VIKING. Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Tielaitos 46/1999.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VIKING. Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Tielaitos 46/1999."

Transkriptio

1 Tuomo Eloranta Tielaitos Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen Tielaitoksen selvityksiä 46/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri VIKING

2 x

3 Tielaitoksen selvityksiä 46/1999 Tuomo Eloranta Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta

4 ISBN ISSN TIEL Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua saatavana: Tielaitos, Uudenmaan tiepiiri Asiakaspalvelupiste Puh Telefax Tielaitos TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Opastinsilta 12A PL HELSINKI Puhelinvaihde

5 Tuomo Eloranta: Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Helsinki 1999, Tielaitos. Tielaitoksen selvityksiä 46/1999, 141 s. ISBN , ISSN Asiasanat: Telematiikka, liikenteen seuranta, matkanopeus Aiheluokat: TIIVISTELMÄ Tässä työssä perehdyttiin rekisterikilpien tunnistukseen perustuvaan matkanopeuden automaattiseen seurantaan. Menetelmän soveltuvuutta tutkittiin Kehä I:lle asennetun järjestelmän avulla. Matkanopeuden seurantajärjestelmä on osa tielaitoksen Uudenmaan tiepiirin liikenteenseurantaverkostoa. Työssä selvitettiin tosiaikaisen matkanopeuden seurannan periaatteita ja pilottijärjestelmän soveltuvuutta suomalaiseen liikenneympäristöön. Automaattinen perustuu yleisimmin ajoneuvon tunnistamiseen kahdessa perättäisessä tieverkon pisteessä. Ajoneuvo voidaan tunnistaa rekisteritunnuksen lisäksi ajoneuvokohtaisella tunnisteella tai ajoneuvon muotoihin perustuvalla hahmontunnistuksella. Tunnistamisaikojen erotus on ajoneuvon matka-aika ja matkanopeus on matka-ajan käänteisarvo kerrottuna linkin pituudella. Matkanopeuksien seurantamenetelmiä on vertailtu kirjallisuusselvityksenä. Pilottikohteeksi valittiin Kehä I sen liikenteellisen tilanteen takia. Ruuhkaaikoina suuri osa länsipäästä on ylikuormittunut ja matka-aikojen oletettiin tällöin kasvavan huomattavasti. Taustatietona matka-aikoihin on käytetty YTV:n joka toinen vuosi tekemiä matka-aikamittauksia. Oleellinen osa työtä oli matkanopeusseurantajärjestelmän toiminnallinen suunnittelu. Järjestelmästä pyrittiin tekemään sellainen, että sen toimintaa kyettäisiin helposti hallitsemaan ja sen toimintaa kyettäisiin tosiaikaisesti seuraamaan. Osa ratkaisuista on tehty määrittelyvaiheessa, muutamia teknisiä ratkaisuja on suunniteltu järjestelmän pystyttämisen yhteydessä yhdessä laitetoimittajan (Golden River Traffic Ltd.) kanssa. Järjestelmän toimintaa arvioitiin sekä yksittäisten mittausasemien tunnuslukujen sekä linkkien matka-ajan kertymien avulla. Järjestelmän toimintaa tutkittiin myös poikkeusolosuhteissa. Kirkkaassa vastavalossa varjot aiheuttavat ongelmia tunnistukselle ja yöllä mittapisteiden tunnistusaste putosi hieman. Toiminnan arviointia laajemmassa mittakaavassa vaikeuttivat järjestelmään tehdyt muutokset, joiden vaikutusta ei kyetä erottelemaan olosuhteiden muutoksesta johtuvista vaikutuksista. Tämän selvityksen perusteella voidaan todeta rekisterikilpien tunnistukseen perustuvalla automaattisella järjestelmällä olevan mahdollista seurata tosiaikaisesti ja passiivisesti liikenteen matka-aikoja. Matka-aikoja saadaan laitteistolla kerättyä riittävän paljon luotettavaan matka-ajan ja sen tunnuslukujen laskentaan. Hanke on saanut Euroopan unionin liikenteen perusrakenteen kehittämiseen tarkoitettua TEN-T (Trans-European Networks Transport) -rahoitusta.

6 x

7 Tuomo Eloranta: Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. [Automatic journey time meausurement based on licence plate recognition] Helsinki 1999, Finnish National Road Administration. Tielaitoksen selvityksiä 46/1999, 141 p. ISBN , ISSN Keywords: Intelligent transportation systems, traffic monitoring, journey time ABSTRACT The goal of this study was to examine possibilities of measuring vehicle journey times automatically using automatic number plate recognition. The suitability of automatic measurement was evaluated by installing journey time monitoring pilot installation on Ring Road I around Helsinki. The automatic journey time measurement system is part of Finnra Uusimaa region automatic traffic measurement network. Studies on the principles of real-time journey time monitoring were conducted as well as studies on the suitability of such a system in the Finnish envirnomnent. An automatic journey time measurement system is usually based on recognising vehicles on two consecutive points on a road section. Apart from using licence plate recognition, the vehicle can be recognised via an onboard vehicle identificator (tag) or by analysing vehicle shapes. The difference in the recognition time stamps between the two sites is the journey time of the vehicle. Journey speed is the inverse of journey time multiplied by the link length. The Ring Road I was chosen for the pilot study due to its traffic environment. During the rush hours especially the western parts of the Ring Road I are severely congested and journey times were expected to be increasing significantly. As background information for this study, semi-annual journey time measurements by the Helsinki Metropolitan Area Council were used. Significant part of this study was to define the journey time measurement system functionally. Initial intention was to define a system, that would be easy to operate and monitor. Some of the technical solutions were defined during the system definition, some were defined in co-operation with the system provider (Golden River Traffic Ltd.) during the system installation. The system was evaluated with both site-based (e.g. recognition rates) and link-based (e.g. journey times) statistics. Evaluation on the capabilities of the system operation during exceptional conditions was conducted. During bright sunlight shadows did create some problems for the system and the recognition was not as good during the night time as it is during day time. Larger-scale evaluation was hampered by various system modifications during the evaluation period, the effect of which could not be distinguished from alterations in the system operation. According to this study, using automatic license plate recognition can be used for real-time passive journey time monitoring. The system is capable of collecting large enough sample of traffic to be reliable for journey time monitoring. The project has been granted European Community financial support in the field of Trans-European Networks Transport.

8 x

9 ESIPUHE Tämän selvityksen on Uudenmaan tiepiirin toimeksiannosta tehnyt Traficon Oy. Järjestelmän toiminnan arvioinnin ja työhön liittyvät kirjallisuusselvitykset on tehnyt osana diplomityötään tekn. yo Tuomo Eloranta. Raportin on laatinut tekn. yo Tuomo Eloranta ja työn koordinaattorina toimi diplomi-insinööri Matti Kokkinen (Traficon Oy). Työn valvojana toimi tekn. lis. Matti Pursula (TKK). Erillisenä liitteenä tässä raportissa on kuvaus englantilaisesta Trafficmasterjärjestelmästä. Liite on laadittu matkakertomuksena toukokuusa 1999 tehdyn vierailusta ja sen tiedot on saatu käynnin aikana pääosin Dr. Peter Billingtonilta (Telematica Ltd). Arvokasta tietoa ja palautetta työn aikana antoivat diplomi-insinöörit Satu Innamaa (TKK) ja Pekka Rajala (Tielaitos) sekä Dr. Mark Charter (Non- Cooperative Target Recognition Systems). Helsinki, joulukuu 1999 Uudenmaan tiepiiri

10 x

11 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 9 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ 3 ABSTRACT 5 ESIPUHE 7 1 JOHDANTO 13 2 LIIKENTEEN SEURANTA Liikenteen seuranta osana liikenteen hallintaa Liikenteen seurannan periaate 17 3 MATKA-AIKA Matka-aika käsitteenä Matka-ajan käyttö liikenteen hallinnassa Matka-ajan merkitys tienkäyttäjälle Matka-ajan ongelmat 22 4 MATKA-AJAN SEURANTA Seurannan peruskäsitteet Kelluvat ajoneuvot Anturiajoneuvot Rekisterikilpimenetelmät Pistetiedon laajentaminen Muut menetelmät 29 5 LIIKENTEEN KAMERASEURANTA Johdatus nykyiseen tekniikkaan Liikenteen seurannan vaatimukset kameroille Videokuvan tulkintasovelluksia 31 6 AUTOMAATTINEN REKISTERIKILPITUNNISTUS Automaattitunnistuksen edut Automaattinen tunnistusprosessi Tunnistukseen liittyvät ongelmat Rekisterikilpitunnistuksen käyttömahdollisuudet 41 7 KEHÄ I PILOTTIKOHDE Järjestelmän tarkoitus Järjestelmän toimintaperiaate Sijainti Pilottialueen liikenteelliset ominaisuudet Järjestelmän hinta 47

12 10 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 8 PILOTIN TEKNINEN KUVAUS Järjestelmän periaate Tienvarsilaitteisto Liikennekeskuksen laitteisto Tietoliikenneverkko 55 9 PILOTIN TOIMINNALLINEN KUVAUS Yleiskuva Videokuvaus Automaattinen rekisterikilpitunnistus Tunnistusprosessien yleiskuvaus Liikeanalyysiin perustuva ajoneuvojen havaitseminen Rekisterikilpien tunnistus ja tallennus Tiedonsiirto Mittauspisteiden sisäinen tiedonsiirto Tiedonsiirto mittausasemilta liikennekeskukseen Käytettävät Internet-palvelut Matkanopeuksien laskenta Järjestelmän ohjaus Painotuskertoimien asetus Raja-arvojen asetus Tietoliikenneasetukset Kelluvien ajoneuvojen määrittäminen Tiedon esittäminen Matka-aikatiedon esittäminen Mittausasemien ja linkkien tilatietojen esittäminen Tietoliikennetietojen esittäminen Tiedonsiirto muihin järjestelmiin KOEMITTAUKSET Järjestelmän antamat mittaustulokset Havaitsemis- ja tunnistuskyky Mittausmenetelmä Tunnistusvarmuus Matka-aikojen kertymä Mitatut matka-ajat JÄRJESTELMÄN TOIMINNAN ARVIOINTI Toiminnan arvioinnin menetelmät Toimivuus ja hyödynnettävyys eri liikennetilanteissa Toimivuus ja hyödynnettävyys eri ympäristöolosuhteissa Järjestelmän heikkoudet Poikkeamat matka-ajoissa Likaantumisen aiheuttamat ongelmat Linkkitiedon viivästymä Järjestelmän edut Toimintakyvyn vastaavuus asetettuihin tarpeisiin 94

13 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen MITTAUSJÄRJESTELMÄN YLLÄPITO Oletus Ylläpitotarpeen havaitseminen Keskuslaitteisto Ulkoasema Laitteiston ylläpito ja huoltotoimet Kamerat Tienvarsilaitteet Varaosahallinta ja ulkoaseman uudelleenperustaminen Ohjelmistojen ylläpito Mittatiedon varmistus Ohjelmistopäivittäminen Ylläpitokustannukset YHTEENVETO 102 LÄHDELUETTELO 105 LIITE 1 - TRAFFICMASTER 111 Johdanto 111 Mittausasemien sijoitus 112 Tiedonsiirto 114 Näytemenetelmä 114 Diagnostiikka ja ylläpito 114 Tiedon hyödyntäminen 115 Käytännön ratkaisut 116 Keskusjärjestelmä ja ohjaushuone 117 Organisaatio 118 LIITE 2 LIIKENNTILANNEKUVAUS 120 LIITE 3 MATKA-AIKAKUVAAJAT 125 x

14 12 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen

15 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 13 JOHDANTO 1 JOHDANTO Liikenteen seurannan tarkoituksena on kerätä liikennetietoa liikenteen hallinnan tarkoituksiin liikenteen ohjaukseen ja liikennetiedotukseen. Mitä kattavammin liikenneverkolta saadaan liikennetietoa kerätyksi, sitä paremmin todellista liikennetilannetta voidaan hahmottaa ja hallita. Tosiaikainen liikenteen hallinta tähtää tieverkon mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Liikennetietoa voidaan automaattisesti kerätä tienvarsilaitteilla ja siirtää se reaaliaikaisesti liikennekeskukseen. Jatkuvasti kehittyvä tietojenkäsittely- ja tietoliikennetekniikka mahdollistavat laskentamenetelmien automatisoinnin, tiedon nopean välittämisen ja tiedon jatkokäsittelyn tienkäyttäjille jaettavaan muotoon. Oleellisena automaattista liikenteen seurantaa täydentävänä osana on kameraseuranta. Perinteisesti liikennettä seurataan pistekohtaista tietoa keräävillä silmukkailmaisimilla tai kamerajärjestelmillä, jotka laskevat ja luokittelevat liikennettä sekä seuraavat liikenteen pistekohtaisia ajonopeuksia. Pistekohtaisten järjestelmien etuna on ollut niiden edullisuus, toimintavarmuus ja kerätyn tiedon käytön monipuolisuus. Pistekohtainen tieto on kuitenkin aina yhden ennalta valitun pisteen tilanne ja kokonaisen liikenneverkon tai sen oleellisten osien kattaminen pistekohtaisilla järjestelmillä voi olla hyvinkin kallista ja pisteiden onnistunut valinta voi olla työlästä. Pistekohtaisen tiedon lisäksi liikenteen sujuvuutta voidaan seurata linkkikohtaisilla liikennetiedoilla. Verkko voidaan tällöin jakaa linkkeihin, joiden liikennetilannetta seurataan kokonaisuuksina. Pistetietoon verrattuna linkkitieto kattaa laajemman alueen ja kuvaa liikennetilanteen koko linkin pituudella. Yleisin linkeittäin seurattava liikenteellinen suure on ajoaika linkin alkupisteestä päätepisteeseen ajoneuvon matka-aika tai tästä johdettu ajoneuvon matkanopeus. Linkkikohtaisten parametrien reaaliaikainen seuranta on perinteisesti ollut vähäistä. Seurantaan ei ole ollut luotettavaa ja kustannustehokasta sovellusta, joka kykenisi itsenäisesti seuraamaan liikennettä passiivisesti. Yleensä linkkikohtaisia parametrejä on kerätty tilastollisiin tarkoituksiin ajamalla muun liikenteen seassa kelluvilla ajoneuvoilla ja kirjaamalla näiden matka-ajat linkeillä. Tutkimus- ja tilastointikäyttöön kelluvat ajoneuvot ovat edullinen ja varma menetelmä, mutta reaaliaikaiseen laajamittaiseen liikenteen seurantaan ne eivät sovellu.

16 14 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen JOHDANTO Tässä selvityksessä on perehdytty reaaliaikaiseen an rekisterikilpiä automaattisesti tunnistavalla järjestelmällä. Uudenmaan tiepiirissä on Kehä I:lle asennettu kolme mittauspistettä käsittävä matkanopeusseurantalaitteisto. Selvityksessä tutkitaan, toimiiko järjestelmä oletetun kaltaisesti ja kykeneekö se matkanopeuksien seurantaan. Selvityksen tarkoituksena on myös tutkia, kuinka luotettavasti matkanopeusseurantajärjestelmä voi toimia vaativissa suomalaisissa olosuhteissa. Kuva 1: Eräs selvityksen tarkoituksista on tutkia, soveltuuko rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuksien seurantajärjestelmä vaativiin suomalaisiin olosuhteisiin (Golden River Traffic 1998)

17 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 15 LIIKENTEEN SEURANTA 2 LIIKENTEEN SEURANTA 2.1 Liikenteen seuranta osana liikenteen hallintaa Liikenteen seurannan tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman edullisesti luotettavaa ajantasaista tietoa liikenneverkon tilasta liikenteen hallinnan tarkoituksiin. Liikenteen hallinnassa kerättyä liikenneinformaatiota käytetään liikenneinfrastruktuurin käytön optimointiin, liikenneinformaation tuottamiseen, häiriöiden seurantavaikutusten minimointiin ja strategisten ohjauspäätösten tekoon. Tämän lisäksi kerättyä tietoa voidaan tallentaa tilastoitavaksi tutkimustyön ja liikennesuunnittelun käsiteltäväksi. (Tielaitos 1996) Kuva 2: Liikenteen hallintaan kuuluu liikenteen ohjaus, liikenteen seuranta sekä liikenteen tiedotus Liikenteen hallinta on liikenteen avustamisen keskeisin toiminto ja se jakautuu liikenteen seurantaan, liikenteen ohjaukseen sekä liikenteen tiedotukseen (kuva 2). Liikenteen hallinta on muodostumassa tärkeäksi toiminnoksi perinteisen liikenneverkon ylläpidon rinnalla. Kun tieverkon kapasiteettia ei voida enää lisätä, sen käyttöastetta voidaan parantaa liikenteen ohjauksen ja informaation avulla. (Liikenneministeriö 1997)

18 16 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA VALTAKUNNALLINEN LIIKENTEEN TIEDOTUS Tiedonvaihto ulkomaille Tiedotuspalvelujen koordinointi Tiedon jakelu valtakunnallisella tasolla Valtakunnallinen taso LIIKENTEEN OHJAUS Toimenpiteiden vaikutusten arviointi Alueellinen ohjaus ja häiriöiden hall. Tiedon arviointi, käsittely ja hallinta LIIKENTEEN TIEDOTUS Tiedon jakelu alueellisella tasolla Tiedon arviointi ja käsittely Alueellinen taso Liikenteen seuranta- ja ohjausjärjestelmät tienvarsilaitteineen Ohjausjärjestelmät Seurantajärjestelmät Ohjaus Muuttuvat ohjauslaitteet Liikennevalot Ohjaus Muuttuvat nopeusrajoitukset Varoitusmerkit ja tiedotustaulut Seuranta Seuranta Liikenteen seurantalaitteet Ilmaisimet Kamerat Ajo-olosuhteiden ja ympäristön seurantalaitteet INFO Kaistaopasteet Tiesääasemat Päästöjen mittaus Paikallinen taso Kuva 3: Tielaitoksen liikenteen hallintajärjestelmän alueelliset tasot ja niiden tehtävät (Tielaitos 1998)

19 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 17 LIIKENTEEN SEURANTA Liikenteen hallinnan tavoitteena on parantaa liikenteen tehokkuutta, turvallisuutta ja taloudellisuutta ja vähentää ympäristöhaittoja (Liikenneministeriö 1997). Liikenteen ohjauksen, tiedotuksen ja kysynnän hallinnan avulla pyritään vaikuttamaan kysyntään, kulkutapajakaumaan, matkan reitin ja ajankohdan valintaan sekä liikkujan käyttäytymiseen. (Tielaitos 1996) Tielaitoksen liikenteen hallinta- ja seurantajärjestelmä muodostuu paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta tasosta sekä yhteistyötahoista (Kuva 3). Paikalliseen tasoon kuuluvat liikenteen, ajo-olojen ja ympäristön seurantalaitteet sekä liittymien ja tiejaksojen ohjausjärjestelmät. Alueellinen taso suorittaa liikenne- ja kelitietojen keruun sekä alueelliset liikenteen ohjaus- ja tiedotustoiminnot. Valtakunnallisella tasolla tielaitoksen liikenteen tiedotuskeskus hoitaa liikennetiedotuksen valtakunnallisille viestimille ja kansainvälisen tiedonvaihdon sekä ylläpitää liikenteen hallinnan tietojärjestelmiä. (Tielaitos 1998) 2.2 Liikenteen seurannan periaate Tiedon keruu vallitsevista tie- ja liikenneoloista liikennekeskusten omat järjestelmät yhteiset järjestelmät ja sovitut raportointimenetelmät yhteistyötahojen kanssa Tietojen käsittely ja ylläpito Liikenteen ohjaus muuttuvat nopeusrajoitukset muuttuvat varoitusjärjestelmät kaista- ja reittiohjaus liikennevalot Häiriöiden poisto toimenpiteiden koordinointi ajoneuvojen ja ajoradan raivaus ohjauslaitteiden korjaus Liikennesektorin yhteistoiminta Tielaitoksen organisaatiot kunnat ja muut viranomaiset Tiedon jakelu Tiedotus Tiedotus sisäisille ja tienkäyttäjille ulkoisille yhteistyötahoille Tielaitoksen organisaatio muut viranomaiset Tiedonvaihto kansainvälinen tiedonvaihto palvelujen tuottajat ja yritykset toiset liikennemuodot Kysynnän hallinta järjestelmien käyttö ja ylläpito toteutuu v jälkeen Tukitoiminnot seuranta- ja ohjausjärjestelmien toimivuuden valvonta ja toimenpiteiden tarpeen arviointi tietojärjestelmien ylläpito käsittäen mm. viestilistat, tapahtuma- ja paikannusluettelot toiminnan tilastointi ja raportointi sopimusten hallinta ja ylläpito toiminnan laadunvalvonta ja -varmistus Kuva 4:Liikennekeskuksen päätoiminnot (Tielaitos 1998) Liikennekeskuksissa kerätään tie- ja liikenneoloja kuvaavia tietoja ja ennakoidaan olojen muutoksia sekä niiden vaikutusta liikenteeseen (kuva 4). Tietoa kerätään (Tielaitos 1998) Liikennekeskuksen automaattisin seurantajärjestelmin Tielaitoksen automaattisin seurantajärjestelmin Tielaitoksen ulkopuoliseen yhteistyöverkostoon ja vaihtosopimuksiin perustuen Tielaitoksen tuotannon ja urakoitsijoiden raportointiin tai tietojärjestelmiin perustuen Käyttäen hyväksi tielaitoksen muissa toiminnoissa syntyviä tietoja ja tietojärjestelmiä Muilta yrityksiltä ja organisaatioilta ostettavien palvelujen avulla

20 18 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA Liikennekeskus seuraa vallitsevia liikenneoloja piste-, tiejakso- ja aluekohtaisesti. Tiedot kerätään käyttötarkoituksen mukaan eri mittausjaksoissa. Liikennetiedot ylläpidetään pääasiassa seurantajärjestelmän tietokannoissa mutta tiedot ovat hyödynnettävissä ja tarvittaessa siirrettävissä myös liikenteen hallinnan tietojärjestelmään. (Tielaitos 1998) Liikennetilannekuvaus määritetään tärkeimmillä tiejaksoilla ajosuunnittain. Liikennetilanteen kuvauksessa on tielaitoksessa ja muissa EU-maissa käytössä viisiportainen luokitus: (Tielaitos 1998) Sujuvaa Jonoutunut Hidasta Pysähtelee Seisoo Liikenteen seuranta voi olla automaattista tai ihmisten tekemiin havaintoihin perustuvaa manuaalista seurantaa. Vähäliikenteisellä tieverkolla riittää manuaalinen seuranta ja automaattiseuranta verkon ongelmakohdissa, pääkaupunkiseudulla, suurimmissa kaupungeissa ja vilkkaasti liikennöidyllä päätieverkolla käytetään yleensä kattavampaa automaattista liikenteen seurantajärjestelmää. (Johansson 1996)

21 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 19 MATKA-AIKA 3 MATKA-AIKA 3.1 Matka-aika käsitteenä Matka-aika, matkan alku- ja päätepisteen välisen matkan kulkemiseen käytetty aika, on eräs liikennetekniikan perussuureista. Matka-aika on helposti ymmärrettävä suure sekä liikennetekniikan ammattilaisille, tiedotusvälineiden edustajille, suunnittelijoille ja tienkäyttäjille. Yleinen käsite jo yhdyskuntasuunnittelussakin on noin 30 minuutin matka-aika, jota kauemmas työpaikasta / palveluista ei haluta muuttaa. (FHWA 1988). Matka-aika on yhteinen suure kaikille eri kulkumuodoille ja sen lopputulos on valitusta reitistä riippumatta vertailukelpoinen (FHWA 1998). Yksinkertaisuudestaan huolimatta matka-aika kuvaa myös liikenteen sujuvuutta hyvin (Luoma 1998). Liikenteen sujumattomuus ilmenee mm. ajonopeuksien alenemisella. Ajonopeuksien alenema taas aiheuttaa kokonaismatka-ajan kasvua. Erilaiset matka-ajan mittausmenetelmät tarjoavat hyvän mahdollisuusen liikenteen sujuvuuden mittaamiseksi. (Luoma 1998) Matka-aika on aina linkkikohtainen suure ja kertoo liikennetilanteesta kattavammin kuin yksittäiset linkin sisäiset pistenopeudet. Matka-aikaan kuuluu ajoaika (running time) ja pysähdyksissäoloaika (stopped delay) kuvan 5 mukaisesti. (FHWA 1998) Kuva 5: Matka-ajan muodostuminen ajoajasta (running time) ja pysähdyksissäoloajasta (stopped delay time) (FHWA 1998)

22 20 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA Kuvasta 6 nähdään liikennemäärän ja matka-ajan välinen riippuvuus. Kun liikennemäärä kasvaa, kasvaa myös matka-aika ja liikenne ruuhkautuu. Liikenne linkillä jonoutuu, kun linkille saapuu enemmän autoja kuin linkki kykenee välittämään (Q c ). Jonoutumisen seurauksena liikennemäärät linkin poistumispäässä vähenevät. Samaan aikaan liikenteen matka-ajat kasvavat nopeasti. (Keränen 1990) Kuva 6:Liikennemäärästä riippuvat viivytykset ja matka-ajan kasvu (Keränen 1990). Matka-aikaa ja sen muutoksia seurataan kahdella suureella. Oletettu saapumisaika matkan päätepisteeseen sekä oletetun matka-ajan hajonta. Ensimmäinen palvelee matkan suunnittelua ja jälkimmäinen riskinhallintaa kuinka paljon matka saattaa viivästyä. (Piarc 1999) 3.2 Matka-ajan käyttö liikenteen hallinnassa Tielaitoksen mukaan liikenteen sujuvuutta kuvaaviksi päämittareiksi on ehdotettu seuraavia (Tielaitos 1996): 1. Liikenteen kokonaismatka-aika 2. Luotettavuus (toimintavarmuus, häiriöttömyys) 3. Tiestön käyttökelpoisuus (tekninen laatu, kunto, hoitotaso) Liikenneministeriön toivomuksesta liikenteen sujuvuus tavoitteeseen on sisällytetty uutena tekijänä liikenteen kokonaismatka-aika ja liikenneministeriön asettama alustaa tulostavoite on muotoiltu seuraavasti (Tielaitos 1996): Liikenteen sujuvuus taataan säilyttämällä pääteiden kunto ja hoitotaso nykyisellään sekä vähentämällä ajoneuvoliikenteen päätieverkolla käyttämää kokonaismatka-aikaa.

23 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 21 MATKA-AIKA Sujuvuustavoitteen painoarvo on koko tielaitoksen tavoitteista 35%, josta matka-ajan vähentämistavoitteen osuus on tiepiirikohtaisesti 40-60%. (Luoma 1998) Tielaitoksen oletetaan tuottavan luotettavia matka-aikaennusteita, reittiehdotuksia sekä tietoa kohteiden välisistä etäisyyksistä. Ennusteiden ja ehdotusten pitää perustua luotettaviin ajo-olosuhteet, liikennemäärän, tietyöt ja nopeusrajoitukset huomioon ottaviin järjestelmiin. (Tielaitos 1998) Matka-aikakuvaus voisi sisältää esim. seuraavaa (Tielaitos 1998) Ajanjakso Tiejakson nimi sekä alku ja loppupiste tiestötietokannasta Keskimääräinen nopeus tiejaksolla Poikkeama normaalin liikennetilanteen keskinopeudesta Tieosan matka-aika tai matka-aikaindeksi Poikkeama normaalin liikennetilanteen matka-ajasta Eri liikennetilaluokkia vastaava matka-aika eri väreillä esitetynä Nykyisin liikennetilannetta ennustetaan kaupunkiseudun tärkeimmillä pääväylillä lähimmän tunnin ajanjaksolle. Viikonlopun meno- ja paluuliikennettä ennustetaan kaupunkiseutujen sisäänajo- ja ulosajoteillä ja tärkeimmillä valta- ja kantatiejaksoilla. (Tielaitos 1998) Lyhyen aikavälin ennusteet tulisi laatia (Tielaitos 1998) Liikennemäärän ja keskinopeuden muuttumisesta: nousee, laskee, ennallaan Liikennetilanneluokasta Matka-ajasta Ennuste laaditaan sekä nykyisten mittaustietojen että aikaisempien historiatietojen avulla. Ennusteen laadinnassa tulee huomioida tiedossa olevat häiriöt ja tapahtumat (onnettomuudet, ohjauslaitteiden viat, tietyöt jne.) sekä historiatiedot (liikennetilanteen kehitys viimeisimmän tunnin aikana, ennustejaksoa vastaavan ajankohdan aikaisemmin toteutunut tilanne jne.). (Tielaitos 1998) 3.3 Matka-ajan merkitys tienkäyttäjälle Matka-ajan reaaliaikainen seuranta muodostuu oleelliseksi, kun tienkäyttäjille halutaan jakaa tietoa tämänhetkisestä liikennetilanteesta. Kuljettajia kiinnostaa reitinvalinnan yhteydessä tieto eri reittien kokonaismatka-ajoista. Nykyisin pääosin kerättävän pistekohtaisen liikennetiedon luotettavuus vähenee, kun liikennemäärät mittapisteen ympäristössä kasvavat ja liikennevirta muuttuu epävakaaksi. (Luoma 1998) Pistetieto pitää muuttaa tai se pitää korvata tiedoksi, joka kuvaa pidemmän jakson liikennetilannetta. Sopiva parametri tähän on sekä suunnittelijoiden että tienkäyttäjien kannalta keskimääräinen matka-aika ja ruuhkista johtuva viivytys kahden pisteen välillä (Luoma 1998). Ranskassa 1994 tehdyn tutki-

24 22 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen LIIKENTEEN SEURANTA muksen mukaan kuljettajat olivat yllättävän yksimielisiä siitä, että liikennetietoa haluttiin saada nimenomaan matka-aikojen muodossa (Orselli, Durdand-Raucher 1995). 3.4 Matka-ajan ongelmat Linkkitietoisessa matka-aika-analyysissa on ongelmana se, että linkkien alku- ja päätepisteen välillä vallitsevista ongelmista ei tarkalleen tiedetä. Vaikka kuljettajan matkanopeus pitkällä linkillä olisi lähes vapaan liikennevirran matkanopeutta, voidaan pieni osa matkasta ajaa hitaan ajoneuvon perässä tai jonoutuneena. Kun hidastuksesta on päästy ohi, saatetaan loppumatka ajaa keskimääräistä liikenteen matkanopeutta lujempaa ja kokonaismatkaaika voi olla hyvin lähellä keskimääräistä liikenteen matkanopeutta. (Luoma 1998) Samaan ongelmaan liittyy myös se, että passiivisessa matka-ajan seurannassa ajoneuvon reittiä alku- ja päätepisteen välillä ei tiedetä. Jos linkin sisällä on mahdollisuus poiketa vaihtoehtoisille reiteille ja palata linkille ennen päätepistettä, kirjatuvat nämäkin linkin matka-aikahavainnoiksi. Myös linkin sisällä pitkäksi aikaakin pysähtyvät ajoneuvot tuottavat vielä matkaaikahavainnon (esim. huoltoasemakäynnit). Jos matka-aikahavaintoja linkillä on vähän, yksittäiset poikkeukselliset havainnot voivat vaikuttaa matka-ajan keskimääräisarvoon merkittävästi.

25 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen 23 MATKA-AJAN SEURANTA 4 MATKA-AJAN SEURANTA 4.1 Seurannan peruskäsitteet Matka-aikaa voidaan seurata usein eri menetelmin, sekä tosiaikaisesti että viiveellä, aktiivisesti tai passiivisesti (kuva 7). Liikenteen matka-aikoja voidaan seurata joko täysin manuaalisesti tai prosessia voidaan automatisoida soveltuvin osin. Nykyisin olemassa olevin tekniikoin matka-ajan seuranta voidaan jopa täysin automatisoida. (FHWA 1998) Kuva 7: Matka-ajan seuranta jakautuu aktiivisiin (testiajoneuvot) ja passiivisiin menetelmiin (anturiajoneuvot, rekisterikilpimenetelmät ja muut menetelmät) Aktiivisissa menetelmissä seurattavaa reittiä pitkin ajetaan mittausajoneuvoilla, joiden matka-ajat kirjataan joko käsin, puoliautomaattisesti tai täysin automaattisesti. Passiivisissa menetelmissä seurataan liikenteessä normaalisti liikkuvia ajoneuvoja. (FHWA 1998) Täysin tosiaikaisessa matka-ajan seurannassa yksittäisiä liikennevirrassa eteneviä ajoneuvoja seurataan koko ajan paikannustiedon avulla. Ajoneuvo lähettää määrävälein keskusjärjestelmään tiedon sijainnistaan. Sijainnin muutoksesta lasketaan ajoneuvon matka-aika. Viiveellä tapahtuvassa matka-ajan seurannassa ajoneuvo tunnistetaan kahdessa tai useammassa tieverkon pisteessä. Matkaan käytetty matka-aika voidaan laskea tunnistushetkien perusteella. (FHWA 1998) (Westerman 1995) Ajoneuvot voidaan tunnistaa joko niihin asennettujen tunnisteiden, rekisteritunnusten tai induktioilmaisimella saatavan ajoneuvon fyysisten ominaisuuksien perusteella (FHWA 1998). Yksittäisten ajoneuvojen sijasta voidaan

26 24 Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen MATKA-AJAN SEURANTA käyttää ajoneuvojonojen tunnistamista ja näin saada niiden keskimääräinen matka-aika (Innamaa 1999). 4.2 Kelluvat ajoneuvot Eräs yleisimmistä matka-ajan tutkimusmenetelmistä on kelluvien ajoneuvojen käyttäminen linkin matka-ajan selvittämiseksi (FHWA 1998). YTV:n kahden vuoden välein ajettavat pääkaupunkiseudun matka-aikamittaukset ovat eräs suomalaisittain tunnetuin sovellus (YTV 1998). Tutkimukseen käytetään yhtä tai useampaa ajoneuvoa, joilla ajetaan tutkittava linkki läpi tilastollisen luotettavuuden saavuttamiseksi edellytettävät ajokerrat (Quiroga, Bullock 1998a). Käsitteenä kelluvalla ajoneuvolla tarkoitetaan liikennevirran mukana yksinomaan liikenteen seurantatarkoituksessa ajavaa testiajoneuvoa. Ajoneuvoa pyritään kuljettamaan virrassa siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko liikennevirran käyttäytymistä. Ajoneuvon pitää kellua virran mukana niin, että se ohittaa yhtä monta ajoneuvoa kuin sen on ohittanut eli se ei jää virrassa jälkeen eikä kulje virtaa nopeammin. (FHWA 1998), (Gorys, Keen 1999) Ajoneuvon lähtöaika ja linkkien solmukohtien ylitysajat kirjataan joko käsin tai automaattisin apuvälinein tietorakenteeseen. Yksinkertaisimmillaan mittaus voidaan toteuttaa kirjaamalla ajoneuvossa käsin jokainen linkille saapuminen ja linkiltä poistuminen (FHWA 1998). Nykyisissä YTV:n matkaaikamittauksissa on suurimmaksi osin käytetty käsinkirjausta siten, että ajoneuvossa on aina kuljettajan lisäksi tiedon kirjaaja (YTV 1998). Prosessia voidaan automatisoida käyttämällä autossa elektronista matkamittaria, joka automaattisesti kirjaa ennalta ohjelmoitujen ajomatkojen jälkeen tietorakenteeseen ajomatkaan käytetyn ajan. Sovellus edellyttää tarkkaa linkkien pituuksien tuntemista ja ajoreitin pysymistä muuttumattomana (FHWA 1998) Kelluvat ajoneuvot voidaan varustaa myös tarkoilla paikannuslaitteilla, joista yleisimmin käytössä oleva sovellus on differentiaali-gps (D-GPS) (kuva 8). Ajoneuvo määrittää paikkansa tunnetussa koordinaatistossa tietyn yleensä hyvin lyhyen ajanjakson välein. Ajoneuvon antamat koordinaatit yhdistetään sähköiseen tiekarttaan, minkä jälkeen ajoneuvon etenemä reitti ja reitillä käytetty matkanopeus voidaan laskea. Satelliittilinkkeihin perustuvien paikannuslaitteiden ongelmana on urbaanissa infrastruktuurissa katvealueet järjestelmä ei anna sijaintitietoa esimerkiksi tietunneleissa. (FHWA 1998, YTV 1998, Quiroga, Bullock 1998b)

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen

Liikenteen hallinta sää- ja kelitiedon tuottaminen kuvien tuottaminen liikennetiedon tuottaminen sää- ja kelitiedon kuvien liikennetiedon kunnossapidon toimenpidetietojen analysointi tietojen täydennys ja tilanteen häiriön muuttuvien opasteiden Bussi Hälytysajoneuvo Häl. ajon. kuljettaja Palvelun

Lisätiedot

DIGITRAFFIC - Yleisesittely

DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC - Yleisesittely DIGITRAFFIC Työpaja 3.9.2002, 12.30 16.00 Liikenne- ja viestintäministeriö MIKÄ ON DIGITRAFFIC? Digitaalinen liikenteen tietomalli, virtuaali liikenne Laskennallinen kokonaiskuva

Lisätiedot

VIKING. Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen seurannan yleissuunnitelma 63/2000. Tielaitoksen selvityksiä. Helsinki 2001

VIKING. Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen seurannan yleissuunnitelma 63/2000. Tielaitoksen selvityksiä. Helsinki 2001 Tielaitos Uudenmaan tiepiirin liikenteen seurannan yleissuunnitelma Tielaitoksen selvityksiä 63/2000 Helsinki 2001 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri VIKING Tielaitoksen selvityksiä 63/2000 Uudenmaan tiepiirin

Lisätiedot

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla?

Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? 1 Miten Helsingin seudun liikennettä voidaan hallita telematiikan avulla? Rita Piirainen Tiejohtaja Uudenmaan tiepiiri 2 Helsingin seudun liikenteen hallinnan kehittäminen PKS:n liikenneneuvottelukunta

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta

Liikenteen ja kuljetusten seuranta Liikenteen ja kujetusten seuranta Sami Luoma Tiehainto - Liikenteen paveut Hankeaue 3 FITS oppuseminaari 07.05.2004 Sami Luoma, FITS oppuseminaari 07.05.2004 Liikenteen ja kujetusten seuranta - tavoitteet

Lisätiedot

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014

Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä. Petri Rönneikkö 15.10.2014 Liikennekeskukset turvallisuutta ja sujuvuutta edistämässä Petri Rönneikkö 15.10.2014 LIIKENNEKESKUKSET LIIKENNEVIRASTOSSA Liikenneviraston organisaatio Pääjohtaja Sisäinen tarkastus ELY-liikenne Viestintä

Lisätiedot

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999

Tielaitos. Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne. xx/1998. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja. Helsinki 1999 Tielaitos Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan lähtötilanne Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja xx/1998 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus - Poliisi - AHK Yhteistoiminnan

Lisätiedot

Infotripla Oy Palvelun ohje 14.5.2008 Gofore Oy

Infotripla Oy Palvelun ohje 14.5.2008 Gofore Oy 1(5) PALVELUN OHJE Yleistä tietoa palvelusta Palvelu on liikenteen ammattilaisille suunnattu informaatiopalvelu, joka tarjoaa reaaliaikaista ja historiatietoa Suomen runkoliikenneverkon liikenteestä. WWW-palvelu

Lisätiedot

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

0DULWWDÃ3ROYLQHQ. .HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX. Helsinki 1998 VIKING. TIEHALLINTO Liikenteen palvelut 0DULWWDÃ3ROYLQHQ 7LHODLWRV.HOLWLHGRWWDPLQHQÃÃWLHWRMHQÃNHUXXÃNlVLWWHO\ÃMD MDNHOX Helsinki 1998 TIEHALLINTO Liikenteen palvelut VIKING 0DULWWDÃ3ROYLQHQ.HOLWLHGRWWDPLQHQWLHWRMHQNHUXXNlVLWWHO\ MDMDNHOX 7LHODLWRV

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT

Innovatiivisen liikennejärjestelmän. tiekartta. Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT Innovatiivisen liikennejärjestelmän operoinnin tiekartta Satu Innamaa, Elina Aittoniemi, Hanna Askola ja Risto Kulmala INTRANS-ohjelma, VTT 2 Tausta INTRANS-ohjelmalla tuetaan alan yhteisiä ponnisteluja

Lisätiedot

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN

PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TOMTOM TRAFFICIN AVULLA PÄÄSET PERILLE NOPEAMMIN TomTom on johtava liikennepalvelujen tarjoaja. TomTom valvoo, käsittelee ja toimittaa liikennetietoa itse kehittämällään teknologialla. TomTom uskoo, että

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ennustepalvelu

Joukkoliikenteen ennustepalvelu Ennustepalvelun arkkitehtuuri Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Versio 1.0 Pvm 27.11.2008 Joukkoliikenteen ennustepalvelu Tavoite Dokumentin tarkoitus Dokumentit tarkoitus on dokumentoida

Lisätiedot

OULA TelemArk - arkkitehtuuri

OULA TelemArk - arkkitehtuuri OULA TelemArk - arkkitehtuuri Fax +358 (0)8 551 3870 www.buscom.fi Date: 9.12.2004 Page: 1 Versiohistoria Versio Pvm Tekijä Muutoksen kuvaus 0.01 02.03.2004 Pvu Ensimmäinen versio. 0.02 11.03.2004 Pvu

Lisätiedot

Tielaitos. Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät 28/1999. Ohjauksen. määrittämiseen tarvittavat. Parametrien.

Tielaitos. Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät 28/1999. Ohjauksen. määrittämiseen tarvittavat. Parametrien. Satu Innamaa Tielaitos Automaattiset liikenteenohjaus- ja liikenneinformaatiojärjestelmät Parametrien määrittämiseen tarvittavat mittaukset Ilmaisintyypit Järjestelmän rakenne Vaikutukset nopeuteen aikaväleihin

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia

9,.,1* Tielaitos. Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 13/1999. Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Uudenmaan tiepiirin liikenteen hallinnan strategia, Osaraportti 2 Tielaitos Liikenteen hallinnan ja liikennetelematiikan strategia Tielaitoksen selvityksiä 13/1999 Helsinki 1999 TIEHALLINTO Uudenmaan tiepiiri

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti

Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Logistiikan optimointi- ja ohjausjärjestelmä TCS-Opti Taustaa.. Logistiikan ohjaus on fyysisten toimintojen ja koko logistiikan suunnittelua, kehitystä ja valvontaa. Siihen liittyvät järjestelmät voidaan

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3

Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä Pakkala - Vt 3 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen välillä gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 45/2008 Riku Nevala Kehä III: Raskaan liikenteen ohituskiellon vaikutukset sujuvuuteen

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Tielaitoksen selvityksiä 50/1998. Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi VIKING. Tielaitos TIEHALLINTO Liikenteen palvelut

Tielaitoksen selvityksiä 50/1998. Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi VIKING. Tielaitos TIEHALLINTO Liikenteen palvelut Tielaitoksen selvityksiä 50/1998 Liikennekeskusten toiminnallinen analyysi VIKING Tielaitos TIEHALLINTO Liikenteen palvelut Helsinki 1998 ISSN 0788-3722 ISBN 951-726-481-X TIEL 3200544 Oy Edita Ab Helsinki

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE

Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE Oulun tiepiiri VT 20:N JA MT 848:N LIITTYMÄN TOIMIVUUS: SIMULOINTITARKASTELU JA LIIKENNEVALO-OHJAUKSEN TARVE MUISTIO 22.2.2005 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE JA MENETELMÄT 2 2 TOIMIVUUS

Lisätiedot

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille

Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop - ohjeita pilottiin osallistujille Keskustelevien ajoneuvojen pilottiprojekti NordicWay, Coop NordicWay-hankkeen vuoden kestävä kokeilu, Coop,

Lisätiedot

Älyliikenteen mahdollisuudet

Älyliikenteen mahdollisuudet Älyliikenteen mahdollisuudet 23.10.2014 Eetu Pilli-Sihvola erityisasiantuntija, älyliikenne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Älyliikenne? Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen liikenteen

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Vanhaan seurantajärjestelmään perustuva malli Tiehallinnon selvityksiä 6/2008 Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matkaaikaennustemalli

Lisätiedot

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi - Tulokset Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi - Tulokset Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

BioLock sormenjälkitunnistin

BioLock sormenjälkitunnistin BioLock sormenjälkitunnistin Valnes BioLock-sormenjälkitunnistin Valnes BioLock on ensimmäinen säänkestävä sisä- ja ulkokäyttöön soveltuva solmenjälkitunnistin, jonka tekee konttori- tai asuintiloihin

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma. Tiehallinnon selvityksiä 58/2002

Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma. Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Tiehallinto Helsinki 2003

Lisätiedot

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin PTZ-kamera, joka on suunniteltu sopimaan täydellisesti kaikkialle Kun kiinteä minidome-kamera ei riitä, mutta perinteinen PTZ-kamera on turhan

Lisätiedot

Nokia Navigointi 3.0 -käyttöohje

Nokia Navigointi 3.0 -käyttöohje Nokia Navigointi 3.0 -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Navigointi - sovelluksesta 3 Aja kohteeseen 3 Tallenna paikka tai tarkastele sitä 4 Ääniopastuksen käyttäminen 4 Lataa tai poista

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan

TöyssyTutka. Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan TöyssyTutka Kilpailutyö Apps4Finland 2011 Ideasarjaan Idean kuvaus Suomen tiestön kunto rapistuu jatkuvasti käytettävissä olevien määrärahojen niukkuuden johdosta. Teiden ylläpidon tehostamiseksi tarvitaan

Lisätiedot

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi Tiehallinnon selvityksiä 1/3 Tiehallinto

Lisätiedot

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoo 1.11.2010

Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoo 1.11.2010 AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Olga Perasto-Bernitz PÄÄKAUPUNKISEUDUN MATKA-AIKATUTKIMUSTEN YHTEENSOVITTAMINEN Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä

Lisätiedot

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä

Sijainnin merkitys Itellassa GIS. Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Jakelun kehittämisen ajankohtaispäivä Karttajärjestelmällä havainnollisuutta, tehokkuutta ja parempaa asiakaspalvelua Käytännön kokemuksia pilotoinneista ja käytössä olevista karttajärjestelmistä Juha

Lisätiedot

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007 Kauklahden alueella on käynnissä useita maankäytön kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Kauklahdenväylän kehittämisselvitys Länsiväylän ja Kehä III:n välillä on laadittu, jotta maankäytön suunnittelussa

Lisätiedot

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta

Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Sähköinen omaisuuden hallinta Tuotekuvaus 2015 Tievalaistuksen palvelusopimuksen tietopalvelu Tietomekka Oy tarjoaa tievalaistusten palvelusopimuksiin toiminnanohjauksen

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Talvikunnossapidon laadun seuranta

Talvikunnossapidon laadun seuranta Talvikunnossapidon laadun seuranta Taisto Haavasoja Sisällys kitka liukkauden mittarina kitkan mittauksen perusteet kiihtyvyyteen perustuvat mittarit µtec Friction Meter MµMS Mobile Friction Measurement

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa

Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa Tiesääpalvelutiedon rooli liikenneturvallisuuden parantamisessa ja talvikunnossapidossa ELY-centre, Yrjö Pilli-Sihvola 6.2.2013 1 Yleistä Suomen tiesääjärjestelmästä Liikenneviraston tiesääjärjestelmän

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu

IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA 19.2.2016 1. Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu IISALMEN KAUPUNKI KIINTEISTÖJEN KAMERAVALVONTA Matti Rönkkö tekninen isännöitsijä Iisalmen kaupunki / tilapalvelu 19.2.2016 1 Iisalmen kaupungin tekninen keskus / tilapalvelu on asentanut tallentavan kameravalvonnan

Lisätiedot

Matka-aikatiedon hankinta

Matka-aikatiedon hankinta Ari Kähkönen, Satu Innamaa Matka-aikatiedon hankinta Esiselvitys Sisäisiä julkaisuja 2/2006 Julkaisun nimi 1 Ari Kähkönen, Satu Innamaa Matka-aikatiedon hankinta Esiselvitys Sisäisiä selvityksiä 2/2006

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007

Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen. Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Tehostettu kameravalvonta ja puuttumiskynnyksen alentaminen Kokeilu kantatiellä 51 syyskuussa 2007 Kokeilu pähkinänkuoressa Kantatie 51:llä, Kirkkonummen ja Karjaan välillä kokeiltiin syyskuussa 2007 tehostettua

Lisätiedot

Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma. Tiehallinnon selvityksiä 58/2002

Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma. Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Valtakunnallinen liikenteen seurannan yleissuunnitelma Tiehallinnon selvityksiä 58/2002 Tiehallinto Helsinki 2003

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Erikoistilanteiden liikenteen seurannan mahdollisuuksien arviointi. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 29/2009

Erikoistilanteiden liikenteen seurannan mahdollisuuksien arviointi. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 29/2009 Erikoistilanteiden liikenteen seurannan mahdollisuuksien arviointi gg Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 29/2009 Erikoistilanteiden liikenteen seurannan mahdollisuuksien arviointi Tiehallinnon sisäisiä

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen

Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja. Mikko Suomalainen Projektityö: Mobiiliajopäiväkirja Mikko Suomalainen 1. Määritelmä Mobiiliajopäiväkirja on kännyköille suunnattu ajopäiväkirja-sovellus. Sovelluksen pääperiaate on toimia automaattisena ajopäiväkirjana.

Lisätiedot

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT

SIMO, Siltojen monitorointi. Ilkka Hakola, VTT SIMO, Siltojen monitorointi Ilkka Hakola, VTT SIMO, Projektin yleiskatsaus SIMO projekti on TEKES rahotteinen projekti (ei mukana missään ohjelmassa), jossa on mukana 15 partneria. Projektin kokonaisbudjetti

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004)

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) 1 (7) TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE (19.2.2004) Huom! Tätä ohjetta ei ole täysin päivitetty vastamaan uutta ulkoasua, koska vielä uudempi extranet-versio on tulossa. Perusperiaatteet

Lisätiedot

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06

T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS. - Videovalvontajärjestelmä. Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 TOIMITILATURVALLISUUS - Videovalvontajärjestelmä Harri Koskenranta 25.4.06 T-110.5610 Koskenranta 1 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA T-110.5610 Koskenranta 2 VIDEOVALVONTA / KAMERAVALVONTA

Lisätiedot

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys

MUISTIO. Kyllösen asemakaava Limingassa liikenneselvitys MUISTIO Projekti Asiakas Limingan maankäytön kehittäminen vaikutukset valtatien Sweco Ympäristö Päivämäärä 30.9.2014 Laatija Tuomo Vesajoki, Jouko Hintsala, Vesa-Pekka Saunakangas Kyllösen asemakaava Limingassa

Lisätiedot

Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ville Koskinen, 1.12.2005

Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa. Ville Koskinen, 1.12.2005 Liikennejärjestelmämallit ja niiden käyttö poliittisessa päätöksenteossa ja suunnittelussa Ville Koskinen, 1.12.2005 Mallinnustasojen työnjako pieni suuri Mallin yksityiskohtaisuus Verkon koko suuri pieni

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

10 yleisintä kysymystä kameravalvonnasta

10 yleisintä kysymystä kameravalvonnasta 10 yleisintä kysymystä kameravalvonnasta Ari Räty, tekninen johtaja, Demon Turvallisuus Oy 1: Miten toimittamanne kamerat näkevät pimeässä? Kameran kuvaus perustuu kohteesta heijastuvaan valoon. Ellei

Lisätiedot

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015

Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Vapaudentien jatkeen liikennetarkastelu 10.11.2015 Liikenne-ennusteen päivittäminen Liikenne-ennuste pohjautuu Keski-Nurmon osayleiskaavatyön yhteydessä laadittuun ennusteeseen vuodelle 2040 Ennusteen

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite geoliner 680 ja geoliner 780 Huipputarkka Kaikki ajoneuvojen säätöarvot tulevat suoraan autovalmistajilta ja ovat tarkkoja ja luotettavia. Kehittynyt kamerajärjestelmä on erittäin tarkka ja takaa luotettavan

Lisätiedot

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04

T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 T-110.460 Henkilöturvallisuus ja fyysinen turvallisuus, k-04 Harri Koskenranta Fyysinen turvallisuus 21.4.2004: Videovalvontajärjestelmät SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT TURVALLISUUSVALVONTA 21.4.2004 T-110.460

Lisätiedot

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä

REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä REG-Sentry -järjestelmä Boschilta Automaattinen ajoneuvojen kulunvalvontajärjestelmä 2 Automaattinen Bosch REG-Sentry -kulunhallintajärjestelmä ajoneuvoille REG-Sentry on rekisterikilven tunnistukseen

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy 27.11.2014 LIITE 6 Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 27.11.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin

Lisätiedot

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012

JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 JOENSUUN KESKUSTAN LIIKENNESUUNNITELMA 21.8.2012 Pyöräilyseminaari 9.5.2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ Liikennesuunnitelman päätavoitteet ja esimerkkejä liikenneratkaisuista ja muutosten perusteita. TAVOITTEISTA

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri

Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Kimmo Toivonen Uusien liikennetiedotuspisteiden käyttöönotto Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3

OHJE 2(5) 25.8.2015 Dnro LIVI/4495/05.00/2015 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 OHJE 2(5) Sisällys 1 KITKAN MITTAAMISEN MENETELMÄ... 3 2 LAATUVAATIMUKSET KITKAMITTAREILLE... 3 2.1 Käyttöturvallisuus... 3 2.2 Kalibroitavuus... 3 2.3 Mittaustarkkuus... 4 2.3.1 Mittarien samankaltaisuuteen

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Kelikameratilanne LAM asematilanne

Kelikameratilanne LAM asematilanne LAM asematilanne Tiesääpäivät 3.-4.6.2015, Kouvola Jouko Kantonen, KaS ELY / Valtti Kameroita on Suomessa 681 kpl (05/2015). Näistä kameroista 541 kpl on Axis-videopalvelimeen liitettyjä (tai kevyt ip-kameroita)

Lisätiedot

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Pvm Nimi Satu Innamaa Titteli Erikoistutkija Organisaatio Teknologian tutkimuskeskus VTT Name, Vorname

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa. Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat

Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa. Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat Työmatkalaskenta ja muut saavutettavuusanalyysit Tilastokeskuksessa Pasi Piela 6.11.2013 Paikkatietomarkkinat Lähde Piela, P. (2013): Enabling a national road and street database in population statistics:

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Liikenteen seurannan valtakunnallinen esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 19/2001

Liikenteen seurannan valtakunnallinen esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 19/2001 Liikenteen seurannan valtakunnallinen esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 19/2001 VIKING Liikenteen seurannan valtakunnallinen esiselvitys Tiehallinnon selvityksiä 19/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikka

Pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikka Uudenmaan tiepiiri Pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikka Toimenpidesuunnitelma 2007-2015 Uudenmaan tiepiiri Pääkaupunkiseudun pääväylien telematiikan toimenpidesuunnitelma Toimenpidesuunnitelma 2007-2015

Lisätiedot

Valokuvauksen opintopiiri

Valokuvauksen opintopiiri Valokuvauksen opintopiiri Valokuvaus on maalaamista valolla kameraa käyttäen. (tuntematon ajattelija) Valokuvaus on menetelmä, jossa valokuvia talletetaan valoherkälle materiaalille kameran avulla. Perinteisessä

Lisätiedot

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana

Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Venäjän federaation tieliikennevirasto Rosavtodor on mukana Helsinki-Pietari-Moskova - älyliikennekäytävähankkeessa 09.12.2013 FITSRUS-pilottihankkeet FITSRUS pilots Automatisoitu säätietopalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Tietoa tutkimalla Tietojohtaja Juha Kenraali 16.12.2015

Tietoa tutkimalla Tietojohtaja Juha Kenraali 16.12.2015 Tietoa tutkimalla Tietojohtaja Juha Kenraali 16.12.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ajantasainen porovaroituspalvelu -kokeilu Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Ajantasainen porovaroituspalvelu

Lisätiedot

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus

Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Junaliikenteen häiriötilannetietojen tuottaminen ja tiedotus Esiselvitys ja vaatimusmäärittely 28.10.2004 Hankkeen tavoitteet Toimiva prosessi junaliikenteen häiriötilanteiden tietojen tuottamiseen, ylläpitämiseen

Lisätiedot

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA

Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX Yksityisautoilijoille ABAX AJOPÄIVÄKIRJA The difference is ABAX 2 The difference is ABAX ABAX SÄHKÖINEN AJOPÄIVÄKIRJA Tähän esitteeseen on koottu vastauksia kysymyksiin, jotka liittyvät

Lisätiedot

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä

Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä Kanavamittaus moderneja laajakaistaisia HFjärjestelmiä varten MATINEn tutkimusseminaari 18.11.2015 Partnerit: Oulun Yliopisto/CWC, Kyynel Oy, Tampereen Teknillinen Yliopisto Rahoitus: 63 512 Esittäjä:

Lisätiedot

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto

Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto Älyä ja tietoa liikenteeseen Asta Tuominen Liikennevirasto 13.3.2014 Sisältö Liikennevirasto lyhyesti Lähivuosina meillä ja maailmalla Liikenneviraston strategia Mitä älyliikenne tarkoittaa? Esimerkkejä

Lisätiedot