Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti 2013 2014"

Transkriptio

1 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutus, väliraportti

2 Hyvinvoinnin edistämisen periaatteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Palvelut ovat monipuolisia, laadukkaita ja vaikuttavia Lapsiperhepalveluja johdetaan yhteisen strategian mukaisesti 2

3 Yhteenveto: tilanne vuoden 2014 lopussa Kaupungin tulee tukea toimintaa, joka vahvistaa vanhempien, lasten ja nuorten omaa osallistumista ja aktiivisuutta hyvinvointinsa edistämisessä. Lapsiperheiden vanhemmat ja nuoret ovat tottuneita sähköisten välineiden käyttäjiä. Sähköisen asioinnin lisääminen nopeammalla aikataululla turvaa työntekijäresurssin riittävyyden eniten tarvitseville. Lastensuojelusijoitusten määrä on kääntynyt laskuun v 2014 ensimmäistä kertaa. Samanaikaisesti on lisätty merkittävästi lapsiperheiden kotipalvelua ja perhetyötä sekä erityispalveluiden konsultaatioita peruspalveluille. Painopisteen siirtämistä palveluissa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen tulee jatkaa. Monialaista asiakasyhteistyötä tulee edelleen kehittää ja lisätä, jotta päästään pois siiloissa työskentelystä. Hyviä käytäntöjä on kokeiltu ja kehitetty. Niiden levittäminen ja käyttöönotto on varmistettava. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja sosiaalihuoltolain toteuttaminen edellyttää asennemuutosta ja uudenlaisten toimintatapojen omaksumista. Laeissa korostuu asiakkaan kanssa tekeminen, eri toimijoiden välinen yhteistyö ja ehkäisevä toiminta korjaavan sijasta. 3

4 Yhteenveto: tilanne vuoden 2014 lopussa Nuorten tilanteisiin on kokeiltu ja otettu käyttöön erilaisia uusia toimintamalleja kouluilla, perhetyössä ja lastensuojeluerikoissairaanhoito-yhteistyössä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostamisesta on saatu hyviä tuloksia esim. Espoon Vamoksessa. Nuorten perustason päihde- ja mielenterveyspalvelut vaativat kehittämistä jatkovuosina. Nuorisoasuntoja tarvitaan lisää ja eri toimijoiden yhteistyötä häätöjen ehkäisemiseksi. Tavoitteena on osoittaa vähintään yksi tontti lisää nuorten vuokra-asumiseen vuonna Aktivoidaan nuorisoasuntoja rakennuttavia tahoja etsimään tontteja myös yksityisiltä markkinoilta. Vieraskielisen väestön osuus on noin viidennes vuonna Maahanmuuttajaperheiden hyvinvointi on jäänyt liian vähäiselle huomiolle ja se nostetaan keskeiseksi painopistealueeksi. Systemaattista seurantaa lapsiperheiden ja nuorten osallistumisesta, tilanteesta ja palvelujen käytöstä on kehitettävä (mittarit, tilastot). 4

5 Aineistot Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sisältäen liitteet: Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun kehittämissuunnitelma Toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle Espoolaisten hyvinvoinnin tila 2013 kertoo lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. Seuraava raportti ilmestyy keväällä Näistä julkaistaan erilliset raportit: Nuorten elinvoimaisuus -ohjelma Monikulttuurisuusohjelma Lapsen oikeus palveluihin (LOP) -projekti 5

6 TAUSTAA 6

7 Espoolaiset aiempaa tyytyväisempiä palveluihin Suurin osa oli tyytyväisiä lasten ja nuorten turvallisuuteen (88 %) oman asuinalueen turvallisuuteen (87 %) Opetus, sivistys, vapaa-aika ja liikuntapalveluihin oltiin hyvin tyytyväisiä: kirjastoihin (98 %) kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin (95%) lukioon (95%) peruskouluun (94 %) nuorten ammatilliseen koulutukseen (93%) päivähoitoon (90 %) lasten leikkipaikkoihin (90%) Sosiaali- ja terveyspalveluista oltiin tyytyväisimpiä äitiys- ja lastenneuvolaan (96 %) Tyytyväisyys terveysasemien lääkäripalveluihin oli 62 % (+ 8 prosenttiyksikköä ed. kerrasta) Eniten parannusta toivottiin terveysaseman lääkäripalveluihin hammaslääkäripalveluihin katujen ja teiden hoitoon Prosentit koskevat kantaa ottaneita (en osaa sanoa -vastaukset suljettu pois). Asuinkuntaindeksillä mitattuna tyytyväisyys palveluihin on lisääntynyt edellisen vuoden tutkimuksesta tilastollisesti merkitsevästi. Lisätietoa: Kaupunki ja kuntapalvelut Espoossa 2014.

8 Ilonaiheita kouluterveyskyselystä Humalajuominen vähentynyt: tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa yläkoululaisista 11 % (17 % v. 2010) lukiolaisista 24 % (31 %) Tupakointi vähentynyt: tupakoi päivittäin yläkoululaisista 9 % (14 %) lukiolaisista 9 % (13 %) Liikunnan harrastaminen lisääntynyt, vähän liikkuvien osuus pienentynyt: harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla korkeintaan 1 h/viikko yläkoululaisista 28 % (30 %) lukiolaisista 24 % (31 %) Aamupalan ja lounaan syöminen sekä hampaiden harjaus yleistyneet Karkin syöminen ja energiajuomien käyttö koulupäivän aikana vähentyneet Koulukiusaaminen vähentyi yläluokilla 5 % koulukiusattuna vähintään kerran viikossa (8 %) Fyysisen uhan kokemukset vähentyivät, yläkoululaisista kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana 19 % (22 %) lukiolaisista 18 % (22 %) Osallisuus ja kuulluksi tuleminen lisääntyivät: Yläkoululaisista 21 % (31 %) ei koe tulevansa kuulluksi koulussa lukiolaisista 11 % (20 %) Pääsy oppilas- ja opiskelijahuollon palveluihin koettiin aiempaa helpommaksi kaikilla asteilla (terveydenhoitaja, lääkäri, kuraattori, psykologi) Koulunkäynnin ja opiskelun ongelmiin sai koulusta apua aiempaa yleisemmin Kouluterveyskyselyn tulokset 2013: yläkoulu ja lukio, ammatilliset oppilaitokset 8

9 Huolenaiheita kouluterveyskyselystä Ylipaino lisääntyi yläluokilla ja lukiossa, joissa ylipainoisia 12 % ja ammatillisissa 16 % Psyykkinen oireilu oli yleistä: 25 % pojista ja 45 % tytöistä kokenut mielialansa usein alakuloiseksi, masentuneeksi ja toivottomaksi viimeisen kuukauden aikana Suuret erot terveystottumuksissa lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien välillä: mm. tupakka, nuuska, päihteet, liikunta, epäterveelliset välipalat. Nuuskan käyttö lisääntyi edelleen ja huumekokeilut lisääntyivät edelleen ammatillisissa. Yöunet jäivät arkisin alle 8 tuntiin 30 % yläluokkalaisista, 45 % lukiolaisista ja 50 % ammattiin opiskelevista Vaikeuksia opiskelussa koki kolmannes yläkoululaisista ja ammattiin opiskelevista sekä 39 % lukiolaisista. Turvataidoissa oli puutteita: mm. nettikäyttäytyminen, seksuaalinen häirintä ja väkivalta ja ehkäisyn käyttö. Seksuaalista häirintää kokenut 60 % tytöistä ja % pojista Ammattiin opiskelevat kokivat fyysistä uhkaa aiempaa yleisemmin, myös väkivaltatilanteet haittasivat aiempaa useampien opiskelua. Fyysisten työtilojen ahtaus (peruskoulu, lukio) ja sopimattomat työtuolit ja -pöydät haittasivat opiskelua keskimääräistä yleisemmin. Koulutapaturmat ammatillisissa edellisiä kyselyvuosia yleisempiä, myös tapaturmat peruskoulussa ja lukiossa yleisempiä kuin 2000-luvun puolivälissä. Kouluterveyskyselyn tulokset 2013: yläkoulu ja lukio, ammatilliset oppilaitokset 9

10 TULOKSIA 10

11 Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Asiakkaiden kokemuksia hyödynnetään aiempaa systemaattisemmin Sähköinen asiakaspalautejärjestelmä otettu käyttöön terveyspalveluissa sekä perhe- ja sosiaalipalveluissa. Asiakaspalaute osittain jo nähtävillä nettisivuilla: terveyspalvelut ja hammashoitolat sekä varhaiskasvatus. Valtakunnalliset terveyskyselyt (esitietolomakkeet) lapsille, nuorille ja vanhemmille otettu käyttöön kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa. Oppilashuollon palveluista kerätään asiakaspalautetta. Aura-asiakastietojärjestelmästä (käytössä kuraattoreilla ja psykologeilla) saatavien tietojen järjestelmällinen hyödyntäminen. Kouluissa tehdään arviointikysely joka 3. vuosi sekä oppilaille että huoltajille. Kehitteillä sähköinen palautekysely 6.lk:n terveyden edistämistilaisuuksiin (suun terveydenhuolto). 11

12 Lasten, nuorten ja vanhempien aktiivisuus ja asiantuntijuus oman hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuu Asiakkailta on kysytty aktiivisesti arviota omasta tuen- ja avuntarpeestaan - Arviota kysytään asteikolla 1-10 palvelun eri vaiheissa, jotta saadaan tietoa muutoksesta asiakkaan kokemuksessa ennen ja jälkeen palvelun. Käytössä lasten terapiapalveluissa (v saatu 2233 arviota) ja otettu käyttöön lapsiperheiden perhetyössä käyttöön v alussa. Jatkossa käyttöä laajennetaan muihin palveluihin. - Lasten terapiapalveluissa käytetään systemaattisesti erilaisia itsearviointilomakkeita esim. lapsen toimintakyky, vanhemmuus ja parisuhde Kokemusasiantuntijatoimintaa on käynnistetty lastensuojelussa, aikuissosiaalityössä ja mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Yhteinen kokemusasiantuntijakoulutus yhdessä HUS psykiatrian kanssa (mielenterveys- ja päihdepalvelut ja aikuissosiaalityö) Lasten osallisuuden kriteerit ovat käytössä osana varhaiskasvatuksen itsearviointikriteereitä. Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa kehitetty kurssi Mini-familjeskola, jonka tavoitteena on tukea ja ohjata henkilökuntaa löytämään uusia toimintatapoja sekä kehittämään vuorovaikutusta henkilökunnan ja lapsen välillä. Noin 130 espoolaiselta vammaiselta nuorelta saatiin vastauksia heidän toiveistaan asumiseen liittyen. 12

13 Kirjaston lasten ja nuorten ryhmät (esim. satutunnit eri kielillä, roolipelikerho, sanataidekerho) Kaupungin vertaisryhmätoimintaa Ryhmiä 2013 ei vertailukelpoisia Osallistujia 2013 ei vertailukelpoisia Ryhmiä Nuorisopalveluiden harrastustoiminta alakoululaisille Nuorisopalveluiden harrastustoiminta yläkoululaisille Nuorisopalveluiden kohdennetut ryhmät (yhteistyö mm. oppilashuollon kanssa) Osallistujia 2014 Ruotsinkielisten nuorisopalveluiden harrastustoiminta ei tietoa ei tietoa (yhteensä) Koulujen kerhotoiminta Ruotsinkielisten koulujen kerhotoiminta ei tietoa Liikuntapalveluiden kerho- ja harrasteryhmät Kohdennettu ryhmätoiminta (esim. tyttökerho, sosiaalisten taitojen harjoittelu (ruotsinkielinen) Lastensuojelun ryhmät (esim. poikien ryhmät, kuntouttavat kohdennetut ryhmät, perheleirit, erilaiset vanhempien vertaistukiryhmät) Varhaiskasvatuksen vertaisryhmät (Perheiden toimintakalenteriin kootaan alueiden toteuttama, perheiden tarpeista muuttuvat eri-ikästen lasten perheille kohdennettu vertaisryhmätoiminnat yhteistyössä seurakuntien ja järjestöjen kanssa. 5 ei tietoa 4 ei tietoa ei tietoa ei tietoa (arvio) Osana avoimen varhaiskasvatuksen toimintaan Huom! Sisältää vain osan vertaisryhmätoiminnasta, sillä tilastointi ei ole kattavaa. 13

14 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Suunnitteilla asukastalot Espoon keskukseen ja Leppävaaraan vuosille Toiminnassa olevat asukastalot/-tilat: Kylämaja (Matinkylä), Kivenkolo (Espoonlahti), Raitin pysäkki (Leppävaara). Suomenkielisen varhaiskasvatuksen kerhopaikkoja lisätään 100 lapselle v Suomen kielen opetusta tarjotaan kotona oleville monikulttuurisille äideille avoimen varhaiskasvatuksen yhteydessä; toteutetaan yhteistyössä työväenopiston kanssa Taiteen perusopetusta annetaan päiväkodeissa siten, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus osallistua Lasten harrastuksiin on panostettu lisäämällä taloudellista tukea toimeentulotuessa 14

15 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Ryhmävastaanottoja lapsiperheille 6 kk ikäisten lasten ryhmäneuvoloissa 630 osallistujaa v ja 1020 osallistujaa v Monialaisessa perhevalmennuksessa 3380 osallistujaa v ja 3260 osallistujaa v Perhevalmennusta järjestetty myös englannin kielellä ja 3 ryhmää yksinodottajille. Ryhmämuotoista kuntoutusta 1330 lapselle ja vanhemmalle v (mm. äännevirheryhmät, vanhemmuuden tukiryhmät, mielenterveysongelmaisten vanhempien lasten ryhmät). Intensiivistä tukea pienten lasten perheille lastensuojelun perheryhmässä, v perheelle/11 lapselle ja v perheelle/7 lapselle. 15

16 Lasten, nuorten ja perheiden tavoitettavissa oleva vertaistuki ja yhteisöllisyys lisääntyvät Espoo on avustanut 3. sektorin hyvinvointia edistävää ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa seuraavasti: Järjestöavustukset lasten, nuorten ja perheiden toimintaan v. 2014: Sosiaali- ja terveysjärjestöt: n Nuorisojärjestöt: n , alle 29 vuotiaita Liikuntajärjestöt: 2,6 milj., alle 20- vuotiaita Kulttuurijärjestöt: 5 milj., lapsia ja nuoria toiminnassa Yhteistyösopimukset n. 1,7 milj. v. 2014: Nuorten työpajat (Omnia), Etsivä nuorisotyö (Omnia), Nuorten turvatalo (SPR), Espoon Vamos, Voimanpesä, MLL, Perheasiain neuvottelukeskus, Lyömätön Linja, Tyttöjen talo, Sveps. 16

17 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Muksumessut kaupungin, MLL:n ja Espoon kuvataidekoulun yhteistyönä Sellon kirjastossa Entressessä: kävijää ja yli 30 näytteilleasettajaa Voi hyvin yleisöluennot, yhteensä n osallistujaa: Vanhemmuuden antoisa pesti - mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Isä lapsensa kehityksen tukena - vain miehille Miestyöntekijänä lasten ja nuorten kasvua tukemassa Näkökulmia lähisuhdeväkivaltaan Asenteesta terveyttä Omahoitomateriaalia esim. neuvoloista lapsen kehitystä tukevaa, lasten kuntoutuspalvelujen tuottamaa materiaalia riskiryhmille tai huolestuneille vanhemmille (TOUHO ja TOUKKA) Suomenkielisen varhaiskasvatuksen palveluohjauksen käynnistyminen. Otettu käyttöön keskitetty ajanvaraus kaikkiin mielenterveys- ja päihdetyön avopalveluihin sekä lasten kuntoutuspalveluihin 17

18 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Sähköiset asiointimahdollisuudet (1/2) Ajanvaraus sähköisesti koulutulokkaan terveystarkastukseen, kutsuntojen ennakkoterveystarkastukseen, 1, 3, 5 ja 8 vuotiaan suun terveystarkastukseen sekä osaan neuvolan terveystarkastuksista. Koulutulokkaiden terveystarkastukseen ajan varannut sähköisesti 58% ikäryhmästä v Suun terveydenhuollon 1, 3 ja 5v. tarkastuksiin ajan varannut ajan sähköisesti keskimäärin 48% kutsutuista v Uutta verkkoneuvontaa: Palveluihin hakeutuminen, materiaalien toimitus ja neuvonta sähköisesti (neuvola, talous- ja velkaneuvonta, aikuissosiaalityö 2/2015, perhetyö 3/2015). Esim. OmaNeuvola-palvelun otti loka-joulukuussa 2014 käyttöön 87 % asiakkaista, joille sitä tarjottiin. Sähköinen työkalu moniammatilliseen verkkoyhteistyöhön, jossa asiakas ja ammattilaiset työskentelevät yhdessä tietosuojatusti verkossa (pilotissa mm. perheitä, joista tehty ennakollinen lastensuojeluilmoitus). Opiskelijan sähköinen terveyskysely (esitietolomake) käytössä, myös ruotsinkielinen versio. 18

19 Hyvinvointia tukevaa tietoa on helposti saatavilla Sähköiset asiointimahdollisuudet (2/2) Sähköinen esitietolomake ja varatun ajan tarkistaminen internetissä (lasten psykologit, toimintaterapeutit, puheterapeutit). Sähköisten hakemusten käyttöönotto: toimeentulotuen jatkohakemus, kuljetuspalveluhakemus, toimeentulotuen 1. hakemus, lastensuojeluilmoitus viranomaiskäyttöön Omahoitomateriaalia internetissä, esim. äännevirheiden harjoitteluvideot (2604 kävijää v. 2014) ja perhevalmennukseen liittyviä esityksiä (106 kävijää v. 2014). Perhetyössä avattu omat facebook-sivut. Wilma-järjestelmän käyttöä esiopetuksessa lisätty. Käytössä sähköinen ilmoittautuminen päivähoitoon, esiopetukseen, kouluun ja iltapäivätoimintaan ja koulupaikkapäätös 19

20 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Enemmän avovastaanottoja, esimerkiksi Kouluterveydenhuollossa 1 h/päivä/terveydenhoitaja, avovastaanottokäyntejä vuonna Ks. seuraava dia. Perheohjaus: päiväkodeissa, avoimissa päiväkodeissa, asukaspuistoissa ja neuvoloissa. Perhetyön tunnettuutta lisätty. Lisää konsultaatioita kuntalaisille ja ammattilaisille Lasten terapiapalveluissa annettu 1760 konsultaatiota v Oppilas- ja opiskelijahuollollista konsultaatiota ammattilaisille ja perheille esiopetuksesta toiselle asteelle. Perheiden palveluja saman katon alle esim. Matinkylän palvelutorilla (2016) sekä Suviniityn ja Auroran lastentaloissa (2017) Jalkautuvaa työtä lasten terapiapalveluista viety päiväkoteihin, kouluille ja muihin lasten arkiympäristöihin, kontakteja 6399 v

21 Terveydenhoitajan avovastaanotot Oppilaiden ja opiskelijoiden pääsyä terveydenhoitajalle helpotettu avovastaanotoilla (=ilman ajanvarausta). Neuvolassa jatkettu matalan kynnyksen avovastaanottoja. Avokäynnit 2014 Äitiysneuvola Lastenneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Asiakkaat 2014 Yhteensä

22 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Uusia varhaisen tuen välineitä lapsiperhetyöhön mm. Vaahtera-palveluohjausportaali alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskenteleville. Vaahtera helpottaa palveluohjausta ja konsultaatiota. Vaahtera otettiin käyttöön 11/2014. Lapset puheeksi -keskustelua kokeiltu yhdessä päiväkodissa ja neuvolassa. Sisältyy jatkossa varhaiskasvatuskeskusteluun ja kokeilua jatketaan Matinkylän neuvolassa. Koulutettu 85 työntekijää eri palveluista. (Pikku)LAPS-lomake käytössä lasten terapiapalvelussa varhaisen palveluohjauksen tukena. Käytetty 2161 lapsiperheelle v Ryhmämuotoista stressinhallintakurssia (Maestro) kokeiltu Kilonpuiston ja Saarnilaakson kouluilla. Suun hoidon infoa jaettu eri ryhmille ja oppilaitoksiin (84 kouluvierailua v. 2014), jalkauduttu lasten kesäleireille (3 leiriä v. 2014). Lasten tunne- ja sosiaalisia taitoja sekä turvataitoja edistäviä menetelmiä otettu käyttöön varhaiskasvatuksessa. Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisysuunnitelmat päivitetty varhaiskasvatuksessa ja koulussa v

23 Tuetaan hyvinvointia ja tarjotaan tarpeellinen tuki oikea-aikaisesti arkiympäristöissä Hoito- ja palveluketjuja mallinnettu/käytössä: Ennakollinen lastensuojeluilmoitus (mallinnettu) Lastensuojeluilmoitusta seuraava yhteistyöprosessi lastensuojelun ja peruspalveluiden kesken. (mallinnettu ja laajenee Suvelan alueelta koko Espooseen) Lasten terapiapalveluihin pääsy asiantuntijasaatteella aikaisemman lähetekäytännön lisäksi (käytössä) Lasten ja perheiden hoidon porrastus ja lähetekriteerit perustasolta HYKS lastenpsykiatriaan tehty (käytössä) Syömishäiriöisen nuoren hoitopolku (käytössä) Perheneuvolan vauvaperhetiimin sekä perhetyön ja kotipalvelun yhteistyö (mallinnettu) Kaupunkitasoinen ryhmäyttämismalli kaikille 7. luokkalaisille suomenkielisessä opetuksessa (käytössä) Terveystarkastuksista pois jäävien tavoittaminen (mallinnettu neuvolassa, käytössä kouluja opiskeluterveydenhuollossa) Lapsiperheiden taloudellisen tuen myöntämistä koskevat ohjeet lastensuojelulle ja aikuissosiaalityölle. (käytössä) Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten kotisairaalan laajentaminen (mallinnettu) Kehitysvammaisten lasten päivähoito ja koulun iltapäivähoito (käytössä) Lisäksi useita hoito- ja palveluketjuja kehitteillä. 23

24 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Intensiivinen perheohjaus Konsti palkittiin Vuoden laatuinnovaationa Perhetyötä tarjotaan matalalla kynnyksellä, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Kokeiltu toimintamallia, jossa useita tukitoimia saaville perheille nimetään luottohenkilö koordinoimaan palvelujen kokonaisuutta. Kokeilu jatkuu perhetyössä ja maahanmuuttajapalveluissa. 24

25 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Otettu käyttöön Tajua mut! toimintamalli, jonka tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä, jotta lapset ja nuoret saisivat koordinoitua tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ammattilaisia koulutettu 652 ja liputuksia on tehty 57 kappaletta (tilanne tammikuussa 2015). Ice Hearts joukkueet käynnistyneet Espoonlahdessa ja Espoon keskuksessa syksyllä Uusien joukkueiden kokoaminen käynnissä ja ruotsinkielinen toiminta käynnistymässä. Lastensuojelussa vahvistettu kotiin tehtävää ja asiakkaan tarpeista lähtevää tehostettua perhetyötä esim. Lystimäen ja Poijupuiston uudet lastensuojelupalvelut. Poijupuisto on saanut kunniamaininnan ansioituneesta lastensuojeluteosta. Poijupuiston Kiitolinjan asiakkaana vuonna 2014 oli 20 lasta. Päivämuotoinen perhekuntoutus pienten lasten perheille laajennettu Lasten koko ja nuorten Espoon hyvinvointityön alueelle. raportointi 25

26 Palvelut sovitetaan yhteen asiakkaan elämäntilanteeseen sopiviksi kokonaisuuksiksi Varhaiskasvatuksessa kehitetty uusia lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen menetelmiä. Kasvun ja oppimisen tukea tarvitseville lapsille erityislastentarhanopettajien tukea. Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitettavuutta lisätty ja yhteisöllistä ja ehkäisevää työtä vahvistettu. Kuraattoreiden ja psykologien palveluille määräajat, joita seurataan. (vrt voimaan astunut laki). Lasten huomioiminen aikuisten palveluissa: Luotu toimivat yhteistyön ja asiakasohjauksen mallit mielenterveys- ja päihdepalvelujen, aikuissosiaalityön ja Konsti-perheohjauksen välille. Aikuisten huomioiminen lasten palveluissa: Lasten terapiapalveluissa kartoitetaan palveluun tullessa aina myös vanhempien oma tuentarve. Opiskelijoiden käytäntötutkimukset ja opinnäytetyöt tuottavat tietoa palveluista, esimerkiksi sosiaalityön käytäntötutkimukset. 26

27 Asumisen tukeminen ja asunnottomuuden vähentäminen Valtion kanssa aiesopimus ( ) pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi (ns. PAAVO II sopimus). Perheisiin ja nuoriin kohdistuvia toimenpiteitä: Vahvistetaan asumisneuvontaa Espoon Asunnot Oy:n vuokra-asunnossa asuville. Osoitetaan kolme tonttia nuorten vuokra-asumiseen ja tukiasumiseen. Espoon Asunnot Oy on lisännyt asumisneuvontaa, mutta siitä huolimatta häätöjen määrä on kasvanut: 90 häätöä v Häädetyistä lapsiperheistä (13) kolmella on asumisen päättymisen syynä häiriöt. Kymmenen perhettä on häädetty vuokravelan vuoksi ja heistä yhdeksällä on ollut asiakkuus aikuissosiaalityössä ja asumisneuvonnassa. Häädetyistä 25-vuotiaita tai alle on 15 ja 30-vuotiaita tai alle on 23. Kaikkiaan 25 % häädetyistä on 30 -vuotiaita tai alle. Nuorten asunnottomuus on kasvanut. Alle 25-vuotiaita yksinäisiä asunnottomia oli 159 v Nuorten vuokra-asumiseen ja tukiasumiseen on osoitettu kaksi tonttia. 27

28 Lapsiperhepalveluja johdetaan yhteisen strategian mukaisesti Luotu rakenteet monialaiselle yhteistyölle - Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä toimii myös oppilas- ja opiskelijahuollon ohjausryhmänä - Alueryhmät: Espoonlahti, Leppävaara, Keski- ja Pohjois- Espoo, Matinkylä- Olari-Tapiola - Asiantuntijaryhmä, joka toimii em. ryhmien tukena ja valmistelee asioita - Suunnitteilla toisen asteen opiskelijoiden hyvinvointityön kaupunkitasoinen koordinointi - Espoo tarinan kehitysohjelmista erityisesti Nuorten elinvoimaisuus ohjelma - Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on kaikille yhteinen ohjaava asiakirja. Muita keskeisiä asiakirjoja: Strategia ja toimintasuunnitelmat Opetussuunnitelmat ja uudet oppilashuoltosuunnitelmat Hyvinvointisuunnitelman liitteenä olevat asiakirjat Muut kaupungin yhteiset suunnitelmat esim. monikulttuurisuusohjelma, liikuntapoliittinen ohjelma, esteettömyysohjelma, tasa-arvosuunnitelma, päihteiden käytön ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten palveluissa. 28

29 Lasten ja nuorten hyvinvointityön rakenteet Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista ohjaavat: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtoryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointityön johtoryhmä, alueryhmät ja asiantuntijaryhmä Lasten ja nuorten hyvinvointityön parissa toimii useita kaupunkitasoisia monialaisia esimies/asiantuntijaryhmiä mm: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (NOP) Nuorisotakuun koordinaatioryhmä Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijaryhmä Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämisryhmä Pääkaupunkiseudun Kouluterveyskyselytyöryhmä Maahanmuuttajanuorten Koty-ryhmä Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn vastuuryhmä ja verkosto Ammatillisen koulutuksen opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä (Omnia) Tarjontatyöryhmä (ehkäisevä päihdetyö) Vammaispoliittisen ohjelman seurantaryhmä, lapset ja nuoret Lisäksi toimii useita alueellisia ja määräaikaisia ryhmiä 29

30 Alueellisten lasten ja nuorten hyvinvointiryhmien työskentely Moniammatillisten alueryhmien toiminta käynnistynyt v ja toimintasuunnitelmat laadittu. Yhteisenä teemana lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen, muuten painopisteet valittu alueiden tarpeiden mukaan. Ryhmien jäsenet eri palveluiden esimiehiä ja yhteistyön kehittämisen kautta on tavoitteena kuntalaisten palveluiden parantaminen. Keskeistä ryhmien toiminnassa on verkostoituminen, hyvien käytäntöjen esiin tuominen, kaupunkitasoisten toimintamallien jalkauttaminen, aluetta koskevien ilon- ja huolenaiheiden esiin nostaminen ja viestintä. Neljässä ryhmässä jäseniä yhteensä noin 70 ja ryhmät kokoontuvat 6 kertaa vuodessa. 30

31 TULOSSA 31

32 Strategiset tavoitteet 2015 (1/2) Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet vastaavat hyvin Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteita Tarve lasten ja nuorten kiireellisiin sijoituksiin vähenee, erityisenä kohderyhmänä vuotiaat. - Tulostavoite: Asiakkaat saavat tarvitsemansa tuen koordinoidusti arkiympäristössään. Jatketaan painopisteen siirtämistä korjaavista palveluista varhaisempaan tukeen. - Tavoitteen toteutuminen 2014: Kiireellisten sijoitusten tarve väheni 8,9 % edellisestä vuodesta v. ikäryhmässä kiireellisten sijoitusten tarve oli 17 % edellistä vuotta pienempi. Nuorten itsenäistymistä tuetaan antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. - Tulostavoite: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan koulutuspaikkaa, lisäopetusta, muuta koulutusta tai työpajapaikkaa. - Tavoitteen toteutuminen 2014: Kevään 2014 yhteyshaun tulosten jälkeen ilman paikkaa jääneitä nuoria oli Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten peruskoulujen oppilaanohjauksesta kerättyjen tietojen mukaan 150. Kaikille kyettiin järjestämään opiskelupaikka 2. asteen koulutukseen, peruskoulun lisäopetukseen, ammattistarttiin tai ammattistartin starttipajatoteutukseen. 32

33 Strategiset tavoitteet 2015 (2/2) Lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluja kehitetään ja hyvinvointia vahvistetaan. - Tulostavoite: Lasten ja nuorten tasapainoista kasvua tuetaan lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia ja sosiaalisia verkostoja tukevaa toimintaa - Tavoitteen arviointi 2015: Harrastaja- ja osallistujamäärät (sivistystoimen oma toiminta) 33

34 Lasten ja nuorten hyvinvointi paranee Painopistealueet Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta vahvistetaan Monikulttuurisuusohjelman lapsiperheisiin ja nuoriin liittyvät toimenpiteet viedään käytäntöön Nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta ja palvelujen sujuvuutta parannetaan Monialainen yhteistyö lasten ja nuorten hyvinvointityön johtamisessa ja kehittämisessä Sosiaalihuoltolain sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen liittyvä kehittäminen Seuranta- ja hyvinvointitiedon parempi hyödyntäminen 34

35 KIITOS! Lisätietoja: (aikuisten sosiaalipalvelut) (lasten terapiapalvelut) (svenska bildningstjänster) (varhaiskasvatus) (sivistystoimi, esikunta) (terveydenhoito ja lapsiperheiden perhetyö) (lastensuojelu) (suomenkielinen opetus) (nuorisopalvelut) (mielenterveys- ja päihdepalvelut) 35

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa

Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Unicefin mallin mukainen arvio lasten oikeuksien ja lasten osallistumismahdollisuuksien toteutumisesta Espoossa Keskeimpiä vahvuuksia ja kehittämiskohteita Espoossa 21.10.2015 Elina Palojärvi & Terhi Pippuri

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla

Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava. 5.6.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS PERHEKESKUKSET KAINUUSSA 4.6.2015 Helena Saari perhekeskusvastaava PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Ristijärven perheasema Suomussalmen perhekeskus Paltamon perheasema Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmen perheasema

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä

x x x x Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17- vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Syrjäytymisen ehkäisy -työryhmän yhteenvetotaulukko Kehittämiskohde Keinot Seuranta 31.8.2013 Aikataulutus Seuranta, mittari Vastuutaho 2012 2013 2014 2015 Lapsiperheiden hyvinvointi Perhevalmennuksen

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut

LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA. Neuvolapalvelut LIITE 5 YHTEENVETO TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ, SEURANNASTA JA ARVIOINNISTA Neuvolapalvelut Toiminta Suunnitelma vuodelle 2011 Suunnitelman toteutuminen Toimenpiteet 2012 Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät TOIMINTAMALLIN TAUSTAA Toimintamallin kehittäminen alkoi Rotterdamissa, Hollannissa vuonna

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk)

SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke. Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) SAVUTTOMUUS JA TERVEYS LAPIN AMMATTIOPPILAITOKSISSA 2010 - hanke Ritva Salmi, sairaanhoitaja (yamk) 1 HANKKEEN KUVAUS Kesto 1.2.2010 31.12.2010 Päämäärä: Toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014

LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa. Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP - Moniammatillinen yhteistyö lastensuojeluprosesseissa Osaprojektin loppuarviointi 4.11.2014 LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna

4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin

Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017

PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 47 LIITE NRO 21 Kunnanhallitus xx.xx.2014 x LIITE NRO X Valtuusto xx.xx.2014 x LIITE NRO X PUUMALAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 2014 2017 1 SISÄLLYS:

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä

Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Lasten ylipaino ja lihavuus laskuun monialaisella yhteistyöllä Neuvolapäivät 21.10.2015 Helsinki Liisa Mikkola, oh, TtM, th Seinäjoki lyhyesti Väkiluku 60 903 asukasta (31.12.2014) Väestönlisäys v. 2014

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä

Lisätiedot

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto

Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto 5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

LIPPU VIESTII VÄLITTÄMISESTÄ

LIPPU VIESTII VÄLITTÄMISESTÄ LIPPU VIESTII VÄLITTÄMISESTÄ TAJUA MUT! -MALLIN SAAVUTUKSET JA KEHITTÄMISKOHTEET PAREMPI EI VAADI AINA RAHAA SEMINAARI Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Inka Laurovuori, mikkeliläinen nuori Kenttäpäällikkö

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.

Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11. Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,

Lisätiedot

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 PALMIKKO-hanke TOIMINTASUUNNITELMA v. 2016 Tukea perheille lasten kasvattamiseen v. 2013 2016 sosiaali- ja terveystoimen, varhaiskasvatuksen, koulu- ja vapaa-aikatoimen, seurakuntien ja kolmannen sektorin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot