Näkemyksestä menestystä. Elintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä. Elintarviketeollisuus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Elintarviketeollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti Leena Hyrylä 1/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, kemian ja metsäteollisuuden jälkeen. Ala työllistää lähes henkeä noin 1900 toimipaikassa. Lisäksi maassamme toimii Ruoka-Suomi -verkoston kokoamien tietojen mukaan tuhatkunta elintarvikealan mikroyritystä muun muassa maatilojen yhteydessä. Ala on pienyritysvaltainen, sillä noin 65 % elintarvikeyrityksistä työllistää 1-5 henkilöä. Ala on merkittävä sesonkityön tarjoaja. Toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa ja monet niistä ovat merkittäviä työllistäjiä alueillaan. Kokonaisuudessaan elintarvikeketju työllistää noin henkilöä. Elintarviketeollisuuden bruttoarvo vuonna 2012 oli 11,6 mrd. euroa ja jalostusarvo 2,6 mrd. euroa. Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan alan bruttoarvo on laskenut noin 10,6 mrd. euroon ja jalostusarvo 2,5 mrd. euroon. Elintarviketeollisuus jakautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen ja juomien valmistukseen. Elintarvikkeiden valmistus puolestaan jakautuu yhdeksään alatoimialaan, joista suurimmat bruttoarvolla mitattuna ovat lihateollisuus, meijeriteollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus ja leipomoteollisuus. Ala on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 %. Elintarviketeollisuutta on pidetty vakaana ja suhteellisen hitaasti muuttuvana toimialana. Poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn myötä liiketoimintaympäristön ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt. Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on kireä. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja investointien vuoksi lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua. Kilpailutilannetta on koventanut lisäksi kansainvälistyvän kilpailun johdosta lisääntynyt elintarvikkeiden tuonti ja kaupan omien tuotemerkkien laajentunut tarjonta sekä suosio. Eurooppalainen talouskriisi ja Suomen hidas kriisistä elpyminen ovat heikentäneet elintarvikeketjun toimintakykyä. Myös Ukrainan tilanne on vaikuttanut negatiivisesti elintarviketeollisuuden ja suomalaisen elintarvikeketjun kasvumahdollisuuksiin. Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viime vuosina ollut lähes nollassa. Kysyntää heikentää kuluttajien vähentynyt ostovoima. Suomessa elintarvikeala nähdään kuitenkin poliittisella tasolla kasvualana, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa. Suomen elintarvikeviennin arvo vuonna 2013 oli yhteensä 1,6 mrd. euroa. Kansainvälisen elintarvikekauppamme arvo oli yhteensä noin 6 mrd. euroa, kun huomioidaan suomalaisten yritysten tytäryhtiöiden liikevaihto. Elintarvikkeiden kauppataseen vaje oli noin 2,7 mrd. euroa, sillä maahamme tuotiin vuonna 2013 elintarvikkeita 4,3 mrd. euron edestä. Suomen elintarvikevienti on kohdistunut pitkälti Itämeren ympäristöön ja Venäjän markkinoiden merkitys on ollut suuri. Venäjälle asetetut pakotteet ja vastapakotteet ovat tyrehdyttäneet merkittävän osan viennistämme. Suomen elintarvikevienti halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Syksyllä 2014 käynnistynyt elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelma tukee elintarvikeketjun toimijoiden ja elintarvikeviennin kehittämistä. TEM:n yhdyshenkilö: Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Leena Hyrylä, s-posti puh Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus, elintarvikevienti ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 88 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2014 Författare Leena Hyrylä Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Livsmedelsindustrin Referat Livsmedelsindustrin är den största tillverkaren av konsumtionsnyttigheter i Finland, och mätt med produktionens värde den fjärde största industrigrenen efter metallindustrin, den kemiska industrin och skogsindustrin. Branschen sysselsätter närmare personer vid cirka verksamhetsställen. Enligt de uppgifter som nätverket Mat-Finland samlat finns det dessutom ett tusental mikroföretag inom livsmedelsbranschen bl.a. i anslutning till gårdsbruk. Branschen domineras av småföretag, eftersom cirka 65 % av livsmedelsföretagen sysselsätter 1 5 personer. Branschen är en viktig erbjudare av säsongsarbete. Verksamhetsställena finns överallt i Finland och många av dem är viktiga sysselsättare inom sina regioner. Livsmedelskedjan sysselsätter allt som allt cirka personer. Livsmedelsindustrins bruttovärde uppgick år 2012 till 11,6 miljarder euro och förädlingsvärde till 2,6 miljarder euro. Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter från 2013 har bruttovärdet av branschen sjunkit till cirka 10,6 miljarder euro och förädlingsvärdet till 2,5 miljarder euro. Livsmedelsindustrin är indelad i två huvudverksamheter: livsmedelsframställning och framställning av drycker. Livsmedelsframställningen å sin sida har nio underliggande sektorer. Mätt med bruttovärdet är de största bland dessa sektorer beredning av kött och köttvaror, mejerivarutillverkning, annan livsmedelsframställning och tillverkning av bageriprodukter. Branschen är i stor utsträckning beroende av den inhemska primärproduktionen, eftersom graden av inhemskt ursprung i fråga om livsmedel som framställs i Finland är 82 %. Livsmedelsindustrin har betraktats som en stabil bransch som förändras relativt långsamt. I och med den politiska osäkerheten och den ökande regleringen har affärsmiljöns förutsägbarhet dock minskat. Konkurrensen mellan livsmedelsföretag är hård. Den relativt långsamma marknadstillväxten, livsmedelsföretagens höga antal och den ökade produktionskapacitet som beror på investeringarna gör konkurrensen allt hårdare. Konkurrensen har hårdnat ytterligare på grund av den ökade importen av livsmedel till följd av en i allt högre grad internationaliserad konkurrens och det större utbudet på och populariteten av handelns egna varumärken. Den ekonomiska krisen i Europa och Finlands långsamma återhämtning från krisen har försämrat livsmedelskedjans funktionsförmåga. Också läget i Ukraina har inverkat negativt på livsmedelsindustrins och den finländska livsmedelskedjans tillväxtmöjligheter. För att tillväxt skulle kunna åstadkommas på den lilla, mogna hemmamarknaden, som präglas av hög grad av koncentration, krävs större ansträngningar än tidigare. Utvecklingen av volymen på marknaden för dagligvaror har varit nästan noll under de senaste åren. Efterfrågan försämras av konsumenternas minskade köpkraft. I Finland betraktas dock livsmedelsbranschen på den politiska nivån som en tillväxtbransch som har framgång i den internationella konkurrensen och den kraftigt förändrade verksamhetsmiljön. Värdet av Finlands livsmedelsexport år 2013 var sammanlagt 1,6 miljarder euro. Värdet av vår internationella livsmedelshandel var sammanlagt cirka 6 miljarder euro när omsättningen för finländska bolags dotterbolag medräknas. Underskottet i handelsbalansen i fråga om livsmedel var cirka 2,7 miljarder euro, eftersom det år 2013 till Finland importerades livsmedel till ett värde av 4,3 miljarder euro. Finlands export av livsmedel har riktat sig i stor utsträckning till länderna kring Östersjön, och den ryska marknadens betydelse har varit stor. Sanktionerna mot Ryssland och motsanktionerna har strypt en betydande del av vår export. Målet är att Finlands livsmedelsexport ska fördubblas fram till år Livsmedelsbranschens Food from Finland -exportprogram, som startade hösten 2014, stöder utvecklingen av aktörerna i livsmedelskedjan och livsmedelsexporten. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Leena Hyrylä, e-post tfn Nyckelord livsmedelsindustrin, framställning av livsmedel och drycker, livsmedelsexport ISSN Sidoantal 88 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan kuvaus ja määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleisiä muutosvoimia Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristöön vaikuttavia muuttujia Taloudellisia muuttujia Elintarvikeala on politisoitunut Demografisia muuttujia Sosio-kulttuurisia muuttujia Vastuullisuus-ympäristöllisiä muuttujia Lainsäädännöllisiä muuttujia Teknisiä muuttujia Toimialan rakenne Kuvaus toimialan yrityksistä Toimialan alueellinen jakautuminen Työllisyyden kehitys Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla Markkinoiden rakenteesta ja kehityksestä Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Päivittäistavarakauppa HoReCa-tukkukauppa Monikanavaisuuden lisääntyminen Viennin merkitys toimialalla Elintarvikkeiden vienti Kasvua elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelmalla Elintarvikkeiden tuonti Alan taloudellinen tilanne Kannattavuus Vakavaraisuus ja maksuvalmius Pääoman käytön tehokkuus Investoinnit, tuotekehitys, laatu ja lainsäädäntö Toimialan investoinnit Tuotekehitys toimialalla TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

6 8. Toimialan asema ja merkitys lähivuosina Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Keskeisiä kehittämistarpeita Yrittäjyyden edistäminen Yhteenveto Lähteet Liite: Elintarvikealan Team-Finland ohjelma Food from Finland TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen. Tämä raportti käsittelee Elintarvikkeiden valmistusta (TOL 10) ja Juomien valmistusta (TOL11). Raportissa käsitellään alan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä on käytetty viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Raporttiin sisältyy kansainvälistymiskatsaus, mikä käsittelee elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelmaa. Katsauksen kokoamisesta on vastannut toimialajohtaja Esa Wrang, Finpro ry, Export Finland. Teemaltaan erittäin ajankohtainen katsaus täydentää hyvin toimialaraportin tietosisältöä. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyötahoja sekä yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan elintarviketeollisuudesta sekä kannustaa toimialaa kehittämiseen. Muistattehan, että meidän jokaisen ostopäätökset vaikuttavat alan työllisyyteen ja maamme hyvinvointiin. Lappeenrannassa marraskuussa 2014 Leena Hyrylä, toimialapäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

8 1. Toimialan kuvaus ja määrittely Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä Suomessa. Koko elintarvikeketju työllistää lähes henkeä, mikä on 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes henkilöä noin yrityksessä. Monet alan yrityksistä ovat merkittäviä työllistäjiä toimipaikkakunnillaan. Ala on myös merkittävä kausi- ja sesonkityön tarjoaja. Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden bruttoarvo on vähentynyt lähes miljardilla 10,6 mrd. euroon. Ennakkotietojen mukaan jalostusarvo oli 2,5 mrd. euroa, missä laskua edelliseen vuoteen on 4 %. Luvut ovat kuitenkin ennakkotietoja ja niihin sisältyy yhden tupakkateollisuuden toimipaikan tiedot. Taulukko 1. Teollisuustuotannon brutto- ja jalostusarvot vuosi 2013, ennakko (1000 euroa) Tuotannon bruttoarvo Osuus teoll. Tuotannon jalostusarvo C Teollisuus Osuus teoll Elintarviketeollisuus ja tupakkatuotteiden valmistus ,9 % ,1 % Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus ,0 % ,5 % Metsäteollisuus ,4 % ,5 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,2 % ,0 % Kemianteollisuus ,9 % ,9 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 % ,0 % 24-30_33 Metalliteollisuus ,4 % ,6 % 31 Huonekalujen valmistus ,9 % ,4 % 32 Muu valmistus ,59 % ,0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilastot Elintarviketeollisuus koostuu kahdesta päätoimialasta, jotka ovat elintarvikkeiden valmistus (TOL 10) ja juomien valmistus (TOL 11). Elintarvikkeiden valmistus puolestaan koostuu yhdeksästä alatoimialasta. Suurimmat alatoimialat bruttoarvolla mitattuna ovat lihateollisuus, meijeriteollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus ja leipomoteollisuus. Tässä raportissa elintarviketeollisuutta tarkastellaan monessa kohtaa tilastollisen toimialaluokituksen (TOL 2008) pohjalta. Toimialat, niiden alatoimialat ja toimialaluokat ovat seuraavat: 10 Elintarvikkeiden valmistus 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

9 105 Maitotuotteiden valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden makaronien yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus Tilastokeskuksen tietojen mukaan elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2012 oli 11,6 mrd. euroa (lisäystä edellisvuoteen 3 %) ja jalostusarvo 2,6 mrd. euroa (lisäystä 3 %). Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvot vuonna 2012 Toimiala Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Bruttoarvon muutos, % Jalostusarvon muutos. % 2012 (Milj. ) 2012 (Milj. ) Teollisuus ,7 % -11,3 % ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ Elintarvikkeiden valmistus ,9 % 8,1 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm ,9 % 7,2 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä ,1 % 28,6 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä ,2 % -8,0 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus ,6 % 21,0 % Maitotaloustuotteiden valmistus ,8 % 7,0 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus ,1 % -14,3 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus ,6 % 13,9 % Muiden elintarvikkeiden valmistus ,3 % 6,4 % Eläinten ruokien valmistus ,1 % 27,7 % Juomien valmistus ,3 % -4,4 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilastot Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Bruttoarvo = toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta. Tuotannon jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyvät myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

10 2. Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Elintarviketeollisuus valmistaa kuluttajille monenlaisia ruokia ja juomia arkeen, vapaa-aikaan ja juhlaan. Ala on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja se myy tuotteita vähittäis- ja tukkukaupalle, ruokapalveluille ja muille elintarvikeyrityksille. Tarvitsemansa raaka-aineet elintarviketeollisuus hankkii pääosin kotimaiselta maa- ja puutarhataloudelta, mutta myös tuontiraaka-aineita ja -panoksia tarvitaan. Elintarvikeketjun eri osien on toimittava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, mikä perustuu mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Alan tuotanto on raaka-ainevaltaista. Ala on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 %. Vaikka kotimaisuusastetta voidaan pitää korkeana, erilaiset tuontipanokset arvoketjun eri vaiheissa tekevät elintarviketeollisuuden riippuvaiseksi ulkomaankaupasta. Tuonnin aste vaihtelee aloittain ja se on korkeinta aloilla, joissa pääraaka-aineet ovat tuontitavaraa: kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus, kalanjalostus ja eläinten ruokien valmistus. Lisäksi kahvi- ja mausteala on vahvasti riippuvainen pääraaka-aineen tuonnista. Lihan- ja maidonjalostuksessa sekä leipomoteollisuudessa raaka-aineiden kotimaisuusaste on korkea (Lähde: MTT raportti 61/2012). Tällä hetkellä Venäjän asettamat vastapakotteet elintarvikkeiden tuontikiellon muodossa ovat heikentäneet maatalouden ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta sekä niiden toimintaedellytyksiä. Kauppa vastaa elintarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta kuluttajille ja sen toiminta perustuu ketjuuntuneeseen tukku- ja vähittäiskauppaan. Maatalouden, elintarvikkeiden jalostuksen ja kaupan lisäksi monet muut alat osallistuvat elintarviketuotantoon tuottaessaan näille tuotteita ja palveluita. Alan työpaikkojen kerrannaisvaikutukset ovat suuret arvoketjussa. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo muille aloille jopa neljä työpaikkaa. Ruualla on oleellinen merkitys sekä ihmisten että yhteiskunnan hyvinvoinnille. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten kytkeytyminen muihin aloihin Toimialojen toiminta kytkeytyy monen muun alan toimintaan esimerkiksi erilaisiin hankinta-, jakelu- tai alihankintakanaviin. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä. Suomessa on hyvin keskittynyt vähittäiskauppa. Kuvan 1 mukaan noin puolet alan tuotteista välittyy tukku- ja vähittäiskauppaan ja alihankintamyynti muille yrityksille tai teollisuudelle on 10 %. Suoraan loppukäyttäjille menevää suurehkoa osuutta selittää se, että elintarvikeyrityksistämme valtaosa on alle 5 henkilöä työllistäviä, ja paikalliset markkinat asiakkaineen ovat niille keskeisiä. Suora asiakaskontakti lisää erottumista muista yrityksistä ja jakelutien lyhyys mahdollistaa paremman myyntikatteen. Panostarkastelussa yrityskoon kasvaessa työvoimakustannusten osuus vähenee ja aineiden sekä tarvikkeiden osuus kasvaa. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

11 Kuva 1. Raha- ja hyödykevirrat elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL: 10, 11 PANOSKÄYTTÖ, Pk -yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 59 % 31 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 4 % 50 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 17 % 3 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10 % 4 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 16 % 2 % Julkinen sektori 4 % Muut Kulurakenteessa merkittävimmät kustannuserät ovat aineet ja tarvikkeet sekä työvoimakustannukset. Muiden kuluerien osuus näyttää kasvaneen. Alatoimialojen välillä on eroja kustannusrakenteissa. Esimerkiksi leipomoalan mikroyrityksissä työvoimakustannukset muodostavat suurimman kustannuserän. Kuva 2. Raha- ja hyödykevirrat leipomoalan mikroyrityksissä RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Leipomotuotteiden valmistus TOL: 107 PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 28 % 26 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 3 % 57 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 43 % 4 % Leipomotuotteiden valmistus 7 % 1 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 22 % 2 % Julkinen sektori 6 % Muut TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

12 3. Toimialan yleisiä muutosvoimia 3.1. Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristöön vaikuttavia muuttujia Suomalainen elintarviketeollisuus on EU:n sisämarkkinoiden, raaka-aineen saannin, elintarvike-kaupan, kansainvälisten sopimusten ja monen muun toimintaympäristön tekijän kautta sidoksissa kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin ja säädösympäristöön. Kansainväliset toimintaympäristön muutokset heijastuvat kotimarkkinoillemme ja vaikuttavat koko elintarvikeketjun toiminnan perusedellytyksiin. Elintarvikeyritysten liiketoimintaympäristöä määrittävät monet tekijät kuten kuva 3 ilmentää. Toimialan oman sisäisen kilpailun lisäksi kilpailuympäristöön vaikuttavia voimia ovat asiakkaat, tavarantoimittajat ja muut tuotannontekijät, mahdolliset alalle tulijat sekä korvaavat tuotteet. Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on kireä. Suomalaista liiketoimintaympäristöä on voinut aikaisemmin pitää suhteellisen vakaana ja ennustettavana. Poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn myötä liiketoimintaympäristön ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt oleellisesti. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja investointien vuoksi lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua toimialalla. Koska Suomi kuuluu EU:iin, monet taloudelliset, poliittiset ja lainsäädännölliset liiketoimintaympäristöön vaikuttavat tekijät ovat yhteisiä unionin kanssa. Sen lisäksi toimintaympäristöön vaikuttavat demografiset, sosio-kulttuuriset, vastuullis-ympäristölliset ja tekniset tekijät. Kuva 3. Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristössä vaikuttavia voimia Elintarviketeollisuuteen vaikuttavat voimat Lainsäädäntöympäristö Alalle tulijat Yhteistyökumppanit Raaka-aine, panostoimittajat, työmarkkinat Teollisuuden sisäinen kilpailu Asiakkaat Taloudelliset ja Substi- teknologiset tekijät tuutit Jakelukanavat k Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry 1 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

13 Kilpailutilanne on kiristynyt. Tehokkuutta ja tuottavuutta sekä mittakaavaetua on haettu muun muassa tuotantorakenteen keskittymisellä, mikä heijastuu supistuvana työvoiman tarpeena. Suomessa elintarvikeala nähdään kuitenkin poliittisella tasolla kasvualana, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa. Kasvua haetaan jalostusarvon nostamisella sekä uusille markkina-alueille hakeutumisena kotimaassa tai ulkomailla. Kuva 4. Muuttujia elintarviketeollisuuden toimintaympäristössä Elintarviketeollisuuden toimintaympäristön seitsemän muuttujaa Taloudelliset Demografiset Sosio-kulttuuriset Vastuullis-ympäristölliset Tekniset Lainsäädännölliset Poliittiset t Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Taloudellisia muuttujia Elintarviketeollisuus on kotimarkkinateollisuutta. Valtaosa elintarviketeollisuuden valmistamista tuotteista myydään Suomen päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoille sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineiksi. Valtionvarainministeriön syksyn 2014 talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan tänä vuonna ja myös lähivuosien kasvuennusteet ovat vaatimattomia. Ennusteiden mukaan kotitalouksien reaalitulojen kehitys on heikkoa ja yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta. Myös yksityiset investoinnit laskevat 4,6 %. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 %:iin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kotimaisen kysynnän ennakoidaan muodostuvan edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Viimeisen parin vuoden ajan ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta, mutta oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Yksityinen kulutus on kansantaloudelle tärkeää ja taloudellinen epävarmuus heijastuu myös elintarvikeostoksiin. Kuluttajien on havaittu suosivan edullisem- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

14 pia tuotteita ja kauppojen omien merkkien tarjontaa. Elintarviketeollisuus Suomen suurimpana kulutustavaroiden valmistajana ylläpitää kansantalouttamme. Eurooppalainen talouskriisi ja erityisesti Suomen hidas kriisistä elpyminen ovat heikentäneet elintarvikeketjun toimintakykyä. Myös Ukrainan kriisi on vaikuttanut negatiivisesti elintarviketeollisuuden ja koko suomalaisen elintarvikeketjun kasvumahdollisuuksiin. Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viimeksi kuluneina vuosina ollut lähes nollassa. Heikkoon kysyntään vaikuttaa kuluttajien vähentynyt ostovoima, joka on laskenut Suomessa ja koko Euroopassa huonon taloudellisen tilanteen, välillisen verotuksen kiristymisen sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden myötä. Elintarviketeollisuuden pääasiallisten asiakkaiden, päivittäistavarakauppayritysten, kannattavuus on vaatimatonta. Kaupan taloudellisen tilanteen heikkeneminen kiristää hintakilpailua entisestään. Private label -tuotteiden ja -tuotesarjojen määrä lisääntyy markkinoilla. Tämä voi vaikeuttaa brändituotteiden asemaa ja uhkaa vähentää niiden lukumäärää edelleen. Kilpailuetua haetaan sekä elintarviketeollisuuden että päivittäistavarakaupan yrityksissä uusin tavoin, kuten verkkokaupan sekä uusien ketju- ja palvelukonseptien kehityksen avulla. Tiukassa hintakilpailussa uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen tuominen markkinoille on haasteellista. Pärjätäkseen kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn on oltava hyvä. Jos kotimainen kustannustaso kohoaa ulkomaiseen kehitykseen nähden, tuotantoa siirtyy halvempien kustannusten maihin ja erityisesti valmiiden ja puolivalmiiden elintarvikkeiden tuonti kasvaa merkittävästi. Elintarviketeollisuutta pidetään vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Ala kohtaa kuitenkin monia haasteita toimintaympäristössä kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvien muutosten vuoksi. Ruuan, rehujen ja biopolttoaineiden kysyntä maailmalla kasvaa, mikä vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Kilpailu ruuan raaka-aineista kiristyy. Raaka-ainemarkkinoiden hintavaihtelut ovat hetkellisesti tasaantuneet, mutta vaihtelu voi edelleen olla arvaamatonta. Kotimarkkinateollisuutena elintarvikeala on riippuvainen kotimaisesta raaka-ainetuotannosta. Keskustelua elintarvikeomavaraisuudesta ovat aktivoineet muun muassa lähiruokatrendi sekä huoltovarmuus. Elintarvikeomavaraisuus eli tuotannon % -osuus kulutuksesta (tuotanto + tuonti) vaihtelee eri tuoteryhmissä. Monien teollisuuden käyttämien alkutuotannon tuotteiden omavaraisuusaste on alle 100 %. Maitotuotteiden nesteomavaraisuus vuonna 2013 oli 95 %. Lihavalmisteissa naudanlihan omavaraisuus oli 81 %, sianlihan 100 % ja siipikarjalihan 105 %. Kananmunien omavaraisuus vuonna 2013 oli 115 %. Leipäviljan omavaraisuusaste puolestaan oli kokonaisuudessaan 115 %, mutta rukiin huonoista sääolosuhteista johtuen 26 %. Kasvisten suhteen omavaraisuus vaihtelee Elintarvikeala on politisoitunut Julkisella vallalla on yhdistyvässä Euroopassa ja maapalloistuvassa toimintaympäristössä keskeinen rooli. Julkinen valta vaikuttaa monin eri tavoin ruokajärjestelmän kehitykseen 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

15 verotuksen, sääntelyn ja muun taloudellisen ohjauksen kautta. Myös markkinoiden ulkopuoliset poliittiset tekijät voivat aiheuttaa muutoksia. Poliittiset riskit ovat lisääntyneet ja ne tulisi huomioida yritysten johtamisessa sekä strategioissa. Elintarvikealaan kohdistuvia poliittisia riskejä on muun muassa kauppa-, turvallisuus-, vero-, talous-, työmarkkina-, investointi- ja elinkeinopolitiikassa. Elintarvikeala on poliittisella tasolla nähty kasvualana ja hallitusohjelmassa kasvukeinoina on esitetty lähiruokaa, luomua ja vientiä. Suomalaiset elintarvikemarkkinat ovat voimakkaasti sidoksissa kansainvälisiin markkinoihin. Taulukko 3. ilmentää tarjonnan lisääntymistä kotimaassa ja siinä näkyy tuonnin nopeampi kasvu vientiin verrattuna. Taulukko 3. Elintarviketeollisuuden tarjonnan kehittyminen vuosina Elint. valmistus TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta Muutos % 15 % 11 % 41 % 17 % 11 Juomat TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta Muutos % -6 % -2 % 6 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA Elintarvikemarkkinoihin vaikuttavat monet politiikan eri lohkot. EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa suomalaiseen ruokatuotantoon ja EU-tuet muodostavat merkittävän osan maatalouden saamasta kokonaistulosta. EU:n maatalouspolitiikkauudistuksesta, CAP-uudistuksesta pääosa tulee voimaan vuoden 2015 alussa. EU:n jäsenvaltioilla on tulliliiton johdosta periaatteessa yhteinen kauppapolitiikka, joka vaikuttaa kolmansien osapuolten kanssa käytäviin neuvotteluihin. Kauppapolitiikkaa käytetään myös pakotteena kansainvälisissä kriiseissä. Tästä tuorein esimerkki ovat Suomen elintarvikealaan voimakkaasti vaikuttavat Venäjän pakotteet ja niiden vastapakotteet. Tuotannon arvoketjut globalisoituvat ja EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset vaikuttavat markki- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

16 noihin. Kiinan vaikutus on kasvava. EU on myös solminut joitakin kahdenkeskisiä kauppasopimuksia ja käynnissä ovat neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen markkinat voisivat tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle ruokaosaamiselle esimerkiksi erilaisten free from -tuotteiden muodossa. Elintarviketeollisuutemme suuryritykset ovat kansainvälistyneet ja kiinnostuneet kasvavista Aasian markkinoista. Elintarvikevientimme on ollut pitkälti suurten yritysten varassa, mutta nyt pk-yritykset ovat entistä kiinnostuneempia kasvua mahdollistavasta viennistä. Elintarvikealan Team Finland vientiohjelmalla tuetaan viennin kehittämistä. Kotimaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi ja viennin tukemiseksi tarvitaan toimintaa tukevaa elinkeino-, teollisuus- ja kauppapolitiikkaa. Erilaiset veromuutokset vaikuttavat elintarvikkeiden hinnoitteluun ja kulutukseen. Tästä hyvä esimerkki on keksien, vohveleiden ja pikkuleipien voimakkaasti kasvanut tarjonta ja kulutus, koska makeisten hintoja nostanut valmistevero muutti keksit entistä houkuttelevimmiksi herkuttelutuotteiksi. Myös alkoholiveron nostovaikutukset ovat lisänneet yksityistä alkoholijuomien maahantuontia Virosta. Veropolitiikka vaikuttaa kulutuksen lisäksi yritysten toimintaedellytyksiin, investointeihin ja työllisyyteen Demografisia muuttujia Globaalit elintarvikemarkkinat kasvavat merkittävästi muun muassa Aasian maiden kansantalouksien kehittyessä. Samalla tuotantopanosten ja vastaavasti elintarvikkeiden hintavaihtelut lisääntyvät. OECD:n arvion mukaan maapallon ruokatuotannon olisi kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu, ikääntyminen, kaupungistuminen, lisääntyvä biopolttoaineiden kysyntä, ilmastonmuutos ja elintason noususta johtuvat kulutusmuutokset vaikuttavat ruokatuotantoon. Globaalit muutokset tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaiselle elintarvikealalle ja ruokaosaamiselle. Yksityinen kulutus on kansantaloudelle tärkeää. Suomessa oli kotitaloutta vuonna Kotitalouksien keskikoko oli 2,06 henkeä ja koon lasku on jatkunut. Yhden hengen talouksia on maassamme yli 40 %, kahden hengen talouksia 35 % ja kolmen hengen talouksia 11 %. Neljän tai yli neljän hengen kotitalouksia on 14 %. Keskimääräiset tulot vuonna 2012 olivat euroa tulonsaajaa kohti, miehillä ja naisilla euroa. Perhekoon pienentymisen ohella kuluttajat vanhenevat. Vuonna 2025 neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita, joten väestön ikääntyminen on voimakas ilmiö. Tämän ostovoimaisen senioriväestön arvioidaan syövän yhä useammin ulkona sekä arvostavan palvelua ja yksilöllisiä valintoja mahdollistavia ruokalistoja. Ylipaino ja monet muut elintapaan liittyvät taudit ovat yleistymässä. Syöminen ja juominen ovat entistä vahvempi osa yksilöllistä identiteettiä ja persoonallisuuden ilmentämistä. Elintason kohotessa kotiin ostettujen elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista on vuosien saatossa laskenut kuten kuva 5 osoittaa. Asuminen ja energia muodostavat kotitalouksien suurimman kulutusmenon. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien yksityiset kulutusmenot olivat milj. euroa vuonna Asukasta kohti laskettuna yksityiset ravintomenot ilman muita juomia vuonna 2013 olivat euroa. Ruuan osuus kulutusmenoista on pysynyt melko samalla tasolla 2000-lu- 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

17 vulla ja taso on melko yhtenevä vanhojen EU-maiden kanssa. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2013 nimellisesti 1,9 %, ja eniten nousua oli asumis- ja elintarvikemenoissa. Kotitalouksien elinkustannusten nousun lisäksi kiristyvä verotus vaikuttaa kulutukseen. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa erilaisten veroerien osuus on suuri. Ruuan hinnassa erilaisten verojen osuuden on laskettu olevan yli 40 %. Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista vaihtelee tuloluokittain. Keskimäärin suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin noin 12,5 % kokonaiskulutuksestaan. Pienituloiset kotitaloudet käyttävät suuremman osuuden kokonaiskulutuksestaan elintarvikkeisiin kuin ylemmät tuloluokat. Alin tuloviidennes käytti noin 15,8 % ja toiseksi alin noin 14,9 % kulutusmenostaan elintarvikkeisiin vuonna Ylimmällä tuloviidenneksellä osuus oli puolestaan noin 10,5 % kokonaiskulutuksesta. Kuvassa 6 on esitetty ravintomenojen kulutusjakauma. Ravintomenot vaihtelevat myös hieman kotitaloustyypeittäin. Koska ruoka on välttämättömyyshyödyke, kuluttajien ostovoiman ylläpitäminen on tärkeää. Kansalaisten ostovoiman kehittyminen on elintarviketeollisuuden kannalta oleellista. Elintarviketeollisuusliitto nostaa omassa hallitusohjelmassaan keskeiseksi kotimarkkinoiden elinvoimaisuuden. Kuva 5. Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan vuosina käypiin hintoihin Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sisustus ja kodinhoito Terveys Kuljetus ja tietoliikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Hotellit, kahvilat ja ravintolat Sekalaiset tavarat ja palvelut Lähde: HUOM. Y-akselin tieto Osuus kulutusmenoista, % TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

18 Kuva 6. Kotitalouksien ravintomenojen % -osuudet asukasta kohden vuonna 2013 Sokeri,hillo, hunaja, suklaa ja makeiset 10 % Kahvi,tee ja kaakao 3 % Muut (ei sisällä muita juomia) 2 % Leipä ja viljatuotteet 16 % Hedelmät ja kasvikset 21 % Rasvat ja öljyt 2 % Liha ja lihatuotteet 21 % Maito, juusto & munat 20 % Kala ja kalatuotteet 5 % Lähde: Ruokatietoyhdistys ry/ Tietohaarukka Sosio-kulttuurisia muuttujia Yhä suurempi osa suomalaisista on kiinnostunut eettisestä, kestävästä ja terveellisestä ostamisesta. Ruuassa ostetaan hyvää omatuntoa ja hyvää oloa. Hyvää omatuntoa ostavat pyrkivät ostamaan ekologisesti ja eettisesti toimivien yritysten tuotteita. Hyvän olon ostajat käyttävät rahaa siihen, että he itse ja heidän perheensä voivat hyvin. Kulutus polarisoituu. Suurelle osalle kuluttajista ruuan kotimaisuus on entistä tärkeämpää. Suomalaiset arvostavat kotimaisten tuotteiden laatua ja turvallisuutta ja sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Aina ei kuitenkaan haluta tyytyä pelkästään kotimaisiin elintarvikkeisiin, ja kaikille se ei ole hintasyistä mahdollistakaan. Vaikean taloustilanteen vuoksi yhä useampi on kiinnostunut kaupan omista merkeistä ja tarjoustuotteista sekä ostaa ulkomailta edullisempia elintarvikkeita ja varsinkin alkoholijuomia. Vuonna 2014 julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset korostavat kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäämistä, rasvojen laatua sekä punaisen lihan ja suolan vähentämistä. Vaikka suositukset ovat kokonaisuudessaan aiempaa sallivammat, ne eivät silti saavuta laajaa kuluttajien luottamusta. Erilaiset ruokavaliot siirtävät ruokavalintojen painopisteitä yllättävän nopeasti. Yksilökeskeisyys korostuu, sillä ruoan merkitys itseilmaisun välineenä kasvaa. Varsinaista vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien määrä on pienentynyt, mutta hiilihydraattitietoisuus on tullut jäädäkseen. Kansainvälisellä tasolla sokerin, suolan ja tyydyttyneiden rasvojen saantia sekä alkoholin kulutusta halutaan vähentää poliittisin toimin. Proteiinipitoinen ruokavalio on edelleen kasvava trendi. Ruuan turvallisuus ja ruokaskandaalit huolestuttavat kuluttajia. Kuluttajat pohtivat, voiko ruuan tuotantoketjuun ja sen läpinäkyvyyteen luottaa, mutta samalla he tiedostavat kotimaisen tuotannon hyvät puolet. Myös eläinten kasvuolosuhteet huolestuttavat suurta osaa 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

19 suomalaista. Muita mietityttäviä aiheita ovat kasvien geenimuuntelu, tuotannon ympäristöystävällisyys, lisäaineiden käyttö ja valmisruuan terveellisyys. Ruokahifistely on saanut uuden muodon, jossa kotoisat lapsuudesta tutut vaativatkin reseptit ovat kunniassa. Ruokahifistelyyn kuuluu aktiivinen keskustelu ja kokemusten jakaminen tuttavapiirissä ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media vauhdittaa trendien muutoksia, ja sillä on suuri vaikutus jopa yksittäisten tuotteiden myyntiin. Suhtautuminen ruuan alkuperään, valmistukseen ja raaka-aineisiin on polarisoitunutta. Osa kuluttajista ei välitä ruuan taustoista lainkaan, kun osa taas suhtautuu kaikkeen kriittisesti ja hyödyntää mediaa aktiivisesti yksityiskohtia selvittäessään. Kuluttajan kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskiössä ja kansanterveys onkin Suomessa parempi kuin koskaan. Yhä suurempi osa väestöstä ei kuitenkaan hallitse elämäntapojaan ja ruokailutottumuksiaan, minkä vuoksi polarisaatio kansanterveydessä vahvistuu. Elämäntapoihin liittyvät sairaudet, kuten lihavuuden myötä yleistyvä tyypin 2 diabetes lisääntyvät. Henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitoon sekä monien elintasosairauksien hallintaan tarvitaan konkreettista tutkittua tietoa. Lisäksi tukea tarvitaan sopivien elintarvikkeiden valinnassa ja oikeanlaisessa ravitsemuksessa. Kulutuskäyttäytymisen ymmärtäminen on entistä tärkeämpää oikeanlaisten tuotteiden ja elämyksen tarjoamiseksi kuluttajalle. Ruuasta käydään vilkasta keskustelua ja sosiaalinen media sekä ruokaohjelmat lisäävät sen kuuluvuutta. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi liikkuva elämätapa lisää liikkeellä syömistä. Nälkää torjutaan erilaisilla välipalajuomilla ja aterian korvikkeilla. Välipalaistuminen ja arjen nautiskelu tulevat osaksi ruokakulttuuria. Voimistuva terveys- ja hyvinvointitrendi ja ihmisten proaktiivinen suhtautuminen omaan terveyteen lisäävät kuluttajien kiinnostusta ruuan terveellisyydestä. Erilaisten ruokatrendien kirjo on runsas, ja niiden alkamisen sekä keston ennakoiminen ovat haasteellisia. Nyt pinnalla olevissa trendeissä korostuvat nautinnollisuus, terveys ja hyvinvointi. Ruokavalintojen merkitys kuluttajan identiteetin ja persoonan ilmentämisessä on lisääntynyt. Toisaalta ruokateema toimii myös kuluttajien ryhmäyttäjänä, joten ruoan avulla sekä erottaudutaan että liittoudutaan. Taloustutkimuksen Suomi Syö tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen piti runsasproteiinista ruokavaliota terveellisenä. Lihaksikkuuden ihailu hoikkuuden sijaan näkyy myös kevyttuotteiden suosion laskuna. Enää neljännes vastaajista pyrkii valitsemaan niin sanotun kevyttuotteen. Kevyttuotteita suosivat sekä yli 54-vuotiaat että alle 25-vuotiaat naiset. Kyselyssä parhaiten terveellistä ruokavaliota kuvasi monipuolisuus, ja se sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Naisilla, miehillä, nuorilla ja vanhoilla näkemykset terveellisestä ruokavaliosta vaihtelivat. Naiset pitivät terveellisenä kasviksia, marjoja ja luonnollisuutta, miehet puolestaan proteiinipainotteisuutta, ruoan keveyttä ja tuoreutta. Nuoremmat hakivat terveellisyyttä ruokavalioonsa monipuolisuuden ja proteiinin kautta, kun taas iäkkäämpi väki korosti kuitupitoisuutta ja kotimaisia raaka-aineita. Ruuanlaitto kotona kiinnostaa. Philipsin teettämän tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista haluaisi kokata kotona nykyistä enemmän. Vastaajista 36 % kertoi valmistavansa yleensä ruoan itse tuoreista raaka-aineista alusta alkaen. Joka viides kertoi kokeilevansa uusia ruokalajeja säännöllisesti ja 16 % kokee rentoutuvansa ruoanlaiton parissa. Harrastuksekseen ruoanlaiton mainitsee 13 % vastaajista. Kolmannes vastaajista piti tuotteen laa- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

20 tua hintaa tärkeämpänä valintakriteerinä ja joka viides suosii lähiruokaa hinnasta huolimatta. Selvityksessä 32 % totesi raaka-aineiden hinnan määrittävän ruokavalintoja. Kotimaisuutta arvostetaan Kotimaisen ruuan ja suomalaisen ruokakulttuurin arvostus on kasvussa. Sitä ilmentää muun muassa Markkinointi&Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen arvostetuimmat brändit Suomessa 2014 tutkimus, jossa voiton vet kuudennen kerran Fazerin Sininen. Kolmannella sijalla oli Fazer ja yhdeksännellä sijalla Valio. Hyvää Suomesta (Joutsenlippu) ja Joutsenmerkki (ympäristömerkki) olivat neljännellä ja viidennellä sijalla. Listalla 30 kärkijoukkoon kuuluivat edellisten lisäksi Juhla Mokka, Valio Oltermanni, Valio Voi, Paulig, Presidenttikahvi, Elovena, Valio Koskenlaskija, Luomu (alkuperämerkki), Valio AURA ja Geisha. Tulokset kertovat myös pitkäjänteisestä työstä brändien rakentamisessa ja kuluttajien brändi-uskollisuudesta. Brändin luonteeseen sisältyy arvolupaus kuluttajalle. Kotimaisuuden arvostuksesta kertoo myös päivittäistavarakaupan tarjonta. Kaupat ovat tuoneet markkinoille kotimaisuuteen perustuvia omia merkkejä ja kampanjoineet kotimaisuuden puolesta. Myös Lidlissä tarjonnan kotimaisuusaste on noussut, ja se on keskimäärin % tarjonnasta. Ruuan alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille pakkausmerkinnät ovat ensisijainen tiedon lähde. Lainsäädännön edellyttämien merkintöjen lisäksi voidaan käyttää erilaisia vapaaehtoisia merkintöjä kuten avainlippua, Hyvää Suomesta -merkkiä, Sirkkalehteä, Maakuntien Maut tai Luomuleppäkerttumerkkiä. Suomen lippua voidaan käyttää tuotteiden yhteydessä symboloimaan tuotteen kotimaisuutta. Tuotteen on silloin oltava sekä valmistuksen että raaka-aineiden osalta kokonaan tai pääosin kotimainen. Hyvää Suomessa -merkki on ollut yli 20 vuotta vapaaehtoinen Suomessa valmistettujen pakattujen elintarvikkeiden merkintäjärjestelmä. Merkki on tuotekohtainen ja se on käytössä noin 240 elintarvikevalmistajalla. EU:n maantieteellisten alkuperämerkintöjen käyttö ja merkitys on Suomessa toistaiseksi vähäinen. Aito perinteinen tuote (APT) -merkintä on karjalanpiirakalla, kalakukolla ja sahdilla. Suojattu alkuperänimitys (SAN) on Lapin poronlihalla, Lapin porokuivalihalla ja Lapin porokylmäsavulihalla sekä Kitkan viisas -muikulla ja Lapin puikulalla. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on puolestaan Kainuun rönttösellä ja Puruveden muikulla. Merkinnät liittyvät usein paikallisiin tuotteisiin ja valtakunnallisille tuotteille merkinnän saaminen on vaikeampaa. Nimisuojamerkintä on luonteeltaan kollektiivinen ja sitä voisivat hyödyntää suojamerkinnän ehdot täyttävät yritykset. Nimisuoja voisi osaltaan helpottaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin tunnetuksi tekemistä Vastuullisuus-ympäristöllisiä muuttujia Vastuullisuus elintarviketeollisuuden yritysten ja kaupan toiminnassa on vakiintunut osaksi liiketoimintaa. Elintarvikealan vastuullisuuden haasteena on monialaisuus; sen sisältö ja merkitys vaihtelevat toimijoittain ja toimialoittain. Vastuullisuus käsitteenä sekä keinot sen todentamiseksi ja osoittamiseksi selkeytyvät ja yhtenäistyvät ajan myötä, mutta sitä ennen yritykset viestivät omin tavoin vastuullisuustoimistaan. Kiristynyt säädösympäristö ja yritysten välinen kilpailu edistävät vastuullisuutta elintarvikeketjussa. Elintarviketeollisuuden vastuullisuustoimissa korostuu monia asioita, kuten 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä

Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruoka suomalaisen ruokapolitiikan keskiössä Lähiruokaseminaari 25.3.2013 Kuopio Jaana Husu-Kallio kansliapäällikkö Maa- ja metsätalousministeriö Suomessa 2 854 elintarvikealan yritystä, joista 90%

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto

Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Biotalous luo työtä ja hyvinvointia: Esimerkkinä ruoantuotanto Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi 9.9.2014 Helsinki www.helsinki.fi/ruralia 9.10.2013 1 Ruralia-instituutti on maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Erlund 11/2014 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Talous- ja rahoitusjohtaja 11/2014 Kesko Liikevaihto 9,2 mrd - K-ryhmän myynti 11,4 mrd 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä joka päivä

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista

Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista 9.1.2013 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kaupan näkemykset luomun mahdollisuuksista Jussi Kaartinen Market- ja tavaratalokaupan toimialajohtaja, Satakunnan Osuuskauppa Luomu vastaa useisiin kuluttajatrendeihin

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät

Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät Suomen Pankki Talouden ajankohtaiskatsaus ja kehitysnäkymät MuoviSki 1 Pörssikurssit laskeneet 160 Euroalue Yhdysvallat Japani Kiina Indeksi, 1.1.2008 = 100 140 120 100 80 60 40 20 2008 2009 2010 2011

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017

Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Tradenomiharjoittelijan paikka keväälle 2017 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TRADENOMIHARJOITTELUPAIKKA KEVÄÄLLE 2017 Työ- ja elinkeinoministeriön elinkeino- ja innovaatio-osasto tarjoaa harjoittelupaikkaa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöliiketoiminta 2010 Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla

Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Kilpailukykyä ja kestävyyttä luomulla Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry Twitter: @MarjaRiittaKott Pro Luomu ry Luomualan toimijoiden yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on edistää luomun

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta

Villinä luontoon. Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta Villinä luontoon Luonnontuotealan toimialalaraportin antia sekä kokemuksia Britannian villiyrttiliiketoiminnasta 22.6.2016 Rovaniemi Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA

EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA EU:N NIMISUOJAJÄRJESTELMÄ ALUEELLISTA IDENTITEETTIÄ RAKENTAMASSA Marjo Särkkä-Tirkkonen HY/Ruralia-instituutti 7.3.2014, Kouvola Taustatietoa nimisuojajärjestelmästä Slow Food, Ark of Taste ja Presidia

Lisätiedot

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA

RUOKAKETJUN TOIMENPIDEOHJELMA ELINTARVIKEKETJUN NEUVOTTELUKUNTA 17.10.2011 1. Kuluttajan luottamus ja suomalaisen ruoan arvostus 5 2. Suomalaisen ruokaketjun kilpailukyky 6 3. Suomalaisen ruokaketjun kilpailuetu 6 Jäljitettävyys Vastuullisuus

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2009

Logistiikkaselvitys 2009 Logistiikkafoorumi Logistiikkaselvitys 2009 Professori Lauri Ojala Tutkija Tomi Solakivi Turun kauppakorkeakoulu - Logistiikka Lauri.ojala@tse.fi Tomi.solakivi@tse.fi 1 Logistiikkaselvitys 2009 Liikenne-

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 16.11.2012 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

- KASVAVA MAHDOLLISUUS

- KASVAVA MAHDOLLISUUS - KASVAVA MAHDOLLISUUS Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian,

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä

Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Näkemyksestä ja tiedosta menestystä Alueiden ennakointiseminaari Rovaniemi 21.3.2014 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet

Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Korkean arvonlisän biotaloustuotteet Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Biotalous vähentää riippuvuutta

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille?

Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? Millä keinoilla ruokaketjusta riittäisi jaettavaa myös maatiloille? MTK Pohjois-Karjala Kansanedustajatapaaminen Kitee Maatalouden hintakehitys vuosina 2000 2011 => viljelijöiden ostovoima heikkenee Lähde:

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla 29.1.2015 LYNET-seminaari Yritysten yhteiskuntavastuu Hannele Pulkkinen Hanna Hartikainen Juha-Matti Katajajuuri Ilmastovaikutusten viestintä elintarvikealalla

Lisätiedot

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat

Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Muuttuva ruokakulttuuri ja kuluttajien valinnat Saako tätä syödä? -seminaari 15.6.2016 klo 8.30-12.00 Lihaa vai soijaa, lohta vai silakkaa, lisää proteiinia vai vegeilyä? Mari Niva Kuluttajatutkimuskeskus

Lisätiedot