Sata-komitean Hallinto- ja prosessijaoston ehdotukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sata-komitean Hallinto- ja prosessijaoston ehdotukset"

Transkriptio

1 Sata-komitean Hallinto- ja prosessijaoston ehdotukset Jaosto esittää mm. Suomen Alfa-kassan perustamista, jolla turvattaisiin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan tasoinen etuus kaikille. Jaoston kaikki ehdotukset ohessa SATA- komitean Hallinto- ja prosessijaoston ehdotukset 1 Yleiset tavoitteet 2 2 Menettelytapojen ja prosessien selkeyttäminen ja yksinkertaistaminen Käsittelytakuu eli määräaika hakemusten käsittelylle ensiasteessa Työttömyyskassajärjestelmän kehittäminen Hakemusmenettelyn selkeyttäminen Yleinen tulorekisteri Sähköisen asioinnin edistäminen ja tiedonsiirron hyödyntäminen Päätöksen oikaisumenettelyn laajentaminen 20 3 Lainsäädännön selkeyttäminen Kehittämisohjelman laadinta lainsäädännön selkiyttämiseksi Tulokäsitteiden yhtenäistäminen etuuslainsäädännössä Yhden perusturvaetuuden mallin toteuttaminen työttömyysturvassa Avioliiton ja avoliiton perhekäsitteiden yhdenmukaistaminen 32 4 Selvitykset ja muut hankkeet Yhden asioinnin periaate Selvitys lapsen ikärajojen yhtenäistämisestä 18 vuoteen Selvitys työttömyysturvan karenssien vaikutuksista Suomessa asumiseen liittyvät odotusajat Selvitys kuntoutusrahalainsäädännön omavastuuaikojen yhdenmukaistamisesta 39 1 Yleiset tavoitteet Hallinto- ja prosessijaoston tehtävänä on ollut arvioida ja selvittää sosiaaliturvajärjestelmän hallinnollisten prosessien ja menettelytapojen selkeyttämistä ja yksinkertaistamista. Jaoston tehtäviin ei lähtökohtaisesti ole kuulunut varsinaisten sisällöllisten kysymysten arviointi. Jaosto kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että lainsäädännön sisällön monimutkaisuus ja vaikeaselkoisuus ovat kiinteässä yhteydessä käytännön menettelytapoihin. Toisaalta jaoston tavoitteiden kannalta monet muissa jaostoissa esitetyt uudistukset yksinkertaistavat menettelytapoja, kuten esimerkiksi asumistuki-järjestelmän yksinkertaistaminen, omaishoidon ja hoitotukien yksinkertaistaminen sekä Kela-siirto. Vaikka sosiaaliturvalainsäädäntöä on 2000-luvulla säädösteknisesti selkeytetty ja ajanmukaistettu, se on edelleen sisällöllisesti varsin monimutkainen ja normipohjaltaan raskas. Tämä näkyy lainsäädännön toimeenpanossa. Käytännössä se heijastuu muun muassa hakijoille annettavien päätösten sisältöön ja muotoiluun, hakulomakkeisiin, asiakaskirjeisiin, eri toimijoiden sisäiseen ohjeistukseen ja keskinäiseen yhteistyöhön, tietojenvälitykseen, atkjärjestelmiin jne. Lainsäädännön sisällön monimutkaisuus saattaa johtua sinänsä perustelluista syistä ja tavoitteista. Osa lainsäädännön monimutkaisuudesta johtuu historiallisista syistä ja on seurausta eri aikoina valmistellusta lainsäädännöstä. Suomen sosiaaliturva on rakentu-nut asteittain uudistusten tietä, mikä näkyy myös lainsäädännön hajanaisuutena ja mo-

2 nimutkaisuutena. Etuuslainsäädännössä on monia eri etuuksille yhteisiä, silti toisistaan poikkeavia käsitteitä ja määrittelyjä, joiden eroja ei voida perustella järjestelmien eri-laisilla tavoitteilla. Säädösten ja etuuksien suuresta määrästä sekä määräytymisperus-teiden erilaisuuksista ja epäjohdonmukaisuuksista seuraa paljon hallinnollista työtä. Hyvän hallinnon vaatimuksiin kuuluu esimerkiksi käsittelyn viivytyksettömyys oikeus saada perusteltu päätös oikeus tulla kuulluksi oikeusturvan, palvelujen laadun ja tuloksellisuuden edistäminen palveluperiaate ja palvelun asianmukaisuus ja neuvonta. Hyvä hallinto tarkoittaa muun muassa seuraavaa: Etuusjärjestelmän tulee olla selkeä toimeenpanna ja asioida. Etuuksia tulee voida hakea mahdollisimman helposti ja joustavasti eri asiointi-kanavien kautta. Suullisia ja sähköisiä menettelytapoja tulee lisätä. Toisaalta myös henkilökohtaisen asioinnin tulee olla mahdollista. Hakulomakkeiden tulee olla selkeitä, asiakasystävällisiä ja yksinkertaisia täyttää sekä käyttää. Asiakkaan tulee toimittaa vain välttämättömät tiedot. Ratkaisutyössä tarvitta-vat tiedot tulee saada esimerkiksi muilta viranomaisilta ja yhteistyökumppa-neilta. Näin hakemusten liitteitä voitaisiin vähentää. Toisaalta asiakkaan kuu-leminen ja oikeusturva tulee näissäkin tilanteissa varmistaa, jottei käytetä vir-heellisiä, vanhentuneita tms. tietoja. Hakemukset tulee ratkaista nopeasti, oikein ja koko maassa yhdenmukaisin pe-rustein. Päätösten tulee olla ymmärrettäviä. Asiakkaan tulee voida jo ennakolta tietää, mikä vaihtoehto on juuri hänen elä-mäntilanteeseensa paras ja sopivin. Tämä edellyttää etuusjärjestelmän selkeyttä, jotta esimerkiksi neuvonta on mahdollisimman vaivatonta ja yksiselitteistä. Hallinto- ja prosessijaoston ehdotuksilla pyritään toisaalta helpottamaan ja yksinker-taistamaan asiakkaan asiointia viranomaisten kanssa toisaalta taas ehdotuksilla pyritään viranomaisten välisen tiedonkulun parantamiseen muun muassa tietoteknisin ratkaisuin ja sähköisiä järjestelmiä kehittämällä. Hallinto- ja prosessijaosto ehdottaa myös joitakin viranomaisten hakemuksen käsittelyyn liittyviä prosesseja yksinkertaistettaviksi ja joitakin työvaiheita poistettavaksi, kuitenkin asiakkaan oikeusturvan toteutumisesta huolehtien. Vaikkakin jaoston tehtäviin eivät kuulu etuusjärjestelmän sisältöä koskevat ehdotukset, jaosto esittää joitakin etuuskohtaisia ehdotuksia, joilla pyritään järjestelmän yksinkertaistamiseen ja jotka ovat välttämättömiä prosessien yk-sinkertaistamiseksi. Asiakkaan kokema etuusjärjestelmän vaikeaselkoisuus johtuu suurimmalta osin vai-keaselkoisesta lainsäädännöstä. Useat erilaiset etuuslajit ja yksityiskohtainen etuus-lainsäädäntö tekevät etuusjärjestelmästä monimutkaisen. Kuitenkin etuuslajit on niistä säädettäessä tarkoitettu tietyssä elämäntilanteessa olevien henkilöiden tukemiseksi. Lainsäädännön selkeyttäminen poistamalla yksityiskohtaista etuuslainsäädäntöä joh-taisi siihen, että joistakin tukimuodoista tulisi luopua lainsäädännön yksinkertaistami-sen nimissä. Tämä ei välttämättä vastaisi etuuslainsäädännön tavoitteita. Jotkut kohderyhmien rajaukset taas ovat välttämättömiä kustannusten hillitsemiseksi, jolloin etuus-lainsäädännön yksinkertaistaminen johtaisi kohderyhmän laajentamiseen ja siten kus-tannusten nousuun tai kustannusneutraalisti toteutettuna etuustason alentamiseen. Yhden asioinnin periaatteella tähdätään siihen, että luodaan sosiaaliturvan palveluver-kosto, jonka kautta asiakas saisi kaikki sosiaaliturvaan liittyvät asiansa helposti yhdessä pisteessä vireille ja sitä kautta asia ohjautuisi sähköisten järjestelmien kautta viivy-tyksettömästi oikealle viranomaiselle. Palveluverkoston luomisessa pyritään siihen, että palvelut ovat asiakkaan saavutettavissa helposti ja lähellä, mikä tarkoittaisi, että joka kunnassa olisi palvelupiste.

3 Hakemuslomakkeiden tulisi olla selkeitä, asiakasystävällisiä sekä yksinkertaisia täyttää ja käyttää. Kerran annetun tiedon tulisi voida olla käytössä koko prosessin lävitse ilman, että asiakkaalta kysytään uudelleen samaa asiaa. Viranomaisten välistä tiedon-välitystä tulisi lisätä, jotta asiakkaalta ei kysyttäisi tarpeettomasti tietoja, jotka viran-omainen voi saada jo muualta, sähköisiä kanavia käyttäen. Yleisen tulorekisterin ke-hittäminen palvelisi sekä verohallintoa että sosiaaliturvan toimijoita. Tulorekisterin perustaminen olisi olennainen osa hakemusmenettelyyn ja päätöksentekoon liittyvän hallinnollisen työn vähentämistä. Myös asiakkaan kannalta asiointi helpottuisi. Sähköisten hakemuslomakkeiden kehittämisellä tähdätään siihen, että asiakas saa ha-kemuksen vireille helposti ja että sähköinen hakemuslomake ohjaa asiakasta antamaan kaikki hakemuksen ratkaisemiseen tarvittavat tiedot kerralla, ilman asian käsittelyä hidastavia lisäselvityspyyntöjä. Hakeminen ja tietojen ilmoittaminen voidaan ja tulee soveltuvin osin myös mahdollistaa itsepalveluohjelmien avulla, jolloin etuus voidaan myöntää tai lakkauttaa ohjelmallisesti asiakkaan syöttämien tietojen perusteella. Ha-kemusten ratkaisutyötä voidaan ja tulee tehostaa lisäämällä automaatiota, itsepalvelu-tapahtumia ja sähköistä tietoliikennettä. 2 Menettelytapojen ja prosessien selkeyttäminen ja yksinkertaistami-nen 2.1 Käsittelytakuu eli määräaika hakemusten käsittelylle ensiasteessa Työttömyysturva Käsittelyajat Kelassa Kelan työttömyysturvan läpimenoajan keskiarvotavoite oli vuonna 2008 seitsemän päivää ja toteuma oli 7,7 päivää. Vuonna 2009 tavoiteaika on edelleen 7 päivää ja viimeisin tieto toteumasta on 9,3 päivää per hakemus. Kelan vuoden 2008 tuloskortissa tarkasteltiin muutaman etuuden mm. työttömyysturvan pitkään viipyneiden (yli 28 päivää) ratkaisujen osuutta. Läpimenoaikatavoite oli 3 %, toteutuma 6,9 %. Läpimenoaikatilastot sisältävät myös lisäselvitysten hankkimiseen kuluneen ajan. Käytännössä seuranta on jokapäiväistä toimintaa etuuskohtaisesti vakuutusalueilla ja va-kuutuspiireissä kaikista käytettävistä lähteistä (etuustietojärjestelmä, SAHA ym.) Jos etuuskohtainen tieto menee "punaiselle", arvioidaan, mitä asialle tehdä (ylityölupa, ruuhka-apu muualta ym.). Lisähenkilöstön rekrytoinnissa käytetään määräaikaisia. Kelan käsittelyajat ovat pidentyneet työttömyysturvaetuuksien osalta kahdella päivällä vuonna Tavoitemittari on heikentynyt samassa ajassa 16,4 %:lla, vaikka henkilö-työvuosia on samaan aikaan kasvatettu em. etuuksien käsittelyssä 16 henkilöllä. Eniten tavoiteajan ylittäneitä tapauksia on Itä-Suomessa ja vähiten Etelä-Suomessa. Toimeentuloturvaetuudet (lähes kaikki muut Kelan hoitamat etuudet lukuun ottamatta sairaanhoitokorvauksia) käsitellään Kelan sähköisessä etuusasiakirjojen hallintajärjes-telmässä (SAHA). Tämä mahdollistaa sen, että ratkaisun tekeminen ei ole sidottu vas-tuuyksikkönä olevaan asiakkaan paikkakuntakohtaiseen ns. "kotitoimistoon". Kelan ratkaisuyksiköiden tulossopimuksissa on sovittu, mistä ja minne siirretään ja mitä etuuksia siirretään. Siirtomäärä on määritelty henkilötyövuosina ja siirto tapahtuu oh-jelmallisesti. Työntasaus yksiköiden välillä voi olla työn hajauttamista tai keskittämistä. Työttömyysturvassa kyse on työn hajauttamisesta yleensä isoilta paikkakunnilta muualle Suomeen. Tulossopimukset tehdään kalenterivuosittain. Siirroilla on viime vuosina py-ritty tietynlaiseen jatkuvuuteen. Vuosittaiset muutokset ovat olleet melko pieniä. Tulossopimuksiin perustuvan työntasauksen lisäksi työtä siirretään paikasta toiseen tar-peen mukaan vakuutuspiirien kesken sopimalla, mikä piiri tekee toisen piirin tietyn etuuden töitä SAHAn työjonoista. Määrä voidaan sopia henkilötyöpäivinä, hakemusten tai / ratkaisujen kappalemäärinä taikka muuna apuna. Tällaiseen ns. ruuhkanpurkuun on yleensä käytössä vakuutusaluekohtaiset pelisäännöt. Yhtenä keinona kautta aikojen on ollut ylitöiden tekeminen. Tulossopimus- ja ruuhkanpurkumenettelyt ovat olleet käy-tössä jo ennen nykyistä taantumavaihetta. Niillä on vastattu mm. henkilökunnan sopeut-tamisesta valtionhallinnon tuottavuusohjelmasta aiheutuneisiin haasteisiin. Kelan etuuk-sien

4 ratkaisutyön organisoinnissa tehdään koko ajan kehittämistä ja siinä työssä synty-neitä suunnitelmia toteutetaan käytäntöön. Taantuma on lisännyt useamman etuuden hakemusmääriä. Kärjessä ovat työttömyysturva ja siihen liittyen yleinen asumistuki. Työmäärän kasvaessa etuuskäsittelijöitä koulutetaan myös muiden etuuksien piiristä. Tällöin on riskinä se, että käsittelyajat kasvavat paitsi ruuhkaetuuksissa myös niissä toisissa etuuksissa. Kelassa ei ole työntekijäreserviä asioiden ruuhkautumisen varalle. Lisäresursointia teh-dään Kelan johdon päättämällä tavalla. Yhtenä tekijänä vaikuttaa jo nyt suurten ikäluok-kien eläköityminen. Kelassa on ollut tyypillistä tehdä pitkä ura samassa työpaikassa. Työntekijöiden vaihtuvuus vaikuttaa tulokseen. Uusilta toimihenkilöiltä menee aikansa ennen kuin ovat perehtyneet tehtäviinsä. Taantuma näkyy myös Kelan asiakaspalvelun eri kanavilla (mm. toimisto-, puhelin-, posti ja sähköiset palvelut) yhteydenottojen kasvamisena, mihin on yksikkökohtaisin toimenpitein varauduttava. Etuuksien hakemismenettelyjen yksinkertaistaminen (esim. tarveharkinnan poistaminen) helpottaa ja varmasti myös nopeuttaa ratkaisutyötä sekä vähentää todennäköisesti tarpeita pyytää lisäselvityksiä ratkaisuja varten. Ansiopäivärahojen käsittelyajat Jo nyt etuushakemusten määrä on työttömyyden kasvaessa noussut, erityisesti teolli-suusalojen kassoissa, ja useat kassat ovat rekrytoineet lisää työntekijöitä. Työttömyys-etuus on sen saajalle pääasiallinen tulonlähde. Kassat pyrkivät kaikin keinoin varmista-maan, että jäsenet saavat etuutensa säännöllisesti. Kaikkiaan Suomen 36 työttömyyskas-sassa työskentelee yli 800 työntekijää, joiden ammattiin ei voi suoraan kouluttautua, vaan oppi haetaan peruskoulutuksen ja työpaikkaoppimisen sekä Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön järjestämän koulutuksen kautta. Vakuutusvalvontavirasto on vuodesta 2005 tarkastanut ja analysoinut kassojen päätösaikoja. Vuonna 2009 irtisanottujen määrä on yllättänyt kaikki työttömyyskassat. Eri alojen kas-sojen käsittelyajoissa on ollut suuria eroja alkuvuodesta. Uuden ansiopäivärahahake-muksen käsittely työttömyyskassassa voi kestää yhdestä päivästä reippaasti yli kuukau-teen. Erot työttömyyskassojen käsittelyajoissa ilmenevät Finanssivalvonnan vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta kokoamista tilastoista. Käsittelyaika kuvaa päivien määrää, joka kuluu hakemuksen vireille tulopäivästä pää-töksen antamispäivään. Tilastoissa ovat mukana vain hakemukset, joista on tehty päätös. Finanssivalvonnan seurannan mukaan käsittelyajoiltaan nopein työttömyyskassa oli al-kuvuonna tilastojen perusteella Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa. Toista ääripäätä edustaa sitä vastoin Metallityöväen Työttömyyskassa. Siellä uusien hakemusten käsittelyaikojen mediaani oli 39 päivää. Kaikkien kassojen keskimääräinen käsittelyaika alkaville hakemuksille oli alkuvuonna 2009: 22,2 päivää. Käsittelyaikojen mediaani oli 15 päivää. Ansiopäivärahan keskimääräinen käsittelyaika ylitti 30 päivää yhteensä 5 työttömyys-kassassa vuoden 2009 tammimaaliskuussa, koulutustuen osalta 3 kassassa, koulutuspäi-värahan osalta 1 kassassa ja vuorottelukorvauksen osalta 11 kassassa Finanssivalvonnan tietojen mukaan. Suurimmat epäkohdat pitkissä käsittelyajoissa kohdistuvat siis vuorotteluvapaakorvauksiin, joissa kolmannes kassoista ylittää kuukauden käsittelyajan. Yksit-täisistä kassoista pisimmät käsittelyajat ilmenevät Metallityöväen, Lääkärien sekä Insi-nöörien, Arkkitehtien ja Ekonomien työttömyys-kassassa (IAET). Käsittelyaika ei näyt-täisi niinkään riippuvan kassan henkilöstömäärästä, vaan siihen vaikuttavat pääasiassa muut tekijät, kuten työttömien prosentuaalinen osuus jäsenistöstä, alan suhdanneherk-kyys ja myös kassan atkjärjestelmien kehittyneisyys (esim. ensimmäinen hakemus säh-köisenä). Voidaan kuitenkin havaita, että nopeimman käsittelyajan kassoissa on suhteel-lisen paljon henkilöstöä muihin verrattuna. 20-, 30- ja 40-päivän käsittelyn enimmäisaikojen pohdintaa

5 KELAn käsittelyaikatavoitteena on 7 päivän keskimääräinen käsittelyaika ja enintään 3 % yli 28 päivää viipyneitä ratkaisuja kaikista hakemuksista. Tarkasteltaessa kaikkia työt-tömyysturvahakemuksia, tavoite saavutettiin, eli yli 28 päivän käsittelyaika oli 3 %:ssa hakemuksia. Uusien hakemusten osalta käsittely kesti yli 28 päivää kesti 6,6 %:ssa hakemuksista ja tarkistuksessa olevien osalta 1,2 %:ssa hakemuksista. Mikäli tavoite asetettaisiin 21 päivän kohdalle, olisi rajan ylittävien käsittelyaikojen osuus yhteensä 7 %. Uusien hakemusten osalta vastaava luku on 15,4 % ja tarkastuksessa olevien 2,8 %. Vastaavasti mikäli käsittelyaikatavoite olisi 42 päivää, käsittelyaikatavoite ylittyisi kaikkien hakemusten osalta yhteensä 1,2 %:ssa, uusien hakemusten osalta 2,6 %:ssa ja tarkistuksessa olevien 0,5 %:ssa. Etuuksittain tarkasteltuna 28 päivän käsittelyajan ylittäviä oli työmarkkinaetuuksissa 2,4 % hakemuksista, työvoimapoliittisen koulutustuen hakemuksissa 4,2 %, peruspäivärahan osalta 5,2 % ja vuorotteluvapaahakemuksissa 33,9 %. Työttömyyskassojen osalta 30 päivän tavoiteaika on realistinen, joskin monelle kassalle haasteellinen nykyisen korkean työttömyyden aikana. Työttömyyskassojen keskimääräi-nen hakemuksen käsittelyaika oli alkuvuonna 2009 noin 22 päivää. Opintotuki Opintotukena myönnetään opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus. Tukea haetaan yleensä yhdellä opintotukihakemuksella koko opiskeluajalle. Noin 45 % opinto-tukihakemuksista jätetään elo-syyskuussa. Hakemuksia käsittelevät Kelan toimistot, Yliopistojen opintotukilautakunnat sekä Kelan opintotukikeskus. Kelan toimistot käsittelevät pääosan toisen asteen oppilaitoksissa ja osan ammattikorkeakouluissa opiskelevien hakemuksista, Yliopistojen opintotukilauta-kunnat käsittelevät kukin kyseisen yliopiston opiskelijoiden hakemukset ja Kelan opintotukikeskus käsittelee useimpien ammattikorkeakoulujen, ulkomailla opiskelevien ja eräiden toisen asteen erityisoppilaitosten opiskelijoiden hakemukset. Kelassa on asetettu tavoitteeksi, että opintotukihakemusten keskimääräinen käsittelyaika on enintään 14 päivää ja että yli 28 päivää käsittelyssä viipyneitten hakemusten osuus ei ylitä 10 %. Vuonna 2008 Kelan toimistot ratkaisivat hakemusta, Yliopistojen opintotuki-lautakunnat ja Opintotukikeskus hakemusta. Keskimääräinen käsittely-aika oli kaikkien hakemusten osalta 12 päivää. Kelan toimistoissa keskimääräinen käsit-telyaika oli 12 päivää, yliopistojen opintotukilautakunnissa 11 päivää ja opintotukikeskuksessa 15 päivää. Yli 28 päivää viipyneiden ratkaisujen osuus hakemuksista oli 9,4 %. Kelan toimistoissa yli 28 päivää viipyneiden osuus oli 9,5 %, yliopistojen opintotukilau-takunnissa 8,8 % ja opintotukikeskuksessa 10 %. Opintotuen menettelytapoja on aktiivisesti kehitetty sekä säädöstasolla että Kelassa niin, että opintotukiasiointi olisi mahdollisimman vaivatonta. Hakemuksettomia atk-ratkaisuja tehdään vuosittain kappaletta. Ne eivät sisälly edellä mainittuihin lu-kuihin. Hakemuksettomia atk-ratkaisuja ovat esimerkiksi lainmuutospäätökset, seuraavan lukuvuoden lainatakauspäätökset, vanhempien uusien verotustietojen perusteella tehtävät tarkistuspäätökset, opintotuen saajan omien tulojen tulovalvonnan päätösehdotukset ja päätökset oikeudesta opintolainavähennykseen. Automaattiratkaisulla tarkoitetaan sitä, että asiakkaan tekemä hakemus ratkaistaan oh-jelmallisesti, eli käytännössä asiakas tekee itse itselleen päätöksen Kelan sähköisessä asiointipalvelussa. Pääosa sähköisellä hakemuksella tehdyistä opintotuen vapaaehtoisista palautuksista ja perumisista ratkaistaan automaattisesti. Automaattiratkaisut eivät toistaiseksi sisälly Kelan käsittelyaikatilastoihin. Opintotuen asumislisän hakeminen ja myön-täminen rajoittaa merkittävää lisäämistä, koska on selvitettävä vuokra-asumista koskevat tiedot (edellytetään jäljennöstä vuokrasopimuksesta). Käsittelyaikavelvoitteen seuraami-nen edellyttää muutoksia atk-järjestelmiin.

6 Opetusministeriö ja Kela selvittävät parhaillaan opintotukilainsäädännössä olevien eri-laisten tulokäsitteiden yhtenäistämistä opetusministeriön asettamassa Opintotuen kehit-tämisen johtoryhmässä, joka tekee ehdotuksensa vuoden 2009 loppuun mennessä. Yleinen asumistuki Kelan tilastojen mukaan yleisen asumistuen hakemuksen läpimenoaika heinäkuussa 2009 oli keskimäärin 20,7 päivää. Uuden hakemuksen käsittely kesti keskimäärin 26,1 päivää, välitarkistus 18,5 päivää ja vuositarkistus 15,8 päivää. Hakemuksia saapui heinäkuussa noin , joista uusia hakemuksia oli noin Läpimenoaikaa pidentävät hakemukset, joiden ratkaisemiseksi joudutaan odottamaan jonkun muun asian ratkaisua tai asiakkaalta pyydettyjä liitteitä. Eniten selvittelyä hake-muksen käsittelyssä vaativat hakijan ja muiden ruokakunnan jäsenten tulot. Selvittelyä vaativat myös enimmäisasumismenojen määrittelyyn liittyvät seikat sekä ruokakunnan määrittely (mm. avo- ja aviopuoliso). Valmisteilla oleva asumistuen uudistus tulisi yksinkertaistamaan etuuden myöntämispe-rusteita, jolloin selvitystyötä ja liitteitä tarvittaisiin vastaavasti vähemmän. Vuokrananta-jat voivat tulevaisuudessa antaa asunto- ja asumistietoja myös sähköisesti. Tulevaisuu-dessa pyritään myös siihen, että asiakkaan ei tarvitse toimittaa kuitteja ja todistuksia, vaan tietojen todenperäisyys tutkitaan jälkeenpäin pistokokein. Jos liitteitä tarvitaan, niin ne voi toimittaa myös sähköisesti. Asumistukilain mahdollisen uudistamisen jälkeen ( ) ei 30 päivän määräaika tuot-tane ongelmaa - edellyttäen, että aika lasketaan siitä, kun hakemus on ratkaistavissa. Kela on mukana valmisteilla olevassa Valtiohallinnon asiointitilinjärjestelmässä, mikä käyttöön otettaessa helpottaa osaltaan asiointia. Toimenpide-ehdotus: 1) Työttömyysturvaetuuksien käsittelylle säädetään 30 päivän enimmäisaika, joka koskee sekä Kelaa että työttömyyskassoja. Muutos tulisi voimaan vuonna Käsittelyaika määritellään siten, että se alkaa hakemuksen vireille tulosta Kelassa tai työttömyyskassassa ja päättyy etuuspäätöksen antamispäivänä, eli käsittelyajalla tarkoi-tetaan ns. läpimenoaikaa. Työttömyysturvaetuuksien 30 päivän käsittelyajasta säätäminen edellyttäisi Kelalta ja työttömyyskassoilta hieman lisäresursointia hakemusten käsittelyyn. Esityksen yhteis-kunnalliset vaikutukset olisivat kansalaisten yhdenvertaisuutta kohentavia. Tavoitteena tulisi olla tehokas työttömyysturvan (ja sosiaaliturvaetuuksien yleisemminkin) toimi-vuuden takaava hallinto. 2) Opintotukilainsäädäntöön ja yleistä asumistukea koskevaan lainsäädäntöön ote-taan hakemuksen käsittelyaikavelvoite silloin kun kyseistä lainsäädäntöä uudiste-taan muilta osin. Käsittelyaikavelvoitteesta säädettäessä käytetään hyväksi työttömyys-turvan käsittelyajasta saadut kokemukset. Valmistelussa lähtökohtana on 30 päivän käsittelyajasta säätäminen työttömyysetuuksia vastaavasti. 2.2 Työttömyyskassajärjestelmän kehittäminen Muiden työttömyysturvaa koskevien ehdotusten, kuten yksi perusturvaetuus, käsitte-lyajoista säätäminen, ehdotetaan seuraavaa työttömyyskassajärjestelmän kehittämisek-si. Sähköisen työttömyysturvan hakemisen pilottihanke Julkisten ja hyvinvointialojen liiton (JHL) työttömyyskassalla on käytössä internetissä toimiva sähköinen asiointijärjestelmä. Sen kautta hakija voi lähettää kaikkien etuusla-jien (ansioturva, koulutustuki, koulutuspäiväraha ja vuorottelukorvaus) ensimmäisen hakemuksen sekä jatkohakemukset liitteineen sähköisesti työttömyyskassaan. Järjestelmän kautta hakija voi tarkistaa hakemuksensa käsittelytilanteen, selata ja päivittää omia henkilötietojaan, katsella päivärahatietojaan, työvoimapoliittisia lausuntojaan ja työttömyyskassan antamia päätöksiä. Palvelun kautta voi lähettää

7 viestin hakemuksen käsittelijälle ja tilata ilmoituksen päivärahan maksusta matkapuhelimeen. Palvelun käyttö on hakijalle maksutonta ja palveluun voi kirjautua miltä tahansa koneelta, jolta on internetyhteys. JHL:n työttömyyskassassa on myös puhelinpalvelu, joka palvelee jäseniä automaatin välityksellä ympäri vuorokauden. Ansioturvan uusia hakijoita automaatti ohjeistaa ja neuvoo yleisimmissä kysymyksissä. Vanhat hakijat voivat automaatin välityksellä uusia hakemuksensa, tiedustella hakemuksen saapumispäivää ja sen käsittelytilannetta. Myös ansioturvan edellisen ja seuraavan maksupäivän voi selvittää automaatin välityksellä. Tunnistaminen tapahtuu jäsennumeron, henkilötunnuksen ja postinumeron perusteella. Puhelinpalveluautomaatista saa tiedon päivärahahakemuksen käsittelytilanteesta, maksupäivästä ja maksettujen päivien lukumäärästä. Päivärahan jatkohakemuksen voi tehdä joissain tilanteissa, hakemuksesta riippuen. Toimenpide-ehdotus: 1) Hakemusjärjestelmän sähköistäminen Laajennetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan hakemusten sähköistä käsittelyä muihin työttömyyskassoihin JHL:n sähköistämishankkeesta saatujen kokemusten perusteella. 2) ATK-järjestelmän yhtenäistäminen työttömyyskassoissa osakeyhtiömuotoisena Työttömyyskassoissa on nyt käytössä kolme erilaista atk-järjestelmää. Tavoitteena on vähentää käytössä olevien järjestelmien määrä ensin kahteen ja pidemmällä ai-kavälillä siirtyä ainoastaan yhden järjestelmän käyttöön. Tavoitteena on, että työt-tömyyskassojen yhteistä atk-järjestelmää ylläpitäisi Työttömyyskassojen yhteisjär-jestö TYJ:n hallinnoima osakeyhtiö. Pidemmän aikavälin tavoitteena olisi työttömyyskassojen määrän vähentäminen nykyisestä. 3) Alfa-kassan perustaminen, jolla turvattaisiin ansiosidonnaisen työttömyys-päivärahan tasoinen etuus kaikille Maksaja: Työttömyyskassa jäsenilleen ja muille Kansaneläkelaitos tai erikseen perustettava Suomen Alfa-kassa. Rahoitus: Nykytilanteesta poiketen työttömyyskassan jäsenmaksuilla ei alfa-mallissa rahoitettaisi etuusmenoja. Kaikki ansio-osat rahoitettaisiin työttömyysva-kuutusmaksuilla. Työttömyyskassojen jäsenmaksuilla rahoitettaisiin kaikki kassan hallintokulut, eikä niihin maksettaisi valtio-osuutta eikä työttömyysvakuutusrahas-ton osuutta. Kassat voisivat siten keskittyä tarjoamaan jäsenpalveluita koulutus-, toimiala- tai sektorikohtaisen kohderyhmänsä asiakkaille. Hallintokulumaksu voisi Kansaneläkelaitoksen ollessa Alfa-kassan toimeenpanija määräytyä työttömyyskassojen keskimääräisen hallintokulun perusteella tai KE-LAn hallintomomentille budjetoitujen todellisten kulujen mukaan. Maksu vähen-nettäisiin maksettavasta ansiopäivärahan nettosummasta ja se olisi verotuksessa vähennyskelpoinen erä kuten jäsenmaksutkin. Näin ollen kassan jäsenet ja ei-jäsenet olisivat yhdenvertaisessa asemassa. Mallin edut: Kaikki työ kerryttäisi työssäoloehtoa, koska sitä ei voisi sitoa enää jä-senyyteen. Työttömyyskassoilla olisi käytännössä Kansaneläkelaitosta tai Alfa-kassaa pienemmät hallintokulut jo pelkästään siitä syystä, että niillä on rahastoja, joita ei tarvittaisi etuuksien rahoitukseen. Jotta voitaisiin estää se, että hallinto-maksuja säästääkseen liityttäisiin vähän ennen työttömyyden alkamista työttö-myyskassaan, pitäisi kassan jäsenen täyttää työssäoloehto kassan jäsenyysaikana. Muussa tapauksessa työttömyyspäivärahan maksaisi Kansaneläkelaitos tai Alfa-kassa, joka vähentäisi päivärahasta hallintokulunsa. Tämä kulu olisi verotuksessa vähennys-kelpoinen kuten ay-kassojen jäsenmaksut nykyään. Keskeistä työttömän kannalta on työssäoloehdon täyttyminen, joka oikeuttaa päivärahaan. Mallin haitat: matalan työttömyyden alat maksaisivat suhteessa enemmän työttö-myysturvastaan kuin korkean työttömyyden alat. Tämä merkitsisi tietynlaista progressiota tai tulontasausta eri tuloryhmien kesken. Nykyisin esim. akavalaisilla aloilla maksetaan huomattavasti edullisempia työttömyysvakuutusmaksuja muihin aloihin tai Alfa-malliin verrattuna johtuen alojen keskimääräistä paremmasta työl-lisyystilanteesta.

8 Valvonta: Jos Kansaneläkelaitos maksaisi ansioetuuksia, toimeenpanon yhdenmu-kaisuuden kannalta olisi ongelmallista, että sosiaali- ja terveysministeriö antaa työttömyyskassoille soveltamisohjeita ja vakuutusvalvontavirasto valvoo työttö-myyskassojen ratkaisukäytäntöä. Kansaneläkelaitos puolestaan laatii itse omat oh-jeensa ja valvoo itse niiden noudattamista Eduskunnan alaisena laitoksena. STM:n ohjausvaikutuksen liittyviä teemoja olisi tässä yhteydessä hyvä pohtia yhdenmu-kaisten käytäntöjen aikaansaamiseksi. Taloudelliset vaikutukset yhteensä: Peruspäivärahan meno-osuuden korotus ansioturvan tasolle, eläketurvan rahoitta-minen ja työttömyyskassojen etuuksien siirtäminen vakuutusmaksuihin tulisivat li-säämään työttömyysturvan kustannuksia 250 miljoonalla eurolla ja nostamaan sekä työnantajan että työntekijän työttömyysvakuutusmaksuja 0,2 prosenttiyksiköllä. 2.3 Hakemusmenettelyn selkeyttäminen Sähköinen hakeminen on käytössä useissa sosiaaliturvaetuuksissa. Sähköisesti voi ha-kea mm. Kelan opinto-, vammais- ja perhe-etuuksia ja sekä asumisen tukia. Sähköinen vanhuuseläkehakemus on Kelan ja työeläkelaitosten yhteinen palvelu. Lisäksi Kelan työttömyysaikaa koskevan ilmoituksen voi tehdä sähköisesti. Hakemuksen liitteitä ei kuitenkaan voi toimittaa sähköisesti, vaan ne tulee toimittaa paperilla. Menettely hi-dastaa sähköisen hakemisen käyttöönottoa ja liitteiden käsittely aiheuttaa työtä. Vero-hallinnossa on jo käytössä päätösehdotuksia ja menettely, jossa asiakas säilyttää liitteet itsellään ja verottaja voi tarvittaessa pyytää ne nähtäväksi. Kelan Palvelustrategia (PASTE)-hankkeessa uudistetaan asiakaspalvelukonsepti vuo-sina Kelan palvelutoiminnan kehittämisohjelmassa on linjattu tulevien vuosien asiakaspalvelun periaatteet. Linjauksissa on esitetty tavoitteena mm. hake-musmenettelyn yksinkertaistaminen perustamalla päätöksiä nykyistä enemmän asiak-kaan ilmoitukseen, ratkaisutoiminnan automatisoinnin lisääminen, Kelassa olevien ja muilta viranomaisilta saatavien tietojen hyödyntäminen ratkaisutoiminnassa asiakkaan tietosuoja huomioiden, Kelan ja muiden viranomaisten välisen sähköisen ja reaaliai-kaisen tietojen vaihdon lisääminen sekä päätösehdotusmenettelyn kehittäminen. Työeläkehakemusten käsittelyssä on olemassa sähköinen järjestelmä hakemusten kä-sittelylle Kelassa ja työeläkelaitoksissa. Työ- ja elinkeinoministeriö on aloittanut työn, jossa työttömyysturvaetuuksien osalta pyritään siihen, että työvoimahallinto ja etuuden maksaja eivät pyytäisi samaa selvi-tystä kahteen kertaan. Toimenpide-ehdotus: 1) Sähköisen hakemusmenettelyn edistäminen Kaikkien Kelan, työttömyyskassojen, eläkelaitosten, kunnan ja muiden viran-omaisten myöntämien etuuksien kohdalla pyritään edistämään sähköisen hake-musmenettelyn käyttöä, vähentämään liitteiden määrää ja siirtymään päätösehdotusmenettelyyn vaiheittain etuuskohtaisesti. Käynnistetään pilottihanke, jossa päätösehdotusmenettelyn käyttöönottoa kokeil-laan opintotukietuuksilla sitten kun opintotukia koskeva lainsäädäntö on uusittu. Laajennetaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan hakemusten sähköistä käsittelyä muihin työttömyyskassoihin JHL:n sähköistämishankkeesta saatujen kokemusten perusteella. 2) Liitteiden vähentäminen Kelan osalta työtä jatketaan PASTE-hankkeen kautta vuosina Mui-den toimijoiden osalta selvitetään mahdollisuudet vähentää hakemuksen liitteitä etuuskohtaisesti liitteiden. Tavoitteena olisi, että päätös perustuisi asiakkaan ha-kemukseen merkitsemään tietoon, jolloin asiakas merkitsisi etuuskäsittelyssä tar-vittavan tiedon hakemuslomakkeeseen, mutta liitettä ei toimitettaisi Kelaan, työt-tömyyskassaan, eläkelaitokseen, kuntaan tai muulle

9 viranomaiselle. Asiakkaalle säädettäisiin velvollisuus säilyttää liitteet ja etuuden myöntäjällä olisi mahdollisuus pyytää liitteet esimerkiksi pistokokein tarkistamista varten. Päätöksenteon pohjana käytettäisiin viranomaisen muista lähteistä kuin hakijalta, esimerkiksi rekistereistä sähköisen yhteyden kautta, saamia tietoja. Silloin asiakasta kuultaisiin muualta saadun tiedon osalta. Selvitystyön yhteydessä tehdään suunnitelma missä järjestyksessä uudet menette-lytavat otetaan käyttöön etuuslajeittain. Sähköistämisen edellyttämät muutokset viedään vaiheittain etuuslainsäädäntöön. 3) Päätösehdotusmenettelyyn siirtyminen asteittain Kun päätöksenteon pohjana käytettäisiin muista lähteistä kuin hakijalta saatuja tie-toja, hakemusmenettelyä yksinkertaistettaisiin siten, että asiakkaalle lähetettäisiin päätösehdotus, johon asiakkaalla olisi mahdollisuus ottaa kantaa. Uudet valmisteil-la olevat tekniset sovellutukset helpottavat toteutuessaan menettelyyn siirtymistä, kuten esimerkiksi Kanta-hanke sähköisten potilastietojen osalta ja yleisen tulore-kisterin luominen. Menettelyn käyttöönotto olisi mahdollista kun riittävä sähköis-tämisaste hakemusten käsittelyssä on saavutettu ja sähköinen tulorekisteri otettu käyttöön. Päätösehdotusmenettelyyn siirrytään asteittain vuodesta 2013 alkaen. 2.4 Yleinen tulorekisteri Maassamme on kaksi keskeistä toimijaa, joitten velvollisuuksiin kuuluu ylläpitää rekistereitä kaikkien suomalaisten tuloista. Nämä toimijat ovat työeläkejärjestelmä ja verottaja. Lisäksi myös KELA:lla on mittavat rekisterit sosiaaliturvaetuuksista. Työeläkkeiden perusteena olevia ansaintatietoja ylläpidetään yhdessä tietojärjestel-mässä. Vuoden 2007 alusta käyttöön otettua rekisteriä kutsutaan ansaintajärjestelmäk-si. Sitä ylläpitää eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen (ETK) omistama Arek Oy. Työnantajan tulee maksaa kuukausittain verohallintoon toimittamansa ennakonpidä-ykset, lähdeverot sekä palkkojen perusteella määräytyvän työnantajan sosiaaliturva-maksun. Tiedot ilmoitetaan valvontailmoituksella. Työnantajan on annettava verohallinnolle vuosi-ilmoitus maksamistaan palkoista ja muista suorituksista tammikuun loppuun mennessä. Vuosi-ilmoituksen tiedot voi antaa joko sähköisesti tai vuosi-ilmoituslomakkeella. Jos työnantaja on kalenterivuoden aikana työllistänyt yli 40 työntekijää, vuosi-ilmoituksen tiedot on annettava sähköisesti Tyvi-palvelun kautta. Vaatimus ei koske luonnollista henkilöä eikä kuolinpesää. Lisäksi on suuri joukko erillisrekistereitä, joissa ylläpidetään tietoja sekä julkisen että yksityisen sektorin sosiaalivakuutusetuuksista ja korvauksista. Tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturvaetuuksia käsiteltäessä voitaisiin yksinker-taistaa prosesseja sekä huolehtia tiedonsiirrosta siten, että kerran annetut asiakirjat ovat käytettävissä koko prosessin ajan. Lähtökohtana on, että päätöksenteon tueksi ra-kennettaisiin yhteinen tietovaranto, ns yleinen tulorekisteri. Hallinto- ja prosessijaosto on teettänyt selvityksen yleiseen tulorekisterin toteuttami-sesta. Toimeksisaajan tehtävänä oli laatia esitys tavasta, jolla yleinen tulorekisteri voi-taisiin toteuttaa, jotta Sata-komitean tavoitteet prosessien yksinkertaistamisesta tie-donsiirtojen avulla sosiaaliturvaetuuksien käsittelyssä kävisivät toteen. Toimeksiannon mukaan tuli selvittää mahdollisuus nykyisten rekistereiden kehittämiseen tai yh-distämiseen uuden ja rinnakkaisen rekisterin muodostamisen vaihtoehtona. Selvityksen tukena toimi asiantuntijaryhmä Toimenpide-ehdotus: Koska kustannusvaikutusten arviointi on hyvin vaikeaa, tässä esitetään kaksi vaihtoeh-toista etenemistapaa: 1) hallitumpi pienten askelmien kehittämispolitiikka konsultin esityksen mukaisesti tai 2) Tanskan mallin mukaisen yleisen tulorekisterin kehittäminen. 1) Edetään kohti yleistä tulorekisteriä kehittämällä tulotietojen käsittelyä etuus-järjestelmässä vaiheittain seuraavasti:

10 1. Tulokäsitteiden yhtenäistäminen etuuksissa Etuuksien määrittämisessä huomioon otettavat tuloerät vaihtelevat merkittävästi. Osal-le eroista on järjestelmän luonteesta johtuvia syitä, mutta merkittävä osa tulee historian painolastista. Lainsäädännössä käytetty käsitteistö on vaihteleva ja epäselvää. Tulotietojen saamista sähköisesti etuuskäsittelyyn ei voi edistää ilman tulokäsitteiden yhtenäistämistä. Lähtökohdaksi tulisi ottaa verohallinnon työnantajilta keräämät tie-dot, jotka ovat kattavat ja sisältävät runsaasti erittelyjä. Verohallinnon tiedoista on mahdollista muodostaa erilaisia vuosituloja (kuten nyt esim. verotettava tulo). Vero-hallinnon keräämien tietojen käytön laajentaminen edellyttää lainsäädäntömuutoksia, koska verotustiedot ovat salaisia. Tulokäsitteiden yhtenäistämiseen tulisi liittää myös etuuksia määritettäessä käytettävä aika niin, että se vastaa yleistä, lähinnä verotukseen liittyvää jaksotusta. Etuuden haki-jalla on aina käytettävissään vahvistetut verotiedot edellisiltä vuosilta. Palkansaajalla on myös viimeiset palkkalaskelmat, joissa yleensä on myös kumulatiiviset tiedot ku-luvalta vuodelta. 2. Palkkalaskelma sanoma Palkkalaskelmia käytetään sosiaaliturvaetuuksissa, mutta palkkalaskelmalle ei ole yleistä määrittelyä. Palkkalaskelmasanoman määrittely verkkolaskun tapaan hyödyt-täisi kaikkia osapuolia. Palkkaohjelmistoja tekevien ohjelmistotalojen kehittämistyö helpottuisi, palkkalaskelmien toimittaminen palkansaajille sähköisesti tulisi mahdolli-seksi ja palkansaaja voisi toimittaa sähköisiä laskelmia etuushakemustensa liitteenä. Sähköinen palkkalaskelma tulisi määritellä niin, että se sisältää maksetun bruttopalkan lisäksi keskeisiä erittelyjä sekä kuluvan vuoden kumulatiiviset tulot. Palkkalaskelmassa voisi olla myös tehty työaika, jos se on palkan peruste. Palkkalaskelmissa on to-dennäköisesti nykyisinkin tarvittavat tiedot, mutta koska niille ei ole yhteisiä määritte-lyjä, niitä ei voi tietojärjestelmissä hyödyntää. 3. Hakijalta pyydettävien selvitysten korvaaminen tietopalvelujen käytön laajen-tamisella Etuuksien hakijoilta edellytettävien selvitysten määrää voidaan vähentää sillä, että etuuksia hoitavat organisaatiot käyttävät nykyistä laajemmin ja tehokkaammin toisten-sa tietoja. Jo nyt tietojen vaihto on laajaa, mutta hyödyntämättömiä mahdollisuuksia on. Kansaneläkelaitos on pitkää tarjonnut kuntien sosiaaliviranomaisille tietoja omien etuuksiensa ja muutamien muiden toimijoiden etuuksista SOKY-palvelun kautta. Sen korvaa teknisesti ajanmukainen KELMU-palvelu, joka tulisi saada esimerkiksi työt-tömyyskassojen käyttöön. Verohallinto on määritellyt Verokysely-palvelun. Sen kautta on mahdollista saada vi-ranomaiskäyttöön verotustietoja kymmenen vuoden ajalta. Verohallinnon rahoitus-syistä Verokyselyn toteuttaminen on siirtynyt. Valmiiksi määritellyn palvelun nopea toteutus ja käyttöönotto olisi kustannustehokas toimenpide. Eläketurvakeskuksella on työeläkkeitä koskeva tietopalvelu, jota jo nyt käytetään var-sin laajasti. 4. Sähköisten hakemuspalvelujen ja sähköisessä muodossa olevien liitteiden hy-väksymisen laajentaminen Sähköinen hakeminen on yleistynyt monissa etuuksissa. Palveluja tulisi edelleen laa-jentaa ja hyväksyä erilaisissa sähköisissä muodoissa olevat selvitykset. Sähköisen asi-oinnin estävistä vaatimuksista (esimerkiksi allekirjoitus ansiosidonnaisen työttömyys-turvan palkkatodistuksessa) tulisi luopua. 5. Mahdollisuus käyttää verotuksen vuosi-ilmoituksen tietoja ennen verotuksen vahvistamista Verohallinto saa työnantajilta tiedot maksetuista palkoista ja erittelyn tammikuun lo-pussa. Verotus vahvistetaan vasta kun verovelvollinen on hyväksynyt tai täydentänyt esitäytetyn veroilmoituksen. Viive tietojen saamisen ja verotuksen vahvistamisen vä-lillä on noin 7 8 kuukautta. Tulisi selvittää voisiko työnantajien vuosi-ilmoituksissa antamia tietoja

11 käyttää ennakkotietoina etuusjärjestelmissä jo ennen verotuksen vah-vistamista. Näin tehdään jo nyt valvontatarkoituksissa. 6. Etuuskäsittelyn seurannan mahdollistaminen Kansaneläkelaitos ja eräät työttömyyskassat tarjoavat etuuksien saajille mahdollisuu-den nähdä etuutensa käsittelytilanne (esim. onko päätös tehty, päätöksen sisältö, etuu-den määrä ja maksupäivä). Tällaisilla palveluilla voidaan merkittävästi vähentää esim. puhelinkyselyjen määrää. 7. Arvioidaan palkkarekisterin perustamisen mahdollisuus 2) Yleinen tulorekisteri Kohdan 1 pohjalta arvioidaan lopullinen yleisen tulorekisterin tarve. Yleinen tulorekisteri palvelisi sekä verohallintoa, sosiaaliturvan toimeenpanoa että ti-lastointia. Työtä varten asetetaan laaja-alainen johtoryhmä, missä myös työmarkkina-osapuolet ovat edustettuina. Johtoryhmän avustamana valmistellaan rekisterin edellyttämä lainsäädäntö, jossa tar-kemmin määritellään rekisterin: tietomäärittelyt ylläpito- ja rahoitusvastuut tietosuoja- ja tietoturvapolitiikka Yleisen tulorekisterin vuotuisiksi käyttökustannuksiksi on arvioitu miljoonaa euroa vuodessa. Rekisterin rakentamiskustannukset olisivat arviolta miljoonaa euroa. 2.5 Sähköisen asioinnin edistäminen ja tiedonsiirron hyödyntäminen Sähköisen työttömyysturvan jatkohakemuksen käyttäminen on vielä vähäistä. En-simmäinen hakemus on kuitenkin jätettävä selvityksineen paperilla, josta aiheutuu postitukseen liittyviä viiveitä. Ammattiliitoista JHL:ssä on käytössä sähköinen en-simmäinen hakemus pilottihankkeena. Potilaan terveydentilaan liittyviä todistuksia tarvitaan useiden etuuksien, esim. sai-rauspäiväraha-, perhe-, sairaanhoito-, vammais-, kuntoutus ja eläke-etuuksien, ratkai-semisessa. Esimerkiksi Kelan sähköisessä asiointi järjestelmässä ei ole mahdollista lä-hettää hakemuksen liitteitä sähköisesti. Sähköinen potilasasiakirja-arkisto otetaan käyttöön vuonna 2011, sen tietoja voidaan luovuttaa vain terveydenhuollon toimijoille terveydenhuollon palvelujen tuottamista varten. Kelan lisäksi lääkärintodistuksia ja -lausuntoja tarvitaan työeläkeasioiden käsittelyssä työeläkelaitoksissa ja vakuutusyhti-öissä korvausten käsittelyssä. Sosiaalietuuksia haettaessa esitettävistä terveydentilaa koskevista selvityksistä sääde-tään etuuslaeissa. Etuuksia haettaessa lääkärinlausunto ei yleensä saa olla vuotta van-hempi, vammaisetuuksia haettaessa lausunto ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Etuuslaeissa säädetyt hakuajat saattavat kuitenkin rajoittaa sitä miltä ajalta etuus ta-kautuvasti myönnetään, vaikka oikeus etuuteen ratkaistaisiinkin hakuaikaa vanhemman lääkärinlausunnon perusteella. Tietyissä tilanteissa lääkärinlausunto voi käydä hakemuksesta (sairauspäivärahan ja kuntoutustuen jatko ja erityiskorvattavat lääkkeet) Suomen Lääkäriliiton hallitus on lisäksi hyväksynyt ohjeiston lääkärintodistusten kir-joittamisesta. Ohjeiston mukaan lääkärin mm. ei tulisi kirjoittaa mitään takautuvaa to-distusta, ellei hänellä itsellään ole tarpeellisia potilasta koskevia tietoja tai ellei hän voi niitä jostakin hankkia. Etuuslainsäädännön mukaan hakija on ensisijaisesti itse velvollinen esittämään hake-muksensa ratkaisemiseksi välttämättömät tiedot, kuten mm. toimittamaan tarvittavan lääkärintodistuksen tai lausunnon. Etuuslaeissa on kuitenkin säännöksiä, joiden mu-kaan Kelalla on oikeus saada terveydentilaa koskevia tietoja salassapitosäännösten es-tämättä määrätyissä tilanteissa. Kelan sairausperusteisia etuuksia haettaessa on esitettävä lääkärintodistus, lääkärin-lausunto tai kuntoutussuunnitelma. Sen laatii postilasta hoitava lääkäri tai vaikea-vammaisen kuntoutuksesta vastaava julkisen terveydenhuollon yksikkö.

12 Todistus on toimitettava Kelaan alkuperäisenä. Etuuden ratkaisemisessa voidaan käyttää myös muunlaista todistusta, lausuntoa tai lääketieteellistä selvitystä (esim. hoitokertomusta), jos siinä on riittävät tiedot etuusasian ratkaisemiseksi. A-todistus on suppea, sairausdiagnoosin sisältävä lääkärintodistus ja se riittää yleensä sairauspäivärahan hakemiseen lyhytaikaisena, matkakorvauksen hakemiseksi ja kun-toutustarpeen arvioinnin käynnistämiseksi. B-lääkärinlausunto on perusteellinen, sairaus- ja hoitohistoriatietoja sisältävä lausunto, joka tarvitaan kun haetaan esim. sairauspäivärahaa pitkittyneen työkyvyttömyyden pe-rusteella, osasairauspäivärahaa, kuntoutustukea, työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutusta, nuoren kuntoutusrahaa, ruokavaliokorvausta tai erityiskorvattavia lääkkeitä. Kuntoutussuunnitelma on laaja lausunto, jota tarvitaan haettaessa vaikeavammaisen kuntoutusetuuksia. C-lausunto on lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta ja sairauksista sekä toiminta-kyvystä, avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeesta. Lausunto tarvitaan haettaessa vam-maisetuuksia. D-todistus on lääkärin antama todistus lapsen vanhempien erityishoitorahaa varten. E-lausunto tarvitaan yleensä haettaessa korvausta vakuutusyhtiöltä ammattitaudista tai tapaturmasta. Äitiysavustuslain 2 :n ja sairausvakuutuslain 9 luvun 2 :n mukaan äitiysavustus- ja äitiysrahahakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärin tai terveyskeskuksen antama todistus raskauden kestosta. Lisäksi sairausvakuutuslain (9 luvun 8 ) mukaan vanhem-painrahan maksamisen edellytyksenä sekä äidille että isälle on, että äiti on käynyt lää-kärin jälkitarkastuksessa ja että siitä toimitetaan todistus Kelaan. Vuonna 2008 Kelassa tehtiin lääketieteellisiä selvityksiä vaativia ratkaisuja seuraavat kappalemäärät: - Sairauspäivärahat Työkyvyttömyyseläkkeet Kuntoutus Vammaisetuudet Lääkkeiden korvausoikeudet Vanhempainpäivärahat Äitiysavustus Erityishoitoraha Ratkaisujen määrä on suuntaa antava suhteessa lääketieteellisten selvitysten määrään. Esim. sairauspäiväraha- ja työkyvyttömyyseläkeratkaisuissa saattaa olla useampi lää-kärintodistus/ratkaisu tai useampia etuuksia on voitu ratkaista yhdellä lääkärinlausun-nolla tai todistuksella. Terveydenhuollossa työskentelevillä sosiaalityöntekijöillä ei ole oikeutta saada teknisen käyttöyhteyden kautta Kelalta tietoja. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 20 :n mukaan Kelalla on velvollisuus antaa mm. kunnan sosiaalihuollon viranomaiselle kuten sosiaalityöntekijälle pyynnöstä maksutta tietoja mm. sosiaalihuollon tarpeen tai sosiaalipalveluiden maksujen määrittelyä taikka toimeentulotuen myöntämistä varten. Lain 21 :n mukaan sosiaalihuollon viran-omainen voi hankkia tiedot teknisen käyttöliittymän avulla. Laki tuli voimaan vuoden 2001 alusta. Kunnallisen hoitolaitoksen oikeudesta saada Kelalta asiakasmaksujen määräämistä varten tarvittavat tiedot asiakkaan taloudellisesta asemasta säädetään so-siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa (734/1992; 14 a ). Sosiaalihuollon asiakaslakia vastaava laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) tuli voimaan Tähän lakiin ei sisällytetty säännöstä esimerkiksi sairaalan tai muun hoitolaitoksen sosiaalihoitajan oikeudesta saada käyttöönsä Kelan etuustietoja. Asetelma on ongelmallinen, koska sosiaalihoitajalla on potilaan toimeentuloturvasta huolehtiessaan usein täysin samanlainen tarve hyödyntää po. tietoja kuin kunnan sosi-aalityöntekijällä.

13 Kelan Tietoturvaohjeissa määritellään sairaaloiden, hoitolaitosten, terveyskeskusten ja erityisoppilaitosten sosiaalityöntekijöiden oikeudet saada Kelalta etuustietoja. Ohje koskee puhelimitse tehtyjä kyselyjä. Tietojen luovuttaminen edellyttää paitsi varmis-tumista kyselijän aseman aitoudesta (ns. vastasoitto), myös sitä, että hänellä on poti-laan suostumus tietojen saamiseen. Ilman potilaan suostumusta tietoja voidaan ohjeen mukaan antaa ns. asemavaltuutuksen perusteella, mutta vain silloin, kun potilaan ter-veydentila estää suostumuksen hankkimisen. (Ohjeet tukeutuvat julkisuuslain 26.1 :n 2 kohtaan ja 29.1 :n 2 kohtaan) Viimeksi mainituilla ammattiryhmillä ei siis ole kyseistä poikkeustilannetta lukuun ot-tamatta oikeutta saada Kelan etuustietoja ilman potilaan suostumusta, kun sosiaali-huollon asiakaslain mukaan sosiaalityöntekijällä on oikeus tietojen saamiseen jopa asiakkaan suostumuksesta riippumatta joskin asiakkaan suostumus on tällöinkin ensisijainen vaihtoehto. Lainattu tietoturvaohjeistus käsittelee vain puhelimitse tapah-tuvaa tiedon kyselyä, kun kunnan sosiaaliviranomainen voi nimenomaisen säännöksen perusteella hyödyntää teknistä käyttöliittymää eli lain asettamien edellytysten täytty-essä suorittaa kyselyn atk-yhteyden avulla ilman Kelan toimihenkilön myötävaikutusta. Lainsäädännön eroavuudet ovat aiheuttaneet epäselvyyttä vakuutuspiireissä tilanteissa, joissa sairaaloiden sosiaalihoitajat ovat pyytäneet Kelalta kyseisiä etuustietoja. Toimistokohtainen käytäntö on ollut epäyhtenäistä. Vakuutuspiirien ja aluekeskusten lisäksi myös sairaaloiden sosiaalihoitajat ovat ottaneet keskushallintoon yhteyksiä, jotta käytäntö saataisiin selkeäksi ja yhdenmukaiseksi. Lainsäädännön puutteellisuus nousi ongelmana esille mm. Aasian katastrofin yhtey-dessä. Tältä pohjalta sosiaali- ja terveysministeriön asettama Katastrofirahastotyöryh-mä (STM:n selvityksiä 2006:63) esitti, että tietosuojalainsäädännön muutostarvetta selvitettäessä pyritään varmistamaan viranomaisten välinen tiedonsaanti sosiaali- ja terveydenhuollon salassapitosäännösten estämättä (s. 66). Työryhmässä oli myös Kelan edustus. Työryhmä ei kuitenkaan halunnut konkretisoida edellä kuvattua on-gelmaa koskevaa ehdotustaan, koska tietosuojaan liittyvät kysymykset ovat oikeusministeriössä tarkastelun kohteena. Tästä syystä tietosuojakysymyksistä ei muiltakaan osin tehty konkreettisia esityksiä, vaikka niihin liittyviä ongelmia raportissa käsitel-tiinkin. Oikeusministeriön koko henkilötietolainsäädännön seurantaa ja arviointia koskeva säädösvalmisteluhankkeen tarkoituksena on arvioida henkilötietolain (523/1999) toimivuus henkilötietojen käsittelyä sääntelevänä yleislakina, erityissäännösten tar-peellisuus ja merkitys sekä varmistaa lainsäädännön toimivuus ja johdonmukaisuus. Jo asteittaisesta tavoitteiden asettelusta on pääteltävissä, että työ vie pitkähkön ajan. Tarkoituksena on mm. kartoittaa erityislainsäädäntö ja sen suhde henkilötietolakiin sekä Suomea sitoviin kansainvälisiin velvoitteisiin. Tähän laajaan ja osin periaatteelliseen lähestymistapaan nähden edellä kuvattu lain-säädäntöasia on varsin rajallinen ja käytännön läheinen. Siksi asiaa tulisi ryhtyä val-mistelemaan erikseen. Tämä olisi tarpeellista senkin vuoksi, että myös tietosuojaval-tuutettu on nähnyt nykyisen, väliaikaisiksi tarkoitettuihin ohjeisiin tukeutuvan käytän-nön ongelmalliseksi ja katsonut ( ), että asia tulisi ratkaista lainsäädäntöä tar-kentamalla. Kysymys on käytännössä siitä, että sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 ja 21 :ää vastaava sääntely lisättäisiin tarpeellisin rajauksin lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista. Muutoksenhakuasioiden viivytyksetön käsittely on tavoite, jota voidaan edistää myös teknisin keinoin. Asioiden selvittelyä helpottaisi, jos muutoksenhakuelimillä olisi edellä kuvattua vastaava oikeus tarkastella Kelan etuustietoja kiinteän teknisen käyttöliittymän avulla. Tällainen mahdollisuus oli lakkautetuilla viidellä so-siaalivakuutuslautakunnalla, mutta vain siksi, että niiden esittelijät olivat Kelan toimi-henkilöitä. Muilla muutoksenhaluelimillä tätä mahdollisuutta ei ole. Esimerkiksi sosi-aaliturvan muutoksenhakulautakunta on esittänyt tällaisen mahdollisuuden aikaan-saamista. Tämä edellyttäisi sitä, että asiaa koskeva maininta lisättäisiin Kelan hoitamien etuuslakien tietojen luovuttamista koskeviin säännöksiin. Vastaava säännös on Työntekijän eläkelain (395/2006) 198 :ssä.

14 Toimenpide-ehdotus: 1) Tietojärjestelmien kehittäminen sähköisten työttömyysturvahakemusten mahdollistamiseksi. Tavoitteena olisi, että kaikki työttömyysturvahakemukset liitteineen olisi mahdollista lähettää sähköisesti (ks. luku 2.2). 2) Lääkärintodistukset hakemuksen liitteeksi sähköisesti Lääkärin etuusasian kä-sittelyä varten laatima lääkärintodistus tallennettaisiin sähköiseen potilasasiakirja-arkistoon. Potilaan pyynnöstä lääkärintodistuksen kopio lähetettäisiin järjestelmän kautta Kelan etuusjärjestelmään, työeläkelaitokseen tai vakuutusyhtiöön sähköi-sesti hakemuksen käsittelyä varten. Muutos vähentäisi etuuden hakijan toimitetta-vaksi edellytettävien liitteiden määrää ja nopeuttaisi asian käsittelyä. Selvitettävä mahdollisuudet liittää myös muutoksenhakuviranomaiset järjestelmään. Menetelmää luotaessa on turvattava potilaan tietosuoja ja kansalaisten luottamus tietosuojan säilymiseen siten, että Kela, työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö saisivat ainoastaan etuushakemuksen käsittelemiseksi tarpeelliset tiedot, ei kaikkia asiak-kaan potilastietoja. Ehdotus olisi mahdollista toteuttaa aikaisintaan vuoden 2011 jälkeen kun sähköinen potilasasiakirja-arkisto on käytössä. 3) Terveydenhuollossa työskenteleville sosiaalityöntekijöille tiedonsaantioikeus teknisen käyttöyhteyden avulla : Muutetaan lainsäädäntöä siten, että sosiaalihuol-lon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 ja 21 :ää vastaava sääntely lisätään tarpeellisin rajauksin joko lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista tai etuus-lainsäädäntöön. Lakimuutoksen jälkeen tekninen käyttöliittymä olisi mahdollista avata myös sairaa-loiden, hoitolaitosten, terveyskeskusten ja erityisoppilaitosten sosiaalityöntekijöiden käyttöön. 4) Muutoksenhakuelinten tiedonsaantioikeus teknisen käyttöliittymän avulla: Mahdollistetaan lainsäädäntömuutoksin Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnal-le, Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle, Opintotuen muutoksenhakulau-takunnalle, Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalle ja Vakuutusoikeudelle tiedonsaantioikeus teknisen käyttöliittymän avulla Kelan toimeenpanemia etuuksia koskeviin rekisteritietoihin. Muutos edellyttäisi useiden etuuslakien muuttamista siten, että muutoksenhakueli-mellä olisi oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoi-tusten estämättä saada Kelalta käsiteltävänä olevan vakuuttamis-, eläke- tai etuus-asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot. Tiedot olisi mahdollista luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. 2.6 Päätöksen oikaisumenettelyn laajentaminen Hallintolain (434/2003) 50 :n mukaan, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, viranomainen voi poistaa virheellisen päätök-sensä ja ratkaista asian uudelleen. Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai va-hingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Hallituksen esityksessä hallintolaiksi (HE 72/2002 vp) on todettu, että tilanteilla, joissa asianosai-nen on itse omalla menettelyllään aikaansaanut päätöksen virheellisyyden, viitataan lähinnä niihin tilanteisiin, joissa on kysymys asianosaisen vilpillisestä menettelystä tai vakavasta laiminlyönnistä. Säännös ei kuitenkaan ehdottomasti edellyttäisi asian-osaisen menettelyltä tahallisuutta, vaan korjaamisen perusteena voisi olla myös asian-osaisen erehdykseen tai huolimattomuuteen perustuva virheellisten tietojen antaminen. Korjaamismenettelyyn ryhtyminen riippuisi viime kädessä viranomaisen harkinnasta. Asiaa koskevia vastaavia säännöksiä sisältyy myös etuuslainsäädäntöön, mutta niiden mukaan asiakkaan vahingoksi tapahtuvassa virheen korjaamisessa edellytetään asiak-kaan suostumusta myös niissä tapauksissa, joissa virhe on ilmeinen ja on aiheutunut asiakkaan omasta menettelystä.

15 Menettelyn tarkoituksena on turvata asiakkaan asema, jotta hän voi luottaa saamansa lainvoimaisen päätöksen pysyvyyteen. Menettelyn taustalla on se, että etuuslainsää-dännössä on yleensä kyse asiakkaan toimeentuloa turvaavasta etuudesta, jolloin kyn-nyksen lainvoimaisen päätöksen muuttamiseen asiakkaan vahingoksi on ajateltu olevan korkeampi kuin esimerkiksi muissa hallintopäätöksissä. Etuusasioita käsitellessään etuuden myöntäjä voi oikaista virheellisen päätöksen asi-akkaan eduksi. Eduksi tapahtuva itseoikaisumenettely on käytössä myös valituspro-sessissa. Näistä säädetään etuuslainsäädännössä. Sen sijaan jos etuuspäätös on alun perin virheellinen ja sen oikaiseminen olisi asiakkaalle epäedullista, etuuslainsäädäntö edellyttää, että asiakkaalta pyydetään ensin suostumus päätöksen oikaisemiseen (esim. kansaneläkelain 568/ ja 82 ). Oikaisupyyntö lähetetään asiakkaalle kirjeitse. Vain silloin, jos asiakas vastaa pyyntöön nimenomaan myöntävästi, voidaan antaa uusi oikaistu päätös virheellisen sijaan. Poikkeuksen pääsäännöstä muodostaa kansan-eläkelain 83, jonka mukaan asia on mahdollista ratkaista työeläkkeen tai muun kor-vauksen myöntämisen johdosta ilman päätöksen poistomenettelyä tai asiakkaan suos-tumusta. Asiavirheen korjaaminen koskee etuuslakien mukaan tilanteita, joissa aikaisempi päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen vää-rään lain soveltamiseen. Poistohakemuksen kynnys on siis varsin korkealla. Näistä syistä vakuutusoikeudessa, vuodesta 2008 ensiasteen muutoksenhakulautakunnissa vain poikkeuksellisesti hylätään Kelan tai muun ensi asteen päätöksentekijän poisto-hakemus. Hallintomenettelylain (434/2003) mukaan selvästi virheellinen päätös voi-daan oikaista ilman poistomenettelyä. Sen mukaan (50.2 ) myöskään asianosaisen suostumusta ei kuitenkaan tarvita, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosai-sen omasta menettelystä. Jos etuuden saaja etuuspäätöksen jo saatuaan myöhemmin ilmoittaa toimeentuloturvan maksajalle vääriä tietoja tai laiminlyö lakisääteisen ilmoitusvelvollisuutensa olosuh-teiden muutoksista (esim. työnteon tai yrittäjätoiminnan taikka avio- tao avoliiton), ai-kaisempaa päätöstä ei tarvitse poistaa. Tällöin etuuden määrä oikaistaan tai etuus lak-kautetaan ja mahdollinen takaisinperintäpäätös annetaan tavanomaisena tarkistuspää-töksenä, jolloin asiakasta kuullaan, mutta oikaisumenettelyä ei tarvita, vaikka hakija ei haluaisi myötävaikuttaa ratkaisuihin. Päätöksen poistamistilanteissa ei kuitenkaan aina ole kyse siitä, että asiakas olisi salannut tietoja, vaan virheellinen päätös saattaa johtua myös maksajan virheestä. Jos asiakas ei vastaa pyyntöön tai ilmoittaa, ettei suostu oikaisuun, etuuden ratkaisija joutuu tekemään poistoesityksen muutoksenhakuelimelle lainvoimaisen päätöksen poistamiseksi. Etuudesta riippuen esitys osoitetaan Sosiaaliturvan muutoksenhakulau-takunnalle, Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle tai Opintotuen muutoksenhakulautakunnalle. Esitys lähetetään saantitodistuksella asiakkaalle tiedoksi ja hä-nellä on mahdollisuus antaa siihen vastine. Muutoksenhakuelin voi hyväksyä tai hylätä poistoesityksen. Muutoksenhakuasteen päätöksestä on vielä valitusoikeus vakuu-tusoikeuteen. Vuonna 2008 Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saapui Kelan päätök-siä koskevaa poistoasiaa ja niitä ratkaistiin 554. Työttömyysturvan muutoksenhaku-lautakuntaan saapui 1239 päätöksen poistoasiaa, joista Kelan päätöksiä koski 853 asi-aa. Kela lähetti opintotuen muutoksenhakulautakuntaan 976 poistoasiaa vuonna Aikana jolloin poistohakemukset käsitteli vakuutusoikeus, Kelan hakemuksia saapui vuosittain noin (esim ), ja niistä hyväksyttiin yli 90 prosenttia. Ei-hyväksytyistä suuri osa koski tilanteita, joissa Kela peruutti hakemuksensa ja asia rau-kesi. Jos esitys on hyväksytty eli päätös on poistettu, etuuden ratkaisija antaa virheellisen päätöksen tilalle uuden päätöksen. Tästä päätöksestä asiakkaalla on etuudesta riippuen valitusoikeus kahteen valitusasteeseen (esimerkiksi SOMLA:lle ja sieltä VakO:een).

16 Epäeduksi tapahtuvissa oikaisuissa on yleensä kyse liian suurena maksetusta etuudesta. Vasta oikaisupäätöksen jälkeen liikamaksusta tehdään takaisinperintäpäätös. Myös tästä päätöksestä asiakkaalla on valitusoikeus ensin alempaan ja sieltä jatkovalitus-mahdollisuus ylempään valitusasteeseen. Takaisinperintä käynnistyy vasta lainvoi-maisen takaisinperintäpäätöksen perusteella. Jos asiakas käyttää kaikkia valitusmahdollisuuksia, käsittelyyn kuluu useita vuosia (valitus poistopäätöksestä sekä kaksi valitusta ensin etuuspäätöksestä ja sen jälkeen takaisinperintäpäätöksestä). Tästä seuraa helposti se, että takaisinperintä vanhentuu käsittelyn kestäessä. Hallinnollisesti menettely rasittaa paitsi muutoksenhakuelimiä, myös etuuden maksajia. Usein asiakaskin haluaisi asian tulevan paljon nopeammin loppuun käsitellyksi eikä välttämättä ymmärrä, mistä häntä kulloinkin kuullaan. Ky-seessä on ylimitoitettu oikeusturva, joka viivästyttää asioiden käsittelyä ja aiheuttaa tarpeettomia hallinnollisia kustannuksia.. Jos poistomenettelyn sijasta uusi korjattu etuuspäätös tehtäisiin kuulemismenettelyn perusteella, näistäkin päätöksistä tulisi valituksia, mutta paljon vähemmän kuin mikä nyt on poistotapausten määrä. Näin ollen muutos keventäisi valituselinten sekä sosiaa-liturvan toimeenpanijoiden ratkaisutoiminnan työmäärää. Asiakkaan oikeusturvan takaisi mahdollisuus valittaa useassa eri vaiheessa. Prosessin joutuisampi käsittely olisi asiakkaan edun mukaista. Päätöksen poistomenettelystä on säädetty useissa eri etuuslaeissa, joten muutos edel-lyttäisi niiden muuttamista. Virheelliset päätökset oikaistiin asiakasta kuulemalla, siis ilman poistomenettelyä, vuosista 1993 ja 1994 lukien muun muassa eräissä lapsiperheiden etuuksissa, asumis-tuessa ja opintotuessa. Päätöksen poistamista koskevat säännökset otettiin näissä asi-oissa lainsäädäntöön uudelleen, kun eri etuuslakien menettelyjä koskevia säännöksiä muun muassa muutoksenhaku-, oikaisu- ja takaisinperintäsioissa yhtenäistettiin ke-väällä Toimenpide-ehdotus: Virheellisen etuuspäätöksen oikaisumenettelyä yksinkertaistetaan. Sosiaaliturvan etuus-lainsäädännössä olevat säännökset muutetaan siten, että virheellisen päätöksen korjaa-minen asiakkaan vahingoksi ei edellyttäisi asiakkaan suostumusta, jos virhe on ilmeinen ja se on aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä. Säännökset vastaisivat silloin asi-allisesti hallintolain 50 :ää. Virheellisen päätöksen havaittuaan Kela tai muu etuuden maksaja kuulisi asiakasta. Kuulemiskirjeessä asiakas saisi tiedon siitä, miten ja miksi päätöstä pitää korjata ja hänellä olisi mahdollisuus kertoa mielipiteensä asiasta. Vaikka asiakas ei vastaisi kuulemiseen, virheellisen päätöksen tilalle voitaisiin tehdä uusi päätös, edellyttäen että virhe on ilmeinen ja aiheutunut asianosaisen omasta menettelystä, sekä mahdollinen päätös liikaa maksetun etuuden perinnästä. Näihin päätöksiin nähden asiakkaalla olisi (nykyiseen ta-paan) normaali kaksiportainen muutoksenhakuoikeus. 3 Lainsäädännön selkeyttäminen 3.1 Kehittämisohjelman laadinta lainsäädännön selkiyttämiseksi Sosiaaliturvalainsäädännön valmistelussa on edetty askel kerrallaan. Tämä koskee niin lakeihin tehtyjä etuuksia lisääviä muutoksia kuin laman aikana sitä seuraavina vuosina tehtyjä leikkauksia. Vaikka lakeja säädettäessä olisikin arvioitu kunkin lain asemaa kokonaisuudessa, ne on kuitenkin laadittu itsenäisinä kokonaisuuksina, jolloin yhteys samaan elämäntilanteeseen kuuluvaan muuhun lainsäädäntöön on jäänyt etäiseksi. Sen vuoksi sosiaaliturvan nykyinen hajanainen lainsäädäntö tulisi koota selkeäksi, johdonmukaiseksi ja läpinäkyväksi kokonaisuudeksi. Sen sisältöä tulisi yksinkertaistaa ja selkeyttää. Perustavoitteena on selkeä ja helposti toimeenpantavissa oleva sosi-aaliturvalainsäädännön kokonaisuus. Perustuslain mukaan kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten oikeudesta etuuksiin sekä niiden suuruudesta ja määräytymisperusteista tulee säätää lain tasolla. Tämä näkökulma otettiinkin huomioon lainsäädäntöjen

17 selkeyttämishankkeissa Tuolloin eräitä aikaisemmin asetuksella säädettyjä asioita tai ohjeisiin sisältyneitä vakiintuneita tulkintoja nostettiin lain tasolle. Tavoitteeksi lainsäädännön selkeyttämistyössä tulisi ottaa se, ettei normitasoja tarvit-taisi enempää kuin kaksi tai poikkeuksellisesti enintään kolme. Myös lakia alem-manasteisia säädöksiä tulisi koota suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi saira-usvakuutuksesta säädetään lain lisäksi yhteensä 17:lla alemmanasteisella säädöksellä ja neljällä eri normitasolla. Opintotuessa normitasoja on kuusi ja lakia alemmanasteisia säädöksiä ja määräyksiä 11. Toimenpide-ehdotus: Toimeentuloturvaa koskevan lainsäädännön laaja-alaisuuden ja monimutkaisuuden huomioon ottaen selkeyttämiseen tähtäävässä työssä on tarkoituksenmukaista edetä vaiheittain. Myös lainvalmistelun vaatima suuri työmäärä edellyttää vaiheittaista suunnitelmaa. Seuraava vaiheittaisen etenemisen suunnitelma on laadittu siten, että aluksi toteutettai-siin välttämättömät, komitean linjauksista johtuvat lainmuutokset, sen jälkeen etuuksia koskevista erillisistä laeista irrotettaisiin hallinnolliset ja toimeenpanoa koskevat sään-nökset ja lopuksi arvioitaisiin tarve jäsentää uudelleen etuuksien sisältöä koskeva lainsäädäntö. Vaihe 1. Vaiheessa 1. nykyiseen lainsäädäntöön toteutettaisiin komitean linjauksista johtuvat muutostarpeet. Tarvittaessa säädettäisiin erillinen laki (esim. takuueläke ). Vaihe 2. Vaiheessa 2. nykyisestä lainsäädännöstä irrotettaisiin rahoitusta ja hallintoa koskevat säännökset. Laeista irrotettaisiin seuraavat asiakokonaisuudet: Kelan etuuksien ja lakien toimeenpanon rahoitusta koskevat säännökset, jotka ny-kyisin työttömyysturvaa lukuun ottamatta sisältyvät kuhunkin etuuslakiin (vrt. laki työttömyysetuuksien rahoituksesta 555/1998). Nämä säännökset voitaisiin liittää Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, jossa on myös Kelan rahastoja koskevat säännökset; hallinnolliset säännökset, jotka koskevat mm. työpaikkakassoja ja opintotukilauta-kuntia. Nämä säännökset ovat nykyisin sairausvakuutuslaissa ja opintotukilaissa. Myös ne voitaisiin liittää Kansaneläkelaitoksesta annettuun lakiin, koska kyseiset kassat ja lautakunnat toimivat osana Kelan toimeenpano-organisaatiota; sekä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaa ja opintotuen muutoksenhakulauta-kuntaa koskevat säännökset, jotka nykyisin ovat työttömyysturvalain 12 a lukuna sekä opintotukilain 32 :ssä. Säännökset voitaisiin liittää vuoden 2007 alusta voi-maan tulleeseen lakiin sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta (1299/2006). Tällöin säännökset ensi asteen niistä muutoksenhakulautakunnista, joihin valitetaan Kelan antamista etuuspäätöksistä, olisivat samassa laissa. Tämä loisi nykyistä paremmat edellytykset lautakuntien työskentelytapojen yhdenmukaisuuden ja te-hokkuuden sekä niiden mahdollisen hallinnollisen yhdistämisen arvioinnille. Tämän jälkeen etuuslakeihin jäisivät vain asiakkaan kannalta keskeiset sisällölliset (mm. oikeus etuuksiin ja niiden määräytyminen) sekä etuuksien toimeenpanoa ja menettelyä kuten hakemista, muutoksenhakua yms. koskevat säännökset. Tämä lisäisi si-sältösäännösten läpinäkyvyyttä. Vaihe 3. Vaiheessa 3. selkeytettäisiin yleis- ja erityislainsäädännön välisiä suhteita. Asioita, joista on säädetty yleislainsäädännössä kuten hallintolaissa tai henkilötieto-laissa, ei tulisi toistaa etuuksia koskevassa lainsäädännössä, ellei nimenomaan haluta menetellä toisin tai on välttämätöntä täydentää yleislain asianomaista säännöstä. Ny-kyisin sääntely on osittain päällekkäistä ja epäselvää. Tämä vaihe voitaisiin toteuttaa myös jo vaiheen 2. yhteydessä. Vaihe 4. Vaiheessa 4. etuuslaeista irrotettaisiin ja koottaisiin omaksi laiksi toimeen-panoa ja menettelyä koskevat säännökset. Tällaisia olisivat mm. säännökset, jotka koskevat seuraavia asioita: etuuksien hakeminen ja päätöksen antaminen (mukaan lukien lakisääteiset käsitte-lyn enimmäisajat); etuuksien maksaminen, tarkistaminen, epääminen tai vähentäminen sekä keskeyt-täminen ja lakkauttaminen;

18 oikeus etuuksia koskevien tietojen saamiseen ja luovuttamiseen; sekä muutoksenhaku, oikaisu, päätöksen poistaminen ja takaisinperintä. Kun po. säännökset koottaisiin omaksi laikseen, nykyisin erillisissä laeissa toistuvia, joko samanlaisia tai tarpeettomasti erisisältöisiä taikka viittaussäännöksin johonkin muuhun lakiin tukeutuvia käsitteitä ja menettelytapoja olisi suorastaan välttämätöntä yhdenmukaistaa. Pelkästään kansaneläkelaissa on lain toimeenpanoa ja menet-telyä koskevaa pykälää, joissa on useita momentteja ja kohtia. Tätä toimeenpanolakia sovellettaisiin kaikkiin, ainakin Kelan toimeenpanemiin etuuslakeihin nähden. Tässä yhteydessä käsiteltäviksi tulevia asioita olisivat lisäksi mm. takautuvat hakuajat, karenssiajat, omavastuuajat ja muut aikarajat, etuuden tarkistamista tulojen muuttuessa koskevat määräykset (tarkistusperusteet ja ns. tarkistuskynnykset tulojen noustessa tai laskiessa) sekä erilaiset kuittaus- ja regressisäännökset. Yhdenmukaistamisen jälkeen jäljelle jäävät poikkeukset pääsäännöistä olisivat tietoisia ja ne olisi voitava perustella. Lakia laadittaessa olisi nykyistä parempi mahdollisuus ottaa kootusti kantaa mm. jous-taviin etuuksien hakemisen ja muun asioinnin muotoihin tai tiedonkulun esteettömyyteen eri toimijoiden välillä näitäkin asioita koskevat säännökset sisältyvät nykyisin useampaan eri lakiin. Ratkaisun tavoitteena olisi se, että kun henkilö elämäntilanteiden muuttuessa asioi etuuksiaan koskevissa hakemis- ja muissa tilanteissa, menettelysäännökset kunkin etuuslajin osalta löytyisivät samasta paikasta ja nämä pelisäännöt olisivat mahdol-lisimman yhdenmukaiset. Vaihe 5. Vaiheessa 5. tehtäisiin arvio siitä, miten nykyinen, lukuisiin erillislakeihin perustuva ja järjestelmäkeskeinen lainsäädäntö voitaisiin saada asiakaslähtöisemmäksi. läpinäkyvämmäksi. loogisemmin jäsennetyksi sekä asiakaspalvelutilannetta paremmin tukevaksi. Tällainen arviointi olisi nykyistä paremmin tehtävissä tilanteessa, jossa erillisissä etuuslaeissa on enää vain etuuksien sisältöä koskevia säännöksiä (esim. oikeus etuuteen, etuuden suuruus ja määräytymisperusteet). Samalla olisi ratkaistava, koskisiko lainsäädännön uusi jäsentäminen muitakin kuin Kelan toimeenpanemia lakeja. Uudenlaiselle lainsäädännön jäsentelylle on olemassa useampia erilaisia käytännön to-teuttamisvaihtoehtoja. 3.2 Tulokäsitteiden yhtenäistäminen etuuslainsäädännössä Eräiden muiden etuuslainsäädännön sisältämien käsitteiden ja määritelmien tavoin myös tarveharkintaisten (tulovähenteisten) etuuksien ns. tulokäsitteet poikkeavat toi-sistaan myös siltä osin, ettei eroille ole sosiaalipoliittisia tai muita vastaavia perusteita. Tulokäsitteellä tarkoitetaan sitä, millä tavoin omien, puolison tai avopuolison taikka vanhempien tulojen suuruus määritellään ja millaisia vähennyksiä tuloista voidaan tehdä. Tarveharkinnassa on kysymys siitä, että tulot pienentävät maksettavaa etuutta, tai aiheuttavat hakemuksen hylkäämisen. Vastaavasti myös ansiosidonnaisten etuuksi-en etuutta määrättäessä huomioon otettavien tulojen määräytymistavat vaihtelevat. Tällöin on kysymys etuuden määrään korottavasti vaikuttavista tuloista. Tässä tarkas-tellaan vain tarveharkintatulojen määrittelyä. Erikseen olisi selvitettävä, missä määrin ansiosidonnaisten etuuksien tulojen määrittelyä voitaisiin yhdenmukaistaa. Työttömyysturvan, käytännössä työmarkkinatuen, yleisen asumistuen sekä lasten ko-tihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hoitolisän tarveharkinnassa sovellettavat tulo-käsitteet ovat laajat ja samalla jossakin määrin toisistaan poikkeavat. Tuloina otetaan huomioon lähes kaikki verolliset ja verottomat ansio- ja pääomatulot. Jos tiettyä tuloa ei oteta huomioon, se on erikseen mainittu kyseisessä etuuslaissa ns. etuoikeutettuna tulona. Näiden etuuksien tulojen arviointisäännökset poikkeavat toisistaan sekä sa-nonnaltaan että sisällöltään. Myös huomioon otettavista tuloista tehtävät vähennykset poikkeavat (esimerkkinä tulonhankkimisvähennys). Oman lisänsä sekä toimeenpanijalle että asiakkaalle aiheuttaa se, että vain asumistuessa omaisuudesta lasketaan tuloa.

19 Edellä mainittuja kolmea etuutta tai ainakin kahta niistä maksetaan usein samanaikai-sesti samaan talouteen. Esimerkiksi asumistuen saajaperheistä noin 60 prosentissa on myös työmarkkinatukea saava henkilö. Asiakkaan on vaikea ymmärtää sitä, että sama tulolaji arvioidaan etuustulona eri tavoin eri etuuksissa. Selvitys, jonka hän on ehkä jo antanut yhtä etuutta varten, ei välttämättä riitä, jos hän tai puoliso hakee toista etuutta, jossa sama tulo otetaan huomioon. Näistä syistä myös lopputulos eli tulon huomioon otettava määrä on erilainen eri etuuksissa, vaikka niitä maksettaisiin samalta ajanjak-solta. Kun suuri osa työmarkkinatuen ja/tai asumistuen saajista saa myös kunnalta toimeentulotukea, siinäkin tulokäsite poikkeaa ensisijaisten etuuksien vastaavista mää-ritelmistä. Työmarkkinatuessa etuutta pienentävänä tulona esiintyy miltei puolessa ta-pauksista avopuolison tulo, vaikka avopuolisolla ei ole kumppaniinsa kohdistuvaa ela-tusvelvollisuutta. Jos komitean linjauksiin sisältyvä ratkaisu poistaa avio- ja avopuoli-son sekä vanhempien tuloihin kohdistuva tarveharkinta työmarkkinatuessa toteutuu, sekä asiakkaan että toimeenpanijan kannalta sekä toimeenpanoon että järjestelmän hyväksyttävyyteen liittyvät ongelmat vähenevät tältä osin huomattavasti. Jos työtön ei täytä työssäoloehtoa ja asuu vanhempiensa taloudessa, työmarkkinatuesta vähennetään 50 %. Tukea ei kuitenkaan alenneta, jos vanhempiesi tulot ovat enintään. Jokainen vanhempiesi huollettavana oleva, samassa taloudessa asuva muu lapsi nostaa tulorajaa 106 euroa kuukaudessa. Jos vanhempien tulot ylittävät tulorajan (1 781 /kk), työmarkkinatuesta vähennetään puolet tulorajan ylittävästä tulosta. Työmarkkinatukea maksetaan kuitenkin aina vähintään puolet täysimääräisestä työmarkkinatuesta. Jos hakemuksessa ei selvitetä vanhempien tuloja, hakijalle myönnetään automaattisesti 50 % työmarkkinatuesta. Työmarkkinatuki voidaan maksaa ilman vähennystä myös, jos hakija pystyy luotettavasti osoittamaan, etteivät hänen vanhempansa tue häntä taloudellisesti. Työvoimakoulutuksen ja muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden ajalta työmarkkinatuki maksetaan täysimääräisenä myös vanhempiensa taloudessa asuvalle. Yksin asuvalla työttömällä työmarkkinatukea vähentävät pääoma- ja muut tulot, jotka ylittävät 253 e/kk. Täydestä työmarkkinatuesta vähennetään 75 % tulorajan ylittävistä tuloista. Avio- tai avoliitossa asuvalla ja perheellisellä työttömällä tuloraja on 848 e/kk. Tulorajaa korotetaan 106 eurolla jokaista huollettavaa lasta kohden. Täydestä työmarkkinatuesta vähennetään 50 % tulorajan ylittävistä tuloista. Tarveharkintaa omien pääoma- ja muiden tulojen perusteella ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun työmarkkinatukea maksetaan: 55 vuotta täyttäneelle, joka on täyttänyt työssäoloehdon, tai 180 ensimmäisen työttömyyspäivän ajalta perus- tai ansiopäivärahan enimmäisajan jatkoksi tai työvoimakoulutuksen, työharjoitteluun tai vastaaviin työvoimapoliittisiin toimenpi-teisiin tai kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen ajalta. Tulokäsitteiden eroavuuksien poistamiseksi olisi tarpeellista yhtenäistää ja selkeyttää tulosäännöksiä lainsäädäntöä muuttamalla. Muutos helpottaisi asiakasta ymmärtämään sitä, miten hänen ilmoittamansa tulot otetaan huomioon etuuksia myönnettäessä. Myös asiakaspalvelu olisi selkeämpää ja niiden tilanteiden määrä vähenisi, jossa asiakas ei ymmärrä tiedustelemallakaan sitä, mistä asiassa on kyse. Etuuksista annettavat päätökset olisivat selkeämpiä ja helpommin ymmärrettäviä. Asiakkaan olisi helpompi ymmärtää oma ilmoitusvelvollisuutensa muutoksista etuudensaajana ollessaan, minkä lisäksi tarpeettomat, osin asioiden vaikeaselkoisuudesta aiheutuvat muutoksenhakutapaukset vähenisivät. Sairausvakuutuslaissa ja eläkkeensaajan asumistuessa on jo siirrytty työtulon määritte-lyssä yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaista kunkin vuoden vah-vistettua työtuloa. STM valmistelee hallituksen esitystä, jossa yrittäjän työtulot määri-teltäisiin myös maahanmuuttajan erityistuessa sekä yleisessä asumistuessa YEL/MYEL tulojen perusteella. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2009 ja muutosten on tarkoitus tulla voimaan

20 vuoden 2010 alusta. Menettely on vähentänyt hallinnollista työtä, koska yrittäjien tulojen määrittely verotus- ja kirjanpitotietojen perusteella on aiheuttanut paljon työtä. Opintotukilaissa käytetään erilaisia tulokäsitteitä tulojen määrittelyssä. Vanhempien tuloharkinnassa käytetään puhtaiden ansio- ja pääomatulojen määrää, opiskelijan omien tulojen harkinnassa veronalaisia ansio- ja pääomatuloja. Erityisesti yritystulojen selvittäminen on koettu käytännössä hankalaksi. Opetusministeriö ja Kela selvittävät parhaillaan opintotukilainsäädännössä olevien erilaisten tulokäsitteiden yhtenäistämistä opetusministeriön asettamassa Opintotuen kehittämisen johtoryhmässä, joka tekee ehdotuksensa vuoden 2009 loppuun mennessä. Opintotukilaissa olevien muiden tulo-käsitteiden osalta on tarkoituksenmukaista odottaa Opintotuen kehittämisen johtoryh-män linjauksia opintotukijärjestelmän kokonaisuudistuksesta. Toimenpide-ehdotus: 1) Toteutetaan työmarkkinatukea, yleistä asumistukea ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hoitolisää koskeva tulokäsitteiden yhtenäistäminen. Asiaa koskeva lainmuutos on valmistelussa STM:ssä yhteisesti vakuutusosastolla, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla sekä sosiaali- ja terveyspalvelu-osastolla. Liitetään valmisteluun myös sotilasavustuksen tulokäsite. Yleisen tulorekisterin valmistelun yhteydessä käydään läpi etuuslainsäädännön tu-lokäsitteet ja niiden taloudelliset vaikutukset sekä etuusjärjestelmälle että etuuden saajalle. 2) Tämän pilottihankkeen seurannan perusteella arvioidaan, missä määrin ja missä etuuksissa on mahdollista ja tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa tulo-käsitteitä myös muissa tarveharkintaisissa etuuksissa. 3) Lisäksi olisi tarkoituksenmukaista arvioida, olisiko myös ansioon suhteutetun toimeentuloturvan alueella mahdollista ja tarpeellista yhdenmukaistaa erilaisten päivärahojen, korvausten ja eläkkeiden perusteena olevien tulojen määrittelyjä. 4) Laajennetaan yrittäjien työtulojen määrittelyä vahvistetun YEL/MYEL tulon mukaisesti sosiaalivakuutuksessa. Selvitetään mahdollisuus ottaa YEL/MYEL työtulojen käsite käyttöön opintotukietuuksissa sekä opiskelijan it-sensä sekä hänen vanhempiensa yritystulojen määrittelyssä. 5) Vanhempien tulojen vaikutuksesta luovutaan opintotuessa asteittain 18 vuotta täyttäneiden opiskelijoiden kohdalla: Vanhempien tulojen selvittämisestä luopumi-nen vähentäisi työtä ja aiheuttaisi siten kustannussäästöjä, mutta syntyvät säästöt eivät riittäisi kattamaan etuusmenojen kasvusta aiheutuvia kustannuksia. Kustannusneut-raali malli edellyttäisi etuustason alentamista. Ehdotus on tarkoitus toteuttaa asteittain kustannusvaikutusten porrastamiseksi seuraavasti: 1. Vanhempien tulot eivät vaikuta 19 vuotta täyttäneen muualla kuin vanhempansa luona asuvan opintorahaan Uusia opintorahan saajia: 900 lukioissa ja muissa II asteen oppilai-toksissa Opintoraha korottuu tuensaajalla Kustannuslisäys 7,5 milj. euroa vuodessa 2. Vanhempien tulot eivät vaikuta 18 vuotta täyttäneen muualla kuin vanhempansa luona asuvan opintorahaan Uusia opintorahan saajia: lukioissa ja muissa II asteen oppi-laitoksissa Opintoraha korottuu tuensaajalla Kustannuslisäys 23 milj. euroa vuodessa 3. Vanhempien tulot eivät vaikuta 19 vuotta täyttäneen vanhempansa luona asuvan opintorahaan Uusia opintorahan saajia: lukioissa ja muissa II asteen oppi-laitoksissa Opintoraha korottuu tuensaajalla Kustannuslisäys 3,5 milj. euroa vuodessa 4. Vanhempien tulot eivät vaikuta 18 vuotta täyttäneen vanhempansa luona asuvan opintorahaan Uusia opintorahan saajia: lukioissa ja muissa II asteen op-pilaitoksissa

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opintotukilain (65/1994) 9, 9 a ja 41 c, sellaisina kuin ne ovat, 9 laissa 345/2004, 9 a laeissa 345/2004 ja 1078/2012 sekä 41

Lisätiedot

KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö

KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö KAIKEN MAHDOLLISTAVA TULOREKISTERI? 26.4.2018 Pirjo Väänänen Sosiaaliasioiden päällikkö Kansallinen tulorekisteri Tulorekisteriin kerätään kansalaisten tulotietoja 1.1. alkaen. Tiedonkeruu laajenee maksettuihin

Lisätiedot

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta

Laki. sairausvakuutuslain muuttamisesta Laki sairausvakuutuslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 12 luvun 11 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1640/2009, muutetaan 8 luvun 10 :n

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp. Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta. Päätös. Asia. Valiokuntakäsittely EDUSKUNNAN VASTAUS 223/2004 vp Hallituksen esitys työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 127/2007 vp Hallituksen esitys laeiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Asia

Lisätiedot

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä työeläkealan

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä työeläkealan Eläketurvakeskus Lausunto 1 (5) STM022:00/2017 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä työeläkealan kannalta Työeläkealan oikeus saada tietoja asian ratkaisemiseksi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (3)

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (3) Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 1 (3) VM/Vero-osasto Jukka Vanhanen 27 Lausunto valtiovarainministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi tulotietojärjestelmästä ja eräiden muiden lakien

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1

Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena 9.2.2010 1 Elämässä mukana muutoksessa tukena Turvaamme väestön toimeentuloa, edistämme terveyttä ja tuemme itsenäistä selviytymistä. Kelan toiminta-ajatus Kaikkien Kela

Lisätiedot

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi

HE 117/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. ja on tarkoitettu käsiteltäväksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Asumislisän myöntämisessä ehvioesitykseen ja on

Lisätiedot

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp).

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta (HE 74/2001 vp). Sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut asiasta mietinnön (StVM

Lisätiedot

Tulorekisteri

Tulorekisteri Tulorekisteri Mikä tulorekisteri on? Yksi rekisteri yksi standardoitu tapa toimia Tulorekisteri on kansallinen sähköinen tietokanta. Se sisältää kattavat palkka-, eläke- ja etuustiedot yksilötasolla Tiedon

Lisätiedot

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista.

Taskutilasto ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ. Päiviä/ isä. Isät, % vanhempainpäivärahakausista. Isät, % kausista. Taskutilasto 2002 ISÄT VANHEMPAINPÄIVÄRAHAOIKEUDEN KÄYTTÄJINÄ Isät, % vanhempainpäivärahakausista 60 Päiviä/ isä 30 Isät, % kausista 40 20 20 Päiviä/isä 10 1986 1990 1995 2000 KANSANELÄKELAITOKSEN TASKU-

Lisätiedot

Muutoksenhakuasioiden käsittely nopeutui vuonna 2011

Muutoksenhakuasioiden käsittely nopeutui vuonna 2011 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.03.2012 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakuasioiden käsittely nopeutui vuonna 2011 Kelan tekemään päätökseen voi hakea muutosta valittamalla.

Lisätiedot

muuttamisesta Päätös Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 :n muuttamisesta

muuttamisesta Päätös Laki julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 156/2008 vp Hallituksen esitys laeiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 11 luvun 2 ja 3 :n, työttömyysturvalain ja vuorotteluvapaalain 17 :n muuttamisesta Asia Hallitus on

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain 25a :n1momentinja41d :nmuuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan opintotukilain tietojen luovuttamista koskeviin

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Muutoksia työnantajan Kela-asiointiin Kela.fi/tyonantajat

Muutoksia työnantajan Kela-asiointiin Kela.fi/tyonantajat Muutoksia työnantajan Kela-asiointiin 2018 2019 Kela.fi/tyonantajat Muutokset työnantaja-asioinnissa Kela muuttaa sairauspäivärahojen, vanhempainpäivärahojen, kuntoutusrahan, vuosilomakustannuskorvauksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia

HE 242/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi kansaneläkelakia HE 242/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansaneläkelain 98 ja 103 :n sekä Kansaneläkelaitoksesta annetun lain 20 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Henkilötietolaki (523/1999) Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, Helsinki

TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Henkilötietolaki (523/1999) Käyntiosoite Asemamiehenkatu 4, Helsinki TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Henkilötietolaki (523/1999) 26.5.2018 1. Rekisterinpitäjä Nimi Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa Postiosoite Postinumero Puhelin

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita Kuva: Juha Juntunen (Sosiaalivakuutus lehti 5/2006) Kuntoutusta

Lisätiedot

TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Tietosuojalaki (1050/2018)

TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Tietosuojalaki (1050/2018) TIETOSUOJA- JA REKISTERISELOSTE JÄSENTIETO- JA MAKSUREKISTERI Tietosuojalaki (1050/2018) 26.5.2018 1. Rekisterinpitäjä Nimi Erityisalojen Toimihenkilöiden Työttömyyskassa Postiosoite Postinumero Puhelin

Lisätiedot

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Päätös. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 20/2004 vp Hallituksen esitys eräiden toimeentuloturvaa koskevien lakien takaisinperintäsäännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS

TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Saapunut / LIITTEET JOTKA TULEE LIITTÄÄ ENSIMMÄISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN, katso sivu 4. JOKAISEEN TOIMEENTULOTUKIHAKEMUKSEEN ON LIITETTÄVÄ KAIKISTA TULOISTA/MENOISTA TOSITTEET

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakunnissa ratkaistiin vuonna 2012 yli Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa

Muutoksenhakulautakunnissa ratkaistiin vuonna 2012 yli Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa Tilastokatsaus Lisätietoja: 14.03.2013 Johanna Jussila, puh. 020 634 1323, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakunnissa ratkaistiin vuonna 2012 yli 27 000 Kelan päätöstä koskevaa valitusasiaa Muutoksenhakulautakuntiin

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus.

Kotona Nimi Henkilötunnus asuvat lapset ja Nimi Henkilötunnus muut samassa Nimi Henkilötunnus taloudessa asuvat Nimi Henkilötunnus. HAMINAN KAUPUNKI SOSIAALITYÖ TOIMEENTULOTUKIHAKEMUS Vastaanotettu Sibeliuskatu 36 B 49400 HAMINA Neuvonta p. 749 3031 Henkilö- Hakijan sukunimi ja etunimet Henkilötunnus tiedot ja asuminen Puolison sukunimi

Lisätiedot

Byrokratialoukut asiakkaan ja Kelan toimeenpanon näkökulmasta. Mia Helle Kelan Etuuspalvelut Lakiyksikkö

Byrokratialoukut asiakkaan ja Kelan toimeenpanon näkökulmasta. Mia Helle Kelan Etuuspalvelut Lakiyksikkö Byrokratialoukut asiakkaan ja Kelan toimeenpanon näkökulmasta Mia Helle Kelan Etuuspalvelut Lakiyksikkö 11.1.2019 Mitä Kelassa tarkoitetaan byrokratialoukuilla? Byrokratialoukulla tarkoitetaan todellista

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190

1.1. Nykyinen tilanne vp - HE 190 1991 vp - HE 190 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi työntekijäin eläkelain 15 b :n ja eräiden työsuhteessa olevien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelain muuttamisesta. ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE

TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE Kirsi Salo 12.12.2013 1(6) Arvoisa jäsenlaitos TYÖTAPATURMAKORVAUSTIETOJEN LUOVUTUS TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄLLE 1. YLEISTÄ Tapaturmavakuutuslaitosten liiton kiertokirjeessä 18/2005 on kerrottu työtapaturmakorvaustietojen

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

JOULUKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA

JOULUKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA JOULUKUU 217 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Metallityöväen Työttömyyskassa KUUKAUSITILASTO Joulukuu 217 Työttömyyskassa Jäsenmäärä 13 44 (3.6.217) Keskimääräinen päiväraha vuonna 216 oli

Lisätiedot

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. sosiaalihuoltolain väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 222/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain väliaikaisesta muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta.

Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemuksen saapumiskuukauden alusta. Kela Hakemus Opintotuki Ammattikorkeakoulut ja yliopistot OT 2 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit arvioida tuen määrän /laskurit

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 222/2004 vp. enimmäismaksuajan täyttymistä. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 222/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sovitellun

Lisätiedot

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa

HE 189/2005 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset. maksettu ajalta 1 päivästä huhtikuuta lukien. Sovitellun työttömyysetuuden enimmäisaikaa HE 189/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi. Esityksessä

Lisätiedot

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Iiro Clouberg Lausunto 27.09.2018 HAK2018659 Asia: VM183:00/2017 ja VM/1631/03.01.00/2018 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisen hallinnon tiedonhallinnasta sekä eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta

Päätös. Laki. tapaturmavakuutuslain 47 :n muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 103/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiden etuuksien

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Selkoesite. Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Selkoesite Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa tarkoittaa, että työntekijä jää pois työstä määräajaksi ja työnantaja palkkaa hänen tilalleen työttömän työnhakijan. Työntekijä

Lisätiedot

Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu

Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu 139/032/2018 Sosiaali- ja terveysvaliokunta Vastaus kuulemistilaisuudessa 17.5.2018 esitettyyn selvityspyyntöön Kelan kuntoutuspsykoterapian päätöksentekoprosessi ja suorapäätössuosituksen kokeilu Kuntoutuspsykoterapia,

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 149/2002 vp Hallituksen esitys laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki työntekijäin

Lisätiedot

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

HE 50/2015 vp. Esitys liittyy valtion vuoden 2016 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi takuueläkkeestä annetun lain 8 :n, vammaisetuuksista annetun lain ja kansaneläkelain 103 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua

HE 128/2005 vp. oli 4,85 prosenttia, kun työttömyysvakuutusmaksua HE 128/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki

Lisätiedot

Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten vastaanottoon Työnantajan asiointipalvelussa

Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten vastaanottoon Työnantajan asiointipalvelussa Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten Työnantajan asiointipalvelussa Opas työnantajan verkkoasiointiin (sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha sekä perhevapaiden korvaukset)

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten vastaanottoon Työnantajan asiointipalvelussa

Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten vastaanottoon Työnantajan asiointipalvelussa Näin ilmoitat työnantajan suostumuksen sähköisten päätösten Työnantajan asiointipalvelussa Opas työnantajan verkkoasiointiin (sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kuntoutusraha sekä perhevapaiden korvaukset)

Lisätiedot

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013

Asumiseen tukea. Yleinen asumistuki. Maarit Frank 16.1.2013 Yleinen asumistuki Maarit Frank 16.1.2013 Kela tukee asumista maksamalla seuraavia tukia: Yleinen asumistuki Opintotuen asumislisä Eläkkeensaajan asumistuki Yleisen asumistuen tarkoitus Tarkoituksena on

Lisätiedot

Mitä muutoksia tulorekisteri tuo kunnille?

Mitä muutoksia tulorekisteri tuo kunnille? Mitä muutoksia tulorekisteri tuo kunnille? Kuntamarkkinat 12.9.2018 Mirka Piirainen, toiminnallinen vastaava, Verohallinto 13.9.2018 Tulorekisteri on mahdollistaja Kunnat työnantajana: Tulorekisteri yksinkertaistaa

Lisätiedot

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016

Kuinka teen perheetuutta. maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Kuinka teen perheetuutta koskevan maksuvaatimuksen Kelalle? Päivitetty 05/2016 Hakemus vai maksuvaatimus? Tässä esityksessä kerromme, miten ja missä tilanteissa kunta tekee maksuvaatimuksen tai hakemuksen

Lisätiedot

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotuen tarkistusmenettelyä yksinkertaistettaisiin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Tulorekisteri kunnille

Tulorekisteri kunnille Tulorekisteri kunnille Taloustorstai 25.10.2018 Heli Reuter-Laakso Verohallinto Tulorekisteri on mahdollistaja Kunta työnantajana: Tulorekisteri yksinkertaistaa palkan maksamiseen liittyviä ilmoittamis-

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa. Laatimispäivä: 1/2015 Tämä on tietosuojaseloste, joka sisältää rekisteriselosteen ja asiakkaiden henkilötietojen käsittelyä koskevan informoinnin. 1. Toiminnasta vastaava rekisterinpitäjä Katuosoite: Kuopion

Lisätiedot

Työelämä muuttuu muuttuuko työttömyysturva?

Työelämä muuttuu muuttuuko työttömyysturva? Työelämä muuttuu muuttuuko työttömyysturva? Tulevaisuuden työelämän työttömyysturva -seminaari Mäkelänkatu 2 C, 4 krs. 00500 HELSINKI www.tyj.fi Katsaus taaksepäin TYJ on 70 vuotta, työttömyyskassajärjestelmä

Lisätiedot

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Laki. toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Laki toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 17 a, sellaisena kuin se on laissa 815/2015, muutetaan 4 :n 2 momentti,

Lisätiedot

SYYSKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA

SYYSKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA SYYSKUU 217 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Metallityöväen Työttömyyskassa KUUKAUSITILASTO Syyskuu 217 Työttömyyskassa Jäsenmäärä 13 44 (3.6.217) Keskimääräinen päiväraha vuonna 216 oli

Lisätiedot

HUHTIKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA

HUHTIKUU 2017 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA HUHTIKUU 217 KUUKAUSITILASTO METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Metallityöväen Työttömyyskassa KUUKAUSITILASTO Huhtikuu 217 Työttömyyskassa Jäsenmäärä 15 478 (31.12.216) Keskimääräinen päiväraha vuonna 216

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. lastensuojelulain 10 ja 17 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2003

SISÄLLYS. N:o Laki. lastensuojelulain 10 ja 17 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2003 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2003 N:o 1358 1370 SISÄLLYS N:o Sivu 1358 lastensuojelulain 10 ja 17 :n muuttamisesta... 4551 1359 potilasvahinkolain 11 b :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 121/2004 vp Hallituksen esitys laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain sekä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 19 a :n muuttamisesta Asia Hallitus on antanut

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018

TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018 TYÖTTÖMYYSKASSAT JÄSENYYS JA TALOUS 2018 JÄSENYYS JA TALOUS -TILASTO Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön julkaisema tilasto kuvaa työttömyyskassojen taloutta vuonna 2018. Tilaston sisältämät tiedot: Työttömyyskassojen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 100/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden etuuksien ja korvausten maksamista koskevien säännösten muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi eräitä

Lisätiedot

Työttömyysturvan muutokset 2017

Työttömyysturvan muutokset 2017 Työttömyysturvan muutokset 2017 METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisällys Lainmuutokset 2017 Päivärahakauden enimmäisaika Päivärahan korotusosat Omavastuuaika Päivärahan määrittelyn muutoksia Alle kahden

Lisätiedot

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit

Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Todistusten sähköinen välittämien Kelan Sähköiset lääkärinlausunnot - projektit Lähtökohtana tarve rakentaa: Menettely, jossa etuuskäsittelyssä tarvittavat lääkärinlausunnot saadaan suoraan terveydenhuollosta

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Tulorekisteri kunnille

Tulorekisteri kunnille Tulorekisteri kunnille Taloustorstai 13.6.2019 Agenda 1. Tulorekisterin tietojen hyödyntäminen - yleistä 2. Tiedon käyttäjän roolit ja profiilit ja valtuudet 3. Kunnat tulorekisterin tietojen käyttäjinä

Lisätiedot

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere

Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere Perustoimeentulotuki ja asuminen Asumissosiaalisen työn teemapäivä, Tampere 24.1.2017 Sarita Alarotu Etuuskäsittelypäällikkö, toimeentulotuki Kela Keskinen vakuutuspiiri Perustoimeentulotuen siirto Kelaan

Lisätiedot

Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa.

Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet. Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Yksilölliset kohtalot yhtenäiset oikeudet Ihmisillä on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun myös työkyvyttömyysasioissa. Vakuutuslääkäri ei sooloile Vakuutuslääkäri on lääketieteellinen asiantuntija, joka

Lisätiedot

Laki. sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta

Laki. sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Laki sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain (1299/2006) 13, muutetaan lain

Lisätiedot

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri

Lapsen huolto- ja tapaamisoikeuden rekisteri Tietosuojaseloste 1/5 1. Rekisterinpitäjä Vantaan sosiaali- ja terveyslautakunta Peltolantie 2 D, 01300 Vantaa 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö ja yhteyshenkilö Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on säilynyt lähes muuttumattomana

Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on säilynyt lähes muuttumattomana Tilastokatsaus Lisätietoja: 19.03.2014 Terhi Rautesalo, puh. 020 634 1528, etunimi.sukunimi@kela.fi Muutoksenhakulautakuntiin saapuneiden asioiden määrä on säilynyt lähes muuttumattomana Muutoksenhakulautakuntiin

Lisätiedot

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 2411997 vp - HE 711997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen kansaneläkelaitoksen hoitamien etuuslakien muutoksenhakua, itseoikaisua, päätöksen poistamista ja vimeen k01jaamista koskevien säännösten

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot