Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti 2013 2014"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti

2 Hyvinvoinnin edistämisen periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Palvelut ovat monipuolisia, laadukkaita ja vaikuttavia Lapsiperhepalveluja johdetaan yhteisen strategian mukaisesti 2

3 Yhteenveto: tilanne vuoden 2014 lopussa Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa vanhempien, lasten ja nuorten omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämisessä. Lapsiperheiden vanhemmat ja nuoret ovat tottuneita sähköisten välineiden käyttäjiä. Sähköisen asioinnin lisääminen nopeammalla aikataululla turvaa työntekijäresurssin riittävyyden eniten tarvitseville. Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun v 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty merkittävästi lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille. Painopisteen siirtämistä palveluissa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee jatkaa. Monialaista asiakasyhteistyötä tulee edelleen kehittää ja lisätä, jotta päästään pois siiloissa työskentelystä. Hyviä käytäntöjä on kokeiltu ja kehitetty. Niiden levittäminen ja käyttöönotto on varmistettava. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sosiaalihuoltolain toteuttaminen edellyttää asennemuutosta ja uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Laeissa korostuu asiakkaan kanssa tekeminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö ja ehkäisevä toiminta korjaavan sijasta. 3

4 Yhteenveto: tilanne vuoden 2014 lopussa Nuorten tilanteisiin on kokeiltu ja otettu käyttöön erilaisia uusia toimintamalleja kouluilla, perhetyössä ja lastensuojeluerikoissairaanhoito-yhteistyössä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esim. Espoon Vamoksessa. Nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä jatkovuosina. Nuorisoasuntoja tarvitaan lisää ja eri toimijoiden yhteistyötä häätöjen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osoittaa vähintään yksi tontti lisää nuorten vuokra-asumiseen vuonna Aktivoidaan nuorisoasuntoja rakennuttavia tahoja etsimään tontteja myös yksityisiltä markkinoilta. Vieraskielisen väestön osuus on noin viidennes vuonna Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi. Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot). 4

5 Aineistot Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältäen liitteet: Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 kertoo lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Seuraava raportti ilmestyy keväällä Näistä julkaistaan erilliset raportit: Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Monikulttuurisuusohjelma Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -projekti 5

6 TAUSTAA 6

7 Espoolaiset aiempaa tyytyväisempiä palveluihin Suurin osa oli tyytyväisiä lasten ja nuorten turvallisuuteen (88 %) oman asuinalueen turvallisuuteen (87 %) Opetus, sivistys, vapaa-aika ja liikuntapalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä: kirjastoihin (98 %) kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin (95%) lukioon (95%) peruskouluun (94 %) nuorten ammatilliseen koulutukseen (93%) päivähoitoon (90 %) lasten leikkipaikkoihin (90%) Sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin tyytyväisimpiä äitiys- ja lastenneuvolaan (96 %) Tyytyväisyys terveysasemien lääkäripalveluihin oli 62 % (+ 8 prosenttiyksikköä ed. kerrasta) Eniten parannusta toivottiin terveysaseman lääkäripalveluihin hammaslääkäripalveluihin katujen ja teiden hoitoon Prosentit koskevat kantaa ottaneita (en osaa sanoa -vastaukset suljettu pois). Asuinkuntaindeksillä mitattuna tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt edellisen vuoden tutkimuksesta tilastollisesti merkitsevästi. Lisätietoa: Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa 2014.

8 Ilonaiheita kouluterveyskyselystä Humalajuominen vähentynyt: tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa yläkoululaisista 11 % (17 % v. 2010) lukiolaisista 24 % (31 %) Tupakointi vähentynyt: tupakoi päivittäin yläkoululaisista 9 % (14 %) lukiolaisista 9 % (13 %) Liikunnan harrastaminen lisääntynyt, vähän liikkuvien osuus pienentynyt: harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/viikko yläkoululaisista 28 % (30 %) lukiolaisista 24 % (31 %) Aamupalan ja lounaan syöminen sekä hampaiden harjaus yleistyneet Karkin syöminen ja energiajuomien käyttö koulupäivän aikana vähentyneet Koulukiusaaminen vähentyi yläluokilla 5 % koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (8 %) Fyysisen uhan kokemukset vähentyivät, yläkoululaisista kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 19 % (22 %) lukiolaisista 18 % (22 %) Osallisuus ja kuulluksi tuleminen lisääntyivät: Yläkoululaisista 21 % (31 %) ei koe tulevansa kuulluksi koulussa lukiolaisista 11 % (20 %) Pääsy oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin koettiin aiempaa helpommaksi kaikilla asteilla (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi) Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin sai koulusta apua aiempaa yleisemmin Kouluterveyskyselyn tulokset 2013: yläkoulu ja lukio, ammatilliset oppilaitokset 8

9 Huolenaiheita kouluterveyskyselystä Ylipaino lisääntyi yläluokilla ja lukiossa, joissa ylipainoisia 12 % ja ammatillisissa 16 % Psyykkinen oireilu oli yleistä: 25 % pojista ja 45 % tytöistä kokenut mielialansa usein alakuloiseksi, masentuneeksi ja toivottomaksi viimeisen kuukauden aikana Suuret erot terveystottumuksissa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä: mm. tupakka, nuuska, päihteet, liikunta, epäterveelliset välipalat. Nuuskan käyttö lisääntyi edelleen ja huumekokeilut lisääntyivät edelleen ammatillisissa. Yöunet jäivät arkisin alle 8 tuntiin 30 % yläluokkalaisista, 45 % lukiolaisista ja 50 % ammattiin opiskelevista Vaikeuksia opiskelussa koki kolmannes yläkoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä 39 % lukiolaisista. Turvataidoissa oli puutteita: mm. nettikäyttäytyminen, seksuaalinen häirintä ja väkivalta ja ehkäisyn käyttö. Seksuaalista häirintää kokenut 60 % tytöistä ja % pojista Ammattiin opiskelevat kokivat fyysistä uhkaa aiempaa yleisemmin, myös väkivaltatilanteet haittasivat aiempaa useampien opiskelua. Fyysisten työtilojen ahtaus (peruskoulu, lukio) ja sopimattomat työtuolit ja -pöydät haittasivat opiskelua keskimääräistä yleisemmin. Koulutapaturmat ammatillisissa edellisiä kyselyvuosia yleisempiä, myös tapaturmat peruskoulussa ja lukiossa yleisempiä kuin 2000-luvun puolivälissä. Kouluterveyskyselyn tulokset 2013: yläkoulu ja lukio, ammatilliset oppilaitokset 9

10 TULOKSIA 10

11 Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Asiakkaiden kokemuksia hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön terveyspalveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa. Asiakaspalaute osittain jo nähtävillä nettisivuilla: terveyspalvelut ja hammashoitolat sekä varhaiskasvatus. Valtakunnalliset terveyskyselyt (esitietolomakkeet) lapsille, nuorille ja vanhemmille otettu käyttöön kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa. Oppilashuollon palveluista kerätään asiakaspalautetta. Aura-asiakastietojärjestelmästä (käytössä kuraattoreilla ja psykologeilla) saatavien tietojen järjestelmällinen hyödyntäminen. Kouluissa tehdään arviointikysely joka 3. vuosi sekä oppilaille että huoltajille. Kehitteillä sähköinen palautekysely 6.lk:n terveyden edistämistilaisuuksiin (suun terveydenhuolto). 11

12 Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Asiakkailta on kysytty aktiivisesti arviota omasta tuen- ja avuntarpeestaan - Arviota kysytään asteikolla 1-10 palvelun eri vaiheissa, jotta saadaan tietoa muutoksesta asiakkaan kokemuksessa ennen ja jälkeen palvelun. Käytössä lasten terapiapalveluissa (v saatu 2233 arviota) ja otettu käyttöön lapsiperheiden perhetyössä käyttöön v alussa. Jatkossa käyttöä laajennetaan muihin palveluihin. - Lasten terapiapalveluissa käytetään systemaattisesti erilaisia itsearviointilomakkeita esim. lapsen toimintakyky, vanhemmuus ja parisuhde Kokemusasiantuntijatoimintaa on käynnistetty lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Yhteinen kokemusasiantuntijakoulutus yhdessä HUS psykiatrian kanssa (mielenterveys- ja päihdepalvelut ja aikuissosiaalityö) Lasten osallisuuden kriteerit ovat käytössä osana varhaiskasvatuksen itsearviointikriteereitä. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kehitetty kurssi Mini-familjeskola, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata henkilökuntaa löytämään uusia toimintatapoja sekä kehittämään vuorovaikutusta henkilökunnan ja lapsen välillä. Noin 130 espoolaiselta vammaiselta nuorelta saatiin vastauksia heidän toiveistaan asumiseen liittyen. 12

13 Kirjaston lasten ja nuorten ryhmät (esim. satutunnit eri kielillä, roolipelikerho, sanataidekerho) Kaupungin vertaisryhmätoimintaa Ryhmiä 2013 ei vertailukelpoisia Osallistujia 2013 ei vertailukelpoisia Ryhmiä Nuorisopalveluiden harrastustoiminta alakoululaisille Nuorisopalveluiden harrastustoiminta yläkoululaisille Nuorisopalveluiden kohdennetut ryhmät (yhteistyö mm. oppilashuollon kanssa) Osallistujia 2014 Ruotsinkielisten nuorisopalveluiden harrastustoiminta ei tietoa ei tietoa (yhteensä) Koulujen kerhotoiminta Ruotsinkielisten koulujen kerhotoiminta ei tietoa Liikuntapalveluiden kerho- ja harrasteryhmät Kohdennettu ryhmätoiminta (esim. tyttökerho, sosiaalisten taitojen harjoittelu (ruotsinkielinen) Lastensuojelun ryhmät (esim. poikien ryhmät, kuntouttavat kohdennetut ryhmät, perheleirit, erilaiset vanhempien vertaistukiryhmät) Varhaiskasvatuksen vertaisryhmät (Perheiden toimintakalenteriin kootaan alueiden toteuttama, perheiden tarpeista muuttuvat eri-ikästen lasten perheille kohdennettu vertaisryhmätoiminnat yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. 5 ei tietoa 4 ei tietoa ei tietoa ei tietoa (arvio) Osana avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan Huom! Sisältää vain osan vertaisryhmätoiminnasta, sillä tilastointi ei ole kattavaa. 13

14 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Suunnitteilla asukastalot Espoon keskukseen ja Leppävaaraan vuosille Toiminnassa olevat asukastalot/-tilat: Kylämaja (Matinkylä), Kivenkolo (Espoonlahti), Raitin pysäkki (Leppävaara). Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle v Suomen kielen opetusta tarjotaan kotona oleville monikulttuurisille äideille avoimen varhaiskasvatuksen yhteydessä; toteutetaan yhteistyössä työväenopiston kanssa Taiteen perusopetusta annetaan päiväkodeissa siten, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua Lasten harrastuksiin on panostettu lisäämällä taloudellista tukea toimeentulotuessa 14

15 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Ryhmävastaanottoja lapsiperheille 6 kk ikäisten lasten ryhmäneuvoloissa 630 osallistujaa v ja 1020 osallistujaa v Monialaisessa perhevalmennuksessa 3380 osallistujaa v ja 3260 osallistujaa v Perhevalmennusta järjestetty myös englannin kielellä ja 3 ryhmää yksinodottajille. Ryhmämuotoista kuntoutusta 1330 lapselle ja vanhemmalle v (mm. äännevirheryhmät, vanhemmuuden tukiryhmät, mielenterveysongelmaisten vanhempien lasten ryhmät). Intensiivistä tukea pienten lasten perheille lastensuojelun perheryhmässä, v perheelle/11 lapselle ja v perheelle/7 lapselle. 15

16 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Espoo on avustanut 3. sektorin hyvinvointia edistävää ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa seuraavasti: Järjestöavustukset lasten, nuorten ja perheiden toimintaan v. 2014: Sosiaali- ja terveysjärjestöt: n Nuorisojärjestöt: n , alle 29 vuotiaita Liikuntajärjestöt: 2,6 milj., alle 20- vuotiaita Kulttuurijärjestöt: 5 milj., lapsia ja nuoria toiminnassa Yhteistyösopimukset n. 1,7 milj. v. 2014: Nuorten työpajat (Omnia), Etsivä nuorisotyö (Omnia), Nuorten turvatalo (SPR), Espoon Vamos, Voimanpesä, MLL, Perheasiain neuvottelukeskus, Lyömätön Linja, Tyttöjen talo, Sveps. 16

17 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Muksumessut kaupungin, MLL:n ja Espoon kuvataidekoulun yhteistyönä Sellon kirjastossa Entressessä: kävijää ja yli 30 näytteilleasettajaa Voi hyvin yleisöluennot, yhteensä n osallistujaa: Vanhemmuuden antoisa pesti - mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Isä lapsensa kehityksen tukena - vain miehille Miestyöntekijänä lasten ja nuorten kasvua tukemassa Näkökulmia lähisuhdeväkivaltaan Asenteesta terveyttä Omahoitomateriaalia esim. neuvoloista lapsen kehitystä tukevaa, lasten kuntoutuspalvelujen tuottamaa materiaalia riskiryhmille tai huolestuneille vanhemmille (TOUHO ja TOUKKA) Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksen käynnistyminen. Otettu käyttöön keskitetty ajanvaraus kaikkiin mielenterveys- ja päihdetyön avopalveluihin sekä lasten kuntoutuspalveluihin 17

18 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Sähköiset asiointimahdollisuudet (1/2) Ajanvaraus sähköisesti koulutulokkaan terveystarkastukseen, kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen, 1, 3, 5 ja 8 vuotiaan suun terveystarkastukseen sekä osaan neuvolan terveystarkastuksista. Koulutulokkaiden terveystarkastukseen ajan varannut sähköisesti 58% ikäryhmästä v Suun terveydenhuollon 1, 3 ja 5v. tarkastuksiin ajan varannut ajan sähköisesti keskimäärin 48% kutsutuista v Uutta verkkoneuvontaa: Palveluihin hakeutuminen, materiaalien toimitus ja neuvonta sähköisesti (neuvola, talous- ja velkaneuvonta, aikuissosiaalityö 2/2015, perhetyö 3/2015). Esim. OmaNeuvola-palvelun otti loka-joulukuussa 2014 käyttöön 87 % asiakkaista, joille sitä tarjottiin. Sähköinen työkalu moniammatilliseen verkkoyhteistyöhön, jossa asiakas ja ammattilaiset työskentelevät yhdessä tietosuojatusti verkossa (pilotissa mm. perheitä, joista tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus). Opiskelijan sähköinen terveyskysely (esitietolomake) käytössä, myös ruotsinkielinen versio. 18

19 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Sähköiset asiointimahdollisuudet (2/2) Sähköinen esitietolomake ja varatun ajan tarkistaminen internetissä (lasten psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit). Sähköisten hakemusten käyttöönotto: toimeentulotuen jatkohakemus, kuljetuspalveluhakemus, toimeentulotuen 1. hakemus, lastensuojeluilmoitus viranomaiskäyttöön Omahoitomateriaalia internetissä, esim. äännevirheiden harjoitteluvideot (2604 kävijää v. 2014) ja perhevalmennukseen liittyviä esityksiä (106 kävijää v. 2014). Perhetyössä avattu omat facebook-sivut. Wilma-järjestelmän käyttöä esiopetuksessa lisätty. Käytössä sähköinen ilmoittautuminen päivähoitoon, esiopetukseen, kouluun ja iltapäivätoimintaan ja koulupaikkapäätös 19

20 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Enemmän avovastaanottoja, esimerkiksi Kouluterveydenhuollossa 1 h/päivä/terveydenhoitaja, avovastaanottokäyntejä vuonna Ks. seuraava dia. Perheohjaus: päiväkodeissa, avoimissa päiväkodeissa, asukaspuistoissa ja neuvoloissa. Perhetyön tunnettuutta lisätty. Lisää konsultaatioita kuntalaisille ja ammattilaisille Lasten terapiapalveluissa annettu 1760 konsultaatiota v Oppilas- ja opiskelijahuollollista konsultaatiota ammattilaisille ja perheille esiopetuksesta toiselle asteelle. Perheiden palveluja saman katon alle esim. Matinkylän palvelutorilla (2016) sekä Suviniityn ja Auroran lastentaloissa (2017) Jalkautuvaa työtä lasten terapiapalveluista viety päiväkoteihin, kouluille ja muihin lasten arkiympäristöihin, kontakteja 6399 v

21 Terveydenhoitajan avovastaanotot Oppilaiden ja opiskelijoiden pääsyä terveydenhoitajalle helpotettu avovastaanotoilla (=ilman ajanvarausta). Neuvolassa jatkettu matalan kynnyksen avovastaanottoja. Avokäynnit 2014 Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Asiakkaat 2014 Yhteensä

22 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Uusia varhaisen tuen välineitä lapsiperhetyöhön mm. Vaahtera-palveluohjausportaali alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville. Vaahtera helpottaa palveluohjausta ja konsultaatiota. Vaahtera otettiin käyttöön 11/2014. Lapset puheeksi -keskustelua kokeiltu yhdessä päiväkodissa ja neuvolassa. Sisältyy jatkossa varhaiskasvatuskeskusteluun ja kokeilua jatketaan Matinkylän neuvolassa. Koulutettu 85 työntekijää eri palveluista. (Pikku)LAPS-lomake käytössä lasten terapiapalvelussa varhaisen palveluohjauksen tukena. Käytetty 2161 lapsiperheelle v Ryhmämuotoista stressinhallintakurssia (Maestro) kokeiltu Kilonpuiston ja Saarnilaakson kouluilla. Suun hoidon infoa jaettu eri ryhmille ja oppilaitoksiin (84 kouluvierailua v. 2014), jalkauduttu lasten kesäleireille (3 leiriä v. 2014). Lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä turvataitoja edistäviä menetelmiä otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisysuunnitelmat päivitetty varhaiskasvatuksessa ja koulussa v

23 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Hoito- ja palveluketjuja mallinnettu/käytössä: Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (mallinnettu) Lastensuojeluilmoitusta seuraava yhteistyöprosessi lastensuojelun ja peruspalveluiden kesken. (mallinnettu ja laajenee Suvelan alueelta koko Espooseen) Lasten terapiapalveluihin pääsy asiantuntijasaatteella aikaisemman lähetekäytännön lisäksi (käytössä) Lasten ja perheiden hoidon porrastus ja lähetekriteerit perustasolta HYKS lastenpsykiatriaan tehty (käytössä) Syömishäiriöisen nuoren hoitopolku (käytössä) Perheneuvolan vauvaperhetiimin sekä perhetyön ja kotipalvelun yhteistyö (mallinnettu) Kaupunkitasoinen ryhmäyttämismalli kaikille 7. luokkalaisille suomenkielisessä opetuksessa (käytössä) Terveystarkastuksista pois jäävien tavoittaminen (mallinnettu neuvolassa, käytössä kouluja opiskeluterveydenhuollossa) Lapsiperheiden taloudellisen tuen myöntämistä koskevat ohjeet lastensuojelulle ja aikuissosiaalityölle. (käytössä) Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaalan laajentaminen (mallinnettu) Kehitysvammaisten lasten päivähoito ja koulun iltapäivähoito (käytössä) Lisäksi useita hoito- ja palveluketjuja kehitteillä. 23

24 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Intensiivinen perheohjaus Konsti palkittiin Vuoden laatuinnovaationa Perhetyötä tarjotaan matalalla kynnyksellä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kokeiltu toimintamallia, jossa useita tukitoimia saaville perheille nimetään luottohenkilö koordinoimaan palvelujen kokonaisuutta. Kokeilu jatkuu perhetyössä ja maahanmuuttajapalveluissa. 24

25 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Otettu käyttöön Tajua mut! toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä, jotta lapset ja nuoret saisivat koordinoitua tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ammattilaisia koulutettu 652 ja liputuksia on tehty 57 kappaletta (tilanne tammikuussa 2015). Ice Hearts joukkueet käynnistyneet Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa syksyllä Uusien joukkueiden kokoaminen käynnissä ja ruotsinkielinen toiminta käynnistymässä. Lastensuojelussa vahvistettu kotiin tehtävää ja asiakkaan tarpeista lähtevää tehostettua perhetyötä esim. Lystimäen ja Poijupuiston uudet lastensuojelupalvelut. Poijupuisto on saanut kunniamaininnan ansioituneesta lastensuojeluteosta. Poijupuiston Kiitolinjan asiakkaana vuonna 2014 oli 20 lasta. Päivämuotoinen perhekuntoutus pienten lasten perheille laajennettu Lasten koko ja nuorten Espoon hyvinvointityön alueelle. raportointi 25

26 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Varhaiskasvatuksessa kehitetty uusia lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen menetelmiä. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille erityislastentarhanopettajien tukea. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitettavuutta lisätty ja yhteisöllistä ja ehkäisevää työtä vahvistettu. Kuraattoreiden ja psykologien palveluille määräajat, joita seurataan. (vrt voimaan astunut laki). Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa: Luotu toimivat yhteistyön ja asiakasohjauksen mallit mielenterveys- ja päihdepalvelujen, aikuissosiaalityön ja Konsti-perheohjauksen välille. Aikuisten huomioiminen lasten palveluissa: Lasten terapiapalveluissa kartoitetaan palveluun tullessa aina myös vanhempien oma tuentarve. Opiskelijoiden käytäntötutkimukset ja opinnäytetyöt tuottavat tietoa palveluista, esimerkiksi sosiaalityön käytäntötutkimukset. 26

27 Asumisen tukeminen ja asunnottomuuden vähentäminen Valtion kanssa aiesopimus ( ) pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi (ns. PAAVO II sopimus). Perheisiin ja nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä: Vahvistetaan asumisneuvontaa Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asunnossa asuville. Osoitetaan kolme tonttia nuorten vuokra-asumiseen ja tukiasumiseen. Espoon Asunnot Oy on lisännyt asumisneuvontaa, mutta siitä huolimatta häätöjen määrä on kasvanut: 90 häätöä v Häädetyistä lapsiperheistä (13) kolmella on asumisen päättymisen syynä häiriöt. Kymmenen perhettä on häädetty vuokravelan vuoksi ja heistä yhdeksällä on ollut asiakkuus aikuissosiaalityössä ja asumisneuvonnassa. Häädetyistä 25-vuotiaita tai alle on 15 ja 30-vuotiaita tai alle on 23. Kaikkiaan 25 % häädetyistä on 30 -vuotiaita tai alle. Nuorten asunnottomuus on kasvanut. Alle 25-vuotiaita yksinäisiä asunnottomia oli 159 v Nuorten vuokra-asumiseen ja tukiasumiseen on osoitettu kaksi tonttia. 27

28 Lapsiperhepalveluja johdetaan yhteisen strategian mukaisesti Luotu rakenteet monialaiselle yhteistyölle - Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii myös oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmänä - Alueryhmät: Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois- Espoo, Matinkylä- Olari-Tapiola - Asiantuntijaryhmä, joka toimii em. ryhmien tukena ja valmistelee asioita - Suunnitteilla toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointityön kaupunkitasoinen koordinointi - Espoo tarinan kehitysohjelmista erityisesti Nuorten elinvoimaisuus ohjelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kaikille yhteinen ohjaava asiakirja. Muita keskeisiä asiakirjoja: Strategia ja toimintasuunnitelmat Opetussuunnitelmat ja uudet oppilashuoltosuunnitelmat Hyvinvointisuunnitelman liitteenä olevat asiakirjat Muut kaupungin yhteiset suunnitelmat esim. monikulttuurisuusohjelma, liikuntapoliittinen ohjelma, esteettömyysohjelma, tasa-arvosuunnitelma, päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa. 28

29 Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista ohjaavat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä, alueryhmät ja asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointityön parissa toimii useita kaupunkitasoisia monialaisia esimies/asiantuntijaryhmiä mm: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (NOP) Nuorisotakuun koordinaatioryhmä Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisryhmä Pääkaupunkiseudun Kouluterveyskyselytyöryhmä Maahanmuuttajanuorten Koty-ryhmä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn vastuuryhmä ja verkosto Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä (Omnia) Tarjontatyöryhmä (ehkäisevä päihdetyö) Vammaispoliittisen ohjelman seurantaryhmä, lapset ja nuoret Lisäksi toimii useita alueellisia ja määräaikaisia ryhmiä 29

30 Alueellisten lasten ja nuorten hyvinvointiryhmien työskentely Moniammatillisten alueryhmien toiminta käynnistynyt v ja toimintasuunnitelmat laadittu. Yhteisenä teemana lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen, muuten painopisteet valittu alueiden tarpeiden mukaan. Ryhmien jäsenet eri palveluiden esimiehiä ja yhteistyön kehittämisen kautta on tavoitteena kuntalaisten palveluiden parantaminen. Keskeistä ryhmien toiminnassa on verkostoituminen, hyvien käytäntöjen esiin tuominen, kaupunkitasoisten toimintamallien jalkauttaminen, aluetta koskevien ilon- ja huolenaiheiden esiin nostaminen ja viestintä. Neljässä ryhmässä jäseniä yhteensä noin 70 ja ryhmät kokoontuvat 6 kertaa vuodessa. 30

31 TULOSSA 31

32 Strategiset tavoitteet 2015 (1/2) Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet vastaavat hyvin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat. - Tulostavoite: Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. - Tavoitteen toteutuminen 2014: Kiireellisten sijoitusten tarve väheni 8,9 % edellisestä vuodesta v. ikäryhmässä kiireellisten sijoitusten tarve oli 17 % edellistä vuotta pienempi. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. - Tulostavoite: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. - Tavoitteen toteutuminen 2014: Kevään 2014 yhteyshaun tulosten jälkeen ilman paikkaa jääneitä nuoria oli Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjauksesta kerättyjen tietojen mukaan 150. Kaikille kyettiin järjestämään opiskelupaikka 2. asteen koulutukseen, peruskoulun lisäopetukseen, ammattistarttiin tai ammattistartin starttipajatoteutukseen. 32

33 Strategiset tavoitteet 2015 (2/2) Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. - Tulostavoite: Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja tukevaa toimintaa - Tavoitteen arviointi 2015: Harrastaja- ja osallistujamäärät (sivistystoimen oma toiminta) 33

34 Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee Painopistealueet Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan Monialainen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittäminen Seuranta- ja hyvinvointitiedon parempi hyödyntäminen 34

35 KIITOS! Lisätietoja: (aikuisten sosiaalipalvelut) (lasten terapiapalvelut) (svenska bildningstjänster) (varhaiskasvatus) (sivistystoimi, esikunta) (terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö) (lastensuojelu) (suomenkielinen opetus) (nuorisopalvelut) (mielenterveys- ja päihdepalvelut) 35

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2013-2016 raportointi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lakisääteinen asiakirja, jonka avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten ja nuorten hyvinvointityötä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016

ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 1 ASIAKASPALAUTTEEN POHJALTA LAADITUT KEHITTÄMISTOIMENPITEET 2016 Sisällys Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta Mielenterveys-

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS LAPE - lastensuojelun oppimisverkosto 12.9.2016, Kuopio Helena Saari Perhekeskusvastaava Tarja Juppi Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen vs.vastuualuepäällikkö 16.9.2016 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ

HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS HYVINVOINTITYÖN VÄLINEENÄ HYVINVOINTIKERTOMUS JA KAUPUNKISTRATEGIA Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin 17.5.2013 Kaupunkistrategia 2013-2017 hyväksyttiin valtuustossa

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen

Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Liikennevaloraportit 1-4/2015: Järjestämissopimusten toteutuminen Järjestämissopimusten toteutuminen strategisten painopisteiden näkökulmasta Sähköiset palvelut ja etäasiointi Perhepalvelut: Omahoitopalvelut,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 5.6.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta ASIALISTA 5.6.2014 1 Kokouksen avaus Pj Antero Saksala 2 Edellisen kokouksen muistio

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT 22.6.2016 Ritva Olsén ja Virpi Filppa PERHEIDEN PALVELUT - Integroitu monitoimijainen perhepalvelulinja YHDESSÄ TOIMIEN, YHDESSÄ TEHDEN Kokonaisvaltaisuus Tiedon, palveluiden ja toimintojen

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ Iloa vanhemmuuteen hanke Tarja Tammekas, projektityöntekijä, suunnittelija, Kotkan kaupunki Pauliina Saarinen-den Hollander, projektityöntekijä, Lohjan kaupunki Mitä

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Palvelualue: Perhe ja sosiaalipalvelut Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään palvelualueen tavoitteet palveluiden järjestämiseen,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue

Isyyslaki uudistuu Rovaniemi. Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Isyyslaki uudistuu 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Lapin 28.10.2015 aluehallintovirasto 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta

Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Mitä hyötyä palvelujen monialaisesta johtamisesta Esimerkkinä lasten ja nuorten palvelut Outi Kanste, erikoistutkija 1 Esityksen sisältö Miksi monialaista johtamista tarvitaan? Yhteensovittava johtaminen

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa:

HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: HEINOLAN STRATEGIA /HYVINVOINTIOHJELMA Pohjarakennelmia ja taustaa: - www. Resurssiviisasheinola.fi /HYVINVOINTIOHJELMA, INTRAN TYÖTILA - 15.2. henkilökunnan ajatuksia hyvinvoinnista - 25.2. kuntalaisnäkökulmaa

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa

Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Monialainen lapsiperheiden kanssa tehtävä työ Liedossa Ajoissa tuleva apu lisää hyvinvointia ja säästää rahaa! 22.8.2016 Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut, MR-Y/JA 2 22.8.2016 Mitä hyvää meillä on

Lisätiedot