sivistystoimiala Kadulla. Nuokulla. Kahden kesken. Ryhmässä. Kasvotusten. Verkossa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "sivistystoimiala Kadulla. Nuokulla. Kahden kesken. Ryhmässä. Kasvotusten. Verkossa."

Transkriptio

1 sivistystoimiala Kadulla. Nuokulla. Kahden kesken. Ryhmässä. Kasvotusten. Verkossa. Toimintakertomus 2008

2 Sisältö Minun nuorisopalveluni Pysy mukana, kehity ja uudistu! Palveluita ja prosesseja Talous 2008 Havainnoi, ennakoi, turvaa, toimi, arvioi! Yhdessä ja yhteistyöllä Osalliseksi omassa elämässä Nuoruus sallittu aikuisten oikeasti! Vahvasti verkostoissa Nuorisotyötä yli kuntarajojen Hyvää toimintaa ja hyvää viestintää Työ tarvitsee osaavia työntekijöitä Henkilökunta Ei sitä ikinä arvannut, että astuessa ensimmäisen kerran Mukkulan nuokulle, tulisi nuorisotalolla oltua lähes joka viikko. Silloin kolmannella luokalla se jokin sai kipinän jatkamaan käyntiä kerta kerran jälkeen. Pienestä pitäen on tullut yhdessä kavereiden kanssa osallistuttua myös nuokun reissuille. On jääty yöksi ja vietetty mökkielämää Naumissa. Viime vuonna lähdettiin jopa ulkomaille. Nuokulla on saanut myös itse olla luomassa hyvää ilmapiiriä. Nappulaohjaajana toimiessa saa olla osana tuomassa virikkeitä ja tekemistä alakoululaisten nuokkuiltoihin. Nappulaohjaajaksi kouluttautuessa oppi ja kasvoi valtavasti. Nyt täyttäessäni tarpeeksi vuosia aloitan vapariksi kouluttautumisen ja tulevaisuudessa olen heidän kengissään kantamassa vastuuta. Eikä tarjonta toki lopu pelkän nuokun puitteissa tapahtuvaan toimintaan. Aivovalta-projektissa, joka nykyisellään kantaa Lahden Nuorisovaltuuston titteliä, tuli oltua mukana muutama vuosi. Valtuustosta osittain koostuneilla porukoilla on tehty muutamia nuorisovaihtoja. Tapahtumia ja tekemistä on riittänyt läpi vuosien. Joskus sitä miettii, mitä olisi tehnyt jos Lahdessa ei olisi kunnollisia Nuorisopalveluita. Ei juuri mitään. Illat olisi notkuttu kaupungilla tai yksin kotona. Jos haluaa miettiä mitä Nuorisopalvelut ovat tarjonneet, kannattanee miettiä, mitä tarjonnasta uupuu, sillä laskeminen niin päin tulee olemaan helpompaa. Vesa Liukkonen Minun nuorisopalveluni Nuortentalo Paristo Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus Kuvat Taitto: Max Koskinen / Media-akseli 3

3 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Pysy mukana, kehity ja uudistu! Vuonna 2008 Nuorisopalveluiden strategian ensimmäinen kaksivuotiskausi päättyi ja oli päivittämisen aika. Strategiaan vuosille tehdyt tavoitekirjaukset käytiin läpi ja todettiin niiden pääosin toteutuneen. Käsittelyn ja palautteen jälkeen Nuorisopalveluiden neljä tulosyksikköä, kaikki tiimit ja jokainen työntekijä pohtivat kriittisten menestystekijöiden toteuttamista uusin tavoittein omassa työssään vuosina Myös strategiasta johdetut tunnusluvut uudistettiin ja ne otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Strategiatyössä otettiin kantaa myös monikulttuurisen työn tarpeeseen ja sisältöihin Lahdessa. Nuorisopalveluiden johtoryhmä käsitteli teemaa omassa seminaarissaan ja perehtyi valtakunnalliseen monikulttuurisen nuorisotyön tutkimukseen. Nuorisopalveluissa Tutuxi tiimi valmisteli monikulttuurisen nuorisotyön strategian ja ehdotuksen monikulttuurisen nuorisonohjaajan toimenkuvaksi. Monikulttuurisen osaamisen ja työmuotojen todettiin koskettavan kaikkia yksikköjä ja kaikkea toimintaa. Seudullisen yhteistyön tueksi vahvistettiin Lahden ja ympäristökuntien nuorisotyön yhteistyösuunnitelma, jossa päätettiin sekä seutuyhteistyön kehittämishankkeista että kustannusten jakautumisesta. Lahden nuorisopalvelut hallinnoi vuonna 2008 opetusministeriön rahoittamaa kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishanke Kanuunaa. Mukana olevien kaupunkien yhteistyönä rakennettiin ja hyväksyttiin yhteiset tunnusluvut ja päätettiin vuoden 2009 yhteisistä kehittämishankkeista yli asukkaan kaupungeissa Uudistuminen ja henkilöstö sekä osallisuutta edistävä esimiestyö ovat strategiatyössä jatkuvan kehittämisen osa-alueita. Nuorisopalveluissa jatkettiin yhteisten kehittämispäivien järjestämistä neljä kertaa vuodessa. Tiimien tehtäviä uudistettiin ja tiimeihin valittiin uudet jäsenet vuosiksi Tiimien suunnittelema ja järjestämä henkilöstökoulutus lisääntyi vuoden aikana huomattavasti. Nuorisopalvelut edistää nuorten hyvinvointia yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tuella ja toiminnalla. Lahden nuorisopalvelut on kaupunkimaisen nuorisotyön kärkikolmikossa ja seudullisen nuorisotyön keskus. Palvelutarjontamme perustuu nuorten mitattuihin tarpeisiin, nuorten kuulemiseen ja käytössä oleviin resursseihin. Nuorisopalveluiden organisaatiorakenne säilyi ennallaan. Palvelutarjonta lisääntyi, kun työllisyys- ja erityispalveluiden yksikkö kasvoi vuoden alkupuolella nivelvaihetyöntekijällä ja alkukesästä käynnistyi etsivän työn projekti Etsin. Nuorisopalvelut nimesi omat ydin- ja tukiprosessinsa osana Sivistystoimialan prosessityötä. Ydinprosesseja ovat sosiaalinen nuorisotyö, nuorten osallisuuden edistäminen ja yhteisöllinen nuorisokasvatus. Hallinto- ja tukipalvelut, nuoruuden asiantuntijapalvelut sekä verkosto- ja yhteistyö ovat edellytyksiä luovia tukiprosesseja. Nuorisopalveluiden organisaatio TUKIPALVELUT tukipalveluiden päällikkö Virpi Rantanen palkka- ja henkilöstöasiat hallintoasiat talous- ja rahoitusasiat suunnittelu ja kehittäminen hankkeet ja projektit TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtinen nuorten työpaja- ja työllisyystoiminnot nuorten erityistuki hankkeet ja projektit NUORISOTOIMENJOHTAJA Jouni Kivilahti Nuorisopalveluiden palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma esiteltiin sivistyslautakunnassa alkuvuodesta. Vuoden 2008 suuri tilauudistus oli Sysmässä sijaitsevan Isorannan ulkoilualueen siirtyminen Liikuntapalveluilta Nuorisopalveluiden hallintaan. Samalla käynnistyi hankesuunnittelu uuden alueen rakennusten kehittämiseksi. Hankesuunnitelmaa esiteltiin loppuvuodesta kaupunginhallituksen iltakoulussa ja sivistyslautakunnassa. Tulevaisuuden haasteita ovat Etelä- ja Länsi-Lahden nuorisotilojen tilatarpeet sekä keskustan toimitilojen yhdistäminen. ALUEELLISET PALVELUT alueellisten palveluiden päällikkö Helena Lehtonen alueellinen nuorisotyö alue- ja asukasyhteistyö hankkeet ja projektit KESKITETYT PALVELUT keskitettyjen palveluiden päällikkö Petteri Peltonen nuorisojärjestöjen ja nuorten toimintaryhmien tuki kulttuurinen nuorisotyö monietninen työ hankkeet ja projektit TIIMIT: LOMAXI (loma-ajan toiminnot) TIEDOXI (tiedotus ja markkinointi) TUEXI (erityistuki) TUTUXI (kansainvälinen toiminta) OPIXI (työssäoppimisasiat) Palveluita ja prosesseja 4 5

4 Talous 2008 Menot Tukipalvelut Alueelliset palvelut Keskitetyt palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Menot yhteensä Tulot Tukipalvelut Alueelliset palvelut Keskitetyt palvelut Työllisyys- ja erityispalvelut Tulot yhteensä Työllistäminen / yleishallinto Kesätyöllistäminen Muu työllistäminen Akselin työpajatoiminta Työharjoitteluyksikkö Horisontti Yhteensä Kustannustiedot Nuorisopalveluiden menot/nettomenot asukasta kohden 33,82 / 28,28 Nuorisopalveluiden menot/nettomenot nuorta (0-28-vuotiasta) kohden 101,73 / 85,08 Kaupungille myönnettävä valtionosuus nuorta asukasta kohden 13,50 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 kiinteistömenot 21,8 % ( ) NUORISOPALVELUIDEN MÄÄRÄRAHAKÄYTTÖ 2008 NUORISOPALVELUIDEN MÄÄRÄRAHAKÄYTTÖ 2008 tarvikkeet 7,8 % ( ) palvelujen ostot 6,1 % ( ) muut menot 2,5 % (84 792) avustukset 3,1 % ( ) henkilöstömenot 58,8 % ( ) 6 7

5 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Havainnoi, ennakoi, turvaa, toimi ja arvioi! Vuosi 2008 oli suomalaisten nuorten elämässä synkkä ja pelottava vuosi. Koulujen ampumistapahtumat haastoivat kaikkia aikuisia ja etenkin nuorten kanssa töitä tekeviä miettimään omaa työtään, osaamistaan ja ajankohtaisia keinoja tukea nuoria ja käsitellä myös järkyttäviä tapahtumia. Nuorisotyölle syntyi uusi valtakunnallinen tilaus ja nuorisotyöntekijöitä kaivattiin isoon ääneen sekä ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön että ongelmien ratkojiksi. Jokaisessa toimitilassa on päivitetty pelastussuunnitelma. Jokaiselle tapahtumalle, retkelle ja leirille tehdään riskianalyysi ja turvallisuussuunnitelma. Asiakaspalautteet ovat tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Vuonna 2008 työstettiin Nuorisopalveluille yksi ja yhteinen asiakastyytyväisyyskysely, jota jatkossa käytetään kaikissa yksiköissä ja toiminnoissa. Keväällä 2008 lahtelaisilta peruskoululaisilta kysyttiin heidän harrastuksistaan. Sivistystoimialan yhteinen kysely tehtiin peruskoulun 5. ja 8. luokille. Kyselyyn vastanneista 5.- luokkalaisista 21,6 % ja 8.-luokkalaisista 32,6 % ei harrastanut mitään. Syitä harrastamattomuuteen oli useita. Valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä selvitettiin peruskoululaisten ja lukiolaisten hyvinvointia. Kuntakohtaiset tulokset saatiin loppuvuodesta ja tietoja hyödynnetään myös nuorisotyössä. Pienempiä asiakaskyselyjä tehtiin tapahtumissa ja eri toimintayksiköissä. Hiihtoloman Xon- tapahtuma ja kesäloman KesäCamping toteutettiin nuorten ideoiden pohjalta. Tapahtumissa kerättiin osallistujien palautteita ja seuraavan vuoden tapahtumat rakennetaan niiden mukaan. Palautetta kerättiin myös mediaseurannan avulla. Nuorisopalveluita käsittelevistä toimittajien tekemistä 56 artikkelista kaikki olivat positiivisia. Erilaisista mielipidekirjoituksista suurin osa oli positiivisia tai neutraaleja. Pelkästään järkyttävien tapahtumien, lööppien ja kansalaismielipiteen ohjauksella nuorisotyötä ei voi kuitenkaan suunnitella ja toteuttaa. Lahden nuorisopalveluiden toiminta perustui paikalliseen tietoon ja tarpeisiin sekä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden palautteisiin. Palvelutarjontaa arvioitiin myös riskien kannalta. Nuorisopalveluiden turvallisuusohjeita täydennettiin ja päivitettiin työn tueksi.. Työntekijöille järjestetään ensiapu- ja turvallisuuskoulutusta. Nuorisopalveluilla on oma kriisiviestintäohje. Kriisien jälkihoitoon tarvitaan koulutusta ja toimintaohje. Parasta oli kun sai kokeilla uutta esim. melontaa ja purjehdusta ja ohjaajat tietysti. Huonointa en keksi. Parasta olivat ohjaajat ja uudet frendit, mahtava ruoka. Ohjaajiksi kerätty maailman top 20, parhaat tyypit. Saunominen, uiminen, hyvä ruoka ja vapaus Akselissa, Dynamossa ja Horisontissa otettiin käyttöön Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli STL. Se on Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Balanssiakatemian kehittämä sovellus Eurooppalaisesta laatupalkintomallista EFQM:stä. Kaikki yksiköt kuvasivat toimintansa vuoden aikana ja arviointiprosessit vietiin läpi vuoden lopulla. Kehittämistoimenpiteiden valinta tehdään vuoden 2009 alussa ja uusi arviointi vuoden lopussa. Toimintansa laadun arviointiin liittyen Akselissa on kehitetty sosiaalista tilinpäätöstä, jossa kaikki tulokset kerätään yhteen. Tavoitteena on saada näkyväksi sijoittumisen lisäksi myös muita hyviä asioita, joita nuoret kokevat saavansa pajajaksolta. Rakenne on valmis ja tiedot kerätään ensimmäisen kerran vuonna Lahtelaisten nuorten hyvinvointia on tarkasteltu monessa eri yhteydessä. Nuorisopalvelut osallistui Lahden Hyvinvointikertomuksen päivitykseen sekä lastensuojelulain mukaisen lastensuojelun peruskartoituksen ja lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laatimiseen. Lahtelaisen hyvinvoinnin arviointiin liittyi myös Lahden kaupunginvaltuuston syksyllä 2007 allekirjoittama kuntien kestävän kehityksen sopimusasiakirja, Aalborgin sitoumus. Sitoumukset jakautuvat kymmeneen eri osa-alueeseen, jotka koskettavat kaikkia elämänalueita. Sitoumuksen toteuttaminen alkoi keväällä 2008 peruskartoituksella, jossa tarkasteltiin lahtelaista päätöksentekoa ja toimintakulttuuria. Sivistystoimialalta työhön osallistuivat varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja Nuorisopalveluiden edustajat. 8 9

6 Yhdessä ja yhteistyöllä Syksyllä 2008 alkoi kerhotoiminnan kehittämishanke, jolla haluttiin vastata havaittuihin palveluaukkoihin. Vaikka useat tahot ovat järjestäneet Lahdessa lapsille ja nuorille toimintaa, palvelut eivät ole perustuneet tietoon lasten ja perheiden tarpeista eikä niitä ole ollut riittävästi. Palvelut on järjestetty irrallaan toisistaan ja yhteistyöstä on puuttunut yhdessä sovitut toimintaperiaatteet. Lapsia ja nuoria on jäänyt palveluiden ulkopuolelle taloudellisista syistä tai tiedon ja taustatuen puutteen takia. Kerhotoiminnan kehittäminen oli alueellisten lähipalveluiden parantamista. Koordinointi perustui Lahden kaupungin sivistystoimialan uuteen koulujen ja Nuorisopalveluiden yhteistyömalliin. Etelä-Suomen lääninhallitus oli yksi hankkeen rahoittajista. Tarveperusta uusille toiminnoille saatiin kohdennetummin eri tahojen tietoja ja kyselyitä yhdistämällä. Kouluissa kerätyn tiedon pohjalta perustettiin harrastustoiminnan ja kohdennetun erityistuen kerhoja. Kerhot toimivat kouluilla sekä kaupungin ja seurakuntien nuorisotiloissa. Uusia toimijoita löydettiin koulunkäyntiavustajista, seurakunnilta, kolmannelta sektorilta, asukasyhdistyksistä ja Sivistystoimialan muista yksiköistä. Kerhot olivat osa koulujen iltapäiväkerhotoimintaa, pääkohderyhmänä luokkalaiset. Kerhoja olivat mm. itsepuolustuskerho, sarjakuvakerho, kokkauskerho, lukukerho, monikulttuurinen tyttö- Hankkeen uudet kerhot täydensivät eri tahojen järjestämää toimintaa. Lisäksi saatiin tietoa, miten Lahdessa voidaan tulevaisuudessa järjestää suunnitelmallisella ja hyvin koordinoidulla Sivistystoimialan verkostoyhteistyöllä kohdennettua, lasten ja nuorten omiin harrastustoiveisiin perustuvaa kerhotoimintaa kaupungin kaikilla koulupiirialueilla. Yhteistyö Mannerheimin lastensuojeluliiton Lahden yhdistyksen kanssa jatkui. Yhdistyksen iltapäiväkerhojen ohjaajat ja Nuorisopalveluiden kesätyöntekijät toteuttivat 1. 3-luokkalaisille tarkoitetut päiväleirit kesäkuun alussa. Kolmen leiriviikon aikana mukana oli yhteensä 100 lasta. Kansainvälinen työleiri kohentamaan Isorantaa. ESS Yhteistyössä Suomen Allianssi ry:n kanssa järjestettiin Lahden nuorisopalveluiden ensimmäinen kansainvälinen työleiri. Elokuussa toteutettuun kaksiviikkoiseen työleiriin osallistui 16 iältään vuotiasta nuorta ympäri maailmaa. Sateisen työleirin aikana kunnostettiin Isorannan leirialuetta, tutustuttiin suomalaiseen luontoon pyöräilemällä, soutamalla, melomalla ja purjehtimalla Päijänteellä ja retkeilemällä Päijänteen kansallispuistossa, Kelventeen saaressa. LAHTIVALO Ainutlaatuinen alueyhteistyöehdotus syntyi alkuvuodesta 2007, kun Lahden ja Ivalon nuorisotoimenjohtajat miettivät mahdollisuutta toteuttaa nuorisovaihtoa Ivalon ja sen ympäryskuntien ja Lahden välillä. Tarkoituksena oli toteuttaa ainakin kaksivuotinen kulttuurivaihdon projekti, jonka aikana nuoria Lahdesta ja Ivalon seudulta pääsisi tutustumaan paikallisiin oloihin niin kesällä kuin talvella. Lahdesta ideaa lähti toteuttamaan Nuortentalo Paristo. Asiat etenivät ja ensimmäinen ja toinen vaihtoaskel toteutuivat vuonna Pariston työntekijät vierailivat nappulaohjaajien (16 v.->) kanssa Ivalossa suunnittelemassa vaihtojen ohjelmaa ja käytänteitä sekä tietysti tutustumassa pohjoisen nuoriin ja elämäntapaan. Monelle Lahtelaiselle nuorelle tietoisuus pohjoisesta on sitä, että Oulun Kärpät voittaa. Oulu on lappia! Toinen askel otettiin, kun Ivalosta saapui 17 nuoren ryhmä Lahteen. Pariston nuorista koottiin samankokoinen nuorisoryhmä isänniksi ja emänniksi. Lahdessa suunniteltiin yhdessä jatkoa projektille, vertailtiin lahtelaisia oloja ivalolaisiin sekä vietettiin vapaa-aikaa tutustuen eteläsuomalaiseen kaupunkielämään ja tapahtumiin. Nuoret saivat yhdessä suunnitella vapaa-ajan ohjelmaa yhteisen nettifoorumin kautta koko loppukevään. Ohjelmaan kuului mm. Megazonea, Kisapuistorockia, Naumin leiriä, jne... Kolmas tapaaminen toteutuu maaliskuussa 09, kun Ivalosta saapuu Lahteen nuorten ryhmä. Vierailun muiden teemojen lisäksi nuoret suunnittelevat neljättä askelta eli lahtelaisten vierailua Ivaloon kesäkuussa Nuortentalo Paristo jen pienryhmä sekä Mukkulan 5. luokan poikien pienryhmä Suomalaiseen kulttuuriin pureuduttiin työn, saunomisen ja ja Liipolan lähiöseuran kanssa toteutettava tuunauskerho koulun teknisentyöntilassa. Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 mm. Mölkyn MM-kisaosallistumisen kautta

7 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Tapahtumia ja toimintaa 2008 Nuorisokeskuksen Putki-galleriassa Liina & ekoakselin maalauskurssin töitä ja Horisontin Kuvan kautta -kuvataidekurssin novellikuvituksia ja minäkuvia. Nuorten SM -shakkiturnauksessa 8-salilla 75 innokasta nuorta shakinpelaajaa. Nyrjähdysklubin kaksi performanssi-iltaa 8-salilla. Iloinen lasten tapahtuma ja Barbie-näyttely 8-salilla. Kansainvälisen kaamosjuhlan järjestelyissä mukana 8 yhdistystä ja paljon talkoolaisia. Tapahtuman kansainvälisistä ohjelmanumeroista ja makupaloista nautti vierasta. Kuusipäiväiset Lahden 2. lyömäsoitin- ja rumpufestivaalit Nuorisokeskuksessa: rumpuklinikka, afrikkalaista rummutusta, lyömäsoitinkonsertti, rumpumessut ja rumpukirpputori, osallistujia 507. Lahden seudun ympäristöpalveluiden ja Nuorisopalveluiden järjestämässä Lahden Lasten ympäristöpäivässä 320 innokasta puuhastelijaa. 8-Studion avajaiset Dynamon Draamapajan esityksissä katsojaa. Multi-Cultin tapahtumissa kävijöitä Toiminnasta vastasi 51 vapaaehtoistoimijaa, jotka tekivät yhteensä vapaaehtoistyötuntia. Nuorisokeskuksessa 14 konserttia, joissa yleisöä Muita yleisötapahtumia 27, osallistujia Taidelauantaina Nuorisopalvelut mukana Sivistystoimialan yhteisessä tapahtumassa teatteriaukiolla ja Multi-Cutin Multistartti-tapahtumassa. Starttiviikon aikana ympäri kaupunkia järjestettiin lähes 50 tapahtumaa, tapahtuma-aikaa yhteensä 152 tuntia, osallistujia Hiihtoloman Xon-tapahtumassa ja päätöskonsertissa kävijää. Komeetta-klubi Tammikuussa 2004 Lahdessa aloitti uusi ikärajaton tuoreeseen livemusiikkiin erikoistunut Komeettaklubi. Viiden menestyksekkään vuoden jälkeen klubin ovet suljetaan tammikuussa Komeetta-klubin tarkoitus oli tuoda esille sekä paikallisen että valtakunnallisen tason mielenkiintoisimmat ja kuumimmat uudet yhtyeet. Paikkana toimi legendaarisen 8-salin alakerrassa sijaitseva Fillari Café, jonka ahdas, mutta tunnelmallinen ilmapiiri oli omiaan luomaan keikkapaikasta nuorten livemusiikin ystävien suosikin. Useasti loppuunmyydyn Komeetta-klubin lavalla nähtiin muun muassa Downstairs, Evilsons, Jermaine, Lapko, Major Label, New Deadline, Nick Arse & The Arsenicks, Pintandwefall, Rubik, Snipe Drive, So Called Plan, Superchrist, Sydän sydän, Underwater Sleeping Society, Viola ja Wiidakko. Kerran klubilla nähtiin myös eestiläisvieraita. Idea Komeetta-klubin perustamiseen syntyi syksyllä 2003 Tuomo Tähtisen, Markus Kujawan ja Lahden kaupungin nuorisopalveluiden Aki Lintumäen toimesta. Klubi perustettiin, koska kaupungista puuttui ikärajaton livemusiikkia säännöllisesti tarjoava paikka. Pääsääntöisesti Komeetta-klubi järjestettiin syys-toukokuussa jokaisen kuukauden viimeisenä perjantaina. Klubin loppuvuosina tekijäryhmässä olivat vahvasti mukana myös Eemeli Rimpiläinen ja Nuorisopalveluiden Piia Koponen. Varsinaisten järjestäjien lisäksi Komeetta-klubin menestyksen mahdollistivat vuosien varrella toimineet äänimiehet, lukuisat vapaaehtoiset lipunmyyjät ja Nuorisopalveluiden tuki. Vuonna 2004 Komeetta-klubi pokkasi sekä Citylehden palkinnon vuoden rockteosta että rock-klubi Torven myöntämän legendaarisen Hemmo-patsaan. Komeetta-ryhmä järjesti myös Komeettarockfestivaalin vuonna 2004 sekä Jyrirock -festivaalin vuonna Muutaman kerran klubi pidettiin 8-salin tiloissa nimekkäämpien esiintyjien ollessa paikalla. Lisäksi klubi järjesti Vuoden Komeetta bändikatselmuksen keväällä Meriittiensä nojalla klubi onnistui hyvin tavoitteessaan edistää paikallista ja valtakunnallista musiikkikulttuuria ja nuorison hyvinvointia. Markus Kuwaja 12 13

8 Nuorisotyötä verkossa Tapahtumia taloilla Monikulttuurinen verkostotapaaminen Lahdessa, Uusi Lahti Lahden nuorisopalvelut osallistui Helsingin nuorisoasiainkes- Nuorten kouluttaminen nettilehden toimittajiksi alkoi syksyl- Tyttöjen Tila Helmen vuosi oli täynnä naisellista ja tyttömäistä kuksen koordinoimaan ja 18 kunnan toteuttamaan verkkonuo- lä 2007 ja ensimmäinen Raptorin numero julkaistiin tammi- toimintaa ja tapahtumia. Monikulttuurisuus näkyi uudella tavalla toiminnassa. Yläkou- rison Netari.fi - hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on ta- kuussa Toimituspalavereissa nuoret ideoivat juttujensa luille suunnattu Lahti Games tapahtuma toteutettiin teemalla voittaa nuorisotyön keinoin niitä nuoria, jotka viettävät suuren aiheet pääsääntöisesti itse. Juttuja oli laidasta laitaan, seura- Tilan toimintaan tulivat mukaan itsenäistymisvaiheessa ole- Kaikki samalla maaliviivalla. Toiminnallisesti toteutetussa op- osan ajastaan verkon erilaisissa toimintaympäristöissä. Lahte- kunnan isoskoulutuksesta reportaasiin Marilyn Mansonin kei- vat nuoret naiset. Helmen 5 -vuotissyntymäpäiviä juhlit- pimistapahtumassa käsiteltiin erilaisuutta ja yhdenvertaisuutta. laiset nuorisotyöntekijät päivystivät Habbossa ja syksystä al- kalta. Raptor Janessa nuorten ääni kuului. Aiheet nousivat tiin syksyllä yhdessä yhteistyökumppaneiden ja omien nuor- kaen myös IRC-Galleriassa eli Galtsussa. Habbossa kävijöi- nuorten omasta elämästä ja kiinnostuksen kohteista. Joka nu- ten kanssa. Juhla oli esityksineen, paneelikeskusteluineen ja Monikulttuurinen tyttöryhmä aloitti Nuortentalo Paristolla. Moni- den keski-ikä oli 13,9 vuotta ja IRC-Galleriassa n. 15 vuotta. merossa oli ajankohtainen kolumni ja ainakin yksi levy- kirja-, muotinäytöksineen hyvin Helmen kävijöiden eli tekijöidensä kulttuurisella nuortenleirillä oli mukana 9. -luokkalaisia vaihto-op- tai elokuva-arvostelu. Varsinaisten journalististen tuotosten li- näköinen. pilaita, adoptionuoria sekä kaksikulttuuristen perheiden nuoria. Lahden seudun nuorille tarkoitettu oma verkossa toimiva tieto- säksi Raptor Janessa julkaistiin proosaa. Nuoret kirjoittivat ja neuvontapalvelu avattiin Nuori-X -sivusto sisältää vuorollaan katkelman jatkokertomukseen ja novellin, joka sai Nuorisotalo Profiilin nuorten vuoden 2008 ikioma ponnis- Multi-Culti yhteistyöverkostoineen oli mukana monessa eri ta- muun muassa Pulmakulma -kysymys- ja vastauspalvelun. sisältää vain sata sanaa. tus oli Hevivappu -konsertti 8-salilla. Nuoret tekivät pro- pahtumassa. Vapaaehtoistoimijat osallistuivat mm. Xon-ta- Nuoret voivat lähettää Pulmakulmaan mieltään askarrutta- jektisuunnitelman tammikuussa ja hakivat rahaa Nuorten pahtumaan omalla Elävä kirjasto-osastollaan. Tapahtumissa via kysymyksiä nimimerkin turvin. Vastaajina toimivat kuntien Nettilehden tekeminen on ollut oivallinen menetelmä antaa Akatemialta. Helmikuussa hakemukseen tuli kielteinen pää- kohdattiin satoja eri-ikäisiä lahtelaisia ja vietiin viestiä moni- nuorisonohjaajat apunaan laaja asiantuntijaverkosto. nuorille mediakasvatusta ja ohjata heitä kohti kriittistä medi- tös, joten nuoret hakivat toimintaryhmänä projektiavustus- kulttuurisen Lahden olemassaolosta ja sen rikkaudesta. an tarkastelua. Kokonaisuuden hahmottamiseksi nuorille on ta Nuorisopalveluilta. Nuoret saivat avustuksen ja to- Nuori-X -sivustolla julkaistiin kuukausittain nuorten toimitta- pyritty antamaan mahdollisimman laaja kuva median kentästä teutui 8-salilla konsertti, jonka nuoret tekivät alusta loppuun Monikulttuurisen nuorisotyön työntekijöiden kaksipäiväinen maa nettilehti Raptor Janea. Raptorin tiimiin kuului kymmen- sekä sen toimijoista ja tekniikoista. Tekstin ja still-kuvien lisäk- itse. Viikko tapahtuman jälkeen pidettiin yhdessä ohjaajien valtakunnallinen verkostotapaaminen pidettiin toukokuussa kunta nuorta, jotka tulivat seudun eri kunnista. Toimittajatiimi si Raptorissa tullaan jatkossa näkemään myös videojuttuja, kanssa purkupalaveri, jossa käytiin läpi kaikki plussat ja mii- Lahdessa. Lahtelainen moniammatillinen toimijaverkosto ko- kokoontui säännöllisesti toimituspalavereissa ideoinnin, kou- joiden tekoa on jo ahkerasti harjoiteltu. nukset. Tapahtuma onnistui ja nuoret suunnittelevat jo uutta koontui 4 kertaa. lutuksen ja ajatustenvaihdon merkeissä. Kaikilla seutukun- tapahtumaa vapuksi nan nuorilla on mahdollisuus osallistua lehden tekoon lähet- Nuorten neuvonta- ja tietopankki Hurina 2.0:ssa tuli vuoden tämällä juttujaan Raptorin toimitukseen, vaikka ei varsinaiseen 2008 lopussa täyteen kaksi toimintavuotta. Ensimmäinen vuo- toimittajatiimiin kuuluisikaan. si 2007 oli työmuodon lanseerausta ja fyysisen paikan esiintuomista. Vuonna 2008 neuvonta- ja tietopalvelutyö siirtyi nettiin ja seutukunnallinen verkkoportaali Nuori-X.net otettiin Lahden nuorisopalveluiden verkkonuorisotyön kontaktit nuorisotiedotuksen käyttöön Samanaikaisesti, kun opetusministeriö tuki valtakunnallises ti nuorisotiedotuksen työmuotoa vahvalla panostuksella, häm- Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus katkelma Raptorin novellia: Mietin, milloin viimeksi olen kuunnellut sen tasaista tykytystä. Milloin olen viimeksi antanut sen päättää? En kykene muistamaan. Sydän käskee minua jättämään nurkan. Se käskee minun lähteä ihmisen luo jota tarvitsen. Epäröin. Sydän lyö vaativammin. Mene ja elä, se anelee. Huitaisen pölyt vaatteistani ja astun valoon. mensi toimintaympäristön muutos käytännön työntekijöitä. Kuinka tavoittaa nuoret heidän tiedontarpeessaan parhaalla mahdollisella tavalla kasvokkain tapahtuvalla neuvonnalla vai netin välityksellä? Hurina 2.0 toiminnassa alkoi arvioinnin ja analyysin paikka. Onko työmuoto hankkinut oman paikkansa nuorisotyön kentässä Lahdessa ja seudulla? Millaisessa muodossa? Ja millaisilla evästyksillä kahden Hurina-vuoden jälkeen edetään tulevaan? katkelma Raptorin kolumnia: Oletko koskaan miettinyt bussiin astuessasi mihin lippusi rahat menevät? Minä olen. Samalla hinnalla, millä 16-vuotias saa Helsingissä matkata kolme tuntia edestakaisin, pääsee Lahdessa yhden matkan yhteen 14 Se on menoa nyt. Anne Leskelä suuntaan. Jonkun täytyy olla pielessä... Minttu Lind 15

9 Nuorena saatu vastuu kantaa pitkälle Vein kahta omaa poikaani ja naapurin poikaa Nuorisotalo Plazaan Lahden Kalaveikkojen kalakerhoon. Pyysin lupaa jäädä kuunteluoppilaaksi. 14 innokasta 8 12 vuotiasta poikaa pääsi ihan itse sitomaan perhoja. Kerhon vetäjällä Veikolla oli apunaan aikuisia, jotka kaikki opettivat perhosidonnan jaloja taitoja. Lasten into oli käsin kosketeltavaa. Takuuvarmoja tulevia kalamiehiä. Kävin itse välillä aulan kahvilassa. En malttanut olla kysymättä, hoitavatko nuoret itse kahvilaa. Sain ystävällisen myöntävän vastauksen. Kun saa nuorena vastuuta, se kasvattaa ja kantaa pitkälle. Aulatiloissa oli kaksi biljardipöytää, tilava sohvaryhmä ym. Kaikkialla hyväntuulisia nuoria. Kerhon päätteeksi oli kiva lähteä paikasta, jossa nuorilla oli selvästi hyvä olla. Kaikenlainen nuorisotyö on tärkeää. Vanhempina kiittäkäämme kaikkia sitä tekeviä. Kaikki nuoret eivät välttämättä halua harrastaa. Monesti yhdessäolo kavereitten kanssa hyvässä paikassa ei kadulla riittää. Viimeistään nyt Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jälkeen on herättävä. Hyvällä itsetunnolla varustettu nuori lienee paras voimavaramme tulevaisuudessa olkoon sitten lama tai nousukausi. Harri Niemisen Kirjoitus ESS:n Mielipide-palstalla Next Step-koulutus- ja työpaikkamessut järjestettiin Lahdessa Nuorisopalvelut osallistui messuille näyttävällä osastolla. Messuosasto oli yhtenäinen kokonaisuus ja ulkoasusta saatiin myönteistä palautetta. Osaston vahvuutena oli toiminnallisuus. Pelkästään maailman pienimmässä nuorisotila Klaustrofobiassa kävi yli 800 nuorta. Lisäksi nuorisopalveluiden osastolla pelattiin työllisyyspalveluiden järjestämänä Elämänpokeria ja Dynamon nuoret esittivät pantomiimia. Osaston työntekijöiden ammatillisuus ja välittäminen näkyi nuorten kohtaamisessa. YleX-lavalla nuorisopalveluiden kutsumana esiintyi Ahtialan koulun bändejä, Profiilissa harjoitteleva Blitzkrieg ja tanssiryhmä Team Fickle Nuortentalo Plazasta. Nuorisopalveluiden osallistuja- ja asiakasmäärä (tavoite ) Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus

10 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Osalliseksi omassa elämässä Peruskoulusta työelämään Vuoden 2008 tavoitteena oli antaa yksilöllisiä ja Duuri-projektissa jatkettiin yhteistyötä Salinkallion koulun tavoitteellisia menetelmiä käyttäen erityistukea 350 nuorelle ja työllisyyspalveluita 300 nuorelle. Nuorisopalveluiden erityistuen palveluita sai vuoden aikana 485 nuorta. kanssa koulupudokkuuden ehkäisemiseksi. Tukitoimilla autettiin nuorta suorittamaan peruskoulunsa loppuun sellaisilla arvosanoilla, joilla on mahdollisuus saada opiskelupaikka omaksi koetulta ja realistiselta ammattialalta. Projektissa Alueellisissa palveluissa erityistä tukea annettiin 118 nuorelle. Erityistuen pienryhmät kerättiin yhteistyössä nuorten oli mukana 27 yläkoululaista. Heistä 14 oli mukana kevätlukukaudella vanhempien, koulujen oppilashuoltotyöryhmien ja luokanvalvojien sekä muiden kasvatustahojen kanssa. Pienryhmien osallistujat olivat pääosin luokkalaisia poikia ja tyttöjä. Osallistujien yleisiä taustatekijöitä olivat yksinäisyys sekä sosiaalisen ja emotionaalisen vahvistumisen tarve. Ryhmälle ja ryhmän jäsenille asetettujen tavoitteiden Projektin työmuotoja ja merkittävyyttä sekä toiminnan tulevaisuutta arvioitiin toukokuussa järjestetyssä Duurin arviointityöpajassa. Arviointikeskusteluun osallistui koulun, oppilashuollon ja Nuorisopalveluiden henkilökuntaa. Projekti päättyi kesäkuussa. toteutumista seurattiin seurantapäiväkirjoilla. Koulunkäynnin mollisoinnusta Duuriin Me työntekijät olemme kuin terrierit ja takiaiset. Meistä ei pääse niin vaan eroon. Duuri ehkäisee koulusta putoamista ja tasoittaa jatkoa. Mielenterveys lehti 1/2008 Erity ist uetut nuoret Erityistuetut Nuoret Domino tuki nuoria ja heidän perheitään pitkissä tukisuhteissa. päättäville, joiden siirtyminen ammatilliseen koulutukseen on Dominon kautta tukea sai 301 nuorta perheineen, joista nuorisopalveluiden osuus oli 234. Jokaiselle asiakkaalle voitiin tartui koulun lähettämänä (perusopetus 22 %, II-aste 47 %). Mui- vaarassa pitkittyä. Valtaosa nivelvaihetyön asiakkaista ohjaujota ensimmäistä tapaamista samalle tai seuraavalle päivälle ta tahoja olivat nuori itse tai hänen perheensä (16 %), etsivä yhteydenotosta. Noin 80 %:lla nuorista prosessissa oli mukana työ ja PHKS. Monipuoliset verkostot olivat asiakkaan tukemisen kannalta ehdottoman tärkeitä (mm. lastensuojelu, Sihti, perhe tai joku muu läheinen. Kriisityön viitekehyksessä Dominossa on käytetty yksilötyön, perhetyön, pienryhmätyön sekä Nuorisopalveluiden eri työllistymispolut, oppilaitokset, PHKS) nivelvaihetyön menetelmiä. Jokaisen asiakkaan kanssa tehtiin ja monialainen yhteistyö on tiivistynyt nivelvaiheessa olevien kokonaisvaltainen tilanneselvitys ja alkukartoitus. Tavoitteena nuorten kohdalla. oli jokaisen nuoren kohdalla kohentunut elämäntilanne. Monen nuoren kohdalla tuki oli hyvin kokonaisvaltaista; arjen Erityistuen palveluketju täydentyi Dominossa toimivalla nivelvaihetyöntekijällä sekä työpajatoimintaan liittyvän Etsi- opiskelupaikkaa, sai opiskelupaikan ja monen kohdalla se on tukea ja motivointia. Noin kymmenkunta nuorta, joilla ei ollut vän työn projektilla, jota rahoittaa opetusministeriö. Vajaan vuoden toimineessa nivelvaihetyössä yhteydenottoja käyntiinsä sekä koti- ja työllisyystilanteeseensa. Osa nuorista lähitulevaisuuden tavoitteena. Usea nuori sai tukea koulun- oli 56, joista 42 johti jatkotoimenpiteisiin (tavoitteena oli 35 ohjattiin lastensuojeluun tai psykiatrisen tuen piiriin. Kattavaa nuoren ja heidän perheensä saaminen palvelun piiriin). Nivelvaihetyö on suunnattu vuotiaille peruskoulunsa kuuksista on hyvin pitkiä ja tukiprosessi on tilastoa jatkosijoittumisesta ei vielä ole, sillä suuri osa asiak- kesken. Nuorille äideille apua Helistimestä. Anu Siiteristä Vuoden tekijä. ESS ESS Koko Dominon asiakkaiden asiakastapaamisten määrä

11 Paluu tulevaisuuteen! Harjoittelua aidossa ympäristössä Horisontin tuella Dynamo siirtyi uuteen ESR-kauteen Etsivän työn tavoitteena on löytää ja motivoida niitä vuo- Erityistuen palveluiden tarve ja tarjonta kasvoi vuoden aikana. Dynamon toiminnan jatko varmistui, kun se sai uuden ESR-ra- tiaita nuoria, jotka ovat pudonneet kaikkien palveluiden ulko- Ongelmien syvyys näkyi pidempinä tukijaksoina. Erityistuen Horisontin oikeaan työympäristöön sijoittuva harjoittelu vaa- hoituksen ajalle Dynamo parantaa Lah- puolelle. Etsivää työtä tehtiin parityöskentelynä ja työpari oli määrä kasvoi myös Akselissa ja Horisontissa. Niihin ohjau- tii laajan harjoittelupaikkaverkoston. Vuoden aikana yhteis- den kaupunkiseudun nuorten hyvinvointia tuottamalla tehok- siellä missä asiakkaatkin. Työpari liikkui päivisin sekä iltaisin tui aiempia vuosia enemmän nuoria, joilla oli työttömyyden työtä tehtiin yli 100 kumppanin kanssa, joista 75 työpaikkaan kaita ja mielekkäitä työllisyyspalveluja. Dynamossa vuonna keskustan, lähiöiden ja sataman alueella. Työpari oli myös lisäksi muitakin ongelmia. sijoittui harjoittelijoita. Horisontti auttaa harjoittelupaikan va olleista nuorista 12 tuli ympäristökunnista. kauppakeskuksissa, puistoissa, kahviloissa ja huoltoasemilla tapaamassa nuoria. Etsivän työn työpari piti torstaisin kontaktikahvilaa Nuorten monipalvelukeskus Dominon tiloissa. Yhtenä työmuotona käytettiin myös verkkonuorisotyötä. Ota hihasta kiinni, kun tulemme vastaan tai ota yhteyttä soittamalla tai sähköpostilla. Etsitään juuri sinulle oikea vaihtoehto. linnassa. Työhönvalmennus tapahtuu yhä enemmän harjoittelupaikoilla. Jokainen harjoittelu on prosessi, joka sisältää valmentavien tapaamisten lisäksi harjoittelupaikalla käytävät välikeskustelut ja jatkosuunnitelman laadinnan. Horisont- Dynamon menetelmät koostuvat työ-, yksilö- ja ryhmävalmennuksesta. Tavoitteena on yksilöiden tukeminen koulutukseen, työelämään tai henkilökohtaisella työllisyyspolulla etenemi- ti seuraa nuoren jatkosuunnitelman toteutumista. nen sekä arjenhallinnan paraneminen. Dynamossa nuorille Etsivän työn 264 kohtaamista nuorten kanssa tuottivat erityis- suunnattujen palveluiden tavoitteena on kestävien uraratkai- tuettuja asiakkuuksia 26. Niistä oli päättyneitä vuoden 2008 Horisontissa aloitti 186 nuorta, joista 119 saatettiin Horisontin sujen tukeminen, ei ainoastaan nuoren työttömyyden katkai- lopussa 17. Asiakkuuksista 5 keskeytyi yhteistyöhaluttomuu- prosessin mukaiseen harjoitteluun. Harjoittelun lopettaneista su. Menetelmänä käytetään saattaen vaihtamista eli nuoren teen. 12 nuorta sijoittui työhön, työharjoitteluun, koulutuk- nuorista työhön tai ammatilliseen koulutukseen sijoittui 56 %. siirtämistä aktiivitoimenpiteestä toiseen sovitun työllisyyspol- seen tai armeijaan. Nuorista 9 jatkaa edelleen etsivän työn Selkeästi alkutilannetta positiivisempaan toimintaan sijoittui kusuunnitelman mukaisesti. Siirtymät edellyttävät moniam- asiakkaana. 70 % kaikista vuoden 2008 Horisontin nuorista. Erityistukea matillista yhteistyötä sekä nuoren sitoutumista ja tavoitteiden annettiin 25 nuorelle. Horisontin opintoihin valmentaminen suuntaista työskentelyä. on vuoden aikana monipuolistunut ja kehittynyt. Tästä kertoo mm. se, että korkeakoulututkintoa lähti Horisontin jakson jäl- Työ ja yksilövalmennuksen rinnalle otettiin käyttöön ryhmä- keen suorittamaan 15 nuorta. valmennusmenetelmä. Arjenhallintataitopajojen sisältöjä olivat Palkkatuella Akseli-työpajoissa ravinto ja terveellinen ruokavalio, ihmissuhdetaidot, henkilökohtainen taloushallinta, liikuntakasvatus, viestinnän tuotteistaminen sekä kierrätys - ja turvakoulutus. Akseli-työpajat työllistivät pajoihinsa 86 nuorta työsuhteeseen. Alkuvuoden hyvä työllisyystilanne pidensi pajojen rekry- Dynamossa oli työharjoittelussa 62 nuorta, joista jaksonsa lo- tointiaikoja, eikä tavoiteltuun 90 nuoren työllistämiseen pääs- petti 47 nuorta. Koulutukseen tai työhön tai tukityöhön sijoit- ty. Työstä maksettu palkka auttaa nuoria huomaamaan, että tui 39 %, työharjoitteluun tai työkokeiluun sijoittui 19 % nuoris- itsensä voi elättää myös ilman yhteiskunnan tukia. Nuorten ja ta. Yksi nuori siirtyi ohjatusti terapiaan. Jaksonsa lopettaneista heidän ohjaajiensa työn tuloksena Akselin pajojen liiketoimin- 62 % sijoittui koulutukseen, työhön tai johonkin muuhun omaa nan tuotot olivat euroa. työllisyyspolkusuunnitelmaansa tukevaan toimintaan. Vuon- Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Työn tekemisen ohella pajoilla harjoitellaan työelämätaitoja ja suunnitellaan tulevaa työ- tai koulutuspolkua. Jatkosuunnitelman lisäksi yksilöohjaaja on tänä vuonna antanut huomattavasti aiempia vuosia useammalle yksilöllistä tukea myös arjenhallintaan liittyvissä asioissa. Lisäksi pajoilla toteutettiin uutena menetelmänä Työnhaun Sparraus-päivä, jossa kaikki Akselin nuoret olivat yhdessä kehittämässä työnhakutaitojaan. Akselissa tavoitteena on, että 50 % jaksonsa päättäneistä sijoittuu työhön tai koulutukseen. Sijoittumisprosentti oli 57, joten tavoite ylitettiin reilusti. Työmarkkinatilanteen nopea muutos kesän jälkeen aiheutti sen, ettei edellisen vuoden lukemiin (69 %) päästy, sillä elokuun jälkeen uusia työhön sijoittumisia ei juuri ollut. Kuitenkin 68 % kaikista lopettaneista sijoittui johonkin positiiviseen toimintaan. na 2008 Dynamossa työharjoittelunsa aloittaneella 15 nuorella työharjoittelujakso jatkuu tammikuun 2009 puoleen väliin asti. 400 Työllisyyspalveluita saaneet nuoret Työllisyyspalveluita saaneet nuoret Akseli, Horisontti, Dynamo: työllisyyspalveluita 334 nuorelle 21

12 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Työllisyyspalvelut pähkinänkuoressa Työllisyyspalveluita saaneet nuoret, positiivinen sijoittuminen (%) 2008 nuorten kokonaismäärä lopettaneiden määrä sijoittuminen positiivisesti % Akseli Horisontti Dynamo Toiminta- Nuorten Kohderyhmä Käytetyt menetelmät Sijoittumis- % yksikkö määrä ( työ, koulutus ) Akseli vuotiaat työ 57 % lahtelaiset työttömät koulutus yksilöohjaus yritysharjoittelu Dynamo 62 Lahden seudun työvalmennus 39% vuotiaat vaikeassa yksilövalmennus työmarkkina-asemassa olevat ammattikouluttamattomat nuoret Horisontti vuotiaat työhönvalmennus 56 % Lahtelaiset työttömät yrityksissä ja muissa yhteisöissä Etsivän työn vuotiaat etsivä työ kadulla 12 nuorta projekti Etsin lahtelaiset nuoret, kontaktikahvila kiinnittyi johonkin jotka eivät ole minkään netarityö positiiviseen palveluiden piirissä Nuorten kuulemismalli käyttöön Vuonna 2006 voimaan tulleen nuorisolain 8 :n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on lain mukaan kuultava heitä koskevissa asioissa. Nuorisopalvelut sai alkuvuodesta 2008 valmiiksi lahtelaisen nuorten kuulemismallin. Malli hyväksyttiin sivistyslautakunnassa ja toiveena on, että se otetaan käyttöön koko kaupunkiorganisaatiossa. Nuorisopalvelut toimii mallissa vastuullisena kehittäjänä ja koordinoijana ja on yhteystahona kaupungin eri toimialoille ja tulosyksiköille. Valmisteleville virkamiehille nuorten kuulemisjärjestelmä antaa helposti toteutettavan lasten ja nuorten kuulemisen mallin. Kuulemismallia täydentää jo käytössä oleva nuorten Kärkihankelista, vuosittain koottava lahtelaisten nuorten kollektiivinen nuorisoaloite Lahden uusi kuulemismalli nuorilta lausunto jo asioiden valmisteluvaiheessa. Nuorisotyö 6 7/ nuorta tahtoo puhua, kun Lahti kuuntelee. ESS Nuori tahtoo, että aikuinen tietää. Lahtelaisnuoret kertoivat, mihin huoliin he tarvitsevat apua. ESS Nuorten mielipiteitä kysyttiin myös Starttiviikon koululaistapahtumassa 8-salilla. Puhu Nuori Lahti kuuntelee -tapahtumassa nuoret saivat kertoa, mihin huoliin he tarvitsevat aikuisten apua. Tapahtumaan osallistui yli 400 koulunuorta. Aivovaltuustosta Nuorisovaltuusto Nuorten osallisuushankkeen aikana syntynyt nuorten Aivovaltuusto muuttui Lahden nuorisovaltuustoksi. Nuorisovaltuusto kootaan koulujen oppilaskunnista ja nuorisotalojen talotoimikunnista. Nuorisovaltuusto toimii vapaaehtoisen sitoutumisen pohjalta ja tehtävänä on mm. seurata lahtelaista päätöksentekoa ja ottaa kantaa nuoria koskeviin asioihin. Nuorten vaikuttamiskeinoja mietittiin myös uudessa Nuorten demokratiahankkeessa. Se on EU:n nuorisotoimintaohjelman rahoittama hanke, jossa kumppanina on Reykjavikin nuorisotoimi. Hanke kestää kahdeksan kuukautta ja päättyy Eurooppa-päivänä Demokratiahankkeeseen koottiin oma aktiivisten nuorten joukko, joista osa on myös nuorisovaltuuston jäseniä. Islantilaisia nuoria kävi elokuussa vierailulla Lahdessa. Lahtelaisten nuorten ryhmä vieraili syyslomaviikolla Reykjavikissa ja valmisteli yhdessä islantilaisnuorten kanssa nuorten vaikuttamisopasta. 900 nuorta ideoi kirjaston uutta nuorten tilaa. Uusi Lahti Lahtelaiset ja islantilaiset aktivoivat kimpassa nuoria. Seutu Sama toive vuodesta toiseen. Aivovaltuusto esitti kaupunginhallitukselle tutun kuuloisen toivelistan. ESS Nuoret valittavat joukkoliikenteestä, kuunteleeko Lahti? ESS Nuoruus sallittu aikuisten oikeasti! 22 23

13 Nuorten Demokratiahankkeesta kuulimme ensimmäisen kerran ollessamme Lahden Nuorisovaltuuston kokouksessa. Hankkeeseen on kuulunut oppaan tekoa, kansainvälistä yhteistyötä ja virkamiestapaamisia. Lähdimme mukaan mielenkiinnosta, vaikkakin nuorten demokratia on kovin absurdi käsite. Ehkäpä juuri siksi osallistuimme, sillä halusimme kartoittaa, mitä nuorten demokratia nykyaikana todella tarkoittaa. Hanke on ollut onnistunut, ja oppaamme valmistuu määräajassa. Olemme saaneet tietoa itsellemme, ja onnistuneet levittämään sitä myös talouskriisistä kärsivään Islantiin sekä oman kaupunkimme nuorille. Nähtäväksi jää, poikiiko työmme uutta ruohonjuuritason demokratiaa, ja nuorten yhä aktiivisempaa osallistumista politiikkaan. Roope Halonen 18, Vesa Liukkonen 17 Nuorisopalveluiden avustussääntö uudistui Nuorisoyhdistyksiltä ja nuorten toimintaryhmiltä saadun palautteen perusteella perustettiin työryhmä valmistelemaan nuorisoyhdistysten vuosiavustussäännön uudistamista. Työryhmään osallistuivat Nuorisopalveluiden lisäksi kolmen yhdistyksen edustajat. Työryhmä laati ehdotuksen uudeksi avustussäännöksi. Avustussääntö esitettiin kaikille Nuorisopalveluiden järjestökortistossa olleille nuorisoyhdistyksille kuulemistilaisuudessa, johon osallistui 14 yhdistysten edustajaa. Tässä tapahtumassa ja myöhemmin joulukuun sivistyslautakunnassa hyväksytyssä uudessa avustussäännössä yhdistyksiä velvoitetaan yhteistoimintaan vähintään kerran vuodessa ja suurempia avustuksia saavia osallistumaan vuosittaiseen kehityskeskusteluun Nuorisopalveluiden kanssa. Lahtelaiset ja islantilaiset aktivoivat kimpassa nuoria. Seutu Työllisyys- ja erityispalveluissa tehtävä työ on vahvasti sidoksissa verkostoihin. Lahden seudulla toimii Valtakunnallisen työpajayhdistyksen ylläpitämä ja Tuoterenkaan koordinoima Alu-työryhmä, jossa jäseninä ovat lähes kaikki lahtelaiset työllisyystoimijat ja toimijoita seudun muista kunnista. Dynamo-hankkeen yhtenä osana oli seudullinen asiantuntijaverkosto. Verkoston tarkoituksena oli luoda seudullinen nuorten työllisyysmalli, mutta tavoite ei toteutunut monista päällekkäisistä, lähinnä kuntauudistukseen liittyvistä hankkeista tai toimista johtuen. Dominon poikkihallinnollinen työmuoto perustuu sisäisen ja ulkoisen moniammatillisen yhteistyön tekemiseen. Dominoon asiakkaita lähettäneet yhteistyökumppanit v % 2 % 3 % 17 % 10 % 11 % 8 % 44 % oppilaitosten oppilashuolto/ opiskelijahuolto sosiaalityö SIHTI, Nuva, erikois-sh, tk, PHKS vanhemmat, läheisverkostot itse Akseli, Duuri, Dynamo, Horisontti, Etsin Lasna ry perhetyöstä siirtyneet Vahvasti verkostoissa Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Koulun ja Nuorisopalveluiden yhteistyösuunnitelma hyväksyttiin perusopetuksen johtoryhmässä alkuvuodesta Yhteistyöhön kuuluu opetusta tukevia tapahtumia, erityistuen pienryhmätoimintaa, tiedotusta ja ryhmätoimintaa tukevien toimintakokemuspäivien järjestämistä. Vuonna 2008 toimintakokemuspäiviin osallistui kuusikymmentä 7. luokkaa ja yksi luokka. Opettajien toko-palautteita Erittäin suuri hyöty, helpompi ottaa huomioon yksilöiden tavat ja persoonalliset piirteet, jotka vaikuttavat ryhmätyöskentelyyn. Harjoitukset antoivat erilaisille oppilaille mahdollisuuden nousta esiin. Osa pääsi pa-remmin mukaan porukkaan. Harjoitteiden painotusalueet ottavat huomioon erilaisia persoonallisuuksia. Opetuksen ongelmatilanteissa syiden ymmärtäminen helpottuu ja auttaa sekä oppilasta että opettajia. Opin tuntemaan oppilaita lisää. Oppilaan tuntemus on tärkeää opetustyössä. Helpottaa työparien ja ryhmien muodostamista. Opettajana tiedän nyt, kehen luottaa, keitä tulisi rohkaista enemmän kanssakäymiseen. Tehtävät mielenkiintoisia, oli helppo tarkkailla ryhmädynamiikkaa. Voin mainiosti soveltaa havaintojani käytäntöön

14 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Life is a gamble Kahdeksan vuotta, viisi erilaista opettajaa, 80 upeaa nuorta Onnistumisia, motivaatiota, apua, urasuunnittelua, rohkeutta, arkea. Omaura-luokan tavoitteena on tukea varhaisen puuttumisen keinoin nuoria, joiden koulumotivaatio on heikentynyt ja jotka ovat vaarassa jäädä ilman peruskoulun päättötodistusta. Omaura-luokka tukee peruskoulun loppuun saattamista ja siirtymistä toisen asteen koulutukseen. Omauralla noudatetaan normaalia perusopetuksen opetussuunnitelmaa, mutta opetusjärjestelyt poikkeavat perinteisestä. Opetukseen kuuluu sekä lähiopetusta kouluissa että työssäoppimista työpaikoilla. Kärpäsen koulun Omaura-luokan ja Kasakkamäen nuorisotalon nuorisonohjaajien välistä yhteistyötä on tehty jo kahdeksan vuoden ajan, Lahden Omaura-luokan perustamisesta lähtien. Viimeisen kahden lukuvuoden aikana Omaura-luokan toimintatapa on saavuttanut Omaura-luokalle asetettujen tavoitteiden ytimen. Lukuisista elämänhallinnallisista vaikeuksista huolimatta joka ikinen nuori on käynyt Omaura-luokan loppuun ja saanut peruskoulun päättötodistuksen. Luottamuksellinen suhde opettajaan antaa meille rajattomat mahdollisuudet suunnitella nuorten kanssa toimintaa niin, että saataisiin opintosuorituksia ja vahvistusta elämänhallintaan. Niinpä vuosia kestänyt yhteistyö on nähty tarpeelliseksi kirjata luokan opetussuunnitelmaan, jotta luottamuksellinen ja saumaton sekä jatkuva yhteistyö on mahdollista. Koemme tärkeämmäksi tehtäväksemme olla aikuisena läsnä, kuunnella ja keksiä yhdessä nuoren kanssa keinoja arjessa selviämiseen. Nykyisin tapaamme luokkaa lähes viikoittain sekä ryhmänä että yksittäin. On tärkeää tavata nuoria koulun ulkopuolella, lähiympäristön aitoja oppimisympäristöjä hyödyntäen, jotta kokonaisvaltainen elämänhallinnan tukeminen helpottuu. Erityisesti leirikoulut ovat olleet meille ensiarvoisen tärkeitä tutustumisen paikkoja ja niiden avulla olemme saavuttaneet erittäin vankan jalansijan luokassa. Anu Kärkkäinen ja Ulla-Riitta Moilanen Kasakkamäen nuorisotalon nuorisonohjaajat Seudullisesti Lahden seudun nuorisotyötä on kehitetty yhteisellä hankkeella vuodesta Edellinen lääninhallituksen rahoittama hanke päättyi Vuonna 2008 seutuyhteistyön kehittämisen painopisteeksi valittiin nuorten osallisuus. Yhteistyölle haettiin uutta rahoitusta Etelä-Suomen lääninhallitukselta. Hanke sai nimekseen Kuuleeko Lahden seutu? Uusi seutuhanke on kolmivuotinen kokonaisuus, jossa seudullisella vertailukehittämisellä keskitytään nuorten osallisuusmahdollisuuksien parantamiseen. Tarkastelun kohteiksi valittiin osallisuus nuorisotalotoiminnassa ja sen kautta nuorisotalotoiminnan kehittäminen. Toinen painopistealue on nuorten vaikuttajaryhmien kuten nuorisovaltuustojen seudullinen kehittäminen. Työtä ohjaa seudullinen nuorisotyön johtoryhmä ja sen hyväksymä vuosittain tehtävä yhteistyö- ja rahoitussuunnitelma. Hankkeessa ovat mukana Lahden lisäksi Heinola, Hollola, Nastola, Orimattila ja Asikkala. Vuoden 2008 aikana seutuyhteistyöhön osallistuivat myös Kärkölä, Sysmä, Hartola ja Hämeenkoski. Nuorten monipalvelukeskus Domino toimii seudullisesti ja sen asiakkaina oli nuoria kaikista Lahden seudun kunnista. Jatkossa nuoret saavat tarvitsemansa palvelut omasta kunnastaan ja Dominon rooli muuttuu kuntiin nähden neuvoa antavaksi. Seudullisena yhteistyönä rakennettiin myös Nuori-X verkkosivut, jotka sisältävät seudullisen tapahtumakalenterin, nuorille kootun tietopankin ja kysymys-vastauspalsta Pulmakulman. Pulmakulman kysymyksiin vastaavat seudun nuoriso-, opetus-, sosiaali- ja terveydenhoitoalan työntekijöistä ja poliiseista kootut asian- Seudullista toimintaa järjestettiin koulujen loma-aikoina. Kulttuurisen nuorisotyön yhteistyötapahtumia ovat Nuori Kulttuuri -aluetapahtuma ja bänditapahtuma SoundX. Lahden seudun yläkoululaisille jaetaan nuorisokalenteria. ESS Nuorten suunnittelemaa Xonia talvilomalle. Viikkouutiset Lahden SoundX edustajaksi The Blitzkrieg. Viikkouutiset Valtakunnallisesti Nuorisotyön verkostoitumista ei tapahtunut ainoastaan Lahdessa ja seudullisesti. Lahti on vuodesta 2007 hallinnoinut valtakunnallisen kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämishanke, Kanuunaa. Hankeverkosto sai vuoden 2008 aikana työstettyä yhteiset tunnusluvut, sopi yhteisistä kehittämishankkeista tulevalle rahoituskaudelle ja kävi aktiivista keskustelua nuorisotutkimusverkoston ja alan oppilaitosten kanssa. Verkoston toiminta laajenee hallintotasolta nuorisotyön kentälle. Nuorisotyön johdon, esimiestyön ja kehittämisen haasteita on puitu myös 10 suurimman kaupungin nuorisotoimenjohtajien ja päällikkötason työntekijöiden omissa vuotuisissa tapaamisissa. Nuorisotyötä yli kuntarajojen tuntijat. Nuori-X-verkkosivut avattiin tammikuussa

15 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Hyvää toimintaa ja hyvää viestintää Lahti-ilme näkyi nuorisopalveluiden painomateriaalissa Kaupungin viestintäharjoittelija selvitti, kuinka Lahti-ilme näkyy kaupungin esitteissä. Painomateriaalien kartoituksessa tarkoituksena oli selvittää, millaisia julkaisuja on tehty ja niitä tutkien saada kuvaa uudistustarpeista. Julkaisuja kerättiin kaikilta toimialoilta. Nuorisopalveluiden materiaali arvioitiin nuorekkaaksi ja pirteäksi. Vuoden aikana painettiin runsaasti Nuorisopalveluiden toimintayksikkökohtaisia esitteitä ja mm. opettajille suunnattu toimintakokemuspäivien esite. Yhteistyökumppaneilta saatiin nuorisopalveluiden materiaalista pitkin vuotta hyvää palautetta. Ohjeistukset tukivat nuorisopalveluiden viestintää Jokaisella työntekijällä on asiantuntijuuteensa ja työtehtäväänsä perustuva oikeus ja velvollisuus osallistua viestintään. Työntekijöitä tukivat erilaiset viestinnän ohjeistukset: Graafinen ohjeisto ja Henkilöstöviestinnän toimintamalli. Ulkoisen viestinnän kehittämiseksi Tiedoxi-tiimi kokosi oppaan Tietopaketti ulkoisen viestinnän välineistä, joka sisältää käytännön vinkkejä Nuorisopalveluiden toiminnan ja tapahtumien markkinointiin. Nuorilahti.net -verkkosivujen luettavuuden, selkeyden ja yhtenäisen ilmeen turvaamiseksi luotiin verkkopäivittäjiä varten Internetsivujen graafinen ohjeistus. Ohjeistuksia päivitettiin säännöllisesti. Henkilökunta hankki viestinnän koulutusta Verkkosivut uudistuivat Nuorisopalveluiden verkkosivut uudistettiin palvelemaan paremmin käyttäjiä. Uudistuneilta sivuilta löytyvät mm. Nuorisopalveluiden tilakirja ja Nuorisopalveluiden toiminnan englanninkielinen esittely. Internetsivujen valikon selkeydestä ja yhteystietojen saatavuudesta saatiin hyvää palautetta. Nuorilahti.net sivuilla oli vuoden aikana näyttökertaa ja seudullisilla NuoriX-sivuilla näyttökertaa. Yhteistyötä Sivistystoimialalla Ensimmäinen sivistystoimialan toimintaa esittelevä lehti ilmestyi. Lehdessä esiteltiin nuorisopalveluiden tiimimallia ja seudullista Nuori-X -sivustoa. Sivistystoimialan yhteismarkkinointiin osallistuttiin myös esittelemällä toimintaa Fanfaari-lehden sivuilla. Esittelyssä olivat nuorisotalot, Starttiviikko ja Nuori-X -sivusto. Nuorisopalveluiden edustajana sivistystoimialan viestintätiimissä oli Helena Unelius ja markkinointitiimissä Virpi Rantanen. Kampanja kouluissa Elokuussa toteutettiin mittava markkinointikampanja kouluissa. Kaikille Lahden seudun yläkoululaisille jaettiin kouluvuoden alkajaisiksi nuorisokalenteri, jonka lahjoittivat Heinolan, Hollolan, Kärkölän, Lahden, Nastolan ja Orimattilan nuorisopalvelut sekä Asikkalan nuorisotoimi. Kalenteriin oli koottu tuhti paketti tietoa kuntien järjestämästä nuorisotoiminnasta, nuorille suunnatuista palveluista ja paikallisista harrastusmahdollisuuksista. Tapahtumamarkkinointia käytännönläheisesti, sisäinen koulutus 26.5., 16 osallistujaa Verkkoviestinnän sisäinen koulutus 12.8., 13 osallistujaa Opintokäynti Helsingin nuorisoasiainkeskuksen viestintäyksikköön 18.9., 5 osallistujaakaupungin verkkopäivittäjien koulutus, 2 osallistujaa Kaupungin kuvapankkikoulutus, 5 osallistujaa Kuvankäsittelykoulutus, 1 osallistuja Lahden mainostorstai, seminaari-iltapäivä markkinointiviestinnästä 6.11., 2 osallistujaa Työyhteisön viestintä, perehdytys, 6 osallistujaa Lahden tiedepäivän luennot Kriisi, viestintä ja mediakatastrofi tutkijan näkökulmia viimeaikaisiin kriiseihin sekä Työyhteisöviestintä mullistuu jo oli aikakin, 2 osallistujaa Viestinnän koulutuksiin osallistuneiden määrä oli yhteensä 52. Työntekijät mukana Nuorisopalveluiden kehittämistyössä Nuorisopalveluiden strategian mukaisesti jokaisella tulosyksiköllä on oma palaverikäytäntönsä ja yksiköiden kehittämispäiviä järjestetään 1 2 kertaa vuodessa. Koko organisaatiota koskevia kehittämispäiviä oli neljä, palautepäivä maaliskuussa, suunnittelupäivä toukokuussa, starttipäivä elokuussa ja talouspäivä joulukuussa. Kaikkien Nuorisopalveluiden työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelu. Samalla tarkastellaan myös jokaisen omia ammatillisia koulutustarpeita. Kehityskeskustelussa sovitaan ensisijaiset koulutuskohteet, joihin etsitään sopiva koulutus seuraavan vuoden aikana. Koulutustarpeiden mukaan suunnitellaan mm. sisäisesti järjestettävää koulutusta. Toimintavuoden 2008 aikana Opixi tiimissä koottiin yhteinen koulutuskalenteri, joka otettiin työvälineeksi sisäisten koulutusten koordinoinnissa ja aikatauluttamisessa. Kaikki Nuorisopalveluiden tiimit järjestivät omaan erityisosaamiseensa liittyvää koulutusta Lahden ja seudun nuorisotyöntekijöille. Vuoden aikana panostettiin erityistuen menetelmiin, viestintätaitoihin ja ensiapuvalmiuksiin. Nuorisopalveluissa on vuosittain suuri joukko alan opiskelijoita ammatillisessa harjoittelussa. Vuonna 2008 opiskelijoita oli 60, joista suurin osa oli ammattikorkeakoulujen opiskelijoita. Oppilaitosharjoittelupäiviä oli yhteensä Työssäoppimisjaksojen ohjaajille toteutettiin Työpaikkaohjaaja-koulutus yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen ja Lahden diakonian instituutin, Dilan, nuoriso- ja vapaa-ajan koulutuksen kanssa (nuva). Opixi työllisti kaupungin kesätyörahoilla opiskelijan toteuttamaan oppaan, joka markkinoi Nuorisopalveluita opiskelijoille ja oppilaitoksille ammatillisen harjoittelun paikkana. Valmista opasta markkinoitiin Dilan kasvatusalan opettajille, Salpauksen nuva koulutuksen opettajille ja Lahden ammattikorkeakoulun sosionomi-koulutuksen ammatillisesta harjoittelusta vastaavalle opettajalle. Vastaanotto oli erittäin myönteinen jokaisessa paikassa. Vuodesta 2005 toimineet tiimit, Lomaxi, Tiedoxi, Tutuxi, Opixi ja Turvaxi uudistuivat vuoden alusta. Turvaxi tiimin tehtävät siirtyivät toimenkuviin perustuen esimiesten ja työsuojeluasiamiesten vastuulle ja uutena virallisena tiiminä aloitti erityistuen työmuotoja kehittävä Tuexi tiimi. Tiimien toimintamallia tarkennettiin ja tiiminvetäjien yhteiset palaverit auttavat koordinoimaan toimintaa ja toimivat tiiminvetäjien tärkeänä keskustelufoorumina. Nuorisopalveluiden tiimimalli luo hyvää yhteishenkeä. Sivistystoimialan lehti 1/2008. Eräänlaisen epävirallisen tiimin muodostavat eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) kautta Lahteen tulleet nuoret. Nuorisopalveluiden ensimmäinen EVS-vapaaehtoistyöntekijä, unkarilainen Anikó, palasi kotiin toukokuussa, mutta jo syyskuussa nuorisopalveluihin saapui kolme uutta kansainvälistä vahvistusta. Vapaaehtoisista saksalainen Andreas työskenteli Nuortentalo Plazassa, latvialainen Dace Profiilissa ja ranskalainen Charlotte monikulttuurisen nuorisotyön parissa. Omien työtehtäviensä lisäksi kaikki vapaaehtoiset opiskelivat parina iltana viikossa suomea. Työ tarvitsee osaavia tekijöitä 28 29

16 Lahden kaupungin nuorisopalvelut / Toimintakertomus 2008 Henkilökunta 2008 nuorisotoimenjohtaja Jouni Kivilahti TUKIPALVELUT nuorisosihteeri Virpi Rantanen toimistosihteeri Marja-Leena Tapper kanslisti Katja Markkola seutukoordinaattori Annina Kurki erityisohjaaja Laura Eerola nuorisonohjaaja Pekka Pusa TYÖLLISYYS- JA ERITYISPALVELUT nuorisosihteeri Jaana Lehtinen Akseli-työpajat yksilövalmentaja Anna-Kaisa Vihersalo Liina & ekoakseli tekninen ohjaaja Mia Lehtiniemi tekninen ohjaaja Eve Kaikkonen tekninen ohjaaja Suvi Autio tiiminvetäjä Heidi Pasanen Lounasakseli tekninen ohjaaja Jaana Snellman Media-akseli tekninen ohjaaja Elina Karstila tekninen ohjaaja Sanna Henttonen tiiminvetäjä Vesa Laakso Puuakseli tekninen ohjaaja Ismo Salokannel tekninen ohjaaja Pasi Viljamaa Teräsakseli tekninen ohjaaja Tero Riihelä Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo projektipäällikkö Susanna Ormaa-Perälä työvalmentaja Minna Partanen työvalmentaja Auli Wallenius yksilövalmentaja Alli Mäntymäki työnsuunnittelija Mari Kanervaniemi työnsuunnittelija Pirjo Virtanen työvalmentaja Harri Laitinen työvalmentaja Mia Lehtiniemi työvalmentaja Elina Karstila työvalmentaja Reijo Sievänen Etsivän työn projekti palveluohjaaja Toni Hynninen palveluohjaaja Mika Ahokas Nuorten työharjoitteluyksikkö Horisontti toiminnanohjaaja Matti Hulkkonen työhönvalmentaja Petri Nurmi työhönvalmentaja Susanna Luukkanen työhönvalmentaja Leena Väisänen Nuorten monipalvelukeskus Domino johtava ohjaaja Anu Siiteri palveluohjaaja Atte Voutilainen palveluohjaaja Taija Tamminen nivelvaihetyöntekijä Satu Kakko vs. nivelvaihetyöntekijä Tarja Nopanen- Raunio toimistoapulainen Riikka Limatius KESKITETYT PALVELUT ALUEELLISET PALVELUT nuorisosihteeri Petteri Peltonen nuorisosihteeri Helena Lehtonen nuorisonohjaaja Kirsi Luomanperä (virkavapaalla) Ahtialan nuorisotalo nuorisonohjaaja Helena Unelius nuorisonohjaaja Mika Rokka projektikoordinaattori Ira Custódio nuorisonohjaaja Heli Kaskinen Nuorisokeskus Nuortentalo Plaza nuorisonohjaaja Ritva Jokinen nuorisonohjaaja Hanna Merivirta projektityöntekijä Piia Koponen nuorisonohjaaja Nina Niemi Monikulttuurikeskus Multi-Culti Kasakkamäen nuorisotalo vastaava ohjaaja Pirkko Hämäläinen nuorisonohjaaja Ulla-Riitta Moilanen vs. nuorisonohjaaja Irene Lüders nuorisonohjaaja Anu Kärkkäinen ohjaaja Jammeditha Rautio nuorisonohjaaja Reetta Möller Nuorten neuvonta- ja Nuortentalo Paristo tietopankki Hurina 2.0 nuorisonohjaaja Tommi Aaltola nuorisonohjaaja Sari Immonen nuorisonohjaaja Tatu Kettunen ohjaaja Jarno Koskelainen nuorisonohjaajaharjoittelija Lea Hakala projektikoordinaattori Petra Pulkkinen Nuorisotalo Profiili nuorisonohjaaja Maarit Taipalinen nuorisonohjaaja Tomi Vähäkangas vs. nuorisonohjaaja Jaakko Einola Tyttöjen Tila Helmi nuorisonohjaaja Sari Kähkönen nuorisonohjaaja Saara Vahteristo nuorisonohjaaja Reetta Möller Johan pomppas!, sanoi Lahden nuorisotoimenjohtaja, kun vuoden 2008 tilastokäyriä katsoi

17 Lisätietoja Lahden nuorisopalveluista Lahden kaupungin nuorisopalvelut Sammonkatu 8 B, Lahti Puh. (03)

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO

LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO LAHDEN KAUPUNGIN NUORISOPALVELUT NUORTEN MONIPALVELUKESKUS DOMINO Teija Pilli Nuorisopalveluiden organisaatio SISÄISET PALVELUT ALUEELLISET NUORISOPALVELUT Toimintayksikön päällikkö Virpi Rantanen palkka

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013

Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nutitilastot.fi Verkkokoulutus 17.12.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön tilastointiohjelma Miksi tilastoida? - Asiakasmäärät, kysytyimmät aihealueet, asiointitapa, ikäryhmät jne. - Apuna nuorten tiedontarpeita

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi

10.4.2012 Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuriprosessi, nuorisotoimi TUUMASTA TOIMEEN pohjana aiemmat suunnitelmat ja esitykset aiemmilta vuosilta toimintasuun nitelmat Nak 2009-2011 aloite Tuija Pohjola 2010

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015.

Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet. Espoo. Maaliskuu 2015. Voimavaroja ja valintoja. Koulun ja nuorisotyön yhteistyön käytäntö ja mahdollisuudet Espoo. Maaliskuu 2015. Koulun palvelutarjonta Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto

TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014. Lahden nuorisovaltuusto TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2014 sivu 2 / 8 Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus vuodelle 2014 SISÄLLYSLUETTELO 3. VUODEN 2014 TOIMINNAN PAINOPISTEET 1. PARANNETAAN NUORISOVALTUUSTON

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012

sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Vihdin nuorisopalvelut

Vihdin nuorisopalvelut Vihdin nuorisopalvelut 2013-2014 Nuorisotalotoiminta Klubille, Nummelan nuorisokeskukseen ja Oharille, kirkonkylän kerhokeskukseen voi tulla viettämään aikaa ystävien kanssa, pelailemaan tai vaan oleskelemaan.

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa Hupi tiimi Ville Saloranta, hankekoordinaattori Heini Lehtonen, sosiaaliohjaaja (Peltosaari) Kaisa Näsman, sosiaaliohjaaja (Lasitehdas)

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla

Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Sosiaalihuoltolaki uudistuu Sosiaalista kuntoutusta työpajoilla Kuntamarkkinat 10.9.2014 Mea Hannila-Niemelä & Pirjo Oulasvirta-Niiranen Startti parempaan elämään -juurruttamishanke Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015

NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI 2015 Toimialan vuoden 2015 toimintakate alittui noin 210.000 eurolla talousarvioon nähden. Hallinnon toimintakatteen säästö oli noin 56.000 euroa, nuorisotoimen noin 16.000 euroa

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011

Mikkeli. Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla. Seija Manninen 9.5.2011 Mikkeli Modernin palvelun kasvukeskus Saimaan rannalla Mikkelin kaupungin opetustoimi p Perusopetus kouluja 26 n. 4800 oppilasta p Esiopetus osin koulujen yhteydessä, osin päivähoidon järjestämänä p Perusopetuksen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Esipuhe. Johdanto. Lahden nuorisopalvelut. Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa

Sisällysluettelo. Esipuhe. Johdanto. Lahden nuorisopalvelut. Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa sivistystoimiala Sisällysluettelo Esipuhe Esipuhe Johdanto Lahden nuorisopalvelut Monikulttuurinen nuorisotyö Lahden nuorisopalveluissa Lahti Games - kaikki samalla maaliviivalla Monikulttuurinen tyttöryhmä

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40

Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN VALINTA 39 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 40 37 Nuorisovaltuusto 22.5.2014 AIKA 22.5.2014 klo 16.30 PAIKKA Nuorisotila Nurkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT Otsikko Sivu 1 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 39 2 PUHEENJOHTAJAN JA SIHTEERIN

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

Hyvinkäällä on hyvä huomen

Hyvinkäällä on hyvä huomen Hyvinkäällä on hyvä huomen Nuorisotyön paikka: mihin oikeastaan sijoitutaan Erikoistuneet Palvelut Tuki- Palvelut: lääkärit, Arkea tukeva toiminta Koulu kasvuyhtei- sönä. Oppiminen psykologit) 23.6.2014

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN

2. ROVANIEMEN KAUPUNGIN AVUSTUKSET PAIKALLISTEN NUORISOJÄRJESTÖJEN JA MUUN NUORISOTOIMINNAN TUKEMISEEN 1. YLEISET MÄÄRÄYKSET Nuorisolain (2006) 1 2 :n tavoitteena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa.

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

iala sivistystoim Tuloskertomus 2007

iala sivistystoim Tuloskertomus 2007 sivistystoimiala Tuloskertomus 2007 Minun nuorisopalveluni Ensimmäisen kerran jouduin tekemisiin nuorisopalveluiden kanssa ollessani neljännellä luokalla. Silloin kävin ensimmäisen kerran nuorisotalolla

Lisätiedot

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS PERUSOPETUKSEN JA TOISEN ASTEEN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET MUUTA ELOKUU Edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneitten 9.- luokkalaisten

Lisätiedot

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio

Kumppanuuskyselyn tulokset. Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Kumppanuuskyselyn tulokset Harri Taponen, Tuula Vesanen, Tommi Laitio Vastaajat ja toimintasektori yksityinen 11 kolmas sektori julkinen Kysely 0.-30..013, yhteensä vastaajaa eli % kohderyhmästä Vapaat

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007

KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007 sivistystoimiala KOULUN JA NUORISOTYÖN YHTEISTYÖSUUNNITELMA LAHDESSA 2007 Koulutus- ja nuorisopalveluiden yhteistyön nykytilanne, ehdotukset ja kehittämistarpeet SISÄLLYS 1 JOHDANTO...3 2 SIVISTYSTOIMIALA...4

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA

KOULUNUORISOTYÖ & OSALLISUUS KOKKOLA KOULU & OSALLISUUS KOKKOLA 1. Lupa toimia koulussa, mallinnus (2010) 2. Mitä tehdään, ketkä, mitä osataan, halutaan, tarvitaan (2011-2012) 3. Yhteistyön merkitys, tiimityöskentely, toimintakulttuuri ja

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot