HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Valtuusto , LIITE 5 Fullmäktige BILAGA HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma

2

3 i Tiivistelmä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriin ehdotetaan perustettavaksi erillinen kliinisiä palveluja tuottava osakeyhtiö ( HYKSin Oy ). Yhtiön avulla on mahdollista: 1) tuottaa sairaanhoidollisia palveluja sellaisille asiakasryhmille, joiden palvelutarvetta on vaikea tyydyttää nykyisellä tuotantojärjestelmällä 2) parantaa sairaanhoitopiirin tilojen ja laitteiden käyttöastetta ja tuottaa investoinneilla aiempaa suurempaa terveyshyötyä 3) sitouttaa terveydenhuollon ammattilaisia sairaanhoitopiirin kautta tapahtuvaan palvelutuotantoon. HYKSin Oy:n palvelumyynti kohdistuisi usealle asiakassegmentille. Näistä keskeisimpiä olisivat: 1) vakuutusyhtiöiden maksamat potilaat 2) ne ulkomaiset potilaat, jotka haluavat hakeutua HYKS:iin hoitoon 3) HUS-alueen ulkopuolisten kuntien ja kuntayhtymien maksusitoumuspotilaat. 4) konsultaatiopalvelut HUS-alueen kuntien perusterveydenhuollolle.. Lisäksi yhtiö tarjoaisi sairaanhoidollisia palveluja itse maksaville potilaille ja palvelusetelipotilaille (joita ei voida ottaa HUS:iin hoidettavaksi). HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät tyydytä luontevasti kyseisen asiakassegmentin kysyntää. Yhtiö parantaisi potilaan mahdollisuuksia päästä haluamansa HYKS:n asiantuntijan hoitoon. Yhtiön henkilöstö koostuisi muutamasta kokonaan yhtiön palveluksessa olevasta henkilöstä sekä useista sadoista HUS:iin palvelusuhteessa olevista terveydenhuollon ammattilaisista, jotka haluavat toimia työaikansa ulkopuolella yhtiön palveluksessa ja hankkia näin lisäansioita. Yhtiö olisi HUS:sta erillinen työnantaja. Yhtiö vuokraa tilat ja laitteet HUS:lta kustannusvastaavasti. Se solmii tukipalveluista erilliset sopimukset HUS:n ja sen liikelaitosten kanssa. Yhtiö voi hankkia myös potilasrekisterin pitoon liittyvät palvelut HUS:lta. Yhtiö voi tältä osin käyttää mallina muita julkisissa tiloissa toimivia suomalaisia osakeyhtiömuotoisia sairaanhoitopalvelujen tuottajia. Yhtiön osakepääomaksi ehdotetaan 1 milj. euroa, jolloin yhtiön käynnistäminen voi tapahtua ilman muuta rahoitusta. Vaikka yhtiö olisi pääosin HUS:n omistama, tulee siinä sairausvakuutuskorvauksen saamiseksi olla ulkoista omistusta vähintään 25 %. Ulkoisena omistajana voi toimia esimerkiksi toimintaan osallistumisesta kiinnostunut vakuutusyhtiö taikka yhtiön henkilöstö. Ulkopuolinen yksityinen omistus selventää myös yhtiön asemaa sairaanhoitopiiristä erillisenä palvelutuottajana ja työnantajana. Yhtiön toimintaan liittyvät taloudelliset riskit ovat ehdotetun suoritepohjaisen kustannusveloituksen vuoksi pienet. Yhtiön arvioidaan saavuttavan viidentenä toimintavuonna n. 15 milj. euron liikevaihdon. Se tuo tällöin HUS:lle vuokratuloina n. 2 milj. euroa ja osinkotuloina 0,5-1 milj. euroa vuodessa.

4

5 ii Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...I 1 TAUSTA VALMISTELUTYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT SUOMALAISESSA TERVEYDENHUOLTOJÄRJESTELMÄSSÄ KÄYNNISSÄ OLEVAT RAKENTEELLISET MUUTOKSET PRIVAATTI-HYKS -EHDOTUS ESIMERKKEJÄ YHTIÖMUOTOISISTA TOIMIJOISTA Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto HYKS-instituutti Oy Ruotsin vårdval Moorfields Eye Hospital, Lontoo HYKSIN OY:N TOIMINTA-AJATUS MISSIO JA VISIO ARVOT TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ TERVEYSMARKKINOIDEN KEHITYS SAIRAANHOIDON RAHOITUS Yleinen kehitys HUS:n investointien kannattavuus ja käyttöaste HENKILÖSTÖN SAATAVUUS POTILAIDEN VAPAA LIIKKUVUUS ASIAKASMÄÄRITTELYT JULKISYHTEISÖ ASIAKKAANA YKSITYINEN POTILAS ASIAKKAANA TERVEYDENHUOLTOALAN YRITYS, JOKA TÄYDENTÄÄ OMAA PALVELUVALIKOIMAANSA ULKOMAINEN YHTEISÖ TAI YKSITYISHENKILÖ ASIAKKAANA ASIAKASSTRATEGIA PALVELUT JA PALVELUMALLI PALVELUKYSYNTÄ ENSIVAIHEEN ALOITTAVAT TOIMINNOT PALVELUNTUOTANTO JA LOGISTIIKKA LUPA TERVEYDENHUOLLON PALVELUJEN TUOTTAMISELLE HENKILÖSTÖN ASEMA POTILASREKISTERIT POTILASVAKUUTUS POTILASLASKUTUS TILAT, LAITTEET JA TARVIKKEET TUKIPALVELUT JA LIIKELAITOKSET HANKINTATOIMI TALOUDEN HALLINTA JA KIRJANPITO OPERATIIVINEN TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUDELLINEN ANALYYSI TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN... 35

6 iii 7.2 PALVELUIDEN TUOTTEISTUS JA HINNOITTELU TUOTANTOKAPASITEETTI MARKKINOINTI HYKSIN OY:N ALUSTAVA TALOUSARVIO VEROTUKSELLISET KYSYMYKSET YHDENVERTAINEN HOITOON PÄÄSY KILPAILUNEUTRALITEETTI RISKIKARTOITUS JA RISKINHALLINTA TALOUDELLISET RISKIT HENKILÖSTÖRISKIT ASIAKASRISKIT TOIMINNALLISET RISKIT VIESTINNÄLLISET RISKIT JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1. MUISTIO HENKILÖSTÖ- JA TALOUSRYHMÄN KÄSITTELEMISTÄ ASIOISTA LIITE 2. LUONNOS HYKSIN OY:N YHTIÖJÄRJESTYKSEKSI... 55

7 1 1 Tausta 1.1 Valmistelutyöryhmän tehtävät Konsernin toimitusjohtaja on päätöksellään 132 / asettanut työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista (jäljempänä HYKSin Oy ). Työryhmän puheenjohtajaksi nimettiin hallintoylilääkäri Lasse Lehtonen. Työryhmän jäseniksi nimettiin seuraavat henkilöt: tulosyksikön johtaja Jari Petäjä, vastaava ylilääkäri Hans Ramsay, hallinnollinen ylilääkäri Vesa Perhoniemi, erikoislääkäri Juha Sinisalo, apulaisylilääkäri Leila Vaalavirta, klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä, hallintojohtaja Pekka Rantamäki, talousjohtaja Jari Finnilä, suunnittelupäällikkö Jari Kokkonen, hallintolakimies Annakaisa Koskimäki, johtava ylihoitaja Arja Tuokko ja osastoryhmän päällikkö Helena Tuominen. Lisäksi HUS:n henkilöstöjärjestöjä pyydettiin nimeämään edustajansa työryhmään. Järjestöt nimesivät ryhmään pääluottamusmiehet Risto Avelan ja Leena Piirosen. Työryhmän työhön osallistuivat lisäksi asiantuntijoina erikoislääkäri Tiina Leivo, projektipäällikkö Heikki Voutilainen sekä suunnittelupäällikkö Merja Wilenius. Työryhmä ja sen jäsenet ovat valmistelun aikana kuulleet asiantuntijoita mm. vakuutusyhtiöistä, yksityisestä terveydenhuollosta, työterveyshuollosta, HYKS-instituutti Oy:stä, Valtiokonttorista sekä HUS-Servisistä. Työryhmän tehtävänä oli laatia liiketoimintasuunnitelma; selvittää potilasrekisteriä ja potilastietojen käsittelyä koskevat asiat sekä toimintaan liittyvät juridiset, henkilöstöhallinnolliset ja talouden pitoon liittyvät kysymykset; ja valmistella yhtiön perustamisasiakirjat. 1.2 Suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset Asettamispäätöksen mukaisena perusteena yhtiön perustamiselle ovat suomalaisessa terveydenhuoltojärjestelmässä käynnissä olevat rakenteelliset muutokset. Erikoissairaanhoitolain ja kansanterveyslain osin korvaava terveydenhuoltolaki tulee voimaan alkaen. Tämän lisäksi

8 2 valmistellaan julkisen terveydenhuollon organisaatioiden uudistamista. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa markkinoilla. Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan/kuntayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Edellä esitettyjen lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on ollut lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Sairausvakuutuksen sairaanhoitokulujen korvaamista on tämän vuoksi laajennettu koskemaan terveyskeskuksien tai julkisten sairaaloiden tiloissa tuotettua terveydenhuoltoa. Korvausta ei kuitenkaan suoriteta julkisyhteisön kokonaan omistamalle yhtiölle, vaan julkisen terveydenhuollon tiloissa toimivalla yhtiöllä pitää olla yksityistä omistusta vähintään 25 % (sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 43/2010 vp hallituksen esityksestä 183/2010 vp laiksi sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :n muuttamisesta). Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Tuleva terveydenhuoltolaki painottaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ohentamista ennen kaikkea siten, että erikoislääkäripalvelut saataisiin perusterveydenhuoltoon. Kustannustehokkuus- ja toimintavarmuussyistä kunnilla vallitsee halu yhdistää pieniä terveyskeskuksia suuremmiksi yksiköiksi, jolloin myös erikoislääkäripalvelujen hankinta terveyskeskuksiin tulee paremmin mahdolliseksi. HYKS:n mahdollisuudet tukea alueen kuntia tässä kehityksessä ilman virkalisäyksiä ovat rajalliset ja joka tapauksessa vähäisemmät kuin kuntien tahtotila. Yhtiömalli voi tarjota välineitä erikoislääkäri- ja konsultaatiopalvelujen järjestämiseen terveyskeskuksille. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata nykyisiin ja tulevaisuuden terveydenhuollon haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:iin tytäryhtiö tuottamaan sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana ja jotka eivät ole kilpailevaa toimintaa HUS:lle. Tällainen ehdotus ei ole kokonaan uusi. Jäljempänä tarkastellaan lyhyesti niitä malleja ja ehdotuksia, joita asiasta aiemmin on esitetty.

9 3 1.3 Privaatti-HYKS -ehdotus 1998 Vuonna 1998 silloinen hallintoylilääkäri Martti Kekomäki ehdotti, että HYKS-konserniin perustettaisiin osakeyhtiömuotoinen polikliinisia ja ambulatorisia palveluita tuottava palveluyksikkö. Ehdotuksen taustana olivat silloinkin erikoissairaanhoidon rahoitusongelmat sekä kilpailu erikoislääkärityövoimasta. Lisäksi tuolloin käytössä ollut erikoismaksuluokka oli ajoittain voimakkaankin kritiikin kohteena. Erikoismaksuluokassa (EML) potilas maksoi palkkion sairaalalle, joka välitti sen laskuttaneelle lääkärille. Sairaala maksoi palkkion lääkärille ja huolehti sivukulujen maksamisesta. EML-järjestelmä oli selkeä suoriteperusteinen palkkamalli, jolla erikoismaksuluokkaan lääninhallitukselta luvan saanut erikoislääkäri saattoi kohentaa virka-aikaista palkkaustaan. Privaatti-HYKS -ehdotuksen ajatuksena oli, että sairaalassa virka- ja työsopimussuhteessa toimivat lääkärit ja terveydenhuoltohenkilökunta voisivat toimia osakeyhtiössä vapaaehtoisesti ja samanlaisin ehdoin, joilla samat ammattiryhmät toimivat nykyisin yksityissektorilla. Yhtiö maksaisi käyttämistään tiloista ja laitteista HYKS-konsernille käyvän vuokran. Vuokra asetettaisiin vastaamaan rakennetun ympäristön ja laitteiden pääoma- ja käyttökustannuksia ja se kerättäisiin ennalta määrättynä osuutena kokonaislaskutuksesta. Toiminta käsittäisi vastaanottotoimintaa ja ambulatorisia tutkimus- ja leikkaustoimenpiteitä sairaanhoidollisine tukipalveluineen. Kekomäen esityksessä osakeyhtiömallia perusteltiin myös rahoituksen oikeudenmukaisuudella. Neutraalissa järjestelmässä jokainen tuloluokka maksaa bruttotuloistaan samansuuruisen osan terveydenhuoltoon. Näin rahoitettu terveydenhuolto muodostaa vuositasolla usean miljardin euron suuruisen tulonsiirtojärjestelmän. Tämä tavoite on poliittisesti hyväksytty laajalti kaikissa kehittyneissä yhteiskunnissa. Suomessa verovaroin rahoitettu osuus on ollut käytännöllisesti katsoen neutraali (ts. se on kohdentanut terveyspalveluita tasaisesti kaikille väestöryhmille). Potilailta terveyskeskus-, poliklinikka- ja hoitopäivämaksuina kerätty rahoitus painottuu sitä vastoin alimpaan tulokymmenykseen. Hyvin toimeentulevien väestöryhmien omavastuuosuuden lisääminen (esim. ohjaamalla se käyttämään sairausvakuutuksesta ja omalla rahoituksella kustannettuja palveluja) lisää tämän väestöryhmän maksuosuutta eli pienentää itse maksettujen kustannusten suhteellista regressiivisyyttä. Kekomäen arvion mukaan osakeyhtiöhanke olisi ollut rahoitettavissa ilman, että terveydenhuollon rahoituksen neutraalisuuden tavoite vaarantuu. On kuitenkin huomattava, että osakeyhtiö luo erikoissairaanhoidon palveluille osittain uutta kysyntää, millä on vaikutusta myös rahoitusosuuksiin. HYKS-Privaatin mukainen osakeyhtiömalli olisi tarjonnut uusia hoitomahdollisuuksia hoidon kokonaan itse maksavalle ryhmälle, jolloin julkisten palvelujen kokonaiskysyntä olisi joltakin osin pienentynyt.

10 4 1.4 Esimerkkejä yhtiömuotoisista toimijoista Pirkanmaan sairaanhoitopiirin fokussairaalat Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on viime vuosina yhtiöittänyt eräitä toimintojaan. Tekonivelsairaala Coxa Oy tuottaa pelkästään tekonivelkirurgisia leikkauksia sopimuspohjaisesti lähinnä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin potilaille. Lisäksi Coxaan tulee potilaita ostopalvelusopimusten perusteella, kuntien suoraan ostamina sekä tekonivelleikkauksiin yksityispotilaina tulevina. Coxa Oy:n omistus on pääosin julkista. PSHP:n osuus on 35,9 %, Terveysrahasto Oy:n 26,4 %, ja Tampereen kaupungin 20,6 %. Lisäksi yhtiöllä on seitsemän pienomistajaa, jotka ovat sairaanhoitopiirejä ja kaupunkeja. Coxan liikevaihto vuonna 2009 oli 27,4 miljoonaa euroa. Coxan palveluksessa olevat lääkärit määrittävät leikattavien potilaiden leikkausaiheen, mikä tarkoittaa, että yhtiö voi säännellä toimintavolyymiään. Toinen merkittävä seikka on se, että tekonivelvalikoima voidaan valita taloudellisin perustein. Se saattaa johtaa tilanteeseen, jossa valitaan edullisin tuote edellyttämättä kalliin pitkäaikaisseurannan tuloksia. TAYS Sydänkeskus Oy:ssä diagnostisoidaan ja hoidetaan potilaita, jotka ovat sairastuneet äkillisesti tai jotka tarvitsevat vaativaa kardiologista tai sydän- ja rintaelinkirurgista selvittelyä ja hoitoa. Yhtiön omistaa kokonaan Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Yhtiö markkinoi palvelujaan paitsi Suomessa, myös Venäjällä ja Ukrainassa Kansanterveystyön yhteydessä järjestetty työterveyshuolto Terveyskeskuksen myytävä työterveyshuolto on lakisääteistä ja varsinaisesta kansanterveystyöstä erillistä toimintaa, jota kuitenkin terveyskeskus harjoittaa. Viime vuosina kunnat ja kuntayhtymät ovat liikelaitostaneet ja yhtiöittäneet tätä toimintaansa. Esimerkiksi HUS:n erityisvastuualueella (ERVA) Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin työterveyshuollon palvelut tuottaa Etelä-Karjalan Työkunto Oy (entinen Lappeenrannan Työkuntokeskus Oy). Yritys tuottaa työterveyshuollon palveluja lappeenrantalaisille yrityksille ja yhteisöille. Se tarjoaa lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi asiakasyrityksilleen yleislääkäritasoisia sairaanhoidollisia palveluja. Yhtiön laboratorio palvelee myös ulkopuolisia asiakkaita (esim. alueen kylpylöitä) HYKS-instituutti Oy Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ulkopuolisella rahoituksella tehtäviä kliinisiä tutkimuksia hallinnoi HYKS-instituutti Oy, jonka kanssa HUS on tehnyt sopimuksen palvelujen tuotta-

11 5 misesta HUS:n tiloissa. Yrityksen omistaa Biomedicum Helsinki -säätiö, jossa osakkaina ovat HUS, Helsingin yliopisto ja Kiinteistö Oy Biomedicum. Kliinisten tutkimusten toimeksiantaja tekee tutkimuksen suorittamisesta HUS:n tiloissa sopimuksen HYKS-instituutti Oy:n kanssa. Tutkimukseen liittyvän toiminnan osalta tutkimushenkilökunta on tutkimuksen suorittamisen osalta palvelussuhteessa HYKS-instituutti Oy:öön, joka maksaa erillissopimuksen perusteella tutkimuskustannuksista suoriteperusteisen korvauksen HUS:lle. Tutkimushenkilöstön palkat maksetaan suoraan HYKS-instituutti Oy:stä. HYKS-instituutti Oy huolehtii myös tutkimuksen talousseurannasta Ruotsin vårdval Ruotsissa vastuu terveydenhuollosta ja sairaanhoidosta jakaantuu valtion, maakäräjien ja kuntien kesken. Maakäräjät ja kunnat voivat päättää melko itsenäisesti miten terveydenhuolto ja sairaanhoito alueella järjestetään. Maakäräjillä on oikeus verottaa asukkaitaan terveydenhuolto- ja sairaanhoitopalvelujen rahoittamiseksi. Verotulojen lisäksi maakäräjät saavat valtionavustusta terveydenhuoltoon ja sairaanhoitoon. Ruotsissa tuli vuoden 2008 alussa voimaan laki valinnanvapaudesta terveyspalveluissa. Maakäräjät maksavat hoidosta saman verran riippumatta, saako potilas hoidon yksityiseltä tai julkiselta. Vårdval järjestelmässä potilaalle annetaan oikeus valita palvelun tuottaja niiden palvelun tuottajien joukosta, jotka viranomainen on hyväksynyt. Asukkaan valintaa ei saa rajoittaa maakunnan sisällä. Keskeinen osa mallia on korvausjärjestelmä, jossa raha seuraa potilasta, ts. maksu palvelun tuottajalle perustuu potilaan valintaan ja on yhtä suuri kaikille tuottajille Moorfields Eye Hospital, Lontoo Englannin National Health Service (NHS) on yksi maailman tunnetuista julkisia terveydenhuoltopalveluja tuottavista järjestelmistä. Sen sisällä toimii yritysmuotoisia yksiköitä. Esimerkiksi Moorfields Eye Hospital NHS Foundation Trust on yksi maailman johtavista silmäsairaaloista sekä kliinisen hoidon että tutkimuksen saralla. Sairaalan päätehtävä on hoitaa julkisesti rahoitettuja NHSpotilaita. Tämän lisäksi sairaalalla on kolme kaupallista yksikköä: Moorfields Private, Moorfields Pharmaceuticals ja Moorfields Eye Hospital Dubai. Moorfields Eye Hospitalin kokonaistuotot olivat vuonna miljoonaa, josta Moorfields Privaten osuus oli 10 miljoonaa. Moorfields Private tarjoaa kaikkia silmäsairaanhoidon palveluja. Potilas maksaa itse tai hänellä on yksityinen sairauskuluvakuutus. Merkittävä osa potilaista on ulkomailta. Palveluihin kuuluu sekä erittäin vaativat erikoissairaanhoidon tutkimukset ja hoidot, että kosmeettinen ja refraktiivinen silmä- ja plastiakirurgia. Yksityispotilailla on erilliset tilat ja parempi perushotellipalvelu. Ainakin varsinaisen sil-

12 6 mäkirurgian osalta leikkaussalit ovat talon normaalit salit, ja leikkaukset suoritetaan pääosin iltaisin työajan jälkeen talon henkilökunnalla. Hoitava lääkäri tuo potilaan taloon eli asiakas varaa ajan haluamalleen hoitavalle erikoislääkärille. Tyypillisesti silmäkirurgi tekee yhden illan viikossa töitä Moorfields Private yksikössä. 2 HYKSin Oy:n toiminta-ajatus 2.1 Missio ja visio HYKSin Oy:n missiona on turvata kasvavan ja ikääntyvän väestön hoitoon pääsy mahdollistamalla markkinaehtoinen toiminta HUS:n tiloissa. Laajeneva toiminta käsittää uusia asiakassegmenttejä ja lisää siten erikoissairaanhoidon tulorahoitusta. HYKSin Oy:n visio on olla asiakaslähtöinen, laadukkaita erikoissairaanhoidon palveluja tuottava yritys, joka tarjoaa henkilöstölleen joustavan mahdollisuuden käyttää lääketieteellistä erityisosaamistaan osakeyhtiön palveluksessa ja antaa mahdollisuuden lisäansioihin. Vision mukainen tavoitetila on saavutettavissa 2 3 vuoden kuluttua toiminnan aloittamisesta. Viiden vuoden kuluessa toiminnan aloittamisesta HYKSin Oy kuuluu Suomen 20 suurimman yritysmuotoisen terveydenhoitopalvelujen tuottajan joukkoon. 2.2 Arvot HYKSin Oy:n arvopohja sitoutuu HUS:n arvoihin: 1. Yhteistyöllä huipputuloksiin Onnistumme yhdessä avoimuuden, luottamuksen, osaamisen ja verkostoitumisen avulla. HYKSin Oy tarjoaa kattavat kokonaispalvelut asiakkaan tarpeisiin HYKSin Oy lisää yritysasiakkaiden mahdollisuuksia laadukkaisiin palveluihin edullisin kustannuksin HYKSin Oy on taloudellisesti kannattava

13 7 2. Tahto toimia edelläkävijänä Toimimme innovatiivisesti asiakkaidemme parhaaksi ja käytämme hyväksi tulevaisuuden mahdollisuudet. HYKSin Oy tarjoaa lääketieteellisesti vaikuttavat hoitomenetelmät HYKSin Oy:n palvelut ovat joustavasti tuotettuja 3. Arvostamme asiakkaitamme ja toisiamme Kohtelemme potilaita, muita asiakkaita, kumppaneita ja työtovereita oikeudenmukaisesti, vastuullisesti ja suvaitsevaisesti. Noudatamme yhteisiä pelisääntöjä. Kannamme vastuumme ympäristöstä. HYKSin Oy antaa potilaalle valinnanmahdollisuuden hakeutua hoitoon haluamalleen asiantuntijalle 2.3 Toiminta-ajatus HYKSin Oy:n toiminta-ajatuksena on tarjota kaikkia niitä erikoissairaanhoidon palveluja, joille löytyy lääketieteellisesti perusteltua kysyntää ja jota julkinen palvelutuotanto ei tyydytä. HYKSin Oy pyrkii olemaan avoin kaikentyyppisille potilaille ja kaikentyyppisille maksajatahoille, vaikka toiminta alkaisikin vaiheistetusti. Tavoitteena on luoda HUS:iin huippuosaamista edustava ja monipuolisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottava osakeyhtiö niitä asiakassegmenttejä varten, jotka nyt käyttävät muita palveluntuottajia. Yhtiö on tehokkaasti johdettu ja kykenee vastaamaan merkittäviin yhteiskunnassa tapahtuviin muutoshaasteisiin kuten työikäisen väestön suhteellisen osuuden pienentymiseen ja työvoiman kansainvälistymiseen sekä kuntatalouden rahoitusongelmiin. Palveluntuottajana se on asiantunteva, joustava ja luotettava ja kykenee tarvittaessa tarjoamaan hoitoa nopeasti. Potilas saa valita hoitavan lääkärin sekä hoitoajankohdan. Lisäksi hän voi halutessaan vaikuttaa hoidon ja hoivan toteuttamiseen. HYKSin Oy:n prosessit ovat tehokkaita, koska toimintaympäristö on lääkäreille ja hoitajille tuttu ja tuotetut palvelut pääosin vakioituja. Huippulaatu varmistetaan valitsemalla osakeyhtiön palvelukseen kokeneita osaajia. Henkilöstöä kannustetaan suoritepalkkauksella, joka mahdollistaa kilpailukykyisen taloudellisen kompensaation ja joka on henkilöstön tekemään työmäärään nähden oikeudenmukainen.

14 8 Palvelukonseptin puitteissa tarjotaan erikoislääkäreiden konsultaatiopalveluita perusterveydenhuollolle sekä työterveyshuollolle, erikoissairaanhoidon eri erikoisalojen polikliinisia palveluita kuten vastaanottokäyntejä, polikliinisia ja päiväkirurgisia toimenpiteitä sekä muita erikoissairaanhoidon palveluita. Tavoitteena on käynnistää toiminta niillä erikoisaloilla, joilla palvelukysyntä tällä hetkellä ylittää HUS:n normaalina työaikana tuottaman kapasiteetin. Toiminnan organisoinnissa hyödynnetään sitä tietoa ja kokemusta, jota viime vuosien aikana on kertynyt lisätöiden ja ostopalveluiden hankinnasta. Lisätyönä ja ostopalveluina tuotettujen palveluiden määrä ja kustannukset sekä tuleva tarve ovat arvioitavissa ja niiden pohjalta on laadittavissa HYKSin Oy:lle täsmällisesti mitattava ja saavutettavissa oleva tuotantokapasiteetti. Poliklinikkatoiminta, päiväkirurgiset toimenpiteet ja vuodeosastohoitoa edellyttävät toiminnat suunnitellaan toteutettavaksi sairaala- tai klinikkakohtaisesti. Toiminta voidaan aloittaa volyymialoilla kahtena iltana viikossa ja yhtenä tai kahtena lauantaina kuukaudessa. Realistista on alkuvaiheen käynnistämisen jälkeen kasvattaa toimintaa hallitusti myös niille toimintasektoreille, joilla HYKS toimii valtakunnallisena palveluntarjoajana ja joilla tiedetään olevan kysyntää. Asiakasnäkökulmasta HYKSin Oy:n perustaminen tuo palveluiden käyttäjille kokonaan uuden korkeatasoisia ja laaja-alaisia erikoissairaanhoidon palveluita tuottavan yksikön, jossa potilaan valinnanvapaus toteutuu niin hoitavan lääkärin kuin hoidon ajankohdan ja hoitopaikan osalta paremmin ja joustavammin kuin mihin julkinen palveluntuottaja lakisääteisten velvoitteidensa osalta toistaiseksi kykenee. Tarkoituksena on palvella ensisijaisesti sellaisia asiakkaita, jotka nykyisin hakeutuvat tai jotka ohjataan muille palveluntuottajille. Henkilöstönäkökulmasta osakeyhtiön tavoitteena on lisätä HUS:n houkuttelevuutta työnantajana tarjoamalla eri henkilöstöryhmille vapaaehtoisuuteen perustuvan mahdollisuuden lisäansioihin tutussa työympäristössä. Tavoitteena on pitää ja houkutella osakeyhtiön palvelukseen sellaisia lääkäreitä ja muuta henkilökuntaa, joiden osaaminen, tiedot ja taidot edustavat erikoissairaanhoidon eri alojen parhaimmistoa ja joita motivoi palveluhenkinen yrittäjyys ja sen mukanaan tuoma mahdollisuus lisäansioihin. HYKSin Oy:n palveluvalikoimaan sisältyy selkeitä prosessimaisia erikoissairaanhoidon kokonaisuuksia. Osakeyhtiömäinen toiminta kannustaa kehittämään näitä prosesseja mahdollisimman tehokkaiksi ja asiakaslähtöisiksi. Tästä saattaa olla laajemminkin hyötyä sairaanhoitopiirille. Tavoitteena on myös hyödyntämällä olemassa olevaa tila- ja laitekapasiteettia nostaa investointien käyttöastetta. Käyttöasteen paranemisen myötä HYKSin Oy:llä ja HUS:n kunnallisella palveluntuottajalla on paremmat taloudelliset mahdollisuudet tulevaisuudessa varmistaa käyttöönsä moderni laitekanta ilman, että verovaroja joudutaan käyttämään nykyistä suuremmassa määrin

15 9 toiminnan edellyttämään tilojen varusteluun. Tämä on mahdollista, koska HUS voi hyödyntää osan osakeyhtiöltä perimistään vuokratuloista investointien rahoittamiseen. Tavoitteena on lisäksi tasapainottaa HUS:n omassa toiminnassa loma- ym. tekijöistä johtuvaa kysynnän vaihtelua hankkimalla osa polikliinisista ja päiväkirurgisista palveluista omalta osakeyhtiöltä. Omistajanäkökulmasta HYKSin Oy parantaa investointien käyttöastetta. HUS:lta vuokratuista resursseista maksetaan kustannukset kattavaa ja voittomarginaalin sisältävää markkinahintaista vuokraa. Potilaiden lisääntyvä valinnanvapaus lisää alueen asukkaiden tyytyväisyyttä alueellisiin sairaanhoidon palveluihin. HYKSin Oy ei kilpaile HUS:n kanssa, vaan täydentää palvelutarjontaa siltä osin kuin HUS:n palvelut eivät luontevasti tyydytä kysyntää. 3 Toimintaympäristö 3.1 Terveysmarkkinoiden kehitys Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan julkisen terveydenhuollon erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä vuonna 2008 oli 7,4 miljoonaa. Somaattisilla erikoisaloilla oli käyntejä yhteensä noin 5,9 miljoonaa ja psykiatrian erikoisaloilla noin 1,5 miljoonaa. Käynnit ovat lisääntyneet 20 prosentilla vuodesta 2000.

16 10 Kuva 1: Sairaanhoidon avohoitokäyntien kehitys v Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä oli eniten sisätautien, aikuispsykiatrian ja kirurgian erikoisaloilla. Käynnit ovat kasvaneet vuodesta 2000 suhteellisesti eniten nuorisopsykiatrian ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla. Yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin Kelan sairaanhoitokorvaustilaston mukaan 2,9 miljoonaa kertaa vuonna Yksityissektorilla erikoislääkärikäyntejä oli eniten silmätautien ja naistentautien ja synnytysten erikoisaloilla. Sairausvakuutuskorvaukseen oikeuttavat yksityislääkäripalvelujen menot, toimistomaksut mukaan lukien, olivat vuonna 2008 yhteensä 305 miljoonaa euroa. Tästä erikoislääkäripalvelujen menojen osuus oli 86 prosenttia ja yleislääkäripalvelujen 14 prosenttia. Kokonaisuudessaan menot kasvoivat reaalisesti 2,6 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Oheisessa taulukossa 1 on esitetty 20 suurinta yksityisen terveydenhuollon toimijaa v

17 11 Taulukko 1: Suurimmat yksityiset terveyspalvelujen tuottajat v Yritys Liikevaihto milj. eur (Suomi) Nettotulos milj.eur Henkilöstö Merkittävä erikoissairaanhoidon tuottaja HUS-alueella Lisätiedot Terve- Suomen ystalo kyllä Potilaskäyntejä 1,5 milj. (sisältää työterveyshuollon) 3500 ei Attendo MedOne 192 konserni ja Suomi tappiollinen Mehiläinen 167 EBITA (tulos ennen rahoituskuluja, veroja ja poistoja) ~34 Plusterveys , ei Diacor Terveyspalvelut 1601 kyllä Lääkärissäkäyntejä / v (ei sis. työterveys). Sairaalatasoisia toimenpiteitä / v, suurin ryhmä vakuutusyhtiöpotilaat. 52 3,4 597 kyllä Työterveyshuolto 50% liikevaihdosta, ja 75 % lääkäriasemien liikevaihdosta. Vastaanottokäyntejä yhteensä , sairaalatoimenpiteitä 3000 ODL Terveys 40-3,8 392 ei Aho Group 39 0,3 460 kyllä Mediverkko 35 2,1 749 ei Oral Hammaslääkärit 32 0,5 485 ei Lääkäriasema 28 1,5 281 ei Pulssi Coxa 27 0,9 152 ei Medix 23-0,8 251 kyllä Pihlajalinna 20 1,6 299 ei Condia ei Coronaria Hoitoketju 15-0,3 - ei/kyllä Dextra 15 1,7 106 kyllä Tampereen Lääkärikeskus 12 1,4 146 ei Porin Lääkäritalo 10 1,5 85 ei Vita- Terveyspalvelut 10 0,2 84 kyllä Praktikonova 10 1,6 113 ei

18 12 Taulukko 2: Leikkauksen sisältävät somaattisen erikoissairaanhoidon hoitojaksot (Tilastoraportti 34/ Suomen virallinen tilasto, Terveys 2010, THL) Vuosi HUS HUS-alueen yksityiset sairaalat Yksityisten sairaaloiden hoitojaksot / HUS:n hoitojaksot % , , ,5 THL:n tilastojen mukaan 3 vuoden tarkastelujaksolla HUS-kuntayhtymän leikkauksellisissa hoitojaksoissa on tapahtunut noin 2 %:n vuosittainen kasvu (taulukko 2). Samanaikaisesti yksityissektorin prosentuaalinen osuus on ollut vaihteleva. Vuonna 2009 HUS-kuntayhtymän kaikkien somaattisten hoitojaksojen määrä oli kpl, vastaava luku yksityissektorilla (HUS-alue) oli kpl, joka on 7 % HUS-kuntayhtymän hoitojaksojen määrästä. Yhteenvetona erikoislääkäreiden kaikesta avohoitotoiminnasta yksityinen sektori kattaa tällä hetkellä n. 28 %, leikkauksellisista toimenpiteistä n. 14 % ja kaikista somaattisista hoitojaksoista n. 7 %. Vuonna 2008 Suomen terveydenhuoltomenot olivat 15,5 miljardia euroa. Tämä oli 700 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asukasta kohden menot olivat euroa, mikä oli 4,3 prosenttia edellisvuotta enemmän. Bruttokansantuotteeseen suhteutettuna menot olivat 8,4 prosenttia. Inflaatio huomioon ottaen terveydenhuollon kokonaismenot pysyivät ennallaan (Kuva 2). Rahamääräisesti suurimmat menoerät koostuivat erikoissairaanhoidon (5,1 mrd. ) ja perusterveydenhuollon (2,8 mrd. ) palveluista sekä avohoidon lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten kulutustavaroiden (2,2 mrd. ) käytöstä. Näiden kolmen pääryhmän menot muodostivat kaksi kolmasosaa kaikista terveydenhuoltomenoista.

19 13 Kuva 2: Terveydenhuoltomenot maksajittain Vuonna 2008 terveydenhuoltomenojen julkisen rahoituksen osuus oli 74,2 prosenttia (11,5 mrd. ) ja yksityisen rahoituksen osuus 25,8 prosenttia (3,98 mrd. ). Kuntien rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli suurin eli 35 prosenttia. Tämä oli 2,7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 24,2 prosenttia. Tämä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna Valtion rahoitusosuuden kasvu on jatkunut yhtäjaksoisesti vuodesta 2003 alkaen. Kansaneläkelaitoksen rahoitusosuus oli vuonna 2008 yhteensä 15 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Yksityisen rahoituksen osuus terveydenhuoltomenoista on laskenut lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 kääntyen kuitenkin kahtena viime vuonna hienoiseen nousuun. Vuonna 2008 kotitaloudet rahoittivat terveydenhuoltoa noin 3 miljardilla eurolla eli niiden rahoitusosuus menoista oli 19,4 prosenttia. Kotitalouksien rahoitusosuudesta 53,6 prosenttia oli asiakasmaksuja, 32,6 prosenttia lääkkeiden ja muiden lääkinnällisten laitteiden menoja sekä loput 13,8 prosenttia erilaisten hoitolaitteiden ja lääkinnällisten tuotteiden hankintakuluja sekä matkakuluja. Työnantajien terveydenhuoltomenojen rahoitusosuus on ollut koko 2000-luvun vajaa 3 prosenttia. Avustuskassojen, yksityisen vakuutuksen ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen yhteenlaskettu rahoitusosuus terveydenhuoltomenoista oli 3,5 prosenttia vuonna 2008.

20 14 Julkisen vallan tavoitteena on paitsi kohdentaa verovaroja terveydenhuoltoon myös säädellä sairaanhoidon sisältöä ja tasapuolista ja tarveperusteista kohdentumista väestölle. Yksityisten palvelutuottajien lisääntyvä markkinaehtoinen toiminta muodostaa uhan tasa-arvoista palvelujen saantia ylläpitävälle julkiselle terveydenhuollolle. Jos terveydenhoitoon päätyvän verovaroista riippumattoman rahan määrä kasvaa ja kanavoituu pääosin yksityiseen terveydenhoitoon, vaikeuttaa yksityisen sektorin saama rakenteellinen palkkaetu julkisen erikoissairaanhoidon toimintaedellytyksiä. 3.2 Sairaanhoidon rahoitus Yleinen kehitys Vuoden 2008 jälkeen kansainvälinen taloudellinen tilanne alkoi heikentyä nopeasti. Kansainvälisillä toimintaympäristön muutoksilla oli väistämätön vaikutus Suomeen ja ilmiö alkoi näkyä mm. kuntien taloudellisen tilanteen heikentymisenä. Vuoden 2010 aikana taloudellinen tilanne on kohentunut, mutta tulevina vuosina joudutaan julkisia palveluita ja investointeja priorisoimaan, jolloin myös terveydenhoitoon on käytettävissä vähemmän julkista rahaa. Monet kunnat ovat joutuneet tarkistamaan veroprosenttejaan vuoden 2011 osalta ylöspäin. Talouskriisin aiheuttamat vauriot kuntatalouteen näyttäisivät jäävän pelättyä pienemmiksi. Kokonaisverotulot ovat jo vuonna 2010 kääntymässä yhteisöveron toipumisen ja kiinteistöverojen korotusten myötä hienoiseen kasvuun ja kasvu nopeutuu vuonna 2011, kun myös kunnallisverotulot lisääntyvät. Myös palkkausmenojen maltillinen kehitys parantaa kuntatalouden näkymiä (Valtiovarainministeriön taloudellinen katsaus 2009). Valtio ja kunnat hakevat yhä säästöjä mikä näkyy julkisen sektorin resursoinnissa. Lääketieteellisen teknologian jatkuva kehittyminen, uusien hoitomuotojen aiempaa korkeampi hinta sekä asiakkaiden lisääntyvät vaatimukset sairaanhoidollisilta palveluilta edellyttävät kuitenkin sairaanhoidon toiminnoilta jatkuvaa kehittämistä ja aiempaa nopeatempoisempia investointeja. Maksukykyisen ja palveluilta entistä korkeampaa laatua ja joustavuutta odottavan väestön osuuden lisääntyessä yksityinen terveydenhoito tullee jatkossa täydentämään julkista järjestelmää muodostamalla hajanaisesta yrityskentästä muutaman suuren ja vahvan toimijan. HUS vastaa rahamääräisesti n. 1/3 Suomen erikoissairaanhoidosta. HUS-alueen väestömäärän ennustetaan jatkavan kasvuaan. Väestönkasvusta merkittävä osa muodostuu maahanmuutosta. Väestömäärän kasvu on nopeinta yli 65-vuotiaiden asukasmäärässä. HUS:n jäsenkuntien väes-

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen

Uudenmaan maakuntatilaisuus , Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Uudenmaan maakuntatilaisuus 26.10.2011, Porvoo Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen Sami Uotinen va. johtaja, sosiaali- ja terveysyksikkö Esityksen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta

KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta 28.4.2016 Maakuntauudistuksen / ja sote-uudistuksen tilannekatsaus Erkki Kukkonen Järvenpään kaupunginjohtaja Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön

Lisätiedot

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin

https://www.webropolsurveys.com/answer/surveysummary.aspx?sdid=fin Sida 1 av 9 Lausuntopyyntökysely 3110/00.04.00/2016 Vastausaika 10:28:29 FIN Lausuntopyyntökysely sote syksy 2016 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011

TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 TULEVAISUUDEN ALUEVASTUU ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA GÖRAN HONGA 24.11.2011 MIKÄ MENI PIELEEN?? IKÄRAKENNE ELÄKEIKÄ RAIHNAISET VUODET RAJATON KYSYNTÄ RAJALLISET RESURSSIT HYVÄOSAISTEN RAKENNE SOSIOEKONOMINEN

Lisätiedot

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA

PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 30.12.2015 Dnro 4160/2/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen PÄÄTÖS OMAAN ALOITTEESEEN ERIKOISSAIRAANHOIDON VALINNANVAPAUDESTA 1 KANTELU

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden Kuninkaantien työterveyden 29 23.05.2013 19 10.04.2014 25 26.05.2016 KUNTALAIN MUUTOSESITYKSEN HE 32/2013 VAIKUTUS TYÖTERVEYSHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄÄN

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ?

Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne ? Jokilaaksojen SoTen tuotantorakenne 1.1.2017? Sairaanhoidon erityisvastuualueet, maakuntarajat ja Sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2012 HYKS erva 1 869 617 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 562 796 24

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus?

Sote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapaus: suomalaisen valinnanvapausmallin rahoitus? 1 31.1.2017 Sote uudistuksen pilarit I /II 1. Vahva järjestäjä maakunta 18 maakuntaa kuntaorganisaatioiden sijasta

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen

Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus. 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Itä-Savon sairaanhoitopiiri ja maakuntauudistus 19.4.2016 PN Pekka Nousiainen Sote- ja aluehallintouudistus 7.11.2015 18 itsehallintoaluetta, sote 15 alueen puitteissa. 3 aluetta järjestää palvelut toisen

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari 15.3.2016 Itsemääräämisoikeus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA

SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON MITALLA SOTE-UUDISTUKSEEN UUSIMAAN SOTE-ILTA 1.3.2017 Lähde: Timo Aro PORVOON LÄHTÖKOHTIA Yksi vetovoimaisimmista ja kilpailukykyisimmistä seuduista Suomessa.

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma

KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma KYS Uudistuu: Tuottavuusohjelma Jorma Penttinen 2016 30.3.2016 POHJOIS-SAVON SOTE- PALVELUIDEN TUOTTAMINEN HAASTEET Tulevaisuuden HAASTEET Kuntatalouden maksukyky Väestön ikääntyminen Muutokset sairastavuudessa

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS

UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS UUDENMAAN SOTE- VALMISTELUN TILANNEKATSAUS Uudenmaan sosiaali- ja terveystiimin pj., apulaiskaupunginjohtaja Pia Panhelainen 3.11.2016 SOTE-muutosjohtajan maakuntakierros Uusimaa 3.11.2016 Soten maakunnallinen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN TUOTTAMINEN KESKI-SUOMESSA - Hankepäällikkö Marja Heikkilä, Keski- Suomen SOTE 2020 hanke Laajavuori SAIRAANHOIDON ERITYISVASTUUALUEET JA SAIRAANHOITOPIIRIT,

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa

Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa 1 Lakiluonnos : Asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa Sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset sosiaali- ja terveyspalvelut järkevillä kustannuksilla.

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015

Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Sote-uudistus, itsehallintoalueet ja aluejaon perusteet Hallituksen linjaus 7.11.2015 Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Hallituksen tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen ky 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Antti Turunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje

KETKÄ LIITTYVÄT KANTA-PALVELUIHIN Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin. Kanta-liittyjän ohje Ketkä liittyvät Kanta-palveluihin Kanta-liittyjän ohje Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen säädöstausta... 1 1.2 Sähköisen lääkemääräyksen säädöstausta... 1 2 Käsitteet...

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI

VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI VAIKUTTAVAA HOITOA POTILAAN PARHAAKSI P Ä Ä M Ä Ä R Ä T Potilaslähtöinen ja oikea-aikainen hoito Tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa Korkeatasoinen tutkimus ja opetus Vaikuttava ja kilpailukykyinen

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2013 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa

Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Potilaiden vapaa liikkuvuus EU:ssa Direktiivi potilaan oikeuksien soveltamisesta rajat ylittävässä terveydenhuollossa (24/2011/EU, potilasdirektiivi ) 28.5.2013 Noora Heinonen Potilasdirektiivin taustaa

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Terveyslautakunta Tja/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2012 1 (6) 175 Terveyslautakunnan lausunto aloitteesta selvityksestä TyöterveysPlus:n perustamiseksi HEL 2012-004356 T 00 00 03 Päätös päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus

Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon rooli ja tulevaisuus Työterveyslaitos, Jorma Mäkitalo Lähi-Tapiolan ja Elon työyhteisöjen työhyvinvointi seminaari 12.5.2016 12.5.2016 2 Sisältö Työterveyshuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta

Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Terveydenhuoltolaki potilasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon keskustelufoorumi 26.9.2013 Technopolis, Itä-Suomen yliopisto Mikrokatu 1 Kuopio Timo Keistinen, lääkintöneuvos

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015

Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Terveyskeskusten hammaslääkäritilanne lokakuussa 2015 Kysely terveyskeskusten johtaville hammaslääkäreille terveyskeskusten hammaslääkärityövoimatilanteesta

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus.

Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat hyväksyy hallitus. HALLITUS 178 16.12.2015 ESITYS VUODEN 2016 PALVELUHINNASTOKSI 613/02/05/00/02/2014 HALL 178 Palveluiden tuotteistus vuonna 2016 Palveluiden hinnoittelun tavoitteet ja hintataso Perussopimuksen mukaan erikoissairaanhoidon

Lisätiedot