SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA 2011-2020"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

2 2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Saarijärven maaseudun nykytila Maaseudun tulevaisuudennäkymät MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA Manner-Suomen maaseutuohjelma Keski-Suomen maaseutustrategia SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Kotieläintuotanto Investoinnit STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT...19

3 3 1. TIIVISTELMÄ Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelu käynnistettiin keväällä 2011, kun Saarijärven maaseutuohjelma, Luonnonvaroista voimavaroja pelkkä päivittäminen koettiin riittämättömäksi. SSYP Kehitys Oy vastaa Saarijärven kaupungin ja Saarijärven seudun elinkeinoelämän edistämisestä ja kehittämisestä sekä tuotanto- ja palvelurakenteen monipuolistamisesta, josta yksi tärkeä osa on maatilatalouden kehittäminen. Kehittämistyössä pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus vaativat yhteistyötä ja yhteistä kehittämisen suuntaa yrittäjien ja siihen liittyvien sidosryhmien kanssa. Perinteisen maatilatalouden vähentyessä, alueen uusien elinkeinojen löytäminen on välttämätöntä. Strategia keskittyy alueelle vahvan maidon- ja lihantuotannon lisäksi elintarvikkeiden jatkojalostukseen (lähiruoka) ja hevostalouteen. Lähiruoka on tulevaisuuden suuntaus ja sen kulutuksen oletetaan kasvavan merkittävästi. Hevostalous on edelleen kasvava ala, joka on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoituksessa yksi maaseudun kehittämisen painopistealueista. Metsä ja bioenergia, jotka ovat alueemme yksi vahva voimavara ja maaseudun elävöittäjä, on tästä maatilatalouden strategiasta jätetty pois, koska niiden kehittämiseen on olemassa oma strategia. Painopistealueet eivät sulje pois muiden liitännäiselinkeinojen kehittämistoimenpiteitä SSYP Kehitys Oy:ltä. Tämän strategiatyön valmistelussa on pidetty keväällä 2011 kolme erillistä työpajaa, jotka olivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimia. Työpajojen aiheet olivat seuraavat: 1. Maidon- ja lihantuotanto kasvuun 2. Lähiruokaa kaikkien pöytään 3. Hevosista yrittäjyyttä Maatilatalouden strategia valmisteltiin työpajojen pohjalta ja sen valmistelutyöstä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Strategian valmistelua ohjasi eri asiantuntijoista koostunut työryhmä ja lisäksi sidosryhmiltä pyydettiin kommentteja ja

4 4 lausuntoja luonnosvaiheessa. SSYP Kehitys Oy vastaa maatilatalouden strategian koordinoinnista, seurannasta ja päivittämisestä. 2. SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Saarijärven maaseudun nykytila Saarijärvi on maaseutukaupunki, joka kuuluu Tilastokeskuksen kuntaryhmityksessä maaseutumaisiin kuntiin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Saarijärvi on luokiteltu ydinmaaseutuun. Saarijärven pinta-ala on 1422 km², josta maapinta-ala on 1255 km² ja vesipinta-ala on 167 km². Maapinta-alasta tuottavaa metsämaata on noin hehtaaria ja viljelyssä olevaa peltoa on noin hehtaaria. Saarijärven asukasluku oli , joista työssäkäyviä on noin 3900 henkilöä. Heistä työskentelee alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalatalous) 12%, jalostuksessa 23% ja palveluammatissa 62%. Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella tai työttömänä on yhtä työllistä kohti 1,85 henkilöä. (http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/729.html?tulosta) Luonnonvara-ala ja bioenergia ovat yksi tärkeä Saarijärven vahvuus. Sitä tukee voimakkaasti Saarijärvellä Tarvaalassa sijaitseva luonnonvara-alan kampusalue. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Poke) kouluttaa maa- ja metsätalouden sekä ympäristö- ja luontoalan osaajia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista (Jamk/ Luva) valmistuu agrologi (AMK) tutkinnon suorittaneita osaajia. Heillä on mahdollisuus erikoistua maatalousteknologiaan, ympäristönhoitoon ja bioenergiaan.

5 5 Saarijärven maaseutuohjelmassa , Luonnonvaroista voimavaroja, nousi maaseutuyritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi esiin kaksi toimenpidekokonaisuutta: 1. Perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehitysedellytysten turvaaminen 2. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan tukipalveluiden tuotteistaminen Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on käytettävissä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnattu määräraha. Sen avulla tuetaan perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehittämis- ja investointisuunnitelmia. Myös alueen maatilojen hankinta-, markkinointi-, kone- ja tuotannollista yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan neuvontaan on vastattu seudullisen yrityspalvelupisteen, Seutu-YPP kautta. Se tarjoaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville paikallisen yritysneuvonta avun. Lisäksi ProAgria Keski-Suomi palvelee alueen yrittäjiä liitännäiselinkeino-, rakennus- ja maatilayritysneuvonnassa, joka sisältää kasvi- ja kotieläintuotannon. Neuvojat auttavat lisäksi sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskauppatilanteissa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksella, Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja MTK Keski-Suomella on maaseudun kehittämiseen suuntautuvia koulutus-, kehittämis- ja tiedottamishankkeita, jotka palvelevat hyvin monipuolisesti perusmaatalouteen ja siihen liittyvien liitännäiselinkeinojen eteenpäin viemistä. Keski-Suomen maanmittaustoimisto on tehnyt mittavan tilusjärjestelytyön Peltokylä-Saarenkylän, Rahkolan ja Lehtolan alueiden viljelysmaan käytön tehostamiseksi. Tässä vaiheessa on toteutettu muutamia konkreettisia toimenpiteitä.

6 Maaseudun tulevaisuudennäkymät Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä tukee voimakkaasti sitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti ja maataloustuotanto tulee olemaan jatkossakin merkittävä maaseudun elinkeino. Alueiden kehittämisen lähtökohtana pidetään alueiden omia vahvuuksia, toimijoiden yhteistyötä ja alueiden välistä verkottumista. Maaseutu on muuttumassa kansakunnan työvoimalähteestä sen raaka-aine ja hyvinvointilähteeksi. Puhdas vesi, ruoka ja luonnonvarat sekä uusiutuva ja ilmastoystävällinen energia tarjoavat merkittävän kilpailutekijän ja mahdollisuuden koko Suomen maaseudulle. Maaseudun keskeiset haasteet ovat koko valtakunnassa samanlaisia - Maaseudun väestön kaupunkeja nopeampi ikääntyminen - Maaseudun palveluiden saatavuus tulee varmistaa - Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta tulee huolehtia - Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuutta tulee edistää Maatalouspolitiikka on Euroopan unioniin liittymisen myötä yhä enemmän tulotukipolitiikkaa. Tällä ohjelmakaudella Euroopan unionin tavoittelee maataloustuotteiden tuottamista markkinoiden tarpeiden mukaan. Maatalouden tuottajahinnat eivät ole kohonneet samassa suhteessa tuotantopanosten hintojen kanssa ja suoralla tulotuella onkin pyritty turvaamaan viljelijöiden tulotaso. Suomen tavoitteena on tuottaa keskeiset elintarvikkeet omaa kulutusta varten kotimaisesti ja tässä maaseudulle on luonnollisesti hyvin tärkeä rooli. Maatilayritysten toiminnassa on kuluvalla ohjelmakaudella kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuotannon vaikutuksiin ja erityisesti elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristökysymyksiin. (Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä 2011.)

7 7 3. MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 3.1. Manner-Suomen maaseutuohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). EU:n valtakunnallisesta maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomi saa yhteensä 6,9 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ei ole erillistä rahoituskehystä tässä ohjelmassa. Vuosittain ohjelmasta ohjataan 1,7 miljoonaa Keski-Suomen neljälle maaseudun toimintaryhmälle, joista Saarijärven-Viitasaaren sekä Äänekosken maaseutualueilla toimii Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. (http://www.keskisuomi.fi/filebank/1565-eu-rahoitus_k-s_kuva.pdf). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (investoinnit, maatilojen välinen yhteistyö, sukupolvenvaihdokset, elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen) 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (maatilojen LFA- ja ympäristötuet, eläinten hyvinvoinnin edistäminen) 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämän laatu (maaseutumatkailun, -palveluiden ja kylien kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen) 4. Leader-toimintatapa (paikallisten toimintaryhmien toiminta ja alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Leader-toimintatapa sisältää kuluvalla ohjelmakaudella toimenpiteitä kaikista maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoista. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ja Äänekosken maaseutualueille toimii paikallinen toimintaryhmä, Viisari ry, joka osallistuu alueen kehittämiseen omien kehittämisohjelmien kautta. Viisari-ohjelman toimenpiteet painottuvat pienten kehittämisideoiden tukemiseen sellaiselle tasolle, jossa niiden kytkeytyminen suurempiin hankekokonaisuuksiin, verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin helpottuu.

8 8 Viisari-ohjelman julkinen rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella 5 miljoonaa euroa ja ohjelma jakautuu kahteen päälinjaan: 1. Monipuolisen pienyrittäjyyden edistämiseen - Linjan tavoitteena on paikallisten raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden jalostus ja kehittäminen, yritystoimintavalmiuksien parantaminen sekä yhteistyöverkostojen luominen ja vahvistaminen elintarviketuotannossa, matkailussa, palveluyrittäjyydessä ja bioenergiassa. 2. Laadukasta elämää ja viihtyisyyttä kotiseudulla - Viihtyvyyteen liittyvät kaunis ja perinteinen maisema, paikallinen kulttuuritarjonta, aktiivinen kansalaistoiminta, paikallisyhteisöjen vahvistaminen ja aktivointi sekä toimivat palvelurakenteet omalla alueella Keski-Suomen maaseutustrategia 2030 Keski-Suomen maaseutustrategian visio Keski-Suomen maaseudusta vuonna 2030 on: Keski-Suomen maaseutu tunnetaan yrittäjyyteen kannustavana, inhimillisenä toiminta- ja asumisympäristönä, jossa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti monenlaisten toimeentulovaihtoehtojen perustana. KESKI-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2030 SAAKKA: 1. Maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan tehokkuus ja kilpailukyky lisääntyvät nopeammin kuin maassa keskimäärin 2. Maaseudun palveluiden ja muiden toimintojen uudelleenorganisoituminen on tuloksellista ihmisten hyvinvoinnin ja yritystoiminnan edellytysten kannalta 3. Keski-Suomen maaseutu tarjoaa monipuolisia ja kilpailukykyisiä asumismahdollisuuksia 4. Maakunnan keskusseudun valtakunnallinen asema on vahva ja samalla maaseutua hyödyttävä

9 9 Kaksi ensimmäistä strategista päämäärää koskettavat hyvin kiinteästi maatilataloutta. Kilpailukyvyn lisäämiseksi liiketoimintaosaamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä osa-alueita pienissä yrityksissä. Osto-osaaminen, yhteistyö mahdollisuuksien hyödyntäminen ja taloushallinta vaativat yrittäjiltä jatkuvaa panostamista. Keski-Suomen maaseutustrategian mukaan maatilojen kehitys erilaistuu toisistaan entistä selvemmin poikkeaviin ryhmiin: - kasvaviin, suuriin perustuotantotiloihin, joiden kilpailuetu tulee hintakilpailukyvyn kasvun kautta - muuta yritystoimintaa harjoittaviin tiloihin, joidenka kilpailuetuna on erityisosaaminen esim. elintarvikkeiden jatkojalostus ja hevostalous - erilaisiin maatilatalouden ja työssäkäynnin yhdistelmätiloihin, joidenka kilpailuetu tulee näiden yhdistelmien yksilöllisyydestä - asuin- ja harrastusmaatiloihin, joidenka toiminnalla ei ole suurta toimeentulomerkitystä Erilaisten maatilojen tukeminen vaatii asiantuntijoilta hyvää ammattitaitoa, kykyä ennakoida muutoksia ja tarpeita sekä riittävää alueen lähtökohtien tuntemusta. Uusia vaihtoehtoja on hyvä kokeilla erilaisilla pilotti- ja kokeiluhankkeilla. Myös tutustuminen erilaisiin ratkaisuihin opintomatkojen kautta, on hyvä tapa löytää uusia ratkaisumalleja ja kyseenalaistaa nykyiset rutiinit. (Keski-Suomen maaseutustrategia 2030.) 4. SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE 4.1 Maatilojen tuotantosuunnat Saarijärvellä vuonna 2011 on 311 tilatukea hakenutta maatilaa. Päätuotantosuuntana on viljanviljely, joita on 32,5 % maatiloista. Seuraavaksi eniten eli 26,4 % harjoittaa heinänviljelyä ja kolmanneksi yleisimpänä on lypsykarjatalous, jota harjoittaa 24,1 % maatiloista. Muita kotieläintiloja, joihin kuuluvat mm. lihanaudat, emolehmät ja hevoset, on 12,2 % maatiloista.

10 10 Tuotantosuunnat KUVIO 1. Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Saarijärvellä on viljelyksessä hehtaaria peltoa, joten tilojen keskipeltoala on 27,3 hehtaaria. Yleisin viljelykasvi on nurmi, joita on lähes puolet (48 %) 4100 hehtaaria. Nurmissa ovat mukana laidun-, säilörehu-, tuorerehu- ja kuivaheinänurmet. Toiseksi eniten alueella on kesanto ja luonnonhoitopeltoja, hehtaaria (17 %). Viljoista eniten viljellään kauraa, 1200 hehtaaria (14 %) ja seuraavaksi eniten viljellään ohraa, 800 hehtaaria (10 %). Erikoiskasveista kuminaa on 180 hehtaaria ja ruokohelpiä 63 hehtaaria.

11 11 Viljelyala 2010 Kesanto ja LHP Muut kasvilajit Kaura Ohra Rypsi Seosvilja Kumina Nurmet KUVIO 2. Maatilojen viljelyala Kotieläintuotanto Maidontuotanto on merkittävä tuotantosuunta. Lypsykarjatiloja on 24 % Saarijärven maatiloista, mutta EU:n aikana tilojen määrä on vähentynyt reilusti yli puolet. Vuonna 2008 Pylkönmäen liittyessä Saarijärveen maitotilojen määrä hieman nousi. Lypsykarjatilojen määrä vuosina KUVIO 3. Lypsykarjatilojen määrä vuosina

12 12 Maitotilojen määrän vähentyessä, tiloilta lähtevän maidon määrä on lisääntynyt niin paljon, että vuosittainen kokonaistuotanto on kasvanut vuodesta 1995 yli litraa. Keskimääräinen saarijärveläinen maitotila tuotti vuonna litraa maitoa 22,4 lehmällä. 14,00 Maidontuotanto vuosina ,50 13,00 12,50 12,54 12,65 12,58 12,45 12,49 12,96 12,75 12,60 12,37 12,21 12,21 12,32 13,38 13,13 13,25 12,00 11,65 11,50 11,00 10, KUVIO 4. Maidontuotanto (sataa tuhatta litraa) vuosina Investoinnit Investointien määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvun alusta. Siihen on vaikuttanut kotieläintuotannon merkittävä kannattavuuden heikkeneminen. Keski-Suomen ELY-keskus (aiemmin TE-keskus) on myöntänyt investointitukia tuotantorakennus investointeihin, sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen ja lisämaan ostoon. Lisäksi tukea on saatu aggregaattien hankintaan, maatilan lämpökeskusten rakentamiseen ja kotieläintuotannon työn helpottamiseen liittyvien laitteiden hankintaan kuten rehunjakovaunuihin.

13 13 Maatiloille myönnetyt investointituet Avustus Laina KUVIO 5. Keski-Suomen ELY-keskuksen maatiloille myöntämät investointituet vuosina STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy käynnisti Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelun keväällä Alueen maatilayrittäjille ja maatalouden sidosryhmille järjestettiin kolmesta eri teemasta työpaja, joihin kutsuttiin osallistujia paikallislehtien yleisillä ilmoituksilla, puhelimitse ja sähköpostikutsuilla. Työpajat olivat: - Maidon ja lihantuotanto kasvuun, alustajana tehtaanjohtaja Marko Palosaari, Äänekosken Valio - Lähiruokaa kaikkien pöytään keskittyi elintarvikkeiden jatkojalostukseen, alustajana projektipäällikkö Leena Pölkki, Jamk - Hevosista yrittäjyyttä, alustajana hevostalousasiamies Maarit Hollmen, MTK Työpajojen alustajat kävivät läpi kotieläintuotannon, lähiruoan ja hevostalouden vahvuuksia, mahdollisuuksia, haasteita ja heikkouksia. Työpajojen aikana työstettiin kustakin aiheesta saarijärveläinen visio eli millaiseksi haluamme saarijärveläisen maatilatalouden kehittyvän vuoteen

14 mennessä. Lisäksi työpajoissa mietittiin ratkaisuvaihtoehtoja vision toteuttamiseksi ja laadittiin toimenpidesuunnitelmat asioiden eteenpäin viemiseksi Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Alueen pellot soveltuvat hyvin nurmikasvien viljelyyn ja se antaa hyvän pohjan toimivalle kotieläintaloudelle, joidenka kautta maatilojen suurimmat rahavirrat alueellemme tulevat. Perusmaatalouteen keskittyvä maatilayrittäminen perustuu Saarijärvellä jatkossakin vahvaan maidontuotantoon, mutta lisääntyvä emolehmien kasvatus on myös luontaisesti tälle alueelle soveltuva tuotantomuoto. Kotieläintuotannon tulevaisuus koetaan hyvänä ja tilojen kannattavuuden eteen tehtävää työtä tulee tehdä päämäärätietoisesti. Haasteina alueella maidon- ja lihantuotannolle ovat tulokehityksen ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Myös jatkajien löytäminen aiheuttaa monella tilalla suurta huolen aihetta. Yrittäjien jaksaminen on kovalla koetuksella tilakoon kasvaessa ja maaseudun jatkuvassa murroksessa. Lisäksi perinteinen kotieläintalous kilpailee yhä enemmän liitännäiselinkeinojen kuten bioenergia, maatilamatkailu, koneurakointi ja erilaisten virkistyspalvelujen kanssa. Visio saarijärveläiselle kotieläintuotannolle: Korkealaatuisten elintarvikeraaka-aineiden lisääntyvää tuottamista tilalle sopivalla työmäärällä, yhteistyöllä ja positiivisella asenteella Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Maatilayrittäjien yritysosaamisen parantaminen toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa

15 15 - Yrittäjien liiketaloudellisen osaamisen parantaminen järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (SSYP, Poke, JAMK) - Maatilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen laatimalla tilakohtaisia kehittämissuunnitelmia (SSYP, Poke, JAMK, ProAgria) Maatilayrittäjien yhteistyön ja motivaation edistäminen - Hankinta-, kone ja tuotannollisen yhteistyön vahvistaminen kehittämällä uusia toimintamalleja ja -käytänteitä (MTK, Poke, JAMK) - Yrittäjien motivaation säilyttäminen järjestämällä opintomatkoja ja yhteisiä tapaamisia (MTK) - Yrittäjien hyvinvoinnin lisääminen käynnistämällä koulutus- ja kehittämishankkeita (MSL, Mela, JAMK) - Uusien lomituspalveluiden kehittäminen ja testaaminen (lomituspalvelun paikallisyksikkö, Mela, MTK) Eri sidosryhmien tehokas hyödyntäminen maatilojen kehittämisessä - Yrittäjien, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien ja maaseutuun liittyvien asiantuntijaorganisaatioiden jatkuvan vuorovaikutuksen lisääminen (MTK; Poke, JAMK, SSYP, ProAgria, MSL, Viisari) - Maatilojen käytänteiden kyseenalaistaminen erilaisissa opetustilanteissa (Poke, JAMK) Toimivan infran turvaaminen - Peltojen käytön tehostaminen - Toimivat ja riittävän tehokkaat tietoliikenneyhteydet - Tiestön kunnosta huolehtiminen

16 Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Lähiruoka tuotetaan mahdollisimman lähellä loppukuluttajaa. Lähiruoka tukee seutukunnan kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut kuluttajien, kaupan ketjujen ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Kiinnostuksen ja kysynnän muuttaminen kestäväksi liiketoiminnaksi edellyttää yhteistyötä ja verkostoja mm. liiketoimintamallien, tuotekehityksen ja logistiikan kehittämisessä sekä lähiruoan markkinoinnin, saatavuuden ja näkyvyyden parantamisessa. Lähiruoan haasteita alueella ovat lähiruokamarkkinoiden pienuus ja suhteellisen pitkät välimatkat. Yritykset ovat pieniä ja yhteistyöverkostoissa on paljon kehittämistä. Visio saarijärveläiselle lähiruoalle: Kuluttajille tuotettuja paikallisia, turvallisia ja maukkaita tuotteita, jotka on jalostettu intohimolla ja yhteisiin arvoihin perustuen Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Lähiruokayritysten tuotekehityksen ja jalostusasteen parantaminen - Tuotekehitysprosessien asiakaslähtöinen ja innovatiivinen kehittäminen - Alueen lähiruokatuottajien ja -jatkojalostajien selvittäminen (JAMK) Lähiruokayrittäjien osaamisen kehittäminen - Kehitetään lähiruokayritysten markkinointi- ja liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (JAMK) Lähiruokayritysten yhteistyön edistäminen - Paikallisen veturiyrityksen löytäminen, jonka ympärille kootaan lähiruokaverkosto (Miten toteutetaan?)

17 17 - Lähiruokaketjun vastuullisen yhteistyön eteenpäin vieminen järjestämällä yrittäjille yhteisiä koulutuksia ja työpajoja - Lähiruokayrittäjyyden yhteisen imagon kohottaminen olemalla mukana messuilla ja järjestämällä avoimia ovia (lähiruokayrittäjät) - Lähiruoan saaminen paikallisten kuluttajien pöytään niin julkiselle sektorille kuin yksityistalouteen (lähiruokayrittäjät, kuntapäättäjät) 5.3. Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä Hevostalous on voimakkaasti kehittyvä ala, jolla on tärkeä rooli myös Saarijärven maaseudun työllistäjänä ja vireyttäjänä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan Saarijärvellä oli vuonna tilalla yhteensä 150 hevosta. Hevosyrittäjien määrä on jatkuvassa kasvussa ja varsinkin nuoret naisyrittäjät aloittavat uusina hevosalan yrittäjinä. Hevosalalla 8-10 hevosta luo yhden työpaikan, mutta maaseudulla kymmentä hevosta kohti työskentelee keskimäärin kaksi henkilöä. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa eli heinää ja kauraa noin 1,5 euron edestä päivässä ja sille ostetaan paikallisia palveluita kuten kengitystä ja hoitopalveluita eurolla vuodessa. Hevosalasta kasvatus- ja valmennustoiminta sekä rehuntuotanto keskittyy yleisesti ydinmaaseudulle. Hevosalan haasteita alueella ovat yrittäjämäisen toiminnan kannattamattomuus, johon vaikuttavat mm. yrittäjien oma osaaminen ja tuotettavien palveluiden laatu. Huono alan tuntemus ja arvostuksen puute niin viranomaisten kuin alaa tuntemattomien ihmisten keskuudessa. Yrittäjien verkostoituminen on heikkoa, yhteisiä tapahtumia, koulutuksia ja markkinointitoimenpiteitä toteutetaan vähän. Visio Saarijärven hevostaloudelle: Hevostalous on kasvava elinkeino ja se on Saarijärven maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan merkittävä mahdollisuus. Hevostaloutta harjoitetaan verkostoja hyödyntäen turvallisessa toimintaympäristössä. Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Alueella on turvallisia harjoitusreittejä ja yhteinen hevosurheilualue

18 18 - Yleisen hevosurheilualueen (harjoitusravirata ja ratsastuskenttä) toteuttaminen (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon hevostalousyrittäjyyteen soveltuvat alueet (rakennus- ja ympäristötoimi) Hevostalousyritysten toiminta on taloudellisesti kannattavaa - Kehitetään hevostalousyrittäjien liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (Poke, JAMK, hevosalan yhdistykset) - Panostetaan neuvonnan avulla hevostalouden elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien toimintatapojen löytämiseen (SSYP, ProAgria) - Lisätään hevostalousyrittäjien yhteistyötä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Parannetaan hevostalouteen liittyvien palvelujen näkyvyyttä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Ollaan mukana käynnistämässä hevostalouteen suuntautuvia koulutus- ja kehittämishankkeita (Poke, JAMK, SSYP, Viisari, hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Hevostalousyrittäjien lomituksen asiallinen järjestäminen (Mela, maaseututoimi) Hevostalouden imagon kohottaminen - Lisätään alan yritysten näkyvyyttä järjestämällä avoimia ovia (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tuodaan esille alan vahvuuksia maaseudun vireyttäjänä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Vahvistetaan hevostalousyrittäjien omaa ammattiylpeyttä ja ammattimaisuutta (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Kehitetään alan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tehdään yhteistyötä hevostalousyrittäjien kanssa alueen, seudun, maakunnan ja valtakunnan tasolla (hevosalan yhdistykset ja hevostalousyrittäjät)

19 19 Hevostilat täyttävät lainsäädännön vaatimukset - Tiedotetaan ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksista paikallislehdissä (hevosalan yhdistykset) - Tehostetaan talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa 6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT Tämän Saarijärven maatilatalouden strategian tärkein toteuttaja on alan yrittäjä, jolta vaaditaan aktiivista, oma-aloitteista ja kehittämishakuista toimintaa. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan lisäksi kaupungin ja kehittämisyhtiön, alueella toimivien oppilaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden tuki päätettyjen kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Maatilatalouden strategian mittareina ovat: Maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnatut resurssit - toteutuneet kehittämishankkeet - kaupungin ja kehittämisyhtiön maatilatalouden kehittämiseen suuntautuva määräraha Toteutuneet investoinnit - maatilatalouteen, elintarviketuotantoon ja hevostalouteen suuntautuneiden investointien määrä (kpl) kasvaa Tuotannon säilyminen - tuotettujen maitolitrojen määrä kasvaa - viljelyssä oleva peltomäärä säilyy nykyisellään - luomutilojen osuus kasvaa - kunnallisen keittiön lähiruoan käyttöaste kasvaa - hevostalousyrittäjien määrä kasvaa

20 20 Maatilatalous, lähiruoan tuottaminen ja hevostalous ovat tärkeä osa Saarijärven elinkeinoelämää, ne rikastuttavat ja värittävät maisemaa, sekä kohottavat alueen imagoa. Maatilatalouden strategian toimenpiteet tukevat Saarijärven slogania: Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö - Yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Maatilatalouden strategiaa päivitetään ja tarkastellaan vuosittain SSYP Kehitys Oy:n hallituksessa. LÄHTEET: Hevosvoimaa esiselvityshanke. Loppuraportti SSYP Oy Keski-Suomen maaseutustrategia Keski-Suomen liitto Luonnonvaroista voimavaroja, Saarijärven maaseutuohjelma Saarijärven kaupunki Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, tilastoja ja Matilda Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö Saarijärven kaupungin maaseututoimen tilastot Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013

EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 EU:n rakennerahastot ja ohjelmat ohjelmakaudella 2007 2013 ylitarkastaja Kirsi Viljanen maa- ja metsätalousministeriö Elintarvikeyrittäjyyden kehittämisen hankeseminaari 24.11.2005 Hki, Messukeskus EU

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos

Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos Ylä-Karjalan elinkeinoohjelmaluonnos 2018-2020 Tulevaisuustyöpaja 31.01.2017 ELINKEINO-OHJELMA 2018-2020 Suuntaa Valtimon ja Nurmeksen elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämistä Toteuttaa Valtimon ja Nurmeksen

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella

Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Rahoitusmahdollisuudet tulevalla ohjelmakaudella Matkailuyritysverkosto Myyntiä, markkinointia, edunvalvontaa 3.10.2013 Survon kartano Ulla Mehto-Hämäläinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013. Lapin ELY-keskus/Maaseutu ja energia Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 Sivu 1 20.6.2011 Kehittämisen lähtökohdat Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007-2013 toteutetaan koko maassa Ahvenanmaata

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö

Biokaasutuotannon tuet. Maa- ja metsätalousministeriö Biokaasutuotannon tuet Maa- ja metsätalousministeriö MMM Biokaasutuotannon tuet Maatilainvestoinnit Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Bioenergiatuotannon avustus TEM Syöttötariffi Energiatuki

Lisätiedot

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna

Hanketoiminta Keski-Suomen maatalouden kehittämisen apuna Hanketoiminta Suomen talouden kehittämisen apuna Saarijärvi 10.4.2013 Juha Lappalainen MTK 1 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen EU-politiikka

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö

Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina. Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Leader-ryhmien hallitukset alueellisina ohjelmajohtajina Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 24.4.2017 Kyse on paikallisesta kehittämisestä erilaisilla alueilla Kansalaisista ja yhteisöistä

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi

Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Lapin maaseutufoorumi Simo Alaruikka ProAgria Lappi Maaseudun yritystoiminnan nykytila ja tulevaisuuden näkymät Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2012 Simo Alaruikka ProAgria Lappi Lappi maaseutuyrittämisen toimintaympäristönä Läntisessä maailmassa tapahtunut

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella

Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella 1.1.2017 Kuvaus maaseutuohjelman yritystuen suuntaamisesta 2014-2020 Pohjanmaan ELY-keskuksen toimialueella Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 mahdollistaa yritysten tukemista maaseudulla.

Lisätiedot

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena

ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI. Riista maaseudun mahdollisuutena ELINTARVIKEYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISEN HANKESEMINAARI 27.10.2004 Ari Heiskanen 1 RIISTATALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-KARJALASSA -HANKE 1.1.2004 31.12.2006 Toteuttajien yhteystiedot: Ari Heiskanen projektipäällikkö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015

Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin. Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Maaseutuelinkeinotoimen palveluiden kehittäminen - katsaus kyselyn tuloksiin Leena Koponen Karelia Ammattikorkeakoulu 20.4.2015 Kyselyn tausta ja toteutus Taustalla kunnan kehittämistyön tehostaminen Kuinka

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Ristijärvi

Kainuun Maatilakysely Ristijärvi Kainuun Maatilakysely 2012 - Ristijärvi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 14 1 0 1 2 3 4 5 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha 81-100 ha 101-150 ha yli 151 ha Yrittäjien ikä

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Maaseudun kehittämisohjelman tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Kari Kivikko Hämeen ELY-keskus Valmistelutilanne vuoden 2012 lopussa Vaikuttaminen EU-tasolla käynnissä Kansallinen valmistelu hallinnon sisällä

Lisätiedot

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö

Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö Ajakohtaista Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta Timo Lehtiniemi Yksikön päällikkö Maaseutu ja energia yksikkö 1 Loppukauden 2007-2013 kuulumisia POPELYn maaseuturahaston rahoituskiintiöstä ei ole jäämässä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi

Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi on Rahoitusta Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu EU:n, valtion ja kuntien rahoituksesta Neuvontaa Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä

Lisätiedot

ProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija

ProAgria Lappi Yrityspalvelut. Ari Saarela Yritysasiantuntija ProAgria Lappi Yrityspalvelut Ari Saarela Yritysasiantuntija 16.5.2014 14 aluekeskusta (11 suomenja 3 ruotsinkielistä) yhdistystä Palveluita maatiloille ja maaseudun yrityksille Liikevaihto yli 30 milj.

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Puolanka

Kainuun Maatilakysely Puolanka Kainuun Maatilakysely 2012 - Puolanka Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 18 1 0 1 2 3 4 5 6 7 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha 81-100 ha 101-150 ha yli 151 ha Yrittäjien ikä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia

Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia Sonkajärven kunnan elinkeinostrategia Sonkajärven kunta ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon vaikutukset elinkeinoelämään ja yritystoimintaan. Tavoitteena on, että kunta osaltaan edesauttaa tervettä kilpailua,

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi

Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi NeliapilaNeliapila Maaseutuhallinto Nivala - Ylivieska - Oulainen - Sievi Kuntien hoitama maaseutuhallinto on muuttunut paikalliset kuntien maaseututoimistot säilyvät ennallaan Vuoden 2012 alusta Nivalan,

Lisätiedot

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI

SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI SEUTUKUNNAN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI Piispala 23.8.2012 Saarijärven-Viitasaaren johtoryhmä Huom! Kyseessä on ensimmäinen kooste alueen toimijoiden esityksistä. Toimenpiteiden sisältöjä tarkennetaan

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 10.6.2014 Kehittämishankkeet alueellisen ohjelman teemoittain 2007-2013 Teemoittain hanke kpl investointi

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus

EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020. Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR toteutuminen 2009 2014 ja uusi Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 2015-2020 Jouni Hiltunen Lapin ELY-keskus EKTR 2009-2014 Hankkeiden lukumäärä hylätty 22 keskeytetty 6 kesken 36 hyljesietopalkkiot

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot