KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS"

Transkriptio

1 KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS Loppuraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön sisältö ja rajaus KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAA OHJAAVAT TEKIJÄT Lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Kaupungin strategiat ja tavoitteet Kaupungin talous Asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset Muut toimintaympäristön muutokset KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAN NYKYTILANNEANALYYSI Tehtävät ja toiminnan laajuus Toiminnan organisointi Henkilöstö Tukipalvelut Kunnallistekniikan toiminnan laajuus Sotkamossa, Paltamossa ja Ristijärvellä KUNNALLISTEKNIIKAN MARKKINASELVITYS Markkinaselvityksen tavoitteet ja toteutus Kunnallistekniikan kuntamarkkinoiden tilanne Markkinaselvityksen tulokset Valtakunnallinen markkinatilanne Alueellinen markkinatilanne Paikallinen markkinatilanne Yhteenveto LIIKELAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Lainsäädäntö Laki liikelaitoksesta Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen Lakiehdotuksen jatkotoimenpiteet Kunnallinen liikelaitos ja sen tehtävät Hyvinvoiva, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö Riittävän suuri ja selkeä tehtäväkenttä Tehokas organisaatio Tilaajan rooli ja osaaminen

3 5.6 Ohjausmekanismit Toimitilat ja kalusto Tukitoiminnot Hankintastrategia ja toimivat markkinat Toimitapojen muutostarpeet Yhteenveto toimintaedellytyksistä TILAAJATOIMINTA JA SEN KEHITTÄMINEN Lähtökohdat tilaajatehtävien määrittämiselle ja resursoinnille Tilaajan rooli ja vastuut Tilaajatoiminnan organisointi ja resursointi Tilaajaryhmän perustaminen Tilaajan tehtävät ja resursointi Rajatehtävät Palvelujen hankinnan periaatteet liikelaitokselta Tilaustoiminta liikelaitokselta tehtävissä hankinnoissa Toimenpiteet tilaajan hintatietoisuuden lisäämiseksi Osaamisen varmistaminen KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOKSEN ORGANISOINTI JA TOIMINTASUUNNITELMA Lähtökohdat liikelaitoksen organisoinnille ja kehittämiselle Liikelaitoksen tavoitekuva, toimintatavat, tavoiteohjaus ja tavoitteet Tavoitekuva Toimintatavat ja päämäärät Tavoiteohjaus ja tavoitteet Liikelaitoksen rooli, vastuut ja ydintehtävät Rooli ja vastuut Ydintehtävät Liikelaitoksen tuotteet, palvelut ja asiakkaat Liikelaitoksen organisaatio ja resurssit Liikelaitoksen toimintaperiaatteet Toiminnan organisointi ja vastuiden määritys Projektitoiminnan periaatteet Alihankinnan käytön periaatteet Sisäisten tukipalvelujen järjestäminen ja organisointi Budjetointi ja raportointi Liikelaitoksen toiminnassa tarvittavat tietojärjestelmät Kustannustehokkuuden ja -tietouden parantaminen Henkilöstö ja osaaminen

4 7.8 Toimitilat ja kalusto Toiminnan kehitysnäkymät SWOT -analyysi Tuotantoyksikön kehittäminen vuosina JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

5 ESIPUHE Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialan liikelaitosselvitys käynnistettiin helmikuussa Selvitystyötä on ohjannut Kajaanin kaupungin asettama työryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Antero Kyllönen Timo Soininen Matti Nousiainen Anssi Parviainen Markku Haverinen Juha Nurminen Pentti Väyrynen Kimmo Mursu Selvitystyön aikana tehtiin 11 henkilöstön edustajan haastattelua ja järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta koko kunnallistekniikan henkilöstölle. Selvitystyötä on esitetty teknilliselle lautakunnalle kahteen eri otteeseen. Selvitystyön laatimisesta on vastannut Navico Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut Timo Perälä. Muita Navico Oy:stä työhön osallistuneita henkilöitä ovat olleet Eeva Huuhtanen, Pekka Tahkola, Martti Perälä, Väinö Luttinen, Esko Perälä sekä Mauri Myllylä. Kajaanin kaupungissa, elokuussa

6 1 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Selvitystyön lähtökohdat Kajaanin kaupunki lähti vuonna 2006 selvittämään vaihtoehtoisia kunnallistekniikan palvelutuotannon järjestämistapoja. Keväällä 2006 valmistui selvitystyö sopimuskumppanuudesta Tieliikelaitoksen kanssa. Tämä selvitystyö ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Ympäristötekninen lautakunta päätti , että selvitystä jatketaan osana kaupungin palvelustrategiaa. Teknisen palvelutuotannon kehittämisprojekti valmistui Sen tuloksena päätettiin ylläpitää omaa kunnallistekniikan palvelutuotantoa seuraavat keskeiset asiat huomioiden: - Henkilöstön ja kaluston määrä mitoitetaan luonnollisen poistuman avulla ympärivuotisen omana palvelutuotantona tehtävän työn mukaiseksi. - Perustarpeen ylittävät resurssit hankitaan ostopalveluna kilpailutilanne huomioiden. - Kausityöntekijöitä palkataan tarpeen mukaan talousraamin puitteissa. - Varikkotoimintoja ylläpidetään joustavuussyistä toistaiseksi tarpeen mukaan. - Oman toiminnan kehittämistä jatketaan edelleen palvelutarve ja kilpailutilanne huomioiden. Tämän jälkeen on kunnallistekniikan tulosalueen omaa toimintaa pyritty kehittämään selvityksen linjausten mukaisesti. Kuitenkaan oman tuottavuuden ja tehokkuuden kehitys ei ole ollut suunnitellun mukaista. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2012 onkin asetettu tavoitteeksi selvittää edellytykset kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamiselle. Samalla selvitetään toimialan suunnittelun, rakennuttamisen, kilpailuttamisen ja omistajaroolin organisoiminen eli tilaaja- ja tuottajatehtävien määrittäminen ja organisointi. Lisäksi selvitetään, onko joitakin ympäristön ja maankäytön sekä tilapalveluiden tehtäviä (esimerkiksi liikuntahallit ja työmaamittaukset) tarkoituksenmukaista sisällyttää mahdollisesti perustettavan kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintaan. 1.2 Selvitystyön tavoitteet Työn perimmäisenä tavoitteena on selvittää kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintaedellytykset ja määritellä perustamiseen liittyvät tehtävät ja toimenpiteet. Selvitystyön jälkeen ovat selvillä ns. tilaaja- ja tuottajatehtävät ja niiden resursointi. Sopimusohjauksella ja liikelaitostamisella kunnallistekniikka -tulosalueen palvelutuotantoa kehitetään niin, että se on tehokasta, laadukasta ja kilpailukykyistä. 1.3 Selvitystyön sisältö ja rajaus Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan liikelaitosselvitys koskee kunnallistekniikan tulosaluetta. Tukipalvelujen järjestämisessä huomioidaan koko kaupunkikonserni. Lisäksi liikelaitoksen tehtäväsisältöä mietittäessä käydään läpi rajapintoja muiden tulosalueiden kanssa sekä palvelujen tilaukset muista kaupunkikonsernin yksiköistä. 6

7 2 KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAA OHJAAVAT TEKIJÄT Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialan suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kunnallistekniikan toimialaa ohjaavia ja määrääviä yleisiä tekijöitä ovat: - lainsäädäntö, yleiset määräykset ja ohjeet - valtiohallinnon ohjaus, strategiat ja linjaukset - kuntatalous - Kajaanin kaupungin omat strategiat ja linjaukset - asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset - toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset - kunnallistekniikan asema ja arvostus Kajaanin kaupunkikonsernissa Kuva 1. Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialaa ohjaavat tekijät 2.1 Lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Kajaanin kaupungin ja Kainuun alueen erityispiirteenä on Kainuun hallintokokeilu Kunnallistekniikan toimialaan hallintokokeilun vaikutukset ovat välillisiä, mutta eivät suoranaisesti vaikuta kunnallistekniikan toiminnan suunnitteluun eivätkä sen jokapäiväiseen toiminnan organisointiin. Kunnallistekniikan toimialaa koskeva lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (856/1999) asettavat lainsäädännöllisen pohjan kunnallistekniikan toimialalle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yh- 7

8 dyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Esimerkiksi kadunpito on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 84 :ssä. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa ( /669) määritellään katualueen kunnossapidon vastuut. Kunnossapitolaki määrittelee kunnossapidon ja puhtaanapidon sisällön ja laatutason tuli voimaan kunnossapitolain osittaisuudistus. Liikuntalain ( /1054) 2 mukaan kunnat ja kaupungit ovat velvoitettuja luomaan edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Liikuntapaikkojen palvelujen järjestämiseen liittyy laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Liikuntapaikat kuuluvat suurimmaksi osaksi turvallisuuslain alaisuuteen ja niihin pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen (www.slu.fi). Työturvallisuutta ja ympäristöasioita koskevat lait on myös huomioitava kunnallistekniikan toimialan toiminnan järjestämisessä. Kuntien liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö Kunnallista liikelaitosta koskevat kuntalain säännökset tulivat voimaan vuonna Lain mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa vain, jos toiminta kuuluu kuntalain 2 :n mukaiseen kunnan toimialaan. Laki mahdollistaa myös kunnan sisäisen liikelaitoksen perustamisen, jolloin kunta on sen ainoa asiakas. Kuntalakiin on tulossa muutoksia Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (VM:n julkaisu 33/2010) koskien liikelaitoksen toimintaa kilpailuilla markkinoilla. Tarkemmin kuntalain muutoksen sisällöstä ja vaikutuksesta Kajaanin kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksiin on kerrottu tämän raportin kappaleessa 5.1. Kunnallistekniikan toimialan määräykset ja ohjeet Suomen Rakentamismääräyskokoelma täydentää Maankäyttö- ja rakennuslakia. Rakennusmääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia ja koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset on kuvattu Infra RYL - julkaisuissa, jotka muodostavat alalle yhtenäisen ja yhteisen kuvaukset infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Infra RYL -sarjassa on neljä osaa: väylät ja alueet, järjestelmät ja täydentävät osat, sillat ja rakennustekniset osat sekä liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet. Infra RYL -julkaisuissa on huomioitu ja viitattu yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Leikkikenttien osalta turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Turvanormit EN 1176-x ja 1177 koskevat julkisia leikkipaikkoja ja määrittelevät tarkasti hyväksytyt rakenteet sekä niiden rakentamisen ja kunnossapidon. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan perustehtäviin ja toimintaan ei ole lainsäädännön, määräyksien ja ohjeiden kautta tulossa näillä näkymin suuria muutoksia. Turvallisuusmääräysten tiukentuminen vaikuttaa eniten liikuntapaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon järjestämiseen. Kuntalakiin on tulossa muutoksia koskien kuntien liikelaitoksien toimintaa (kts. raportin kappale 5.1). 2.2 Kaupungin strategiat ja tavoitteet Kajaanin kaupungin ja kunnallistekniikan toimialaa ohjaavat seuraavat strategiat: o Kajaanin kaupungin strategia o Kaupungin henkilöstöstrategia o Elinkeinostrategian toimenpideohjelma

9 o Palvelustrategia o Liikunnan olosuhdestrategia Strategiset linjaukset ohjaavat kaupungin käyttötalouden ja investointiohjelmien laatimista. Talousarvion laatimisen yhteydessä tarkistetaan vuosittain kunnallistekniikan käyttösuunnitelma, jossa käydään läpi seuraavat palvelustrategian periaatteiden mukaisesti asiat: o Palvelun perustelut o Palvelujen tuottamistapa o Vaihtoehtoiset tuottamistavat o Toimintaympäristön ja palvelutarpeen muutokset o Perustehtävä o Visio (5v.) o Tunnistettavat riskit (5v.) o Strategiset tavoitteet (5v.) o o Tulevan vuoden tavoitteet ja mittarit, arviointikriteerit Suunnitelmakauden jälkeisen kahden seuraavan vuoden tavoitteet ja mittarit, arviointikriteerit Kajaanin kaupungin strategiassa esitetään strategiset tavoitteet vuosille ja kriittiset menestystekijät vuosille Kajaani pyrkii strategian mukaisesti olemaan luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki. Useat kaupungin strategiassa esitetyt tavoitteet ja menestystekijät kohdistuvat suoraan tai välillisesti kunnallistekniikan toimialalle taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Kaupungin strategian menestystekijät kunnallistekniikan toimialan näkökulmasta Kriittiset menestystekijät Hyvinvoivat kuntalaiset Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu Prosessien jatkuva parantaminen Hyvinvoiva, osaava ja tuloksekas henkilöstö Mitä voi tarkoittaa kunnallistekniikan toimialalla? - Lihasvoimin liikkumisen kannustaminen / mahdollistaminen (suunnittelu) - Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (suunnittelu, rakentaminen + kunnossapito) - Kaatumistapaturmien ehkäisy (suunnittelu, kunnossapito) - Liikuntapaikkojen riittävä saavutettavuus ja palvelutaso (suunnittelu, kunnossapito, rakentaminen) - Kaupungin yleinen viihtyisyys ja siisteys, yleisten alueiden viihtyisyys (rakentaminen, kunnossapito) - Häiriöiden minimointi (rakentaminen) - Toimenpiteiden oikea-aikaisuus (kunnossapito) - Asiakaspalautteisiin reagoiminen, palautteen kerääminen, analysointi ja raportointi - www-tiedottaminen, katurekisteritiedon hyödyntäminen, reaaliaikainen kunnossapito, jne. - Tuotteistus, kustannustietouden kerääminen ja vertailu (rakentaminen, kunnossapito) - Sisäisen yhteistyön parantaminen eri yksiköiden välillä, päällekkäisyyksien poisto (rakentaminen, kunnossapito) - Uusien toimintamallien kehittäminen (kunnossapito) - Monialaosaamisen kehittäminen (kunnossapito, rakentaminen) - Erikoisosaamisen yhteishankinnat (suunnittelu) - Osaamiskartoitukset - Varhaisen tuen mallien käyttö Kajaanin kaupungin henkilöstöstrategiassa on esitetty keskeiset henkilöstöä koskevat linjaukset. Uusin strategia on laadittu vuosille ja se on hyväksytty kaupunginhallituksessa Henkilöstöstrategian uusiminen on käynnistetty syksyllä

10 Kajaanin kaupungin viimeisin elinkeinostrategia on laadittu vuosille , mutta sitä on päivitetty vuoden 2008 lopulla tehdyllä toimenpideohjelmalla. Kaupunkirakenteen ja maankäytön tavoitteeksi on toimenpideohjelmassa nostettu vaihtoehtoisten ja houkuttelevien asuinympäristöjen tarjoaminen, elinkeinopolitiikan tukeminen sekä kunnallisten palvelujen ylläpitäminen. Kaupunkikeskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ostospaikaksi on nimetty tärkeimmäksi tehtäväksi. Muita kunnallistekniikan toimialalle kohdistuvia toimenpidesuunnitelman linjauksia ovat verkottumista koskevat toimenpiteet sekä toimivien liikenneyhteyksien korostaminen. Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa ( ) on määritelty, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärillä. Palvelustrategian linjausten mukaisesti henkilöstömäärää pyritään vähentämään hyödyntämällä henkilöstöpoistumasta noin 25 %. Täyttöpaikat käsitellään tapauskohtaisesti ja mietitään tehtävien vaihtoehtoista järjestämistä rekrytointien sijaan. Palvelustrategiassa esitetty palvelujen organisointitapa jatkuu vuosittain tehtävissä käyttösuunnitelmissa. Kunnallistekniikan osalta vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa merkittävin palvelujen järjestämistä koskeva tavoite koski liikelaitoksen toimintaedellytysten selvittämistä. Kajaanin kaupungin liikunnan olosuhdestrategian (04/2010) kehittämisen painopistealueita ovat strategisen kumppanuusyhteistyön jatkaminen, elämänkaaren molempien päiden liikkujaryhmien liikuttaminen, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, suuria väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen kehittäminen sekä asiakaslähtöinen toimintakulttuuri. Strategiaa laatinut työryhmä ehdotti liikuntalaitos -tulosyksikön sekä puistot- ja liikuntaalueet -tulosyksikön yhdistämistä palvelujen tehostamiseksi. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan tuotannon tehokkuuden kehittäminen kilpailukykyiseksi nousee tärkeäksi tekijäksi kunnallistekniikan liikelaitoksen kehittämisessä. Tätä tukevat myös kaupungin henkilöstö- ja palvelustrategiat. Liikunnan olosuhdestrategiassa on otettu kantaa palvelujen tuottamistapaan korostamalla kumppanuuden kehittämistä kolmannen sektorin kanssa. Muutoin liikelaitoksen palvelustrategiaan ja yhtiöittämiseen ei kaupungin strategioissa ole esitetty linjauksia. 2.3 Kaupungin talous Kajaanin kaupungin talous on kumulatiivisesti alijäämäinen, jonka vuoksi Kajaanin kaupunginhallitus päätti käynnistää selvityksen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman avulla on tavoitteena kattaa syntyneet alijäämät vuoden 2014 loppuun mennessä. Kajaanin kaupungilla oli vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan kattamattomia alijäämiä yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 on arvioitu tulevan noin 1,1 miljoonan euron verran ylijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu 3,0 M :n edestä alijäämäiseksi. Talouden tasapainottamisen ohjelmaa ollaan päivittämässä ja sen on määrä olla käsittelyssä joulukuussa Kunnallistekniikan toimialan toimintakulut ovat olleet noin 7,5 M :n luokkaa viime vuosina. mikä on noin 3,0 % koko kaupunkikonsernin toimintakuluista. Kunnallistekniikan toimialan palveluilla on kuitenkin kustannusosuuttaan huomattavasti suurempi painoarvo koko kaupungin toimintakyvyn kannalta. Talouden tasapainottamisessa onkin oltava varovainen, ettei kunnallistekniikkaan kohdistuvilla säästötoimilla aiheuteta suuria kertaluontoisia korjausinvestointitarpeita tai muualla kuntakonsernin sisällä realisoituvia suuria kustannuseriä. Kunnallistekniikan investointien määrä vuonna 2010 oli noin 6,0 M. 10

11 KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan palveluilla on kustannusosuuttaan huomattavasti suurempi painoarvo koko kaupungin toimintakyvyn kannalta. Talouden tasapainottamisessa on oltava varovainen, ettei kunnallistekniikkaan kohdistuvilla säästötoimilla aiheuteta suuria kertaluontoisia korjausinvestointitarpeita tai muualla kuntakonsernin sisällä realisoituvia suuria kustannuseriä. 2.4 Asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset Kajaanin kaupunki osallistuu kahden vuoden välein järjestettävään Yhdyskuntatekniset palvelut selvitykseen, missä kaupungin asukkailta kysytään tyytyväisyydestä eri yhdyskuntateknisten palveluiden laatuun. Vuonna 2010 selvityksessä oli mukana 33 kuntaa. Arvosteluasteikko selvityksessä on yhdestä viiteen. Kajaanin kaupunki sai selvityksessä valtakunnallisesti keskiarvoa selkeästi korkeampia arvosanoja seuraavista palveluista: - Asuntokatujen kunto - Juomaveden laatu Valtakunnallisesti keskiarvoja selkeästi heikompia arvosanoja saivat puolestaan seuraavat palvelut: - Lumenauraus asuntokaduilla, jalankulku- ja pyöräteillä, liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä (talvien hankaluus ja paikalliset erot vaikuttavat arvosanoihin) - Jätehuollon eri palvelut (pisteiden sijainti, jäteneuvonta) - Tarkastus- ja neuvontapalvelut - Nuohous Vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna tyytyväisyys palvelujen laatuun ei ole merkittävästi Kajaanissa muuttunut. Elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset kunnallistekniikan palveluista kohdistuvat yleensä saavutettavuuteen sekä väylien palvelutasoon. Suurimmat tarpeet ja odotukset kohdistuvat pääväyläverkkoon. Kaupunkiympäristöissä katuverkon kunto ja talvikunnossapidon laatu ovat tärkeitä tekijöitä elinkeinoelämän kannalta. Kaupungin yleinen viihtyisyys ja houkuttelevuus sekä palvelujen saavutettavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä osaavan työvoiman saamiseksi paikkakunnalle. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Talvikunnossapidon laatu puhututtaa asiakkaita. Talven hankaluus näkyy asiakastyytyväisyyden laskuna ja kasvavana palautteen määränä. Nämä asiat on syytä huomioida tilaajan ja liikelaitoksen välisessä sopimuksessa sekä laatuvaatimusten määrittelyissä. 2.5 Muut toimintaympäristön muutokset Kuntauudistus Valtiovarainministeriön asettama kunnallishallinnon rakennetyöryhmä julkisti helmikuussa 2012 kuntauudistusesityksensä. Työryhmä toteaa työnsä johtopäätöksenä, että tavoitteet elinvoimaisiksi kunniksi edellyttävät suurta rakennemuutosta. Työryhmä esittää kuntien lukumäärän vähentämistä Manner-Suomessa nykyisestä 320 kunnasta kuntaan. 11

12 Kainuun maakunnassa on tällä hetkellä 9 kuntaa, joissa asukkaita oli vuoden 2010 tilaston mukaan Maakunnan suurin kunta on Kajaani, jossa asukkaita vuonna 2010 oli Kainuussa on luvulla tapahtunut vain yksi kuntaliitos. Vuolijoen kunta yhdistyi vuoden 2007 alusta Kajaanin kaupunkiin. Rakennetyöryhmä esittää Kainuuseen kaksi vaihtoehtoista ratkaisua uusien kuntien muodostamiseksi. Vaihtoehtoiset ratkaisut ovat seuraavat: - Ensisijaisen vaihtoehdon mukaan Kainuuseen muodostetaan kolme kuntaa 1. Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa 2. Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka 3. Kuhmo, jonka osalta ei esitetä kuntajakomuutoksia - Toissijaisen vaihtoehdon mukaan Kainuussa olisi vain yksi kunta, johon kuuluisivat Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat sekä Vaalan kunnan itäosa. Kuva 2. Ensisijaisen vaihtoehdon mukainen Kainuun kuntajako Kuva 3. Toissijaisen vaihtoehdon mukainen Kainuun kuntajako Väestömuutokset Väestön ikääntyminen näkyy selvästi Kainuussa. Vain Kajaanissa ja Sotkamossa väestömäärän ennustetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 mennessä, Kajaanissa 1,6 % ja Sotkamossa 3,7 %. Yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden suhteellinen määrä lisääntyy kaikissa Kainuun kunnissa vuoteen 2030 mennessä. Hyrynsalmella, Kuhmossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Suomussalmella ja Vaalassa yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan vuonna 2030 kunnan asukkaista yli 40 % ja yli 75-vuotiaita yli 20 %. Huoltosuhde (yli 65-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden yhteismäärä 100 työikäistä kohden) ensisijaisessa vaihtoehdossa uudessa Kajaanissa (Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa) vuonna 2030 olisi 82, uudessa Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan kunnassa 116,7 ja Kuhmon kunnassa 114,6. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan vuonna 2030 olevan 73. Toissijaisen vaihtoehdon mukaan, jossa Kainuussa olisi yksi kunta, uuden kunnan huoltosuhde vuonna 2030 olisi 90,3. 12

13 Vuonna 2010 Kainuun kuntien huoltosuhde vaihteli kunnittain Kajaanin 51,5:stä Ristijärven 68,7:ään. Vuonna 2030 Kainuun kuntien huoltosuhteen ennustetaan vaihtelevan Kajaanin 78,8:sta Hyrynsalmen 126,2:een. Väestön ikääntyminen tuo uuden Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueelle uusia painotuksia väylänpitoon liitoskuntien kuntakeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Turvallisen liikenneympäristön merkitys korostuu kuntataajamissa. Haja-asutusalueilla kaupunki joutunee kiinnittämään huomiota yksityisteiden tienpitoon nykyistä enemmän, jotta vanhusväestöä pystytään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Huoltosuhteen heikentyessä kilpailu työvoimasta kasvaa ja se saattaa aiheuttaa ongelmia rekrytoitaessa uutta henkilöstöä eläkkeelle siirtyvien tilalle varsinkin Kajaanin ja Sotkamon ulkopuolella. Aluehallinnon muutokset Maakuntahallintokokeilu Kainuussa kokeillaan maakuntahallintoa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston pohjalta. Manner-Suomen 18 muussa maakunnassa maakuntavaltuuston nimeävät kunnanvaltuustot. Kainuun maakuntakokeilussa on mukana kahdeksan Kainuun kuntaa. Vaala ei ole mukana kokeilussa, mutta osallistuu maakuntahallituksen ja -valtuuston toimintaan maakunta-kuntayhtymään sulautunutta Kainuun maakuntaliittoa koskevissa asioissa. Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alussa ja kestää vuoden 2012 loppuun. Motiiveina kokeiluun lähtemiselle olivat harvaan asutun maakunnan väestötappio ja väestön ikääntyminen ja toisaalta halu kokeilla, edistäisikö päätösvallan siirtäminen ministeriöiltä maakuntaan alueen kehitystä. Kokeilun aikana Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomessa keskimäärin, mutta aluekehitys ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Puolankaa sekä Vaalaa lukuun ottamatta Kainuun kunnat ovat kuitenkin olleet myötämielisiä Kainuun mallin jatkamiselle vakinaiselta pohjalta myös vuoden 2013 jälkeen Aluehallintouudistus Vuoden 2010 alusta alkaen toteutettu aluehallintouudistus toi mukanaan aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Aluehallintovirastoja on Manner-Suomessa kuusi sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. Viraston päätoimipaikka on Oulu. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät muodostuvat entisen Kainuun TE-keskuksen ja Kainuun ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Kainuun ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Oulun lääninhallituksen sivistysosaston tehtäviä. Kainuun tieasioita hoidetaan Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia. Ilmastotutkijoiden mukaan kylmät talvet ovat Suomessa tulevaisuudessa harvinaisempia ja leudot yleisempiä. Talvista tulee järjestään lyhyempiä, sateisempia ja vetisempiä samalla kun kesähelteet pitenevät. Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Leutojen talvien yleistyminen Euroopassa ja myös Etelä-Suomessa lisää talvimatkailijoiden määriä Kainuussa ja Lapissa. 13

14 Tien ja kadunpitoon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Kainuussa lähinnä siten, että nollakelien määrä lisääntyy, kevään kelirikkokausi pidentyy ja syyskelirikkokausi yleistyy, mitkä kaikki lisäävät tien- ja kadunpidon kustannuksia. Talouselämän muutokset Talouselämän vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti myös Kainuun talouteen etenkin teollisuuteen ja rakennustoimintaan. Kaivosteollisuus on tuonut kuitenkin osaltaan vakautta Kainuun talouselämään. Myös matkailulla nähdään olevan jatkossa entistä suurempi merkitys Kainuun talouselämässä. Talouselämän suhdannevaihteluilla ei ole kovin suurta merkitystä kunnallistekniikan toimintaan, sillä verkostojen palvelutaso tulee turvata kaikkina aikoina. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo osaltaan lisärasitusta kuntien taloudenpitoon. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kuntauudistuksen myötä kunnallistekniikan toiminnan volyymi ja alueellinen laajuus kasvavat ja ne antavat uusia mahdollisuuksia toiminnan taloudelliselle kehittämiselle. Väestön ikääntyminen tuo uusia painotuksia väylänpitoon etenkin liitoskuntien kuntakeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo osaltaan lisärasitusta kuntien taloudenpitoon. Tien ja kadunpitoon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Kainuussa lähinnä siten, että nollakelien määrä lisääntyy, kevään kelirikkokausi pidentyy ja syyskelirikkokausi yleistyy, mitkä kaikki lisäävät tien- ja kadunpidon kustannuksia. 3 KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAN NYKYTILANNEANA- LYYSI Kunnallistekniikan toimialan nykytilanneanalyysi on laadittu kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamista ja toimintaedellytyksiä silmällä pitäen. Nykytilanteen analyysissa keskitytään tuomaan esille ne asiat, jotka vaativat kehittämistä uuteen toimintamalliin siirtymisessä sekä kunnallistekniikan tilaaja- että tuotantotehtävissä. Nykytilanteen analyysin tulokset toimivat näin kehittämisosion lähtökohtana. Kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamisen myötä tavoitteena on kehittää tulosalueen palvelutuotantoa niin, että se on tehokasta, laadukasta ja kilpailukykyistä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi seuraavien kunnallistekniikan toimialaa koskevien osaalueiden tulee olla kunnossa: - riittävän suuri toimintakenttä, sen määrien ja kunnon tuntemus - optimaalisesti mitoitettu ja toimiva organisaatiorakenne, selkeät vastuut ja tehtävät - tilaajan riittävät resurssit ja osaaminen, tilaajaosaaminen - taloudellisiin resursseihin sopeutettu sopimusohjaus, yhteistyön sujuvuus - hyvinvoiva ja motivoitunut tuotantohenkilöstö - henkilöstön ja tuotannon määrään mitoitettu kalusto - toimintaan mitoitetut toimitilat - toimintaan tarvittavat tukitoiminnot - omaa tuotantoa tukevat ja hyvin toimivat kunnallistekniikan markkinat Näistä osatekijöistä käydään tässä yhteydessä läpi toimintakentän, organisaation, henkilöstöresurssien, kaluston, toimitilojen sekä ulkopuolisten palvelujen käytön nykytilanne. 14

15 3.1 Tehtävät ja toiminnan laajuus Tehtäväkenttä: Kunnallistekniikan toimiala huolehtii ja vastaa kunnallisteknisten verkostojen, liikenneväylien, puistojen sekä urheilu- ja ulkoilualueiden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossa- ja ylläpidosta. Perustehtäväkentän sisältämät tuotannolliset tehtävät muodostavat selkeän tehtäväkokonaisuuden liikelaitoksen toimintaa ajatellen. Kunnallistekniikan toimialan tehtäväkentässä on hahmotettavissa tiettyjä rajatehtäviä, joita ovat seuraavat tehtävät: - kunnallistekniikan toimialan sisällä olevat tilaajan ja tuottajan väliset rajatehtävät - tuotannon sisäiset eri yksiköiden väliset rajatehtävät sekä - kunnallistekniikan toimialan ja eri kaupunkikonsernin yksiköiden väliset rajatehtävät Nämä rajatehtävät määritellään tarkemmin raportin kohdassa 6.3. Näillä tehtävien organisoimisella on merkittävä vaikutus perustettavan liikelaitoksen tehtäväkenttään. Kunnallistekniikan perustehtäviin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden liikelaitoksen perustamisen ja toiminnan myötä. Tehtäväkentässä on syytä käydä läpi eri rajapintoja tulosalueen tulosyksikköjen sekä muiden tulosalueen yksiköiden välillä. Rakennettu ja ylläpidettävä omaisuus ja sen kunto: Kajaanin kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden määrät ovat saatavilla tarkasti pinta-ala- tai pituustietona YAOH -järjestelmästä. Nykyisin Kajaanin kaupungin infra-omaisuuden kunnosta ja korjausvelan määrästä ei ole olemassa mitattua tietoa, yksityiskohtaista selvitystä tai euromääräistä selvitystä. Saneerausta ja korjausrakentamista on kuitenkin viety eteenpäin saneerausohjelman mukaisesti, ja korjausvelkaa on saatu kurottua kiinni jonkin verran. Saneerausohjelma tehdään vuodeksi eteenpäin, pitkän aikavälin ohjemaa ei ole. Siltojen kunnon seurantaa varten kaupungilla on käytössään ELY-keskuksen siltarekisterijärjestelmä, johon on tallennettu perustiedot kaupungin silloista. Siltojen yleistarkastukset on suoritettu viimeksi 2000-luvun alussa. Tiedot on tarkoitus päivittää vuoden 2012 kesällä. Sillat on rakennettu pääosin luvuilla. Siltojen iästä johtuen korjaustarpeita on todennäköisesti runsaasti. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkinä katujen ja muiden yleisten alueiden määrätietoja Kajaanin kaupungista. Taulukko 2. Katujen, kevyen liikenteen väylien ja puistojen määrätietoja Määrä yht. Kunnossapitoluokka Luokka I Luokka II Luokka III Kadut 196,4 km 39,9 km 39,8 km 112,6 km Kevyen liikenteen väylät 149,1 km 48,8 km 38,7 km 39,8 km Määrä yht. A2 A3 C2 Viheralueet 58,7 ha 97,5 ha 13,7 ha Jatkossa omaisuuden hallinnan merkitys tilaajatehtävissä korostuu toiminnan suunnittelun apuvälineenä sekä kehittyneempien hankintamuotojen lähtötietoaineistona. Mahdollisten uusien kuntaliitoksien myötä kaupungille siirtyvän omaisuuden tietojen inventointi, dokumentointi ja ylläpito vaativat tilaajalta resursseja ja osaamista. 15

16 Omaisuuden hallinnan kehittämisellä voidaan suunnata resurssit optimaalisella tavalla. Käyttötalouden säästöpaineet sekä samaan aikaan tapahtuva omaisuuden määrän kasvu kuntaliitosten ja uusien alueiden rakentumisen myötä uhkaavat heikentää infra -omaisuuden kuntoa, sen palvelutasoa sekä aiheuttaa pahimmillaan tulevaisuudessa suuria kertaluotoisia korjausinvestointitarpeita. Toiminnan laajuus: Koko toimialan toimintamenot olivat vuonna 2010 noin 7,5 M. Toimintakulujen on arvioitu kasvavan noin 8,2 M vuoteen 2014 mennessä. Suunnittelu- ja rakennuttamisen tulosyksikön toimintamenojen suuruus oli vuonna 2010 noin Tuotannollisten tulosyksiköiden (Katu- tulosyksikkö, Puistot ja liikuntaalueet tulosyksiköt) eli liikelaitoksen rungon muodostavien yksiköiden vuotuisen toimintamenojen suuruus oli vuonna 2010 noin 6,6 M ja vuonna 2014 sen on arvioitu olevan 7,3 M. Kunnallistekniikan vuotuisten investointien määrä oli vuonna 2010 noin 6,0 M, josta merkittävä osa kohdistui katujen ja vesihuollon saneerauskohteisiin. Vuoden 2012 kunnallistekniikan käyttötaloussuunnitelman mukaisesti oman palvelutuotannon osuus käyttötalouden kustannuksista on noin 4,9 M ja investoinneista noin 3,0 M. Kunnallistekniikan oman tuotannon liikevaihto on näin karkeasti arvioituna noin 8,0 M. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan tehtäväkenttä muodostaa selkeän kokonaisuuden liikelaitokselle. Rajatehtävien määrittämisellä on merkittävä vaikutus liikelaitoksen tehtäväkenttään. Toiminnan laajuus rahallisesti on riittävä kunnallistekniikan liikelaitoksen toiminnan kannalta. 3.2 Toiminnan organisointi Organisaatiorakenne: Kunnallistekniikan toimiala kuuluu ympäristöteknisen lautakunnan alaisuuteen ja on yksi kolmesta tulosalueesta. Kunnallistekniikan toimialalla on kolme tulosyksikköä, jotka ovat muodostuneet aiempien ympäristöteknisen tulosalueiden kehittämisprojektien tuloksena. Suunnittelu ja rakentaminen tulosyksikkö vastaa nykyisellään tilaajatehtävien tekemisestä. Kaksi muuta tulosyksikköä vastaavat pitkälti kunnallistekniikan toimialan tuotannollisista tehtävistä. Nykyinen kunnallistekniikan organisaatiorakenne antaa hyvät lähtökohdat liikelaitoksen perustamiselle. Toiminnan ohjaus ja seuranta: Kajaanin kaupungin käyttösuunnitelmassa on käyty hyvin läpi kunnallistekniikan toimialan ja sen yksiköiden toiminnan perusteet, strategiset tavoitteet ja seurannan mittarit. Seurantaa on tehty vuositasolla. Toimintaa ohjaavat vuosibudjetit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tuotannon toiminnan ohjaus ja työn suunnittelu tarvitsevat kehittämistä. Sektoriajattelu ohjaa liikaa yksiköiden toimintaa ja estää synergioiden syntymisen. Resurssien ja kaluston käytön tehostamiselle ei ole olemassa riittäviä työkaluja. Oman toiminnan kehittämisprojektilla saatiin hyviä tuloksia, mutta osin kehittämistoimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta. Nykyiset toiminnan ohjauksen ja seurannan käytännöt antavat hyvät lähtökohdat myös uudessa tilanteessa toimimiselle. Liikelaitos tarvitsee omat strategiansa, tarkempaa toiminnan ohjausta ja seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmä, työn suunnittelun kehittäminen, resurssien tehostaminen. Liikelaitoksella paremmat edellytykset näiden asioiden kehittämiseen 16

17 Ostopalvelut, alihankinta: Oman toiminnan kehittämishankkeessa tehtiin yleinen linjanveto oman työn osuuden kasvattamisesta tai säilyttämisestä ennallaan. Suunnitteluja rakennuttamistehtävissä omana työnä tehdään noin 80 %. Kunnossapidon töissä omavaraisuusaste on noin 60 %. Korkein oman työn osuus on puistojen ja liikuntaalueiden kunnossapidossa (95 %). Rakentamisessa noin 50 % toteutetaan omajohtoisena työnä ja 50 % erillisinä urakoina. Varikkopalveluissa omana työnä tehdään noin 90 %. Omissa rakentamisen kohteissa materiaalit, kaivu ja kuljetus hankitaan ulkoa. Kajaanissa kunnallistekniikan toiminnoissa omavaraisuusaste on vielä suhteellisen korkea. Tilaajan tulee jatkossa tehdä palvelujen hankintoja koskevat linjaukset. Ulkopuolisilta urakoitsijoilta tilattavat kunnossapidon työt tilataan osatehtävinä kuten esimerkiksi jonkin alueen katujen, kevyen liikenteen väylien, puistojen ja pysäköintialueiden talvikunnossapito. Sopimukset ovat olleet kolmivuotisia. Myös kaupungin ulkovalaistuksen ylläpitourakat ovat olleet kolmivuotisia. Katujen asfaltointiurakka on tilattu vuosittain. Väyliä ja siltoja koskevat rakentamisurakat ovat yleensä hankekohtaisia. Pieniä väylien investointikohteita on niputettu kilpailutusta varten. Väylien kesä- ja talvihoidon käsittäviä alueurakoita ei Kajaanissa ole urakoitsijoita tilattu. Kajaanin kunnallistekniikan toimialalla omavaraisuusaste on suhteellisen korkea, etenkin kunnossapidon töissä. Tarvitaan jatkossa palvelujen hankintastrategia, jossa määritellään tarkemmin liikelaitokselta hankittavat palvelut sekä ulkopuolelta hankittavien palvelujen määrä ja hankintamallit. 3.3 Henkilöstö KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Nykyisestä organisaatiorakenteesta on hyvä ponnistaa kohti liikelaitosta. Työn suunnittelu, ohjaus ja seuranta on nykyaikaistettava. Oman työn osuus on korkea etenkin kunnossapidon töissä. Kunnallistekniikan palvelujen hankintastrategia tulee laatia. Vuoden 2012 alussa kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön määrä oli 77 henkilöä. Vakituisen henkilöstön määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suurimmat vaihtelut ovat tapahtuneet määräaikaisten ja työllistettyjen määrässä. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstötyövuosien määrien kehitys vuosina on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Henkilötyövuosien kehitys Vakituiset 75,58 74,87 73,56 75,86 72,04 Määräaikaiset ja työllistetyt 4,06 10,59 7,12 4,93 6,65 Oppilaat, harjoittelijat, yms. 0,26 0,34 0,28 0,89 0,42 Yhteensä 79,90 85,80 80,96 81,68 79,12 Henkilöstö on organisaation merkittävin voimavara ja sen tuottavuuden perusta. Henkilöstön tuottavuus riippuu yksilöiden työkyvystä, joka puolestaan muodostuu useasta eri tekijästä. Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön työkyvyn eri osa-alueita on arvioitu kuvassa 4. 17

18 Kuva 4. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön työkyvyn muodostuminen Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön keski-ikä on korkea, 52,5 vuotta. Tulosyksiköistä alhaisin keski-ikä on Suunnittelu ja rakennuttamisen -tulosyksiköllä (48,5 vuotta). Henkilöstön ikärakenne etenkin tuotannollisten yksiköiden osalta on vinoutunut kuvan 5 mukaisesti. Henkilöstön ikärakenne on tällä hetkellä vinoutunut tehokkaan liikelaitoksen aikaan saamiselle. Etenkin tuotantotehtäviin tarvitaan pikaisesti uusrekrytointeja laajalla tehtävänkuvauksella. Ikääntyneen henkilöstön työn tehostamispyrkimykset voivat aiheuttaa ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä -> ei yhteiskuntataloudellisesti järkevää -> tehostamisen oltava riittävän pitkäjänteistä. Osaamisen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on erittäin ajankohtaista. 18

19 Henkilöstön jakauma ikäryhmittäin alle 30v 31-40v 41-50v 51-60v yli 60 Suunnittelu ja rakennuttaminen Katuyksikkö Puistot ja liikunta-alueet 4 Kuva 5. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön ikärakenne Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön korkeasta keski-iästä johtuen eläköitymisen määrä on huomattava tulevina vuosina. Vuonna 2012 henkilöstömäärästä (77 henkilöä) 7 saavuttaa tai on jo saavuttanut eläkeiän (63 vuotta) ja 9 henkilöä saavuttaa tai on jo saavuttanut osa-aikaeläkeiän (60 vuotta). Osa-aikaeläkkeellä on näistä henkilöistä 2. Vuosien aikana eläkeiän saavuttaa yhteensä 21 henkilöä, mikä on 27 % henkilöstömäärästä. Osa-aikaeläkeiän puolestaan saavuttaa samana aikana 24 henkilöä. Suurimmillaan työvoiman vähenemä on vuoden 2016 loppuun mennessä 33 henkilötyövuotta. Taulukossa 4 on esitetty eläkeiän ja osa-aikaeläkeiän saavuttavien kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön määrä vuosina Eläke- ja osa-aikaeläkeiän saavuttavat vuosittain Eläkeiän saavuttavien määrä Osa-aikaeläkeiän saavuttavien määrä Kuva 6. Kunnallistekniikan tulosalueen eläkeiän ja osa-aikaeläkeiän saavuttavien henkilöiden määrä vuosittain vuosina Voimakas eläköityminen mahdollistaa osaltaan toiminnan tehostamista. Työssä jaksaminen, tehtäväsisältöjen muokkaus ja työssä viihtyminen korostuvat suuren määrän henkilöstöstä lähestyessä eläkeikää Uusia rekrytointeja tarvitaan. Kajaanin kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaan 4 poistuvan tilalle otetaan 3. Tämä vaikuttaa tilaajan hankintastrategian laatimiseen sekä liikelaitoksen alihankintastrategiaan. Työikäisten terveyden menetyksistä aiheutuu yhteiskunnalle vuositasolla noin 20 miljardin euron menetykset, mikä vastaa 13 %:a bruttokansantuotteesta. Suurin kustan- 19

20 nus aiheutuu työkyvyttömyydestä. Työhyvinvointiin sijoitettu pääoma tuottaa 46 % vuosittaisen tuoton. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat aiheuttavat eniten töistä poissaolotunteja Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueella. Sairauspoissaolojen määrät ovat tulosalueella huomattavasti vähentyneet viimeisten vuosien aikana vuosien 2007 ja 2008 tasosta. Haastatteluissa kävi ilmi, että Kainuun Liikunta Ryn Hyvinvointi Hyrrä on lisännyt liikuntaa henkilöstössä mutta henkilöstö tulee sairaana tai puolikuntoisena töihin, koska työkuorma vain kasvaa poissaolojen myötä. Myös työtapaturmien määrä ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2011 sairauspoissaolojen määrä oli henkilötyövuotta kohden 8,97 päivää. Valtakunnallisesti sairauspoissaoloja vuonna 2009 oli 5,98 pvä/hlö/vuosi. Kainuun alueella vastaava luku vuonna 2009 oli 8,81. Laskennallisesti sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien menetetyn työpanoksen kustannus Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueella vuonna 2011 oli noin Korkeimmillaan ko. kustannukset olivat noin vuonna Taulukko 4. Kunnallistekniikan tulosalueen sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät vuosina Sairauspoissaolot HTV Sairauspoissaolot/HTV Työtapaturmat Työtapaturmat/HTV Menetetty työpanos henkilötyövuosina 6,3 7,3 6,1 5,8 4,0 Menetetyn työpanoksen hinta ( ) Sairauksista ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrän kehitys on ollut suotuisaa viime vuosina. Henkilöstön keski-ikä on vielä korkea ja henkilöstön vanhentumisen myötä riski poissaolojen määrän kasvamiseksi nousee. Työnsuunnittelu, tehtävänkuvaukset -> näiden merkitys korostuu. Kunnallistekniikan tulosalueella on toteutettu kahden vuoden välein työyhteisön toimivuuskysely vuodesta 2005 lähtien. Kyselyjen mukaan kokonaisarvosana on noussut vuoden 2005 tasosta 0,12 pisteellä vuodeksi 2011 (skaala 0-4). Kunnallistekniikan sisällä katuyksikössä työyhteisön toimivuuteen oltiin yksiköistä tyytyväisimpiä (ka 3,33 vuonna 2011), kun taas suunnittelu ja rakennuttamisen yksikössä tyytyväisyys oli huomattavasti muita yksikköjä alhaisempi (ka 2,69 vuonna 2011). Hälyttävän alhaisia arvosanoja Suunnittelun ja rakennuttamisen -tulosyksiköstä annettiin kysymyksiin Voin tarvittaessa säädellä työn kuormitusta ja Työyksikössämme vallitsee välitön ja avoin ilmapiiri. Näiden kohtien vastausten keskiarvo oli 1,75. Haastatteluissa nousi esiin huono työilmapiiri - erityisesti Suunnittelu ja rakennuttamisen yksikössä. Muita ongelmia ja toiminnan heikkouksia ovat ikääntyvä henkilöstö, päihdeongelmat, ongelmallinen esimiestyöskentely, epätasaisesti jakautunut työkuorma ja sektoriajattelu. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien puuttuminen koettiin ongelmalliseksi ja eriarvoisuutta lisääväksi. Koko kunnallistekniikan tulosalueella pidetään osaamisen tasoa korkeana, henkilöstö on kokenutta ja ammattitaitoista. Tulosalueelta ei löydy päällekkäisiä toimintoja organisaatiossa. Toiminnan kehittämisen kohteina nähtiin yhteiset järjestelmät, tiedotus, ohjelmointi ja omaisuudenhallinta. Tulosyksiköiden kesken tapahtuvassa yhteistyössä olisi myös parantamisen varaa.

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen

Tekniset palvelut Joensuussa. Tekninen virasto/ Anu Näätänen Tekniset palvelut Joensuussa Tekninen virasto/ Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 73305 (31.12.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu + Eno + Pyhäselkä Henkilöstö kuntaliitoksessa: Tekninen

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI Toimintaympäristön analyysi muodostaa kuntastrategian lähtökohdan. Valmisteluun osallistuneet tunnistivat kuntaorganisaation sisäiset vahvuudet

Lisätiedot

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015

KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017. Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 KIINTEISTÖPALVELUIDEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2015-2017 Liiketoiminnan johtokunta 15.1.2015 NYKYTILAN KUVAUS Palvelutuotantoalueet Kiinteistönhoito Rakennus- ja talotekniset korjaus- ja huoltotyöt Liikuntapaikkojen

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia ORIMATTILA Kaupunkistrategia 2020 Kaupunginvaltuusto 7.6.2011 Kaupunginvaltuusto 18. - 19.11.2011 Kaupunginvaltuusto 20.2.2012 Strategiatyöryhmä 20.5.2013 Kaupunginhallitus 27.5.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014

TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa. Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 TATU toimenpiteet johtokunnan alaisissa liikelaitoksissa Palveluliikelaitosten johtokunta 11.6.2014 PALIN tarkoituksena on osallistua Espoon TATU-ohjelmaan valmistelemalla siihen seuraavia asioita: 1.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA

Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015. Executive-raportti LAPPEENRANTA Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailu 2015 Executive-raportti LAPPEENRANTA 16.6.2015 2 1 Johdanto Katu- ja viheralueiden ylläpidon kustannusvertailun luvut perustuvat kuntien Rapal Oy:lle

