Aika Torstai klo Paikka

Transkriptio

1 Mikkelin kaupunki Piiytiikirja Nro Sivu I Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Kokoustiedot Aika Torstai klo Paikka Saapuvilla olleet j dsenet Mikkelin kaupungihallituksen kokoushuone, Kaupungintalo, Raatihuoneenkatu 8-10, Mikkeli Turkia Markku Nykdnen Tapani Auvinen Pekka Hartonen Ari Hdmdldinen Timo Kauria Outi Soininen Mali Leppdnen Susanna Vekkeli Kirsi Salenius lrila puheenj ohtaj a, Mikkeli, varapuheenjohtaj a, Kangasniemi, $ 36-38,41, 39, 40, 42-44, klo t jdsen, Mikkeli jdsen, Mdntyharju jdsen, Puumala jdsen, Mikkeli jdsen, Mikkeli jdsen, Hirvensalmi jdsen, Pertunmaa varajdsen, Hirvensalmi Muut saapuvilla olleet Ruhanen Seppo Penttinen Tuomo Torniainen Juha Hdkkdnen Markku Talo Timo Manninen Riitta Gdrdstrom Hans Haatainen Tuija Pirkko Valtola kunnanjohtaja, Hirvensalmi, $ 36-38,4L,39, 40, klo vs. kunnanjohtaj a, Mdntyharju, kunnanjohtaja, Pertunmaa $ 36-38,41, 39, 40, 42,, klo 74.00_17.79 kh:n puheenjohtaja, Mdntyharju, $ 36-38,41, 39, 40, klo hallintopiiiillikkd, Mikkeli kehittiimispaallikk6, Mikkeli johtava yliliiiikiiri, Mikkeli perusturvaj ohtaj a, Meintyharj u Eteki-Savon tyoterveys $ 36-38, Ho Johanna Will-Orava perhepalvelujen johtaja, g 36-38, 41, klo Poissa Kovanen Jaana kppdnen Susanna Mikander Kimmo Toivonen Pekka jdsen, Mikkeli jdsen, Hirvensalmi kaupunginjohtaja, Mikkeli kunnanj ohtaj a, Kangasniemi

2 Mikkelin kaupunki Hilden Matias Kuikka Seija Kekkonen Esko Marttinen Helvi Salminen Risto Pasanen Unto Miettinen Mauri Nupponen Matti Ndrhinen Maria Tuunainen Markku Piiytiikirja Nro Sivu 2 kunnanj ohtaj a, Puumala kh:n puheenjohtaj a, Mikkeli kh:n puheenjohtaja, Hirvensalmi kh:n puheenjohtaja, Kangasniemi kh:n puheenjohtaja, Pertunmaa kh:n puheenjohtaja, Puumala kh:n edustaja, Mikkeli EtelS-Savon sairaanhoitopiirin edustaja sosiaali- j a terveysjohtaj a, Mikkeli peruturvaj ohtaj a, Kangasniemi Asiat Allekirjoitukset $ 36-38, 41,39, 40, Poytiikirjan tarkastus Poytiikirja on tarkastettu ja todettu tehtyjen pdiitcisten mukaiseksi Mikkelissii Poytiikirj an niihtdvdniiolo Ari Hartonen Poytiikirja pidetiiiin yleisesti ndhtdvdnd kaikissa Mikkelin seudun sosiaali-j a terveystoimen j dsenkunnissa v-c P<iytiikirjanpiteja Timo Talo

3 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Nro 5 / 2014 Sivu 3 Käsitellyt asiat 1 / 36 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 / 37 Pöytäkirjantarkastajat 3 / 38 Työterveysliikelaitoksen esittely 4 / 39 Työterveyshuollon liittäminen yhteistoimintasopimukseen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta 5 / 40 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sosiaali- ja terveysministeriö 6 / 41 Liite 1 Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointitoimintaohjelma 7 / 42 Liite 2 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautankunnan talousarvio / 43 Sote- tietojärjestelmän uudistaminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnissa 9 / 44 Liite 3 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sopijakuntien välisten palvelusopimusten hyväksyminen 10 / 45 Liite 4 Alkoholiohjelman mukainen vetoomus kunnille 11 / 46 Ilmoitusasiat Lisäasiat 12 / 47 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa

4 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 1 Sivu 4 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 2 Sivu 5 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Pöytäkirjantarkastajat Ehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja: Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi Pekka Auvinen ja Ari Hartonen. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin.

6 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 6 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 011 / 2014 Työterveysliikelaitoksen esittely Valmistelijat: johtava ylilääkäri Hans Gärdström, , hans.gardstrom@mikkeli.fi, hallintopäällikkö Timo Talo, , timo.talo@mikkeli.fi Syyskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen kuntalain (626/2013) 2 a :n mukaan kunnan harjoittaessa toimintaansa kilpailutilanteessa markkinoilla, on sen yhtiöitettävä toiminta esimerkiksi osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön muotoon. Yhtiöittäminen on tehtävä kuntalain (626/2013) siirtymäsäännöksen mukaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Etelä-Savon työterveysliikelaitos (myöh. Liikelaitos) on perustettu toukokuussa 2005 ja aloittanut toimintansa tammikuun 2006 alussa. Kuntalain uusi 10a luku tuli voimaan , jonka johdosta kaupungin liikelaitokset perustettiin uudelleen alkaen, jotta niiden toiminta pystyi jatkumaan kunnallisena liikelaitoksena. Liikelaitoksen toimintaa harjoitetaan kilpailutilanteessa markkinoilla, joten yhtiöittämisvelvollisuus koskee liikelaitoksen toimintaa. Yhtiöittäminen ja toiminnan siirto on arvioitu toteutettavan liiketoimintasiirtona tai liiketoimintakauppana. Perustettava yhtiö tulee olemaan 100 %:sti Mikkelin kaupungin omistama. Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen johtaja Pirkko Valtola esittelee kokouksessa työterveyshuollon toiminnan ja tulevaisuuden suunnitelmat. Oheismateriaalina selvitys työterveyshuollon muutoksesta Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Savon työterveysliikelaitoksen muuttamisen osakeyhtiöksi alkaen. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Merkittiin tiedoksi.

7 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 3 Sivu 7 Merkittiin, että Pirkko Valtola oli läsnä kokouksessa esittelemässä työterveysliikelaitoksen toimintaa.

8 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 8 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 010 / 2014 Työterveyshuollon liittäminen yhteistoimintasopimukseen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta Valmistelijat; johtava ylilääkäri Hans Gärdström, , hans.gardstrom@mikkeli.fi, hallintopäällikkö Timo Talo, , timo.talo@mikkeli.fi Yhteistoimintasopimuksen perusteella Mikkelin kaupunki sekä Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnat ovat yhteistoimintasopimuksen perusteella siirtäneet perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien järjestämisvastuun Mikkelin kaupungin organisaatioon perustetulle seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Yhteistoimintasopimuksen 2 luvun 2 :n mukaan yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia ja sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuunottamatta työterveyshuoltoa, päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Mikkelin kaupunginhallituksen alaisena kunnallisena liikelaitoksena toimiva Etelä-Savon työterveysliikelaitos tuottaa työterveyshuollon palveluita Mikkelin kaupungille, Hirvensalmen, Kangasniemen, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnalle. Liikelaitos täyttää tällöin kansanterveyslain kunnan terveystoimen asettamat velvoitteet työterveyshuollon palvelujen järjestämisestä. Järjestämisvelvollisuuteen kuuluu tuottaa työterveyshuollon palveluja alueen yksityisille yrityksille. Koska Etelä-Savon Työterveysliikelaitos muuttuu osakeyhtiöksi, niin osakeyhtiölle ei ole oikeutta siirtää työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Tämän vuoksi esitetään yhteistoimintasopimuksen muuttamista alkaen siltä osin, että myös työterveyshuolto kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintasopimuksen piiriin. Yhteistoimintasopimuksen 2 luku 2 muutetaan muotoon "tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon

9 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 9 piiriin kuuluvien palvelujen (lukuunottamatta päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta " Käytännössä järjestämisvastuun siirtyminen seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle tarkoittaisi sitä, että seudullinen sosiaali- ja terveystoimi vastaisi siitä, että yhteistoimintasopimuksen piiriin kuuluvien kuntien yrityksille voidaan osoittaa terveydenhuoltolain mukaiset työterveyspalvelut. Seudullinen sosiaali- ja terveystoimi tekisi kuntien puolesta sopimuksen palveluntuottajan kanssa ja nykyiset Etelä-Savon työterveyden kanssa tehdyt sopimukset järjestämisvastuusta siirtyisivät seudulliselle sosiaali- ja terveystoimelle. Edelleen seutusoten kunnat järjestäisivät itse parhaaksi katsomallaan tavalla oman henkilöstönsä työterveyspalvelut. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että yhteistoimintasopimuksen muutos lähetetään kuntiin hvväksyttäväksi. Lisäksi kokouksessa johtava ylilääkäri tarkensi esitystä siten, että uuteen sopimusluonnokseen lisätään "sekä työterveyshuollon järjestämisestä", jolloin muutettu sopimusluonnos kuluu seuraavasti: "tämän yhteistoimintasopimuksen tarkoituksena on huolehtia sopijapuolina olevien kuntien väestön tarvitsemien lakisääteisten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon piiriin kuuluvien palvelujen (lukuunottamatta päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa) sekä sopijapuolten kesken erikseen yhteisesti sovittavien muiden sosiaali -ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta sekä työterveyshuollon järjestämisestä sen mukaisesti, mitä tämän sopimuksen luvussa 3 todetaan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta " Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali-ja terveystoimen jäsenkunnat Mikkelin kaupunki

10 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 4 Sivu 10 Hirvensalmen kunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta

11 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 11 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 449 / 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, Sosiaali- ja terveysministeriö Valmistelija: sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen, maria.narhinen@mikkeli.fi, puh ja Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen eduskunnalle annettavaksi hallituksen esitykseksi sosiaalija terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan sekä eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimukseen sosiaali- ja terveydenhuollon pääperiaatteista. Sote-uudistuksen lähtökohdat Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeisinä tavoitteina ovat väestön terveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistäminen, yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen koko maassa, sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen sekä kustannustehokkaan ja vaikuttavan palvelurakenteen toteuttaminen. Uudistuksena keskeisenä keinona nähdään sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisimman laaja integraatio, jossa perus- ja erikoispalvelu muodostavat ehjän palvelukokonaisuuden. Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille Uuden järjestämislain luonnoksen mukaan palvelujen järjestäminen ja niiden tuottaminen erotetaan toisistaan. Järjestämisvastuu tulee olemaan viidellä sosiaali- ja terveysalueella (sote-alue). Perustettavat sote-alueet ja niihin kuuluvat kunnat säädetään lailla. Sen vuoksi kunnilta kysytään lausuntopyynnössä kantaa siihen, mihin viidestä sosiaali- ja terveysalueesta sen tulisi sijoittua. Kunnilla on edustus sote-alueen ylimmässä toimielimessä. Sote-alueen kuntayhtymä vastaa siitä, että sen alueella asukkaat ja muut palveluihin oikeutetut saavat tarvitsemansa palvelut. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuu on kunnalla tai kuntayhtymällä Tuottamisvastuussa olevalla kunnalla tai kuntayhtymällä tulee olla sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Tuottamisvastuun tulee sisältää ehkäisevät, korjaavat, hoitavat, kuntouttavat sekä muut sosiaali- ja

12 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 12 terveydenhuollon palvelut yhtenäisenä kokonaisuutena. Sote-alue tekee päätöksen siitä, mitkä kunnat ja kuntayhtymät ovat tuottamisvastuussa. Sote-alueen tulee laatia järjestämispäätös joka neljäs vuosi. Järjestämispäätöksessä määritellään keskeiset sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiseksi tarvittavat toimet ja vastuut alueella. Tuottamisvastuussa olevien omaa palvelutuotantoa voidaan täydentää yksityisiltä palvelujen tuottajilta hankittavilla palveluilla järjestämispäätöksen linjausten mukaisesti. Valmistelussa on mukana tuottamisvastuussa olevat tahot. Valtion ohjausta vahvistetaan Sosiaali- ja terveysministeriöön perustetaan sote-neuvottelukunta ja ohjausyksikkö. Ministeriön ja sote-alueen välille luodaan neuvottelumenettely, jossa sovitaan palvelujen toteutuksesta ja seurannasta. Ministeriö vahvistaa neuvottelumenettelyn yhteydessä sote-alueen järjestämispäätöksen. Tulosohjausneuvottelu sote-alueen ja tuottamisvastuisen välillä käydään vuosittain. Uudessa laissa määritellään asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen tuottamiseen. Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan asukaslukuun perustuvalla maksulla, jossa otetaan huomioon tarvetekijät, kuten ikärakenne ja sairastavuus. Lisäksi sote-alueella voidaan tehdä päätös, että myös muita mahdollisia valtionosuustekijöitä otetaan huomioon. Sote-alueet puolestaan rahoittavat palvelujen tuottamisen. Rahoituksen periaatteista neuvotellaan tuottamisvastuussa olevien kanssa, mutta rahoituksessa tulee huomioida palvelujen tarve, vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Siirtymäkauden henkilöstö- ja omaisuusjärjestelyistä säädetään erillisellä ns. voimaanpanolailla, joka sisältyy lausunnoilla olevaan lakiesityskokonaisuuteen. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan valmistelut sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän perustamiseksi aloitetaan vuoden 2015 alkupuolella niin, että kuntayhtymä voi aloittaa toimintansa vuoden 2016 alusta. Voimaanpanolakiesityksen mukaan kunnan ja kuntayhtymän on ilmoitettava sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymälle viimeistään 1. päivänä helmikuuta 2016 halukkuutensa toimia järjestämislain mukaisena tuottamisvastuussa olevana kuntana tai kuntayhtymänä Lakiesitys löytyy osoitteesta Lausuntopyyntöön tulee vastata sähköisellä kyseelyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä hallituksen esitysluonnoksesta. STM:n valmistelema perehdytysmateriaali löytyy osoitteesta

13 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 13 Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten eritysvastuualueiden pohjalta. Kuntia pyydetään ottamaan lausuntopyynnön välityksellä kantaa siihen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kunta katsoo perustelluksi kuulua. Tähän kannanottoon suhteudutaan kunnan virallisena kantana, minkä vuoksi sitä koskevasta valtuuston päätöksestä tulee toimittaa päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön. Kuntien lausunnot pyydetään antamaan tiistaihin klo mennessä Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnalla on tällä hetkellä järjestämisvastuu kuuden kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista. Lautakunta on aiemmin kokouksessaan lausunut tulevaisuudesta seuraavaa "Mikkelin sotealueen väestöpohja tulisi olla vähintään nykyisen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin väestöpohja, mutta mielellään suurempikin jotta erikoissairaanhoito voidaan tuottaa kustannustehokkaasti. Päivystysasetuksen mukainen päivystys vaatisi kuitenkin vielä isomman väestöpohjan, luonnollista olisi yhdistää tähän Savonlinnan seutu. Seutusotella on tahtotila rakentaa sotealue Mikkelin seutusoten ympärille kasvattamalla väestöpohjaa sekä liittämällä siihen erikoissairaanhoito". Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta haluaa tuoda esille seuraavat näkemykset jäsenkuntien käsittelyn tueksi (näkemykset ovat kursiivilla) : 1 luku 1. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Säännös on tarkoituksenmukainen 2. 8 ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua.

14 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 14 Säännösten mukainen työnjako on tarkoituksenmukainen Muita huomioita 1 luvun säännökistä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuu on ensisijaisesti kunnalla. Järjestämislain mukaan sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja annettava niille asian-tuntija-apua hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tämän yhteyden toimivuus on varmistettava kaikin tavoin. On luotava malli, jolla yhteistyö varmistetaan. 2 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö on tarkoituksenmukainen mutta tuottavuus ja kustannukset voisivat olla vielä painavammin esillä :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Järjestämispäätöksen laatimismenettely on tarkoituksenmukainen Järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13). Kohdassa 11 tuotantoalueelle voisi antaa enemmän päästövaltaa. Järjestämispäätöksessä ei ole tarpeen päättää muusta kuin luonnoksessa luetellut asiat :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. On tarkoituksenmukaista, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät Muita huomioita luvusta 2 Järjestämispäätösten valmistelua koskevat tarkemmat ohjeet on syytä valmistella ministeriön, kuntaliiton, sote-alueiden ja tuotantovastuussa olevien tahojen yhteisessä valmisteluprosessissa.

15 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 15 3 luku Sosiaali- ja terveydenhuollon tuottaminen :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Tuottamisvastuusta on säädetty tarkoituksenmukaisesti :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Saattaa olla tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuuta itselleen. Osa tukipalveluita saattaa kuitenkin olla järkevämpää tuottaa tuotantoalueella. Tämä koskee esim ruoka- ja puhtauspalveluita ja taloushallintoa. 4 luku Hallinto :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Tämä on tarkoituksenmukaista :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. 5 luku Ohjaus, suunnittelu ja kehittäminen :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Säännöksen mukainen neuvottelumenettelyn tulisi keskittyä erityisesti sote-alueiden väliseen työnjakoon :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan

16 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 16 kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. On tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta mutta tämä voi onnistua vain mikäli tuotantoalueita on rajallinen määrä, suuri määrä erikokoisia tuotantoalueita johtaisi liian raskaaseen menettelyyn turvaa asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon Muita huomioita luvusta 5 Järjestämislain tulee estää ylimääräisten, kustannuksia aiheuttavien hallintotasojen syntymistä ja hallinnon henkilöstön määrää tulee tarkastella kokonaisuutena järjestämis- ja tuottamisvastuussa olevien organisaatioiden välillä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminnallisen ja taloudellisen tehokkuuden kannalta voisi olla tarkoituksenmukaista harkita sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö määrittäisi sote-alueiden kunnilta perimän rahoituksen määrän. Tällöin sekä järjestämiskuntayhtymälle että palvelujen tuottamisvastuussa oleville kunnille ja kuntayhtymille tulisi selkeä budjettirajoite, joka kannustaisi kehittämään ja tehostamaan toimintaa. Todelliset rakennemuutokset ja säästöt voivat toteutua vain käytännön toiminnassa, joka on vahvasti sidoksissa resurssien käyttöön (määrä ja hinta) sekä hyvään johtamiseen ja organisointiin. Palvelujärjestelmässä tulee olla sisäänrakennettuna erilaisia kannustimia ja pakotteita. 6 luku Rahoitus :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Tätä säännöstä ei pidetä tarkoituksenmukaisena siinä tapauksessa,

17 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 17 että toiselle sote-alueen tuotantoalueelle sallitaan selvästi kalliimpi tuotantorakenne :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate on tarkoituksenmukainen mutta ei saisi johtaa liian mittaavaan tuotteistamiseen :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Säännökset ovat tarkoituksenmukaisia :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Säännökset ovat tarkoituksenmukaisia Muita huomioita luvusta 6 Tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien rahoitusmalli (34 ) jää esityksessä epäselväksi. Yhtenäisillä korvausperusteilla tarkoitettaneen sitä, että rahoitus perustuu palveluiden tuotteistamiseen ja tuotekohtaiseen hinnoitteluun (36 ). Ilmeisesti tekstin voi ymmärtää myös niin, että sote-alueet määrittelevät tuotteet/palvelut, joita ne tuottamisvastuussa olevilta ostavat. Jos näin on, niin olennaisiksi tekijöiksi muodostunevat tuotteiden/palveluiden sisältö, hinta ja määrä. Tämän logiikan ymmärtäminen on erityisen tärkeää sen vuoksi, että järjestelmään voidaan luoda aitoja pakotteita ja kannustimia toiminnan ja talouden tehokkuuden varmistamiseksi. 7 luku Viranomaisvalvonta Huomioita 7 luvun säännöksistä Ei ole tarkoituksenmukaista, että viranomaisvalvonta aluehallintovirastoihin ja valviraan jää ennalleen tilanteessa, jossa tuottamisvastuussa olevien omavalvontaa vahvistetaan. Aluehallintovirastojen aluejakoa tulee tarkastella suhteessa sote-alueisiin ja mahdollisiin muutoksiin tuottamisvastuullisten osalta.

18 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 5 Sivu 18 Voimaanpanolaki Sosiaali- ja terveyslautakunta toivoo, että kaikki seutusoten kunnat ilmoittaisivat halukkuutensa kuulua KYS-ERVA:n pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Henkilöstön asemasta on säädetty asianmukaisesti :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Omaisuusjärjestelyistä on säädetty asianmukaisesti. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää lähettää edellä selostetut näkemykset otettavaksi huomioon seudullisen sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnissa. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Lautakunta hyväksyi lausunnon tarkennuksin, jotka muutettiin lausuntoon. Lautakunta päätti seuraavista tarkennuksista -kohta7: korvataan "yhdessä tuotantovastuussa olevan ison kunnan kanssa" maininnalla "tuotantoalueella" -kohta 9:vastaus poistetaan -kohta 13: vastaus poistetaan -kohta muita huomioita luvusta 6: poistetaan 33 :ä koskevat tarkennukset Merkittiin, että Markku Häkkinen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnat

19 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 19 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 400 / 2014 Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointitoimintaohjelma Valmistelija perhepalveluiden johtaja Johanna Will-Orava, puh , johanna.will-orava@mikkeli.fi Ensimmäinen Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / hyvinvoinnin toimintaohjelma laadittiin vuosille , jossa tarkasteltiin Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan, Puumalan, Ristiinan ja Suomenniemen lasten ja nuorten hyvinvoinnin nykytilaa, palveluiden toimivuutta ja kehittämistarpeita sekä keskeisiä linjauksia että toimenpiteitä aikatauluineen ja vastuutahoineen. Nyt päivitetystä suunnitelmasta vuosille käytetään nimeä Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma. Seudullisen toimintaohjelman lisäksi osa kunnista laatii myös kuntakohtaiset lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelmat. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman lainsäädännöllinen pohja on laaja ja lasten hyvinvointiin liittyvät ohjelmat ovat lakisääteisiä. Lastensuojelulain 12 :ssä säädetään toimintaohjelman keskeisestä sisällöstä. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman valmistelua johti seudullinen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden työryhmä, jossa oli edustajia kuntien sosiaali - ja terveystoimesta että sivistystoimesta. Mikkelin seudun johtoryhmä käsitteli myös osaltaan toimintaohjelman. Toimintaohjelmassa on kuvattu varhainen tunnistaminen, puuttuminen ja tukeminen toimintaa ohjaavina periaatteina. Toimintaohjelman seudullisiksi päämääriksi / tavoitteiksi työryhmä nosti lasten ja nuorten parissa toimivien yhtenäiset käytännöt, lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden edistäminen sekä ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen. Toimintaohjelman toimenpiteitä on työstetty keväällä 2014 pidetyissä seututyöryhmän työpajoissa, joissa oli edustajia seudun sosiaali - ja terveystoimesta sekä kuntien sivistystoimesta ja muita yhteistyökumppaneita. Kunnilla on ollut mahdollisuus kommentoida toimintaohjelmaluonnosta. Toimintaohjelma tulee myös hyväksyä valtuustossa ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelma tarkistetaan ja sen toteuttamista arvioidaan vuosittain talousarvion valmistelun

20 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 6 Sivu 20 yhteydessä. Toimintaohjelmassa lähtökohtana on jatkuvan prosessin periaate. Se ei sinällään ole lopputuote, vaan sen hyöty tulee sen toteuttamisen kautta. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi, jonka tulokset näkyvät vasta useamman vuoden päästä viiveellä. Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma Liite 1 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy osaltaan Mikkelin seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnin toimintaohjelman. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Lautakunta edellytti, että suunnitelmassa otetaan lisäksi huomioon vaikuttavuuden ja lapsiin kohdistuvien vaikutuksten arviointi. Merkittiin, että Johanna Will-Orava oli kokouksessa selostamassa toimintaohjelman sisältöä. Tiedoksi Perhepalvelut / Mikkelin palvelutuotantoyksikkö Hirvensalmenkunta Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta

21 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 21 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 040 / 2014 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautankunnan talousarvio 2015 Valmistelija: talouspäällikkö Kirsi Ollikainen, puh kirsi.ollikainen@mikkeli.fi, sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen puh , maria.narhinen@mikkeli.fi. Kaupunginhallituksen vahvistamien talousarvion laadintaohjeiden mukaan toimielinten talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohtana on kaupunginvaltuuston hyväksymä strategia ja visio, koko kaupungin tuloskortti sekä kaupunginhallituksen vahvistama talousarvioraami. Toimielimet laativat oman toiminta- ja taloussuunnitelmansa strategian toteuttamiseksi tuloskortin muodossa. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 11 :n mukaan lautakunta päättää järjestäjähallinnon talousarvion esityksen tekemisestä Mikkelin kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Talousarvioesitys on liitteenä. Talousarvio on laadittu Mikkelin kaupunginhallituksen antamaan talousarvioraamiin. Koska erillisiä projektirahoja ei ole varattu, asiantuntijapalveluihin on varattu euroa enemmän vuoteen 2014 verrattuna (KS euroa TA euroa) mahdollisia sote-alueen selvityksiä varten. Kokonaisuutena talousarvioesitys on 0,8 % suurempi kuin vuonna 2014 ja määrärahakasvuna se on vain euroa. Nyt tehty talousarvio on erittäin tiukka ja pitää sisällään ainoastaan normaalit hallinnon ja sosiaali- ja potilasasimiehen toiminnan kustannukset. Vuonna 2015 ainoana kokoaikaisena työntekijänä järjestäjähallinnossa toimii kehittämispäällikkö sekä sosiaali- ja potilasasiamies. Talousarvioesitys 2015 Liite 2 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Lautakunta hyväksyy järjestäjähallinnon talousarvioesityksen. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Hirvensalmen kunta

22 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 7 Sivu 22 Kangasniemen kunta Mäntyharjun kunta Pertunmaan kunta Puumalan kunta

23 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 23 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 002 / 2014 Sote- tietojärjestelmän uudistaminen Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnissa Valmistelija sosiaali- ja terveysjohtaja Maria Närhinen maria.narhinen@mikkeli.fi, puh Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on käynnistämässä omistajakuntien alueella sote- tietojärjestelmäkilpailutusta. Tällä hetkellä suurin osa Etelä-Savon sairaanhoitopiirin alueen kunnallisten toimijoiden potilastiedoista käsitellään samassa tietojärjestelmässä ja -kannassa. Sosiaalitoimen tietojärjestelmät- ja kannat ovat kuntakohtaisia. Etelä-Savon sairaanhoitopiirille kunnat myönsivät alueellisen koordinointivastuun alueellisen Effica potilastietojärjestelmä hallinnointiin 2012 keväällä, jolloin Effica potilastietojärjestelmien potilastiedot yhdistettiin samaan tietokantaan (pois lukien Joroinen, yhteistyö Varkauden kanssa ja Pieksämäki, joka käyttää Pegasos - potilastietojärjestelmää). Saman tietokannan käyttäminen on yhdenmukaistanut toimintaprosesseja, sekä kirjaamiskäytäntöjä ja sen kautta tehostanut perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa. Lisäksi tietojärjestelmiin liittyvät palvelinlaitekäyttökustannukset ovat huomattavasti pienentyneet ja kehittämishankkeet (esim. eresepti, earkisto, pakolliset päivitykset yms.) on voitu integroida yhteisprojekteiksi, joista on saatu merkittävää toiminnallista ja taloudellista hyötyä. Nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollossa (sote) käytössä olevat tietojärjestelmät eivät mahdollista toiminnan kehittämistä tietojärjestelmäavusteisesti. Ongelmana on järjestelmien heikko käytettävyys, taipumattomuus sähköisiin reaaliaikaisiin konsultaatioihin sekä integraatioiden kömpelyys. Nykyiset potilastietojärjestelmät tuottavat heikosti johtamiseen ja toiminnanohjaukseen tarvittavaa tietoa. Järjestelmien ongelmiin ja puutteisiin törmätään lähes päivittäin, mutta asiakas- ja potilastietojärjestelmille nimettyjä vaatimuksia ei ole tarkoin määritelty. Terveydenhuollon käyttämän potilastietojärjestelmän pelkät käyttökustannukset ovat sairaanhoitopiirin alueella vuosi tasolla noin 2 M. Effica potilastietojärjestelmä on elinkaarensa päässä ja potilastietojärjestelmä on joka tapauksessa uusittava. Hankintalaki edellyttää kilpailuttamista. Kyseessä on erittäin laaja ja aikaa vievä prosessi, valmistelut on käynnistettävä ripeästi. Useat sote-organisaatiot ovat rakentamassa uusia sairaaloita tai kehittämässä toimintaa, johon tarvitaan apuvälineeksi nykyaikaisia

24 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 24 tietojärjestelmiä. Sote-järjestämislakiehdotuksen mukaan asiakas-ja potilastietojen käsittely on yhteen sovitettava koko sote-alueella. Kys-erva alueella tietojärjestelmien kehittämistä koordinoidaan yhteisessä tietohallintotoimikunnassa, huomioiden kansallisen AKUSTI hankkeen reunaehdot. Tavoitteena on se, että sote-alueen käynnistyessä uusi sote-tietojärjestelmä olisi jo käytettävissä alueella. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri on osallistunut Medi-It:n hallinnoimaan hyvinvointipalvelujärjestelmän vaatimusmäärittely hankkeeseen. Kiila-hanke toteutetaan yhteishankkeena Medi-ITn ja kahdeksan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation kesken. Hanke tuottaa määrityksiä koko hyvinvointipalvelun alueelta niin perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta kuin sosiaalihuollosta. Hankkeeseen osallistuvien rooli ja vastuu: Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) Asiakas/Työpajojen toteutus Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP) Asiakas/Kommentointi Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (ESSHP) Asiakas/Kommentointi Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (KHSHP) Asiakas/Kommentointi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP) Asiakas/Työpajojen toteutus Kouvolan Kaupunki (Kouvola) Asiakas/Työpajojen toteutus Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä (PHSOTEY) Asiakas/Kommentointi Lahden kaupunki (Lahti) Asiakas/Kommentointi Medi-IT Oy Kokonaisvastuullinen toimittaja Kiila-hankkeessa tehtävän määrittelyn lähtökohtana on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelumallien ja prosessien muuttaminen kustannusvaikuttavimmaksi ja asiakaslähtöisiksi ICT-avusteisesti. Uudistuvaa toimintaa, organisaatio- ja toimintamalleja, logistiikkaa ja materiaalihallintoa tukemaan tarvitaan tietojärjestelmiä ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat tehokkaamman ajankäytön ja resurssien kohdistamisen potilas- ja hoitotyöhön. Kiila-hanke toteuttaa tähän lähtökohtaan soveltuvan hyvinvointipalvelujärjestelmän vaatimusmäärittelyn. Määrittelyn perustana on toiminnan kehittäminen, jota tuetaan ICTn avulla, siksi määrittelytyön painopiste on toiminnallisissa vaatimusmäärittelyissä. Tämä hanke kuitenkin rajoittuu hyvinvointipalvelujärjestelmän vaatimusmäärittelyn toteutukseen. Varsinainen tietojärjestelmän kilpailutus ei kuulu KIILA-hankkeeseen.

25 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 8 Sivu 25 Sote-tietojärjestelmän kilpailutus perustuu vuoden 2014 aikana toteutettuun terveyden- ja hyvinvoinnin tietojärjestelmä määritystyöhön, jossa on huomioitu myös sosiaalipuolen toiminnat ja siihen liittyvät yhteistoiminta tarpeet. Määritys tuotetaan yhteistyössä kuuden sairaanhoitopiirin ja kahden kaupungin kanssa (Kiila-hanke). Kilpailutuksen tuloksena valitaan Etelä-Savon omistajakuntien alueelle sote-tietojärjestelmä, joka korvaa nykyiset potilas / asiakastietojärjestelmät. Tuleva tietojärjestelmä tarjotaan kaikkien alueen kuntien käyttöön. Valinnassa otetaan huomioon tulevan sote uudistuksen kansalliset, alueelliset, toiminnalliset ja lainsäädännölliset vaatimukset. Kilpailutuksesta edetään uuden järjestelmän käyttöönottoon, joka toteutetaan vuosien aikana. Asia on käsitelty kuntien ESTER-yhteistyöryhmässä, joka kannattaa yhteiseen kilpailutukseen lähtemistä. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri pyytää kunnilta vastausta mennessä siitä, sitoutuvatko ne sote-tietojärjestelmäkilpailutukseen. Vastaukset voi lähettää sähköpostilla kirjaamo@esshp.fi osoitteeseen. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Sosiaali- ja terveyslautakunta ilmoittaa Etelä.Savon sairaanhoitopiirille, että hanke tukee seudullisen sosiaali- ja terveystoimen linjauksia integroidusta laajasta sosiaali- ja terveysalueesta ja että sote-tietojärjestelmäkilpailutushankkeessa tulee edetä. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Merkittiin, että Juha Torniainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Tiedoksi Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Merja Ikäheimonen, seudullisen sosiaali- ja terveystoimen jäsenkunnat

26 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 26 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 002 / 2014 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sopijakuntien välisten palvelusopimusten hyväksyminen Valmistelijat hallintopäällikkö Timo Talo, puh , timo.talo@mikkeli.fi ja talouspäällikkö kirsi Ollikainen, puh , kirsi.ollikainen@mikkeli.fi Sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintasopimuksella seudulliselle sosiaali- ja terveyslautakunnalle on siirretty sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu. Järjestämisvastuuseen kuuluu kuntalaisten tarpeiden ja niitä tyydyttävien palvelujen palvelutason arviointi ja määrittely sekä päätöksenteko siitä, millä laatutasolla palveluja kuntalaisille tuotetaan. Järjestämisvastuu tarkoittaa sitä, että yhteistoiminta-alueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. Järjestämisvastuun toteuttamista ohjataan seutusoten järjestämissuunnitelman ja palvelusopimusten kautta. Yhteistoimintasopimuksen mukaan järjestämisvastuun toteuttamiseksi seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta valmistelee yhteistyössä yhteistoiminta-alueen kuntien ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymähallinnon kanssa yhteistoiminta-alueen palvelujen järjestämissuunnitelman valtuustokausittain. Järjestämissuunnitelma käsitellään sopijapuolten valtuustoissa. Lisäksi sopijapuolet valmistelevat vuosittain yhdessä palvelujen tuottajien eli Mikkelin, Kangasniemen, Mäntyharjun ja Pertunmaan palvelutuotantoyksiköiden kanssa palvelusopimukset sopijapuolina toimivien kuntien väestölle tuotettavista palveluista. Palvelusopimusten valmistelun yhteydessä voimassa olevaa järjestämissuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Käytännössä yhteistoiminta-alueen toiminnan sisältöä ja taloutta ohjataan toimintakäsikirjojen ja Maisema-työkalun avulla. Seudullisen sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännössä on määritetty, että seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusopimukset Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien kanssa. Johtosäännön mukaan Hirvensalmen ja Puumalan palvelusopimukset käsittelee Mikkelin kaupunki.

27 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 27 Palvelusopimusluonnos Yhteenvetotaulukko tärkeimmistä mittareista Yhteenvetotaulukko palvelukokonaisuuksista kunnittain Liite 1-3 Ehdotus Sosiaali- ja terveystoimen johtaja: Lautakunta hyväksyy palvelusopimusluonnoksen ja lähettää sen Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien hyväksyttäväksi sekä tiedoksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntiin. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Seudullisen palvelutuotannon raportointia halutaan selkeyttää ja yhteismitallistaa sekä lisätä vertailtavuutta siitä kuinka tasapuolisesti seudullisen yhteistoiminta-alueen asukkaat saavat palvelua.raportointimittareiksi on valittu asiakasnäkökulmasta hoivaja hoitotakuun lain velvoittamat vaatimukset ja toiminnan näkökulmasta tietyt mittarit, joita nykyisinkin kunnissa jo seurataan toiminnan mittareina. Seudun kunnat tuottavat asiakasnäkökulmasta hoiva- ja hoitotakuun lain velvoittamat tunnusluvut jo nyt kolmannesvuosittain ja samat tiedot kerätään myös tilinpäätökseen keskiarvona, joten raportoinnin muuttaminen ei lisää seurattavia asioita. Toiminnan mittareiksi on määritelty vanhuspalveluiden indikaattoreita sekä valtakunnallisesti sotkanet-tietokantaan tuotettavia mittareita, jotka kuvaavat toiminnan volyymia. Seudullinen johtoryhmä on käsittelyt asiaa ja päätynyt esittämään liitteenä olevassa taulukossa olevat mittarit liitettäväksi kuntien palvelusopimuksiin. Kunnilta on pyydetty tilinpäätöksen ja talousarvion 2014 osalta toimittamaan tiedot mennessä, mutta valitettavasti kaikki kunnat eivät ole tietoja toimittaneet. Samalla kun kuntiin lähetetään palvelusopimusluonnokset hyväksyttäväksi, pyydetään kuntia täydentämään tiedot kesäkuun 2014 loppuun mennessä talousarvion 2014 että tilinpäätöksen 2013 osalta. Palvelusopimusluonnos Talousarvion 2014 mittaritasot Tilinpäätöksen 2013 mittareiden toteutuminen Liite 6-8 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Lautakunta hyväksyy palvelusopimusluonnoksen ja lähettää sen Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun ja Pertunmaan kuntien hyväksyttäväksi sekä täydennettäväksi raportointitietojen osalta ja

28 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 9 Sivu 28 tiedoksi Hirvensalmen ja Puumalan kuntiin. Kokouksessa johtava ylilääkäri täydensi päätösesitystä siten, että raportointitiedot lähetetään palvelutuotantoyksiköihin tarkistettavaksi, raportointilomaketta yhdenmukaistetaan sekä seudulliset työryhmät vastaavat raportin tietosisällöstä omien vastuualueidensa osalta. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Täydennetty päätösesitys hyväksyttiin. Merkittiin, että Outi Kauria ja Mauri Miettinen poistuivat kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana. Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Seudulliset yhteistyöryhmät ovat tarkentaneet raportointilomaketta ja samalla tehneet seurannan 6/2014 tilanteesta. Täydennetyt tiedot on koottu samalla liitteenä olevalle lomakkeelle sekä talousarvion 2014 osalta että myös seurannan 6/2014 osalta. Raporttilomake Liite 3 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja teveyslautakunta päättää hyväksyä palvelusopimuksen liitteen ja merkitsee toteuman tiedoksi sekä lähettää tiedoksi kunnille. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Kangasniemi Mäntyharju Pertunmaa Hirvensalmi Puumala

29 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 29 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 449 / 2014 Alkoholiohjelman mukainen vetoomus kunnille Etelä-Savon sairaanhoitopiiristä on lähetetty alueen kuntiin Alkoholiohjelman mukainen vetoomus päihteettömyyden edistämiseksi. Vetoomuksen allekirjoittajina ovat kaikki alueen johtavat lääkärit ja Mikkelin seudun sosiaali - ja terveystoimen johtaja sekä alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmät. Sosiaali- ja terveysjohtaja on esittänyt pyynnön, että Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa vetoomusta käsitellään laajasti ja kaikki käsittelyt menisivät tiedoksi kaupunginhallitukselle. Vetoomuksessa toivotaan päihteettömyyttä tapahtumissa ja toiminnassa, jotka ovat suunnattu lapsille, nuorille ja lapsiperheille. Lisäksi nostetaan esille kansallisesti vaikuttaviksi todettuja toimintamalleja, kuten PAKKA - paikallinen alkoholipolitiikka, Päihteetön pelikenttä-, Tie selväksi-mallit sekä päihteiden puheeksi otto ja lyhytneuvonta kaikissa peruspalveluissa. PYLL-indeksin (Potential Years of Life Lost), ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien taustalla on kaikissa Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen kunnissa kolmen eniten menetyksiä aiheuttaneen syyn joukossa sekä miehillä että naisilla alkoholi tavalla tai toisella. Näitä ovat alkoholiperäiset syyt, tapaturmat ja myrkytykset tai pahanlaatuiset kasvaimet. Päihteet muodostavat kansallisesti suuren menoerän, yhteensä noin 2 miljardin kulut vuositasolla ja näin myös isot kustannukset kuntatasolla. Ennaltaehkäisy ja kaikki toiminta päihdehaittojen ja suurkulutuksen riskien vähentämiseksi on tärkeää. Vetoomuksen mukaisesti sosiaali- ja terveystoimessa on tärkeää toteuttaa vaikuttaviksi todettuja käytäntöjä. Näistä kustannustehokas ja vaikuttava on mini-interventio eli lyhytneuvonta (puheeksi otto). Tällä tavoitellaan riskikuluttajien alkoholinkäytön tunnistamista ja siihen puuttumista mahdollisimman varhain. Vetoomuksen ja seudullisen Alkoholiohjelman kumppanuussopimuksen toimintasuunnitelman mukaisena linjauksena on, että mini-interventiota tullaan käyttämään aktiivisesti peruspalveluissa asiakkaiden kohtaamistilanteissa.

30 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 10 Sivu 30 Alkoholiohjelman mukainen vetoomus kunnille Liite 4 Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta pitää vetoomuksen linjauksia kannatettavana ja esittää, että sosiaali- ja terveystoimessa toteutetaan erityisesti näitä koskevat toimenpiteet. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Hyväksyttiin. Tiedoksi Hallintojohtaja Ari Liikanen

31 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 11 Sivu 31 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Ilmoitusasiat Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunnan tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluontoiset asiat: Mikkelin kaupunginhallitus : Otto-oikeus/lautakuntien/viranhaltijoiden päätökset: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Päätös: Kaupunginhallitus ei käytä kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta viranomaisten tekemiin päätöksiin. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Merkitään tiedoksi. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Merkittiin tiedoksi.

32 Mikkelin kaupunki Pöytäkirja Listan asianro 12 Sivu 32 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta / 440 / 2011 Välitön yhteydensaanti terveyskeskukseen perusterveydenhuollossa ja suun terveydenhuollossa Valmistelija: johtava ylilääkäri Hans Gärdström, hans.gardstrom@mikkeli.fi, puh Terveydenhuoltolain 51 :n 1 momentin mukaan kunnan on järjestettävä toiminta siten, että potilas voi saada arkipäivisin virka-ajalla välittömästi yhteyden terveyskeskukseen tai muuhun terveydenhuollon toimintayksikköön. Seudullinen sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa ja päättänyt, että Mikkelin osalta välittömän yhteydensaannin tilanteesta raportoidaan lautakunnalle syyskuussa. Mikkelin Palvelutuotantoyksikössä potilaan yhteydenotto voi tapahtua joko käymällä terveysasemalla hoidon tarpeen arviossa tai ottamalla yhteyttä Ensineuvoon tilanne Ensineuvon ja suun terveydenhuollon osalta: Ensineuvoon saapuneita puheluita yhteensä ja palvelutaso arkena virka-aikana (5 min) 80 %. Suun terveydenhuoltoon saapuneita puheluita yhteensä ja palvelutaso (5 min) 93 %. Ehdotus Johtava ylilääkäri: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tilanteen tiedoksi. Päätös Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta: Merkittiin tiedoksi.

33 Mikkelin kaupunki Muutoksenhaku Sivu 33 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 36, 37, 38, 39, 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät: OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). HallintolainkäyttöL 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojenperusteet Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite: Mikkelin seudun sosiaali- ja terveyslautakunta Maaherrankatu 9-11 (PL 33) MIKKELI Pykälät Oikaisuvaatimuk - sen sisältö -Sikäli kuin päätöksessä on kysymys KVTES:n tulkinnasta, ei siihen saa hakea muutosta valittamalla taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi. -Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta asiasta ei saa valittaa kuntalain (365/95) eikä hallintolainkäyttölain (586/95) nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain vastainen (HankintaL 9a 3 mom.). Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava.