SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO LOPPURAPORTIN TAULUKOISTA LUETTELO LOPPURAPORTIN KUVISTA LIITELUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET...

Transkriptio

1 1 SISÄLLYSLUETTELO LUETTELO LOPPURAPORTIN TAULUKOISTA LUETTELO LOPPURAPORTIN KUVISTA LIITELUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET PROJEKTIORGANISAATIO OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄT TYÖRYHMÄT PROJEKTIN KUSTANNUKSET JA RAHOITUS PROJEKTIN RAHOITUSPÄÄTÖKSET TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET YHTEENVETO MAKSATUSHAKEMUKSISTA JA -PÄÄTÖKSISTÄ YHTEENVETO KUNTARAHOITUKSESTA YHTEENVETO YKSITYISESTÄ RAHOITUKSESTA PROJEKTISSA TOTEUTETUT TOIMENPITEET PROJEKTIN HALLINNOINTI Seuranta ja raportointi Projektin esittelyt ja tiedottaminen Projektihenkilöstön koulutukset ja matkat Projektihenkilöstön työajankäyttö Opiskelijoiden työskentely projektissa ja opiskelijaohjaus Kilpailutukset ja hankinnat SISÄLLÖLLISET TOIMENPITEET Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen -osaprojekti Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen -osaprojekti Henkilöstön osaamisen kehittäminen -osaprojekti Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen osaprojekti YHTEENVETO YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN OSUUDESTA PROJEKTISSA YHTEENVETO PROJEKTIN TAVOITTEISTA, TOIMENPITEISTÄ, TUOTOKSISTA JA TULOKSISTA KOTONA SELVIYTYMISTÄ TUKEVA KUNTOUTUKSEN TOIMINTAMALLI SAATUJEN KOKEMUSTEN ARVIOINTI PROJEKTIN JATKOTOIMENPIDE-EHDOTUKSET KUNTOUTUJAN JA OMAISEN SOSIAALINEN TUKI HENKILÖKUNNAN OSAAMINEN KUNTOUTUSPROSESSIT JA -PALVELUT MUUT YHTEENVETO...63 LÄHTEET LIITTEET

2 2 Luettelo loppuraportin taulukoista Taulukko 1 SAKKE projektin suunnitellut ja toteutuneet ohjausryhmän kokoukset Taulukko 2 Ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet yksiköittäin 14:ssa kokouksessa Taulukko 3 Arviointi projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Taulukko 4 SAKKE projektin kustannus- ja rahoitussuunnitelma tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti sekä suunnitelma ei-tukikelpoisista kustannuksista ja rahoituksesta Taulukko 5 Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus Taulukko 6 Yksityisen rahoituksen osuus SAKKE projektissa Taulukko 7 Avainosaajakoulutuksen yhteenveto Taulukko 8 Erityisosaamiskoulutuspäivä 1:n palauteyhteenveto Taulukko 9 Yhteenveto DIAK:n toteuttamista erityisosaamiskoulutukseen kuuluvista koulutuspäivistä Taulukko 10 Saumattoman kuntoutuksen ja osaprojekti 1:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Taulukko 11 Osaprojekti 2:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Taulukko 12 Osaprojekti 3:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Taulukko 13 Osaprojekti 4:n tavoitteet, toimenpiteet, tuotokset ja tulokset Taulukko 14 SAKKE projektin SWOT -analyysi projektin käynnistyessä v.2002

3 3 Luettelo loppuraportin kuvista Kuva 1 Kuva 2 Kuva 3 Kuva 4 Kuva 5 Kuva 6 Kuva 7 Kuva 8 SAKKE projektin organisaatio Saumattoman kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen v Kotihoidon avainosaajan tehtävät Toimintamallikoulutuspäivä 1:n kouluttajat Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli Kuntoutuspalveluiden ja prosessien kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt Henkilökunnan osaamisen kehittämisen osa-alueet ja niiden sisällöt Sosiaalisen tuen kehittämisen osa-alueet ja sisällöt

4 4 Liiteluettelo Liite 1 Yhteenveto projektin henkilöstön koulutuksista ja matkoista vuosina Liite 2 Kehittämissuunnitelma Liite 3 Päivitetty kehittämissuunnitelma Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Liite 8 Liite 9 Liite 10 Liite 11 Liite 12 Liite 13 Liite 14 Liite 15 Hoitotiedotteen sisällön minimitiedosto Terapialausunnon sisällön minimitiedosto Lähetteen sisällön minimitiedosto Luettelo Respecta Oy:ltä tilattavasta SAKKE- projektissa kehitetystä materiaalista SAKKE palautelomake Kotihoidon aivoverenkiertohäiriö avainosaajan tehtävät Kotihoidon lonkkamurtuma/amputaatio avainosaajan tehtävät Avainosaajana toimimisen mahdollistavat tehtävät Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Projektissa koottujen osaamisalueiden jaottelu Luento-ohjelma toimintamallikoulutuksen järjestöjen osuudesta Kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamalli -kuva

5 5 1. Projektin tausta ja tavoitteet Oulun kaupungin vanhustyön visio perustuu lähtökohtaan, että oululainen ikäihminen asuu itsenäisesti ja esteettömästi kodissaan, johon hänellä on mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut. Strategisista tavoitteista ensisijaisena pidetään sitä, että vanhukset selviytyvät omassa kodissaan mahdollisimman pitkään, mikä edellyttää mm. joustavia ja toimivia palveluketjuja. (Oulun kaupunki 2001). Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevassa laatusuosituksessa (2001) asetetaan palvelujen tavoitteeksi mm. ikääntyneiden hyvä elämänlaatu sekä itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen toimintakyvystä riippumatta. Suosituksessa painotetaan sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä muiden palveluja tuottavien tahojen yhteistä palvelunäkemystä ja palvelujen saumattomuutta. Ikääntyvän sekä omaisen tulee olla mukana hoidon suunnittelussa ja päätöksen teossa. SAKKE-projektin tarve tunnistettiin GERI 2000 hankkeessa saatujen kokemusten perusteella. Tässä hankkeessa kehitettiin Oulun Kaupunginsairaalan kuntoutusosastolle asiakaslähtöinen, omatoimisuutta tukeva kuntoutuksen moniammatillinen tiimityöskentelymalli (Aho ym. 2002). Alueellisessa vanhustyössä olleessa Ikääntyvän toimintakyvyn tukeminen ja edistäminen (ITTE) projektissa keskityttiin kotona ja palvelutaloissa asuvan ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemiseen ja edistämiseen (Väänänen-Sainio ym. 2002). Näissä molemmissa hankkeissa todettiin yli toimintayksikkörajojen ylittyvän yhteistyön kehittämisen tärkeys. projekti on ollut kehittämis- ja koulutushanke vuosina , jonka päätavoitteena on ollut kehittää kotona selviytymistä tukeva asiakaslähtöinen saumattoman kuntoutuksen toimintamalli oululaiselle ikääntyneelle aivoverenkiertohäiriö-, lonkkamurtuma- ja amputaatiokuntoutujalle. Saumattoman kuntoutuksen toimintamalli perustuu saumattomaan kuntoutusketjuun (rakenne ja palvelut), saumattomaan osaamisen ketjuun, saumattomaan kuntoutujien ja omaisten sosiaalisen tuen ketjuun sekä saumattomaan apuvälinehallinnan ketjuun. Projektin käynnistyttyä tehtiin hankesuunnitelman pohjalta projektin toimintasuunnitelma, johon tarkennettiin tavoitteita. Tässä vaiheessa tehtiin myös yhteistyösopimukset, joihin määriteltiin kumppaneiden osuudet projektissa. Seuraavaksi projektissa tehtiin kuntoutuksen nykytilan kuvaus, jota verrattiin ns. ideaalimalliin. Tältä pohjalta valittiin SAKKE- projektin kehittämiskohteet ja tarkennettiin tavoitteita. Kehittämistyön päätuloksena on kotona selviytymistä tukeva kuntoutuksen toimintamalli, joka sisältää useita osa-alueita. Kuntoutuksen toimintamallin perustana on monipuoliset kuntoutuspalvelut ja prosessit, joita toteuttaa osaava kuntoutushenkilökunta. Prosesseilla, palveluilla ja osaamisella tuetaan kuntoutujan ja omaisen sosiaalista tukea ja sitä kautta kotona selviytymistä. Oulun kaupunki on hallinnoinut projektia. Yhteistyökumppaneina ovat olleet Oulun kaupungin lisäksi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin Oulun yliopistollisen sairaalan lääkinnällinen kuntoutus, Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos, Oulun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikkö, Päivärinnesäätiö, Rokuan kuntokeskus ja Proteesisäätiö (Respecta Oy).

6 6 2. Projektiorganisaatio Projekti käynnistyi projektipäällikön aloitettua työt Projektiorganisaatio luotiin nopeasti ja se on kuvattu alla olevassa kuvassa. Luettelo ohjausryhmän jäsenistä sivulla 7 sekä projektiryhmien ja työryhmien jäsenistä sivuilla PROJEKTIN JOHTAJA vanhustyön johtaja Pentti Koistinen OHJAUSRYHMÄ Rahoittajan edustus PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Anna Haverinen PROJEKTITYÖNTEKIJÄ Sanna Suistio Saila Nissinen PROJEKTIRYHMÄT (v ) PROJEKTITYÖNTEKIJÄ Anne Leinonen Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen Henkilökunnan osaamisen kehittäminen Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen TYÖRYHMÄT (v ) Kotikuntoutuksen malli Kuntoutusosastojen yhteistyö Kuva 1. SAKKE-projektin projektiorganisaatio

7 Ohjausryhmä Projektin ohjausryhmätyöskentely käynnistyi yhteistyökumppaneiden tapaamisella Kokouksessa hankkeen yhteistyökumppanit Lahja Kellokumpu (Päivärinnesäätiö), Arja Isola (Oulun yliopisto hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos), Leena Mannila-Eilola (OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö), Veli-Pekka Cajan (Proteesisäätiö/Respecta) keskustelivat hankkeen kokonaisuudesta, riskikartoituksesta (SWOT-analyysi), yhteistyökumppaneiden panoksista ja edustajista ohjausryhmässä. Kokouksesta puuttui Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin OYS:n kuntoutuksen tulosyksikön ja Rokuan kuntokeskuksen edustus. Ensimmäinen varsinainen ohjausryhmän kokous pidettiin Ohjausryhmän jäsenet varajäsenineen (suluissa) ovat olleet seuraavat : Pentti Koistinen vanhustyön johtaja OuKa Anna Haverinen projektipäällikkö OuKa Sanna Suistio projektityöntekijä OuKa Saila Nissinen projektityöntekijä OuKa Anne Leinonen projektityöntekijä OuKa Tuomas Alasalmi toimitusjohtaja Rokuan kuntokeskus (Eija Miettnen) Veli-Pekka Cajan toimitusjohtaja Proteesisäätiö/Respecta Oy (Olavi Merikanto , Veikko Paakkola ) Arja Isola professori Oulun yliopisto hoitotieteen ja terveyshallinnon laitos (Kaisa Backman) Tapani Kallanranta tulosyksikön johtaja PPSHP OYS Kuntoutuksen tulosyksikkö (Pirjo Kejonen , Tuula Ervelius ) Lahja Kellokumpu sairaalan johtaja Päivärinnesäätiö (Keijo Kekkonen) Ilkka Koutaniemi apulaiskaupunginreviisori OuKa Leena Mannila-Eilola koulutuspäällikkö OAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Lea Rissanen koulutuspäällikkö OAMK Sosiaali- ja terveysalan yksikkö (Kaija Bakala) Outi Niemi EU-hankekoordinaattori OuKa Timo Pehkonen palveluyksikköpäällikkö OuKa (Leena Hassi ) Jukka Syvävirta vt. sosiaali- ja terveystoimen johtaja OuKa ( ) Jari Vanhatalo IT-koordinaattori OuKa Anitta Välitalo osastonhoitaja OuKa (Tuija Tolonen ) Rauni Väänänen-Sainio palveluyksikköpäällikkö OuKa Raija Raappana vt. palveluyksikköpäällikkö OuKa Rita Oinas palveluyksikköpäällikkö OuKa Rahoittajan edustajina kokouksiin oli mahdollisuus osallistua ammattikasvatustarkastaja Paula Lohikosken (Henri Helander) Oulun läänihallituksesta. Ohjausryhmän kokousten esityslistat lähetettiin ohjausryhmän jäsenille ja rahoittajan edustajalle kaksi viikkoa ennen kokousta ja kokouksista tehtiin pöytäkirja, joka tarkastuksen jälkeen lähetettiin ohjausryhmän jäsenille ja rahoittajan edustajalle kahdessa viikossa. Oheisessa taulukossa on koottuna ohjausryhmän kokousten päivämäärät vuosina

8 suunn toteut (ei päätösvaltainen) (peruttu) (peruttu) Taulukko 1. Sakke-projektin suunnitellut ja toteutuneet ohjausryhmän kokoukset suunniteltu kokous siirrettiin pidettäväksi lomakauden vuoksi ja suunniteltu kokous siirrettiin puheenjohtajan aikataulupäällekkäisyyksien vuoksi ja pidettiin suunniteltu kokous peruttiin, koska projekti oli niin loppuvaiheessa, että asiat voitiin siirtää projektin päätöskokoukseen. Kaikkiaan SAKKE- ohjausryhmän kokouksia toteutui siis vuosina kpl. Oheiseen taulukkoon on koottu ohjausryhmän kokouksiin osallistuminen yksiköittäin. Jokaisessa kokouksessa oli läsnä projektin johtaja, projektipäällikkö sekä projektityöntekijä(t), joita ei ole laskettu mukaan osallistuneisiin. Rokuan kuntokeskus Respecta Oy PPSHP/ Oys Päivärinteen kuntoutussairaala OuKa (muut) OY OAMK OuKa (vanhustyö) Rahoittaja Taulukko 2. Ohjausryhmän kokouksiin osallistuneet yksiköittäin 14:ssa kokouksessa Ohjausryhmän kokoukset olivat suuresta koosta huolimatta keskustelevia, mutta ohjausryhmän suuruus aiheutti loppuvuodesta 2002 ongelmia kokousten päätöstenvaltaisuuden saavuttamisessa olleessa ohjausryhmän kokouksessa päätettiin vähentää ohjausryhmän kokoa kolmella kaupungin edustajalla. Ohjausryhmässä päätettiin kuitenkin kuulla heitä tarvittaessa asiantuntijoina Vuonna 2003 sovittiin myös ilmoittautumiskäytännöstä ohjausryhmän kokouksiin, jotta voitaisiin jo ennen kokousta varmistua sen päätösvaltaisuudesta. Käytännöstä huolimatta pidettäväksi suunniteltu ohjausryhmän kokous jäi toteutumatta, koska se ei ollut päätösvaltainen. Vuoden 2003 alusta otettiin Oulun kaupungin projektitoiminnassa käyttöön koskien kaikkia Oulun tavoite 2 ohjelman hankkeita ohjeistus arvioida projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta arviointiasteikolla: ei poikkeamia, poikkeamia (ei vaikutus tehtävään) ja poikkeamia (alkuperäisiä tavoitteita tarkastettava). Ohjeistus arvioinnin tekemisestä tuli Oulun kaupungilta. Kirjaus arvioinnista tehtiin ohjausryhmän pöytäkirjaan ja Reportronichankerekisteriohjelmaan. Reportronic -ohjelmaa esitellään tarkemmin raportissa myöhemmin. Ohessa yhteenveto hankerekisteriohjelmaan tehdyistä arvioista, jotka kuvasivat projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta.

9 9 arvioitava ajanjakso arviointi tehty arvio vuosi poikkeamia; ei vaikutusta tehtävään poikkeamia, ei vaikutusta tehtävään poikkeamia, ei vaikutusta tehtävään ei poikkeamia ei poikkeamia Taulukko 3. Arviointi projektille asetettujen tavoitteiden toteutumisesta Poikkeamia oli aiheuttanut mm. projektin aloituksen myöhästyminen alkuperäisestä suunnitelmasta, kustannussuunnitelman pieneneminen apuvälinejärjestelmän tietoteknisen osuuden jääminen pois ja projektin toteutuminen kustannuksiltaan ns. takapainotteisesti Projektiryhmät Projektin tavoitteiden toteuttamiseksi projekti jaettiin neljään osaprojektiin, jotka ovat Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen (PR1), Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen (PR2), Henkilöstön osaamisen kehittäminen (PR3) ja Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen (PR4). Kuhunkin osaprojektiin nimettiin oma projektiryhmä, johon pyydettiin projektissa mukana olevia kuntoutusketjun toimijoita nimeämään edustajansa. Jokaiseen projektiryhmään kuului projektipäällikkö Anna Haverinen sekä projektityötekijät Sanna Suistio (ad ), projektityöntekijä Saila Nissinen (alkaen ) sekä projektityöntekijä Anne Leinonen (alkaen ). Muut projektiryhmien jäsenet olivat : Saumattoman palvelurakenteen kehittäminen (PR1) * sairaanhoitaja Anu Raappana OuKa/OKS/Kuntoutusosasto (varajäsen sairaanhoitaja Tuija Tolonen ) * osastonhoitaja Anitta Välitalo OuKa/OKS/Kuntoutusosasto * sairaanhoitaja Eija Tanhua Päivärinteen kuntoutussairaala (varajäsen sairaanhoitaja Sanna Pellikka) * fysioterapeutti Tiina Niiranen OuKa/Lääkinnällinen kuntoutus (varajäsen fysioterapeutti Merja Pohjola) * vs. osastonhoitaja Raija Leinonen PPSHP/OYS/ Kuntoutusosasto (varajäsen sairaanhoitaja Aulikki Torvinen) * kotiutuskoordinaattori Mervi Heikkilä OuKa/vanhustyön hallinto * potilasmanageri Anne Patronen OuKa/vanhustyön hallinto * aluekoordinaattori Päivi Sydänmaa OuKa/alueellinen vanhustyö Saumattoman apuvälinehallinnan kehittäminen (PR2) * toimitusjohtaja Veli-Pekka Cajan Respecta Oy * fysioterapeutti Leena Hassi OuKa/Lääkinnällinen kuntoutus (varajäsen kuntohoitaja Sari Lång) * fysioterapeutti Sinikka Lotvonen OuKa/alueellinen vanhustyö * fysioterapeutti Tomi Matilainen OuKa/OKS/Kuntoutusosasto * fysioterapeutti Sanna Bomström Seutuapuvälineprojekti * toimintaterapeutti Raili Mäntyniemi PPSHP/OYS/Lääkinnällinen kuntoutus * toimintaterapeutti Kirsi Siltala PPSHP/OYS/Kuntoutusosasto (varajäsen toimintaterapeutti Maria Komu)

10 10 * IT-vastaava Veikko Paakkola Respecta Oy * IT-koordinaattori Jari Vanhatalo Oulun kaupunki/sote Henkilöstön osaamisen kehittäminen (PR3) * koulutuspäällikkö Leena Mannila-Eilola OAMK/SoTe yksikkö (ad ) (varajäsen koulutussuunnittelija Pirjo Ylikauma) * sosiaalialan opettaja Kaija Bakala OAMK/SoTe yksikkö ( alkaen) * fysioterapeutti Soili Viholainen OuKa/OKS/kuntoutusosasto * fysioterapeutti Anja Räihä OuKa/lääkinnällinen kuntoutus * aluekoordinaattori Eeva Tokola OuKa/alueellinen vanhustyö * toimintaterapeutti Jutta Pekkala PPSHP/OYS/kuntoutusosasto Kuntoutujan ja omaisen sosiaalisen tuen kehittäminen (PR4) * vertaistukihenkilö Pauli Elsilä Invalidiliitto * omainen Helmi Nokelainen * projektipäällikkö Liisa Hänninen Rokuan kuntokeskus * fysioterapeutti Keijo Kekkonen Päivärinteen kuntoutussairaala * toimintaterapeutti Anne Leinonen Päivärinteen kuntoutussairaala (ad ) (varajäsen toimintaterapeutti Marjo Hyyryläinen, varsinaisena jäsenenä alkaen) * fysioterapeutti Lea Salonen PPSHP/OYS/kuntoutusosasto * kuntoutuspäällikkö Eija Miettinen Rokuan kuntokeskus * koordinaattori Raija Raappana OuKa/alueellinen vanhustyö * sairaanhoitaja Vuokko Väisänen OuKa/OKS/kuntoutusosasto Projektiryhmät kokoontuivat kaikkiaan seuraavasti: PR1 18 kertaa PR2 16 kertaa PR3 21 kertaa PR4 21 kertaa Yhteensä: 76 kertaa Projektikokouksista lähetettiin asialista ennen kokousta ja kokouksista tehtiin muistio, joka lähetettiin projektiryhmän jäsenille ja tarkistettiin seuraavassa kokouksessa. Kokoukset olivat pääsääntöisesti 1,5 tunnin mittaisia. Projektiryhmäkokouksia on pidetty yhteensä 114 tuntia. Lisäksi projektiryhmäläiset pitivät seurantaa työajasta, jota he käyttivät mm. tiedonkeruuseen, esittelyihin, kokouksiin valmistautumiseen tms. Tämän työajan kumulatiivinen summa on n. 500 tuntia (n. 13 työviikkoa). Projektiryhmätyöskentely päätettiin yhteisessä projektiryhmätyöskentelyn päättämistilaisuudessa joulukuussa Tällöin projektiryhmät esittelivät toimintaansa ja koostivat projektikokemuksia. Kokemuksissa pidettiin tärkeänä sitä, että projektiryhmätyöskentelyn aikana oli opittu tuntemaan eri toimijoita paremmin, ja että toimijakentän laajuus oli näkynyt myös projektiryhmien kokoonpanoissa. Toisiin toimijoihin tutustuminen oli projektiryhmäläisten mielestä helpottanut myös yhteydenpitoa kuntoutujien asioissa. Projektiryhmäläiset saivat myös todistukset.

11 Työryhmät Nykytilan kuvauksen jälkeen alkaneen kehittämistyön tueksi perustettiin kaksi työryhmää. Kotikuntoutuksen työryhmä Kotikuntoutuksen mallin suunnittelemiseksi perustettiin työryhmä, jonka jäseninä olivat projektipäällikkö Anna Haverinen (SAKKE-projekti) puheenjohtajana, palveluyksikköpäällikkö ylilääkäri Timo Pehkonen (OuKa lääkinnällinen kuntoutus), osastonhoitaja Anitta Välitalo (OKS kuntoutusosasto), aluekoordinaattori Eeva Tokola (OuKa alueellinen vanhustyö), fysioterapeutti Keijo Kekkonen (Päivärinteen kuntoutussairaala), sairaanhoitaja Satu Malmqvist (hyvinvointitekniikka-opiskelija), projektipäällikkö Marjatta Kiviniemi (Kotisairaalaverkostot -projekti) sekä SAKKE -projektityöntekijät Anne Leinonen ja Sanna Suistio (ad , alkaen Saila Nissinen). Työryhmä kokoontui 13 kertaa ajalla Työryhmä määritteli kotikuntoutuksen käsitettä, teki pilotointisuunnitelman aivoverenkiertohäiriön saaneen kuntoutujan kotikuntoutuksen pilotoimiseksi sekä seurasi pilotin toteutumista. Kotikuntoutuksen työryhmän työskentelystä ja piloitintikokemuksista on tehty erikseen SAKKE -raportti. Kuntoutusosastojen yhteistyöryhmä Toinen SAKKE -työryhmä perustettiin Oulun yliopistollisen sairaalan kuntoutusosaston ja Oulun kaupunginsairaalan kuntoutusosaston yhteistyön parantamiseksi. Työryhmään kuuluivat projektipäällikkö Anna Haverinen kokoonkutsujana, OYS:n kuntoutusosaston osastonhoitaja Raija Leinonen ja apulaisosastonhoitaja Kaarina Savukoski sekä OKS:n kuntoutusosaston osastonhoitaja Anitta Välitalo ja fysioterapeutti Soili Viholainen. Yhteistyöryhmän tarkoituksena oli toimia kuntoutusosastojen erityisosaamisen ja yhteistyön kehittämisen ydinryhmänä. Sovittiin, että ryhmän jäsenet toimivat myös tiedon välittäjinä SAKKEprojektista omaan yksikköön ja omasta yksiköstä SAKKE -projektille. Työryhmä kokoontui vuosina neljä kertaa. Työryhmä suunnitteli kuntoutusosastojen erityisosaamiskoulutusta sekä kokosi FIM -toimintakykymittariin liittyviä käytänteitä. Työryhmän työskentelyn pohjalta päätettiin ostaa projektille OYS:n kuntoutusosaston toimintaterapeutin Jutta Pekkalan työpanosta FIM -käytänteiden edelleen kehittämiseksi ja yhtenäistämiseksi. Työryhmässä käytiin keskustelua myös muista osastojen käyttämistä kuntoutus- ja terapiatyöhön liittyvistä mittareista sekä osastojen kuntoutujakriteereistä. OYS:n kuntoutusosaston aloittaessa toiminnan vuonna 2000 tarvittiin työnjaon tarkastelua nimen omaa ikääntyneiden kuntoutuksen osalta. Työnjako selkeytyi kuitenkin nopeasti, joten työryhmä ei varsinaisesti ottanut kantaa kuntoutujakriteereihin, mutta fysioterapeutti Soili Viholainen selvitti OKS:n kuntoutusosaston omia kuntoutujakriteerejä osana omaa työpanostaan projektille.

12 12 3. Projektin kustannukset ja rahoitus 3.1. Projektin rahoituspäätökset Oulun lääninhallitus teki SAKKE projektille ensimmäisen rahoituspäätöksen ajalle Rahoituspäätöksen mukaan projektin kustannukset vuosille olivat yhteensä euroa, josta projektin kirjanpitoon tulevia kustannuksia oli yhteensä euroa, osallistujien palkkakustannuksia euroa sekä yhteistyökumppaneiden raportoitavia muita kuluja yhteensä euroa. Rahoituspäätös oli Oulun lääninhallitukselle jätetyn tarkennetun rahoitushakemuksen mukainen, jossa projektin kokonaiskustannuksiksi koko toteutusajalle oli haettu euroa. Kaikista kustannuksista erikseen raportoitavia osallistujien palkka- ja sijaiskuluja oli yhteensä arvioitu kertyvän euroa Oulun kaupungin työntekijöiden osallistumisista SAKKE projektin toteuttamiin koulutuksiin ja heidän sijaistensa palkkakuluihin. Yhteistyökumppaneiden projektille tekemästä kehittämistyöstä aiheutuvia kustannuksia muihin raportoitaviin kustannuksiin arvioitiin kertyvän yhteensä euroa. Projektin kustannuksiin tuli projektin ensimmäisenä toimintavuonna huomattavia säästöjä, sillä projekti käynnistyi noin kolme kuukautta myöhässä suunnitellusta. Säästöjä syntyi henkilöstökuluihin sekä vuokrakuluihin, koska projektitilan vuokra oli suunniteltua edullisempi sekä palvelujen ostoihin. Tämä johtui siitä, että yhteistyösopimusten hyväksyminen viivästyi joulukuuhun 2002, jolloin yhteistyösopimusten mukaiset toiminnot pääsivät käynnistymään vasta vuoden 2003 puolella. Vuonna 2002 säästyneet varat siirrettiin käyttöön vuodelle Rahoittajan esityksestä hankkeen kokonaiskustannussuunnitelmaa karsittiin syksyllä 2003 seuraavasti: projektihenkilöstön palkkakustannukset oli budjetoitu sivukulujen osalta liian suuriksi ja säästöä kertyi näin arviolta euroa. Lisäksi palvelujen ostoissa oli 9000 euroa liikaa budjetoitu projektihenkilöstön puhelinkuluihin ja aineissa ja tarvikkeissa 1000 euroa liikaa. Palvelujen ostoissa oli myös väljyyttä noin euroa apuvälinehallinnan kehittämiseen varatuissa rahoissa (tavoitteita tarkistettiin tältä osin). Oulun kaupunki ei laskuta sisäisiä kustannuksia laskutukseen liittyen, josta säästyi lisäksi 500 euroa. Hankkeen alkuperäisestä kustannusarviosta jäi tuon arvion mukaan noin euroa käyttämättä. Nämä vähennykset päätettiin huomioida tehtäessä rahoituspäätöstä vuodelle Vuokrakuluissa ja palvelujen ostoissa sekä muissa kuluissa (koulutuskahvit) siirrettiin varoja vuodelle 2004, koska koulutuksia päätettiin toteuttaa osin vasta silloin, jotta vältyttiin päällekkäisyyksiltä muiden menneillään olleiden koulutusten kanssa. Lisäksi kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyvä kehittämistyö, joka kuuluu palvelujen ostoihin, painottui vuodelle Rahoittajan kanssa sovittiin tuolloin, että vuodelta 2003 käyttämättä jääneet varat voitiin siirtää käyttöön vuodelle Uusi (optiona luvattu) rahoituspäätös vuodelle 2004 päätettiin tehdä keväällä 2004, jolloin voitiin arvioida realistisesti loppu vuoden kustannustoteuma. Hankkeelle tehtiin uusi rahoituspäätös koko projektin ajalle , jossa huomioitiin vuonna 2003 esiin tulleet säästyneet erät. Rahoituspäätöksessä ei edellisestä poiketen huomioitu projektin työtilojen ja atk-laitteiden vuokrakuluja projektin menoiksi. Lisäksi osallistujien laskennalliset palkka- ja matkakulut jätettiin rahoittajan esityksestä kokonaan pois rahoituspäätöksestä, jolloin kuntarahoituksen osuus hankkeessa pieneni huomattavasti. Osallistujien palkka- ja matkakuluina oli aikaisemmin rapor-

13 toitu SAKKE -projektin järjestämiin koulutuksiin osallistuneen Oulun kaupungin henkilöstön palkkakulut koulutuksessa oloajalta. Uuden rahoituspäätöksen mukaiset hankkeen kokonaiskustannukset olivat yhteensä euroa, josta yksityistä laskennallista rahoitusosuutta oli yhteensä euroa. Yksityistä rahoitusta jouduttiin tarkistamaan marraskuussa 2004 Respecta Oy:n ilmoitettua, ettei se pysty raportoimaan täysimääräisenä lupaamaansa omarahoitusosuutta. Tämä johtui apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen jäätyä lopulta kokonaan pois hankkeesta muiden menneillään olleiden rinnakkaisten hankkeiden vuoksi. Projektille tehtiin uusi rahoituspäätös , jossa yksityisen rahoitusosuuden summa koko projektin ajalle on yhteensä euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset yhteensä euroa. KUSTANNUSSUUNNITELMA Ak. TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT arvio arvio yhteensä tarkastettukoko projekti KUSTANNUKSET TA Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökulut Matkakulut Vuokrat Palvelujen ostot Tiedotus ja markkinointi Sisäiset kulut Muut kustannukset TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ Bk. ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET 12. Osallistujien palkkakustannukset Muut raportoitavat kustannukset (yksityinen rahoitus) ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUKSET YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA Ar. RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN arvio 2002 arvio 2003 yhteensä koko pro- vuosi 2004jekti 1. Haettava ESR-rahoitus Haettava valtionrahoitus Kuntien rahoitus 4. Muu kuntien rahoitus Ar. Yhteensä Br. Erikseen raportoitavat rahoitusosuudet Kuntien rahoitus 8. Osallistujien palkka- ja matkakustannukset koulutusajalta Yksityinen rahoitus 11. Muu yksityinen rahoitus Br. Yhteensä RAHOITUS YHTEENSÄ

14 14 LISÄKSI KAUPUNGIN TALOUSARVIOON VARATUT EI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET JA RAHOITUS EI-TUKIKELPOISET KUSTANNUKSET Yhteensä sijaisten palkkakulut SAKKE koulutuksiin osallistujille OuKa työntekijöiden palkkakustannukset koulutuksiin osallistumisajalta (laskennalinen) YHTEENSÄ RAHOITUS EI-TUKIKELPOISIIN KUSTANNUKSIIN Oulun kaupunki YHTEENSÄ Taulukko 4. SAKKE projektin kustannus- ja rahoitussuunnitelma tehdyn rahoituspäätöksen mukaisesti sekä suunnitelma ei-tukikelpoisista kustannuksista ja rahoituksesta. Hankkeen kustannukset ovat toteutuneet alusta saakka ajallisesti ns. takapainotteisesti hankkeen sisällön luonteen vuoksi. Hankkeen alkuvaiheessa työ on painottunut toteutussuunnitelmien (kehittämissuunnitelma, tiedottamissuunnitelma, koulutussuunnitelma, ym.) laatimiseen, jolloin kustannuksia mm. palvelujen ostoihin ei juurikaan syntynyt. Suuri ponnistus hankkeessa oli kuntoutusketjun nykytilan kuvauksen laatiminen, joka tehtiin projektihenkilöstön toimesta. Tällöin kustannukset painottuivat suurilta osin myös vain henkilöstöja vuokrakuluihin. Hankkeen tuotokset ovat olleet pitkän ja perusteellisen selvitys- ja kehittämistyön tuloksia, jolloin varsinaisiin tuotoksiin ja erilaisten palvelujen ostoihin päästiin hankkeen myöhemmissä vaiheissa. Hankkeen toteuttamat koulutukset painottuivat vuoteen 2004, jolloin koulutuksissa voitiin hyödyntää hankkeen puitteissa saatua ajankohtaista tietoa sekä kehitettyjä uusia toimintoja, ohjeita ja toimintamalleja Toteutuneet kustannukset Aineet ja tarvikkeet Projektin aineisiin ja tarvikkeisiin oli alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan budjetoitu 8072 euroa, mutta summa pienennettiin seuraaviin ja rahoituspäätöksiin 5784 euroon. Koko projektin aine- ja tarvikemenot olivat yhteensä olleet euroa, jolloin ylitystä tähän kustannusluokkaan on kertynyt yhteensä euroa. Aineet ja tarvikkeet ovat sisältäneet mm. kaikki toimistotarvikkeiden hankinnat, koulutusmateriaalit SAKKE projektin toteuttamiin koulutuksiin sekä muita projektissa tuotettuja painotöitä. Kustannusten ylitys johtuu pääasiassa projektissa kehitettyjen painotuotteiden suuresta määrästä, joita on projektin loppuvaiheessa levitetty kuntoutusketjun eri toimijoiden käyttöön. Henkilöstökulut Projektille varatut henkilöstökulut ovat myös hieman ylittyneet annetun rahoituspäätöksen mukaisesta summasta. Henkilöstökuluja kertyi yhteensä euroa. Hankkeessa on työskennellyt koko ajan yksi projektipäällikkö, projektityöntekijä (osa-aikainen ajalla ja täysi-aikainen ) ja toinen projektityöntekijä kokoaikaisesti ajalla Osa-aikaisen projektityöntekijän työ muutettiin loka-joulukuuksi 2004 täysiaikaiseksi hankkeen päättämiseen liittyvien kiireiden vuoksi. Lisäksi hankkeessa on ollut lyhyempiä määräaikaisia työntekijöitä tekemässä muutamia kohdennettuja kehittämistehtäviä. Henkilöstömenojen ylitys eurolla johtuu suurilta osin siitä, ettei projektin aikana kertyneitä lomarahoja ja korvauksia oltu luettu projek-

15 tin kustannuksiksi. Projektin ajalta kertyneitä lomakorvauksia kirjautui projektikirjanpitoon odotettua enemmän (9 949 euroa). Matkakulut Projektihenkilöstön matkakuluihin on budjetoitu myös koulutuksista aiheutuneet kustannukset osallistumismaksuineen. Projektihenkilöstö on osallistunut mm. vuosittain järjestetyille TerveSos messuille. Projektihenkilöstö on osallistunut erilaisiin projektin sisältöä ja hallinnointia tukeviin koulutustilaisuuksiin sekä Oulussa, että muualla Suomessa. Matkakuluja on myös kertynyt, kun SAKKE -projektia on käyty esittelemässä mm. FIM -käyttäjäpäivillä Helsingissä marraskuussa 2002 sekä Kuntoutuspäivillä ja Sairaanhoitajapäivillä Helsingissä maaliskuussa Matkakuluja hankkeelle kertyi koko projektin ajalta yhteensä euroa, jolloin matkakuluista jäi käyttämättä 209 euroa. Vuokrat Projektin vuokrakuluihin oli projektin saamaan ensimmäiseen rahoituspäätökseen budjetoitu vuosille yhteensä euroa. Projektitilan vuokra osoittautui kaupungin tilapalveluilta vuokratuissa tiloissa suunniteltua alhaisemmaksi, joten projektin alkuvaiheessa säästyneet varat siirrettiin käytettäväksi projektin myöhemmissä vaiheissa. Vuokrakuluihin oli alun perin suunniteltu myös projektihenkilöstön atk-laitteiden vuokrat. Oulun lääninhallitus ilmoitti hankkeesta tehdyn kolmannen maksatuspäätöksen (maksatushakemus ajalta ) yhteydessä, että se ei hyväksy toistaiseksi Oulun kaupungin tilapalveluiden vuokraamien toimistotilojen ja Oulun Tietotekniikalta vuokrattujen atk-laitteiden vuokria tukikelpoisiksi kustannuksiksi tehdyn rahoituspäätöksen mukaan kaikki hankkeen toimistotila- ja atk-vuokrat jätettiin hyväksymättä ja niitä ei sisällytetty ollenkaan kustannussuunnitelmaan. Maksatushakemuksessa kaikki projektin jo aikaisemmin hyväksytyt työtila- ja atk-laitevuokrat jätettiin takautuvasti hyväksymättä ja ne vähennettiin projektin kustannuksista ja projektille maksettavasta tuesta viidennen maksatuspäätöksen yhteydessä. Lisäksi rahoittaja hyväksyi takautuvasti Oulun seudun ammattikorkeakoululta vuoratuista tiloista kokonaisvuokran sijaan vain ylläpitovuokrat, jolloin loppuosa vuokrakuluista jäi hallinnoijan maksettavaksi. Projektin uusimmassa rahoituspäätöksessä projektin vuokrakuluja arvioitiin kertyvän yhteensä euroa ja mutta mm. yllä mainituista muutoksista johtuen vuokrakustannuksia toteutui yhteensä vain euroa, jolloin vuokrakuluja jäi toteutumatta euroa. Projektin vuokrakulut ovat koostuneet pääsääntöisesti projektin järjestämien koulutusten ja tapahtumien tilavuokrista. Palvelujen ostot Palvelujen ostot ovat olleet suurin kustannusluokka SAKKE projektissa. Palvelujen ostoihin oli alun perin varattu euroa ja rahoituspäätösten ja mukaan euroa. Suurimpana poisjääneenä osiona on ollut apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen kehittäminen, johon oli varattu alun perin projektin budjetissa euroa ja lisäksi Respecta Oy:n omarahoitusosuutta noin euroa. Apuvälinehallinnan tietojärjestelmien kehittämisen jäätyä pois, projektin budjettiin varattua rahaa siirrettiin jonkin verran rahoittajan suostumuksella palkkakustannuksiin projektityöntekijälle, joka palkattiin kehittämään SAKKE -ohjausmallia. Koulutuskustannukset ovat projektissa olleet yksi suurimmista palvelujen ostoon kohdistuneista menoeristä. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyösopimuksen mukaisesti toteutettu toimintamallikoulutus (yhteensä 72 koulutuspäivää) on tullut maksamaan yhteensä euroa ja Diakonia-ammattikorkeakoulun kilpailutuksen perusteella toteuttama erityisosaamiskoulutus (yhteensä 12 koulutuspäivää) yhteensä euroa. 15

16 Lisäksi koulutuskustannuksia on syntynyt avainosaajakoulutuksen järjestämisestä (yhteensä 20 koulutuspäivää) yhteensä euroa, jonka kilpailutettuina toteuttajina toimivat Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu. Koulutusten kustannukset sisältävät yllä olevissa laskelmissa kustannukset koulutuksen toteuttamisesta, koulutustilojen vuokrista sekä koulutuspäivien kahvitarjoiluista. Näiden lisäksi koulutuksiin on hankittu koulutusmateriaaleja, jotka oli budjetoitu aineet ja tarvikkeet kustannusluokkaan. Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti sosiaali- ja terveysalan yksiköltä oli varauduttu ostamaan koulutuksen lisäksi asiantuntijapalveluja kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyen yhteensä eurolla. Kaatumistapaturmien ehkäisy -osion tilavuokriin oli varattu myös euroa. Sosiaali- ja terveysalan yksikön palveluksessa olleen kaatumistapaturmatutkijan oli tarkoituksena tuottaa mm. esitteitä ja video kaatumistapaturmien ehkäisyyn liittyen sekä kouluttaa Oulun kaupungin henkilökuntaa aiheesta. Tutkijan siirtyessä toisaalle kesken projektin sosiaali- ja terveysalan fysioterapia-opettajat toteuttivat videon sekä henkilökunnan opetuksen. Videon tekniseen toteutukseen tarvittiin kuitenkin tässä tilanteessa ulkopuolinen asiantuntija, jonka vuoksi SAKKE- projekti kilpailutti videointi-alan yritykset ja valitsi alan ammattilainen vastaamaan videon toteutuksesta. Yhteensä kustannuksia kaatumistapaturmien ehkäisy -osiosta syntyi euroa palvelujen ostoihin sekä euroa osion toteutuksessa tarvittaviin tilavuokriin (tutkijan- ja opettajien työtilat sekä kotihoidon avainosaajien koulutustilat). Palvelujen ostoista internet -sivujen toteuttaminen ei toteutunut, mutta sivujen osalta on tehtiin sisällöllinen vaatimusmäärittely. Internet -sivujen toteuttamiseen oli varattu palvelujen ostoon euroa, joka tätä tarkoitusta varten jäi käyttämättä. Projektin ulkoinen arviointi toteutui suunnitellusti tarjouskilpailun kautta valitun Kajaanin yliopistokeskuksen toteuttamana hintaan euroa (+ alv). Yhteensä kustannuksia palvelujen ostoihin kertyi euroa ja palvelujen ostoista siten jäi käyttämättä euroa. Tiedotus- ja markkinointi Projektin tiedotus- ja markkinointikuluja on syntynyt mm. projektin esitteiden sekä kuntoutusketjun nykytilaa kuvaavan posterin ja esitteiden laatimisesta. Projektille laadittiin kilpailutetun mainostoimiston toimesta oma graafinen ilme, jota käytettiin SAKKE -esitteissä, posterissa ja kirjelomakkeissa. Tiedotuskulut ovat sisältäneet myös erilaisia hankkeen tuloksia ja tuotoksia kuvaavien materiaalien painatuskuluja, jotka on levitetty kuntoutusketjun toimijoiden käyttöön projektin päätyttyä. Näitä ovat olleet mm. projektin ulkoisen arvioinnin, ohjausmallin sekä kotikuntoutuksen pilottimallin loppuraporttien painatuskulut, hankkeessa laaditun ohjausmateriaalin painatuskulut sekä kuntoutusketjun yhteystietohaitarin painatuskulut. Tiedotus- ja markkinointikuluja on projektissa kertynyt yhteensä euroa, jolloin suunniteltu toteuma ylitettiin 43 eurolla. Muut kustannukset Muut kustannukset ovat sisältäneet projektiryhmien kokousten ja koulutusten kahvitarjoiluista koituneet kulut. Muita kustannuksia projektissa on syntynyt yhteensä euroa ja tähän tarkoitukseen suunnattuja varoja jäi käyttämättä euroa Yhteenveto maksatushakemuksista ja -päätöksistä Projektin ensimmäinen maksatushakemus tehtiin rahoittajan pyynnöstä ajalta Tällöin projektikirjanpitoon tulevien kustannusten toteumaprosentti oli 17,9%, vaikka tavoitteena oli saada toteutumaan 70% vuoden 2002 kustannussuunnitelmasta. Syitä matalaan kustannusten toteutumaan ovat mm. projektin tosiasiallisen käynnistymi- 16

17 sen myöhästyminen, heti projektin alkaessa oleva kesäloma-aika ja projektin toimintasuunnitelman tekemisen vaatima aika, jolloin esim. budjetoituja asiantuntijapalkkioita (apuvälinehallinnan tietojärjestelmä, opinnäytetutkimuksia) ei voitu vielä tarkoituksenmukaisesti käyttää. Projektista tehtiin toinen maksatushakemus rahoittajalle ajankohdan kustannuksista määräaikaan mennessä. Oulun lääninhallitus hyväksyi projektille syntyneet kustannukset maksatushakemuksen mukaisesti. Maksatushakemus ajalta jätettiin rahoittajalle Maksatuspäätös oli hakemuksesta poikkeava vuokrien ja muiden kulujen osalta. Oulun lääninhallitus oli jättänyt toistaiseksi hyväksymättä Oulun tietotekniikan mikrojen vuokrat sekä kaikki sisäiset vuokrat. Oulun kaupungin keskusvirasto teki Oulun lääninhallitukselle selvityksen vuokrien osalta ja vuokrakustannukset oli määrä mahdollisesti hyväksyä takautuvasti selvityksen jälkeen mahdolliset korjaukset huomioon ottaen. Muissa kuluissa kaksi lounastarjoilua jäi hyväksymättä. Kyseessä oli SAKKE -seminaarin ja erityisosaamiskoulutuksen luennoitsijoille tarjotut työpaikkalounaat (yhteensä 65,27 euroa). Neljäs maksatushakemus ajalta tehtiin mennessä ja ennen maksatushakemuksen tekemistä oli rahoittajan kanssa sovittu, että projektin työtila- ja atklaitteiden vuokria ei tulla hyväksymään projektin tukikelpoisiksi kustannuksiksi ja että uudessa rahoituspäätöksessä tullaan kustannusarviosta jättämään kokonaan pois kyseiset menot vuokrakuluista. Rahoittaja kuitenkin virheellisesti hyväksyi kyseiset vuokrakulut, jotka päätettiin vähentää myöhemmin viidennen maksatuspäätöksen summasta. Hyväksymättä neljännessä maksatushakemuksessa jäi 100,49 euroa, jotka olivat Oulun seudun ammattikorkeakoulun virheellisesti laskuttamia kustannuksia kaatumistapaturmatutkijan tilavuokrista. Oulun seudun ammattikorkeakoulu on hyvittänyt vanhustyön hallinnolle liikaa laskuttamansa tilavuokrat. Projektin viides maksatushakemus tehtiin ajalta ja siinä ei enää haettu projektin työtilojen- ja atk-laitteiden vuokria projektin kustannuksiksi tulleen rahoituspäätöksen mukaisesti. Maksatuspäätöksessä rahoittaja oli jättänyt takautuvasti hyväksymättä kaikki projektin työtila- ja atk-laite vuokrakustannukset koko projektin ajalta ja aiempina vuosina noilta osin maksettu tuki vähennettiin viidennen maksatuspäätöksen mukaisesta summasta. Lisäksi projektin neljännen - kuudennen maksatushakemusten yhteydessä Lääninhallitus päätti hyväksyä Oulun seudun ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan yksikön toteuttamien koulutus- ja kehittämisosioiden tilavuokrista vain ylläpitovuokrat, jotka ovat todellisia vuokrakuluja huomattavasti pienemmät. Muu osa näistä vuokrakustannuksista jää hallinnoijan maksettavaksi. Projektin viimeinen maksatushakemus maksatuskaudelta toimitettiin rahoittajalle määräaikaan mennessä. Maksatushakemuksessa kyseiselle ajankohdalle kertyi kuluja yhteensä euroa. Hankkeen projektikirjanpitoon tulevat kokonaiskustannukset olivat näin ollen yhteensä euroa, jolloin hankkeen suunnitelluista kokonaiskustannuksista, eurosta, jäi toteutumatta euroa. Projektille on tehty tilintarkastajan lausunto vuosilta , jonka mukaan maksatushakemuksissa esitetyt kustannukset ovat maksettuja ja perustuvat Oulun kaupungin kirjanpitoon. Projektille tehtiin uusi tilintarkastus vuoden 2004 osalta. 17

18 18 SAKKE -PROJEKTIN HYVÄKSYTYT KUSTANNUKSET JA RAHOITUS VUOSINA Hankkeen kustannukset Hankkeen rahoitus Yksityinen A ja B menot yh- tulot hankkeen hankkeen tulot yh- Tuki Hankeen Kuntaosuus rahoitus Hankkeen Ajanjakso A-osa B-osa teensä EU+VALTIO menoista menoista teensä % maksatus maksatus Yhteensä maksatus maksatus Yhteensä maksatus maksatus Yhteensä YHTEENSÄ HANKKEEN HYVÄKSYTTYJEN KUSTANNUSTEN LISÄKSI KOITUNEET KUSTANNUKSET Ei-hyväksytyt kustannukset Ei tukikelpoiset kulut (sijaisten palkkakulut) KAIKKI YHTEENSÄ Taulukko 5. Projektin toteutuneet kustannukset ja rahoitus 3.4. Yhteenveto kuntarahoituksesta Projektin kokonaiskustannusten pienetessä kuntarahoitusosuus projektin kirjanpitoon tulevista kustannuksista määriteltiin ja rahoituspäätöksissä euroon tehdyn päätöksen euron sijaan. Projektin kirjanpitoon tulleista kustannuksista kunnan rahoitusosuudeksi jäi lopulta euroa. Kuntarahoituksen osuutta karsittiin myös muilta osin tehtäessä rahoituspäätöstä Projektisuunnitelmassa oli alunperin varattu euroa laskennallista rahoitusosuutta kaupungin henkilöstön koulutuksiin osallistumisen ajan palkkakuluista. Osallistujien palkka- ja matkakuluja oli raportoitu mennessä yhteensä euroa, jotka rahoittajan toivomuksen mukaisesti raportoitiin seuraavassa maksatushakemuksessa miinusmerkkisenä, jolloin osallistujien palkkakuluja ei hankkeessa rahoittajan näkökulmasta varsinaisesti katsottu olevan syntynyt. Yhteensä SAKKE projektin järjestämiin koulutuksiin osallistuneen henkilöstön palkkakulut koulutusten ajalta olisivat olleet arviolta yhteensä noin euroa. Lisäksi projektille oli varattu kaupungin talousarvion kautta kulkevia ei -tukikelpoisia kustannuksia koulutuksiin osallistuvien työntekijöiden ja heidän sijaistensa palkkakuluihin yhteensä euroa. Sijaismäärärahat ohjeistettiin aluksi siten, että kukin yksikkö saa

19 projektilta 30% SAKKE koulutuksessa olevan henkilön sijaisen palkkakuluista. Ohjetta tarkistettiin alkaen siten, että projekti osallistui sijaisten palkkakulujen korvaamiseen 50 %:sti, sillä SAKEN sijaismäärärahoja näytti kuluvan koulutusten aikana odotettua vähemmän. Uusi ohjeistus tehtiin myös helpottamaan sijaisasioita käsittelevän henkilöstön työtä, sillä 30 %:n sijaisuuksien korvaamiset aiheuttivat jatkuvasti sekaannuksia. SAKKE sijaisille maksettiin palkkakuluja vuosien aikana yhteensä euroa. Kaiken kaikkiaan todellinen kuntarahoitusosuus projektissa oli yhteensä euroa, kun lasketaan yhteen sekä projektin kirjanpitoon tulleet hyväksytyt ja ei- hyväksytyt kustannukset sekä ei- tukikelpoiset sijaiskulut. Viimeisimmän rahoituspäätöksen mukaisen kuntarahoitusosuuden sekä kaupunginhallituksen hyväksymien eitukikelpoisten kustannusten osuuden yhteenlaskettu summa on euroa. Summa on alkuperäisiä suunnitelmia huomattavasti pienempi, sillä myös hankkeen kokonaiskustannukset ovat pienentyneet alkuperäisestä huomattavasti Yhteenveto yksityisestä rahoituksesta Projektin yksityinen rahoitus perustui projektissa tehtyihin yhteistyösopimuksiin, joissa sovittiin Respecta Oy:n, Päivärinnesäätiön ja Rokuan kuntokeskuksen kanssa heidän projektiin tekemästään kehittämistyöstä ja siihen käytettävistä omarahoitusosuuksista. Yhteistyökumppanit ovat raportoineet puolivuosittain projektille kehittämistyön etenemisestä sekä siihen kuluneista varoista ja ne on SAKKE projektista raportoitu maksatushakemuksissa eteenpäin rahoittajalle. Yksityisen rahoituksen osuuksiksi määriteltiin yhteistyösopimuksen mukaan euroa, joka tarkentui tehdyssä rahoituspäätöksessä euroon. Yhteistyökumppanit ovat kukin raportoineet lupaamansa summat projektille, lukuun ottamatta Respecta Oy:tä, joka ilmoitti hankkeen loppuvaiheessa jäävänsä tavoitteestaan euroa apuvälinehallinnan uusien tietoteknisten ratkaisujen jäätyä toteutumatta muiden menneillään olleiden hankkeiden kanssa syntyvien päällekkäisyyksien vuoksi. Tämän seurauksena projektin rahoituspäätöstä tarkistettiin ja rahoittaja teki uuden päätöksen pienentyneen yksityisen rahoitusosuuden mukaisesti, jolloin yksityisen rahoituksen osuudeksi jäi euroa. Yhteistyökumppanit ylsivät kuitenkin omilla rahoitusosuuksillaan yhteensä euroon. Yhteistyökumppaneiden omarahoitusosuuden nojalla tekemästä kehittämistyöstä on kerrottu tarkemmin kappaleessa 5, Yhteenveto yhteistyökumppaneiden osuudesta projektissa (s.44) yht. Respecta suunnitelma yhteistyösopimuksessa raportoitu erotus Päivärinne suunnitelma yhteistyösopimuksessa raportoitu erotus -186 Rokua suunnitelma yhteistyösopimuksessa raportoitu erotus 120 Taulukko 6. Yksityisen rahoituksen osuus SAKKE projektissa. 19

20 20 4. Projektissa toteutetut toimenpiteet SAKKE -projektissa toteutetut toimenpiteet on kuvattu ensin projektin hallinnoinnin ja sitten sisällöllisten toimenpiteiden näkökulmasta Projektin hallinnointi -projektitoiminta käynnistyi , jolloin projektipäällikkö aloitti työt kokopäivätoimisesti. Projektin asettamispäätöksen antoi sosiaali- ja terveystoimenjohtaja Pekka Moilanen (Dnro 2935/2000). Projektin tarkennettu suunnittelu käynnistyi, kun projektipäällikkö ja projektityöntekijä tekivät projektin toimintasuunnitelman ajalle Se hyväksyttiin ohjausryhmän kokouksessa Projektin tarkennetut yhteistyösopimukset saatiin sosiaali- ja terveyslautakuntaan hyväksyttäväksi ja niiden allekirjoitus tapahtui vuoden 2003 alussa Seuranta ja raportointi Projektista on tehty yhteensä kuusi ESR- seurantaraporttia puolivuosittain (jaksoilta ja ) ja ne on toimitettu rahoittajalle maksatushakemusten yhteydessä. Ensimmäinen seurantaraportti jätettiin rahoittajalle ajalta ja viimeinen ajalta Hankkeesta on tehty kaksi väliraporttia, jotka on jätetty rahoittajalle ajalta ja ajalta Väliraporteissa on kuvattu projektin etenemistä suhteessa projektisuunnitelman tavoitteisiin, tehtyjen sisällöllisten ja hallinnollisten toimenpiteiden sekä taloudellisten panostusten kautta. Seurantaraporteissa on raportoitu projektissa aloittaneiksi henkilöiksi projektin järjestämiin koulutuksiin ja projektiryhmien työskentelyyn osallistuneet henkilöt sekä opiskelijat tai muut sidosryhmien edustajat, jotka ovat olleet mukana eri tavoin projektin toiminnoissa ja kehittämistyössä. Projektissa aloittaneita henkilöitä oli projektin aikana yhteensä 461. Miltei kaikki projektiin osallistuneet henkilöt ovat olleet avoimilla työmarkkinoilla ennen projektia, sillä suurin osa projektin toiminnoista oli suunnattu kuntoutusketjun eri toimijoille. Ikä- ja sukupuolijakaumaltaan suurin osa projektin toimintoihin osallistuneista on ollut naisia (97,2%) ja 40 vuotta täyttäneitä (66,6%). Rahoittajalle jätetyssä projektihakemuksessa tavoitteena oli, että projektissa aloittaa yhteensä 375 henkilöä. Osallistujien määrä on siis hankkeessa kirkkaasti ylitetty ja projektin toiminnoissa on ollut enemmän osallistujia, kuin alkuperäisessä suunnitelmassa. Projektin keskeyttäneitä henkilöitä oli yhteensä 45. Keskeyttäneiksi on laskettu sellaiset henkilöt, jotka jättivät jonkin koulutuskokonaisuuden tai projektiryhmätyöskentelyn kesken jäädessään äitiyslomalle tai eläkkeelle tai määräaikaisilla työntekijöillä työsuhteen päättyessä projektin aikana. Keskeyttäneiksi on laskettu myös sellaiset henkilöt, jotka ovat osallistuneet johonkin koulutukseen vain kerran. Projektissa loppuun suorittaneiksi henkilöiksi on katsottu kaikki ne projektissa aloittaneet henkilöt, jotka eivät ole keskeyttäneet koulutusta tai muuta projektissa aloittamaansa tehtävää, kuten projektiryhmätyöskentelyä. Koulutuksissa tosin oli jonkin verran poissaoloja, joita ei tulkittu projektissa keskeyttämiseksi. Projektin loppuun suorittaneita henkilöitä on yhteensä 416 henkilöä. Projektilla ei ole ollut työllistämistavoitteita, joten työllisyyslukuja ei seurantaraporteissa ole raportoitu. Seurantaraportin henkilötyöpäiviin on laskettu koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden henkilötyöpäivät sekä projektin kehittämistyöhön osallistuneiden projektiryhmien ja