1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4"

Transkriptio

1

2 2 / 24 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Erikoiskasvit Tattari/Gluteiiniton, puhdas kaura Marjakasvit Muut erikoiskasvit MAIDONTUOTANTO LIHANTUOTANTO HEVOSTALOUS KOTIMAINEN RUOKA MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN SUKUPOLVENVAIHDOKSET MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA UUDET MAATALOUDEN AMMATIT MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN MAASEUDUN INFRA KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kylien yhteistoiminta Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus MUU ALUETTA KOSKEVATTAVA HANKETOIMINTA & ALOITTEET 19 KEHITTÄMISKOHTEIDEN TOTEUTTAMINEN/YHTEENVETO

3 3 / TAUSTA Maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen kunnat Jämsä, Keuruu, Kuhmoinen, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi, Ruovesi ja Virrat sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista ja maakuntien keskusseuduista. Maa- ja metsätaloudella, maaseutuyrittäjyydellä ja kylien elinvoimalla on suuri merkitys alueelle. Maakuntien reuna-alueilla jokainen toimiala, yritys, säilyvä tai uusi työpaikka ja palvelu ovat erityisen tärkeitä, sillä näille alueille ei enää keskusseutujen positiivinen vaikutus ulotu yhtä voimakkaana kuin kaupunkien läheisyydessä sijaitseviin kuntiin. Pitkät etäisyydet edellyttävät, että alueella on jatkossakin lähipalveluita ja yritystoimintaa. Olemassa olevien elinkeinojen turvaaminen ja erityisesti uusien elinkeinojen ja työssäkäyntimahdollisuuksien sekä maaseudun vakituisen ja loma-asumisen kehittäminen on tärkeää. 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE Maaseudun kehittämistarpeita on selvitetty v Ylä-Pirkanmaan alueen MASTU hankkeen kyselytutkimuksessa ja v päättyneessä Heidi Tanhuan vetämässä läntisen Keski- Suomen Tietolato hankkeessa. Maaseutuyrittäjät kokevat, että yritystoiminnan kehittämiseen tarvitaan apua liittyen investointien ja sukupolvenvaihdosten suunnitteluun ja aktivoimiseen, tilojen välisen yhteistyön lisäämiseen sekä tilan kannattavuuteen ja johtamiseen liittyvien asioiden kehittämiseen. Biotalous on maaseudun suuri mahdollisuus, johon liittyy mm. bioenergian tuotanto, energiatehokkuus ja puurakentamisen edistäminen. Loma-asumisen, luonto-, kokous- ja kylämatkailun kehittäminen nähdään myös mahdollisuutena. Maaseudulla vapaa-ajan ja ympärivuotisen asumisen näkökulmasta keskeisiksi asioiksi nousivat palvelujen turvaaminen lähipalveluin - erityisesti vanhuspalveluiden kehittämiselle on tarvetta. Maaseudulla asuminen kiinnostaa yhä useampaa ihmistä asumisen monet valinnanmahdollisuudet houkuttelevat muuttamaan maaseudulle. Moni asuu jo lähes puolet vuodesta kakkosasunnollaan ja noin vapaa-ajan asunnosta lähes kymmenellä prosentilla on jo ympärivuotisen asumisen valmiudet. Kunnilla on keskeinen rooli maankäytön ja kaavoituksen ohjaajina maallemuuton edistämisessä. 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT Alueen maaseudun kehittämiseen osallistuvat monet yhdistykset, yhtiöt, oppilaitokset, valtion ja kuntien viranomaiset, rahoituslaitokset sekä yrittäjät: mm. paikalliset tuottaja-, metsänhoito- ja kyläyhdistykset, MTK Keski-Suomi ja Pirkanmaa, pankit, Keulink Oy, Jykes Oy, Jämsek Oy, JAMK, JAO, POKE, Vesuri ryhmä ry, PoKo ry, Pirkan kylät, Keski-Suomen kylät ry, Pro Agria Pirkanmaa, Keski-Suomi ja E-S/ Häme, Keski-Suomen ELY -keskus, Pirkanmaan ELY -keskus, kunnat sekä maaseutuhallinnon Keuruun yhteistoiminta-alueen tukihallinto- ja kehittämisyksikkö. Myös keskeiset tiedotusvälineet mm. SuurKeuruu, Jämsän Seutu, KMV -lehti, Petäjävesi-lehti, Kuhmoisten Sanomat, Ruovesi-lehti, Suomenselän sanomat, Aamulehti, Keskisuomalainen ja Yleisradio ovat myös tärkeitä maaseudun kehittäjiä.

4 4 / OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET Ohjelman suunniteltu rahoitus tulee monesta pienestä lähteestä kunkin kehittämiskohteen mukaan. EU:n uusi ohjelmarahoituskausi koskee vuosia , jolloin tulevat voimaan myös uudet hakuohjeet. Rahoituksen haku avautunee vasta v alussa. Ohjelman toimenpiteiden rahoittamiseen on käytettävissä esimerkiksi ELY -keskusten myöntämä tuki eri rahastoista, toimintaryhmien hallinnoima leader hankerahoitus ja eri kuntien oma maaseudun kehittämiseen mahdollisesti varaama rahoitus. Lisäksi Keuruun maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen kehittämisyksikölle varataan jo vuodelle 2014 määräraha, jonka kustannusvaikutus kohdistuu niihin kuntiin, joiden alueella kutakin kehittämiskohdetta toteutetaan. Yksikön työntekijöiden kehittämistyö on kuitenkin kustannusvaikutukseltaan neutraalia virkatyötä, jonka rahoittamiseen kaikki alueen kunnat osallistuvat samassa suhteessa kuin hallintoyksikön kustannuksiin. Ohjelman kehittämiskohteiden toteuttamista rahoittavat myös yksityiset henkilöt, yritykset ja yhdistykset. 5. KEHITTÄMISKOHTEET Ohjelma koostuu kehittämiskohteista, jotka nousivat esiin Tietolato hankkeen haastattelujen aikana ja jotka ovat hyvin samantapaisia myös Ylä-Pirkanmaalla MASTU (Maaseutuyritysten ja maaseudun yhdistysten tulevaisuus Ylä-Pirkanmaalla 2015) -hankkeen selvityksessä. Ohjelmassa huomioidaan soveltuvin osin Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maaseudun kehittämisohjelmat sekä toimintaryhmien vielä valmisteilla olevat tulevaa kautta koskevat ohjelmat. Kehittäminen kohdistuu ohjelmassa maatalous- ja maaseutuyrittämiseen sekä kylien kehittämiseen, jotta jatkossa kylien elinvoima tekee maaseudusta yhä kiinnostavamman paikan asua, elää, yrittää ja viettää vapaa-aikaa. Tavoitteena on, että kohdekohtaisia toimenpiteitä ryhdytään toteuttamaan kunkin esityksen alle laaditun taulukon mukaisesti. Taulukoissa on esitetty toimenpiteen toteuttaja, aikataulu sekä mahdollinen rahoitus. Toimenpide toteutetaan koko yhteistoiminta-alueella, ellei erikseen ole mainittu alueen osaa tai yksittäisiä kuntia. Yhteistoiminta-alueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikkö päivittää ohjelmaa ja kehittämiskohteita koko suunnitellun toteuttamisen ajan. Ohjelmaan kootaan ja päivitetään myös kaikki lähiaikoina päättyneet ja meneillään olevat tätä aluetta koskettavat paikalliset, maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämishankkeet kohderyhmittäin, jotta päällekkäistä kehittämistyötä tai - hankkeita ei tehdä. Ohjelma on siis elävä ja muuttuva sekä hyvin avoin uusille ideoille ja aloitteille PELLOT JA VILJELYKASVIT Peltojen vuokraus ja myynti Peltojen vuokraukseen ja myyntiin liittyy usein paljon tunteita ja päätös vuokrauksesta tai myynnistä on vaikea tehdä. Tarvitaan luotettavaa ja puolueetonta tahoa, joka opastaa kuinka vuokraus tai myynti voidaan toteuttaa. Alueen maaseutuelinkeinoviranomaiset voivat toimia tällaisena puolueettomana ja luotettavana tahona ja tarvittaessa kannustaa luopuvia tiloja pellon vuokraukseen tai myyntiin aktiiviviljelijöille.

5 5 / 24 Peltojen vuokrauksen/myynnin edistäminen Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Kunnilla on omistuksessa peltoa, jota vuokrataan viljelijöille. Tähän saakka vuokrauksen kilpailuttamisessa on pääsääntöisesti käytetty kriteerinä hintaa. Kunnat voivat halutessaan kilpailuttaa pellon vuokrauksen siten, että kilpailutuksessa huomioidaan myös laadulliset seikat: vuokrasopimukset tulee kilpailuttaa siten, että käytetään kriteerinä mahdollisimman pitkää vuokrakautta, jolloin viljelijän on mahdollista panostaa enemmän kunnossapitotoimiin ja tiloilla investointien suunnittelu on varmemmalla pohjalla - viljelijät voivat sitoutua myös ympäristötuen erityistukisopimuksiin saadessaan riittävän pitkät vuokrasopimukset. Tarjouspyynnöissä hinnan lisäksi kilpailutuksessa tulee huomioida peltojen kunnostus ja viljelykunnon ylläpito sekä myös logistinen etäisyys. Kuntien pellon vuokrasopimusten kilpailutus yhteistoimintaalueen maaseutuhallinnon kehittämisyksikölle Yhteistoiminta-alueen kuntien päätökset Kustannusneutraali Peltojen vuokrasopimusten kilpailutukseen yhteiset kriteerit Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Valmistelu opinnäytetyönä Kustannusneutraali Hukkakauratorjuntaa tehostetaan Pirkanmaan puolella palkkaamalla 4H-yhdistyksen nuoria hukkakauran tarkkailuun: v Ruovesi, v Mänttä-Vilppula Erikoiskasvit Tattari/gluteiiniton, puhdas kaura Sopimusviljelijöitä ja tattarin luomutuottajia tarvitaan lisää - kehittämisyksikössä voidaan toimia tiedon välittäjinä ja resurssien mukaan myös ohjata viljelijöitä yhteistyöhön tuotannon osalta. Tattarin sato vaihtelee erittäin paljon vuosittain, joten tarvitaan tutkimustietoa siitä, miten viljelyyn saadaan varmuutta. Viljely sopii erityisesti pienille kasvinviljelytiloille. Päättyneet hankkeet: Tattarin viljelyn kehittämiseksi MTT:n hallinnoima ja Ylä-Pirkanmaan tattariosuuskunnan yhteistyössä toteuttama tutkimushanke, joka on toteutettu Ylä-Pirkanmaalla. Tulevaisuudessa on tarpeen kouluttaa viljelijöitä, maaseutuelinkeinoviranomaisia sekä neuvontaa tarjoavia tahoja.

6 6 / 24 Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa tiedonvälityshanke ; luomu- ja erikoiskasvit, lähiruoka, v ohjelmakaudesta johtuvat tukimuutokset / ProAgria K-S Esiselvitys gluteeiinittoman kauran viljelymahdollisuuksista Kehittämisyksikkö, tattariosuuskunta,,toteutus opinnäytetyönä 2014 Kehittämisyksikkö Selvitys tattarin eri viljelymenetelmien vaikutuksesta satotasoon; vertailu E-S/Pirkanmaa 2016 Gluteiinittoman kauran/tattarin viljelyn koulutuksen ja neuvonnan organisointi alueella hankkeena Kehittämisyksikkö organisoi, palvelu ostetaan neuvojilta 2015 Kehittämisyksikkö, tattarinviljelijät tattariosuuskunta Marjakasvit Alueella on useita marjanviljelijöitä, joilla on tarvetta kehittää tuotantoaan ja siihen liittyvää osaamista. Tarvetta on esimerkiksi laatukoulutuksen järjestämiseen ja laatujärjestelmien auditointiin. Laatutarhakoulutus ja auditointi tulevat pakollisiksi niille yrittäjille, jotka toimittavat marjaa teollisuuteen ja jatkojalostukseen. Toimivat hankkeet: - Uusien yrittäjien aktivointi marjantuotantoon ( mm. mansikka), koulutus toiminnasta kiinnostuneille. Kehittämisyksikkö organisoi, toteutus ostopalveluna Kehittämisyksikkö, viljelijät Laatutarhakoulutuksen järjestäminen alueen marjanviljelijöille sekä järjestelmän auditointi Tarpeen selvittäminen Jämsä - Petäjävesi- Kuhmoinen, Pirkan- Toteutettu Keuruu-Multia -alueella ProAgria K-S Tarveselvitys Kehittämisyksikkö/opinnäytetyö. Toteutus ProAgria K-S, Pirkanmaa Kunnat, viljelijät Kehittämisyksikkö

7 7 / 24 maa Muut erikoiskasvit Valkuais- ja öljykasvit, kumina ja kaali ovat alueemme eri osissa tärkeitä erikoiskasveja, joiden viljelytekniikka- ja laatukoulutustarve sekä mahdollisesti viljelyn laajentamistarve huomioidaan ohjelmassa. Valkuais- ja öljykasvien tuotannolla pystytään hillitsemään maatilojen rehu- ja energiakustannuksia. Kumina on vakiinnuttanut asemansa alueen viljelykasvina ja uusia viljelysopimuksia tehdään rajoitetusti. Kaalinviljely on Keuruulla pääosin Vaissi Oy:n jalostustehtaan sopimustuotantoa, mutta myös Jämsässä ja Pirkanmaalla on kaalintuottajia. Päättyneitä hankkeita: - Toimivia hankkeita: - Koulutustarveselvitys Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus opinnäytetyönä 2015 Kehittämisyksikkö 5.2. MAIDONTUOTANTO Yhteistoiminta-alueella on maidontuottajia v kpl. Tavoitteena on, että tuotettava maitomäärä ei vähene, vaikka tilaluku jonkin verran pienenee. Vuonna 2015 tapahtuvan maitokiintiöiden poistamisen vaikutus pyritään minimoimaan. Päättyneet hankkeet: Katso kohta 5.6. Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö

8 8 / LIHANTUOTANTO Nautakarjataloutta on v tilalla ja sianlihaa tuottaa 12 ja lampaanlihaa 9 tilaa. Päättyneet hankkeet: Katso. kohta 5.6. Monipuolinen lammas ja vuohi hanke , lammas- ja vuohitilojen tuotannon kehittäminen ja tehostaminen/ ProAgria E-Pohjanmaa Toimivat hankkeet: Katso kohta 5.6. Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.4. HEVOSTALOUS Hevostiloja on v kpl tilakoko ja hevostalouden merkitys vaihtelee hyvin paljon eri tiloilla. Päättyneet hankkeet: Hevosten terveydenhuoltohanke, ; kehittää hevosten ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa/suomen hevostietokeskus ry Toimivat hankkeet: Hevosvoimaa tiedotushanke maaseudun hevosyrittäjille /JAMK Selvitys kehitystarpeista, kysely opinnäytetyönä Oppilaitokset Kehittämisyksikkö 5.5. KOTIMAINEN RUOKA Lähiruoka on tuoretta, mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. Kuluttajat ovat jo heränneet vaatimaan lähiruokaa kauppojen valikoimiin ja ravintoloihin. Suomalainen syö joka vuosi keskimäärin 153 ateriaa julkisissa keittiöissä, kuten kouluissa, päiväkodeissa, sairaaloissa tai palvelutaloissa. Julkisen keittiön asiakas ei itse päätä ruokansa alkuperää tai tuo-

9 9 / 24 tantomuotoa. Poliittiset päätökset, hankintayksiköiden toimintatavat ja lähiruokaa tarjoavien yritysten osaaminen määrittävät sen, mitä julkiset keittiöt tarjoavat. Kuluttajien toiveita kunnioittaen lähiruokaa tulee lisätä myös julkisissa hankinnoissa. Lähellä tuotettu ruoka liittyy kestävien hankintojen ketjuun ja se on ilmastomyönteinen valinta. Lähiruoka tukee alueen kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Tuottajat haluavat tuottaa raaka-ainetta, mutta jalostajia ei ole lähialueella riittävästi. Päättyneet hankkeet: Keruutuotteet Keski-Suomessa selvityshanke /ProAgria K-S Luomu- ja lähiruuan tarjontaketjujen rakentaminen Pirkanmaalla -elinkeinojen kehittämishanke ; luomutuottajat, raaka-aineiden ostajat, jalostajat, ammattikeittiöt, erikoismyymälät, ravitsemisalan oppilaitokset, parannetaan luomukasvisten saatavuutta, lisätään luomukotieläintuotantoa /ProAgria Pirkanmaa Aitoja Makuja ja Elinvoimaa- AIME ; ruokaketjun mikroyritysten kilpailukyvyn edistäminen, tukee ruokaketjun yrityksiä kilpailuetujen tunnistamisessa ja kehittämisessä, vahvistaa liiketoimintaosaamista/jamk ProRu, pro ruokakulttuuri hanke ; Keski-Suomen ruokaketjun yrittäjyyden edistäminen, laaditaan strategia vuosille /JAMK Toimivat hankkeet: Kasvi-Idea Keski-Suomessa, tiedonvälityshanke, katso kohta Parasta pöytään Pirkanmaalla -hanke ; mikroelintarviketuottajat, poistetaan lähiruuan saatavuuden esteitä, lisää lähiruuan markkinointia /Ahlmanin koulun säätiö Selvitys Palvelu- ja hankintastrategiasta Virroilla ja Ruovedellä Kotikulmilta keittiöön hanke; lähiruuan tuottajien ja kuluttajien toiveiden, tarpeiden ja näkemysten yhteensovittaminen, ratkaisuja ruokapiirien haasteisiin/ Japa ry (Jyväskylän Asukkaiden Paikallisagenda) Ruokaketjulla kasvuun -hanke, ; keskisuomalaisen lähiruokaketjun rakentaminen, edistetään lähiruuan käyttöä ja parannetaan jalostusastetta/jamk Kehittämishanke lähija luomuruuan määrän lisäämiseksi julkisissa aterioissa. Lähiruuan saatavuuden parantaminen kuluttajille. Kehittämisyksikön aloite, oppilaitokset Toimintaryhmät (sis. kunta- ja yks.rahaa)

10 10 / 24 Lähiruokapiirit Ylä- Pirkanmaalle, malli Keski-Suomesta Aloite Kehittämisyksikkö, toteutus Poko ry 5.6. MAASEUTUYRITYSTEN LIIKETOIMINTAOSAAMINEN Etenkin Keski-Suomessa viljelijät toivovat, että alueella käynnistetään hanke, jolla kehitetään maaseutuyrityksiä ja - yrittäjyyttä sekä tuetaan niiden kilpailukykyä ja jatkuvuutta. Lyhyellä tähtäimellä hankkeen avulla on mahdollista lisätä viljelijöiden osaamista esimerkiksi lupa-asioihin liittyvissä asioissa sekä kannustaa viljelijöitä suunnitelmallisiin investointeihin kouluttamalla ja auttamalla heitä hallitsemaan hakumenettelyä nykyistä paremmin. Päättyneet hankkeet: Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta, koulutushanke ; investointien suunnittelu ja hallinta, rakennusprosessin suunnittelu ja läpivienti, eläinten jalostus, terveys ja hyvinvointi, ruokinta, yrityksen talouden hallinta. Pienryhmätoimintaa /JAMK Kilpailukykyä maidontuotantoon, Keski-Suomi ja Etelä-Pohjanmaa; taloudellinen tulos nousuun, uudet mallit maitotilan johtamiseen /Seinäjoen AMK Toimivat hankkeet: MaitoPisnes koulutushanke ; investoinnit ja tekniikka maitotiloilla, ruokinta ja rehustus, elintarvikelaatua taloudellisesti/ ProAgria K-S ja E-Pohjanmaa MASTU /MTKVirrat Maatilat menestykseen Pirkanmaa, tilojen kannattavuuden ja toimintaedellytysten kehittäminen, investoinnit, tilajohtaminen ja salkunvaihto/ ProAgria Pirkanmaa Potkua maaseudun yritystoimintaan Pirkanmaalla, monipuolistetaan maaseudun elinkeinorakennetta, liitännäiselinkeinot, uusi yritystoiminta, asiakirjojen laatimisessa ja työllistämistuen hakemisessa avustaminen/ ProAgria Pirkanmaa Hankesuunnitelman päivitys Kehittyvä maaseutuyritys, tavoitteena maaseutuyrittäjyyden kilpailukyvyn edistäminen ja investointien aktivoiminen Ke-Mu-Pe-alueella (Jä- Ku?) Vastuullinen toteuttaja JAMK, yhteistyössä tuottajayhdistysten ja kehittämisyksikön sekä ProAgrian kanssa päivitys hanke toiminnassa ELY -keskus, kunnat, kehittämisyksikkö ja viljelijät Pitkällä tähtäimellä pysyvä tapa tarjota investointitukihakemuksiin liittyvää yleisneuvontaa on se, että alueen kehittämisyksikkö tarjoaa palvelua. Myös maaseudun muun yritystoiminnan aktivointiin

11 11 / 24 liittyvät tehtävät sopivat osittain maaseutuelinkeinoviranomaisten tehtävän kuvaan - asiantuntemusta lisätään tiimikohtaisesti (Keuruu-Multia-Petäjävesi/Jämsä-Kuhmoinen/MäVi-Ruovesi-Virrat) kouluttautumalla ja erikoistumalla. Palvelu ei sisällä investointilaskelmien tekemistä. Maaseudun muun yritystoiminnan osalta toimialue on niin laaja, että siellä tarvitaan sekä yleis- että toimialakohtaista neuvontaa ja koulutusta. Tämän vuoksi tällä osa-alueella tarvitaan hyvää yhteistyötä kaikkien maaseudun kehittämiseen liittyvien toimijoiden kanssa. Kehittämisyksikön henkilöstön koulutus maatalouden investointi- ja rahoitusneuvontaan. Tehtävien määrittely. Maaseudun kehittämisyksikkö Kustannusneutraali Perusmaatalouden investointien aktivointi ja yleisneuvonta esim. rahoituksessa ja lupaasioissa Maaseudun kehittämisyksikkö 2014, syksy Rahoitusvaikutuksiltaan kustannusneutraali Maaseudun muun yritystoiminnan aktivointi, toimialakohtainen yleisneuvonta Maaseudun kehittämisyksikkö, neuvontajärjestöt, oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, toimintaryhmät Kehittämisyksikön osalta kustannusneutraali, yritykset Tiedotuksen tehostaminen: yhteistoimintaalueen nettisivut (Keuruun kaupunki) mm. alueen palvelukalenteri Maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö, Keuruun kaupunki Maat.opiskelija/ opinnäyte Kustannusneutraali Kehittämisyksikkö Tietolato -hankkeen aikana keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että maaseutuelinkeinoviranomaiset voisivat ottaa vastatakseen joitain ELY -keskuksen maatalouden investointirahoitukseen liittyviä tehtäviä (lomakkeiden tallennus, täydennyspyynnöt). Tästä vaihtoehdosta ei ole vielä Mavin/ELY -keskusten päätöstä. Maaseutuelinkeinoviranomaisten ja ELY -keskusten viranhaltijoiden yhteistyö ja hakemuskäsittelyn uudelleenorganisoinnin mahdollisuuksien selvittäminen Kehittämisyksikkö, ELYkeskukset 2015 Kustannusneutraali

12 12 / SUKUPOLVENVAIHDOKSET Maatilan sukupolvenvaihdos on pitkä ja monimutkainen prosessi, johon tarvitaan neuvontaa. Luopumistukilainsäädännön mukaisten sukupolvenvaihdosten lisäksi ovat yleistymässä muut tavat toteuttaa sukupolvenvaihdoksia. Myös maatilojen yhtiöittäminen ja maatilayhtymät ovat yleistymässä. Vuonna 2011 alueen keskisuomalaisissa kunnissa nuoren viljelijän aloitustukea sai 9 viljelijää ja muita sukupolvenvaihdoksia tehtiin seitsemän. Päättyneet hankkeet: TÄKY+ -koulutushanke (Maatilat kehittymään) ; maatilayritysten taloushallinnan ja sukupolvenvaihdosten edistäminen, ympäristöhoidon yhteistyö /MTK-Keski-Suomi Toiminnassa olevat hankkeet: TARKKA! (2014): maatalousyritysten kilpailukyvyn ja yhteistyön parantaminen ja kehittämistarpeisiin vastaaminen, sukupolvenvaihdosten ja myönteisten ympäristövaikutusten lisääminen valmennus yrityskohtaisesti ja tiedotus /MTK -Keski-Suomi, K-S ELY -keskus Potkua..hanke, ProAgria Pirkanmaa, katso kohta 5.6. Sukupolvenvaihdosja maatilan yhtiömuotojen neuvonnan järjestäminen alueella Aloittavien viljelijöiden opastaminen Starttipaketti + koulutuskierros ProAgria, MTK Keski- Suomi Tukihallinto- ja kehittämisyksikkö + ostopalvelu ProAgria, yrittäjät Kustannusneutraali/Kehittämisyksikkö 5.8. MAATILAN TÖIDEN SUUNNITTELU JA ORGANISOINTI, TYÖVOIMA Maatila on kokonaisuus, jonka työt organisoidaan ja toteutetaan monin eri tavoin. Kyselytutkimuksessa tuli esiin, että tiloilla tarvittaisiin apua työn organisoinnin kokonaissuunnitteluun. Tiedossa ei ollut tahoa, joka hallitsisi kaikki maatilan työllistämiseen liittyvät toimintatavat (oma työ, ostopalvelu, urakointi, tilojen välinen yhteistyö, konerengas, sopimukset, maatalouslomitus, tilojen välinen työn vaihto sekä palkatun työvoiman käyttö) Tarvetta on käynnistää koko alueelle ylimaakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa eri työn organisointiin liittyvistä toimintamalleista sekä myös tilakohtaisesti auttaa tiloja ratkaisemaan maatilan töiden organisointiin ja toteuttamisen liittyviä toiminnallisia, taloudellisia ja sopimuksellisia kysymyksiä. Maatalouslomituspalvelun turvaaminen on tärkeää.

13 13 / 24 Maaseutuyritysten töiden organisointiin liittyvän hankkeen käynnistäminen JAMK, (TE -toimisto, lomahallinto, Kehittämisyksikkö) ELY -keskus, Kehittämisyksikkö, kunnat, yrittäjät, Alueella on maa- ja metsätalouden koulutusta tarjoavia oppilaitoksia, jotka tuottavat osaavaa työvoimaa. On tärkeää, että maatilat, maaseutuyritykset ja maaseutuhallinto toimivat hyvässä yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja tarjoavat opiskelijoille työssäoppimispaikkoja ja opinnäytetyön aiheita. Alueellisen maaseutuhallinnon yksikkö sitoutuu ottamaan vuosittain 1-3 työssäoppijaa ja tarjoaa aktiivisesti opiskelijoille opinnäytetyön aiheita: kesäharjoittelijan kustannukset ovat n euroa. PoKo ry:n opinnäytepörssin aktivointi ja toimintamallin laajentaminen Keski-Suomeen Työssä oppimis- ja opinnäytetyöt YTA- yksikössä: esim. hukkakauratarkastukset, maatilojen kehittämistarpeiden päivittäminen Em. tarpeen ilmoittaminen oppilaitoksille Työssä oppimispaikkojen välittäminen opiskelijoille Toimintaryhmät Poko ry ja Vesuriryhmä Maaseutuhallinnon tukihallinto- ja kehittämisyksikkö Oppilaitokset, maaseutuhallinnon tuki- ja kehittämisyksikkö(nettisivuille), tuottajaliitot 2015 Yritykset Kehittämisyksikkö 2015 Yrittäjät 5.9. UUDET MAATALOUDEN AMMATIT Eläinlääkäripulaa voi helpottaa kouluttamalla hyötyeläinterveydenhoitajia. Vastaava järjestelmä on käytössä jo ihmisten sairaanhoidossa, jossa on lääkäreiden, sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattikunta erikseen. Eläinlääkinnän koulutuksessa voidaan soveltaa samaa käytäntöä. Pilottihankkeen käynnistäminen eläinterveydenhoitajakoulutuksen JAMK ELY -keskus,

14 14 / 24 saamiseksi alueelle. Maatalouden ja maaseudun toimintaympäristö on muuttunut rajusti. Myös viljelijöiltä vaaditaan entistä enemmän kansainvälistä osaamista. Ala kehittyy nopeasti ja usein uusimmat tiedot haetaan internetistä ulkomaisilta sivustoilta tai ulkomaan opintomatkoilta. Myös yritysten kansainvälinen kauppa on lisääntynyt eikä ole harvinaista, että monet tilat hankkivat koneita suoraan ulkomaita itse. Ulkomainen työvoiman käyttö lisääntyy edelleen. Tarvetta on, että luonnonvara-alan koulutuksessa huomioidaan kansainvälistymiseen liittyviä osaamistarpeita. Nykyisen agrologikoulutuksen suuntautumisvaihtoehto voisikin olla esimerkiksi kv -agrologi. Kansainvälisen pilottihankkeen käynnistäminen kumppanuusperiaatteella Saksaan ja Englantiin. TAMK Suorat EU-rahastot MAASEUTU- JA PUURAKENTAMINEN Kunnilla on edelleen kaavoitusmonopoli ja kunnat pystyvät omilla päätöksillään edistämään maaseuturakentamista. Vallalla on ajatus yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, joka keskittää rakentamista ja palveluja keskusseudulle. Kuitenkin suurin markkinointivaltti maaseuturakentamisessa on väljä, luonnonläheinen asuminen. Kunnilla on merkittävä rooli maankäytön ohjaajina ja myös julkisina rakennuttajina. Kuntien tulee huomioida puurakentamisen mahdollisuudet ja energiatehokkuus kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa. Jokaisen alueen kunnan tulee ottaa puurakentamisen edistäminen kunnan strategisiin tavoitteisiin. Alueelle tulee saada pilottialueita, joilla puurakentamista voidaan lähteä toteuttamaan. Maaseuturakentamisen mahdollisuuksien hyödyntäminen kuntien maankäytön ja kaavoituksen suunnittelussa Hyvien käytäntöjen levittäminen ja kuntien sitouttaminen puurakentamiseen; Järjestetään 2-3 retkeä ja seminaaria puurakentamisen edistämi- Aloite YTR: kuntien maankäytöstä ja kaavoituksesta vastaavat lautakunnat Kehittämisyksikkö/ Petäjäveden kunta, kunnat Kustannusneutraali 2015 Kehittämisyksikkö, kunnat

15 15 / 24 seksi alueella MAASEUDUN INFRA Maaseudun yritystoiminnan kehittymisen kannalta on välttämätöntä että infra, kuten tiestö ja tietoliikenneyhteydet ovat sellaisessa kunnossa, että ne mahdollistavat kannattavan yritystoiminnan harjoittamisen maaseudulla. Kunnolliset yhteydet turvaavat myös sekä vakituista että vapaa-ajan asumista. Valtion Laajakaista kaikille strategia etenee vaihtelevasti, pisimmällä rakentamisessa ollaan Multialla, jossa valokuitu rakennetaan haja-asutusalueelle. Petäjävedellä päätös rakentamisesta on vielä kesken ja Kuhmoisissa valokuidun rakentamisesta kylille on luovuttu. Virroilla toteutetaan kyläkohtaisia hankkeita. Jämsässä mietitään vielä laajakaistayhteyksien toteuttamistapaa ja Keuruulla odotetaan valitusprosessien ratkeamista. Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa ei vielä ole valokuituun liittyviä hankkeita. Tavoitteena kuitenkin on, että koko toiminta-alueella saadaan toimivat tietoliikenneyhteydet vuoteen 2016 mennessä. Päättyneet hankkeet: Valokuitu Kurjenkylään, /Kurjenkylän kyläyhdistys ry Pirkanmaan avoin kuitu-hanke ; edistetään tietoverkkojen rakentamista siten, että syntyy riittävä kysyntä nopeiden verkkojen kannattavalle toteuttamiselle, alueen kunnille valmius ottaa aktiivinen rooli yhteyksien rakentamisessa, saadaan toimintamalli miten yhteydet rakennetaan /Pirkanmaan liitto Valokuituverkko Suinulaan (Jämsä) , selvitys liittyjien määrästä, rakennustyön kilpailuttaminen/ Suinulan kyläyhdistys ry Toiminnassa olevat hankkeet: Laajakaista kaikille 2015, valokuidun rakentamishanke /17; Keuruu, Petäjävesi, Multia /K-S Liitto, verkko-osuuskunta Kuuskaista, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Kuituverkon rakentamisen aktivointi koko alueella Kehittämisyksikkö, kunnat Valtio, kunnat, operaattorit, yksityiset Langattoman laajakaistan ja paremman puhelinkuuluvuuden edistäminen/paikalliset hankkeet tai toiminta- Kunnat/Jämsä, Kuhmoinen, toimintaryhmät, kyläyhdistykset valtio, kunnat, operaattorit, toimintaryhmät

16 16 / 24 ryhmien oma hanke Tienhoitokuntien avustaminen esim. kunnostushankkeiden rahoituksen hakemisessa Kuntien palveluiden laajentaminen verkkoon -hanke Kehittämisyksikkö/ Virtain tiimi Kustannusneutraali Kunnat, JYO Vesuri ja Poko ry tai JYO KYLÄ- JA YHDISTYSTOIMINTA Kylien palvelut Kyläkoulujen lakkauttamisen sijaan kouluille tulee etsiä uusia toimintoja ja vahvistaa koulujen asemaa kylien monitoimikeskuksina, joina voivat toimia myös kylätalot. Tarkasteluun tulee ottaa palvelujen kokonaistaloudellinen edullisuus; onko edullisempaa tuottaa palvelut kylillä, lähellä käyttäjiä vai kuljettaa esim. vanhukset palveluiden ääreen taajamiin. Kyläkoulun markkinointia ja erilaistamista kannattaa edistää profiloimalla koulu alueen, harrastustoiminnan tai jonkun muun erityisalueen perusteella. Profiloitumisen tulee näkyä myös koulun käytännön toiminnassa. Myös kylillä on tärkeä rooli toimia aktiivisesti tontti- ja aluemarkkinoinnissa uusien asukkaiden saamiseksi kyliin. Päättyneet hankkeet: Tupamäen koulu kylätaloksi -2012, vanhan koulun kunnostus kyläläisten käyttöön, investointihanke/ Kuivasmäki - Kumpu kyläyhdistys ry, Petäjävesi Kylätalon keittiö, lämmitys ja piha- investointihanke -2012/ Ylä-Kintauden kyläyhdistys ry Porkkalan kylätalon kalustehankinnat, investointihanke uuden kylätalon kalustaminen ja varustaminen/porkkalan kyläyhdistys ry Palvelutuuli-hanke ; luo K-S:n alueelle toimivia ja monipuolisia palvelumalleja kyläkeskuksiin ja seurantaloille, monipalvelupisteitä kyläkeskuksiin/suomen Nuorisoseurojen Liitto ry Toiminnassa olevat hankkeet: Keskipisteessä, Längelmäen kylätalo ja sen toiminnan kehittäminen/jämsän 4H-yhdistys ry Pihlajaveden kylän olohuone, laite- ja kalustoinvestointihanke/pihlajaveden kyläyhdistys ry Kyläkoulujen/-talojen Kyläyhdistykset, kunnat, kehittä Vesuri ja Poko ry

17 17 / 24 palvelumahdollisuuksien selvittäminen -hanke misyksikkö Kauppa-auton sijasta maaseudulla tulee käynnistää palveluautotoiminta, joka peruselintarvikkeiden myynnin ohella voisi tarjota asiakkaille esimerkiksi apteekki-, kirjasto-, pankki ja postipalveluita. Myös kirjastoautojen palvelutarjontaa voi joissain tapauksissa laajentaa. Autoon voisi tilauksesta toimittaa esimerkiksi sellaiset pitkäaikaissairauksiin määrätyt lääkkeet, joita käyttäessään asiakkaat eivät tarvitse lääkärissä käyntiä tai erityistä neuvontaa (esim. insuliini ja verenpainelääkkeet.), sekä käsikauppalääkkeistä yleisimmät särkylääkkeet, yskänlääkkeet jne. Vastaavasti autoon voisi tilata esimerkiksi kirjoja kirjastosta ja autossa olevaa internet-päätettä voisi käyttää pankkiasioiden hoitamisen lisäksi esimerkiksi kaupungin ja muiden virastojen lomakkeiden täyttämiseen ja lähettämiseen. Kehittyessään toimintaan voisi kuulua myös terveydenhoitajan vastaanotto tilauksesta. Yllä hahmoteltu palvelutoiminta ei ole tällä hetkellä ainakaan kaikilta osin lainsäädännöllisesti mahdollista. On myös epätodennäköistä, että palveluauto saataisiin puhtaasti liiketaloudellisin perustein kannattavaksi. Palvelutarpeiden kasvaessa ja resurssien pienentyessä tulisi kuitenkin etsiä uusia, innovatiivisia toimintatapoja sellaisten palveluiden tuottamiseksi, joilla voitaisiin entistä paremmin tukea ikäihmisten kotona asumista. Asiaa tulisikin tarkastella kokonaisuutena ja tutkia, olisiko toiminnalla mahdollisuus saada pitkällä aikavälillä kustannussäästöjä mm. asiointiliikenteen ja laitoshoitotarpeen vähenemisenä. Olisi myös selvitettävä, voitaisiinko palvelu-toimintaa hoitaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa, tai löytää perusteet toiminnalle kuntien välistä yhteistyötä lisäämällä. (Kallio 2010) Päättyneet hankkeet: Viisari ry:n KOKO-ohjelmassa tehty esiselvitys Konneveden kirjastoauton monipalvelukäytöstä 2012 Kylien bisneskeissit hanke; koko maan alueella toimien edistetään kylissä tapahtuvaa liiketoimintaa, hankkeessa vaikutetaan esteiden purkamisen mielessä kaikkiin niihin tahoihin, joiden suhtautumisesta kylien liiketoiminnan kehitys riippuu /SYTY ry Toiminnassa olevat hankkeet: Alueellisen pilottihankkeen käynnistäminen ja hyvien käytäntöjen käyttöönotto niiltä alueilta, joilla on jo vastaavaa toimintaa Kehittämisyksikkö, kuntien eri osastot, ELY, AVI Vesuri ja Poko ry

18 18 / Kylien yhteistoiminta Kylien omaehtoinen toiminta on tulevaisuudessakin paras tae kylien elinvoimaisena säilymiselle ja kehittymiselle. Yksi kylä tai yksi yhdistys on kuitenkin usein pieni toimija ja vaarana on, että kylän ja toimijoiden ääni ei kuulu riittävästi. Sen vuoksi on tärkeää, että kylät ja niissä toimivat yhdistykset tekevät entistä tiiviimpää yhteistyötä. Kunnille kylät ja niiden toimijat ovat ehdoton voimavara ja kuntien tulisikin toimia tiiviissä yhteistyössä kylien ja niissä toimivien yhdistysten kanssa. Keuruulla kaupunki ja kylät toteuttavat parhaillaan Vesuri ryhmä ry:n rahoittamaa Keuruun kylien yhteistä Kylävoimaa -kehittämishanketta. Tätä toimintamallia tulee edistää myös muissa kunnissa. Päättyneet hankkeet: Kylät kuntoon! Petäjäveden ja Multian kyläsuunnitelmahanke /Petäjäveden ja Multian kunnat Toiminnassa olevat hankkeet: Virtain kylien suunnitelma Kylävoimaa Keuruun kylien yhteinen projekti /Keuruun kaupunki Kylien yhteistoiminnan aktivointi (hankkeet) Perinteisten maaseutuyrittäjien ja ns. kylien kehittäjien yhteistyön syventäminen muu toiminta Kehittämisyksikkö, kyläyhdistykset, Keski-Suomen kylät, Pirkan kylät Kehittämisyksikön aloite, kyläyhdistykset, maataloustuottajien yhdistykset 2015 Vesuri ja Poko ry, kyläyhdistykset Kustannusneutraali, Kyläyhdistykset, Maataloustuottajayhdistykset Yhdistysten hankehallinnon välirahoitus Kyläyhdistykset ja muut kunnissa toimivat pienet yhdistykset ovat aktiivisia hanketoimijoita. Hankkeiden maksatuksen hankaluus on se, että rahoituksen saa vasta sen jälkeen kun hankkeen toimenpiteet on toteutettu ja maksettu. Tämän lisäksi maksatuksen viiveet ovat puolesta vuodesta vuoteen, mikä aiheuttaa monelle pienelle toimijalle ylitsepääsemättömiä vaikeuksia ja hankkeita ei haeta ja toteuteta. Virroilla, Ruovedellä ja Mänttä-Vilppulassa kunta myöntää toimintaryhmien kautta haettaville yhdistysten hankkeille korottoman ja Keuruulla lähes korottoman (1%) välirahoituksen, jonka turvin pienetkin yhdistykset pystyvät toteuttamaan investointi- ja kehittämishankkeitaan. Pitkällä aikavälillä tämä on myös kunnille hyödyllistä, sillä hankerahoituksella kylät toteuttavat toimintaa, johon ne muutoin todennäköisesti hakisivat rahoitusta kunnilta.

19 19 / 24 Yhteinen käytäntö korottoman välirahoituksen myöntämisessä yhdistysten hankkeille, jotka toteutetaan toimintaryhmien kautta Kuntien valtuustopäätökset, aloite kehittämisyksiköltä/ytr:ltä Kustannusneutraali 6. MUU ALUETTA KOSKETTAVA MAASEUDUN HANKETOIMINTA Päättyneet hankkeet: Viljelijöiden ympäristökoulutushanke ; ympäristötuen toimenpiteiden helpottaminen suunnittelussa, käytännön viljelyssä ja seurannassa, erityisympäristötukisuunnitelmat, ATKosaaminen /ProAgria Pirkanmaa TIETO-MASSI ; työhyvinvoinnin johtaminen maatilayrityksissä, maa- ja metsäalan yrittäjät Pirkanmaalla, yrityksen henkilöjohtaminen ja työhyvinvointisuunnitelman laatiminen, ulkomaalaisen työvoiman käyttö /AMK Pirkanmaa HÄÄVI, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; laidunnus luonnon ja maiseman hoitokeinona /ELY K-S Härkää Sarvesta hanke ; maatalousmaiseman monimuotoisuuden säilyttäminen, laidunnus kohteena maatilat, perinnebiotoopit, luonnonsuojelualueet, kylien lähimaisemat, arvokkaat maisema-alueet/ K-S Ely HINKALO, Keski-Suomen maaseudun tiedotushanke ; toiminnassa edelleen Hinkalo - tiedotussivusto, jota ylläpitää JAMK Hyvinvointia luonnosta Keski-Suomessa Green Care esiselvityshanke 2013; kartoitetaan olemassa oleva GC-toiminta, hyöty yrityksille, kuluttajille, kunnille, vaikuttaa yritysten ja maaseudun kehittämiseen, tutkimukseen ja koulutukseen, kuntien palveluihin, kylätoimintaan/maaseudun sivistysliitto ry KESMA I kestävä matkailu Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa ; asiakkaiden kuluttajakäyttäytyminen, liiketoiminnan kehittämismallin tekeminen /JAMK A la region UpperTampere& Hunsruck and Rhein Valley ; kansainvälinen yhteistyö matkailu-, käsityö- ja ateriapalveluyritykset, muu yritystoiminta, opiskelijat, nuorisojärjestöt, seurakunnat, kylätoiminta /Poko ry Tekemisen meininkiä ; vuotiaille nuorille tutuiksi vaikutusmahdollisuudet, kansalaistaidot, päätöksen teko ja ryhmässä toimiminen/jämsän 4H-yhdistys ry Nuorisohanke Come Back -2010; mm. Keuruu, Multia, nuorten sitoutuminen, paluumuuttoselvitys/kehittämisyhtiö Keulink Oy Young people for young people säkenöivää voimaa seutujen kehittämiselle Löydä oma polkusi yrittäjyyteen -hanke ; vuotiaat myönteiseksi yrittäjyydelle, aikuisista nuorten tukiverkosto/k-s 4H-piiri

20 20 / 24 Metsä- ja luontotiimit, K-S verkostohanke ; nuorten omaehtoisen tutustumisen lisääminen kotipaikkakunnan lähiympäristöön/keski-suomen 4H-piiri Pirkanmaan yksityistieverkko 2010, ; tiekuntien koulutus ja neuvonta, urakoitsijoiden osaaminen, nukkuvien tiekuntien herättely, tieisännöitsijöiden markkinointi / Ulkoilureitistöjen täydentäminen; rakennetaan 75 km reitistöä yhdistäen Himoksen, Ikaalisten kylpylän ja Keurusselän lomakohteet, yhteydet Ähtäriin, Petäjäveden ja Kuhmoisten suuntaan/jämsän kaupunki Länkipohjan satama-alueen kehittäminen; Master Plan selvitys -2012/Längelmäen kehitys ry Puulämpöä Pirkanmaalle, maakunnallinen ; metsäenergian käytön lisääminen, puuenergian liiketoiminnan, pilke-, hake- ja lämpöyrittäjyyden ja lämpökeskusinvestointien edistäminen /Pirkanmaan metsäkeskus Lämpöyrittäjyyden ja polttopuuliiketoiminnan kehittämishanke ; lisää lämpöyrittäjyyttä kiinteistölämmityskohteissa, biopolttoaineiden käyttöä, liiketoiminnan kannattavuutta sekä yrittäjien osaamista/metsäkeskus Keski-Suomi Maalla tiedotushanke ; maaseutumatkailu /JAMK Outdoors Finland kesäaktiviteettien kehittäminen Keski-Suomessa hanke ; selvittää suomalaisiin erityispiirteisiin pohjautuvien, houkuttavien ja laadukkaiden aktiivituotteiden myyntiä, kohderyhmänä maaseudun mikroyritykset, saada palvelutarjoajat ja kehittäjät toimimaan samansuuntaisesti/jamk Maaseudun energia-akatemia ; maatalouden energiatehokkuus, uusiutuva energia /JAMK ENY energia- ja ympäristöklusterin kehittämishanke ; kehitetään hankealueen yrityksille energia- ja ympäristöteknologiaan liittyviä innovatiivisia, alueen teollisuuden kilpailukykyä turvaavia tuotteita ja palveluja. Yhteistyöverkosto osaamis-, asiantuntija- ja yritystoimijoiden välille. Ylä-Pirkanmaa, Keuruun seutukunta /Ylä-Pirkanmaan seutuyhdistys ry/mw-kehitys Oy Mutkat suoriksi, yleinen kehittämishanke ; parantaa yksityisteiden kuntoa, tehostaa avustusrahojen kohdentamista, helpottaa tiepalvelujen saamista Pirkanmaalla, puuhuolto, maaseudun asukkaat /Suomen metsäkeskus Keski-Suomen Paikallistoiminnan Turvaverkko hanke : tuo Keski-Suomen maakuntaan valtakunnallisia malleja, ohjeita ja asiaan liittyviä lomakkeita paikallistoimijoiden käytettäväksi /Keski-Suomen Kylät ry Jämsän voimavara- yhdessä enemmän hanke ; jämsäläisten järjestöjen toimintaedellytysten parantaminen/k-s yhteisöjen tuki ry Toimivat hankkeet: MAJA, maatilayrittäjien jaksaminen ; yrittäjien hyvinvointi, yritystoiminnan tukeminen, yrittäjien alueellinen turvaverkko päätoimisille karjatalousyrittäjille, pienryhmiä, /JAMK

1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4

1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4 2014-2020 2 / 21 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 3 2. YHTEISEN KEHITTÄMISOHJELMAN TARVE 3 3. ALUEELLA TOIMIVAT KEHITTÄJÄT 3 4. OHJELMAN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET 4 5. KEHITTÄMISKOHTEET 4 5.1. PELLOT JA VILJELYKASVIT

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti

Leaderistä rahoitusta. Karkkila Lohja Salo Vihti Leaderistä rahoitusta Karkkila Lohja Salo Vihti Rahoituskausi 2014-2020 Leader-toiminta Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA

VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA VALTAKUNNALLISET MAKE HANKKEET MAASEUDUN KEHITTÄMISKOKONAISUUDESSA Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Hämeenlinna 15.4.2011 Verkosto- ja hanketapaaminen Sivu 1 Valtakunnallinen hanketoiminta Toimintatapa

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi

Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi. Rovaniemi Maaseuturahaston toimenpiteet laajakaistan edistämiseksi Rovaniemi 7.6.2011 Laajakaistahankkeet EU:n elvytysvaroilla rahoitettavat laajat hajaasutusalueiden laajakaistahankkeet - Pilottihankkeet Pertunmaa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT

ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT ELÄVÄT KYLÄT HYVINVOIVA VIRRAT Hankeaika 25.2.2010 31.07.2010 Hankkeen tarkoitus Virtain kylien yhteisen kyläsuunnitelman laatiminen Kyläsuunnitelman tavoite Hanke on esiselvityshanke, jonka aikana laaditaan

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1

TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva. Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät Irene Roos 1 TTS tutkii ja kehittää Green Care - Vihreä Hoiva Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 20. 21.1.2012 Irene Roos 1 Green Care Green Care on uusi palvelumuoto, jolla on paljon menestymisen mahdollisuuksia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla

Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Hanketukien rahoitusmahdollisuudet Etelä-Pohjanmaalla Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 9.4.2015 MAASEUTUOHJELMAN KOLME STRATEGISTA PAINOPISTETTÄ Edistetään biotaloutta ja sen osana maataloutta

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Tilannekatsaus 9 / 2016

Tilannekatsaus 9 / 2016 Tilannekatsaus 9 / 2016 LEADER 2014-2020 Suomessa 54 Leader-ryhmää Koot ja asukasmäärät vaihtelevat: 3-14 kuntaa, 14000 122000 asukasta Leader-toiminnan julkinen rahoitus 300 m Ryhmittäiset vaihtelut 2,9

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi

Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER. Ohjelmakausi Yleishyödyllisten hankkeiden rahoitus & Yritystuet / LEADER Ohjelmakausi 2007 2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 aiemmin Leader oli oma Euroopan Unionin yhteisöaloiteohjelma, rahoitus

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä Forssa 14.6.2010 Esityksen sisältö: Hevosharrastuksen merkitys Kunnalle Harrastajille/perheille Hevosyritys

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Maaseutuohjelma. vesistökunnostusten rahoituslähteenä. Vesistökunnostusverkoston seminaari Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseutuohjelma vesistökunnostusten rahoituslähteenä Vesistökunnostusverkoston seminaari 7.6.2016 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Pisara, Retkisatamat Geopark kuntoon, Kivijärven venereitti, Rauhan

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen

Ideasta totta Vaala Pirjo Oikarinen Ideasta totta Vaala 17.3.2015 Pirjo Oikarinen Perustietoa Leaderista Kainuussa 2 ryhmää Oulujärvi LEADER: Paltamo, Puolanka, Vaala, Kajaanin maaseutualueet Elävä Kainuu LEADER: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Vesistövaikutusten arviointi

Vesistövaikutusten arviointi 19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos 28.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Lisätiedot

Maaseudun rahoitustilastot 2015

Maaseudun rahoitustilastot 2015 Maaseudun rahoitustilastot 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjanmaan maakunta Pohjanmaalla tehtiin maan eniten investointitukipäätöksiä Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot