HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta Emilia Leinonen, Jyväskylän yliopisto
|
|
- Kaarina Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta Emilia Leinonen, Jyväskylän yliopisto
2 ESITYKSEN RAKENNE Taustoitus Henkilökohtaisen budjetin käytön kuvaaminen Englannissa ja Hollannissa Tutkimustehtävä Menetelmä Aineisto Tulokset
3 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Henkilökohtaisella budjetilla tarkoitetaan tarpeenarvioinnissa määriteltyä rahasummaa, joka myönnetään henkilön käytettäväksi hoidon, hoivan tai apuvälineiden hankintaan Erona palveluseteliin se, että asiakas voi vaikuttaa myös palvelun sisällön valintaan eikä pelkästään tuottajan valintaan Palveluita voi hankkia paitsi ulkopuolisilta palveluntuottajilta myös omalta perheeltä, omaisilta tai ystäviltä
4 TAUSTA Taustalla julkisen sektorin markkinoistuminen sekä aktiivinen kansalaisuus: valinnanvapaus, vastuu ja valtaistuminen Henkilökohtaisella budjetilla pyritään aktivoimaan kansalaisia lisäämällä heidän valinnanmahdollisuuksiaan Henkilökohtainen budjetti on nähty myös systeeminä, jossa kaikki voittavat: asiakkaat voidaan valtaistaa ja heidän valinnanmahdollisuuksia voidaan kasvattaa, hoivasta tulee yksilöllisempää ja humaanimpaa, sosiaali- ja terveydenhuoltomenot vähenevät ja naisten tekemä informaali hoiva saa arvostusta (Grootegoed et al. 2010)
5 HB HOLLANNISSA Henkilökohtainen budjetti on ollut käytössä Hollannissa jo 1990-luvulta lähtien Luomiseen vaikuttivat kansalaisjärjestöt, jotka vaativat enemmän itsemääräämisoikeutta - Per Saldo Vuonna 1997 asiakkaiden painostuksen vuoksi mahdollistettiin omaisen tai ystävän palkkaaminen palveluntuottajaksi Henkilökohtaisen budjetin voi Hollannissa saada esimerkiksi vammais- ja vanhuspalveluiden hankintaan Vuonna prosenttia kaikista hoivapalveluita käyttävistä ihmisistä oli henkilökohtaisen budjetin piirissä keskimääräisen budjetin ollessa noin euroa per henkilö/vuosi (Decruynaere 2010)
6 HB HOLLANNISSA: TARPEENARVIOINTI Tarpeenarvioinnissa määritellään asiakkaan hoitotarve luokittain, joita kuvaavat tietyt vähimmäis- ja enimmäistuntimäärät Tarpeenarvioinnissa arvioidaan asiakkaan yleistä terveydentilaa, psyykkistä ja fyysistä toimintakykyä, asumisoloja, sosiaalisia oloja sekä hoidon tarvetta ja intensiteettiä Asiakkaan on valittava joko henkilökohtainen budjetti tai hänelle nimetty palveluntuottaja. Asiakas voi myös yhdistää edelliset vaihtoehdot, jolloin hän saa osan henkilökohtaisesta budjetista haluamiensa palveluiden hankintaan ja osan palveluista arviointikeskuksen osoittamalta palveluntuottajalta
7 HB HOLLANNISSA: TILIVELVOLLISUUS Budjetti maksetaan tarpeenarvioinnin jälkeen suoraan asiakkaan tilille, jolloin asiakkaasta tulee myös tilivelvollinen. Jos asiakas saa palveluita enempänä kuin kolmena päivänä viikossa, tulee hänen pitää palkkarekisteriä sekä maksaa verot tehdystä työstä Budjetti koostuu kolmesta komponentista eli henkilökohtaisesta budjetista, kertasummasta ja asiakasmaksuosuudesta. Mikäli asiakas ei käytä kokonaan kertasummaa tai asiakasmaksuosuutta, on hänellä oikein pitää jäljelle jääneet rahat itsellään Henkilökohtaisen budjetin haltijalla on oikeus käyttää 1,5 prosenttia budjetistaan täysin vapaasti, jolloin hänen ei tarvitse tehdä erillistä selvitystä rahan käytöstä.
8 HB HOLLANNISSA: LOPPUTULOS Henkilökohtaisen budjetin suosio nousi 2000-luvulla kymmenkertaiseksi ( käyttäjästä käyttäjään) ja sen kautta muodostuivat uudet hoivamarkkinat Vuonna 2012 jopa 45 prosenttia budjetin käyttäjistä oli alle 18-vuotiaita (asiakkaiden muutos) Budjetin kustannukset kasvoivat 0,4 miljardista 2,2 miljardiin euroon vuosien 2002 ja 2010 välillä Kustannusten kasvu oli siten nopeampaa kuin ilman henkilökohtaista budjettia hoidettavien asiakkaiden parissa Suosion suuruudesta ja raportoiduista väärinkäytöksistä (työnantajavelvollisuuksien kiertäminen) johtuen Hollanti on päättänyt lakkauttaa henkilökohtaisen budjetin tarjoamisen 90 prosentilta sen asiakkaasta vuoden 2014 aikana
9 HB ENGLANNISSA Personal budget and direct payment (hb:n maksu- ja hallinnointitapa): käyttöön ensimmäistä kertaa vuonna 1996 (nimellä individual budget) HB:ta on nykyään pakollista tarjota kaikille sosiaalipalveluiden asiakkaille vuonna 2014 myös terveyspalveluissa pilotti Valkoinen paperi 2006: tarkoituksena oli auttaa ihmisiä huolehtimaan itse omasta hyvinvoinnistaan Newmanin (2011, 112) mukaan kansalaisliikkeillä (esim. InControl) oli merkittävä vaikutus aikuisten sosiaalipalveluiden yksilöllistämiseen, mikä sopi hyvin hallituksen ja erityisesti New Labour-puolueen näkemyksiin sosiaali- ja terveyspalveluiden modernisoimisesta
10 HB ENGLANNISSA Englannissa henkilökohtaista budjettia voi hakea henkilö, joka on yli 16-vuotias ja jonka on tarpeenarvioinnissa todettu tarvitsevan hoivaa ja tukipalveluita Henkilökohtaisen budjetin voi saada esimerkiksi kotipalveluiden hankintaan tai henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen Mikäli asiakas valitsee henkilökohtaisen budjetin suoramaksuna (direct payment), on asiakkaan raportoitava ostamansa palvelut ja niihin käyttämänsä rahat Mikäli hän on palkannut itselleen hoivatyöntekijän, pätee häneen samat lailliset velvoitteet kuin muihinkin työnantajiin Visa-kortti estämään väärinkäytöksiä
11 HB ENGLANNISSA: NYKYTILANNE Englannissa oli vuonna 2012 noin henkilökohtaisen budjetin käyttäjää, mikä tarkoittaa sitä, että 52,8 prosenttia henkilökohtaiseen budjettiin oikeutetuista henkilöistä käytti sitä Käyttäjistä 39 prosenttia oli vuotiaita ja 61 prosenttia yli 65-vuotiaita Henkilökohtaisen budjetin osuus aikuisten sosiaalipalveluista oli noin 15 prosenttia vuonna 2012 Käyttäjistä tarvitsi yli punnan henkilökohtaisen budjetin
12 SITRAN EHDOTUS HB:STA Sitra ajamassa henkilökohtaista budjettia Suomeen Henkilökohtaisen budjetin kokeilulain lähtökohdat: henkilökohtainen budjetti ei poista kunnan järjestämisvelvollisuutta kaikilla kansalaisilla ja asiakkailla on mahdollisuus henkilökohtaisen budjettiin tuloista riippumatta asiakkaan hyvinvointia ei saa heikentää asiakkaalla on oikeus kieltäytyä henkilökohtaisesta budjetista Käytettäisiin erityisesti omaishoidossa henkilökohtaisen budjetin käsite määritellään laajasti, jotta budjetilla hankittavat palvelut olisivat mahdollisimman monipuolisia ja ne vastaisivat asiakkaan tarpeita
13 SOVELLUS Sosiaalihuoltolaki ei tunne henkilökohtaista budjettia sosiaalipalveluiden järjestämisen muotona, mutta ei varsinaisesti kiellä antamasta palvelua rahana Tästä joutuisi kuitenkin maksamaan veroa Palvelusetelilakia sovellettaessa HB olisi nippu palveluseteleitä Pilotteja: Tiedän mitä tahdon projekti ja Lauttasaaren asiakaskeskeinen palveluverkko hanke
14 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkimuskysymykset 1. Miten asiakkaiden valtaistaminen ja valinnanvapaus näkyvät henkilökohtaisessa budjetissa? 2. Millaisia kokemuksia henkilökohtaisen budjetin eri osapuolilla on budjetin käytöstä? 3. Millaisia etuja ja haittoja henkilökohtaisessa budjetissa näyttäisi olevan?
15 SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS MENETELMÄNÄ Kokonaisvaltainen tutkimus ja tulkinta valitun aihepiirin kirjallisuudesta Seurataan tiettyä tutkimuspolkua, joka alkaa protokollan eli tutkimussuunnitelman teolla Protokollan avulla pyritään takaamaan tutkimuksen teon systemaattisuus ja läpinäkyvyys Sisäänotto- ja poissulkukriteerit: tutkimuskysymykset ja käytännölliset asiat Vaatii tarkkaa prosessin suunnittelua ja kuvausta Aineistolähtöisyys Sisältää koodausta ja teemoittelua
16 AINEISTO Aineisto kerättiin elektronisista tietokannoista sisäänotto- ja poissulkukriteerien avulla Artikkeleita kertyi yhteensä 18, joista 12 käsitteli Englantia, 4 Hollantia ja kaksi näitä molempia Aineisto analysoitiin käyttämällä narratiivisen synteesin menetelmää 1. Taulukointi eli tiedonkeruulomake 2. Koodaus ja ryhmittely 3. Teemoittelu 4. Synteesi
17 AINEISTOSTA NOUSSEET TEEMAT 1. Asiakkaan valinnanmahdollisuudet ja valtaistuminen 2. Perhesuhteet 3. Hoivatyöntekijöiden asema 4. Hallinto ja informaation tarve
18 TULOKSET: ASIAKKAAN VALTAISTUMINEN JA VALINNANVAPAUS Henkilökohtainen budjetti lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia ja kontrollia omasta elämästään sekä joustavoittaa palveluiden järjestämistä Budjetin kautta asiakkaat tuntevat saavansa äänensä kuuluviin kyetessään valitsemaan sen, millaista hoivaa, keneltä ja milloin he saavat Henkilökohtaisen budjetin käyttäjillä oli valta valita työntekijänsä, muovata ja rajoittaa suhdetta haluamallaan tavalla sekä asettaa omat etunsa etusijalle Julkisen terveydenhuollon hoitajien koettiin antavan vain hyvin tarkkarajaista ja terveyteen liittyvää hoivaa, kun taas palkatut henkilökohtaiset avustajat pystyivät tarjoamaan myös "sosiaalista hoivaa", kuten ulkoilua
19 TULOKSET: BUDJETIN HALLINNOINTI ASIAKKAAN KANNALTA Henkilökohtaisen budjetin hallinnoimisessa on koettu sekä ongelmia että onnistumisia Asiantuntijuus ja uudet kokemukset, mutta toisaalta oppiminen tapahtunut yrityksen ja erehdyksen kautta Vastuullisuuden tunne: aikataulujen suunnittelua, työvuorolistojen laatimista sekä verotukseen ja palkanmaksuun liittyviä asioita Budjetin käyttäjät tarvitsisivat enemmän tukea ja neuvontapalveluita budjetin hallinnoinnissa, jäävät monesti yksin
20 TULOKSET: PERHESUHTEET Hollannissa informaalista hoivasta ensimmäistä kertaa palkkaa HB:n avulla Vaikeudet poistua hoivasuhteesta Tyytyväisyys kuitenkin suurta Työminä ja perheminä Perhesuhteissa sopimuksellisuus on sekä etu että haitta: toisaalta sopimus turvaa perheenjäsenen aseman työntekijänä, toisaalta taas sopimus saattaa vähentää arvostusta Henkilökohtaisen budjetin voidaan katsoa korostavan perheen sisällä tehtävää hoivatyötä Sukulaisen palkkaaminen avustajaksi on lisääntynyt myös Englannissa
21 TULOKSET: HOIVATYÖNTEKIJÄT Työntekijöiden asema monimutkainen: laillisia oikeuksia ei käytetä, palkat alhaisia, ei lasketa työksi, kouluttamattomuus, ystävyystunnit Englannin hoivamarkkinoille tyypillistä oli avustajien alhainen koulutus- ja vaatimustaso, alhaiset palkat sekä hoivatyön organisoimattomuus Vaikeudet poistua hoivasuhteesta Työsuhteista puuttuivat joissakin tapauksissa selkeät roolit ja vastuualueet Tyytyväisyys kuitenkin suurta
22 TULOKSET: HALLINTO Hallinnossa tulisi kiinnittää huomiota budjetin määrän suuruuteen, henkilöstön koulutukseen ja virkojen perustamiseen sekä tuki- ja neuvontapalveluiden kehittämiseen Henkilökohtaisen budjetin käyttöä tulisi joustavoittaa, jotta se vastaisi paremmin asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin
23 SOPIMUSSUHTEET
24 TULOKSET: ERI RYHMÄT Englannissa nuoret kehitysvammaiset ja liikuntavammaiset henkilöt ovat todennäköisin henkilökohtaisen budjetin käyttäjäryhmä Ikääntyneet käyttivät sitä suhteellisesti hyvin vähän: hallinnoinnin aiheuttama stressi Mielenterveyspalveluiden asiakkaat kokivat HB:n positiivisena asiana Työntekijöiden asenne: ikääntyneille tai mielenterveyspalveluiden asiakkaille ei välttämättä kerrottu HB:sta
25 EDUT JA HAITAT: ASIAKAS Edut valtaistuminen valinnanmahdollisuudet päätösvalta ja itsemääräämisoikeus itseluottamus hallinto-osaaminen läheinen suhde avustajaan Haitat heikko palkanmaksukyky, vähentää valinnanmahdollisuuksia ikääntyneet kokivat itsemääräämisoikeuden sijaan stressiä vastuu kokonaan itsellä (esim. hyvän avustajan palkkaamisessa) ystävyyden ja työnantajan roolin erottaminen kokemukset tuen ja informaation puutteesta väärinkäytökset heikot kannustimet neuvotella hoivaa alhaisemmalla hinnalla asiakasryhmien väliset erot sosiaaliviranomaisten suhtautumisessa
26 EDUT JA HAITAT: PERHESUHTEET Edut sopimuksellisuus motivaatio työn ja perheen erottaminen toisistaan tyytyväisyys Haitat sopimuksellisuus arvostuksen puute syyttely
27 EDUT JA HAITAT: HOIVATYÖNTEKIJÄT Edut joustavuus sosiaalinen hoiva Läheinen suhde asiakkaaseen Hollannissa palkkaa informaalista hoivasta ensimmäistä kertaa Avustaja vähensi perheen hoivavastuuta arvostus Haitat Alhainen koulutustaso Työntekijäoikeudet, eivät kuulu ammattiliittoon Vaikeus poistua työsuhteesta Ylityöt palkatta Kyky vaikuttaa työoloihin pieni Vertaistuen puute Hollannissa hoivaamista ei katsota työkokemukseksi
28 EDUT JA HAITAT: HALLINTO Edut Yksilökeskeinen suunnittelu Uudet innovaatiot Uudet työpaikat Yhteistyö kansalaisliikkeen kanssa Asiantuntija-asiakkaat Haitat/kehittämiskohteet Resurssit Asiakkaiden valikointi ja holhoava suhtautuminen Informaatio, asiakasohjaajat Ikääntyneiden ryhmä tarvitsee paljon opastusta Budjetin joustava käyttö Päätösten tekeminen tarpeeksi ajoissa (palveluntuottajat) Budjetin koko, kustannukset (eivät laskeneet kuin yhdellä alueella) Väärinkäytösten estäminen
29 KYSYMYKSIÄ Miten ottaa opiksi Hollannista? Hallinnolliset kustannukset? Resurssit? Osaaminen? Informaatio? Muodostuisiko avustajien myötä matalapalkkainen ja organisoimaton hoivatyösektori? Asiakkaiden oltava valmiiksi valtaistuneita? Tulotaso? Asiakkaan vastuu? Todelliset valinnanmahdollisuudet? Asiakasmaksuosuudet? Omaishoidontuen korvaaminen henkilökohtaisella budjetilla? Voisiko henkilökohtainen budjetti laajentaa niiden omaishoitajien lukumäärää, jotka saavat omaishoidontukea? Vai olisiko tavoitteena vain lisätä informaalia hoivaa pienellä henkilökohtaisella budjetilla?
30 JATKOTUTKIMUSAIHEITA Pitkittäistutkimus HB:n kaikista osapuolista (asiakkaat, hallinto, perhe, hoivatyöntekijät, palveluntuottajat) Kustannusseuranta Markkinoiden muodostuminen, uudet työpaikat, hallinnollinen muutos
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?
Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti maakuntauudistuksessa
Henkilökohtainen budjetti maakuntauudistuksessa Henkilökohtaisen budjetin pilotointi Tampereella 2016-2019 1 Mitä kokemuksia henkilökohtaisesta budjetista on saatu? Tampereella henkilökohtaista budjettia
LisätiedotTERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ
TERVETULOA HENKILÖKOHTAISEN BUDJETOINNIN SEMINAARIIN JYVÄSKYLÄ 20.11.2013 HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA TUPA, OMA LUPA -HANKKEESSA Henkilökohtainen budjetointi nousi esille vuosi sitten laaditun maakunnallisen
LisätiedotKokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi
Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja
LisätiedotKokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off. Asiakkaan valinnanvapaus. Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti. Tampere Maria Porko 5.2.
Kokeiluhankkeiden laajentaminen - Kick Off Asiakkaan valinnanvapaus Hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti Tampere 5.2.2018 1 5.2.2018 2 5.2.2018 3 5.2.2018 Keskeisiä muutoksia lausuntokierroksen jälkeen
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti mahdollisuutena
Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetointi Johanna Perälä 18.3.2019 Henkilökohtainen budjetointi ja sote-uudistus Tulevaisuudessa sote-palveluita tuotetaan ja käytetään hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
LisätiedotMiltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa
Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa Etelä-Savo Etelä-Savossa toimii Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essote, Itä- Savon sairaanhoitopiirin
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE
SUONENJOEN KAUPUNKI VANHUSPALVELUJA KOSKEVA PALVELU- SETELIOPAS ASIAKKAILLE JA OMAISILLE Sivu 2 / 6 SISÄLLYSLUETTELO 1. MITÄ PALVELUSETELI TARKOITTAA?... 3 SUONENJOEN KAUPUNGILLA KÄYTÖSSÄ OLEVAT PALVELUSETELIT...
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotOma tupa, oma lupa. Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä
Oma tupa, oma lupa Henkilökohtainen budjetointi III kokous 23.4.2014 Klo 12-15 Matarankatu 4, Jyväskylä Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3. Henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöönotto
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa
Henkilökohtainen budjetti vammaispalveluissa - Näkökulmia ja huomioita Kuntatalo 17.3.2011 Projektijohtaja Määritelmästä ja tavoitteista Henkilökohtainen budjetointi tarkoittaa asiakkaan mahdollisuutta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (7) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2013 1 (7) 294 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto Mari Rantasen ym. valtuustoaloitteesta omaishoitajien henkilökohtaisen budjetin käyttöönoton selvittämisestä HEL
LisätiedotOikeat palvelut oikeaan aikaan
Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä
LisätiedotHB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen / Porin perusturva /Mari Levonen
HB-MALLI - vaikutukset palvelurakenteeseen 13.2.17/ Porin perusturva /Mari Levonen Asiakasryhmät Henkilökohtaista budjetointia perheellisille aikuisille joilla on jokin kuormittava tekijä(t) elämässä Kuormittavia
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI Systemaattinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisestä tutkimuksesta Emilia Leinonen Pro gradu-tutkielma Yhteiskuntapolitiikka Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä
Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä Johanna Perälä 2.5.2019 Muutos sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä -> ajattelutavan muutos Ihminen edellä Hogeweyn dementiakylä 2 Minkälaisia muutostrendejä
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018
Henkilökohtainen budjetti kokeilu Pohjois-Savossa 2018 Pia Aikio 28.5.2018 Henkilökohtaisen budjetin tarkoitus: Ihmisten mahdollisuus ja oikeus päättää asioistaan haluavat päättää myös palveluistaan HB
LisätiedotLausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista. Esperi Care Oy
Lausunto valinnanvapaus- sekä maakunta- ja järjestämislaeista Esperi Care Oy 23.5.2017 Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kodinomaisia asumispalveluja asiakkaiden muuttuviin elämäntilanteisiin.
LisätiedotHB-kokeilu. Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB. Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö
HB-kokeilu Kainuun palvelusetelikokeilu Henkilökohtainen budjetti HB Pirjo Kyyrönen, projektipäällikkö Kainuun soten erityislasten omaishoidon HB-kokeilu AVAIN-asiakas Esko Pääskylä 11.4.2018 Kainuun sosiaali-
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI
HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI Vammaisten osallisuutta tukevassa toiminnassa Toimintamalli osallisuuteen ja työllistymiseen PÄHEE OTE OSALLISUUTTA TUKEVA TOIMINTA PALVELUPOLKU Päijät-Hämeen maakunta 2020
LisätiedotYMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto
YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin
LisätiedotSuuntaamo Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT
Suuntaamo 2.5.2019 Ryhmätehtävän koonti Nelikenttäkartoitus SWOT Tehtävänä oli: Kartoitetaan pienryhmissä henkilökohtaisen budjetoinnin vahvuuksia ja heikkouksia sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti. KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna Petteri Kukkaniemi
Henkilökohtainen budjetti KVTL & Avi Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Hämeenlinna 10.12.2018 Petteri Kukkaniemi KVPS ja henkilökohtainen budjetointi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE
KESKI-UUDENMAAN VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN 28.3.2017 KESKI-UUDENMAAN SOTE SISÄLLYS Valinnanvapauskokeilu 1. vaihe: vastaanottopalvelut 2. vaihe: henkilökohtainen budjetti Tilannekatsaus
LisätiedotRiittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 13.10.2016 Sanna Ahola 1 Periaatteita henkilökohtaisessa avussa ja muussa yksilölliseen
LisätiedotLauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin
Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset
LisätiedotOmaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan
OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon
LisätiedotPalveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa
Palveluseteliselvitys koskien Vihdin yksityistä päiväkotihoitoa Yksityisen hoidon tuki Lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle suoritettavaa tukea. Tuottaja
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 24.8.2012
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 24.8.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Henkilökohtainen budjetti projektin tavoitteet Henkilökohtaisen budjetin käyttömahdollisuudet omaishoidon tuessa
LisätiedotSote ja valinnanvapaus katsaus
Sote ja valinnanvapaus katsaus Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 31.1.2017 Kirsi Varhila 1 21.3.2017 Julkisten sosiaali ja terveyspalvelujen rakenne Sotekeskustuottajat Maakunta Järjestämisvastuu
LisätiedotHenkilökohtainen budjetointi malli maailmalla ja Suomessa. Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija Sitra
Henkilökohtainen budjetointi malli maailmalla ja Suomessa Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija Sitra Hebun tavoitteista meillä ja muualla Tarjota asiakkaalle vapaus valita omiin tarpeisiinsa haluamansa
LisätiedotValinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja
Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä Yritysilta 28.5.208 Ismo Rautiainen, hankejohtaja Aikatalu ja valinnanvapauden piiriin suunnitellut palvelut Valinnanvapauden aikataulu 3 29.5.2018 Mitä palveluja asiakassetelillä?
Lisätiedot1 (5) 14.3.2011. Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa. 1 Mikä on henkilökohtainen budjetti?
14.3.2011 1 (5) Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa 1 Mikä on henkilökohtainen budjetti? Henkilökohtainen budjetti on asiakkaalle palveluiden sijasta annettavaa rahaa, jota hän käyttää tarvitsemiensa
LisätiedotOpas omaishoidontuesta
Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle
LisätiedotJärjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen
Järjestön näkökulma palvelusetelihankkeeseen Tuula Haukka Wacklin Toiminnanjohtaja Tampereen ensi ja turvakoti ry Petsamokoti Arvokasta elämää ikäihmisille Palvelusetelihanke 2009 2011 Projektin esivaihe
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli. Hallituksen info
Sote ja maakuntauudistus ja valinnanvapausmalli Hallituksen info 9.5.2017 9.5.2017 Uuden soten kulmakivet 1. Vahva järjestäjä 18 maakuntaa, jotka hoitavat myös rahoituksen 2. Palvelujen integraatio palvelut
LisätiedotRAHOITUKSEN HAKEMINEN HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUUN
RAHOITUKSEN HAKEMINEN HENKILÖKOHTAISEN BUDJETIN KOKEILUUN Meneillään olevan Ylä-Savon SOTE:n palvelusetelikokeilun laajentaminen Pohjois- Savon maakunnassa JOHDANTO Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotMistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse?
Mistä valinnanvapaudessa on tai voisi olla kyse? Maijaliisa Junnila, FT, johtava asiantuntija, VALVA-hankkeen johtaja 17.9.2015 Mistä valinnanvapaudessa on kyse / Maijaliisa Junnila 1 Valinnanvapaus kuluttaja
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena
Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki 4.4.2017 Marja Tuomi Kuka kuulee palvelujen käyttäjää? Keskeinen kysymys sotessa ja hyvinvointivaltion kehittämisessä Palvelujen
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta. Hallituksen esitys valinnanvapaudesta
Asiakkaan valinnanvapaus maakunnan ja palvelujen tuottajan näkökulmasta Hallituksen esitys valinnanvapaudesta 9.5.2017 9.5.2017 Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi Mikä on asiakasseteli? Sotekeskus,
LisätiedotValinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa. Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari
Valinnanvapaus Ruotsissa ja Tanskassa Johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamari Ruotsi Ruotsissa alkoi 1980-luvulla keskustelu julkisen sektorin tuottavuudesta ja kansalaisten osallisuudesta sekä
LisätiedotSote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko
Sote ja maakuntauudistus Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko 12.5.2017 1 Uusi soterakenne 1.1.2019 2 Lähde:www.alueuudistus.fi Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne 1.1.2019 Valtakunnallinen lupa
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita
Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse
LisätiedotHenkilökohtaisen budjetin
Henkilökohtaisen budjetin toimeenpanon ABC Hanne-Maria Leppäranta, projektikoordinaattori Tampereen kaupunki hanne-maria.lepparanta@tampere.fi 210917 Tampereen hb-historia Useita kokeiluja: 2014 omaishoidon
LisätiedotUudelle polulle. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf
Uudelle polulle Omaishoitajako. Kuka hän on? Mitä hän tekee? Hän nostaa, kantaa, pesee, pukee, syöttää, juottaa. Touhuaa päivät, valvoo yöt. Hän itkee, rukoilee, nauraa, laulaa. Hän väsyy tiuskii, komentaa.
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013
Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen
LisätiedotHenkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa
Henkilökohtainen apu englantilaisessa tutkimuksessa Teppo Kröger Jyväskylän yliopisto Keski-Suomen vammaispalveluhanke Päätösseminaari, Jyväskylä 12.9.2008 Esityksen runko Brittiläinen vammaistutkimus
LisätiedotPalvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010
Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta
LisätiedotHelsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö
Helsingin kaupungin vanhusten palvelujen vastuualueen Omaishoidon kärkihanke 2012 9.3.2012 Merja Etholén-Rönnberg, sosiaali- ja lähityön päällikkö Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen Omannäköinen
LisätiedotASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ
ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa
LisätiedotMitä tutkijat ehdottavat
Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä
LisätiedotKYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA
KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä
LisätiedotPalveluseteli vanhuspalveluissa
Palveluseteli vanhuspalveluissa PALVELUSETELI VANHUSPALVELUISSA Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on uusi tapa valita ja käyttää sosiaali- ja terveyspalveluja. Asiakas voi hankkia palvelusetelillä hänelle
LisätiedotNäin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A
1 Otteita osallistujalle jaettavasta materiaalista Näin me työskentelemme ja palvelemme asiakkaita / A Nimi Päivämäärä TUTUSTUMINEN NAAPURIIN Naapurin kertomat tiedot itsestään TOTUUDEN HETKI o Totuuden
LisätiedotPALVELUOHJAUS POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA
POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄN, KARVIA 1 PALVELUOHJAUS - Asiakkaan etua korostava työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän
LisätiedotOsallisuutta vai supermarkettiosallisuutta?
Osallisuutta vai supermarkettiosallisuutta? Työpaja 23.4.2015 yh, TtT, YTM Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Miksi osallisuus tärkeää? Yksilöllinen näkökulma: Palveluiden käyttäjien oikeus
LisätiedotVanhuspalvelut vastuutyöntekijä
Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti
Sosiaali- ja terveysvaliokunta 16.5.2018 Riitta Hakoma Yleisesti valinnanvapauslakiesityksestä Hallituksen esitys eduskunnalle (HE 16/2018) laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa
LisätiedotSote Uusimaa Vammaisten palvelut Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä
Sote Uusimaa Vammaisten palvelut Henkilökohtaisen avun alatyöryhmä 21.11.2017 Työryhmä Espoo Pj. Anu Autio, anu.autio@espoo.fi Helsinki, Jarmo Salminen, jarmo.salminen@hel.fi ; varajäsen, Minna Eronen,
LisätiedotPalvelutorin onnistumisen edellytykset
Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Häme 24.8.2015 Sisältö 1. Taustaa 2. Sitran Palvelutori lyhyesti 3. Palvelutorin onnistumisen edellytykset Päijät-Hämeessä 2015 KPMG Oy Ab, a Finnish limited
LisätiedotPalveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana
Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere
Lisätiedot----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen
----~ eksote Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen Vammaispalvelujen asiakkaan oikeus saada laadukkaita palveluja on määritelty lainsäädännössä (laki sosiaalihuollon
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotMitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?
Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset
LisätiedotAktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus. 5.11.2014 Avainalueen vetäjä Tuomo Melin, Sitra
Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Hyvinvoinnin palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutorin tavoitteet aktiivinen ikäihminen Tavoitteet Ikäihmisten aktivointi ottamalla vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista
LisätiedotOMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET
OMAISHOIDONTUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET Laki omaishoidontuesta (937/2005) on tullut voimaan 1.1.2006 alkaen ja se korvaa aikaisemmat omaishoidontukea koskevat sosiaalihuoltolain säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta.
LisätiedotKYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA TAUSTATIEDOT
KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA 1/7 TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli mies nainen 2. Syntymävuosi 3. Asumismuoto itsenäisesti omassa asunnossa (esim. vuokralla) vanhempien luona
LisätiedotHENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI
HENKILÖKOHTAISEN AVUN PALVELUSETELI Mikä on palveluseteli? Palveluseteli on rahallinen avustus kunnalta. Palvelusetelillä voi ostaa palveluita, jotka kunnan kuuluu järjestää asukkailleen. Henkilökohtaisen
LisätiedotKainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
Hyvinvoinnin palvelutarjotin löydä, vertaa ja arvioi arkipäivän lähipalvelusi Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Kainuun HB-pilotin kohderyhmät 1. Erityislapsiperheet (erityistä tukea tarvitsevat
LisätiedotHavaintoja henkilökohtaisesta avusta Jyväskylässä Työkokous Säätytalolla Emmi Hanhikoski
Havaintoja henkilökohtaisesta avusta Jyväskylässä 2009-2016 Työkokous Säätytalolla 13.10.2016 Emmi Hanhikoski 13.10.2016 Tausta-ajatuksia isossa kuvassa Hallitusohjelman mukaiset rakennepoliittiset uudistukset/
LisätiedotKOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.
KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka
Lisätiedot27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ
27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki
Lisätiedot27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ
27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki
LisätiedotKainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan. Pro Consona -tietojärjestelmästä
Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 ASIAKKUUS Kehitysvammapalveluiden Vammaispalveluiden Omaishoidon Asiakkaan kotikunta: 2 PALVELUSUUNNITELMA
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011
Henkilökohtainen budjetti omaishoidon tuessa Kuntatalo 17.3.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamalliehdotukset kahden eri lainsäädännön perusteella ja niiden haasteet T A M P E R E E N K A
LisätiedotEurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys
Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja
LisätiedotAsiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen
Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen
LisätiedotPALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI
PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ
LisätiedotPALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE
Salon kaupunki Vanhuspalvelut PALVELUSETELIOPAS ASIAKKAALLE JA OMAISELLE Salon kaupunki Tehdaskatu 2, 24100 SALO PL 77, 24101 SALO www.salo.fi salo@salo.fi Y-tunnus: 0139533-1 2 Sisällysluettelo 1. Palvelusetelin
LisätiedotMalleja valinnanvapauden lisäämiseksi
Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen
LisätiedotMaakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia
Maakunnalliset lapsiasiavaltuutetut edistämään lapsen oikeuksia 1 Maakunnallisia lapsiasiavaltuutettuja tarvitaan edistämään ja seuraamaan lasten oikeuksien toteutumista maakunnissa ja kunnissa Lastensuojelun
LisätiedotOMAISHOIDON TUKI. Muutokset mahdollisia
OMAISHOIDON TUKI 2019 Muutokset mahdollisia Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun läheisen henkilön toimesta.
LisätiedotTOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN
TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN Kuvat: www.papunet.fi Toimi - menetelmä Kehittäjät Heikki Seppälä ja Markus Sundin Kehitysvammaliitto 2011 Toimi on työväline yksilöllisen toimintakyvyn arviointiin
Lisätiedot1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ
1.9.2012 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki
LisätiedotOmaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt
Omaishoidon asiakastyytyväisyyskyselyt Kyselyt toteutettiin marraskuussa 7 erikseen yli- ja alle 6-vuotiaita henkilöitä hoitaville omaishoitajille. Yli 6-vuotiaiden osalta kyselyitä lähetettiin 7 ja alle
LisätiedotPerusturvalautakunta 33 17.03.2016. Omaishoidontuen myöntämisperusteet 1.4.2016 alkaen 649/05.12.00/2013. Perusturvalautakunta 17.03.
Perusturvalautakunta 33 17.03.2016 Omaishoidontuen myöntämisperusteet 1.4.2016 alkaen 649/05.12.00/2013 Perusturvalautakunta 17.03.2016 33 Yleistä omaishoidontuesta Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen,
LisätiedotOulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016. Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen
Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysvaliokunta 2.6.2016 Sosiaalijohtaja Arja Heikkinen Yleistä: Oulun kaupungissa on tällä hetkellä noin 250 lastensuojelun, 13 ikäihmisten ja 3 kehitysvammaisten ja vammaisten
LisätiedotOikeuksista ja velvollisuuksista omaishoidossa
Oikeuksista ja velvollisuuksista omaishoidossa 25.10.2012 OTT Laura Kalliomaa-Puha 1. Oikeus apuun PL 19 2. Oikeuksia ja velvollisuuksia omaishoitolain mukaan 3. Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia omaishoitosopimus
LisätiedotHyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä
Hyvä omaishoitosopimus - hoidettavan, hoitajan ja kunnan hyvä 14.4.2011 OTT Laura Kalliomaa-Puha Pieniä hyviä kertomuksia, kun sitä suurta kertomusta ei enää ole 2000 Thomas Wilhelmsson Oikeus apuun? Perustuslaki
LisätiedotVAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ
VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI
TUOTTAJAN OHJE 1 27.1.2011 2. ( 5 ) VANHUSTEN PALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVA-ASUMISPALVELUN PALVELUSETELI Taustaa Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) tuli voimaan 1.8.2009.
LisätiedotVarautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta
Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä
LisätiedotSOTE-yrittäjyys. Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry. Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.
SOTE-yrittäjyys Puheenjohtaja Anne Niemi Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät ry Digitalisaatio ja käytännön näkökulmat seminaari Seinäjoki 21.3.2018 Ylivoimainen valtaosa yrityksistä on pieniä 0,2 % Suuryritykset
LisätiedotIkäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme
Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä
LisätiedotSosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje
Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...
LisätiedotIkäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK
Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten
Lisätiedot