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007

TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.10.2007 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 1 TALOUDEN SEURANTARAPORTTI AJALTA 1.1. 31.1.27 Liite nro: 1 TOIMINTATUOTOT Maakunnan talousarvion (MV 23.4.7) (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 27

Lisätiedot

SPB -malli / Vertikal Oy

SPB -malli / Vertikal Oy Päivähoito Jyväskylä Salo Seinäjoki Kouvola Porvoo Pietarsaari Vihti Lohja Siuntio Karjalohja Sipoo Ylöjärvi Kuopio Joensuu Pori SPB Vanhuspalvelut Jyväskylä Ylöjärvi Heinola Perusopetus Jyväskylä Ruokapalvelut

Lisätiedot

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä

Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Quo vadis, kuntauudistus? Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen 18.9.2012 Keskuskauppakamarin Suuri kuntapäivä Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Hallitusohjelma asettaa vahvoille

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupunkiorganisaation palvelujen järjestämistason perusrakenne ja luottamushenkilöorganisaation toimielinrakenne Organisaatiotoimikunta 30.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6

Todennäköisyys. Vaikutus 1-6 1-6 Laatit: raportointi TOIMINTAYMPÄRISTÖ (sisäinen ulkoinen) JA TOIMIN- NAN ORGANISOINTI Ulkopuoliset vaikutukset (ympäristö, elinkeinoelämä, rakenteelliset muutokset) Lainsäädännön muutokset (uudistusten

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Elinkaarimallit ja -palvelut tulosseminaari Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit Hanna Kaleva KTI Kiinteistötieto Oy 26.9.2006 ELINKAARIMALLIT kehityshanke: KTI:n osaprojekti:

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017

Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Henkilöstösuunnitelma 2015-2017 Päiväys 10.9.2014 Laatija Harri Kivelä Toimiala Palveluketju / Liikelaitos Konsernipalvelut Elinvoima Palvelu Elinkeinopalvelut Perustehtävä Elinkeinojen kehittämisen ja

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN

TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN TEKNISEN TOIMEN KEHITTÄMINEN Tampereen kaupunkiseudun teknisten palveluiden seutuseminaari 23.3.2011 Kirsi Rontu Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö yksikkö Suomen Kuntaliitto Tekninen toimi Teknisen toimen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola

Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta. 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalveluiden kokonaisuuden hallinta ja tulevaisuus - palveluohjelman laadinta 10.9.2014 klo 13.00 13.45 Aija Tuimala, Taina Ketola Kuntapalvelut Talous Tuottajat Käyttäjät Kohteet, tilat Tehostuspotentiaali

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa

Lisätiedot

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI RAAHEN OPETUSTOIMI Opetustoimen Strategia 2015 Op.ltk. 14.09.2011 131 Sisällysluettelo 1. Opetustoimen keskeiset menestystekijät 3 2. Opetustoimen toimintaa ohjaavat periaatteet

Lisätiedot

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA Tekninen johtaja 11.2.2015 VASTUUALUE TEKNINEN OSASTO HALLINTO JA TOIMISTO ESEEN HALLINTO JA TOIMISTO KUULUVAT YKSIKÖT IT-YKSIKKÖ RUOKAHUOLTO

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous

TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä. Kunnossapito ja talous TALVITIEPÄIVÄT 2014 Jyväskylä Kunnossapito ja talous Kuntasektorin kalustovaatimukset Katujen kunnossapito Asemakaava-alueella kadun kunnossapito kuuluu kunnalle (Laki katujen ja eräiden yleisten alueiden

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Jyväskylä sopimuksen avainkohdat - Henkilöstötoimikunta 8.10.2007 - Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja Sisältö 1. Miksi Jyväskylä -sopimus? 2. Yhteistoiminta 3. Henkilöstösuunnittelu ja rekrytointi 4. Henkilöstön

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta?

Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Mitä yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustaminen edellyttää niitä ylläpitäviltä kunnilta? Kuntamarkkinat 12.9.2013 Finanssineuvos Teemu Eriksson Miksi yhteinen asiakaspalvelu? Käyntiasiakaspalvelu ehdotetaan

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Luonnos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon strategia Ympäristöterveyslautakunta Kokkolan kaupungin strategian rakenne (BSC) Toimivat palvelujen järjestämistavat Strategiset päämäärät Kriittiset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ

PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ PALVELUMARKKINOIDEN KEHITTÄMISNÄKYMÄT ROVANIEMELLÄ Auvo Kilpeläinen Sosiaali- ja terveysjohtaja Tilaajahallinto auvo.kilpelainen@rovaniemi.fi 040-5321952 Hyvä-aluefoorum Oulu 29.10.2009 Uuden Rovaniemen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1

Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen. Eija Tolonen 7.12.2010 1 Sosiaalipalvelujen valvonta Kainuussa vanhuspalvelujohtaja Eija Tolonen Eija Tolonen 7.12.2010 1 Ivalo 625 km Kainuun väkiluku v. 2009 Kainuu 83160 henkilöä Oulu 181 km SUOMUSSALMI PUOLANKA 9435 3183 HYRYNSALMI

Lisätiedot

Jalankulun turvallisuuden parantaminen Kunnossapidon kehittämisohjelma 2006-2010

Jalankulun turvallisuuden parantaminen Kunnossapidon kehittämisohjelma 2006-2010 1 Jalankulun turvallisuuden parantaminen Kunnossapidon kehittämisohjelma 2006-2010 Sisältö 1. Tausta 2. Tavoitteet 3. Työn sisältö 4. Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuustilanne 5. Kunnossapidon kehittämisen

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät

Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät Salo2009 Monikuntaliitoksen Informaatioseminaari Kunnan palvelutuotanto ja liikelaitokset Johtaja Antti Neimala, Suomen Yrittäjät 12.3.2008 1 Esityksen logiikka Suomen Yrittäjien toiminnan tavoite: Paremmat

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.

HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5. Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari

Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010. 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston tutkimusja kehittämistoiminta 2010 28.4.2010 EKOTULI + LINTU -seminaari Liikenneviraston t&k Tutkimus- ja kehittämistoiminnalla tarkoitetaan systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt ENNAKOIVA STRATEGIA Ennakoiva strategia Mennyt Nykytila Suunniteltu tulevaisuus Tulevaisuus- näkymät Strategialinjaukset Ennakoiva strategia Suunniteltu tulevaisuus Palvelut Henkilöstö Yleiset ja toimialakohtaiset

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kainuun liitto 19.8.2013

Kainuun liitto 19.8.2013 Kainuun liitto 19.8.2013 KAINUUN KAUPAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMAN LUONNOKSESTA ESITETYT LAUSUNNOT SEKÄ NIIDEN VASTINEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksesta

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Porin kaupungin ja kaupunkikonsernin Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet KH 27.1.2014, KV 10.2.2014 Työryhmädokumentti 23.1.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

Lisätiedot

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta

OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta OPUS Ylläpidon tuotteistus Turun pilotti OPUS hanke = Kuntien teknisen toimen palveluiden optimointi ja hallinta 9.5. kehto, tampere 1 Turun rinnakkaishanke Luoda käytännössä kuntien infraomaisuuden ylläpitoon

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot