MEDIATAIDE KARTALLE -hankkeen esiselvityksen raportointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MEDIATAIDE KARTALLE -hankkeen esiselvityksen raportointi"

Transkriptio

1 MEDIATAIDE KARTALLE -hankkeen esiselvityksen raportointi

2 Taustaa Live Herring -työryhmä huomasi läänintaiteilijakautensa ja sitä edeltävän toiminnan aikana, että mediataiteen (erityisesti uusmediataiteen) tekemisen ja esittämisen mahdollisuudet ovat erilaiset eri puolilla Suomea ja vaikka suomalainen mediataide on maailmalla tunnettua, etenkään uusmediataiteen levitykseen tarvittavaa infrastruktuuria ei Suomessa juuri ole. Keski-Suomesta tarkasteltuna mediataiteen levinneisyyskartta näyttääkin maantieteellisesti kovin epätasaarvoiselta: erityisesti uuteen teknologiaan perustuvaa mediataidetta pääsee näkemään ja sitä tehdään lähinnä pääkaupunkiseudulla ja muutamassa suuremmassa kaupungissa. Videotaide on saavuttanut suhteellisen vakiintuneen aseman taidekentällä, mutta senkään esittämiselle ei kaikissa näyttelypaikoissa ole saavutettu tarvittavia edellytyksiä. Digitaalisia tekniikoita ja dataa käyttävän uusmediataiteen esittämisen mahdollisuudet ovat usein erittäin huonot. 1 Puuttuakseen tähän ongelmakohtaan Live Herring -läänintaiteilijatyöryhmä suunnitteli osana läänintaiteilijakauden toimintaa Mediataide kartalle -hankkeen. Sen lähtökohtana on parantaa mediataiteen näkyvyyttä ja ratkoa sen esiintuomiseen liittyviä ongelmia erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa, varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Suomalaisen mediataiteen näkyvyyden parantamisella on sijaa myös pääkaupunkiseudulla ja suurimmissa kaupungeissa, mutta Mediataide kartalle -hankkeessa halutaan keskittyä erityisesti pienempien kaupunkien ja haja-asutusalueiden museoiden ja näyttelytilojen ongelmakohtiin mediataiteen esittämisessä, mediataideteosten ja -projektien tuottamisessa sekä mediataiteilijoiden työn mahdollistamiseen näillä alueilla. Kolmivuotiseksi suunniteltu valtakunnallinen hanke on käynnistynyt vuoden 2014 alusta. Hanketta toteuttaa vuonna 2014 Taiteen edistämiskeskus ja sitä koordinoi Keski-Suomen mediataiteen läänintaiteilija Soile Ollikainen. 2 Live Herring toteutti osana hankkeen valmisteluja kesällä 2013 selvityksen, jossa kartoitettiin mediataiteen esittämiseen ja esiintuomiseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia mediataiteen kentän toimijoiden (mediataiteilijat ja mediataiteen tuottajaorganisaatiot) sekä taidemuseoiden ja - gallerioiden näkökulmasta. Erilliset kysymyslomakkeet julkaistiin mediataiteilijoille, mediataiteen tuottajille/tuottajaorganisaatioille sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taidemuseoille/- gallerioille. Kyselyn ensisijaisena tavoitteena on ollut tuottaa taustamateriaalia hankkeelle mediataiteen esittämisen nykytilasta ja esittämiseen liittyvistä ongelmista pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa. Kyselyn tuloksia käytetään ensisijaisesti hankkeen aineistona sekä työpajatyöskentelyssä että rahoitushaussa, mutta raportti tuloksista julkaistaan myös Mediataide kartalle -hankkeen verkkosivuilla. 1 Hankkeen perustana on Live Herring -ryhmän Taiteen edistämiskeskuksen Keski-Suomen toimipisteessä elokuva- ja mediakulttuurin läänintaiteilijan roolissa tekemä pohjatyö (läänintaiteilijakausi ). Ryhmälle on kertynyt järjestämiensä projektien kautta ensi käden kokemuksia mediataiteen kentän konkreettisista ongelmista etenkin Live Herring 11 -uusmediataidenäyttelyn tuottamisen yhteydessä, joka oli suurin pääkaupunkiseudun ulkopuolella järjestetty uusmediataiteen näyttely- ja tapahtumakokonaisuus Suomessa. Läänintaiteilijakauden ja työryhmän toimintavuosien aikana on noussut voimakkaasti esiin tarve mediataiteen edistämisen pitkäjänteiselle kehittämiselle sekä etenkin mediataiteilijoiden näyttely- ja työskentelymahdollisuuksien parantamiselle pääkaupunkiseudun ulkopuolisessa Suomessa. Mediataide kartalle -hanke on kehitetty vastaamaan tähän tarpeeseen ja toimii näin luontevana jatkona työryhmän Keski-Suomessa toteuttamalle työlle. 2 Lisätietoja Mediataide kartalle -hankkeesta:

3 Kysymyslomakkeiden sisältö ja esitetyt kysymykset perustuvat Live Herring -työryhmän kokemuksiin mediataiteen esittämisestä Keski-Suomessa. Kysymykset jätettiin kuitenkin tarkoituksella hyvin avoimiksi, jotta kaikki odottamattomat ja yllättävätkin tulokset saataisiin kirjattua ylös projektin jatkoa ajatellen. Kysymyslomakkeet julkaistiin Live Herring -työryhmän verkkosivuilla huhtikuun 2013 lopussa ja niihin oli mahdollisuus vastata lopulta asti. Selvityksestä tiedotettiin kohderyhmille aktiivisesti sähköpostilla ja eri yhteistyötoimijoita pyydettiin välittämään viestiä eteenpäin. Tämä paperi on raportointi kyselyn tuloksista. Raportin tarkoituksena on tuoda esiin keskeiset havainnot aineistosta, joten esim. kaikkia esitettyjä kysymyksiä ei tässä käsitellä. Aineistoa on luokiteltu, mutta vastausten analyysi on jätetty luokittelun ja kokoamisen tasolle. Raportissa on nostettu esiin lainauksia vastauksista. Lainauksista on poistettu kaikki paikkakuntien ja kaupunkien nimet, jotta luvattu vastaajien anonymiteetti säilyisi. Nimet on lainauksissa korvattu merkinnällä XX. Osaa lainauksista on lyhennetty samasta syystä. Kyselyn sisällön suunnitteli ja raportin kirjoitustyön on toteuttanut Live Herring -läänintaiteilijatyöryhmä ja mediataiteen läänintaiteilija Soile Ollikainen. 1. Kysymykset Kysely toteutettiin siis kolmen erilaisen eri toimijaryhmälle suunnatun kyselylomakkeen avulla. 3 Kyselylomakkeet luotiin mediataiteilijoille, mediataiteen tuottajille ja tuottajaorganisaatioille sekä pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taidemuseoille ja -gallerioille. Jaottelu perustuu Mediataide kartalle -hankkeen rakenteeseen. Mediataiteilijoita pyydettiin ensin kertomaan heidän toteuttamistaan mediataidenäyttelyistä tai -projekteista. Seuraavaksi tiedustelun aiheena olivat näiden näyttelyiden toteutuksen ongelmat ja haasteet. Jatkokysymyksissä keskityttiin vastaajien toimintaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lomakkeessa esimerkiksi tiedusteltiin näyttelymahdollisuuksista ja haasteista niiden toteuttamisessa sekä kiinnostuksesta toteuttaa mediataideprojekteja pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin myös, ovatko taidemuseot hankkineet vastanneilta mediataiteilijoilta teoksia kokoelmiinsa. Mediataiteen tuottajatahoja lähestyttiin hieman eri tulokulmasta ja lomakkeen suunnittelussa huomioitiin se, että monet tuottajatahoista työskentelevät pääkaupunkiseudulla. Kyselyn aluksi pyydettiin tuottajien tärkeimpien mediataideprojektien tietoja ja kysyttiin projektien toteutuksen 3 Lomakkeet ovat nähtävissä: pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taidemuseot ja -galleriat: https://docs.google.com/forms/d/1quhaavgbd_ozekh_j7yqbjznpvhvvhybruyzuwmbee/viewform mediataiteen tuottajat ja tuottajaorganisaatiot: https://docs.google.com/forms/d/1pbio8chhdsjn8d6cx4b0en59toyqzwdktnhwnb4-7-y/viewform mediataiteilijat: https://docs.google.com/forms/d/1ff1pkgn70dl-ycegwyqaocggonetuosjpuek5bjbmpk/viewform

4 haasteista. Lisäksi kysyttiin toiminnan laajuudesta, sen haasteista ja halusta laajentaa toimintaa koko maan kattavaksi. Lopuksi toimijoilta kysyttiin halukkuudesta osallistua valtakunnalliseen yhteistyöhön muiden mediataiteen tuottajatoimijoiden kanssa ja jos vastaus oli kyllä, niin lisäksi pyydettiin mainitsemaan millainen yhteistyö vastaajaa kiinnostaisi. Kolmas lomake suunnattiin mediataiteen esittäjätahoille eli pääkaupunkiseudun ulkopuolisille taidemuseoille ja -gallerioille. Tältä ryhmältä kysyttiin, onko heillä ollut esillä mediataidenäyttelyitä ja -projekteja ja kenen tuottamia ne ovat olleet. Lisäksi tiedusteltiin, minkälaisia haasteita tai ongelmia niiden toteutuksessa on ollut sekä onko heille tarjottu mediataidenäyttelyitä tai -projekteja ja minkälaiset mahdollisuudet heillä on valita niitä näyttelyohjelmaan. Lomakkeessa kysyttiin myös mediataiteen hankinnasta museon kokoelmiin. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin, minkä tyyppiset projektit olisivat heille mieluisia sekä halukkuudesta osallistua yhteistyöprojekteihin. Kaikilta ryhmiltä kysyttiin lisäksi, jäikö kyselyssä jotakin huomioimatta ja olisiko vastaajalla jotain lisättävää. Vastaajille jätettiin myös mahdollisuus jättää yhteystietonsa, jotta heille voitaisiin myöhemmin lähettää tietoa kyselyn tuloksista. Yhteystietojen jättäminen ei ollut pakollista ja kyselyyn pystyi vastaamaan siis anonyymisti. Kysymyslomakkeen yhteydessä ja kyselystä tiedotettaessa kerrottiin selkeästi mihin kokonaisuuteen kysely liittyy ja selvennettiin, että kyselyn tuloksia tullaan käyttämään Mediataide kartalle -hankkeen aineistona sekä työpajatyöskentelyssä että rahoitushaussa ja tuotiin esiin, että selvityksestä julkaistaan raportti. Tiedotuksessa korostettiin, että kaikki vastaukset tullaan käsittelemään anonyymisti. Tästä syystä emme viittaa projektissa tai selvityksestä tehtävässä koosteessa museoihin/gallerioihin, taiteilijoihin tai tuottajiin nimellä. Siteeratuista vastauksista on poistettu tämän vuoksi myös viittaukset alueisiin tai paikkakuntiin. Samasta syystä kaikkien kysymysten vastauksia ei ole käsitelty tässä. Osa vastauksista perustui esim. paikkakuntien tai museoiden luetteloihin (esim. näyttelytiedot) ja säilyttääksemme vastausten anonymiteetin olemme jättäneet kysymykset käsittelemättä tässä yhteydessä. 2. Tuloksista Vaikka kyselyä pyrittiin lähettämään usean eri toimijan kautta vastaajille, on kuitenkin todettava, että vastausten alhainen määrä varsinkin tuottajatahoilta/tuottajilta on lievä pettymys. Taiteilijoilta ja esityspaikoilta tuli kohtalainen määrä vastauksia. Kyselyn vastasi: 10 mediataiteilijaa 2 tuottajaa/tuottajaorganisaatiota 17 taidemuseota ja -galleriaa

5 2.1 Taiteilijat Mediataiteilijoilta kysyttiin ensimmäisessä kysymyksessä, mitä mediataideteoksia tai -projekteja hän on toteuttanut. Mediataiteen muodoista videotaide ja videoinstallaatiot saivat eniten mainintoja. Lisäksi vastauksissa nousivat esiin seuraavat mediataiteen muodot 4 : interaktiiviset teokset, kokeellinen elokuva, tietokoneohjatut (vvvv & Processing) installaatiot (joko täysin reaaliaikaisia tai hyödyntäneet aiemmin kuvattua videomateriaalia), media- ja yhteisötaideprojektit, videota sekä veistoa/installaatiota yhdistelevät teokset, musiikkivideot, videoperformanssit, multimediateokset, demot, liveesitykset tapahtumissa, mediataideinstallaatio, tietokoneanimaatio, mediataideinstallaatio internetissä, yleisölle avoin mediataiteen työpaja + on line -teos, mediainstallaatio (animaatio, dataprojisointi ja öljyvärimaalaukset) sekä interaktiivinen mediataideteos internetissä (Flash) + data-installaatio näyttelytilassa. Vastausten kautta syntyvä lista tuo hyvin esiin, kuinka monimuotoinen taidemuoto mediataide on. Tässä suhteessa vastanneiden mediataiteilijoiden näkökulma on ollut laaja. Mediataideprojektien ja -näyttelyiden toteutukseen liittyviä ongelmista ja haasteista kaksi vastauskategoriaa nousi yli muiden: Teknologiaan liittyvät kysymykset ja rahoitus. Teknologian osalta haasteita projektien toteuttamiseen tuottaa vastausten mukaan tekniikan saatavuus ja sen toimivuuteen liittyvät kysymykset: Tekniikka tuo omat haasteensa. Ei ole varaa parhaimpiin ja aina edes tarvittaviin laitteisiin. Laitteiden vuokraus/lainaus hankalaa. Epäluuloja teoksen toimivuudesta tietenkin aina on museoiden taholla kun näyttely kestää pitkään ja laitteet ovat herkkiä. Toistaiseksi kaikki on toiminut niin hyvin, että olen saanut aina myös uusia mahdollisuuksia toteuttaa teoksia paikoista joissa olen aiemmin ollut esillä. tekniikka on usein haastavaa saada toimimaan usean viikon näyttelyprojektin ajan Taloudellisten resurssien puute nousi esiin toisena keskeisenä haasteena. Kuten lainauksista selviää taloudellisten ja teknologisten haasteiden erottaminen on usein vaikeaa. Päähaasteita on nähdäkseni kaksi ja ne lienevät yhteisiä kaikelle kokeilevalle taiteelle. Ne myös pätevät niin itse teosten kuin niitä esittelevien näyttelyidenkin toteuttamiseen. Nämä haasteet ovat raha ja ammatillisten verkostojen puute. Olen joutunut tekemään teoksieni toteutusprosessin aikana melkoisia kompromisseja sillä en ole onnistunut saaman niille ulkopuolista rahoitusta juuri lainkaan. Teosteni budjetti ei ole suuri ja jo muutamalla satasella per teos olisi saavutettu näkyviä etuja. Valitettavasti tällaiset pikkusummatkin ovat aktiivisesta hakemisesta huolimatta olleet toistaiseksi utopiaa. Tämä onkin aiheuttanut teosteni tekoprosessien aikana melkoista hammasten kiristelyä ja niinpä onkin selvää, että yksityisnäyttelyjen järjestäminen on ollut kohdallani käytännössä mahdotonta, sillä minulla ei ole niihin yksinkertaisesti varaa. Hakemalla erilaisille festivaaleille ja yhteisnäyttelyihin olen kuitenkin saanut teoksiani esille. 4 Käytettyjä termejä ei ole muokattu, vaan ne ovat taiteilijoiden vastauksissaan määrittämiä.

6 resurssien puute: teokset ovat työteliäitä, vaativat paljon erilaista teknistä osaamista, toteuttaminen on kallista, laitteisto maksaa. Myös teosten toteuttamiseen liittyvien henkilöresurssien sekä erityisesti museoiden ja muiden esityspaikkojen henkilöstön teknisen tietotaidon puute nousee esiin keskeisenä haasteena: hyvien koodareiden löytäminen Medialaitteita on aika hyvin varastoissa. Olisi hienoa jos tarvittaessa löytyisi aina teknistä välineistöä tuntevaa henkilökuntaa hyvin harvoilla gallerioilla Suomessa on osaamista tai sopivia tiloja teosten näyttämiseen, etenkin jos kyseessä on iso tilainstallaatio johon liittyy paljon tekniikkaa ja laitteistoa. Laitteet pitää käytännössä ostaa itse ja huolehtia pystytys ja asennus itse. Siitä huolimatta näyttelyissä pitää käydä vahtimassa että teoksen laitteisto on päällä asianmukaisesti. Monesti henkilökunta ei osaa tai ei viitsi pistää niitä päälle! Suomessa on muutama sellainen galleria joissa tämä osataan, ja ne taitavat kaikki olla pääkaupunkiseudulla. Useissa vastauksissa korostuivat myös esitys- ja näyttelytilojen ongelmat suhteessa mediataiteen esittämiseen. videoprojisoinneissa ongelmana on usein tilan pimentäminen tyylikkäästi. Näyttelytilojen valoisuus Lisäksi haasteina nähtiin mediataiteen heikko myytävyys ja sen myyntimarkkinoiden olemattomuus sekä käsitykset mediataiteesta ja mediataiteen asema suomalaisessa taidekentässä varsinkin uusmediataiteen osalta: teosten myyntimarkkinat ovat pienet tai niitä ei ole. Suomessa yksityinen ostaja ei osta mediataideteoksia (korkeintaan ehkä videotaideteoksia) ja museotkin vain harvoin. Kansainvälistä tunnettuvuutta on hankala Suomesta käsin saada niin hyväksi että teoksia pystyisi myymään ja kattamaan tuloilla toteutuskustannukset. Suuri ongelma tuntuu olevan ihmisten käsitys mediataiteesta, ikään kuin se olisi ei niin konkreettista ja yhtä olevaista kuin muu taide. Nuoremman ikänsä puolesta mediataide on yleisölle myös ehkä "vaikeampaa ymmärtää taiteena". Suomessa mediataiteen edistäminen on vielä vähän lapsenkengissä, mm. taidevienti keskittyy edelleen enemmän kuvataiteeseen, performansseihin, videotaiteeseen ja veistoksiin. Mediataidekenttä on vielä hieman harrastelijamaista, ja ainoa mediataiteeseen keskittynyt galleria, MUU ry, on aika marginaalissa suurta yleisöä ajatellen. Mediataide nähdään vielä aika pitkälle videotaiteen kautta, ja meillä on hyvin vähän puhtaasti uutta mediataidetta (new media art) edustavia taiteilijoita joilla on merkittävää kansallista tai kansainvälistä presenssiä. Itselleni tulevat lähinnä mieleen Charles Sandison ja Terike Haapoja. Maailmalla uuden mediataiteen nousu on selvästi nähtävissä ja uusia teknologioita hyödyntävät taiteilijat ovat yhtä tärkeitä taidekentässä kuin perinteisemmän taiteen tekijät. Yksittäiset maininnat saivat myös teosten dokumentointi, oman osaamisen ylläpitämiseen liittyvät haasteet jatkuvassa teknologisessa kehityksessä sekä teosten esille saaminen.

7 jatkuva osaamisen kehittäminen: tekniikka ja teknologia kehittyy. Maalauksia voi tehdä samalla tekniikalla joka on tunnettu jo tuhat vuotta sitten, mutta tietokoneita ja ohjelmistoja pitää päivittää miltei vuosittain. Tällä hetkellä työskennellessäni mm. mediataiteen parissa minusta tuntuu, että vaikeinta on saada teoksia esille. En halua enää hakeutua gallerioihin, jossa taiteilija kustantaa itse kaiken (mahdollisella apurahoituksellaan) vaan olen suunnannut näyttelynhakuenergiani museoihin. Kysyttäessä mahdollisuuksista esittää mediataidetta pääkaupunkiseudun ulkopuolella, paljastui, että taiteilijat ovat saaneet teoksiaan suhteellisen hyvin esille. Osassa vastauksista korostuu, että tähän on vaadittu omaa aktiivisuutta. Yhdessä vastauksista tuotiin esiin mielenkiintoinen yksityiskohta; kyseisen taiteilijan teoksia on ollut enemmän esillä ulkomailla kuin kotimaassa. "Ei paljon, silloin joskus jos olen itse hakenut näyttelyaikaa. Yllättävää kyllä videoteoksiani on ollut enemmän esillä ulkomailla kuin kotimaassa. Mutta nämä ovat olleet lähinnä festivaaleja tai itse järjestettyjä tilaisuuksia, eivät ns. oikeita gallerioita." Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista haasteista nousivat pääosin samat asiat esiin kuin muuallakin Laitteistojen puute nousi selkeästi merkittävimpänä ongelmana. Tätä seurasi museo- ja galleriatilojen soveltuvuuteen liittyvät haasteet. Sopivien tilojen ja pätevän näyttelyhenkilökunnan puute oli myös esillä useassa vastauksessa. Myös välimatkat ovat aiheuttaneet ongelmia. Maininnan saivat myös alueellisten rahoittaja- ja esittäjätahojen asiantuntemuksen puute mediataiteen osalta, ammatillisten verkostojen ja kontaktien sekä teknisen tietotaidon puute. ainakin XXX alueen näkökulmasta käsin on ollut aistittavissa, että kuvataiteen (tai ylipäätään taiteen) marginaaleihin mentäessä asiantuntemus ohenee aika lailla muutaman suurimman kaupungin ulkopuolelle mentäessä. Tämä liittyy juuri mainitsemiini rahaan ja ammatillisiin kontakteihin. Koska piirit ovat XXX pienet ja ihmiset tietävät toisensa, voinen sanoa, että esimerkiksi oman alani ihmisiä ei juurikaan istu paikallisessa taidetoimikunnassa tai maakuntarahastossa vaan apurahoista päättävät lienevät oma alani hakemuksieni suhteen melko pahasti pihalla. Uskoisin, että apurahoja myönnettäessä näissä tapauksissa korostuu ns. urheilusuorituspuoli eli esim. cv:n pituus sisällöllisten kysymysten sijaan. Rohkeita avauksia mihinkään suuntaan on melko vähän ja valinnat ovat usein varsin konservatiivisia. Osassa vastauksista tuotiin toisaalta esiin, että haasteet mediataiteen esittämissä ovat samat pääkaupunkiseudulla ja sen ulkopuolella. sama tekninen osaamattomuus on ongelmana niin pääkaupunkiseudulla kuin sen ulkopuolella. En mitään sellaista mitä ei olisi pääkaupunkiseudullakin. Pääkaupunkiseudulla on muutama galleria joissa on valmiuksia mediataiteen esittämiseen, mutta niihin on vaikea päästä ilman mittavaa ansioluetteloa ja kansainvälistä tunnettuvuutta.

8 Kyselyn perusteella taiteilijat eivät ole saaneet teoksiaan juurikaan museoiden hankintalistalle tai kokoelmiin. Muutaman vastaajan teos oli ostettu taidemuseoiden ja kaupungin kokoelmaan. Mediataide ei kyllä ole kovin myyvää Suomessa. Lähes aina kun minulta on ollut esillä jotakin muuta kuin mediataidetta on museo hankkinut niitä/sen kokoelmiinsa. Mediataidetta ei kertaakaan. Se koetaan vielä edelleen hankalaksi ja liian tekniseksi ja museoilta puuttuu tietotaito käsitellä teoksia samalla tavalla kuin perinteisiä medioita. Kaikkien taiteilijoiden vastauksista nousi selkeästi esille into toteuttaa näyttelyjä tai projekteja ympäri Suomea. Positiivisena puolena maakunnissa toimimisesta nousi kommenteissa esiin taloudellisen riskin pieneneminen, koska museot osallistuvat melko hyvin teosten ja matkojen rahoittamiseen. Pääkaupunkiseudulla vaikeasti myytävän taiteen esittämiseksi joutuu käyttämään lähes pelkästään omaa rahoitusta. Mä taidan olla hyvä poikkeus tässä mediataitelijoiden joukossa kun olen esiintynyt pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Suurin syy siihen on raha. Helsingissä ei helposti myyvän mediataiteen esittämiseen tarvitaan paljon omaa rahaa. Muualla Suomessa, varsinkin museoissa olen saanut aina vähintään materiaalikustannukset ja pienen palkkion teoksen tekemisestä + tietenkin matkakulut ja ylläpidon. Eli pienemmän taloudellisen riskin vuoksi olen tehnyt tätä pääosin maakunnissa. 2.2 Tuottajat Kuten aiemmin tuotiin esiin, mediataiteen tuottajatahot eivät innostuneet vastaamaan toivotulla tavalla kyselyyn viidakkorummun pitkäaikaisesta rummutuksesta huolimatta. Vastausten vähyydestä johtuen emme julkaise tuottajatahojen osalta suoria lainauksia vastauksista. Lisäksi kahden vastauksen perusteella on tietenkin mahdotonta tehdä luokittelevaa analyysiä tai yleistyksiä, joten vastausten käsittely on hyvin raportoivaa. Kysymyksissä tiedusteltiin, minkälaisia ongelmia tai haasteita mediataideprojektien ja - näyttelyiden toteutuksessa vastaajien kokemuksen mukaan on. Vastauksissa nostettiin esiin osittain samoja teemoja kuin mediataiteilijoiden vastauksissa. Puutteelliset markkinat, Suomen maantieteelliset välimatkat sekä mediataiteeseen keskittyneiden vakiintuneiden esityspaikkojen puute nousivat esiin ongelmatekijöinä myös tuottajatahojen vastauksissa. Muita ongelmatekijöitä, joita vastauksissa nousi esiin, olivat sirpaleinen rahoituspohja, tuottajan työn rahoitus, levityksen resursointi sekä Ylen kiinnostumattomuus mediataiteesta. Tuottajilta kysyttiin myös heidän toimintansa keskeisimmistä haasteista. Molemmissa vastauksissa korostui vähäiset taloudelliset resurssit, mikä haastaa toimintaa. Toisessa vastuksista nostettiin esiin myös mediataiteen tekemiseen ja tuottamiseen liittyvien rakenteiden horjuminen ja niiden resursoinnin kapeneminen. Vastauksessa viitattiin mm. Avekin taloustilanteeseen, kuntien taloustilanteeseen sekä taidekoulujen ja residenssien lakkautusuhkiin. Lisäksi toiminnan haasteeksi mainittiin mediataiteen tekijöiden vähäinen määrä vastaajan toiminta-alueella.

9 Kyselyssä kysyttiin myös, onko vastaajalla kiinnostusta laajentaa toimintansa koko maan kattavaksi. Samalla tiedusteltiin, mitkä ovat keskeisimmät tekijät tämän toteuttamiseen. Toinen vastaajista/vastaajatahoista koki, että omalla toiminta-alueella toimimisessa on tarpeeksi haasteita, jolloin tarvetta laajentaa toiminta-aluetta ei ole, mutta vastaaja toi esiin, että kiinnostusta olla mukana mediataiteen kentän verkostossa ja yhteistyökuvioissa on. Toinen vastaajista toi selkeästi esiin mielenkiinnon toiminnan laajentamiseen. Toiminnan laajentamisen haasteina nousi esiin rahoitus. Konkreettisena kehittämisideana ehdotettiin teosten kierrättämistä renkaassa : Eli että toimijat eri paikkakunnilta toteuttavat vaikkapa screening-koosteen, ja yhteistyökumppanit järjestävät toinen toisilleen näytännöt omilla kotipaikoillaan. Molemmat vastaajista olivat kiinnostuneita alueellisesta tai valtakunnallisesta yhteistyöstä muiden mediataiteen tuottajatoimijoiden kanssa. Kysyttäessä millainen yhteistyö olisi toimijan kannalta kiinnostavaa, vastauksissa nostettiin esiin toive Suomen Mediataideverkosto ry:n toiminnan kehittämisestä valtakunnallisesti kattavammaksi sekä lisää yhteistyötä, tapaamisia, levityskontakteja, työkeikkoja sekä yhteistä verkkosivustoa ym. sen puitteessa. 5 Lisäksi toivottiin yhteistyötä kansainväliseen toimintaan Yleisesti haluaisin kansainvälistä yhteisponnistelua. Vastauksissa nousi esiin myös konkreettisia ideoita yhteistyön muodoista: 1) pääkaupunkiseudulla tapahtuvien mediataidefestivaalien näkyvyys maakunnissa: Yllä mainitun kierrätyksen hengessä olisi hienoa saada satelliittitapahtumia (esim helsinkiläisistä) mediataidefestareista provinsseihin. 2) tiedotusrinki kiinnostavista vierailijoista, jotka voisivat vierailla myös maakunnissa. 3) Tiedotus uusista rahoitusmahdollisuuksista: Tieto uusista ja hyvistä rahoitusohjelmista ja -malleista kiinnostaa aina." 2.3 Taidemuseot ja muut esittäjätahot Kaikilla vastanneilla museoilla ja gallerioilla oli ollut mediataidetta ja mediataideteoksia esillä, mutta erillisiä vain mediataiteeseen keskittyneitä näyttelyitä oli ollut esillä harvemmin. Taidemuseoilta tiedusteltiin mediataiteen esittämiseen liittyviä ongelmakohtia kahden kysymyksen kautta. Ensin kysyttiin, minkälaisia ongelmia tai haasteita mediataidenäyttelyiden ja/tai -projektien toteutuksessa vastaajan kokemuksen mukaan on. Lisäksi tiedusteltiin, oliko museolle tarjottu mediataidenäyttelyitä tai -projekteja ja mitkä ovat olleet suurimmat haasteet niiden valinnassa näyttelyohjelmaan. 5 Suomen mediataideverkosto ry on vuonna 2009 perustettu mediataidealan yhteistyöorganisaatio, jonka tarkoituksena on lisätä alan toimijoiden välistä yhteistyötä. Yhdistys edistää mediataiteen kulttuurista ja yhteiskunnallista asemaa Suomessa, sekä luo ja ylläpitää suomalaisen mediataiteen kotimaisia ja kansainvälisiä kontakteja. Lisätietoja:

10 Mediataiteen esittäjätahojen (taidemuseot ja -galleriat) suurimpana haasteena suhteessa mediataiteen esittämiseen ja sen valitsemiseen/sisällyttämiseen näyttelyohjelmaan näyttäytyy vastausten perusteella tekniikkaan/teknologiaan liittyvät kysymykset, esimerkiksi tarvittavan tekniikan ja teknologian saatavuus. Esitysten soveltumattomuus varattuun laitekantaan. Laitteiden liian vähäiset ominaisuudet. Toisena esityslaitteiden vikaherkkyys sekä se, että näihin välttämättä tapahtuviin ongelmiin ei ole voitu tai osattu varautua riittävän hyvin. laitevaatimukset - aina ei pystytä vastaamaan taiteilijoiden laite- tai installointivaatimuksiin Installointi on toisinaan hyvinkin työlästä ja kalustoa pitää uusia/ päivittää usein jotta pysytään samalla tasolla kuin mitä taiteilijat vaativat. Keskeisiä haasteita mediataiteen esittämissä tuottavat vastausten valossa myös taidemuseoiden asiantuntemukseen liittyvät kysymykset erityisesti teknisten valmiuksien osalta sekä museoiden/gallerioiden tilojen soveltuvuuteen liittyvät kysymykset. Asiantuntevan henkilöstön puute sekä kokoamisvaiheessa että näyttelyn kestäessä huollossa. Museoiden ylläpitäjäorganisaatiot eivät ole kaikissa tilanteissa sisäistäneet nykytaiteen teknistymisen tuomia uusia haasteita sen enempää henkilöstökehityksen kuin talousarvioidenkaan osalta. Mikäli määrätietoinen panostaminen henkilöstön valmiuksien nostamiseen puuttuu, heijastuu se nopeasti museoiden kykyyn suunnata toimintaansa myös mediataiteen piiriin. Suurimmat haasteet: että tarvittavaa laitteistoa/tekniikkaa on tarpeeksi museon puolelta, miten museon tilat soveltuvat teosten esittämiseen, miten mediateoksen ääni soveltuu tilaan ja on suhteessa muihin teoksiin, onko museohenkilökunnalla tarvittavaa teknistä osaamista teosten installoimiseen. Myös tilat tuovat rajoitteita, kuten tilan liika valoisuus, tilakorkeus yms. Haasteena kalliit laitekustannukset ja osittain epäsopivat esitystilat tiettyjen teosten installoinnille. Kolmanneksi eniten mainintoja nousi vastauksista esiin liittyen teosten esittämiseen liittyviin haasteisiin (esim. teosten ääneen ja muuhun esillepanoon liittyvät kysymykset). Laitehankinnat/vuokrat ovat toisinaan haasteellisia (esim. täsmälleen toivottujen laitteiden saaminen), samoin teosten/laitteiden esillepano (esim. kuinka paljon tekniikka saa näkyä). Mediataiteessa myös äänet voivat aiheuttaa haasteita kaikuvassa tilassa.

11 Haasteita aiheuttaa myös taiteilijoiden riittämätön asiantuntemus suhteessa teknologiaan ja heidän käytettävissään oleva tekniikka: Mediataiteen näyttelyt ovat kaikkein haasteellisimpia ja eniten ongelmia aiheuttavia suhteessa muihin taiteen lajeihin. Ongelma on usein ollut taiteilijoiden huono tekninen valmius tuottaa teoksia: esim. videoteokset eivät formaatiltaan toimi moitteettomasti, teoksia tehdään ja muokataan viime tingassa ennen näyttelyn avautumista, vaaditaan ostamaan sitä ja tätä laitetta, jota ei ehkä sitten käytetäkään tai joka loppujen lopuksi ei sovellu teokseen. Olemassa olevia moninaisia museon esityskalusteita ei haluta käyttää. Museon tekninen väki joutuu koville, usein myös käytännössä tekemään taiteilijoille kuuluvia tietokonetoimenpiteitä. Taiteilijoiden käytettävissä oleva tekniikka ja tekniset valmiudet vaihtelevat, mikä heijastuu teosten toteutettavuuteen. Teosten tekninen haastavuus vaihtelee ja on jopa joskus tapauksia, joissa edes taiteilija ei ole ratkaissut loppuun kaikkia niitä teknisiä kysymyksiä, jotka ovat teoksen onnistuneen näytteillepanon edellytyksenä. Suoraan taloudellisten resurssien riittämättömyyteen viitattiin muutamissa vastauksissa. Valintahaasteina ovat olleet lähinnä kustannukset ja museon pieni näyttelybudjetti. Aikataulut ja rahoitus tulevat joskus vastaan. Muutamassa vastauksessa mainittiin yhdeksi haasteita tuottavaksi tekijäksi yleinen asennoituminen mediataidetta kohtaan tai sen kohdeyleisön tavoittamisen ja löytämisen vaikeus. Mediataiteen markkinointi ja esittäminen on myös hyvin haasteellista ns. suurelle yleisölle, sille samalle mikä tykkää perinteisestä maalaustaiteesta etc. (ehdotukset) eivät ole sopineet museon linjaan tai niille ei ole arvioitu löytyvän yleisöä Haasteena on pohtia, sopiiko tarjottu näyttely koko vuoden näyttelykokonaisuuteen, onko näyttelyn ajankohta sellainen, että se saavuttaisi kohdeyleisönsä. Yksittäisiä mainintoja kohdistui teosten ja tekniikan toimivuuteen liittyviin ongelmiin ja mediataiteen esittämiseen liittyviin lupa- ja tekijänoikeuskysymyksiin. Joskus on ollut ongelmia teosten toimivuuden/ uudelleen käynnistymisten kanssa. Mediataidetta koskevat lupa-asiat mukaan luettuna tekijänoikeusasiat ovat erilaisia kuin muissa taidemuodoissa, ja siksi lupa-asiat vaativat lisätyön tekemistä. Suurimmalle osalle esityspaikoista oli tarjottu mediataideteoksia ja osalle museoista myös kokonaisia näyttelyjä. Suhteessa mahdollisuuteen valita mediataidenäyttely museon näyttelyohjelmaan eniten haasteita aiheutuu vastausten mukaan teknisistä kysymyksistä sekä taidemuseon näyttelyaikatauluihin, -politiikkaan ja -linjauksiin liittyvistä kysymyksistä. eivät ole sopineet museon linjaan tai niille ei ole arvioitu löytyvän yleisöä

12 - Haasteena on pohtia, sopiiko tarjottu näyttely koko vuoden näyttelykokonaisuuteen, onko näyttelyn ajankohta sellainen, että se saavuttaisi kohdeyleisönsä. Näyttelyitä toteutettaessa kyse on aina taiteellisista sisällöistä ja museon sisällöntuotannon linjauksista. XXXX taidemuseo määrittelee itse sisällöntuotantonsa tavoitteet ja etsii yhteistyökumppaninsa. Eri tyyppisiä näyttelyehdotuksia - ml mediataidetta - tulee runsaasti, mutta näihin tartutaan kuitenkin erittäin harvoin. Yhtään merkittävää yhteistyökumppanitarjousta / merkittävän taiteilijan näyttelyä ei kuitenkaan ole torjuttu sillä perusteella, että museolla ei olisi ollut valmiuksia toteuttaa näyttelyä teknisesti. Kun museoilta tiedusteltiin, mitä mahdollisuuksista heillä on mediataiteen esittämiseen, vastauksissa nousi esiin olemassa oleva laitteisto, henkilöstön tekniset valmiudet, tilaratkaisut ja olemassa olevat yhteistyökuviot, esimerkiksi laitteiston lainaamisen suhteen. Pelkona näyttäisi olevan mediataideprojektien vaatiman erityisen tietotaidon puute. Kysyttäessä, millaisia mediataidenäyttelyitä ja/tai -projekteja museot haluaisivat esittää / toteuttaa, suurin kiinnostus kohdistui ymmärrettävästi projektien/näyttelyiden sisällölliseen ja taiteelliseen laatuun sekä projektien korkeatasoisuuteen ja kiinnostavuuteen. Ajankohtaisia, korkealuokkaisia, kiinnostavia, samalla tavalla kuin muukin näyttelytoiminta. asia ei ole ollut ajankohtainen, koska näyttelypolitiikkamme on kohdistunut taiteilijoihin, jotka eivät ole käyttäneet mediataidetta. Väline ei ole kuitenkaan ensisijainen, vaan taiteilija ja hänen sanomansa. Esim. XXXXX teoksia. Myös projektien monimuotoisuus oli keskeinen kiinnostava tekijä. Lisäksi kiinnostavina tekijöinä mainittiin projektien vuorovaikutteisuus ja ajankohtaisuus sekä projektin/näyttelyn kytkeytyminen museon näyttelyprofiiliin ja muihin teemoihin tai sisältöihin. Lisäksi yksittäisissä vastauksissa nostettiin esiin kiinnostavina tekijöinä mediataide uutena taidemuotona ( Kaikki uusi taide ja taidemuodot ovat kiinnostavia. ), mediataiteen eri osa-alueiden esittely ( Meillä on ollut melko marginaalisiakin mediataiteen muotoja esillä (esim. digitaalinen taide, äänitaide); seuraavaksi haluaisin esitellä huolella toteutetun elokuvallisen videoteoksen. Myös animaatio tuntuu tällä hetkellä kiinnostavalta ), tietyn näkökulman tai teeman kautta rakentuvat projektit ( Kenties kriittinen ja analyyttinen näkökulma nykyajan mediakulttuuriin olisi hyvä näkökulma. ), yhteisnäyttely ja esim. suomalaisten mediataiteilijoiden esiin nostaminen ( Valikoimaa esim. kotimaisten tekijöiden keskeisistä töistä ), isot hankkeet ja ns. isojen nimien esiintuominen ( Näyttäviä, isoja hankkeita, kansainvälisiä staroja! ), tekninen luotettavuus ja toimiva yhteistyö tekijän kanssa ( Teknisesti luotettavia, sisällöltään kiinnostavia ja visuaalisesti koukuttavia, toimiva yhteistyö tekijän kanssa. ), yleisöä kiinnostavien projektien esittäminen ( sellaisia jotka sopivat meidän näyttelyprofiiliin ja kiinnostavat alueen yleisöjä ), museopedagogian rooli projekteissa ( näyttelyiden yhteydessä tulisi olla myös pedagogin osuus mielellään työpajoineen ) sekä eri taidemuotojen yhteisesittäminen: Erilaisten taidemuotojen yhteisesittäminen on ollut meillä toimiva ratkaisu.

13 Lähes kaikilla vastanneista museoista oli hieman yllättäenkin mediataidetta kokoelmissaan. Lähes kaikki vastanneet olivat myös kiinnostuneet muiden toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä mediataiteen esiintuomisessa. Yhteistyö nähtiin tärkeänä mm. koska museon oma näyttelytuotanto keskittyy muuhun. Yhteistuotantona mieluummin, sillä oma tuotanto on enimmäkseen muuta mediataidetta. kuin Yhteistyöt, jotka synnyttäisivät kiinnostavaa keskustelua ja vetovoimaisuutta ja lisäisivät kävijämääriä. Olemme aina avoinna keskustelulle yhteistyöstä, sen mukaan, millainen oma näyttely- ja toimintaohjelmamme on. Osan kiinnostus yhteistyön osalta keskittyy esim. laiteyhteistyöhön: laiteyhteistyö ja taloudellinen apu, muuta osaamista löytyy Yhdessä vastauksista korostettiin myös erottautumista ja oman näyttelypolitiikan ylläpitämistä: Yhteistyö on aina voimavara, jonka merkitystä ei voi yliarvioida. Tähän mennessä olemme kuitenkin tehneet yhteistyötä lähinnä kansainvälisten toimijoiden, taiteilijoiden ja gallerioiden kanssa. Olemme noudattaneet käytäntöä, jonka mukaan emme kilpaile muiden kotimaisten toimijoiden kanssa samoista sisällöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että emme esittele näyttelyä, joka on ollut esillä jossain muussa museossa maassamme aikaisemmin. Niin paljon mielenkiintoista ja merkittävää taidetta jää joka tapauksessa esittelemättä. Päällekkäisyyksien sijaan voimme keskittyä johonkin muuhun, joka ansaitsee tulla esitellyksi Lisäkommenteissa tuotiin esiin näkemys taiteen sisältölähtöisestä määrittelystä keskeisempänä kuin mediumlähtöinen määritys esim. juuri mediataiteeksi. Näkemys mediataiteesta koetaan kommentissa hieman vanhanaikaiseksi: Meillä pyritään välttämään taiteen lokerointia ja näin ollen ei erityisesti korosteta sitä, että joku on mediataidetta... ajatus mediataiteesta on vähän vanhanaikainen. Itse en koskaan ajattele, että joku taide olisi mediataidetta. Tärkeintä on kuitenkin sisältö. Periaatteessa ihan kaikki taide on mediataidetta. Yritämme järjestää teoksille erilaisia esitysolosuhteita ja - tilanteita. Vaatimuksia on monenlaisia nykyään. Kommenteissa tuotiin esiin myös tyytyväisyys AV-arkin palveluihin: AV-arkki on todella hyvä palvelu, selkeä ja sitä parempi museomme näkökulmasta, mitä useampi mediataiteilija kuuluu Av-arkkiin. Vastauksissa nousi esiin kiinnostavia kehittämisajatuksia ja ideoita: Mediataiteen hankinta kokoelmiin pitäisi miettiä niin, että hintaan sisältyisi myös esitystekniikka. Tekniikka vanhenee nopeasti, joten tieto siitä, miten teoksia voi esittää tekniikan muuttuessa. Myös näyttelyiden yhteydessä pitäisi olla mukana toimiva tekniikka. Mediataiteeseen liittyvät koulutukset:..mediataiteeseen liittyvä alueellinen koulutus ja työpajat mediataiteilijoiden kanssa. sekä Tällä hetkellä kiinnostavinta olisi

14 koulutus / keskustelu aiheesta mediataide museokokoelmassa. Kysymyksiä herättää mm. teosten säilyttäminen ja sen haasteet kun tekniikka uusiutuu jatkuvasti. Eri yleisöjen huomioiminen: Teemme yhteistyötä lastenkulttuuritoimijoiden kanssa, joten joitakin siihen sopivia projekteja voisi olla mielenkiintoista ja hyödyllistä toteuttaa. Uudenlaiset mediataiteen teosten hankintamallit: ollaan alustavasti esim. puhuttu projektista jossa samalla saataisiin teos/teoksia kokoelmiin. Jos näyttely tehdään kunnolla, siihen palaa rahaa ja olisi hyvä saada samalla jotain pysyvää = teos tai teoksia kokoelmiin. Jokaisen näyttelyn tarpeet otetaan huomioon budjettia laatiessa, myös mahdolliset laitetarpeet, vuokrat tai tekninen työ ostopalveluna. 3. Lopuksi Kyselymme ei lopuksi ehkä tuottanut yllättäviä tuloksia, vaan nosti esiin jo tiedettyjä mediataiteen esiintuomiseen liittyviä kipukohtia, mikä näkyy esim. mediataiteilijoiden ja taidemuseoiden/- gallerioiden vastausten osittaisena yhteneväisyytenä keskeisimmät kipukohdat mediataiteen esiintuomisessa hahmottuvat melko selkeästi. Tämä ei kuitenkaan nähdäksemme vähennä selvityksen arvoa, vaan se tuo selkeästi esiin, että ongelmakohtiin ei ole pystytty keksimään toimivia lääkkeitä, vaikka ne tiedostetaankin. Lisäksi vastauksista nousi esiin monia huomioita, jotka olisivat ehkä jääneet itsestään selvempien ja laajasti tunnistettujen ongelmakohtien varjoon. Lisäksi olemme iloisia konkreettisista kehittämisideoista, joita vastauksissa esitettiin. Ne toimivat hyvinä keskustelunavauksina Mediataide kartalle -hankkeen työpajoille. Huomionarvoista ja hälyttävää mielestämme on vastauksissa museoiden puolelta esiinnoussut ajatus mediataiteen näyttelyistä kaikkein haasteellisimpina ja eniten ongelmia aiheuttavina suhteessa muihin taiteen lajeihin. Vastauksissa oli myös havaittavissa pieni epäluulo mediataiteilijoiden ja taidemuseoiden ja -gallerioiden välillä. Mediataitelijat kokevat vastausten valossa epäluuloa erityisesti museoiden teknistä asiantuntemusta kohtaan. Taidemuseoiden edustajilla on taas vastausten mukaan pelkoa siitä, että mediataiteilijat eivät hallitse käyttämäänsä teknologiaa vaan ja että vaarana mediataideteosten ja -projektien esittämisessä on se, että museohenkilöstölle kasautuu entistä enemmän työtä. Näihin näkemyksiin olisi mielestämme tärkeää päästä vaikuttamaan, jottei juopa kasva liian isoksi ja mediataiteen asema taidemuseoiden näyttely- ja kokoelmapolitiikassa (entisestään) marginalisoidu. Taidemuseot on Mediataide kartalle -hankkeessa otettu erityshuomion kohteeksi, sillä mediataiteen yksi luonteva esityspaikka olisi muun nykytaiteen seassa museoissa ja gallerioissa. Tähän Suomessa onkin hyvät edellytykset, sillä maassa on koko maan kattava taidemuseoverkosto ja lukuisia nykytaiteen gallerioita. Suurin osa museoista ja gallerioista on kuitenkin keskittynyt perinteisen kuvataiteen esittämiseen, eikä niillä ole resursseja taidemuodolle, joka ei välttämättä liity lainkaan visuaaliseen esittämiseen, vaan teos saattaa perustua esimerkiksi ääneen tai dataan. Kyselyn perusteella voidaan nähdä, että mediataiteen kentällä vallitsee melko vahva ajatus siitä, että yhteistyötä tarvitaan jatkossa entistä enemmän. Toimijoiden törmäyttäminen onkin

15 ehdottoman tärkeää tulevaisuudessa, jotta pystytään luomaan mediataiteen kentälle toimivia käytäntöjä ja luomaan infrastruktuuria, jonka avulla voidaan pyrkiä poistamaan mediataiteen esittämiseen liittyviä ongelmakohtia ja näin saada mediataide monimuotoisena taidemuotona entistä näkyvämpään rooliin Suomen taidemuseoiden näyttelyohjelmassa. Lämmin kiitos kaikille kysymyslomakkeeseemme vastanneille! Pahoittelemme, että tämän raportin valmistuminen viivästyi alkuperäisestä suunnitelmastamme. Se saatiin kuitenkin valmiiksi juuri ennen hankkeen ensimmäistä työpajaa, joten se ja vastaukset tulevat työpajatyöskentelyn osaksi ennalta suunnitellusti.

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2013 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa

Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa Selvitys tekijänoikeudella suojatun materiaalin digitointi- ja käyttötarpeista kirjastoissa 30.1.2017 Sisällys Taustaa...2 Selvityksen toteutus...2 Aineistojen digitointi ja saattaminen asiakkaiden ulottuville...

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola SIL2020 Strategia Avainhenkilöpäivät 26.10.2014 Eila Pohjola Keskustelun tavoite Käydä avointa keskustelua liiton toiminnasta, sen kehittämisestä sekä lajitoimikuntien toiveista liittyen SIL 2020 strategiaan

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja

PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja PORTFOLIO PORTFOLIO Por+olion laa0misessa on hyvä huomioida seuraavia seikkoja Por+olion sisältöä ja muotoa kanna>aa mie?ä ennen aloi>amista. Tavoi>eena on saada katsoja/ vastaano>ajan mielenkiinto pysähtymään

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015

Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa. Laura Uimonen 16.11.2015 Kokemuksia kuvataiteen käytöstä rakennushankkeissa Laura Uimonen 16.11.2015 Tutkimuksen taustaa Rakennusalalta, kunnilta, suunnittelijoilta ja kulttuuri toimijoilta kysyttiin syksyllä 2015 näkemyksiä kuva

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1

Tik projektityö Installaatiotyöpaja * johdantoluento * Tassu Takala 1 Tik-111.5077 Sisällöntuotannonllöntuotannon projektityö 2005-06 Installaatiotyöpaja * johdantoluento * 26.9.2005 Tassu Takala 1 Tavoitteet ja sisältö Digitaalisten (taide)installaatioiden ja kokeellisen

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017

HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 1(5) HAKUOHJEET / CIRKON RESIDENSSIHAKU 2016-2017 Mitä haetaan ja mille ajalle? Cirkon residenssihaussa voi hakea 2-4 viikon mittaista residenssityöskentelyjaksoa Cirkossa, Helsingin Suvilahdessa. Tässä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Osa A. Valtuustotyön arviointi

Osa A. Valtuustotyön arviointi Osa A. Valtuustotyön arviointi Mitä olet valtuuston toimintakulttuurista? 1=Toimii 5=Toimii huonosti hyvin Strategia ohjaa päätöksentekoa... 1 2 3 4 5 Yhteiset pelisäännöt ovat olemassa ja niistä pidetään

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI

KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Etelä-Savon koulutuksen kuntayhtymä KYSELY HEVOSTEN OMISTAJILLE KEVÄT 2005 RAPORTTI Haukivuori, Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Puumala, Rantasalmi, Ristiina, Suomenniemi

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli

Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin osallistavan kulttuurityön malli Helsingin mallin tavoitteet vahvistaa kaupunginosien yhteisöllisyyttä ja myönteistä profiloitumista alueiden tasapainoinen kehitys, osallisuus, yhteisöllisyys

Lisätiedot

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING

FinELib-konsortio uudistuu. Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING FinELib-konsortio uudistuu Arja Tuuliniemi STKS / Tietoaineistoseminaari: RETHINKING 11.3.2013 Konsortion toiminnan perusteet Yhteiset toimintaperiaatteet, palvelusopimukset, lisensiointiperiaatteet Strategia

Lisätiedot

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI?

MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MILLAINEN ON POHJOIS-SAVON BRÄNDI? MAAKUNNALLINEN MARKKINOINTIOHJELMA -HANKE Aluebrändityö työstetään maakunnallisena hankkeena, jonka veturina toimii Kuopio. Tämä esitys liittyy hankkeen valmisteluvaiheeseen

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Aluetietokantaselvitys

Aluetietokantaselvitys Aluetietokantaselvitys 4.2.2015 Petri Tonteri, petri.tonteri@tampere.fi Työryhmä Anna-Mari Andersson (Kouvola) Johanna Jauhonen (Tampere) Jaana Käki (Hämeenlinna) Liisa Rossi (Kuopio) Maija Saraste (Oulu)

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin

Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Menetelmiä sidosryhmäanalyysiin Suomalaisten kuntien II työpaja 4.5.2010, Tampere Kirsi-Marja Lonkila Itämeren kaupunkien liitto Sidosryhmäanalyysista Auttaa keräämään ja analysoimaan tietoa siitä, kenen

Lisätiedot

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto

Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Palvelukeskusten perustaminen Talous- ja henkilöstöhallinto Johtaja Mikko Salmenoja KEHA- keskus 26.10.2016 http://www.keha-keskus.fi 22.9.2016 1 Yleistä molemmista palvelukeskuksista Ja SOTE ICT vielä

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari

TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia. Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari TAKO-verkoston toimintavuosi ja tulevaisuuden strategia Johanna Lehto-Vahtera TAKO-seminaari 8.2.2017 Vastuu kulttuuriperinnöstä kuuluu aidosti kaikille Kulttuuriperinnön säilyttäminen on kaikkien asia

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste

Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Taiteen edistämiskeskus Pirkanmaan aluetoimipiste Infoiltapäivä kulttuurin ja luovien alojen kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista Tampereella 11.5.2016 erityisasiantuntija Sari Ilmola Taiken valtakunnallisia

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia

Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Avoin Kotka kokeiluhanke Kokemuksia,tuloksia, suosituksia Toimitusjohtaja Jouni Eho, Oxford Research Oy,10.6.2013 Copyright 2012 Sisällysluettelo 1. Miksi Avoinkotka kokeiluhanke? 2. Miten kokeiluhanke

Lisätiedot

Kuvataiteilijoiden kokemuksia museoiden ja gallerioiden näyttelykäytännöistä

Kuvataiteilijoiden kokemuksia museoiden ja gallerioiden näyttelykäytännöistä Kuvataiteilijoiden kokemuksia museoiden ja gallerioiden näyttelykäytännöistä Sisällysluettelo Kyselyn lähtökohdat ja tavoitteet... 3 1. Vastaajien taustatiedot... 3 2. Museonäyttelyiden palkkiokäytännöt...

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT

KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNTIEN SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT SYKSY 211 Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS VTK Anna Laiho Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ...4 2. SÄÄSTÖTOIMET JA TULONLISÄYSKEINOT KUNNISSA....5 2.1 Tehdyt säästötoimet.5

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet

Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Kotimaisen kasviproteiinin mahdollisuudet Hämeen valkuaisfoorumi Innovaatiotyöpaja 12.2.2016 Sanna Vähämiko Kasviproteiiniketjunhallinta-hanke Brahea-keskus, Turun yliopisto Brahea-keskus Turun yliopiston

Lisätiedot

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015

HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 HELSINGIN KULTTUURI- JA KIRJASTOLAUTAKUNNAN AVUSTUKSET 2014 JA 2015 1. Toiminta-avustukset a. Taide- ja kulttuurilaitosten toiminta-avustukset 2015 b. Taide- ja kulttuuriyhteisöjen toiminta-avustukset

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

Taidetta Turun taidemuseossa

Taidetta Turun taidemuseossa Taidetta Turun taidemuseossa Turun taidemuseon toimintaa ylläpitää Konstföreningen i Åbo - Turun Taideyhdistys ry. Vuonna 1891 toimintansa aloittanut Taideyhdistys on perustettu edistämään taiteen harrastusta,

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Kuvataidetta ja visuaalista kulttuuria koskevan tiedon saavutettavuutta, saatavuutta ja välittämistä edistetään laadukkailla ja monipuolisilla museopedagogisilla

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO

TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO TIEDOTTEEN JA VIESTINTÄSUUNNITELMAN TEKO Katja Reinikainen Kansalaisareena 2016 Taustaa Tiedotteen kirjoittaminen lähtee tarpeesta tiedottaa yhteisöä/organisaatiota koskevasta asiasta. Tiedotteen tarkoitus

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski-Suomen alueella Nina Pimiä Projektipäällikkö 21.5.2015 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous?

Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015. Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? Tutkimus tekstiiliteollisuusalan tilanteesta 2015 Pia Vilenius/Tekstiili, muoti ja kiertotalous? 26.5.2015 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tekstiiliteollisuusalan tilannetta

Lisätiedot

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA

LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA LUKUVALMENTAJA MARIA KOTILA 16.10.2015 PALVELUN MÄÄRITELMÄ LYHYESTI (Lukuvalmentajapalvelun konseptin mukaan) Lukuvalmentaja-palvelu on Helsingin kaupunginkirjaston henkilökohtainen, räätälöity opastuspalvelu,

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot