SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA 2011-2020"

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN STRATEGIA

2 2 Sisältö 1. TIIVISTELMÄ SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Saarijärven maaseudun nykytila Maaseudun tulevaisuudennäkymät MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA Manner-Suomen maaseutuohjelma Keski-Suomen maaseutustrategia SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Kotieläintuotanto Investoinnit STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT...19

3 3 1. TIIVISTELMÄ Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelu käynnistettiin keväällä 2011, kun Saarijärven maaseutuohjelma, Luonnonvaroista voimavaroja pelkkä päivittäminen koettiin riittämättömäksi. SSYP Kehitys Oy vastaa Saarijärven kaupungin ja Saarijärven seudun elinkeinoelämän edistämisestä ja kehittämisestä sekä tuotanto- ja palvelurakenteen monipuolistamisesta, josta yksi tärkeä osa on maatilatalouden kehittäminen. Kehittämistyössä pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus vaativat yhteistyötä ja yhteistä kehittämisen suuntaa yrittäjien ja siihen liittyvien sidosryhmien kanssa. Perinteisen maatilatalouden vähentyessä, alueen uusien elinkeinojen löytäminen on välttämätöntä. Strategia keskittyy alueelle vahvan maidon- ja lihantuotannon lisäksi elintarvikkeiden jatkojalostukseen (lähiruoka) ja hevostalouteen. Lähiruoka on tulevaisuuden suuntaus ja sen kulutuksen oletetaan kasvavan merkittävästi. Hevostalous on edelleen kasvava ala, joka on Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoituksessa yksi maaseudun kehittämisen painopistealueista. Metsä ja bioenergia, jotka ovat alueemme yksi vahva voimavara ja maaseudun elävöittäjä, on tästä maatilatalouden strategiasta jätetty pois, koska niiden kehittämiseen on olemassa oma strategia. Painopistealueet eivät sulje pois muiden liitännäiselinkeinojen kehittämistoimenpiteitä SSYP Kehitys Oy:ltä. Tämän strategiatyön valmistelussa on pidetty keväällä 2011 kolme erillistä työpajaa, jotka olivat kaikille asiasta kiinnostuneille avoimia. Työpajojen aiheet olivat seuraavat: 1. Maidon- ja lihantuotanto kasvuun 2. Lähiruokaa kaikkien pöytään 3. Hevosista yrittäjyyttä Maatilatalouden strategia valmisteltiin työpajojen pohjalta ja sen valmistelutyöstä vastasi Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti. Strategian valmistelua ohjasi eri asiantuntijoista koostunut työryhmä ja lisäksi sidosryhmiltä pyydettiin kommentteja ja

4 4 lausuntoja luonnosvaiheessa. SSYP Kehitys Oy vastaa maatilatalouden strategian koordinoinnista, seurannasta ja päivittämisestä. 2. SAARIJÄRVEN MAATILOJEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Saarijärven maaseudun nykytila Saarijärvi on maaseutukaupunki, joka kuuluu Tilastokeskuksen kuntaryhmityksessä maaseutumaisiin kuntiin. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Saarijärvi on luokiteltu ydinmaaseutuun. Saarijärven pinta-ala on 1422 km², josta maapinta-ala on 1255 km² ja vesipinta-ala on 167 km². Maapinta-alasta tuottavaa metsämaata on noin hehtaaria ja viljelyssä olevaa peltoa on noin hehtaaria. Saarijärven asukasluku oli , joista työssäkäyviä on noin 3900 henkilöä. Heistä työskentelee alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalatalous) 12%, jalostuksessa 23% ja palveluammatissa 62%. Taloudellinen huoltosuhde eli työvoiman ulkopuolella tai työttömänä on yhtä työllistä kohti 1,85 henkilöä. (http://www.tilastokeskus.fi/tup/kunnat/kuntatiedot/729.html?tulosta) Luonnonvara-ala ja bioenergia ovat yksi tärkeä Saarijärven vahvuus. Sitä tukee voimakkaasti Saarijärvellä Tarvaalassa sijaitseva luonnonvara-alan kampusalue. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus (Poke) kouluttaa maa- ja metsätalouden sekä ympäristö- ja luontoalan osaajia. Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutista (Jamk/ Luva) valmistuu agrologi (AMK) tutkinnon suorittaneita osaajia. Heillä on mahdollisuus erikoistua maatalousteknologiaan, ympäristönhoitoon ja bioenergiaan.

5 5 Saarijärven maaseutuohjelmassa , Luonnonvaroista voimavaroja, nousi maaseutuyritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi esiin kaksi toimenpidekokonaisuutta: 1. Perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehitysedellytysten turvaaminen 2. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan tukipalveluiden tuotteistaminen Näiden toimenpiteiden toteuttamiseksi Saarijärven Seudun Yrityspalvelulla on käytettävissä maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnattu määräraha. Sen avulla tuetaan perusmaatalouteen investoivien maatilojen kehittämis- ja investointisuunnitelmia. Myös alueen maatilojen hankinta-, markkinointi-, kone- ja tuotannollista yhteistyötä on kehitetty määrätietoisesti. Monimuotoisen maaseutuyritystoiminnan neuvontaan on vastattu seudullisen yrityspalvelupisteen, Seutu-YPP kautta. Se tarjoaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville paikallisen yritysneuvonta avun. Lisäksi ProAgria Keski-Suomi palvelee alueen yrittäjiä liitännäiselinkeino-, rakennus- ja maatilayritysneuvonnassa, joka sisältää kasvi- ja kotieläintuotannon. Neuvojat auttavat lisäksi sukupolvenvaihdoksissa ja yrityskauppatilanteissa. Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksella, Jyväskylän ammattikorkeakoululla ja MTK Keski-Suomella on maaseudun kehittämiseen suuntautuvia koulutus-, kehittämis- ja tiedottamishankkeita, jotka palvelevat hyvin monipuolisesti perusmaatalouteen ja siihen liittyvien liitännäiselinkeinojen eteenpäin viemistä. Keski-Suomen maanmittaustoimisto on tehnyt mittavan tilusjärjestelytyön Peltokylä-Saarenkylän, Rahkolan ja Lehtolan alueiden viljelysmaan käytön tehostamiseksi. Tässä vaiheessa on toteutettu muutamia konkreettisia toimenpiteitä.

6 Maaseudun tulevaisuudennäkymät Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä tukee voimakkaasti sitä, että koko Suomea kehitetään tasapuolisesti ja maataloustuotanto tulee olemaan jatkossakin merkittävä maaseudun elinkeino. Alueiden kehittämisen lähtökohtana pidetään alueiden omia vahvuuksia, toimijoiden yhteistyötä ja alueiden välistä verkottumista. Maaseutu on muuttumassa kansakunnan työvoimalähteestä sen raaka-aine ja hyvinvointilähteeksi. Puhdas vesi, ruoka ja luonnonvarat sekä uusiutuva ja ilmastoystävällinen energia tarjoavat merkittävän kilpailutekijän ja mahdollisuuden koko Suomen maaseudulle. Maaseudun keskeiset haasteet ovat koko valtakunnassa samanlaisia - Maaseudun väestön kaupunkeja nopeampi ikääntyminen - Maaseudun palveluiden saatavuus tulee varmistaa - Liikenne- ja tietoliikenneinfrastruktuurin kattavuudesta ja kunnosta tulee huolehtia - Maaseudun elinkeinojen elinvoimaisuutta tulee edistää Maatalouspolitiikka on Euroopan unioniin liittymisen myötä yhä enemmän tulotukipolitiikkaa. Tällä ohjelmakaudella Euroopan unionin tavoittelee maataloustuotteiden tuottamista markkinoiden tarpeiden mukaan. Maatalouden tuottajahinnat eivät ole kohonneet samassa suhteessa tuotantopanosten hintojen kanssa ja suoralla tulotuella onkin pyritty turvaamaan viljelijöiden tulotaso. Suomen tavoitteena on tuottaa keskeiset elintarvikkeet omaa kulutusta varten kotimaisesti ja tässä maaseudulle on luonnollisesti hyvin tärkeä rooli. Maatilayritysten toiminnassa on kuluvalla ohjelmakaudella kiinnitetty entistä enemmän huomiota tuotannon vaikutuksiin ja erityisesti elintarviketurvallisuuteen, eläinten hyvinvointiin ja ympäristökysymyksiin. (Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä 2011.)

7 7 3. MAASEUDUN ALUEELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA 3.1. Manner-Suomen maaseutuohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (EMR). EU:n valtakunnallisesta maaseudun kehittämisohjelmasta Keski-Suomi saa yhteensä 6,9 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ei ole erillistä rahoituskehystä tässä ohjelmassa. Vuosittain ohjelmasta ohjataan 1,7 miljoonaa Keski-Suomen neljälle maaseudun toimintaryhmälle, joista Saarijärven-Viitasaaren sekä Äänekosken maaseutualueilla toimii Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry. (http://www.keskisuomi.fi/filebank/1565-eu-rahoitus_k-s_kuva.pdf). Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa on neljä toimintalinjaa: 1. Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn parantaminen (investoinnit, maatilojen välinen yhteistyö, sukupolvenvaihdokset, elintarvike-, puu- ja bioenergia-alan kehittäminen) 2. Ympäristön ja maaseudun tilan parantaminen (maatilojen LFA- ja ympäristötuet, eläinten hyvinvoinnin edistäminen) 3. Maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen ja maaseutualueiden elämän laatu (maaseutumatkailun, -palveluiden ja kylien kehittäminen, maaseutuperinnön säilyttäminen) 4. Leader-toimintatapa (paikallisten toimintaryhmien toiminta ja alueiden ja valtioiden välinen yhteistyö) Leader-toimintatapa sisältää kuluvalla ohjelmakaudella toimenpiteitä kaikista maaseudun kehittämisohjelman toimintalinjoista. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla ja Äänekosken maaseutualueille toimii paikallinen toimintaryhmä, Viisari ry, joka osallistuu alueen kehittämiseen omien kehittämisohjelmien kautta. Viisari-ohjelman toimenpiteet painottuvat pienten kehittämisideoiden tukemiseen sellaiselle tasolle, jossa niiden kytkeytyminen suurempiin hankekokonaisuuksiin, verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin helpottuu.

8 8 Viisari-ohjelman julkinen rahoitus on kuluvalla ohjelmakaudella 5 miljoonaa euroa ja ohjelma jakautuu kahteen päälinjaan: 1. Monipuolisen pienyrittäjyyden edistämiseen - Linjan tavoitteena on paikallisten raaka-aineiden, tuotteiden ja palveluiden jalostus ja kehittäminen, yritystoimintavalmiuksien parantaminen sekä yhteistyöverkostojen luominen ja vahvistaminen elintarviketuotannossa, matkailussa, palveluyrittäjyydessä ja bioenergiassa. 2. Laadukasta elämää ja viihtyisyyttä kotiseudulla - Viihtyvyyteen liittyvät kaunis ja perinteinen maisema, paikallinen kulttuuritarjonta, aktiivinen kansalaistoiminta, paikallisyhteisöjen vahvistaminen ja aktivointi sekä toimivat palvelurakenteet omalla alueella Keski-Suomen maaseutustrategia 2030 Keski-Suomen maaseutustrategian visio Keski-Suomen maaseudusta vuonna 2030 on: Keski-Suomen maaseutu tunnetaan yrittäjyyteen kannustavana, inhimillisenä toiminta- ja asumisympäristönä, jossa osaamista ja voimavaroja hyödynnetään tehokkaasti monenlaisten toimeentulovaihtoehtojen perustana. KESKI-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISEN STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT VUOTEEN 2030 SAAKKA: 1. Maa- ja metsätalouden, teollisuuden ja muun elinkeinotoiminnan tehokkuus ja kilpailukyky lisääntyvät nopeammin kuin maassa keskimäärin 2. Maaseudun palveluiden ja muiden toimintojen uudelleenorganisoituminen on tuloksellista ihmisten hyvinvoinnin ja yritystoiminnan edellytysten kannalta 3. Keski-Suomen maaseutu tarjoaa monipuolisia ja kilpailukykyisiä asumismahdollisuuksia 4. Maakunnan keskusseudun valtakunnallinen asema on vahva ja samalla maaseutua hyödyttävä

9 9 Kaksi ensimmäistä strategista päämäärää koskettavat hyvin kiinteästi maatilataloutta. Kilpailukyvyn lisäämiseksi liiketoimintaosaamisen kehittäminen on yksi tärkeimpiä osa-alueita pienissä yrityksissä. Osto-osaaminen, yhteistyö mahdollisuuksien hyödyntäminen ja taloushallinta vaativat yrittäjiltä jatkuvaa panostamista. Keski-Suomen maaseutustrategian mukaan maatilojen kehitys erilaistuu toisistaan entistä selvemmin poikkeaviin ryhmiin: - kasvaviin, suuriin perustuotantotiloihin, joiden kilpailuetu tulee hintakilpailukyvyn kasvun kautta - muuta yritystoimintaa harjoittaviin tiloihin, joidenka kilpailuetuna on erityisosaaminen esim. elintarvikkeiden jatkojalostus ja hevostalous - erilaisiin maatilatalouden ja työssäkäynnin yhdistelmätiloihin, joidenka kilpailuetu tulee näiden yhdistelmien yksilöllisyydestä - asuin- ja harrastusmaatiloihin, joidenka toiminnalla ei ole suurta toimeentulomerkitystä Erilaisten maatilojen tukeminen vaatii asiantuntijoilta hyvää ammattitaitoa, kykyä ennakoida muutoksia ja tarpeita sekä riittävää alueen lähtökohtien tuntemusta. Uusia vaihtoehtoja on hyvä kokeilla erilaisilla pilotti- ja kokeiluhankkeilla. Myös tutustuminen erilaisiin ratkaisuihin opintomatkojen kautta, on hyvä tapa löytää uusia ratkaisumalleja ja kyseenalaistaa nykyiset rutiinit. (Keski-Suomen maaseutustrategia 2030.) 4. SAARIJÄRVEN MAATILATALOUDEN NYKYTILANNE 4.1 Maatilojen tuotantosuunnat Saarijärvellä vuonna 2011 on 311 tilatukea hakenutta maatilaa. Päätuotantosuuntana on viljanviljely, joita on 32,5 % maatiloista. Seuraavaksi eniten eli 26,4 % harjoittaa heinänviljelyä ja kolmanneksi yleisimpänä on lypsykarjatalous, jota harjoittaa 24,1 % maatiloista. Muita kotieläintiloja, joihin kuuluvat mm. lihanaudat, emolehmät ja hevoset, on 12,2 % maatiloista.

10 10 Tuotantosuunnat KUVIO 1. Maatilojen tuotantosuunnat Kasvituotanto Saarijärvellä on viljelyksessä hehtaaria peltoa, joten tilojen keskipeltoala on 27,3 hehtaaria. Yleisin viljelykasvi on nurmi, joita on lähes puolet (48 %) 4100 hehtaaria. Nurmissa ovat mukana laidun-, säilörehu-, tuorerehu- ja kuivaheinänurmet. Toiseksi eniten alueella on kesanto ja luonnonhoitopeltoja, hehtaaria (17 %). Viljoista eniten viljellään kauraa, 1200 hehtaaria (14 %) ja seuraavaksi eniten viljellään ohraa, 800 hehtaaria (10 %). Erikoiskasveista kuminaa on 180 hehtaaria ja ruokohelpiä 63 hehtaaria.

11 11 Viljelyala 2010 Kesanto ja LHP Muut kasvilajit Kaura Ohra Rypsi Seosvilja Kumina Nurmet KUVIO 2. Maatilojen viljelyala Kotieläintuotanto Maidontuotanto on merkittävä tuotantosuunta. Lypsykarjatiloja on 24 % Saarijärven maatiloista, mutta EU:n aikana tilojen määrä on vähentynyt reilusti yli puolet. Vuonna 2008 Pylkönmäen liittyessä Saarijärveen maitotilojen määrä hieman nousi. Lypsykarjatilojen määrä vuosina KUVIO 3. Lypsykarjatilojen määrä vuosina

12 12 Maitotilojen määrän vähentyessä, tiloilta lähtevän maidon määrä on lisääntynyt niin paljon, että vuosittainen kokonaistuotanto on kasvanut vuodesta 1995 yli litraa. Keskimääräinen saarijärveläinen maitotila tuotti vuonna litraa maitoa 22,4 lehmällä. 14,00 Maidontuotanto vuosina ,50 13,00 12,50 12,54 12,65 12,58 12,45 12,49 12,96 12,75 12,60 12,37 12,21 12,21 12,32 13,38 13,13 13,25 12,00 11,65 11,50 11,00 10, KUVIO 4. Maidontuotanto (sataa tuhatta litraa) vuosina Investoinnit Investointien määrä on laskenut voimakkaasti 2000-luvun alusta. Siihen on vaikuttanut kotieläintuotannon merkittävä kannattavuuden heikkeneminen. Keski-Suomen ELY-keskus (aiemmin TE-keskus) on myöntänyt investointitukia tuotantorakennus investointeihin, sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen ja lisämaan ostoon. Lisäksi tukea on saatu aggregaattien hankintaan, maatilan lämpökeskusten rakentamiseen ja kotieläintuotannon työn helpottamiseen liittyvien laitteiden hankintaan kuten rehunjakovaunuihin.

13 13 Maatiloille myönnetyt investointituet Avustus Laina KUVIO 5. Keski-Suomen ELY-keskuksen maatiloille myöntämät investointituet vuosina STRATEGIATYÖPAJOJEN ANTI Saarijärven seudun Yrityspalvelu Oy käynnisti Saarijärven maatilatalouden strategian valmistelun keväällä Alueen maatilayrittäjille ja maatalouden sidosryhmille järjestettiin kolmesta eri teemasta työpaja, joihin kutsuttiin osallistujia paikallislehtien yleisillä ilmoituksilla, puhelimitse ja sähköpostikutsuilla. Työpajat olivat: - Maidon ja lihantuotanto kasvuun, alustajana tehtaanjohtaja Marko Palosaari, Äänekosken Valio - Lähiruokaa kaikkien pöytään keskittyi elintarvikkeiden jatkojalostukseen, alustajana projektipäällikkö Leena Pölkki, Jamk - Hevosista yrittäjyyttä, alustajana hevostalousasiamies Maarit Hollmen, MTK Työpajojen alustajat kävivät läpi kotieläintuotannon, lähiruoan ja hevostalouden vahvuuksia, mahdollisuuksia, haasteita ja heikkouksia. Työpajojen aikana työstettiin kustakin aiheesta saarijärveläinen visio eli millaiseksi haluamme saarijärveläisen maatilatalouden kehittyvän vuoteen

14 mennessä. Lisäksi työpajoissa mietittiin ratkaisuvaihtoehtoja vision toteuttamiseksi ja laadittiin toimenpidesuunnitelmat asioiden eteenpäin viemiseksi Maidon- ja lihantuotanto kasvuun tilalle sopivan kokoisella yksiköllä Alueen pellot soveltuvat hyvin nurmikasvien viljelyyn ja se antaa hyvän pohjan toimivalle kotieläintaloudelle, joidenka kautta maatilojen suurimmat rahavirrat alueellemme tulevat. Perusmaatalouteen keskittyvä maatilayrittäminen perustuu Saarijärvellä jatkossakin vahvaan maidontuotantoon, mutta lisääntyvä emolehmien kasvatus on myös luontaisesti tälle alueelle soveltuva tuotantomuoto. Kotieläintuotannon tulevaisuus koetaan hyvänä ja tilojen kannattavuuden eteen tehtävää työtä tulee tehdä päämäärätietoisesti. Haasteina alueella maidon- ja lihantuotannolle ovat tulokehityksen ja maatalouspolitiikan epävarmuus. Myös jatkajien löytäminen aiheuttaa monella tilalla suurta huolen aihetta. Yrittäjien jaksaminen on kovalla koetuksella tilakoon kasvaessa ja maaseudun jatkuvassa murroksessa. Lisäksi perinteinen kotieläintalous kilpailee yhä enemmän liitännäiselinkeinojen kuten bioenergia, maatilamatkailu, koneurakointi ja erilaisten virkistyspalvelujen kanssa. Visio saarijärveläiselle kotieläintuotannolle: Korkealaatuisten elintarvikeraaka-aineiden lisääntyvää tuottamista tilalle sopivalla työmäärällä, yhteistyöllä ja positiivisella asenteella Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Maatilayrittäjien yritysosaamisen parantaminen toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa

15 15 - Yrittäjien liiketaloudellisen osaamisen parantaminen järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (SSYP, Poke, JAMK) - Maatilojen kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantaminen laatimalla tilakohtaisia kehittämissuunnitelmia (SSYP, Poke, JAMK, ProAgria) Maatilayrittäjien yhteistyön ja motivaation edistäminen - Hankinta-, kone ja tuotannollisen yhteistyön vahvistaminen kehittämällä uusia toimintamalleja ja -käytänteitä (MTK, Poke, JAMK) - Yrittäjien motivaation säilyttäminen järjestämällä opintomatkoja ja yhteisiä tapaamisia (MTK) - Yrittäjien hyvinvoinnin lisääminen käynnistämällä koulutus- ja kehittämishankkeita (MSL, Mela, JAMK) - Uusien lomituspalveluiden kehittäminen ja testaaminen (lomituspalvelun paikallisyksikkö, Mela, MTK) Eri sidosryhmien tehokas hyödyntäminen maatilojen kehittämisessä - Yrittäjien, oppilaitosten, kehittämisyhtiöiden, kuntien ja maaseutuun liittyvien asiantuntijaorganisaatioiden jatkuvan vuorovaikutuksen lisääminen (MTK; Poke, JAMK, SSYP, ProAgria, MSL, Viisari) - Maatilojen käytänteiden kyseenalaistaminen erilaisissa opetustilanteissa (Poke, JAMK) Toimivan infran turvaaminen - Peltojen käytön tehostaminen - Toimivat ja riittävän tehokkaat tietoliikenneyhteydet - Tiestön kunnosta huolehtiminen

16 Lähiruokaa arvostusta ja kunnioitusta Lähiruoka tuotetaan mahdollisimman lähellä loppukuluttajaa. Lähiruoka tukee seutukunnan kasvua ja kehitystä sekä edesauttaa ekologisen kestävyyden periaatetta. Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut kuluttajien, kaupan ketjujen ja ammattikeittiöiden keskuudessa. Kiinnostuksen ja kysynnän muuttaminen kestäväksi liiketoiminnaksi edellyttää yhteistyötä ja verkostoja mm. liiketoimintamallien, tuotekehityksen ja logistiikan kehittämisessä sekä lähiruoan markkinoinnin, saatavuuden ja näkyvyyden parantamisessa. Lähiruoan haasteita alueella ovat lähiruokamarkkinoiden pienuus ja suhteellisen pitkät välimatkat. Yritykset ovat pieniä ja yhteistyöverkostoissa on paljon kehittämistä. Visio saarijärveläiselle lähiruoalle: Kuluttajille tuotettuja paikallisia, turvallisia ja maukkaita tuotteita, jotka on jalostettu intohimolla ja yhteisiin arvoihin perustuen Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Lähiruokayritysten tuotekehityksen ja jalostusasteen parantaminen - Tuotekehitysprosessien asiakaslähtöinen ja innovatiivinen kehittäminen - Alueen lähiruokatuottajien ja -jatkojalostajien selvittäminen (JAMK) Lähiruokayrittäjien osaamisen kehittäminen - Kehitetään lähiruokayritysten markkinointi- ja liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (JAMK) Lähiruokayritysten yhteistyön edistäminen - Paikallisen veturiyrityksen löytäminen, jonka ympärille kootaan lähiruokaverkosto (Miten toteutetaan?)

17 17 - Lähiruokaketjun vastuullisen yhteistyön eteenpäin vieminen järjestämällä yrittäjille yhteisiä koulutuksia ja työpajoja - Lähiruokayrittäjyyden yhteisen imagon kohottaminen olemalla mukana messuilla ja järjestämällä avoimia ovia (lähiruokayrittäjät) - Lähiruoan saaminen paikallisten kuluttajien pöytään niin julkiselle sektorille kuin yksityistalouteen (lähiruokayrittäjät, kuntapäättäjät) 5.3. Hevostalous työllistäjä ja maaseudun vireyttäjä Hevostalous on voimakkaasti kehittyvä ala, jolla on tärkeä rooli myös Saarijärven maaseudun työllistäjänä ja vireyttäjänä. Maa- ja metsätalousministeriön tilastojen mukaan Saarijärvellä oli vuonna tilalla yhteensä 150 hevosta. Hevosyrittäjien määrä on jatkuvassa kasvussa ja varsinkin nuoret naisyrittäjät aloittavat uusina hevosalan yrittäjinä. Hevosalalla 8-10 hevosta luo yhden työpaikan, mutta maaseudulla kymmentä hevosta kohti työskentelee keskimäärin kaksi henkilöä. Hevonen ostaa maatalouden tuotantoa eli heinää ja kauraa noin 1,5 euron edestä päivässä ja sille ostetaan paikallisia palveluita kuten kengitystä ja hoitopalveluita eurolla vuodessa. Hevosalasta kasvatus- ja valmennustoiminta sekä rehuntuotanto keskittyy yleisesti ydinmaaseudulle. Hevosalan haasteita alueella ovat yrittäjämäisen toiminnan kannattamattomuus, johon vaikuttavat mm. yrittäjien oma osaaminen ja tuotettavien palveluiden laatu. Huono alan tuntemus ja arvostuksen puute niin viranomaisten kuin alaa tuntemattomien ihmisten keskuudessa. Yrittäjien verkostoituminen on heikkoa, yhteisiä tapahtumia, koulutuksia ja markkinointitoimenpiteitä toteutetaan vähän. Visio Saarijärven hevostaloudelle: Hevostalous on kasvava elinkeino ja se on Saarijärven maaseudun yritys- ja elinkeinotoiminnan merkittävä mahdollisuus. Hevostaloutta harjoitetaan verkostoja hyödyntäen turvallisessa toimintaympäristössä. Strategiset päämäärät ja toimenpiteet: Alueella on turvallisia harjoitusreittejä ja yhteinen hevosurheilualue

18 18 - Yleisen hevosurheilualueen (harjoitusravirata ja ratsastuskenttä) toteuttaminen (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Maankäytön suunnittelussa otetaan huomioon hevostalousyrittäjyyteen soveltuvat alueet (rakennus- ja ympäristötoimi) Hevostalousyritysten toiminta on taloudellisesti kannattavaa - Kehitetään hevostalousyrittäjien liiketoimintaosaamista järjestämällä alaan liittyvää koulutusta (Poke, JAMK, hevosalan yhdistykset) - Panostetaan neuvonnan avulla hevostalouden elinkeinotoiminnan monipuolistamiseen ja uusien toimintatapojen löytämiseen (SSYP, ProAgria) - Lisätään hevostalousyrittäjien yhteistyötä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Parannetaan hevostalouteen liittyvien palvelujen näkyvyyttä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Ollaan mukana käynnistämässä hevostalouteen suuntautuvia koulutus- ja kehittämishankkeita (Poke, JAMK, SSYP, Viisari, hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Hevostalousyrittäjien lomituksen asiallinen järjestäminen (Mela, maaseututoimi) Hevostalouden imagon kohottaminen - Lisätään alan yritysten näkyvyyttä järjestämällä avoimia ovia (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tuodaan esille alan vahvuuksia maaseudun vireyttäjänä (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Vahvistetaan hevostalousyrittäjien omaa ammattiylpeyttä ja ammattimaisuutta (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Kehitetään alan yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa (hevosalan yhdistykset, hevostalousyrittäjät) - Tehdään yhteistyötä hevostalousyrittäjien kanssa alueen, seudun, maakunnan ja valtakunnan tasolla (hevosalan yhdistykset ja hevostalousyrittäjät)

19 19 Hevostilat täyttävät lainsäädännön vaatimukset - Tiedotetaan ympäristö- ja eläinsuojeluvaatimuksista paikallislehdissä (hevosalan yhdistykset) - Tehostetaan talliyrittäjien koulutusta ja neuvontaa 6. STRATEGIAN TOTEUTTAMINEN JA MITTARIT Tämän Saarijärven maatilatalouden strategian tärkein toteuttaja on alan yrittäjä, jolta vaaditaan aktiivista, oma-aloitteista ja kehittämishakuista toimintaa. Toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan lisäksi kaupungin ja kehittämisyhtiön, alueella toimivien oppilaitosten ja asiantuntijaorganisaatioiden tuki päätettyjen kehittämistoimenpiteiden eteenpäin viemiseksi. Maatilatalouden strategian mittareina ovat: Maaseutuelinkeinojen kehittämiseen suunnatut resurssit - toteutuneet kehittämishankkeet - kaupungin ja kehittämisyhtiön maatilatalouden kehittämiseen suuntautuva määräraha Toteutuneet investoinnit - maatilatalouteen, elintarviketuotantoon ja hevostalouteen suuntautuneiden investointien määrä (kpl) kasvaa Tuotannon säilyminen - tuotettujen maitolitrojen määrä kasvaa - viljelyssä oleva peltomäärä säilyy nykyisellään - luomutilojen osuus kasvaa - kunnallisen keittiön lähiruoan käyttöaste kasvaa - hevostalousyrittäjien määrä kasvaa

20 20 Maatilatalous, lähiruoan tuottaminen ja hevostalous ovat tärkeä osa Saarijärven elinkeinoelämää, ne rikastuttavat ja värittävät maisemaa, sekä kohottavat alueen imagoa. Maatilatalouden strategian toimenpiteet tukevat Saarijärven slogania: Saarijärvi on terveen elämän kasvuympäristö - Yrittämisen, kulttuurin ja osaamisen seutukeskus. Maatilatalouden strategiaa päivitetään ja tarkastellaan vuosittain SSYP Kehitys Oy:n hallituksessa. LÄHTEET: Hevosvoimaa esiselvityshanke. Loppuraportti SSYP Oy Keski-Suomen maaseutustrategia Keski-Suomen liitto Luonnonvaroista voimavaroja, Saarijärven maaseutuohjelma Saarijärven kaupunki Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus, tilastoja ja Matilda Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maa- ja metsätalousministeriö Saarijärven kaupungin maaseututoimen tilastot Valtioneuvoston periaatepäätös maaseudun kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö 2011.

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020

Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Joensuun seudun maaseutuohjelma 2014-2020 Tavoitteena: kohdentaa maaseutupalveluiden agrihankkeiden kuntaosuuksia käytännöstä nouseviin kehittämiskohteisiin, 156 000 vuositasolla (mahdollistaa 1,5 m hankesalkun)

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet

Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Alueellisen suunnitelman muutostarpeet Pohjois-Savon ELY-keskus 25.10.2016 Sivu 1 Perusmaatalous Osaamisen kehittäminen Tiedonvälitys, koulutus, tutkimus ja kehitystyö Pohjois-Savoa kehitetään nurmen-

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen

Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen Hevostalouden haasteet mahdollisuuksien hevonen MTK:n maatalous- ja maaseutupolitiikan AMK-konferenssi 19.3.2015 Maarit Hollmén, MTK Hevosmäärän historia 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi

Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Maaseudun kehittämisen toimenpideohjelma 31.3.2012 Voimistuvat kylät Kuus-Hukkala, Rantasalmi Kehittämistä yhdessä maaseudun yrittäjien ja asukkaiden kanssa Hanke alkoi 1.9.2011, hallinnoijana ProAgria

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus seminaari 27.10.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutuohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi

Kainuun Maatilakysely Suomussalmi Kainuun Maatilakysely 2012 - Suomussalmi Maatilan perustietoja: Tilalla on peltoa Vastaajien määrä: 54 1 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 alle 10 ha 10-30 ha 31-50 ha 51-80 ha

Lisätiedot

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.

HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma. Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria. HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA Hevostalouden kehittämisohjelma Projektipäällikkö Heini Iinatti, Pro Agria Oulu p. 0405551674, heini.iinatti@proagria.fi Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseutuohjelman mahdollisuudet Satakunnassa 2014-2020 Maakunnallinen infotilaisuus Noormarkussa 12.2. 2015 Ylijohtaja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Kolme

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma

Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Esittelyssä MAHDOLLISUUKSIEN HEVONEN Hevosalan kehittämisohjelma Julkaistu 12.10.2012 Hevosalan yhteistyöseminaarissa Ypäjällä Hevostalouden tulevaisuuden näkymiä ja kehittämiskohteita Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät Mervi Järkkälä TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 Toiminta-ajatus ja tehtävä toimii Suomen Yrittäjät ry:n virallisena aluejärjestönä Tehtävä: Jäsenyritysten kilpailukyvyn ja menestymisedellytysten ylläpitäminen ja parantaminen.

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE

LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE LÄHIRUOAN KOORDINAATIOHANKE valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden ja yhteistyötoimenpiteen hakulanseeraus 24.4.2015 Kirsi Viljanen kirsi.viljanen@mmm.fi Sivu 1 27.4.2015 Taustaa ja perusteluita koordinaatiolle

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Mitä tulokset tarkoittavat?

Mitä tulokset tarkoittavat? Mitä tulokset tarkoittavat? Tiedotustilaisuus Helsinki 18.2.2010 Hilkka Vihinen MTT Taloustutkimus Maatalouden kannalta Maaseudun kannalta Maatalouden ja maaseudun suhteen kannalta Politiikan muotoilun

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ

LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ LAPIN MAATALOUDEN NYKYTILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMIÄ Lapin maaseutufoorumi Rovaniemi 9.11.2010 Leena Rantamäki-Lahtinen ja Hilkka Vihinen LATU-hanke / MTT Taloustutkimus Nykytila ja tulevaisuudennäkymiä

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ

MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ MAATALOUSALAN PERUSTUTKINTO MAATILATALOUDEN OSAAMISALA MAASEUTUYRITTÄJÄ YO pohjainen 6.10.2014 Maatalousalan perustutkinto, Maatilatalouden koulutusohjelma, Maaseutuyrittäjä, 2-vuotinen Laajuus Ohjeellinen

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti?

Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? Voisiko ekologinen pakkaus olla kilpailuvaltti? 9.11.2016 Hyvää huomenta! Vesa Junttila, Kouvola Innovation Oy DI, kehittämispäällikkö, Biolaaksotiimi Kymenlaaksoon elinvoimaa bio- ja kiertotaloudella

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria

Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria Koulutuspäivä Hippos/ProAgria ProAgria 9.4.2008 Vesa Niskanen Yksikönpäällikkö Uudenmaan TE-keskus/maaseutuosasto Sivu 1 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 (MAKE) Unohtakaa kaikki se mitä

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseudun kehittämisaamu. Yritysrahoituksen tietoisku. Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittämisaamu Yritysrahoituksen tietoisku Keski-Suomen ELY-keskus 28.9.2016 Maaseutuohjelman rahoitus yrityksille Rahoitusta vuosille 2014-2020 käytettävissä yhteensä n. 24 milj. Tukea myönnetään

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

ProAgrian vaikuttavuus 2015

ProAgrian vaikuttavuus 2015 ProAgrian vaikuttavuus 2015 - kilpailukykyä ja kannattavuutta - tuki rakennemuutokseen - kumppani muutostilanteissa - kestävän kehityksen eteenpäin viejä - maaseutuelinkeinon, hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos

Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos Maaseudun yrityspalvelut - Pirkanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Juhani Lindroos 28.11.2016 1 www.pirkanmaa2019.fi Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot