VIKING. Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Tielaitos 46/1999.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIKING. Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Tielaitos 46/1999."

Transkriptio

1 Tuomo Eloranta Tielaitos Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen Tielaitoksen selvityksiä 46/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri VIKING

2 x

3 Tielaitoksen selvityksiä 46/1999 Tuomo Eloranta Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta

4 ISBN ISSN TIEL Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua saatavana: Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri Asiakaspalvelupiste Puh Telefax Tielaitos TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tuomo Eloranta: Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Helsinki 1999, Tielaitos. Tielaitoksen selvityksiä 46/1999, 141 s. ISBN , ISSN Asiasanat: Telematiikka, liikenteen seuranta, matkanopeus Aiheluokat: TIIVISTELMÄ Tässä työssä perehdyttiin rekisterikilpien tunnistukseen perustuvaan matkanopeuden automaattiseen seurantaan. Menetelmän soveltuvuutta tutkittiin Kehä I:lle asennetun järjestelmän avulla. Matkanopeuden seurantajärjestelmä on osa tielaitoksen Uudenmaan tiepiirin liikenteenseurantaverkostoa. Työssä selvitettiin tosiaikaisen matkanopeuden seurannan periaatteita ja pilottijärjestelmän soveltuvuutta suomalaiseen liikenneympäristöön. Automaattinen perustuu yleisimmin ajoneuvon tunnistamiseen kahdessa perättäisessä tieverkon pisteessä. Ajoneuvo voidaan tunnistaa rekisteritunnuksen lisäksi ajoneuvokohtaisella tunnisteella tai ajoneuvon muotoihin perustuvalla hahmontunnistuksella. Tunnistamisaikojen erotus on ajoneuvon matka-aika ja matkanopeus on matka-ajan käänteisarvo kerrottuna linkin pituudella. Matkanopeuksien seurantamenetelmiä on vertailtu kirjallisuusselvityksenä. Pilottikohteeksi valittiin Kehä I sen liikenteellisen tilanteen takia. Ruuhkaaikoina suuri osa länsipäästä on ylikuormittunut ja matka-aikojen oletettiin tällöin kasvavan huomattavasti. Taustatietona matka-aikoihin on käytetty YTV:n joka toinen vuosi tekemiä matka-aikamittauksia. Oleellinen osa työtä oli matkanopeusseurantajärjestelmän toiminnallinen suunnittelu. Järjestelmästä pyrittiin tekemään sellainen, että sen toimintaa kyettäisiin helposti hallitsemaan ja sen toimintaa kyettäisiin tosiaikaisesti seuraamaan. Osa ratkaisuista on tehty määrittelyvaiheessa, muutamia teknisiä ratkaisuja on suunniteltu järjestelmän pystyttämisen yhteydessä yhdessä laitetoimittajan (Golden River Traffic Ltd.) kanssa. Järjestelmän toimintaa arvioitiin sekä yksittäisten mittausasemien tunnuslukujen sekä linkkien matka-ajan kertymien avulla. Järjestelmän toimintaa tutkittiin myös poikkeusolosuhteissa. Kirkkaassa vastavalossa varjot aiheuttavat ongelmia tunnistukselle ja yöllä mittapisteiden tunnistusaste putosi hieman. Toiminnan arviointia laajemmassa mittakaavassa vaikeuttivat järjestelmään tehdyt muutokset, joiden vaikutusta ei kyetä erottelemaan olosuhteiden muutoksesta johtuvista vaikutuksista. Tämän selvityksen perusteella voidaan todeta rekisterikilpien tunnistukseen perustuvalla automaattisella järjestelmällä olevan mahdollista seurata tosiaikaisesti ja passiivisesti liikenteen matka-aikoja. Matka-aikoja saadaan laitteistolla kerättyä riittävän paljon luotettavaan matka-ajan ja sen tunnuslukujen laskentaan. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta.

6 x

7 Tuomo Eloranta: Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. [Automatic journey time meausurement based on licence plate recognition] Helsinki 1999, Finnish National Road Administration. Tielaitoksen selvityksiä 46/1999, 141 p. ISBN , ISSN Keywords: Intelligent transportation systems, traffic monitoring, journey time ABSTRACT The goal of this study was to examine possibilities of measuring vehicle journey times automatically using automatic number plate recognition. The suitability of automatic measurement was evaluated by installing journey time monitoring pilot installation on Ring Road I around Helsinki. The automatic journey time measurement system is part of Finnra Uusimaa region automatic traffic measurement network. Studies on the principles of real-time journey time monitoring were conducted as well as studies on the suitability of such a system in the Finnish envirnomnent. An automatic journey time measurement system is usually based on recognising vehicles on two consecutive points on a road section. Apart from using licence plate recognition, the vehicle can be recognised via an onboard vehicle identificator (tag) or by analysing vehicle shapes. The difference in the recognition time stamps between the two sites is the journey time of the vehicle. Journey speed is the inverse of journey time multiplied by the link length. The Ring Road I was chosen for the pilot study due to its traffic environment. During the rush hours especially the western parts of the Ring Road I are severely congested and journey times were expected to be increasing significantly. As background information for this study, semi-annual journey time measurements by the Helsinki Metropolitan Area Council were used. Significant part of this study was to define the journey time measurement system functionally. Initial intention was to define a system, that would be easy to operate and monitor. Some of the technical solutions were defined during the system definition, some were defined in co-operation with the system provider (Golden River Traffic Ltd.) during the system installation. The system was evaluated with both site-based (e.g. recognition rates) and link-based (e.g. journey times) statistics. Evaluation on the capabilities of the system operation during exceptional conditions was conducted. During bright sunlight shadows did create some problems for the system and the recognition was not as good during the night time as it is during day time. Larger-scale evaluation was hampered by various system modifications during the evaluation period, the effect of which could not be distinguished from alterations in the system operation. According to this study, using automatic license plate recognition can be used for real-time passive journey time monitoring. The system is capable of collecting large enough sample of traffic to be reliable for journey time monitoring. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

8 x

9 ESIPUHE Tämän selvityksen on Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta tehnyt Traficon Oy. Järjestelmän toiminnan arvioinnin ja työhön liittyvät kirjallisuusselvitykset on tehnyt osana diplomityötään tekn. yo Tuomo Eloranta. Raportin on laatinut tekn. yo Tuomo Eloranta ja työn koordinaattorina toimi diplomi-insinööri Matti Kokkinen (Traficon Oy). Työn valvojana toimi tekn. lis. Matti Pursula (TKK). Erillisenä liitteenä tässä raportissa on kuvaus englantilaisesta Trafficmasterjärjestelmästä. Liite on laadittu matkakertomuksena toukokuusa 1999 tehdyn vierailusta ja sen tiedot on saatu käynnin aikana pääosin Dr. Peter Billingtonilta (Telematica Ltd). Arvokasta tietoa ja palautetta työn aikana antoivat diplomi-insinöörit Satu Innamaa (TKK) ja Pekka Rajala (Tielaitos) sekä Dr. Mark Charter (Non- Cooperative Target Recognition Systems). Helsinki, joulukuu 1999 Uudenmaan tiepiiri

10 x

11 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 13 2 LIIKENTEEN SEURANTA Liikenteen seuranta osana liikenteen hallintaa Liikenteen seurannan periaate 17 3 MATKA-AIKA Matka-aika käsitteenä Matka-ajan käyttö liikenteen hallinnassa Matka-ajan merkitys tienkäyttäjälle Matka-ajan ongelmat 22 4 MATKA-AJAN SEURANTA Seurannan peruskäsitteet Kelluvat ajoneuvot Anturiajoneuvot Rekisterikilpimenetelmät Pistetiedon laajentaminen Muut menetelmät 29 5 LIIKENTEEN KAMERASEURANTA Johdatus nykyiseen tekniikkaan Liikenteen seurannan vaatimukset kameroille Videokuvan tulkintasovelluksia 31 6 AUTOMAATTINEN REKISTERIKILPITUNNISTUS Automaattitunnistuksen edut Automaattinen tunnistusprosessi Tunnistukseen liittyvät ongelmat Rekisterikilpitunnistuksen käyttömahdollisuudet 41 7 KEHÄ I PILOTTIKOHDE Järjestelmän tarkoitus Järjestelmän toimintaperiaate Sijainti Pilottialueen liikenteelliset ominaisuudet Järjestelmän hinta 47

12 10 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 8 PILOTIN TEKNINEN KUVAUS Järjestelmän periaate Tienvarsilaitteisto Liikennekeskuksen laitteisto Tietoliikenneverkko 55 9 PILOTIN TOIMINNALLINEN KUVAUS Yleiskuva Videokuvaus Automaattinen rekisterikilpitunnistus Tunnistusprosessien yleiskuvaus Liikeanalyysiin perustuva ajoneuvojen havaitseminen Rekisterikilpien tunnistus ja tallennus Tiedonsiirto Mittauspisteiden sisäinen tiedonsiirto Tiedonsiirto mittausasemilta liikennekeskukseen Käytettävät Internet-palvelut Matkanopeuksien laskenta Järjestelmän ohjaus Painotuskertoimien asetus Raja-arvojen asetus Tietoliikenneasetukset Kelluvien ajoneuvojen määrittäminen Tiedon esittäminen Matka-aikatiedon esittäminen Mittausasemien ja linkkien tilatietojen esittäminen Tietoliikennetietojen esittäminen Tiedonsiirto muihin järjestelmiin KOEMITTAUKSET Järjestelmän antamat mittaustulokset Havaitsemis- ja tunnistuskyky Mittausmenetelmä Tunnistusvarmuus Matka-aikojen kertymä Mitatut matka-ajat JÄRJESTELMÄN TOIMINNAN ARVIOINTI Toiminnan arvioinnin menetelmät Toimivuus ja hyödynnettävyys eri liikennetilanteissa Toimivuus ja hyödynnettävyys eri ympäristöolosuhteissa Järjestelmän heikkoudet Poikkeamat matka-ajoissa Likaantumisen aiheuttamat ongelmat Linkkitiedon viivästymä Järjestelmän edut Toimintakyvyn vastaavuus asetettuihin tarpeisiin 94

13 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen MITTAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO Oletus Ylläpitotarpeen havaitseminen Keskuslaitteisto Ulkoasema Laitteiston ylläpito ja huoltotoimet Kamerat Tienvarsilaitteet Varaosahallinta ja ulkoaseman uudelleenperustaminen Ohjelmistojen ylläpito Mittatiedon varmistus Ohjelmistopäivittäminen Ylläpitokustannukset YHTEENVETO 102 LÄHDELUETTELO 105 LIITE 1 - TRAFFICMASTER 111 Johdanto 111 Mittausasemien sijoitus 112 Tiedonsiirto 114 Näytemenetelmä 114 Diagnostiikka ja ylläpito 114 Tiedon hyödyntäminen 115 Käytännön ratkaisut 116 Keskusjärjestelmä ja ohjaushuone 117 Organisaatio 118 LIITE 2 LIIKENNTILANNEKUVAUS 120 LIITE 3 MATKA-AIKAKUVAAJAT 125 x

14 12 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen

15 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenteen seurannan tarkoituksena on kerätä liikennetietoa liikenteen hallinnan tarkoituksiin liikenteen ohjaukseen ja liikennetiedotukseen. Mitä kattavammin liikenneverkolta saadaan liikennetietoa kerätyksi, sitä paremmin todellista liikennetilannetta voidaan hahmottaa ja hallita. Tosiaikainen liikenteen hallinta tähtää tieverkon mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Liikennetietoa voidaan automaattisesti kerätä tienvarsilaitteilla ja siirtää se reaaliaikaisesti liikennekeskukseen. Jatkuvasti kehittyvä tietojenkäsittely- ja tietoliikennetekniikka mahdollistavat laskentamenetelmien automatisoinnin, tiedon nopean välittämisen ja tiedon jatkokäsittelyn tienkäyttäjille jaettavaan muotoon. Oleellisena automaattista liikenteen seurantaa täydentävänä osana on kameraseuranta. Perinteisesti liikennettä seurataan pistekohtaista tietoa keräävillä silmukkailmaisimilla tai kamerajärjestelmillä, jotka laskevat ja luokittelevat liikennettä sekä seuraavat liikenteen pistekohtaisia ajonopeuksia. Pistekohtaisten järjestelmien etuna on ollut niiden edullisuus, toimintavarmuus ja kerätyn tiedon käytön monipuolisuus. Pistekohtainen tieto on kuitenkin aina yhden ennalta valitun pisteen tilanne ja kokonaisen liikenneverkon tai sen oleellisten osien kattaminen pistekohtaisilla järjestelmillä voi olla hyvinkin kallista ja pisteiden onnistunut valinta voi olla työlästä. Pistekohtaisen tiedon lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan seurata linkkikohtaisilla liikennetiedoilla. Verkko voidaan tällöin jakaa linkkeihin, joiden liikennetilannetta seurataan kokonaisuuksina. Pistetietoon verrattuna linkkitieto kattaa laajemman alueen ja kuvaa liikennetilanteen koko linkin pituudella. Yleisin linkeittäin seurattava liikenteellinen suure on ajoaika linkin alkupisteestä päätepisteeseen ajoneuvon matka-aika tai tästä johdettu ajoneuvon matkanopeus. Linkkikohtaisten parametrien reaaliaikainen seuranta on perinteisesti ollut vähäistä. Seurantaan ei ole ollut luotettavaa ja kustannustehokasta sovellusta, joka kykenisi itsenäisesti seuraamaan liikennettä passiivisesti. Yleensä linkkikohtaisia parametrejä on kerätty tilastollisiin tarkoituksiin ajamalla muun liikenteen seassa kelluvilla ajoneuvoilla ja kirjaamalla näiden matka-ajat linkeillä. Tutkimus- ja tilastointikäyttöön kelluvat ajoneuvot ovat edullinen ja varma menetelmä, mutta reaaliaikaiseen laajamittaiseen liikenteen seurantaan ne eivät sovellu.

16 14 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen JOHDANTO Tässä selvityksessä on perehdytty reaaliaikaiseen an rekisterikilpiä automaattisesti tunnistavalla järjestelmällä. Uudenmaan tiepiirissä on Kehä I:lle asennettu kolme mittauspistettä käsittävä matkanopeusseurantalaitteisto. Selvityksessä tutkitaan, toimiiko järjestelmä oletetun kaltaisesti ja kykeneekö se matkanopeuksien seurantaan. Selvityksen tarkoituksena on myös tutkia, kuinka luotettavasti matkanopeusseurantajärjestelmä voi toimia vaativissa suomalaisissa olosuhteissa. Kuva 1: Eräs selvityksen tarkoituksista on tutkia, soveltuuko rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuksien seurantajärjestelmä vaativiin suomalaisiin olosuhteisiin (Golden River Traffic 1998)

17 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 15 LIIKENTEEN SEURANTA 2 LIIKENTEEN SEURANTA 2.1 Liikenteen seuranta osana liikenteen hallintaa Liikenteen seurannan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman edullisesti luotettavaa ajantasaista tietoa liikenneverkon tilasta liikenteen hallinnan tarkoituksiin. Liikenteen hallinnassa kerättyä liikenneinformaatiota käytetään liikenneinfrastruktuurin käytön optimointiin, liikenneinformaation tuottamiseen, häiriöiden seurantavaikutusten minimointiin ja strategisten ohjauspäätösten tekoon. Tämän lisäksi kerättyä tietoa voidaan tallentaa tilastoitavaksi tutkimustyön ja liikennesuunnittelun käsiteltäväksi. (Tielaitos 1996) Kuva 2: Liikenteen hallintaan kuuluu liikenteen ohjaus, liikenteen seuranta sekä liikenteen tiedotus Liikenteen hallinta on liikenteen avustamisen keskeisin toiminto ja se jakautuu liikenteen seurantaan, liikenteen ohjaukseen sekä liikenteen tiedotukseen (kuva 2). Liikenteen hallinta on muodostumassa tärkeäksi toiminnoksi perinteisen liikenneverkon ylläpidon rinnalla. Kun tieverkon kapasiteettia ei voida enää lisätä, sen käyttöastetta voidaan parantaa liikenteen ohjauksen ja informaation avulla. (Liikenneministeriö 1997)

18 16 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA VALTAKUNNALLINEN LIIKENTEEN TIEDOTUS Tiedonvaihto ulkomaille Tiedotuspalvelujen koordinointi Tiedon jakelu valtakunnallisella tasolla Valtakunnallinen taso LIIKENTEEN OHJAUS Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Alueellinen ohjaus ja häiriöiden hall. Tiedon arviointi, käsittely ja hallinta LIIKENTEEN TIEDOTUS Tiedon jakelu alueellisella tasolla Tiedon arviointi ja käsittely Alueellinen taso Liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmät tienvarsilaitteineen Ohjausjärjestelmät Seurantajärjestelmät Ohjaus Muuttuvat ohjauslaitteet Liikennevalot Ohjaus Muuttuvat nopeusrajoitukset Varoitusmerkit ja tiedotustaulut Seuranta Seuranta Liikenteen seurantalaitteet Ilmaisimet Kamerat Ajo-olosuhteiden ja ympäristön seurantalaitteet INFO Kaistaopasteet Tiesääasemat Päästöjen mittaus Paikallinen taso Kuva 3: Tielaitoksen liikenteen hallintajärjestelmän alueelliset tasot ja niiden tehtävät (Tielaitos 1998)

19 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 17 LIIKENTEEN SEURANTA Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja taloudellisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja (Liikenneministeriö 1997). Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja kysynnän hallinnan avulla pyritään vaikuttamaan kysyntään, kulkutapajakaumaan, matkan reitin ja ajankohdan valintaan sekä liikkujan käyttäytymiseen. (Tielaitos 1996) Tielaitoksen liikenteen hallinta- ja seurantajärjestelmä muodostuu paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta tasosta sekä yhteistyötahoista (Kuva 3). Paikalliseen tasoon kuuluvat liikenteen, ajo-olojen ja ympäristön seurantalaitteet sekä liittymien ja tiejaksojen ohjausjärjestelmät. Alueellinen taso suorittaa liikenne- ja kelitietojen keruun sekä alueelliset liikenteen ohjaus- ja tiedotustoiminnot. Valtakunnallisella tasolla tielaitoksen liikenteen tiedotuskeskus hoitaa liikennetiedotuksen valtakunnallisille viestimille ja kansainvälisen tiedonvaihdon sekä ylläpitää liikenteen hallinnan tietojärjestelmiä. (Tielaitos 1998) 2.2 Liikenteen seurannan periaate Tiedon keruu vallitsevista tie- ja liikenneoloista liikennekeskusten omat järjestelmät yhteiset järjestelmät ja sovitut raportointimenetelmät yhteistyötahojen kanssa Tietojen käsittely ja ylläpito Liikenteen ohjaus muuttuvat nopeusrajoitukset muuttuvat varoitusjärjestelmät kaista- ja reittiohjaus liikennevalot Häiriöiden poisto toimenpiteiden koordinointi ajoneuvojen ja ajoradan raivaus ohjauslaitteiden korjaus Liikennesektorin yhteistoiminta Tielaitoksen organisaatiot kunnat ja muut viranomaiset Tiedon jakelu Tiedotus Tiedotus sisäisille ja tienkäyttäjille ulkoisille yhteistyötahoille Tielaitoksen organisaatio muut viranomaiset Tiedonvaihto kansainvälinen tiedonvaihto palvelujen tuottajat ja yritykset toiset liikennemuodot Kysynnän hallinta järjestelmien käyttö ja ylläpito toteutuu v jälkeen Tukitoiminnot seuranta- ja ohjausjärjestelmien toimivuuden valvonta ja toimenpiteiden tarpeen arviointi tietojärjestelmien ylläpito käsittäen mm. viestilistat, tapahtuma- ja paikannusluettelot toiminnan tilastointi ja raportointi sopimusten hallinta ja ylläpito toiminnan laadunvalvonta ja -varmistus Kuva 4:Liikennekeskuksen päätoiminnot (Tielaitos 1998) Liikennekeskuksissa kerätään tie- ja liikenneoloja kuvaavia tietoja ja ennakoidaan olojen muutoksia sekä niiden vaikutusta liikenteeseen (kuva 4). Tietoa kerätään (Tielaitos 1998) Liikennekeskuksen automaattisin seurantajärjestelmin Tielaitoksen automaattisin seurantajärjestelmin Tielaitoksen ulkopuoliseen yhteistyöverkostoon ja vaihtosopimuksiin perustuen Tielaitoksen tuotannon ja urakoitsijoiden raportointiin tai tietojärjestelmiin perustuen Käyttäen hyväksi tielaitoksen muissa toiminnoissa syntyviä tietoja ja tietojärjestelmiä Muilta yrityksiltä ja organisaatioilta ostettavien palvelujen avulla

20 18 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA Liikennekeskus seuraa vallitsevia liikenneoloja piste-, tiejakso- ja aluekohtaisesti. Tiedot kerätään käyttötarkoituksen mukaan eri mittausjaksoissa. Liikennetiedot ylläpidetään pääasiassa seurantajärjestelmän tietokannoissa mutta tiedot ovat hyödynnettävissä ja tarvittaessa siirrettävissä myös liikenteen hallinnan tietojärjestelmään. (Tielaitos 1998) Liikennetilannekuvaus määritetään tärkeimmillä tiejaksoilla ajosuunnittain. Liikennetilanteen kuvauksessa on tielaitoksessa ja muissa EU-maissa käytössä viisiportainen luokitus: (Tielaitos 1998) Sujuvaa Jonoutunut Hidasta Pysähtelee Seisoo Liikenteen seuranta voi olla automaattista tai ihmisten tekemiin havaintoihin perustuvaa manuaalista seurantaa. Vähäliikenteisellä tieverkolla riittää manuaalinen seuranta ja automaattiseuranta verkon ongelmakohdissa, pääkaupunkiseudulla, suurimmissa kaupungeissa ja vilkkaasti liikennöidyllä päätieverkolla käytetään yleensä kattavampaa automaattista liikenteen seurantajärjestelmää. (Johansson 1996)

21 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 19 MATKA-AIKA 3 MATKA-AIKA 3.1 Matka-aika käsitteenä Matka-aika, matkan alku- ja päätepisteen välisen matkan kulkemiseen käytetty aika, on eräs liikennetekniikan perussuureista. Matka-aika on helposti ymmärrettävä suure sekä liikennetekniikan ammattilaisille, tiedotusvälineiden edustajille, suunnittelijoille ja tienkäyttäjille. Yleinen käsite jo yhdyskuntasuunnittelussakin on noin 30 minuutin matka-aika, jota kauemmas työpaikasta / palveluista ei haluta muuttaa. (FHWA 1988). Matka-aika on yhteinen suure kaikille eri kulkumuodoille ja sen lopputulos on valitusta reitistä riippumatta vertailukelpoinen (FHWA 1998). Yksinkertaisuudestaan huolimatta matka-aika kuvaa myös liikenteen sujuvuutta hyvin (Luoma 1998). Liikenteen sujumattomuus ilmenee mm. ajonopeuksien alenemisella. Ajonopeuksien alenema taas aiheuttaa kokonaismatka-ajan kasvua. Erilaiset matka-ajan mittausmenetelmät tarjoavat hyvän mahdollisuusen liikenteen sujuvuuden mittaamiseksi. (Luoma 1998) Matka-aika on aina linkkikohtainen suure ja kertoo liikennetilanteesta kattavammin kuin yksittäiset linkin sisäiset pistenopeudet. Matka-aikaan kuuluu ajoaika (running time) ja pysähdyksissäoloaika (stopped delay) kuvan 5 mukaisesti. (FHWA 1998) Kuva 5: Matka-ajan muodostuminen ajoajasta (running time) ja pysähdyksissäoloajasta (stopped delay time) (FHWA 1998)

22 20 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA Kuvasta 6 nähdään liikennemäärän ja matka-ajan välinen riippuvuus. Kun liikennemäärä kasvaa, kasvaa myös matka-aika ja liikenne ruuhkautuu. Liikenne linkillä jonoutuu, kun linkille saapuu enemmän autoja kuin linkki kykenee välittämään (Q c ). Jonoutumisen seurauksena liikennemäärät linkin poistumispäässä vähenevät. Samaan aikaan liikenteen matka-ajat kasvavat nopeasti. (Keränen 1990) Kuva 6:Liikennemäärästä riippuvat viivytykset ja matka-ajan kasvu (Keränen 1990). Matka-aikaa ja sen muutoksia seurataan kahdella suureella. Oletettu saapumisaika matkan päätepisteeseen sekä oletetun matka-ajan hajonta. Ensimmäinen palvelee matkan suunnittelua ja jälkimmäinen riskinhallintaa kuinka paljon matka saattaa viivästyä. (Piarc 1999) 3.2 Matka-ajan käyttö liikenteen hallinnassa Tielaitoksen mukaan liikenteen sujuvuutta kuvaaviksi päämittareiksi on ehdotettu seuraavia (Tielaitos 1996): 1. Liikenteen kokonaismatka-aika 2. Luotettavuus (toimintavarmuus, häiriöttömyys) 3. Tiestön käyttökelpoisuus (tekninen laatu, kunto, hoitotaso) Liikenneministeriön toivomuksesta liikenteen sujuvuus tavoitteeseen on sisällytetty uutena tekijänä liikenteen kokonaismatka-aika ja liikenneministeriön asettama alustaa tulostavoite on muotoiltu seuraavasti (Tielaitos 1996): Liikenteen sujuvuus taataan säilyttämällä pääteiden kunto ja hoitotaso nykyisellään sekä vähentämällä ajoneuvoliikenteen päätieverkolla käyttämää kokonaismatka-aikaa.

23 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 21 MATKA-AIKA Sujuvuustavoitteen painoarvo on koko tielaitoksen tavoitteista 35%, josta matka-ajan vähentämistavoitteen osuus on tiepiirikohtaisesti 40-60%. (Luoma 1998) Tielaitoksen oletetaan tuottavan luotettavia matka-aikaennusteita, reittiehdotuksia sekä tietoa kohteiden välisistä etäisyyksistä. Ennusteiden ja ehdotusten pitää perustua luotettaviin ajo-olosuhteet, liikennemäärän, tietyöt ja nopeusrajoitukset huomioon ottaviin järjestelmiin. (Tielaitos 1998) Matka-aikakuvaus voisi sisältää esim. seuraavaa (Tielaitos 1998) Ajanjakso Tiejakson nimi sekä alku ja loppupiste tiestötietokannasta Keskimääräinen nopeus tiejaksolla Poikkeama normaalin liikennetilanteen keskinopeudesta Tieosan matka-aika tai matka-aikaindeksi Poikkeama normaalin liikennetilanteen matka-ajasta Eri liikennetilaluokkia vastaava matka-aika eri väreillä esitetynä Nykyisin liikennetilannetta ennustetaan kaupunkiseudun tärkeimmillä pääväylillä lähimmän tunnin ajanjaksolle. Viikonlopun meno- ja paluuliikennettä ennustetaan kaupunkiseutujen sisäänajo- ja ulosajoteillä ja tärkeimmillä valta- ja kantatiejaksoilla. (Tielaitos 1998) Lyhyen aikavälin ennusteet tulisi laatia (Tielaitos 1998) Liikennemäärän ja keskinopeuden muuttumisesta: nousee, laskee, ennallaan Liikennetilanneluokasta Matka-ajasta Ennuste laaditaan sekä nykyisten mittaustietojen että aikaisempien historiatietojen avulla. Ennusteen laadinnassa tulee huomioida tiedossa olevat häiriöt ja tapahtumat (onnettomuudet, ohjauslaitteiden viat, tietyöt jne.) sekä historiatiedot (liikennetilanteen kehitys viimeisimmän tunnin aikana, ennustejaksoa vastaavan ajankohdan aikaisemmin toteutunut tilanne jne.). (Tielaitos 1998) 3.3 Matka-ajan merkitys tienkäyttäjälle Matka-ajan reaaliaikainen seuranta muodostuu oleelliseksi, kun tienkäyttäjille halutaan jakaa tietoa tämänhetkisestä liikennetilanteesta. Kuljettajia kiinnostaa reitinvalinnan yhteydessä tieto eri reittien kokonaismatka-ajoista. Nykyisin pääosin kerättävän pistekohtaisen liikennetiedon luotettavuus vähenee, kun liikennemäärät mittapisteen ympäristössä kasvavat ja liikennevirta muuttuu epävakaaksi. (Luoma 1998) Pistetieto pitää muuttaa tai se pitää korvata tiedoksi, joka kuvaa pidemmän jakson liikennetilannetta. Sopiva parametri tähän on sekä suunnittelijoiden että tienkäyttäjien kannalta keskimääräinen matka-aika ja ruuhkista johtuva viivytys kahden pisteen välillä (Luoma 1998). Ranskassa 1994 tehdyn tutki-

24 22 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA muksen mukaan kuljettajat olivat yllättävän yksimielisiä siitä, että liikennetietoa haluttiin saada nimenomaan matka-aikojen muodossa (Orselli, Durdand-Raucher 1995). 3.4 Matka-ajan ongelmat Linkkitietoisessa matka-aika-analyysissa on ongelmana se, että linkkien alku- ja päätepisteen välillä vallitsevista ongelmista ei tarkalleen tiedetä. Vaikka kuljettajan matkanopeus pitkällä linkillä olisi lähes vapaan liikennevirran matkanopeutta, voidaan pieni osa matkasta ajaa hitaan ajoneuvon perässä tai jonoutuneena. Kun hidastuksesta on päästy ohi, saatetaan loppumatka ajaa keskimääräistä liikenteen matkanopeutta lujempaa ja kokonaismatkaaika voi olla hyvin lähellä keskimääräistä liikenteen matkanopeutta. (Luoma 1998) Samaan ongelmaan liittyy myös se, että passiivisessa matka-ajan seurannassa ajoneuvon reittiä alku- ja päätepisteen välillä ei tiedetä. Jos linkin sisällä on mahdollisuus poiketa vaihtoehtoisille reiteille ja palata linkille ennen päätepistettä, kirjatuvat nämäkin linkin matka-aikahavainnoiksi. Myös linkin sisällä pitkäksi aikaakin pysähtyvät ajoneuvot tuottavat vielä matkaaikahavainnon (esim. huoltoasemakäynnit). Jos matka-aikahavaintoja linkillä on vähän, yksittäiset poikkeukselliset havainnot voivat vaikuttaa matka-ajan keskimääräisarvoon merkittävästi.

25 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 23 MATKA-AJAN SEURANTA 4 MATKA-AJAN SEURANTA 4.1 Seurannan peruskäsitteet Matka-aikaa voidaan seurata usein eri menetelmin, sekä tosiaikaisesti että viiveellä, aktiivisesti tai passiivisesti (kuva 7). Liikenteen matka-aikoja voidaan seurata joko täysin manuaalisesti tai prosessia voidaan automatisoida soveltuvin osin. Nykyisin olemassa olevin tekniikoin matka-ajan seuranta voidaan jopa täysin automatisoida. (FHWA 1998) Kuva 7: Matka-ajan seuranta jakautuu aktiivisiin (testiajoneuvot) ja passiivisiin menetelmiin (anturiajoneuvot, rekisterikilpimenetelmät ja muut menetelmät) Aktiivisissa menetelmissä seurattavaa reittiä pitkin ajetaan mittausajoneuvoilla, joiden matka-ajat kirjataan joko käsin, puoliautomaattisesti tai täysin automaattisesti. Passiivisissa menetelmissä seurataan liikenteessä normaalisti liikkuvia ajoneuvoja. (FHWA 1998) Täysin tosiaikaisessa matka-ajan seurannassa yksittäisiä liikennevirrassa eteneviä ajoneuvoja seurataan koko ajan paikannustiedon avulla. Ajoneuvo lähettää määrävälein keskusjärjestelmään tiedon sijainnistaan. Sijainnin muutoksesta lasketaan ajoneuvon matka-aika. Viiveellä tapahtuvassa matka-ajan seurannassa ajoneuvo tunnistetaan kahdessa tai useammassa tieverkon pisteessä. Matkaan käytetty matka-aika voidaan laskea tunnistushetkien perusteella. (FHWA 1998) (Westerman 1995) Ajoneuvot voidaan tunnistaa joko niihin asennettujen tunnisteiden, rekisteritunnusten tai induktioilmaisimella saatavan ajoneuvon fyysisten ominaisuuksien perusteella (FHWA 1998). Yksittäisten ajoneuvojen sijasta voidaan

26 24 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen MATKA-AJAN SEURANTA käyttää ajoneuvojonojen tunnistamista ja näin saada niiden keskimääräinen matka-aika (Innamaa 1999). 4.2 Kelluvat ajoneuvot Eräs yleisimmistä matka-ajan tutkimusmenetelmistä on kelluvien ajoneuvojen käyttäminen linkin matka-ajan selvittämiseksi (FHWA 1998). YTV:n kahden vuoden välein ajettavat pääkaupunkiseudun matka-aikamittaukset ovat eräs suomalaisittain tunnetuin sovellus (YTV 1998). Tutkimukseen käytetään yhtä tai useampaa ajoneuvoa, joilla ajetaan tutkittava linkki läpi tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi edellytettävät ajokerrat (Quiroga, Bullock 1998a). Käsitteenä kelluvalla ajoneuvolla tarkoitetaan liikennevirran mukana yksinomaan liikenteen seurantatarkoituksessa ajavaa testiajoneuvoa. Ajoneuvoa pyritään kuljettamaan virrassa siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko liikennevirran käyttäytymistä. Ajoneuvon pitää kellua virran mukana niin, että se ohittaa yhtä monta ajoneuvoa kuin sen on ohittanut eli se ei jää virrassa jälkeen eikä kulje virtaa nopeammin. (FHWA 1998), (Gorys, Keen 1999) Ajoneuvon lähtöaika ja linkkien solmukohtien ylitysajat kirjataan joko käsin tai automaattisin apuvälinein tietorakenteeseen. Yksinkertaisimmillaan mittaus voidaan toteuttaa kirjaamalla ajoneuvossa käsin jokainen linkille saapuminen ja linkiltä poistuminen (FHWA 1998). Nykyisissä YTV:n matkaaikamittauksissa on suurimmaksi osin käytetty käsinkirjausta siten, että ajoneuvossa on aina kuljettajan lisäksi tiedon kirjaaja (YTV 1998). Prosessia voidaan automatisoida käyttämällä autossa elektronista matkamittaria, joka automaattisesti kirjaa ennalta ohjelmoitujen ajomatkojen jälkeen tietorakenteeseen ajomatkaan käytetyn ajan. Sovellus edellyttää tarkkaa linkkien pituuksien tuntemista ja ajoreitin pysymistä muuttumattomana (FHWA 1998) Kelluvat ajoneuvot voidaan varustaa myös tarkoilla paikannuslaitteilla, joista yleisimmin käytössä oleva sovellus on differentiaali-gps (D-GPS) (kuva 8). Ajoneuvo määrittää paikkansa tunnetussa koordinaatistossa tietyn yleensä hyvin lyhyen ajanjakson välein. Ajoneuvon antamat koordinaatit yhdistetään sähköiseen tiekarttaan, minkä jälkeen ajoneuvon etenemä reitti ja reitillä käytetty matkanopeus voidaan laskea. Satelliittilinkkeihin perustuvien paikannuslaitteiden ongelmana on urbaanissa infrastruktuurissa katvealueet järjestelmä ei anna sijaintitietoa esimerkiksi tietunneleissa. (FHWA 1998, YTV 1998, Quiroga, Bullock 1998b)

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus

Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus Tieliikennekeskus ja liikenneturvallisuus 16.11.2016 Sisällysluettelo Tieliikennekeskus ja sen tehtävät Liikenteen seuranta Liikenteen ohjaus Toiminta häiriötilanteessa Liikennetiedottaminen Tienpidon

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ

LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ LIUKKAUDEN TUNNISTUSJÄRJESTELMÄ Reaaliaikaisia varoituksia muilta ajoneuvoilta, erikoistutkija VTT Sisältö Idea ja kehitysvaiheet Mahdollisuudet Jatkosuunnitelmat Tutkimusprojektit Yhteenveto Idea ja kehitysvaiheet

Lisätiedot

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Kelikamerapisteiden uusiminen ja käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.8.216 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/21 7/216 Oulun kaupungilla ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999 Tielaitos Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja xx/1998 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen

ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI. Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN ARKTINEN TESTAUSEKOSYSTEEMI Lapin Liikenneturvallisuusfoorumi Reija Viinanen LIIKENTEEN TULEVAISUUS Volvo Here FROM AUTONOMOUS DRIVING TO SNOWTONOMOUS DRIVING MIKSI AURORA? Automaattiajaminen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT

Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä. Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT Tehot irti liikennejärjestelmästä älyliikenteellä Älyliikenne tulee oletko valmis? VTT:n seminaari 2.11.2010 Tutkimusprofessori Risto Kulmala, VTT 2 Rakentaminen Ylläpito Hoito Operointi Lähde: The Big

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner)

Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner) Tulevaisuuden kameravalvontaa SUBITO (Surveillance of Unattended Baggage including Identification and Tracking of the Owner) Turvallisuusmessut 8.9.2010, Tampere Erikoistutkija Jukka Laitinen, VTT 8.9.2010

Lisätiedot

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist

Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät. LINTU-seminaari Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist Automaattisen nopeusvalvonnan kehitysnäkymät LINTU-seminaari 6.2.2012 Veli-Pekka Kallberg, VTT Jan Törnqvist 2 1. Tausta ja tavoitteet 2. Osatehtävät Sisältö 3. Automaattisen nopeusvalvontajärjestelmän

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen

Open Arctic Challenge , Oulu Petri Jääskeläinen Open Arctic Challenge 16.9.2015, Oulu Petri Jääskeläinen DATA, Big Data.. 2 16.9.2015 Lähde: OECD DATA, Big Data.. 3 16.9.2015 Lähde: Big Data and Urban Mobility Cairo June 2, 2014, The World Bank Group

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Tielaitos. Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät 28/1999. Ohjauksen. määrittämiseen tarvittavat. Parametrien.

Tielaitos. Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät 28/1999. Ohjauksen. määrittämiseen tarvittavat. Parametrien. Satu Innamaa Tielaitos Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät Parametrien määrittämiseen tarvittavat mittaukset Ilmaisintyypit Järjestelmän rakenne Vaikutukset nopeuteen aikaväleihin

Lisätiedot

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR MATINE tutkimusseminaari 17.11.2016 Risto Vehmas, Juha Jylhä, Minna Väilä, Ari Visa Tampereen teknillinen yliopisto Signaalinkäsittelyn laitos Hankkeelle myönnetty

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

.DPHUDMlUMHVWHOPlQÃNXYDXV. Kouvola TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING

.DPHUDMlUMHVWHOPlQÃNXYDXV. Kouvola TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING ÃÃÃÃÃÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol 7LHODLWRV 9DOWDWLHQKLUYLYDURLWXVMlUMHVWHOPl0lQW\KDUMX.DPHUDMlUMHVWHOPlQÃNXYDXV Kouvola 1999 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING -DDNNRÃ0\OO\Ol 9DOWDWLHQÃÃKLUYLYDURLWXVMlUMHVWHOPlÃ0lQW\KDUMX.DPHUDMlUMHVWHOPlQÃNXYDXV

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI

Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI Käyttöopas yksityisautolle Android, ios ABAX MOBIILI 2 The difference is ABAX The difference is ABAX 3 SISÄÄNKIRJAUTUMINEN Avaa ABAX-sovellus, ja klikkaa «Kirjaudu». Syötä käyttäjätunnuksesi ja salasanasi

Lisätiedot

Fell Lapland Business Services Reija Viinanen

Fell Lapland Business Services Reija Viinanen Fell Lapland Business Services 28.4.2016 Reija Viinanen ARKTINEN ÄLYKKÄÄN LIIKENTEEN TESTIEKOSYSTEEMI KASVUA JA INNOVAATIOITA POHJOISESTA The Smart Arctic Way for Logistics Salmon trucking, estimates grow

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Kouvola TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING

Kouvola TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING ÃÃÃÃÃÃÃÃÃÃ-DDNNRÃ0\OO\Ol 7LHODLWRV 9DOWDWLHQQRSHXGHQQl\WW WDXOX+DPLQD Kouvola 1999 TIEHALLINTO Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut VIKING -DDNNRÃ0\OO\Ol 9DOWDWLHQQRSHXGHQQl\WW WDXOX+DPLQD 7LHODLWRV

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Vanhaan seurantajärjestelmään perustuva malli Tiehallinnon selvityksiä 6/2008 Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matkaaikaennustemalli

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat

Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 8 Liitteet Liite 1. Lottelundin liitymävaihtoehtojen vertailu Liite 2. Valtateiden aluevarauskartat 30 Pohjoisväylä Lottelundin risteysalue Vanhan Veistämöntien ja Kaarlelankadun liittymiä on tutkittu

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Digitalisaatio infra-alalla

Digitalisaatio infra-alalla Digitalisaatio infra-alalla Pasi Nurminen Destia palveluita suunnittelusta kunnossapitoon Mallipohjainen rakentaminen Tietomalli Tuotteen/rakennelman esittäminen digitaalisessa muodossa, kolmiulotteisesti,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

Rakennuksen lämpökuvaus

Rakennuksen lämpökuvaus Rakennuksen lämpökuvaus 1. RAKENNUKSEN LÄMPÖKUVAUKSEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. TUTKIMUSSUUNNITELMA 4. LAITTEISTO 4.1 Lämpökamera 4.2 Muut mittalaitteet 4.3 Mittalaitteiden kalibrointi 5. OLOSUHDEVAATIMUKSET

Lisätiedot

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera No.1. Plug and Play IP Kamera Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera Helppo Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään verkkotekniikasta eikä tehdä mitään asetuksia tai porttiohjauksia reitittimeen.

Lisätiedot

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen

Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Automatisoinnilla tehokkuutta mittaamiseen Finesse seminaari 22.3.2000 Päivi Parviainen 1 Miksi automatisoida? Mittaamisen hyödyt ohjelmistokehityksen ajantasainen seuranta ja hallinta tuotteen laadun

Lisätiedot

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla

Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla Digitalisaatio ja disruptiot liikennesektorilla Siemens 160 vuotta Suomessa - juhlaseminaari 10.12.2015 Jan Juslén Tieto-osasto, Liikennevirasto Megatrendit Arvot ja asenteet muuttuvat Kaupungistuminen

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen

Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Liikenteen ajantasatiedon hankinnan kehittäminen Juuso Kummala 31.3.2016 Hankkeen tavoite Edistää älyliikenteen palvelumarkkinan kasvua, luoda uutta käyttäjälähtöisen palvelutarjonnan osaamista sekä selvittää

Lisätiedot

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka

SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut. Kiinteistötekniikka SiMAP Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikka Sivu 1 29.10.2013 Rappukäytävään asennettava reititin vahvistaa antureiden signaalia säätimelle. Mikä SiMAP Säätö? SiMAP Säätö on täysin uudenlainen

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Liikenteen automaattinen mittauspiste ja kamera Vaalimaalle Kaakkois-Suomen tiepiiri

Lisätiedot

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä 2 Automaattinen Bosch REG-Sentry -kulunhallintajärjestelmä ajoneuvoille REG-Sentry on rekisterikilven tunnistukseen

Lisätiedot

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015

Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 Perhananmoinen keli tänään, PERKELI 24.9.2015 2 Mistä kaikki oikein alkoi? Liikenneturvan toimitusjohtaja Valde Mikkonen ehdotti Ilmatieteen laitokselle ja Tielaitokselle kelitiedottamisen kehittämistä

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri

Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Rykmentinpuiston keskustan asemakaava-alueen keskeisten katuliittymien toimivuustarkastelut Katarina Wallin ja Olli Haveri Tarkastelumenetelmä Simuloimalla tutkittiin Tuusulan Rykmentinpuiston keskustan

Lisätiedot

Hyväksytyt asiantuntijat

Hyväksytyt asiantuntijat 1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961

Naantalin kaupunki. Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten vaikutusten tarkastelu 141-C6961 Luolalan teollisuusalueen kaavoitukseen liittyvä liikenteellisten 141-C6961 10.1.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LASKENTOJEN LÄHTÖKOHDAT... 3 2 TULOKSET... 3 2.1 Matkatuotokset...

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007

Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA. Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON VERKONHALLINNASTA Annettu Helsingissä 24 päivänä elokuuta 2007 Viestintävirasto on määrännyt 23 päivänä toukokuuta 2003 annetun viestintämarkkinalain (393/2003) 129 :n nojalla:

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on

Vektorien pistetulo on aina reaaliluku. Esimerkiksi vektorien v = (3, 2, 0) ja w = (1, 2, 3) pistetulo on 13 Pistetulo Avaruuksissa R 2 ja R 3 on totuttu puhumaan vektorien pituuksista ja vektoreiden välisistä kulmista. Kuten tavallista, näiden käsitteiden yleistäminen korkeampiulotteisiin avaruuksiin ei onnistu

Lisätiedot

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA

YKSITTÄISTEN HEITTOJEN HALLINTA/KAS-ELY ANTERO AROLA 7.9.2015 ANTERO AROLA TAUSTAA - rahoituksen vähenemisestä johtuen päällystysohjelmat ovat lyhentyneet ja työmenetelmät keventyneet - tien rakenteen parantamistyöt ovat käytännnössä jääneet hyvin vähäisiksi

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006

PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006. EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 PARHAAT KÄYTÄNNÖT KÄYTÄNNÖSSÄ JAPANI 2006 Liikenteen ja logistiikan innovaatiohanke EGLO vuosiseminaari 30.5.2006 Työn tavoite Työn päätavoitteena on liikennetelematiikan kansainvälisen huippuosaamisen

Lisätiedot

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt

Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa. Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt Virtuaalitiimit ja Luottamuksen merkitys virtuaaliorganisaatioissa Mari Mykkänen Hallman-Yhtiöt 30.5.2007 Alustuksen sisältö Virtuaalitiimit, mitä ne ovat? Miksi hyödyntäisin yrityksessäni virtuaalitiimejä?

Lisätiedot

YKSINKERTAINEN NISSANCONNECT EV -PIKAOPAS

YKSINKERTAINEN NISSANCONNECT EV -PIKAOPAS YKSINKERTAINEN NISSANCONNECT EV -PIKAOPAS Varmista NissanConnect EV:n avulla, että saat Nissan-sähköautostasi irti mahdollisimman paljon. Noudata näitä helppoja ohjeita Nissanisi ohjaamiseen tietokoneen

Lisätiedot

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres

Juuso Kummala. Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Juuso Kummala Co-operation between Finnish Road Administration and Emergency Response Centres Tiehallinto

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET Liikennemerkkien ja reunapaalujen tehtävänä on varoittaa, ohjata ja opastaa liikennettä sekä välittää informaatiota tienkäyttäjille. Kuntomäärityksen tarkoituksena on saada

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ

E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ E18 TURUN KEHÄTIE NAANTALIN JA RAISION VÄLILLÄ YVA JA YLEISSUUNNITELMA TAVOITETYÖPAJA 1.12.2015 TYÖPAJAN OHJELMA 16.30 Kahvi 17.00 E18 kehittämistarpeet, Vesa Virtanen Käyttäjätarpeiden tunnistaminen kehittämispolun

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2

Fiksut väylät ja älykäs liikenne sinua varten Liikennevirasto 2 Liikenneviraston digitalisaatiohanke, tulevaisuuden liikenne, mitä se tuo tullessaan motoristien ja tienkäyttäjien näkökulmasta SMOTO kerhokonferenssi Jan Juslén, Tieto-osaston johtaja, Liikennevirasto

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla

Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla Pyöräilyn matka-aikojen ja reittivalintojen paikkatietopohjainen mallinnus pääkaupunkiseudulla Pro gradu -tutkielma Ainokaisa Tarnanen Helsingin yliopisto 3.6.2016 Taustaa Pyöräily ja saavutettavuus ovat

Lisätiedot

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa

Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa INFRA2010 KEHITTÄMISOHJELMAN LOPPUSEMINAARI 5.11.2008 Konenäön hyödyntämismahdollisuudet teiden ylläpidossa ja hoidossa SEPPO ROPPONEN, Intopii Oy Sisältö Esiselvityksen tavoitteet ja osallistujat Mitä

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot