1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4
|
|
- Urho Korhonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 2 / 24 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Erikoiskasvit Tattari/Gluteiiniton, puhdas kaura Marjakasvit Muut erikoiskasvit MAIDONTUOTANTO LIHANTUOTANTO HEVOSTALOUS KOTIMAINEN RUOKA MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA UUDET MAATALOUDEN AMMATIT MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN MAASEUDUN INFRA KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kylien yhteistoiminta Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus MUU ALUETTA KOSKEVATTAVA HANKETOIMINTA & ALOITTEET 19 KEHITTÄMISKOHTEIDEN TOTEUTTAMINEN/YHTEENVETO
3 3 / TAUSTA Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kunnat Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista ja maakuntien keskusseuduista. Maa- ja metsätaloudella, maaseutuyrittäjyydellä ja kylien elinvoimalla on suuri merkitys alueelle. Maakuntien reuna-alueilla jokainen toimiala, yritys, säilyvä tai uusi työpaikka ja palvelu ovat erityisen tärkeitä, sillä näille alueille ei enää keskusseutujen positiivinen vaikutus ulotu yhtä voimakkaana kuin kaupunkien läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. Pitkät etäisyydet edellyttävät, että alueella on jatkossakin lähipalveluita ja yritystoimintaa. Olemassa olevien elinkeinojen turvaaminen ja erityisesti uusien elinkeinojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien sekä maaseudun vakituisen ja loma-asumisen kehittäminen on tärkeää. 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE Maaseudun kehittämistarpeita on selvitetty v Ylä-Pirkanmaan alueen MASTU hankkeen kyselytutkimuksessa ja v päättyneessä Heidi Tanhuan vetämässä läntisen Keski- Suomen Tietolato hankkeessa. Maaseutuyrittäjät kokevat, että yritystoiminnan kehittämiseen tarvitaan apua liittyen investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja aktivoimiseen, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen sekä tilan kannattavuuteen ja johtamiseen liittyvien asioiden kehittämiseen. Biotalous on maaseudun suuri mahdollisuus, johon liittyy mm. bioenergian tuotanto, energiatehokkuus ja puurakentamisen edistäminen. Loma-asumisen, luonto-, kokous- ja kylämatkailun kehittäminen nähdään myös mahdollisuutena. Maaseudulla vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen näkökulmasta keskeisiksi asioiksi nousivat palvelujen turvaaminen lähipalveluin - erityisesti vanhuspalveluiden kehittämiselle on tarvetta. Maaseudulla asuminen kiinnostaa yhä useampaa ihmistä asumisen monet valinnanmahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan maaseudulle. Moni asuu jo lähes puolet vuodesta kakkosasunnollaan ja noin vapaa-ajan asunnosta lähes kymmenellä prosentilla on jo ympärivuotisen asumisen valmiudet. Kunnilla on keskeinen rooli maankäytön ja kaavoituksen ohjaajina maallemuuton edistämisessä. 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT Alueen maaseudun kehittämiseen osallistuvat monet yhdistykset, yhtiöt, oppilaitokset, valtion ja kuntien viranomaiset, rahoituslaitokset sekä yrittäjät: mm. paikalliset tuottaja-, metsänhoito- ja kyläyhdistykset, MTK Keski-Suomi ja Pirkanmaa, pankit, Keulink Oy, Jykes Oy, Jämsek Oy, JAMK, JAO, POKE, Vesuri ryhmä ry, PoKo ry, Pirkan kylät, Keski-Suomen kylät ry, Pro Agria Pirkanmaa, Keski-Suomi ja E-S/ Häme, Keski-Suomen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY -keskus, kunnat sekä maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen tukihallinto- ja kehittämisyksikkö. Myös keskeiset tiedotusvälineet mm. SuurKeuruu, Jämsän Seutu, KMV -lehti, Petäjävesi-lehti, Kuhmoisten Sanomat, Ruovesi-lehti, Suomenselän sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen ja Yleisradio ovat myös tärkeitä maaseudun kehittäjiä.
4 4 / OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Ohjelman suunniteltu rahoitus tulee monesta pienestä lähteestä kunkin kehittämiskohteen mukaan. EU:n uusi ohjelmarahoituskausi koskee vuosia , jolloin tulevat voimaan myös uudet hakuohjeet. Rahoituksen haku avautunee vasta v alussa. Ohjelman toimenpiteiden rahoittamiseen on käytettävissä esimerkiksi ELY -keskusten myöntämä tuki eri rahastoista, toimintaryhmien hallinnoima leader hankerahoitus ja eri kuntien oma maaseudun kehittämiseen mahdollisesti varaama rahoitus. Lisäksi Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kehittämisyksikölle varataan jo vuodelle 2014 määräraha, jonka kustannusvaikutus kohdistuu niihin kuntiin, joiden alueella kutakin kehittämiskohdetta toteutetaan. Yksikön työntekijöiden kehittämistyö on kuitenkin kustannusvaikutukseltaan neutraalia virkatyötä, jonka rahoittamiseen kaikki alueen kunnat osallistuvat samassa suhteessa kuin hallintoyksikön kustannuksiin. Ohjelman kehittämiskohteiden toteuttamista rahoittavat myös yksityiset henkilöt, yritykset ja yhdistykset. 5. KEHITTÄMISKOHTEET Ohjelma koostuu kehittämiskohteista, jotka nousivat esiin Tietolato hankkeen haastattelujen aikana ja jotka ovat hyvin samantapaisia myös Ylä-Pirkanmaalla MASTU (Maaseutuyritysten ja maaseudun yhdistysten tulevaisuus Ylä-Pirkanmaalla 2015) -hankkeen selvityksessä. Ohjelmassa huomioidaan soveltuvin osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisohjelmat sekä toimintaryhmien vielä valmisteilla olevat tulevaa kautta koskevat ohjelmat. Kehittäminen kohdistuu ohjelmassa maatalous- ja maaseutuyrittämiseen sekä kylien kehittämiseen, jotta jatkossa kylien elinvoima tekee maaseudusta yhä kiinnostavamman paikan asua, elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Tavoitteena on, että kohdekohtaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan kunkin esityksen alle laaditun taulukon mukaisesti. Taulukoissa on esitetty toimenpiteen toteuttaja, aikataulu sekä mahdollinen rahoitus. Toimenpide toteutetaan koko yhteistoiminta-alueella, ellei erikseen ole mainittu alueen osaa tai yksittäisiä kuntia. Yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö päivittää ohjelmaa ja kehittämiskohteita koko suunnitellun toteuttamisen ajan. Ohjelmaan kootaan ja päivitetään myös kaikki lähiaikoina päättyneet ja meneillään olevat tätä aluetta koskettavat paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet kohderyhmittäin, jotta päällekkäistä kehittämistyötä tai - hankkeita ei tehdä. Ohjelma on siis elävä ja muuttuva sekä hyvin avoin uusille ideoille ja aloitteille PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Peltojen vuokraukseen ja myyntiin liittyy usein paljon tunteita ja päätös vuokrauksesta tai myynnistä on vaikea tehdä. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tahoa, joka opastaa kuinka vuokraus tai myynti voidaan toteuttaa. Alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat toimia tällaisena puolueettomana ja luotettavana tahona ja tarvittaessa kannustaa luopuvia tiloja pellon vuokraukseen tai myyntiin aktiiviviljelijöille.
5 5 / 24 Peltojen vuokrauksen/myynnin edistäminen Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Kunnilla on omistuksessa peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Tähän saakka vuokrauksen kilpailuttamisessa on pääsääntöisesti käytetty kriteerinä hintaa. Kunnat voivat halutessaan kilpailuttaa pellon vuokrauksen siten, että kilpailutuksessa huomioidaan myös laadulliset seikat: vuokrasopimukset tulee kilpailuttaa siten, että käytetään kriteerinä mahdollisimman pitkää vuokrakautta, jolloin viljelijän on mahdollista panostaa enemmän kunnossapitotoimiin ja tiloilla investointien suunnittelu on varmemmalla pohjalla - viljelijät voivat sitoutua myös ympäristötuen erityistukisopimuksiin saadessaan riittävän pitkät vuokrasopimukset. Tarjouspyynnöissä hinnan lisäksi kilpailutuksessa tulee huomioida peltojen kunnostus ja viljelykunnon ylläpito sekä myös logistinen etäisyys. Kuntien pellon vuokrasopimusten kilpailutus yhteistoimintaalueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikölle Yhteistoiminta-alueen kuntien päätökset Kustannusneutraali Peltojen vuokrasopimusten kilpailutukseen yhteiset kriteerit Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Valmistelu opinnäytetyönä Kustannusneutraali Hukkakauratorjuntaa tehostetaan Pirkanmaan puolella palkkaamalla 4H-yhdistyksen nuoria hukkakauran tarkkailuun: v Ruovesi, v Mänttä-Vilppula Erikoiskasvit Tattari/gluteiiniton, puhdas kaura Sopimusviljelijöitä ja tattarin luomutuottajia tarvitaan lisää - kehittämisyksikössä voidaan toimia tiedon välittäjinä ja resurssien mukaan myös ohjata viljelijöitä yhteistyöhön tuotannon osalta. Tattarin sato vaihtelee erittäin paljon vuosittain, joten tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten viljelyyn saadaan varmuutta. Viljely sopii erityisesti pienille kasvinviljelytiloille. Päättyneet hankkeet: Tattarin viljelyn kehittämiseksi MTT:n hallinnoima ja Ylä-Pirkanmaan tattariosuuskunnan yhteistyössä toteuttama tutkimushanke, joka on toteutettu Ylä-Pirkanmaalla. Tulevaisuudessa on tarpeen kouluttaa viljelijöitä, maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä neuvontaa tarjoavia tahoja.
6 6 / 24 Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa tiedonvälityshanke ; luomu- ja erikoiskasvit, lähiruoka, v ohjelmakaudesta johtuvat tukimuutokset / ProAgria K-S Esiselvitys gluteeiinittoman kauran viljelymahdollisuuksista Kehittämisyksikkö, tattariosuuskunta,,toteutus opinnäytetyönä 2014 Kehittämisyksikkö Selvitys tattarin eri viljelymenetelmien vaikutuksesta satotasoon; vertailu E-S/Pirkanmaa 2016 Gluteiinittoman kauran/tattarin viljelyn koulutuksen ja neuvonnan organisointi alueella hankkeena Kehittämisyksikkö organisoi, palvelu ostetaan neuvojilta 2015 Kehittämisyksikkö, tattarinviljelijät tattariosuuskunta Marjakasvit Alueella on useita marjanviljelijöitä, joilla on tarvetta kehittää tuotantoaan ja siihen liittyvää osaamista. Tarvetta on esimerkiksi laatukoulutuksen järjestämiseen ja laatujärjestelmien auditointiin. Laatutarhakoulutus ja auditointi tulevat pakollisiksi niille yrittäjille, jotka toimittavat marjaa teollisuuteen ja jatkojalostukseen. Toimivat hankkeet: - Uusien yrittäjien aktivointi marjantuotantoon ( mm. mansikka), koulutus toiminnasta kiinnostuneille. Kehittämisyksikkö organisoi, toteutus ostopalveluna Kehittämisyksikkö, viljelijät Laatutarhakoulutuksen järjestäminen alueen marjanviljelijöille sekä järjestelmän auditointi Tarpeen selvittäminen Jämsä - Petäjävesi- Kuhmoinen, Pirkan- Toteutettu Keuruu-Multia -alueella ProAgria K-S Tarveselvitys Kehittämisyksikkö/opinnäytetyö. Toteutus ProAgria K-S, Pirkanmaa Kunnat, viljelijät Kehittämisyksikkö
7 7 / 24 maa Muut erikoiskasvit Valkuais- ja öljykasvit, kumina ja kaali ovat alueemme eri osissa tärkeitä erikoiskasveja, joiden viljelytekniikka- ja laatukoulutustarve sekä mahdollisesti viljelyn laajentamistarve huomioidaan ohjelmassa. Valkuais- ja öljykasvien tuotannolla pystytään hillitsemään maatilojen rehu- ja energiakustannuksia. Kumina on vakiinnuttanut asemansa alueen viljelykasvina ja uusia viljelysopimuksia tehdään rajoitetusti. Kaalinviljely on Keuruulla pääosin Vaissi Oy:n jalostustehtaan sopimustuotantoa, mutta myös Jämsässä ja Pirkanmaalla on kaalintuottajia. Päättyneitä hankkeita: - Toimivia hankkeita: - Koulutustarveselvitys Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus opinnäytetyönä 2015 Kehittämisyksikkö 5.2. MAIDONTUOTANTO Yhteistoiminta-alueella on maidontuottajia v kpl. Tavoitteena on, että tuotettava maitomäärä ei vähene, vaikka tilaluku jonkin verran pienenee. Vuonna 2015 tapahtuvan maitokiintiöiden poistamisen vaikutus pyritään minimoimaan. Päättyneet hankkeet: Katso kohta 5.6. Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö
8 8 / LIHANTUOTANTO Nautakarjataloutta on v tilalla ja sianlihaa tuottaa 12 ja lampaanlihaa 9 tilaa. Päättyneet hankkeet: Katso. kohta 5.6. Monipuolinen lammas ja vuohi hanke , lammas- ja vuohitilojen tuotannon kehittäminen ja tehostaminen/ ProAgria E-Pohjanmaa Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.4. HEVOSTALOUS Hevostiloja on v kpl tilakoko ja hevostalouden merkitys vaihtelee hyvin paljon eri tiloilla. Päättyneet hankkeet: Hevosten terveydenhuoltohanke, ; kehittää hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa/suomen hevostietokeskus ry Toimivat hankkeet: Hevosvoimaa tiedotushanke maaseudun hevosyrittäjille /JAMK Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.5. KOTIMAINEN RUOKA Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Kuluttajat ovat jo heränneet vaatimaan lähiruokaa kauppojen valikoimiin ja ravintoloihin. Suomalainen syö joka vuosi keskimäärin 153 ateriaa julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa tai palvelutaloissa. Julkisen keittiön asiakas ei itse päätä ruokansa alkuperää tai tuo-
9 9 / 24 tantomuotoa. Poliittiset päätökset, hankintayksiköiden toimintatavat ja lähiruokaa tarjoavien yritysten osaaminen määrittävät sen, mitä julkiset keittiöt tarjoavat. Kuluttajien toiveita kunnioittaen lähiruokaa tulee lisätä myös julkisissa hankinnoissa. Lähellä tuotettu ruoka liittyy kestävien hankintojen ketjuun ja se on ilmastomyönteinen valinta. Lähiruoka tukee alueen kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Tuottajat haluavat tuottaa raaka-ainetta, mutta jalostajia ei ole lähialueella riittävästi. Päättyneet hankkeet: Keruutuotteet Keski-Suomessa selvityshanke /ProAgria K-S Luomu- ja lähiruuan tarjontaketjujen rakentaminen Pirkanmaalla -elinkeinojen kehittämishanke ; luomutuottajat, raaka-aineiden ostajat, jalostajat, ammattikeittiöt, erikoismyymälät, ravitsemisalan oppilaitokset, parannetaan luomukasvisten saatavuutta, lisätään luomukotieläintuotantoa /ProAgria Pirkanmaa Aitoja Makuja ja Elinvoimaa- AIME ; ruokaketjun mikroyritysten kilpailukyvyn edistäminen, tukee ruokaketjun yrityksiä kilpailuetujen tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistaa liiketoimintaosaamista/jamk ProRu, pro ruokakulttuuri hanke ; Keski-Suomen ruokaketjun yrittäjyyden edistäminen, laaditaan strategia vuosille /JAMK Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa, tiedonvälityshanke, katso kohta Parasta pöytään Pirkanmaalla -hanke ; mikroelintarviketuottajat, poistetaan lähiruuan saatavuuden esteitä, lisää lähiruuan markkinointia /Ahlmanin koulun säätiö Selvitys Palvelu- ja hankintastrategiasta Virroilla ja Ruovedellä Kotikulmilta keittiöön hanke; lähiruuan tuottajien ja kuluttajien toiveiden, tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen, ratkaisuja ruokapiirien haasteisiin/ Japa ry (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda) Ruokaketjulla kasvuun -hanke, ; keskisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminen, edistetään lähiruuan käyttöä ja parannetaan jalostusastetta/jamk Kehittämishanke lähija luomuruuan määrän lisäämiseksi julkisissa aterioissa. Lähiruuan saatavuuden parantaminen kuluttajille. Kehittämisyksikön aloite, oppilaitokset Toimintaryhmät (sis. kunta- ja yks.rahaa)
10 10 / 24 Lähiruokapiirit Ylä- Pirkanmaalle, malli Keski-Suomesta Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus Poko ry 5.6. MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Etenkin Keski-Suomessa viljelijät toivovat, että alueella käynnistetään hanke, jolla kehitetään maaseutuyrityksiä ja - yrittäjyyttä sekä tuetaan niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta. Lyhyellä tähtäimellä hankkeen avulla on mahdollista lisätä viljelijöiden osaamista esimerkiksi lupa-asioihin liittyvissä asioissa sekä kannustaa viljelijöitä suunnitelmallisiin investointeihin kouluttamalla ja auttamalla heitä hallitsemaan hakumenettelyä nykyistä paremmin. Päättyneet hankkeet: Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta, koulutushanke ; investointien suunnittelu ja hallinta, rakennusprosessin suunnittelu ja läpivienti, eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi, ruokinta, yrityksen talouden hallinta. Pienryhmätoimintaa /JAMK Kilpailukykyä maidontuotantoon, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa; taloudellinen tulos nousuun, uudet mallit maitotilan johtamiseen /Seinäjoen AMK Toimivat hankkeet: MaitoPisnes koulutushanke ; investoinnit ja tekniikka maitotiloilla, ruokinta ja rehustus, elintarvikelaatua taloudellisesti/ ProAgria K-S ja E-Pohjanmaa MASTU /MTKVirrat Maatilat menestykseen Pirkanmaa, tilojen kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittäminen, investoinnit, tilajohtaminen ja salkunvaihto/ ProAgria Pirkanmaa Potkua maaseudun yritystoimintaan Pirkanmaalla, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta, liitännäiselinkeinot, uusi yritystoiminta, asiakirjojen laatimisessa ja työllistämistuen hakemisessa avustaminen/ ProAgria Pirkanmaa Hankesuunnitelman päivitys Kehittyvä maaseutuyritys, tavoitteena maaseutuyrittäjyyden kilpailukyvyn edistäminen ja investointien aktivoiminen Ke-Mu-Pe-alueella (Jä- Ku?) Vastuullinen toteuttaja JAMK, yhteistyössä tuottajayhdistysten ja kehittämisyksikön sekä ProAgrian kanssa päivitys hanke toiminnassa ELY -keskus, kunnat, kehittämisyksikkö ja viljelijät Pitkällä tähtäimellä pysyvä tapa tarjota investointitukihakemuksiin liittyvää yleisneuvontaa on se, että alueen kehittämisyksikkö tarjoaa palvelua. Myös maaseudun muun yritystoiminnan aktivointiin
11 11 / 24 liittyvät tehtävät sopivat osittain maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävän kuvaan - asiantuntemusta lisätään tiimikohtaisesti (Keuruu-Multia-Petäjävesi/Jämsä-Kuhmoinen/MäVi-Ruovesi-Virrat) kouluttautumalla ja erikoistumalla. Palvelu ei sisällä investointilaskelmien tekemistä. Maaseudun muun yritystoiminnan osalta toimialue on niin laaja, että siellä tarvitaan sekä yleis- että toimialakohtaista neuvontaa ja koulutusta. Tämän vuoksi tällä osa-alueella tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikön henkilöstön koulutus maatalouden investointi- ja rahoitusneuvontaan. Tehtävien määrittely. Maaseudun kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Perusmaatalouden investointien aktivointi ja yleisneuvonta esim. rahoituksessa ja lupaasioissa Maaseudun kehittämisyksikkö 2014, syksy Rahoitusvaikutuksiltaan kustannusneutraali Maaseudun muun yritystoiminnan aktivointi, toimialakohtainen yleisneuvonta Maaseudun kehittämisyksikkö, neuvontajärjestöt, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, toimintaryhmät Kehittämisyksikön osalta kustannusneutraali, yritykset Tiedotuksen tehostaminen: yhteistoimintaalueen nettisivut (Keuruun kaupunki) mm. alueen palvelukalenteri Maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö, Keuruun kaupunki Maat.opiskelija/ opinnäyte Kustannusneutraali Kehittämisyksikkö Tietolato -hankkeen aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että maaseutuelinkeinoviranomaiset voisivat ottaa vastatakseen joitain ELY -keskuksen maatalouden investointirahoitukseen liittyviä tehtäviä (lomakkeiden tallennus, täydennyspyynnöt). Tästä vaihtoehdosta ei ole vielä Mavin/ELY -keskusten päätöstä. Maaseutuelinkeinoviranomaisten ja ELY -keskusten viranhaltijoiden yhteistyö ja hakemuskäsittelyn uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksien selvittäminen Kehittämisyksikkö, ELYkeskukset 2015 Kustannusneutraali
12 12 / SUKUPOLVENVAIHDOKSET Maatilan sukupolvenvaihdos on pitkä ja monimutkainen prosessi, johon tarvitaan neuvontaa. Luopumistukilainsäädännön mukaisten sukupolvenvaihdosten lisäksi ovat yleistymässä muut tavat toteuttaa sukupolvenvaihdoksia. Myös maatilojen yhtiöittäminen ja maatilayhtymät ovat yleistymässä. Vuonna 2011 alueen keskisuomalaisissa kunnissa nuoren viljelijän aloitustukea sai 9 viljelijää ja muita sukupolvenvaihdoksia tehtiin seitsemän. Päättyneet hankkeet: TÄKY+ -koulutushanke (Maatilat kehittymään) ; maatilayritysten taloushallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen, ympäristöhoidon yhteistyö /MTK-Keski-Suomi Toiminnassa olevat hankkeet: TARKKA! (2014): maatalousyritysten kilpailukyvyn ja yhteistyön parantaminen ja kehittämistarpeisiin vastaaminen, sukupolvenvaihdosten ja myönteisten ympäristövaikutusten lisääminen valmennus yrityskohtaisesti ja tiedotus /MTK -Keski-Suomi, K-S ELY -keskus Potkua..hanke, ProAgria Pirkanmaa, katso kohta 5.6. Sukupolvenvaihdosja maatilan yhtiömuotojen neuvonnan järjestäminen alueella Aloittavien viljelijöiden opastaminen Starttipaketti + koulutuskierros ProAgria, MTK Keski- Suomi Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö + ostopalvelu ProAgria, yrittäjät Kustannusneutraali/Kehittämisyksikkö 5.8. MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA Maatila on kokonaisuus, jonka työt organisoidaan ja toteutetaan monin eri tavoin. Kyselytutkimuksessa tuli esiin, että tiloilla tarvittaisiin apua työn organisoinnin kokonaissuunnitteluun. Tiedossa ei ollut tahoa, joka hallitsisi kaikki maatilan työllistämiseen liittyvät toimintatavat (oma työ, ostopalvelu, urakointi, tilojen välinen yhteistyö, konerengas, sopimukset, maatalouslomitus, tilojen välinen työn vaihto sekä palkatun työvoiman käyttö) Tarvetta on käynnistää koko alueelle ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa eri työn organisointiin liittyvistä toimintamalleista sekä myös tilakohtaisesti auttaa tiloja ratkaisemaan maatilan töiden organisointiin ja toteuttamisen liittyviä toiminnallisia, taloudellisia ja sopimuksellisia kysymyksiä. Maatalouslomituspalvelun turvaaminen on tärkeää.
13 13 / 24 Maaseutuyritysten töiden organisointiin liittyvän hankkeen käynnistäminen JAMK, (TE -toimisto, lomahallinto, Kehittämisyksikkö) ELY -keskus, Kehittämisyksikkö, kunnat, yrittäjät, Alueella on maa- ja metsätalouden koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka tuottavat osaavaa työvoimaa. On tärkeää, että maatilat, maaseutuyritykset ja maaseutuhallinto toimivat hyvässä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Alueellisen maaseutuhallinnon yksikkö sitoutuu ottamaan vuosittain 1-3 työssäoppijaa ja tarjoaa aktiivisesti opiskelijoille opinnäytetyön aiheita: kesäharjoittelijan kustannukset ovat n euroa. PoKo ry:n opinnäytepörssin aktivointi ja toimintamallin laajentaminen Keski-Suomeen Työssä oppimis- ja opinnäytetyöt YTA- yksikössä: esim. hukkakauratarkastukset, maatilojen kehittämistarpeiden päivittäminen Em. tarpeen ilmoittaminen oppilaitoksille Työssä oppimispaikkojen välittäminen opiskelijoille Toimintaryhmät Poko ry ja Vesuriryhmä Maaseutuhallinnon tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Oppilaitokset, maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö(nettisivuille), tuottajaliitot 2015 Yritykset Kehittämisyksikkö 2015 Yrittäjät 5.9. UUDET MAATALOUDEN AMMATIT Eläinlääkäripulaa voi helpottaa kouluttamalla hyötyeläinterveydenhoitajia. Vastaava järjestelmä on käytössä jo ihmisten sairaanhoidossa, jossa on lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattikunta erikseen. Eläinlääkinnän koulutuksessa voidaan soveltaa samaa käytäntöä. Pilottihankkeen käynnistäminen eläinterveydenhoitajakoulutuksen JAMK ELY -keskus,
14 14 / 24 saamiseksi alueelle. Maatalouden ja maaseudun toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Myös viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän kansainvälistä osaamista. Ala kehittyy nopeasti ja usein uusimmat tiedot haetaan internetistä ulkomaisilta sivustoilta tai ulkomaan opintomatkoilta. Myös yritysten kansainvälinen kauppa on lisääntynyt eikä ole harvinaista, että monet tilat hankkivat koneita suoraan ulkomaita itse. Ulkomainen työvoiman käyttö lisääntyy edelleen. Tarvetta on, että luonnonvara-alan koulutuksessa huomioidaan kansainvälistymiseen liittyviä osaamistarpeita. Nykyisen agrologikoulutuksen suuntautumisvaihtoehto voisikin olla esimerkiksi kv -agrologi. Kansainvälisen pilottihankkeen käynnistäminen kumppanuusperiaatteella Saksaan ja Englantiin. TAMK Suorat EU-rahastot MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli ja kunnat pystyvät omilla päätöksillään edistämään maaseuturakentamista. Vallalla on ajatus yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, joka keskittää rakentamista ja palveluja keskusseudulle. Kuitenkin suurin markkinointivaltti maaseuturakentamisessa on väljä, luonnonläheinen asuminen. Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön ohjaajina ja myös julkisina rakennuttajina. Kuntien tulee huomioida puurakentamisen mahdollisuudet ja energiatehokkuus kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Jokaisen alueen kunnan tulee ottaa puurakentamisen edistäminen kunnan strategisiin tavoitteisiin. Alueelle tulee saada pilottialueita, joilla puurakentamista voidaan lähteä toteuttamaan. Maaseuturakentamisen mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntien maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kuntien sitouttaminen puurakentamiseen; Järjestetään 2-3 retkeä ja seminaaria puurakentamisen edistämi- Aloite YTR: kuntien maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavat lautakunnat Kehittämisyksikkö/ Petäjäveden kunta, kunnat Kustannusneutraali 2015 Kehittämisyksikkö, kunnat
15 15 / 24 seksi alueella MAASEUDUN INFRA Maaseudun yritystoiminnan kehittymisen kannalta on välttämätöntä että infra, kuten tiestö ja tietoliikenneyhteydet ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan harjoittamisen maaseudulla. Kunnolliset yhteydet turvaavat myös sekä vakituista että vapaa-ajan asumista. Valtion Laajakaista kaikille strategia etenee vaihtelevasti, pisimmällä rakentamisessa ollaan Multialla, jossa valokuitu rakennetaan haja-asutusalueelle. Petäjävedellä päätös rakentamisesta on vielä kesken ja Kuhmoisissa valokuidun rakentamisesta kylille on luovuttu. Virroilla toteutetaan kyläkohtaisia hankkeita. Jämsässä mietitään vielä laajakaistayhteyksien toteuttamistapaa ja Keuruulla odotetaan valitusprosessien ratkeamista. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ei vielä ole valokuituun liittyviä hankkeita. Tavoitteena kuitenkin on, että koko toiminta-alueella saadaan toimivat tietoliikenneyhteydet vuoteen 2016 mennessä. Päättyneet hankkeet: Valokuitu Kurjenkylään, /Kurjenkylän kyläyhdistys ry Pirkanmaan avoin kuitu-hanke ; edistetään tietoverkkojen rakentamista siten, että syntyy riittävä kysyntä nopeiden verkkojen kannattavalle toteuttamiselle, alueen kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli yhteyksien rakentamisessa, saadaan toimintamalli miten yhteydet rakennetaan /Pirkanmaan liitto Valokuituverkko Suinulaan (Jämsä) , selvitys liittyjien määrästä, rakennustyön kilpailuttaminen/ Suinulan kyläyhdistys ry Toiminnassa olevat hankkeet: Laajakaista kaikille 2015, valokuidun rakentamishanke /17; Keuruu, Petäjävesi, Multia /K-S Liitto, verkko-osuuskunta Kuuskaista, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Kuituverkon rakentamisen aktivointi koko alueella Kehittämisyksikkö, kunnat Valtio, kunnat, operaattorit, yksityiset Langattoman laajakaistan ja paremman puhelinkuuluvuuden edistäminen/paikalliset hankkeet tai toiminta- Kunnat/Jämsä, Kuhmoinen, toimintaryhmät, kyläyhdistykset valtio, kunnat, operaattorit, toimintaryhmät
16 16 / 24 ryhmien oma hanke Tienhoitokuntien avustaminen esim. kunnostushankkeiden rahoituksen hakemisessa Kuntien palveluiden laajentaminen verkkoon -hanke Kehittämisyksikkö/ Virtain tiimi Kustannusneutraali Kunnat, JYO Vesuri ja Poko ry tai JYO KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan kouluille tulee etsiä uusia toimintoja ja vahvistaa koulujen asemaa kylien monitoimikeskuksina, joina voivat toimia myös kylätalot. Tarkasteluun tulee ottaa palvelujen kokonaistaloudellinen edullisuus; onko edullisempaa tuottaa palvelut kylillä, lähellä käyttäjiä vai kuljettaa esim. vanhukset palveluiden ääreen taajamiin. Kyläkoulun markkinointia ja erilaistamista kannattaa edistää profiloimalla koulu alueen, harrastustoiminnan tai jonkun muun erityisalueen perusteella. Profiloitumisen tulee näkyä myös koulun käytännön toiminnassa. Myös kylillä on tärkeä rooli toimia aktiivisesti tontti- ja aluemarkkinoinnissa uusien asukkaiden saamiseksi kyliin. Päättyneet hankkeet: Tupamäen koulu kylätaloksi -2012, vanhan koulun kunnostus kyläläisten käyttöön, investointihanke/ Kuivasmäki - Kumpu kyläyhdistys ry, Petäjävesi Kylätalon keittiö, lämmitys ja piha- investointihanke -2012/ Ylä-Kintauden kyläyhdistys ry Porkkalan kylätalon kalustehankinnat, investointihanke uuden kylätalon kalustaminen ja varustaminen/porkkalan kyläyhdistys ry Palvelutuuli-hanke ; luo K-S:n alueelle toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, monipalvelupisteitä kyläkeskuksiin/suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Toiminnassa olevat hankkeet: Keskipisteessä, Längelmäen kylätalo ja sen toiminnan kehittäminen/jämsän 4H-yhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone, laite- ja kalustoinvestointihanke/pihlajaveden kyläyhdistys ry Kyläkoulujen/-talojen Kyläyhdistykset, kunnat, kehittä Vesuri ja Poko ry
17 17 / 24 palvelumahdollisuuksien selvittäminen -hanke misyksikkö Kauppa-auton sijasta maaseudulla tulee käynnistää palveluautotoiminta, joka peruselintarvikkeiden myynnin ohella voisi tarjota asiakkaille esimerkiksi apteekki-, kirjasto-, pankki ja postipalveluita. Myös kirjastoautojen palvelutarjontaa voi joissain tapauksissa laajentaa. Autoon voisi tilauksesta toimittaa esimerkiksi sellaiset pitkäaikaissairauksiin määrätyt lääkkeet, joita käyttäessään asiakkaat eivät tarvitse lääkärissä käyntiä tai erityistä neuvontaa (esim. insuliini ja verenpainelääkkeet.), sekä käsikauppalääkkeistä yleisimmät särkylääkkeet, yskänlääkkeet jne. Vastaavasti autoon voisi tilata esimerkiksi kirjoja kirjastosta ja autossa olevaa internet-päätettä voisi käyttää pankkiasioiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi kaupungin ja muiden virastojen lomakkeiden täyttämiseen ja lähettämiseen. Kehittyessään toimintaan voisi kuulua myös terveydenhoitajan vastaanotto tilauksesta. Yllä hahmoteltu palvelutoiminta ei ole tällä hetkellä ainakaan kaikilta osin lainsäädännöllisesti mahdollista. On myös epätodennäköistä, että palveluauto saataisiin puhtaasti liiketaloudellisin perustein kannattavaksi. Palvelutarpeiden kasvaessa ja resurssien pienentyessä tulisi kuitenkin etsiä uusia, innovatiivisia toimintatapoja sellaisten palveluiden tuottamiseksi, joilla voitaisiin entistä paremmin tukea ikäihmisten kotona asumista. Asiaa tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja tutkia, olisiko toiminnalla mahdollisuus saada pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä mm. asiointiliikenteen ja laitoshoitotarpeen vähenemisenä. Olisi myös selvitettävä, voitaisiinko palvelu-toimintaa hoitaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, tai löytää perusteet toiminnalle kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä. (Kallio 2010) Päättyneet hankkeet: Viisari ry:n KOKO-ohjelmassa tehty esiselvitys Konneveden kirjastoauton monipalvelukäytöstä 2012 Kylien bisneskeissit hanke; koko maan alueella toimien edistetään kylissä tapahtuvaa liiketoimintaa, hankkeessa vaikutetaan esteiden purkamisen mielessä kaikkiin niihin tahoihin, joiden suhtautumisesta kylien liiketoiminnan kehitys riippuu /SYTY ry Toiminnassa olevat hankkeet: Alueellisen pilottihankkeen käynnistäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto niiltä alueilta, joilla on jo vastaavaa toimintaa Kehittämisyksikkö, kuntien eri osastot, ELY, AVI Vesuri ja Poko ry
18 18 / Kylien yhteistoiminta Kylien omaehtoinen toiminta on tulevaisuudessakin paras tae kylien elinvoimaisena säilymiselle ja kehittymiselle. Yksi kylä tai yksi yhdistys on kuitenkin usein pieni toimija ja vaarana on, että kylän ja toimijoiden ääni ei kuulu riittävästi. Sen vuoksi on tärkeää, että kylät ja niissä toimivat yhdistykset tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kunnille kylät ja niiden toimijat ovat ehdoton voimavara ja kuntien tulisikin toimia tiiviissä yhteistyössä kylien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Keuruulla kaupunki ja kylät toteuttavat parhaillaan Vesuri ryhmä ry:n rahoittamaa Keuruun kylien yhteistä Kylävoimaa -kehittämishanketta. Tätä toimintamallia tulee edistää myös muissa kunnissa. Päättyneet hankkeet: Kylät kuntoon! Petäjäveden ja Multian kyläsuunnitelmahanke /Petäjäveden ja Multian kunnat Toiminnassa olevat hankkeet: Virtain kylien suunnitelma Kylävoimaa Keuruun kylien yhteinen projekti /Keuruun kaupunki Kylien yhteistoiminnan aktivointi (hankkeet) Perinteisten maaseutuyrittäjien ja ns. kylien kehittäjien yhteistyön syventäminen muu toiminta Kehittämisyksikkö, kyläyhdistykset, Keski-Suomen kylät, Pirkan kylät Kehittämisyksikön aloite, kyläyhdistykset, maataloustuottajien yhdistykset 2015 Vesuri ja Poko ry, kyläyhdistykset Kustannusneutraali, Kyläyhdistykset, Maataloustuottajayhdistykset Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus Kyläyhdistykset ja muut kunnissa toimivat pienet yhdistykset ovat aktiivisia hanketoimijoita. Hankkeiden maksatuksen hankaluus on se, että rahoituksen saa vasta sen jälkeen kun hankkeen toimenpiteet on toteutettu ja maksettu. Tämän lisäksi maksatuksen viiveet ovat puolesta vuodesta vuoteen, mikä aiheuttaa monelle pienelle toimijalle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja hankkeita ei haeta ja toteuteta. Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa kunta myöntää toimintaryhmien kautta haettaville yhdistysten hankkeille korottoman ja Keuruulla lähes korottoman (1%) välirahoituksen, jonka turvin pienetkin yhdistykset pystyvät toteuttamaan investointi- ja kehittämishankkeitaan. Pitkällä aikavälillä tämä on myös kunnille hyödyllistä, sillä hankerahoituksella kylät toteuttavat toimintaa, johon ne muutoin todennäköisesti hakisivat rahoitusta kunnilta.
19 19 / 24 Yhteinen käytäntö korottoman välirahoituksen myöntämisessä yhdistysten hankkeille, jotka toteutetaan toimintaryhmien kautta Kuntien valtuustopäätökset, aloite kehittämisyksiköltä/ytr:ltä Kustannusneutraali 6. MUU ALUETTA KOSKETTAVA MAASEUDUN HANKETOIMINTA Päättyneet hankkeet: Viljelijöiden ympäristökoulutushanke ; ympäristötuen toimenpiteiden helpottaminen suunnittelussa, käytännön viljelyssä ja seurannassa, erityisympäristötukisuunnitelmat, ATKosaaminen /ProAgria Pirkanmaa TIETO-MASSI ; työhyvinvoinnin johtaminen maatilayrityksissä, maa- ja metsäalan yrittäjät Pirkanmaalla, yrityksen henkilöjohtaminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen, ulkomaalaisen työvoiman käyttö /AMK Pirkanmaa HÄÄVI, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona /ELY K-S Härkää Sarvesta hanke ; maatalousmaiseman monimuotoisuuden säilyttäminen, laidunnus kohteena maatilat, perinnebiotoopit, luonnonsuojelualueet, kylien lähimaisemat, arvokkaat maisema-alueet/ K-S Ely HINKALO, Keski-Suomen maaseudun tiedotushanke ; toiminnassa edelleen Hinkalo - tiedotussivusto, jota ylläpitää JAMK Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa Green Care esiselvityshanke 2013; kartoitetaan olemassa oleva GC-toiminta, hyöty yrityksille, kuluttajille, kunnille, vaikuttaa yritysten ja maaseudun kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen, kuntien palveluihin, kylätoimintaan/maaseudun sivistysliitto ry KESMA I kestävä matkailu Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen, liiketoiminnan kehittämismallin tekeminen /JAMK A la region UpperTampere& Hunsruck and Rhein Valley ; kansainvälinen yhteistyö matkailu-, käsityö- ja ateriapalveluyritykset, muu yritystoiminta, opiskelijat, nuorisojärjestöt, seurakunnat, kylätoiminta /Poko ry Tekemisen meininkiä ; vuotiaille nuorille tutuiksi vaikutusmahdollisuudet, kansalaistaidot, päätöksen teko ja ryhmässä toimiminen/jämsän 4H-yhdistys ry Nuorisohanke Come Back -2010; mm. Keuruu, Multia, nuorten sitoutuminen, paluumuuttoselvitys/kehittämisyhtiö Keulink Oy Young people for young people säkenöivää voimaa seutujen kehittämiselle Löydä oma polkusi yrittäjyyteen -hanke ; vuotiaat myönteiseksi yrittäjyydelle, aikuisista nuorten tukiverkosto/k-s 4H-piiri
20 20 / 24 Metsä- ja luontotiimit, K-S verkostohanke ; nuorten omaehtoisen tutustumisen lisääminen kotipaikkakunnan lähiympäristöön/keski-suomen 4H-piiri Pirkanmaan yksityistieverkko 2010, ; tiekuntien koulutus ja neuvonta, urakoitsijoiden osaaminen, nukkuvien tiekuntien herättely, tieisännöitsijöiden markkinointi / Ulkoilureitistöjen täydentäminen; rakennetaan 75 km reitistöä yhdistäen Himoksen, Ikaalisten kylpylän ja Keurusselän lomakohteet, yhteydet Ähtäriin, Petäjäveden ja Kuhmoisten suuntaan/jämsän kaupunki Länkipohjan satama-alueen kehittäminen; Master Plan selvitys -2012/Längelmäen kehitys ry Puulämpöä Pirkanmaalle, maakunnallinen ; metsäenergian käytön lisääminen, puuenergian liiketoiminnan, pilke-, hake- ja lämpöyrittäjyyden ja lämpökeskusinvestointien edistäminen /Pirkanmaan metsäkeskus Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke ; lisää lämpöyrittäjyyttä kiinteistölämmityskohteissa, biopolttoaineiden käyttöä, liiketoiminnan kannattavuutta sekä yrittäjien osaamista/metsäkeskus Keski-Suomi Maalla tiedotushanke ; maaseutumatkailu /JAMK Outdoors Finland kesäaktiviteettien kehittäminen Keski-Suomessa hanke ; selvittää suomalaisiin erityispiirteisiin pohjautuvien, houkuttavien ja laadukkaiden aktiivituotteiden myyntiä, kohderyhmänä maaseudun mikroyritykset, saada palvelutarjoajat ja kehittäjät toimimaan samansuuntaisesti/jamk Maaseudun energia-akatemia ; maatalouden energiatehokkuus, uusiutuva energia /JAMK ENY energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ; kehitetään hankealueen yrityksille energia- ja ympäristöteknologiaan liittyviä innovatiivisia, alueen teollisuuden kilpailukykyä turvaavia tuotteita ja palveluja. Yhteistyöverkosto osaamis-, asiantuntija- ja yritystoimijoiden välille. Ylä-Pirkanmaa, Keuruun seutukunta /Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry/mw-kehitys Oy Mutkat suoriksi, yleinen kehittämishanke ; parantaa yksityisteiden kuntoa, tehostaa avustusrahojen kohdentamista, helpottaa tiepalvelujen saamista Pirkanmaalla, puuhuolto, maaseudun asukkaat /Suomen metsäkeskus Keski-Suomen Paikallistoiminnan Turvaverkko hanke : tuo Keski-Suomen maakuntaan valtakunnallisia malleja, ohjeita ja asiaan liittyviä lomakkeita paikallistoimijoiden käytettäväksi /Keski-Suomen Kylät ry Jämsän voimavara- yhdessä enemmän hanke ; jämsäläisten järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen/k-s yhteisöjen tuki ry Toimivat hankkeet: MAJA, maatilayrittäjien jaksaminen ; yrittäjien hyvinvointi, yritystoiminnan tukeminen, yrittäjien alueellinen turvaverkko päätoimisille karjatalousyrittäjille, pienryhmiä, /JAMK
1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4
2014-2020 2 / 21 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4 5.1. PELLOT JA VILJELYKASVIT
LisätiedotMaaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020
Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotMaaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013
Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotLeaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti
Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotGreen Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)
Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2016
Maakunnallinen kyläyhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Lappilaiset Kylät ry toimii Lapin kylien kattojärjestönä. Yhdistys toimii kylien asukkaiden, kylätoimikuntien, kylä- ja asukasyhdistysten sekä Lapin
LisätiedotLuovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet
Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet
LisätiedotAsia / idea Tavoite Toimenpiteet Resurssit / tekijät / Aikataulu
PUPONMÄEN KYLÄSUUNNITELMA 2010-2013 PUPONMÄEN VISIO - Puponmäen entinen koulu kylän keskuspaikka kokootumisille ja harrastustoiminnalle - Entisen koulun ylläpidosta huolehtiminen ja tilojen vuokraus -
LisätiedotManner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotTuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä. Täky maatilat kehittyvät 2008-2011
Tuottava pelto 29.1.2010 Jyväskylä Täky maatilat kehittyvät 2008-2011 TÄKY Maatilat kehittymään 2008-2011 koulutushanke Apua sukupolvenvaihdokseen Hyvin suunnitellut sukupolvenvaihdokset Jatkuvuutta maaseudun
LisätiedotMitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen
Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma Tavoitteista tuloksiin
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tavoitteista tuloksiin 1 Maaseutuohjelman kolme strategista painopistettä Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta harjoitetaan taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella
Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta
LisätiedotHankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro
Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö
Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat
LisätiedotLuomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja
Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan
LisätiedotPirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020
Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus
LisätiedotKylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa
VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotRuokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen
Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi
LisätiedotHEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto
HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri
LisätiedotKEHITTYVÄ METSÄENERGIA
KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa
LisätiedotNeuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä. Rovaniemi , Keuruu
Neuvottelu Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Lapin maakuntien välillä Rovaniemi 24.4.2018, Keuruu 27.4.2018 Lähiruoan aluetaloudellinen hyöty Talous Komponenttien valmistus (Alueellisista raaka-aineista, korvaa
LisätiedotMaaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus
Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
LisätiedotSatakunnan Leader-ryhmät Noormarkku
Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään
LisätiedotMaaseuturahaston tilastoja 2017
Maaseuturahaston tilastoja 2017 Sivu 1 28.3.2018 ELY-keskuksen yritystuet Toimenpide Kpl (%) Myönnetty tuki (EU ja valtio) (%) 4.2 Elintarvikkeiden valmistus 9 (22 %) 4 183 544 (51 %) 6.2 Yrityksen perustamistuki
LisätiedotHEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen
HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme
LisätiedotManner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM
Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit
LisätiedotBioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015
Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava
LisätiedotLeader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry
Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus
Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä
LisätiedotYhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke
Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat
LisätiedotSeutukierros. Kuhmoinen
Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7
LisätiedotVALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA
VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa
LisätiedotNeuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi
on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä
LisätiedotAjankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.
Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne
LisätiedotMaaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet
Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila
ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotRuoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn
Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto
LisätiedotMaaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo
Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo
LisätiedotMaaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014
Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian
LisätiedotKYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät
KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä
LisätiedotHanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna
Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma 2014 2020
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin
LisätiedotHÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi
Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa
LisätiedotPirityiset ry Sivu
Pirityiset ry Sivu 1 21.11.2016 Rahoitusta ja toimintaa vuodesta 1997 Hyvin olisi vaikka jokainen metsäperäläinen tarvinnut tontun taikka pirityisen, joka muutamilla isoisilla rikkailla tiedettiin olevan...
LisätiedotViljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen
Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset
LisätiedotSavoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä
Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta
LisätiedotAjakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö
Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä
LisätiedotSEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.
SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella
LisätiedotHankekoulutus 2011. Tuettava toiminta, hyväksyttävät kustannukset
Hankekoulutus 2011 Tuettava toiminta, hyväksyttävät Tuen myöntämisen edellytykset Hanke on valtakunnallisen sekä paikallisen ohjelman mukainen Hanke antaa hakijalle mahdollisuuden sellaisiin toimenpiteisiin,
LisätiedotMANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN
MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto
LisätiedotSeminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1. Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii
Seminaari Joensuu 16.-17.2. Työpaja 1 Mitä onnistunut yhteistyö kylien, järjestöjen ja viranomaisten välillä vaatii Suomen Kylätoiminta ry -> Keski-Suomen Kylät ry (19 kpl) - perustettu 1997 maakunnan
LisätiedotAktiivinen Pohjois-Satakunta ry
Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.
LisätiedotLuomuliiketoiminnan kehittäminen. Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Luomuliiketoiminnan kehittäminen Hankesuunnittelun esittely (haut vasta aukeamassa) 18.3.2015 Hilkka Heikkilä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miksi luomuliiketoimintaa pitää kehittää nyt? LUOMUMYÖNTEISYYS
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotRahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan
LisätiedotSatakunta Sikses parhaita makuelämyksiä
Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä Seminaari 4.12.2014 Pori Yhteinen seminaari Sikses parasta aitoja makuja Satakunnasta 1.2.2012-31.12.2014 Toteuttajat: Pyhäjärvi-instituutti, Satafood ja ProAgria
LisätiedotELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT
ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan
LisätiedotPerusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki
Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan
LisätiedotProAgria ÖSL:n NEUVO 2020 palvelut maatiloille. Proagria - Österbottens Svenska Lantbrukssällskap
ProAgria ÖSL:n NEUVO 2020 palvelut maatiloille Proagria - Österbottens Svenska Lantbrukssällskap Tarjoamme kaikkia Neuvo 2020 -palveluja Nykyaikaistaminen ja kilpailukyky Kasvinsuojelu Luomu Tuotantoeläimet
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotKylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella
Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen
LisätiedotAlueellisen suunnitelman muutostarpeet
Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-
LisätiedotKeski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Sykettä Suomen sydämestä Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus 12.2.2015 Sivu 2 Maaseudun kehittämisen perusperiaatteet Keski- Suomessa
LisätiedotSATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY
SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke
LisätiedotToimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015
Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle
LisätiedotMaaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia
Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata
LisätiedotTeemahankeinfo Suomusjärven VPK Jaana Joutsen
Teemahankeinfo 6.9.2017 Suomusjärven VPK Jaana Joutsen Esityslistalla 1.Lyhyt johdatus Leader-toimintaan ja teemahankkeisiin 2.Kokemuksia LIVE-teemahankkeesta 3.Uudet teemahankkeet ja niiden hakuprosessi
LisätiedotRakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari. 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus
Rakennetaan hyvinvointia navetassa - seminaari 19.1.2011 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto uudistui 1.1.2010 Kuudesta aluehallinnon virastosta kaksi uutta Ympäristölupavirasto
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020
Mahdollisuuksien maaseutu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Ohjelman varat toimenpiteittäin Luonnonhaittakorvaukset*** Ympäristökorvaukset
LisätiedotRahoitus ja kehittäminen
Rahoitus ja kehittäminen Pohjois-Savon ELY-keskus, Jari Vitikainen 5.4.2018 1 Yritysten kehittämispalvelut 2 Analyysi Tavoitteena on aktivoida pk-yritystä suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen kehittämistoimintaan.
LisätiedotLeader! http://leadersuomi.fi/
Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta
LisätiedotMaaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet
Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö
LisätiedotAjankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta. Antti Korkka MW-Kehitys Oy
Ajankohtaista taidekaupungista ja matkailuhankkeesta Antti Korkka MW-Kehitys Oy MATKAILUN KEHITTÄMINEN MW-KEHITYKSEN VETOVASTUULLE Perustana kaupungin konserni- ja strategiaohjaus. Hyötynä suora yhteys
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotLähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään
Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n
LisätiedotJulkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa
LisätiedotRahoitus ja verkostot. Katariina Pylsy
Rahoitus ja verkostot Katariina Pylsy Mistä rahoitusta? Aluehallintovirastolta Euroopan Unionilta Kaupungeilta Maakuntien liitoilta Ministeriöiltä Opetushallitukselta Säätiöiltä ja rahastoilta Taiteen
LisätiedotPohjois-Satakunta Ikaalinen
Pohjois-Satakunta Ikaalinen 19.3.2015 41700 asukasta Satakunta 25 450 Pirkanmaa 16 250 Toiminta-alue Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden
LisätiedotPäijänne unescon biosfäärialueeksi
Päijänne unescon biosfäärialueeksi BIOSFÄÄRI- TUNNUKSESTA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA YRITYKSILLE ProPäijänne-yhdistyksen, Muuramen kunnan ja yrittäjien aloitteesta Päijänteelle tavoitellaan kansainvälisesti
LisätiedotToimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta
Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös
LisätiedotPerinnemaisemien hoito
Perinnemaisemien hoito Kylämaisemat kuntoon 23.10.2009 1 Esityksen teemat 1. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 2. Laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona 3. Härkää sarvista (HÄÄVI) - hanke 4. Erilaiset
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
Lisätiedot