Näkemyksestä menestystä. Elintarviketeollisuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Näkemyksestä menestystä. Elintarviketeollisuus"

Transkriptio

1 Näkemyksestä menestystä Elintarviketeollisuus Toimialaraportit ennakoi v vatv liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Tekes Finpro Matkailun edistämiskeskus VTT

2 Elintarviketeollisuus Toimialaraportti Leena Hyrylä 1/2014 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

3 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2014 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Leena Hyrylä Toimialapäällikkö Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elintarviketeollisuus Tiivistelmä Elintarviketeollisuus on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, kemian ja metsäteollisuuden jälkeen. Ala työllistää lähes henkeä noin 1900 toimipaikassa. Lisäksi maassamme toimii Ruoka-Suomi -verkoston kokoamien tietojen mukaan tuhatkunta elintarvikealan mikroyritystä muun muassa maatilojen yhteydessä. Ala on pienyritysvaltainen, sillä noin 65 % elintarvikeyrityksistä työllistää 1-5 henkilöä. Ala on merkittävä sesonkityön tarjoaja. Toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa ja monet niistä ovat merkittäviä työllistäjiä alueillaan. Kokonaisuudessaan elintarvikeketju työllistää noin henkilöä. Elintarviketeollisuuden bruttoarvo vuonna 2012 oli 11,6 mrd. euroa ja jalostusarvo 2,6 mrd. euroa. Tilastokeskuksen vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan alan bruttoarvo on laskenut noin 10,6 mrd. euroon ja jalostusarvo 2,5 mrd. euroon. Elintarviketeollisuus jakautuu kahteen päätoimialaan elintarvikkeiden valmistukseen ja juomien valmistukseen. Elintarvikkeiden valmistus puolestaan jakautuu yhdeksään alatoimialaan, joista suurimmat bruttoarvolla mitattuna ovat lihateollisuus, meijeriteollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus ja leipomoteollisuus. Ala on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 %. Elintarviketeollisuutta on pidetty vakaana ja suhteellisen hitaasti muuttuvana toimialana. Poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn myötä liiketoimintaympäristön ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt. Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on kireä. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja investointien vuoksi lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua. Kilpailutilannetta on koventanut lisäksi kansainvälistyvän kilpailun johdosta lisääntynyt elintarvikkeiden tuonti ja kaupan omien tuotemerkkien laajentunut tarjonta sekä suosio. Eurooppalainen talouskriisi ja Suomen hidas kriisistä elpyminen ovat heikentäneet elintarvikeketjun toimintakykyä. Myös Ukrainan tilanne on vaikuttanut negatiivisesti elintarviketeollisuuden ja suomalaisen elintarvikeketjun kasvumahdollisuuksiin. Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viime vuosina ollut lähes nollassa. Kysyntää heikentää kuluttajien vähentynyt ostovoima. Suomessa elintarvikeala nähdään kuitenkin poliittisella tasolla kasvualana, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa. Suomen elintarvikeviennin arvo vuonna 2013 oli yhteensä 1,6 mrd. euroa. Kansainvälisen elintarvikekauppamme arvo oli yhteensä noin 6 mrd. euroa, kun huomioidaan suomalaisten yritysten tytäryhtiöiden liikevaihto. Elintarvikkeiden kauppataseen vaje oli noin 2,7 mrd. euroa, sillä maahamme tuotiin vuonna 2013 elintarvikkeita 4,3 mrd. euron edestä. Suomen elintarvikevienti on kohdistunut pitkälti Itämeren ympäristöön ja Venäjän markkinoiden merkitys on ollut suuri. Venäjälle asetetut pakotteet ja vastapakotteet ovat tyrehdyttäneet merkittävän osan viennistämme. Suomen elintarvikevienti halutaan kaksinkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Syksyllä 2014 käynnistynyt elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelma tukee elintarvikeketjun toimijoiden ja elintarvikeviennin kehittämistä. TEM:n yhdyshenkilö: Esa Tikkanen, puh Toimialapäällikkö: Leena Hyrylä, s-posti puh Asiasanat Elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden ja juomien valmistus, elintarvikevienti ISSN Verkkojulkaisu Kokonaissivumäärä 88 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Verkkojulkaisu Hinta - Kustantaja

4 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapport Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2014 Författare Leena Hyrylä Branschchef Närings-, trafik- och miljöcentralen i Sydöstra Finland Publiceringstid Uppdragsgivare Arbets- och näringsministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Livsmedelsindustrin Referat Livsmedelsindustrin är den största tillverkaren av konsumtionsnyttigheter i Finland, och mätt med produktionens värde den fjärde största industrigrenen efter metallindustrin, den kemiska industrin och skogsindustrin. Branschen sysselsätter närmare personer vid cirka verksamhetsställen. Enligt de uppgifter som nätverket Mat-Finland samlat finns det dessutom ett tusental mikroföretag inom livsmedelsbranschen bl.a. i anslutning till gårdsbruk. Branschen domineras av småföretag, eftersom cirka 65 % av livsmedelsföretagen sysselsätter 1 5 personer. Branschen är en viktig erbjudare av säsongsarbete. Verksamhetsställena finns överallt i Finland och många av dem är viktiga sysselsättare inom sina regioner. Livsmedelskedjan sysselsätter allt som allt cirka personer. Livsmedelsindustrins bruttovärde uppgick år 2012 till 11,6 miljarder euro och förädlingsvärde till 2,6 miljarder euro. Enligt Statistikcentralens preliminära uppgifter från 2013 har bruttovärdet av branschen sjunkit till cirka 10,6 miljarder euro och förädlingsvärdet till 2,5 miljarder euro. Livsmedelsindustrin är indelad i två huvudverksamheter: livsmedelsframställning och framställning av drycker. Livsmedelsframställningen å sin sida har nio underliggande sektorer. Mätt med bruttovärdet är de största bland dessa sektorer beredning av kött och köttvaror, mejerivarutillverkning, annan livsmedelsframställning och tillverkning av bageriprodukter. Branschen är i stor utsträckning beroende av den inhemska primärproduktionen, eftersom graden av inhemskt ursprung i fråga om livsmedel som framställs i Finland är 82 %. Livsmedelsindustrin har betraktats som en stabil bransch som förändras relativt långsamt. I och med den politiska osäkerheten och den ökande regleringen har affärsmiljöns förutsägbarhet dock minskat. Konkurrensen mellan livsmedelsföretag är hård. Den relativt långsamma marknadstillväxten, livsmedelsföretagens höga antal och den ökade produktionskapacitet som beror på investeringarna gör konkurrensen allt hårdare. Konkurrensen har hårdnat ytterligare på grund av den ökade importen av livsmedel till följd av en i allt högre grad internationaliserad konkurrens och det större utbudet på och populariteten av handelns egna varumärken. Den ekonomiska krisen i Europa och Finlands långsamma återhämtning från krisen har försämrat livsmedelskedjans funktionsförmåga. Också läget i Ukraina har inverkat negativt på livsmedelsindustrins och den finländska livsmedelskedjans tillväxtmöjligheter. För att tillväxt skulle kunna åstadkommas på den lilla, mogna hemmamarknaden, som präglas av hög grad av koncentration, krävs större ansträngningar än tidigare. Utvecklingen av volymen på marknaden för dagligvaror har varit nästan noll under de senaste åren. Efterfrågan försämras av konsumenternas minskade köpkraft. I Finland betraktas dock livsmedelsbranschen på den politiska nivån som en tillväxtbransch som har framgång i den internationella konkurrensen och den kraftigt förändrade verksamhetsmiljön. Värdet av Finlands livsmedelsexport år 2013 var sammanlagt 1,6 miljarder euro. Värdet av vår internationella livsmedelshandel var sammanlagt cirka 6 miljarder euro när omsättningen för finländska bolags dotterbolag medräknas. Underskottet i handelsbalansen i fråga om livsmedel var cirka 2,7 miljarder euro, eftersom det år 2013 till Finland importerades livsmedel till ett värde av 4,3 miljarder euro. Finlands export av livsmedel har riktat sig i stor utsträckning till länderna kring Östersjön, och den ryska marknadens betydelse har varit stor. Sanktionerna mot Ryssland och motsanktionerna har strypt en betydande del av vår export. Målet är att Finlands livsmedelsexport ska fördubblas fram till år Livsmedelsbranschens Food from Finland -exportprogram, som startade hösten 2014, stöder utvecklingen av aktörerna i livsmedelskedjan och livsmedelsexporten. Kontaktperson vid arbets- och näringsministeriet: Esa Tikkanen, tfn Branschchef: Leena Hyrylä, e-post tfn Nyckelord livsmedelsindustrin, framställning av livsmedel och drycker, livsmedelsexport ISSN Sidoantal 88 Utgivare Arbets- och näringsministeriet Språk Finska ISBN Pris - Förläggare

5 Sisältö Saatteeksi Toimialan kuvaus ja määrittely Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Toimialan yleisiä muutosvoimia Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristöön vaikuttavia muuttujia Taloudellisia muuttujia Elintarvikeala on politisoitunut Demografisia muuttujia Sosio-kulttuurisia muuttujia Vastuullisuus-ympäristöllisiä muuttujia Lainsäädännöllisiä muuttujia Teknisiä muuttujia Toimialan rakenne Kuvaus toimialan yrityksistä Toimialan alueellinen jakautuminen Työllisyyden kehitys Uudet ja lopettavat yritykset toimialalla Markkinoiden rakenteesta ja kehityksestä Elintarviketeollisuuden asiakkuudet kotimaassa Päivittäistavarakauppa HoReCa-tukkukauppa Monikanavaisuuden lisääntyminen Viennin merkitys toimialalla Elintarvikkeiden vienti Kasvua elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelmalla Elintarvikkeiden tuonti Alan taloudellinen tilanne Kannattavuus Vakavaraisuus ja maksuvalmius Pääoman käytön tehokkuus Investoinnit, tuotekehitys, laatu ja lainsäädäntö Toimialan investoinnit Tuotekehitys toimialalla TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 5

6 8. Toimialan asema ja merkitys lähivuosina Liikevaihdon kehitys ja kasvuhakuisuus Keskeisiä kehittämistarpeita Yrittäjyyden edistäminen Yhteenveto Lähteet Liite: Elintarvikealan Team-Finland ohjelma Food from Finland TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

7 Saatteeksi Toimialaraportit julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää seitsemän toimialaryhmää: elintarviketeollisuus, puutuoteteollisuus, uusiutuva energia, kaivosteollisuus, matkailualat, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liike-elämän palvelut. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivulta osoitteesta Toimialojen lyhyen aikavälin kehitysnäkymiä täydentävät ja päivittävät kaksi kertaa vuodessa ilmestyvät Toimialojen näkymät -katsaukset. Kaikkien toimialaryhmien laajat tunnuslukutiedot yrityskokoluokittain ovat vapaasti saatavilla Toimiala Online -tietopalvelusta osoitteesta Tavoitteena on, että toimialaraportit ja Toimiala Online -tietojärjestelmä muodostaisivat perustietopaketin, joka tukee yrityshankkeiden suunnittelussa ja käsittelyssä sekä työvoimakoulutuksen suuntaamisessa. Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen. Tämä raportti käsittelee Elintarvikkeiden valmistusta (TOL 10) ja Juomien valmistusta (TOL11). Raportissa käsitellään alan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Lähteenä on käytetty viimeisintä saatavissa olevaa tietoaineistoa ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportti on tarkoitettu yrityksille, rahoittajille sekä alaa palvelevien organisaatioiden ja sidosryhmien tarpeisiin. Raporttiin sisältyy kansainvälistymiskatsaus, mikä käsittelee elintarvikealan Food from Finland -vientiohjelmaa. Katsauksen kokoamisesta on vastannut toimialajohtaja Esa Wrang, Finpro ry, Export Finland. Teemaltaan erittäin ajankohtainen katsaus täydentää hyvin toimialaraportin tietosisältöä. Kiitän lämpimästi kaikkia yhteistyötahoja sekä yritysten ja sidosryhmien edustajia, jotka ovat antaneet aikaansa ja asiantuntemustaan raporttia päivittäessäni. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän peruskuvan elintarviketeollisuudesta sekä kannustaa toimialaa kehittämiseen. Muistattehan, että meidän jokaisen ostopäätökset vaikuttavat alan työllisyyteen ja maamme hyvinvointiin. Lappeenrannassa marraskuussa 2014 Leena Hyrylä, toimialapäällikkö TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 7

8 1. Toimialan kuvaus ja määrittely Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala metalli-, kemian- ja metsäteollisuuden jälkeen ja kolmanneksi suurin teollinen työllistäjä Suomessa. Koko elintarvikeketju työllistää lähes henkeä, mikä on 12 % työllisestä työvoimasta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee lähes henkilöä noin yrityksessä. Monet alan yrityksistä ovat merkittäviä työllistäjiä toimipaikkakunnillaan. Ala on myös merkittävä kausi- ja sesonkityön tarjoaja. Vuoden 2013 ennakkotietojen mukaan elintarviketeollisuuden bruttoarvo on vähentynyt lähes miljardilla 10,6 mrd. euroon. Ennakkotietojen mukaan jalostusarvo oli 2,5 mrd. euroa, missä laskua edelliseen vuoteen on 4 %. Luvut ovat kuitenkin ennakkotietoja ja niihin sisältyy yhden tupakkateollisuuden toimipaikan tiedot. Taulukko 1. Teollisuustuotannon brutto- ja jalostusarvot vuosi 2013, ennakko (1000 euroa) Tuotannon bruttoarvo Osuus teoll. Tuotannon jalostusarvo C Teollisuus Osuus teoll Elintarviketeollisuus ja tupakkatuotteiden valmistus ,9 % ,1 % Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus ,0 % ,5 % Metsäteollisuus ,4 % ,5 % 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,2 % ,0 % Kemianteollisuus ,9 % ,9 % 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,7 % ,0 % 24-30_33 Metalliteollisuus ,4 % ,6 % 31 Huonekalujen valmistus ,9 % ,4 % 32 Muu valmistus ,59 % ,0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilastot Elintarviketeollisuus koostuu kahdesta päätoimialasta, jotka ovat elintarvikkeiden valmistus (TOL 10) ja juomien valmistus (TOL 11). Elintarvikkeiden valmistus puolestaan koostuu yhdeksästä alatoimialasta. Suurimmat alatoimialat bruttoarvolla mitattuna ovat lihateollisuus, meijeriteollisuus, muiden elintarvikkeiden valmistus ja leipomoteollisuus. Tässä raportissa elintarviketeollisuutta tarkastellaan monessa kohtaa tilastollisen toimialaluokituksen (TOL 2008) pohjalta. Toimialat, niiden alatoimialat ja toimialaluokat ovat seuraavat: 10 Elintarvikkeiden valmistus 101 Teurastus, lihan säilyvyyskäsittely ja lihatuotteiden valmistus 102 Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä 103 Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä 104 Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus 8 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

9 105 Maitotuotteiden valmistus 106 Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus 107 Leipomotuotteiden makaronien yms. valmistus 108 Muiden elintarvikkeiden valmistus 109 Eläinten ruokien valmistus 11 Juomien valmistus Tilastokeskuksen tietojen mukaan elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo vuonna 2012 oli 11,6 mrd. euroa (lisäystä edellisvuoteen 3 %) ja jalostusarvo 2,6 mrd. euroa (lisäystä 3 %). Taulukko 2. Elintarviketeollisuuden tuotannon brutto- ja jalostusarvot vuonna 2012 Toimiala Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Bruttoarvon muutos, % Jalostusarvon muutos. % 2012 (Milj. ) 2012 (Milj. ) Teollisuus ,7 % -11,3 % ELINTARVIKETEOLLISUUS YHTEENSÄ Elintarvikkeiden valmistus ,9 % 8,1 % Teurastus, lihan säilyvyyskäs. ja lihatuott. valm ,9 % 7,2 % Kalan, äyriäisten ja nilviäisten jalostus ja säilöntä ,1 % 28,6 % Hedelmien ja kasvisten jalostus ja säilöntä ,2 % -8,0 % Kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus ,6 % 21,0 % Maitotaloustuotteiden valmistus ,8 % 7,0 % Mylly- ja tärkkelystuotteiden valmistus ,1 % -14,3 % Leipomotuotteiden, makaronien yms. valmistus ,6 % 13,9 % Muiden elintarvikkeiden valmistus ,3 % 6,4 % Eläinten ruokien valmistus ,1 % 27,7 % Juomien valmistus ,3 % -4,4 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, teollisuuden alue- ja toimialatilastot Tuotannon bruttoarvo mittaa toimipaikan tosiasiallista tuotantoa. Bruttoarvo = toimitukset yrityksen muiden toimipaikkojen käyttöön + valmistevarastojen muutos + valmistus omaan käyttöön + liiketoiminnan muut tuotot - käyttöomaisuuden luovutusvoitot - kauppatavaroiden hankinta. Tuotannon jalostusarvo mittaa toimipaikan varsinaisessa tuotantotoiminnassa eri tuotannontekijöiden tuottamaa yhteenlaskettua arvonlisäystä. Jalostusarvo lasketaan tuotantotoiminnasta saatujen tuottojen ja toiminnasta aiheutuneiden kustannusten erotuksena. Tuottoihin sisältyvät myös toimipaikan toimitukset yrityksen toisille toimipaikoille ja kustannuksiin hankinnat yrityksen toisilta toimipaikoilta. TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 9

10 2. Toimialan kytkeytyminen muihin aloihin Elintarviketeollisuus valmistaa kuluttajille monenlaisia ruokia ja juomia arkeen, vapaa-aikaan ja juhlaan. Ala on Suomen suurin kulutustavaroiden valmistaja ja se myy tuotteita vähittäis- ja tukkukaupalle, ruokapalveluille ja muille elintarvikeyrityksille. Tarvitsemansa raaka-aineet elintarviketeollisuus hankkii pääosin kotimaiselta maa- ja puutarhataloudelta, mutta myös tuontiraaka-aineita ja -panoksia tarvitaan. Elintarvikeketjun eri osien on toimittava myös häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa, mikä perustuu mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Alan tuotanto on raaka-ainevaltaista. Ala on vahvasti riippuvainen kotimaisesta alkutuotannosta, sillä Suomessa valmistettujen elintarvikkeiden kotimaisuusaste on 82 %. Vaikka kotimaisuusastetta voidaan pitää korkeana, erilaiset tuontipanokset arvoketjun eri vaiheissa tekevät elintarviketeollisuuden riippuvaiseksi ulkomaankaupasta. Tuonnin aste vaihtelee aloittain ja se on korkeinta aloilla, joissa pääraaka-aineet ovat tuontitavaraa: kasvi- ja eläinöljyjen ja -rasvojen valmistus, kalanjalostus ja eläinten ruokien valmistus. Lisäksi kahvi- ja mausteala on vahvasti riippuvainen pääraaka-aineen tuonnista. Lihan- ja maidonjalostuksessa sekä leipomoteollisuudessa raaka-aineiden kotimaisuusaste on korkea (Lähde: MTT raportti 61/2012). Tällä hetkellä Venäjän asettamat vastapakotteet elintarvikkeiden tuontikiellon muodossa ovat heikentäneet maatalouden ja elintarviketeollisuuden kannattavuutta sekä niiden toimintaedellytyksiä. Kauppa vastaa elintarvikkeiden hankinnasta ja jakelusta kuluttajille ja sen toiminta perustuu ketjuuntuneeseen tukku- ja vähittäiskauppaan. Maatalouden, elintarvikkeiden jalostuksen ja kaupan lisäksi monet muut alat osallistuvat elintarviketuotantoon tuottaessaan näille tuotteita ja palveluita. Alan työpaikkojen kerrannaisvaikutukset ovat suuret arvoketjussa. Yksi työpaikka elintarviketeollisuudessa luo muille aloille jopa neljä työpaikkaa. Ruualla on oleellinen merkitys sekä ihmisten että yhteiskunnan hyvinvoinnille. Elintarviketeollisuuden pk-yritysten kytkeytyminen muihin aloihin Toimialojen toiminta kytkeytyy monen muun alan toimintaan esimerkiksi erilaisiin hankinta-, jakelu- tai alihankintakanaviin. Raha- ja hyödykevirtojen tarkastelu on eräs tapa kuvata alan liiketoiminnan toimintaympäristöä. Suomessa on hyvin keskittynyt vähittäiskauppa. Kuvan 1 mukaan noin puolet alan tuotteista välittyy tukku- ja vähittäiskauppaan ja alihankintamyynti muille yrityksille tai teollisuudelle on 10 %. Suoraan loppukäyttäjille menevää suurehkoa osuutta selittää se, että elintarvikeyrityksistämme valtaosa on alle 5 henkilöä työllistäviä, ja paikalliset markkinat asiakkaineen ovat niille keskeisiä. Suora asiakaskontakti lisää erottumista muista yrityksistä ja jakelutien lyhyys mahdollistaa paremman myyntikatteen. Panostarkastelussa yrityskoon kasvaessa työvoimakustannusten osuus vähenee ja aineiden sekä tarvikkeiden osuus kasvaa. 10 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

11 Kuva 1. Raha- ja hyödykevirrat elintarviketeollisuuden pk-yrityksissä RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Elintarvikkeiden ja juomien valmistus TOL: 10, 11 PANOSKÄYTTÖ, Pk -yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 59 % 31 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 4 % 50 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 17 % 3 % Elintarvikkeiden ja juomien valmistus 10 % 4 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 16 % 2 % Julkinen sektori 4 % Muut Kulurakenteessa merkittävimmät kustannuserät ovat aineet ja tarvikkeet sekä työvoimakustannukset. Muiden kuluerien osuus näyttää kasvaneen. Alatoimialojen välillä on eroja kustannusrakenteissa. Esimerkiksi leipomoalan mikroyrityksissä työvoimakustannukset muodostavat suurimman kustannuserän. Kuva 2. Raha- ja hyödykevirrat leipomoalan mikroyrityksissä RAHA- JA HYÖDYKEVIRRAT Leipomotuotteiden valmistus TOL: 107 PANOSKÄYTTÖ, alle 10 henkilön yritykset TUOTOS (jakelukanavat) Aineet ja tarvikkeet 28 % 26 % Loppukäyttäjät Ulkopuoliset palvelut 3 % 57 % Tukku- ja vähittäiskauppa Työvoimakustannukset Pääomakustannukset 43 % 4 % Leipomotuotteiden valmistus 7 % 1 % Alihankinta muille yrityksille Vienti Liiketoiminnan muut kulut 22 % 2 % Julkinen sektori 6 % Muut TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 11

12 3. Toimialan yleisiä muutosvoimia 3.1. Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristöön vaikuttavia muuttujia Suomalainen elintarviketeollisuus on EU:n sisämarkkinoiden, raaka-aineen saannin, elintarvike-kaupan, kansainvälisten sopimusten ja monen muun toimintaympäristön tekijän kautta sidoksissa kansainvälisiin elintarvikemarkkinoihin ja säädösympäristöön. Kansainväliset toimintaympäristön muutokset heijastuvat kotimarkkinoillemme ja vaikuttavat koko elintarvikeketjun toiminnan perusedellytyksiin. Elintarvikeyritysten liiketoimintaympäristöä määrittävät monet tekijät kuten kuva 3 ilmentää. Toimialan oman sisäisen kilpailun lisäksi kilpailuympäristöön vaikuttavia voimia ovat asiakkaat, tavarantoimittajat ja muut tuotannontekijät, mahdolliset alalle tulijat sekä korvaavat tuotteet. Elintarvikeyritysten kilpailutilanne on kireä. Suomalaista liiketoimintaympäristöä on voinut aikaisemmin pitää suhteellisen vakaana ja ennustettavana. Poliittisen epävakauden ja kasvavan sääntelyn myötä liiketoimintaympäristön ennustettavuus on kuitenkin heikentynyt oleellisesti. Suhteellisen hidas markkinoiden kasvu, suuri elintarvikeyritysten määrä ja investointien vuoksi lisääntynyt tuotantokapasiteetti kiristävät kilpailua toimialalla. Koska Suomi kuuluu EU:iin, monet taloudelliset, poliittiset ja lainsäädännölliset liiketoimintaympäristöön vaikuttavat tekijät ovat yhteisiä unionin kanssa. Sen lisäksi toimintaympäristöön vaikuttavat demografiset, sosio-kulttuuriset, vastuullis-ympäristölliset ja tekniset tekijät. Kuva 3. Elintarviketeollisuuden liiketoimintaympäristössä vaikuttavia voimia Elintarviketeollisuuteen vaikuttavat voimat Lainsäädäntöympäristö Alalle tulijat Yhteistyökumppanit Raaka-aine, panostoimittajat, työmarkkinat Teollisuuden sisäinen kilpailu Asiakkaat Taloudelliset ja Substi- teknologiset tekijät tuutit Jakelukanavat k Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry 1 12 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

13 Kilpailutilanne on kiristynyt. Tehokkuutta ja tuottavuutta sekä mittakaavaetua on haettu muun muassa tuotantorakenteen keskittymisellä, mikä heijastuu supistuvana työvoiman tarpeena. Suomessa elintarvikeala nähdään kuitenkin poliittisella tasolla kasvualana, joka menestyy kansainvälisessä kilpailussa ja voimakkaassa toimintaympäristön muutoksessa. Kasvua haetaan jalostusarvon nostamisella sekä uusille markkina-alueille hakeutumisena kotimaassa tai ulkomailla. Kuva 4. Muuttujia elintarviketeollisuuden toimintaympäristössä Elintarviketeollisuuden toimintaympäristön seitsemän muuttujaa Taloudelliset Demografiset Sosio-kulttuuriset Vastuullis-ympäristölliset Tekniset Lainsäädännölliset Poliittiset t Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Taloudellisia muuttujia Elintarviketeollisuus on kotimarkkinateollisuutta. Valtaosa elintarviketeollisuuden valmistamista tuotteista myydään Suomen päivittäistavara- ja suurtalousmarkkinoille sekä elintarviketeollisuuden raaka-aineiksi. Valtionvarainministeriön syksyn 2014 talouskatsauksen mukaan Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan tänä vuonna ja myös lähivuosien kasvuennusteet ovat vaatimattomia. Ennusteiden mukaan kotitalouksien reaalitulojen kehitys on heikkoa ja yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta. Myös yksityiset investoinnit laskevat 4,6 %. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen ja työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 %:iin. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kotimaisen kysynnän ennakoidaan muodostuvan edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Viimeisen parin vuoden ajan ennusteet ovat pitäneet sisällään oletuksen euroalueen hitaasta toipumisesta, mutta oletus on osoittautunut optimistiseksi ja kasvun käynnistymistä odotetaan edelleen. Yksityinen kulutus on kansantaloudelle tärkeää ja taloudellinen epävarmuus heijastuu myös elintarvikeostoksiin. Kuluttajien on havaittu suosivan edullisem- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 13

14 pia tuotteita ja kauppojen omien merkkien tarjontaa. Elintarviketeollisuus Suomen suurimpana kulutustavaroiden valmistajana ylläpitää kansantalouttamme. Eurooppalainen talouskriisi ja erityisesti Suomen hidas kriisistä elpyminen ovat heikentäneet elintarvikeketjun toimintakykyä. Myös Ukrainan kriisi on vaikuttanut negatiivisesti elintarviketeollisuuden ja koko suomalaisen elintarvikeketjun kasvumahdollisuuksiin. Kasvun aikaansaaminen pienillä, kypsillä ja keskittyneillä kotimarkkinoilla vaatii aiempaa enemmän ponnisteluja. Päivittäistavaramarkkinoiden volyymikehitys on viimeksi kuluneina vuosina ollut lähes nollassa. Heikkoon kysyntään vaikuttaa kuluttajien vähentynyt ostovoima, joka on laskenut Suomessa ja koko Euroopassa huonon taloudellisen tilanteen, välillisen verotuksen kiristymisen sekä rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden myötä. Elintarviketeollisuuden pääasiallisten asiakkaiden, päivittäistavarakauppayritysten, kannattavuus on vaatimatonta. Kaupan taloudellisen tilanteen heikkeneminen kiristää hintakilpailua entisestään. Private label -tuotteiden ja -tuotesarjojen määrä lisääntyy markkinoilla. Tämä voi vaikeuttaa brändituotteiden asemaa ja uhkaa vähentää niiden lukumäärää edelleen. Kilpailuetua haetaan sekä elintarviketeollisuuden että päivittäistavarakaupan yrityksissä uusin tavoin, kuten verkkokaupan sekä uusien ketju- ja palvelukonseptien kehityksen avulla. Tiukassa hintakilpailussa uusien innovatiivisten tuotteiden ja palvelujen tuominen markkinoille on haasteellista. Pärjätäkseen kotimaisessa ja kansainvälisessä toimintaympäristössä suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailukyvyn on oltava hyvä. Jos kotimainen kustannustaso kohoaa ulkomaiseen kehitykseen nähden, tuotantoa siirtyy halvempien kustannusten maihin ja erityisesti valmiiden ja puolivalmiiden elintarvikkeiden tuonti kasvaa merkittävästi. Elintarviketeollisuutta pidetään vakaana toimialana maailmantalouden suhdanteissa. Ala kohtaa kuitenkin monia haasteita toimintaympäristössä kiihtyvällä vauhdilla tapahtuvien muutosten vuoksi. Ruuan, rehujen ja biopolttoaineiden kysyntä maailmalla kasvaa, mikä vaikuttaa kysynnän ja tarjonnan tasapainoon. Kilpailu ruuan raaka-aineista kiristyy. Raaka-ainemarkkinoiden hintavaihtelut ovat hetkellisesti tasaantuneet, mutta vaihtelu voi edelleen olla arvaamatonta. Kotimarkkinateollisuutena elintarvikeala on riippuvainen kotimaisesta raaka-ainetuotannosta. Keskustelua elintarvikeomavaraisuudesta ovat aktivoineet muun muassa lähiruokatrendi sekä huoltovarmuus. Elintarvikeomavaraisuus eli tuotannon % -osuus kulutuksesta (tuotanto + tuonti) vaihtelee eri tuoteryhmissä. Monien teollisuuden käyttämien alkutuotannon tuotteiden omavaraisuusaste on alle 100 %. Maitotuotteiden nesteomavaraisuus vuonna 2013 oli 95 %. Lihavalmisteissa naudanlihan omavaraisuus oli 81 %, sianlihan 100 % ja siipikarjalihan 105 %. Kananmunien omavaraisuus vuonna 2013 oli 115 %. Leipäviljan omavaraisuusaste puolestaan oli kokonaisuudessaan 115 %, mutta rukiin huonoista sääolosuhteista johtuen 26 %. Kasvisten suhteen omavaraisuus vaihtelee Elintarvikeala on politisoitunut Julkisella vallalla on yhdistyvässä Euroopassa ja maapalloistuvassa toimintaympäristössä keskeinen rooli. Julkinen valta vaikuttaa monin eri tavoin ruokajärjestelmän kehitykseen 14 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

15 verotuksen, sääntelyn ja muun taloudellisen ohjauksen kautta. Myös markkinoiden ulkopuoliset poliittiset tekijät voivat aiheuttaa muutoksia. Poliittiset riskit ovat lisääntyneet ja ne tulisi huomioida yritysten johtamisessa sekä strategioissa. Elintarvikealaan kohdistuvia poliittisia riskejä on muun muassa kauppa-, turvallisuus-, vero-, talous-, työmarkkina-, investointi- ja elinkeinopolitiikassa. Elintarvikeala on poliittisella tasolla nähty kasvualana ja hallitusohjelmassa kasvukeinoina on esitetty lähiruokaa, luomua ja vientiä. Suomalaiset elintarvikemarkkinat ovat voimakkaasti sidoksissa kansainvälisiin markkinoihin. Taulukko 3. ilmentää tarjonnan lisääntymistä kotimaassa ja siinä näkyy tuonnin nopeampi kasvu vientiin verrattuna. Taulukko 3. Elintarviketeollisuuden tarjonnan kehittyminen vuosina Elint. valmistus TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta Muutos % 15 % 11 % 41 % 17 % 11 Juomat TUOTANTO (milj. ) Bruttoarvo - Vienti Jää kotimaahan + Tuonti Tarjonta Muutos % -6 % -2 % 6 % 0 % Lähde: Toimiala Online/Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkatilastot ja Tullihallitus/Uljas CPA Elintarvikemarkkinoihin vaikuttavat monet politiikan eri lohkot. EU:n maatalouspolitiikka vaikuttaa suomalaiseen ruokatuotantoon ja EU-tuet muodostavat merkittävän osan maatalouden saamasta kokonaistulosta. EU:n maatalouspolitiikkauudistuksesta, CAP-uudistuksesta pääosa tulee voimaan vuoden 2015 alussa. EU:n jäsenvaltioilla on tulliliiton johdosta periaatteessa yhteinen kauppapolitiikka, joka vaikuttaa kolmansien osapuolten kanssa käytäviin neuvotteluihin. Kauppapolitiikkaa käytetään myös pakotteena kansainvälisissä kriiseissä. Tästä tuorein esimerkki ovat Suomen elintarvikealaan voimakkaasti vaikuttavat Venäjän pakotteet ja niiden vastapakotteet. Tuotannon arvoketjut globalisoituvat ja EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehdyt vapaakauppasopimukset vaikuttavat markki- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 15

16 noihin. Kiinan vaikutus on kasvava. EU on myös solminut joitakin kahdenkeskisiä kauppasopimuksia ja käynnissä ovat neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Yhdysvaltojen markkinat voisivat tarjota uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle ruokaosaamiselle esimerkiksi erilaisten free from -tuotteiden muodossa. Elintarviketeollisuutemme suuryritykset ovat kansainvälistyneet ja kiinnostuneet kasvavista Aasian markkinoista. Elintarvikevientimme on ollut pitkälti suurten yritysten varassa, mutta nyt pk-yritykset ovat entistä kiinnostuneempia kasvua mahdollistavasta viennistä. Elintarvikealan Team Finland vientiohjelmalla tuetaan viennin kehittämistä. Kotimaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi ja viennin tukemiseksi tarvitaan toimintaa tukevaa elinkeino-, teollisuus- ja kauppapolitiikkaa. Erilaiset veromuutokset vaikuttavat elintarvikkeiden hinnoitteluun ja kulutukseen. Tästä hyvä esimerkki on keksien, vohveleiden ja pikkuleipien voimakkaasti kasvanut tarjonta ja kulutus, koska makeisten hintoja nostanut valmistevero muutti keksit entistä houkuttelevimmiksi herkuttelutuotteiksi. Myös alkoholiveron nostovaikutukset ovat lisänneet yksityistä alkoholijuomien maahantuontia Virosta. Veropolitiikka vaikuttaa kulutuksen lisäksi yritysten toimintaedellytyksiin, investointeihin ja työllisyyteen Demografisia muuttujia Globaalit elintarvikemarkkinat kasvavat merkittävästi muun muassa Aasian maiden kansantalouksien kehittyessä. Samalla tuotantopanosten ja vastaavasti elintarvikkeiden hintavaihtelut lisääntyvät. OECD:n arvion mukaan maapallon ruokatuotannon olisi kaksinkertaistuttava vuoteen 2050 mennessä. Väestönkasvu, ikääntyminen, kaupungistuminen, lisääntyvä biopolttoaineiden kysyntä, ilmastonmuutos ja elintason noususta johtuvat kulutusmuutokset vaikuttavat ruokatuotantoon. Globaalit muutokset tarjoavat kasvumahdollisuuksia suomalaiselle elintarvikealalle ja ruokaosaamiselle. Yksityinen kulutus on kansantaloudelle tärkeää. Suomessa oli kotitaloutta vuonna Kotitalouksien keskikoko oli 2,06 henkeä ja koon lasku on jatkunut. Yhden hengen talouksia on maassamme yli 40 %, kahden hengen talouksia 35 % ja kolmen hengen talouksia 11 %. Neljän tai yli neljän hengen kotitalouksia on 14 %. Keskimääräiset tulot vuonna 2012 olivat euroa tulonsaajaa kohti, miehillä ja naisilla euroa. Perhekoon pienentymisen ohella kuluttajat vanhenevat. Vuonna 2025 neljännes suomalaisista on yli 65-vuotiaita, joten väestön ikääntyminen on voimakas ilmiö. Tämän ostovoimaisen senioriväestön arvioidaan syövän yhä useammin ulkona sekä arvostavan palvelua ja yksilöllisiä valintoja mahdollistavia ruokalistoja. Ylipaino ja monet muut elintapaan liittyvät taudit ovat yleistymässä. Syöminen ja juominen ovat entistä vahvempi osa yksilöllistä identiteettiä ja persoonallisuuden ilmentämistä. Elintason kohotessa kotiin ostettujen elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osuus kotitalouksien kaikista kulutusmenoista on vuosien saatossa laskenut kuten kuva 5 osoittaa. Asuminen ja energia muodostavat kotitalouksien suurimman kulutusmenon. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien yksityiset kulutusmenot olivat milj. euroa vuonna Asukasta kohti laskettuna yksityiset ravintomenot ilman muita juomia vuonna 2013 olivat euroa. Ruuan osuus kulutusmenoista on pysynyt melko samalla tasolla 2000-lu- 16 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

17 vulla ja taso on melko yhtenevä vanhojen EU-maiden kanssa. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat vuonna 2013 nimellisesti 1,9 %, ja eniten nousua oli asumis- ja elintarvikemenoissa. Kotitalouksien elinkustannusten nousun lisäksi kiristyvä verotus vaikuttaa kulutukseen. Suomessa elintarvikkeiden kuluttajahinnoissa erilaisten veroerien osuus on suuri. Ruuan hinnassa erilaisten verojen osuuden on laskettu olevan yli 40 %. Elintarvikkeiden osuus kotitalouksien kulutusmenoista vaihtelee tuloluokittain. Keskimäärin suomalainen kotitalous käyttää elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin noin 12,5 % kokonaiskulutuksestaan. Pienituloiset kotitaloudet käyttävät suuremman osuuden kokonaiskulutuksestaan elintarvikkeisiin kuin ylemmät tuloluokat. Alin tuloviidennes käytti noin 15,8 % ja toiseksi alin noin 14,9 % kulutusmenostaan elintarvikkeisiin vuonna Ylimmällä tuloviidenneksellä osuus oli puolestaan noin 10,5 % kokonaiskulutuksesta. Kuvassa 6 on esitetty ravintomenojen kulutusjakauma. Ravintomenot vaihtelevat myös hieman kotitaloustyypeittäin. Koska ruoka on välttämättömyyshyödyke, kuluttajien ostovoiman ylläpitäminen on tärkeää. Kansalaisten ostovoiman kehittyminen on elintarviketeollisuuden kannalta oleellista. Elintarviketeollisuusliitto nostaa omassa hallitusohjelmassaan keskeiseksi kotimarkkinoiden elinvoimaisuuden. Kuva 5. Kotitalouksien kulutusmenot käyttötarkoituksen mukaan vuosina käypiin hintoihin Elintarvikkeet, juomat ja tupakka Vaatetus ja jalkineet Asuminen Sisustus ja kodinhoito Terveys Kuljetus ja tietoliikenne Virkistys, kulttuuri ja koulutus Hotellit, kahvilat ja ravintolat Sekalaiset tavarat ja palvelut Lähde: HUOM. Y-akselin tieto Osuus kulutusmenoista, % TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 17

18 Kuva 6. Kotitalouksien ravintomenojen % -osuudet asukasta kohden vuonna 2013 Sokeri,hillo, hunaja, suklaa ja makeiset 10 % Kahvi,tee ja kaakao 3 % Muut (ei sisällä muita juomia) 2 % Leipä ja viljatuotteet 16 % Hedelmät ja kasvikset 21 % Rasvat ja öljyt 2 % Liha ja lihatuotteet 21 % Maito, juusto & munat 20 % Kala ja kalatuotteet 5 % Lähde: Ruokatietoyhdistys ry/ Tietohaarukka Sosio-kulttuurisia muuttujia Yhä suurempi osa suomalaisista on kiinnostunut eettisestä, kestävästä ja terveellisestä ostamisesta. Ruuassa ostetaan hyvää omatuntoa ja hyvää oloa. Hyvää omatuntoa ostavat pyrkivät ostamaan ekologisesti ja eettisesti toimivien yritysten tuotteita. Hyvän olon ostajat käyttävät rahaa siihen, että he itse ja heidän perheensä voivat hyvin. Kulutus polarisoituu. Suurelle osalle kuluttajista ruuan kotimaisuus on entistä tärkeämpää. Suomalaiset arvostavat kotimaisten tuotteiden laatua ja turvallisuutta ja sitä, että ruoka on tuotettu lähellä. Aina ei kuitenkaan haluta tyytyä pelkästään kotimaisiin elintarvikkeisiin, ja kaikille se ei ole hintasyistä mahdollistakaan. Vaikean taloustilanteen vuoksi yhä useampi on kiinnostunut kaupan omista merkeistä ja tarjoustuotteista sekä ostaa ulkomailta edullisempia elintarvikkeita ja varsinkin alkoholijuomia. Vuonna 2014 julkaistut uudet kansalliset ravitsemussuositukset korostavat kasvisten, hedelmien ja marjojen kulutuksen lisäämistä, rasvojen laatua sekä punaisen lihan ja suolan vähentämistä. Vaikka suositukset ovat kokonaisuudessaan aiempaa sallivammat, ne eivät silti saavuta laajaa kuluttajien luottamusta. Erilaiset ruokavaliot siirtävät ruokavalintojen painopisteitä yllättävän nopeasti. Yksilökeskeisyys korostuu, sillä ruoan merkitys itseilmaisun välineenä kasvaa. Varsinaista vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavien määrä on pienentynyt, mutta hiilihydraattitietoisuus on tullut jäädäkseen. Kansainvälisellä tasolla sokerin, suolan ja tyydyttyneiden rasvojen saantia sekä alkoholin kulutusta halutaan vähentää poliittisin toimin. Proteiinipitoinen ruokavalio on edelleen kasvava trendi. Ruuan turvallisuus ja ruokaskandaalit huolestuttavat kuluttajia. Kuluttajat pohtivat, voiko ruuan tuotantoketjuun ja sen läpinäkyvyyteen luottaa, mutta samalla he tiedostavat kotimaisen tuotannon hyvät puolet. Myös eläinten kasvuolosuhteet huolestuttavat suurta osaa 18 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

19 suomalaista. Muita mietityttäviä aiheita ovat kasvien geenimuuntelu, tuotannon ympäristöystävällisyys, lisäaineiden käyttö ja valmisruuan terveellisyys. Ruokahifistely on saanut uuden muodon, jossa kotoisat lapsuudesta tutut vaativatkin reseptit ovat kunniassa. Ruokahifistelyyn kuuluu aktiivinen keskustelu ja kokemusten jakaminen tuttavapiirissä ja sosiaalisessa mediassa. Sosiaalinen media vauhdittaa trendien muutoksia, ja sillä on suuri vaikutus jopa yksittäisten tuotteiden myyntiin. Suhtautuminen ruuan alkuperään, valmistukseen ja raaka-aineisiin on polarisoitunutta. Osa kuluttajista ei välitä ruuan taustoista lainkaan, kun osa taas suhtautuu kaikkeen kriittisesti ja hyödyntää mediaa aktiivisesti yksityiskohtia selvittäessään. Kuluttajan kokonaisvaltainen hyvinvointi on keskiössä ja kansanterveys onkin Suomessa parempi kuin koskaan. Yhä suurempi osa väestöstä ei kuitenkaan hallitse elämäntapojaan ja ruokailutottumuksiaan, minkä vuoksi polarisaatio kansanterveydessä vahvistuu. Elämäntapoihin liittyvät sairaudet, kuten lihavuuden myötä yleistyvä tyypin 2 diabetes lisääntyvät. Henkisen ja fyysisen terveyden ylläpitoon sekä monien elintasosairauksien hallintaan tarvitaan konkreettista tutkittua tietoa. Lisäksi tukea tarvitaan sopivien elintarvikkeiden valinnassa ja oikeanlaisessa ravitsemuksessa. Kulutuskäyttäytymisen ymmärtäminen on entistä tärkeämpää oikeanlaisten tuotteiden ja elämyksen tarjoamiseksi kuluttajalle. Ruuasta käydään vilkasta keskustelua ja sosiaalinen media sekä ruokaohjelmat lisäävät sen kuuluvuutta. Kulutuskäyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät: esimerkiksi liikkuva elämätapa lisää liikkeellä syömistä. Nälkää torjutaan erilaisilla välipalajuomilla ja aterian korvikkeilla. Välipalaistuminen ja arjen nautiskelu tulevat osaksi ruokakulttuuria. Voimistuva terveys- ja hyvinvointitrendi ja ihmisten proaktiivinen suhtautuminen omaan terveyteen lisäävät kuluttajien kiinnostusta ruuan terveellisyydestä. Erilaisten ruokatrendien kirjo on runsas, ja niiden alkamisen sekä keston ennakoiminen ovat haasteellisia. Nyt pinnalla olevissa trendeissä korostuvat nautinnollisuus, terveys ja hyvinvointi. Ruokavalintojen merkitys kuluttajan identiteetin ja persoonan ilmentämisessä on lisääntynyt. Toisaalta ruokateema toimii myös kuluttajien ryhmäyttäjänä, joten ruoan avulla sekä erottaudutaan että liittoudutaan. Taloustutkimuksen Suomi Syö tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen piti runsasproteiinista ruokavaliota terveellisenä. Lihaksikkuuden ihailu hoikkuuden sijaan näkyy myös kevyttuotteiden suosion laskuna. Enää neljännes vastaajista pyrkii valitsemaan niin sanotun kevyttuotteen. Kevyttuotteita suosivat sekä yli 54-vuotiaat että alle 25-vuotiaat naiset. Kyselyssä parhaiten terveellistä ruokavaliota kuvasi monipuolisuus, ja se sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä ja marjoja. Naisilla, miehillä, nuorilla ja vanhoilla näkemykset terveellisestä ruokavaliosta vaihtelivat. Naiset pitivät terveellisenä kasviksia, marjoja ja luonnollisuutta, miehet puolestaan proteiinipainotteisuutta, ruoan keveyttä ja tuoreutta. Nuoremmat hakivat terveellisyyttä ruokavalioonsa monipuolisuuden ja proteiinin kautta, kun taas iäkkäämpi väki korosti kuitupitoisuutta ja kotimaisia raaka-aineita. Ruuanlaitto kotona kiinnostaa. Philipsin teettämän tutkimuksen mukaan 71 % suomalaisista haluaisi kokata kotona nykyistä enemmän. Vastaajista 36 % kertoi valmistavansa yleensä ruoan itse tuoreista raaka-aineista alusta alkaen. Joka viides kertoi kokeilevansa uusia ruokalajeja säännöllisesti ja 16 % kokee rentoutuvansa ruoanlaiton parissa. Harrastuksekseen ruoanlaiton mainitsee 13 % vastaajista. Kolmannes vastaajista piti tuotteen laa- TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU 19

20 tua hintaa tärkeämpänä valintakriteerinä ja joka viides suosii lähiruokaa hinnasta huolimatta. Selvityksessä 32 % totesi raaka-aineiden hinnan määrittävän ruokavalintoja. Kotimaisuutta arvostetaan Kotimaisen ruuan ja suomalaisen ruokakulttuurin arvostus on kasvussa. Sitä ilmentää muun muassa Markkinointi&Mainonta -lehden ja Taloustutkimuksen arvostetuimmat brändit Suomessa 2014 tutkimus, jossa voiton vet kuudennen kerran Fazerin Sininen. Kolmannella sijalla oli Fazer ja yhdeksännellä sijalla Valio. Hyvää Suomesta (Joutsenlippu) ja Joutsenmerkki (ympäristömerkki) olivat neljännellä ja viidennellä sijalla. Listalla 30 kärkijoukkoon kuuluivat edellisten lisäksi Juhla Mokka, Valio Oltermanni, Valio Voi, Paulig, Presidenttikahvi, Elovena, Valio Koskenlaskija, Luomu (alkuperämerkki), Valio AURA ja Geisha. Tulokset kertovat myös pitkäjänteisestä työstä brändien rakentamisessa ja kuluttajien brändi-uskollisuudesta. Brändin luonteeseen sisältyy arvolupaus kuluttajalle. Kotimaisuuden arvostuksesta kertoo myös päivittäistavarakaupan tarjonta. Kaupat ovat tuoneet markkinoille kotimaisuuteen perustuvia omia merkkejä ja kampanjoineet kotimaisuuden puolesta. Myös Lidlissä tarjonnan kotimaisuusaste on noussut, ja se on keskimäärin % tarjonnasta. Ruuan alkuperästä kiinnostuneille kuluttajille pakkausmerkinnät ovat ensisijainen tiedon lähde. Lainsäädännön edellyttämien merkintöjen lisäksi voidaan käyttää erilaisia vapaaehtoisia merkintöjä kuten avainlippua, Hyvää Suomesta -merkkiä, Sirkkalehteä, Maakuntien Maut tai Luomuleppäkerttumerkkiä. Suomen lippua voidaan käyttää tuotteiden yhteydessä symboloimaan tuotteen kotimaisuutta. Tuotteen on silloin oltava sekä valmistuksen että raaka-aineiden osalta kokonaan tai pääosin kotimainen. Hyvää Suomessa -merkki on ollut yli 20 vuotta vapaaehtoinen Suomessa valmistettujen pakattujen elintarvikkeiden merkintäjärjestelmä. Merkki on tuotekohtainen ja se on käytössä noin 240 elintarvikevalmistajalla. EU:n maantieteellisten alkuperämerkintöjen käyttö ja merkitys on Suomessa toistaiseksi vähäinen. Aito perinteinen tuote (APT) -merkintä on karjalanpiirakalla, kalakukolla ja sahdilla. Suojattu alkuperänimitys (SAN) on Lapin poronlihalla, Lapin porokuivalihalla ja Lapin porokylmäsavulihalla sekä Kitkan viisas -muikulla ja Lapin puikulalla. Suojattu maantieteellinen merkintä (SMM) on puolestaan Kainuun rönttösellä ja Puruveden muikulla. Merkinnät liittyvät usein paikallisiin tuotteisiin ja valtakunnallisille tuotteille merkinnän saaminen on vaikeampaa. Nimisuojamerkintä on luonteeltaan kollektiivinen ja sitä voisivat hyödyntää suojamerkinnän ehdot täyttävät yritykset. Nimisuoja voisi osaltaan helpottaa suomalaisen ruuan ja ruokakulttuurin tunnetuksi tekemistä Vastuullisuus-ympäristöllisiä muuttujia Vastuullisuus elintarviketeollisuuden yritysten ja kaupan toiminnassa on vakiintunut osaksi liiketoimintaa. Elintarvikealan vastuullisuuden haasteena on monialaisuus; sen sisältö ja merkitys vaihtelevat toimijoittain ja toimialoittain. Vastuullisuus käsitteenä sekä keinot sen todentamiseksi ja osoittamiseksi selkeytyvät ja yhtenäistyvät ajan myötä, mutta sitä ennen yritykset viestivät omin tavoin vastuullisuustoimistaan. Kiristynyt säädösympäristö ja yritysten välinen kilpailu edistävät vastuullisuutta elintarvikeketjussa. Elintarviketeollisuuden vastuullisuustoimissa korostuu monia asioita, kuten 20 TEM:N JA ELY-KESKUSTEN JULKAISU

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Lahti, 2.10.2013 Ruralia-instituutti 2.10.2013 1 Rahoittaja:

Lisätiedot

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä

Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne. Markkinatilanne Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Esityksen sisältö: Lihateollisuuden rakenne TOL 1011 Teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1012 Siipikarjan teurastus ja lihan säilyvyyskäsittely TOL 1013 Liha- ja siipikarjatuotteiden valmistus Markkinatilanne

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi ATERIA 13, Helsinki 5.11.2013 Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Menestyksen eväät Suomelle

Menestyksen eväät Suomelle Menestyksen eväät Suomelle HALLITUSOHJELMA 2015 elinvoimaa kotimarkkinoille kilpailukykyä elinkeinoelämälle kohtuullisuutta verotukseen työrauhaa järkevää sääntelyä kasvua maailmalta Kuva: Apetit RUOKA-ALA

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki

Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Luonnontuotealan toimialaraportti 2016 11.5.2016 Helsinki Anne Ristioja Luonnontuotealan toimialapäällikkö Lapin ELY-keskus Luonnontuotteet Marjat Sienet Yrtit Erikoisluonnontuotteet Mahla, pihka, terva,

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan

Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka. Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kotimainen kilpailukyky ja kauppapolitiikka Nordic Food, 8.10.2014, Tampere Hannu Kottonen, HKScan Kauppapolitiikka (Wikipedia) Kauppapolitiikka käsittää toimintalinjoja ja menettelytapoja, jotka liittyvät

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu

Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry. Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Luomu - kysyntää on! Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Puheenjohtaja, Pro Luomu Ry Twitter: @IlkkaAlarotu 14.11.2012 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Luomua myös vientimarkkinoille

Luomua myös vientimarkkinoille Luomua myös vientimarkkinoille Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry. 10.4.2014 Kansallinen Ruokastrategia 2030 - elintarvikeala on kasvuala Mistä kasvua? Tuonnin kanssa kyettävä

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle

Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle 10.6.2014 Päivittäistavarakaupan ketjuohjaus 1 Kotimaisen luomutuotannon merkitys luomumarkkinoiden kasvulle Ilkka Alarotu valikoimajohtaja, S-ryhmä Twitter: @IlkkaAlarotu Ruoka on osa identiteettiä 56

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen

Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Elintarviketeollisuuden toiveet ja näkymät kansainvälistymiseen Enterprise Forum /0, Oulun yliopisto 8.0.0 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarvikeala muutoksessa muutos

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Vähänkö hyvää! -lautasella

Vähänkö hyvää! -lautasella Vähänkö hyvää! -lautasella Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset. Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa

Lisätiedot

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista

Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Markkinaselvitys Saksan elintarvikemarkkinoista Saksan elintarvikemarkkinoiden koko Saksan elintarvikemarkkinat ovat valtavat. Vuoden 2010 kokonaisliikevaihto oli 149,5 mrd. euroa ja se kasvoi 1,2 % vuoteen

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online

TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online TOIMIALA ONLINE Tietohuolto ja ennakointi - ESR TEM Toimialapalvelu ja Toimiala Online Elintarvikealan toimialaseminaari 15.11.2011 Kouvolan upseerikerho, KOUVOLA 15.11.2011 Jukka Vepsäläinen, Toimiala

Lisätiedot

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta

Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Kysyntäohjautuva naudanlihantuotanto Kuinka vastaamme kuluttajien odotuksiin naudanlihantuotannosta Pohjois- Suomen Nurmipäivät 12.1.2012 Mitä kuluttajat odottavat? 2 12.1.2012 Ostopäätöksiin vaikuttavat

Lisätiedot

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari

Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Tehdään lähiruokapäätöksiä tänään! -seminaari Kirsi Viljanen Lähiruokakoordinaattori Ruoka-Suomi teemaryhmän pj. Maa- ja metsätalousministeriö kirsi.viljanen@mmm.fi Lähiruoan ja luomun kehittäminen Lähiruoan

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki)

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 elintarvikealan kehittämisessä (maaseudun yritystuki) Luomua lisää - lähiruokaa tottakai! -miniseminaari 22.8.2013 Helsinki, Ateneum-sali Ylitarkastaja

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Näkymät tulevasta maailmasta

Näkymät tulevasta maailmasta Näkymät tulevasta maailmasta Kehittyvien markkinoiden mahdollisuudet Ilmo Aronen, Rehuraisio Oy Tutkimuspäivät, 22.-23.11.2006, Kuopio sivu 1 Esityksen runko 1. Toimintaympäristön muutos 2. Raision tapa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015

LUONNONTUOTEALA. Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 LUONNONTUOTEALA Luonnontuotealan aamukahvitilaisuus Toimialapäällikkö Anne Ristioja Rovaniemi 5.6.2015 Viikko 23 on Villiruokaviikko Luonto on täynnä ruokaa ELO-säätiö ELO-säätiö on Suomalaisen ruokakulttuurin

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015

Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa. Sijoittajasuhdepäällikkö Riikka Toivonen 24.3.2015 Kauppa kulutuskäyttäytymisen murroksessa Sijoittajasuhdepäällikkö Kesko Liikevaihto 9,1 mrd - K-ryhmän myynti 11,3 mrd Liikevaihto 2014 9 071 milj. 2 000 kauppaa kahdeksassa maassa Yli 1,3 milj. asiakaskäyntiä

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy

Tulevaisuus tarjottimella. Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Tulevaisuus tarjottimella Elintarviketeollisuus / Liha-ala esittäytyy Elintarviketeollisuus Valmistaa laajaa valikoimaa raaka-aineista ruoanlaittoa helpottaviin ja käyttövalmiisiin tuotteisiin Myy tuotteitaan

Lisätiedot

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015

Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Uusi puu kertoo, mihin puu pystyy SYYSKUU 2015 Esityspohjan malli 9/15/2015 1 Suomalainen metsäala hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja 2 Maailma vuonna 2030 on taas erilainen Meillä on monia haasteita globaalisti

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta

VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILJASEMINAARI 2012 Kuluttajan ja kaupan odotukset viljatuotteelta VILLE KIVINEN OSUUSKAUPPA HÄMEENMAA 14.3.2012 SEUROJENTALO SEURALA, HÄMEENKOSKI 1 Osuuskauppa Hämeenmaa 2 Hämeenmaan toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Työnvälityspalveluiden toimialaraportin julkistaminen Turku 16.10.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Ulkomaisen työvoiman käytöstä, syksy 2012,

Lisätiedot

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013

VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11.2013 VASTUULLISUUS JA RUOKA ATERIA 13 -tapahtuma 5.11. Meri Vehkaperä, KTL, lehtori, konsultti S-posti: meri.vehkapera@haaga-helia.fi Puh. 040 514 0646 2 Tänään aiheena Vastuullisuuden käsitteitä ja tasoja

Lisätiedot

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa?

Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Muuttuva lihankulutus. Miten ja miksi suomalaiset syövät lihaa? Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus Sari Forsman-Hugg, MTT ProAgrian ja MTT:n Sikatalouden seminaari 2.6.2010 Vantaa Miksi lihankulutus

Lisätiedot

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012

Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä suomalainen ruokaketju voi olla ylpeä? Seija Kurunmäki Tulevaisuustyöpaja 3.5.2012 Mistä voi olla ylpeä ja missä kehitettävää! Hyvät järjestelmät Pitkä ketju osataan Hygienia ja puhtaus Koulutus

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi Näe hyvä lähelläsi 29.1.2014 Joensuu Ruralia-instituutti 9.10.2013

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tutkimusaineiston toimialoittainen yritysjakauma Toimiala N % vastanneista Ruoka-Suomi 2012 Leipomotuotteet 41 15,9 % 33 % Maidon jatkojalostus 14 5,4

Lisätiedot

Ruokatietoa 2015. Lisätietoja: pasi.saarnivaara@tnsglobal.com riitta.saikkonen@tnsglobal.com

Ruokatietoa 2015. Lisätietoja: pasi.saarnivaara@tnsglobal.com riitta.saikkonen@tnsglobal.com Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo t +358 9 613 500 f +358 9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com Ruokatietoa 2015 Ruokatietoa 2015 -julkaisu on kattava

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin

Luomun markkinapotentiaali tuoteryhmittäin markkinapotentiaali tuoteryhmittäin Ilkka Alarotu 20.11.2015 Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut tämän aineiston tuottamista myynti vuosimyynti on tällä hetkellä arviolta 242 milj. euroa ja luomun

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016

Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 Korkeakouluharjoittelupaikka kesälle 2016 TEM Toimialapalvelu Esa Tikkanen KORKEAKOULUHARJOITTELUPAIKKA KESÄLLE 2016 Työ- ja elinkeinoministeriön Toimialapalvelu tarjoaa harjoittelupaikkaa kesälle 2016

Lisätiedot