Oppimistehtävän kirjallinen raportointi

Transkriptio

1 Ohje Oppimistehtävän kirjallinen raportointi Laurea Leppävaara Puhelin (09) Y-tunnus Vanha maantie 9, Espoo Faksi (09) Kotipaikka Vantaa

2 Ohje Sisällys 1 Kirjallinen oppimistehtävä Raportti Rakenne Tekstiviitteet ja lähdeluettelo Ulkoasu Ohjeita oppimistehtävän laatijalle Tutkimusraportti eli opinnäytetyö Tutkielmaessee Kokous-/neuvottelukutsu Kokouspöytäkirja Neuvottelumuistio Tiedote Referaatti Lähteet Liitteet Liite 1 Nimiösivun malli Liite 2 Kokouskutsun malli Liite 3 Neuvottelukutsun malli Liite 4 Pöytäkirjan malli Liite 5 Neuvottelumuistion malli Liite 6 Tiedotteen malli... 19

3 Ohje 3 (3) ( Kirjallinen oppimistehtävä 1.1 Raportti Ammattikorkeakouluopiskelun tavoitteisiin kuuluu, että opiskelija harjaantuu opiskelunsa aikana esittämään tietoa kirjallisissa esityksissään yhteisön edellyttämällä tavalla. Näitä viestintätaitoja opiskelija harjoittelee laatiessaan esimerkiksi opintoihinsa liittyviä raportteja, muistioita, luentopäiväkirjoja, artikkeleita, selosteita, tiedotteita, esseitä, referaatteja, seminaariesitelmiä tai tutkielmia. Näillä tekstilajeilla on toki selviä eroja mutta myös monia yhtäläisyyksiä. Esimerkiksi tutkielmasta saadaan supistamalla ja ehkä joitakin aineksia lisäämällä artikkeli, josta taas voidaan laatia referaatti tai seloste. Essee-nimitystäkin voidaan käyttää monenlaisista kirjallisista tuotoksista. Esimerkiksi subjektiivinen essee on melko vapaasti muistikuviin tai tunteeseen perustuva kirjoitelma, jossa lähteiden tarkka merkintä ei aina ole tarpeen. Tutkielmaessee puolestaan käsittelee aihetta objektiivisesti ja muistuttaa tieteellistä tutkielmaa. Tutkielmaesseeseen voidaan toisin kuin tavalliseen tutkielmaan ottaa asiatietojen lomaan hyvinkin henkilökohtaista aineistoa ja mielipiteitä. Myös raportteja on monenlaisia. Yleensä perusraportilla tarkoitetaan selvitystä, tilannekatsausta tai laajahkoa tutkimusaineiston esittelyä toimenpidesuosituksineen. Raportin laajuus voi vaihdella yhdestä sivusta useisiin satoihin sivuihin. (Alajärvi, Herno, Koskinen & Yrttiaho 1995, 211.) Opintojen loppuvaiheessa opiskelijan laatima opinnäytetyökin on raportti, jossa opiskelija osoittaa perusteellisesti hallitsevansa jonkin opiskeltavaan aihealueeseen liittyvän yksityiskohdan. Raportin päätavoite on välittää uutta tietoa lukijalleen (Kortetjärvi-Nurmi, Kuronen & Ollikainen 2002, 278). Sillä osoitetaan, että annettu tehtävä on suoritettu, ja kerrotaan, miten toteutus onnistui. Toisaalta laatijan tehtävänä saattaa olla menettelytapaohjeiden ja ratkaisuehdotusten antaminen vastaisten tilanteiden varalle. (Kylänpää & Piirainen 1999, 127.) Raportin avulla tieto kulkee täsmällisesti sitä tarvitseville: yrityksissä työntekijöiltä esimiehille tai päinvastoin; yrityksen ulkopuolelle raportteja kirjoitetaan esimerkiksi osakkaille, luotonantajille, lehdistölle tai eri järjestöille (Alajärvi ym. 1995, 211). Koulutuksen aikana opiskelija kirjoittaa raportteja opettajille, ohjaajille tai opiskelutovereilleen esimerkiksi messu- tai tutustumiskäynneistä, yritysvierailuista, toimeksiannoista, työelämäprojekteista, haastatteluista, kokeiluista, tutkimuksista tai erilaisista aiheista kirjallisuuden pohjalta. Kirjallisen raportin on oltava - helppolukuinen ja helposti silmäiltävä - tiivis, johdonmukainen, olennaiseen keskittyvä ja kattava Rakenne Raportin laatija saa yleensä tarkat ohjeet siitä, mitä seikkoja raportissa pitää käsitellä. Ellei tarkkoja ohjeita tai malleja ole, kirjoittaja voi noudattaa esimerkiksi seuraavaa rakennekuvausta: Alkutilanteen esittely - tapahtuman nimi, aika, paikka, tehtävä, toimeksianto

4 Ohje 4 (4) ( osallistujat, kohderyhmä, järjestäjät - taustaa, suunnitelma, mahdollinen kyselylomake Toteutusvaihe - aika-, tärkeys-, vaihe- tai muu sopiva järjestys - suunnitelman noudattaminen, esitietojen riittävyys/oikeus - mahdolliset muutokset ja niiden syyt - tulokset ja havainnot kohta kohdalta Raportointi Tekstiviitteet ja lähdeluettelo - onnistuminen ja hyöty - tulosten odotuksenmukaisuus, yllätyksellisyys - muita arvioita ja huomioita - mahdolliset toimenpide-ehdotukset (Kylänpää 2003, 59.) Raportin kirjoittajan on aina ilmoitettava tietolähteensä, olipa tieto peräisin painetusta aineistosta, sähköisestä lähteestä, haastattelusta tai kyselystä. Vain kirjoittajan oma tieto ja yleinen tieto jäävät ilman lähdemerkintää. Lähdetiedot annetaan niin tarkasti, että lukija voi niiden perusteella etsiä saman lähteen käsiinsä. Käytetyt lähteet ilmaistaan sekä itse tekstissä tekstiviitteenä että lähdeluettelossa tekstin lopussa. (Lähde esiin 2004.) Laurean oppimistehtävissä käytetään lähdeviitteiden merkinnässä ns. Harvardin järjestelmää, jonka mukaan lähdeviite merkitään tekstiviitteenä sulkeisiin lainatun tiedon jälkeen. Kirjallisen lähteen tekstiviitteeksi merkitään tällöin tekijän/tekijöiden sukunimi/sukunimet, julkaisun tms. painovuosi sekä mahdollinen sivu / mahdolliset sivut: Esimerkki 1 Sivunumeroiden merkitseminen tekstiviitteisiin ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista, esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin eikä millekään erityiselle sivulle (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 320). Esimerkki 2 Sivunumeroiden merkitseminen tekstiviitteisiin ei kaikissa tapauksissa ole mahdollista, esimerkiksi kun viitataan kokonaisiin tutkimuksiin eikä millekään erityiselle sivulle. Lukijan on kuitenkin aina voitava paikantaa sivut, joilta tieto on peräisin. Myös toisilta saatuihin kuvioihin ja taulukoihin on merkittävä sivun tarkkuudella, mistä ne ovat peräisin. (Hirsjärvi ym. 2003, 320.) Jos tekstiviite koskee vain yhtä virkettä (esimerkki 1), viite merkitään sulkeisiin ennen loppupistettä. Jos lähdeteoksen tietoja on hyödynnetty useammassa kuin yhdessä virkkeessä (esimerkki 2), viite merkitään edellisen virkkeen loppupisteen jälkeen ikään kuin omaksi virkkeekseen, jolloin viitteen piste sijoitetaan sulkeiden sisään.

5 Ohje 5 (5) ( Lähdettä käytettäessä tieto referoidaan alkuperäisestä lähteestä kirjoittajan omin sanoin (esimerkki 3). Jos lähteen sanoja lainataan sanatarkasti, käytetään lainausmerkkejä (esimerkki 4). Esimerkki 3 Esimerkki 4 Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara esittelevät teoksessaan Tutki ja kirjoita (2003, ) useita erilaisia tekstiviitteiden merkintätapoja. Aiempaa tutkimustietoa voidaan tuoda tekstiin joko suorina tai epäsuorina lainauksina. He esittelevät - -. Hirsjärven ym. mukaan "kokemattomat kirjoittajat tyytyvät usein muuttamaan tekstistä vain muutaman sanan ja jättämään jotakin pois arkuuttaan tai pelosta, että tieto vääristyy" (2003, 326). Jos tekijöitä on kaksi, mainitaan tekstiviitteessä molemmat tekijät ja nimien välissä käytetään &-merkkiä (esimerkki 5). Jos tekijöitä on kolme tai useampia, mainitaan ensimmäisellä kerralla kaikki tekijät, vuosi ja sivu/sivut ja kahden viimeisen tekijän välissä käytetään &-merkkiä. Seuraavilla kerroilla mainitaan vain ensimmäinen tekijä sekä ym.-lyhenne, vuosi ja sivu/sivut (esimerkki 6). Esimerkki 5 Esimerkki (Ekholm & Heinisuo 1997, 45.) (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 365.) (Hirsjärvi ym. 2003, 369.) Sähköiset lähteet merkitään periaatteessa samalla tavalla kuin kirjallisetkin lähteet. Jos dokumentin tekijä on mainittu, tekstiviitteeseen tulee hänen sukunimensä ja dokumentin laadintavuosi. Ellei tekijää ole mainittu, mutta dokumentilla on jokin nimi, merkitään tekstiviitteeseen tämä nimi ja laadintavuosi. Ellei dokumentissa ole mainittu laatijan nimeä eikä dokumentin nimeä, merkitään viitteeseen päävastuullisena tekijänä olevan yhteisön nimi ja vuosi tai ylläpidosta vastaavan organisaation nimi ja vuosi (esimerkiksi vuosikertomukset, komiteanmietinnöt, tutkimusryhmien raportit). Tarkka Internet-osoite ilmoitetaan vain lähdeluettelossa, sitä ei koskaan merkitä tekstiviitteeseen. Pääasia on, että lukija tietää, mistä tieto on peräisin, ja että hän pystyy lähteistä löytämään tarkat tiedot dokumentista. Tekstiviitteissä olevat lähteet kootaan raportin lopussa olevaan tekijän mukaiseen aakkoselliseen lähdeluetteloon. Oppimistehtävissä lähteisiin kootaan vain ne lähteet, jotka on mainittu tekstissä, ei esimerkiksi kirjallisuutta. Tämän ohjeen lähteet on merkitty siten kuin lähteet merkitään Laurean oppimistehtävissä. Seuraavassa on esimerkkejä lähdeluetteloon merkittävistä tiedoista: Kirjat ja vastaavat painetut julkaisut kirjoittaja/t tai toimittaja/t (sukunimi, etunimen alkukirjain) julkaisuvuosi teoksen nimi (osa, julkaisusarjan nimi ja numero)

6 Ohje 6 (6) ( suomentaja painos (jos on useita; 1. painosta ei merkitä) julkaisijan kotipaikka (sen jälkeen kaksoispiste ennen julkaisijaa) julkaisija (ei mainita yhtiömuotoa) Artikkelit Aho, H Tiede, tutkimus ja tutkielma. Johdatus tutkielman maailmaan. 3. painos. Porvoo: WSOY. Ammattikorkeakouluasetus 352/2003. Eerola, E. & Mauranen, A. (toim.) Akateeminen kirjoittaminen tänään ja huomenna. Helsinki: Yliopistopaino. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 13., osin uudistettu painos. Helsinki: Tammi. Keskon vuosikertomus Helsinki: Spokesman. Kielikello 3/2007. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Laki ammattikorkeakouluopinnoista /255. Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. Komiteanmietintö 1982:33. Helsinki: Opetusministeriö. Opas taiteen maailmaan. Länsimainen taide varhaisrenessanssista nykypäivään Suomentaja Berg, M. 3. painos. Porvoo: WSOY. SFS Asiakirjan tekstin asettelu ja tunnistetiedot. 8. painos. Helsinki: Suomen Standardisoimisliitto SFS. kirjoittaja (sukunimi, etunimen alkukirjain, jos on tiedossa) julkaisuvuosi artikkelin nimi (aakkostetaan artikkelin nimellä, ellei kirjoittajaa ole mainittu) julkaisu (lehti tai eri kirjoittajien artikkeleista koostuva teos) julkaisun numero artikkelin sivut julkaisussa Maamies, S Mikä on aggressiivi? Kielikello 1/2008, 18. Saarnisto, M Tieteellisen kirjoituksen asiantuntijatarkastus. Teoksessa Fogelberg, P. (toim.) Tutkimusviestinnän opas. Tutkimusten ja selvitysten laatiminen ja julkaiseminen. Helsinki: Valtion painatuskeskus, Varainsiirtovero Taloustaito , 87. Sähköiset lähteet dokumentin kirjoittaja tai sisällöstä/päivityksestä vastaava tekijä/yhteisötekijä dokumentin julkaisuvuosi

7 Ohje 7 (7) ( Ulkoasu dokumentin nimi dokumentin viittaus- tai tulostuspäivä (perään merkitään piste) URL-osoite (loppuun ei merkitä pistettä) Arene Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden yleiset kompetenssit. Viitattu Hygieniaosaaminen Evira. Tulostettu Kiravuo, T News-etiketti. Viitattu Menetelmäopetuksen tietovaranto Tulostettu Kuopion yliopisto Viitattu Julkaisemattomat lähteet Julkaisemattomat lähteet eritellään omiksi lähteikseen lähdeluettelossa. Tällaisia lähteitä ovat esimerkiksi yrityksen sisäinen materiaali, opinnäytetyöt, esitelmät, sähköpostit, videot, äänitteet ja tietokoneohjelmat. Myös haastattelulla saatu tieto merkitään lähdeluetteloon, johon se aakkostetaan haastatellun henkilön sukunimen perusteella. Tässä muutamia esimerkkejä: Ahonen, M Viestintäpäällikön haastattelu Digital Equipment Corporation Oy. Helsinki. Hämevaara, R Opinnäytetyön julkaisu. mikko.maki@laurea.fi Tulostettu Mäki, A Sähköpostin käyttö oppilaitoksen sisäisessä viestinnässä. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. Opinnäytetyö. Opintojen alusta lähtien on hyvä opetella arvioimaan Internet-aineistojen tasoa ja luotettavuutta lähteinä. Laureassa kaikki kirjalliset oppimistehtävät laaditaan standardoidun vakioasemoinnin mukaisiksi. Tunnistetietoihin kirjoitetaan laatijan nimi, oppilaitoksen nimi ja toimipiste, ryhmätunnus, opiskelijanumero, asiakirjan nimi, päiväys ja tarvittaessa sivunumerot. Kaikkiin kirjallisiin tuotoksiin merkitään aina pääotsikko ja tarvittaessa myös alaotsikot. Laurean opiskelijoiden oppimistehtäviin on laajuudesta riippumatta suositeltavaa liittää aina nimiösivu. Nimiösivulle on tärkeätä merkitä edellä mainittujen tunnistetietojen lisäksi yhteystiedot, opintojakson koodi ja vastaanottavan opettajan nimi. Laajoihin töihin on syytä laatia aina erillisen nimiösivun lisäksi myös sisällysluettelo sekä lähdeluettelo. Tarkemmat ohjeet tekstin ulkoasusta ja asettelusta on Päivi Klimenkon Oppimistehtävän kirjoittaminen opetusmonisteessa (2008).

8 Ohje 8 (8) ( Ohjeita oppimistehtävän laatijalle Seuraavassa on ohjeita, joiden avulla opiskelija voi tarkastaa oppimistehtävänsä ennen sen palauttamista opettajalle. - Noudata toimeksiantoa ja ohjetta. - Selvitä itsellesi oppimistehtävän toimeksianto: kenelle, mitä ja mihin tarkoitukseen teet työn. - Pyri ymmärrettävyyteen. - Käytä hyvää yleiskieltä ja lukijoittesi ymmärtämiä ilmauksia. - Ole täsmällinen. - Kerro henkilöistä myös titteli ja tehtävät sekä mahdollisesti koulutus, työkokemus ja asema yrityksessä. Käytä täsmällisiä ilmauksia. - Keskity olennaiseen. - Kirjoita vain oleelliset asiat ja riittävät perustelut. Viimeistele työsi siten, että siitä voi helposti poimia yksityiskohdat ja että se houkuttelee lukemaan. Korosta oleellisia asioita lihavoimalla, otsikoimalla, luetteloimalla tai käyttämällä erilaisia kuvia ja kuvaajia. - Viimeistele tekstisi. 1.2 Tutkimusraportti eli opinnäytetyö 1.3 Tutkielmaessee - Viimeistele raporttisi sisältö ja rakenne vastaamaan tehtävänantoa ja lukijoiden tarpeita. Tarkista oikeakielisyys. (Kylänpää & Piirainen 1999, 130.) Hyvänä oikeakielisyysoppaana voit käyttää myös Kielikello-lehteä. Opiskelijan vaativin raportoinnin muoto on opinnäytetyön kirjoittaminen. Opinnäytetyön kielen on oltava ehdottoman täsmällistä. Tarkkuus syntyy tietolähteiden merkitsemisestä ja esitettyjen väitteiden perustelemisesta. Kielen tulee olla sidosteista, selkeää ja johdonmukaista: ammattitermit ja käsitteet selitetään tekstissä. Opiskelun alkuvaiheissa laadittavat pienoistutkielmat ovat usein tutkielmaesseetehtäviä. Näiden tarkoituksena on osoittaa, että opiskelija hallitsee sisällöllisesti ja kielellisesti sen asiakokonaisuuden, josta hän kirjoitelmansa laati. Tutkielmaessee on sovitusta aiheesta laadittu pohdiskeleva, persoonallinen kirjoitelma. Siinä käytetään lähdeaineistoa, mutta kirjoittajalla on oltava myös omakohtaista sanottavaa. Lähdeaineiston ajatuksia ja väitteitä voidaan problematisoida, argumentoida, analysoida, vertailla, arvioida ja pohdiskella. Pelkkä lähdeteosten tietojen toistaminen ei siis ole tutkielmaessee. Tutkielmaessee on tyyliltään ja rakenteeltaan tieteellisiä tekstejä vapaampi. Yleensä se kuitenkin alkaa johdannolla, jossa kirjoittaja taustoittaa asian käsittelyn ja rajaa aiheen. Sen jälkeen on varsinainen käsittelyosa, joka voi koostua useista luvuista. Lopuksi tekstissä on lopetusosa, jossa kirjoittaja pohdiskelee keskeisiä päätelmiään.

9 Ohje 9 (9) ( Kokous-/neuvottelukutsu 1.5 Kokouspöytäkirja Tutkielmaesseen on oltava johdonmukainen ja selkeä. Siinä käytetään aina täydellisiä virkkeitä. Tärkeää on, että asiat käsitellään aiheittain, ei esimerkiksi lähdeteksteittäin. Tyypillistä on ongelmakeskeinen lähestymistapa. Tutkielmaesseellä ei ole olemassa määrämittaa: Yleensä opintojakson ohjaaja kertoo, minkä mittainen esseen tulee olla. Esseen pituus vaihtelee yleensä 4-15 sivua. Virallisen kokouksen kutsun lähettämisestä on määräykset yhteisön säännöissä. Jotta kokous olisi päätösvaltainen, näitä määräyksiä tulee noudattaa. Kokouskutsun sisältö on seuraava: - yhteisön nimi - kutsuja - kutsun päiväys - kokouksen laatu asiakirjan otsikoksi - kokouksen aika - kokouksen paikka - esityslista joko kokonaan tai osittain. Kokouskutsuihin kirjoitetaan nykyisin esityslista kokonaan aina kokouksen alkutoimista lopettamispykälään. (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 258.) Kokouskutsun malli on liitteenä 2. Neuvottelukutsun sisältö vaihtelee sen mukaan, millaisesta neuvottelusta on kysymys. Myös kutsun muodollisuus ja virallisuuden aste vaihtelee tilanteen mukaan. Neuvottelukutsussa esitetään seuraavat tiedot: - kutsuva yritys ja kutsun lähettäjä - kutsun päiväys - neuvottelun laatu - neuvottelun aika - neuvottelun paikka - neuvotteluun osallistujat - käsiteltävät asiat (asialista). (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 246.) Neuvottelukutsun malli on liitteenä 3. Kokouksen päätökset tallennetaan pöytäkirjaan. Pöytäkirja on sekä yhdistyslain että osakeyhtiölain vaatima asiakirja, jolla on juridinen merkitys. Pöytäkirjan laatii kokouksen sihteeri ja sen tulee vastata täsmällisesti kokouksen kulkua. Yleinen tapa on, että kokouksessa valitut pöytäkirjantarkastajat tarkastavat pöytäkirjan ja allekirjoittavat sen, jos se on heidän mielestään kokouksen kulun mukainen. (Kortetjärvi-Nurmi ym. 2002, 267.) Pöytäkirjan malli on liitteenä 4.

10 Ohje 10 (10) ( Neuvottelumuistio 1.7 Tiedote 1.8 Referaatti Neuvottelumuistioita käytetään pöytäkirjan asemesta, kun tahdotaan kirjoittaa neuvottelun tai palaverin päätökset muistiin. Opiskelussa muistioita kirjoitetaan esimerkiksi hankkeisiin liittyvistä neuvotteluista. Muistio on tiivis selostus neuvottelun keskeisistä tapahtumista. Tarkoitus on, että sellainenkin, joka ei ole ollut läsnä tilaisuudessa, pystyy muistiosta saamaan selville sen keskeisen sisällön. Muistion malli on liitteenä 5. Tiedottamisella on tärkeä tehtävä yrityksessä tai muussa organisaatiossa. Suomen Tiedottajien Liitto (STiL) käyttää tiedottamisen sijasta termiä yhteisöviestintä korostaakseen tiedotustoiminnan laaja-alaisuutta. Yhteisöviestinnän tärkeimmät keinot ovat STiLin mukaan ulkoinen ja sisäinen tiedottaminen, yhteystoiminta, suhdetoiminta, mainonta, sponsorointi, yhteisökuvan rakentaminen sekä viestinnän tutkimus ja mittaus. Yhteisöviestinnän tehtävät ovat STiLin mukaan viestintä, luotaus ja arviointi. Tiedotetta laadittaessa tulee ottaa huomioon tekstin tavoite. Tavoite voi olla hyvin moninainen, esimerkiksi tiedon jakaminen, suhteiden ylläpito, muutoksesta ilmoittaminen tai jonkin asian kieltäminen. Tiedotteen sisältöä suunniteltaessa on hyvä muistaa seuraava kysymyslista: - ketä tiedote koskee ja mikä on tiedotteen asia (mitä, missä, milloin) - miten tiedotteen asiaan pitää suhtautua tai miten pitää toimia - milloin tai mihin mennessä on toimittava - miksi on toimittava - keneltä saa lisätietoja ja kuka tiedotteen lähettää. Tiedote alkaa yleensä aina sillä, minkä laatija on hahmottanut tärkeimmäksi asiaksi. Vähemmän tärkeät asiat sijoitetaan tekstin loppuun. Tiedotteen malli on liitteenä 6. Referaatti eli lyhennelmä on toisen tekstistä tai suullisesta esityksestä tehty itsenäinen selostus. Kirjoittaja ei saa muuttaa alkuperäisen tekstin ajatusta eikä lisätä referaattiin omia mielipiteitään. Referaatin kirjoittaja selostaa alkuperäisen tekstin keskeisen sisällön. Pelkkä sieltä täältä otettujen lauseiden luettelo ei muodosta lyhennelmää. Lyhennelmässä on oltava selostava ote: alkuperäisen tekstin yksityiskohtia karsitaan, mutta alkuperäistä ajatusta ei saa muuttaa. Referaatin teksti on sidosteista eli kappaleen uusi virke viittaa edelliseen virkkeeseen (Digitaalisen viestin käsittely ja muokkaaminen on helppoa. Kuka tahansa saattaa muokata jo nyt valokuvan siten, että ) Selostavat lauseet (Kirjoittaja painottaa Artikkelin mukaan ) mahdollistavat sen, että referaatin jäsentely voi olla toinen kuin alkutekstin. Referaatissa käytetään kokonaisia virkkeitä. Kirjoittaja voi lisätä tekstiin väliotsikoita. Referaatti on aina alkuperäistä tekstiä lyhyempi. Lyhennelmän käyttötarkoitus ratkaisee pituuden. Ammattikorkeakoulun opinnoissa tyypillinen referaatin pituus on yhdestä kolmeen sivua. Lisäksi tutkimusraportit ja esseet sisältävät osia, joihin on

11 Ohje 11 (11) ( referoitu kirjallisia ja muita lähteitä. Mitä lyhyempi referaatti on, sitä vaativampaa on sen kirjoittaminen. Referaattitekstiin merkitään tekstiviitteet, joilla ilmaistaan tekstin alkuperä. Viitteet merkitään Oppimistehtävän kirjallinen raportointi -ohjeen (2008) mukaisesti. Referaatissa teksti alkaa sarkaimesta C2 ja rivivälinä on 1. Myös tutkimustyyppinen kirjoittaminen siten, että teksti alkaa sarkaimesta C1 ja rivivälinä on 1,5, on mahdollinen. Referaatin laatija voi allekirjoittaa referaattinsa. Lähteeksi merkitään alkuperäisen kirjallisen tai suullisen esityksen lähdetiedot Oppimistehtävän kirjallinen raportointi -ohjeen (2008) mukaisesti.

12 Ohje 12 (12) ( Lähteet Alajärvi, K., Herno, L., Koskinen, H. & Yrttiaho, L Työelämän viestintä. Porvoo: WSOY. Heinisuo, R. & Ekholm, K Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopiston kirjasto. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita. 3. painos. Helsinki: Kirjayhtymä. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Tammi. Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P Tutki ja kirjoita painos. Helsinki: Tammi. Iisa, K., Kankaanpää, S. & Piehl, A Tekstintekijän käsikirja. Espoo: Wellprint. Internet-aineiston arviointikriteerejä Tampereen yliopiston kirjasto. Viitattu Kielikello. Kielenhuollon tiedotuslehti. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki: Edita. Klimenko, P Oppimistehtävän kirjoittaminen. Word ohjemoniste. Laurea-ammattikorkeakoulu. Laurea Leppävaara. Espoo. Kortetjärvi-Nurmi, S., Kuronen, M-L. & Ollikainen, M Yrityksen viestintä. Helsinki: Edita. Kylänpää, E Viestintätilanteet. Oppi- ja harjoituskirja. Jyväskylä: Mac Laser. Kylänpää, E. & Piirainen, E Liike-elämän kirjallinen viestintä. 2. painos. Jyväskylä: Gummerus. Lähde esiin Opetushallitus. Tulostettu

13 Opiskelijan nimi Laurea-ammattikorkeakoulu Toimipiste Toteutus Opiskelijanumero Liitteet Liite 1 Nimiösivun malli Asiakirjantyyppi (raportti, essee, muistio) Opintojakson koodi / Opettajan sukunimi Päiväys Pääotsikko (oppimistehtävän nimi riville 18, fontti Trebuchet MS 14-20, lihavoitu) 13 (13) Liite 1.

14 Espoon Yrittäjät ry. Kokouskutsu 2/200X Leena Koski Liite 2 Kokouskutsun malli Hallituksen kokous Aika ma klo Paikka Käsiteltävät asiat X ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A 1 Kokouksen avaus 2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Järjestäytyminen 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat 6 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen 7 Osallistuminen Espoo osaa messutapahtumaan 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen Leena Koski puheenjohtaja 14 (14) Liite 2 Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: Y-tunnus: xxxxxxx-x Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi Tekniikantie Espoo

15 Minna Mäki Liite 3 Neuvottelukutsun malli Viestinnän teemapäivän suunnittelupalaveri Aika tiistai X klo Neuvottelukutsu X Paikka Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea Leppävaara, Vanha maantie 9, tila 215 Osallistujat Käsiteltävät asiat Ekblom, Maria Hirvi, Riitta Joki, Tapio Kokkonen, Tiina Mäki, Minna Wester, Matti 1 Edellisen neuvottelun muistio 2 Teemapäivän ajankohdan suunnittelu 3 Teemapäivän ohjelma 4 Teemapäivästä tiedottaminen 5 Seuraavan tapaamisen ajankohta Tervetuloa Minna Mäki sihteeri 15 (15) Liite 3 Laurea Leppävaara Puhelin (09) etunimi.sukunimi@laurea.fi Y-tunnus Vanha maantie 9, Espoo Faksi (09) Kotipaikka Vantaa

16 (16) Liite 4 Espoon Yrittäjät ry. Pöytäkirja 2/200X 1 (2) Leena Koski Liite 4 Pöytäkirjan malli Hallituksen kokous Aika ma klo Paikka X ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A Läsnä Leena Koski puheenjohtaja Antti Alho Liisa Linkola Teppo Terävä Maija Vuori Mari Keto sihteeri 1 Avaus Puheenjohtaja Leena Koski avasi kokouksen. 2 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Järjestäytyminen 4 Esityslistan hyväksyminen 5 Ilmoitusasiat Kokous todettiin päätösvaltaiseksi (liite 1). 6 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Liisa Linkola ja Teppo Terävä. He toimivat tarvittaessa myös ääntenlaskijoina. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi (liite 1). Puheenjohtaja ilmoitti, että hallitus tekee syysretken Savonlinnaan Päätettiin, että Espoon yrittäjät ry:n jäsenille järjestetään kokous- ja neuvottelutaidon kurssi Perniön kurssikeskuksessa. Kurssille ilmoittaudutaan kirjallisesti mennessä. Kurssin hinta on osallistujalta 50. Hintaan sisältyy majoitus ja täysihoito. Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: Y-tunnus: xxxxxxx-x Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi Tekniikantie Espoo

17 17 (17) Liite 4 Espoon Yrittäjät ry. Pöytäkirja 2/200X 2 (2) Leena Koski X 7 Osallistuminen Espoo osaa messutapahtumaan 8 Muut asiat 9 Kokouksen päättäminen Päätettiin äänin 4 2, että Espoon yrittäjät ry. osallistuu Espoossa järjestettävään Espoo osaa messutapahtumaan. Valittiin toimikunta suunnittelemaan ja toteuttamaan messuosasto. Toimikunnan jäseniksi lupautuivat Antti Alho, Teppo Terävä ja Liisa Linkola. Toimikunta laatii alustavan suunnittelumuistion mennessä. Keskusteltiin Espoon yrittäjät ry:n toimitilan kunnostuksesta. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Leena Koski puheenjohtaja Mari Keto sihteeri Liite Kokouskutsu Tarkastus Liisa Linkola Teppo Terävä Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: Y-tunnus: xxxxxxx-x Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi Tekniikantie Espoo

18 Espoon Yrittäjät ry. Neuvottelumuistio Liite 5 18 (18) Maija Vuori X Liite 5 Neuvottelumuistion malli Kuukausineuvottelu Aika ma klo Paikka ravintola Ruusutorppa, Valtakatu 5 A Läsnä Leena Koski puheenjohtaja Antti Alho Liisa Linkola Teppo Terävä Maija Vuori sihteeri 1 Kokous- ja neuvottelutaidon kurssin järjestäminen 2 Osallistuminen Espoo osaa messutapahtumaan 3 Seuraava neuvottelu Päätettiin, että yhdistyksemme jäsenille järjestetään kokous- ja neuvottelutaidon kurssi Perniön kurssikeskuksessa. Kurssille ilmoittaudutaan kirjallisesti mennessä. Kurssin hinta on osallistujalta 50. Hintaan sisältyy majoitus ja täysihoito. Päätettiin, että Espoon yrittäjät ry. osallistuu Espoossa järjestettävään messutapahtumaan Nimettiin toimikunta suunnittelemaan näyttelyosastoa. Toimikuntaan valittiin Antti Alho, Teppo Terävä ja Liisa Linkola. Sovittiin, että seuraava kuukausipalaveri pidetään ke klo Laureaammattikorkeakoulun Timo-auditoriossa. Maija Vuori sihteeri Espoon Yrittäjät ry. Puhelin tsto: Y-tunnus: xxxxxxx-x Innopoli 1 Johanna Vuorinen espoon.yrittajat@espoonyrittajat.fi Tekniikantie Espoo

19 Tietoässä Oy Tiedote Liite 6 19 (19) Henkilöstö ry/juha Parikka X Henkilöstö ry:n jäsenet Liite 6 Tiedotteen malli Talviretki messilään Henkilöstö ry järjestää Sinulle ja perheellesi perinteisen talviretken yhtiön lomamajalle Messilään. Lähtö Paluu Tapahtumat su klo 8.00, yhteiskuljetus toimitalomme edestä su klo lähtöpaikkaan Kello Ohjelma 9.00 aamiainen laskettelua, hiihtoa, pulkkailua lounas Messilän majalla hiihtokilpailut Sarjat: naiset miehet lapset 7 km 10 km 2 km hiihtokilpailujen palkintojen jako lähtökahvit Messilän majalla on vuokrattavissa edullisesti välineitä, mutta voit ottaa omatkin välineesi mukaan. Hinta 10,00 aikuiset 5.00 lapset Ilmoittautuminen ma mennessä Juha Parikalle, puh , juha.parikka@tieto.fi. Olet tervetullut viettämään perheesi kanssa virkistävää ja rentouttavaa ulkoilupäivää. Terveisin Juha Parikka Tietoässä Oy Puh. (09) Y-tunnus: xxxxxxx-x Kauppakatu 22 Faksi (09) etunimi.sukunimi@tieto.fi Helsinki