1 TALOUSARVION 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TAUSTA Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 TALOUSARVION 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN 2017 2018 RAKENNE JA TAUSTA... 1 1.1 Talousarvion sitovuus... 1 1.2 Tilivelvolliset..."

Transkriptio

1

2 TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1 TALOUSARVION 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TAUSTA Talousarvion sitovuus Tilivelvolliset KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET HENKILÖSTÖKATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne ja sen muutokset Nettomuutto Työllisyys YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Kuntatalouden näkymät vuodelle Muutama näkökohta Virtain talouteen Toimintakatteen (=nettomenojen) kehitys Katsaus keskeisiin muutoksiin vuonna 2016 sekä taloussuunnitteluvuosiin TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN Keiturin Sote Oy Virtain Energia Oy Virtain Yrityspalvelu Oy Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot Linjatie 1 ja Linjatie Käyttöasteet on raportoitava kaupunginhallitukselle puolen vuoden ja vuoden lopun tilanteessa Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolat Kiinteistö Oy Tyrkönrivi Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit Virtain Jäähalli Oy Osakkuusyhteisöt Liikelaitos Marttinen KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINVALTUUSTO KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KAUPUNGINHALLITUS Hallituksen tulosalue Hallinnon ja talouden tulosalue PERUSTURVALAUTAKUNTA Terveystoimen tukipalveluiden tulosalue Ehkäisevän terveydenhuollon tulosalue Sairaanhoidon tulosalue...37

3 7.5.4 Erikoissairaanhoidon tulosalue Hammashuollon tulosalue Sosiaalityön tulosalue Kehitysvammahuollon tulosalue Koti- ja vanhustyön tulosalue SIVISTYSLAUTAKUNTA Hallinnon tulosalue Perusopetuksen tulosalue Lukiokoulutuksen tulosalue Aikuiskoulutuksen/Kansalaisopiston tulosalue Kirjasto- ja kulttuuritoimen tulosalue Liikunta- ja nuorisotoimen tulosalue Lasten päivähoidon tulosalue MERIKANTO-OPISTO TEKNISTEN PALVELUIDEN LAUTAKUNTA Hallinnon tulosalue Ylläpidon ja rakentamisen tulosalue Ympäristövalvonnan tulosalue Kaukolämpölaitoksen tulosalue Vesihuoltolaitoksen tulosalue TULOSLASKELMAOSA Verotulot ja valtionosuudet Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Valtionosuudet Tuloslaskelma INVESTOINTIOSA Hankeryhmät Hankkeet RAHOITUSOSA YHTEENVETO MYÖNNETTÄVISTÄ AVUSTUKSISTA YHTEENVETO HANKKEISTA VIRTAIN KOULUJEN OPPILASENNUSTEET VUOSILLE OPETTAJIEN JA KOULUHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PERUSTURVAN HOITOHENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ JA MITOITUKSET LASTEN PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN MÄÄRÄ JA MITOITUS LIIKELAITOS NUORISOKESKUS MARTTISEN TALOUSARVIO VESIHUOLTOLAITOKSEN (TASEYKSIKKÖ) TALOUSARVIO VUODELLE

4 1 1 TALOUSARVION 2016 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA TAUSTA Kunnan talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja taloussuunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla taloussuunnitelmalla. Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Kaupunginvaltuusto ohjaa kuntakonsernin toimintaa ja taloutta keskeisesti talousarvion avulla. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla valtuusto ohjaa kaupungin palvelutoimintaa. Käyttötalousosassa valtuusto asettaa toimielimille ja niiden alaisille tehtäväalueille strategiaan ja hyväksyttyihin toimenpideohjelmiin perustuvat toiminnalliset tavoitteet sekä osoittaa asetettujen tavoitteiden vaatimat määrärahat ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, miten kaupungin tilikaudelle jaksotettu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosan avulla ohjataan kaupungin investointeja. Se sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy hankeryhmittäin tai hankkeittain. Rahoitusosassa esitetään toiminnan, investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahoitusosan lopussa esitetään näiden yhteenlaskettu muutos, joka kuvaa rahavirtojen vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarviomuutoksista päättää valtuusto. 1.1 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin toimielimiä ja viranhaltijoita. Käyttötalousosassa valtuusto myöntää toimielimille tulosalueittain määrärahat ja asettaa toimielintasolla toiminnalliset tavoitteet. Käyttötalouden sitova määräraha kullekin tulosalueelle on toimintamenojen ja toimintatulojen erotus, toimintakate. Toimielin voi tehdä muutoksia tulosalueen menomäärärahaan ja tuloarvioon, mikäli toimintakate pysyy samana. Toimielimen tulee jakaa valtuuston asettamat sitovat operatiiviset tavoitteet tulosalueille ja edelleen tulosyksiköille ja kustannuspaikoille. Nuorisokeskus Marttinen on ollut kunnallisena liikelaitoksena alkaen. Talousarvion hyväksyy Marttisen johtokunta. Liikelaitos Marttisen talousarvio on esitetty liitteenä. Nuorisokeskus Marttiselle on asetettu vuodelle euron tulostavoite. Virtain kaupunki antaa Perinnekylään sitovana avustuksena euron avustuksen Perinnekylän toimintaan sekä vuosittaiseen peruskorjaukseen. Talousarviossa on esitetty valtuustoon nähden Marttisen sitovat toiminnalliset tavoitteet. Liikelaitoksen talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää johtokunta. Johtokunnan on talousarviomuutosta hyväksyessään otettava huomioon valtuuston liikelaitokselle asettamat tavoitteet ja liikelaitosta sitovat erät kunnan talousarviossa. Rahoitusbudjetissa valtuustoon nähden sitovia eriä ovat kunnan ja liikelaitoksen keskinäisen anto- ja ottolainauksen erät. Näitä eriä ei ole vuodelle 2016.

5 2 Kuntakonsernin tytäryhtiöiden tavoitteet ovat sitovia. Yhtiökokousedustaja on vastuussa siitä, että tavoitteet vahvistetaan myös osakeyhtiöiden kokouksissa. Investointiosassa valtuusto myöntää toimielimille määrärahat hankeryhmittäin tai hankkeittain. Hankeryhmän ja hankkeen bruttomääräiset määrärahat (sekä tuloarviot että menomäärärahat) ovat valtuustoon nähden sitovia. Tuloslaskelmaosan sitovia eriä ovat: Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Satunnaiset erät Tilinpäätössiirrot Tuloslaskelman osalta suunnitelmapoistot ja laskennalliset erät eivät ole sitovia määrärahoja. Rahoituksen rahavirtaan budjetoidaan antolainojen, lainakannan ja oman pääoman muutokset. Kaikki rahoituksen rahavirran erät ovat määrärahoja tai tuloarvioita, jotka ovat valtuustoon nähden sitovia bruttomääräisiä kokonaisuuksia. 1.2 Tilivelvolliset Kuntalain 75 :n mukaisesti tilivelvollisina pidetään kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäseniä, esittelijöitä sekä tehtäväalueiden johtavia viranhaltijoita. Edellä mainittujen lisäksi tilivelvollisina voidaan pitää itsenäisestä tehtäväkokonaisuudesta vastaavia viranhaltijoita. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia kaupunginvaltuuston jäsenyydestä. Tilivelvollisuus rajaa ne henkilöt, joiden kohdalta on erikseen tehtävä tilinpäätöksen yhteydessä päätös siitä, voidaanko heille myöntää vastuuvapaus vai kohdistetaanko heihin joku muistutus. Tilivelvollisuudella tarkoitetaan oikeudellisen vastuunalaisuuden lisäksi vastuunalaisuutta tehokkaasta johtamisesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistaessaan talousarvion valtuusto hyväksyy tilivelvolliset. Tilivelvollisia ovat: Käyttötalous Toimielin Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus hallitus hallinto ja talous Keskusvaalilautakunta Sivistyslautakunta Merikanto-opisto Teknisten palveluiden lautakunta Perusturvalautakunta Liikelaitos Marttinen Investointiosa Kaupunginhallitus Perusturvalautakunta Teknisten palveluiden lautakunta Sivistyslautakunta Liikelaitos Marttinen Rahoitusosa ja Tuloslaskelmaosa kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja kaupunginjohtaja hallintojohtaja hallintojohtaja sivistystoimen johtaja Merikanto-opiston rehtori tekninen johtaja hyvinvointijohtaja liikelaitoksen toimitusjohtaja kaupunginjohtaja hyvinvointijohtaja tekninen johtaja sivistystoimenjohtaja liikelaitoksen toimitusjohtaja kaupunginjohtaja

6 3 2 KESKEISET LAINSÄÄDÄNNÖLLISET MUUTOKSET Sote-uudistus Hallitus hyväksyi sote-uudistusta ja itsehallintoalueita koskevat linjaukset ja aluejaon perusteet marraskuun 2015 alkupuolella. Maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, itsehallintoalue ja kunta. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 itsehallintoalueelle. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille Jos itsehallintoalue arvioi kantokykynsä riittämättömäksi sote-palveluiden järjestämiseen, se voi hakea valtioneuvostolta mahdollisuutta järjestää palvelut sopimalla niistä toisen itsehallintoalueen kanssa. Hallitus lisää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon tuotannon monipuolisuutta. Itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Itsehallintoalueiden omaa tuotantoa johtavat ammattijohtajat erillään sote-palveluiden järjestämistä koskevasta päätöksenteosta. Itsehallintoalueen pitää arvioida oman palvelutuotannon tarkoituksenmukaisuutta verrattuna yksityisen ja kolmannen sektorin tuotantoon sekä yhteistyöhön muiden alueiden kanssa. Oman palvelutuotannon ja yksityisiltä toimijoilta ostettujen palvelujen laatu- ja kustannustietojen on oltava yhtäläisellä tavalla julkisesti vertailtavissa. Valmistelussa luodaan menettelyt, joilla turvataan uusien toimijoiden sekä pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet tarjota palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Näin maan eri osissa on saatavissa päivystysapua ympäri vuorokauden tulevaisuudessakin. Hankintalaki Kuntalaki Julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön kokonaisuudistusta valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä. Kokonaisuudistuksen tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa hankintamenettelyjä. Viranomaisille ja kunnille haluttaisiin nykyistä paremmat mahdollisuudet ottaa huomioon hankintojen laatu ja se, että ne tukevat esimerkiksi työllisyyttä, työoloja, terveyttä ja ympäristönsuojelua. Myös pk-yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin on tarkoitus parantaa. Euroopan unionin hankintadirektiivipaketti hyväksyttiin helmikuussa Uudet EU-direktiivit uudistivat lähes kokonaan hankintoja koskevan EU-sääntelyn. Direktiivit on saatettava kansallisesti täytäntöön 18. huhtikuuta 2016 mennessä eräin poikkeuksin. Hallituksen esitys uudeksi hankintalaiksi annettaneen alkuvuodesta Eduskunta hyväksyi uuden kuntalain ja muut siihen liittyvät lait ja tasavallan presidentti vahvisti lait Kuntalaki (410/2015) tuli voimaan kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Kuntaliitto tukee kuntia ja kuntayhtymiä lain soveltamisessa ja käynnistää hankkeita, joilla uuteen lakiin valmistautumista voidaan helpottaa. Kuntaliitto on valmistelemassa kuntien ja kuntayhtymien käytettäväksi ainakin hallintosäännön, viestintäoh-

7 4 jeen, konserniohjeen, johtajasopimuksen ja kuntayhtymän perussopimuksen mallit. Näitä koskevia säännöksiä sovelletaan lukien. Mallit on tarkoitus saada valmiiksi viimeistään kesällä Tämän jälkeen ohjeiden ja sääntöjen päivitystyö tulee aloittaa myös Virtain kaupungilla jo vuoden 2016 aikana, jotta säännöt ja ohjeet saadaan uutta kuntalakia vastaavaksi vuoden 2017 kesäkuusta alkaen. Uudessa kuntalaissa iso periaatteellinen ja käytännöllinen muutos on kuntavaalien siirtyminen huhtikuulle ja uuden vaalikauden alkaminen kesäkuun alusta. Tämä on vaikuttanut myös kuntalain voimaantulo- ja siirtymäsäännöksiin ja useiden säännösten soveltamiseen vasta lukien, jolloin vuoden 2017 huhtikuun kuntavaaleissa valitun valtuuston toimikausi alkaa. Lisäksi uusi kuntalaki pitää sisällään laajemmat kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet sekä uudella lailla pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä, selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa sekä lisäämään kuntapolitiikan ammatillistumista. Kuntalain yhtenä merkittävänä uudistuksena on alijäämän kattamisvelvollisuuden tiukentuminen ja sen laajentuminen koskemaan myös kuntayhtymiä. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden määräajassa. Jos alijäämää ei kateta määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voi joutua arviointimenettelyyn. Kuntalain taloutta koskevat säännökset ovat astuneet voimaan jo Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä voimaan vuonna 2016 Eduskunta hyväksyi lain sosiaalihuollon ammattihenkilöistä. Laissa on säännökset sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien ammatin- harjoittamisoikeuden myöntämisestä, sen rekisteröinnistä, ammattihenkilöiden ohjauksesta ja valvonnasta sekä valvontaviranomaisten tehtävistä ja työnjaosta. Näitä ammatteja ovat sosiaalityöntekijä, sosionomi ja geronomi. Laillistettu ammattihenkilö on oikeutettu toimimaan asianomaisessa ammatissa ja käyttämään asianomaista ammattinimikettä. Lisäksi lähihoitajan ammattinimike tullaan nimikesuojaamaan valtioneuvoston asetuksella. Jatkossa sosiaalityöntekijän sijaisena voi tilapäisesti toimia enintään vuoden ajan sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön aineopinnot ja käytännön harjoittelun. Muut henkilöt eivät siis voi toimia sosiaalityöntekijän sijaisena. Muun laillistetun ammattihenkilön ammatissa voi toimia tilapäisesti enintään vuoden ajan kyseiseen laillistetun ammattihenkilön ammattiin opiskeleva tai sosiaalialalle soveltuvan korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on riittävät edellytykset ammatissa toimimiseen. Valviralla tulee olla laissa tarkoitettu sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteri mennessä. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä edellyttää sosiaalityöntekijöiden rekisteröitymistä laillistetuksi ammattihenkilöksi Valviran rekisteriin. Laki tulee voimaa Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tulee kokonaisuudessaan voimaan ja edellyttää monialaisen yhteistyön tarpeessa olevien työttömien kohdalla kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiantuntijoiden mukanaoloa TE-toimiston ja Kelan edustajien lisäksi. Perustoimeentulotuen siirto Kelaan Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyvät Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa. Toimeentulotukilain muutokset hyväksyttiin eduskunnassa Muutoksen taustalla on tarve vähentää kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Uudistuksella tavoitellaan myös sitä, että perustoimeentulotukea hakevat asiakkaat olisivat keskenään mahdollisimman yhdenvertaisessa asemassa.

8 5 3 HENKILÖSTÖKATSAUS Henkilöstön määrä on esitetty tilanteen mukaisena. Siihen sisältyvät vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät sekä työllistetyt ja oppisopimuksella työskentelevät. Ainoana ryhmänä on jätetty pois kansalaisopiston opettajat vähäisten opetustuntimäärien vuoksi. Kokonaishenkilöstömäärä Virrat ja Ruovesi Virrat - kokonaismäärä 598 Virrat - vakinaiset 460 Virrat määräaikaiset 113 Virrat työllistetyt, oppisopimus 25 Virrat osa-aikaiset 67 Virtain kokonaishenkilöstömäärästä Ruovesi - kokonaismäärä 215 Ruovesi vakinaiset 179 Ruovesi määräaikaiset 35 Ruovesi työllistetyt, oppisopimus 1 Ruovesi osa-aikaiset 11 Ruoveden kokonaishenkilöstömäärästä Henkilöstön määrä Virtain kaupungin henkilöstömäärän kehitys (ilman Ruoveden sosiaali- ja terveyspalveluita) Henkilöstön määrä Vakituinen Määräaikaiset Henkilöstön määrä Vakituinen Määräaikaiset Virtain kaupungin vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys ilman Ruoveden henkilöstöä *Määräaikaiset 2012, 2013, 2014, 2015 ei sisällä työllistettyjä ja oppisopimussuhteisia *Määräaikaiset ei sisällä oppisopimussuhteisia Henkilöstön palkattomat vapaapäivät Työnantaja suosittelee palkattomien vapaapäivien käyttämistä aina kun työtilanne sen sallii ilman sijaisjärjestelyjä.

9 6 4 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 4.1 Väestörakenne ja sen muutokset Virtain kaupungin väkiluku oli ( , väestörekisteri). Väkiluku on vähentynyt 122 asukkaalla vuoden aikana (-1,67 %). Väkilukuennuste on yhä aleneva kuluvalle vuodelle sekä ennustevuosille. Lokakuun 2015 lopussa Virroilla oli asukasta eli laskua vuoden vaihteesta on tapahtunut 120 asukkaan verran , lokaku u Asukasluku Väestöennuste on yhä aleneva. Tilastokeskus on laatinut vuonna 2015 uuden väestöennusteen aina vuoteen 2040 saakka. Ennuste näyttää, että Virtain asukasluku pienenee 1,5 prosenttiyksikön vuosivauhtia. Ennusteen mukaan Virroilla on asukkaita vuonna , vuonna ja vuonna Väestöennuste Sen lisäksi, että väestökehitys on aleneva, se on myös kääntynyt epäsuhtaiseksi siten, että työikäisten ja lasten määrä on kääntynyt laskuun ja ikääntyvän väestön (yli 65 vuotiaiden) määrä on kääntynyt kasvuun. Vuonna 2020 Virroilla on ennusteen mukaan selkeästi enemmän yli 65-vuotiaita kuin vuonna On myös nähtävissä, että yli 85-vuotiaiden määrä on jatkanut kasvuaan vuodesta 2014 lähtien. Virroilla oli vuonna 2014 alle 15-vuotiaita 13,1 %:a väestöstä, kun maassa keskimäärin osuus on 16,4 %:a. Yli 65- vuotiaiden osuus oli Virroilla 31,7 %:a väestöstä, kun se maassa keskimäärin on 19,9 %:a. Tilanne on samansuuntainen vuonna 2015.

10 7 Tämän kaltainen ikärakenne ja sen samansuuntaisen kehityksen jatkaminen tarkoittaa sitä, että palvelutuotantoa on suunnattava ja keskitettävä ikääntyneille suunnattuihin palveluihin samalla kun väestörakenne johtaa siihen, että palvelujen rahoittamiseen osallistuva joukko pienenee. 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , v v v v yli 85 v Palvelujen rahoittamisen näkökulmasta tarkastellaan huoltosuhdetta eli sitä montako ei-työikäistä (0-14 ja 65- v) on yhtä työikäistä (15 64 v) kohden. Virtain väestörakenteen jatkuminen samankaltaisena johtaa siihen, että huoltosuhde on Virroilla korkeampi kuin kunnissa keskimäärin. Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Kun koko maassa on sataa työllistä kohden ollut 55,8 ei-työikäistä, Virroilla vastaava luku on 77,3 ollen Pirkanmaan maakunnan kolmanneksi korkein. Väestörakenteen samansuuntainen kehitys johtaa siihen, että huoltosuhde kasvaa ja Virroilla sataa työllistä kohden on ennusteen mukaan vuoden 2016 alussa jopa 81,9 ei-työikäistä. Taloudellinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kuvaa työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrää suhteessa työllisten määrään. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0 14 vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella olevat, esim. hoitovapaalla olevat. Työllisiä ovat puolestaan kaikki vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Myös keski-iän noususta voidaan tehdä vastaavan suuntainen päätelmä ikärakenteesta. Kehityksen kääntämiseksi toisen suuntaiseksi olisi löydettävä vetovoimakeinoja työikäisten houkuttelemiseksi Virroille Väestöllinen huoltosuhde Taloudellinen huoltosuhde Keski-ikä, molemmat sukupuolet

11 8 4.2 Nettomuutto Kuntien välinen nettomuutto on Virroilla edelleen negatiivinen. Vuoden 2014 aikana Virroilta muutti pois 325 asukasta, kun Virroille muutti 254 asukasta. Nettomaahanmuutto oli Virtain osalta niukasti positiivinen vuonna 2014, jolloin maahanmuutto oli +10 ja maastamuutto 9. Luonnollinen väestönlisäys oli -52 ollen samalla tasolla kuin koko 2010-luvun lukuun ottamatta vuotta 2013 (v 2013, -36). Virtain kaupungin kokonaisväestönkehitys jatkui negatiivisena Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus Kokonaisnettomuutto Väestönlisäys Virroille syntyy vuosittain noin 50 lasta. Syntyneet vuosina on kuvattu erikseen alla Syntyneet Työllisyys Työttömien lukumäärä syyskuun 2015 lopussa oli 390 (v.2014, 317), työttömyysaste 13,4 % (v. 2014, 10,7 %). Virtain työvoima on henkilöä (laskua edelliseen vuoteen 62 henkilöä). Työttömien lukumäärästä yli vuoden työttömänä olleita oli 71 henkilöä, kun vuotta aiemmin samana tarkasteluajankohtana yli vuoden työttömänä olleita oli 31 henkilöä. Vastaavana ajankohtana Virroilla oli avoinna 7 työpaikkaa. Työttömistä alle 25-vuotiaita oli 46 (09/2014, 44) ja yli 50-vuotiaita 174 henkilöä (09/2014, 139). Samanaikaisesti Pirkanmaan työttömyysaste oli 14,7 % (2014, 13,9 %) ja koko maan 12,8 % (2014, 12,0 %).

12 9 5 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Valtiovarainministeriön syksyn 2015 ennusteen mukaisesti Suomen talouden tilanne on vakava. BKT:n kasvu on lähellä nollaa. Työttömyys kasvaa ja työttömyysjaksot pitenevät. Taantuman jälkeenkin kasvu jää kituliaaksi. Kansainvälisen talouden kehityksestä on aivan viime aikoina saatu jälleen huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja Venäjän talous jatkaa supistumistaan. Myös kehittyvien talouksien nopein kasvuvaihe on ohitettu ennustejaksolla. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan kasvavan lähes kolme prosenttia vuodessa ja Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt. Viime vuonna bruttokansantuotteen määrä laski hieman, eli 0,1 prosenttia. Kahtena aikaisempana vuonna kansantuotteen lasku on ollut noin prosenttiyksikön voimakkaampaa. Vuonna 2015 Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee vain 0,2 %. Kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy prosentin. Yksityiset investoinnit alenevat neljättä vuotta peräkkäin ja kuluvana vuonna ne supistuvat 2 %. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 % edellisvuotta alemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 %. Erityisen huolestuttavaa on pitkäaikais- ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Kuluvana vuonna ansiotasoindeksi nousee 1,1 % ja seuraavina kahtena vuotena ansiotason ennustetaan nousevan 1,2 %. Yksi syy vaimeaan talouskasvuun on Venäjän taloustilanne ja sen vaikutukset Suomen vientiin. Venäjän talous onkin lähivuodet vaikeassa suhdannekuopassa, minkä lisäksi pidemmän aikavälin kasvunäkymät ovat erittäin epävarmat Venäjän talouden ja politiikan kääntyessä entistä enemmän sisäänpäin. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 %. Kasvun taustalla on investointien suotuisa kehitys. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun kääntyy negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän johtuen kotimaisen kysynnän virkoamisesta. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 %. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy, mutta pysyy maltillisena ollen noin prosentin. Edelleen vuoden 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä on talouskasvun taustalla, sillä nettoviennin vaikutus jää edelleen negatiiviseksi. Ennustehorisontin aikana Suomen talous kasvaa hiukan potentiaalista tuotantoa nopeammin, joten negatiivinen tuotantokuilu supistuu. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Julkinen velka ylittää tänä vuonna 60 prosentin rajan eikä velkasuhde ole taittumassa lähivuosina joskin velkasuhteen kasvu hidastuu. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Valtion velka lisääntyi yhä merkittävästi vuoden 2015 aikana. Valtion velkaa oli vuoden 2014 lopussa ,31 euroa, kun sitä lokakuun lopussa 2015 oli jo euroa. Median uutisoinnista huolimatta, 100 miljardin euron raja ei ole vielä ylittynyt Valtiokonttorin velkaseurannan mukaan. Valtion velan määrä on kuitenkin huolestuttavan korkea ja yhä kasvava.

13 Kuntatalouden näkymät vuodelle 2016 Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Heikon taloustilanteen varjossa kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden varsin maltillisesti. Tänä vuonna sopimuskorotusten ja viime vuoden palkkaperinnön kustannusvaikutus on kunnissa keskimäärin noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,1 prosenttiin. Vuonna 2016 ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman ennakoidaan painuvan tänä vuonna reippaasti miinukselle (-1,2 %), sillä kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittämisten myötä näiden yhtiöiden henkilöstö- ja muut toiminnot siirtyvät kuntatalouden tulo- ja menoennusteiden ulkopuolelle. Muutokset vähentävät kuntatalouden henkilöstön määrää ja pienentävät kuntatalouden palkkasummaa arviolta noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiöittämiset vaikuttavat myös muihin palkkaus- ja vuosikustannuksiin, poistoihin sekä esimerkiksi investointimenoihin vuonna Kuntien arvioidaan myös jatkavan omia säästötoimiaan ja sopeuttavan henkilöstömenojaan kuluvana vuonna. Valtaosa sopeutuksesta tehdään hyödyntämällä luonnollista poistumaa, vähentämällä sijaisten ja määräaikaisten käyttöä sekä järjestelemällä töitä uudelleen. Väestön ikääntyminen lisää kuntatalouden sosiaali- ja erityisesti terveyspalvelujen kysyntää. Kuntatalouden kehitysarviossa ikärakenteen muutoksen arvioidaan kasvattavan palvelujen tarvetta vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Palkkakustannusten kehittyessä maltillisesti palvelujen kysynnän kasvu purkautuu väistämättä ostopalveluiden kasvuksi. Ostopalvelut ovatkin lisääntyneet 2000-luvulla voimakkaasti. Tänä vuonna ostojen kasvun arvioidaan notkahtavan liikelaitosten yhtiöittämisten vuoksi alle yhteen prosenttiin, mutta sen jälkeen ostojen ennakoidaan lisääntyvän jälleen reippaasti, arviolta 4,6 prosenttia vuodessa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kuntien kustannuspaineet pysyvät hyvin maltillisina vaimeiden talousnäkymien alla. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna vain 0,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 1,8 prosenttia. Tätä ennen peruspalvelujen hintaindeksi liikkui useana vuonna 2-3 prosentin tuntumassa. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason arvioidaan pysyvän noin prosentin tuntumassa. Vuodelle 2016 ennakoidaan noin 1,2 prosentin kustannustason nousua. Kuntatalousohjelma Kuntatalousohjelma kattaa pääministeri Juha Sipilän hallituskauden. Ohjelma on laadittu hallituksen ensimmäisen julkisen talouden suunnitelman ja valtion vuoden 2016 talousarvioesityksen yhteydessä. Keväällä 2015 teknisen kehyksen yhteydessä laaditussa kuntatalousohjelmassa arvioitiin kuntata-

14 11 louden tilaa perusteellisesti (Valtiovarainministeriön julkaisu 16a/2015). Syksyn 2015 kuntatalousohjelma täydentää tätä arviointia, ja kuntatalouden tilaa kuvataan käytössä olevan uuden tiedon pohjalta. Hallitus pyrkii tasapainottamaan julkista taloutta ja osana sitä kuntataloutta useilla toimenpiteillä, jotka ajoittuvat sekä alkaneelle vaalikaudelle että sitä pitemmälle aikavälille. Hallitusohjelmaan on kirjattu useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tuottaa kustannussäästöä tai vahvistaa kuntatalouden tulopohjaa vuosina Nämä toimet toteutetaan etupainotteisesti. Julkisen talouden suunnitelmaan sisällytetyt hallitusohjelman mukaiset toimet on huomioitu kuntatalousohjelmassa. Tämän lisäksi hallituksen tavoitteena on karsia kuntien kustannuksia 1 mrd. eurolla vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita. Valmisteilla olevan toimenpideohjelman aikajänne ulottuu yli vaalikauden, mutta säästövaikutuksia odotetaan syntyvän jo kuluvan vaalikauden aikana. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämisellä kunnilta uusille itsehallintoalueille tavoitellaan pitkällä tähtäimellä merkittäviä julkisen talouden säästöjä. Kuntatalouden osalta uudistuksen on tarkoitus lievittää väestön ikääntymisestä johtuvia pitkän aikavälin menopaineita. Sote-uudistuksen ja hallitusohjelmaan sisältyvien toimenpiteiden tuottavuusvaikutuksia ei ole arvioitu kuntatalousohjelmassa. Hallitus on syksyn 2015 julkisen talouden suunnitelmassa asettanut julkisen talouden suunnitelmaa koskevan asetuksen mukaisesti myös kuntataloudelle tasapainotavoitteen. Tavoitteen mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen paikallishallintosektori (kuntatalous) saisi olla vuonna 2019 korkeintaan ½ prosenttia alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Kevään 2015 teknisen julkisen talouden suunnitelman pohjana olleeseen ennusteeseen suhteutettuna tavoitteen saavuttaminen merkitsee runsaan miljardin euron sopeutustarvetta vaalikauden loppuun mennessä. Rahoitusasematavoitteen saavuttamisen tukemiseksi hallitus asettaa kuntatalouden sitovan euromääräisen menorajoitteen, jolla rajoitetaan valtion toimenpiteistä kuntatalouden toimintamenoihin aiheutuvaa painetta. Menorajoite koskee valtion toimista kuntatalouteen aiheutuvaa menojen muutosta. Sen toteutumista seurataan vuosittaisissa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksissa. Asetettua menorajoitetta ei voi väljentää, mutta sitä kiristetään vuosittain kun toistaiseksi täsmentymättömien hallitusohjelman toimenpiteiden valmistelu on edennyt. Menorajoitteen mitoituksessa otetaan huomioon vuosien julkisen talouden suunnitelmaan ja vuoden 2016 talousarvioesitykseen sisältyvät kuntatalouteen vaikuttavat, tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan nähden uudet toimet. Hallitus on päättänyt, että sen toimenpiteiden nettovaikutus on vuonna 2019 vähintään 540 milj. euroa kuntatalouden toimintamenoja alentava verrattuna tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. Menorajoitteen asettamisessa ei ole vielä huomioitu hallituksen toimenpiteitä, jotka koskevat sote-uudistusta, yhden miljardin euron toimenpideohjelmaa koskien kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä tai toimenpiteitä kilpailukyvyn edistämiseksi. Hallitusohjelman lähtökohtana on, että kunnille ei anneta uusia tehtäviä tai velvoitteita. Uusiin tai laajeneviin tehtäviin ja velvoitteisiin osoitetaan 100-prosenttinen valtionosuus. Jos kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoja pysyvästi lisäävistä tehtävistä tai velvoitteista poikkeuksellisesti kuitenkin säädetään julkisen talouden kokonaisedun vuoksi, kuntatalouden rahoitusaseman heikentyminen estetään lisäämällä valtionapuja, karsimalla samassa yhteydessä kuntasektorin muita tehtäviä ja velvoitteita tai mahdollistamalla maksutulojen korotukset. Menorajoite koskee valtion päätösperäisten toimien vaikutusta kuntien ja kuntayhtymien toimintamenoihin. Hallituksen toimenpiteiden kokonaisvaikutus on yhteensä 0,5 mrd. euroa kuntataloutta vahvistava vuoden 2019 tasolla edellyttäen toimenpiteiden täysimääräistä toimeenpanoa niin valtion kuin kuntien toimesta. Tämä ei riitä yksinään kattamaan runsaan miljardin euron sopeutustarvetta, vaan loppuosa jää katettavaksi hallitusohjelman vielä täsmentymättömillä toimenpiteillä tai myöhemmin päätettävillä uusilla valtion toimenpiteillä sekä kuntien omilla toimilla.

15 Muutama näkökohta Virtain talouteen Taloushallinnon tavoitteena on antaa kunnan päätöksentekijöille hyvää ja havainnollista tietoa kunnan taloudellisesta tilanteesta ja riskeistä. Keskeisenä keinona on tilinpäätösinformaatio. Alla olevassa graafissa on esitetty tilikausien yli- ja alijäämien kehitys vuosina tilinpäätöstietojen mukaisesti , , , , , ENN , ,0 Tilikauden yli-/alijäämä Tilikaudet on käännetty maltillisesti ylijäämäisiksi vuoden 2012 ahdingon jälkeen. Vuonna 2014 yllettiin maltilliseen toiminnalliseen ylijäämään ja vastaava ylijäämä syntynee myös vuodelta Ylijäämäiset tilinpäätökset ovat parantaneet kaupungin tunnuslukuja. Virtain kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen hyvä. Vuosikate/poistot kertoo vuosikatteen osuuden poistojen kokonaismäärästä. Talous on kestävällä tasolla ilman lisälainanottoa, jos vuosikate riittää kattamaan poistot kokonaisuudessaan eli tunnusluku on 100 % tai sen yli. Tässä onnistuttiin tilinpäätöksessä 2014 ja ennusteet vuodelle 2015 ja 2016 ovat hyvällä tasolla. Talousarviovuonna 2016 vuosikate ei kuitenkaan riitä kattamaan investointeja. Omavaraisuusaste kertoo oman pääoman suhteesta koko pääomaan. Tunnusluku on laskussa, mutta on vielä hyvällä tasolla. Kriisikunnalla tunnusluku on alle 50 %. Omavaraisuusaste on Virroilla vahva ENN2015 TA2016 Vuosikate / poistot % , Omavaraisuusaste 78, ,6 69, ,2 Virtain kaupungilla on kertynyttä ylijäämää per asukas tilanteessa euroa. Kertyneen ylijäämän määrä on kuntiin verrattuna keskimääräistä tasoa huomattavasti parempi. Vuoden 2014 aikana lainamäärä lisääntyi maltillisesti. Vuoden 2015 aikana lisälainaa ei ole nostettu. Lainamäärä per asukas on Virroilla alhainen 812 euroa/asukas, kun lainamäärä per asukas on kunnissa keskimäärin euroa/asukas. Talousarviovuoden ja taloussuunnitteluvuosien aikana on nähtävissä lainamäärän kasvu kaupungin investoidessa merkittävästi myös lähivuosina. Suunta ei kuitenkaan ole huolestuttava ja Virtain kaupungilla on mahdollisuudet voimakkaaseen investointiin ja lainakannan maltilliseen kasvamiseen.

16 ENN2015 TA2016 Kertynyt ylijäämä/asukas Lainakanta/asukas ,2 5.3 Toimintakatteen (=nettomenojen) kehitys Toimintakatteella tarkoitetaan toimintatulojen ja menojen erotusta. Toimintakatteen kehitykseen vaikuttavat asukasluvun muutos, väestön ikärakenteen kehitys ja tehtävien lisäykset sekä vähennykset. Tutkimusten mukaan toimintatulojen ja -menojen erotus, toimintakate, on parempi tapa arvioida talouden kehitystä tulevaisuuteen kuin yksittäisten toimintatulojen ja menojen tarkastelu. Toimintakatteen vuosittainen kehitys kertoo siitä, paljonko enemmän (tai vähemmän) kyseisenä vuonna palvelutuotannosta jää maksettavaksi verorahoituksella (verotulot + valtionosuudet). Toimintakatteen kasvua on viime vuosina onnistuttu hillitsemään. Sen pitäminen maltillisena on talouden kantokyvyn peruslähtökohta tilanteessa, jossa toimintatuotot eivät kasva, verotulokertymä kasvaa hitaasti ja valtionosuudet ovat tulevaisuudessa epävarmat. Toimintakatteen kehitys TP2011 TP2012 TP2013 TP2014 ENN2015 TA2016 Toimintakate, Muutos % 5,7 % 2,5 % 0,5 % 1,8 % -0,2 % Toimintatuotot, -kulut ja kate on kuvattu vuodesta 2013 alkaen alla olevaan kuvaan , , ,0, , , , , ,0 TP2013 TP2014 TA2015 ENN201 5 TA2016 TS2017 TS2018 Toimintatulot 38356, , , , , , ,443 Toimintamenot , , , , , , ,321 Toimintakate , , , , , , ,878 Toimintatuotot suhteessa toimintakuluihin olivat tilinpäätöksessä 2014 noin 22,1 % (ilman Ruoveden vaikutusta). Tämän osan toiminnasta saatavilla tuloilla voidaan rahoittaa ja loppu on rahoitettava verorahoituksella. Toimintatuotot ovat pienemmät kuin tilinpäätöksessä 2013, mutta vastaavasti menojen kasvu on ollut hyvin maltillista. Talousarviovuoden 2016 tilanteeseen vaikuttavat organisatoriset muutokset kaukolämpöliiketoiminnan siirtyessä yhtiömuotoon, jolloin sekä tuottoja että menoja siirtyy yhtiölle.

17 Katsaus keskeisiin muutoksiin vuonna 2016 sekä taloussuunnitteluvuosiin Talousarviovuosi 2016 on taloudelliselta kantokyvyltään vuoden 2015 tasoinen. Talousarviovuoden valtionosuusennuste on korkeampi kuin vuoden 2015 valtionosuuden toteuma. Verotuloennuste jää hieman matalammaksi. Nämä yhteensä mahdollistavat palvelutuotannon säilyttämisen pääsääntöisesti ennallaan. Kaupungin talousarvion kannalta haasteellisimmat erät liittyvät lastensuojeluun, erikoissairaanhoitoon sekä kehitysvammahuollon ja ikääntyneiden asumispalveluihin. Asumis- ja laitoshoidon lisääntynyt paikkatarve voi syntyä hyvinkin äkkinäisesti (esim. lastensuojelun osalta) eikä sen kokonaismäärää voida talousarviossa täysin ennustaa. Vuodelle 2016 on tehty merkittävä määrä muutoksia, joista keskeisimmät ovat: 1 Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan alkaen yhtiömuodossa viranomaistoimintoja lukuun ottamatta. Tämä tarkoittaa kaupungin talousarviossa näiden palveluiden ostoa yhtiöltä. Yhtiön toiminnan keskeiset pääpiirteet on kuvattu kohdassa Kaukolämpöliiketoiminta tuotetaan alkaen yhtiömuodossa. Yhtiön käyttöön vuokrataan sekä kiinteistö kiinteine rakenteineen ja laitteineen että verkosto. Vuokra tuloutuu kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Tämä muutti sekä teknisten palveluiden lautakunnan alaisen toiminnan talousarviota että lisäsi toimintatuottoja kaupunginhallituksen alaisen toiminnan osalta. Kaukolämpötoiminta on ollut positiiviselta toimintakatteeltaan 0,7 miljoonan euron toimintakokonaisuus. Muutos heikensi teknisten palveluiden lautakunnan alaisen toiminnan toimintakatetta vuodelle Keskitetty työllisyydenhoito perustettiin kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. Tämä tarkoittaa, että nuorten työpajat ja työllisyystyöt yhdistettiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Näiden lisäksi perusturvalautakunnan alainen kuntouttava työtoiminta ja työmarkkinatuen kuntaosuus siirrettiin kaupunginhallituksen alaiseen toimintaan. 4 Lasten päivähoidon kokonaisuutta on järkevöitetty. Virroilla on pitkään ollut käytäntö, jossa keskustan alueen esikoululaiset, jotka eivät tarvitse päivähoitoa ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta ovat olleet päiväkodin vastuulla. Lisäksi päiväkotihoito ja perhepäivähoito ovat joutuneet epätasa-arvoiseen asemaan. Perhepäivähoito on joutunut asemaan, jossa sen on pitänyt kohtuuttomasti täydentää päiväkotihoitoa varajärjestelyin ja yllättävissä päivähoidon tarvetilanteissa järjestää päivähoito hyvin lyhyellä varotusajalla. Suunnitellut muutokset lasten päivähoidossa ovat: perhepäivähoito ja päiväkotihoito ovat tasa-arvoisessa asemassa jatkossa, jota tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi perustetaan varhaiskasvatuspäällikön virka. Hänen tehtävänsä olisi tarkastella koko lasten päivähoidon kenttää tasapuolisesti ja vanhempien päivähoitotoiveita huomioiden. Varhaiskasvatuspäällikön ensisijaisena tehtävänä olisi varmistaa päivähoitopaikkojen riittävyys nyt ja tulevaisuudessa, vastata muuttuneisiin hoitotarpeisiin ja kehittää entistä laadukkaampaa lasten päivähoitopalvelua ja vastata tulosalueensa henkilöstön työn kehittämismahdollisuuksista. perhepäivähoidon työparityöskentely uudistetaan ryhmäperhepäivähoidon tarve ja kokonaisuus tarkastellaan uudelleen esikoululaiset, jotka eivät tarvitse päivähoitoa, siirretään pois päiväkodilta kevätkauden jälkeen koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta siirretään pois päiväkodilta alkaen selvitetään mahdollisuus yksityiseen päivähoitotoimintaan Virroilla (Virroilla alkaa Tredun järjestämänä yksityisen perhepäivähoitajan koulutus) 5 Mäkitien koulu hallinnollisena yksikkönä lakkasi ja luokkamuotoinen erityisopetus siirrettiin Rantatien koulun yhteyteen alkaen. Talousarviossa erityisopetus on edelleen budjetoitu talouden seurannan vuoksi omille kustannuspaikoilleen. 6 Perusopetuksen alta poistettiin kustannuspaikat joukkoliikenne ja jakamaton, sillä kaikki kaupungin kustannukset kuuluvat jollekin toiminteelle. Kustannukset on talousarviossa budjetoitu toiminteille.

18 15 7 Liikelaitos Marttisen osalta nuorisotoiminta ja elinkeinotoiminta eriytettiin kirjanpidossa. 8 Teollisuushallien vuokraustoiminta elinkeinonharjoittajille siirretään Virtain Yrityspalvelu Oy:n toiminnaksi 9 Tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään. Vuoden 2016 muutoksena vuodeosaston yhteydessä oleva Kastehelmi-osasto siirretään koti- ja vanhustyön alle ja muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi. Vanhainkodin 72 paikasta noin 41 paikkaa muutetaan myös tehostetuksi palveluasumiseksi, jolloin vanhainkodille jää 28 laitoshoitopaikkaa. 10 Laitoshuoltajat terveyskeskuksen ja vanhainkodin osalta siirtyvät Keiturin Sote Oy:n palvelukseen. Haasteet taloussuunnitteluvuosina Vuoden 2016 haasteena on ikärakenteen tuoma kasvanut yli 65-vuotiaiden tehostetun palveluasumisen tarve. Tehostetusta palveluasumisesta järjestettiin tarjouskilpailu vuoden 2015 aikana siten, että kilpailutukseen osallistuakseen tarjoajan tuli tarjota tehostetun palveluasumisen paikka enintään 115 euroa / vuorokausihinnalla. Kilpailutuksessa saatiin 4 tarjousta, joista osa jopa alittivat vuorokaudelle määritetyn enimmäishinnan. Tällä Virtain kaupunki pyrki parantamaan talousarviosuunnittelua ja kustannuslaskentaa. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton uudistunut laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi julkaistiin Suosituksessa määritetään, että vuoden 2017 laatusuosituksena on, että yli 75-vuotiaista 6-7 % olisi tehostetun palveluasumisen piirissä, laitoshoidossa 2-3 %, kotihoidon piirissä % ja omaishoidon tuen piirissä 6-7 %. Kotona asuisi %:ia yli 75 v täyttäneistä. Tätä laatusuositusta käytetään lähtökohtana. On kuitenkin huomattu, että Virroilla tehostetun palveluasumisen tarve on korkeampi ollen 8-10 % osuus yli 75-vuotiaista. Tämän vuoksi laskennallinen paikkatarve on suosituksen suoraan tuottamaan tasoon nähden ennusteessa korkeampi. Tähän vaikuttavat muun muassa väestön voimakkaampi ikääntyminen ja haasteellisuus kotihoidossa pitkien etäisyyksien vuoksi. Vuonna 2015 käytössä oli 72 paikkaa vanhainkodilla, 12 vuodeosaston Kastehelmessä sekä 39 tehostetun ja tuetun asumisen paikkaa, paikkamäärän ollessa yhteensä 123 paikkaa. Vuoden 2015 lopun tilanteessa jonossa asumis-/laitospaikkaan oli noin 15 asiakasta. Talousarviovuodelle lisätään tehostetun palveluasumisen ostopaikkoja jonotilanteen purkamiseksi. Vuoden 2016 paikat ovat seuraavat: - Kastehelmi, 12 tehostetun palveluasumisen paikkaa - vanhainkoti, 41 tehostetun palveluasumisen paikkaa - vanhainkoti, 28 laitoshoitopaikkaa - ostopalvelut, 47 tehostetun palveluasumisen paikkaa, yhteensä 128 paikkaa. On nähtävissä ikärakenteen nykyisen kehityksen myötä, että palveluasumisen paikkoja tarvitaan taloussuunnitteluvuosina yhä enemmän. Laaditun ennusteen mukaan voimakkaammin paikkamäärä kasvaa vuoden 2020 jälkeen ja paikkamäärän kasvu jatkuu aina vuoteen 2036 saakka. Tämän jälkeen tarve alkaa tasaantua. Vuonna 2017 valmistuu kaupungin rakennuttama ikääntyneiden muistisairaiden Vihriälä-koti, jossa tulee olemaan 30 asiakaspaikkaa. Tämä lisää omien tehostetun palveluasumisen paikkojen määrää. Nämä paikat vähentävät tarvetta ulkopuolelta ostetuille palveluille. Väestön vanheneminen ja kasvanut tarve tehostetulla palveluasumiselle lisää Virtain kaupungin käyttömenoja merkittävästi, vaikkakin palveluasumisesta saadaan myös asiakastuottoja. Nykyisestä 123 paikasta paikkamäärän lisääminen 177 paikkaan, 50 paikalla, tarkoittaa nettokustannuksena noin 2,0 miljoonaa euroa. On huomioitava, että ikääntyneiden määrän kasvu lisää myös kotihoidon tarvetta, joka myös pitkien etäisyyksien kunnassa lisää kotihoidon kustannuksia noin eurolla vuoteen 2030 mennessä. Taloussuunnitteluvuodet tulevat olemaan haastavampia kuin talousarviovuosi Tulojen ja menojen kehityksen epäsuhta jatkuu edelleen, joskin menojen kasvu on ollut hyvin maltillista. Tulot eivät kuitenkaan

19 16 Vuosi kasva samassa suhteessa, jos ollenkaan. Väestörakenteen vinoutuminen aiheuttaa myös sen, että verotulot tulevat väistämättä laskemaan ja korkea työttömyysaste vaikuttaa asiakkaiden maksukykyyn. Taulukko 1. Arvio asumispalvelu- ja laitoshoidon tarpeesta Laskennallinen paikkatarve Olemassa olevat yli 75 v paikat Paikkojen riittävyys Ostopaikkoja tästä Vihriälä koti valmistuu, paikkamäärä kasvaa Taloussuunnitteluvuosien osalta merkittävä vaikutus on valtionosuudella, mutta mikäli se ei kasva, taloussuunnitteluvuodet uhkaavat kääntyä alijäämäisiksi ikääntyvän väestön palvelutarpeiden osalta (oletuksella, että valtionosuus on vuoden 2016 tasossa (ei siis myöskään laskisi) ja verotulot kehittyvät maltillisesti). Alijäämän estämiseksi on priorisoitava palveluita, kehitettävä palvelurakennetta sekä palveluiden tarpeisiin vastaavuutta ja pyrittävä löytämään sekä tuotanto- että kustannustehokkuutta koko palvelurakenteesta. Taulukko 1. Arvio tulevasta kehityksestä, painopisteenä tehostettu palveluasuminen Kaupunki ja vesihuolto TP2013 TP2014 TA2015 ENN2015 TA2016 TS2017 TS2018 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai Varausten lisäys Tilikauden ylijäämä

20 17 6 TYTÄRYHTIÖT JA LIIKELAITOS MARTTINEN Vuonna 2015 on perustettu kaksi uutta tytäryhtiötä, Keiturin Sote Oy ja Virtain Energia Oy, jotka kaupunki omistaa 100 % omistussuhteella. Yhtiöt aloittavat varsinaisen toimintansa vuoden 2016 alusta. Keiturin Sote Oy:n myötä kunta siirtää merkittävän osan palvelutuotannostaan yhtiömuotoon. Kaupunki omistaa edelleen 100 % omistussuhteella Kiinteistö Oy Virtain Vuokratalot, Kiinteistö Oy Virtain Veteraanit, Kiinteistö Oy Tyrkönrivin, Kiinteistö Oy Virtain Opiskelija-asuntolan ja Virtain Yrityspalvelut Oy:n. Lisäksi kaupungilla on 75 % omistusosuus Kiinteistö Oy Killinpolusta ja 62,8 % omistusosuus Virtain Jäähalli Oy:stä. 6.1 Keiturin Sote Oy Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen viranomaistoimintoja lukuun ottamatta siirretään kaupungin 100 % omistaman yhtiön tuotettavaksi. Virtain kaupunki on tätä varten perustanut Keiturin Sote Oy nimisen osakeyhtiön (Kh ). Keiturin Sote Oy:n hallitukseen on nimetty seitsemän jäsentä. Yhtiön toimitusjohtajana toimii kaupunginjohtaja. Keiturin Sote Oy tuottaa jatkossa terveydenhuoltolaissa (1326/2010) sekä sosiaalihuoltolainsäädännössä kunnan järjestämisvastuulle määrättyjen ja itsehallinnon nojalla itselleen ottamiensa tehtävien tuottamisen palvelutuotantona siten kuin niistä on määrätty lainsäädännössä, asetuksissa ja kuntien toimintaa valvovien viranomaisten ohjeissa ja suosituksissa. Palvelut tuotetaan lähipalveluina Virrat-Ruovesi yhteistoiminta-alueen kuntalaisille. Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan yhteistoiminta-alueella työskentelevät henkilöt siirtyvät osakeyhtiön palvelukseen lukuun ottamatta sellaisia viranhaltijoita, jotka käyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon harjoittamiseen liittyvää julkista valtaa. Nämä viranhaltijat jäävät edelleen Virtain kaupungin palvelukseen työskentelemään kuntien yhteisen toimielimen, perusturvalautakunnan, alaisena. Palvelutuotannosta on laadittu Virtain kaupungin, perusturvalautakunnan ja Keiturin Sote Oy:n välisellä palvelusopimuksella. Sopimus on voimassa määräajan 15 vuotta, alkaa ja päättyy Tämän jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena. Virtain kaupunki päättää asiakasmaksujen periaatteista sekä niiden tasosta ja myöntää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 11 :n mukaisen alennuksen tai vapautuksen maksusta. Asiakasmaksuihin sisältyvät annettuun palveluun liittyvät käyntimaksut, ylläpito- ja palvelumaksut, ateriat sekä vuokrat, mitkä mihinkin palveluun liittyvät. Palveluntuottaja laskuttaa maksut. Asiakasmaksut tulevat Virtain kaupungin hyväksi. Kaupunki maksaa palvelutuotannosta yhtiölle. Sopimuksen tarkoituksena on turvata laadukkaat lähipalvelut ja työpaikat Virtain kaupungin ja Ruoveden kunnan maantieteellisellä alueella. Sopimuksen tavoitteena ovat lähipalveluiden laadun ja saatavuuden säilyttäminen vähintään nykytasolla, asiakaslähtöisten ja vaikuttavien palveluiden tuottaminen, palvelurakenteen tasapainoinen ylläpito ja kehittäminen huomioiden julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, alueen elinvoimaisuuden tukeminen ja kustannuskehityksen hallinta. Talousarviovuoden tavoitteena on yhtiömuotoisen palvelutuotannon käynnistäminen ja toimintamallien vakiinnuttaminen sekä säännöllisen raportoinnin aloittaminen (Virtain ja Ruoveden palvelutuotanto eriteltyinä). Yhtiön tulee seurata ja raportoida asiakastyytyväisyys kaupunginhallitukselle viimeistään vuoden loputtua. Lisäksi yhtiön tulee aloittaa KPMG:n raportin mukaisten kehittämistoimenpiteiden valmistelu.

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 7.6.2019 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 %

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 17.4.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.3.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot aikavälillä

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2013 1 Kouvolan talouden yleiset tekijät 2 Väestökehitys Kouvolassa 2009-2017 3 Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2040 Ikäryhmä Muutos-% 2015/2040 0-14 -12,3 15-65 -17,1 65-20,4-12 % - 17 %

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Valtuustoseminaari Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Valtuustoseminaari 16.5.2016 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön muutoksia edessä Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän globaalit kilpailutekijät Arktisuuden mahdollisuudet Hallinnon uudistaminen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Pääekonomisti vinkkaa

Pääekonomisti vinkkaa Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2:Kuntatalouden tila 2018 Tilastokeskuksen otospohjainen kuntataloustilasto vuoden 2018 alkupuolelta kertoo, että kuntatalous kehittyi odotuksiin nähden varsin heikosti. Kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy 2018 Kunta- ja aluehallinto-osasto Yleistä kuntatalousohjelmasta Syksyn kuntatalousohjelma syventää valtion talousarvioesityksen kuntatalousvaikutusten tarkastelua.

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne

Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadintakehys (kv) Yleinen taloudellinen tilanne Kunnanhallitus 79.0.0 Kunnanhallitus 0 0.0.0 Perusturvalautakunta 8.0.0 Vuoden 0 talousarvion ja vuosien 07-08 taloussuunnitelman laadintakehys (kv) 8/0.0.00/0 Kunnanhallitus.0.0 79 Kuntalain (8, ) mukaan

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 11.9.2017 Toimielimet ja valmistelevat viranhaltijat VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2019-2020 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste Pääekonomisti vinkkaa Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste Kuntatalousohjelma julkaistiin 4.4.2019 Kuntatalousohjelma https://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/kuntatalousohjelma-vuosille-2020-2023-julkaistu

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus

Talouden seurantaraportti Kaupunginhallitus Talouden seurantaraportti 1.1.-30.9.2018 Kaupunginhallitus 12.11.2018 1 Tilinpäätösennuste Toiminnantuotot ylittävät budjetoidun noin 5,4 m Maanmyyntitulot +2,0 m Elokaaren myyntivoitto +1,5 m Tuleva lastensuojelun

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.

Julkisen talouden suunnitelma vuosille Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5. Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018 2021 Budjettineuvos Petri Syrjänen / budjettiosasto Puolustusvaliokunnan kuuleminen 17.5.2017 Keskeiset taloutta kuvaavat indikaattorit 2015 2016 2017 2018 2019

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 2/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 35 32 1 347 3 Menot -4

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2013 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 2012 TA 2013 TA 2013 Erotus TA 2013 Enn. enn. 4/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 378-9 1 375 3 Menot

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot