Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa"

Transkriptio

1 Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laura Laukkanen Tuija Lehti Tiina Hassinen Maija Hupli Sarja A Serie nro 11, 2012

2 Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laura Laukkanen Tuija Lehti Tiina Hassinen Maija Hupli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 11, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka (ruotsi), Semantix Finland Oy (englanti) ISSN ISBN (pfd)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 11 Teoksen nimi: Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laajuus: 28 sivua 3 liitesivua Tekijät: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Tiivistelmä: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilauksesta, osana terveystieteiden maisteriopintoja, toteutetussa projektityössä selvitettiin hiljaisen raportoinnin tilaa VSSHP:ssä. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin, missä laajuudessa hiljainen raportointi on käytössä yhdessä VSSHP:n sairaaloista, Turun yliopistollisen keskussairaalassa, Mirandaan ja ipanaan kirjaavilla somaattisen puolen vuodeosastoilla, yhteensä 40 osastolla. Näiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin SWOT -analyysin nelikentän ohjaamana. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake toimitettiin osastonhoitajille sähköpostitse. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös määrittelemään, mitä hiljainen raportointi tarkoittaa ja miten se toteutetaan niissä yksiköissä, joissa hiljainen raportointi on käytössä (n=20). Lisäksi niiden osastojen osastonhoitajilta, joilla ei ole hiljaista raportointia käytössä, tiedusteltiin syitä hiljaiseen raportointiin siirtymättömyydelle. Tässä raportissa kuvataan hiljaisen raportoinnin käyttöä, sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä hiljaisen raportoinnin käyttämättömyyttä TYKS:ssa. Projektin tulokset osoittivat muun muassa, että hiljaisella raportoinnilla saavutetaan ajansäästöä, se parantaa kirjaamisen laatua, vastaa yksilöllisiin tiedontarpeisiin, mahdollistaa joustavat työajat, rauhoittaa raportointitilannetta ja vähentää ennakkoluuloja, asenteita ja tulkintoja. Hiljaisen raportoinnin käyttäjien on huolehdittava siitä, että kirjaaminen on hyvän laatuista, hiljaiselle raportille järjestetään rauhallinen tila ja, että vuorovaikutuksen, pohdinnan ja vertaistuen toteutuminen turvataan uudella tavalla. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). Tämän projektin tulokset rohkaisevat organisaatiota tavoitteen toteuttamisessa. ISSN: ISBN: (pfd) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 11 Publikation: Tyst rapportering vid Åbo universitetscentralsjukhus Omfattning: 28 sidor 3 sidor bolagor Författare: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Sammandrag: Som beställning av Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, som en del av magisterstudier i hälsovetenskaper, genomfördes i projektarbete situationen för tyst rapportering inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Med hjälp av frågeformulär kartlades i vilken omfattning tyst rapportering är i bruk i ett av sjukhusen i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, Åbo universitetscentralsjukhus, på de vårdavdelningar på den somatiska sidan som registrerar i Miranda och ipana, sammanlagt 40 avdelningar. Styrt av SWOT-analysens fyrfält utredde man hur vårdpersonalen på de här avdelningarna upplever den tysta rapporteringens styrkor, svagheter, möjligheter och risker. Avdelningsskötarna verkade som förmedlare av vårdpersonalens upplevelser och var de som svarade på enkäten. Frågeformuläret som innehöll öppna frågor skickades till avdelningsskötarna per e-post. I enkäten bad man även svararna att definiera, vad tyst rapportering betyder och hur den genomförs i de enheter, där tyst rapportering är i bruk (n=20). Dessutom frågade man av avdelningsskötarna på de avdelningar där tyst rapportering inte är i bruk vilka orsakerna är för att inte ha gått över till tyst rapportering. I den här rapporten beskrivs bruket av tyst rapportering, dess styrkor, svagheter, möjligheter och risker samt tyst rapportering som inte är i bruk vid ÅUCS. Projektets resultat visar bl.a. att med tyst rapportering uppnår man tidsbesparing, det förbättrar kvaliteten av registreringen, motsvarar individuella informationsbehov, möjliggör flexibla arbetstider, lugnar ner rapporteringssituationen och minskar på fördomar, inställningar och tolkningar. De som använder tyst rapportering ska se till att registreringen är av god kvalitet, man ordnar med lugnt utrymme åt den tysta rapporteringen och att förverkligandet av interaktion, övervägande och kamratstöd säkerställs på det nya sättet. Ett mål med Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet är ibruktagande av enhetlig rapporteringspraxis (Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet ). Resultaten från det här projektet uppmuntrar organisationen att uppnå målet. ISSN: ISBN: (pfd) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series A, nr 11 Title: Silent reporting in Turku University Central Hospital No. of pages: 28 Appendices: 3 pages Authors: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Abstract: This project, which was carried out as part of a Master s Degree in Health Sciences and was commissioned by the Hospital District of Southwest Finland, focused on the status of silent reporting in the Hospital District of Southwest Finland. A questionnaire was used to determine to what extent silent reporting is used in Turku University Central Hospital, one of the hospitals within the Hospital District of Southwest Finland area. The study was carried out in the inpatient wards utilising Miranda and ipana, and the total number of wards participating in the project was 40. A four-field matrix included in a SWOT analysis was used to determine the strengths, weaknesses, opportunities and threats to silent reporting as experienced by nursing personnel in these wards. The experiences of nursing personnel were described by the head nurses who filled in the questionnaire. The questionnaires consisted of open-ended questions and were sent to the head nurses by . The participants were also requested to define silent reporting and describe how it was carried out in the units where silent reporting was in use (n=20). Additionally, the head nurses in the wards where silent reporting is not in use were asked why their units had not started using this form of reporting. This report aims to describe the use of silent reporting, its strengths, weaknesses, opportunities and threats as well as why silent reporting is not in use in all the wards in Turku University Central Hospital. The results of the project indicated that silent reporting saves time, improves the quality of reporting, answers individual needs for information, makes flexible working hours possible, provides a more peaceful environment for reporting, and reduces prejudices, attitudes and interpretations. Users of silent reporting should see to it that the entries are of good quality, a peaceful environment is provided for silent reporting, and that possibilities for interaction, reflection and peer support are secured in a new way. One of the objectives of the Hospital District of Southwest Finland s Action Programme is the introduction of uniform reporting practices. The results of this project will encourage the organisation to achieve this objective. ISSN: ISBN: (pfd) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS HILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖ TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA HILJAISEN RAPORTOINNIN SWOT -ANALYYSI Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien SWOT -analyysi Hiljaista raportointia käyttävien ja hiljaista raportointia ei-käyttävien SWOT - mainintojen määrät HILJAISEEN RAPORTOINTIIN SIIRTYMÄTTÖMYYDEN SYYT JOHTOPÄÄTÖKSET...24 LÄHTEET...28 LIITE 1: Hiljainen raportointi, kyselylomake...29 LIITE 2: Hiljaisen raportoinnin käyttö Tyksin Mirandaan ja ipanaan kirjaavilla osastoilla...30

8 1. JOHDANTO Viime aikoina on monissa organisaatioissa enenevissä määrin siirrytty perinteisestä suullisesta raportoinnista kirjalliseen tiedonvälitykseen. Tästä tiedonsiirtomuodosta käytetään nimitystä hiljainen raportointi. (Dufault 2010, Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym ) Hiljaisessa raportoinnissa tiedonsiirto tapahtuu kirjallisesti, hoitajat itse lukevat hoitamiensa potilaiden tiedot suoraan sähköisestä potilaskertomuksesta. Hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on saatu lukuisia hyötyjä. Sen on todettu säästävän hoitajien aikaa ja ylityöt ovat vähentyneet (Dufault ym. 2010, Nelson & Massey 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998, Baldwin & McGinnis 1994), ja tätä kautta on saatu myös säästöjä kuluissa (Nelson & Massey 2010). Hiljaiseen raportointiin liittyy vähemmän odottelua (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005), meteliä ja kaaosta (Dufault ym. 2010, Baldwin & McGinnis 1994). Kirjaaminen on kehittynyt paremmaksi (Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998), ja raportointi on yleisesti tehokkaampaa ja saatava tieto oleellisempaa (Nelson & Massey 2010). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilauksesta, osana terveystieteiden maisteriopintoja, toteutetussa projektityössä selvitettiin hiljaisen raportoinnin tilaa VSSHP:ssä. Projekti toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan toimipaikoissa: kantasairaalassa, T- sairaalassa, kirurgisessa sairaalassa, Paimion sairaalassa ja Raision sairaalassa. Opiskelijaa ohjasivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta ylihoitaja Tuija Lehti ja suunnittelija Tiina Hassinen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen puolesta ohjaajana toimi lehtori Maija Hupli. Hiljaisen raportoinnin käyttölaajuutta kartoitettiin kyselylomakkeen avulla Mirandaan ja I- Panaan kirjaavilla somaattisen puolen vuodeosastoilla, yhteensä 40 osastolla. Näiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin SWOT -analyysin nelikentän ohjaamana. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake toimitettiin osastonhoitajille sähköpostitse yhdyshenkilön välityksellä. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös määrittelemään, mitä hiljainen raportointi tarkoittaa ja miten se toteutetaan niissä yksiköissä, joissa hiljainen 7

9 raportointi on käytössä. Lisäksi niiden osastojen osastonhoitajilta, joilla ei ole hiljaista raportointia käytössä, kysyttiin syitä tähän. Tämä työ on projektin lopputuotteena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille toimitettava projektiraportti. Työssä kuvataan projektin lähtökohdat, toteutus, tulokset ja johtopäätökset. Toteutetulla kyselyllä saatiin vastauksia sillä tavoiteltuihin kysymyksiin ja vastaukset olivat aiempien tutkimusten suuntaisia. Kyselyllä pystyttiin osoittamaan muun muassa toivottuja hiljaisen raportoinnin hyötyjä. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). Tämän projektin lopputuote tuloksineen rohkaisee organisaatiota tavoitteen toteuttamisessa. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Raportointi on kommunikaatiota kahden eri työvuorossa olevan hoitajan välillä. Siinä tarkoituksena on tiedottaa työvuoroon tulevalle hoitajalle potilaan hoitoon liittyvät keskeiset asiat. Raportoinnin tehtävänä on varmistaa potilaan hoidon jatkuvuus ja sen turvallisuus. Raportoinnin sisältö perustuu sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmiin. (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym ) Perinteisesti tieto on välitetty suullisessa tiedotustilaisuudessa jo vuosikymmenien ajan. Näissä raportointitilaisuuksissa sairaanhoitajat myös suunnittelevat potilaan hoitoa, vahvistavat yhteishenkeään, kouluttavat ja tukevat toisiaan ja jakavat arvoja (Nelson & Massey 2010). Raportointitilaisuudet ovat siis myös tärkeitä tilaisuuksia työyhteisön arvojen, roolien ja suhteiden kehittymiselle (Yonge 2008). Hoitajat kokevat saavansa raportointitilaisuuksien aikana emotionaalista ja sosiaalista tukea toinen toisiltaan (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003). Viime aikoina monissa organisaatioissa on kuitenkin alettu tarkastella kriittisesti tätä perinteistä raportointia, koska siihen kuluu runsaasti aikaa ja se on herkkä häiriöille (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003). Suullinen raportointi on usein kestoltaan pitkä, sisällöltään epätarkka ja joiltakin kohdin merkityksetön (Dufault ym. 2010, Sexton ym. 2004), ja sen sisältö nojautuu pitkälti hoitajan muistin varaan (Kauppila & Boucht 2008, Sexton ym. 2004). Lisäksi suullinen tiedottaminen on pääosin päällekkäistä kirjatun tiedon kanssa (Nelson & Massey 2010, Lamond 2000). Sextonin ym. (2004) tutkimuksen mukaan valtaosa 8

10 (93,5 %) suullisen raportoinnin tiedoista oli jo saatavilla kirjallisessa muodossa. Uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiselle tarjoavat elektroninen potilaskertomus (EPK) ja potilaan hoitotyön kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään. Hoitotyön kirjaamisen kehittyminen on mahdollistanut suullisten raporttien vähentämisen (Hallila 2005), ja monissa yksiköissä on siirrytty kirjalliseen tiedonvälitykseen. Tästä tiedonsiirtomuodosta käytetään myös nimitystä hiljainen raportointi. (Dufault 2010, Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym ) Hiljaisessa raportoinnissa tiedonsiirto tapahtuu kirjallisesti, hoitajat itse lukevat hoitamiensa potilaiden tiedot suoraan sähköisestä potilaskertomuksesta. Hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on saatu lukuisia hyötyjä. Sen on todettu säästävän hoitajien aikaa ja ylityöt ovat vähentyneet (Dufault ym. 2010, Nelson & Massey 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998, Baldwin & McGinnis 1994), ja tätä kautta on saatu myös säästöjä kuluissa (Nelson & Massey 2010). Hiljaiseen raportointiin liittyy vähemmän odottelua (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005), meteliä ja kaaosta (Dufault ym. 2010, Baldwin & McGinnis 1994). Kirjaaminen on kehittynyt paremmaksi (Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998), ja raportointi on yleisesti tehokkaampaa ja saatava tieto oleellisempaa (Nelson & Massey 2010). Hoitajat ovat kaiken kaikkiaan hiljaiseen raportointiin tyytyväisiä (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998). Aikaa jää enemmän perustehtävälle, potilaiden hoitoon (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Etuna on myös se, että yksityiset ja arkaluontoiset asiat ovat vain hoitavien henkilöiden tiedossa (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005). Toisaalta hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on koettu olevan myös epäedullisia puolia. Sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmiin tutustumiseen kuluu enemmän aikaa, eikä kaikki oleellinen tieto tule aina esille (Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Tiimityöskentely on vähentynyt (Dufault ym. 2010). Hiljaisella raportoinnilla on ollut negatiivinen vaikutus opiskelijoiden oppimiselle, erilaiset työtavat ja hoitokokonaisuudet hahmottuivat suullisessa raportissa paremmin (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005). Hiljainen raportointi vaatii myös keskittymiskykyä ja rauhallisen tilan, jossa voi tutustua potilasasiakirjoihin (Kauppila & Boucht 2008). Puumalaisen ym. (2003) tutkimuksessa hoitajilla todettiin olevan vahvoja ennakkoluuloja hiljaista raportointia kohtaan. Hoidon suunnittelun ja näkökulmien vaihdon esimerkiksi potilaan tilanteesta ajateltiin vähenevän hiljaisen raportoinnin myötä. Sitä 9

11 pidettiin myös uhkana työyksikön työilmapiirille ja hoitajien yhteishengelle. Hoitajien yhteishenkeä, arvoja ja rooleja vahvistavana on pidetty juuri perinteistä raportointimuotoa (Yonge 2008). Kuitenkin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa suuri osa henkilökunnasta on kokenut muutoksen perinteisestä suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin pääosin myönteisenä (Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Myös projektiorganisaatiossa, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, on osittain siirrytty hiljaiseen raportointiin. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena onkin yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteena oli selvittää: 1) Hiljaisen raportoinnin käyttölaajuus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2) Miten hiljainen raportointi määritellään ja miten se toteutetaan hiljaista raportointia käyttävissä yksiköissä? 3) Mitä Turun yliopistollisen keskussairaalan Mirandaan ja ipanaan kirjaavat somaattisen puolen vuodeosastojen hoitajat kokevat hiljaisen raportoinnin vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi? 4) Miksi jotkut yksiköt eivät ole siirtyneet perinteisestä puhutusta raportista hiljaiseen raportointiin? Projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avoimia kysymyksiä sisältävää kyselyä (liite 1). Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse Turun yliopistollisen keskussairaalan Mirandaan ja ipanaan kirjaaville somaattisen puolen vuodeosastoille, yhteensä 40 osastolle/osastonhoitajalle. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Kyselyn lähettämisestä ja vastausten vastaanottamisesta vastasi suunnittelija Tiina Hassinen, joka myös toimitti vastaukset projektityöntekijälle. Projektissa selvitettiin, missä laajuudessa hiljainen raportointi on käytössä näillä 40:llä Tyks:n osastoilla ja saaduista tiedoista muodostettiin informatiivinen taulukko (liite 2). Kyselyyn 10

12 osallistuneiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin nelikenttäanalyysin avulla. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä sekä laskemalla vastauksien lukumääriä. Tulosten raportoinnissa käytetään vastaajien alkuperäisiä ilmauksia kuvaamaan muodostettua määritelmää. Organisaatio voi hyödyntää näitä tietoja hiljaisen raportoinnin kehittämisessä ja käytön laajentamisessa. SWOT -analyysin pohjalta tehtiin myös päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena muodostettiin alustava toimintasuunnitelma. 4. HILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖ TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA Hiljaisen raportoinnin tilaa selvittäneeseen kyselyyn osallistuneista 40 osastosta 35 (88 %) vastasi kyselyyn. Vastanneista 35 osastosta 20:llä (57 %) on hiljainen raportointi käytössä. Hiljaisen raportoinnin käyttötilanne organisaatiossa on kuvattu liitteessä 2. Liitteestä nähdään myös, kuinka kauan yksikössä on ollut hiljainen raportointi käytössä ja mihin vuorokauden aikaan. Kaikkia kyselyyn vastanneita pyydettiin määrittelemään, mitä hiljainen raportointi heidän mielestään on. Määritelmät olivat hyvin samanlaisia. Hiljaisen raportoinnin koettiin olevan kirjallista tai sähköistä tiedonvälitystä, aktiivista tiedonhankintaa, eikä vain passiivista kuuntelua, kuten suullisessa raportoinnissa. Osa vastaajista koki hiljaiseen raportointiin kuuluvan myös mahdollisuuden tarkentaa luettua raporttia suullisilla kysymyksillä. Vastaajat kuvasivat hiljaista raportointia näin: työvuoroon tulevat hoitajat perehtyvät hoitotyön kirjauksiin, laboratorio- ja röntgen vastauksiin ja potilaiden tilanteisiin itsenäisesti lukemalla näyttöpäätteeltä potilaista hoitokertomukseen kirjatut tiedot. Epäselvät asiat tarkennetaan tarvittaessa edellisen työvuoron hoitajilta. kirjallista tai sähköistä tiedonvälitystä, hoitotyön tietojen siirtämistä työvuorosta toiseen hoitotyön kirjaamisen perusteella 11

13 aktiivista tiedonhankintaa potilastietojärjestelmistä niiden potilaiden voinnista, hoidosta, suunnitelmista, joita hoitaa tarkoittaa raportin lukemista Mirandasta. Silti voi kysyä tarkentavia kysymyksiä aiemman vuoron hoitajalta vuoron vaihteessa Niiltä kyselyyn vastanneilta osastoilta, joilla on käytössä hiljainen raportti, pyydettiin myös kuvausta sen toteuttamisesta. Tähän kysymykseen vastasi 20 osastoa. Hiljainen raportti toteutetaan vastaajien mukaan niin, että potilaat jaetaan työvuoroon tulevien hoitajien kesken, heille annetaan potilaslista ja tämän jälkeen työvuoroon tulijat lukevat itsenäisesti raportin sähköisestä potilaskertomuksesta sekä muista tarpeellisista ohjelmista. Työvuoroon tulija voi aloittaa lukemisen heti töihin tultuaan. Lukemisen jälkeen hoitaja voi tehdä vielä tarkennuksia raporttiin suullisesti edellisen vuoron työntekijältä. Kaikki epäselvät ja kiireelliset asiat puhutaan ääneen. Hiljaisen raportin toteuttamista kuvasi yksi vastaaja näin: hoitajat lukevat raportin itsenäisesti koneelta saavuttuaan työvuoroon. Tarvittaessa he tarkentavat tietoja suullisesti potilasta edellisen vuoron hoitaneelta hoitajalta. Ennen raporttia on tulostettu potilaslista, jossa on potilaiden nimet ja sotut. 5. HILJAISEN RAPORTOINNIN SWOT -ANALYYSI Palautetut kyselylomakkeet jaettiin kahteen ryhmään, hiljaista raportointia käyttäviin ja hiljaista raportointia ei-käyttäviin. Tämän jälkeen kaikki vastaukset kopioitiin sanatarkasti kysymyskohdittain kahteen erilliseen Word -tiedostoon. Nämä kaikki vastaukset jaettiin SWOT -analyysin mukaisesti sisällön perusteella pääotsikoiden alle. Jokaisen vastaajan maininnat laskettiin kategorioittain yhteen. Mainintojen lukumäärä on kuvattu numeerisesti suluissa jokaisen kategorian jälkeen SWOT -analyysin jokaisessa neljässä osa-alueessa. Hiljaista raportointia käyttäville vastaajille ja hiljaista raportointia ei-käyttäville vastaajille tehtiin omat SWOT -analyysit mahdollisten erojen osoittamiseksi Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi on kuvattu taulukossa 1. 12

14 Taulukko 1: Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi (Yhteensä 20 vastaajaa/osastoa) VAHVUUDET HEIKKOUDET -Ajansäästö (17)* -Kirjaaminen parantunut (12) -Yksilöllinen tiedonsaanti (8) -Keskittyminen parantunut (4) -Turha puhe poissa (3) -Raportoitava tieto ei ole muistin varassa (2) -Tulkinnat/asenteet/ennakkoluulot jäävät pois (2) -Yhteensä 48 -Edellyttää hyvää kirjaamista (10) -Tiedonsiirto-ongelmat/potilasturvallisuuden vaarantuminen (7) -Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähentynyt (6) -Vaikeaa järjestää rauhallinen tila raportille (3) -Tietojärjestelmäongelmat (3) -Yhteensä 29 MAHDOLLISUUDET -Ajansäästö (8) -Auttaa/pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (7) -Vastaa yksilöllisiin tiedontarpeisiin (4) -Joustavat työajat (2) -Työn tehokkuus lisääntyy (2) -Mahdollistaa yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen (2) -Yhteensä 25 UHAT -Potilastietojärjestelmät (7) -Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähenevät (6) - Huono kirjaaminen, välittyvän tiedon laatu (5) -Kiire (3) -Tiedonkulun katkot (2) -Riittämättömät atk-taidot (2) -Yhteensä 25 *)Suluissa mainintojen määrä Hiljaista raportointia käyttävien osastonhoitajien vastaukset jakautuivat vahvuuksien osalta selkeästi seitsemään kategoriaan. Kategorioiden mainintojen määrässä oli kuitenkin selkeitä eroja. (Taulukko 1, Kuvio 1.) 13

15 Kuvio 1: Hiljaisen raportoinnin vahvuudet käyttäjien (n=20) mukaan Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajien enemmistön mielestä (85 %) hiljaisella raportoinnilla on saavutettu ajansäästöä. Raportointiin kuluva aika on vähentynyt, aikaa on jäänyt enemmän perustehtävälle, potilaan hoitoon. Ylitöiden koettiin myös vähentyneen. Vastaajista 60 % arvioi kirjaamisen parantuneen hiljaiseen raportointiin siirtymisen myötä. Yksilöllinen tiedonsaanti toteutuu vastaajien mielestä hiljaisessa raportoinnissa paremmin (40 %) kuin perinteisessä suullisessa raportoinnissa. Esimerkkinä tästä yhden vastaajan alkuperäinen ilmaus: jokainen hoitaja pystyy hakemaan tietoa jota tarvitsee, esimerkiksi jos ollut töissä jo monta päivää, ei tarvitse niin perusteellista raporttia kuin esim. vapailta tullut. Kaikilla hoitajilla on yksilölliset tiedontarpeet ja vastaajat kokevat, että hiljaisella raportoinnilla pystytään vastaamaan niihin. Vastaajista 20 % mainitsi keskittymisen parantuneen ja 15 % koki turhan puheen hävinneen hiljaiseen raportointiin siirtymisen myötä. Hyvänä asiana koettiin myös se, että raportointi ei ole pelkästään muistin varassa (10 %) ja että tulkinnat ja asenteet ovat poissa (10 %) hiljaisessa raportoinnissa. Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajien kokemukset hiljaisen raportoinnin heikkouksista jakautuivat viiteen kategoriaan. (Taulukko 1, Kuvio 2.) 14

16 Kuvio 2: Hiljaisen raportoinnin heikkoudet käyttäjien (n=20) mukaan Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajat kokivat raportointimuodon heikkoutena sen, että hiljainen raportointi edellyttää hyvää kirjaamista (50 %). Ennen kuin hiljainen raportointi onnistuu, on kirjaaminen saatava hyvälle tasolle. Tiedonsiirto-ongelmia ja potilasturvallisuuden vaarantumista piti 35 % vastaajista hiljaisen raportoinnin heikkoutena. Jos kirjaaminen ei ole riittävää, saattaa tiedonsiirrossa tulla ongelmia ja tätä kautta potilasturvallisuus vaarantua. Myös oleellisen tiedon välittymisestä suuresta tietotulvasta oltiin huolissaan, hukkuuko tietoa sähköisen ohjelman monimutkaisiin lokeroihin. Vastaajista 30 % koki vuorovaikutuksen, vertaistuen ja yhteisen pohdinnan vähentymisen hiljaisen raportoinnin heikkoutena. Näiden vähentyessä opiskelijoiden oppiminen ja kokeneiden hoitajien hiljaisen tiedon siirtyminen olivat vastaajien mielestä raportin yhteydessä vähentyneet. Osastot olivat myös kokeneet vaikeuksia rauhallisen tilan järjestämisessä raportille (15 %). Hiljaisen raportoinnin heikkoutena ilmoitettiin myös tietojärjestelmäongelmat (15 %). Jos tietokoneet eivät toimi ja järjestelmät ovat jäykkiä toiminnaltaan ja lokeroisia, luo tämä omat haasteensa hiljaisen raportin toteuttamiselle. Vastaajat arvioivat hiljaisen raportoinnin tuovan mukanaan monia mahdollisuuksia: ajansäästöä, kirjaamisen laadun auttamista/pakottamista paremmaksi, yksilöllisiin tiedontarpeisiin vastaamisen, joustavat työajat, tehokkuuden lisääntymisen ja yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen mahdollistamisen. (Taulukko 1, Kuvio 3.) 15

17 Kuvio 3: Hiljaisen raportoinnin mahdollisuudet käyttäjien (n=20) mukaan Vastaajista 40 % koki ajansäästön hiljaisen raportoinnin tuomaksi mahdollisuudeksi. Vastaajat kokivat myös, että hiljainen raportointi auttaa tai pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (35 %). Hiljaisen raportoinnin mahdollisuutena kuvattiin sen avulla yksilöllisiin tiedontarpeisiin vastaaminen (20 %). Kymmenesosa vastaajista koki raportointimuodon mahdollistavan joustavat työajat. Esimerkiksi töihin tuleminen ja töistä lähteminen ei ole enää aina tietyistä raportointikellonajoista riippuvaista. Työntekijöitä voidaan sijoittaa kiirehuippuihin. Mahdollisuudeksi koettiin myös tehokkuuden lisääntyminen ja yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen mahdollistamisen (10 %). Hiljaiselle raportoinnille tunnistettiin myös uhkia. Uhat jakautuivat kuuteen kategoriaan. (Taulukko 1, Kuvio 4.) 16

18 Kuvio 4: Hiljaisen raportoinnin uhat käyttäjien (n=20) mukaan 5.2 Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien SWOT -analyysi Kyselyyn vastanneiden hiljaista raportointia ei-käyttävien 15 osaston SWOT -analyysi on kuvattu taulukossa 2. 17

19 Taulukko 2: SWOT -analyysi niiden osastojen vastauksista, jotka eivät käytä hiljaista raportointia (Yhteensä 15 vastaajaa/osastoa) VAHVUUDET HEIKKOUDET -Ajansäästö (11)* -Kirjaaminen paranee (5) -Turhat puheet pois (3) -Tieto saatavilla paikasta riippumatta eri toimijoilla samaan aikaan (3) -Oleellinen tieto välittyy (2) -Keskittymminen paranee (2) -Yhteensä 26 -Edellyttää hyvää kirjaamista (9) - Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähenevät (2) -Tietokoneiden riittävyys (2) -Tiedonsiirto-ongelmat/potilasturvallisuuden vaarantuminen (2) -Löytääkö uusi henkilökunta keskeiset tiedot tietojärjestelmistä (2) -Yhteensä 17 MAHDOLLISUUDET - Auttaa/pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (9) -Ajansäästö (6) - Joustavat työajat (2) -Yhteensä 17 UHAT -Huono kirjaaminen, välittyvän tiedon laatu (10) - Potilastietojärjestelmät (1) - Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähentyvät (1) -Tiedonkulun katkot (1) -Riittämättömät atk-taidot (1) -Yhteensä 14 *)Suluissa mainintojen määrä Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien kokemukset hiljaisen raportoinnin vahvuuksista jakautuivat kuuteen eri kategoriaan. (Taulukko 2, Kuvio 5.) 18

20 Kuvio 5: Hiljaisen raportoinnin vahvuudet, hiljaista raportointia ei-käyttävät (n=15) Ne vastaajat, joilla ei ole käytössä hiljaista raportointia, näkivät sen hyödyksi, kuten hiljaista raporttia käyttävätkin vastaajat, useimmiten ajansäästön (73 %), kirjaamisen paranemisen (33 %), turhan puheen poistumisen (20 %) ja keskittymisen paranemisen (13 %). Toisin kuin hiljaista raportointia käyttävät, mainitsivat hiljaista raporttia ei-käyttävät vastaajat raportointimuodon eduksi myös tiedon saatavuuden paikasta riippumatta eri käyttäjillä samaan aikaan (20 %) ja sen, että hiljaisen raportoinnin avulla oleellinen tieto välittyy (13 %), täsmällisesti ja ilman välikäsiä. Hiljaista raporttia käyttämättömien vastaajien mainitsemat hiljaisen raportoinnin heikkoudet jakautuivat viiteen kategoriaan (Taulukko 2, Kuvio 6). Kaksi näistä kategorioista, tietokoneiden riittävyys (13 %) ja löytääkö uusi henkilökunta keskeiset tiedot (13 %), oli erilaisia kuin hiljaista raportointia käyttävillä. Vastaajat kokivat hiljaisen raportoinnin heikkoutena sen, että tietokoneita tarvitaan enemmän kuin perinteisessä raportoinnissa. Huolissaan vastaajat olivat siitä, löytävätkö uudet työntekijät potilaan hoidossa tarvittavat keskeiset tiedot potilastietojärjestelmistä: Uudet työntekijät eivät välttämättä osaa katsoa, mikä on tärkeä tieto ja mitä millekin potilaalle rutiininomaisesti kuuluu tehdä missäkin toipumisen vaiheessa. 19

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS

Tiina Saloranta 16.5.2012. Uranushoitokertomuksen. käyttöönoton tuloksia, Case HUS Tiina Saloranta 16.5.2012 Uranushoitokertomuksen käyttöönoton tuloksia, Case HUS Uranus-potilastietojärjestelmät Uutta Mirandassa hoitokertomus lääkitys ja reseptit määräykset ja ohjeet hoitotaulukko hakukone

Lisätiedot

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2014 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työhyvinvointi on osa potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Espoo tutkija Annika Saarto, Työterveyslaitos Aiemmissa tutkimuksissa todettua Potilasturvallisuus liittyy hoitajien työympäristön

Lisätiedot

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012

HIMSS European EMR Adoption Model. Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS European EMR Adoption Model Ari Pätsi Terveydenhuollon ATK päivät Helsinki 15 16.05. 2012 HIMSS Analytics Europe on myöntänyt 23.04.2012 Itä-Savon sairaanhoitopiirille EMR Adobtion Model -tason 6.

Lisätiedot

Leila Mukkala Ranuan kunta

Leila Mukkala Ranuan kunta Leila Mukkala Ranuan kunta Kotihoidossa aluksi care-ohjelma ja kannettavat tietokoneet käytössä 2000-luvun alkupuolella l ll ja tk:ssa Mediatri i potilastietojärjestelmä Ohjelmat eivät kommunikoineet i

Lisätiedot

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Hoitotyön yhteenveto Kantassa Hoitotyön yhteenveto Kantassa ATK-päivät, Tampere-talo 12.5.2015 Ylihoitaja Minna Mykkänen Kuopion yliopistollinen sairaala Esityksen sisältö Ydinprosessi Potilasturvallisuus Rakenteisesti tuotettu hoitotyön

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN. - Osaamisen kuvantamismalli Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNTOIMIALUEELLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen

FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen 24.5.2010 FinCC-luokituskokonaisuuden sisällön arviointi 2010 Terveydenhuollon atk-päivät Tampere 25.-26.5.2010 Anneli Ensio Ulla-Mari Kinnunen Esityksen sisältö Tutkimuksen tausta Tutkimuksen toteutus

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset

Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Henkilöstövoimavarojen hallinta osahankkeen (VeTeHH) HUS:n vuodeosastoaineiston kuvaukset Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, HUS hoitotyö

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa

Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille

AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille AVUSTAJAKESKUKSEN TOIMINNAN ARVIOINTI Kysely yhteistyökumppaneille ALUKSI Vuoden 2009 maaliskuussa toteutettiin Avustajakeskuksen yhteistyökumppaneille suunnattu kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla

Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla Hoitoisuustiedon hyödyntäminen kliinisen hoitotyön johtamisen ja henkilöstöresurssien allokoinnin välineenä VSSHP:n vuodeosastoilla projektin loppuraportti Painilainen Terhi Kylävalli Anja Hassinen Tiina

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Sessio 2. HOITOTYÖ 29.5.2007 HANKEARVIOINNIN TULOKSIA: Valtakunnallinen hoitotyön sähköisen kirjaamisen hanke 2005-2007 Projektipäällikkö Reetta Rusi, TtL VSSHP, Tietohallinto reetta.rusi@tyks.fi gsm 040

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014

Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 Leo Heinonen, H2 Mobiilisti Meikussa 2 3.12.2014 ipadeja pilotoineen vuosikurssin kokemukset Tuen määrä vähäinen Laitteen käytön opettelu lisäkuormitus opiskelujen alussa ipad-vertaistuutoroinnin idea

Lisätiedot

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma

OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma OPPIMISYMPÄRISTÖN LAATU VSSHP:SSÄ Osastonhoitajan näkökulma Kati Kannisto Laboratoriohoitaja, SataDiag TtM- ja TtT-opiskelija Turun yliopisto Hoitotieteen laitos 29.04.2015 Esityksen sisältö 1. Tausta:

Lisätiedot

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella?

Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Mitä Visma Severan toimintoja haluaisit käyttää puhelimella? Severa Mobile -kyselyn tulokset Alkusanat Iso kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Saimme 389 vastausta, joka on kattava otos asiantuntija-

Lisätiedot

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita

Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita VeTe Hankkeessa hyödynnettyjä tieteellisesti kehitettyjä mittareita professori Katri Vehviläinen-Julkunen 1 professori Hannele Turunen 1 yliopistotutkija, TtT Tarja Kvist 1 lehtori, TtT Pirjo Partanen

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa

Terveydenhuoltoorganisaatioiden. tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Eeva Heiro & Reetta Raitoharju Terveydenhuollon atk-päivät 2009 Terveydenhuoltoorganisaatioiden välinen tiedonsiirto toimintaympäristöjen vertailu Suomessa ja Yhdysvalloissa Tutkimuksen taustaa 2 Lääkitystiedon

Lisätiedot

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr

Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä. Tiina Tarr Opiskelijaohjauksen laatusuositusten auditointi VSSHP:ssä Tiina Tarr Taustaa Vuonna 2004 sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukunnan alainen ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015

Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri 2015 Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 NEUVOLOIDEN VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 212 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata neuvoloiden vastaanottojen asiakastyytyväisyyttä ja verrata eri

Lisätiedot

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015

Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa. Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Monien menetelmien riemu ja rikkaus tutkimuksessa Saila Huuskonen BMF-kevätseminaari 17.4.2015 Tutkimuksen konteksti Tutkimus osa hankkeita, joissa yhtenä osana tutkittiin sosiaalityöntekijöiden dokumentointia

Lisätiedot

Using Webcasting to Enhance University Level Education

Using Webcasting to Enhance University Level Education Using Webcasting to Enhance University Level Education Case study: Mikkeli Business Campus By: Marco Villarreal Sisällys Tutkimuksen tarkoitus ja laajuus Case-tilanteen esittely Trendejä etäopetuksessa

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaat ovat tyytyväisiä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialan asiakastyytyväisyys on edelleen parantunut. Tyytyväisyyttä on seurattu kahden vuoden

Lisätiedot

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298

Asiakaskysely 2011. Olemme toimineet FINASin kanssa yhteistyössä. KAIKKI VASTAAJAT Vastaajia yhteensä: 182 (61%) Sähköpostikutsujen määrä: 298 Asiakaskysely 2011 FINAS-akkreditointipalvelun asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin marras-joulukuussa 2011. Kysely lähetettiin sähköisenä kaikille FINASin asiakkaille. Kyselyyn saatiin yhteensä 182

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi

Liite 2 KYSELYN YHTEENVETO. Aineiston keruu ja analyysi KYSELYN YHTEENVETO Aineiston keruu ja analyysi Yhteenvedossa on käytetty Laadukas Saattohoito käsikirjaa koskevia arviointilomakkeita, joiden vastaukset saatiin Muuttolintu ry:n Hyvä päätös elämälle projektissa

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli

Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Kaksiportainen vierianalytiikan koulutusmalli Liisa Lehto SKKY:n kevätkoulutuspäivät Koulutusmallien kuvaus Kirjallisuushaun perusteella( CINAHL, Cohrane, Medline, Scopus tietokannat) on hyvin vähän raportoitu

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille

Asiakastyytyväisyyskysely. työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Töissä. TEKSTI KUVAT

Töissä. TEKSTI KUVAT 26 Töissä. TEKSTI KUVAT 27 Havainnointitutkimuksessa vain 63 prosenttia henkilökunnasta desinfioi kätensä ennen potilaskontaktia. Sitä vastoin 79 prosenttia meni käsihuuhdepurkille potilaskontaktin jälkeen.

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla

Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla Tiedonkulun ja tiedon hallinnan edistäminen HaiProlla Tyksin kirurgian poliklinikalla VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOIJAVERKOSTON SEMINAARI Työpaja 3 Sisätaudit ja Kirurgia 28.10 Vaasa, Hotelli Silveria Mervi

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

KÄYTTÖÖNOTTO KRIISISSÄ TIETOJÄRJESTELMÄN OSUUS KÄYTTÖÖNOTON AIKANA ILMENNEISIIN ONGELMATILANTEISIIN

KÄYTTÖÖNOTTO KRIISISSÄ TIETOJÄRJESTELMÄN OSUUS KÄYTTÖÖNOTON AIKANA ILMENNEISIIN ONGELMATILANTEISIIN KÄYTTÖÖNOTTO KRIISISSÄ TIETOJÄRJESTELMÄN OSUUS KÄYTTÖÖNOTON AIKANA ILMENNEISIIN ONGELMATILANTEISIIN Anne Forsell ja Riikka Vuokko 30.5.2007 IT-laitos, Tietojärjestelmätiede Johdanto Työympäristössä on

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp

Suunnittelu. llä suunnittelulla pääp Suunnittelu Vain hyväll llä suunnittelulla pääp äästään vapaaehtoistoiminnassakin tuloksiin. Suunnittelun perustana on tilanteen analysointi. Analyysin jälkeen j tehdää ään n suunnitelma (strategia). Suunnitelma

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kielistrategiasta toiminnasta

Kielistrategiasta toiminnasta Kielistrategiasta toiminnasta Heidi Rontu FT, Dos, Aalto-yliopisto, heidi.rontu@aalto.fi Kerstin Stolt, Arcada ammattikorkeakoulu kerstin.stolt@arcada.fi Session ohjelma Alustus kielistrategioista Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Laura Kohta ja Mervi Ahola

Laura Kohta ja Mervi Ahola Kirjastopalveluiden vaikuttavuusarviointi mihin tarvitaan sairaalan kirjastopalveluja? Laura Kohta ja Mervi Ahola Vaikuttavuusarviointi (outcomes assessment) on laadullisille menetelmille pohjautuva lähestymistapa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI

OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI OMAHOITAJUUS, KIRJAAMINEN JA RAPORTOINTI Psykiatrisen hoitotyön alueen hoitajien näkemyksiä Marika Järvi Minna Kulla Riku Liljeberg Sanna Metsänsalo Maiju Tirkkonen Opinnäytetyö Tammikuu 2009 Hoitotyön

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Strategiset kumppanuushankkeet

Strategiset kumppanuushankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Tavoitteet, toiminnot & tuotokset KA2 työpaja 13.1.2016 E. Description of the Project Pyri konkretiaan Jäsentele tekstiä Kerro oma tarinasi älä anna hakulomakkeen viedä 1

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu. Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea. Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Ihmiskeskeisten palvelujen suunnittelu Case: Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela Espoon sairaala ja seniorikeskus - Orkidea Projektipäällikkö Elina Kylmänen-Kurkela

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Suvi Pakarinen SAIRAANHOITAJIEN JA PERUSHOITAJIEN KOKEMUKSIA HILJAISEN RAPORTIN KÄYTÖSTÄ TERVEYSKESKUKSEN VUODEOSASTOILLA Opinnäytetyö Lokakuu

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012

TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 TERVEYSKESKUSTEN AVOSAIRAANHOIDON VASTAANOTTOJEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSMITTAUS 2012 Kaupunkikohtainen vertailu 1 Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoitteena on kuvata terveyskeskusten avosairaanhoidon vastaanottojen

Lisätiedot