Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti"

Transkriptio

1 Helsingin Metallityöväen ammattiosasto n:o 5:n jäsenlehti Toukokuu 2014 TYÖVÄEN VAPPUUN KUULUI PERINTEISEEN TAPAAN MYÖS VAPPUMARSSI AMMATTIOSASTON TOIMISTON AUKIOLOAJAT KESÄLLÄ: SULJETTU AVOINNA SULJETTU AVOINNA TAAS 7.8. ALKAEN.

2 2 Kari Pekkarinen Tulonjakopolitiikkaa Hallituksen kehysriihen päätökset johtivat Vasemmistoliiton eroon hallituksesta. Leikkausten kohdistaminen pieni- ja keskituloisille ajoi Vasemmiston pois hallituksesta, joka näytti olleen Kokoomuksen tavoitteenakin. Urpilaisen johtama Sdp hyväksyi leikkaukset, osa Sdp:n kansanedustajista varmaan vasten tahtoaan, mutta hyväksyi kuitenkin. Olisiko Rinteen johtama Sdp ne niellyt, jää arvoitukseksi. Viime lehdessä toivoin koko vasemmiston voivan jatkaa hallituksessa, koska SAK ja liitot ovat sitoneet itsensä pitkiin sopimuksiin ja työrauhaan. Hallitukselle jätetyt vapaat kädet johtivat, kuten pelättävissä oli, kehysriihessä tehtyihin leikkauksiin. Hallituksen vasemmisto ei yksin kyennyt pitämään työntekijöiden, lapsiperheiden tai työttömien puolta vaan porvarit sanelivat pääosin kehysriihen sisällön. Kamppailu tulonjaosta on niin kovaa, että puolustuksen - Ay-liikkeen virheet kostautuvat heti jäsenille. Eduskuntavaalien lähestyminen voi pelastaa työntekijät suuremmilta leikkauksilta hallituksen loppukaudella. Sekään ei ole kyllä varmaa, jos SAK ja liitot jatkavat hyssyttelevää hiljaiseloa. Työnantajat ovat väittäneet liian suurista palkankorotuksista johtuvaa kilpailukyvyn menetystä taantuman syyksi. Tässä lehdessä on Metalliliiton tilasto alan palkkojen kehityksestä eurossa olon ajalta. Euroon siirryttäessä n keskipalkka oli neljänneksen pienempi kuin viime vuonna. Hintojen nousu tällä yli kymmenen vuoden jaksolla on ollut monissa kohdin palkkojen nousua suurempi, varsinkin välttämättömien tarvikkeiden, kuten asumisen ja ruuan osalta. Pääkaupunkiseudulla asuminen on kallistunut vielä muuta maata enemmän. Tilasto palkkojen kehityksestä laittaa EK:n puheet niille kuuluvaan arvoonsa, tavoitteellisen propagandan joukkoon. Vahinko, että tuo propaganda ohjasi voimassaolevan sopimuksen sisällön. Palkkojen kehitystä, erityisesti sopimuskorotusten todellista tasoa ja merkitystä ansioiden kehittymisen osalta tullaan seuraavassa lehdessä selvittämään yksityiskohtaisemmin. Äänestetään EU-vaaleissa, vaikka sitten piruuttaan Ainoat ryhmät EU:n parlamentissa jotka tukevat työntekijöiden oikeuksia ja ay-liikettä ovat vasemmistolaisten puolueiden muodostamat. Suomesta näihin ryhmiin kuuluvat Sdp:n, Vasemmistoliiton ja Skp:n ehdokkaat, tietysti edellytyksenä on valituksi tuleminen. Tässä lehdessä esittelemme ehdokkaina olevat Metalliliiton jäsenet ja muutamia pääkaupunkiseudulla vaikuttavia ehdokkaita. Euroopan unioni vaikuttaa suomalaisten elämään paljon, ehkä liikaakin, ja näinkin pienessä ryhmässä ehdokkaita näkemykset EU:n tarpeellisuudesta tai sen kehittämisestä poikkeavat toisistaan. Useat, tai useimmat poliittiseen vasemmistoon kuuluvat ja myös puolueisiin kuulumattomat työläiset vastustivat aikanaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Sen äänestyksen EU:n vastustajat hävisivät niukasti ja olemme unionin jäseniä, halusimme tai emme. EU:n valtaa on kasvatettu kansallisvaltioiden tappioksi parin vuosikymmenen ajan ja nykyisin valtaosa Suomenkin lainsäädännöstä tulee Brysselistä, joka on EU:n pääpaikka. Ammattiyhdistysliike ja muut pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolustajat ovat ahtaalla EU:ssa, jonka perusta on ylikansallisten yritysten toiminnan tukeminen. Yritykset työntekijöiden työehtojen parantamiseksi EU:n tasolla ovat kaatuneet yritysten vapaan toiminnan jalkoihin. Valtaa EU:n sisällä pyritään lisäämään parlamentille, johon jäsenet valitaan tässä kuussa viideksi vuodeksi. Häviäjiä vallan uusjaossa ovat kansalliset hallitukset ja eduskunnat. Lyhyellä aikajaksolla EU:n muuttaminen, saati lopettaminen ei ole mahdollista, siis on pakko yrittää toimia sen sisällä. Suomesta EU:n parlamenttiin valitaan vain 13 meppiä. Se on pieni osuus parlamentin 751 mepin joukossa. Puoluekantansa mukaisesti valitut menevät parlamentin poliittisiin ryhmiin, suomalaisten ryhmää ei ole. Työntekijöiden puolella on nykyään EU:n mepeistä vain vähemmistö. Euroopassa vasemmiston kannatus on vaalien alla kuitenkin kasvanut ja oikeiston asema näyttää heikentyvän. Vain äänestämällä työläiset saavat nykyistä paremman EU-parlamentin ja siten vaarattomamman Euroopan unionin. Käydään äänestämässä. Hyvää kesää Metalli Vitosen jäsenille perheineen SEUTURYHMÄN AY-KOULU 2014 Opintojakso tiistaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena järjestämisen kampanjan työvälineet: Miten perustellaan henkilöille liittoon liittyminen ja toimintaan mukaan tuleminen. Luennoitsijana Mika Häkkinen Opintojakso torstaina Metallitalo kokoushuone 3 klo: Aiheena: Palkkaturva ja työttömyysturva. Luennoitsijoina Terho Ihalainen ja Juha Vierimaa. Opintojakso perjantaina Ravintolalaiva Wäiskin komentokannella. Aiheena eläkeuudistus. Luennoitsijana Katja Vierto SAK. Opintojakson jälkeen illanviettoa ruokineen. Saunakin lämpiää. Ilmoittautumiset seuturyhmän opintosihteeri Pentti Ruohoselle mennessä sähköpostiin TERVETULOA YHTEINEN VAPPUMARSSI Jos yksi osapuoli yhteisen vappumarssin järjestäjistä saa päättää minkä väriset liput / astalot eristetään mellakkapoliiseilla jatkossa, on yhteisen juhlan järjestämisen idean perinne tullut tiensä päähän. Minkä väriset liput seuraavaksi eristetään kulkueesta, vihreät vai oranssiset? Yhteinen vappumarssi kuuluu mielestäni kaikille, lipun väristä huolimatta. Yhteinen Vappumarssi Helsingissä on aina ollut rauhallinen ja sen eristäminen eri lohkohin vain kannustaa ihmisiä olemaan häiritsijöinä. Kun puhutaan paikallisjärjestön puheenjohtajasta eli eristyksen päättäjästä Simo Utriaisesta, niin puhutaan ihan eri asiasta kuin SAK:sta tai sen hallituksen tekemistä päätöksistä, onneksi. Jarmo Harmaala SAK:n Helsingin Paikallisjärjestön entinen taloudenhoitaja Helsingin yhteisen Vapputoimikunnan ensimmäinen taloudenhoitaja ja yhteisen Vappujuhlan idean esittäjä VITOSEN JÄSEN! Teemme ammattiosastolle sähköpostiin jäsenryhmän jolle tiedotetaan lähes reaaliajassa osaston tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista. Osaston lehden ja liiton lehden kautta tiedotus on joissain tapauksissa liian hidasta ja kirjeiden lähettäminen kallista ja paljon työtä vaativaa. Sähköposti on nykyisin lähes kaikilla käytössä ja on järkevää hyödyntää tätä enemmän myös osaston tiedottamisessa. Jos haluat tietoja sähköpostiin, laita sähköpostiosoitteesi ammattiosastoon os. ja viestin aiheeksi ryhmäpostiin. Selvyydeksi vielä, että tähän postiin tulee vain Metalli Vitosen jäseniä. Kenenkään posti ei tule täyttymään osaston viestien takia, sillä niitä ei lähetetä päivittäin, vaan ainoastaan silloin kun on asiaa. Saariniemenkatu 4, Helsinki Päätoimittaja: Kari Pekkarinen puh: sähköposti: Paino: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani puh: toimisto auki: ma-ti ja to-pe klo ja , keskiviikkona suljettu. Arkipyhien aattona klo asti. sähköposti: Metalli Vitosen facebooksivut Osastollemme on avattu facebooksivut. Kirjaudu facebookkiin ja hae Helsingin Metallityöväen ammattiosastoa ja tykkää sivuista, jotta saat sivujen syötteet. Sivuilta löydät ajankohtaisten uutisten lisäksi kokouksiemme ajankohdat ja paikat.

3 Ahneuden ilmapiirin jatkumista ei saa hyväksyä 3 Kari Uotila on pitkäaikainen kansanedustaja ja vielä nykyäänkin liiton jäsen. Uotila on Vasemmiston eurovaaliehdokkaana numerolla 149 Valitsemme pian vaaleilla jäsenet Euroopan parlamenttiin. EU oli alkujaan, ja on edelleen, rauhanprojekti. Unionin myötä meillä on vakaa poliittinen ja taloudellinen toimintaympäristö. Tämä vakaus syntyy oikeudenmukaisuudesta. Siksi tarvitsemme sosiaalisempaa Eurooppaa, jossa kansalaisten vapaus on pääoman vapautta tärkeämpää. Sosiaalisemman Euroopan pohjaa murentavat verokilpailu ja veronkierto. Aggressiivisessa verosuunnittelussa ja veroparatiisien käytössä voittajia ovat yleensä suuryritykset ja häviäjiä pienet yritykset, joilla ei ole käytössään samanlaisia keinoja verojen minimoimiseksi. Veronkierrosta, harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta kärsii kaikkien rehellisten yritysten lisäksi koko EU. Veroparatiiseille ja harmaalle taloudelle on tehtävä loppu, ja unionin alueelle on säädettävä vähimmäisveroasteet verokilpailun lopettamiseksi. EU:n sisämarkkinoiden tarkoitus ei voi olla myöskään se, että kilpaillaan siitä, kuka kehtaa tarjota heikoimmat palkat ja työehdot. Alipalkkaus on kiellettävä ja unioniin on säädettävä minimipalkka ja minimityöehdot. Eurokriisissä ovat pärjänneet parhaiten ne unionin maat, joissa on vahva julkinen sektori ja vahva sosiaaliturva. Vahvuutemme on hyvinvoiva ja koulutettu työvoima ja se, että pidämme huolta myös heikommista. Euroopan tieksi ulos kriisistä valittu tiukka talouskuri ei toimi. Ei ole oikein, että eurokriisin laskun maksavat kriisimaiden tavalliset pienituloiset ihmiset. Työttömyys ei poistu ja talous kohene köyhien toimeentuloa leikkaamalla, vaan luomalla uusia työpaikkoja ja vahvistamalla pienituloisten kulutuskysyntää. Sama pätee Suomessakin. Taantuma ei hellitä sillä, että köyhiltä leikataan. Päinvastoin. Esimerkiksi työeläkkeiden leikkauksessa ei ole järjen häivää, vaan se heikentää valtiontaloutta useilla kymmenillä miljoonilla euroilla, kun eläkkeistä maksettavat verotulot jäävät ennakoitua pienemmäksi. Indeksien leikkaaminen heikentää ostovoimaa, kotimaista kysyntää ja työllisyyttä. Se alentaa enemmän verotuloja, kuin tuo säästöä julkisiin menoihin. Valtion menot vähenevät indeksileikkauksella ensi vuonna vain noin 68 miljoonaa euroa, mutta valtio menettää vähintään saman summan ansiotuloveroja ja Kelan maksutuloja sekä ostovoiman leikkautuessa kulutusveroja. Hakiessaan säästöjä hallitus käy kovalla kädellä tavallisen työssä käyvän lapsiperheen kukkarolle. Lapsilisän leikkaamisen lisäksi työssäkäyviin lapsiperheisiin kohdistuvat muun muassa polttoaineveron sekä kiinteistöveron nosto ja työmatkakulujen verovähennyksen leikkaaminen. Yksittäisistä sopeutustoimista osuu työssäkäyviin lapsiperheisiin niin moni, että kokonaisuus on vuositasolla kohtuuton. Perusturvan leikkaaminen on paitsi epäoikeudenmukaista myös vahingollista taloudelle ja työllisyydelle. Palkansaajat ovat kantaneet vastuuta maan taloudesta ja kilpailukyvystä taipumalla erityisen maltillisiin palkankorotuksiin. Samalla duunarit ovat turhaan odottaneet yhteisöveron laskun perusteena käytettyä investointien ja työllisyyden paranemista. Onneksi nyt on saatu myönteisiä uutisia metsäteollisuuden osalta, mutta silti edelleen pääomapiirit ovat jatkaneet myös osinkojen jakoa, YT -neuvotteluja ja porukan potkimista työttömyyskortistoon. Tässä tilanteessa on väärin, että hallitus leikkaa myös työttömiltä. Ei ole ihme, että palkansaajat ovat pettyneitä. Saattaa olla, että näillä tavallisiin duunariperheisiin ja työttömiin kohdistuvilla leikkauksilla on vaikutusta myös työmarkkinatilanteeseen ja käynnissä oleviin eläkeneuvotteluihin. Kun leikkausten päälle lisätään ostovoimaa kaventavat veronkiristykset, on kielteinen kokonaisvaikutus kotimaiseen kulutuskysyntään ja työllisyyteen todella raju. Näin laajamittainen leikkaaminen ja kiristäminen voi lisätä työttömyyttä alustavan arvion mukaan jopa henkilöllä. Tämä on täysin väärä suunta. Emme saa hyväksyä eriarvoisuuden kasvua ja ahneuden ilmapiirin jatkumista. Tarvitsemme politiikan muutosta niin Suomessa kuin Euroopassakin meillä on mahdollisuus kääntää politiikan suunta. Gallupit kertovat vasemmiston kannatuksen nousua ja ennakoivat vasemmistolle voittoa. Käykää äänestämässä ja antakaa äänenne oikeudenmukaisemmalle Euroopalle! Kari Uotila METALLIALAN DUUNARIEN PALKKOJEN MUUTOS EURON AIKANA Pyysimme Metalliliiton tutkimusosastolta tilastoa n keskimääräisten palkkojen kehityksestä euroajalta ja vastaavalta ajalta sopimuskorotusten määrää vuosittain. Tässä saamamme tilasto ja kommentit siihen. vuosi/neljännes tuntiansio nimellismuutos % sopimuskorotus % liukuma% 2002 / IV ,6 2,1 1, / IV ,5 2,7 0, / IV ,5 2,2 1, / IV , , / IV ,6 1,9 0, / IV ,2 4,3 0, / IV ,0 4,1 0, / IV ,2 0,3-0, / IV ,6 1,5 1, / IV ,4 2,4 0, / IV ,6 1,3 1, / II ,1 1,9 1,3 Tutkimusosaston kommentit tilastoon. Tilasto ei ota huomioon rakennemuutoksia, esim. Nokian vaikutusta kun se aluksi palkkasi keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti alentavasti keskiarvoon) ja sitten alkoi irtisanomaan keskimääräistä alhaisemman palkkatason työntekijöitä (vaikutti keskiarvoa nostaen). Viimeinen vuosi (2013) ei ole verrannollinen muihin vuosiin, sillä siinä verrataan kehitystä 2012 toinen neljännes 2013 toinen neljännes. Siksi palkka sentteinä laskee 2012 neljännestä neljänneksestä, mutta nousi kuitenkin 2,1% edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Loppuvuona tulee aina erillisiä eriä, jotka nostavat palkkaa. Alkuvuonna ja loppuvuonna on ollut eri korotusprosentteja voimassa. Tämä on otettu huomioon vuoden sopimuskorotusprosenttia laskettaessa, joka on siis jonkinnäköinen keskiarvo. Senttimääräisinä sovitut korotukset on muutettu prosenteiksi keskimääräisestä tuntipalkasta. Luvut eivät ota huomioon inflaatiota.

4 4 Duunarit kriisissä koko Euroopassa Euron jäsenmaiden keskinäinen kilpailu on rakenteellinen ongelma, koska maat on sidottu yhteen yhteisvaluutalla. Kilpailukyvyllä kilpailemisessa ei ole muita voittajia kuin Saksa. Häviäjiä ovat duunarit sekä Suomessa, Saksassa että muualla Euroopassa. Muutama vuosi euron käyttöönoton jälkeen, Saksan demarit toteuttivat Hartz IVtyöreformin. Käytännössä se tarkoitti matalapalkkatyön lisäämistä, työehtojen heikentämistä ja hyvin maltillisia palkankorotuksia. Vuosien mittaan tämä on tarkoittanut kaksien työmarkkinoiden syntyä. Tällä hetkellä Saksassa on Euroopan toiseksi suurin matalapalkkasektori, ja yksi neljästä saksalaisesta työskentelee matalapalkka-alalla. Li Andersson on Vasemmistonuorten puheenjohtaja. Hän on Vasemmistoliiton ehdokkaana Euroopan parlamenttiin N:o 134 Julkinen keskustelu Euroopan talouskriisistä pyörii lähinnä makrotaloudessa. Kun poliitikot puhuvat julkisesta sektorista, velkaantumisesta, rahaliitosta ja luottoluokittajista he hämärtävät tavallisen palkansaajan aseman, vaikka duunareiden ja työmarkkinoiden roolit kriisissä ovat aivan keskeisiä. Tavallisen palkansaajan aseman heikentäminen ei ole ainoastaan ollut kriisin seuraus, vaan myös sen syntyyn vaikuttava tekijä. Työtä tekevien köyhyys on Saksassa lisääntynyt kun palkat ovat polkeneet paikoillaan ja yhä useampi joutuu, työpaikasta huolimatta, nostamaan sosiaaliturvaa pärjätäkseen. Yritysten voitot ja rikkaimpien ansio- ja pääomatulot ovat kasvaneet nopeammin kuin maan talouskasvu. Työmarkkinapolitiikan ja rikkaiden verohelpotusten yhteisvaikutuksena myös tuloerot kasvoivat. Seurauksena Saksan talouden painopiste siirtyi kotimaan kulutuksesta säästämiseen, ulkomaalaisiin investointeihin ja vientiteollisuuteen. Tämä tarkoitti pysyviä epätasapainoja rahaliiton sisällä. Saksan jatkuvat kauppataseylijäämät, tarkoittivat muille euromaille pysyviä alijäämiä. Euromaiden keskinäinen kauppa on nollasummapeliä, jossa kaikki eivät voi viedä enemmän kuin tuovat. Kun Saksan vienti ylitti tuonnin, tarkoitti tämä päinvastaista tilannetta monissa muissa euromaissa. Saksalaisten säästöt ohjautuivat pankkien kautta markkinoille halvaksi lainarahaksi, jolla sitten rahoitettiin esimerkiksi Irlannin ja Espanjan kriisiin sysänneet kiinteistökuplat. Kuplien puhjettua ja kriisivaltioiden jouduttua rahoitusvaikeuksiin euroeliitti teki kohtalokkaan linjanvedon. Mailta edellytettiin ehtoina pankkituelle ankaria vyönkiristyksiä, eli yksityistämisiä ja rajuja leikkauksia. Talouskuripolitiikka pahensi kriisimaiden taloudellisia vaikeuksia ja johti Euroopan unionin ennennäkemättömään työttömyyskriisiin. Koko EU:ssa työttömyysaste on noin 12 %, mutta Espanjassa ja Kreikassa puhutaan noin %:sta. Useampi kuin joka toinen nuori on siellä ilman työpaikkaa. Talouskuripolitiikan kautta palkansaajat ja keskiluokka Etelä-Euroopassa laitettiin maksajiksi kriisistä, jota he eivät aiheuttaneet. Työttömyyskriisin lisäksi eurokriisi on myös kasvattanut työelämän epävarmuutta ja heikentänyt sen laatua. Palkkaalen lisäksi myös työehtoihin ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaedellytyksiin on puututtu. Euroopan ammattiliittojen tutkimusinstituutin mukaan muun muassa sopiminen työehtosopimuksia matalammista palkoista, nuorten matalapalkkatyö, työttömyyskorvauskäytäntöjen heikentäminen, lainsäädännön höllentäminen epätyypillisten työsuhteiden osalta sekä työhyvinvoinnin ja työterveyshuollon heikentyminen ovat kaikki yleistyneet. Pankkikriisin lisäksi myös duunarit ovat kriisissä Euroopassa. Myös Suomen maltillinen palkkapolitiikka on osa samaa talouskuria. Vaihtoehtona talouskurille on rakennettava politiikkaa, joka turvaa työntekijöiden ostovoiman. EU-vaaleissa päätetään muun muassa siitä, annammeko virheellisen ja työttömyyttä lisäävän politiikan jatkua. Halutaanko, että työttömyys on niin suurta, että se ylläpitää matalapalkkasopimuksia? Vai halutaanko sen sijaan, että investoimme työpaikkoihin, korjaamme euron valuviat ja tasoitamme tuloeroja. Sitä minä ainakin haluan. Li Andersson Faruk Abu Taher Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 133 Ikä: 33 vuotta Kotipaikka: Kotka Kielitaito: Äidinkieli bangla, suomi, englanti, kreikka Ammatti ja työura: Metallityöntekijä, Bc Business Management Mitä teen mielelläni: Seuraan urheilua, etenkin krikettiä ja vietän aikaa perheen kanssa Mitä muuttaisin Eu;ssa: Edistäisin tasa-arvoa kaikkien Euroopassa asuvien kesken ja vaikuttaisin siihen, että euromaiden velat sovitellaan ja järjestellään uudelleen Kotkalainen Faruk haluaa europarlamentissa vaikuttaa ennen kaikkea siihen, että Eurooppa ei syrji omia eikä muiden maiden kansalaisia. Noin kuusi vuotta sitten Faruk tuli Bangladeshistä, Fenin kaupungista Suomeen. Faruk ja hänen suomalainen vaimonsa asuvat Kotkassa. Nykyisin Faruk työskentelee alan yrityksessä kokoonpanopuolella. Bangladeshissä hän kuitenkin sai liikkeenjohdon korkeakoulutuksen ja hänellä on Bachelor-tutkinto business managementistä. Farukin käsissä pysyvät työkalut. Hän kuuluu Metallityöväen liittoon ja tuntee suomalaista työelämää maahan muuttaneen nuoren miehen näkökulmasta. Pentti Tiusanen kirurgi entinen kansanedustaja Jutun lähdeaineisto: Vasemmistoliiton eurovaalilehti

5 5 Ihmisen Eurooppa yhteisvastuu ei tunne rajoja Miksi äänestää EU-vaaleissa? Siksi, että Euroopan parlamentissa tehdään meitä koskevia päätöksiä. Miksi sitten olemme EU:n jäseniä? Siksi, että on monia meitä suomalaisia koskevia ongelmia, joita eduskunta ei kykene ratkaisemaan. Miksi? Siksi, että ongelmat eivät kunnioita Suomen rajoja. Europarlamentaarikkona hakisin finanssikriisiin ratkaisuja ihmisten, en markkinoiden ehdoilla. On selvää, että kukin vastaa veloistaan, mutta eurokriisissä maksajiksi on laitettava siihen syylliset. Sijoittajilla ja pankeilla on vastuunsa. Salaiset tilit on avattava ja veroparatiisit on kitkettävä. Niiden vuoksi tämän päivän Suomessa on verojärjestelmä, jossa rikkaimmilla on pienimmät verot. Kimmo Kiljunen on ulkoministerin erityisavustaja. Kiljunen on Sosialidemokraattien ehdokkaana Euroopan parlamentin vaaleissa N:o 237 Vihdoin myös rahan ja arvopapereiden kaupalle on säädettävä välillinen vero. Maksetaanhan ALV:a kaikessa muussa kaupankäynnissä. Rahamarkkinavero toisi lisätuloja valtion kassaan, mutta ennen kaikkea se loisi valvonnan finanssimarkkinoille. Nämä kaikki ovat tavoitteita, joihin eduskunnan valta ei yletä. Siksi tarvitaan EU:ta ja demareista sinne suurin puolue. EU:ssa on tehty paljon turhaa lainsäädäntöä, mutta EUnormien purkua ei pidä aloittaa työsuojeludirektiiveistä, kuten porvarit ehdottavat. Yhteisillä eurooppalaisilla työmarkkinoilla on työntekijöiden oikeudet varmistettava. Suuri ongelma on ulkomaisen työvoiman kohtelu. Heillä tulee olla samat oikeudet ja velvollisuudet kuin kotimaisella työvoimalla. Näin halpatyön riisto saadaan kuriin, rehelliset yrittäjät pidetään kilpailukykyisinä eikä työehtosopimuksiamme murenneta. Vierasvihaa ei tässä tarvita. Ulkomainen työntekijä on ihminen hänkin. Julkiset hyvinvointipalvelut on turvattava myös EU-Suomessa. Eivät sisämarkkinoiden kilpailusäännöt pakota ulkoistamaan ja kilpailuttamaan kunnallisia palvelujamme. Itse me sen teemme, kun yhtiöitämme ja liikelaitoistamme niitä. Jos markkinoiden annetaan ratkaista, niin rikkaan terveys on arvokkaampi kuin köyhän. Sellaista Suomea minä en halua. Kimmo Kiljunen Kohti työn Eurooppaa Nasima Razmyar Sosialidemokraattien eurovaaliehdokas N:o 246 Mitä yhteistä on kurkuilla, tervatuilla veneillä ja muovikasseilla? Kaikkia näistä on käytetty esimerkkeinä tilanteista, joissa EU sotkeutuu tarpeettomasti vähäisiin asioihin. Kaikille on kuitenkin yhteistä myös se, että vaikka ne vaikuttavat ensin ärsyttäviltä pikkuasioilta, ne kertovat myös jotakin siitä, missä asioissa EU:lla on valtaa toimia. Euroopan Unioni on saanut alkunsa puhtaana talousyhteisönä ja edelleen sen keskeisimmät tehtävät liittyvät eurooppalaisiin sisämarkkinoihin. Yhteiset markkinat tarvitsevat yhteisiä sääntöjä varsinkin isoissa asioissa kuten maataloustukien maksamisessa, mutta joskus myös pienemmissä. Suurempi ongelma näkyykin siinä, mistä asioista EU:ssa ei ole päätetty joko siksi, ettei sillä ole toimivaltaa tai siksi, että osa jäsenmaista ei ole halunnut. Monet näistä asioista liittyvät tavalla tai toisella työhön. Aivan liian usein vaikkapa työntekijöiden oikeus kunnol- liseen palkkaan tai työehtosopimusten asema työpaikoilla ovat olleet uhattuina sen takia, että EU-oikeistovetoisen komission aikana lainsäädäntö työelämästä on ollut vähäistä ja säädöksiä on tulkittu jatkuvasti vain ja ainoastaan vapaan kilpailun ja sisämarkkinoiden toimivuuden ehdoilla. Juuri työelämässä EU:lta onkin voitava vaatia paljon enemmän. Tarvitaan uusi työaikadirektiivi, jonka nojalla voidaan turvata sekä oikeus riittävään lepoon että oikeus sen mittaiseen työaikaan jonka palkalla voi aidosti tulla toimeen. Tarvitaan EU:n laajuinen työsuojeluohjelma. Työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi tarvitaan myös EU-tasoinen ammattiliittojen kanneoikeus. Kaiken kaikkiaan työ on asia, joka on otettava EU:n erityissuojelukseen - samalla tavoin kuin sisämarkkinat jo ovat. Tämä koskee työssä olevien oikeuksien puolustamisen ohella myös työttömyyden torjuntaa. Tällä hetkellä joissakin EU:n jäsen- maissa jopa puolet nuorista on työttömänä. Tilanne on pahin Kreikassa ja Espanjassa, mutta muuallakaan ei nuorten tilanne ole hyvä. Suomi on ollut edelläkävijä nuorisotakuun toteuttamisessa. Tarkoitus on taata jokaiselle alle 25-vuotiaalle työ-, opiskelu- tai harjoittelupaikka. EU-tasolla vastaavanlaista nuorisotakuuta on toteutettu vuoden verran. Eurooppalaisen nuorisotakuun toteutuminen vaatii panostuksia etenkin jäsenmailta: esimerkiksi lisää voimavaroja työvoimaviranomaisille ja ennen kaikkea lisää paikkoja laadukkaaseen koulutukseen. Tämä kaikki tarkoittaa rahaa, mutta nuorten työllistäminen on lopultakin nähtävä investointina, joka maksaa itsensä takaisin Euroopalle lisääntyneiden verotulojen ja pienempien sosiaali- ja terveysmenojen kautta. Toivon, että tulevaisuudessa Euroopan Unionia ei muisteta ensisijaisesti kurkkujen mittailijana vaan eurooppalaisen ja suomalaisen työn puolustajana. Olin 5-vuotias lähtiessämme Afganistanista vuonna 1989, kun isäni siirtyi diplomaatiksi Moskovaan. Vuonna 1992 vallanvaihto Afganistanissa mullisti elämämme: alkoi uusi verinen sota ja pakenimme Suomeen. Lukion jälkeen työskentelin afgaanipakolaisten parissa Tanskassa Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n leivissä. Suomeen palattuani työskentelin Mannerheimin lastensuojeluliitossa kunniaväkivaltaan liittyvässä hankkeessa. Viisi vuotta sitten aloitin Monika-Naiset -liitossa Monikulttuurisen Voimavarakeskuksen asiakasohjaajana. Tämän tehtävän jälkeen toimin MoniNaiset Talo -hankkeen projektipäällikkönä tukien maahanmuuttajanaisten pääsyä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan, kieleen ja tapoihin. Nykyisin toimin MonikaNaisten -liiton puheenjohtajana. Eduskuntavaalien jälkeen olen toiminut vuoden verran Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana ja viimeiset vuodet SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Olen onnellinen siitä, että olen päässyt näin toteuttamaan nuoruuden haaveitani poliittiseen toimintaan osallistumisesta.

6 6 Työntekijän ääni ratkaisee Janne Laulumaa on sosialidemokraatien ehdokas Euroopan parlamenttivaaleissa N:o Raision kaupunginvaltuuston puheenjohtaja - SAK:n Varsinais Suomen aluetoimikunnan puheenjohtaja - Metalliliiton liittovaltuuston jäsen - elektroniikkatyöntekijä, pääluottamusmies - aviopuoliso, neljän lapsen isä Eurooppalaiset työmarkkinat tuovat eurovaaliehdokas Janne Laulumaalle leivän pöytään, joka päivä. Teollinen työ Suomessa ja Euroopassa on edelleen merkittävä hyvinvoinnin lähde. Tästä syystä pääluottamusmiehenä toimiva Janne Laulumaa puhuu EU-vaalikampanjassaan työn ja työläisten arkeen vaikuttavista asioista. + On tärkeää, että jokainen meistä ymmärtää, ettei EU:ssa tehdyt päätökset ole yhdentekeviä meille suomalaisille. Tällä hetkellä EU:ssa toimivat oikeistoryhmät Barroson johdolla haluavat karsia työlainsäädäntöä. He haluavat heikentää työsuojelua ja vähentää työnantajien vastuuta työntekijöiden sairauslomista ja työtapaturmista. Lisäksi yhteistoiminnan edellytyksiä halutaan heikentää, he eivät näe tarpeelliseksi työntekijöiden tiedotusta ja kuulemista heitä koskevissa asioissa. + Jos valtasuhteet eivät Euroopan Unionissa nyt tulevissa vaaleissa muutu, tulevat nämä heikennykset pian myös suomalaiseen keskusteluun, jolloin ne koskettavat jokaista palkansaajaa, Laulumaa muistuttaa. Eurooppaan uusi suunta Euroopan talouden kehitys on tällä hetkellä melko heikoissa kantimissa. Seuraukset eivät kuitenkaan saa osua kaikista kipeimmin tavallisen ihmisen arkeen. Laulumaa peräänkuuluttaa Eurooppaa, jossa ihmisten ääni ja näkemykset ovat ensisijalla. + Suomi tarvitsee Euroopan Unionia. Mahdollisuudet kasvuun ja kilpailukykyyn tulee eurooppalaisesta yhteistyöstä. Tästä syystä on ensiarvoista tehdä parlamentissa ratkaisuja, jotka vaikuttavat ihmisten elämään oikeudenmukaisesti, ei niin että heikoimmassa asemassa olevia lyödään entistä enemmän. + Koko EU:n alueella tarvitaan kattava työllisyysohjelma, koska työ on tärkein avain vaikeuksista noustessa. + Työttömyyden kasvu tulee saada taittumaan. Näin autamme parhaiten esimerkiksi perheitä, joille heikko talous tuo suuria ongelmia. + Euroopan Unioni on ihmisiä varten. Se ei ole suuryrityksille suunniteltu rahasampo ahnetta voitontavoittelua varten tai parhaiten toimeentulevien rikkauksia varten, Laulumaa painottaa. + Demokratia on EU:n tärkein arvo, ihmisten ääni tulee Laulumaan mukaan saada kuuluviin Euroopan Unionissa vahvemmin. + On tärkeää muistaa, että Euroopan unioni on rauhan unioni. Näinä aikoina, joita nyt elämme Euroopassa ja esimerkiksi Ukrainan kriisiä seuratessa, rauhan merkitystä on korostettava entisestään. + Euroopan tulee toimia ihmisten ehdoilla. Oikeudenmukaisuuden, kohtuuden ja tasavertaisuuden tulee toteutua kaikilla EU:n päätöksenteon tasoilla. Laulumaan tavoitteita: + Työn tekemisen minimiehdot, kuten palkka ja kohtuulliset työajat, tulee turvata jokaiselle työntekijälle. + Työlainsäädäntöä on kehitettävä ensisijaisesti suojaamaan työntekijöitä, ei edistämään yritysten kilpailukykyä. + Jokainen työtapaturma on liikaa. Jokaisella Euroopan Unionin alueella työskentelevällä tulee olla oikeus turvalliseen työympäristöön. + Harmaan talouden valvonnan työkalut kuntoon, ammattiliitoille kattava kanneoikeus. + Veroparatiisit ja korruptio kuriin. + Sosiaaliturvan tulee toteutua jokaiselle EU:kansalaiselle. Mitkä asiat pitää päättää Euroopan unionissa? Demokratian peruslähtökohta on, että kaikki asianosaiset voivat tasaveroisesti osallistua yhteisen tahdon ja sääntöjen muodostukseen. Silloin kun joku asia koskee kaikkia, siitä pitää päättää yhteisesti. Tästä ideasta voidaan johtaa ensinnäkin läheisyysperiaate: kaikki asiat on pyrittävä keskustelemaan ja päättämään niin alhaisella tasolla kuin mahdollista, jotta kansalaisten autonomia ja itsemäärääminen voisi toteutua parhaimmalla tavalla. Ihmisillä on käytännöllistä tietoa, joka helposti häviää suuren valmistelukoneiston rattaisiin, ja tuloksena on kaikenlaisia järjettömyyksiä. Toinen näkökohta on kuitenkin funktionaalisuus, eli minkälainen yhteisjärjestely toimii, mikä puolestaan ei toimi? Eurooppa muodostaa erityisen keskinäisriippuvan osan yhteenkietoutuneessa maailmantaloudessa. Nykymuotoisen EU:n taloushallinta perustuu sellaisilla talousopeille, jotka yksinkertaisesti eivät toimi. Maastricht-sopimuksen velkakriteerit ja niiden viimeaikaiset tiukennukset tarkoittavat budjettikuria: valtaa siirretään kansallisilta parlamenteilta komissiolle ja muille epädemokraattisille EU-elimille. Kaikki ne pyrkivät tiukentamaan euromaiden budjettien valvontaa ja talouskuria, jotta alijäämistä päästäisiin eroon ja velkaosuutta suhteessa bruttokansantuotteeseen vähennettyä alle Maastrichtin sopimuksessa asetetun 60% rajan. Budjettikurisopimuksella ja muilla vastaavilla järjestelyillä EU-maat ovat sitoutuneet eräänlaiseen kehysbudjetointijärjestelyyn, jota johdetaan komissiosta käsin. Alhaisen talouskasvun olosuhteissa kurilinjaukset tarkoittavat väistämättä deflationaarista eli supistavaa talouspolitiikkaa, mikä edelleen heikentää kasvua ja siten myös valtioiden velanmaksukykyä. Minusta on kaikki syy vastustaa vallan siirtämistä EU:lle myös kaikissa sellaisissa tilanteissa, joissa vaikka asianosaisuus sinänsä puhuisikin yhteisten instituutioiden puolesta, niin ehdotetut ratkaisut vain pahentavat ongelmaa. Budjettikuri ei ole sen enempää demokraattista kuin toimivaakaan. Kun mietitään vaihtoehtoja, kysymys kuuluu: millaiset mekanismit ja instituutiot olisivat tässä tilanteessa tehokkaita ja laajemmassa normatiivisessa mielessä myös oikeutettuja? Selvästikin tarvitaan aktiivista yhteiseurooppalaista talouspolitiikkaa. On joitakin toimenpiteitä, joilla tilannetta voitaisiin helpottaa pikaisestikin. On mahdollista käyttää joitain heikosti hyödynnettyjä ja olemassa olevia EU-resursseja ja muuttaa lainausmekanismeja koko EU:n tasolla. Tosin summat eivät olisi kovin mittavia tällaisessa tapauksessa. Eräät ylijäämämaat ja korkean luottoluokituksen maat voivat kasvattaa kotimaista kysyntää. Etenkin Saksa voisi tällä tavalla auttaa EU:ta toipumaan lamasta. Mutta nämäkin toimenpiteet vaatisivat kriisin vallitsevan kehikon uudelleenmuotoilua. Euroopan keskuspankin kesällä 2012 perustama suorien ostojen OMT-ohjelma on onnistunut rauhoittamaan velkakirjamarkkinat ainakin väliaikaisesti. Tämän ohjelman puitteissa EKP voi ostaa euroalueen jäsenvaltioiden liikkeelle laskemia joukkovelkakirjoja itsenäisillä jälkimarkkinoilla, mutta ehtona on kyseisten maiden sitoutuminen tiukkoihin rakenteellisiin sopeutusohjelmiin. EKP on luvannut imeä kaiken markkinoilla olevan ylimääräisen likviditeetin, mutta

7 EU:n edeltäjä perustettiin sodan hävinneen Saksan vientikapitalistien projektiksi päästä kansainvälisille markkinoille amerikkalaisten pankkiirien tuella. Muutamat valtiot yksityistivät EU:n edeltäjälle suuryritysten laajan toimintavapauden ns. sisämarkkinoilla. Järjestelyllä kavennettiin valtion roolia ja taisteltiin peitellysti ammattiyhdistysliikettä, avoimesti sosialismia vastaan. Sellaisena EU on säilynyt, vaikka nimi on muuttunut. EU:n päätöksentekojärjestelmästä tuli syntytavastaan johtuen hillittömän epädemokraattinen, amerikkalaisten pankkiirien hallitsema johtajavaltainen yhdistys, jolla paperilla on satoja miljoonia jäseniä, mutta näillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. EU:n arvoista puheen ollen, sille annettiin vain yksi perusarvo: vapaaseen kilpailuun perustuva markkinatalous eli kapitalismi. Toki EU:lla on monia muita kauniita ulottuvuuksia ja tavoitteita, mutta ne eivät ole kilpailevia perusarvoja ja ristiriitatilanteissa ne häviävät perusarvolle aina. EU:n rahoittavat jäsenmaitten veronmaksajat, EU ei itse ota edes lainaa, vaan rahaa tarvitessaan pyytää sitä jäsenmailta. Suomikin on eurokriisin ratkaisuihin antanut parin vuoden aikana jo noin 2 miljardia euroa rahaa ja lisäksi noin 8 miljardin takaukset jäsenmaksujensa lisäksi. Vuotuinen Suomen bruttojäsenmaksu EU:lle alv- ja tulliverosiirtoineen on noin 2,5 miljardia euroa, josta EU jakaa suomalaisille maatalousyrittäjille ja muille yrittäjille tukea noin miljardin vuodessa, joka kuitenkin on laskussa, kun EU:n köyhien uusien jäsenmaitten tuet syövät vanhojen maiden tukimahdollisuudet. Suomen veronmaksajat siis ensin maksavat vuosittain noin 2,5 miljardia EU:lle. Lisäksi jäsenyyden välilliset kustannukset ovat vuodessa vähintään 2 miljardia. Mitä Suomi huikealla jäsenmaksullaan saa? Suomi joutuu vuosittain itse lainaamaan yksityispankeilta satoja miljoonia euroja ja esittää ensi vuodelle valtion palvelujen leikkauksia ja veronkorotuksia 1,5 miljardia ja seuraavina vuosina samoin 2-3 miljardia/v selviytyäkseen EU:n jäsenmaksuista. Suomen vienti EU-alueelle on jo vuosia ollut sieltä tuontia pienempää, joten kokonaishyötyä ei suomalaisyrityksillekään enää ole ollut. Suomi saa jatkuvia EU:n yhtenäistämistoimenpiteitä, 7 EU kallis pääsylippu sotimaan! joilla suomalaisten elintasoa alennetaan köyhempien jäsenmaitten suuntaan, saa vastaanottaa kasvavan määrän ulkomaalaisia, jotka osin lisäävät maamme sosiaalimenoja, EU:n perusarvon vapaa kilpailu vie Suomesta koko ajan joukkomitassa työpaikkoja, eikä julkinen valta uskalla perustaa uusia, kun EU ajaa julkisen vallan roolin supistamista. Suomi saa EU:lta vaatimuksia kapitalistisen politiikan ajamisesta. EU:lla on yksi uutuustuote jäsenilleen; lisääntyvä mahdollisuus joutua sotaan ja sitä rahoittavaksi tahoksi, kun EU:n johto yrittää USA:n apurina jakaa Euroopan markkinoita uudelleen, vaikka sotaa Venäjää vastaan käyden. Ukraina tai Venäjä eivät ole EU:n jäseniä, miksi EU:n johto sekaantuu niiden kriiseihin, ei EU:lle ole annettu maailmanpoliisin tehtäviä. EU:n luonne on muuttunut militarismiin suuntautuvaksi, EU on aivan liian kallis Suomelle ja sen tulevaisuudelle eikä Suomi saa EU:lta vastiketta rahoilleen. Suomen on syytä hankkiutua eroon EU:sta ja sen sotahankkeista. Espoolainen varatuomari Arjo Suonperä on Euroopan parlamentin vaaleissa Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaana N:o 38 Arjo Suonperä Mitkä asiat pi... silti OMT muodostaa käytännössä lupauksen painaa rahaa, jotta jäsenvaltiot pysyvät maksukykyisinä ja niiden lainojen korkotaso alhaalla. EKP:n neuvosto voisi tarkistaa tarvittavien ehtojen tulkintaa ja siten sallia valtioiden kasvattaa kysyntää tosin silloin ristiriita EU:n perussopimusten kanssa olisi vieläkin ilmeisempi. Toimivat yhteisjärjestelyt edellyttävät siis uusien talouspoliittisten instituutioiden rakentamista. Tämä tarkoittaa perussopimusten perustavaa remonttia ja laajempaa toimivaltaa EU:lle monissa asioissa. Keskuspankin mandaatti pitää muuttaa tukemaan työllisyyttä ja kasvua. Tarvitaan myös yhteistä finanssipolitiikkaa, mihin kuuluu nykyistä laajempia EU-budjetti ja unioniveroja. Tarvitaan investointiohjelma, minimi- ja maksimipalkka, yhteinen työttömyysvakuutusjärjestelmä, kansalaisten perusturva tai -tulo, ja koko joukko muita toimenpiteitä, jotka tekisivät unionista nykyistä solidaarisemman ja toimivamman kokonaisuuden. Toisenlainen Eurooppa on mahdollinen, mutta vaikea toteuttaa. Itse muutosprosessin täytyy olla demokraattinen, se edellyttää vaaleja ja kansanäänestyksiä. Myös lopputuloksen täytyy olla demokraattinen. Jokaista valtaoikeutta pitää vastata demokraattisen osallistumisen ja tili- ja vastuuvelvollisuuden mekanismit. Esimerkiksi keskuspankkia voisi ohjata senaattiperiaatteen mukaisesti vaaleilla valittu pankkivaltuuskunta, johon kuuluisi jokaisesta euromaasta yhtä monta edustajaa. Yhtä tärkeää on myös korostaa, että vaikka unioni on demokratian näkökulmasta joskus liian iso yhteisö, niin se on samaan aikaan monissa suhteissa myös liian pieni kokonaisuus. Taloudellinen kehitys ja etenkin tehokkaan kokonaiskysynnän aikaansaaminen pitää nähdä myös globaalisti kaikkien toimijoiden ja kaikkien maiden näkökulmasta yhtaikaa. Tässä katsannossa EU on vain yksi maa muiden joukossa. Taistelu EU:n tulevaisuudesta on siis samalla kamppailua maailman talouspolitiikasta. Heikki Patomäki Kuka Heikki? Heikki Patomäki on Vasemmistoliiton ehdokkaana Eu:n parlamenttiin N:o 143 Koulut kävin Kuopiossa, yliopisto-opinnot aina valtiotieteen tohtorin tutkintoon asti tein Turussa. Nykyään olen maailmanpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Lapissa ja Turussa. Olen toiminut vakituisena professorina myös Australiassa ja Britanniassa sekä vierailevana professorina Japanissa. Olen ollut mukana perustamassa NIGDiä (Network Institute for Global Democratisation) ja kansainvälistä Attacia sekä toiminut näiden järjestöjen puheenjohtajana. Intoa pursunneen eduskuntavaalikampanjan 2011 aikana liityin Vasemmistoliittoon, jota pyrin kehittämään omaehtoisempaan ja demokraattisempaan suuntaan. Minut valittiin vasemmiston puoluehallitukseen kesällä 2013.

8 8 Rakennetaan työn ja toimeentulon Eurooppa! Kansainvälisen finanssikapitalismin velkapyramidin sortumisuhka on herättänyt Euroopan Unionin voimakkaaseen torjuntataisteluun. Kymmeniä ja satoja miljardeja euroja maksavilla tukipaketeilla pelastetaan lähinnä suurpääoman takapuoli liekeistä. Euroopan oikeistovoimien röyhkeys tulee selvästi ilmi kun tarkastelemme millaisilla työkaluilla EU:n työkalupakki on korjaustoimiin lastattu. Erno Välimäki on Metalliliiton jäsen Vasemmistoliiton ehdokas eurovaaleissa N:o 151 Pääluottamusmies, Cupori Oy, Pori Metallityöväen liiton hallituksen jäsen Lue lisää ajatuksistani nettisivuillani olevasta blogista tai facebookprofiilistani Kriisivaltioiden talous tasapainotetaan leikkaamalla työntekijöiden palkkoja ja kiristämällä työehtoja. Samaan aikaan EU vaatii voimakkaita heikennyksiä työttömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin. Oikeisto käyttää siis itse aiheuttamaansa talouskriisiä härskisti hyväkseen ajaakseen omia tavoitteitaan. Maksumiehiksi pakotetaan palkansaajat, työttömät ja vähäosaiset. Julkisuudessa tästä kaikesta on helppo syyttää Euroopan Unionia. Oikeistopopulisteilta unohtuu täysin se, että EU vain toteuttaa päätöksentekijöidensä päättämää politiikkaa. Tällä hetkellä nämä päätökset tekee oikeisto, finanssialan ja suuryhtiöiden vakaalla tuella. Euroopan Unionia markkinoitiin suomalaisille hankkeena joka luo vaurautta ja hyvinvointia. Ajatus vapaasta ja taloudellisesti toimeliaasta Euroopasta kuulostaa houkuttelevalta. Karu arki on kuitenkin paljastunut totuuden. EU:ta on viimeisen vuosikymmen ajan rakennettu suuryritysten, rahoituslaitosten ja oikeiston ehdoilla. Ajatus vapaiden kansalaisten Euroopasta on muuttunut ajatukseksi pidäkkeettömän rosvokapitalismin yhteismarkkina-alueesta. EU on se työkalu jolla halutaan heikentää työläisten työehtoja. Talouskurin varjolla EU pakottaa jäsenvaltionsa tekemään rajuja leikkauksia julkiseen sektoriin. Nämä yhdessä heikentävät, kenties kohtalokkaasti, suomalaisen hyvinvointivaltion perustaa. Yhtenä esimerkkinä Euroopan Unionin oikeistolaisesta linjasta on vuodesta 2007 unionin virallisena työmarkkinapolitiikkana ollut joustoturva, flexicurity. Tämän linjan mukaan Euroopan työllisyyttä pitää parantaa purkamalla liiallista työsuhdeturvaa. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä amerikkalaismalliseen easy fire, easy hire ajatteluun. Perusidea ja uskomus tässä mallissa on se, että yritysten uskotaan palkkaavan halukkaammin työvoimaa jos siitä pääsee tarvittaessa eroon. Suomalaisen työntekijän irtisanomissuoja on tällä hetkellä todella heikko verrattuna muuhun Eurooppaan. En ole havainnut tämän johtavan mihinkään merkittävään työllisyyden paranemiseen, pikemminkin päinvastoin. Euroopan Unionin koko politiikan suuntaa on muutettava. Seuraava mahdollisuus siihen on toukokuun EU-vaalit. EU on muutettava siksi työn, toimeentulon ja hyvinvoinnin Euroopaksi jota Vasemmisto on ajanut. Työvoiman vapaan liikkuvuuden lisäämisen ja työmarkkinoiden sääntelyn purkamisen sijaan Euroopan Unionin on vahvistettava ylikansallisia työehtosopimusjärjestelmiä ja sosiaaliturvan minimitasoja. Euroopassa sijaitsevat veroparatiisit on lopetettava. Harmaa talous on unionin yhteistoimin laitettava kuriin. Erno Välimäki Vitosen veteraanien syyskauden toiminta alkaa kokouksella maanantaina 8.9. klo ammattiosaston toimistolla. Sen jälkeen kokoukset kahden viikon välein maanantaisin klo Ahjo-lehdessä elokuussa tarkemmat tiedot. Poliisit vahtivat Työväen Vappumarssin osanottajia tiukin ottein, jopa lipputankoja takavarikoitiin. Marssia Hakaniemeen seurasi poliisiautojen kulkue. Vappujuhlan puhujina olivat Heikki Patomäki ja Nasima Razmyar Kevään kokoukset lopetettiin huhtikuussa. Kuva maaliskuulta, jolloin alustajana oli Li Andersson. Pöydän takana puheenjohtaja Erkki Hytönen ja sihteeri Kalevi Kupiainen.

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

LEKA 1/2014 Metalli 52:n jäsenlehti

LEKA 1/2014 Metalli 52:n jäsenlehti LEKA 1/2014 Metalli 52:n jäsenlehti Rytöniemi kutsuu kesään! Tunnelmia talvitapahtumasta! Pääkirjoitus Kädessäsi on EU-Leka. Tällä kertaa Leka tarjoaa aimoannoksen EU-vaaliasiaa ja tietysti paikallista

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ

Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Tiedote 15.11.2015 Lisäyksiä 16.11.2015 RYHMÄ TUTKIJOITA JA AKTIVISTEJA MUKAAN KANSANÄÄNESTYSALOITTEESEEN EUROJÄSENYYDESTÄ Joukko tutkijoita ja asiantuntija aktivisteja ilmoittaa allekirjoittaneensa Paavo

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Kuinka ratkaista eurokriisi?

Kuinka ratkaista eurokriisi? Kuinka ratkaista eurokriisi? Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Miten eurokriisiin ajauduttiin? 2. Miten kriisiä on yritetty

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

Miksi Saksa menestyy?

Miksi Saksa menestyy? Miksi Saksa menestyy? Talous- ja työmarkkinauudistusten rooli Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla Antti Kauhanen, ETLA Seppo Saukkonen, EK Tausta Saksan lähtökohdat 2000-luvun taitteessa

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE

Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE Silta yli synkän virran SUOMI TYÖLINJALLE SDP:n vaihtoehtobudjetti 2016 TÄSSÄ OLLAAN NYT 1. Kasvu takertelee, Euroopan elpyminen hidasta 2. Hallitus pakastaa Suomen talouden vuodelle 2016 3. Luottamus

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.

Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014. Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9. Lausunto eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: EVM, ERVV, 2014 Professori Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, EuroThinkTank 17.9.2015 Kun euroa ajatellaan, on ajateltava suuria Tarkastusvaliokunta (TrVM

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012

Poliittinen riski Suomessa. Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa Energiateollisuus ry 20.6.2012 Poliittinen riski Suomessa: Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen lainsäädännöllisen kehityksen ennustettavuudesta ja poliittisesta

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella

Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Talouden ja talouspolitiikan näkymät uudella vaalikaudella Logistiikkayhdistysten liitto 20.5.2011 Jussi Mustonen Maailmantalous Maailmantalouden kasvunnäkymä säilynyt vakaana 2.5-4.5-6.5 Deflaationtorjunta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012

Eurokriisi ja Suomen talous. Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Eurokriisi ja Suomen talous Lauri Kurvonen Helsinki 6.8.2012 Sisällys EMU- hankkeen tausta ja haasteet Valuuttaunioni ja yksityinen talous Valuuttaunioni ja julkinen talous Valuuttaunioni ja Suomi Valuuttaunionin

Lisätiedot

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015

DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 DEMOKRATIAINDIKAATTORIT 2015 Oikeusministeriö 3.12.2015, Helsinki Sami Borg Elina Kestilä-Kekkonen Jussi Westinen Demokratiaindikaattorit 2015 Kolmas oikeusministeriön demokratiaindikaattoriraportti (2006,

Lisätiedot

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2016. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2016 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 22.03.2016 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Kiinan äkkijarrutus

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto

Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Kansainvälinen rahoitusselvitysliitto Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 10.9. 8.10.2012 12.10.2012 1 Luennon sisältö 1. Työttömyys kapitalismin ongelmana 2. Työttömyys ja kysynnänsäätely

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä

Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Euroopan komissio - lehdistötiedote Kevään 2015 talousennuste: Talouskasvua tukevat tekijät edistävät elpymistä Bryssel, 05 toukokuu 2015 Euroopan unionin talouskasvu hyötyy tänä vuonna suotuisista talouden

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto

Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009. Invalidiliitto Oikeudet kaikille Invalidiliiton ohjelma Euroopan parlamentin vaaleihin 2009 Invalidiliitto Euroopan unionissa elää 50 miljoonaa vammaista kansalaista. Vammaisten kansalaisten oikeudet ja osallistumismahdollisuudet

Lisätiedot

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulomallit. Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulomallit Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Johanna Perkiö jatko-opiskelija Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Tampereen yliopisto johanna.perkio@uta.fi Mistä perustulomalleissa

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014

Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Tervetuloa Työmiehen tuumaustunnille 24.10.2014 Karmaisevia talouden tunnuslukuja, jotka ovat seurausta Kepun, Kokoomuksen ja SDP:n hallituskausien politiikasta. Suomen viennin hartioita on levennettävä

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne

Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Euroalueen julkisen velkakriisin tämän hetkinen tilanne Aktuaariyhdistys 22.11.2012 Seppo Honkapohja Suomen Pankki Esitetyt näkemykset ovat omiani. Ne eivät välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. 1 Esityksen

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62.

Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. 28.5.2004 SAK:N KYSELY EUROPARLAMENTTIVAALIEN EHDOKKAILLE Kysely lähetettiin 159 ehdokkaalle. Siihen vastasi 97 ehdokasta ja vastaamatta jätti 62. Kysymysten vastausvaihtoehdot ovat: täysin samaa mieltä

Lisätiedot

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012

KANSALLINEN RAPORTTI SUOMI. Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 KANSALLINEN RAPORTTI Standard Eurobarometri 78 KANSALAISMIELIPIDE EUROOPAN UNIONISSA SYKSY 2012 SUOMI Euroopan komission Suomen-edustustolle Standard Eurobarometri 78 / Syksy 2012 TNS Opinion & Social

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

Virossa virtaa yrittäjyyteen?

Virossa virtaa yrittäjyyteen? Virossa virtaa yrittäjyyteen? Viro uhka vai mahdollisuus? Irma Pahlman Yliopettaja oikeustieteen tohtori, varatuomari, MBA www.laurea.fi Mikä Viro? Asukkaita 1,3 miljoonaa Euroopan unionin jäsen 2004 Sotilasliitto

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta

Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta 26.4.2013 Tiivistelmä: Sampo vai kuiva kaivo? Palkansaajajärjestöjen keskusteluasiakirja EU:n ja EMU:n tulevaisuudesta Palkansaajajärjestöt tukevat vahvistettavaa talouspolitiikan koordinaatiota, euroa

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Oma Yritys Wanha Satama 28.3.2012 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteosta

Valtioneuvoston selonteosta Valtioneuvoston selonteosta Valtiovarainvaliokunta 15.10.2015 Pertti Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 15.10.2015 Keskeiset päätelmät Kysynnän vähyys Suomen ja euroalueen suurin ongelma, ei mitään uutta

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari

Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari Hannu Piekkola Suomen talouden tila ja tulevaisuus seminaari 17.9.2009 Vaasa 13.00 SEMINAARIN AVAUS JA ALUSTUS Johtaja Jouko Havunen ja kansantaloustieteen professori Hannu Piekkola, Vaasan yliopisto (tilaisuuden

Lisätiedot

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019?

Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella 2015-2019? Kansalaiset vastaavat: Millainen on Suomen kehitys vaalikaudella -2019? KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiön tuoreimmassa vuoden Ilmapuntari-tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä siitä,

Lisätiedot

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016

ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan.

EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) = 1 %:n liike 99 %.a vastaan. Sivu 1 / 8 Pirtin klubin keskustelukerho 3.2.2015 Varatuomari Arjo Suonperä Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry puheenjohtaja: EU &USA:n vapaakauppa ja investointisuojasopimushankkeet (TTIP ja TiSA) =

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta

50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 2000 Sisältö Vastaus epävarmuuteen...................................... 3 2 On meneillään varsin vilkas työmarkkinakevät. Vahvat liitot saavat hyviä sopimuksia,

Lisätiedot

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun

Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Ekonomistin katsaus: suhteellisuutta velkakeskusteluun Velat ja velkaantuminen ovat olleet jatkuvia puheen ja huolen aiheita jo usean vuoden ajan. Danske Bankin johtava neuvonantaja Lauri Uotila muistuttaa

Lisätiedot

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät

Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 1 Yrittäjyyden avulla Suomi nousuun SKAL-seminaari 12.6.2014 Jussi Järventaus Suomen Yrittäjät 2 Miksi yrittäjyys? Talouden vaurastuminen lähtee yrityksistä Yritysten talous, liiketoiminta ja investoinnit

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1

Demokratiakehitys. Network for European Studies / Juhana Aunesluoma www.helsinki.fi/yliopisto 18.11.2014 1 Demokratiakehitys Opetus- ja kulttuuriministeriön kirjastopäivät Helsinki, 12.11.2014 Juhana Aunesluoma Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies / Juhana Aunesluoma

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja.

Aloitteessa euroerolle esitetään sekä taloudellisia, talouspoliittisia että valtiosääntöoikeudellisia perusteluja. 07.06.2016 Eduskunnan talousvaliokunnalle Kuten eduskunnan puhemiesneuvostolle lähettämässämme kirjeessä totesimme, kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa tähtää

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla

Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Talouden näkymät suhdanteissa ja rahoitusmarkkinoilla Juhana Brotherus Ekonomisti 21.3.212 13 12 11 1 99 98 97 96 95 94 93 92 Yhdysvallat kasvoi loppuvuonna muiden kehittyneiden markkinoiden taantuessa

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa

Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Yrittäminen ja yrittäjyys tässä ajassa Helsingin Musiikkitalo 20.10.2011 Harri Jyrkiäinen, SuPi pj 1 Suomen Pienyrittäjät Suomen Pienyrittäjät on valtakunnallinen, poliittisesti sitoutumaton yrittäjyyden

Lisätiedot

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa

Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Syrjäytymisen ja aktiivisen osallisuuden kysymykset Eurooppa 2020 strategiassa ja talouspolitiikan EU:n ohjausjaksossa Seminaari: EMIN Vähimmäistoimeentulon jäljillä 30. syyskuuta 2014 Ismo Grönroos-Saikkala

Lisätiedot

Ihmiset haluavat muutoksia

Ihmiset haluavat muutoksia Anneli Jäätteenmäen tiedotuslehti, 1/2011, helmikuu - Ihmiset haluavat muutoksia politiikan sisältökysymyksiin - Odotamme aloitteita komissiolta - Euroopan Epilepsiapäivä - Eläkkeistä päätettävä kansallisesti

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI FI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.5.2010 KOM(2010) 2010 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta FI FI Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin

Lisätiedot

Päihdepäivät 16.9.2008

Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdepäivät 16.9.2008 Päihdehuollon tulevaisuuden näkymiä Laitospalvelut muutosvoimien pyörteissä Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Projektipäällikkö Kimmo Mäkelä Kehittäjä-päihdetyöntekijä Aki Heiskanen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot