Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti
|
|
- Armas Timo-Pekka Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti Toukokuu 2014 TYÖVÄEN VAPPUUN KUULUI PERINTEISEEN TAPAAN MYÖS VAPPUMARSSI AMMATTIOSASTON TOIMISTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ: SULJETTU AVOINNA SULJETTU AVOINNA TAAS 7.8. ALKAEN.
2 2 Kari Pekkarinen Tulonjakopolitiikkaa Hallituksen kehysriihen päätökset johtivat Vasemmistoliiton eroon hallituksesta. Leikkausten kohdistaminen pieni- ja keskituloisille ajoi Vasemmiston pois hallituksesta, joka näytti olleen Kokoomuksen tavoitteenakin. Urpilaisen johtama Sdp hyväksyi leikkaukset, osa Sdp:n kansanedustajista varmaan vasten tahtoaan, mutta hyväksyi kuitenkin. Olisiko Rinteen johtama Sdp ne niellyt, jää arvoitukseksi. Viime lehdessä toivoin koko vasemmiston voivan jatkaa hallituksessa, koska SAK ja liitot ovat sitoneet itsensä pitkiin sopimuksiin ja työrauhaan. Hallitukselle jätetyt vapaat kädet johtivat, kuten pelättävissä oli, kehysriihessä tehtyihin leikkauksiin. Hallituksen vasemmisto ei yksin kyennyt pitämään työntekijöiden, lapsiperheiden tai työttömien puolta vaan porvarit sanelivat pääosin kehysriihen sisällön. Kamppailu tulonjaosta on niin kovaa, että puolustuksen - Ay-liikkeen virheet kostautuvat heti jäsenille. Eduskuntavaalien lähestyminen voi pelastaa työntekijät suuremmilta leikkauksilta hallituksen loppukaudella. Sekään ei ole kyllä varmaa, jos SAK ja liitot jatkavat hyssyttelevää hiljaiseloa. Työnantajat ovat väittäneet liian suurista palkankorotuksista johtuvaa kilpailukyvyn menetystä taantuman syyksi. Tässä lehdessä on Metalliliiton tilasto alan palkkojen kehityksestä eurossa olon ajalta. Euroon siirryttäessä n keskipalkka oli neljänneksen pienempi kuin viime vuonna. Hintojen nousu tällä yli kymmenen vuoden jaksolla on ollut monissa kohdin palkkojen nousua suurempi, varsinkin välttämättömien tarvikkeiden, kuten asumisen ja ruuan osalta. Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallistunut vielä muuta maata enemmän. Tilasto palkkojen kehityksestä laittaa EK:n puheet niille kuuluvaan arvoonsa, tavoitteellisen propagandan joukkoon. Vahinko, että tuo propaganda ohjasi voimassaolevan sopimuksen sisällön. Palkkojen kehitystä, erityisesti sopimuskorotusten todellista tasoa ja merkitystä ansioiden kehittymisen osalta tullaan seuraavassa lehdessä selvittämään yksityiskohtaisemmin. Äänestetään EU-vaaleissa, vaikka sitten piruuttaan Ainoat ryhmät EU:n parlamentissa jotka tukevat työntekijöiden oikeuksia ja ay-liikettä ovat vasemmistolaisten puolueiden muodostamat. Suomesta näihin ryhmiin kuuluvat Sdp:n, Vasemmistoliiton ja Skp:n ehdokkaat, tietysti edellytyksenä on valituksi tuleminen. Tässä lehdessä esittelemme ehdokkaina olevat Metalliliiton jäsenet ja muutamia pääkaupunkiseudulla vaikuttavia ehdokkaita. Euroopan unioni vaikuttaa suomalaisten elämään paljon, ehkä liikaakin, ja näinkin pienessä ryhmässä ehdokkaita näkemykset EU:n tarpeellisuudesta tai sen kehittämisestä poikkeavat toisistaan. Useat, tai useimmat poliittiseen vasemmistoon kuuluvat ja myös puolueisiin kuulumattomat työläiset vastustivat aikanaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Sen äänestyksen EU:n vastustajat hävisivät niukasti ja olemme unionin jäseniä, halusimme tai emme. EU:n valtaa on kasvatettu kansallisvaltioiden tappioksi parin vuosikymmenen ajan ja nykyisin valtaosa Suomenkin lainsäädännöstä tulee Brysselistä, joka on EU:n pääpaikka. Ammattiyhdistysliike ja muut pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustajat ovat ahtaalla EU:ssa, jonka perusta on ylikansallisten yritysten toiminnan tukeminen. Yritykset työntekijöiden työehtojen parantamiseksi EU:n tasolla ovat kaatuneet yritysten vapaan toiminnan jalkoihin. Valtaa EU:n sisällä pyritään lisäämään parlamentille, johon jäsenet valitaan tässä kuussa viideksi vuodeksi. Häviäjiä vallan uusjaossa ovat kansalliset hallitukset ja eduskunnat. Lyhyellä aikajaksolla EU:n muuttaminen, saati lopettaminen ei ole mahdollista, siis on pakko yrittää toimia sen sisällä. Suomesta EU:n parlamenttiin valitaan vain 13 meppiä. Se on pieni osuus parlamentin 751 mepin joukossa. Puoluekantansa mukaisesti valitut menevät parlamentin poliittisiin ryhmiin, suomalaisten ryhmää ei ole. Työntekijöiden puolella on nykyään EU:n mepeistä vain vähemmistö. Euroopassa vasemmiston kannatus on vaalien alla kuitenkin kasvanut ja oikeiston asema näyttää heikentyvän. Vain äänestämällä työläiset saavat nykyistä paremman EU-parlamentin ja siten vaarattomamman Euroopan unionin. Käydään äänestämässä. Hyvää kesää Metalli Vitosen jäsenille perheineen SEUTURYHMÄN AY-KOULU 2014 Opintojakso tiistaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena järjestämisen kampanjan työvälineet: Miten perustellaan henkilöille liittoon liittyminen ja toimintaan mukaan tuleminen. Luennoitsijana Mika Häkkinen Opintojakso torstaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena: Palkkaturva ja työttömyysturva. Luennoitsijoina Terho Ihalainen ja Juha Vierimaa. Opintojakso perjantaina Ravintolalaiva Wäiskin komentokannella. Aiheena eläkeuudistus. Luennoitsijana Katja Vierto SAK. Opintojakson jälkeen illanviettoa ruokineen. Saunakin lämpiää. Ilmoittautumiset seuturyhmän opintosihteeri Pentti Ruohoselle mennessä sähköpostiin ruohis@nic.fi. TERVETULOA YHTEINEN VAPPUMARSSI Jos yksi osapuoli yhteisen vappumarssin järjestäjistä saa päättää minkä väriset liput / astalot eristetään mellakkapoliiseilla jatkossa, on yhteisen juhlan järjestämisen idean perinne tullut tiensä päähän. Minkä väriset liput seuraavaksi eristetään kulkueesta, vihreät vai oranssiset? Yhteinen vappumarssi kuuluu mielestäni kaikille, lipun väristä huolimatta. Yhteinen Vappumarssi Helsingissä on aina ollut rauhallinen ja sen eristäminen eri lohkohin vain kannustaa ihmisiä olemaan häiritsijöinä. Kun puhutaan paikallisjärjestön puheenjohtajasta eli eristyksen päättäjästä Simo Utriaisesta, niin puhutaan ihan eri asiasta kuin SAK:sta tai sen hallituksen tekemistä päätöksistä, onneksi. Jarmo Harmaala SAK:n Helsingin Paikallisjärjestön entinen taloudenhoitaja Helsingin yhteisen Vapputoimikunnan ensimmäinen taloudenhoitaja ja yhteisen Vappujuhlan idean esittäjä VITOSEN JÄSEN! Teemme ammattiosastolle sähköpostiin jäsenryhmän jolle tiedotetaan lähes reaaliajassa osaston tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Osaston lehden ja liiton lehden kautta tiedotus on joissain tapauksissa liian hidasta ja kirjeiden lähettäminen kallista ja paljon työtä vaativaa. Sähköposti on nykyisin lähes kaikilla käytössä ja on järkevää hyödyntää tätä enemmän myös osaston tiedottamisessa. Jos haluat tietoja sähköpostiin, laita sähköpostiosoitteesi ammattiosastoon os. 5@sci.fi ja viestin aiheeksi ryhmäpostiin. Selvyydeksi vielä, että tähän postiin tulee vain Metalli Vitosen jäseniä. Kenenkään posti ei tule täyttymään osaston viestien takia, sillä niitä ei lähetetä päivittäin, vaan ainoastaan silloin kun on asiaa. Saariniemenkatu 4, Helsinki Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: sähköposti: kari.pekkarinen@sci.fi Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani puh: toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo ja , keskiviikkona suljettu. Arkipyhien aattona klo asti. sähköposti: 5@sci.fi Metalli Vitosen facebooksivut Osastollemme on avattu facebooksivut. Kirjaudu facebookkiin ja hae Helsingin Metallityöväen ammattiosastoa ja tykkää sivuista, jotta saat sivujen syötteet. Sivuilta löydät ajankohtaisten uutisten lisäksi kokouksiemme ajankohdat ja paikat.
3 Ahneuden ilmapiirin jatkumista ei saa hyväksyä 3 Kari Uotila on pitkäaikainen kansanedustaja ja vielä nykyäänkin liiton jäsen. Uotila on Vasemmiston eurovaaliehdokkaana numerolla 149 Valitsemme pian vaaleilla jäsenet Euroopan parlamenttiin. EU oli alkujaan, ja on edelleen, rauhanprojekti. Unionin myötä meillä on vakaa poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö. Tämä vakaus syntyy oikeudenmukaisuudesta. Siksi tarvitsemme sosiaalisempaa Eurooppaa, jossa kansalaisten vapaus on pääoman vapautta tärkeämpää. Sosiaalisemman Euroopan pohjaa murentavat verokilpailu ja veronkierto. Aggressiivisessa verosuunnittelussa ja veroparatiisien käytössä voittajia ovat yleensä suuryritykset ja häviäjiä pienet yritykset, joilla ei ole käytössään samanlaisia keinoja verojen minimoimiseksi. Veronkierrosta, harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta kärsii kaikkien rehellisten yritysten lisäksi koko EU. Veroparatiiseille ja harmaalle taloudelle on tehtävä loppu, ja unionin alueelle on säädettävä vähimmäisveroasteet verokilpailun lopettamiseksi. EU:n sisämarkkinoiden tarkoitus ei voi olla myöskään se, että kilpaillaan siitä, kuka kehtaa tarjota heikoimmat palkat ja työehdot. Alipalkkaus on kiellettävä ja unioniin on säädettävä minimipalkka ja minimityöehdot. Eurokriisissä ovat pärjänneet parhaiten ne unionin maat, joissa on vahva julkinen sektori ja vahva sosiaaliturva. Vahvuutemme on hyvinvoiva ja koulutettu työvoima ja se, että pidämme huolta myös heikommista. Euroopan tieksi ulos kriisistä valittu tiukka talouskuri ei toimi. Ei ole oikein, että eurokriisin laskun maksavat kriisimaiden tavalliset pienituloiset ihmiset. Työttömyys ei poistu ja talous kohene köyhien toimeentuloa leikkaamalla, vaan luomalla uusia työpaikkoja ja vahvistamalla pienituloisten kulutuskysyntää. Sama pätee Suomessakin. Taantuma ei hellitä sillä, että köyhiltä leikataan. Päinvastoin. Esimerkiksi työeläkkeiden leikkauksessa ei ole järjen häivää, vaan se heikentää valtiontaloutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, kun eläkkeistä maksettavat verotulot jäävät ennakoitua pienemmäksi. Indeksien leikkaaminen heikentää ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Se alentaa enemmän verotuloja, kuin tuo säästöä julkisiin menoihin. Valtion menot vähenevät indeksileikkauksella ensi vuonna vain noin 68 miljoonaa euroa, mutta valtio menettää vähintään saman summan ansiotuloveroja ja Kelan maksutuloja sekä ostovoiman leikkautuessa kulutusveroja. Hakiessaan säästöjä hallitus käy kovalla kädellä tavallisen työssä käyvän lapsiperheen kukkarolle. Lapsilisän leikkaamisen lisäksi työssäkäyviin lapsiperheisiin kohdistuvat muun muassa polttoaineveron sekä kiinteistöveron nosto ja työmatkakulujen verovähennyksen leikkaaminen. Yksittäisistä sopeutustoimista osuu työssäkäyviin lapsiperheisiin niin moni, että kokonaisuus on vuositasolla kohtuuton. Perusturvan leikkaaminen on paitsi epäoikeudenmukaista myös vahingollista taloudelle ja työllisyydelle. Palkansaajat ovat kantaneet vastuuta maan taloudesta ja kilpailukyvystä taipumalla erityisen maltillisiin palkankorotuksiin. Samalla duunarit ovat turhaan odottaneet yhteisöveron laskun perusteena käytettyä investointien ja työllisyyden paranemista. Onneksi nyt on saatu myönteisiä uutisia metsäteollisuuden osalta, mutta silti edelleen pääomapiirit ovat jatkaneet myös osinkojen jakoa, YT -neuvotteluja ja porukan potkimista työttömyyskortistoon. Tässä tilanteessa on väärin, että hallitus leikkaa myös työttömiltä. Ei ole ihme, että palkansaajat ovat pettyneitä. Saattaa olla, että näillä tavallisiin duunariperheisiin ja työttömiin kohdistuvilla leikkauksilla on vaikutusta myös työmarkkinatilanteeseen ja käynnissä oleviin eläkeneuvotteluihin. Kun leikkausten päälle lisätään ostovoimaa kaventavat veronkiristykset, on kielteinen kokonaisvaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen todella raju. Näin laajamittainen leikkaaminen ja kiristäminen voi lisätä työttömyyttä alustavan arvion mukaan jopa henkilöllä. Tämä on täysin väärä suunta. Emme saa hyväksyä eriarvoisuuden kasvua ja ahneuden ilmapiirin jatkumista. Tarvitsemme politiikan muutosta niin Suomessa kuin Euroopassakin meillä on mahdollisuus kääntää politiikan suunta. Gallupit kertovat vasemmiston kannatuksen nousua ja ennakoivat vasemmistolle voittoa. Käykää äänestämässä ja antakaa äänenne oikeudenmukaisemmalle Euroopalle! Kari Uotila METALLIALAN DUUNARIEN PALKKOJEN MUUTOS EURON AIKANA Pyysimme Metalliliiton tutkimusosastolta tilastoa n keskimääräisten palkkojen kehityksestä euroajalta ja vastaavalta ajalta sopimuskorotusten määrää vuosittain. Tässä saamamme tilasto ja kommentit siihen. vuosi/neljännes tuntiansio nimellismuutos % sopimuskorotus % liukuma% 2002 / IV ,6 2,1 1, / IV ,5 2,7 0, / IV ,5 2,2 1, / IV , , / IV ,6 1,9 0, / IV ,2 4,3 0, / IV ,0 4,1 0, / IV ,2 0,3-0, / IV ,6 1,5 1, / IV ,4 2,4 0, / IV ,6 1,3 1, / II ,1 1,9 1,3 Tutkimusosaston kommentit tilastoon. Tilasto ei ota huomioon rakennemuutoksia, esim. Nokian vaikutusta kun se aluksi palkkasi keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti alentavasti keskiarvoon) ja sitten alkoi irtisanomaan keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti keskiarvoa nostaen). Viimeinen vuosi (2013) ei ole verrannollinen muihin vuosiin, sillä siinä verrataan kehitystä 2012 toinen neljännes 2013 toinen neljännes. Siksi palkka sentteinä laskee 2012 neljännestä neljänneksestä, mutta nousi kuitenkin 2,1% edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Loppuvuona tulee aina erillisiä eriä, jotka nostavat palkkaa. Alkuvuonna ja loppuvuonna on ollut eri korotusprosentteja voimassa. Tämä on otettu huomioon vuoden sopimuskorotusprosenttia laskettaessa, joka on siis jonkinnäköinen keskiarvo. Senttimääräisinä sovitut korotukset on muutettu prosenteiksi keskimääräisestä tuntipalkasta. Luvut eivät ota huomioon inflaatiota.
4 4 Duunarit kriisissä koko Euroopassa Euron jäsenmaiden keskinäinen kilpailu on rakenteellinen ongelma, koska maat on sidottu yhteen yhteisvaluutalla. Kilpailukyvyllä kilpailemisessa ei ole muita voittajia kuin Saksa. Häviäjiä ovat duunarit sekä Suomessa, Saksassa että muualla Euroopassa. Muutama vuosi euron käyttöönoton jälkeen, Saksan demarit toteuttivat Hartz IVtyöreformin. Käytännössä se tarkoitti matalapalkkatyön lisäämistä, työehtojen heikentämistä ja hyvin maltillisia palkankorotuksia. Vuosien mittaan tämä on tarkoittanut kaksien työmarkkinoiden syntyä. Tällä hetkellä Saksassa on Euroopan toiseksi suurin matalapalkkasektori, ja yksi neljästä saksalaisesta työskentelee matalapalkka-alalla. Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Hän on Vasemmistoliiton ehdokkaana Euroopan parlamenttiin N:o 134 Julkinen keskustelu Euroopan talouskriisistä pyörii lähinnä makrotaloudessa. Kun poliitikot puhuvat julkisesta sektorista, velkaantumisesta, rahaliitosta ja luottoluokittajista he hämärtävät tavallisen palkansaajan aseman, vaikka duunareiden ja työmarkkinoiden roolit kriisissä ovat aivan keskeisiä. Tavallisen palkansaajan aseman heikentäminen ei ole ainoastaan ollut kriisin seuraus, vaan myös sen syntyyn vaikuttava tekijä. Työtä tekevien köyhyys on Saksassa lisääntynyt kun palkat ovat polkeneet paikoillaan ja yhä useampi joutuu, työpaikasta huolimatta, nostamaan sosiaaliturvaa pärjätäkseen. Yritysten voitot ja rikkaimpien ansio- ja pääomatulot ovat kasvaneet nopeammin kuin maan talouskasvu. Työmarkkinapolitiikan ja rikkaiden verohelpotusten yhteisvaikutuksena myös tuloerot kasvoivat. Seurauksena Saksan talouden painopiste siirtyi kotimaan kulutuksesta säästämiseen, ulkomaalaisiin investointeihin ja vientiteollisuuteen. Tämä tarkoitti pysyviä epätasapainoja rahaliiton sisällä. Saksan jatkuvat kauppataseylijäämät, tarkoittivat muille euromaille pysyviä alijäämiä. Euromaiden keskinäinen kauppa on nollasummapeliä, jossa kaikki eivät voi viedä enemmän kuin tuovat. Kun Saksan vienti ylitti tuonnin, tarkoitti tämä päinvastaista tilannetta monissa muissa euromaissa. Saksalaisten säästöt ohjautuivat pankkien kautta markkinoille halvaksi lainarahaksi, jolla sitten rahoitettiin esimerkiksi Irlannin ja Espanjan kriisiin sysänneet kiinteistökuplat. Kuplien puhjettua ja kriisivaltioiden jouduttua rahoitusvaikeuksiin euroeliitti teki kohtalokkaan linjanvedon. Mailta edellytettiin ehtoina pankkituelle ankaria vyönkiristyksiä, eli yksityistämisiä ja rajuja leikkauksia. Talouskuripolitiikka pahensi kriisimaiden taloudellisia vaikeuksia ja johti Euroopan unionin ennennäkemättömään työttömyyskriisiin. Koko EU:ssa työttömyysaste on noin 12 %, mutta Espanjassa ja Kreikassa puhutaan noin %:sta. Useampi kuin joka toinen nuori on siellä ilman työpaikkaa. Talouskuripolitiikan kautta palkansaajat ja keskiluokka Etelä-Euroopassa laitettiin maksajiksi kriisistä, jota he eivät aiheuttaneet. Työttömyyskriisin lisäksi eurokriisi on myös kasvattanut työelämän epävarmuutta ja heikentänyt sen laatua. Palkkaalen lisäksi myös työehtoihin ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiin on puututtu. Euroopan ammattiliittojen tutkimusinstituutin mukaan muun muassa sopiminen työehtosopimuksia matalammista palkoista, nuorten matalapalkkatyö, työttömyyskorvauskäytäntöjen heikentäminen, lainsäädännön höllentäminen epätyypillisten työsuhteiden osalta sekä työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon heikentyminen ovat kaikki yleistyneet. Pankkikriisin lisäksi myös duunarit ovat kriisissä Euroopassa. Myös Suomen maltillinen palkkapolitiikka on osa samaa talouskuria. Vaihtoehtona talouskurille on rakennettava politiikkaa, joka turvaa työntekijöiden ostovoiman. EU-vaaleissa päätetään muun muassa siitä, annammeko virheellisen ja työttömyyttä lisäävän politiikan jatkua. Halutaanko, että työttömyys on niin suurta, että se ylläpitää matalapalkkasopimuksia? Vai halutaanko sen sijaan, että investoimme työpaikkoihin, korjaamme euron valuviat ja tasoitamme tuloeroja. Sitä minä ainakin haluan. Li Andersson Faruk Abu Taher Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 133 Ikä: 33 vuotta Kotipaikka: Kotka Kielitaito: Äidinkieli bangla, suomi, englanti, kreikka Ammatti ja työura: Metallityöntekijä, Bc Business Management Mitä teen mielelläni: Seuraan urheilua, etenkin krikettiä ja vietän aikaa perheen kanssa Mitä muuttaisin Eu;ssa: Edistäisin tasa-arvoa kaikkien Euroopassa asuvien kesken ja vaikuttaisin siihen, että euromaiden velat sovitellaan ja järjestellään uudelleen Kotkalainen Faruk haluaa europarlamentissa vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Eurooppa ei syrji omia eikä muiden maiden kansalaisia. Noin kuusi vuotta sitten Faruk tuli Bangladeshistä, Fenin kaupungista Suomeen. Faruk ja hänen suomalainen vaimonsa asuvat Kotkassa. Nykyisin Faruk työskentelee alan yrityksessä kokoonpanopuolella. Bangladeshissä hän kuitenkin sai liikkeenjohdon korkeakoulutuksen ja hänellä on Bachelor-tutkinto business managementistä. Farukin käsissä pysyvät työkalut. Hän kuuluu Metallityöväen liittoon ja tuntee suomalaista työelämää maahan muuttaneen nuoren miehen näkökulmasta. Pentti Tiusanen kirurgi entinen kansanedustaja Jutun lähdeaineisto: Vasemmistoliiton eurovaalilehti
5 5 Ihmisen Eurooppa yhteisvastuu ei tunne rajoja Miksi äänestää EU-vaaleissa? Siksi, että Euroopan parlamentissa tehdään meitä koskevia päätöksiä. Miksi sitten olemme EU:n jäseniä? Siksi, että on monia meitä suomalaisia koskevia ongelmia, joita eduskunta ei kykene ratkaisemaan. Miksi? Siksi, että ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja. Europarlamentaarikkona hakisin finanssikriisiin ratkaisuja ihmisten, en markkinoiden ehdoilla. On selvää, että kukin vastaa veloistaan, mutta eurokriisissä maksajiksi on laitettava siihen syylliset. Sijoittajilla ja pankeilla on vastuunsa. Salaiset tilit on avattava ja veroparatiisit on kitkettävä. Niiden vuoksi tämän päivän Suomessa on verojärjestelmä, jossa rikkaimmilla on pienimmät verot. Kimmo Kiljunen on ulkoministerin erityisavustaja. Kiljunen on Sosialidemokraattien ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa N:o 237 Vihdoin myös rahan ja arvopapereiden kaupalle on säädettävä välillinen vero. Maksetaanhan ALV:a kaikessa muussa kaupankäynnissä. Rahamarkkinavero toisi lisätuloja valtion kassaan, mutta ennen kaikkea se loisi valvonnan finanssimarkkinoille. Nämä kaikki ovat tavoitteita, joihin eduskunnan valta ei yletä. Siksi tarvitaan EU:ta ja demareista sinne suurin puolue. EU:ssa on tehty paljon turhaa lainsäädäntöä, mutta EUnormien purkua ei pidä aloittaa työsuojeludirektiiveistä, kuten porvarit ehdottavat. Yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla on työntekijöiden oikeudet varmistettava. Suuri ongelma on ulkomaisen työvoiman kohtelu. Heillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kotimaisella työvoimalla. Näin halpatyön riisto saadaan kuriin, rehelliset yrittäjät pidetään kilpailukykyisinä eikä työehtosopimuksiamme murenneta. Vierasvihaa ei tässä tarvita. Ulkomainen työntekijä on ihminen hänkin. Julkiset hyvinvointipalvelut on turvattava myös EU-Suomessa. Eivät sisämarkkinoiden kilpailusäännöt pakota ulkoistamaan ja kilpailuttamaan kunnallisia palvelujamme. Itse me sen teemme, kun yhtiöitämme ja liikelaitoistamme niitä. Jos markkinoiden annetaan ratkaista, niin rikkaan terveys on arvokkaampi kuin köyhän. Sellaista Suomea minä en halua. Kimmo Kiljunen Kohti työn Eurooppaa Nasima Razmyar Sosialidemokraattien eurovaaliehdokas N:o 246 Mitä yhteistä on kurkuilla, tervatuilla veneillä ja muovikasseilla? Kaikkia näistä on käytetty esimerkkeinä tilanteista, joissa EU sotkeutuu tarpeettomasti vähäisiin asioihin. Kaikille on kuitenkin yhteistä myös se, että vaikka ne vaikuttavat ensin ärsyttäviltä pikkuasioilta, ne kertovat myös jotakin siitä, missä asioissa EU:lla on valtaa toimia. Euroopan Unioni on saanut alkunsa puhtaana talousyhteisönä ja edelleen sen keskeisimmät tehtävät liittyvät eurooppalaisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset markkinat tarvitsevat yhteisiä sääntöjä varsinkin isoissa asioissa kuten maataloustukien maksamisessa, mutta joskus myös pienemmissä. Suurempi ongelma näkyykin siinä, mistä asioista EU:ssa ei ole päätetty joko siksi, ettei sillä ole toimivaltaa tai siksi, että osa jäsenmaista ei ole halunnut. Monet näistä asioista liittyvät tavalla tai toisella työhön. Aivan liian usein vaikkapa työntekijöiden oikeus kunnol- liseen palkkaan tai työehtosopimusten asema työpaikoilla ovat olleet uhattuina sen takia, että EU-oikeistovetoisen komission aikana lainsäädäntö työelämästä on ollut vähäistä ja säädöksiä on tulkittu jatkuvasti vain ja ainoastaan vapaan kilpailun ja sisämarkkinoiden toimivuuden ehdoilla. Juuri työelämässä EU:lta onkin voitava vaatia paljon enemmän. Tarvitaan uusi työaikadirektiivi, jonka nojalla voidaan turvata sekä oikeus riittävään lepoon että oikeus sen mittaiseen työaikaan jonka palkalla voi aidosti tulla toimeen. Tarvitaan EU:n laajuinen työsuojeluohjelma. Työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös EU-tasoinen ammattiliittojen kanneoikeus. Kaiken kaikkiaan työ on asia, joka on otettava EU:n erityissuojelukseen - samalla tavoin kuin sisämarkkinat jo ovat. Tämä koskee työssä olevien oikeuksien puolustamisen ohella myös työttömyyden torjuntaa. Tällä hetkellä joissakin EU:n jäsen- maissa jopa puolet nuorista on työttömänä. Tilanne on pahin Kreikassa ja Espanjassa, mutta muuallakaan ei nuorten tilanne ole hyvä. Suomi on ollut edelläkävijä nuorisotakuun toteuttamisessa. Tarkoitus on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. EU-tasolla vastaavanlaista nuorisotakuuta on toteutettu vuoden verran. Eurooppalaisen nuorisotakuun toteutuminen vaatii panostuksia etenkin jäsenmailta: esimerkiksi lisää voimavaroja työvoimaviranomaisille ja ennen kaikkea lisää paikkoja laadukkaaseen koulutukseen. Tämä kaikki tarkoittaa rahaa, mutta nuorten työllistäminen on lopultakin nähtävä investointina, joka maksaa itsensä takaisin Euroopalle lisääntyneiden verotulojen ja pienempien sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Toivon, että tulevaisuudessa Euroopan Unionia ei muisteta ensisijaisesti kurkkujen mittailijana vaan eurooppalaisen ja suomalaisen työn puolustajana. Olin 5-vuotias lähtiessämme Afganistanista vuonna 1989, kun isäni siirtyi diplomaatiksi Moskovaan. Vuonna 1992 vallanvaihto Afganistanissa mullisti elämämme: alkoi uusi verinen sota ja pakenimme Suomeen. Lukion jälkeen työskentelin afgaanipakolaisten parissa Tanskassa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n leivissä. Suomeen palattuani työskentelin Mannerheimin lastensuojeluliitossa kunniaväkivaltaan liittyvässä hankkeessa. Viisi vuotta sitten aloitin Monika-Naiset -liitossa Monikulttuurisen Voimavarakeskuksen asiakasohjaajana. Tämän tehtävän jälkeen toimin MoniNaiset Talo -hankkeen projektipäällikkönä tukien maahanmuuttajanaisten pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja tapoihin. Nykyisin toimin MonikaNaisten -liiton puheenjohtajana. Eduskuntavaalien jälkeen olen toiminut vuoden verran Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana ja viimeiset vuodet SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Olen onnellinen siitä, että olen päässyt näin toteuttamaan nuoruuden haaveitani poliittiseen toimintaan osallistumisesta.
6 6 Työntekijän ääni ratkaisee Janne Laulumaa on sosialidemokraatien ehdokas Euroopan parlamenttivaaleissa N:o Raision kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - SAK:n Varsinais Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja - Metalliliiton liittovaltuuston jäsen - elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies - aviopuoliso, neljän lapsen isä Eurooppalaiset työmarkkinat tuovat eurovaaliehdokas Janne Laulumaalle leivän pöytään, joka päivä. Teollinen työ Suomessa ja Euroopassa on edelleen merkittävä hyvinvoinnin lähde. Tästä syystä pääluottamusmiehenä toimiva Janne Laulumaa puhuu EU-vaalikampanjassaan työn ja työläisten arkeen vaikuttavista asioista. + On tärkeää, että jokainen meistä ymmärtää, ettei EU:ssa tehdyt päätökset ole yhdentekeviä meille suomalaisille. Tällä hetkellä EU:ssa toimivat oikeistoryhmät Barroson johdolla haluavat karsia työlainsäädäntöä. He haluavat heikentää työsuojelua ja vähentää työnantajien vastuuta työntekijöiden sairauslomista ja työtapaturmista. Lisäksi yhteistoiminnan edellytyksiä halutaan heikentää, he eivät näe tarpeelliseksi työntekijöiden tiedotusta ja kuulemista heitä koskevissa asioissa. + Jos valtasuhteet eivät Euroopan Unionissa nyt tulevissa vaaleissa muutu, tulevat nämä heikennykset pian myös suomalaiseen keskusteluun, jolloin ne koskettavat jokaista palkansaajaa, Laulumaa muistuttaa. Eurooppaan uusi suunta Euroopan talouden kehitys on tällä hetkellä melko heikoissa kantimissa. Seuraukset eivät kuitenkaan saa osua kaikista kipeimmin tavallisen ihmisen arkeen. Laulumaa peräänkuuluttaa Eurooppaa, jossa ihmisten ääni ja näkemykset ovat ensisijalla. + Suomi tarvitsee Euroopan Unionia. Mahdollisuudet kasvuun ja kilpailukykyyn tulee eurooppalaisesta yhteistyöstä. Tästä syystä on ensiarvoista tehdä parlamentissa ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään oikeudenmukaisesti, ei niin että heikoimmassa asemassa olevia lyödään entistä enemmän. + Koko EU:n alueella tarvitaan kattava työllisyysohjelma, koska työ on tärkein avain vaikeuksista noustessa. + Työttömyyden kasvu tulee saada taittumaan. Näin autamme parhaiten esimerkiksi perheitä, joille heikko talous tuo suuria ongelmia. + Euroopan Unioni on ihmisiä varten. Se ei ole suuryrityksille suunniteltu rahasampo ahnetta voitontavoittelua varten tai parhaiten toimeentulevien rikkauksia varten, Laulumaa painottaa. + Demokratia on EU:n tärkein arvo, ihmisten ääni tulee Laulumaan mukaan saada kuuluviin Euroopan Unionissa vahvemmin. + On tärkeää muistaa, että Euroopan unioni on rauhan unioni. Näinä aikoina, joita nyt elämme Euroopassa ja esimerkiksi Ukrainan kriisiä seuratessa, rauhan merkitystä on korostettava entisestään. + Euroopan tulee toimia ihmisten ehdoilla. Oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja tasavertaisuuden tulee toteutua kaikilla EU:n päätöksenteon tasoilla. Laulumaan tavoitteita: + Työn tekemisen minimiehdot, kuten palkka ja kohtuulliset työajat, tulee turvata jokaiselle työntekijälle. + Työlainsäädäntöä on kehitettävä ensisijaisesti suojaamaan työntekijöitä, ei edistämään yritysten kilpailukykyä. + Jokainen työtapaturma on liikaa. Jokaisella Euroopan Unionin alueella työskentelevällä tulee olla oikeus turvalliseen työympäristöön. + Harmaan talouden valvonnan työkalut kuntoon, ammattiliitoille kattava kanneoikeus. + Veroparatiisit ja korruptio kuriin. + Sosiaaliturvan tulee toteutua jokaiselle EU:kansalaiselle. Mitkä asiat pitää päättää Euroopan unionissa? Demokratian peruslähtökohta on, että kaikki asianosaiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostukseen. Silloin kun joku asia koskee kaikkia, siitä pitää päättää yhteisesti. Tästä ideasta voidaan johtaa ensinnäkin läheisyysperiaate: kaikki asiat on pyrittävä keskustelemaan ja päättämään niin alhaisella tasolla kuin mahdollista, jotta kansalaisten autonomia ja itsemäärääminen voisi toteutua parhaimmalla tavalla. Ihmisillä on käytännöllistä tietoa, joka helposti häviää suuren valmistelukoneiston rattaisiin, ja tuloksena on kaikenlaisia järjettömyyksiä. Toinen näkökohta on kuitenkin funktionaalisuus, eli minkälainen yhteisjärjestely toimii, mikä puolestaan ei toimi? Eurooppa muodostaa erityisen keskinäisriippuvan osan yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa. Nykymuotoisen EU:n taloushallinta perustuu sellaisilla talousopeille, jotka yksinkertaisesti eivät toimi. Maastricht-sopimuksen velkakriteerit ja niiden viimeaikaiset tiukennukset tarkoittavat budjettikuria: valtaa siirretään kansallisilta parlamenteilta komissiolle ja muille epädemokraattisille EU-elimille. Kaikki ne pyrkivät tiukentamaan euromaiden budjettien valvontaa ja talouskuria, jotta alijäämistä päästäisiin eroon ja velkaosuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen vähennettyä alle Maastrichtin sopimuksessa asetetun 60% rajan. Budjettikurisopimuksella ja muilla vastaavilla järjestelyillä EU-maat ovat sitoutuneet eräänlaiseen kehysbudjetointijärjestelyyn, jota johdetaan komissiosta käsin. Alhaisen talouskasvun olosuhteissa kurilinjaukset tarkoittavat väistämättä deflationaarista eli supistavaa talouspolitiikkaa, mikä edelleen heikentää kasvua ja siten myös valtioiden velanmaksukykyä. Minusta on kaikki syy vastustaa vallan siirtämistä EU:lle myös kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa vaikka asianosaisuus sinänsä puhuisikin yhteisten instituutioiden puolesta, niin ehdotetut ratkaisut vain pahentavat ongelmaa. Budjettikuri ei ole sen enempää demokraattista kuin toimivaakaan. Kun mietitään vaihtoehtoja, kysymys kuuluu: millaiset mekanismit ja instituutiot olisivat tässä tilanteessa tehokkaita ja laajemmassa normatiivisessa mielessä myös oikeutettuja? Selvästikin tarvitaan aktiivista yhteiseurooppalaista talouspolitiikkaa. On joitakin toimenpiteitä, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa pikaisestikin. On mahdollista käyttää joitain heikosti hyödynnettyjä ja olemassa olevia EU-resursseja ja muuttaa lainausmekanismeja koko EU:n tasolla. Tosin summat eivät olisi kovin mittavia tällaisessa tapauksessa. Eräät ylijäämämaat ja korkean luottoluokituksen maat voivat kasvattaa kotimaista kysyntää. Etenkin Saksa voisi tällä tavalla auttaa EU:ta toipumaan lamasta. Mutta nämäkin toimenpiteet vaatisivat kriisin vallitsevan kehikon uudelleenmuotoilua. Euroopan keskuspankin kesällä 2012 perustama suorien ostojen OMT-ohjelma on onnistunut rauhoittamaan velkakirjamarkkinat ainakin väliaikaisesti. Tämän ohjelman puitteissa EKP voi ostaa euroalueen jäsenvaltioiden liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja itsenäisillä jälkimarkkinoilla, mutta ehtona on kyseisten maiden sitoutuminen tiukkoihin rakenteellisiin sopeutusohjelmiin. EKP on luvannut imeä kaiken markkinoilla olevan ylimääräisen likviditeetin, mutta
7 EU:n edeltäjä perustettiin sodan hävinneen Saksan vientikapitalistien projektiksi päästä kansainvälisille markkinoille amerikkalaisten pankkiirien tuella. Muutamat valtiot yksityistivät EU:n edeltäjälle suuryritysten laajan toimintavapauden ns. sisämarkkinoilla. Järjestelyllä kavennettiin valtion roolia ja taisteltiin peitellysti ammattiyhdistysliikettä, avoimesti sosialismia vastaan. Sellaisena EU on säilynyt, vaikka nimi on muuttunut. EU:n päätöksentekojärjestelmästä tuli syntytavastaan johtuen hillittömän epädemokraattinen, amerikkalaisten pankkiirien hallitsema johtajavaltainen yhdistys, jolla paperilla on satoja miljoonia jäseniä, mutta näillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. EU:n arvoista puheen ollen, sille annettiin vain yksi perusarvo: vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi. Toki EU:lla on monia muita kauniita ulottuvuuksia ja tavoitteita, mutta ne eivät ole kilpailevia perusarvoja ja ristiriitatilanteissa ne häviävät perusarvolle aina. EU:n rahoittavat jäsenmaitten veronmaksajat, EU ei itse ota edes lainaa, vaan rahaa tarvitessaan pyytää sitä jäsenmailta. Suomikin on eurokriisin ratkaisuihin antanut parin vuoden aikana jo noin 2 miljardia euroa rahaa ja lisäksi noin 8 miljardin takaukset jäsenmaksujensa lisäksi. Vuotuinen Suomen bruttojäsenmaksu EU:lle alv- ja tulliverosiirtoineen on noin 2,5 miljardia euroa, josta EU jakaa suomalaisille maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille tukea noin miljardin vuodessa, joka kuitenkin on laskussa, kun EU:n köyhien uusien jäsenmaitten tuet syövät vanhojen maiden tukimahdollisuudet. Suomen veronmaksajat siis ensin maksavat vuosittain noin 2,5 miljardia EU:lle. Lisäksi jäsenyyden välilliset kustannukset ovat vuodessa vähintään 2 miljardia. Mitä Suomi huikealla jäsenmaksullaan saa? Suomi joutuu vuosittain itse lainaamaan yksityispankeilta satoja miljoonia euroja ja esittää ensi vuodelle valtion palvelujen leikkauksia ja veronkorotuksia 1,5 miljardia ja seuraavina vuosina samoin 2-3 miljardia/v selviytyäkseen EU:n jäsenmaksuista. Suomen vienti EU-alueelle on jo vuosia ollut sieltä tuontia pienempää, joten kokonaishyötyä ei suomalaisyrityksillekään enää ole ollut. Suomi saa jatkuvia EU:n yhtenäistämistoimenpiteitä, 7 EU kallis pääsylippu sotimaan! joilla suomalaisten elintasoa alennetaan köyhempien jäsenmaitten suuntaan, saa vastaanottaa kasvavan määrän ulkomaalaisia, jotka osin lisäävät maamme sosiaalimenoja, EU:n perusarvon vapaa kilpailu vie Suomesta koko ajan joukkomitassa työpaikkoja, eikä julkinen valta uskalla perustaa uusia, kun EU ajaa julkisen vallan roolin supistamista. Suomi saa EU:lta vaatimuksia kapitalistisen politiikan ajamisesta. EU:lla on yksi uutuustuote jäsenilleen; lisääntyvä mahdollisuus joutua sotaan ja sitä rahoittavaksi tahoksi, kun EU:n johto yrittää USA:n apurina jakaa Euroopan markkinoita uudelleen, vaikka sotaa Venäjää vastaan käyden. Ukraina tai Venäjä eivät ole EU:n jäseniä, miksi EU:n johto sekaantuu niiden kriiseihin, ei EU:lle ole annettu maailmanpoliisin tehtäviä. EU:n luonne on muuttunut militarismiin suuntautuvaksi, EU on aivan liian kallis Suomelle ja sen tulevaisuudelle eikä Suomi saa EU:lta vastiketta rahoilleen. Suomen on syytä hankkiutua eroon EU:sta ja sen sotahankkeista. Espoolainen varatuomari Arjo Suonperä on Euroopan parlamentin vaaleissa Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaana N:o 38 Arjo Suonperä Mitkä asiat pi... silti OMT muodostaa käytännössä lupauksen painaa rahaa, jotta jäsenvaltiot pysyvät maksukykyisinä ja niiden lainojen korkotaso alhaalla. EKP:n neuvosto voisi tarkistaa tarvittavien ehtojen tulkintaa ja siten sallia valtioiden kasvattaa kysyntää tosin silloin ristiriita EU:n perussopimusten kanssa olisi vieläkin ilmeisempi. Toimivat yhteisjärjestelyt edellyttävät siis uusien talouspoliittisten instituutioiden rakentamista. Tämä tarkoittaa perussopimusten perustavaa remonttia ja laajempaa toimivaltaa EU:lle monissa asioissa. Keskuspankin mandaatti pitää muuttaa tukemaan työllisyyttä ja kasvua. Tarvitaan myös yhteistä finanssipolitiikkaa, mihin kuuluu nykyistä laajempia EU-budjetti ja unioniveroja. Tarvitaan investointiohjelma, minimi- ja maksimipalkka, yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, kansalaisten perusturva tai -tulo, ja koko joukko muita toimenpiteitä, jotka tekisivät unionista nykyistä solidaarisemman ja toimivamman kokonaisuuden. Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen, mutta vaikea toteuttaa. Itse muutosprosessin täytyy olla demokraattinen, se edellyttää vaaleja ja kansanäänestyksiä. Myös lopputuloksen täytyy olla demokraattinen. Jokaista valtaoikeutta pitää vastata demokraattisen osallistumisen ja tili- ja vastuuvelvollisuuden mekanismit. Esimerkiksi keskuspankkia voisi ohjata senaattiperiaatteen mukaisesti vaaleilla valittu pankkivaltuuskunta, johon kuuluisi jokaisesta euromaasta yhtä monta edustajaa. Yhtä tärkeää on myös korostaa, että vaikka unioni on demokratian näkökulmasta joskus liian iso yhteisö, niin se on samaan aikaan monissa suhteissa myös liian pieni kokonaisuus. Taloudellinen kehitys ja etenkin tehokkaan kokonaiskysynnän aikaansaaminen pitää nähdä myös globaalisti kaikkien toimijoiden ja kaikkien maiden näkökulmasta yhtaikaa. Tässä katsannossa EU on vain yksi maa muiden joukossa. Taistelu EU:n tulevaisuudesta on siis samalla kamppailua maailman talouspolitiikasta. Heikki Patomäki Kuka Heikki? Heikki Patomäki on Vasemmistoliiton ehdokkaana Eu:n parlamenttiin N:o 143 Koulut kävin Kuopiossa, yliopisto-opinnot aina valtiotieteen tohtorin tutkintoon asti tein Turussa. Nykyään olen maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Lapissa ja Turussa. Olen toiminut vakituisena professorina myös Australiassa ja Britanniassa sekä vierailevana professorina Japanissa. Olen ollut mukana perustamassa NIGDiä (Network Institute for Global Democratisation) ja kansainvälistä Attacia sekä toiminut näiden järjestöjen puheenjohtajana. Intoa pursunneen eduskuntavaalikampanjan 2011 aikana liityin Vasemmistoliittoon, jota pyrin kehittämään omaehtoisempaan ja demokraattisempaan suuntaan. Minut valittiin vasemmiston puoluehallitukseen kesällä 2013.
8 8 Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa! Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suurpääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu. Erno Välimäki on Metalliliiton jäsen Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 151 Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori Metallityöväen liiton hallituksen jäsen Lue lisää ajatuksistani nettisivuillani olevasta blogista tai facebookprofiilistani Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella. Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007 unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, flexicurity. Tämän linjan mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla liiallista työsuhdeturvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä amerikkalaismalliseen easy fire, easy hire ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on se, että yritysten uskotaan palkkaavan halukkaammin työvoimaa jos siitä pääsee tarvittaessa eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan. En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään työllisyyden paranemiseen, pikemminkin päinvastoin. Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin. Erno Välimäki Vitosen veteraanien syyskauden toiminta alkaa kokouksella maanantaina 8.9. klo ammattiosaston toimistolla. Sen jälkeen kokoukset kahden viikon välein maanantaisin klo Ahjo-lehdessä elokuussa tarkemmat tiedot. Poliisit vahtivat Työväen Vappumarssin osanottajia tiukin ottein, jopa lipputankoja takavarikoitiin. Marssia Hakaniemeen seurasi poliisiautojen kulkue. Vappujuhlan puhujina olivat Heikki Patomäki ja Nasima Razmyar Kevään kokoukset lopetettiin huhtikuussa. Kuva maaliskuulta, jolloin alustajana oli Li Andersson. Pöydän takana puheenjohtaja Erkki Hytönen ja sihteeri Kalevi Kupiainen.
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset
Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla
LisätiedotSäästämmekö itsemme hengiltä?
Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien
Lisätiedot23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38)
23. Yhteisvaluutta-alueet ja Euroopan rahaliitto (Mankiw&Taylor, Ch 38) 1. Euron synty 2. Yhteisvaluutan hyödyt ja kustannukset 3. Onko EU optimaalinen yhteisvaluutta-alue? 4. Yhteisvaluutta-alueet ja
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNollatuntisopimusten kieltäminen. Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja
Nollatuntisopimusten kieltäminen Heikki Pursiainen, VTT, toiminnanjohtaja 1 / 12 Johtopäätökset Nollatuntisopimusten kieltämisen vaikutukset ovat epäselviä talousteorian perusteella. Empiiristä tutkimusta
LisätiedotTaloudellisen tilanteen kehittyminen
#EURoad2Sibiu Taloudellisen tilanteen kehittyminen Toukokuu 219 KOHTI YHTENÄISEMPÄÄ, VAHVEMPAA JA DEMOKRAATTISEMPAA UNIONIA EU:n kunnianhimoinen työllisyyttä, kasvua ja investointeja koskeva ohjelma ja
LisätiedotVelkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?
Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012
LisätiedotKauppa vetovoimaisena työnantajana
Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %
LisätiedotLEKA 1/2014 Metalli 52:n jäsenlehti
LEKA 1/2014 Metalli 52:n jäsenlehti Rytöniemi kutsuu kesään! Tunnelmia talvitapahtumasta! Pääkirjoitus Kädessäsi on EU-Leka. Tällä kertaa Leka tarjoaa aimoannoksen EU-vaaliasiaa ja tietysti paikallista
LisätiedotPankkikriisit ja niiden ehkäiseminen
Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html
LisätiedotFinanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?
!" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A
LisätiedotVastaväitteiden purku materiaali
Vastaväitteiden purku materiaali Ymmärrä, vastaa, ohjaa Ja kun Kun vastaväitteet on purettu, niin; Odota vastausta viimeiseen kysymykseen ja kun saat vastauksen kyllä, niin silloin voit todeta hienoa!
LisätiedotYhteistyöllä vahva liitto
Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.
LisätiedotKultaan sijoittamisen pääperiaatteet
Kultaan sijoittamisen pääperiaatteet Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012 Sarkozyn mielestä
LisätiedotEUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 8.4.2009 KOM(2009) 169 lopullinen 2009/0053 (CNS) Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS järjestelystä keskipitkän ajan rahoitustuen myöntämiseksi jäsenvaltioiden maksutaseille
LisätiedotAnonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!
Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa
LisätiedotSuomen talous muuttuvassa Euroopassa
Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013
LisätiedotTiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ
Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo
LisätiedotLAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI
LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON SELVITYKSESTÄ EUROOPAN KOMISSION EHDOTUKSIIN TALOUS- JA RAHALIITON KEHITTÄMISEKSI Timo Miettinen, FT Eurooppa-tutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Presentation Name / Firstname
LisätiedotOnko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja
Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut
LisätiedotTalouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon
Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit
LisätiedotEUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009
EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA
LisätiedotTYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA
TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto
Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla
LisätiedotEU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO
EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta
LisätiedotDEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015
DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,
LisätiedotKauppasodan uhka. Hämeen kauppakamarin kevätkokous Johnny Åkerholm
Kauppasodan uhka Hämeen kauppakamarin kevätkokous 15.5.2018 Näyttää uhkaavalta Trumpilla yksi hyvä argumentti suhteessa Kiinaan: Immateriaalioikeudet Muuten heikot perustelut: Kauppaa ei pidä tarkastella
LisätiedotEuroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot
Euroopan talouden tulevaisuuden vaihtoehdot Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Mitkä vaihtoehdot ovat mahdottomia?
LisätiedotKuinka ratkaista eurokriisi?
Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty
LisätiedotTavoitteet
Tavoitteet 2018-2023 TERVETULOA UUDISTAJIEN JOUKKOON Teollisuusdemarit tarjoaa Teollisuusliiton jäsenille väylän parantaa työ- ja palkkaehtojaan ja laajemmin yhteiskunnallista asemaansa. Innostamme ihmisiä
LisätiedotVALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA. Pohdintaa ja skenaarioita: EU27
VALKOINEN KIRJA EUROOPAN TULEVAISUUDESTA Pohdintaa ja skenaarioita: EU27 1 Kun juhlimme Rooman sopimusten 60-vuotispäivää, 27 jäsenvaltion yhdentyneen Euroopan on aika luoda näkemys tulevaisuudestaan.
LisätiedotLausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.
Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM
LisätiedotVelkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011
Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen
Lisätiedotwww.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA
www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut
LisätiedotYhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä
Yhteiset arvot, yhteinen vastuu ja yhteinen hyvä ep2014 TIGT. MAKE AN Millaisen Euroopan sinä haluat? Toimi, osallistu ja vaikuta äänestä EU-vaaleissa! SUOMEN EV. LUT. KIRKKO EU-vaalit ovat tärkeät Toukokuun
LisätiedotGlobaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015
Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset
LisätiedotVerotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen
Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla
LisätiedotSuhdanne 2/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 19.09.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Euroalueen ja
LisätiedotSuhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa
LisätiedotGlobalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan. Teemaseminaari Aki Heiskanen
Globalisaation vaikutus päihdeasiakkaan asemaan Teemaseminaari 3.12.2007 Aki Heiskanen Samanlaiset muutokset Huolimatta kunkin maan hyvinvointipalveluiden kansallisista erityispiirteistä eri maissa on
LisätiedotAjankohtaista rahoitusmarkkinoilta
Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen
LisätiedotHE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018
HE 106/2017 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018 Talouden näkymät Hallituksen talousarvioesityksessä Suomen talouskasvun arvioidaan olevan tänä vuonna 2,9 prosenttia.
LisätiedotSuomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa
Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies
LisätiedotSuhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva
LisätiedotTalouden elpyminen pääsemässä vauhtiin
EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden
LisätiedotMiksi Saksa menestyy?
Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa
LisätiedotSUUNTA SUOMELLE SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA
SUUNTA SUOMELLE UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA SDP:N TALOUSPOLITIIKAN LINJA SDP:n talouspolitiikan kantava linja on kestävä, työllistävä kasvu. Kasvu on väline tavoiteltaessa eheää, oikeudenmukaista
LisätiedotRakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti
Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen
LisätiedotEU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA
EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten
LisätiedotAsumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa
Asumiseen perustuva sosiaaliturva kansainvälisissä tilanteissa Lainsäädäntöhanke Suomen asumiseen perustuvan sosiaaliturvan tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta rajat ylittävissä tilanteissa Julkaisija
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotHallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka
Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.
LisätiedotSuhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus
LisätiedotNUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA
NUORISOBAROMETRI : VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA Nuoret ovat aiempaa kiinnostuneempia politiikasta, mutta kiinnostus vaihtelee koulutustason mukaan. Nuorten yhteiskunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt
LisätiedotKevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?
Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotKansantalouden kuvioharjoitus
Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain
LisätiedotSilta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE
Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus
LisätiedotEDUSKUNTA EHDOKAS VAALIT ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI LEIMA POLIITTINEN KAMPANJOIDA
Lämmittely Selitä sana EDUSKUNTA EHDOKAS ÄÄNESTÄÄ VAALIUURNA VAALI- KUNTA- VALVO- KAMPANJA ÄÄNIOIKEUS OIKEUS VAALI JAISET KUNNAN- VELVOL- ÄÄNI- POLIITIKKO PUOLUE VALTUUSTO LISUUS OIKEUS Keskustellaan ÄÄNESTYS-
LisätiedotPoliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012
Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotJULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous)
JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) JULKINEN TALOUS (valtion ja kuntien talous) kasvoi jatkuvasti 80-luvun loppuun asti, 90-luvun lamavuosista alkaen pyritty supistamaan (yhä supistamispaineita)
LisätiedotKestävän talouden Suomi. Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen
Kestävän talouden Suomi Talouspolitiikan päämääränä on hyvinvoinnin lisääminen Kestävän talouden kivijalat Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää talouskasvua Korkea työllisyysaste Kestävä julkinen talous
LisätiedotVAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset
VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille
LisätiedotSuhdanne 1/2017. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY
Suhdanne 1/2017 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2017 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Vuosien 2017-2019 näkymät: tiivistelmä Maailmantaloudessa on noususuhdanne. Euroalueenkin kasvu pysyy
LisätiedotYleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:
Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat
LisätiedotSyksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja
Euroopan komissio - Lehdistötiedote Syksyn 2018 Eurobarometrin mukaan EU:sta vallitsee myönteinen mielikuva ennen Euroopan parlamentin vaaleja Bryssel 21. joulukuuta 2018 Tänään julkaistun uuden Eurobarometri-kyselyn
LisätiedotTalouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa. Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari
Talouspolitiikka ja työllisyys euron oloissa Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE Vapaus valita toisin -seminaari 9.5.2017 Esityksen sisältö Kaksi talousteoreettista näkemystä työllisyyteen, työttömyyteen
LisätiedotAy-liikkeen Eurovaalitutkimus
Ay-liikkeen Eurovaalitutkimus Esitys lehdistötilaisuuteen Ravintola Pääposti 5.5.2014 Luottamuksellinen Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti ammattiliittojen jäsenten parissa tutkimuksen Europarlamenttivaaleihin
LisätiedotTURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU
TURVATTU TYÖ ON KAIKKIEN ETU JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin JHL:n TAVOITTEITA Euroopan parlamentin vaaleihin EU-VAALIT 26.5.2019 ennakkoäänestys 15.-21.5.2019 MISTÄ EU PÄÄTTÄÄ? Euroopan
LisätiedotTalouden tila. Markus Lahtinen
Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous
LisätiedotMaahanmuuttajien integroituminen Suomeen
Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0047/13. Tarkistus. Sophie Montel, Mireille D Ornano, Florian Philippot EFDD-ryhmän puolesta
7.3.2018 A8-0047/13 13 Johdanto-osan G kappale G. toteaa, että kohentunut taloustilanne tarjoaa mahdollisuuksia kunnianhimoisten ja sosiaalisesti tasapainoisten rakenneuudistusten toteuttamiseen ja erityisesti
LisätiedotKetkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies
Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa
Lisätiedotyhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto
Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta
LisätiedotEUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU
EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN
LisätiedotYHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET
YHTEISKUNTAOPPI 9. LUOKKA: POLITIIKKA JA PUOLUEET Tapio Manni Saarnilaakson koulu Espoo tapio.manni@gmail.com Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. Politiikka on yhteisten
LisätiedotTTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto
TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,
LisätiedotHaastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008
Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus
LisätiedotMaailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien
LisätiedotEkonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun
Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa
LisätiedotYrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa
LisätiedotVasemmistoliiton perustava kokous
VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton
LisätiedotTYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä
TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut
LisätiedotRakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa
Rakennetaan älykästä ja avointa Eurooppaa EU:n merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ulkomaankaupasta 2/3 EU-sisämarkkinoilla Työntekijöiden liikkuminen vaivatonta Sijoituskannasta 80 % EU-maissa Neuvotteluvoima
LisätiedotTalouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella
Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta
Lisätiedotkampanjaopas #kunnontyönpäivä
kampanjaopas #kunnontyönpäivä mistä on kyse? Kansainvälistä kunnon työn päivää juhlitaan 7.10. Satoja tapahtumia yli 60 eri maassa. Juhlimme onnistumisia sekä muistamme, että korjattavaa löytyy vielä niin
LisätiedotPerustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013
Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotRikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista
JARMO EDUSKUNTAAN! Rikoksiin syyllistyneitä tulee rangaista Valtiollinen ja taloudellinen itsenäisyys Vastustan keskittävää politiikkaa Järkevä maahanmuuttopolitiikka Kohtuullinen elintaso kuuluu kaikille
LisätiedotFiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut
Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotKansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp)
Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 (HE 134/2016 vp) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Henna Busk Pellervon taloustutkimus PTT 6.10.2016 Talouden näkymät PTT näkemys talous-
LisätiedotKansainvälinen rahoitusselvitysliitto
Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely
LisätiedotDemokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos
Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0009/55. Tarkistus. Marine Le Pen ENF-ryhmän puolesta
27.1.2016 A8-0009/55 55 Johdanto-osan A kappale A. toteaa, että TiSA-neuvotteluilla olisi tehostettava kansainvälistä sääntelyä, ei heikennettävä kansallista sääntelyä; A. toteaa, että TiSA-neuvotteluissa
LisätiedotYrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää
Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä
Lisätiedot3. Arvot luovat perustan
3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat
LisätiedotTyöhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita
Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien
LisätiedotAnne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava
eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.
Lisätiedot