johtama Sdp hyväksyi leikkaukset, osa Sdp:n kansanedustajista varmaan vasten tahtoaan, mutta hyväksyi kuitenkin. Olisiko Rinteen johtama Sdp ne niellyt, jää arvoitukseksi. Viime lehdessä toivoin koko vasemmiston voivan jatkaa hallituksessa, koska SAK ja liitot ovat sitoneet itsensä pitkiin sopimuksiin ja työrauhaan. Hallitukselle jätetyt vapaat kädet johtivat, kuten pelättävissä oli, kehysriihessä tehtyihin leikkauksiin. Hallituksen vasemmisto ei yksin kyennyt pitämään työntekijöiden, lapsiperheiden tai työttömien puolta vaan porvarit sanelivat pääosin kehysriihen sisällön. Kamppailu tulonjaosta on niin kovaa, että puolustuksen - Ay-liikkeen virheet kostautuvat heti jäsenille. Eduskuntavaalien lähestyminen voi pelastaa työntekijät suuremmilta leikkauksilta hallituksen loppukaudella. Sekään ei ole kyllä varmaa, jos SAK ja liitot jatkavat hyssyttelevää hiljaiseloa. Työnantajat ovat väittäneet liian suurista palkankorotuksista johtuvaa kilpailukyvyn menetystä taantuman syyksi. Tässä lehdessä on Metalliliiton tilasto alan palkkojen kehityksestä eurossa olon ajalta. Euroon siirryttäessä n keskipalkka oli neljänneksen pienempi kuin viime vuonna. Hintojen nousu tällä yli kymmenen vuoden jaksolla on ollut monissa kohdin palkkojen nousua suurempi, varsinkin välttämättömien tarvikkeiden, kuten asumisen ja ruuan osalta. Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallistunut vielä muuta maata enemmän. Tilasto palkkojen kehityksestä laittaa EK:n puheet niille kuuluvaan arvoonsa, tavoitteellisen propagandan joukkoon. Vahinko, että tuo propaganda ohjasi voimassaolevan sopimuksen sisällön. Palkkojen kehitystä, erityisesti sopimuskorotusten todellista tasoa ja merkitystä ansioiden kehittymisen osalta tullaan seuraavassa lehdessä selvittämään yksityiskohtaisemmin. Äänestetään EU-vaaleissa, vaikka sitten piruuttaan Ainoat ryhmät EU:n parlamentissa jotka tukevat työntekijöiden oikeuksia ja ay-liikettä ovat vasemmistolaisten puolueiden muodostamat. Suomesta näihin ryhmiin kuuluvat Sdp:n, Vasemmistoliiton ja Skp:n ehdokkaat, tietysti edellytyksenä on valituksi tuleminen. Tässä lehdessä esittelemme ehdokkaina olevat Metalliliiton jäsenet ja muutamia pääkaupunkiseudulla vaikuttavia ehdokkaita. Euroopan unioni vaikuttaa suomalaisten elämään paljon, ehkä liikaakin, ja näinkin pienessä ryhmässä ehdokkaita näkemykset EU:n tarpeellisuudesta tai sen kehittämisestä poikkeavat toisistaan. Useat, tai useimmat poliittiseen vasemmistoon kuuluvat ja myös puolueisiin kuulumattomat työläiset vastustivat aikanaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Sen äänestyksen EU:n vastustajat hävisivät niukasti ja olemme unionin jäseniä, halusimme tai emme. EU:n valtaa on kasvatettu kansallisvaltioiden tappioksi parin vuosikymmenen ajan ja nykyisin valtaosa Suomenkin lainsäädännöstä tulee Brysselistä, joka on EU:n pääpaikka. Ammattiyhdistysliike ja muut pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustajat ovat ahtaalla EU:ssa, jonka perusta on ylikansallisten yritysten toiminnan tukeminen. Yritykset työntekijöiden työehtojen parantamiseksi EU:n tasolla ovat kaatuneet yritysten vapaan toiminnan jalkoihin. Valtaa EU:n sisällä pyritään lisäämään parlamentille, johon jäsenet valitaan tässä kuussa viideksi vuodeksi. Häviäjiä vallan uusjaossa ovat kansalliset hallitukset ja eduskunnat. Lyhyellä aikajaksolla EU:n muuttaminen, saati lopettaminen ei ole mahdollista, siis on pakko yrittää toimia sen sisällä. Suomesta EU:n parlamenttiin valitaan vain 13 meppiä. Se on pieni osuus parlamentin 751 mepin joukossa. Puoluekantansa mukaisesti valitut menevät parlamentin poliittisiin ryhmiin, suomalaisten ryhmää ei ole. Työntekijöiden puolella on nykyään EU:n mepeistä vain vähemmistö. Euroopassa vasemmiston kannatus on vaalien alla kuitenkin kasvanut ja oikeiston asema näyttää heikentyvän. Vain äänestämällä työläiset saavat nykyistä paremman EU-parlamentin ja siten vaarattomamman Euroopan unionin. Käydään äänestämässä. Hyvää kesää Metalli Vitosen jäsenille perheineen SEUTURYHMÄN AY-KOULU 2014 Opintojakso tiistaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena järjestämisen kampanjan työvälineet: Miten perustellaan henkilöille liittoon liittyminen ja toimintaan mukaan tuleminen. Luennoitsijana Mika Häkkinen Opintojakso torstaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena: Palkkaturva ja työttömyysturva. Luennoitsijoina Terho Ihalainen ja Juha Vierimaa. Opintojakso perjantaina Ravintolalaiva Wäiskin komentokannella. Aiheena eläkeuudistus. Luennoitsijana Katja Vierto SAK. Opintojakson jälkeen illanviettoa ruokineen. Saunakin lämpiää. Ilmoittautumiset seuturyhmän opintosihteeri Pentti Ruohoselle mennessä sähköpostiin TERVETULOA YHTEINEN VAPPUMARSSI Jos yksi osapuoli yhteisen vappumarssin järjestäjistä saa päättää minkä väriset liput / astalot eristetään mellakkapoliiseilla jatkossa, on yhteisen juhlan järjestämisen idean perinne tullut tiensä päähän. Minkä väriset liput seuraavaksi eristetään kulkueesta, vihreät vai oranssiset? Yhteinen vappumarssi kuuluu mielestäni kaikille, lipun väristä huolimatta. Yhteinen Vappumarssi Helsingissä on aina ollut rauhallinen ja sen eristäminen eri lohkohin vain kannustaa ihmisiä olemaan häiritsijöinä. Kun puhutaan paikallisjärjestön puheenjohtajasta eli eristyksen päättäjästä Simo Utriaisesta, niin puhutaan ihan eri asiasta kuin SAK:sta tai sen hallituksen tekemistä päätöksistä, onneksi. Jarmo Harmaala SAK:n Helsingin Paikallisjärjestön entinen taloudenhoitaja Helsingin yhteisen Vapputoimikunnan ensimmäinen taloudenhoitaja ja yhteisen Vappujuhlan idean esittäjä VITOSEN JÄSEN! Teemme ammattiosastolle sähköpostiin jäsenryhmän jolle tiedotetaan lähes reaaliajassa osaston tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Osaston lehden ja liiton lehden kautta tiedotus on joissain tapauksissa liian hidasta ja kirjeiden lähettäminen kallista ja paljon työtä vaativaa. Sähköposti on nykyisin lähes kaikilla käytössä ja on järkevää hyödyntää tätä enemmän myös osaston tiedottamisessa. Jos haluat tietoja sähköpostiin, laita sähköpostiosoitteesi ammattiosastoon os. ja viestin aiheeksi ryhmäpostiin. Selvyydeksi vielä, että tähän postiin tulee vain Metalli Vitosen jäseniä. Kenenkään posti ei tule täyttymään osaston viestien takia, sillä niitä ei lähetetä päivittäin, vaan ainoastaan silloin kun on asiaa. Saariniemenkatu 4, Helsinki Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: sähköposti: Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani puh: toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo ja , keskiviikkona suljettu. Arkipyhien aattona klo asti. sähköposti: Metalli Vitosen facebooksivut Osastollemme on avattu facebooksivut. Kirjaudu facebookkiin ja hae Helsingin Metallityöväen ammattiosastoa ja tykkää sivuista, jotta saat sivujen syötteet. Sivuilta löydät ajankohtaisten uutisten lisäksi kokouksiemme ajankohdat ja paikat.

3 Ahneuden ilmapiirin jatkumista ei saa hyväksyä 3 Kari Uotila on pitkäaikainen kansanedustaja ja vielä nykyäänkin liiton jäsen. Uotila on Vasemmiston eurovaaliehdokkaana numerolla 149 Valitsemme pian vaaleilla jäsenet Euroopan parlamenttiin. EU oli alkujaan, ja on edelleen, rauhanprojekti. Unionin myötä meillä on vakaa poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö. Tämä vakaus syntyy oikeudenmukaisuudesta. Siksi tarvitsemme sosiaalisempaa Eurooppaa, jossa kansalaisten vapaus on pääoman vapautta tärkeämpää. Sosiaalisemman Euroopan pohjaa murentavat verokilpailu ja veronkierto. Aggressiivisessa verosuunnittelussa ja veroparatiisien käytössä voittajia ovat yleensä suuryritykset ja häviäjiä pienet yritykset, joilla ei ole käytössään samanlaisia keinoja verojen minimoimiseksi. Veronkierrosta, harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta kärsii kaikkien rehellisten yritysten lisäksi koko EU. Veroparatiiseille ja harmaalle taloudelle on tehtävä loppu, ja unionin alueelle on säädettävä vähimmäisveroasteet verokilpailun lopettamiseksi. EU:n sisämarkkinoiden tarkoitus ei voi olla myöskään se, että kilpaillaan siitä, kuka kehtaa tarjota heikoimmat palkat ja työehdot. Alipalkkaus on kiellettävä ja unioniin on säädettävä minimipalkka ja minimityöehdot. Eurokriisissä ovat pärjänneet parhaiten ne unionin maat, joissa on vahva julkinen sektori ja vahva sosiaaliturva. Vahvuutemme on hyvinvoiva ja koulutettu työvoima ja se, että pidämme huolta myös heikommista. Euroopan tieksi ulos kriisistä valittu tiukka talouskuri ei toimi. Ei ole oikein, että eurokriisin laskun maksavat kriisimaiden tavalliset pienituloiset ihmiset. Työttömyys ei poistu ja talous kohene köyhien toimeentuloa leikkaamalla, vaan luomalla uusia työpaikkoja ja vahvistamalla pienituloisten kulutuskysyntää. Sama pätee Suomessakin. Taantuma ei hellitä sillä, että köyhiltä leikataan. Päinvastoin. Esimerkiksi työeläkkeiden leikkauksessa ei ole järjen häivää, vaan se heikentää valtiontaloutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, kun eläkkeistä maksettavat verotulot jäävät ennakoitua pienemmäksi. Indeksien leikkaaminen heikentää ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Se alentaa enemmän verotuloja, kuin tuo säästöä julkisiin menoihin. Valtion menot vähenevät indeksileikkauksella ensi vuonna vain noin 68 miljoonaa euroa, mutta valtio menettää vähintään saman summan ansiotuloveroja ja Kelan maksutuloja sekä ostovoiman leikkautuessa kulutusveroja. Hakiessaan säästöjä hallitus käy kovalla kädellä tavallisen työssä käyvän lapsiperheen kukkarolle. Lapsilisän leikkaamisen lisäksi työssäkäyviin lapsiperheisiin kohdistuvat muun muassa polttoaineveron sekä kiinteistöveron nosto ja työmatkakulujen verovähennyksen leikkaaminen. Yksittäisistä sopeutustoimista osuu työssäkäyviin lapsiperheisiin niin moni, että kokonaisuus on vuositasolla kohtuuton. Perusturvan leikkaaminen on paitsi epäoikeudenmukaista myös vahingollista taloudelle ja työllisyydelle. Palkansaajat ovat kantaneet vastuuta maan taloudesta ja kilpailukyvystä taipumalla erityisen maltillisiin palkankorotuksiin. Samalla duunarit ovat turhaan odottaneet yhteisöveron laskun perusteena käytettyä investointien ja työllisyyden paranemista. Onneksi nyt on saatu myönteisiä uutisia metsäteollisuuden osalta, mutta silti edelleen pääomapiirit ovat jatkaneet myös osinkojen jakoa, YT -neuvotteluja ja porukan potkimista työttömyyskortistoon. Tässä tilanteessa on väärin, että hallitus leikkaa myös työttömiltä. Ei ole ihme, että palkansaajat ovat pettyneitä. Saattaa olla, että näillä tavallisiin duunariperheisiin ja työttömiin kohdistuvilla leikkauksilla on vaikutusta myös työmarkkinatilanteeseen ja käynnissä oleviin eläkeneuvotteluihin. Kun leikkausten päälle lisätään ostovoimaa kaventavat veronkiristykset, on kielteinen kokonaisvaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen todella raju. Näin laajamittainen leikkaaminen ja kiristäminen voi lisätä työttömyyttä alustavan arvion mukaan jopa henkilöllä. Tämä on täysin väärä suunta. Emme saa hyväksyä eriarvoisuuden kasvua ja ahneuden ilmapiirin jatkumista. Tarvitsemme politiikan muutosta niin Suomessa kuin Euroopassakin meillä on mahdollisuus kääntää politiikan suunta. Gallupit kertovat vasemmiston kannatuksen nousua ja ennakoivat vasemmistolle voittoa. Käykää äänestämässä ja antakaa äänenne oikeudenmukaisemmalle Euroopalle! Kari Uotila METALLIALAN DUUNARIEN PALKKOJEN MUUTOS EURON AIKANA Pyysimme Metalliliiton tutkimusosastolta tilastoa n keskimääräisten palkkojen kehityksestä euroajalta ja vastaavalta ajalta sopimuskorotusten määrää vuosittain. Tässä saamamme tilasto ja kommentit siihen. vuosi/neljännes tuntiansio nimellismuutos % sopimuskorotus % liukuma% 2002 / IV ,6 2,1 1, / IV ,5 2,7 0, / IV ,5 2,2 1, / IV , , / IV ,6 1,9 0, / IV ,2 4,3 0, / IV ,0 4,1 0, / IV ,2 0,3-0, / IV ,6 1,5 1, / IV ,4 2,4 0, / IV ,6 1,3 1, / II ,1 1,9 1,3 Tutkimusosaston kommentit tilastoon. Tilasto ei ota huomioon rakennemuutoksia, esim. Nokian vaikutusta kun se aluksi palkkasi keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti alentavasti keskiarvoon) ja sitten alkoi irtisanomaan keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti keskiarvoa nostaen). Viimeinen vuosi (2013) ei ole verrannollinen muihin vuosiin, sillä siinä verrataan kehitystä 2012 toinen neljännes 2013 toinen neljännes. Siksi palkka sentteinä laskee 2012 neljännestä neljänneksestä, mutta nousi kuitenkin 2,1% edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Loppuvuona tulee aina erillisiä eriä, jotka nostavat palkkaa. Alkuvuonna ja loppuvuonna on ollut eri korotusprosentteja voimassa. Tämä on otettu huomioon vuoden sopimuskorotusprosenttia laskettaessa, joka on siis jonkinnäköinen keskiarvo. Senttimääräisinä sovitut korotukset on muutettu prosenteiksi keskimääräisestä tuntipalkasta. Luvut eivät ota huomioon inflaatiota.

4 4 Duunarit kriisissä koko Euroopassa Euron jäsenmaiden keskinäinen kilpailu on rakenteellinen ongelma, koska maat on sidottu yhteen yhteisvaluutalla. Kilpailukyvyllä kilpailemisessa ei ole muita voittajia kuin Saksa. Häviäjiä ovat duunarit sekä Suomessa, Saksassa että muualla Euroopassa. Muutama vuosi euron käyttöönoton jälkeen, Saksan demarit toteuttivat Hartz IVtyöreformin. Käytännössä se tarkoitti matalapalkkatyön lisäämistä, työehtojen heikentämistä ja hyvin maltillisia palkankorotuksia. Vuosien mittaan tämä on tarkoittanut kaksien työmarkkinoiden syntyä. Tällä hetkellä Saksassa on Euroopan toiseksi suurin matalapalkkasektori, ja yksi neljästä saksalaisesta työskentelee matalapalkka-alalla. Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Hän on Vasemmistoliiton ehdokkaana Euroopan parlamenttiin N:o 134 Julkinen keskustelu Euroopan talouskriisistä pyörii lähinnä makrotaloudessa. Kun poliitikot puhuvat julkisesta sektorista, velkaantumisesta, rahaliitosta ja luottoluokittajista he hämärtävät tavallisen palkansaajan aseman, vaikka duunareiden ja työmarkkinoiden roolit kriisissä ovat aivan keskeisiä. Tavallisen palkansaajan aseman heikentäminen ei ole ainoastaan ollut kriisin seuraus, vaan myös sen syntyyn vaikuttava tekijä. Työtä tekevien köyhyys on Saksassa lisääntynyt kun palkat ovat polkeneet paikoillaan ja yhä useampi joutuu, työpaikasta huolimatta, nostamaan sosiaaliturvaa pärjätäkseen. Yritysten voitot ja rikkaimpien ansio- ja pääomatulot ovat kasvaneet nopeammin kuin maan talouskasvu. Työmarkkinapolitiikan ja rikkaiden verohelpotusten yhteisvaikutuksena myös tuloerot kasvoivat. Seurauksena Saksan talouden painopiste siirtyi kotimaan kulutuksesta säästämiseen, ulkomaalaisiin investointeihin ja vientiteollisuuteen. Tämä tarkoitti pysyviä epätasapainoja rahaliiton sisällä. Saksan jatkuvat kauppataseylijäämät, tarkoittivat muille euromaille pysyviä alijäämiä. Euromaiden keskinäinen kauppa on nollasummapeliä, jossa kaikki eivät voi viedä enemmän kuin tuovat. Kun Saksan vienti ylitti tuonnin, tarkoitti tämä päinvastaista tilannetta monissa muissa euromaissa. Saksalaisten säästöt ohjautuivat pankkien kautta markkinoille halvaksi lainarahaksi, jolla sitten rahoitettiin esimerkiksi Irlannin ja Espanjan kriisiin sysänneet kiinteistökuplat. Kuplien puhjettua ja kriisivaltioiden jouduttua rahoitusvaikeuksiin euroeliitti teki kohtalokkaan linjanvedon. Mailta edellytettiin ehtoina pankkituelle ankaria vyönkiristyksiä, eli yksityistämisiä ja rajuja leikkauksia. Talouskuripolitiikka pahensi kriisimaiden taloudellisia vaikeuksia ja johti Euroopan unionin ennennäkemättömään työttömyyskriisiin. Koko EU:ssa työttömyysaste on noin 12 %, mutta Espanjassa ja Kreikassa puhutaan noin %:sta. Useampi kuin joka toinen nuori on siellä ilman työpaikkaa. Talouskuripolitiikan kautta palkansaajat ja keskiluokka Etelä-Euroopassa laitettiin maksajiksi kriisistä, jota he eivät aiheuttaneet. Työttömyyskriisin lisäksi eurokriisi on myös kasvattanut työelämän epävarmuutta ja heikentänyt sen laatua. Palkkaalen lisäksi myös työehtoihin ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiin on puututtu. Euroopan ammattiliittojen tutkimusinstituutin mukaan muun muassa sopiminen työehtosopimuksia matalammista palkoista, nuorten matalapalkkatyö, työttömyyskorvauskäytäntöjen heikentäminen, lainsäädännön höllentäminen epätyypillisten työsuhteiden osalta sekä työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon heikentyminen ovat kaikki yleistyneet. Pankkikriisin lisäksi myös duunarit ovat kriisissä Euroopassa. Myös Suomen maltillinen palkkapolitiikka on osa samaa talouskuria. Vaihtoehtona talouskurille on rakennettava politiikkaa, joka turvaa työntekijöiden ostovoiman. EU-vaaleissa päätetään muun muassa siitä, annammeko virheellisen ja työttömyyttä lisäävän politiikan jatkua. Halutaanko, että työttömyys on niin suurta, että se ylläpitää matalapalkkasopimuksia? Vai halutaanko sen sijaan, että investoimme työpaikkoihin, korjaamme euron valuviat ja tasoitamme tuloeroja. Sitä minä ainakin haluan. Li Andersson Faruk Abu Taher Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 133 Ikä: 33 vuotta Kotipaikka: Kotka Kielitaito: Äidinkieli bangla, suomi, englanti, kreikka Ammatti ja työura: Metallityöntekijä, Bc Business Management Mitä teen mielelläni: Seuraan urheilua, etenkin krikettiä ja vietän aikaa perheen kanssa Mitä muuttaisin Eu;ssa: Edistäisin tasa-arvoa kaikkien Euroopassa asuvien kesken ja vaikuttaisin siihen, että euromaiden velat sovitellaan ja järjestellään uudelleen Kotkalainen Faruk haluaa europarlamentissa vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Eurooppa ei syrji omia eikä muiden maiden kansalaisia. Noin kuusi vuotta sitten Faruk tuli Bangladeshistä, Fenin kaupungista Suomeen. Faruk ja hänen suomalainen vaimonsa asuvat Kotkassa. Nykyisin Faruk työskentelee alan yrityksessä kokoonpanopuolella. Bangladeshissä hän kuitenkin sai liikkeenjohdon korkeakoulutuksen ja hänellä on Bachelor-tutkinto business managementistä. Farukin käsissä pysyvät työkalut. Hän kuuluu Metallityöväen liittoon ja tuntee suomalaista työelämää maahan muuttaneen nuoren miehen näkökulmasta. Pentti Tiusanen kirurgi entinen kansanedustaja Jutun lähdeaineisto: Vasemmistoliiton eurovaalilehti

5 5 Ihmisen Eurooppa yhteisvastuu ei tunne rajoja Miksi äänestää EU-vaaleissa? Siksi, että Euroopan parlamentissa tehdään meitä koskevia päätöksiä. Miksi sitten olemme EU:n jäseniä? Siksi, että on monia meitä suomalaisia koskevia ongelmia, joita eduskunta ei kykene ratkaisemaan. Miksi? Siksi, että ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja. Europarlamentaarikkona hakisin finanssikriisiin ratkaisuja ihmisten, en markkinoiden ehdoilla. On selvää, että kukin vastaa veloistaan, mutta eurokriisissä maksajiksi on laitettava siihen syylliset. Sijoittajilla ja pankeilla on vastuunsa. Salaiset tilit on avattava ja veroparatiisit on kitkettävä. Niiden vuoksi tämän päivän Suomessa on verojärjestelmä, jossa rikkaimmilla on pienimmät verot. Kimmo Kiljunen on ulkoministerin erityisavustaja. Kiljunen on Sosialidemokraattien ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa N:o 237 Vihdoin myös rahan ja arvopapereiden kaupalle on säädettävä välillinen vero. Maksetaanhan ALV:a kaikessa muussa kaupankäynnissä. Rahamarkkinavero toisi lisätuloja valtion kassaan, mutta ennen kaikkea se loisi valvonnan finanssimarkkinoille. Nämä kaikki ovat tavoitteita, joihin eduskunnan valta ei yletä. Siksi tarvitaan EU:ta ja demareista sinne suurin puolue. EU:ssa on tehty paljon turhaa lainsäädäntöä, mutta EUnormien purkua ei pidä aloittaa työsuojeludirektiiveistä, kuten porvarit ehdottavat. Yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla on työntekijöiden oikeudet varmistettava. Suuri ongelma on ulkomaisen työvoiman kohtelu. Heillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kotimaisella työvoimalla. Näin halpatyön riisto saadaan kuriin, rehelliset yrittäjät pidetään kilpailukykyisinä eikä työehtosopimuksiamme murenneta. Vierasvihaa ei tässä tarvita. Ulkomainen työntekijä on ihminen hänkin. Julkiset hyvinvointipalvelut on turvattava myös EU-Suomessa. Eivät sisämarkkinoiden kilpailusäännöt pakota ulkoistamaan ja kilpailuttamaan kunnallisia palvelujamme. Itse me sen teemme, kun yhtiöitämme ja liikelaitoistamme niitä. Jos markkinoiden annetaan ratkaista, niin rikkaan terveys on arvokkaampi kuin köyhän. Sellaista Suomea minä en halua. Kimmo Kiljunen Kohti työn Eurooppaa Nasima Razmyar Sosialidemokraattien eurovaaliehdokas N:o 246 Mitä yhteistä on kurkuilla, tervatuilla veneillä ja muovikasseilla? Kaikkia näistä on käytetty esimerkkeinä tilanteista, joissa EU sotkeutuu tarpeettomasti vähäisiin asioihin. Kaikille on kuitenkin yhteistä myös se, että vaikka ne vaikuttavat ensin ärsyttäviltä pikkuasioilta, ne kertovat myös jotakin siitä, missä asioissa EU:lla on valtaa toimia. Euroopan Unioni on saanut alkunsa puhtaana talousyhteisönä ja edelleen sen keskeisimmät tehtävät liittyvät eurooppalaisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset markkinat tarvitsevat yhteisiä sääntöjä varsinkin isoissa asioissa kuten maataloustukien maksamisessa, mutta joskus myös pienemmissä. Suurempi ongelma näkyykin siinä, mistä asioista EU:ssa ei ole päätetty joko siksi, ettei sillä ole toimivaltaa tai siksi, että osa jäsenmaista ei ole halunnut. Monet näistä asioista liittyvät tavalla tai toisella työhön. Aivan liian usein vaikkapa työntekijöiden oikeus kunnol- liseen palkkaan tai työehtosopimusten asema työpaikoilla ovat olleet uhattuina sen takia, että EU-oikeistovetoisen komission aikana lainsäädäntö työelämästä on ollut vähäistä ja säädöksiä on tulkittu jatkuvasti vain ja ainoastaan vapaan kilpailun ja sisämarkkinoiden toimivuuden ehdoilla. Juuri työelämässä EU:lta onkin voitava vaatia paljon enemmän. Tarvitaan uusi työaikadirektiivi, jonka nojalla voidaan turvata sekä oikeus riittävään lepoon että oikeus sen mittaiseen työaikaan jonka palkalla voi aidosti tulla toimeen. Tarvitaan EU:n laajuinen työsuojeluohjelma. Työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös EU-tasoinen ammattiliittojen kanneoikeus. Kaiken kaikkiaan työ on asia, joka on otettava EU:n erityissuojelukseen - samalla tavoin kuin sisämarkkinat jo ovat. Tämä koskee työssä olevien oikeuksien puolustamisen ohella myös työttömyyden torjuntaa. Tällä hetkellä joissakin EU:n jäsen- maissa jopa puolet nuorista on työttömänä. Tilanne on pahin Kreikassa ja Espanjassa, mutta muuallakaan ei nuorten tilanne ole hyvä. Suomi on ollut edelläkävijä nuorisotakuun toteuttamisessa. Tarkoitus on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. EU-tasolla vastaavanlaista nuorisotakuuta on toteutettu vuoden verran. Eurooppalaisen nuorisotakuun toteutuminen vaatii panostuksia etenkin jäsenmailta: esimerkiksi lisää voimavaroja työvoimaviranomaisille ja ennen kaikkea lisää paikkoja laadukkaaseen koulutukseen. Tämä kaikki tarkoittaa rahaa, mutta nuorten työllistäminen on lopultakin nähtävä investointina, joka maksaa itsensä takaisin Euroopalle lisääntyneiden verotulojen ja pienempien sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Toivon, että tulevaisuudessa Euroopan Unionia ei muisteta ensisijaisesti kurkkujen mittailijana vaan eurooppalaisen ja suomalaisen työn puolustajana. Olin 5-vuotias lähtiessämme Afganistanista vuonna 1989, kun isäni siirtyi diplomaatiksi Moskovaan. Vuonna 1992 vallanvaihto Afganistanissa mullisti elämämme: alkoi uusi verinen sota ja pakenimme Suomeen. Lukion jälkeen työskentelin afgaanipakolaisten parissa Tanskassa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n leivissä. Suomeen palattuani työskentelin Mannerheimin lastensuojeluliitossa kunniaväkivaltaan liittyvässä hankkeessa. Viisi vuotta sitten aloitin Monika-Naiset -liitossa Monikulttuurisen Voimavarakeskuksen asiakasohjaajana. Tämän tehtävän jälkeen toimin MoniNaiset Talo -hankkeen projektipäällikkönä tukien maahanmuuttajanaisten pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja tapoihin. Nykyisin toimin MonikaNaisten -liiton puheenjohtajana. Eduskuntavaalien jälkeen olen toiminut vuoden verran Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana ja viimeiset vuodet SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Olen onnellinen siitä, että olen päässyt näin toteuttamaan nuoruuden haaveitani poliittiseen toimintaan osallistumisesta.

6 6 Työntekijän ääni ratkaisee Janne Laulumaa on sosialidemokraatien ehdokas Euroopan parlamenttivaaleissa N:o Raision kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - SAK:n Varsinais Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja - Metalliliiton liittovaltuuston jäsen - elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies - aviopuoliso, neljän lapsen isä Eurooppalaiset työmarkkinat tuovat eurovaaliehdokas Janne Laulumaalle leivän pöytään, joka päivä. Teollinen työ Suomessa ja Euroopassa on edelleen merkittävä hyvinvoinnin lähde. Tästä syystä pääluottamusmiehenä toimiva Janne Laulumaa puhuu EU-vaalikampanjassaan työn ja työläisten arkeen vaikuttavista asioista. + On tärkeää, että jokainen meistä ymmärtää, ettei EU:ssa tehdyt päätökset ole yhdentekeviä meille suomalaisille. Tällä hetkellä EU:ssa toimivat oikeistoryhmät Barroson johdolla haluavat karsia työlainsäädäntöä. He haluavat heikentää työsuojelua ja vähentää työnantajien vastuuta työntekijöiden sairauslomista ja työtapaturmista. Lisäksi yhteistoiminnan edellytyksiä halutaan heikentää, he eivät näe tarpeelliseksi työntekijöiden tiedotusta ja kuulemista heitä koskevissa asioissa. + Jos valtasuhteet eivät Euroopan Unionissa nyt tulevissa vaaleissa muutu, tulevat nämä heikennykset pian myös suomalaiseen keskusteluun, jolloin ne koskettavat jokaista palkansaajaa, Laulumaa muistuttaa. Eurooppaan uusi suunta Euroopan talouden kehitys on tällä hetkellä melko heikoissa kantimissa. Seuraukset eivät kuitenkaan saa osua kaikista kipeimmin tavallisen ihmisen arkeen. Laulumaa peräänkuuluttaa Eurooppaa, jossa ihmisten ääni ja näkemykset ovat ensisijalla. + Suomi tarvitsee Euroopan Unionia. Mahdollisuudet kasvuun ja kilpailukykyyn tulee eurooppalaisesta yhteistyöstä. Tästä syystä on ensiarvoista tehdä parlamentissa ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään oikeudenmukaisesti, ei niin että heikoimmassa asemassa olevia lyödään entistä enemmän. + Koko EU:n alueella tarvitaan kattava työllisyysohjelma, koska työ on tärkein avain vaikeuksista noustessa. + Työttömyyden kasvu tulee saada taittumaan. Näin autamme parhaiten esimerkiksi perheitä, joille heikko talous tuo suuria ongelmia. + Euroopan Unioni on ihmisiä varten. Se ei ole suuryrityksille suunniteltu rahasampo ahnetta voitontavoittelua varten tai parhaiten toimeentulevien rikkauksia varten, Laulumaa painottaa. + Demokratia on EU:n tärkein arvo, ihmisten ääni tulee Laulumaan mukaan saada kuuluviin Euroopan Unionissa vahvemmin. + On tärkeää muistaa, että Euroopan unioni on rauhan unioni. Näinä aikoina, joita nyt elämme Euroopassa ja esimerkiksi Ukrainan kriisiä seuratessa, rauhan merkitystä on korostettava entisestään. + Euroopan tulee toimia ihmisten ehdoilla. Oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja tasavertaisuuden tulee toteutua kaikilla EU:n päätöksenteon tasoilla. Laulumaan tavoitteita: + Työn tekemisen minimiehdot, kuten palkka ja kohtuulliset työajat, tulee turvata jokaiselle työntekijälle. + Työlainsäädäntöä on kehitettävä ensisijaisesti suojaamaan työntekijöitä, ei edistämään yritysten kilpailukykyä. + Jokainen työtapaturma on liikaa. Jokaisella Euroopan Unionin alueella työskentelevällä tulee olla oikeus turvalliseen työympäristöön. + Harmaan talouden valvonnan työkalut kuntoon, ammattiliitoille kattava kanneoikeus. + Veroparatiisit ja korruptio kuriin. + Sosiaaliturvan tulee toteutua jokaiselle EU:kansalaiselle. Mitkä asiat pitää päättää Euroopan unionissa? Demokratian peruslähtökohta on, että kaikki asianosaiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostukseen. Silloin kun joku asia koskee kaikkia, siitä pitää päättää yhteisesti. Tästä ideasta voidaan johtaa ensinnäkin läheisyysperiaate: kaikki asiat on pyrittävä keskustelemaan ja päättämään niin alhaisella tasolla kuin mahdollista, jotta kansalaisten autonomia ja itsemäärääminen voisi toteutua parhaimmalla tavalla. Ihmisillä on käytännöllistä tietoa, joka helposti häviää suuren valmistelukoneiston rattaisiin, ja tuloksena on kaikenlaisia järjettömyyksiä. Toinen näkökohta on kuitenkin funktionaalisuus, eli minkälainen yhteisjärjestely toimii, mikä puolestaan ei toimi? Eurooppa muodostaa erityisen keskinäisriippuvan osan yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa. Nykymuotoisen EU:n taloushallinta perustuu sellaisilla talousopeille, jotka yksinkertaisesti eivät toimi. Maastricht-sopimuksen velkakriteerit ja niiden viimeaikaiset tiukennukset tarkoittavat budjettikuria: valtaa siirretään kansallisilta parlamenteilta komissiolle ja muille epädemokraattisille EU-elimille. Kaikki ne pyrkivät tiukentamaan euromaiden budjettien valvontaa ja talouskuria, jotta alijäämistä päästäisiin eroon ja velkaosuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen vähennettyä alle Maastrichtin sopimuksessa asetetun 60% rajan. Budjettikurisopimuksella ja muilla vastaavilla järjestelyillä EU-maat ovat sitoutuneet eräänlaiseen kehysbudjetointijärjestelyyn, jota johdetaan komissiosta käsin. Alhaisen talouskasvun olosuhteissa kurilinjaukset tarkoittavat väistämättä deflationaarista eli supistavaa talouspolitiikkaa, mikä edelleen heikentää kasvua ja siten myös valtioiden velanmaksukykyä. Minusta on kaikki syy vastustaa vallan siirtämistä EU:lle myös kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa vaikka asianosaisuus sinänsä puhuisikin yhteisten instituutioiden puolesta, niin ehdotetut ratkaisut vain pahentavat ongelmaa. Budjettikuri ei ole sen enempää demokraattista kuin toimivaakaan. Kun mietitään vaihtoehtoja, kysymys kuuluu: millaiset mekanismit ja instituutiot olisivat tässä tilanteessa tehokkaita ja laajemmassa normatiivisessa mielessä myös oikeutettuja? Selvästikin tarvitaan aktiivista yhteiseurooppalaista talouspolitiikkaa. On joitakin toimenpiteitä, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa pikaisestikin. On mahdollista käyttää joitain heikosti hyödynnettyjä ja olemassa olevia EU-resursseja ja muuttaa lainausmekanismeja koko EU:n tasolla. Tosin summat eivät olisi kovin mittavia tällaisessa tapauksessa. Eräät ylijäämämaat ja korkean luottoluokituksen maat voivat kasvattaa kotimaista kysyntää. Etenkin Saksa voisi tällä tavalla auttaa EU:ta toipumaan lamasta. Mutta nämäkin toimenpiteet vaatisivat kriisin vallitsevan kehikon uudelleenmuotoilua. Euroopan keskuspankin kesällä 2012 perustama suorien ostojen OMT-ohjelma on onnistunut rauhoittamaan velkakirjamarkkinat ainakin väliaikaisesti. Tämän ohjelman puitteissa EKP voi ostaa euroalueen jäsenvaltioiden liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja itsenäisillä jälkimarkkinoilla, mutta ehtona on kyseisten maiden sitoutuminen tiukkoihin rakenteellisiin sopeutusohjelmiin. EKP on luvannut imeä kaiken markkinoilla olevan ylimääräisen likviditeetin, mutta

7 EU:n edeltäjä perustettiin sodan hävinneen Saksan vientikapitalistien projektiksi päästä kansainvälisille markkinoille amerikkalaisten pankkiirien tuella. Muutamat valtiot yksityistivät EU:n edeltäjälle suuryritysten laajan toimintavapauden ns. sisämarkkinoilla. Järjestelyllä kavennettiin valtion roolia ja taisteltiin peitellysti ammattiyhdistysliikettä, avoimesti sosialismia vastaan. Sellaisena EU on säilynyt, vaikka nimi on muuttunut. EU:n päätöksentekojärjestelmästä tuli syntytavastaan johtuen hillittömän epädemokraattinen, amerikkalaisten pankkiirien hallitsema johtajavaltainen yhdistys, jolla paperilla on satoja miljoonia jäseniä, mutta näillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. EU:n arvoista puheen ollen, sille annettiin vain yksi perusarvo: vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi. Toki EU:lla on monia muita kauniita ulottuvuuksia ja tavoitteita, mutta ne eivät ole kilpailevia perusarvoja ja ristiriitatilanteissa ne häviävät perusarvolle aina. EU:n rahoittavat jäsenmaitten veronmaksajat, EU ei itse ota edes lainaa, vaan rahaa tarvitessaan pyytää sitä jäsenmailta. Suomikin on eurokriisin ratkaisuihin antanut parin vuoden aikana jo noin 2 miljardia euroa rahaa ja lisäksi noin 8 miljardin takaukset jäsenmaksujensa lisäksi. Vuotuinen Suomen bruttojäsenmaksu EU:lle alv- ja tulliverosiirtoineen on noin 2,5 miljardia euroa, josta EU jakaa suomalaisille maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille tukea noin miljardin vuodessa, joka kuitenkin on laskussa, kun EU:n köyhien uusien jäsenmaitten tuet syövät vanhojen maiden tukimahdollisuudet. Suomen veronmaksajat siis ensin maksavat vuosittain noin 2,5 miljardia EU:lle. Lisäksi jäsenyyden välilliset kustannukset ovat vuodessa vähintään 2 miljardia. Mitä Suomi huikealla jäsenmaksullaan saa? Suomi joutuu vuosittain itse lainaamaan yksityispankeilta satoja miljoonia euroja ja esittää ensi vuodelle valtion palvelujen leikkauksia ja veronkorotuksia 1,5 miljardia ja seuraavina vuosina samoin 2-3 miljardia/v selviytyäkseen EU:n jäsenmaksuista. Suomen vienti EU-alueelle on jo vuosia ollut sieltä tuontia pienempää, joten kokonaishyötyä ei suomalaisyrityksillekään enää ole ollut. Suomi saa jatkuvia EU:n yhtenäistämistoimenpiteitä, 7 EU kallis pääsylippu sotimaan! joilla suomalaisten elintasoa alennetaan köyhempien jäsenmaitten suuntaan, saa vastaanottaa kasvavan määrän ulkomaalaisia, jotka osin lisäävät maamme sosiaalimenoja, EU:n perusarvon vapaa kilpailu vie Suomesta koko ajan joukkomitassa työpaikkoja, eikä julkinen valta uskalla perustaa uusia, kun EU ajaa julkisen vallan roolin supistamista. Suomi saa EU:lta vaatimuksia kapitalistisen politiikan ajamisesta. EU:lla on yksi uutuustuote jäsenilleen; lisääntyvä mahdollisuus joutua sotaan ja sitä rahoittavaksi tahoksi, kun EU:n johto yrittää USA:n apurina jakaa Euroopan markkinoita uudelleen, vaikka sotaa Venäjää vastaan käyden. Ukraina tai Venäjä eivät ole EU:n jäseniä, miksi EU:n johto sekaantuu niiden kriiseihin, ei EU:lle ole annettu maailmanpoliisin tehtäviä. EU:n luonne on muuttunut militarismiin suuntautuvaksi, EU on aivan liian kallis Suomelle ja sen tulevaisuudelle eikä Suomi saa EU:lta vastiketta rahoilleen. Suomen on syytä hankkiutua eroon EU:sta ja sen sotahankkeista. Espoolainen varatuomari Arjo Suonperä on Euroopan parlamentin vaaleissa Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaana N:o 38 Arjo Suonperä Mitkä asiat pi... silti OMT muodostaa käytännössä lupauksen painaa rahaa, jotta jäsenvaltiot pysyvät maksukykyisinä ja niiden lainojen korkotaso alhaalla. EKP:n neuvosto voisi tarkistaa tarvittavien ehtojen tulkintaa ja siten sallia valtioiden kasvattaa kysyntää tosin silloin ristiriita EU:n perussopimusten kanssa olisi vieläkin ilmeisempi. Toimivat yhteisjärjestelyt edellyttävät siis uusien talouspoliittisten instituutioiden rakentamista. Tämä tarkoittaa perussopimusten perustavaa remonttia ja laajempaa toimivaltaa EU:lle monissa asioissa. Keskuspankin mandaatti pitää muuttaa tukemaan työllisyyttä ja kasvua. Tarvitaan myös yhteistä finanssipolitiikkaa, mihin kuuluu nykyistä laajempia EU-budjetti ja unioniveroja. Tarvitaan investointiohjelma, minimi- ja maksimipalkka, yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, kansalaisten perusturva tai -tulo, ja koko joukko muita toimenpiteitä, jotka tekisivät unionista nykyistä solidaarisemman ja toimivamman kokonaisuuden. Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen, mutta vaikea toteuttaa. Itse muutosprosessin täytyy olla demokraattinen, se edellyttää vaaleja ja kansanäänestyksiä. Myös lopputuloksen täytyy olla demokraattinen. Jokaista valtaoikeutta pitää vastata demokraattisen osallistumisen ja tili- ja vastuuvelvollisuuden mekanismit. Esimerkiksi keskuspankkia voisi ohjata senaattiperiaatteen mukaisesti vaaleilla valittu pankkivaltuuskunta, johon kuuluisi jokaisesta euromaasta yhtä monta edustajaa. Yhtä tärkeää on myös korostaa, että vaikka unioni on demokratian näkökulmasta joskus liian iso yhteisö, niin se on samaan aikaan monissa suhteissa myös liian pieni kokonaisuus. Taloudellinen kehitys ja etenkin tehokkaan kokonaiskysynnän aikaansaaminen pitää nähdä myös globaalisti kaikkien toimijoiden ja kaikkien maiden näkökulmasta yhtaikaa. Tässä katsannossa EU on vain yksi maa muiden joukossa. Taistelu EU:n tulevaisuudesta on siis samalla kamppailua maailman talouspolitiikasta. Heikki Patomäki Kuka Heikki? Heikki Patomäki on Vasemmistoliiton ehdokkaana Eu:n parlamenttiin N:o 143 Koulut kävin Kuopiossa, yliopisto-opinnot aina valtiotieteen tohtorin tutkintoon asti tein Turussa. Nykyään olen maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Lapissa ja Turussa. Olen toiminut vakituisena professorina myös Australiassa ja Britanniassa sekä vierailevana professorina Japanissa. Olen ollut mukana perustamassa NIGDiä (Network Institute for Global Democratisation) ja kansainvälistä Attacia sekä toiminut näiden järjestöjen puheenjohtajana. Intoa pursunneen eduskuntavaalikampanjan 2011 aikana liityin Vasemmistoliittoon, jota pyrin kehittämään omaehtoisempaan ja demokraattisempaan suuntaan. Minut valittiin vasemmiston puoluehallitukseen kesällä 2013.

8 8 Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa! Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suurpääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu. Erno Välimäki on Metalliliiton jäsen Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 151 Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori Metallityöväen liiton hallituksen jäsen Lue lisää ajatuksistani nettisivuillani olevasta blogista tai facebookprofiilistani Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella. Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007 unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, flexicurity. Tämän linjan mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla liiallista työsuhdeturvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä amerikkalaismalliseen easy fire, easy hire ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on se, että yritysten uskotaan palkkaavan halukkaammin työvoimaa jos siitä pääsee tarvittaessa eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan. En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään työllisyyden paranemiseen, pikemminkin päinvastoin. Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin. Erno Välimäki Vitosen veteraanien syyskauden toiminta alkaa kokouksella maanantaina 8.9. klo ammattiosaston toimistolla. Sen jälkeen kokoukset kahden viikon välein maanantaisin klo Ahjo-lehdessä elokuussa tarkemmat tiedot. Poliisit vahtivat Työväen Vappumarssin osanottajia tiukin ottein, jopa lipputankoja takavarikoitiin. Marssia Hakaniemeen seurasi poliisiautojen kulkue. Vappujuhlan puhujina olivat Heikki Patomäki ja Nasima Razmyar Kevään kokoukset lopetettiin huhtikuussa. Kuva maaliskuulta, jolloin alustajana oli Li Andersson. Pöydän takana puheenjohtaja Erkki Hytönen ja sihteeri Kalevi Kupiainen.

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet

Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot

Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä

Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun

Lisätiedot

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen

Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS. Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston päätelmät EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 12. maaliskuuta 2014 (17.03) (OR. en) 7655/14 SOC 194 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö Valtuuskunnat Sosiaalinen tilanne EU:ssa Neuvoston

Lisätiedot

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus

Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016

Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 Taloudellinen katsaus Syyskuu 2016 15.9.2016 Mikko Spolander Talousnäkymät Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit lähivuosina ja keskipitkällä aikavälillä 2013 2014 2015 2016 e 2017 e 2018 e 2019 e

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET

YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 27.09.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Ison-Britannian

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Hallituksen ehdolliset lisätoimet

Hallituksen ehdolliset lisätoimet Hallituksen ehdolliset lisätoimet Ehdolliset lisäsäästöt: suoraan palkansaajiin kohdistuvia ovat työttömyysturva, vuorotteluvapaa, vanhempainvapaan lomakarttuman poistaminen eli yhteensä 202 miljoonaa.

Lisätiedot

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Yhteistyöllä riskit hallintaan Työterveys ja -turvallisuus on yhteinen asia. Hyväksi sinulle. Hyväksi tuottavuudelle. Terveellinen työ Yhteistyöllä riskit hallintaan www.healthy-workplaces.eu Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu:

Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Tästäkin selvitään. Sumussa ajelehtiminen ei ole ratkaisu: Makrotalouden lupaukset eivät toteudu Teollisuuden rakennemuutos Eriarvoistuminen ja pahoinvointi lisääntyvät Muutos vaatii: Pidemmän aikaperspektiivin

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus

Talousnäkymät. Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus Talousnäkymät Reijo Heiskanen Ekonomisti, Chief Analyst Nordean taloudellinen tutkimus 1 2 Maailma elpymässä kehittyvien maiden vetoavulla 140 Indeksi, 2005=100 Teollisuustuotanto Indeksi 2005=100 140

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala

Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala Säästääkö EU itsensä hengiltä? Matti Tuomala 20.04.2013 Euro-kriisin synnystä Euron ja USA:n kriisissä samoja piirteitä Erityisesti Saksan säästämisen ylijäämä virtasi muihin Euro-maihin kuten Espanjaan

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. huhtikuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2016/0061 (NLE) 8112/16 JUSTCIV 69 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta tiiviimpään

Lisätiedot

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos

Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos Kilpailukykysopimus Neuvottelutulos 29.2.2016 1 Yleistä Sopimuksen hyväksymisen edellytyksenä on, että se korvaa hallituksen valmistelevat pakkolait Työmarkkinakeskusjärjestöt edellyttävät, että hallitus

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen

Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Missä mennään työmarkkinoilla? Johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt:

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet korkealle 3 PÄÄKIRJOITUS Rakenneuudistuksissa ja kustannuskilpailukyvyssä tavoitteet

Lisätiedot

7 SAK:n edustajakokouksen sopimuspoliittiset päätökset 7.1 Sopimuspolitiikan tavoitetila vuosikymmenen jälkipuoliskolla Onnistuneen sopimuspolitiikan ansiosta, jossa on yhteen sovitettu talousja työmarkkinapolitiikka,

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31)

16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 16 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3.

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva

Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva Euroalueen talousnäkymät 2016 tilannekuva 9.2.2016 Lähde: komission ennuste Euroalueen vakausyksikkö Maailmantalouden kasvunäkymät heikentyneet - Kehittyneiden maiden kasvu alle keskiarvon - Kiinan tilanne

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Finanssikriisistä pankkiunioniin

Finanssikriisistä pankkiunioniin Finanssikriisistä pankkiunioniin Kauppakamarilounas Turussa 26.5.2014 Johtokunnan varapuheenjohtaja Pentti Hakkarainen Finanssikriisi jätti pitkän jäljen Bruttokansantuote Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi

Lisätiedot

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry

STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry STRATEGIA 2016-2021 Puolueiden kansainvälinen demokratiayhteistyö - Demo ry TAUSTA: DEMOKRATIATUESTA Demokratian tukeminen on rauhan, kehityksen, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien tukemista. Ne toteutuvat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa?

Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Miten globaalit finanssikriisit estetään tulevaisuudessa? Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 Heikki Taimio Erikoistutkija Hiukan historiaa Finanssikriiseillä on vuosisatojen pituinen historia Ne

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt.

Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Nyt. Suomalaiset ovat tottuneet siihen, että sovittuun voi luottaa. Hallituspuolueiden puheenjohtajat tekivät toisin kuin aiemmin kertoivat tunnepitoisissa ja periaatteellisissa asioissa. Perussuomalaiset/Timo

Lisätiedot

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4979. Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland ZA4979 Flash Eurobarometer 216 (Public attitudes and perceptions in the euro area) Country Specific Questionnaire Finland Revised questionnaire for euro survey in euro area Q1. Yleisesti ottaen, onko Suomen

Lisätiedot

Vaalipiiritutkimus 2014

Vaalipiiritutkimus 2014 Vaalipiiritutkimus 2014 Uusimaa Varsinais-Suomi Vaikuttaa HALUKKUUTEEN äänestää eduskuntavaaleissa sellaista puoluetta, joka ajaa seuraavia asioita tosissaan: Ankarammat rangaistukset

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay

Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero. http://ec.europa.eu/equalpay Poistetaan naisten ja miesten välinen palkkaero Sisällys Mitä sukupuolten palkkaero tarkoittaa? Miksi sukupuolten palkkaerot säilyvät? Mitä EU tekee? Miksi asia on tärkeä? Sukupuolten palkkaero vaikuttaa

Lisätiedot

Ihmiset haluavat muutoksia

Ihmiset haluavat muutoksia Anneli Jäätteenmäen tiedotuslehti, 1/2011, helmikuu - Ihmiset haluavat muutoksia politiikan sisältökysymyksiin - Odotamme aloitteita komissiolta - Euroopan Epilepsiapäivä - Eläkkeistä päätettävä kansallisesti

Lisätiedot

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän

YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY. SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu Ylemmät yhdessä enemmän YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SUUNNITTELUALAN EDUNVALVONTATAVOITTEET Toukokuu 2010 Ylemmät yhdessä enemmän Sisällysluettelo I Työelämän muutosturvallisuuden ja työssä jaksamisen vahvistaminen... 3 1.1 Koko

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014

Kansainvälinen palkkaverovertailu 2014 Kansainvälinen palkkaverovertailu 214 Selvityksessä yhteensä 18 maata Euroopasta Alankomaat Belgia Britannia Espanja Italia Itävalta Norja Ranska Saksa Sveitsi Tanska Viro Euroopan ulkopuolelta Australia

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016

Markkinakatsaus. Toukokuu 2016 Markkinakatsaus Toukokuu 2016 Talouskehitys Maailmantalouden kasvunäkymät edelleen heikkoja, IMF laski ennusteensa maailmantalouden vuoden 2016 ja 2017 kasvulle Euroalueen ensimmäisen neljänneksen BKT:n

Lisätiedot

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31)

Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) Osa 17 Säästäminen, investoinnit ja rahoitusjärjestelmä (Mankiw & Taylor, Chs 26 & 31) 1. Säästäminen ja investoinnit suljetussa taloudessa 2. Säästäminen ja investoinnit avoimessa taloudessa 3. Sektorien

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE

MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE MENESTYSTÄ RUOKKIVA INNOVAATIO- YMPÄRISTÖ PARHAAT OSAAJAT MIELEKÄS TYÖ JA KANNUSTAVA TYÖELÄMÄ PARASTA SUOMELLE TEKin hallitusohjelmatavoitteet kaudelle 2015-2018 MIKÄ SUOMEA VAIVAA? Suomalaisten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Maailmantalouden murros

Maailmantalouden murros Maailmantalouden murros Leena Mörttinen 5.11.2015 Maailmantalouden murros kolme näkökulmaa 1. Teknologian murros: tarve aikaisempaa suuremmalle riskinotolle 2. Rahoituksen murros: mahdollisuus rahoittaa

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0250/4. Tarkistus. Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou GUE/NGL-ryhmän puolesta 23.2.2016 B8-0250/4 4 Anne-Marie Mineur, Rina Ronja Kari, Stelios Kouloglou Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Australia ja Uusi- Seelanti kuuluvat EU:n vanhimpiin ja läheisimpiin kumppaneihin,

Lisätiedot