HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 5 Fullmäktige BILAGA HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma

2

3 i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ehdotetaan perustettavaksi erillinen kliinisiä palveluja tuottava osakeyhtiö ( HYKSin Oy ). Yhtiön avulla on mahdollista: 1) tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sellaisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotantojärjestelmällä 2) parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta ja tuottaa investoinneilla aiempaa suurempaa terveyshyötyä 3) sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palvelutuotantoon. HYKSin Oy:n palvelumyynti kohdistuisi usealle asiakassegmentille. Näistä keskeisimpiä olisivat: 1) vakuutusyhtiöiden maksamat potilaat 2) ne ulkomaiset potilaat, jotka haluavat hakeutua HYKS:iin hoitoon 3) HUS-alueen ulkopuolisten kuntien ja kuntayhtymien maksusitoumuspotilaat. 4) konsultaatiopalvelut HUS-alueen kuntien perusterveydenhuollolle.. Lisäksi yhtiö tarjoaisi sairaanhoidollisia palveluja itse maksaville potilaille ja palvelusetelipotilaille (joita ei voida ottaa HUS:iin hoidettavaksi). HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät tyydytä luontevasti kyseisen asiakassegmentin kysyntää. Yhtiö parantaisi potilaan mahdollisuuksia päästä haluamansa HYKS:n asiantuntijan hoitoon. Yhtiön henkilöstö koostuisi muutamasta kokonaan yhtiön palveluksessa olevasta henkilöstä sekä useista sadoista HUS:iin palvelusuhteessa olevista terveydenhuollon ammattilaisista, jotka haluavat toimia työaikansa ulkopuolella yhtiön palveluksessa ja hankkia näin lisäansioita. Yhtiö olisi HUS:sta erillinen työnantaja. Yhtiö vuokraa tilat ja laitteet HUS:lta kustannusvastaavasti. Se solmii tukipalveluista erilliset sopimukset HUS:n ja sen liikelaitosten kanssa. Yhtiö voi hankkia myös potilasrekisterin pitoon liittyvät palvelut HUS:lta. Yhtiö voi tältä osin käyttää mallina muita julkisissa tiloissa toimivia suomalaisia osakeyhtiömuotoisia sairaanhoitopalvelujen tuottajia. Yhtiön osakepääomaksi ehdotetaan 1 milj. euroa, jolloin yhtiön käynnistäminen voi tapahtua ilman muuta rahoitusta. Vaikka yhtiö olisi pääosin HUS:n omistama, tulee siinä sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi olla ulkoista omistusta vähintään 25 %. Ulkoisena omistajana voi toimia esimerkiksi toimintaan osallistumisesta kiinnostunut vakuutusyhtiö taikka yhtiön henkilöstö. Ulkopuolinen yksityinen omistus selventää myös yhtiön asemaa sairaanhoitopiiristä erillisenä palvelutuottajana ja työnantajana. Yhtiön toimintaan liittyvät taloudelliset riskit ovat ehdotetun suoritepohjaisen kustannusveloituksen vuoksi pienet. Yhtiön arvioidaan saavuttavan viidentenä toimintavuonna n. 15 milj. euron liikevaihdon. Se tuo tällöin HUS:lle vuokratuloina n. 2 milj. euroa ja osinkotuloina 0,5-1 milj. euroa vuodessa.

4

5 ii Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...I 1 TAUSTA VALMISTELUTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT SUOMALAISESSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RAKENTEELLISET MUUTOKSET PRIVAATTI-HYKS -EHDOTUS ESIMERKKEJÄ YHTIÖMUOTOISISTA TOIMIJOISTA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto HYKS-instituutti Oy Ruotsin vårdval Moorfields Eye Hospital, Lontoo HYKSIN OY:N TOIMINTA-AJATUS MISSIO JA VISIO ARVOT TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS SAIRAANHOIDON RAHOITUS Yleinen kehitys HUS:n investointien kannattavuus ja käyttöaste HENKILÖSTÖN SAATAVUUS POTILAIDEN VAPAA LIIKKUVUUS ASIAKASMÄÄRITTELYT JULKISYHTEISÖ ASIAKKAANA YKSITYINEN POTILAS ASIAKKAANA TERVEYDENHUOLTOALAN YRITYS, JOKA TÄYDENTÄÄ OMAA PALVELUVALIKOIMAANSA ULKOMAINEN YHTEISÖ TAI YKSITYISHENKILÖ ASIAKKAANA ASIAKASSTRATEGIA PALVELUT JA PALVELUMALLI PALVELUKYSYNTÄ ENSIVAIHEEN ALOITTAVAT TOIMINNOT PALVELUNTUOTANTO JA LOGISTIIKKA LUPA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TUOTTAMISELLE HENKILÖSTÖN ASEMA POTILASREKISTERIT POTILASVAKUUTUS POTILASLASKUTUS TILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET TUKIPALVELUT JA LIIKELAITOKSET HANKINTATOIMI TALOUDEN HALLINTA JA KIRJANPITO OPERATIIVINEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUDELLINEN ANALYYSI TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN... 35

6 iii 7.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU TUOTANTOKAPASITEETTI MARKKINOINTI HYKSIN OY:N ALUSTAVA TALOUSARVIO VEROTUKSELLISET KYSYMYKSET YHDENVERTAINEN HOITOON PÄÄSY KILPAILUNEUTRALITEETTI RISKIKARTOITUS JA RISKINHALLINTA TALOUDELLISET RISKIT HENKILÖSTÖRISKIT ASIAKASRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT VIESTINNÄLLISET RISKIT JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1. MUISTIO HENKILÖSTÖ- JA TALOUSRYHMÄN KÄSITTELEMISTÄ ASIOISTA LIITE 2. LUONNOS HYKSIN OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEKSI... 55

7 1 1 Tausta 1.1 Valmistelutyöryhmän tehtävät Konsernin toimitusjohtaja on päätöksellään 132 / asettanut työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista (jäljempänä HYKSin Oy ). Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Työryhmän jäseniksi nimettiin seuraavat henkilöt: tulosyksikön johtaja Jari Petäjä, vastaava ylilääkäri Hans Ramsay, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi, erikoislääkäri Juha Sinisalo, apulaisylilääkäri Leila Vaalavirta, klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä, hallintojohtaja Pekka Rantamäki, talousjohtaja Jari Finnilä, suunnittelupäällikkö Jari Kokkonen, hallintolakimies Annakaisa Koskimäki, johtava ylihoitaja Arja Tuokko ja osastoryhmän päällikkö Helena Tuominen. Lisäksi HUS:n henkilöstöjärjestöjä pyydettiin nimeämään edustajansa työryhmään. Järjestöt nimesivät ryhmään pääluottamusmiehet Risto Avelan ja Leena Piirosen. Työryhmän työhön osallistuivat lisäksi asiantuntijoina erikoislääkäri Tiina Leivo, projektipäällikkö Heikki Voutilainen sekä suunnittelupäällikkö Merja Wilenius. Työryhmä ja sen jäsenet ovat valmistelun aikana kuulleet asiantuntijoita mm. vakuutusyhtiöistä, yksityisestä terveydenhuollosta, työterveyshuollosta, HYKS-instituutti Oy:stä, Valtiokonttorista sekä HUS-Servisistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia liiketoimintasuunnitelma; selvittää potilasrekisteriä ja potilastietojen käsittelyä koskevat asiat sekä toimintaan liittyvät juridiset, henkilöstöhallinnolliset ja talouden pitoon liittyvät kysymykset; ja valmistella yhtiön perustamisasiakirjat. 1.2 Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset Asettamispäätöksen mukaisena perusteena yhtiön perustamiselle ovat suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset. Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tulee voimaan alkaen. Tämän lisäksi

8 2 valmistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan/kuntayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Edellä esitettyjen lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaamista on tämän vuoksi laajennettu koskemaan terveyskeskuksien tai julkisten sairaaloiden tiloissa tuotettua terveydenhuoltoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vähintään 25 % (sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 43/2010 vp hallituksen esityksestä 183/2010 vp laiksi sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta). Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin perusterveydenhuoltoon. Kustannustehokkuus- ja toimintavarmuussyistä kunnilla vallitsee halu yhdistää pieniä terveyskeskuksia suuremmiksi yksiköiksi, jolloin myös erikoislääkäripalvelujen hankinta terveyskeskuksiin tulee paremmin mahdolliseksi. HYKS:n mahdollisuudet tukea alueen kuntia tässä kehityksessä ilman virkalisäyksiä ovat rajalliset ja joka tapauksessa vähäisemmät kuin kuntien tahtotila. Yhtiömalli voi tarjota välineitä erikoislääkäri- ja konsultaatiopalvelujen järjestämiseen terveyskeskuksille. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata nykyisiin ja tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:iin tytäryhtiö tuottamaan sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana ja jotka eivät ole kilpailevaa toimintaa HUS:lle. Tällainen ehdotus ei ole kokonaan uusi. Jäljempänä tarkastellaan lyhyesti niitä malleja ja ehdotuksia, joita asiasta aiemmin on esitetty.

9 3 1.3 Privaatti-HYKS -ehdotus 1998 Vuonna 1998 silloinen hallintoylilääkäri Martti Kekomäki ehdotti, että HYKS-konserniin perustettaisiin osakeyhtiömuotoinen polikliinisia ja ambulatorisia palveluita tuottava palveluyksikkö. Ehdotuksen taustana olivat silloinkin erikoissairaanhoidon rahoitusongelmat sekä kilpailu erikoislääkärityövoimasta. Lisäksi tuolloin käytössä ollut erikoismaksuluokka oli ajoittain voimakkaankin kritiikin kohteena. Erikoismaksuluokassa (EML) potilas maksoi palkkion sairaalalle, joka välitti sen laskuttaneelle lääkärille. Sairaala maksoi palkkion lääkärille ja huolehti sivukulujen maksamisesta. EML-järjestelmä oli selkeä suoriteperusteinen palkkamalli, jolla erikoismaksuluokkaan lääninhallitukselta luvan saanut erikoislääkäri saattoi kohentaa virka-aikaista palkkaustaan. Privaatti-HYKS -ehdotuksen ajatuksena oli, että sairaalassa virka- ja työsopimussuhteessa toimivat lääkärit ja terveydenhuoltohenkilökunta voisivat toimia osakeyhtiössä vapaaehtoisesti ja samanlaisin ehdoin, joilla samat ammattiryhmät toimivat nykyisin yksityissektorilla. Yhtiö maksaisi käyttämistään tiloista ja laitteista HYKS-konsernille käyvän vuokran. Vuokra asetettaisiin vastaamaan rakennetun ympäristön ja laitteiden pääoma- ja käyttökustannuksia ja se kerättäisiin ennalta määrättynä osuutena kokonaislaskutuksesta. Toiminta käsittäisi vastaanottotoimintaa ja ambulatorisia tutkimus- ja leikkaustoimenpiteitä sairaanhoidollisine tukipalveluineen. Kekomäen esityksessä osakeyhtiömallia perusteltiin myös rahoituksen oikeudenmukaisuudella. Neutraalissa järjestelmässä jokainen tuloluokka maksaa bruttotuloistaan samansuuruisen osan terveydenhuoltoon. Näin rahoitettu terveydenhuolto muodostaa vuositasolla usean miljardin euron suuruisen tulonsiirtojärjestelmän. Tämä tavoite on poliittisesti hyväksytty laajalti kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Suomessa verovaroin rahoitettu osuus on ollut käytännöllisesti katsoen neutraali (ts. se on kohdentanut terveyspalveluita tasaisesti kaikille väestöryhmille). Potilailta terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksuina kerätty rahoitus painottuu sitä vastoin alimpaan tulokymmenykseen. Hyvin toimeentulevien väestöryhmien omavastuuosuuden lisääminen (esim. ohjaamalla se käyttämään sairausvakuutuksesta ja omalla rahoituksella kustannettuja palveluja) lisää tämän väestöryhmän maksuosuutta eli pienentää itse maksettujen kustannusten suhteellista regressiivisyyttä. Kekomäen arvion mukaan osakeyhtiöhanke olisi ollut rahoitettavissa ilman, että terveydenhuollon rahoituksen neutraalisuuden tavoite vaarantuu. On kuitenkin huomattava, että osakeyhtiö luo erikoissairaanhoidon palveluille osittain uutta kysyntää, millä on vaikutusta myös rahoitusosuuksiin. HYKS-Privaatin mukainen osakeyhtiömalli olisi tarjonnut uusia hoitomahdollisuuksia hoidon kokonaan itse maksavalle ryhmälle, jolloin julkisten palvelujen kokonaiskysyntä olisi joltakin osin pienentynyt.

10 4 1.4 Esimerkkejä yhtiömuotoisista toimijoista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on viime vuosina yhtiöittänyt eräitä toimintojaan. Tekonivelsairaala Coxa Oy tuottaa pelkästään tekonivelkirurgisia leikkauksia sopimuspohjaisesti lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilaille. Lisäksi Coxaan tulee potilaita ostopalvelusopimusten perusteella, kuntien suoraan ostamina sekä tekonivelleikkauksiin yksityispotilaina tulevina. Coxa Oy:n omistus on pääosin julkista. PSHP:n osuus on 35,9 %, Terveysrahasto Oy:n 26,4 %, ja Tampereen kaupungin 20,6 %. Lisäksi yhtiöllä on seitsemän pienomistajaa, jotka ovat sairaanhoitopiirejä ja kaupunkeja. Coxan liikevaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Coxan palveluksessa olevat lääkärit määrittävät leikattavien potilaiden leikkausaiheen, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi säännellä toimintavolyymiään. Toinen merkittävä seikka on se, että tekonivelvalikoima voidaan valita taloudellisin perustein. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa valitaan edullisin tuote edellyttämättä kalliin pitkäaikaisseurannan tuloksia. TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairastuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto Terveyskeskuksen myytävä työterveyshuolto on lakisääteistä ja varsinaisesta kansanterveystyöstä erillistä toimintaa, jota kuitenkin terveyskeskus harjoittaa. Viime vuosina kunnat ja kuntayhtymät ovat liikelaitostaneet ja yhtiöittäneet tätä toimintaansa. Esimerkiksi HUS:n erityisvastuualueella (ERVA) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työterveyshuollon palvelut tuottaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy (entinen Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy). Yritys tuottaa työterveyshuollon palveluja lappeenrantalaisille yrityksille ja yhteisöille. Se tarjoaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi asiakasyrityksilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoidollisia palveluja. Yhtiön laboratorio palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita (esim. alueen kylpylöitä) HYKS-instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS-instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopimuksen palvelujen tuotta-

11 5 misesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Helsinki -säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS-instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tutkimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS-instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suoraan HYKS-instituutti Oy:stä. HYKS-instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talousseurannasta Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakäräjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruotsissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityiseltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asukkaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia terveydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yksiköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moorfields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityinen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen sil-

12 6 mäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti silmäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä. 2 HYKSin Oy:n toiminta-ajatus 2.1 Missio ja visio HYKSin Oy:n missiona on turvata kasvavan ja ikääntyvän väestön hoitoon pääsy mahdollistamalla markkinaehtoinen toiminta HUS:n tiloissa. Laajeneva toiminta käsittää uusia asiakassegmenttejä ja lisää siten erikoissairaanhoidon tulorahoitusta. HYKSin Oy:n visio on olla asiakaslähtöinen, laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja tuottava yritys, joka tarjoaa henkilöstölleen joustavan mahdollisuuden käyttää lääketieteellistä erityisosaamistaan osakeyhtiön palveluksessa ja antaa mahdollisuuden lisäansioihin. Vision mukainen tavoitetila on saavutettavissa 2 3 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta HYKSin Oy kuuluu Suomen 20 suurimman yritysmuotoisen terveydenhoitopalvelujen tuottajan joukkoon. 2.2 Arvot HYKSin Oy:n arvopohja sitoutuu HUS:n arvoihin: 1. Yhteistyöllä huipputuloksiin Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla. HYKSin Oy tarjoaa kattavat kokonaispalvelut asiakkaan tarpeisiin HYKSin Oy lisää yritysasiakkaiden mahdollisuuksia laadukkaisiin palveluihin edullisin kustannuksin HYKSin Oy on taloudellisesti kannattava

13 7 2. Tahto toimia edelläkävijänä Toimimme innovatiivisesti asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi tulevaisuuden mahdollisuudet. HYKSin Oy tarjoaa lääketieteellisesti vaikuttavat hoitomenetelmät HYKSin Oy:n palvelut ovat joustavasti tuotettuja 3. Arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme Kohtelemme potilaita, muita asiakkaita, kumppaneita ja työtovereita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Kannamme vastuumme ympäristöstä. HYKSin Oy antaa potilaalle valinnanmahdollisuuden hakeutua hoitoon haluamalleen asiantuntijalle 2.3 Toiminta-ajatus HYKSin Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kaikkia niitä erikoissairaanhoidon palveluja, joille löytyy lääketieteellisesti perusteltua kysyntää ja jota julkinen palvelutuotanto ei tyydytä. HYKSin Oy pyrkii olemaan avoin kaikentyyppisille potilaille ja kaikentyyppisille maksajatahoille, vaikka toiminta alkaisikin vaiheistetusti. Tavoitteena on luoda HUS:iin huippuosaamista edustava ja monipuolisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottava osakeyhtiö niitä asiakassegmenttejä varten, jotka nyt käyttävät muita palveluntuottajia. Yhtiö on tehokkaasti johdettu ja kykenee vastaamaan merkittäviin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoshaasteisiin kuten työikäisen väestön suhteellisen osuuden pienentymiseen ja työvoiman kansainvälistymiseen sekä kuntatalouden rahoitusongelmiin. Palveluntuottajana se on asiantunteva, joustava ja luotettava ja kykenee tarvittaessa tarjoamaan hoitoa nopeasti. Potilas saa valita hoitavan lääkärin sekä hoitoajankohdan. Lisäksi hän voi halutessaan vaikuttaa hoidon ja hoivan toteuttamiseen. HYKSin Oy:n prosessit ovat tehokkaita, koska toimintaympäristö on lääkäreille ja hoitajille tuttu ja tuotetut palvelut pääosin vakioituja. Huippulaatu varmistetaan valitsemalla osakeyhtiön palvelukseen kokeneita osaajia. Henkilöstöä kannustetaan suoritepalkkauksella, joka mahdollistaa kilpailukykyisen taloudellisen kompensaation ja joka on henkilöstön tekemään työmäärään nähden oikeudenmukainen.

14 8 Palvelukonseptin puitteissa tarjotaan erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluita perusterveydenhuollolle sekä työterveyshuollolle, erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen polikliinisia palveluita kuten vastaanottokäyntejä, polikliinisia ja päiväkirurgisia toimenpiteitä sekä muita erikoissairaanhoidon palveluita. Tavoitteena on käynnistää toiminta niillä erikoisaloilla, joilla palvelukysyntä tällä hetkellä ylittää HUS:n normaalina työaikana tuottaman kapasiteetin. Toiminnan organisoinnissa hyödynnetään sitä tietoa ja kokemusta, jota viime vuosien aikana on kertynyt lisätöiden ja ostopalveluiden hankinnasta. Lisätyönä ja ostopalveluina tuotettujen palveluiden määrä ja kustannukset sekä tuleva tarve ovat arvioitavissa ja niiden pohjalta on laadittavissa HYKSin Oy:lle täsmällisesti mitattava ja saavutettavissa oleva tuotantokapasiteetti. Poliklinikkatoiminta, päiväkirurgiset toimenpiteet ja vuodeosastohoitoa edellyttävät toiminnat suunnitellaan toteutettavaksi sairaala- tai klinikkakohtaisesti. Toiminta voidaan aloittaa volyymialoilla kahtena iltana viikossa ja yhtenä tai kahtena lauantaina kuukaudessa. Realistista on alkuvaiheen käynnistämisen jälkeen kasvattaa toimintaa hallitusti myös niille toimintasektoreille, joilla HYKS toimii valtakunnallisena palveluntarjoajana ja joilla tiedetään olevan kysyntää. Asiakasnäkökulmasta HYKSin Oy:n perustaminen tuo palveluiden käyttäjille kokonaan uuden korkeatasoisia ja laaja-alaisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottavan yksikön, jossa potilaan valinnanvapaus toteutuu niin hoitavan lääkärin kuin hoidon ajankohdan ja hoitopaikan osalta paremmin ja joustavammin kuin mihin julkinen palveluntuottaja lakisääteisten velvoitteidensa osalta toistaiseksi kykenee. Tarkoituksena on palvella ensisijaisesti sellaisia asiakkaita, jotka nykyisin hakeutuvat tai jotka ohjataan muille palveluntuottajille. Henkilöstönäkökulmasta osakeyhtiön tavoitteena on lisätä HUS:n houkuttelevuutta työnantajana tarjoamalla eri henkilöstöryhmille vapaaehtoisuuteen perustuvan mahdollisuuden lisäansioihin tutussa työympäristössä. Tavoitteena on pitää ja houkutella osakeyhtiön palvelukseen sellaisia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa, joiden osaaminen, tiedot ja taidot edustavat erikoissairaanhoidon eri alojen parhaimmistoa ja joita motivoi palveluhenkinen yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus lisäansioihin. HYKSin Oy:n palveluvalikoimaan sisältyy selkeitä prosessimaisia erikoissairaanhoidon kokonaisuuksia. Osakeyhtiömäinen toiminta kannustaa kehittämään näitä prosesseja mahdollisimman tehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Tästä saattaa olla laajemminkin hyötyä sairaanhoitopiirille. Tavoitteena on myös hyödyntämällä olemassa olevaa tila- ja laitekapasiteettia nostaa investointien käyttöastetta. Käyttöasteen paranemisen myötä HYKSin Oy:llä ja HUS:n kunnallisella palveluntuottajalla on paremmat taloudelliset mahdollisuudet tulevaisuudessa varmistaa käyttöönsä moderni laitekanta ilman, että verovaroja joudutaan käyttämään nykyistä suuremmassa määrin

15 9 toiminnan edellyttämään tilojen varusteluun. Tämä on mahdollista, koska HUS voi hyödyntää osan osakeyhtiöltä perimistään vuokratuloista investointien rahoittamiseen. Tavoitteena on lisäksi tasapainottaa HUS:n omassa toiminnassa loma- ym. tekijöistä johtuvaa kysynnän vaihtelua hankkimalla osa polikliinisista ja päiväkirurgisista palveluista omalta osakeyhtiöltä. Omistajanäkökulmasta HYKSin Oy parantaa investointien käyttöastetta. HUS:lta vuokratuista resursseista maksetaan kustannukset kattavaa ja voittomarginaalin sisältävää markkinahintaista vuokraa. Potilaiden lisääntyvä valinnanvapaus lisää alueen asukkaiden tyytyväisyyttä alueellisiin sairaanhoidon palveluihin. HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät luontevasti tyydytä kysyntää. 3 Toimintaympäristö 3.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. Somaattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikoisaloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta 2000.

16 10 Kuva 1: Sairaanhoidon avohoitokäyntien kehitys v Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli eniten sisätautien, aikuispsykiatrian ja kirurgian erikoisaloilla. Käynnit ovat kasvaneet vuodesta 2000 suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mukaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen menojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudessaan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa taulukossa 1 on esitetty 20 suurinta yksityisen terveydenhuollon toimijaa v

17 11 Taulukko 1: Suurimmat yksityiset terveyspalvelujen tuottajat v Yritys Liikevaihto milj. eur (Suomi) Nettotulos milj.eur Henkilöstö Merkittävä erikoissairaanhoidon tuottaja HUS-alueella Lisätiedot Terve- Suomen ystalo kyllä Potilaskäyntejä 1,5 milj. (sisältää työterveyshuollon) 3500 ei Attendo MedOne 192 konserni ja Suomi tappiollinen Mehiläinen 167 EBITA (tulos ennen rahoituskuluja, veroja ja poistoja) ~34 Plusterveys , ei Diacor Terveyspalvelut 1601 kyllä Lääkärissäkäyntejä / v (ei sis. työterveys). Sairaalatasoisia toimenpiteitä / v, suurin ryhmä vakuutusyhtiöpotilaat. 52 3,4 597 kyllä Työterveyshuolto 50% liikevaihdosta, ja 75 % lääkäriasemien liikevaihdosta. Vastaanottokäyntejä yhteensä , sairaalatoimenpiteitä 3000 ODL Terveys 40-3,8 392 ei Aho Group 39 0,3 460 kyllä Mediverkko 35 2,1 749 ei Oral Hammaslääkärit 32 0,5 485 ei Lääkäriasema 28 1,5 281 ei Pulssi Coxa 27 0,9 152 ei Medix 23-0,8 251 kyllä Pihlajalinna 20 1,6 299 ei Condia ei Coronaria Hoitoketju 15-0,3 - ei/kyllä Dextra 15 1,7 106 kyllä Tampereen Lääkärikeskus 12 1,4 146 ei Porin Lääkäritalo 10 1,5 85 ei Vita- Terveyspalvelut 10 0,2 84 kyllä Praktikonova 10 1,6 113 ei

18 12 Taulukko 2: Leikkauksen sisältävät somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot (Tilastoraportti 34/ Suomen virallinen tilasto, Terveys 2010, THL) Vuosi HUS HUS-alueen yksityiset sairaalat Yksityisten sairaaloiden hoitojaksot / HUS:n hoitojaksot % , , ,5 THL:n tilastojen mukaan 3 vuoden tarkastelujaksolla HUS-kuntayhtymän leikkauksellisissa hoitojaksoissa on tapahtunut noin 2 %:n vuosittainen kasvu (taulukko 2). Samanaikaisesti yksityissektorin prosentuaalinen osuus on ollut vaihteleva. Vuonna 2009 HUS-kuntayhtymän kaikkien somaattisten hoitojaksojen määrä oli kpl, vastaava luku yksityissektorilla (HUS-alue) oli kpl, joka on 7 % HUS-kuntayhtymän hoitojaksojen määrästä. Yhteenvetona erikoislääkäreiden kaikesta avohoitotoiminnasta yksityinen sektori kattaa tällä hetkellä n. 28 %, leikkauksellisista toimenpiteistä n. 14 % ja kaikista somaattisista hoitojaksoista n. 7 %. Vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa. Tämä oli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon kokonaismenot pysyivät ennallaan (Kuva 2). Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytöstä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista terveydenhuoltomenoista.

19 13 Kuva 2: Terveydenhuoltomenot maksajittain Vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 prosenttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnällisten tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltomenojen rahoitusosuus on ollut koko 2000-luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuonna 2008.

20 14 Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodostaa uhan tasa-arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kanavoituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 3.2 Sairaanhoidon rahoitus Yleinen kehitys Vuoden 2008 jälkeen kansainvälinen taloudellinen tilanne alkoi heikentyä nopeasti. Kansainvälisillä toimintaympäristön muutoksilla oli väistämätön vaikutus Suomeen ja ilmiö alkoi näkyä mm. kuntien taloudellisen tilanteen heikentymisenä. Vuoden 2010 aikana taloudellinen tilanne on kohentunut, mutta tulevina vuosina joudutaan julkisia palveluita ja investointeja priorisoimaan, jolloin myös terveydenhoitoon on käytettävissä vähemmän julkista rahaa. Monet kunnat ovat joutuneet tarkistamaan veroprosenttejaan vuoden 2011 osalta ylöspäin. Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kokonaisverotulot ovat jo vuonna 2010 kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun ja kasvu nopeutuu vuonna 2011, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä (Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 2009). Valtio ja kunnat hakevat yhä säästöjä mikä näkyy julkisen sektorin resursoinnissa. Lääketieteellisen teknologian jatkuva kehittyminen, uusien hoitomuotojen aiempaa korkeampi hinta sekä asiakkaiden lisääntyvät vaatimukset sairaanhoidollisilta palveluilta edellyttävät kuitenkin sairaanhoidon toiminnoilta jatkuvaa kehittämistä ja aiempaa nopeatempoisempia investointeja. Maksukykyisen ja palveluilta entistä korkeampaa laatua ja joustavuutta odottavan väestön osuuden lisääntyessä yksityinen terveydenhoito tullee jatkossa täydentämään julkista järjestelmää muodostamalla hajanaisesta yrityskentästä muutaman suuren ja vahvan toimijan. HUS vastaa rahamääräisesti n. 1/3 Suomen erikoissairaanhoidosta. HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Väestönkasvusta merkittävä osa muodostuu maahanmuutosta. Väestömäärän kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden asukasmäärässä. HUS:n jäsenkuntien väes-

HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma

HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ehdotetaan perustettavaksi erillinen kliinisiä palveluja tuottava osakeyhtiö ( HYKSin Oy ). Yhtiön avulla on

Lisätiedot

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki

Hyksin kliiniset palvelut Oy. Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 JULKINEN TAUSTAOSA. Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Hallitus 28.5.2012, LIITE 9 Hyksin kliiniset palvelut Oy JULKINEN TAUSTAOSA Biomedicum Helsinki 2A Tukholmankatu 8, 00290 Helsinki Versio Päiväys Vastuullinen Kuvaus 1.0 19.01.2011 HUS/Lasse Lehtonen HUS:n

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 5.

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 5. VALTUUSTO 25 19.10.2011 HYKS:N OY:N PERUSTAMINEN 36/00/01/03/01/2011 VALT 25 HUS:n toimitusjohtaja asetti päätöksellään 14.10.2010 132 hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2007, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,1 2 595,6 2 611,6 2 738,9 2 840,4 3 055,2 3 328,9 3 622,4 3 858,3 4 054,5 4 324,4 4 590,0

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus

Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Potilaiden liikkuvuus EU:ssa ja valinnanvapaus Mervi Kattelus Terveyspolitiikan asiantuntija Suomen Lääkäriliitto Liikkuvuuden eri ulottuvuudet (Potilas sairastuu tilapäisen toisessa valtiossa oleskelun

Lisätiedot

THL:n tuottavuusseuranta 2013

THL:n tuottavuusseuranta 2013 THL:n tuottavuusseuranta 2013 Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Tuottavuusseminaari 3.2.2015, HUS 3.2.2015 Pirjo Häkkinen/Tuottavuusseminaari/ HUS 1 Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 3.2.2015

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1

Jonottamatta hoitoon. THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Jonottamatta hoitoon THL:n aloite perusterveydenhuollon vahvistamiseksi 4.10.2013 1 Terveydenhuolto on kehittynyt epätasaisesti Suomalainen terveyspalvelujärjestelmä on kehittynyt vuosien saatossa niin,

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma

Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Sote-alueiden hallinto? Kuntaliiton hallitus 7.5.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Esimerkkejä eroista: Erikoissairaanhoito Pohjoismaissa Tanska Norja Suomi Ruotsi Alueet Alueet (valtio) Lkm

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus 17.9.2015 Oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin IV, Turku Timo Hujanen, Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto Valinnanvapaus ja monikanavarahoitus (MKR)? Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00

Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Terveyskeskusten lääkäritilanne 1.10.2014 Julkaisuvapaa 11.12.2014 klo 10.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto juho.ruskoaho@laakariliitto.fi Terveyskeskusten lääkäritilanne 2014 Kyselytutkimus

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta

Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta Hankintalain uudistaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankinta 19.9.2014 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Hankintalainsäädännön uudistaminen Hankintalain uudistaminen - aikataulu

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010

Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella. Talousalueparlamentti 18.08.2010 Erikoissairaanhoidon tulevaisuus ja yhteistyömahdollisuudet Hyvinkään Riihimäen talousalueella Talousalueparlamentti 18.08.2010 Jarmo Väänänen sairaanhoitopiirin johtaja Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 1.

Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 1. HALLITUS 156 10.10.2011 HYKS:N OY:N PERUSTAMINEN 36/00/01/03/01/2011 HALL 156 HUS:n toimitusjohtaja asetti päätöksellään 14.10.2010 132 hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2014 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta

Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta Miten terveydenhuolto muuttuu SOTEsta huolimatta SOTE Ennakointikamari 30.3.2017 Olli Tolkki olli.tolkki@nhg.fi 0400 339 195 100% Suomen sote-markkina on kokonaisuudessaan ~31 mrd., josta palvelut kattavat

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo

Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo Potilas vai terveyspalvelujen kuluttaja 10.2.2017 Labquality days Lauri Korkeaoja Viestintä- ja yhteiskuntajohtaja, Attendo 1 Neljä erilaista valinnanvapautta Erikoissairaanhoito Asumispalvelut ja kotihoito

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

Sote-uudistus ja valinnanvapaus

Sote-uudistus ja valinnanvapaus Sote-uudistus ja valinnanvapaus Eetu Salunen Toimitusjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 23.5.2017 Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakas-

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010. Aki Lindén, toimitusjohtaja Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelujen yhteistyöseminaari 11.6.2010 Aki Lindén, toimitusjohtaja 1 Suomen sairaalat ja niiden hallinnollinen asema: Ennen sairaanhoitopiiriuudistusta Suomessa oli

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014

Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 1 Doctagonin Porvoon etälääkäripalveluiden arviointi 12.2.2014 Johdanto Doctagon Oy on kehittänyt toimintamallin jonka tarkoituksena on tuottaa kattava lääketieteellinen tuki vanhusten kotihoidolle alueilla

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015

TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TILINPÄÄTÖS 2014 Shp:n valtuusto 8.6.2015 Väestö 31.12.2014 405.635 kasvu ed. v. 0,52% Talousjohtaja Jarkko Raatikainen Sairaanhoitopiirin talouden tavoitteet Talouden

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO

Paraisten kaupunki Tilinpäätös 2014 Sosiaali- ja terveysosasto TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Paula Sundqvist, sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille kuntalaisille ja kiireellinen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan?

EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? EU:n potilasdirektiivi, priorisointi ja palveluvalikoiman määrittely miten potilaiden vaikutusmahdollisuudet tulevat muuttumaan? Priorisointi terveydenhuollossa 1.11.2012 Mervi Kattelus Terveyspoliittinen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän

Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta - työterveyshuolto sotepalvelujärjestelmän D'Artagnan? TYHE 5, Ajankohtaista työelämässä Minna Ylikännö, VTT, yliopistonlehtori Sosiaalitieteiden laitos Suomalainen

Lisätiedot

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri

PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET. Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri PÄIVYSTYSASETUKSEN VAIKUTUKSET Aino-Liisa Oukka johtajaylilääkäri / merkittävät kohdat 1. Luku Yleiset säännökset 2 Kiireellisen hoidon antaminen ja päivystyksen järjestäminen Kunnan tai kuntayhtymän on

Lisätiedot