1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4"

Transkriptio

1

2 2 / 24 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Erikoiskasvit Tattari/Gluteiiniton, puhdas kaura Marjakasvit Muut erikoiskasvit MAIDONTUOTANTO LIHANTUOTANTO HEVOSTALOUS KOTIMAINEN RUOKA MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA UUDET MAATALOUDEN AMMATIT MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN MAASEUDUN INFRA KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kylien yhteistoiminta Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus MUU ALUETTA KOSKEVATTAVA HANKETOIMINTA & ALOITTEET 19 KEHITTÄMISKOHTEIDEN TOTEUTTAMINEN/YHTEENVETO

3 3 / TAUSTA Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kunnat Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista ja maakuntien keskusseuduista. Maa- ja metsätaloudella, maaseutuyrittäjyydellä ja kylien elinvoimalla on suuri merkitys alueelle. Maakuntien reuna-alueilla jokainen toimiala, yritys, säilyvä tai uusi työpaikka ja palvelu ovat erityisen tärkeitä, sillä näille alueille ei enää keskusseutujen positiivinen vaikutus ulotu yhtä voimakkaana kuin kaupunkien läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. Pitkät etäisyydet edellyttävät, että alueella on jatkossakin lähipalveluita ja yritystoimintaa. Olemassa olevien elinkeinojen turvaaminen ja erityisesti uusien elinkeinojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien sekä maaseudun vakituisen ja loma-asumisen kehittäminen on tärkeää. 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE Maaseudun kehittämistarpeita on selvitetty v Ylä-Pirkanmaan alueen MASTU hankkeen kyselytutkimuksessa ja v päättyneessä Heidi Tanhuan vetämässä läntisen Keski- Suomen Tietolato hankkeessa. Maaseutuyrittäjät kokevat, että yritystoiminnan kehittämiseen tarvitaan apua liittyen investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja aktivoimiseen, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen sekä tilan kannattavuuteen ja johtamiseen liittyvien asioiden kehittämiseen. Biotalous on maaseudun suuri mahdollisuus, johon liittyy mm. bioenergian tuotanto, energiatehokkuus ja puurakentamisen edistäminen. Loma-asumisen, luonto-, kokous- ja kylämatkailun kehittäminen nähdään myös mahdollisuutena. Maaseudulla vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen näkökulmasta keskeisiksi asioiksi nousivat palvelujen turvaaminen lähipalveluin - erityisesti vanhuspalveluiden kehittämiselle on tarvetta. Maaseudulla asuminen kiinnostaa yhä useampaa ihmistä asumisen monet valinnanmahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan maaseudulle. Moni asuu jo lähes puolet vuodesta kakkosasunnollaan ja noin vapaa-ajan asunnosta lähes kymmenellä prosentilla on jo ympärivuotisen asumisen valmiudet. Kunnilla on keskeinen rooli maankäytön ja kaavoituksen ohjaajina maallemuuton edistämisessä. 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT Alueen maaseudun kehittämiseen osallistuvat monet yhdistykset, yhtiöt, oppilaitokset, valtion ja kuntien viranomaiset, rahoituslaitokset sekä yrittäjät: mm. paikalliset tuottaja-, metsänhoito- ja kyläyhdistykset, MTK Keski-Suomi ja Pirkanmaa, pankit, Keulink Oy, Jykes Oy, Jämsek Oy, JAMK, JAO, POKE, Vesuri ryhmä ry, PoKo ry, Pirkan kylät, Keski-Suomen kylät ry, Pro Agria Pirkanmaa, Keski-Suomi ja E-S/ Häme, Keski-Suomen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY -keskus, kunnat sekä maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen tukihallinto- ja kehittämisyksikkö. Myös keskeiset tiedotusvälineet mm. SuurKeuruu, Jämsän Seutu, KMV -lehti, Petäjävesi-lehti, Kuhmoisten Sanomat, Ruovesi-lehti, Suomenselän sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen ja Yleisradio ovat myös tärkeitä maaseudun kehittäjiä.

4 4 / OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Ohjelman suunniteltu rahoitus tulee monesta pienestä lähteestä kunkin kehittämiskohteen mukaan. EU:n uusi ohjelmarahoituskausi koskee vuosia , jolloin tulevat voimaan myös uudet hakuohjeet. Rahoituksen haku avautunee vasta v alussa. Ohjelman toimenpiteiden rahoittamiseen on käytettävissä esimerkiksi ELY -keskusten myöntämä tuki eri rahastoista, toimintaryhmien hallinnoima leader hankerahoitus ja eri kuntien oma maaseudun kehittämiseen mahdollisesti varaama rahoitus. Lisäksi Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kehittämisyksikölle varataan jo vuodelle 2014 määräraha, jonka kustannusvaikutus kohdistuu niihin kuntiin, joiden alueella kutakin kehittämiskohdetta toteutetaan. Yksikön työntekijöiden kehittämistyö on kuitenkin kustannusvaikutukseltaan neutraalia virkatyötä, jonka rahoittamiseen kaikki alueen kunnat osallistuvat samassa suhteessa kuin hallintoyksikön kustannuksiin. Ohjelman kehittämiskohteiden toteuttamista rahoittavat myös yksityiset henkilöt, yritykset ja yhdistykset. 5. KEHITTÄMISKOHTEET Ohjelma koostuu kehittämiskohteista, jotka nousivat esiin Tietolato hankkeen haastattelujen aikana ja jotka ovat hyvin samantapaisia myös Ylä-Pirkanmaalla MASTU (Maaseutuyritysten ja maaseudun yhdistysten tulevaisuus Ylä-Pirkanmaalla 2015) -hankkeen selvityksessä. Ohjelmassa huomioidaan soveltuvin osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisohjelmat sekä toimintaryhmien vielä valmisteilla olevat tulevaa kautta koskevat ohjelmat. Kehittäminen kohdistuu ohjelmassa maatalous- ja maaseutuyrittämiseen sekä kylien kehittämiseen, jotta jatkossa kylien elinvoima tekee maaseudusta yhä kiinnostavamman paikan asua, elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Tavoitteena on, että kohdekohtaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan kunkin esityksen alle laaditun taulukon mukaisesti. Taulukoissa on esitetty toimenpiteen toteuttaja, aikataulu sekä mahdollinen rahoitus. Toimenpide toteutetaan koko yhteistoiminta-alueella, ellei erikseen ole mainittu alueen osaa tai yksittäisiä kuntia. Yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö päivittää ohjelmaa ja kehittämiskohteita koko suunnitellun toteuttamisen ajan. Ohjelmaan kootaan ja päivitetään myös kaikki lähiaikoina päättyneet ja meneillään olevat tätä aluetta koskettavat paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet kohderyhmittäin, jotta päällekkäistä kehittämistyötä tai - hankkeita ei tehdä. Ohjelma on siis elävä ja muuttuva sekä hyvin avoin uusille ideoille ja aloitteille PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Peltojen vuokraukseen ja myyntiin liittyy usein paljon tunteita ja päätös vuokrauksesta tai myynnistä on vaikea tehdä. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tahoa, joka opastaa kuinka vuokraus tai myynti voidaan toteuttaa. Alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat toimia tällaisena puolueettomana ja luotettavana tahona ja tarvittaessa kannustaa luopuvia tiloja pellon vuokraukseen tai myyntiin aktiiviviljelijöille.

5 5 / 24 Peltojen vuokrauksen/myynnin edistäminen Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Kunnilla on omistuksessa peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Tähän saakka vuokrauksen kilpailuttamisessa on pääsääntöisesti käytetty kriteerinä hintaa. Kunnat voivat halutessaan kilpailuttaa pellon vuokrauksen siten, että kilpailutuksessa huomioidaan myös laadulliset seikat: vuokrasopimukset tulee kilpailuttaa siten, että käytetään kriteerinä mahdollisimman pitkää vuokrakautta, jolloin viljelijän on mahdollista panostaa enemmän kunnossapitotoimiin ja tiloilla investointien suunnittelu on varmemmalla pohjalla - viljelijät voivat sitoutua myös ympäristötuen erityistukisopimuksiin saadessaan riittävän pitkät vuokrasopimukset. Tarjouspyynnöissä hinnan lisäksi kilpailutuksessa tulee huomioida peltojen kunnostus ja viljelykunnon ylläpito sekä myös logistinen etäisyys. Kuntien pellon vuokrasopimusten kilpailutus yhteistoimintaalueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikölle Yhteistoiminta-alueen kuntien päätökset Kustannusneutraali Peltojen vuokrasopimusten kilpailutukseen yhteiset kriteerit Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Valmistelu opinnäytetyönä Kustannusneutraali Hukkakauratorjuntaa tehostetaan Pirkanmaan puolella palkkaamalla 4H-yhdistyksen nuoria hukkakauran tarkkailuun: v Ruovesi, v Mänttä-Vilppula Erikoiskasvit Tattari/gluteiiniton, puhdas kaura Sopimusviljelijöitä ja tattarin luomutuottajia tarvitaan lisää - kehittämisyksikössä voidaan toimia tiedon välittäjinä ja resurssien mukaan myös ohjata viljelijöitä yhteistyöhön tuotannon osalta. Tattarin sato vaihtelee erittäin paljon vuosittain, joten tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten viljelyyn saadaan varmuutta. Viljely sopii erityisesti pienille kasvinviljelytiloille. Päättyneet hankkeet: Tattarin viljelyn kehittämiseksi MTT:n hallinnoima ja Ylä-Pirkanmaan tattariosuuskunnan yhteistyössä toteuttama tutkimushanke, joka on toteutettu Ylä-Pirkanmaalla. Tulevaisuudessa on tarpeen kouluttaa viljelijöitä, maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä neuvontaa tarjoavia tahoja.

6 6 / 24 Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa tiedonvälityshanke ; luomu- ja erikoiskasvit, lähiruoka, v ohjelmakaudesta johtuvat tukimuutokset / ProAgria K-S Esiselvitys gluteeiinittoman kauran viljelymahdollisuuksista Kehittämisyksikkö, tattariosuuskunta,,toteutus opinnäytetyönä 2014 Kehittämisyksikkö Selvitys tattarin eri viljelymenetelmien vaikutuksesta satotasoon; vertailu E-S/Pirkanmaa 2016 Gluteiinittoman kauran/tattarin viljelyn koulutuksen ja neuvonnan organisointi alueella hankkeena Kehittämisyksikkö organisoi, palvelu ostetaan neuvojilta 2015 Kehittämisyksikkö, tattarinviljelijät tattariosuuskunta Marjakasvit Alueella on useita marjanviljelijöitä, joilla on tarvetta kehittää tuotantoaan ja siihen liittyvää osaamista. Tarvetta on esimerkiksi laatukoulutuksen järjestämiseen ja laatujärjestelmien auditointiin. Laatutarhakoulutus ja auditointi tulevat pakollisiksi niille yrittäjille, jotka toimittavat marjaa teollisuuteen ja jatkojalostukseen. Toimivat hankkeet: - Uusien yrittäjien aktivointi marjantuotantoon ( mm. mansikka), koulutus toiminnasta kiinnostuneille. Kehittämisyksikkö organisoi, toteutus ostopalveluna Kehittämisyksikkö, viljelijät Laatutarhakoulutuksen järjestäminen alueen marjanviljelijöille sekä järjestelmän auditointi Tarpeen selvittäminen Jämsä - Petäjävesi- Kuhmoinen, Pirkan- Toteutettu Keuruu-Multia -alueella ProAgria K-S Tarveselvitys Kehittämisyksikkö/opinnäytetyö. Toteutus ProAgria K-S, Pirkanmaa Kunnat, viljelijät Kehittämisyksikkö

7 7 / 24 maa Muut erikoiskasvit Valkuais- ja öljykasvit, kumina ja kaali ovat alueemme eri osissa tärkeitä erikoiskasveja, joiden viljelytekniikka- ja laatukoulutustarve sekä mahdollisesti viljelyn laajentamistarve huomioidaan ohjelmassa. Valkuais- ja öljykasvien tuotannolla pystytään hillitsemään maatilojen rehu- ja energiakustannuksia. Kumina on vakiinnuttanut asemansa alueen viljelykasvina ja uusia viljelysopimuksia tehdään rajoitetusti. Kaalinviljely on Keuruulla pääosin Vaissi Oy:n jalostustehtaan sopimustuotantoa, mutta myös Jämsässä ja Pirkanmaalla on kaalintuottajia. Päättyneitä hankkeita: - Toimivia hankkeita: - Koulutustarveselvitys Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus opinnäytetyönä 2015 Kehittämisyksikkö 5.2. MAIDONTUOTANTO Yhteistoiminta-alueella on maidontuottajia v kpl. Tavoitteena on, että tuotettava maitomäärä ei vähene, vaikka tilaluku jonkin verran pienenee. Vuonna 2015 tapahtuvan maitokiintiöiden poistamisen vaikutus pyritään minimoimaan. Päättyneet hankkeet: Katso kohta 5.6. Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö

8 8 / LIHANTUOTANTO Nautakarjataloutta on v tilalla ja sianlihaa tuottaa 12 ja lampaanlihaa 9 tilaa. Päättyneet hankkeet: Katso. kohta 5.6. Monipuolinen lammas ja vuohi hanke , lammas- ja vuohitilojen tuotannon kehittäminen ja tehostaminen/ ProAgria E-Pohjanmaa Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.4. HEVOSTALOUS Hevostiloja on v kpl tilakoko ja hevostalouden merkitys vaihtelee hyvin paljon eri tiloilla. Päättyneet hankkeet: Hevosten terveydenhuoltohanke, ; kehittää hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa/suomen hevostietokeskus ry Toimivat hankkeet: Hevosvoimaa tiedotushanke maaseudun hevosyrittäjille /JAMK Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.5. KOTIMAINEN RUOKA Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Kuluttajat ovat jo heränneet vaatimaan lähiruokaa kauppojen valikoimiin ja ravintoloihin. Suomalainen syö joka vuosi keskimäärin 153 ateriaa julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa tai palvelutaloissa. Julkisen keittiön asiakas ei itse päätä ruokansa alkuperää tai tuo-

9 9 / 24 tantomuotoa. Poliittiset päätökset, hankintayksiköiden toimintatavat ja lähiruokaa tarjoavien yritysten osaaminen määrittävät sen, mitä julkiset keittiöt tarjoavat. Kuluttajien toiveita kunnioittaen lähiruokaa tulee lisätä myös julkisissa hankinnoissa. Lähellä tuotettu ruoka liittyy kestävien hankintojen ketjuun ja se on ilmastomyönteinen valinta. Lähiruoka tukee alueen kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Tuottajat haluavat tuottaa raaka-ainetta, mutta jalostajia ei ole lähialueella riittävästi. Päättyneet hankkeet: Keruutuotteet Keski-Suomessa selvityshanke /ProAgria K-S Luomu- ja lähiruuan tarjontaketjujen rakentaminen Pirkanmaalla -elinkeinojen kehittämishanke ; luomutuottajat, raaka-aineiden ostajat, jalostajat, ammattikeittiöt, erikoismyymälät, ravitsemisalan oppilaitokset, parannetaan luomukasvisten saatavuutta, lisätään luomukotieläintuotantoa /ProAgria Pirkanmaa Aitoja Makuja ja Elinvoimaa- AIME ; ruokaketjun mikroyritysten kilpailukyvyn edistäminen, tukee ruokaketjun yrityksiä kilpailuetujen tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistaa liiketoimintaosaamista/jamk ProRu, pro ruokakulttuuri hanke ; Keski-Suomen ruokaketjun yrittäjyyden edistäminen, laaditaan strategia vuosille /JAMK Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa, tiedonvälityshanke, katso kohta Parasta pöytään Pirkanmaalla -hanke ; mikroelintarviketuottajat, poistetaan lähiruuan saatavuuden esteitä, lisää lähiruuan markkinointia /Ahlmanin koulun säätiö Selvitys Palvelu- ja hankintastrategiasta Virroilla ja Ruovedellä Kotikulmilta keittiöön hanke; lähiruuan tuottajien ja kuluttajien toiveiden, tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen, ratkaisuja ruokapiirien haasteisiin/ Japa ry (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda) Ruokaketjulla kasvuun -hanke, ; keskisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminen, edistetään lähiruuan käyttöä ja parannetaan jalostusastetta/jamk Kehittämishanke lähija luomuruuan määrän lisäämiseksi julkisissa aterioissa. Lähiruuan saatavuuden parantaminen kuluttajille. Kehittämisyksikön aloite, oppilaitokset Toimintaryhmät (sis. kunta- ja yks.rahaa)

10 10 / 24 Lähiruokapiirit Ylä- Pirkanmaalle, malli Keski-Suomesta Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus Poko ry 5.6. MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Etenkin Keski-Suomessa viljelijät toivovat, että alueella käynnistetään hanke, jolla kehitetään maaseutuyrityksiä ja - yrittäjyyttä sekä tuetaan niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta. Lyhyellä tähtäimellä hankkeen avulla on mahdollista lisätä viljelijöiden osaamista esimerkiksi lupa-asioihin liittyvissä asioissa sekä kannustaa viljelijöitä suunnitelmallisiin investointeihin kouluttamalla ja auttamalla heitä hallitsemaan hakumenettelyä nykyistä paremmin. Päättyneet hankkeet: Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta, koulutushanke ; investointien suunnittelu ja hallinta, rakennusprosessin suunnittelu ja läpivienti, eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi, ruokinta, yrityksen talouden hallinta. Pienryhmätoimintaa /JAMK Kilpailukykyä maidontuotantoon, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa; taloudellinen tulos nousuun, uudet mallit maitotilan johtamiseen /Seinäjoen AMK Toimivat hankkeet: MaitoPisnes koulutushanke ; investoinnit ja tekniikka maitotiloilla, ruokinta ja rehustus, elintarvikelaatua taloudellisesti/ ProAgria K-S ja E-Pohjanmaa MASTU /MTKVirrat Maatilat menestykseen Pirkanmaa, tilojen kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittäminen, investoinnit, tilajohtaminen ja salkunvaihto/ ProAgria Pirkanmaa Potkua maaseudun yritystoimintaan Pirkanmaalla, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta, liitännäiselinkeinot, uusi yritystoiminta, asiakirjojen laatimisessa ja työllistämistuen hakemisessa avustaminen/ ProAgria Pirkanmaa Hankesuunnitelman päivitys Kehittyvä maaseutuyritys, tavoitteena maaseutuyrittäjyyden kilpailukyvyn edistäminen ja investointien aktivoiminen Ke-Mu-Pe-alueella (Jä- Ku?) Vastuullinen toteuttaja JAMK, yhteistyössä tuottajayhdistysten ja kehittämisyksikön sekä ProAgrian kanssa päivitys hanke toiminnassa ELY -keskus, kunnat, kehittämisyksikkö ja viljelijät Pitkällä tähtäimellä pysyvä tapa tarjota investointitukihakemuksiin liittyvää yleisneuvontaa on se, että alueen kehittämisyksikkö tarjoaa palvelua. Myös maaseudun muun yritystoiminnan aktivointiin

11 11 / 24 liittyvät tehtävät sopivat osittain maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävän kuvaan - asiantuntemusta lisätään tiimikohtaisesti (Keuruu-Multia-Petäjävesi/Jämsä-Kuhmoinen/MäVi-Ruovesi-Virrat) kouluttautumalla ja erikoistumalla. Palvelu ei sisällä investointilaskelmien tekemistä. Maaseudun muun yritystoiminnan osalta toimialue on niin laaja, että siellä tarvitaan sekä yleis- että toimialakohtaista neuvontaa ja koulutusta. Tämän vuoksi tällä osa-alueella tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikön henkilöstön koulutus maatalouden investointi- ja rahoitusneuvontaan. Tehtävien määrittely. Maaseudun kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Perusmaatalouden investointien aktivointi ja yleisneuvonta esim. rahoituksessa ja lupaasioissa Maaseudun kehittämisyksikkö 2014, syksy Rahoitusvaikutuksiltaan kustannusneutraali Maaseudun muun yritystoiminnan aktivointi, toimialakohtainen yleisneuvonta Maaseudun kehittämisyksikkö, neuvontajärjestöt, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, toimintaryhmät Kehittämisyksikön osalta kustannusneutraali, yritykset Tiedotuksen tehostaminen: yhteistoimintaalueen nettisivut (Keuruun kaupunki) mm. alueen palvelukalenteri Maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö, Keuruun kaupunki Maat.opiskelija/ opinnäyte Kustannusneutraali Kehittämisyksikkö Tietolato -hankkeen aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että maaseutuelinkeinoviranomaiset voisivat ottaa vastatakseen joitain ELY -keskuksen maatalouden investointirahoitukseen liittyviä tehtäviä (lomakkeiden tallennus, täydennyspyynnöt). Tästä vaihtoehdosta ei ole vielä Mavin/ELY -keskusten päätöstä. Maaseutuelinkeinoviranomaisten ja ELY -keskusten viranhaltijoiden yhteistyö ja hakemuskäsittelyn uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksien selvittäminen Kehittämisyksikkö, ELYkeskukset 2015 Kustannusneutraali

12 12 / SUKUPOLVENVAIHDOKSET Maatilan sukupolvenvaihdos on pitkä ja monimutkainen prosessi, johon tarvitaan neuvontaa. Luopumistukilainsäädännön mukaisten sukupolvenvaihdosten lisäksi ovat yleistymässä muut tavat toteuttaa sukupolvenvaihdoksia. Myös maatilojen yhtiöittäminen ja maatilayhtymät ovat yleistymässä. Vuonna 2011 alueen keskisuomalaisissa kunnissa nuoren viljelijän aloitustukea sai 9 viljelijää ja muita sukupolvenvaihdoksia tehtiin seitsemän. Päättyneet hankkeet: TÄKY+ -koulutushanke (Maatilat kehittymään) ; maatilayritysten taloushallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen, ympäristöhoidon yhteistyö /MTK-Keski-Suomi Toiminnassa olevat hankkeet: TARKKA! (2014): maatalousyritysten kilpailukyvyn ja yhteistyön parantaminen ja kehittämistarpeisiin vastaaminen, sukupolvenvaihdosten ja myönteisten ympäristövaikutusten lisääminen valmennus yrityskohtaisesti ja tiedotus /MTK -Keski-Suomi, K-S ELY -keskus Potkua..hanke, ProAgria Pirkanmaa, katso kohta 5.6. Sukupolvenvaihdosja maatilan yhtiömuotojen neuvonnan järjestäminen alueella Aloittavien viljelijöiden opastaminen Starttipaketti + koulutuskierros ProAgria, MTK Keski- Suomi Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö + ostopalvelu ProAgria, yrittäjät Kustannusneutraali/Kehittämisyksikkö 5.8. MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA Maatila on kokonaisuus, jonka työt organisoidaan ja toteutetaan monin eri tavoin. Kyselytutkimuksessa tuli esiin, että tiloilla tarvittaisiin apua työn organisoinnin kokonaissuunnitteluun. Tiedossa ei ollut tahoa, joka hallitsisi kaikki maatilan työllistämiseen liittyvät toimintatavat (oma työ, ostopalvelu, urakointi, tilojen välinen yhteistyö, konerengas, sopimukset, maatalouslomitus, tilojen välinen työn vaihto sekä palkatun työvoiman käyttö) Tarvetta on käynnistää koko alueelle ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa eri työn organisointiin liittyvistä toimintamalleista sekä myös tilakohtaisesti auttaa tiloja ratkaisemaan maatilan töiden organisointiin ja toteuttamisen liittyviä toiminnallisia, taloudellisia ja sopimuksellisia kysymyksiä. Maatalouslomituspalvelun turvaaminen on tärkeää.

13 13 / 24 Maaseutuyritysten töiden organisointiin liittyvän hankkeen käynnistäminen JAMK, (TE -toimisto, lomahallinto, Kehittämisyksikkö) ELY -keskus, Kehittämisyksikkö, kunnat, yrittäjät, Alueella on maa- ja metsätalouden koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka tuottavat osaavaa työvoimaa. On tärkeää, että maatilat, maaseutuyritykset ja maaseutuhallinto toimivat hyvässä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Alueellisen maaseutuhallinnon yksikkö sitoutuu ottamaan vuosittain 1-3 työssäoppijaa ja tarjoaa aktiivisesti opiskelijoille opinnäytetyön aiheita: kesäharjoittelijan kustannukset ovat n euroa. PoKo ry:n opinnäytepörssin aktivointi ja toimintamallin laajentaminen Keski-Suomeen Työssä oppimis- ja opinnäytetyöt YTA- yksikössä: esim. hukkakauratarkastukset, maatilojen kehittämistarpeiden päivittäminen Em. tarpeen ilmoittaminen oppilaitoksille Työssä oppimispaikkojen välittäminen opiskelijoille Toimintaryhmät Poko ry ja Vesuriryhmä Maaseutuhallinnon tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Oppilaitokset, maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö(nettisivuille), tuottajaliitot 2015 Yritykset Kehittämisyksikkö 2015 Yrittäjät 5.9. UUDET MAATALOUDEN AMMATIT Eläinlääkäripulaa voi helpottaa kouluttamalla hyötyeläinterveydenhoitajia. Vastaava järjestelmä on käytössä jo ihmisten sairaanhoidossa, jossa on lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattikunta erikseen. Eläinlääkinnän koulutuksessa voidaan soveltaa samaa käytäntöä. Pilottihankkeen käynnistäminen eläinterveydenhoitajakoulutuksen JAMK ELY -keskus,

14 14 / 24 saamiseksi alueelle. Maatalouden ja maaseudun toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Myös viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän kansainvälistä osaamista. Ala kehittyy nopeasti ja usein uusimmat tiedot haetaan internetistä ulkomaisilta sivustoilta tai ulkomaan opintomatkoilta. Myös yritysten kansainvälinen kauppa on lisääntynyt eikä ole harvinaista, että monet tilat hankkivat koneita suoraan ulkomaita itse. Ulkomainen työvoiman käyttö lisääntyy edelleen. Tarvetta on, että luonnonvara-alan koulutuksessa huomioidaan kansainvälistymiseen liittyviä osaamistarpeita. Nykyisen agrologikoulutuksen suuntautumisvaihtoehto voisikin olla esimerkiksi kv -agrologi. Kansainvälisen pilottihankkeen käynnistäminen kumppanuusperiaatteella Saksaan ja Englantiin. TAMK Suorat EU-rahastot MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli ja kunnat pystyvät omilla päätöksillään edistämään maaseuturakentamista. Vallalla on ajatus yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, joka keskittää rakentamista ja palveluja keskusseudulle. Kuitenkin suurin markkinointivaltti maaseuturakentamisessa on väljä, luonnonläheinen asuminen. Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön ohjaajina ja myös julkisina rakennuttajina. Kuntien tulee huomioida puurakentamisen mahdollisuudet ja energiatehokkuus kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Jokaisen alueen kunnan tulee ottaa puurakentamisen edistäminen kunnan strategisiin tavoitteisiin. Alueelle tulee saada pilottialueita, joilla puurakentamista voidaan lähteä toteuttamaan. Maaseuturakentamisen mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntien maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kuntien sitouttaminen puurakentamiseen; Järjestetään 2-3 retkeä ja seminaaria puurakentamisen edistämi- Aloite YTR: kuntien maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavat lautakunnat Kehittämisyksikkö/ Petäjäveden kunta, kunnat Kustannusneutraali 2015 Kehittämisyksikkö, kunnat

15 15 / 24 seksi alueella MAASEUDUN INFRA Maaseudun yritystoiminnan kehittymisen kannalta on välttämätöntä että infra, kuten tiestö ja tietoliikenneyhteydet ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan harjoittamisen maaseudulla. Kunnolliset yhteydet turvaavat myös sekä vakituista että vapaa-ajan asumista. Valtion Laajakaista kaikille strategia etenee vaihtelevasti, pisimmällä rakentamisessa ollaan Multialla, jossa valokuitu rakennetaan haja-asutusalueelle. Petäjävedellä päätös rakentamisesta on vielä kesken ja Kuhmoisissa valokuidun rakentamisesta kylille on luovuttu. Virroilla toteutetaan kyläkohtaisia hankkeita. Jämsässä mietitään vielä laajakaistayhteyksien toteuttamistapaa ja Keuruulla odotetaan valitusprosessien ratkeamista. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ei vielä ole valokuituun liittyviä hankkeita. Tavoitteena kuitenkin on, että koko toiminta-alueella saadaan toimivat tietoliikenneyhteydet vuoteen 2016 mennessä. Päättyneet hankkeet: Valokuitu Kurjenkylään, /Kurjenkylän kyläyhdistys ry Pirkanmaan avoin kuitu-hanke ; edistetään tietoverkkojen rakentamista siten, että syntyy riittävä kysyntä nopeiden verkkojen kannattavalle toteuttamiselle, alueen kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli yhteyksien rakentamisessa, saadaan toimintamalli miten yhteydet rakennetaan /Pirkanmaan liitto Valokuituverkko Suinulaan (Jämsä) , selvitys liittyjien määrästä, rakennustyön kilpailuttaminen/ Suinulan kyläyhdistys ry Toiminnassa olevat hankkeet: Laajakaista kaikille 2015, valokuidun rakentamishanke /17; Keuruu, Petäjävesi, Multia /K-S Liitto, verkko-osuuskunta Kuuskaista, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Kuituverkon rakentamisen aktivointi koko alueella Kehittämisyksikkö, kunnat Valtio, kunnat, operaattorit, yksityiset Langattoman laajakaistan ja paremman puhelinkuuluvuuden edistäminen/paikalliset hankkeet tai toiminta- Kunnat/Jämsä, Kuhmoinen, toimintaryhmät, kyläyhdistykset valtio, kunnat, operaattorit, toimintaryhmät

16 16 / 24 ryhmien oma hanke Tienhoitokuntien avustaminen esim. kunnostushankkeiden rahoituksen hakemisessa Kuntien palveluiden laajentaminen verkkoon -hanke Kehittämisyksikkö/ Virtain tiimi Kustannusneutraali Kunnat, JYO Vesuri ja Poko ry tai JYO KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan kouluille tulee etsiä uusia toimintoja ja vahvistaa koulujen asemaa kylien monitoimikeskuksina, joina voivat toimia myös kylätalot. Tarkasteluun tulee ottaa palvelujen kokonaistaloudellinen edullisuus; onko edullisempaa tuottaa palvelut kylillä, lähellä käyttäjiä vai kuljettaa esim. vanhukset palveluiden ääreen taajamiin. Kyläkoulun markkinointia ja erilaistamista kannattaa edistää profiloimalla koulu alueen, harrastustoiminnan tai jonkun muun erityisalueen perusteella. Profiloitumisen tulee näkyä myös koulun käytännön toiminnassa. Myös kylillä on tärkeä rooli toimia aktiivisesti tontti- ja aluemarkkinoinnissa uusien asukkaiden saamiseksi kyliin. Päättyneet hankkeet: Tupamäen koulu kylätaloksi -2012, vanhan koulun kunnostus kyläläisten käyttöön, investointihanke/ Kuivasmäki - Kumpu kyläyhdistys ry, Petäjävesi Kylätalon keittiö, lämmitys ja piha- investointihanke -2012/ Ylä-Kintauden kyläyhdistys ry Porkkalan kylätalon kalustehankinnat, investointihanke uuden kylätalon kalustaminen ja varustaminen/porkkalan kyläyhdistys ry Palvelutuuli-hanke ; luo K-S:n alueelle toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, monipalvelupisteitä kyläkeskuksiin/suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Toiminnassa olevat hankkeet: Keskipisteessä, Längelmäen kylätalo ja sen toiminnan kehittäminen/jämsän 4H-yhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone, laite- ja kalustoinvestointihanke/pihlajaveden kyläyhdistys ry Kyläkoulujen/-talojen Kyläyhdistykset, kunnat, kehittä Vesuri ja Poko ry

17 17 / 24 palvelumahdollisuuksien selvittäminen -hanke misyksikkö Kauppa-auton sijasta maaseudulla tulee käynnistää palveluautotoiminta, joka peruselintarvikkeiden myynnin ohella voisi tarjota asiakkaille esimerkiksi apteekki-, kirjasto-, pankki ja postipalveluita. Myös kirjastoautojen palvelutarjontaa voi joissain tapauksissa laajentaa. Autoon voisi tilauksesta toimittaa esimerkiksi sellaiset pitkäaikaissairauksiin määrätyt lääkkeet, joita käyttäessään asiakkaat eivät tarvitse lääkärissä käyntiä tai erityistä neuvontaa (esim. insuliini ja verenpainelääkkeet.), sekä käsikauppalääkkeistä yleisimmät särkylääkkeet, yskänlääkkeet jne. Vastaavasti autoon voisi tilata esimerkiksi kirjoja kirjastosta ja autossa olevaa internet-päätettä voisi käyttää pankkiasioiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi kaupungin ja muiden virastojen lomakkeiden täyttämiseen ja lähettämiseen. Kehittyessään toimintaan voisi kuulua myös terveydenhoitajan vastaanotto tilauksesta. Yllä hahmoteltu palvelutoiminta ei ole tällä hetkellä ainakaan kaikilta osin lainsäädännöllisesti mahdollista. On myös epätodennäköistä, että palveluauto saataisiin puhtaasti liiketaloudellisin perustein kannattavaksi. Palvelutarpeiden kasvaessa ja resurssien pienentyessä tulisi kuitenkin etsiä uusia, innovatiivisia toimintatapoja sellaisten palveluiden tuottamiseksi, joilla voitaisiin entistä paremmin tukea ikäihmisten kotona asumista. Asiaa tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja tutkia, olisiko toiminnalla mahdollisuus saada pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä mm. asiointiliikenteen ja laitoshoitotarpeen vähenemisenä. Olisi myös selvitettävä, voitaisiinko palvelu-toimintaa hoitaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, tai löytää perusteet toiminnalle kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä. (Kallio 2010) Päättyneet hankkeet: Viisari ry:n KOKO-ohjelmassa tehty esiselvitys Konneveden kirjastoauton monipalvelukäytöstä 2012 Kylien bisneskeissit hanke; koko maan alueella toimien edistetään kylissä tapahtuvaa liiketoimintaa, hankkeessa vaikutetaan esteiden purkamisen mielessä kaikkiin niihin tahoihin, joiden suhtautumisesta kylien liiketoiminnan kehitys riippuu /SYTY ry Toiminnassa olevat hankkeet: Alueellisen pilottihankkeen käynnistäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto niiltä alueilta, joilla on jo vastaavaa toimintaa Kehittämisyksikkö, kuntien eri osastot, ELY, AVI Vesuri ja Poko ry

18 18 / Kylien yhteistoiminta Kylien omaehtoinen toiminta on tulevaisuudessakin paras tae kylien elinvoimaisena säilymiselle ja kehittymiselle. Yksi kylä tai yksi yhdistys on kuitenkin usein pieni toimija ja vaarana on, että kylän ja toimijoiden ääni ei kuulu riittävästi. Sen vuoksi on tärkeää, että kylät ja niissä toimivat yhdistykset tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kunnille kylät ja niiden toimijat ovat ehdoton voimavara ja kuntien tulisikin toimia tiiviissä yhteistyössä kylien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Keuruulla kaupunki ja kylät toteuttavat parhaillaan Vesuri ryhmä ry:n rahoittamaa Keuruun kylien yhteistä Kylävoimaa -kehittämishanketta. Tätä toimintamallia tulee edistää myös muissa kunnissa. Päättyneet hankkeet: Kylät kuntoon! Petäjäveden ja Multian kyläsuunnitelmahanke /Petäjäveden ja Multian kunnat Toiminnassa olevat hankkeet: Virtain kylien suunnitelma Kylävoimaa Keuruun kylien yhteinen projekti /Keuruun kaupunki Kylien yhteistoiminnan aktivointi (hankkeet) Perinteisten maaseutuyrittäjien ja ns. kylien kehittäjien yhteistyön syventäminen muu toiminta Kehittämisyksikkö, kyläyhdistykset, Keski-Suomen kylät, Pirkan kylät Kehittämisyksikön aloite, kyläyhdistykset, maataloustuottajien yhdistykset 2015 Vesuri ja Poko ry, kyläyhdistykset Kustannusneutraali, Kyläyhdistykset, Maataloustuottajayhdistykset Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus Kyläyhdistykset ja muut kunnissa toimivat pienet yhdistykset ovat aktiivisia hanketoimijoita. Hankkeiden maksatuksen hankaluus on se, että rahoituksen saa vasta sen jälkeen kun hankkeen toimenpiteet on toteutettu ja maksettu. Tämän lisäksi maksatuksen viiveet ovat puolesta vuodesta vuoteen, mikä aiheuttaa monelle pienelle toimijalle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja hankkeita ei haeta ja toteuteta. Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa kunta myöntää toimintaryhmien kautta haettaville yhdistysten hankkeille korottoman ja Keuruulla lähes korottoman (1%) välirahoituksen, jonka turvin pienetkin yhdistykset pystyvät toteuttamaan investointi- ja kehittämishankkeitaan. Pitkällä aikavälillä tämä on myös kunnille hyödyllistä, sillä hankerahoituksella kylät toteuttavat toimintaa, johon ne muutoin todennäköisesti hakisivat rahoitusta kunnilta.

19 19 / 24 Yhteinen käytäntö korottoman välirahoituksen myöntämisessä yhdistysten hankkeille, jotka toteutetaan toimintaryhmien kautta Kuntien valtuustopäätökset, aloite kehittämisyksiköltä/ytr:ltä Kustannusneutraali 6. MUU ALUETTA KOSKETTAVA MAASEUDUN HANKETOIMINTA Päättyneet hankkeet: Viljelijöiden ympäristökoulutushanke ; ympäristötuen toimenpiteiden helpottaminen suunnittelussa, käytännön viljelyssä ja seurannassa, erityisympäristötukisuunnitelmat, ATKosaaminen /ProAgria Pirkanmaa TIETO-MASSI ; työhyvinvoinnin johtaminen maatilayrityksissä, maa- ja metsäalan yrittäjät Pirkanmaalla, yrityksen henkilöjohtaminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen, ulkomaalaisen työvoiman käyttö /AMK Pirkanmaa HÄÄVI, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona /ELY K-S Härkää Sarvesta hanke ; maatalousmaiseman monimuotoisuuden säilyttäminen, laidunnus kohteena maatilat, perinnebiotoopit, luonnonsuojelualueet, kylien lähimaisemat, arvokkaat maisema-alueet/ K-S Ely HINKALO, Keski-Suomen maaseudun tiedotushanke ; toiminnassa edelleen Hinkalo - tiedotussivusto, jota ylläpitää JAMK Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa Green Care esiselvityshanke 2013; kartoitetaan olemassa oleva GC-toiminta, hyöty yrityksille, kuluttajille, kunnille, vaikuttaa yritysten ja maaseudun kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen, kuntien palveluihin, kylätoimintaan/maaseudun sivistysliitto ry KESMA I kestävä matkailu Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen, liiketoiminnan kehittämismallin tekeminen /JAMK A la region UpperTampere& Hunsruck and Rhein Valley ; kansainvälinen yhteistyö matkailu-, käsityö- ja ateriapalveluyritykset, muu yritystoiminta, opiskelijat, nuorisojärjestöt, seurakunnat, kylätoiminta /Poko ry Tekemisen meininkiä ; vuotiaille nuorille tutuiksi vaikutusmahdollisuudet, kansalaistaidot, päätöksen teko ja ryhmässä toimiminen/jämsän 4H-yhdistys ry Nuorisohanke Come Back -2010; mm. Keuruu, Multia, nuorten sitoutuminen, paluumuuttoselvitys/kehittämisyhtiö Keulink Oy Young people for young people säkenöivää voimaa seutujen kehittämiselle Löydä oma polkusi yrittäjyyteen -hanke ; vuotiaat myönteiseksi yrittäjyydelle, aikuisista nuorten tukiverkosto/k-s 4H-piiri

20 20 / 24 Metsä- ja luontotiimit, K-S verkostohanke ; nuorten omaehtoisen tutustumisen lisääminen kotipaikkakunnan lähiympäristöön/keski-suomen 4H-piiri Pirkanmaan yksityistieverkko 2010, ; tiekuntien koulutus ja neuvonta, urakoitsijoiden osaaminen, nukkuvien tiekuntien herättely, tieisännöitsijöiden markkinointi / Ulkoilureitistöjen täydentäminen; rakennetaan 75 km reitistöä yhdistäen Himoksen, Ikaalisten kylpylän ja Keurusselän lomakohteet, yhteydet Ähtäriin, Petäjäveden ja Kuhmoisten suuntaan/jämsän kaupunki Länkipohjan satama-alueen kehittäminen; Master Plan selvitys -2012/Längelmäen kehitys ry Puulämpöä Pirkanmaalle, maakunnallinen ; metsäenergian käytön lisääminen, puuenergian liiketoiminnan, pilke-, hake- ja lämpöyrittäjyyden ja lämpökeskusinvestointien edistäminen /Pirkanmaan metsäkeskus Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke ; lisää lämpöyrittäjyyttä kiinteistölämmityskohteissa, biopolttoaineiden käyttöä, liiketoiminnan kannattavuutta sekä yrittäjien osaamista/metsäkeskus Keski-Suomi Maalla tiedotushanke ; maaseutumatkailu /JAMK Outdoors Finland kesäaktiviteettien kehittäminen Keski-Suomessa hanke ; selvittää suomalaisiin erityispiirteisiin pohjautuvien, houkuttavien ja laadukkaiden aktiivituotteiden myyntiä, kohderyhmänä maaseudun mikroyritykset, saada palvelutarjoajat ja kehittäjät toimimaan samansuuntaisesti/jamk Maaseudun energia-akatemia ; maatalouden energiatehokkuus, uusiutuva energia /JAMK ENY energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ; kehitetään hankealueen yrityksille energia- ja ympäristöteknologiaan liittyviä innovatiivisia, alueen teollisuuden kilpailukykyä turvaavia tuotteita ja palveluja. Yhteistyöverkosto osaamis-, asiantuntija- ja yritystoimijoiden välille. Ylä-Pirkanmaa, Keuruun seutukunta /Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry/mw-kehitys Oy Mutkat suoriksi, yleinen kehittämishanke ; parantaa yksityisteiden kuntoa, tehostaa avustusrahojen kohdentamista, helpottaa tiepalvelujen saamista Pirkanmaalla, puuhuolto, maaseudun asukkaat /Suomen metsäkeskus Keski-Suomen Paikallistoiminnan Turvaverkko hanke : tuo Keski-Suomen maakuntaan valtakunnallisia malleja, ohjeita ja asiaan liittyviä lomakkeita paikallistoimijoiden käytettäväksi /Keski-Suomen Kylät ry Jämsän voimavara- yhdessä enemmän hanke ; jämsäläisten järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen/k-s yhteisöjen tuki ry Toimivat hankkeet: MAJA, maatilayrittäjien jaksaminen ; yrittäjien hyvinvointi, yritystoiminnan tukeminen, yrittäjien alueellinen turvaverkko päätoimisille karjatalousyrittäjille, pienryhmiä, /JAMK

1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4

1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4 2014-2020 2 / 21 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4 5.1. PELLOT JA VILJELYKASVIT

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011

Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu

Asia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä

Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Luomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Seutukierros 8.9.2015

Seutukierros 8.9.2015 Seutukierros 8.9.2015 Kuhmoisten kunnan strategia 2014 - Pieni on kaunista Visio: Kuhmoinen on kolmen maakunnan rajalla oleva vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille läheinen kunta, jossa on hyvä olla tehdä

Lisätiedot

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii

Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan

Lisätiedot

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset

Hankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus

Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Perinnemaisemien hoito

Perinnemaisemien hoito Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy

Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020

Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 2012-2020 JÄRVI-SUOMEN KYLÄT RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Hyväksytty syyskokouksessa 17.11.2012 Johdanto Järvi-Suomen kylät ry (Jäsky) toimii Etelä-Savon paikalliskehittäjien yhteistyöelimenä sekä kylätoiminnan

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Viestintä ja materiaalit

Viestintä ja materiaalit Viestintä ja materiaalit http://tammelankylat.wikispaces.com/ Erilaisia dokumentteja, mm. kyläsuunnitelmat http://tammelankylat.ning.com/ Keskustelupalstat Kalenteri Linkit löytyvät: www.tammelankylat.fi

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009

Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa. Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Elintarvikeyrittäjyyden kehittäminen Pohjois Savossa Vuokko Niemitalo Sisä Savon seutuyhtymä 1.12.2009 Kehittämistyötä tekeviä Yrityspalvelut: elinkeinoasiamiehet, yrityspalvelupisteet, uusyrityskeskus

Lisätiedot

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1

e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 e-toimisto Kymenlaakso 7.6.2011 1 energiatoimisto perustettu henkilöstö toiminnan organisointi liikevaihto, kulurakenne rahoituksen lähteet palveluita kohderyhmät Etelä-Pohjanmaan Energiatoimisto Thermopolis

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula

PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä. Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä Sanna Tihula Pienyritykset kuntapalveluiden tuottajina PPP -toimintamalli maaseudun yritystoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi

Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi Keruutuotteet Keski-Suomessa Kasvi-idea Keski-Suomi ProAgria Keski-Suomi Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaiset www.maajakotitalousnaiset.fi www.proagria.fi Maaseutuneuvonnan naisjärjestö, yksi Suomen suurimmista

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Kasvua ja Innovaatioita seminaari

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2015 Merja Uusi-Laurila Mavi, Eläin- ja erikoistukiyksikkö Sivu 1 Esityksen sisältö Neuvonnan aihealueet Kuka neuvontaa

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot