AUTOMAATTISEN KUNNALLISHALLINNOSSA TI ETOJ E N I(AS ITTE LYN TARVE. KUNTIEN ATK-TOIMIKUNNAN MIETINTO v. te64 KAYTÄNNÖN KUNNALLISHALLINTOA N:O I.

Transkriptio

1 '4 i i KAYTÄNNÖN KUNNALLSHALLNTOA N:O!FÄ Ft= Sr AUTOMAATTSEN T ETOJ E N (AS TTE LYN TARVE KUNNALLSHALLNNOSSA KUNTEN ATK-TOMKUNNAN METNTO v. te64

2 KAYTANNÖN KUNNALLSHALLNTOA N:O AUTOMAATTSEN TETOJENKÄSTTELYN TARVE KUNNALLSHALLNNOSSA KUNTEN ATK-TOMKUNNAN METNTO V. 1964

3 Kuntien ATK-toirnikunnan mietintö v, AUTCMAA'TSEN TTETCJENKASTTELYN TARVE KUNNALLSHALLNNCSSA \,{aalaiskuntien Liitto FTesinki 196 4

4 1. SSÄLLYSLUE'XTELC TOMKUNNAN TEFTÄVÄ, TE ToKONESTA.rA NTDEN rcq"ytösrä, 2, 1 Yleistä 2,2 Tietokoneet ja 2,3 Esimerkki automaatt inen tietojenkäs ittely 2, 4 Tietokoneiden käytön kannattavuus 3. JULKSEN HALLTNNSN ATK-TEHTAVEN CNGAN- SON'T PCFJOSMASSA 3, 1 'anska 3,2 Ruotsi 3, 3 Norja. 3,4 Valtion 3,5 Suomen tietokonekeskukset Suomessa. kunnalliset tietokonekeskukset 4. TUTKMUKSEN PRN KUULUVA HALLiNNCLL- SE SCVEL,UTUS(CH XEE'T 4, L Tietokonekåsittelyyn siirrettäviksi soveltuvat kuntien tvöt 4, 2 \{untainliittojen työt Sivu 1.} a, 3 4 b 0 L2 13 t ib 5.,U TKMUKStrN 'TU -OKSE' 5, 1 Koneellistamisessa ensisijaisesti kysymykseen tulevat kunnat ja laitokset 5r2 Koneellistettavien töiden työmäärät 513 Nykyiset henkiiökustannukset konelstettavissa töissä 5, 4 Koneistusvaihtoehtoja 5, 41 Crna koneorganisaaticl 5, 42 Yerohallinnon tietokoneet 5, 43 Muiden palvelukeskus;en 6. T'JMKUNNAN SUCSTUKSE 6, 1 'ulosten arviointi 6, 2 Ehdotus toimenpiteiksi 6,2L Falvelukeskusten 6, 22 Suann itteluellmen 6, 3 Lopputoteamukset tietokoneet kåyttö perustaminen '.l B

5 KUNTTEN ATK- T JMKUNTA N/AALASKUNTEN L ON, SUOMEN KAUPUNKLTON, FN LANDS SVE\] SKA i-,an DSKC MNTUNE RS FÖRtsUNDiN JA SARAALA,fi ON HALLi'}UKSLLE Maalaiskuntien Liiton haliitus asetti kokouksessaan heinäkuun 6 päivänä 1963 toimikunnan, jotle annettiin tehtåväksi tietokoneille siirrettäväksi soveltuvien kunnissa ja kuntainiiitoissa suoritettavien maksatus- ja perintätöiden sekä muiden massalaskentatöiden inventointi sekä alustavair ehdotukserr laatiminen siitä, millä tavalla kuntien ja kuntainliittojen tietokonepalvelu otisi tarkoituksenmukaisimmin järjestettåvisså. Maalaiskuntien Liiton hallitus kutsui toimikunnan puheenjchtajaksi osastopäällikkö Cili Paas ion, sihteeriksi työntutkimuspäållikkö Martti tl<osen molemmat Maalaiskuntien Liitosta sel<ä jäseniksi johtaja ctto K a rt t lr s e n valtion Tietokonekeskuksesta ja laitostarkastaja Pentti kosen Maalaiskuntien Liitosta, minkä ohessa Suomen Kaupunkiiiitolle ja F inlands svenska landskommuners förbunciitle varattiin tilaisuus nimetä toimikuntaan omat edustajansa, Suomen Kaupunkiliiton hallitus on sittemmin määrännyt Kaupunkiliiton edustajaksi toimikuntaan osastopäållikkö Kaarlo Cjasen sekä trinlands svenska landskommuners förbundin hallitus konsulentti Sven Eäckström in. oimikunnan kokouksessaan valitsemana lisäjäsenenä ja toimikunnan toisena sihteerinä on toiminut jaostopäällilkö Pentti Kanerva Valtion Tietokonekeskuksesta sekä }vfaalaiskuntien Liiton liikeosaston edustajana osastopääiikkö Antero Rantamäk i. foimikunnan pyytä-mänå tilastoasiantuntijana on tolmikunnan työhön tutkimusvaiheessa osallistunut tutkimussihteeri Antti'1- rru ra lvlaalaiskuntien Liitori toinristosta" Sairaa- aiiiton johtaja Heikki S i m o i a on osallistunut mainitun iiiton edustajana bimikunnan työhön 15.9, alkaen"

6 Toimikunta on kuullut asiantuntijoina toimistopäålikkö Usko Vais maata sosiaaliministeriöstä, toimistopäåtikkö Keijo Sipilä ä maataloushallituksesta, vt. virastovaltuutettu Matti tr{ i e t a aa valtiovarainministeriön järjestetyosastosta sekä toimistopååilikkö Tauno P ih a a valtiovarainministeriön vero-osastosta. Saatuaan tehtävånså suoritetuksi toimikunta antaa seuraavassa selostuksen työstään sekå ehdotukset ni,istå toimenpiteistå, joihin kunnallisten keskusjärjestöjen olisi toimikunnan kåsityksen mukaan ryhdyttiivä automaattisen tietojenkåsittelp saattamiseksi kunnissa ja kuntayhtymissä tarkoituksenmukaiselle kannalle. trelsingissä 28 päivänä joulukuuta 1964 Cli Paasio Sven Bäckström Pentti lkonen Ctto Karttunen Kaarlo Cjanen Antero Rantamäki lleikki Simola Pentti Kanerva Martti ltkonen

7 1. TCMKUNNAN TET{TÄVÄ Toimikunta on måäritellyt saamansa tehtåvån siten, että ensimmåinen osatehtävä käsittää selvityksen hankkimi.ssr peruskunnissa sekå kuntainliitoissa ja sähkölaitoksissa suoritettavista keskitettyyn tietokonekåsitteiyyn soveltuvista haliinnollisista tehtävistä sekä toisena osatehtävånå ehdotuksen laati.misen niistä organisatorisista jårjestelyistä ja muista valmistavista toimenplteistä, jotka ovat tarpeen siinä tapauksessa, että tietokonelden käyttöön siirtyminen katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Toimikunnan tehtäväpiirin ulkopuolelle on siten jätetty muun muassa kuntien teknillis-tieteelliset laskentatyöt sd<ä sairaaloissa suoritettavien varsinaisten sairaanhoidollisten toimenpiteiden rekisteröinti ja tietojen käsittely.

8 2, TTETOKONESTA JA NDEN Si,YTÖSTÄ st 1. Y1eistä Tietojenkäsittelyn autornation huippua edustavat tälä hetkellii tietokoneet. Ne ovat tehneet mahdolliseksi rutiininomaisten tietojenkäsittelytehtävien erittäin nopean ja luotettavan suorittamis nr Niiden keksimisen jåkeen vajaat kaksikymmentä vuotta sitten on niiden käyttö nopeasti levinnyt mitä erilaisimpiin tehtäviin tieteen, tekniikan, hallinnon ja tiike-elämän aloilla. Kuntien tehtäviå ajatellen kiinnostaa tässä lähinnä tietokoneiden käybtö hallinnollisiin tehtäviin. 2s2. Tieto\gpeqt ia automaattinen tletglgqkågt1gly_ Tietojenkäsittelyn automatisointi merkitsee rutiinipomaisten tietojenkåsittelytehtävien siirtämistä koneilla suoritettavaksi.'tä1- öin kyseeseen tuleva koneistus saattaa vaihdella kirjanpito- ja postituskoneista reikäkorttikoneisiin ja aina automaattisiin tietokoneisiin saakka. Ahtaimmassa merkitvksessään kåsitteellå auto- *($!f} tarkoitetaan nimenomaan Lietokoneilla tapahtuvaa tietojen käsittelyä. Nimitystå automaattinen tietokone tai iyhyesti tietokone käytetäån koneista, joissa on sisäinen muisti tietojen varastointia varten, joiden toimintoja säätelee muistiin talletettu ohjelma ja joiden sisäiset toiminnat ovat elektronisia, Tietokoneessa kåsiteltä',råt tiedot tälyy syöttää koneen muistiin. Tietojen vienti koneeseen tapahtuu yleisesti reikäkortteja apuna käyttäen, ja sitä varten tietohoneessa on reikåkorttien lukulaite. Kt'.n tietojen käsittely koneen sisällå on suoritettu, on tulokset saatava koneesta ulos" Yleisesti käytetty tulostusvåline on rivikirjoitin, jonka avulla kone vol pai.- naa numerotietoja ja selvåkielistä tekstiä halutussa muodossa" Tietokoneen toimintoja säätelee g!i"_1g9, eli tietojen käsittelyohjeet koneelle kåyttökelpoiseen muotoon puettuina,'ietokoneen ohjelmointi voidaan siis rinnastaa toimistohenkilökunnan kouluttamiseen annettuun tehtävåän. Chjelmoinnin vaikeus ja vaati-

9 vuus ovat lähinnä sii.nå, ettå ohjelmaa laadittaessa on ennakolta varauduttava kaikkiin mahdollisesti esiin tuleviin poikkeustapauksiin ja että toimenpiteet on viimeistä yksityiskohtaa myöten sisål. lytettävä ohjelmaan. Koneen tehtävåksi jåä alnoastaan orjallisesti noudattaa laadittua ohjelmaa. Automaattisten tietokoneiden lisäksi on olemassa joukko mu[- ta reikäkortteja käyttäviä ko.neita. Tietokonekeskuksissa ntitä käytetåän apukoneina korttien lävistykseen (1ävistyskone), ajitteluun ja kortistojen haluttuun järjestykseen saattamiseen (lajittetukone)r kortistojen vertailuun ja yhdiotämigeen (kollaattori), kortistojep rnor nistå.n3iseen (trisintokone) sekä }ävistysten tulkitsemiseen korttiin selväkielisenä tekstinä (tulkkikone), Reikäkorttikoneistå on lisäksi mainittava tabulaattori ja kelkylaattori. NiilH pystytäån suorittrmaan laskutoimituksia ja kirjolttamaan tuioksia, mutte nii{gp nepeus ja kälön joustavuust jäävät oienralsesti jälkeen tietokopeen vastaavista orninaisuuksista. Ero on sitä suurempi mitii naorteutkaisemmasta tietojenkäsittelyr tehtävästå on kysymys, 2,3 Esimerkki Esimerkkinä Jietokoneella suoritettsvasta hallinnollieesta tigtojenlictsittetlehtiivästå vqidaåri tarkastella kuukausipalkkaluette- on lsadintaa. Tehtävää tietokoneelle siirrettåesså täytyy ensin hyvin tarkkaan selvittää, mitkå kaikki tekijät (esim. palkkatuokka, ylltyöt, lisät, v'irkavapaus jne) srattavat vaikuttaa palkanlaskentaan ja kuinka ne otetaan huomioorr tietokonekåsittelyssä. Esimerkin yksinkertc.istamiseksi ajatellaan tässä, että palkan guuruus määräytyy yksinomaan palkkaluokan, palvelusvuosien lukumäärån ja ylituntien måärän perusteella ja pidåtykset veroluokan perusteella' Nämii" sekä muut tar.peelliset henkilötiedot on siis ensin lävistettävä reikäkortteihin. Pitemmän aikaa muuttumattomina pysyvistä henkilökohtaisista tied,oista muodostetaan tätä varten henkilörekisteri re ikäkorteille, ja ainoastaan muuttuvat tiedot

10 4 kuten ylitunnit, iåvistetään kuukausittaln. Lisäksi vaaditaan tehtävän suorittamiseksi ;oukko muita tietoja (palkkataulukot, kaavat ennakkopidåtysten laskemista varten) sekå tietokoneohjelma, joista niin ikäån valmistetaan reikäi<ortit. Palkkaiuettelon valmistamtnen tapahtuu nl siten, ettå ensin annetaan koneen lukea muistiinsa ne reikäkortit, jotka sisältåvät ohjelrnan, sen jälkeen koko laskennan ajan muuttumattomana pysyvät tiedot (esim. paikkataulukot) niin ikään reikäkorteilta ja lopuksi kunkin henkilön tiedot henkilö kerrallaan. Kun yhden henkiiön tiedot on luettu koneen muistiin, tutki.i kone palkkaluokan ja palveluvuosien lukumäärän ja nåiden p rusn teella hakee palkkataulukosta peruspalkan. Sen jälkeen se tutkii ylitunnit, ja jos niitä on, laskee ylityökorvauksen ja lisää sen palkr kaan. seuraavana kone tutkii veroluokan, jonka mukaan mäåräytyy r kaava ennakkopidåtysten laskemiseksi. Vähentämä11ä pid:itykset pal' kasta kone laskee henkiiön nettopalkan, Lopuksi kone kirjoi.ttaa ' henkilön palkkausta koskevat tiedot paikkaluetteloon ja etenee järjestyksessä seuraavan palkansaajan käsittelyyn. Yhtä henkilöå kohti kuluu kaikkeen tähän aikaa ehkä n. 0, b sek. Kun paikkaluettelo on saatu valmiiksi, voidaan tietokoneella vålittömästi r.yhtyai suorittamaan uuttä hyvi.nkin erilaista tehtäväå syöttånrälä sen muistiin toinen tietokoneohjelma ja tarpeelliset tiedot" Tarkastelkaamme vielä keskeistä kysymystä tietokoneiden käytön kannattavuuciesta. Jotta konekåsittely olisi mahdollista, täy-., tyy tehtävä ensin tutkia hyvin yksityiskohtaisesti ja suunnitella sen suorittaminen konekåsittelyå silmällä pitäen. Sen jäkeen ko,- neelle on opetettava eii ohjelmoitava ne työvaiheet, jotka konekäsittelyyn' sopivina siirretåän sen suoritettaviksi" Tietokoneiden käyttöönoton esivalmistelut saattavat tåstä syystä vaati.a runsaasti työtä ja aikaa, ja siis myös kustannuksia" Toisaalta on huomattava, että kun tehtävän siirto tietoko-

11 neelle on huolellisesti suunniteltu ja valmisteltu asiaankuuluv'ine ohjel.mointeineen, voidaan tietokoneen osurrs tehdävän hoidossa toteuttaa mieiivaitaisen monessa paikassa ilman tarvetta opettaa konetta yhå uudelleen ja uudelleen tehtävän hoitoon, edellyttäen että käytetään yhteensopivia tietokoneita. rästå ilmenee yksi ti.etokoneiden käytön etuja, se ettå kerran ohjelmoituna tehtåvä voidaan suorittaa niin usein ja monessa paikassa kuin tarve vaatii. Seurauksena tåstä automaattinen tietojenkäsitteiy rnuodostuu sitä edullisemmaksi mitä suurempia massoja käsiteliään samojen periaatteiden mukaisesti. Koska tietokonetta tarvitsee "opettaa" tiet5m tehtävän suorittamiseen vain kerran, ja koska tietokone pystyy kåsitteiemäån suuria tietomääriä lyhyessä ajassa, on mahdollista siirtäå tietojenkäsittelyn piiriin tehtäv"iä, joiden suoritus inhimiliisin voimin on låhes mahdotonta tai hyvin epätaloudellista" 'åltaisista tehtäv'istå aiheutuva hyöty saattaa olla merkittävä tietokoneiden käyttöön siirryttäesså, vaikkakin sen arv'ioiirti ennalta on huomattavasti vaikeampaa kuin jo suoritettavan tehtävån siirron otlessa kysymyksessä.. Kysymykseen tietokoneiden kåyfiöön siirtymisen kannattavuudesta tietyssä yksityistapaukseosa voiclaan antaa vastaug vasta kun tapaus on tutkittu ja mahdollisten vaihtoehtojen merkitys tarkkaan selvitetty. Kannattavuutta tutkittaessa joudutaan kiinnittämään huomiota mm. edellå esitettyihin seikkoihin, Voidaan kuitenkin malnita se yleinen havainto, että tietokoneiden käyttö hasvaa ja eviåä sitä mukaa kun niiden tarjoamat mahdoilisuudet opitaan tuntemaan ja ni.itä hyvåksi kä;rttåmään"

12 3. JULKSEN T{ALLNNON ATK-TEHTÄVEN CRGANSCN TT PCHJOSMASSA 3, 1 Tanska Käsityksen saamiseksi kunnallisen tietokonepalvelun jårjeståmisestä muissa maissa suorittivat to im ikunn an jåsenet osastopäållikkö Kaarlo Cjanen ja osastop*iätiikkö Anterrc Rantamäki sekå työntutkimuspäällikkö Martti tkonen vuoden 1963 marraskuussa tutustumismdkan Tanskaan, jossa saadun ennakkotiedon mukaan kunnalllnen tietokonepalvelu on Pohjoismaista pisimmälle järjestetty. Matkallaan he tutustuivat Kööpenhaminassa sijaitsevaan kuntien reikåkorttikonekeskukseen sekå valtion tietokonekeskukseen. Tan skassa toim ii nykyisin kuus i kunn allista t ietokon ekeskusta, joista kaks1 on kuntien muodostaman yhteisön ja netjå kaupunkien omistuksessa. Keskusten sijainti käy lähemmin selville seuraavasta taulukosta. Taulukko Tanskan kunn alliset tietoj enkäs ittelykeskukset marraskuussa v " Keskus Omistaja tai Sijaintipaikka omistus - muoto a)'= n.h Liittyneissä kunnissa asukkaita /S Kommunern s Hulkort; central t/s.lyste kommunåns llulkortcent'r.al Aarhus Kommunale Hulkortcentral Odense Kommunale Hulkortcentral Frederiksberg kommunale ulkortcentral Köpenhavns sta-. tistiske kontor Svendberg amt Kööpenhamina yhtymä!o Alborg i ia.rt o" : i il kaupunki i'odense " ir r : ll i.t''recerrksderg l:, 'i ii jfoopentraminal rr ll ri ll lt., lteollisuus-!l i llaitos tl tt ' 1946 aa BV 1401 (2 kpl) + 4 magneettinauhayksikköä BM 1401 (2 kpl) + 4 magneettinauhayksikköä BN 1401 reikäkortttkone il tl BM mang, nauhayksik köä i- 24C B L _-----r-- fl<untia : asukkaita Tanskassa vhteensä ft 349 t r.--

13 Edeliä mainittujen yksinomaä:o kuirtien omistamien keskusten lisäksi toimii Kööpenham;.nassa valtion ja l:untien ;'hteinen tieiokonekeskus (/S Datacentralen)" tr{uirrrat osallistuvat laitoksen ttalli:rtoorr, mutta se suorittaa kuitenkin yksinoma.an ve.ltion virastojen töi.tå. Tanskan kuntien yhteisesii ;211åpitämistä tie'lolrone;,rrityksistä saatiin kåynnin yhteydesså yksityiskohtaiset tiec-ct 1/S Kcmrnune'i'iies Hulkortcentral'in toimi;rnzrsta, joita seuraal'assa selostetaayt. Kesklrksen osakkaiksi vo'ivat f.iitt;rli L<unnat ja. kr::niralliset yhtei"syritykset. Säåntöjen mukaisesti tulee osaktrrai.d.err suoril;taa keskukselle sellainen käyttö- ja takuupääomaosulr.s. joi-.a vastaa palkkiota yhden vuoden veron laskennasta. Tämä :'ahan"ää.rä såilytetään kutrnan tililki kunnes eroamlsilmoitus tehcleän ja sille iasketa.an l<o::koa slrn'- rimman ottolainauskoron mukaan" Llsäksi osal<kaan on suoriiettav:: kertamaksu, joka on 40 :i"yriä asukasta kok-tti" Väestörekisterin pito maksaa reikäkorttikeskutrisessa ho i.dettuna. 50 äyriä asukasta kohti perustamismaicsuna., joka on keriamaksur: luontoinen sekä vuotuisena käyttömaksutra 50 äyrrå c:cukasta kolri:i" jolloin maksuun sisåityy seuraavien tehtåvleri?roii-o: 1. Verovelvollisten luettelon laariinta 2, Henkikirjoitusluetielon kirjoittaminett kahtena ka,,:paleei:a 3. Veroilmoitusten osoit'teiclen kirjciltaminen sekä niiclcn z'ekisteritietojen ilmoittaminen, joifa kutrta. mahdoliisesti haluaa 4. Venoiippujen osoitteiden klrjcittemiiten 5. Tilikorttien osoitteiden kirjoit'taminei'i 6. Kaikkien valtiolle a::nettavien leslientaluetteloiden osoitteiden ki.rjoittaminen 7. Äånioikeuiettujen haku rekisteristä sekä va:li-iån 'rm" seikkojen tarkistaminen B. Kahden vaah.luettelon kirjoittar-ni.ne:-r 9. Rekisterin pi.tåminen påivän tasalla 10. Uuden veronmaksajien vuosiherran koneellinen poimr:ita rekister*stä sekä rekisterikorttien kirjoittaminen näille sek:

14 11. Syntymäaikaa, ansiokoodia, sukupuolta ja seurakuntaan kuulumista koskerrien merkintöjen koneell'inen siirtäminen ve ron me rk its em isko rteille Väestörekisterin johdolla reikäkorttikeskus suorlttaa tarvittaessa laskun mukaan iisäksi. seuraavia tehtåviä: L2. Vaalikortit kunnanvaltuuston vaaleja ja kansankäräjäin vaa-. eja varten 1.3. Seurakuntavaltuustojen vaaliluettelot 14. Vaalikortii seurakuntarraltuuston vaaleja varten 1 5. Nuorisokoululautai<untalistat 16. Poliittisten puolueiden vaalilistat. 1?. Luettelot koululaisista 18. lmoituskortt kutsuntaluetieloa ja kutsuntaluettelon tarkastusta varten sekä 19. Väestötilastoja {enkilökohtainen verotus reikäkorttityönä maksaa 1, 05 kruunua veronmaksajaa kohti ja tämä työ käsittää seuraavat tehtävät: - kunnallis- ja kirlcollisveron laskemisen - valtionveron laskemisen sekå - veroluetteloiden tarkastuslistat, titikorttien ja laskemis- uetteloiden kirjoit'iamisen sekä luettelot tilastolliselle departementille Edellä mainittujen tehtävien iisäksi suorittaa reikäkorttikeskus suuren joukor muita tehtä.viä, kuten omaisuuden verctukset, såhköja kaasumaksujen makiuunpanon, kansaneläkkeiden ja invaliidieläkkeiden sekå palkkojen maksatustehtävät ja kirjastojen lainaustilastot. Seuraavassa esitetään otieita Hulkortcentralin'ruosikertomuksesta vuodelta t962, joista kuvastuu lähemmin keskuksen oma näkemys keski.tetyn tietojenkä.sittelyn nykyisestä vaiheesta. t'31 uuden kunnan liittyminen on merkkinä eiitä, että reikäkortti-

15 keskuksen toiminta saa yhä taajenevassa mäåråssä tunnustusta kuntien taholta - kehitys, jota hatlitus tervehtii ilolla. Suurin mahdollinen liittyminen antaa rei.käkorttikeskuksålle suurimman mahdollisen voiman, olkoon kysymyksesså sitten korkean teknillisen tason saavuttaminen tai kuntien etujen valvominen ulospäin' Kuntien reikäkorttikeskukseen kuuluu tåtä nykyå 137 osakasta' joi.den asukasluku on yhteensä Vieä liittymättömien kuntien lukumåärå reikäkorttikeskuksen maantieteellisen toiminta-alueen sisåuä sosta Ecltistå itään od stltl' ri,'nimittäin 268 kuntaa ja niiden kuntien keskimååräinen asukaslu' ku on Reikäkorttikeskuksen paras matrdollinen asukasmäärä on tätä nykya ja tåstä on siis 74 % liittynyt keskukseen. Kaikki s uuret maalaiskunnat, jotka ovat s;mtyneet yhdistymisien kautta, ovat ilmoittautuneet reikäkorttikeskukseen, ja jos pienten kuntien yhdiståminen jatkuu låhivuosina, voidaan odottaa uugien osakkaiden tulon jatkuvan samaa tatrtia kuntien yhdistämisien kanssa. Lisåksi. myös muiden maalaiskunti.en ilmoittautuminen jatkuu, lisäyk- Sen oessa viime vuonna erittäin suuren, joten kunnat pian ovat täysi.lukuisesti liittyneet keskukseen. RsikiikorttiväestöLekisterL on otettu käyttöön kaikissa jäsenkunnissa ja keskukseen saapuu melkein joka päivä tehtävåtilauksla, jotka kunnat haluavat saada snoritetui,ksi. ämän ;årjestelmän avulla on vuoden kuluessa suoritettu 596 erikoistehtäväå, jotka jakautuvat nuo risokoululautakuntalistoj en tai -kortistoj en, kutsuntakor"tistojen' opas-henkilöluetteloiden, erilaisten väestötilastojen, erityisten väestöryhmien kortistojen sekä varsinkin koululaisluetteloiden ja -kortistojen kesken. Henkilöverotus, joka suoritetaan kaikkien liittyneiden kuntien puolesta, ja mikäli on kysymyksessä tiittymättömissä kunnissa suoritettava valtion veron laskeninen, yhteistyösså låäninkonttoreiden kanssa, samoin kuin reii<.äkorttiväestörekisteri on sujunut tyydyttävägti. Kaikki saadut tiedot osciittavat, että viimeksi kulunut verosesonki, jolloin magneettinauhoja kiiytettiin ensimmäisen kerran, on olr

16 !.0 iut hyvä. Laskemisvirheitä ei ole ilrnennyt ja ne r-nuut pienet virheet, joita on esiintynyt ja joita tuskin n-i.llcirrkaan voir:laair llokcnaan välttää, ovat olleet varsiu harvalukuisat. Siirtyminen yhtenäistettyyn elektronitekniikkaan voiclialrr.i sile:r ka':r;oa onnellisestl toimeenpannulisi. Cmaisuusverotus suoritetaarr tåtå nykrrä koime:r kauppala-a ja kahta Kööpenhami'lan ympärisiöku'ntaa lukuilr ottamaita kcncellise$ti" Varsinkin niissä maaliriskunnissa.. r:rissä,ci: kesamölikiasutt-ista, oir kilnnostus tietokoneilla tapahtuva,"-n ornaisu"usverolrrl;seen varsin huomattava. Kehitys on täiä ai;llla ollui ;1iii1 lrr:-o.r-:;lr.i:./å, e'irå i;å:tä nykya käsiieltraiän :i48 CCC oriraisuue;1'e;'ca ja LitiirnaL.,r;ua hesicukgerg:ao Sahbc:._53ggg_Jg_Jgi1rgegryL veloteta.a,;r yhilessä kunnas;sa jaksottaisen lukernisen jäikeel, mutta tämäkin kunta- srlun;iii,telee siirtymistä kertalukemiseen* rtikä cir otettur kåiyilö'i;:: lc l;un:ra.eea, joiden yhteinen asukasluku on 435 O{lC, on otet'cu käyitclrin leil<äl;c'n.,ii.' lke järjesteimånå 19 kunnassa, joissa cr 335 C0C ar,:ukast.a" Palkat reikäkortille eeif.ertiin viirce vuo'rila kur,lien i;c.vte:rtåväksi ja tilauksia ott alkanut tulla, Uusi jå::jesteimä sisel'cd.ii rnycis opettaji,en palkkojen ko: eellisen kasitl;e'!.yi:, jolioirr ko'i:eell"iser:ti La...:"- ketaan palautusmaksu lää"ninkor-rlrrr:rhas'".]on " Falkkaussä.änröt ovr"t vii:r::c vllo[:i:a ri.-iitof-.r::r:1:'reei nii.*r ::ronimutkalsiksi, että paihkausietr iroi.tr"mi:re:: crt :,riin rre:-tivaa, eti.ä tletokoneet ovat rnuodos'iuneet ti:.rko[tul;selr,',rili:airiksi acurer:volkci,. -.. Ki_rjastjtt, Reiki.i-koltit -vhcie":;i. rråoi.-i;rra.t;'rrne-:l<ii:tå.toiinifu.ksein kanssa ki.rjoja lainat'iaessa o:'l oteitu liåyttöö:r t j;"c'lc!sa, yir telsen reikäkorttikannan ollessa lrrl,.-cn:.lri::. 1 50C {-i00 kc::,itia" Tämä tehtåvä o::r iuonnoll.i.se;ri!:yri;: ::rre;,kit;'ksellir;e.:, hun c';r kysymys isoista ja keskikokoisii,.ta llirjasi.oie;ta, jois;ia o,:: rne)i:oinen kirjamäärä" Mut'ia rraikka reikåkorttiiä.rjecicln-^,aä. on tilatru runsaasti, on vielå paljon kirjastoja, ioi,-en olisi edr"rilie'ie triiyltaå reikäkortteja lainaustyössä" "

17 1'! Seuraavana esitettävisså vuosikertomuksen kohdisea selostetaan nii.tä syitä, jotka ovat Tanskassa johtaneet siirtymiseen retkäkorttikoneista automaattisiin tietokoneisiin, ja niitå vai.keuksia, joita nåyitåå esiintyvän valtion ja kuntien tietokonekeskuksen (Datacentral) ja kunnallisen tietokonekeskukserr (Hulkortcentrai) vålisessä yhteistyössä sekå kuntien tietokonekeskuksen vastaisia kehittämissuul:nitelmia. "Lisäksi huomauteftakoon, ettir magr:eettinauhoin varustettu elektrcnitekniikka on sen edellytyksenä, ettå. yhteistyö ylipäänsä saa.- daan. aikaan valtion toimesta perustetun tietojenkåsittelytr<eskuilserr kanssa. Mitå tulee suhteeseen valiion tietojenkäsittellrkeskukseen voicaan ilmoittaa, ettå kuntien reikäkorttikeskuksen teklrillinen tasc oi: nykyåän hallituksen lausumlen toivomuksien mukainen, joten tilar;ue tätii nykyä on tyydyttävå tåtä kohdalja. cn kuitenkin s;rt'ä mainiila, ettå sitä ennen o1i voitettava suuret vaikeudet, koska tietojenkäsittelykeskuksen valtion edustajat - jotha ovat e:.remmistörrä - hyväl:syivät toivomuksemme vasta kun maan kaikki hr.tomattavimrnat kunn:rl.- liset piirit aivan ilahdutiavai: yksimiei,isesti olivat eeittåneet asiasea kantansa ja silioinen finanssiminr.steri ol"i ;'htynyi periaatteell,isiin näkökohtiimme" ekniliiset laitteei ovat siis tä.nä"ån sillä iasoila, mintr<i. kttscnr* me nykytllanteessa tarkoitui;senmukaisimrn:.k;:i, rnutta kai.kki ne kunnailiset edustajat, jotka o-rat clle et muliarra. ko" neuvottel-uiesa, to. teavat, että tällaisea teknillisella kojeistrella olisi. toisarvoinen merkitys, jos tehtåvien jako valtion ja kuniien rzä}iiiä muutettaisiin" Folketingenin hwäksyesså lakeja, jotka muuttava,u telttåväjaon, meidän tutree kunnallisella taholla lucr:nollisesiikin olla lai.nkuuliaisia. mutta tässä yhteydessä on korostettava., ettå kaikki kunnalliset jårjestöt kunnallisten reikåkorttikeskuksierr tukemina. orrat tänä vuonna yksimielisesti lausutteet, että tietojenkäsittelvkeskuksen (Da.tace-i't;r.a.i) perustaminen ei missään nimessä voi antaa aihetta rraltion ja kunt:en välisen tehtiiväjaon muuttamiseen, Kunnat ovat per.ustanee'i kunnalli-

18 t2 set reikäkorttikeskukset, jotta nåmä voisivat palvella kuntien etuja reikäkortti- ja elektronitekniikkaan nähden, mutta luonnollisesti siinå mielessä, että kunnalliset keskukset voivat käyttäå valtlon tieto' jenkäsittelykeskuksen koneita silloin, kun siitä voisi olla etua kuntien tehtåvien ratkaisemisessa. (eskus suunnittelee mahdcllisuutta tarjota kunnille täysin yhtenäisen kunnallisen tilinpidon ratkalsua, johon kuuluisi påäkirjanpito, velallisten ja velkojain tiiinpito ym. Pyrkimyksenä on toteuttaa tämå suunnitelma siten, että tulevana vuonna jo voitaisiin suorittaa konkieettisia töitä, minkä jålkeen koko suunnitelma voidaan esittää kunniile. Elektronitekniikan palveluksia tarjotaan tånåän monelta taholta ja monissa muodoin, mutta tåytyy tåhdentää, että kunnalliset tehtävät ovat silå laatua, ettå niiden suorittaminen edetlyttää ei yksistään sitä, ettå kunnissa on kvalifi.oitua aputyövoimaa vaan myös sikå, että kålettåvissä on hyvin kehitettyjä tekni.llisiå apuneuvoja, ioita erikoiskoulutuksen saanut, riittävän kunnallisten tehtäv'ien tuntemuksen omaava henkiiökunta kykenee hoitamaan. Täle tasolle on kuntien ja reikäkorttikeskuksen välinen yhteistyö kehitetty ja lienemme täysi.n yksimielisiå siitä, että tässä on uotu jotain erittäin arvokasta ja että kuntia palvellaan parhaiten siten, ettå yhteistyötä yksityisten kuntien ja keskuksen vålillå jatkuvasti laajennetäär! o rr 3,2 Ruotsi Ruotsissa on suurimmilla kaupungeilla omat tietojenkäsittelykeskukset, jotka suorittavat jossain määrin palveluksia myös ympäristökunnille.'tällaisia kaupunkeja ovat Tukholma, Göteborg, Solna, Lund ja Västerås. Vuoden 1963 syksyllä suoritti Ruotsin kaupunkiliitto kaupunkeihin ja kauppaloihin ulotetun keskitettyyn tietojenkäsittelyl'n soveltuvien tehtävien inventoinnin kunnallisen tietokonekeskuksen perustamista silmålå pitäen. Kuluvan vuoden tr<eväällä Kaupunkiliitto niin ikåän liihetti Ruotsin kaupungeille ja kauppaloille pe-

19 13 Taulukko 7 B 10 t1 t2 Keskus Verovirasto Sähkölaitos Li.ikennelaitos Sähkölaitos rustettavaksi suunniieltuun kunnalliseen tietokonekeskukseen liittymistä koskevan tiedustelun. 'lällöi.n iimoitti 66 kuntaa olevansa halukas tiittymään perustettavaan iieskukseen" Nämä kunnat edustavat 44 % kaupunkiliiton jäsenkuntien asukasluvusta, ukuun ottamatta niitå kuntia, joilla on omat tietokonekeskukset. trtuotsin kaupunkitiiton hallitus on tehnyt kuluvan 'ruoden kesäkuussa periaatepäåtöksen kuntien yhteisen tietokonekeskuksen perur:tamisesta Tukholmaan,, 3, 3 Ugäg p stfoldin Reikäkorttikeskus tl Vestfoldin Buskerudin rt Hedmarkin rl Sdrlandetin tt Pohj"Norjan rl Vestlandetin tr Norjassa on kunnallisten tehtävien hoitamista varten perustettujatietokonekeskuksia L2, joista kolme on Cslon kaupungin, kaksi kunnallisten sähkö}aitosten ja kuusi verohallinnon yllåpitåmåå' Keskusten sijainti, konekanta ja päåasiallisimmat tehtävät käyvät selville seuraavasta taulukosta" S ijainti r Päåaslaliisin T'ehtävät konekanta ib{ nauha Verotus Våestörekisteri Kunnalliset palkat Kirjanpito VarastokirjanPito Cslo CsLo Cslo OsLon yrnpä ristö Bergen Sarpsberg Tfnsberg Drammen Hamar i(r-sand ' romsp tsergen BM i.401, kortti r?eikäkorttikone Reikäkorttikone Reikäkort'cikone 1401, korttlkone BM 1440 Reikäkort'lLkone 1401"korttikone Laskutus Palkat Kirjanpito Varastokirjanpito Tilastot Palkat Tilastot (irjanpito Laeikutus Tilastot Kirjanpito Laskutus Kii'janpito Tilastot ;'Verotustyöt i Väestörekisteri :Såhkölaskutus jkunnaiiiset maksut i ir,otal Taxes) jelåkkeet ipalkat {osaksi)

20 t+ 3r4 Valtion tietokonekeskukset Suomessa Valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä varten perustettiin 30 päivänä huhtikuuta 1964 annetulla lai.la (196) \raltion tietokonekeskus, jonka tehtävänå on, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin såädetään, valtion v'irastojen ja laitosten iarwetta varten suunnitella ja suorittaa automaattiseen tietojenkäsittelyyn tiittyviå tehtäviå, huotehtia eri v1rastoissa ja laitoksissa olevien tietokoneiden tarkoituksenmukaisesta yhteiskäylöstä sekä neuvoa ja avustaa virastoja ja laitoksia automaattista t ietojenkäs ittelyå koskev is sa kysymyksissä' Valti.on tietokonekeskuksesta 30 päi.vänä huhtikuuta 1964 annetun asetuksen (19?) mukaan valtionhallinnon automaattlseen tietojenkåsittelyyn liittyvien tehtåv'len suunnitteiu ja suorittaminen on, mikäi virasto tai laitos ei itse niistä huolehdi, annettava tietokonekeskukselle. Tietokonekeskus joko suorittaa närnå tehtävät tai huolehtii niiden suorittamisesta ert virastoissa ja laitoksissa olevia tai muita tietokoneita hyvåksi käyttäen" Tietokonekeskuksen tulee valtion viraston tai laitohsen pyynnöstå ja omasta aloitteestaankin tutkia, mitå valtionhaltinnon ti.etojenkäsittelytehtäviä voidaan tarkoituksenmukaisesti siirtää tietokoneilla hoidettavaksi, sekä tehdå tutkimusten edellyttämiä aloitteita ja ehdotuksia. Tietokonekeskuksen asiana on muutoinkin neuvoa ja avustaa virastoja ja laitoksia automaattista tietojenkäsittelyå koskevlssa tehtävisså. Tietokonekeskuksen on asianomaiselle esityksiå tekemälå huo- ehdittava valtion virasto'issa ja laitoksissa olevien tietokoneiden tarkoituksenmukaisesta yhteiskåytöstä sekä tietokonesovellutusten yhdenmukaistamisesta ja stinå saavutettujen tulosten saattamisesta tietokoneita käyttävien viractojen ja laitosten tietoon. Seuraavilla valtton vtrastoilia ia laitoksilla on nykyisin omat tietokon ekeskukset : Verohallinnon ATK-keskukset : ATK-keskus Helsinki Turku Lahti Vaasa Kuopio Oulu Keskukseen kuuluvien kuntien yhteinei: asukasluku ? ? Yhteensä

21 15 Fåmän lisäksi on posti- ja lennätinhallituksella, pååesikunnalla, Helsingin yliopistolla, teknillisellå korkeakoululla, postisäåstöpanki}la ja kansanelåkeiaitoksella omat A K-keskuksensa. Reikäkorttikonekeskus on tilastotlisessa päätoimistossa, lisenssivirastossa, m aataloushailituksen t ilastotoim istoss a, maatalouden tutkimuskeskuksessa, metsähallituksessa, sosi.aaliministeriösså ja valtion rautateillä sekä läåkintöhallituksessa. 3, 5 Suomen kunnalllset tietokonekeskukset Kunnallisia tietokonekeskuksia on maassamme yksi, nimittäin Helsingin kaupungin ATK-keskus. ämän lisäksi on Turun ja 'Xampereen kaupungeilla reikäkorttikonekeskukset, Helsingin kaupungissa aloitettii.n suunnittelu v ja ensimmäiset koneet otettii.n käyttöön v lopussa. Tietokoneille on Helsi.ngissä ohjeln:oitu seuraavat tehtåvåt: 1. Kuukausipaikkojen, låäkäreitä lukuun ottamatta, laskenta ja PalkkakirjanPito 2. yöntekijåin palkkojen laskenta ja palkkakirjanpito 3. VarastokirjanPito 4, Liikelaitosten kustannuslaskentatehtåvät 5. Eråiden laitost:n määrårahan ta::kkailutehtävät 6. Sähkölaskutus 7. {aasulaitoksen laskutus B. Puhtaanapitolaitoksen laskutus 9. Koiraveron maksuunpano 10. Perittävien vuokrien laskutus 11. Lapsilisån maksatusvaiheen työt L2. Elåkkeiden maksatus sekä 13. Erinäisiä tilastoja ja raportteja Tampereen kaupungin reikäkorttikonekeskuksessa suoritetaan seuraavat työt: 1. Sähköaskutus 2. Vesi- ja aurauslaskutus 3. E1åkkeiden rreksatus

22 16 4. Huoltokonttorin tilinpito 5. Puhelinlaitoksen laskutus 6. Puhelinlaitoksen varastokirjanpito sekä 7. Kuukausipalkkojen laskenta ja palkkakirjanpito 'urun kaupungin puhelinlaitoksen reikåkortti.konekeskuksessa hoidetaan laitoksen laskutus, varastokirjanpito ja tuntipalkkojen laskenta sekä kaupungin kansakoululaitoksen viranhaltijain palkkojen laskenta ja palkkakirjanpito. Turun reikäkorttikonekeskus on oliut biminnassa noln vuotta. Lahden kaupungissa on rei.kåkorttijärjestetmälle siirretty toistaiseksi sähkö- ja vesi.laskutus, joissa tietojen lävistys suoritetaan kaupungin omaan käyttöön vuokratuilla koneiila ja koneajot palvelukeskuksissa. Å a 4,t TUTKMUKSEN PRN KUULUVAT HALLNNCLLSE' SOVELLUfi]SKO}TEE T 'ietokonekås ittel siimettäviksi s oveltuvat kuntien t Tietokoneelle soveltuvien tehtävien inventolntia varten tolmikunta lähetti v'uoden 1963 lokakuussa kaikille maalai's-, kauppala- ja kaupunkikunnille, ammattikouluille, sairaalakuntainliitoille sekä kunnallisille ja kuntaenemmistöisille sähkötaitoksille tilastokysellrn, jossa tiedusteltiin toimikunnan nimeämien rnaksatus-, perintä-, kirianpito-, uettelointi- ja titastotöiden määråä" Vastaukset kyselyyn saatiin loka-maruaskuussa vuonna 1963" Tiiastoaineiston tarkistaminen suoritettiin kaupunki- ja kauppalakuntien osalta Kaupunkiliiton toimistossa, ruotsalaisten maalaiskuntien osalta Finlands svenska landskommuners förbundin toimistossa, maalaiskuntien osalta Maalaiskuntien Liiton toimistossa sekä såhkölaitosten tiedot Suomen Såhkötaitosten Liiton toimistossa. Kuntainliittojen antama aineisto osoittautuu niin vajanaiseksl, ettei sitå voitu ottaa käsittelyr pohjaksi, Tilastoaineiston traskep' nallinen kåsittely suoritettiin Ti.tastollisen päätoimiston reikäkoritikoneilla. Peruskuntien työt ja niiden vuotuiset mååråt kåyvät selville seu-: raavasta taulukosta, jossa vasta^amatta jåttiineiden kuntien osuudet on arvioitu.

23 T7 Taulukko i Eråiden maksatus-, perintå- ja laskentatehtävien mäårä peruskunnissa v (Helsingin kaupungin luvut.esiipfyvåt vain tehtävissä 3-5-ju 10-12). Tehtär'ä lmaksatus-, rintä-ym" p f tapahtu rmia.vuodessa, 1000 % koko måä rästä 1 2 e A? 5 D L ? Cpettajien palkat Muut kuukausipalkat Lapsilisåt E::ityis lapsilisät Ferhelisät Asumistuki KE LA-os uus, kunn alliskodissa hoidettav i lle tl A- ja ts-laitoksissa rf tl avohuollossa oleville Fiirta-aaisä Kotivoikorvaukset Lehmäavustukset Sähkömal<sut Puhelinmaksut Vesimaksut Arava-ainat Asutuskassalainat Keskuskirjanpito (viennit ) T'uberkuloos itarkastuks en luettelot ll kehoituskirjeet ? ? L ? r4 5r5 19, 0 2r4 Br7 0r3 0r8 1ro 1rB tr7 0r9 or7 1r. 0r2 0r3 0,5 1,0 50, 3 '3,5 i,b Yhteensä L ,0

24 18 Tapatrtumien kokonaismåäråt jakaantuivat tååneittäin seuraavasti: Taulukko V Läåni Uudenmaan Turun ja Porin Ahvenanmaan Hämeen Kymen Nikkein Kuopion Fohjois-Karjalan Vaagan Keski.-Suomen Culun Lapin apahtumien määt=i vuodessa AA 9? ?5 000? BB To koka måärästä 7r4 13, 2 0r6 L5,2 10, r8 5, 1 11, Ll., L Vastanneiden kuntien mäårä o^ Yhteensä Keskimåäråi.- nen vastausprosentti n B? xt B3 83 BO 89 Toimikunta on pyytänyt selvityksen myös kuntainiiittojen laitoksissa esiintyvien koneistettaviksi todmnäköisesti soveltuvlen hallinnol- Listen tehtåvien vuotuisista mäåristä. Nämä tiedot saatiin 65 sairaa- asta, 28 ammattikoulusta sekä 3? sähkölaitoksesta. Saadut tiedot olivat kuitenkin niin puutteellisia, ettei. niitä voitu tutki.muksessa kåyttää. Sen sijaan esitetåän kuntainliittojen sairaaloiden ja såhkölaitosten työt jäljempånå arviolukuina (vrt. tautukko V). Ammattikouluista kertyvien hallinnollisten tehtåvien määrå taas osoittautui määrältään niin vtihäiseks[, ettei sen arviointiin katsottu olevan aihetta. Nåmä tiedot siis puuttuvat tåstä selvityksestå.

25 19 Sairaaloiden palkkakirjanpidon måänit on johdettu laitosten hoitopaikkaluvusta kåltämälä yleissairaaloissa kerrointa 40 (keskimäåräinen henkilöluku hoitopaikkaa kohti kerrottuna keskimåäräiselä palkkasuoritusten mäårällä vuodessa eii 1",3 x 31) sekä mielisairaaloissa ja tuberkuloosiparantoloissa kerrointa 15 (0,5 x 31). Sähkönkulutusmaksulaskujen måärå on saatu jakamalla asianomaisen låänin sähköistysprosenttia vastaava asukasluku ruokakuntien keskimäåräistä suuruutta osoittavalla luvulla (3) sekå kertomalla osamäårå vuoden laskutuskertojen lukumäårållå (4)" UTKTMUKSEN TULOKSET Tutkimuksen tulokset on pyritty seuraavassa ryhmittelemään niin, että niiden perusteella voitaisiin laskea automatisoinnin tarve kunnallishailinnon alalia koko maassa sekä läänien puitteissa. 5, 1 $"nss bgn**n"t E lgrtosl3l Koska töiden koneellistamisen avulla alkaansaatavat edut jäävät pienimpien kuntien ja laitosten osalta ilmeisesti verrattain våhäisiksi ja näitå on sen vuoksi todennäköisesti vaikea saada koneellistamisen ensimmäisessä vaiheessa mukaan, toimikunta on laatinut åäneittäin luettelon asukasta suuremmista kunnista sekå 100 paikkaa ja sen yiittävistä kuntien ja kuntainliittojen omistamlsta sairaanhoitolaitoks[sta, jotka saattavat tulla kysymykseen ATK-toimintaa maassa järjestettäesså. Nämå kunnat ja iaitokset esitetään seuraavassa:

26 20. aulukko V yli 1O 000 asukkaan kunnat ja våhintåän 100 paikkaiset sairaalat låäneittäin Lääni/kunnai Saira-,at ääneittäin o itopaikkoia ASUKkaita sairaa- Y TCtS - iwieli-, 'ub lat ggj*el ( - lelsinki) Hyvinkaa Porvoo Espoo Kerava Lohjan kpl Helsingin mlk Lohjan mlk Mäntsälå Nurmijårvi Orimattila Porvoon mlk Sipoo Tuusula vihti qgrpn Turku Pori Rauma Salo lnaisio ihuittinen ämeenkvrö lkankaannää lkokemäki l 1 ;tl i Porin låäni {r\ t L L4 11, 269 L L2 L Hels in gin Yiiopist.Keskuss " Västra 'Jylands Sjukhus Forroon Sairaala Kiljavan Parantola Mjölbolista S jukhus Södra Finlands Sinnessjukhus Kellokosken Sairaala Chkolan Sairaala Paloniemen Salraala Turun Yliopist. Keskuss' Rauman Seudun Salraala Salon Seudun Sairaala Satakunnan Parantola Varsin ais -Suomen Parantola Farjavallan Sairaala Vakka-Suomen Pi.irisairaala Flalikon Fiirisairaala ''yrvåän Piirisairaala larjavallan B-sairaala 'furun Parantola Kupittaan A- ja B-sairaalat sairaa-j paranlat i tolat L ' L ,L i 105

27 21 Lääni/kunnat Sairaalat läåneittäin ioitopaikkoja Y lers- lvl-rerr - sairaa- lat sairaalat ASUKkaita 1000 parän tolzi S"g""n låäni_ {ämeenlirina Forssa Lahti Nokia Riihimäki Tampere Vaikeakoski Ho.loa Janakkala Kangasala Lempää1ä Somero 31 1t L t C 14 l2 11 Ahveniston Farantola i aitelmalan Sairaala Fappilanniemen B-sairaala Tampereen Kokus s airaala Valkeakosken Sairaala Keski-{ämeen Parantola Fitkäniemen Sairaala Hatanpään Sairaala Firkanmaan B-'sairaala Kan gasvuo r:en B- sairaala Jalkarannan B-sairaala {Lahti) C t Ji] 1Kn Kym en ]åån i_ Kour"oLa ja.mina Kotka Lapi,eenranta mat::a Karhula Kuusankoski Lau.ritsala itti Jcutseno Lappee Sippola Valkeala Vehkalahti za L2 J,U Lå t2 t7 1A!= L2 trohjois -Kymen Sairaala Nikelin Sairaala Valkealan tr3-sairaala trte1ä -Saimaan Keskussairaa Tiuruniemen Parantola F-auhan Sairaala Joutsenrannan B-sairaala 2Faz 523 i 294 4fr4 1B? 336 i "Q / u 4-j!32 464

28 22 kunnat iraalat ääneittäin {oitopaikkoja Y lels- ivrrelli sairaa- sairaa- parantolat Mikkelin lääni Mikkeli Heinola Pieksämäki Savonlinna Juva Kangasniemi Mikkeiin mlk Mäntyharju Sääminki 2L 2t t2 10 L4 10 l2 Savon linnan Keskussairaala Mikkelin Fiirim ielisairaala " B-sairaala Fieksämäen Seudun B-sai Kqgpion l4åni Kuopio Varkaus isalmi Kiuruvesi Lapinlahti Leppävirta Pielavesi Sonkajåwi Suonenjoki L t Kuopion Keskussairaala Varkauden Aluesairaala Tarinaharjun Parantola {arjamåen Sairaala Kuopion Seudun B-sairaala Pohjois -Savon B-sairaala 570 L

29 23 Lääni/kunnat kaita i 1000 ääneittåin Hoitopaikko Yei.s- inlielisalraa- sairaa- Lat lat Tub. paran tolat lgl'jgir Joensuu Eno lomantsi Juuka -43i al an_ki ä rl i Kitee Kontiolahti Kursjärvi Liperi Nurmeksen mlk trielisjårvi t2 10 t2 13 t2 i 21 - Pohjois -Karj alan K kuss. (ontioniemen Farantola Faiholan Sairaala 145 Vaasan lääni Vaasa Kokkoia Pietarsaari Seinäjoki Alajärvi Alavus lmajoki J alasjårvi (auhajoki Kurikka Lapua Virrat 45 L' 16 L7 \.' 10 L4 13 L l2 Vaasan Keskussairaala 325 {årmän Parantola Ostanlid Sanatorium Seinäjoen Plirisairaala A.avuden B-sairaala Järviseudun B-sairaala Seinäjoen B-sairaala?-euvan B-sairaala Sven ska Ö sterb. Dist riktss. Lapuan B-sairaala Sv'enska Österb. E-Sjukhus X{elenan B-sairaala?85 L L48 2AA ? A2 534

30 u T ääni /ö\'ifliqf S a i raalat. läåneittä in Hoi ikkoi As UK Yleissairaa' paral Miell- Tub" kaita 1000 lat i#*"] tolat 5""br:Eg9*S!-låå! Jyväskylå Jyvåiskylån m1k Jämså Keuruu Laukaa Saarijärvi Viitasaari t2 L2 15 t2 L2 Keski-Suomen Keskuss. rr Keskusparanto Keuruun B-sairaala Siså-Suomen B-sairaala 3? ', ? Cu1un låäni Ctr-lu (ajaani Hs.ukipudas Kajaani.n mlk Kuhmo Kuusamo 63 t A Oulaisten Parantola Päivärinteen Parantola Culun Kekusmiells, Heikinharjun B-salraala Visalan B-sairaala Salm ijärven E-sairaala AL leels-uiali Rovanlemi Grni Rovaniemen mlk Salla t Lapin Lastensairaala Muurolan Parantola Lapin B-sairaala Lånsi-Lapin B -seiraala Sodankylä Ylitornto Edellå mainituista suurista kohteista sekä sähkölaskutuk* sesta kertyy vuosittain taeahtumi.a eeuraa.vat måårät (taulukko rlri;

31 25 +) d P.d co tr- <l Fl AO)cOtOO)F{O<rOt: \tl At ro 6t co (o Ft ; ö) coo<rc41co(6lq1tf-611 ll) C\l r{ <,l t* nl Fl.J w ss:a e[n{s T Fl e A :fd V) v d Fl il c> -unlie{onu 3 _ *_ 'f" a1s s:t1 -slg>f{gs $ ro aoc\lcoc)oo6\co(oc\t oo)f{oco\fro\trr-o) co co <i A1 Ft ro ^l cro F{ c\) co <t (s a m rd +t :o ts, c U -f-, dt Ul.fr J4 U a) d t{ d m Fl f ) +J 5 3 (n.f l9 ad.rl h.rl ul +J fn nt 5l c åḷ t li el $l vl ^l vl -ly Ff.l H >l FSUAAl -q,{ e-t'u -nlq d J 1un1 -qed 1o1-1due[.:ry e-tlln+qed -e+'>s -e>ped eo441ed -o+10h -.JPEnr -n>lnt O r-.1 c} -ldu [rl{ c) ueulll ltrl ö -d -nlq detr ESuaal -r{f elur,:nlr{eg:{. nlinl _ -se{nsv -.JEEur -n{nt -.1 i O vi ql C\] tr] ro 6l F{ 00 rr) ^tca\flororöcoal\rco o f- ö sfi crj o) \s4 c\l Fl Ft F1 % Fltr-O)CiOc\tcAF-COCO o) co oo co ro ro o) t- co co F{ C.- () s3r ro c\l t= t.- c\l f: l- (g O) <t cc sn F{ [ö t\: c\] F{ F{ t{ töc\sr^lr{o)o8-c)t-{ co co \tt c\l ttt F.t (c Al cd r{ (o ro (o A \ir ca F- C) 6fJ (!) ooo\fr6t*r^ltoödcd; t{\srft(oc)of{oo6a Ö?Flootr-Or^l(OOO(g VcrJnrF{OO)61 <{f,foj $l sfi stl c\ F. Al c,o F{ c\t c\l <;l c\l C\ F{ F- St CO cy) C\ <r (c <'t t-,1 F{ E- CNcgf"tor{FrOF{<''lc\l (O Fl tr- (O Cg r{ f: CA tr- CO CD Fl if c\l r{ ^1 ^ F{ OJ O f* Fr $t O) t{ C) c\l CO O) (O F- m CO ro s:tl orj C) CO t: C,O (c) F{ O) CY) ro -S rr) <l <g Cf) F-.1 ^l f- F{ (o t- o) 01 c\r c-- -+t rr) tr- o co Vt t- t- (O ro c\t rf) S (') 6/) ^t + C) f'- qfl N 0D Al H F{ F{ F{ Fl Fl r-{ ro F,r O) 6: \1i O) O) ö At t*- (O co Fiv rj Fl i{ J ca r{ ca d 9l ro ro co ro (o ro (o A AT tr (o $r.e[ C) t4 { FT d F 'i "iå i(s H i-ld d :qlr ; :Qlm Ti FJ'd 5.rl J r{ tnf- o) CO Cn ca () cn ro Crl o)a* (o o) ro sfl r: o \H \fl F{ Fr co <{ (o t.r! oo c\] o.t c\t \F c\l s3i ^l g al Al F!'-r o H tjd (]] ä.g c oc:.lol',etre ä.8 -U 'ä htu tr g,r4 0 e M åfi # å g s Å Hr lu,df tr F1 mjdä,ä d.d/5 0" cdcr:j(d 6l f- ra \lt H G) o P >4

32 26 5,2 {g13glt$tgtlaviep_ i Taulukko V 'arkka laskelma koneelliseen kåsittetyyn eri tehtäv'istä aiheutuvista työmåäristä voidaan saacla vasta sen jålkeen kun kysymykseen tulevien töiden systeemisuunnittelu, ohjeimointi ja koeajot on suoritettu. Näin pitkälle vietyyn rraimisteluun ei toimikunta ole kuitenkaan katsonut olerran tässä vaiheessa syytå n] rrrrå. Jo.ita kuitenkin saataisiin påäpiirteittäinen käsitys iielojenkäsittelyn kciresuoritukslsta, on toimikr-rnta arvioinut vuotuiset tulostuksen määrät riveinä" Tåmä arviolaskelma sekå iiityniäez:nusteet on esitetty taulukossa Vf" Vaihtoehdoiksi merliityt liityritäennustee'c tarkoittavat: : kaikki kunnat (myös alie L0:000 asukasta) kaikki r:,:l,rköaitolisct sekä 100 paikkaiset ja sitä slruremrnåt sair.alle.; ciic;:;i siir"täiiee,i kaikki tässå selvittelyssä mainitut työnså tietokoneilie : f: asukasta ja sitä suuremr.nat kunnat, 1oo paikkaieet ja sitä suuremmat sairaalat sekå kaikki såhkölaitokset ovat s iirtäneet tietokon eilte kaikki täesä selrrityksesså mairr itut työt muuten samoin kuin kohdassa r rnutta ilman kirjanpito- ja KEL-maksutehta.viä Tehtåvä Opettajien palkat Muut kuukausipalkat Lapsilisåt Erityislapsilisät Perhelisät Asumistuki.maksut KEL-osuudet 'fehtåvien arvioitu tulostus kirjoitusriveinä vuoclessa ja liityniåe:rriltr j:- teittain l- j Konerivien lukumäära Siirto Keskim. tapahtumaa kohti 13 1'2r 5 6r7 6r Yhteensä mr'lj":.iviä 4"4 On L6,0 tr\ n2 ar4 to Jt, o iiivien määrå :röissä 4rA r0 0r3 AA u:t 9q 34,6 Atr Tld Br4 1n o, rn 0" 15 i't' 5 1_7..',? Er4,?n 0, -1'5 U.;iJ L6. 7,

33 27 Tehtävä Siirto Pinta-alalisät Kotivoikorvaukset Lehmäavustukset Puhelinmaksut Vesimaksut Arava-lainat Asutuskassalainat Kunnan keskuskirjanpito T ub. tarkastu s luettelot ja -ilmoitukset Kl-sairaaloiden kuukausipalkat Kl-sairaal. pääkirjanpito Sähkölaskutukset Yht. miljoonaa riviå a/ ir\, onerivien lukumäärä Keskim. itapahtulrnaa kohti 5,0 Ae =s Q 5,0 13, r5 7rO 7' 2,0 20,0 72. L4,2 Ytrf eetsil milj. riviä i 34,6 i t,o 0,5 i o,n i ',t 0,3 r,t o,t i nu,o,, i--- 11,4 tr{ --_ ilt,o Rivien määrä vai.htoehtoisissa liitynnöisså 85,4 1,9 0, 95 15, 1 61,6 34, r5 0,4 0r3 0r3 0,5 0,9 45,0 15, 1 61,6 Lt, t 0,5 0,25 0,2 0, 15 0, 15 0,25 0r5 24,0 15, 1 61,6 L6,2 0r5 4,25 0r2 0, 15 0, L5 0,25 0r5 0,95 11 A r r, T 61,6 162, , 1 121, 35 92, 55 Tiedot on esitetty myös kaaviopiirroksessa sivulla 2g. 513 set henkilöhustannukset koneistettavissa töisså Koneistamisen kannattavuuden arvioinnin erääksi perusteeksi on laskettu, miten paljon työvoimaa koneistettavien töiden suorittaminen nykyisillä työmenetelmillå vaatii. X'aulukon V eri liitlmtäasteissa korvaisi koneellistaminen perusyksiköissä henkilökuntaa suoritettuien laskelmien mukaan alempana mainitut måärät, Vapautuvat henkilömäärät ja niitä vastaavat palkkakustannukset tulisivat olemaan eri liityntäasteissa s euraavat :

34 28 Tulostusrivien ehdoissa L62 Merkinnät: dähkölaskutus ö airaa la k untain liitot suhteellinen jakautuma liitynnän eri vaihto- Liityntävaihtoehto kunnat

35 Liitvntäaste i i Yapautuva henktlö - määrå teoreettisesti 'askettun a 530 +/,v E"ciel"lå fi:jainrrun nen-i kilökunnan arvioidut j palkkakustannukset vuodessa mk i CC 000 aulukon osoittamaa palkkakustannusten määrää voidaan käyttää eräänä yleisohjeena koneellistamisen kannattavuutta arvioitaess8. K5ytännöiliset kokemukset cvat kuitenkin osoittaneet.. ---l ettå 'ziraston tai laitoksen viranhalti.jain määräå ei rzoida läheskään aina supistaa samassa suhteessa kuin koneelle siirretyi työt näyttäisivåt edeilfitävän, koska käsiteitävien tietojen keräily ja esikåsittely, sarscin kuin tulosten jäkikäsiftelykin joudutaan suorittamaan ihmistyonä. Koneistamisen vaikutus rajoittuneekin tosi.asiassa henkilökustarnusten lisäyksen hidastumiseen. 5,4 S9lgts!"-lgthlg"h1ga b,41 Cma koneorganisaatio Oman koneorganisaation perustamisesta ja ylläpidosta aiheu.. tuvien kustannusten tarkkaan arviointiin ei toimikunnalla ole ollut rnaltdollisuuksia- Sen sijaan esitetään seuraavassa eräitä kusta:nnustietoja, joiden perusteella voidaan saada käsitys eråiden tietokoneorganisaatioi* den ylleipitokustannusten suuruusluokasta. Kun Helsingin kaupungin tiefojenkäsittetykeskuksen sekä vero.. hallinnon tietokoneorganisaation tuotevalikoimat muistuttavat sitä toimintaa, jonka organisoinnista nyt on kysymys, esitetään uäiden keskusten nykyiset vuosikustannukset seuraavassa: Keskuksen omistaja Helsingin kaupunk Verohalli.nto 'Tietokoneiden iuku ja määrä 2 kpl BM kpl BM 1401 F{enkilökunta -quum telu ja ito ;a U- johto visiys 2A 5U -^x { 22 VuoJ:uiekustannukset mk i x) Lukuun sisätyy myös kansliahenkilökunta" vahtimestarii ja läheti,u" Molemmilla keskuksilla on vuokratut koneet"

36 30 Edcllå esitettyjå kustannustietoja keskenään vertailtaessa on huomattava, ettå keskukset ei.vät ole konekantansa eivätkä tehtävärakenteensa osalta toisiinsa täysin rinnastettavissa. X{elsingin kaupungin keskuksessa suoritetaan kaupungin koko tietojenkäsittelyyn kohdistuvaa laajamittaista suunnittelua kun sen sijaan verohallinnon keskukset hoitavat pääasiassa yhteen laajaan sovellutukseen perustuvia töitä. 'odettakoon, ettå verohallinnon konekeskusten tulostus on saadun tiedon mukaan måärältään yli 100 miij" riviä vuodessa eli hieman enemmån kuin mitä kuntien, sähköiaitosten ja sairaatoiden työt taulukkoon V merkitysså kolrnannessa liityntäasteessa edellfltäisivät. Helsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskuksen tulostusmääristä ei ole saatu tarkkoja tietoja, Cry1an koneorganisaation ylieipitokustannukset tulisivat toimlkunnan kåsityksen mukaan olemaan vähintåån samaa suuruusluok.. kaa kuin verohallinnon keskusten kustannukset eli noin 2 milj. mk vuodessa. Lisäksi perustamisvaiheessa aiheutuu ml/os varsin tuntuvat kertakustannukset, jotka johtuvat toiminnan yieissuunnittelusta, systeemien suunni.ttelusta, ohjelmoinnista ja koeajoista ennen tuo-i:annon aloittamista- On huomattava, että tciminnan valmisteluun ol.ir:i varattava aikaa noin 2-3 vuotta siitä, kun paåtös konekeskuksen pe* rustamisesta on tehty. Edel}ä esitetty kustannusten sekä koneistamisen a:tulla aikaansaatavien menov:ihennyste;r keskinäinen vertailu osoittaa, että kokonaan uuden tietojenkåsittelyorganisaation perurstam inen kuntien, sähköaitosten ja sairaaloiden rutii.niluontoisten hallinnollisten töiden suorittamista varten tulisi aiheuttamaan toiminnan alkuvuosina melkoisesti kustannusten lisäystä^ cman koneorganisaation perustamiseen ja ylkipitoon liittyvänä nåkökohtana on vielä mainittava alalla vallltseva ammattitaitoisen suunnitteluhenkirökunnan suuri puute, joka kohottaa maassa jo toiminnassa olev'ien konekeskusten kustannustasoa" {Juden keskuksen perustajan on nykyoloissa joko varauciuttava maksamaan koulutta-

37 31 malleen lsrkiiökunnalle kilpai.un kestävät palkat tai uhraamean huomattavat määrät varoja nopeasti uusiutuvan henkilökunnan kouluttamiseen. 5, 42 Yerohallinnon tietokoneet Kuten edellä on mainittu, on maassa toiminnassa kuusi verotustehtävien hoitamista varten perustettua tietokonekeskusta. Keskusten lukumäärå tulee lähiaikoina lisääntymään yhdellå uudella, Tampereelle perustet[avalla keskuksella. 'ämän koneorganisaation toimintaa pitäå yilå valtiovarainrninisteriön vero-osasto, mutta toiminnasta aiheutuvat kustannukset jaetaan verotoimistojen maksettavaksi asukaslukua jakoperusteena käyttåen. Verotoimistojen kustannuksista vastaavat voimassa olevan verotuslain 136 $:n mukaan lopullisesti valtio (4L %j, kunnat (4t Tr), kansaneläkelaitos (L2 To) ja seurakunnat (6 {o}. Kunnat joutuvat siis huomattavalla kustannusosuudella kålånnöllisesti katsoen yllaipitämåän seilaista tietokoneorganisaatiota, joka alueelliseeti kattaa koko maan" Kunnilla ei kuitenkaan ole mitään osuutta koneorganisaation hailinnossa, joka on kokonaisuudessaan valtion viranomaisten hoidossa,'todettakoon tässä yhteydessä, että esim. anskassa kunnat osailistuvat Datacentralin hallintoon huollmatta siitä, ettå kunnilia on oma tietokonekeskusverkogtonsa. Verohallinnon konekeskuksissa nykyisin suoritettavat koneajot ovat saadun tiedon mukaan yli 100 milj"riviå'r'uodessa, kuten edellä jo on todettu. Verotuksen kausiluontoisuudesta johuen työt jakautuvat sangen epätasaisesti vuoden eri kuukausien osalle, joten nåytkiå ilmeiseltå, että verohallinnon konekeskukset pystyisivät nykyisen konekapasiteettinsa puitteissa suorittamaan ainakin osan koneellistettaviksi n;rt suunnitelluista kuntalinjan töistä" Sikåi kun uusien töiden siirtäminen verohallinnon tietokoneille voisi tapahtua nykyisin kåytösså olevien koneiden sallimissa rajoissa, se ilmeisesti aiheuttaisi varsin våtlän lisäkustannuksia. Samalla se antaisi lisåkatetta konekeskusten kii.nteille kustannuksille ia siten alentaisi vero-

38 32 toimistojen kannettavaa kustannusosuutta. Myöskin tciminnan laajentaminen tarpeen muleaan niin, että se pystyy tyydyttämåån kunnallisen sektorin tietokonetarpeen kokcnaisuudessaan, on ilmeisesti. edullisempaa kasvattamalla clemassa olevaa crganisaatiota kuin perustarnalla kokonaan uusi, koska toimivien konekeskusten suorituskykyä voidaan edullisesti li.såtå vaihtamaila koneet suurempi.tehoisiin" Eräs näkökohta, joka näyttäisi puoltavan valtion ja kuntien vålistä yhteistcimintaa tietokonekeskusten perustamisessa ja ylläpidossa on valtion ja kuntien välinen tehtävien jako ja siinä tapahtuvat muutokset. Esimerkiksi Tanskan kuntien tietokonekeskukset, jotka on perustettu hcitamaan kunnille aikoinaail kuuluneita tehtäviä, ovat joutumassa vaikeuksiin nyt, kun sellaiset laajat tehtävät kuin verotus, våestökirjanpito ym" tullaan'anskassa mahdollisesti siir* ämään valtion hoidettaviksi. Kun tehtävien siirrot valtiolta kunnille ja päinvastoin ovat tosiasla, johon vastaisuuciessa meillåkin on varauduttava, näyttåä siltå, että kuntien ja valtion yhteisesti ylläpitämä koneorganisaatio pystyisi parhaiten nåihin vaihteluihi.n mukautumaanr" Suppeamman lttyntäennustebn, taulukkc \T" mukaan tulisivat kuntalinjan työt jakautumaan verohallinnon seitsemän konekeskuksen kesken suunniileen seuraavasti: Keskuksen asemapaikka Helsinki 'urku Lahti Tampere Vaasa Kuopio Ouu 'nciminta-alue Uudenmaan lääni urun ja Forin åäni Håmeen iåänistå Lahden seutu, Kymen läani {ämeen läänistå Tampereen ja Håmeenlinnan seudut Vaasan ja Keski-Sucmen åänit Kuopion, Mikkelin ja Pohj" Karjalan läänit Oulun ja Lapin låänit Kuntien, sairaaloiden ja sähkölaitosten työt milj" riviä vuodegsa L6 16 1t LU t2 L6 13 LL o?

39 33 5, 43 Muiden palvelukeskusten tietokoneet Kuntalinjan töidern sucrittamisessa saattavat tulla kysymykseen myös kuntien tai liikelaitosten omistamat palvelukeskukset" Niinpä esimerkiksi {elsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskuksessa on vapaata kapasiteettia, joka toimikunnan saaman ennakkotiedon mukaan olisi mahdollista saada muiden kuntien käyttöön., Helsingin kaupungin tietojenkäsittelykeskus veloittaa nykyrsin kaupungin v'irastoilta ja iaitoksi.lta esim,, kuukausipaikkojen laskennasta 67 p, lapsilisän maksatuksesta 10 p ja såhkölaskutuksesta 43 p tapahtumalta, Esimerkkinå yksityis'ien palvelukeshusten veloitusperusteista esitetåän seuraav'assa kustan:rustied.ot sähkölaskutuksesta palvel.uheskustyönä. Tämån nrukaan ovat veloitusperusteei seuraavat: 1, Perusmaksu mk 250, - ajokerralta 2. Rekisterimuutokset mk 6 5, - ll Laskujen kirjoitus mk Ll.A, - l1 00C Jos rekisterimuutosten määrå oletetaan 2A o/o:ksi, muodostuvat laskutuksen kustannukset tie'iokonetta käytettäessä laskua kohden seuraaviksi: laskulta 3 i penniä/kpl tt L'l t' sekä t,!4 " " Kirjanpito- tai laskutuskoneella suoritettuna lienee rragtaava yksikkökustannus noin 10-2A penniå lasku',a koh.den. Myös erri.ät rahalaitokset, joilla on omat tietokoneet, pyrkivät tarjoamaan asiakkaiileen tietoi<onepalveluks ia -maksatus- ja perintätehtåvien hoidossa, Kun viimekei mai;rittuun paiveluun Litttyy yleensä agianomaisen rahalaitoksen oman loirninnan i'ationalisointi sekä asiakaspalvelunåkökohdat, i-rämå laitokse{: ilmeisesti pystyv'åt tarjoamaan kunnille ATK-paveuk-qia hyvin edullisesti"

40 34 TOMKTJNNAN SUCS] TUKSET 6, Tulosten arviointi Kuten taulukosta V havaitaan, on kunnailisista kohteista kertyvä koneellistettavi.en töiden määrä niin suuri, että täydellisen liitynnån toteutuessa tarvi.ttaisiin 5-? seliaista tietokoneyksikköä, jollaisia maassa tälå hetkellå toimivat keskukset yieensä cvat. Kun liityntä kuitenkin tulisi olemaan vapaaehtoista, on vai_ kea ennustaa, miten laajaksi se tulisi muodostumaans Joka tapauksessa näyttää uskottavalta, että lähivuosina voidaan odottaa korkeintaan taulukon V kolmannessa liityntävaihtoehdossa ennustettua liityntåä' T'åmå edbllyttäisi 3-4 konekeskuksen perustamista lähimmän neljän vuoden aikana. Peruskuntien tarpeet muodostaisivat edellå mainitusta noin viidenneksen. Peruskunnista kertyvä työmäärd koostuu klritenkin 1ukuisista erillisistå kohteista, joka seikka vaikeuttaa töiden siirtämistä konekeskuksiin. Samalla luotettavien liityntäennusteiden laadinta rnuodostuu vieläkin vaikeammaksi. Lopullinen asiakkaiden liityntä tuleekin suureltaosartaan määräytymäån sen mukaan, miten edurlisesti konekeskukset pystyvåt palveluksiaan tarjoamaan. T'imikunnan saaman käsityksen mukaan tietokoneiden kannattavalle käytölle näyttäisi kuitenkin löytyvän toimintae&lytvksiä eråillå kunnailishallinnon alueilla, mutta automatisoinnin kannattavuus on tutkittava jokaisen työn osalta erikseen. Automaattisen tietojenkäs ittelyn tarkoituksenmukaisuutta perustellaan yleensä myös muilla Däkökohdilla kuin vätittömillä kustannusten säästöiliä. 'ällaisina etuina mainitaan muun muassa tietojen saaminen nopeammin, usearnmin, tarkempina, luotettavampina ja käyttökelpoisemmassa mucdossa kuin muutoin olisi mahdollista, hallinnon selvempi organisointi. sekä joustava kapasiteetin lisäåmismahdollisuus' Erityisesti korcstetaan alaa koskevassa kirjallisuudessa ATK;* merkitystä johtamisen apuvälineenä" Nyt puheena olevilla kunnallishallinnon tehtäväalueilla viimeksi mainitulla nåkökohdalla ei ole toimikunnan kåsityksen mukaan ainakaan toiminnan

41 35 alkuvaiheessa ratkaisev'aa merkitystä, joskin se rroi myöhemmin osoittautua tärkeåksi. Tietokoneiden kälön yieistyminen on joka tapauksessa tosiååip, jcka on kunnailisten keskusjårjestöjen otettava huomiocn västaisen toimintansa suunnlttelussa" Helsingin kaupungilla on jc oma tietojenkäsittelykeskuksensa ja erd.ii.lå muilla suurilla kr-rnnilla on tietokonekeskusten perustamisirankkeita rrireillä" llleisestä kehityksen suunnasta johtuen nåmä pyr'kim;rkset tulevat vastaisuudessa il"meisesti lisäåntymään. Samoi.n on vilkastumista odotettanrissa myös mui.cen palvelukeskusten toiminnassa" Sitä rnukaa kui:: ulrsia tietokonekeehuksia maahan perustetaan, lisääniyy tämän alan palvelusteir tarjonta keskrrsten pyrkiessä markkinoi.maah v4pssna olerzaa kapa.sitee.{:tiaan, Kunt iin kchdistuv a pal.'relukeskusten hai"j o ii ta:n a, liontr-ol.ioim a- ton yrittåjåtoiminta vci tuoda mul;anaan myc: iai{,1.oja" useat toisis.- taan riippumattomat tietoj enkäs ittelysysteem ii aiheut:arrat iiel.- posti töiden suorituksessa tarpeeto:lta ki.rjavuutta sekå mcninkertaisia ohjelmointikustannuksia" Niin ikåän on peläi;ta,;i.$så, e.l.tår käyttäjien edut ja kokonaielarpeei eivåt tule r.iittävästi,,artee:i o,ictuiksi ulkopuolisten palvelukesi<usten 'ralmistamissa. sysieer:reriseå ja niiden soveltamista koskevissa scpirnurksissa, ifämån vuoksi i:unnc.1* iisten keskusjärjestöjen clisi evusjtetfava järsenistöåån tietcl.ioneicr.e;r hankintaa ja kä;rttöå koskevissa l:ysyrnyksislä" 6,2 E@lgglgimenpiieiksi 6, 2L Falveh"rkeskuste:: käyttö 'oimikunnan kä.sityks;en mlrliaan kunltallishalllnnoilister tietojenkäsittelytehtåvien automatieointi, sill-oin kun se osoittautr:u kan"r.iajtavaksi, on ainakin toiminnan alkuvaiheessa edulil.sirnmin toteuiettavissa jo valmiidetr tietokonekeskusten palveluksi.a hyväksi käyti;äeit,, Lrdhinnå tulevat tallöin kysymykseen r/ei'ohalliniior tieio!<cnekeskukset ja Hdsingin kaupungin tietojenkäsitielykeskus sekä rnatrrclollisecti valtion tietokonekeskus. Suorittam.-"nsr" sclvitvksen perusrceih,-icirnil;u:ria

42 36 ei katso voivansa tässä vaiheessa suositella keskusjårjestöille uuden kon eorgan isaation perustam ista kunn allishallinnollis ia tehtåviå varten. Samoilla perusteilla toimikutlta katsoo aiheelliseksi korostaa, ettå myös kuntien tuli.si noudattaa varovaisuutta omien tietokonekeskusten perustamisegsa. 6, 22 Suunnitteluelimen perustaminen Kunnallishallinnolliset työt tutisivat toimikunnan ehdotuksen mukaan käytånnössä jakaantumaan useirien erillisinä yrityksinå johdettujen konekeskusten suoritettavaksi, {ajautetusta ja epäyhtenåisestå palvelukeskusten toiminnasta kunnille ja kuntayhtymille aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi on vättämätöntä, ettå kunnailishallintoa edustavat keskusjärjestöt varautuvat hoitamaan automatisoitavien töiden systeemisuunnittelun sekå avustamaan konekeskusten henkilökuntaa ohjel.moinnissa tarpeen mukaan" Niin ikäån olisi keskusjärjestöjen huolehdi.ttava kuntien ja kuntayhtymien henkilökunnan A'K-kouluiuksesta sekå valmistettava konekeskuksen ja asiakkaan vålinen sopimuksen rrralli, jossa osapuolten edut ja velvollisuudet mäåritellåän (vaition tietokonekeskuksen käyttämån sopimuksen mal- Li liitteenä). Tässä mainittujen toimintojen suoritusta ja johtamista varten olisi muodostettava pysyvä ATK-neuvottelukunta, jonka t.ehtåvänä olisi 1, A'K-systeemejä koskevien tutkirnussuunnitelmien hyvåks5rminen ja niiden toteuttamisen valvonta; 2. lausuntojen antaminen palvelukeskusten valmistamista, kuntien ja kuntayhtymien käyttöön tarjottavista AlK-systeemeistä; 3. lausuntojen ja suositusten antaminen kunnille ja kuntayhtymille palvelukeskusten veloitusperusteisiin ja toi m{tusehtoihin liittyvisså kysymyksissä; 4. alalla tapahtuvan kehityksen seuraaminen sekä ehdotueten tekeminen keskusjärjestöille kuntien A ll(-palvelun kehittämisestä; 5. ehdotuksen tekeminen vuosittain keskusjärjestöile yhteisen AllK-palvelun kustannusten jakamisesta järjestöjen kesken; sekä

43 37 6. käsitellä muitakin autom aattiseen tietojenkäsitteigm tiittyvlä periaatteellisia kysymyksiä" Neuvottelukuntaan oiisi valittava yksi edustaja ja yksi varaedustaja jokaisesta yhteistoimintaan osallistuvasta keskusjärjestöstä sekä valtiovarainministeriön vero-osastosta" -,isäksi neuvottelukuntaan valittaneen pysyväksi asiantuntijajäseneksi valtion tietokonekeskuksen edustaja" Neuvottelukunta olisi yhteistoimintaan osallistuvien järjestöjen hallitusten alalnen. Neuvottelukunnalle kuuluvien tehtävien käytännöllisfå troitamista varten oiisi keskusjärjestöjen palkattava yhteisesti joko päåtai sivutoiminen toimihenkilö, jonka toimialaan kuuluisivat 1. tietokonealalla tapahtuvan kehityksen seuraaminen sekä tåstä johtuvien aloitteiden tekeminen; 2. tietokonekäsittelyn kustannusarvioiden ja koneellisen käsittelyn kannattavuuslaskelmien laadinta; 3. automaattiseen tietokonekäsittetyyn siirrettävien töiden systeemien ja ohjelmien standai'dointi yhdesså keskusjäx.jestöjbn ja konekeskusten erikoistuntijoiden kanssa; 4, ATK-neuvottelukunnan sihteerin tehtävät; 5. alan koulutustehtävät sekä 6. ATK-toimikunnan måäräämät muut tehtävät, loimihenleilö olisi otettava jonkin yhteistoimintaan osallistuvan järjestön palvelukseen. mutta toiminnasta aiheutuvat kustannukset voitaisiin jakaa toimikunnan käsityksen mukaan jåsenjärjestöjen kesken esimerkiksi siten, ettå Suomen Kaupunkiliiton osuus olisi 4a %, lltaalaiskuntien Liiton osuus 4a fo, Finiands svenska landskommuners förbundin osuus 10 % ja Sairaaiali.iton osuus to %" A'K-neuvottelukunnan olisi annettava suositus siitä" minkä jäsenjårjestön organisaatioon toimihenkiiö olisi sijoitettava" Yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset tulisivat toimikunnan arvion mukaan esitetyn organisaation puitteissa olemaan markkaa vuodessa riippuen siitä, palkataanko toimikunnan

44 38 sihteeri pää- vai sivutoimiseksi. Osa edellå mainituista kustannuksista voitaneen periä palvelurnaksuina kunnilta" 6,3 Lgppulotgll3uksei Kuten toimikunta on edell:å todennut, on kunnallishallinnollisten tietojen käsittelytehtävien automatisointi edullisimmin toteutettavissa jo olemassa olevien tietokonekeskusten palveluksia hyväksi kältåen. ATK-neuvottelukunnan ja sen sihteerin kiireellisimpiä tehtäviä tulisivat tämän vuoksi olemaan muun muassa tehtäväjaon ja palvelukeskustoimintaan liittyvien yieisten sopimusehtojen selvittäminen verohallinnon, Helsingin kaupungin tietojenkäsittetykeskuksen sekå muiden sellaisten konekeskusten kanssa, jotka ovat halukkaita toimimaan kunnallisina palvelukeskuksina. Niin ikään olisi neuvottelukunnan tarkistettava kunnallishallinnollisia töitä varten palvelukeskusten toimesta jo valmistettujen systeemien tarkoituksenmukaisuus tietojen siirron, tulostuksen ja aotomatisoinnin kannattavuudsr kannalta sekä huolehdittava yhdessä toimintaan osallistuvien palvelukeskusten kanssa tarpeellisesta tiedotus- ja koulutustoiminnasta.

45 t*-* i i i i EE f äe g =.i;- atö åå ra *ä * gs.ef fcxf it 9a a< ;{ it :x lv å, F F t ot, T -l fr 6 ^t o!3 C o a t? tc o d t

46 t ll5f åååiåååååååii ååååi:,åå å F t 3 åå Eåååiå ä i å ä åå * å il å*iåe åf{åå tr.9tg i E * *{. E!.äo ååigä i-! T L F ; t t E f r?t a- lr åå t t & * T t { o g 3 c o, v{ F F r r 3 t t E F! g t! 9. 3 r 2 5 E ö t g t l 4 o or d F r G F =6 å $lå å åå å åååå ååååååååå i åråååååååååiåiåäåå åå'åååååååå'ååå tr ååååiå *åååå*åiäål å åååååäå åäåååå

47