KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS"

Transkriptio

1 KAJAANIN KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOSSELVITYS Loppuraportti

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyön tavoitteet Selvitystyön sisältö ja rajaus KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAA OHJAAVAT TEKIJÄT Lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Kaupungin strategiat ja tavoitteet Kaupungin talous Asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset Muut toimintaympäristön muutokset KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAN NYKYTILANNEANALYYSI Tehtävät ja toiminnan laajuus Toiminnan organisointi Henkilöstö Tukipalvelut Kunnallistekniikan toiminnan laajuus Sotkamossa, Paltamossa ja Ristijärvellä KUNNALLISTEKNIIKAN MARKKINASELVITYS Markkinaselvityksen tavoitteet ja toteutus Kunnallistekniikan kuntamarkkinoiden tilanne Markkinaselvityksen tulokset Valtakunnallinen markkinatilanne Alueellinen markkinatilanne Paikallinen markkinatilanne Yhteenveto LIIKELAITOKSEN TOIMINTAEDELLYTYKSET Lainsäädäntö Laki liikelaitoksesta Kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla ja toiminnan yhtiöittäminen Lakiehdotuksen jatkotoimenpiteet Kunnallinen liikelaitos ja sen tehtävät Hyvinvoiva, motivoitunut ja ammattitaitoinen henkilöstö Riittävän suuri ja selkeä tehtäväkenttä Tehokas organisaatio Tilaajan rooli ja osaaminen

3 5.6 Ohjausmekanismit Toimitilat ja kalusto Tukitoiminnot Hankintastrategia ja toimivat markkinat Toimitapojen muutostarpeet Yhteenveto toimintaedellytyksistä TILAAJATOIMINTA JA SEN KEHITTÄMINEN Lähtökohdat tilaajatehtävien määrittämiselle ja resursoinnille Tilaajan rooli ja vastuut Tilaajatoiminnan organisointi ja resursointi Tilaajaryhmän perustaminen Tilaajan tehtävät ja resursointi Rajatehtävät Palvelujen hankinnan periaatteet liikelaitokselta Tilaustoiminta liikelaitokselta tehtävissä hankinnoissa Toimenpiteet tilaajan hintatietoisuuden lisäämiseksi Osaamisen varmistaminen KUNNALLISTEKNIIKAN LIIKELAITOKSEN ORGANISOINTI JA TOIMINTASUUNNITELMA Lähtökohdat liikelaitoksen organisoinnille ja kehittämiselle Liikelaitoksen tavoitekuva, toimintatavat, tavoiteohjaus ja tavoitteet Tavoitekuva Toimintatavat ja päämäärät Tavoiteohjaus ja tavoitteet Liikelaitoksen rooli, vastuut ja ydintehtävät Rooli ja vastuut Ydintehtävät Liikelaitoksen tuotteet, palvelut ja asiakkaat Liikelaitoksen organisaatio ja resurssit Liikelaitoksen toimintaperiaatteet Toiminnan organisointi ja vastuiden määritys Projektitoiminnan periaatteet Alihankinnan käytön periaatteet Sisäisten tukipalvelujen järjestäminen ja organisointi Budjetointi ja raportointi Liikelaitoksen toiminnassa tarvittavat tietojärjestelmät Kustannustehokkuuden ja -tietouden parantaminen Henkilöstö ja osaaminen

4 7.8 Toimitilat ja kalusto Toiminnan kehitysnäkymät SWOT -analyysi Tuotantoyksikön kehittäminen vuosina JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET

5 ESIPUHE Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialan liikelaitosselvitys käynnistettiin helmikuussa Selvitystyötä on ohjannut Kajaanin kaupungin asettama työryhmä, johon ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Antero Kyllönen Timo Soininen Matti Nousiainen Anssi Parviainen Markku Haverinen Juha Nurminen Pentti Väyrynen Kimmo Mursu Selvitystyön aikana tehtiin 11 henkilöstön edustajan haastattelua ja järjestettiin kaksi tiedotustilaisuutta koko kunnallistekniikan henkilöstölle. Selvitystyötä on esitetty teknilliselle lautakunnalle kahteen eri otteeseen. Selvitystyön laatimisesta on vastannut Navico Oy, jossa projektipäällikkönä on toiminut Timo Perälä. Muita Navico Oy:stä työhön osallistuneita henkilöitä ovat olleet Eeva Huuhtanen, Pekka Tahkola, Martti Perälä, Väinö Luttinen, Esko Perälä sekä Mauri Myllylä. Kajaanin kaupungissa, elokuussa

6 1 SELVITYSTYÖN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Selvitystyön lähtökohdat Kajaanin kaupunki lähti vuonna 2006 selvittämään vaihtoehtoisia kunnallistekniikan palvelutuotannon järjestämistapoja. Keväällä 2006 valmistui selvitystyö sopimuskumppanuudesta Tieliikelaitoksen kanssa. Tämä selvitystyö ei johtanut jatkotoimenpiteisiin. Ympäristötekninen lautakunta päätti , että selvitystä jatketaan osana kaupungin palvelustrategiaa. Teknisen palvelutuotannon kehittämisprojekti valmistui Sen tuloksena päätettiin ylläpitää omaa kunnallistekniikan palvelutuotantoa seuraavat keskeiset asiat huomioiden: - Henkilöstön ja kaluston määrä mitoitetaan luonnollisen poistuman avulla ympärivuotisen omana palvelutuotantona tehtävän työn mukaiseksi. - Perustarpeen ylittävät resurssit hankitaan ostopalveluna kilpailutilanne huomioiden. - Kausityöntekijöitä palkataan tarpeen mukaan talousraamin puitteissa. - Varikkotoimintoja ylläpidetään joustavuussyistä toistaiseksi tarpeen mukaan. - Oman toiminnan kehittämistä jatketaan edelleen palvelutarve ja kilpailutilanne huomioiden. Tämän jälkeen on kunnallistekniikan tulosalueen omaa toimintaa pyritty kehittämään selvityksen linjausten mukaisesti. Kuitenkaan oman tuottavuuden ja tehokkuuden kehitys ei ole ollut suunnitellun mukaista. Kajaanin kaupungin ympäristöteknisen toimialan käyttösuunnitelmassa vuodelle 2012 onkin asetettu tavoitteeksi selvittää edellytykset kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamiselle. Samalla selvitetään toimialan suunnittelun, rakennuttamisen, kilpailuttamisen ja omistajaroolin organisoiminen eli tilaaja- ja tuottajatehtävien määrittäminen ja organisointi. Lisäksi selvitetään, onko joitakin ympäristön ja maankäytön sekä tilapalveluiden tehtäviä (esimerkiksi liikuntahallit ja työmaamittaukset) tarkoituksenmukaista sisällyttää mahdollisesti perustettavan kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintaan. 1.2 Selvitystyön tavoitteet Työn perimmäisenä tavoitteena on selvittää kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintaedellytykset ja määritellä perustamiseen liittyvät tehtävät ja toimenpiteet. Selvitystyön jälkeen ovat selvillä ns. tilaaja- ja tuottajatehtävät ja niiden resursointi. Sopimusohjauksella ja liikelaitostamisella kunnallistekniikka -tulosalueen palvelutuotantoa kehitetään niin, että se on tehokasta, laadukasta ja kilpailukykyistä. 1.3 Selvitystyön sisältö ja rajaus Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan liikelaitosselvitys koskee kunnallistekniikan tulosaluetta. Tukipalvelujen järjestämisessä huomioidaan koko kaupunkikonserni. Lisäksi liikelaitoksen tehtäväsisältöä mietittäessä käydään läpi rajapintoja muiden tulosalueiden kanssa sekä palvelujen tilaukset muista kaupunkikonsernin yksiköistä. 6

7 2 KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAA OHJAAVAT TEKIJÄT Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialan suunnitteluun ja toteutukseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Kunnallistekniikan toimialaa ohjaavia ja määrääviä yleisiä tekijöitä ovat: - lainsäädäntö, yleiset määräykset ja ohjeet - valtiohallinnon ohjaus, strategiat ja linjaukset - kuntatalous - Kajaanin kaupungin omat strategiat ja linjaukset - asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset - toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset - kunnallistekniikan asema ja arvostus Kajaanin kaupunkikonsernissa Kuva 1. Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan toimialaa ohjaavat tekijät 2.1 Lainsäädäntö, määräykset ja ohjeet Kajaanin kaupungin ja Kainuun alueen erityispiirteenä on Kainuun hallintokokeilu Kunnallistekniikan toimialaan hallintokokeilun vaikutukset ovat välillisiä, mutta eivät suoranaisesti vaikuta kunnallistekniikan toiminnan suunnitteluun eivätkä sen jokapäiväiseen toiminnan organisointiin. Kunnallistekniikan toimialaa koskeva lainsäädäntö Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja maankäyttö- ja rakennusasetus (856/1999) asettavat lainsäädännöllisen pohjan kunnallistekniikan toimialalle. Maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus sisältävät säännöksiä muun muassa kaavoituksesta, kuntien rakennusjärjestyksestä, ranta-alueiden suunnittelusta ja rakentamisesta, tonttijaosta, yh- 7

8 dyskuntarakentamiseen liittyvästä lunastamisesta, rakentamiselle asetettavista yleisistä vaatimuksista sekä rakentamisen luvista ja muusta rakentamisen valvonnasta. Esimerkiksi kadunpito on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 84 :ssä. Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetussa laissa ( /669) määritellään katualueen kunnossapidon vastuut. Kunnossapitolaki määrittelee kunnossapidon ja puhtaanapidon sisällön ja laatutason tuli voimaan kunnossapitolain osittaisuudistus. Liikuntalain ( /1054) 2 mukaan kunnat ja kaupungit ovat velvoitettuja luomaan edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa. Liikuntapaikkojen palvelujen järjestämiseen liittyy laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004). Liikuntapaikat kuuluvat suurimmaksi osaksi turvallisuuslain alaisuuteen ja niihin pätevät samat säännöt ja periaatteet kuin muidenkin tavaroiden ja palveluiden tuottamiseen (www.slu.fi). Työturvallisuutta ja ympäristöasioita koskevat lait on myös huomioitava kunnallistekniikan toimialan toiminnan järjestämisessä. Kuntien liikelaitoksia koskeva lainsäädäntö Kunnallista liikelaitosta koskevat kuntalain säännökset tulivat voimaan vuonna Lain mukaan kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa vain, jos toiminta kuuluu kuntalain 2 :n mukaiseen kunnan toimialaan. Laki mahdollistaa myös kunnan sisäisen liikelaitoksen perustamisen, jolloin kunta on sen ainoa asiakas. Kuntalakiin on tulossa muutoksia Kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän ehdotuksen mukaisesti (VM:n julkaisu 33/2010) koskien liikelaitoksen toimintaa kilpailuilla markkinoilla. Tarkemmin kuntalain muutoksen sisällöstä ja vaikutuksesta Kajaanin kunnallistekniikan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksiin on kerrottu tämän raportin kappaleessa 5.1. Kunnallistekniikan toimialan määräykset ja ohjeet Suomen Rakentamismääräyskokoelma täydentää Maankäyttö- ja rakennuslakia. Rakennusmääräyskokoelman määräykset ovat velvoittavia ja koskevat uuden rakennuksen rakentamista. Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset on kuvattu Infra RYL - julkaisuissa, jotka muodostavat alalle yhtenäisen ja yhteisen kuvaukset infrarakenteiden yleisistä laatuvaatimuksista. Infra RYL -sarjassa on neljä osaa: väylät ja alueet, järjestelmät ja täydentävät osat, sillat ja rakennustekniset osat sekä liikunta- ja virkistyspaikkojen rakenteet. Infra RYL -julkaisuissa on huomioitu ja viitattu yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Leikkikenttien osalta turvallisuusvaatimukset ovat kiristyneet viimeisten vuosien aikana huomattavasti. Turvanormit EN 1176-x ja 1177 koskevat julkisia leikkipaikkoja ja määrittelevät tarkasti hyväksytyt rakenteet sekä niiden rakentamisen ja kunnossapidon. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan perustehtäviin ja toimintaan ei ole lainsäädännön, määräyksien ja ohjeiden kautta tulossa näillä näkymin suuria muutoksia. Turvallisuusmääräysten tiukentuminen vaikuttaa eniten liikuntapaikkojen rakentamisen ja kunnossapidon järjestämiseen. Kuntalakiin on tulossa muutoksia koskien kuntien liikelaitoksien toimintaa (kts. raportin kappale 5.1). 2.2 Kaupungin strategiat ja tavoitteet Kajaanin kaupungin ja kunnallistekniikan toimialaa ohjaavat seuraavat strategiat: o Kajaanin kaupungin strategia o Kaupungin henkilöstöstrategia o Elinkeinostrategian toimenpideohjelma

9 o Palvelustrategia o Liikunnan olosuhdestrategia Strategiset linjaukset ohjaavat kaupungin käyttötalouden ja investointiohjelmien laatimista. Talousarvion laatimisen yhteydessä tarkistetaan vuosittain kunnallistekniikan käyttösuunnitelma, jossa käydään läpi seuraavat palvelustrategian periaatteiden mukaisesti asiat: o Palvelun perustelut o Palvelujen tuottamistapa o Vaihtoehtoiset tuottamistavat o Toimintaympäristön ja palvelutarpeen muutokset o Perustehtävä o Visio (5v.) o Tunnistettavat riskit (5v.) o Strategiset tavoitteet (5v.) o o Tulevan vuoden tavoitteet ja mittarit, arviointikriteerit Suunnitelmakauden jälkeisen kahden seuraavan vuoden tavoitteet ja mittarit, arviointikriteerit Kajaanin kaupungin strategiassa esitetään strategiset tavoitteet vuosille ja kriittiset menestystekijät vuosille Kajaani pyrkii strategian mukaisesti olemaan luovuuden, osaamisen ja vaivattoman arjen kaupunki. Useat kaupungin strategiassa esitetyt tavoitteet ja menestystekijät kohdistuvat suoraan tai välillisesti kunnallistekniikan toimialalle taulukon 1 mukaisesti. Taulukko 1. Kaupungin strategian menestystekijät kunnallistekniikan toimialan näkökulmasta Kriittiset menestystekijät Hyvinvoivat kuntalaiset Vetovoimainen ja kilpailukykyinen alue Aktiivinen ja asiakaslähtöinen palvelu Prosessien jatkuva parantaminen Hyvinvoiva, osaava ja tuloksekas henkilöstö Mitä voi tarkoittaa kunnallistekniikan toimialalla? - Lihasvoimin liikkumisen kannustaminen / mahdollistaminen (suunnittelu) - Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen (suunnittelu, rakentaminen + kunnossapito) - Kaatumistapaturmien ehkäisy (suunnittelu, kunnossapito) - Liikuntapaikkojen riittävä saavutettavuus ja palvelutaso (suunnittelu, kunnossapito, rakentaminen) - Kaupungin yleinen viihtyisyys ja siisteys, yleisten alueiden viihtyisyys (rakentaminen, kunnossapito) - Häiriöiden minimointi (rakentaminen) - Toimenpiteiden oikea-aikaisuus (kunnossapito) - Asiakaspalautteisiin reagoiminen, palautteen kerääminen, analysointi ja raportointi - www-tiedottaminen, katurekisteritiedon hyödyntäminen, reaaliaikainen kunnossapito, jne. - Tuotteistus, kustannustietouden kerääminen ja vertailu (rakentaminen, kunnossapito) - Sisäisen yhteistyön parantaminen eri yksiköiden välillä, päällekkäisyyksien poisto (rakentaminen, kunnossapito) - Uusien toimintamallien kehittäminen (kunnossapito) - Monialaosaamisen kehittäminen (kunnossapito, rakentaminen) - Erikoisosaamisen yhteishankinnat (suunnittelu) - Osaamiskartoitukset - Varhaisen tuen mallien käyttö Kajaanin kaupungin henkilöstöstrategiassa on esitetty keskeiset henkilöstöä koskevat linjaukset. Uusin strategia on laadittu vuosille ja se on hyväksytty kaupunginhallituksessa Henkilöstöstrategian uusiminen on käynnistetty syksyllä

10 Kajaanin kaupungin viimeisin elinkeinostrategia on laadittu vuosille , mutta sitä on päivitetty vuoden 2008 lopulla tehdyllä toimenpideohjelmalla. Kaupunkirakenteen ja maankäytön tavoitteeksi on toimenpideohjelmassa nostettu vaihtoehtoisten ja houkuttelevien asuinympäristöjen tarjoaminen, elinkeinopolitiikan tukeminen sekä kunnallisten palvelujen ylläpitäminen. Kaupunkikeskustan kehittäminen vetovoimaiseksi ostospaikaksi on nimetty tärkeimmäksi tehtäväksi. Muita kunnallistekniikan toimialalle kohdistuvia toimenpidesuunnitelman linjauksia ovat verkottumista koskevat toimenpiteet sekä toimivien liikenneyhteyksien korostaminen. Kajaanin kaupungin palvelustrategiassa ( ) on määritelty, mitä palveluja kaupunki järjestää, miten ne järjestetään ja millaisilla henkilöstömäärillä. Palvelustrategian linjausten mukaisesti henkilöstömäärää pyritään vähentämään hyödyntämällä henkilöstöpoistumasta noin 25 %. Täyttöpaikat käsitellään tapauskohtaisesti ja mietitään tehtävien vaihtoehtoista järjestämistä rekrytointien sijaan. Palvelustrategiassa esitetty palvelujen organisointitapa jatkuu vuosittain tehtävissä käyttösuunnitelmissa. Kunnallistekniikan osalta vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa merkittävin palvelujen järjestämistä koskeva tavoite koski liikelaitoksen toimintaedellytysten selvittämistä. Kajaanin kaupungin liikunnan olosuhdestrategian (04/2010) kehittämisen painopistealueita ovat strategisen kumppanuusyhteistyön jatkaminen, elämänkaaren molempien päiden liikkujaryhmien liikuttaminen, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo, suuria väestöryhmiä palvelevien liikuntapaikkojen kehittäminen sekä asiakaslähtöinen toimintakulttuuri. Strategiaa laatinut työryhmä ehdotti liikuntalaitos -tulosyksikön sekä puistot- ja liikuntaalueet -tulosyksikön yhdistämistä palvelujen tehostamiseksi. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan tuotannon tehokkuuden kehittäminen kilpailukykyiseksi nousee tärkeäksi tekijäksi kunnallistekniikan liikelaitoksen kehittämisessä. Tätä tukevat myös kaupungin henkilöstö- ja palvelustrategiat. Liikunnan olosuhdestrategiassa on otettu kantaa palvelujen tuottamistapaan korostamalla kumppanuuden kehittämistä kolmannen sektorin kanssa. Muutoin liikelaitoksen palvelustrategiaan ja yhtiöittämiseen ei kaupungin strategioissa ole esitetty linjauksia. 2.3 Kaupungin talous Kajaanin kaupungin talous on kumulatiivisesti alijäämäinen, jonka vuoksi Kajaanin kaupunginhallitus päätti käynnistää selvityksen talouden tasapainottamiseksi. Ohjelman avulla on tavoitteena kattaa syntyneet alijäämät vuoden 2014 loppuun mennessä. Kajaanin kaupungilla oli vuoden 2010 tilinpäätöksen mukaan kattamattomia alijäämiä yhteensä 13,3 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 on arvioitu tulevan noin 1,1 miljoonan euron verran ylijäämäinen. Vuoden 2012 talousarvio on laadittu 3,0 M :n edestä alijäämäiseksi. Talouden tasapainottamisen ohjelmaa ollaan päivittämässä ja sen on määrä olla käsittelyssä joulukuussa Kunnallistekniikan toimialan toimintakulut ovat olleet noin 7,5 M :n luokkaa viime vuosina. mikä on noin 3,0 % koko kaupunkikonsernin toimintakuluista. Kunnallistekniikan toimialan palveluilla on kuitenkin kustannusosuuttaan huomattavasti suurempi painoarvo koko kaupungin toimintakyvyn kannalta. Talouden tasapainottamisessa onkin oltava varovainen, ettei kunnallistekniikkaan kohdistuvilla säästötoimilla aiheuteta suuria kertaluontoisia korjausinvestointitarpeita tai muualla kuntakonsernin sisällä realisoituvia suuria kustannuseriä. Kunnallistekniikan investointien määrä vuonna 2010 oli noin 6,0 M. 10

11 KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan palveluilla on kustannusosuuttaan huomattavasti suurempi painoarvo koko kaupungin toimintakyvyn kannalta. Talouden tasapainottamisessa on oltava varovainen, ettei kunnallistekniikkaan kohdistuvilla säästötoimilla aiheuteta suuria kertaluontoisia korjausinvestointitarpeita tai muualla kuntakonsernin sisällä realisoituvia suuria kustannuseriä. 2.4 Asiakkaiden ja elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset Kajaanin kaupunki osallistuu kahden vuoden välein järjestettävään Yhdyskuntatekniset palvelut selvitykseen, missä kaupungin asukkailta kysytään tyytyväisyydestä eri yhdyskuntateknisten palveluiden laatuun. Vuonna 2010 selvityksessä oli mukana 33 kuntaa. Arvosteluasteikko selvityksessä on yhdestä viiteen. Kajaanin kaupunki sai selvityksessä valtakunnallisesti keskiarvoa selkeästi korkeampia arvosanoja seuraavista palveluista: - Asuntokatujen kunto - Juomaveden laatu Valtakunnallisesti keskiarvoja selkeästi heikompia arvosanoja saivat puolestaan seuraavat palvelut: - Lumenauraus asuntokaduilla, jalankulku- ja pyöräteillä, liukkauden torjunta jalankulku- ja pyöräteillä (talvien hankaluus ja paikalliset erot vaikuttavat arvosanoihin) - Jätehuollon eri palvelut (pisteiden sijainti, jäteneuvonta) - Tarkastus- ja neuvontapalvelut - Nuohous Vuoden 2008 tutkimukseen verrattuna tyytyväisyys palvelujen laatuun ei ole merkittävästi Kajaanissa muuttunut. Elinkeinoelämän tarpeet ja odotukset kunnallistekniikan palveluista kohdistuvat yleensä saavutettavuuteen sekä väylien palvelutasoon. Suurimmat tarpeet ja odotukset kohdistuvat pääväyläverkkoon. Kaupunkiympäristöissä katuverkon kunto ja talvikunnossapidon laatu ovat tärkeitä tekijöitä elinkeinoelämän kannalta. Kaupungin yleinen viihtyisyys ja houkuttelevuus sekä palvelujen saavutettavuus ovat myös tärkeitä tekijöitä osaavan työvoiman saamiseksi paikkakunnalle. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Talvikunnossapidon laatu puhututtaa asiakkaita. Talven hankaluus näkyy asiakastyytyväisyyden laskuna ja kasvavana palautteen määränä. Nämä asiat on syytä huomioida tilaajan ja liikelaitoksen välisessä sopimuksessa sekä laatuvaatimusten määrittelyissä. 2.5 Muut toimintaympäristön muutokset Kuntauudistus Valtiovarainministeriön asettama kunnallishallinnon rakennetyöryhmä julkisti helmikuussa 2012 kuntauudistusesityksensä. Työryhmä toteaa työnsä johtopäätöksenä, että tavoitteet elinvoimaisiksi kunniksi edellyttävät suurta rakennemuutosta. Työryhmä esittää kuntien lukumäärän vähentämistä Manner-Suomessa nykyisestä 320 kunnasta kuntaan. 11

12 Kainuun maakunnassa on tällä hetkellä 9 kuntaa, joissa asukkaita oli vuoden 2010 tilaston mukaan Maakunnan suurin kunta on Kajaani, jossa asukkaita vuonna 2010 oli Kainuussa on luvulla tapahtunut vain yksi kuntaliitos. Vuolijoen kunta yhdistyi vuoden 2007 alusta Kajaanin kaupunkiin. Rakennetyöryhmä esittää Kainuuseen kaksi vaihtoehtoista ratkaisua uusien kuntien muodostamiseksi. Vaihtoehtoiset ratkaisut ovat seuraavat: - Ensisijaisen vaihtoehdon mukaan Kainuuseen muodostetaan kolme kuntaa 1. Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa 2. Suomussalmi, Hyrynsalmi ja Puolanka 3. Kuhmo, jonka osalta ei esitetä kuntajakomuutoksia - Toissijaisen vaihtoehdon mukaan Kainuussa olisi vain yksi kunta, johon kuuluisivat Kajaanin, Sotkamon, Kuhmon, Paltamon, Ristijärven, Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kunnat sekä Vaalan kunnan itäosa. Kuva 2. Ensisijaisen vaihtoehdon mukainen Kainuun kuntajako Kuva 3. Toissijaisen vaihtoehdon mukainen Kainuun kuntajako Väestömuutokset Väestön ikääntyminen näkyy selvästi Kainuussa. Vain Kajaanissa ja Sotkamossa väestömäärän ennustetaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2030 mennessä, Kajaanissa 1,6 % ja Sotkamossa 3,7 %. Yli 65-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden suhteellinen määrä lisääntyy kaikissa Kainuun kunnissa vuoteen 2030 mennessä. Hyrynsalmella, Kuhmossa, Puolangalla, Ristijärvellä, Suomussalmella ja Vaalassa yli 65-vuotiaita ennustetaan olevan vuonna 2030 kunnan asukkaista yli 40 % ja yli 75-vuotiaita yli 20 %. Huoltosuhde (yli 65-vuotiaiden ja alle 15-vuotiaiden yhteismäärä 100 työikäistä kohden) ensisijaisessa vaihtoehdossa uudessa Kajaanissa (Kajaani, Sotkamo, Paltamo ja Ristijärvi sekä Vaalan kunnan itäosa) vuonna 2030 olisi 82, uudessa Suomussalmen, Hyrynsalmen ja Puolangan kunnassa 116,7 ja Kuhmon kunnassa 114,6. Koko maan huoltosuhteen ennustetaan vuonna 2030 olevan 73. Toissijaisen vaihtoehdon mukaan, jossa Kainuussa olisi yksi kunta, uuden kunnan huoltosuhde vuonna 2030 olisi 90,3. 12

13 Vuonna 2010 Kainuun kuntien huoltosuhde vaihteli kunnittain Kajaanin 51,5:stä Ristijärven 68,7:ään. Vuonna 2030 Kainuun kuntien huoltosuhteen ennustetaan vaihtelevan Kajaanin 78,8:sta Hyrynsalmen 126,2:een. Väestön ikääntyminen tuo uuden Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueelle uusia painotuksia väylänpitoon liitoskuntien kuntakeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Turvallisen liikenneympäristön merkitys korostuu kuntataajamissa. Haja-asutusalueilla kaupunki joutunee kiinnittämään huomiota yksityisteiden tienpitoon nykyistä enemmän, jotta vanhusväestöä pystytään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Huoltosuhteen heikentyessä kilpailu työvoimasta kasvaa ja se saattaa aiheuttaa ongelmia rekrytoitaessa uutta henkilöstöä eläkkeelle siirtyvien tilalle varsinkin Kajaanin ja Sotkamon ulkopuolella. Aluehallinnon muutokset Maakuntahallintokokeilu Kainuussa kokeillaan maakuntahallintoa vaaleilla valitun maakuntavaltuuston pohjalta. Manner-Suomen 18 muussa maakunnassa maakuntavaltuuston nimeävät kunnanvaltuustot. Kainuun maakuntakokeilussa on mukana kahdeksan Kainuun kuntaa. Vaala ei ole mukana kokeilussa, mutta osallistuu maakuntahallituksen ja -valtuuston toimintaan maakunta-kuntayhtymään sulautunutta Kainuun maakuntaliittoa koskevissa asioissa. Hallintokokeilu alkoi vuoden 2005 alussa ja kestää vuoden 2012 loppuun. Motiiveina kokeiluun lähtemiselle olivat harvaan asutun maakunnan väestötappio ja väestön ikääntyminen ja toisaalta halu kokeilla, edistäisikö päätösvallan siirtäminen ministeriöiltä maakuntaan alueen kehitystä. Kokeilun aikana Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen kasvu on ollut hitaampaa kuin Suomessa keskimäärin, mutta aluekehitys ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Puolankaa sekä Vaalaa lukuun ottamatta Kainuun kunnat ovat kuitenkin olleet myötämielisiä Kainuun mallin jatkamiselle vakinaiselta pohjalta myös vuoden 2013 jälkeen Aluehallintouudistus Vuoden 2010 alusta alkaen toteutettu aluehallintouudistus toi mukanaan aluehallintovirastot (AVI) sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Aluehallintovirastoja on Manner-Suomessa kuusi sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia 15. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toimii Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla. Viraston päätoimipaikka on Oulu. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät muodostuvat entisen Kainuun TE-keskuksen ja Kainuun ympäristökeskuksen tehtävistä. Lisäksi Kainuun ELY-keskuksessa hoidetaan entisen Oulun lääninhallituksen sivistysosaston tehtäviä. Kainuun tieasioita hoidetaan Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksessa. Ilmastonmuutos Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan nykyistä ihmisen toiminnasta johtuvaa, ilmakehän lisääntyvästä kasvihuonekaasupitoisuudesta aiheutuvaa globaalia ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisellä on monenlaisia ympäristöön ja ihmiselämään kohdistuvia vaikutuksia. Ilmastotutkijoiden mukaan kylmät talvet ovat Suomessa tulevaisuudessa harvinaisempia ja leudot yleisempiä. Talvista tulee järjestään lyhyempiä, sateisempia ja vetisempiä samalla kun kesähelteet pitenevät. Äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät. Leutojen talvien yleistyminen Euroopassa ja myös Etelä-Suomessa lisää talvimatkailijoiden määriä Kainuussa ja Lapissa. 13

14 Tien ja kadunpitoon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Kainuussa lähinnä siten, että nollakelien määrä lisääntyy, kevään kelirikkokausi pidentyy ja syyskelirikkokausi yleistyy, mitkä kaikki lisäävät tien- ja kadunpidon kustannuksia. Talouselämän muutokset Talouselämän vaihtelut vaikuttavat voimakkaasti myös Kainuun talouteen etenkin teollisuuteen ja rakennustoimintaan. Kaivosteollisuus on tuonut kuitenkin osaltaan vakautta Kainuun talouselämään. Myös matkailulla nähdään olevan jatkossa entistä suurempi merkitys Kainuun talouselämässä. Talouselämän suhdannevaihteluilla ei ole kovin suurta merkitystä kunnallistekniikan toimintaan, sillä verkostojen palvelutaso tulee turvata kaikkina aikoina. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo osaltaan lisärasitusta kuntien taloudenpitoon. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kuntauudistuksen myötä kunnallistekniikan toiminnan volyymi ja alueellinen laajuus kasvavat ja ne antavat uusia mahdollisuuksia toiminnan taloudelliselle kehittämiselle. Väestön ikääntyminen tuo uusia painotuksia väylänpitoon etenkin liitoskuntien kuntakeskuksissa ja haja-asutusalueilla. Huoltosuhteen heikkeneminen tuo osaltaan lisärasitusta kuntien taloudenpitoon. Tien ja kadunpitoon ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Kainuussa lähinnä siten, että nollakelien määrä lisääntyy, kevään kelirikkokausi pidentyy ja syyskelirikkokausi yleistyy, mitkä kaikki lisäävät tien- ja kadunpidon kustannuksia. 3 KUNNALLISTEKNIIKAN TOIMIALAN NYKYTILANNEANA- LYYSI Kunnallistekniikan toimialan nykytilanneanalyysi on laadittu kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamista ja toimintaedellytyksiä silmällä pitäen. Nykytilanteen analyysissa keskitytään tuomaan esille ne asiat, jotka vaativat kehittämistä uuteen toimintamalliin siirtymisessä sekä kunnallistekniikan tilaaja- että tuotantotehtävissä. Nykytilanteen analyysin tulokset toimivat näin kehittämisosion lähtökohtana. Kunnallistekniikan liikelaitoksen perustamisen myötä tavoitteena on kehittää tulosalueen palvelutuotantoa niin, että se on tehokasta, laadukasta ja kilpailukykyistä. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi seuraavien kunnallistekniikan toimialaa koskevien osaalueiden tulee olla kunnossa: - riittävän suuri toimintakenttä, sen määrien ja kunnon tuntemus - optimaalisesti mitoitettu ja toimiva organisaatiorakenne, selkeät vastuut ja tehtävät - tilaajan riittävät resurssit ja osaaminen, tilaajaosaaminen - taloudellisiin resursseihin sopeutettu sopimusohjaus, yhteistyön sujuvuus - hyvinvoiva ja motivoitunut tuotantohenkilöstö - henkilöstön ja tuotannon määrään mitoitettu kalusto - toimintaan mitoitetut toimitilat - toimintaan tarvittavat tukitoiminnot - omaa tuotantoa tukevat ja hyvin toimivat kunnallistekniikan markkinat Näistä osatekijöistä käydään tässä yhteydessä läpi toimintakentän, organisaation, henkilöstöresurssien, kaluston, toimitilojen sekä ulkopuolisten palvelujen käytön nykytilanne. 14

15 3.1 Tehtävät ja toiminnan laajuus Tehtäväkenttä: Kunnallistekniikan toimiala huolehtii ja vastaa kunnallisteknisten verkostojen, liikenneväylien, puistojen sekä urheilu- ja ulkoilualueiden suunnittelusta, rakentamisesta, kunnossa- ja ylläpidosta. Perustehtäväkentän sisältämät tuotannolliset tehtävät muodostavat selkeän tehtäväkokonaisuuden liikelaitoksen toimintaa ajatellen. Kunnallistekniikan toimialan tehtäväkentässä on hahmotettavissa tiettyjä rajatehtäviä, joita ovat seuraavat tehtävät: - kunnallistekniikan toimialan sisällä olevat tilaajan ja tuottajan väliset rajatehtävät - tuotannon sisäiset eri yksiköiden väliset rajatehtävät sekä - kunnallistekniikan toimialan ja eri kaupunkikonsernin yksiköiden väliset rajatehtävät Nämä rajatehtävät määritellään tarkemmin raportin kohdassa 6.3. Näillä tehtävien organisoimisella on merkittävä vaikutus perustettavan liikelaitoksen tehtäväkenttään. Kunnallistekniikan perustehtäviin ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden liikelaitoksen perustamisen ja toiminnan myötä. Tehtäväkentässä on syytä käydä läpi eri rajapintoja tulosalueen tulosyksikköjen sekä muiden tulosalueen yksiköiden välillä. Rakennettu ja ylläpidettävä omaisuus ja sen kunto: Kajaanin kaupungin katujen ja muiden yleisten alueiden määrät ovat saatavilla tarkasti pinta-ala- tai pituustietona YAOH -järjestelmästä. Nykyisin Kajaanin kaupungin infra-omaisuuden kunnosta ja korjausvelan määrästä ei ole olemassa mitattua tietoa, yksityiskohtaista selvitystä tai euromääräistä selvitystä. Saneerausta ja korjausrakentamista on kuitenkin viety eteenpäin saneerausohjelman mukaisesti, ja korjausvelkaa on saatu kurottua kiinni jonkin verran. Saneerausohjelma tehdään vuodeksi eteenpäin, pitkän aikavälin ohjemaa ei ole. Siltojen kunnon seurantaa varten kaupungilla on käytössään ELY-keskuksen siltarekisterijärjestelmä, johon on tallennettu perustiedot kaupungin silloista. Siltojen yleistarkastukset on suoritettu viimeksi 2000-luvun alussa. Tiedot on tarkoitus päivittää vuoden 2012 kesällä. Sillat on rakennettu pääosin luvuilla. Siltojen iästä johtuen korjaustarpeita on todennäköisesti runsaasti. Taulukossa 2 on esitetty esimerkkinä katujen ja muiden yleisten alueiden määrätietoja Kajaanin kaupungista. Taulukko 2. Katujen, kevyen liikenteen väylien ja puistojen määrätietoja Määrä yht. Kunnossapitoluokka Luokka I Luokka II Luokka III Kadut 196,4 km 39,9 km 39,8 km 112,6 km Kevyen liikenteen väylät 149,1 km 48,8 km 38,7 km 39,8 km Määrä yht. A2 A3 C2 Viheralueet 58,7 ha 97,5 ha 13,7 ha Jatkossa omaisuuden hallinnan merkitys tilaajatehtävissä korostuu toiminnan suunnittelun apuvälineenä sekä kehittyneempien hankintamuotojen lähtötietoaineistona. Mahdollisten uusien kuntaliitoksien myötä kaupungille siirtyvän omaisuuden tietojen inventointi, dokumentointi ja ylläpito vaativat tilaajalta resursseja ja osaamista. 15

16 Omaisuuden hallinnan kehittämisellä voidaan suunnata resurssit optimaalisella tavalla. Käyttötalouden säästöpaineet sekä samaan aikaan tapahtuva omaisuuden määrän kasvu kuntaliitosten ja uusien alueiden rakentumisen myötä uhkaavat heikentää infra -omaisuuden kuntoa, sen palvelutasoa sekä aiheuttaa pahimmillaan tulevaisuudessa suuria kertaluotoisia korjausinvestointitarpeita. Toiminnan laajuus: Koko toimialan toimintamenot olivat vuonna 2010 noin 7,5 M. Toimintakulujen on arvioitu kasvavan noin 8,2 M vuoteen 2014 mennessä. Suunnittelu- ja rakennuttamisen tulosyksikön toimintamenojen suuruus oli vuonna 2010 noin Tuotannollisten tulosyksiköiden (Katu- tulosyksikkö, Puistot ja liikuntaalueet tulosyksiköt) eli liikelaitoksen rungon muodostavien yksiköiden vuotuisen toimintamenojen suuruus oli vuonna 2010 noin 6,6 M ja vuonna 2014 sen on arvioitu olevan 7,3 M. Kunnallistekniikan vuotuisten investointien määrä oli vuonna 2010 noin 6,0 M, josta merkittävä osa kohdistui katujen ja vesihuollon saneerauskohteisiin. Vuoden 2012 kunnallistekniikan käyttötaloussuunnitelman mukaisesti oman palvelutuotannon osuus käyttötalouden kustannuksista on noin 4,9 M ja investoinneista noin 3,0 M. Kunnallistekniikan oman tuotannon liikevaihto on näin karkeasti arvioituna noin 8,0 M. KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Kunnallistekniikan toimialan tehtäväkenttä muodostaa selkeän kokonaisuuden liikelaitokselle. Rajatehtävien määrittämisellä on merkittävä vaikutus liikelaitoksen tehtäväkenttään. Toiminnan laajuus rahallisesti on riittävä kunnallistekniikan liikelaitoksen toiminnan kannalta. 3.2 Toiminnan organisointi Organisaatiorakenne: Kunnallistekniikan toimiala kuuluu ympäristöteknisen lautakunnan alaisuuteen ja on yksi kolmesta tulosalueesta. Kunnallistekniikan toimialalla on kolme tulosyksikköä, jotka ovat muodostuneet aiempien ympäristöteknisen tulosalueiden kehittämisprojektien tuloksena. Suunnittelu ja rakentaminen tulosyksikkö vastaa nykyisellään tilaajatehtävien tekemisestä. Kaksi muuta tulosyksikköä vastaavat pitkälti kunnallistekniikan toimialan tuotannollisista tehtävistä. Nykyinen kunnallistekniikan organisaatiorakenne antaa hyvät lähtökohdat liikelaitoksen perustamiselle. Toiminnan ohjaus ja seuranta: Kajaanin kaupungin käyttösuunnitelmassa on käyty hyvin läpi kunnallistekniikan toimialan ja sen yksiköiden toiminnan perusteet, strategiset tavoitteet ja seurannan mittarit. Seurantaa on tehty vuositasolla. Toimintaa ohjaavat vuosibudjetit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tuotannon toiminnan ohjaus ja työn suunnittelu tarvitsevat kehittämistä. Sektoriajattelu ohjaa liikaa yksiköiden toimintaa ja estää synergioiden syntymisen. Resurssien ja kaluston käytön tehostamiselle ei ole olemassa riittäviä työkaluja. Oman toiminnan kehittämisprojektilla saatiin hyviä tuloksia, mutta osin kehittämistoimenpiteet ovat jääneet toteuttamatta. Nykyiset toiminnan ohjauksen ja seurannan käytännöt antavat hyvät lähtökohdat myös uudessa tilanteessa toimimiselle. Liikelaitos tarvitsee omat strategiansa, tarkempaa toiminnan ohjausta ja seurantaa. Toiminnanohjausjärjestelmä, työn suunnittelun kehittäminen, resurssien tehostaminen. Liikelaitoksella paremmat edellytykset näiden asioiden kehittämiseen 16

17 Ostopalvelut, alihankinta: Oman toiminnan kehittämishankkeessa tehtiin yleinen linjanveto oman työn osuuden kasvattamisesta tai säilyttämisestä ennallaan. Suunnitteluja rakennuttamistehtävissä omana työnä tehdään noin 80 %. Kunnossapidon töissä omavaraisuusaste on noin 60 %. Korkein oman työn osuus on puistojen ja liikuntaalueiden kunnossapidossa (95 %). Rakentamisessa noin 50 % toteutetaan omajohtoisena työnä ja 50 % erillisinä urakoina. Varikkopalveluissa omana työnä tehdään noin 90 %. Omissa rakentamisen kohteissa materiaalit, kaivu ja kuljetus hankitaan ulkoa. Kajaanissa kunnallistekniikan toiminnoissa omavaraisuusaste on vielä suhteellisen korkea. Tilaajan tulee jatkossa tehdä palvelujen hankintoja koskevat linjaukset. Ulkopuolisilta urakoitsijoilta tilattavat kunnossapidon työt tilataan osatehtävinä kuten esimerkiksi jonkin alueen katujen, kevyen liikenteen väylien, puistojen ja pysäköintialueiden talvikunnossapito. Sopimukset ovat olleet kolmivuotisia. Myös kaupungin ulkovalaistuksen ylläpitourakat ovat olleet kolmivuotisia. Katujen asfaltointiurakka on tilattu vuosittain. Väyliä ja siltoja koskevat rakentamisurakat ovat yleensä hankekohtaisia. Pieniä väylien investointikohteita on niputettu kilpailutusta varten. Väylien kesä- ja talvihoidon käsittäviä alueurakoita ei Kajaanissa ole urakoitsijoita tilattu. Kajaanin kunnallistekniikan toimialalla omavaraisuusaste on suhteellisen korkea, etenkin kunnossapidon töissä. Tarvitaan jatkossa palvelujen hankintastrategia, jossa määritellään tarkemmin liikelaitokselta hankittavat palvelut sekä ulkopuolelta hankittavien palvelujen määrä ja hankintamallit. 3.3 Henkilöstö KESKEISET ASIAT LIIKELAITOKSEN KANNALTA Nykyisestä organisaatiorakenteesta on hyvä ponnistaa kohti liikelaitosta. Työn suunnittelu, ohjaus ja seuranta on nykyaikaistettava. Oman työn osuus on korkea etenkin kunnossapidon töissä. Kunnallistekniikan palvelujen hankintastrategia tulee laatia. Vuoden 2012 alussa kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön määrä oli 77 henkilöä. Vakituisen henkilöstön määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Suurimmat vaihtelut ovat tapahtuneet määräaikaisten ja työllistettyjen määrässä. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstötyövuosien määrien kehitys vuosina on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Henkilötyövuosien kehitys Vakituiset 75,58 74,87 73,56 75,86 72,04 Määräaikaiset ja työllistetyt 4,06 10,59 7,12 4,93 6,65 Oppilaat, harjoittelijat, yms. 0,26 0,34 0,28 0,89 0,42 Yhteensä 79,90 85,80 80,96 81,68 79,12 Henkilöstö on organisaation merkittävin voimavara ja sen tuottavuuden perusta. Henkilöstön tuottavuus riippuu yksilöiden työkyvystä, joka puolestaan muodostuu useasta eri tekijästä. Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön työkyvyn eri osa-alueita on arvioitu kuvassa 4. 17

18 Kuva 4. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön työkyvyn muodostuminen Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön keski-ikä on korkea, 52,5 vuotta. Tulosyksiköistä alhaisin keski-ikä on Suunnittelu ja rakennuttamisen -tulosyksiköllä (48,5 vuotta). Henkilöstön ikärakenne etenkin tuotannollisten yksiköiden osalta on vinoutunut kuvan 5 mukaisesti. Henkilöstön ikärakenne on tällä hetkellä vinoutunut tehokkaan liikelaitoksen aikaan saamiselle. Etenkin tuotantotehtäviin tarvitaan pikaisesti uusrekrytointeja laajalla tehtävänkuvauksella. Ikääntyneen henkilöstön työn tehostamispyrkimykset voivat aiheuttaa ennenaikaista eläkkeelle siirtymistä -> ei yhteiskuntataloudellisesti järkevää -> tehostamisen oltava riittävän pitkäjänteistä. Osaamisen siirtäminen seuraavalle sukupolvelle on erittäin ajankohtaista. 18

19 Henkilöstön jakauma ikäryhmittäin alle 30v 31-40v 41-50v 51-60v yli 60 Suunnittelu ja rakennuttaminen Katuyksikkö Puistot ja liikunta-alueet 4 Kuva 5. Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön ikärakenne Kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön korkeasta keski-iästä johtuen eläköitymisen määrä on huomattava tulevina vuosina. Vuonna 2012 henkilöstömäärästä (77 henkilöä) 7 saavuttaa tai on jo saavuttanut eläkeiän (63 vuotta) ja 9 henkilöä saavuttaa tai on jo saavuttanut osa-aikaeläkeiän (60 vuotta). Osa-aikaeläkkeellä on näistä henkilöistä 2. Vuosien aikana eläkeiän saavuttaa yhteensä 21 henkilöä, mikä on 27 % henkilöstömäärästä. Osa-aikaeläkeiän puolestaan saavuttaa samana aikana 24 henkilöä. Suurimmillaan työvoiman vähenemä on vuoden 2016 loppuun mennessä 33 henkilötyövuotta. Taulukossa 4 on esitetty eläkeiän ja osa-aikaeläkeiän saavuttavien kunnallistekniikan tulosalueen henkilöstön määrä vuosina Eläke- ja osa-aikaeläkeiän saavuttavat vuosittain Eläkeiän saavuttavien määrä Osa-aikaeläkeiän saavuttavien määrä Kuva 6. Kunnallistekniikan tulosalueen eläkeiän ja osa-aikaeläkeiän saavuttavien henkilöiden määrä vuosittain vuosina Voimakas eläköityminen mahdollistaa osaltaan toiminnan tehostamista. Työssä jaksaminen, tehtäväsisältöjen muokkaus ja työssä viihtyminen korostuvat suuren määrän henkilöstöstä lähestyessä eläkeikää Uusia rekrytointeja tarvitaan. Kajaanin kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaan 4 poistuvan tilalle otetaan 3. Tämä vaikuttaa tilaajan hankintastrategian laatimiseen sekä liikelaitoksen alihankintastrategiaan. Työikäisten terveyden menetyksistä aiheutuu yhteiskunnalle vuositasolla noin 20 miljardin euron menetykset, mikä vastaa 13 %:a bruttokansantuotteesta. Suurin kustan- 19

20 nus aiheutuu työkyvyttömyydestä. Työhyvinvointiin sijoitettu pääoma tuottaa 46 % vuosittaisen tuoton. Sairauspoissaolot ja työtapaturmat aiheuttavat eniten töistä poissaolotunteja Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueella. Sairauspoissaolojen määrät ovat tulosalueella huomattavasti vähentyneet viimeisten vuosien aikana vuosien 2007 ja 2008 tasosta. Haastatteluissa kävi ilmi, että Kainuun Liikunta Ryn Hyvinvointi Hyrrä on lisännyt liikuntaa henkilöstössä mutta henkilöstö tulee sairaana tai puolikuntoisena töihin, koska työkuorma vain kasvaa poissaolojen myötä. Myös työtapaturmien määrä ovat vähentyneet viimeisen kahden vuoden aikana. Vuonna 2011 sairauspoissaolojen määrä oli henkilötyövuotta kohden 8,97 päivää. Valtakunnallisesti sairauspoissaoloja vuonna 2009 oli 5,98 pvä/hlö/vuosi. Kainuun alueella vastaava luku vuonna 2009 oli 8,81. Laskennallisesti sairaudesta ja työtapaturmista johtuvien menetetyn työpanoksen kustannus Kajaanin kaupungin kunnallistekniikan tulosalueella vuonna 2011 oli noin Korkeimmillaan ko. kustannukset olivat noin vuonna Taulukko 4. Kunnallistekniikan tulosalueen sairauksista ja työtapaturmista aiheutuneet poissaolopäivät vuosina Sairauspoissaolot HTV Sairauspoissaolot/HTV Työtapaturmat Työtapaturmat/HTV Menetetty työpanos henkilötyövuosina 6,3 7,3 6,1 5,8 4,0 Menetetyn työpanoksen hinta ( ) Sairauksista ja työtapaturmista johtuvien poissaolojen määrän kehitys on ollut suotuisaa viime vuosina. Henkilöstön keski-ikä on vielä korkea ja henkilöstön vanhentumisen myötä riski poissaolojen määrän kasvamiseksi nousee. Työnsuunnittelu, tehtävänkuvaukset -> näiden merkitys korostuu. Kunnallistekniikan tulosalueella on toteutettu kahden vuoden välein työyhteisön toimivuuskysely vuodesta 2005 lähtien. Kyselyjen mukaan kokonaisarvosana on noussut vuoden 2005 tasosta 0,12 pisteellä vuodeksi 2011 (skaala 0-4). Kunnallistekniikan sisällä katuyksikössä työyhteisön toimivuuteen oltiin yksiköistä tyytyväisimpiä (ka 3,33 vuonna 2011), kun taas suunnittelu ja rakennuttamisen yksikössä tyytyväisyys oli huomattavasti muita yksikköjä alhaisempi (ka 2,69 vuonna 2011). Hälyttävän alhaisia arvosanoja Suunnittelun ja rakennuttamisen -tulosyksiköstä annettiin kysymyksiin Voin tarvittaessa säädellä työn kuormitusta ja Työyksikössämme vallitsee välitön ja avoin ilmapiiri. Näiden kohtien vastausten keskiarvo oli 1,75. Haastatteluissa nousi esiin huono työilmapiiri - erityisesti Suunnittelu ja rakennuttamisen yksikössä. Muita ongelmia ja toiminnan heikkouksia ovat ikääntyvä henkilöstö, päihdeongelmat, ongelmallinen esimiestyöskentely, epätasaisesti jakautunut työkuorma ja sektoriajattelu. Yhteisten pelisääntöjen ja toimintamallien puuttuminen koettiin ongelmalliseksi ja eriarvoisuutta lisääväksi. Koko kunnallistekniikan tulosalueella pidetään osaamisen tasoa korkeana, henkilöstö on kokenutta ja ammattitaitoista. Tulosalueelta ei löydy päällekkäisiä toimintoja organisaatiossa. Toiminnan kehittämisen kohteina nähtiin yhteiset järjestelmät, tiedotus, ohjelmointi ja omaisuudenhallinta. Tulosyksiköiden kesken tapahtuvassa yhteistyössä olisi myös parantamisen varaa.

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/

Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausuntopyyntö VM/ 10.4.2012 Valtiovarainministeriö PL 28 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi Lausuntopyyntö VM/17.2.2012 KUNNALLISHALLINNON RAKENNETYÖRYHMÄN SELVITYS Valtiovarainministeriö on pyytänyt 17.2.2012

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2017 Kemin kaupunkistrategia 2025 2017 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2017 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016

Kemin kaupunkistrategia Toimenpideohjelma 2016 Kemin kaupunkistrategia 2025 2016 Kuntalainen ja asiakas Strategiset Tavoite vuonna 2016 Toimenpiteet tavoitteen Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin. Strategia

Pieksämäen kaupungin. Strategia Liite 1 Kh 232 Pieksämäen kaupungin Strategia 2024 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 2024 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2024 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline, jonka

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus)

Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen (pohjaehdotus) Vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja järjestäminen 2012 2014 (pohjaehdotus) Arviointilomakkeiden tarkoitus Kunkin vastuualueen ja tulosyksikön sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Valmistus omaan käyttöön 4 301

Valmistus omaan käyttöön 4 301 KÄYTTÖSUUNNITELMA / Tekniset palvelut Tekniset palvelut tukee kunnan muita yksiköitä saavuttamaan tuloksia tarjoamalla hyvät toimitilat sekä miellyttävän ympäristön. Tekniset palvelut toteuttaa peruspalveluja

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari

Kansallinen tiemerkintäpäivä Pohjoismainen tiemerkintäseminaari Kansallinen tiemerkintäpäivä 7.2.2011 Pohjoismainen tiemerkintäseminaari 8.-9.2.2011 Rovaniemi Arktikum Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 1 ARCTIC AREA Lapin ELY-keskus, Jukka Jääskö 2 Pohjois Suomen kansainväliset

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 20.12.1999 190 Voimaan 1.1.2000 Valtuusto 21.3.2011 26 Voimaan 25.3.2011 Valtuusto 3.9.2012 81 Voimaan 7.9.2012 Valtuusto 7.12.2015

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 4.3.2016 6.3.2016 1 Miksi sote -uudistus: tavoitteet Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen VM arvio 3

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko?

Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Kuntien teknisen toimen ulkoistus, kannattiko? Opinnäytetyö: KUNTAINFRAN PALVELUIDEN ORGANISOITUMISTAVAT Vaihtoehtojen edut ja haitat Sisältö Esipuhe Toimintaympäristö Tuotannon organisoituminen Organisoitumistapojen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Tekninen lautakunta Toteutuminen

Tekninen lautakunta Toteutuminen Tekninen lautakunta Toteutuminen 31.4.2016 Teknisen lautakunnan päävastuualueet valtuuston sitovuustasolla on Tekninen lautakunta. Lautakunnan sitovuustalolla ovat: yhdyskuntatekniikka, kiinteistötoimi

Lisätiedot

Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito

Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito Selvitys Sivu 1/5 Rakennemuutosselvitys, katujen ja puistojen hoito Tässä raportissa on esitetty, kuinka kaupunginvaltuuston 25.11.2013 191 talousarvion hyväksymisen yhteydessä päättämässä rakennemuutosohjelmassa

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto 1 Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys työryhmien toimeksianto Valmistelutyöryhmät ja ryhmien puheenjohtajat KANSALAISVAIKUTTAMINEN JA DEMOKRATIA TOIMINTAKYKY JA SOSIAALINEN TURVALLISUUS VARHAISKASVATUS,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2012 1 (5) 275 Kj / Valtuutettu Mirka Vainikan aloite koskien kilpailutuksen seurannan järjestämisestä päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde

Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde Valtuuston kokous Fullmäktiges sammanträde 18.5.2015 Vuoden 2014 arviointikertomus Valtuusto 18.5.2015 Paula Viljakainen Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Tulostavoitteiden toteutumisen arviointi Tulostavoitteiden

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki Kirjastonjohtajat 23.9.2010 Ydinkysymykset Mitä varten organisaatio on olemassa? (missio) Millaista tulevaisuutta tavoittelemme? (visio) Kuinka saavutamme

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö

KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma Palvelualueen perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö LIITE 1: perustiedot KÄYTTÖTALOUSOSA Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 perustiedot Palvelualue ja vastuuhenkilö Tekniset palvelut Markus Kannala arvot visio toiminta-ajatus Asiakaslähtöisyys,

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013

Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Oulu 2020 kaupunkistrategialuonnos Kommentoitavaksi 28.5.2013 Kaupunkistrategian lähtökohtia 1. Kaupunkistrategia = Oulun kaupungin strategia (ei vain kaupunkiorganisaation strategia) Kuntalaiset aktiivisina

Lisätiedot

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin

Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Maakuntauudistus - miksi, mitä, milloin Hallitusneuvos Tarja Hyvönen Kuntamarkkinat 15.9.2016 16.9.2016 1 2 Työ- ja elinkeinopalvelut Sosiaalija terveydenhuolto Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto Maakunnan

Lisätiedot

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat

Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely. Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntalain uudistus ja kunnan talouden sääntely Arto Sulonen Johtaja, lakiasiat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Kuntauudistus, kuntalaki, VOS ja sote ovat yksi kokonaisuus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella

Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella Sairaanhoitopiirin hallituksen työn arviointi valtuustokaudella 2009 2012 Miten arvioit hallitustyön edellytyksiä hallituksessa yleisesti seuraavien asioiden osalta? Arvioi edellytyksiä asteikolla 1 5

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko? Kari Sjöholm 26.11.2014 Bruttokansantuote, määrän muutos-% ed. vuodesta Lähde: kansalliset

Lisätiedot

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014

Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 Esitys Puolarmetsän terveysasemapalvelujen hankinta 10.3.2014 ENNAKKOARVIOINTI (IHMISIIN KOHDISTUVIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI, IVA) ESPOON SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMESSA 1. Ennakkoarvioinnin tarve (tulosyksikkö

Lisätiedot

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS )

KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS ) KAINUUN ALUEELLISEN PELASTUSTOIMEN YHTEISTOIMINTASOPIMUS (LUONNOS 080808) SOPIJAOSAPUOLET Kajaanin ja Kuhmon kaupungit sekä Hyrynsalmen, Kuhmon, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon, Suomussalmen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö

Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Aikuiskoulutuksen haasteet ja verkostoyhteistyö Kaukametsä, Kouta-sali Kajaani ti 1.6.2010 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN KOULUTUS-

Lisätiedot

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET

Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET TALOUSARVIOESITYKSEN 2017 YHTEYDESSÄ KÄSITELTÄVÄT KUNTALAISALOITTEET Kuntalaisaloite asumispalveluiden järjestämiseksi tamperelaisille kehitysvammaisille - Tarja Viitapohja ym. (Dno TRE: 4108/05.01.05/2016)

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus 21.4.2015 Matti Ruuska Johtaja Opetus- ja kulttuuritoimi vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 21.4.2015 1 Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos Toimialan

Lisätiedot

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto

TEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441

Lisätiedot

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto

Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto TUKEFIN 2 Analysointi-iltapäivä 24.11.2010 Muutoksen haasteet Ismo Kohonen Case: Liikennevirasto Saaristomeren alueen väylänhoito vuosina 2011-2012 Pilottihankkeen yleisesittely Kohde: Saaristomeren alueen

Lisätiedot

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä

OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET. 17.2.2012 Teemu Perälä OMAISUUDEN HALLINNAN HYÖDYT JA HAASTEET 17.2.2012 Teemu Perälä KATUOMAISUUDEN HALLINNAN MERKITYS Kuntien tämän hetken tehtävien tärkeysjärjestys: 1. Vesi- ja viemäriverkoston kunnossapito Sen tärkeydestä

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 88. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 25.09.2014 Sivu 1 / 1 1775/02.02.00/2014 88 Ympäristölautakunnan esitys talousarvioksi vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2015-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sari Soini,

Lisätiedot

Henkilöstöpolitiikka

Henkilöstöpolitiikka Henkilöstöpolitiikka Työ- ja virkasuhteet ovat pääsääntöisesti vakituisia lukuun ottamatta sijaisia Lukuisia työsuhteita on vakinaistettu Tulevaisuuteen on varauduttu rekrytoimalla mahdollisimman monikelpoisia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle

Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu Markus Pauni. Strateginen päämäärä. Kaupunkistrategian. Sivistystoimen tavoitteet ja hankkeet valtuustokaudelle Elinvoimainen oppiva kaupunkiseutu tavoitteet Kulttuurin liikunnan edelläkävijyys Ohjelma fyysisten olosuhteiden kehittämiseksi nuorisotoimen lautakunnan liikuntalautakunnan toimialalla Järjestö- harrastustoiminnan

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Alueelliset tulokset Kuopiossa

Alueelliset tulokset Kuopiossa YHDYSKUNTATEKNISET PALVELUT 2015 2082015 Heikki Miettinen 1 Keskustan katujen puhtaus ja siisteys 3,70 3,65 3,31 3,22 3,69 3,65 3,65 1 2 Keskustan ulkopuolisten katujen puhtaus ja siisteys 3,29 3,41 3,49

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen

2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Espoo 05-11-2014 2015 - Tilakeskus-liikelaitos Resurssit ja johtaminen Kaupunkikonsernin talous on tasapainossa. Osaava ja uudistuskykyinen henkilöstö kehittää palvelujen laatua ja tuottavuutta. Valtuustokauden

Lisätiedot

Maakunnat ja palvelut

Maakunnat ja palvelut Maakunnat ja palvelut Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti Peruspalveluiden arvioinnin yhteistyöoorumi 18.3.2016 17.3.2016 1 Vaikuttava ja kustannustehokas yhteiskuntapolitiikka ja hallinto Asiakaskeskeinen

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot