Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa"

Transkriptio

1 Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laura Laukkanen Tuija Lehti Tiina Hassinen Maija Hupli Sarja A Serie nro 11, 2012

2 Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laura Laukkanen Tuija Lehti Tiina Hassinen Maija Hupli Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin julkaisuja, sarja A nro 11, 2012 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Turku 2012

3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja tekijä Kielenkääntäjä: Anna Saarukka (ruotsi), Semantix Finland Oy (englanti) ISSN ISBN (pfd)

4 KUVAILULOMAKE VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN JULKAISUJA, sarja A, nro 11 Teoksen nimi: Hiljainen raportointi Turun yliopistollisessa keskussairaalassa Laajuus: 28 sivua 3 liitesivua Tekijät: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Tiivistelmä: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilauksesta, osana terveystieteiden maisteriopintoja, toteutetussa projektityössä selvitettiin hiljaisen raportoinnin tilaa VSSHP:ssä. Kyselylomakkeen avulla kartoitettiin, missä laajuudessa hiljainen raportointi on käytössä yhdessä VSSHP:n sairaaloista, Turun yliopistollisen keskussairaalassa, Mirandaan ja ipanaan kirjaavilla somaattisen puolen vuodeosastoilla, yhteensä 40 osastolla. Näiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin SWOT -analyysin nelikentän ohjaamana. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake toimitettiin osastonhoitajille sähköpostitse. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös määrittelemään, mitä hiljainen raportointi tarkoittaa ja miten se toteutetaan niissä yksiköissä, joissa hiljainen raportointi on käytössä (n=20). Lisäksi niiden osastojen osastonhoitajilta, joilla ei ole hiljaista raportointia käytössä, tiedusteltiin syitä hiljaiseen raportointiin siirtymättömyydelle. Tässä raportissa kuvataan hiljaisen raportoinnin käyttöä, sen vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia sekä hiljaisen raportoinnin käyttämättömyyttä TYKS:ssa. Projektin tulokset osoittivat muun muassa, että hiljaisella raportoinnilla saavutetaan ajansäästöä, se parantaa kirjaamisen laatua, vastaa yksilöllisiin tiedontarpeisiin, mahdollistaa joustavat työajat, rauhoittaa raportointitilannetta ja vähentää ennakkoluuloja, asenteita ja tulkintoja. Hiljaisen raportoinnin käyttäjien on huolehdittava siitä, että kirjaaminen on hyvän laatuista, hiljaiselle raportille järjestetään rauhallinen tila ja, että vuorovaikutuksen, pohdinnan ja vertaistuen toteutuminen turvataan uudella tavalla. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). Tämän projektin tulokset rohkaisevat organisaatiota tavoitteen toteuttamisessa. ISSN: ISBN: (pfd) Hinta: Teoksen saa tulostaa veloituksetta omaan käyttöön. Tilausosoite:

5 PRESENTATIONSBLAD EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKTS PUBLIKATIONER, serie A, nr 11 Publikation: Tyst rapportering vid Åbo universitetscentralsjukhus Omfattning: 28 sidor 3 sidor bolagor Författare: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Sammandrag: Som beställning av Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, som en del av magisterstudier i hälsovetenskaper, genomfördes i projektarbete situationen för tyst rapportering inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Med hjälp av frågeformulär kartlades i vilken omfattning tyst rapportering är i bruk i ett av sjukhusen i Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, Åbo universitetscentralsjukhus, på de vårdavdelningar på den somatiska sidan som registrerar i Miranda och ipana, sammanlagt 40 avdelningar. Styrt av SWOT-analysens fyrfält utredde man hur vårdpersonalen på de här avdelningarna upplever den tysta rapporteringens styrkor, svagheter, möjligheter och risker. Avdelningsskötarna verkade som förmedlare av vårdpersonalens upplevelser och var de som svarade på enkäten. Frågeformuläret som innehöll öppna frågor skickades till avdelningsskötarna per e-post. I enkäten bad man även svararna att definiera, vad tyst rapportering betyder och hur den genomförs i de enheter, där tyst rapportering är i bruk (n=20). Dessutom frågade man av avdelningsskötarna på de avdelningar där tyst rapportering inte är i bruk vilka orsakerna är för att inte ha gått över till tyst rapportering. I den här rapporten beskrivs bruket av tyst rapportering, dess styrkor, svagheter, möjligheter och risker samt tyst rapportering som inte är i bruk vid ÅUCS. Projektets resultat visar bl.a. att med tyst rapportering uppnår man tidsbesparing, det förbättrar kvaliteten av registreringen, motsvarar individuella informationsbehov, möjliggör flexibla arbetstider, lugnar ner rapporteringssituationen och minskar på fördomar, inställningar och tolkningar. De som använder tyst rapportering ska se till att registreringen är av god kvalitet, man ordnar med lugnt utrymme åt den tysta rapporteringen och att förverkligandet av interaktion, övervägande och kamratstöd säkerställs på det nya sättet. Ett mål med Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet är ibruktagande av enhetlig rapporteringspraxis (Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts handlingsprogram för vårdarbetet ). Resultaten från det här projektet uppmuntrar organisationen att uppnå målet. ISSN: ISBN: (pfd) Pris: Publikationen kan utan avgift skrivas ut för eget bruk Distribution:

6 DOCUMENTATION PAGE PUBLICATIONS OF THE HOSPITAL DISTRICT OF SOUTH WEST FINLAND, series A, nr 11 Title: Silent reporting in Turku University Central Hospital No. of pages: 28 Appendices: 3 pages Authors: Laura Laukkanen, Tuija Lehti, Tiina Hassinen, Maija Hupli Abstract: This project, which was carried out as part of a Master s Degree in Health Sciences and was commissioned by the Hospital District of Southwest Finland, focused on the status of silent reporting in the Hospital District of Southwest Finland. A questionnaire was used to determine to what extent silent reporting is used in Turku University Central Hospital, one of the hospitals within the Hospital District of Southwest Finland area. The study was carried out in the inpatient wards utilising Miranda and ipana, and the total number of wards participating in the project was 40. A four-field matrix included in a SWOT analysis was used to determine the strengths, weaknesses, opportunities and threats to silent reporting as experienced by nursing personnel in these wards. The experiences of nursing personnel were described by the head nurses who filled in the questionnaire. The questionnaires consisted of open-ended questions and were sent to the head nurses by . The participants were also requested to define silent reporting and describe how it was carried out in the units where silent reporting was in use (n=20). Additionally, the head nurses in the wards where silent reporting is not in use were asked why their units had not started using this form of reporting. This report aims to describe the use of silent reporting, its strengths, weaknesses, opportunities and threats as well as why silent reporting is not in use in all the wards in Turku University Central Hospital. The results of the project indicated that silent reporting saves time, improves the quality of reporting, answers individual needs for information, makes flexible working hours possible, provides a more peaceful environment for reporting, and reduces prejudices, attitudes and interpretations. Users of silent reporting should see to it that the entries are of good quality, a peaceful environment is provided for silent reporting, and that possibilities for interaction, reflection and peer support are secured in a new way. One of the objectives of the Hospital District of Southwest Finland s Action Programme is the introduction of uniform reporting practices. The results of this project will encourage the organisation to achieve this objective. ISSN: ISBN: (pfd) Price: The publication can be printed free of charge for personal use. Orders:

7 SISÄLLYS 1. JOHDANTO PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS HILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖ TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA HILJAISEN RAPORTOINNIN SWOT -ANALYYSI Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien SWOT -analyysi Hiljaista raportointia käyttävien ja hiljaista raportointia ei-käyttävien SWOT - mainintojen määrät HILJAISEEN RAPORTOINTIIN SIIRTYMÄTTÖMYYDEN SYYT JOHTOPÄÄTÖKSET...24 LÄHTEET...28 LIITE 1: Hiljainen raportointi, kyselylomake...29 LIITE 2: Hiljaisen raportoinnin käyttö Tyksin Mirandaan ja ipanaan kirjaavilla osastoilla...30

8 1. JOHDANTO Viime aikoina on monissa organisaatioissa enenevissä määrin siirrytty perinteisestä suullisesta raportoinnista kirjalliseen tiedonvälitykseen. Tästä tiedonsiirtomuodosta käytetään nimitystä hiljainen raportointi. (Dufault 2010, Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym ) Hiljaisessa raportoinnissa tiedonsiirto tapahtuu kirjallisesti, hoitajat itse lukevat hoitamiensa potilaiden tiedot suoraan sähköisestä potilaskertomuksesta. Hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on saatu lukuisia hyötyjä. Sen on todettu säästävän hoitajien aikaa ja ylityöt ovat vähentyneet (Dufault ym. 2010, Nelson & Massey 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998, Baldwin & McGinnis 1994), ja tätä kautta on saatu myös säästöjä kuluissa (Nelson & Massey 2010). Hiljaiseen raportointiin liittyy vähemmän odottelua (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005), meteliä ja kaaosta (Dufault ym. 2010, Baldwin & McGinnis 1994). Kirjaaminen on kehittynyt paremmaksi (Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998), ja raportointi on yleisesti tehokkaampaa ja saatava tieto oleellisempaa (Nelson & Massey 2010). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tilauksesta, osana terveystieteiden maisteriopintoja, toteutetussa projektityössä selvitettiin hiljaisen raportoinnin tilaa VSSHP:ssä. Projekti toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan toimipaikoissa: kantasairaalassa, T- sairaalassa, kirurgisessa sairaalassa, Paimion sairaalassa ja Raision sairaalassa. Opiskelijaa ohjasivat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta ylihoitaja Tuija Lehti ja suunnittelija Tiina Hassinen. Turun yliopiston hoitotieteen laitoksen puolesta ohjaajana toimi lehtori Maija Hupli. Hiljaisen raportoinnin käyttölaajuutta kartoitettiin kyselylomakkeen avulla Mirandaan ja I- Panaan kirjaavilla somaattisen puolen vuodeosastoilla, yhteensä 40 osastolla. Näiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin SWOT -analyysin nelikentän ohjaamana. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Avoimia kysymyksiä sisältänyt kyselylomake toimitettiin osastonhoitajille sähköpostitse yhdyshenkilön välityksellä. Kyselyssä pyydettiin vastaajia myös määrittelemään, mitä hiljainen raportointi tarkoittaa ja miten se toteutetaan niissä yksiköissä, joissa hiljainen 7

9 raportointi on käytössä. Lisäksi niiden osastojen osastonhoitajilta, joilla ei ole hiljaista raportointia käytössä, kysyttiin syitä tähän. Tämä työ on projektin lopputuotteena Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille toimitettava projektiraportti. Työssä kuvataan projektin lähtökohdat, toteutus, tulokset ja johtopäätökset. Toteutetulla kyselyllä saatiin vastauksia sillä tavoiteltuihin kysymyksiin ja vastaukset olivat aiempien tutkimusten suuntaisia. Kyselyllä pystyttiin osoittamaan muun muassa toivottuja hiljaisen raportoinnin hyötyjä. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena on yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). Tämän projektin lopputuote tuloksineen rohkaisee organisaatiota tavoitteen toteuttamisessa. 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHDAT Raportointi on kommunikaatiota kahden eri työvuorossa olevan hoitajan välillä. Siinä tarkoituksena on tiedottaa työvuoroon tulevalle hoitajalle potilaan hoitoon liittyvät keskeiset asiat. Raportoinnin tehtävänä on varmistaa potilaan hoidon jatkuvuus ja sen turvallisuus. Raportoinnin sisältö perustuu sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmiin. (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym ) Perinteisesti tieto on välitetty suullisessa tiedotustilaisuudessa jo vuosikymmenien ajan. Näissä raportointitilaisuuksissa sairaanhoitajat myös suunnittelevat potilaan hoitoa, vahvistavat yhteishenkeään, kouluttavat ja tukevat toisiaan ja jakavat arvoja (Nelson & Massey 2010). Raportointitilaisuudet ovat siis myös tärkeitä tilaisuuksia työyhteisön arvojen, roolien ja suhteiden kehittymiselle (Yonge 2008). Hoitajat kokevat saavansa raportointitilaisuuksien aikana emotionaalista ja sosiaalista tukea toinen toisiltaan (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003). Viime aikoina monissa organisaatioissa on kuitenkin alettu tarkastella kriittisesti tätä perinteistä raportointia, koska siihen kuluu runsaasti aikaa ja se on herkkä häiriöille (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003). Suullinen raportointi on usein kestoltaan pitkä, sisällöltään epätarkka ja joiltakin kohdin merkityksetön (Dufault ym. 2010, Sexton ym. 2004), ja sen sisältö nojautuu pitkälti hoitajan muistin varaan (Kauppila & Boucht 2008, Sexton ym. 2004). Lisäksi suullinen tiedottaminen on pääosin päällekkäistä kirjatun tiedon kanssa (Nelson & Massey 2010, Lamond 2000). Sextonin ym. (2004) tutkimuksen mukaan valtaosa 8

10 (93,5 %) suullisen raportoinnin tiedoista oli jo saatavilla kirjallisessa muodossa. Uusia mahdollisuuksia raportoinnin kehittämiselle tarjoavat elektroninen potilaskertomus (EPK) ja potilaan hoitotyön kirjaaminen sähköiseen potilastietojärjestelmään. Hoitotyön kirjaamisen kehittyminen on mahdollistanut suullisten raporttien vähentämisen (Hallila 2005), ja monissa yksiköissä on siirrytty kirjalliseen tiedonvälitykseen. Tästä tiedonsiirtomuodosta käytetään myös nimitystä hiljainen raportointi. (Dufault 2010, Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym ) Hiljaisessa raportoinnissa tiedonsiirto tapahtuu kirjallisesti, hoitajat itse lukevat hoitamiensa potilaiden tiedot suoraan sähköisestä potilaskertomuksesta. Hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on saatu lukuisia hyötyjä. Sen on todettu säästävän hoitajien aikaa ja ylityöt ovat vähentyneet (Dufault ym. 2010, Nelson & Massey 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998, Baldwin & McGinnis 1994), ja tätä kautta on saatu myös säästöjä kuluissa (Nelson & Massey 2010). Hiljaiseen raportointiin liittyy vähemmän odottelua (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005), meteliä ja kaaosta (Dufault ym. 2010, Baldwin & McGinnis 1994). Kirjaaminen on kehittynyt paremmaksi (Kauppila & Boucht 2008, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998), ja raportointi on yleisesti tehokkaampaa ja saatava tieto oleellisempaa (Nelson & Massey 2010). Hoitajat ovat kaiken kaikkiaan hiljaiseen raportointiin tyytyväisiä (Nelson & Massey 2010, Puumalainen ym. 2003, Barbera ym. 1998). Aikaa jää enemmän perustehtävälle, potilaiden hoitoon (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Etuna on myös se, että yksityiset ja arkaluontoiset asiat ovat vain hoitavien henkilöiden tiedossa (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005). Toisaalta hiljaiseen raportointiin siirtymisellä on koettu olevan myös epäedullisia puolia. Sairauskertomuksiin ja hoitosuunnitelmiin tutustumiseen kuluu enemmän aikaa, eikä kaikki oleellinen tieto tule aina esille (Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Tiimityöskentely on vähentynyt (Dufault ym. 2010). Hiljaisella raportoinnilla on ollut negatiivinen vaikutus opiskelijoiden oppimiselle, erilaiset työtavat ja hoitokokonaisuudet hahmottuivat suullisessa raportissa paremmin (Dufault ym. 2010, Turtiainen 2005). Hiljainen raportointi vaatii myös keskittymiskykyä ja rauhallisen tilan, jossa voi tutustua potilasasiakirjoihin (Kauppila & Boucht 2008). Puumalaisen ym. (2003) tutkimuksessa hoitajilla todettiin olevan vahvoja ennakkoluuloja hiljaista raportointia kohtaan. Hoidon suunnittelun ja näkökulmien vaihdon esimerkiksi potilaan tilanteesta ajateltiin vähenevän hiljaisen raportoinnin myötä. Sitä 9

11 pidettiin myös uhkana työyksikön työilmapiirille ja hoitajien yhteishengelle. Hoitajien yhteishenkeä, arvoja ja rooleja vahvistavana on pidetty juuri perinteistä raportointimuotoa (Yonge 2008). Kuitenkin Suomessa tehdyissä tutkimuksissa suuri osa henkilökunnasta on kokenut muutoksen perinteisestä suullisesta raportoinnista hiljaiseen raportointiin pääosin myönteisenä (Turtiainen 2005, Puumalainen ym. 2003). Myös projektiorganisaatiossa, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä, on osittain siirrytty hiljaiseen raportointiin. VSSHP:n hoitotyön toimintaohjelman yhtenä tavoitteena onkin yhteneväisten raportointikäytäntöjen käyttöönotto (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitotyön toimintaohjelma ). 3. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOTEUTUS Projektin tavoitteena oli selvittää: 1) Hiljaisen raportoinnin käyttölaajuus Turun yliopistollisessa keskussairaalassa 2) Miten hiljainen raportointi määritellään ja miten se toteutetaan hiljaista raportointia käyttävissä yksiköissä? 3) Mitä Turun yliopistollisen keskussairaalan Mirandaan ja ipanaan kirjaavat somaattisen puolen vuodeosastojen hoitajat kokevat hiljaisen raportoinnin vahvuuksiksi, heikkouksiksi, mahdollisuuksiksi ja uhiksi? 4) Miksi jotkut yksiköt eivät ole siirtyneet perinteisestä puhutusta raportista hiljaiseen raportointiin? Projektin tiedonkeruumenetelmänä käytettiin avoimia kysymyksiä sisältävää kyselyä (liite 1). Kyselylomake lähetettiin sähköpostitse Turun yliopistollisen keskussairaalan Mirandaan ja ipanaan kirjaaville somaattisen puolen vuodeosastoille, yhteensä 40 osastolle/osastonhoitajalle. Hoitohenkilöstön kokemusten välittäjinä ja kyselyyn vastaajina toimivat osastonhoitajat. Kyselyn lähettämisestä ja vastausten vastaanottamisesta vastasi suunnittelija Tiina Hassinen, joka myös toimitti vastaukset projektityöntekijälle. Projektissa selvitettiin, missä laajuudessa hiljainen raportointi on käytössä näillä 40:llä Tyks:n osastoilla ja saaduista tiedoista muodostettiin informatiivinen taulukko (liite 2). Kyselyyn 10

12 osallistuneiden osastojen hoitohenkilöstön kokemia hiljaisen raportoinnin vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia selvitettiin nelikenttäanalyysin avulla. Vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä sekä laskemalla vastauksien lukumääriä. Tulosten raportoinnissa käytetään vastaajien alkuperäisiä ilmauksia kuvaamaan muodostettua määritelmää. Organisaatio voi hyödyntää näitä tietoja hiljaisen raportoinnin kehittämisessä ja käytön laajentamisessa. SWOT -analyysin pohjalta tehtiin myös päätelmiä, miten vahvuuksia voidaan käyttää hyväksi, miten heikkoudet muutetaan vahvuuksiksi, miten tulevaisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään ja miten uhat vältetään. Tuloksena muodostettiin alustava toimintasuunnitelma. 4. HILJAISEN RAPORTOINNIN KÄYTTÖ TURUN YLIOPISTOLLISESSA KESKUSSAIRAALASSA Hiljaisen raportoinnin tilaa selvittäneeseen kyselyyn osallistuneista 40 osastosta 35 (88 %) vastasi kyselyyn. Vastanneista 35 osastosta 20:llä (57 %) on hiljainen raportointi käytössä. Hiljaisen raportoinnin käyttötilanne organisaatiossa on kuvattu liitteessä 2. Liitteestä nähdään myös, kuinka kauan yksikössä on ollut hiljainen raportointi käytössä ja mihin vuorokauden aikaan. Kaikkia kyselyyn vastanneita pyydettiin määrittelemään, mitä hiljainen raportointi heidän mielestään on. Määritelmät olivat hyvin samanlaisia. Hiljaisen raportoinnin koettiin olevan kirjallista tai sähköistä tiedonvälitystä, aktiivista tiedonhankintaa, eikä vain passiivista kuuntelua, kuten suullisessa raportoinnissa. Osa vastaajista koki hiljaiseen raportointiin kuuluvan myös mahdollisuuden tarkentaa luettua raporttia suullisilla kysymyksillä. Vastaajat kuvasivat hiljaista raportointia näin: työvuoroon tulevat hoitajat perehtyvät hoitotyön kirjauksiin, laboratorio- ja röntgen vastauksiin ja potilaiden tilanteisiin itsenäisesti lukemalla näyttöpäätteeltä potilaista hoitokertomukseen kirjatut tiedot. Epäselvät asiat tarkennetaan tarvittaessa edellisen työvuoron hoitajilta. kirjallista tai sähköistä tiedonvälitystä, hoitotyön tietojen siirtämistä työvuorosta toiseen hoitotyön kirjaamisen perusteella 11

13 aktiivista tiedonhankintaa potilastietojärjestelmistä niiden potilaiden voinnista, hoidosta, suunnitelmista, joita hoitaa tarkoittaa raportin lukemista Mirandasta. Silti voi kysyä tarkentavia kysymyksiä aiemman vuoron hoitajalta vuoron vaihteessa Niiltä kyselyyn vastanneilta osastoilta, joilla on käytössä hiljainen raportti, pyydettiin myös kuvausta sen toteuttamisesta. Tähän kysymykseen vastasi 20 osastoa. Hiljainen raportti toteutetaan vastaajien mukaan niin, että potilaat jaetaan työvuoroon tulevien hoitajien kesken, heille annetaan potilaslista ja tämän jälkeen työvuoroon tulijat lukevat itsenäisesti raportin sähköisestä potilaskertomuksesta sekä muista tarpeellisista ohjelmista. Työvuoroon tulija voi aloittaa lukemisen heti töihin tultuaan. Lukemisen jälkeen hoitaja voi tehdä vielä tarkennuksia raporttiin suullisesti edellisen vuoron työntekijältä. Kaikki epäselvät ja kiireelliset asiat puhutaan ääneen. Hiljaisen raportin toteuttamista kuvasi yksi vastaaja näin: hoitajat lukevat raportin itsenäisesti koneelta saavuttuaan työvuoroon. Tarvittaessa he tarkentavat tietoja suullisesti potilasta edellisen vuoron hoitaneelta hoitajalta. Ennen raporttia on tulostettu potilaslista, jossa on potilaiden nimet ja sotut. 5. HILJAISEN RAPORTOINNIN SWOT -ANALYYSI Palautetut kyselylomakkeet jaettiin kahteen ryhmään, hiljaista raportointia käyttäviin ja hiljaista raportointia ei-käyttäviin. Tämän jälkeen kaikki vastaukset kopioitiin sanatarkasti kysymyskohdittain kahteen erilliseen Word -tiedostoon. Nämä kaikki vastaukset jaettiin SWOT -analyysin mukaisesti sisällön perusteella pääotsikoiden alle. Jokaisen vastaajan maininnat laskettiin kategorioittain yhteen. Mainintojen lukumäärä on kuvattu numeerisesti suluissa jokaisen kategorian jälkeen SWOT -analyysin jokaisessa neljässä osa-alueessa. Hiljaista raportointia käyttäville vastaajille ja hiljaista raportointia ei-käyttäville vastaajille tehtiin omat SWOT -analyysit mahdollisten erojen osoittamiseksi Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi on kuvattu taulukossa 1. 12

14 Taulukko 1: Hiljaista raportointia käyttävien osastojen SWOT -analyysi (Yhteensä 20 vastaajaa/osastoa) VAHVUUDET HEIKKOUDET -Ajansäästö (17)* -Kirjaaminen parantunut (12) -Yksilöllinen tiedonsaanti (8) -Keskittyminen parantunut (4) -Turha puhe poissa (3) -Raportoitava tieto ei ole muistin varassa (2) -Tulkinnat/asenteet/ennakkoluulot jäävät pois (2) -Yhteensä 48 -Edellyttää hyvää kirjaamista (10) -Tiedonsiirto-ongelmat/potilasturvallisuuden vaarantuminen (7) -Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähentynyt (6) -Vaikeaa järjestää rauhallinen tila raportille (3) -Tietojärjestelmäongelmat (3) -Yhteensä 29 MAHDOLLISUUDET -Ajansäästö (8) -Auttaa/pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (7) -Vastaa yksilöllisiin tiedontarpeisiin (4) -Joustavat työajat (2) -Työn tehokkuus lisääntyy (2) -Mahdollistaa yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen (2) -Yhteensä 25 UHAT -Potilastietojärjestelmät (7) -Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähenevät (6) - Huono kirjaaminen, välittyvän tiedon laatu (5) -Kiire (3) -Tiedonkulun katkot (2) -Riittämättömät atk-taidot (2) -Yhteensä 25 *)Suluissa mainintojen määrä Hiljaista raportointia käyttävien osastonhoitajien vastaukset jakautuivat vahvuuksien osalta selkeästi seitsemään kategoriaan. Kategorioiden mainintojen määrässä oli kuitenkin selkeitä eroja. (Taulukko 1, Kuvio 1.) 13

15 Kuvio 1: Hiljaisen raportoinnin vahvuudet käyttäjien (n=20) mukaan Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajien enemmistön mielestä (85 %) hiljaisella raportoinnilla on saavutettu ajansäästöä. Raportointiin kuluva aika on vähentynyt, aikaa on jäänyt enemmän perustehtävälle, potilaan hoitoon. Ylitöiden koettiin myös vähentyneen. Vastaajista 60 % arvioi kirjaamisen parantuneen hiljaiseen raportointiin siirtymisen myötä. Yksilöllinen tiedonsaanti toteutuu vastaajien mielestä hiljaisessa raportoinnissa paremmin (40 %) kuin perinteisessä suullisessa raportoinnissa. Esimerkkinä tästä yhden vastaajan alkuperäinen ilmaus: jokainen hoitaja pystyy hakemaan tietoa jota tarvitsee, esimerkiksi jos ollut töissä jo monta päivää, ei tarvitse niin perusteellista raporttia kuin esim. vapailta tullut. Kaikilla hoitajilla on yksilölliset tiedontarpeet ja vastaajat kokevat, että hiljaisella raportoinnilla pystytään vastaamaan niihin. Vastaajista 20 % mainitsi keskittymisen parantuneen ja 15 % koki turhan puheen hävinneen hiljaiseen raportointiin siirtymisen myötä. Hyvänä asiana koettiin myös se, että raportointi ei ole pelkästään muistin varassa (10 %) ja että tulkinnat ja asenteet ovat poissa (10 %) hiljaisessa raportoinnissa. Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajien kokemukset hiljaisen raportoinnin heikkouksista jakautuivat viiteen kategoriaan. (Taulukko 1, Kuvio 2.) 14

16 Kuvio 2: Hiljaisen raportoinnin heikkoudet käyttäjien (n=20) mukaan Hiljaista raportointia käyttävien osastojen osastonhoitajat kokivat raportointimuodon heikkoutena sen, että hiljainen raportointi edellyttää hyvää kirjaamista (50 %). Ennen kuin hiljainen raportointi onnistuu, on kirjaaminen saatava hyvälle tasolle. Tiedonsiirto-ongelmia ja potilasturvallisuuden vaarantumista piti 35 % vastaajista hiljaisen raportoinnin heikkoutena. Jos kirjaaminen ei ole riittävää, saattaa tiedonsiirrossa tulla ongelmia ja tätä kautta potilasturvallisuus vaarantua. Myös oleellisen tiedon välittymisestä suuresta tietotulvasta oltiin huolissaan, hukkuuko tietoa sähköisen ohjelman monimutkaisiin lokeroihin. Vastaajista 30 % koki vuorovaikutuksen, vertaistuen ja yhteisen pohdinnan vähentymisen hiljaisen raportoinnin heikkoutena. Näiden vähentyessä opiskelijoiden oppiminen ja kokeneiden hoitajien hiljaisen tiedon siirtyminen olivat vastaajien mielestä raportin yhteydessä vähentyneet. Osastot olivat myös kokeneet vaikeuksia rauhallisen tilan järjestämisessä raportille (15 %). Hiljaisen raportoinnin heikkoutena ilmoitettiin myös tietojärjestelmäongelmat (15 %). Jos tietokoneet eivät toimi ja järjestelmät ovat jäykkiä toiminnaltaan ja lokeroisia, luo tämä omat haasteensa hiljaisen raportin toteuttamiselle. Vastaajat arvioivat hiljaisen raportoinnin tuovan mukanaan monia mahdollisuuksia: ajansäästöä, kirjaamisen laadun auttamista/pakottamista paremmaksi, yksilöllisiin tiedontarpeisiin vastaamisen, joustavat työajat, tehokkuuden lisääntymisen ja yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen mahdollistamisen. (Taulukko 1, Kuvio 3.) 15

17 Kuvio 3: Hiljaisen raportoinnin mahdollisuudet käyttäjien (n=20) mukaan Vastaajista 40 % koki ajansäästön hiljaisen raportoinnin tuomaksi mahdollisuudeksi. Vastaajat kokivat myös, että hiljainen raportointi auttaa tai pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (35 %). Hiljaisen raportoinnin mahdollisuutena kuvattiin sen avulla yksilöllisiin tiedontarpeisiin vastaaminen (20 %). Kymmenesosa vastaajista koki raportointimuodon mahdollistavan joustavat työajat. Esimerkiksi töihin tuleminen ja töistä lähteminen ei ole enää aina tietyistä raportointikellonajoista riippuvaista. Työntekijöitä voidaan sijoittaa kiirehuippuihin. Mahdollisuudeksi koettiin myös tehokkuuden lisääntyminen ja yhtenäisen hoitokulttuurin luomisen mahdollistamisen (10 %). Hiljaiselle raportoinnille tunnistettiin myös uhkia. Uhat jakautuivat kuuteen kategoriaan. (Taulukko 1, Kuvio 4.) 16

18 Kuvio 4: Hiljaisen raportoinnin uhat käyttäjien (n=20) mukaan 5.2 Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien SWOT -analyysi Kyselyyn vastanneiden hiljaista raportointia ei-käyttävien 15 osaston SWOT -analyysi on kuvattu taulukossa 2. 17

19 Taulukko 2: SWOT -analyysi niiden osastojen vastauksista, jotka eivät käytä hiljaista raportointia (Yhteensä 15 vastaajaa/osastoa) VAHVUUDET HEIKKOUDET -Ajansäästö (11)* -Kirjaaminen paranee (5) -Turhat puheet pois (3) -Tieto saatavilla paikasta riippumatta eri toimijoilla samaan aikaan (3) -Oleellinen tieto välittyy (2) -Keskittymminen paranee (2) -Yhteensä 26 -Edellyttää hyvää kirjaamista (9) - Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähenevät (2) -Tietokoneiden riittävyys (2) -Tiedonsiirto-ongelmat/potilasturvallisuuden vaarantuminen (2) -Löytääkö uusi henkilökunta keskeiset tiedot tietojärjestelmistä (2) -Yhteensä 17 MAHDOLLISUUDET - Auttaa/pakottaa parantamaan kirjaamisen laatua (9) -Ajansäästö (6) - Joustavat työajat (2) -Yhteensä 17 UHAT -Huono kirjaaminen, välittyvän tiedon laatu (10) - Potilastietojärjestelmät (1) - Vuorovaikutus, vertaistuki, yhteinen pohdinta vähentyvät (1) -Tiedonkulun katkot (1) -Riittämättömät atk-taidot (1) -Yhteensä 14 *)Suluissa mainintojen määrä Hiljaista raportointia ei-käyttävien vastaajien kokemukset hiljaisen raportoinnin vahvuuksista jakautuivat kuuteen eri kategoriaan. (Taulukko 2, Kuvio 5.) 18

20 Kuvio 5: Hiljaisen raportoinnin vahvuudet, hiljaista raportointia ei-käyttävät (n=15) Ne vastaajat, joilla ei ole käytössä hiljaista raportointia, näkivät sen hyödyksi, kuten hiljaista raporttia käyttävätkin vastaajat, useimmiten ajansäästön (73 %), kirjaamisen paranemisen (33 %), turhan puheen poistumisen (20 %) ja keskittymisen paranemisen (13 %). Toisin kuin hiljaista raportointia käyttävät, mainitsivat hiljaista raporttia ei-käyttävät vastaajat raportointimuodon eduksi myös tiedon saatavuuden paikasta riippumatta eri käyttäjillä samaan aikaan (20 %) ja sen, että hiljaisen raportoinnin avulla oleellinen tieto välittyy (13 %), täsmällisesti ja ilman välikäsiä. Hiljaista raporttia käyttämättömien vastaajien mainitsemat hiljaisen raportoinnin heikkoudet jakautuivat viiteen kategoriaan (Taulukko 2, Kuvio 6). Kaksi näistä kategorioista, tietokoneiden riittävyys (13 %) ja löytääkö uusi henkilökunta keskeiset tiedot (13 %), oli erilaisia kuin hiljaista raportointia käyttävillä. Vastaajat kokivat hiljaisen raportoinnin heikkoutena sen, että tietokoneita tarvitaan enemmän kuin perinteisessä raportoinnissa. Huolissaan vastaajat olivat siitä, löytävätkö uudet työntekijät potilaan hoidossa tarvittavat keskeiset tiedot potilastietojärjestelmistä: Uudet työntekijät eivät välttämättä osaa katsoa, mikä on tärkeä tieto ja mitä millekin potilaalle rutiininomaisesti kuuluu tehdä missäkin toipumisen vaiheessa. 19

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( )

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU ( ) LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN LÄÄKEHOIDON ARVIOINTI -KOKEILU (1.10-31.12.2015) PÄIVI SOVA, LKS APTEEKKI, PROVIISORI ESIMIESINFO 5.9.2016 PROSESSI 1 TEHTY TYÖ Arviointeja tehtiin noin 100. Näistä 75 tehtiin

Lisätiedot

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Eloranta Sini, Kirurgian klinikka Judin Jaana, Korva,nenä ja kurkkutautien klinikka Kauppila Marjo, Naistenklinikka Leinonen Tuija, Kirurgian

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski

Osastotunti. Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Osastotunti Tammikuu 2013 Maria Korkiakoski Projektityö Tarkistuslista suullisiin raportointitilanteisiin Oulaskankaan sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolle Taskumallinen kaksipuolinen tarkistuskortti,

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen

Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Potilaslähtöisiä innovaatioita ohjauksen toteutukseen Sini Eloranta sh, TtT, suunnittelija, PO osahanke, VSSHP sini.eloranta@tyks.fi, puh. 050-5608740 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri TYKS Erva alue

Lisätiedot

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos

Ortopedisten potilaiden ohjaus. Johansson Kirsi, TtM (väit ) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ortopedisten potilaiden ohjaus Johansson Kirsi, TtM (väit.3.11.2006) Lehtori ma. Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Ohjaus ortopedisessa hoitotyössä Ohjaus keskeinen toiminto hoitotyössä Laki potilaan

Lisätiedot

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä

1.3Lohkorakenne muodostetaan käyttämällä a) puolipistettä b) aaltosulkeita c) BEGIN ja END lausekkeita d) sisennystä OULUN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteiden laitos Johdatus ohjelmointiin 81122P (4 ov.) 30.5.2005 Ohjelmointikieli on Java. Tentissä saa olla materiaali mukana. Tenttitulokset julkaistaan aikaisintaan

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta?

Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Mitä työnantaja odottaa nuorelta tutkijalta? Naantali 26.4.2012 Jussi Mertsola Ylilääkäri Lastenklinikka, TYKS Lastenklinikka 2011 Tutkimusprojekteja 94 Tutkimushenkilöstöä 95, 312 palvelujaksoa Tutkijoita

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3120 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPINNOISSA: KORKEAKOULUOPISKELI- JAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3120 E-BOOKS SUPPORTING STUDIES: HIGHER EDUCATION STU- DENT SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala

Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit

Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä. LET.OULU.FI Niina Impiö Learning and Educational Technology Research Unit Aineiston analyysin vaiheita ja tulkintaa käytännössä LET.OULU.FI Niina Impiö 14.4.2010 Väitöskirjatutkimuksen tavoite Ymmärtää opettajayhteisöjen yhteisöllistä työskentely- ja toimintakulttuuria. Tutkia

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016

KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 KYSELYLOMAKE: FSD3121 E-KIRJOJEN KÄYTTÖ OPETUKSESSA: KORKEAKOULUOPET- TAJAT 2016 QUESTIONNAIRE: FSD3121 E-BOOKS SUPPORTING TEACHING: HIGHER EDUCATION TEAC- HER SURVEY 2016 Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNHOITOLINJALLA

SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNHOITOLINJALLA Jaana Kurki SAIRAANHOITAJAN OSAAMINEN AKUUTIN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN HOITOTYÖSSÄ SYDÄNHOITOLINJALLA - Osaamisen kuvantamismalli Kehittämisprojektin tausta Kehittämisprojekti oli osa laajempaa T-Pro

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse

Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Depressiokoulumallin toteutus videoneuvotteluteitse Teknologiallako turvaamme palvelut? Levi-seminaari 23.-24.4.2009 Sosiaalityöntekijä Paula Perttunen ja Projektityöntekijä, esh Sirkku Valve Lähtökohdat

Lisätiedot

HILJAINEN RAPORTOINTI Hoitajien kokemuksia Herttoniemen sairaalassa

HILJAINEN RAPORTOINTI Hoitajien kokemuksia Herttoniemen sairaalassa HILJAINEN RAPORTOINTI Hoitajien kokemuksia Herttoniemen sairaalassa Laura Karjaluoto Opinnäytetyö, kevät 2014 Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak, Helsinki Hoitotyön koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)

Lisätiedot

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto

ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT. Nina Harjulehto ARVIOIJIIN LIITTYVÄT ASIAT Nina Harjulehto 1 ARVIOINTI TAPAHTUU VUOROVAIKUTUSTILANTEENA, JOHON VAIKUTTAA MONET ASIAT 2 TUTKINNON SUORITTAJA Kaikenikäisiä (yli 18v.), kaiken kokoisia ja kaikennäköisiä kaikenlaisissa

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys

Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys Sairaanhoitajan tehtävissä tilapäisesti toimineiden opiskelijoiden perehdytys SELVITYKSIÄ 2:2017 Helsinki 2017 ISSN 1799-7860 (Verkkojulkaisu) ISSN-L 1799-7860 ISBN 978-952-5978-57-5 (pdf) 2 KUVAILULEHTI

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma

BOARD PROGRAM Hallitusohjelma BOARD PROGRAM Hallitusohjelma Henrikki Soininen AYYH VPJ PROJEKTIT PROJECTS 1.2 Tilaohjelma opiskelijakeskukselle/student center 3.3 Tutoroinnin arvostus/valuation of tutoring 5.1 Kuntavaalitavoitteet/Municipal

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa?

Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Korkeakoulujen tietohallinto ja tutkimus: kumpi ohjaa kumpaa? Kerro meille datastasi työpaja 10.4.2013 Antti Auer Tietohallintopäällikkö Jyväskylän yliopisto Strateginen kehittäminen Johtamista, tutkimushallintoa

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä?

Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Mihin tutkimuksen käyttöönotto törmää hoitotyössä? Heljä Lundgrén-Laine, kehittämisylihoitaja VSSHP, post doc, Turun yliopisto, hoitotiede helja.lundgren-laine@tyks.fi +358 50 562 4374 Miksi se törmää

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996

KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 KYSELYLOMAKE: FSD1122 KUNNANJOHTAJIEN KÄSITYKSET KUNNALLISALAN KEHIT- TÄMISSÄÄTIÖSTÄ 1996 QUESTIONNAIRE: FSD1122 MUNICIPAL MANAGERS VIEWS ON THE FOUNDATION FOR MUNICIPAL DEVELOPMENT 1996 Tämä kyselylomake

Lisätiedot

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori

Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Miksi opinnäytetyön aloittaminen on vaivalloista? TAMK/ Pekka Kaatiala, TkL Matematiikan ja tietotekniikan lehtori Tiedonhankinta tehtiin avoimella kyselyllä syksyllä 2011. Kyselyyn vastasi 97 kone ja

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen

Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet Jari Numminen Hoitotyön systemaattinen kirjaaminen Järjestelmän kehitys ja käyttöönoton haasteet 19.5.2008 Jari Numminen Järjestelmän kehittämisen haasteet pilotin merkitys järjestelmän kehittymiselle Ennen pilottia

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli

Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Sijoittumiskyselyn kooste: suomen kieli Vastausprosentti oppiaineen osalta 37 % Naisia 88 % vastaajista Vastaajien ikä keskimäärin 33 vuotta Opintojen kesto vuosissa keskimäärin 8 vuotta Vastanneissa eniten

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja

Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja BLOGI Suomen finanssisektori vastaa digitalisaatioon kehittämällä uusia palveluja 1 1. 1 0. 2 0 1 6 B L O G I M e r v i T o i v a n e n K i r j o i t t a j a M e r v i T o i v a n e n t y ö s k e n t e

Lisätiedot

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA

OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKAN ARVIOINTI KYSELYN NÄKÖKULMASTA Emmi Hakala 2014 Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (JY) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KÄYTÄNNÖNOPETTAJA-KOULUTUS... 4 3 PRAKSIS-TOIMINTA... 7 4 YHTEISTYÖ...

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö

Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa. Lilinkotisäätiö Käytännön näkökulma Toipumisorientaatioon asumispalvelun arjessa Lilinkotisäätiö Recovery orietation vastaus Lilinkotisäätiön asumispalveluissa on pitkään kehitetty - asukkaiden päätöksentekomallia - yhteisöllisiä

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Laura Kohta ja Mervi Ahola

Laura Kohta ja Mervi Ahola Kirjastopalveluiden vaikuttavuusarviointi mihin tarvitaan sairaalan kirjastopalveluja? Laura Kohta ja Mervi Ahola Vaikuttavuusarviointi (outcomes assessment) on laadullisille menetelmille pohjautuva lähestymistapa

Lisätiedot

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat

MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS. ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 MUISTIO KOKEMA-KEHITTÄJÄASIAKASRYHMÄN 2. KOKOUS Aika: Läsnä: ke 20.4.2016 klo 14:30-16:00, Torikatu 50, kokoushuone 8 Kehittäjäasiakasta ja ryhmänohjaajat 1 Esittäytymiskierros, uudet jäsenet Kokouksen

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011

TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET 2011 TURUN YLIOPISTON HOITOTIETEEN LAITOKSEN SIDOS- RYHMÄKYSELYN TULOKSET TAUSTA Laaduhallita o osa Turu yliopisto hoitotietee laitokse keskeistä seurata- ja kehitystoimitaa. Hoitotietee laitokse laaduhallia

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24

ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 ENNAKKOILMOITUS -miten varautuu päivystys? 18.11.2016 Anna-Maria Savolainen Aoh,Akuutti24 On Päijät-Hämeen keskussairaalan yhteydessä toimiva ensihoito- ja päivystyskeskus Päijät-Hämeen keskussairaala

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

HILJAINEN RAPORTOINTI OSASTO- TYÖSSÄ

HILJAINEN RAPORTOINTI OSASTO- TYÖSSÄ Krista Havonen, Christian Pelkkala HILJAINEN RAPORTOINTI OSASTO- TYÖSSÄ Edut ja haitat hoitohenkilökunnan kokemana Sosiaali- ja terveysala 2016 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma TIIVISTELMÄ

Lisätiedot