ProAgria Pohjois-Karjala VALMISTELUSSA OLEVAT HANKETEEMAT MAASEUTUOHJELMAAN

Transkriptio

1 ProAgria Pohjois-Karjala VALMISTELUSSA OLEVAT HANKETEEMAT MAASEUTUOHJELMAAN Ylimaakunnallisesti valmistelussa 1 ) Maitomania Kehittämistä ja kasvua - investoinnit Maitomäärän säilyttäminen ja investointiesteiden poisto, looginen investointiohjelma ja asenneilmasto positiiviseksi, osaamisen kehittyminen ja uramatriisi, oppimisnavetta, investoinnin abc Byrokratian pelon poistoa, sparrausohjelma ja paperit kuntoon - tuottavuus ja tehokkuus Realismin tunnistamista, kannattavuus, mallilaskelmat, Navetat kuntoon kierros Investoinnin taloushallinta ja budjetti, toimintatapa tutuksi ja käyttöön Muiden sektoreiden rakentamisen benchmarkkaus, verkoston rakentaminen ja yhteydenpito Investoinnin tehokas hyödyntäminen, maatila biotehtaana eli prosessit kuntoon Rehuntuotanto, navetat kuntoon koulutuskierros Eläinmäärän hallittu kasvattaminen, prosessi tutuksi - yhteistyö ja verkostoituminen Yhteistyö rehuntuotannossa, yhteistyömallien rakentaminen ja pilotoinnit Yhteistyö ja uudet kasvutavat, rehut ja yhteistyö teemavuosi, rehumessut Johtamista (arjen johtaminen, talousjohtaminen, strateginen johtaminen, johtamisosaamisen askelmat) Talousosaaminen paremmaksi, talousmittarit, taseosaaminen, pankkiyhteistyö Tulevaisuuden tilakoko tutuksi, farmarit vaihtoon, kansainvälisyys ja yhteistyöverkostot Tuotostason nosto (n l meijerimaitoa/lehmä), SixSigma, Lean ja hedelmällisyyden vuosikello (biotehdas ajattelu eli prosessit kuntoon Tasainen laatumaidon tuotanto ympäri vuoden, SixSigma, laitevalmistajyhteistyö, sähköinen työpöytä ja tulokset

2 Toteutus Itä-Suomen ProAgriat yhteistyössä meijerit, MTT, oppilaitokset Budjetti Pohjois-Karjalan osalta n eur /v kuntarahoitusvaraus 10 % eur /v 2 ) Ravinnehävikit euroiksi RAE 2 Tausta RAE2 keskeisin tavoite on tehostaa (lannan) ravinteiden hyödyntämistä ja vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta Itä-Suomen alueella. RAE-hankkeessa ( ) on noussut tilakäynneillä (yhteensä 170 neuvontakäyntiä) ja erilaisissa tupailloissa useita teemoja, joista tarvitaan lisää tutkittua tietoa erityisesti Itä-Suomen oloissa. Parhaat käytännöt ja toimet on mietittävä tila(jopa lohko)- kohtaisesti, mutta vaikutuksia arvioidaan valuma-aluetasolla > kustannustehokkuuden ja vaikutusten arviointiin on panostettava. RAE-hankkeen toimintamalli (tutkimus, tiedotus ja neuvonta samassa) on hyvä, kuitenkin jatkossa voisi neuvojat ottaa entistä enemmän suoraan tutkimukseen ja havainnointiin. Pienryhmätoiminta ( vertaistuki, työpajat) ja pellonpiennartilaisuudet ovat toimivia syvemmän tietotaidon siirrossa ja toisaalta vuorovaikutteisessa toiminnassa (viljelijät tuntevat peltonsa ja lähivetensä, mutta tarvitsevat testattua tietotaitoa). RAE2:ssa voisi käyttää havaintotiloina myös alueen koulutiloja (PeMo, Hingunniemi, Muuruvesi), joissa tutkimuksen tuen ohella erilaisia koulutuspäiviä ja työnäytöksiä. Näin saataisiin myös tutkimustieto suoraan 2. asteen ja amk-opetukseen tuleville ammattilaisille. Uuden ympäristökorvausjärjestelmän ja vesienhoidon toimenpideohjelman tavoitteet on otettava huomioon myös teemojen valinnassa, mm. tavoitteet biokaasutuksen ja separoinnin ja muiden lannan käsittelymenetelmien lisäämiseksi. Toiminta-aika: Koordinaattori: Osatoteuttajat: Pohjois-Karjala (4 vuotta) Savonia-amk MTT Maaninka ProAgriat Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Itä-Suomen yliopisto YSAO SAKKY Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys (ohry?) Ohjausryhmässä mm. MTK, ELY, yrityksiä (esim. Atria, Valio, Viljavuuspalvelu) Toimenpidekokonaisuudet (päävastuutahot suluissa):

3 1. Tilatoiminta (ProAgriat) : -tilakohtaiset tarkastelut ja neuvonta 2. Tiedonsiirto ja koulutus (Savonia, ProAgriat,SAKKY, YSAO, SKVSY, MTT): - havaintotiloilla koulutukset pienryhmissä, tupaillat, pellonpientareet, työpajat, työnäytökset, tietopankki (Maatila 2020) ja muu havainnollistava materiaali 3. Tutkimus ja pilotointi (MTT, Savonia, UEF, ProAgriat): - eri teemoista tutkimusta MTT Maaningan koekentillä, SIMU, havaintotiloilla, kenttämittauksia ja laboratoriomittakaavan mittauksia (erillinen excel-taulukko teemoista!) 4. Koordinointi (Savonia): -yhteistyö erityisesti Lantalogistiikka-hankkeen kanssa, mutta myös NURMI-hanke, MaitoTaito, kv-hankkeet, eri alueiden hankkeet, toimijaverkosto jo vahva RAE-ryhmästä Budjetti Pohjois-Karjalan osalta n eur /v ( / v proagria) Kuntarahoitusvaraus 10 % 3)Itä-Suomen lihantuotannon kehittämishanke maaseuturahasto kohdealue: Etelä- ja Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu, Keski-Suomi kohderyhmä: kehittävät ja laajentavat lihatilat, sikatilat mukaan luettuna sisältö: tuotantotekniikan pullonkaulat, johtaminen, riskien hallinta, vasikkavälityksen problematiikka ym ajankohtaiset kysymykset

4 toteuttajat: ProAgriat yhteistyössä MTT:n, Faban ja teurastamojen kanssa Budjetti Pohjois-Karjalan osalta suuruusluokkaa eur / v kuntarahoitus 10 % 4) Maatilojen työmäärän hallinta ja uudet palvelut (ESR) Toiminta-alueena E- ja P-Savo, P-K ja Kainuu Toteutus: ProAgriat yhteistyössä Työtehoseuran kanssa. Kohderyhmänä investoineet, kasvuhakuiset ja työvoimaa palkanneet tilat. Projektissa keskitytään työmäärän hallintaan, työprosessien sujuvuuteen, kuormituksen vähentäminen, tuottavuuden parantamiseen. Kriittisistä työprosesseista toteutetaan havaintokoetoimintaa tutkimuksen ja neuvonnan yhteistyönä. Lisäksi haetaan ratkaisuja maatilayrittäjää palvelevista tarpeista sekä kootaan tunnistetut tarpeet ja niiden toteuttamiseen liittyviä työkaluja. Hakija / päähallinnoija ProAgria Etelä-Savo Budjetti Pohjois-Karjalan osalta suuruusluokkaa eur / v, 3 5-vuotinen hanke Kuntarahoitus 12,5 % (ESR edellyttää) Jns seudun maas.palvelut eur /v Maakunnallisesti valmistelussa 5)Bioenenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen Bioenergiaa Pohjois-Karjalan liikenteeseen

5 Toteuttajat: ProAgria Pohjois-Karjala ry, Pikes Oy Toteutusaika: Hankkeen tavoitteina ovat Liikennebiokaasusta tiedottaminen tavallisille autoilijoille, kunnille ja yrityksille. Tiedottamista hoidetaan järjestämällä erilaisia tapahtumia ja esittelyitä, verkkotiedottamisella ja demonstraatio esityksillä sekä yrityskohtaisilla esittelyillä Tavoitteena on herättää kiinnostus biokaasuautoiluun ja näyttää esimerkein sen tuomat hyödyt. Tiedotuksen, demonstraatioiden ja esittelyjen avulla edistetään Pohjois-Karjalaan muodostumaan riittävä biokaasuautokanta tulevien tankkausasemien käyttäjiksi. Lisäksi luodaan biokaasulaskuri- tyyppinen laskelma pohja, jolla voidaan haarukoida biokaasun liikennekäytön taloudellisia- ja ympäristövaikutuksia. Haetaan ja välitetään tietoa uusista biokaasuntuotantolaitteista ja menetelmistä ja viedään kerätty tieto biokaasulaitosta suunnitteleville tiloille ja yrityksille Mahdollistaa BAT- käyttöön oton ja edulliset vaihtoehdot tuotannossa, jalostuksessa ja tankkausjärjestelmissä Tiedotetaan biokaasuosuuskunnan tai osakeyhtiön toiminnasta mahdollisille jäsenille. Tietoa levitetään yrityksiin, kuntiin ja yksityisille henkilöille ja henkilökohtaisilla tapaamisilla ja yleisöinfoilla ja tapahtumilla. > Osuuskunnan tai osakeyhtiön toiminnan vahvistuminen, biokaasuautoilun lisääntyminen. Edistetään maatilamittakaavan biokaasulaitosten rakentamista ja käyttöönottamista kuntakohtaisilla tiedotustilaisuuksilla ja pienryhmätoiminnalla hajautetun energian tuotannon lisääminen Pohjois-Karjalassa Maatilamittakaavan investointien käynnistyminen tilojen energiaomavaraisuuden lisääntyminen Muu bioenergiaan liittyvä tiedotus yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (Metsäkeskus, Metla, Biomassa Atlas ym) Energia akatemia, Bioenergia Forum, kuntakohtaiset tapahtumat ja tempaukset (biokaasuralli) Kesto 4 vuotta, kokonaisbudjetti eur. Elintarvikehankekokonaisuus 6)Karjalan marjamaat Hankkeen tavoitteena on parantaa tilojen kannattavuutta ja kilpailukykyä käynnistämällä kasvustojen uudistaminen, kokeilemalla uusia kasvilajeja ja lajikkeita, tarkentamalla

6 kastelua, ravinteiden käyttöä, kasvinsuojelua ym. Pääideana on käynnistää herukkatilalla (30 40 % herukkatiloista) pienimuotoinen kenttäkoetoiminta, jossa koe viljellään 3 6 n metrin rivistä koealaa tilalla käytettävillä viljelymenetelmillä (mm. koneellinen poiminta ja leikkaus). Näin saadaan testattua 3 6 lajikkeen sopivuutta kyseiselle tilalle. Viljelykokeita tehdään 2 4 vuotta ja sen perusteella valitaan uudistamiseen käytettävät lajikkeet tilakohtaisesti. Viljelijät vastaavat koealojen perustamistöistä ja kasvustojen hoitotöistä sekä poiminnasta. Tavoitteena on käynnistää kasvustojen uudistaminen siten, että seuraavien vuoden aikana tulisivat lähes koko tilan marjakasvustot uudistettua. Uudistamisen ongelmana on tervetaimien saantiongelmat sekä tilalle sopivien lajikkeiden valinta. Kokeiltavat kasvit ovat mm. herukat, karviainen, mansikka, vadelma ja pienemmässä mittakaavassa pensasmustikka, puolukka ym. harvinaisemmat marjakasvit. Hanke kustantaa taimimateriaalin, vastaa neuvonnasta, koulutuksesta, koetoiminnasta sekä tulosten hyödyntämisestä. Tutkimuksesta vastaa MTT ja siellä tutkijat Kati ja Kalle Hoppula. Taimimateriaalin osalta yhteistyökumppanina on Laukaan valiotaimiasema. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö, jonka tehtävänä on hankkeen organisointi, tiedottaminen, raportointi, koejärjestelyjen suunnittelu mm. taimihankintojen koordinointi yhdessä sidosryhmien kanssa, yhteydenpito sidosryhmiin ja hankkeessa mukana oleviin tiloihin ym. Viljelykauden ulkopuolella järjestetään koulutuksia eri aiheista sekä opintomatkoja. Nämä lisäävät viljelijöiden sosiaalista kanssakäymistä ja tiedonvaihtoa. Hankkeen toteuttajina ovat alan sidosryhmät; Pohjois-Karjalan kunnat, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/aikuisopisto, MarjaCarelia, Ilomantsin marjaosuuskunta, Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan marjanviljelypiiri. Puutarha-alan työryhmässä on tullut esiin tarve kehittää koko puutarhatoimialaa. Yhteistyötä tehdään sen puitteissa siltä nousevien aiheiden osalta. Koko puutarhatuotannon ketjun toimijoiden välinen yhteistyö paranee tämän yhteistyön myötä. Hankkeen budjetti yht eur kuntarahoitus 10 % 7)Pellolta pöytään Hankkeessa kehitetään vilja-alan elintarvikeketjua pellolta pöytään. Kohderyhmänä: Maatilat, myllyt, leipomot, muut viljaa jatkojalostavat yritykset, kauppa, suurkeittiöt, kuluttajat. Aktivoidaan leipäviljan, rehuviljan ja erikoisviljalajien viljelyyn

7 Leipäviljoista erityisesti ruis Rehuviljan tuotantoon lisätehoa Erikoisviljalajeista mm. kumina, öljypellava, rypsi, herneet Siementuotanto Luomu Aktivointitilaisuuksia, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä, markkinalähtöinen viljelysuunnittelu Kehitetään viljakaupan sopimuskäytäntöä ja siten, miten saadaan ennakkotieto asiakastarpeista ohjaamaan viljelyn suunnittelua maatila-maatila, maatila-mylly, mylly-leipomo, leipomo-kauppa Järjestetään viljelyyn liittyvää havaintokoetoimintaa. Kehitetään viljelyyn, kauppakunnostukseen, jatkojalostukseen, liiketoiminnan johtamiseen, logistiikkaan ja markkinointiin liittyvää osaamista ja toimintatapoja. Kehitetään koko elintarvikeketjun yhteistyötä ja vuoropuhelua, jotta markkinoille saadaan entistä kysytympiä ja laadukkaampia tuotteita. Kehitetään viljaketjun läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä pellolta pöytään. Viljelijällä, myllärillä, leipurilla, leipäkuskilla, kauppiaalla, kuluttajalla ja kehittäjällä on kasvot. Ne tunnetaan! Uusien sähköisten medioiden hyödyntäminen, QR -koodit Kehitetään uusia markkinalähtöisiä tuotteita ja tuotteiden laatua jatkojalostavissa yrityksissä. Laatutyö, Living Lab toiminta, tuotekehitys Yhteismarkkinointi, uusien ja olemassa olevien markkinointikonseptien kehittämistä. mm. Leipää Pohjois-Karjalasta -tuoteperhe tapahtumat, messut, uusien myyntikanavien kartoitus toimialan brändi -näkyvyyden kehittäminen

8 Luodaan yhteinen keskustelu- ja kehittämisfoorumi, jossa viljatoimialaa kehitetään. Budjetti Budjetti yhteensä euroa 10 % kuntarahoitus Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala Toteutus Pohjois-Karjalan aikuisopisto, MTT, ProAgria Pohjois-Karjala 8)Luonnosta pöytään Luonnosta pöytään hanke kehittää luonnontuotealaa Pohjois-Karjalassa. Luonnosta pöytään hanke on Keski-Karjalan Kehittämisyhtiö Ketin hankeidea, joka sai myönteistä palautetta kevään 2014 hankeideahaussa. Hankkeessa kehitetään luonnontuotealan liiketoimintaa ja markkinointia. Kohderyhmänä on Jo olemassa olevat yritykset Uudet yritysideaa suunnittelevat yritykset Jatkojalostajat, ravintola, matkailuyritykset, kauppa Yksittäiset kotitaloudet, jotka etsivät lisätuloa luonnontuotteiden keräämisestä (erityisesti eläkeläiset, työttömät, nuoret) Kuluttajat, joiden luonnontuotteiden saatavuus kohentuu Luonnosta pöytään hankkeen tuoteryhmät, joihin keskitytään: Villiyrtit, sienet, metsämarjat, koivunmahla Koristemateriaalit, joita voi hyödyntää käsi- ja taideteollisuustuotteissa mm. pajut, havut, kivet, kävyt, sammaleet Erikoisluonnontuotteet kuten mm. pakuri, pettu ja pihka Toteutuksen osa-alueet 1. Villiyrttien viljelyn kehittäminen, aktivointi 2. Keräily- ja yrittäjäkoulutus, -valmennus

9 3. Metsien ja niittyjen luomusertifiointiin aktivointi 4. Luonnontuotealan osaajaverkoston rakentaminen viljelyyn ja tuotekehitykseen 5. Luonnontuotealan keräilyverkoston organisointi hyödyntäen sähköisiä medioita 6. Tuotekehitys, jatkojalostuksen käynnistäminen ja kehittäminen Kuluttajille, kaupalle, ravintoloille, matkailuyrityksille, teollisuudelle Kauneudenhoitotuotteet 7. Markkinointi, logistiikka Markkinaselvitykset, messu- ja tapahtumamarkkinointi, some markkinointi Paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen markkinointi 8. Paikkatietojärjestelmän hyödyntäminen luonnontuotealalla 9. Yritystoiminnan kehittäminen Jo olemassa oleville yrityksille uusia tuotteita, toimeentulomahdollisuuksia Uusien yritysten perustaminen Osuuskuntayrittäjyys 9. Yritysten ja keräilijöiden verkostoituminen Budjetti Budjetti yhteensä noin euroa 10 % kuntarahoitus Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala Toteutus Keski-Karjalan Kehittämisyhtiö Keti, Pohjois-Karjalan aikuisopisto, ProAgria Pohjois-Karjala Yhteistyössä Itä-Suomen yliopisto, kehittämisyhtiöt, kunnat, Pohjois-Karjalan ELY keskus 9)Makuelämyksiä matkailuun ja kansainvälistymiseen Pohjois-Karjalassa jalkautetaan Suomen Ruoka & Matkailu strategiaa Makuelämyksiä matkailuun hankkeessa. Kohderyhmänä:

10 Matkailuyritykset Ravintolat, kahviot Elintarvikealan yritykset Hankkeessa kehitetään matkailuyritysten, ravintoloiden ja elintarvikealan yritysten yhteistyötä, jotta saadaan entistä asiakaslähtöisempiä, elämyksellisempiä ruokamatkailutuotteita. Ruokamatkailua on ruoan kytkeminen vahvasti paikallisiin tuottajiin, tarinoihin ja paikalliskulttuuriin tuo osaltaan mielenkiintoa kohteeseen ja prifiloi kohdetta vahvemmin. Lähiruoka, itse tehty ruoka ja autenttisuus ovat asioita, joita kuluttajat haluavat. Mm. elämyksellisissä paikoissa asiakas voi osallistua tarinaan olemalla mukana ruoan hankinnassa (kalastus, sienestys, villiyrttien keruu, perunan nosto), kokkaamalla ja sitä myöten reseptin muokkaamisella. Ruoan merkitys on parhaimmillaan yksilöllisiä ja mieleenpainuvia elämyksiä. Verkostoidutaan valtakunnallisesti Ruoka & Matkailu strategiaa toteuttavien hankkeiden kanssa. Haetaan hyviä malleja Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Venäjältä. Tuotteistetaan ruokamatkailutuotteita ja testataan niitä eri kohderyhmillä. Toteutetaan Living Lab toimintaa ruokamatkailutuotteiden kehittämisessä. Markkinoidaan ruokamatkailutuotteita sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Kansainvälisessä markkinoinnissa keskitytään Venäjän ja Saksan markkinoille. Messut, VisitFinland, VisitKarelia, some -markkinointi Ruokamatkailutuotteiden markkinoinnissa kartoitetaan ja etsitään myös pohjoiskarjalaisten elintarvikkeiden vientimahdollisuuksia. Ruoka, matkailu ja ravintolapalvelut kulkevat tiiviissä yhteistyössä markkinoinnissa. Budjetti Budjetti yhteensä noin euroa 10 % kuntarahoitus Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala Yhteistyössä Karelia Expert Matkailupalvelu, kehittämisyhtiöt, kunnat, Karelia à la carte verkosto, Pohjois-Karjalan ELY keskus, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

11 10) Pohjois-Karjala Farmarissa (P-K:n tulevaisuusrahasto) Hankkeen tavoitteet Pohjois-Karjala Farmarissa 2015 hankkeella suunnitellaan ja toteutetaan pohjoiskarjalaisen osaamisen ja kulttuurin esittäytyminen Farmarissa niin näyttelykentällä kuin ohjelmasisällöissäkin. Sen kautta organisoidaan myös oheistapahtumia ammattilaisille ja erityisryhmille sekä keskeisten sidosryhmien ja vaikuttajien vierailut näyttelyyn. Hankkeen tavoitteena on tuoda esille pohjoiskarjalaista osaamista erityisesti maatalousmetsä- ja elintarvikealojen pk-yrityksistä sekä luovien alojen ja käsityöalan taitajilta. Hankkeen kautta hyödynnetään alueen kulttuuritarjontaa ja monipuolista ruokaperinnettä. Erilaisille ammatti- ja harrastajaryhmille järjestetään oheisohjelmaa, ja vaikuttajille järjestetään kohtaamis- ja keskustelufoorumeita. Kustannusarvio eur 11) ProYritys kehittyvä suomalaisen maaseudun yritystoiminta Asiakkaina maaseudulla toimivat alle 10 htv työllistävät pienyritykset, pk-yritykset ja maatilojen yhteydessä toimivat maaseutuyritykset Alkavat yritykset ja yritystoiminnan aloittamista suunnittelevat henkilöt Toimivat yritykset eri elinkaaren vaiheissa (kasvu, kehittyminen, liiketoiminnan uudistuminen, kansainvälistyvät, omistajanvaihdos, kriisi) Yhteistyön kautta kehittymistä hakevat yritykset ja yritysryhmät (sekä alkavia että toimivia yrityksiä) Sidosryhmäasiakkaina (ja rahoittajina) elinkeinojen kehittämisestä vastaavat toimijat alueellisesti, seudullisesti ja paikallisesti; ELY keskukset, Kunnat ja Seudulliset kehitysyhtiöt, Leader -ryhmät, TE toimistot, Maakuntien Liitot, valtakunnallisten koordinaatiohankkeiden alueellinen ulottuvuus ProYritys Yhteistoiminnaksi Yritysasiakkaiden näkökulmasta Alkaville yrityksille on tarjolla maksuton alkuvaiheen neuvontapalvelu (arviointi ja vaihtoehdot edetä) > yrityksen perustamiseen selkeä suunnitelma ja toimenpiteet kuinka edetä Toimiville yrityksille on tarjolla maksuton liiketoiminnan nykytilan ja kehittämistarpeiden kartoitus sekä kehittämissuunnitelma > aktivoituminen kasvuun ja kehittymiseen tai kriistilanteen hoitamiseen

12 Lisätään yritysten välistä yhteistyötä, kehittämistä yhdessä ja yhteistyöhön perustuvaa liiketoimintaa Yritys-Suomen ja seudullisen yrityspalvelun käyttöliittymä maaseudun yrityksiin Yrittäjätilaisuuksissa tarjolla ajankohtaista tietoa ja yrittäjien kohtaamisia Tarjotaan/välitetään UUTTA ajankohtaista tietoa Yhteistyökumppaneiden näkökulmasta (ELY, Kunnat, Kehitysyhtiöt, Leader -ryhmät, Yrittäjäjärjestöt, Ammattikorkeakoulut, Tutkimus ym.) Kokoaa eri organisaatiot ja niiden asiantuntijat verkostoksi, joka toimii alueella vahvana maaseutualueiden elinkeinojen ja yrittäjyyden kehittäjänä toteuttaen yhteisiä tavoitteita Liitetään kaupunkeja ympäröivä maaseutu ja sen yritykset hyödyntämään Yritys-Suomen palveluja (seudulliset yrityspalvelut, sähköiset palvelut) Yhteistyön ja työnjaon kautta lisätään yrityspalvelujen tuottavuutta ja vaikuttavuutta, tuodaan lisäresurssia Aktivoidaan yrityksiä kasvuun ja kehittymiseen, lisätään paikallisia työmahdollisuuksia Toteuttaa Manner-Suomen Maaseutuohjelman ja paikallisten ohjelmien tavoitteita, yritykset aktivoituvat kehittymään, hyödyntämään yritystukia ja lisäämään yhteistyötä Budjetti Budjetti yhteensä noin euroa 10 % kuntarahoitus Hallinnoija ProAgria Pohjois-Karjala Toteutus ProAgria Pohjois-Karjala, kehittämisyhtiöt