Sosiaalinen raportointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalinen raportointi"

Transkriptio

1 Helsingin kaupungin sosiaalivirasto. Selvityksiä 2003:10 Sosiaalinen raportointi menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin Taina Hussi

2 2 ESIPUHE 3 ALKUSANAT 4 1. TAUSTA Sosiaalisen raportoinnin määritelmä Miksi sosiaalista raportointia tarvitaan? Lainsäädäntö Organisaation johtamiskulttuuri Vallankäytön rakenteet Arvot ja eettiset periaatteet Tietokäsitys ja tiedonmuodostus Tiedonmuodostus ja dokumentointi Helsingin sosiaaliviraston sosiaalityössä Sosiaalityön dokumentointi SECI -tiedonmuodostus sosiaalityössä Sosiaalityön tietotarpeet eri toimintaympäristöissä SOSIAALINEN RAPORTOINTI SOSIAALITYÖN MENETELMÄNÄ Tiedonkeruu Oman tietämyksen käsitteellistäminen ja reflektointi Tiedonkeruu muilta toimijoilta Fokuskeskustelu Eettisiä kysymyksiä Vaikutukset TAPAUSESIMERKIT Haaga: aluesosiaalityön työryhmän sosiaalinen raportointi viraston ja kaupungin johdolle (vertikaalimalli) Malmikartano: monihallinnollinen sosiaalisen raportoinnin hanke lasten ja nuorten hyvinvoinnista (horisontaalimalli) Vuosaari: sosiaalipalvelutoimiston järjestämät asiakasfokuskeskustelut (asiakas + työyhteisö) Keskisen alueen vanhussosiaalityön sosiaalinen raportointi jaostolle (vertikaalimalli) Sosiaalinen raportointi uuden työmallin kehittämisen apuna Suutarilassa LOPUKSI 50 KIRJALLISUUS 56 LIITTEET

3 3 Esipuhe Sosiaalityössä kertyvän tiedon dokumentoimiseen ja levittämiseen tarvitaan systemaattisia menetelmiä. Taina Hussi on kehittänyt yhdessä eri toimistojen sosiaalityöntekijöiden kanssa sosiaalisen raportoinnin menetelmää toimiessaan kehittävänä sosiaalityöntekijänä Heikki Waris -instituutissa. Hussi esittelee yhden sosiaalisen raportoinnin mallin, jonka tavoitteena on edistää sosiaalityöntekijöiden tiedonmuodostusta. Toisena tavoitteena on luoda tietojen yhteinen prosessointi organisaatiossa eri toimialojen kesken. Hussi esittelee tämän mallin kehittämisen eri alueiden toimistojen tapauskuvausten kautta. Sosiaalinen raportointi - menetelmä asiakastyössä syntyneen tiedon prosessointiin -raportti osoittaa, kuinka ajankohtaiset keskustelut organisatorisesta tiedonmuodostuksesta nivoutuvat sosiaalityön käytäntöihin sosiaalisen raportoinnin menetelmässä. Sosiaalityön menetelmien kehittämiseen tarvitaan tuntemusta sekä ammatillisista käytännöistä että teoreettisista ja käsitteellisistä viitekehyksistä. Asuinalueiden voimavarojen ja riskien kartoitus on tärkeää suunniteltaessa ja kehitettäessä alueiden palveluita ja asiakastyötä. Tämän lisäksi tarvitaan tietoa myös ympäristön fyysisten, sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden samoin kuin asukkaiden sosioekonomisten resurssien tuntemusta. Sosiaalisen raportoinnin systemaattinen käyttöönotto voi aluksi olla aikaa vievä prosessi, mutta hyvin toteutettuna menetelmä on selkeä ja sitä on mahdollista käyttää osana perustyötä. Sosiaalityöntekijöille tulee antaa aikaa ja tilaa uusien innovaatioiden ja menetelmien sisällyttämiseen osaksi perussosiaalityötä. Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa on jo useita esimerkkejä siitä, kuinka sosiaalityöntekijät lähtevät yhdessä Heikki Waris -instituutin työntekijöiden kanssa kehittämään uusia menetelmiä. Menetelmien kehittäminen ja käyttöönotto vaativat myös innovatiivisen ja kannustavan työyhteisön. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, Heikki Waris -instituutin ja Helsingin yliopiston yhteistyöverkostot ovat omalta osaltaan mahdollistaneet sosiaalisen raportoinnin kehittämisen eräänä sosiaalityön menetelmänä. Menetelmien kehittäminen tulisi olla luonnollinen osa sosiaalityön ammattilaisten työnkuvaa yhdessä eri toimijoiden kanssa. Marianne Nylund Helsingin yliopisto Heikki Waris-instituutti

4 4 Alkusanat Helsingin kaupungin sosiaalilautakunta perusti vuonna 2001 kaupunkisosiaalityön tutkimus- ja kehittämisklinikan, myöhemmin Heikki Waris instituutin, joka on osa Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (ESO) pääkaupunkiseudun yksikköä. Instituutin ydintehtäväksi on asetettu sosiaalialan ammattikäytäntöjen kehittäminen, tutkiminen, opettaminen ja arvioiminen profiloituen erityisesti kaupunkisosiaalityön kysymyksiin. Muita toimijoita instituutissa ovat Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen sosiaalityön yksikkö, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia, Kalliolan setlementti ja Helsingin yliopiston kasvatustieteen laitoksen varhaiskasvatuksen yksikkö. Sosiaalisen raportoinnin ja muun vaikuttamisen kehittäminen on asetettu instituutin yhdeksi tehtäväksi. Sosiaalisen raportoinnin hanke aloitettiin helmikuussa Hankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalisen raportoinnin menetelmää yhdessä Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijöiden ja näiden työyhteisöjen kanssa jo olemassa olevan mallin pohjalta. Vuoden aikana sosiaalisen raportoinnin kehittämiseen osallistuivat omilla hankkeillaan Vuosaaren sosiaalipalvelutoimiston aluesosiaalityön ryhmä, Tapulikaupungin sosiaalityön työryhmä ja erityisesti erityissosiaalityöntekijä Oona Ylönen sekä Keskisen alueen vanhussosiaalityön työryhmä. Suurkiitos heille kehittämistyöhön paneutumisesta oman työn ohessa hektisessä työtilanteessaan! Lisäksi kiitän menetelmän kehittämiseen osallistuneita projekteja, joita konsultoin tiedonkeruun näkökulmasta sekä koulutustilaisuuksien osallistujia, jotka toivat uusia käytännön näkökulmia ja edesauttoivat menetelmän kehittämistä. Lämmin kiitos myös Heikki Waris instituutin kollegoille antoisista keskusteluista ja hienosta, kannustavasta työilmapiiristä. Kiitokset erityisesti Alpo Heikkiselle, joka on osallistunut sosiaalisen raportoinnin käytön kehittämiseen alueen riskianalyysin näkökulmasta. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen klinikkalehtori Laura Yliruka on aktiivisesti ohjannut hanketta ja käsikirjoituksen tekoa. Kiitos siitä ja tuesta prosessin eri vaiheissa. ESO:n pääkaupunkiseudun yksikön johtaja Marketta Rajavaara ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan laitoksen klinikkaprofessori Marianne Nylund ovat kommentoineet raportin käsikirjoitusta, kiitos näistä arvokkaista näkemyksistä. Haluan tässä yhteydessä muistaa myös Suomen Kuntaliiton erityisasiantuntija Sirkka Rousua, jonka myötävaikutuksella tässä raportissa esiteltävä sosiaalisen raportoinnin menetelmä on kehitetty. Espoossa Taina Hussi

5 5 1. Tausta Lähtökohtana tämän työn tekemiseen on kiinnostukseni sosiaalityön tiedonmuodostukseen suhteessa sosiaalityön tehtävään ja sen eri rooleihin toimintaympäristössään. Olen pohtinut, mitä elementtejä sosiaalityöhön "perustyönä" tulisi nähdä kuuluvaksi, minkä kaiken voi ymmärtää sosiaalityön kohteeksi. Olen halunnut jäsentää, millaista tietoa sosiaalityössä muodostuu, miten sitä siirretään ja dokumentoidaan eteenpäin. Lisäksi tärkeää on hahmottaa, miten eri osapuolet, jotka toimivat sosiaalityön kontekstissa, vaikuttavat tiedonmuodostukseen ja sen tarpeisiin. Alkusysäys sosiaalisen raportoinnin kehittämiselle löytyy raportista "Murros on mahdollisuus" (1997), jossa STM:n ja Stakesin asettama selvityshenkilö Aulikki Kananoja visioi sosiaalityön haasteita 2000-lukua kohti tultaessa. Hän peräänkuuluttaa raportissa sosiaalityön yhteiskunnallista tehtävää - vastuuta asiakkaiden elämäntilanteen parantamisesta myös rakenteiden tasolla. Hän esittää sosiaalityöntekijöille valtuutusta tuottaa tietoa poliittiseen päätöksentekoon yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksista asiakkaiden elämään. Raportoinnin tehtäväksi Kananoja määritteli myös syntymässä olevien ongelmien ennakoinnin ja tätä kautta mahdollistuvan ongelmien ennaltaehkäisyn. Kananojan ehdotuksen mukaan sosiaalityöntekijät laatisivat vuosittain sosiaaliraportin, joka täydentäisi jo kerättäviä barometreja. Suomen Kuntaliitto kiinnostui sosiaalisen raportoinnin kehittämisestä ja aloitti 1998 teemasta noin vuoden kestäneen tutkimus- ja kehittämishankkeen. Painopisteenä oli työkalujen kehittäminen sosiaalityöntekijöiden tiedonmuodostukseen ja tiedonvälittämiseen. Kehittämisessä lähdettiin liikkeelle tutkimalla, mitä tietoa sosiaalityöstä sillä hetkellä tuotettiin ja mitä aukkopaikkoja tietotuotannossa näyttäisi olevan - menetelmän kehittämisessä tavoite oli paikata löytyviä aukkoja. Tutkimus oli samalla pro gradu -tutkimus Kuopion yliopistoon (Miettinen 2000). Kehittämistyön aikana sosiaalisen raportoinnin malli on muuttunut moniulotteisemmaksi ja osoittanut sen tarpeen, jota sosiaalityössä on erilaisen tiedon dokumentoimiseen ja eteenpäin välittämiseen. Sosiaalinen raportointi on osoittanut tarpeellisuutensa nimenomaan kaupunki sosiaalityössä, jossa ilmiöt ovat nopeasti vaihtuvia ja moniulotteisia, eri toimijoita on runsaasti ja tiedonkulku on moniportaista. Helsingin kaupungin muuttuva väestöpohja (muun muassa maalta muuttajat, maahanmuuttajat) ja suuri, sektoroitunut kuntaorganisaatio tekevät kaupungista oivan kehittämispaikan.

6 6 1.1 Sosiaalisen raportoinnin määritelmä Sosiaalisesta raportoinnista on puhuttu monessa eri merkityksessä. Esimerkiksi STAKESin julkaisussa (2002,19) se määritellään ajantasaiseksi, systemaattiseksi ja riippumattomaksi tiedon tuottamiseksi sosiaalisista rakenteista ja prosesseista, joka kohdentuu toisaalta ihmisten hyvinvointiin ja toisaalta sosiaaliseen muutokseen. Tällä tarkoitetaan lähinnä indikaattoreihin perustuvaa tilastollista tiedonkeruuta. Tässä raportissa sosiaalinen raportointi määritellään laadullisen tiedon tuottamiseksi asiakastyöstä käsin kunnalliseen päätöksentekoon ja muille vaikuttamisen areenoille. Työkaluja tähän tarkoitukseen on jo olemassa. Ekososiaalisessa työssä on käytössä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, jonka avulla tuotetaan tietoa muun muassa alueelliseen suunnitteluun. Stakesin Palmuke -projektissa kehitetty Alue- ja Teemaseula edustavat työkalua, jossa viranomaisverkosto (sosiaalityö mukana) tuottaa huolitietoa esimerkiksi asuinalueestaan. Sosiaalityöntekijät toimivat asiantuntijoina kunnan moniammatillisissa työryhmissä. Tutkimus- ja kehittämishankkeiden raportit voivat sisältää sosiaalisen raportoinnin aineksia. Myös lehtikirjoittelun ja erilaisen julkisuustyön voitaneen katsoa olevan sosiaalista raportointia, tiedon välittämistä ammatillisista lähtökohdista käsin. Näin ollen raportissa esitetty sosiaalisen raportoinnin menetelmä on yksi useista käytettävissä olevista vaihtoehdoista. Sosiaalityöntekijöiden toimiminen kunnallis- tai valtakunnan politiikassa on myös määritelty sosiaalityön yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja raportoinnin piiriin. Erotan kuitenkin tässä ammatilliset menetelmät ja henkilökohtaisen poliittisen aktiivisuuden. Sosiaalityö nähdään tässä työssä lähinnä kunnallisena sosiaalityönä. Menetelmä on kuitenkin tarkoitettu myös moniammatilliseen käyttöön, ja raportin loppupuolella olevat esimerkit sisältävät moniammatillisia hankkeita. Tärkein näkökulma onkin asiakastyö, joka tuottaa monipuolista tietoa kuntalaisista ja alueista. 1.2 Miksi sosiaalista raportointia tarvitaan? Sosiaalityön tiedon tuottamisen ja raportoinnin tarpeita on kirjattu sosiaalityötä koskevaan lainsäädäntöön sekä sosiaalityön pohjana oleviin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin. Tarpeellisuus

7 7 voidaan perustella myös organisaation johtamisen näkökulmasta - mitä tietoa organisaatiossa tulee tuottaa ja käyttää sen toiminnan suunnittelun ja resursoinnin pohjaksi? Lainsäädäntö Sosiaalityön tiedon tuottamiseen liittyy useita eri lakeja. Esimerkiksi Kuntalain 1 edellyttää kuntaa ja viranhaltijoita edistämään asukkaiden hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan (1995KunL 1.3 ). Lakiin on valmistelijoiden mukaan haluttu kirjata näkyviin tavoite siitä, että kunta pyrkii ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen lisäksi yhteiskunnallisesti oikeudenmukaiseen ja ihmistä henkisesti uudistavaan kehitykseen (Harjula & Prättälä 1995, 67). Jos asiakkaiden pulmat hahmotetaan myös rakenteisiin liittyvinä, tarvittaneen myös epäkohtia koskevaa tiedon välittämistä sosiaalityön sisältä ulospäin. Myös vuonna 1999 asetettu laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta sisältää pykälän (20 ) viranomaisen velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa. Sen mukaan viranomaisten tulisi lisätä toimintansa avoimuutta ja tuottaa tietoa muun muassa yhteiskuntaoloista ja niiden kehityksestä toimialallaan. Asiakkaiden ja kuntalaisten edun ajamisen lisäksi raportoinnille on perustelunsa organisaation toiminnan arvioinnin ja kehittämisen näkökulmasta. Kunnan tilintarkastukseen liittyy vuosittainen toiminnallisten tavoitteiden tarkastaminen. Taloudellisuuden lisäksi kunnassa tulisi arvioida palvelutoiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Feedback-kanavaa eli arviointitiedonkeruuta näistä tekijöistä on kuitenkin vielä vähän tai se on kapeaa (Lumijärvi 1998, 21). Sosiaalinen raportointi voisi sisältää eräänä osana palvelujen laadun ja vaikuttavuuden arviointia Organisaation johtamiskulttuuri Palautetieto organisaation palvelujen toiminnasta on tärkeää organisaation tavoitteiden asettamisen ja strategioiden laatimisen kannalta. Suurissa organisaatioissa ja nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä tiedonhallinta on yhä vaativampaa. Tämä on yksi kaupunkisosiaalityön tärkeitä haasteita. Tietämyksen hallinta -opit (knowledge management) korostavat sitä, että organisaation johto ei pysty hallitsemaan kaikkea organisaatiota koskevaa tietoa, vaan tieto on yhä enemmän hajaantuneena operationaalisen tason työntekijöille. (Nonaka & Takeuchi 1995; Ståhle & Grönroos 1999).

8 8 Julkisella sektorilla tietämyksen hallinta organisaatiossa ei liity tuotteiden ja palvelujen kilpailukykyisyyteen, kuten yritysmaailmassa. Voidaan sanoa, että kysymys on siitä, kuinka esimerkiksi sosiaalivirasto pystyy palveluillaan vastaamaan ajan haasteisiin - ihmisten ja alueiden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja korjaamiseen. Tämä on haaste kaupunki sosiaalityössä, jossa toimintaympäristö on jatkuvasti muuttuva: väestöpohja kasvaa ja uudet ilmiöt syntyvät nopeasti. Markku Sotarauta (1996, ) on todennut, että kuntaorganisaatioissa toimintaympäristön epävarmuutta ei voida hallita lisäämällä mekaanisesti tietotuotantoa vaan huomio on kiinnitettävä alueella ilmeneviin uusiin ilmiöihin, heikkoihin signaaleihin, joiden sivuuttaminen voi johtaa kielteisiin seurauksiin. Työntekijöiden tietämyksen hyödyntäminen heikkojen signaalien pyydystämisessä edellyttää, että organisaatiossa on toimivat yhteydet ja suhteet eri toimijoiden välillä. Kunnissa tulisi tästä syystä satsata oppimiseen, vuorovaikutuksen ja kommunikaatioverkostojen kehittämiseen. Elli Aaltosen (1998) mukaan erityisesti kenttätyöntekijöiden tietopääomaa tulisi hyödyntää kunnan valmistelu- ja päätöksentekoprosesseissa, mikä edellyttää matalaa organisaatiorakennetta. Oppivan organisaation oppien taustalla oleva systeemiajattelu (mm. Senge 1990) perustuu juuri näkemykseen organisaatiosta pieniin osatoimintoihin jakaantuneena kokonaisuutena. Olennaista on, miten eri toimintayksiköissä hahmotetaan kokonaisuus ja oma tehtävä kokonaisuuden toiminnan kannalta - organisaatio on enemmän kuin osiensa summa. Niin yksilöiden kuin tiimin jatkuva kehittäminen ja uuden oppiminen turvaa sen, että toiminta vastaa sen hetken tarpeisiin. Oppiminen suuntautuu yhteisen jaetun vision mukaisesti - kussakin toimintayksikössä on pohdittu yhteisesti, mikä tehtävämme ja toimintamme päämäärä on. Sosiaalityöstä kuitenkin dokumentoidaan ja hyödynnetään tietoa vähäisesti. Sosiaalityöntekijät omaavat toki ammatillista osaamista, heillä on asiakastyössä syntynyttä kokemustietoa asiakkaiden elämäntilanteista, ongelmista ja itse työn prosesseista, mutta sitä on kirjattu niukasti. Toiseksi hallinnon ja kunnan päättäjien hyödyntämä tieto on kapeaa, eikä foorumeita keskusteluun juuri ole. (Miettinen 2000, 65-68) Poliittiseen päätöksentekoon liittyvät vielä omat mekanisminsa. Kuten Herbert Simon (1979, ) jo aikoinaan totesi, on virheellistä ajatella päätöksenteon perustuvan objektiiviseen rationaalisuuteen. Hiljainen ja subjektiivinen tieto (arvot, taustat) määrittävät valintoja ja niin sanottua tosiasiatietoa käytetään perustelemaan tehtyjä päätöksiä (Kinnunen 1992, 39). Esimerkiksi luottamushenkilöiden mukaan heille tuleva tietomäärä on käytännössä niin suuri, että kaikkeen

9 9 aineistoon ei ole mahdollista paneutua. Materiaalista valikoituu se, joka koskettaa esimerkiksi omaa elämäntilannetta tai taustaa, kuten ammatti, ikä, perhetausta. (Miettinen 2000, 62) Vallankäytön rakenteet Miten tietoa muodostetaan ja miten sitä hyödynnetään organisaatiossa, liittyy myös valtakysymyksiin. Vallan käyttö voi ilmetä esimerkiksi siinä, mitä asioita nostetaan keskusteluun kunakin aikana. Kiinnostus sosiaalisiin ongelmiin tai ilmiöihin vaihtelee trendien mukaan. Valtaa on myös määritellä, kenen tuottama tieto on tärkeää - määritelläänkö vaikkapa sosiaalityöntekijä asiantuntijaksi, jota kuunnellaan. Mille foorumeille sosiaalityöntekijät pääsevät puhumaan omassa organisaatiossa tai yhteiskunnassa ja kuinka puhe tulkitaan? Tai miten asiakasta kuullaan, mitä merkityksiä hänen tuottamalleen tiedolle annetaan? Sosiaalityössä puhutaan hiljaisuuden kulttuurista, joka on yhdistetty toisaalta alan naisvaltaisuuteen, toiseuden kulttuuriin ja siihen perustuvaan "hiljaisuuteen" (Satka 1985), toisaalta sosiaalityön akatemisoitumisen myötä tapahtuneeseen kokemustiedon hylkäämiseen (Mutka 1998). Näiden lisäksi sosiaalityön äänen kuulumattomuuteen voi liittyä muitakin tekijöitä, kuten kielen sisään rakennettuja valtarakenteita, jotka aiheuttavat organisaatiossa hiljaisuuden lisäksi "kuurouden kulttuuria". Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia tutkittaessa on ilmennyt, että sekä ongelmat että vaikuttamisen vajeet kohdistuvat erityisesti vähän koulutetuille ja työttömänä olleille. He käyttävät runsaasti sosiaali- ja terveyshuollon palveluja, mutta kokevat ettei heitä kuulla eikä heillä ole vaikuttamisen kanavia. Heiltä puuttuu tarvittava tieto osallistumisen mahdollisuuksista eikä mahdollisuutta valvoa päätöksentekijöiden toimintaa. Tieto onkin vaikuttamisessa olennaista kenellä on valta päättää, mikä ja kenen tuottama tieto on tärkeää? Sen mukaan valikoituu, mitä tietoa päättäjät käyttävät, välittävät eteenpäin ja mitä kanavia valikoivat käyttöönsä (Niiranen 1997, 247). Matti Mälkiä (1998, ) on tarkastellut kielen valtaa kolmella eri tasolla (kuvio 1). Ensinnäkin kielellä on käsitteellistä ja mentaalista valtaa kokemustemme jäsentäjänä. Kielessä oleviin jäsennyksiin kytkeytyvät arvot ja uskomukset ohjaavat ajatteluamme. Vaarana on, että uusinnamme kielen kautta olevia valtarakenteita. Esimerkiksi syrjäyttääkö puhe syrjäytyneistä asiakkaita lisää? Sisältääkö termi ajatuksen asiakkaasta itse itsensä syrjäyttäneenä? Uusien ajatusten luominen ja

10 10 esiintuominen on vaikeaa, koska se edellyttää vanhojen valtarakenteiden purkamista ja uusia tapoja yhdistää ja käsitteellistää asioita Kieleen liittyy myös suostuttelun ja vakuuttelun vallan taso. Se on retoriikkaa, jolla tieto oikeutetaan ja argumentoidaan (Mälkiä 1998, 179). Viranomaispuheessa Kirsi Juhila (1993, ) käyttää vakuuttelusta termiä faktuaalistamisstrategia, joka tarkoittaa tietyn tiedon totuudellisuuden perustelua niin, että muita vaihtoehtoja ei jätetä jäljelle. Retoriikka on myös osa tieteellistä keskustelua, etenkin objektiivisen, arvovapaan tiedekäsityksen murenemisen myötä (Palonen & Summa 1996, 7). Kuurouden kulttuuria voi edustaa kommunikaatio, jossa toista osapuolta ei todellisesti kuulla vaan keskitytään vasta-argumentoimaan toisen väitteitä ja esityksiä. Rakenteellinen ja symbolinen valta Suostuttelun ja vakuuttelun valta Käsitteellinen ja mentaalinen valta Kuvio 1. Kielen vallan tasot, Mälkiä Rakenteellista ja symbolista valtaa ilmenee siinä, miten sosiaalista vuorovaikutusta rakennetaan kielen avulla ja miten kieli ylläpitää ja vahvistaa vuorovaikutussuhteeseen osallistuvien yksilöiden valta- ja vuorovaikutussuhteita. Ne voivat ilmetä puhuttelumuodoissa ja kuka luo vuorovaikutuksen ehdot. (Mälkiä 1998, ) Sosiaalityössä tämä voi näkyä siinä, miten tieto sosiaalityöstä kulkee organisaatiossa - miten hallinto määrittää ja valikoi kerättävää tietoa esim. tietojärjestelmistä, kuka saa osallistua tiettyihin keskustelufoorumeihin, onko esimerkiksi sosiaalityöntekijän mahdollista olla vuorovaikutuksessa sosiaali- tai kaupungin johdon kanssa. Asiakasnäkökulmasta katsottuna vallankäyttö voi näkyä esimerkiksi siinä, onko asiakkaalla todellista mahdollisuutta antaa palautetta saamastaan palvelusta. Vuorovaikutuksen ja tiedonkulun esteiden tiedostamisen kautta on mahdollista hakea keinoja niiden ylittämiseen. Sosiaalisen raportoinnin yksi tavoite on valtauttaa niin työntekijöitä kuin asiakkaitakin tuottamaan tietoa ja luoda foorumi, jossa tieto raportoituu eteenpäin.

11 Arvot ja eettiset periaatteet Sosiaalityölle on ominaista vankka arvopohja ja eettiset periaatteet. Perustehtävän ja tiedontuottamisen tarpeet ovat palautettavissa sosiaalityön ammattieettiseen ohjeistoon (Talentia, jossa sosiaalialan ammattilaisten eräänä tehtävänä määritellään syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden vahvistaminen. Keinona mainitaan toimiminen asiakkaan puolesta puhujana. "3. Syrjäytymisen ehkäiseminen ja osallisuuden edistäminen Jokaisella ihmisellä on oikeus täysivaltaiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Sosiaalialan ammattihenkilö ehkäisee ja estää yksilöiden ja ryhmien yhteiskunnallista syrjäytymistä sekä poistaa huono-osaisuuden seurauksia ihmisten elämässä. Sosiaalialan ammattihenkilö huolehtii erityisesti heikoimmassa asemassa olevien oikeuksien toteutumisesta. Sosiaalialan ammattihenkilö edistää asiakkaan kykyä ja mahdollisuuksia itsenäiseen elämään ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen sekä toimii asiakkaan edun valvojana ja puolestapuhujana." SOSTL Asiakkailla ei ehkä ole voimavaroja tai kielellisiä taitoja tuottaa itse tietoa elämäntilanteistaan (Mutka 1998, 183), jolloin sosiaalityön yhtenä roolina voidaan nähdä toimiminen asiakkaiden tulkkina tai edun ajajina. Sosiaalityössä syntyvää tietoa asiakkaasta on kritisoitu kapeaksi tai psykologisoivaksi (Rajavaara 1989, 20-21; Viirkorpi 1990, 23-24). Tässä työssä oletuksena kuitenkin on, että jos sosiaalityöntekijöillä on resursseja (kuten työaika suhteessa asiakasmääriin) tehdä työtään ammatillisesti ja asiakassuhde perustuu luottamuksellisuuteen, työntekijän ja asiakkaan kohtaamisessa syntyy monitasoista tietoa. Se on muun muassa tietoa asiakkaan elämäntilanteista, arjesta - mitä vaikeuksia se sisältää, mistä johtuvia ongelmat ovat tai miten pahoinvointi ilmenee. Toisaalta kohtaamisessa syntyy tietoa asiakkaan selviytymiskeinoista, mitkä tekijät auttavat eteenpäin ongelmista huolimatta. Asiakastyössä näkyy palvelujärjestelmän toimivuus; kuinka palveluketjut toimivat, kuinka pitkälle ne ulottuvat tai syntyykö väliinputoajaasiakasryhmiä. Asiakastyössä syntyy myös ammatillista tietoa prosessin kulusta, työmenetelmien toimivuudesta ja vaikuttavuudesta. Sosiaalityöntekijöiden koulutuksen kehittymisen myötä (ylempi korkeakoulututkinto vuodesta 1984 alkaen, oma pääaine 1998 alkaen) ammattikunnan tiedonmuodostustaidot kehittyvät. Moniammatillisessa yhteistyössä saadaan oman ammatillisen tiedon lisäksi toisen ammattiryhmän tuottamaa tietoa, joka lisää kokonaiskuvaa asiakkaasta ja auttamiskeinoista. Tiedonmuodostus ja vaikuttamistyö tulisi eettisistä periaatteista katsottuna nähdä osana sosiaalityön perustehtävää.

12 Tietokäsitys ja tiedonmuodostus Tässä työssä taustalla oleva tietokäsitys perustuu Michael Polanyin (1966) näkemykseen, jonka mukaan tiedolla on kahtalainen olemus; on hiljaista tietoa (tacit knowledge) ja käsitteellistä tietoa (explicit knowledge). Hiljaiselle tiedolle voidaan määritellä neljä eri tasoa: kognitiivinen, moraalinen, emotionaalinen ja tekninen taso (Yliruka 2000, 32). Hiljainen tieto on osaamista, ammattilaisen sormituntumaa, kehollista tietoa. Se sisältää myös ajatusrakennelmia, uskomuksia, tunteita, arvoja. Polanyi väittää, että kyseinen tiedonlaji on kaiken tietämisen perusta. Se on automatisoitunut tiedostamattomaksi tiedoksi ja sen käsitteellistäminen on vaikeaa. Käsitteellinen tieto on taas tiedostettua ja välitettävissä eteenpäin sanoin, numeroin, koodein tms. Jos hiljainen tieto on jäävuori, käsitteellisen tiedon voidaan ajatella olevan vain jäävuoren huippu - tiedämme enemmän kuin osaamme kertoa, "we know more than we can tell". Kumpikin tiedonlaji on olennainen. Asiantuntijuuden nähdään yleensä perustuvan käsitteelliseen tietoon, mutta osaamisen takana on myös hiljaista tietoa. Tiedonmuodostus tapahtuu Ikujiro Nonaka & Hirotaka Takeuchin (1995, 62-70) näkemyksen mukaan hiljaisen ja käsitteellisen tiedon vuoropuheluna, jatkuvana prosessina. Prosessi (kuvio 2) on nelivaiheinen; sosialisaatiossa (Sosialisation) opimme toisiltamme havainnoiden, jäljitellen, kokeillen. Sanoja ei käytetä, vaan hiljaista tietoa siirtyy esimerkiksi ekspertiltä noviisille yhdessä tekemisen ja havainnoinnin kautta. Toisessa vaiheessa ulkoistamme (Explication) tietoa eli pyrkimyksenä on käsitteellistää hiljaista tietoa. Käsitteellistäminen on vaikeaa, joten käytämme apuna vaikkapa vertauskuvia, jotka helpottavat asioiden pukemista sanoiksi. Kolmannessa vaiheessa yhdistetään (Combination) erilaista käsitteellistä tietoa. Näin saavutetaan uusia näkökulmia ja muodostetaan uutta käsitteellistä tietoa. Neljäs vaihe on sisäistäminen (Internalisation), jossa käsitteellinen tieto automatisoituu jälleen hiljaiseksi tiedoksi; osaamiseksi, arvoiksi, sanattomaksi tietämiseksi. Nonaka ja Takeuchi kutsuvat tätä SECI-prosessiksi. Siinä tieto on jatkuvassa spiraalinomaisessa liikkeessä hiljaisesta käsitteelliseksi tiedoksi ja päinvastoin. Näin tapahtuu esimerkiksi reflektoidessamme työskentelyämme - vastaako työskentely tarpeisiin, pitääkö toimintaa muuttaa ja mihin suuntaan? Tai saadessamme uutta informaatiota yhdistämme sen olemassa olevaan tietopohjaamme ja muodostamme uuden näkemyksen. Tiedonmuodostuksen malli pätee niin yksilö- kuin organisaatiotasolla tai tarkemmin sanottuna on toistensa jatkumo. Organisaatiossa olennaista on, miten tieto muodostuu sen eri tasoilla, kuinka eri toimijoiden osaaminen ja tietämys välittyy eteenpäin myös muiden resurssiksi.

13 13 Dialogi Sosiaalistuminen Ulkoistaminen Myötäeletty Käsitteellinen tieto, jaetut tieto kokemukset Ulkoistettu käsitteellinen tieto Vuorovaikutuksen puitteiden rakentaminen Eksplisiittisen tiedon yhdisteleminen Hiljainen tacittieto Sisäistäminen Operationaalinen tieto Yhdistäminen Systeeminen tieto Tekemällä oppiminen Kuvio 2. Tiedonmuodostus prosessi (SECI), Nonaka & Takeuchi 1995 Knowledge management -teorioiden mukaan tiedon prosessoimiseen organisaatiossa tarvitaan - ba - aika ja paikka vuorovaikutukselle. Ba perustuu luottamukseen ja mahdollistaa uutta luovan ajattelun. Vuorovaikutuksen ei tarvitse välttämättä olla sidottu fyysiseen paikkaan vaan se voi olla myös virtuaalista. Olennaista on osapuolten yhteys sekä tietoinen tarkoitus luoda uutta tietoa, jolloin käsiteltävä tieto saa merkityksen kontekstinsa kautta. Myös ba't voidaan jakaa SECIprosessivaiheiden kautta neljään eri kenttään (Nonaka, Toyama & Konno 2000, 13-16). 1. Originating ba on vähintään kahden henkilön henkilökohtaista kanssakäymistä (face-to-face), jossa jaetaan hiljaista tietoa; kokemuksia, tunteita ja mentaalisia malleja. Tavoitteena on luottamuksellisuuden ja välittämisen ilmapiiri, mikä mahdollistaa tiedon muuntumisen yksilöiden väliseksi tiedoksi, jaetuksi yhteiseksi kokemukseksi. 2. Dialoguing ba sisältää tietoisempaa tiedon ja taidon jakamista ammattilaisten välillä (peer-topeer) ja omien käsitysten analysoimista. Yksilöiden hiljainen tieto jaetaan ja kommunikoidaan osallistujien kesken. Onnistumisen edellytyksenä on, että yksilöillä on toisilleen jaettavana osallisten kannalta merkityksellistä tietoa ja osaamista. Tarvitaan myös luottamuksellinen ilmapiiri, jossa tietoa ei pantata. Karvinen (1993, 28) määrittelee sosiaalityössä käytetyn käsitteen, reflektiivisyyden, koostuvan toimintaan perustuvan kokemuksen pohtimisesta, kriittisestä arvioinnista, kokemuksesta oppimisesta ja toisin toimimisen mahdollisuuden oivaltamisesta. Dialoguin ba n voinee ajatella sisältävän yhdessä tapahtuvaa reflektointia.

14 14 3. Systemising ba on yhteisöllistä kanssakäymistä, jossa yhdistellään erilaista käsitteellistä tietoa. Kanssakäymisen ei tarvitse välttämättä olla henkilökohtaista. Teknologian avulla voidaan luoda virtuaalisia ympäristöjä, jossa tietoa jaetaan ja prosessoidaan eri toimijoiden kesken. 4. Exercising ba on tila tiedon sisäistämiseen tekemisen avulla, "learning by doing". Vaikka se useimmiten tarkoittaa käytännön tekemistä, myös tämä ympäristö voi olla virtuaalinen. (Nonaka, Toyama & Konno 2000, 16-17) Hiljaisen tiedon ja tieteellisen tiedon muodostus eroavat toisistaan. Arkiajattelun ja tieteellisen ajattelun eroiksi on mainittu mm. arkiajattelun laiskuus; teemme liian helppoja yleistyksiä, mikä johtaa kritiikittömään päättelyyn. Havainnointi on usein selektiivistä, aiempien kokemustemme tai tarvetilojemme ohjaamaa. Havainnointi voi olla myös epäluotettavaa, muistamme asioita väärin. (Hirsjärvi etc. 1998, 20-21; Uusitalo 1991, 13-17) Tieteellisen tiedonmuodostuksen kriteereiksi on asetettu muun muassa suunnitelmallisuus, tiedonkeruun systemaattisuus, kriittisyys, arvovapaus ja johtopäätösten muotoilun huolellisuus. (Eskola 1971, 25-33) Onko tämä poissuljettua SECI - prosessissa? Olennaista on hiljaisen tiedon reflektointi ja itsearviointi, oletetun tiedon testaaminen, jolla voidaan eliminoida arkiajatteluun liittyviä virheellisyyksiä (Yliruka 2000, 34-36). Hiljainen tieto sisältää esimerkiksi ammatillisessa kontekstissa voimavaroja, jotka mahdollistavat uuden tiedon tuottamisen, siirtämisen, sisäistämisen ja kokemusten jakamisen organisaatiossa. (Nonaka & Takeuchi 1995, 73-83) Sosiaalinen raportointi pyrkii olemaan yksi väline tiedon muodostamiseen ja raportoimiseen niin yksilö, työyhteisö kuin organisaatiotasolla SECI -prosessin periaatteita noudattaen. 1.4 Tiedonmuodostus ja dokumentointi Helsingin sosiaaliviraston sosiaalityössä Sosiaalityön dokumentointi Kuvatakseni millaista käsitteellistä tietoa sosiaalityössä tuotetaan niin asiakkaista kuin palveluista käytän esimerkkinä tämän hetkistä sosiaalityön dokumentointia Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa. Sosiaalityön dokumentoinnin pohjana on Helsingin sosiaaliviraston asiakastietojärjestelmä ja dokumentointiin liittyvät ohjeet. Asiakastietojärjestelmä on tällä tietoa muuttumassa lähivuosina, jolloin myös kerättävän tiedon laatu muuttuu.

15 15 Sosiaalityön tuottama tieto voidaan jakaa neljään eri lohkoon, jotka ovat osin päällekkäisiä; asiakasta, sosiaalityötä ammattina, palvelujärjestelmää sekä kuntaa ja yhteiskuntaa kuvaavaan tietoon (Miettinen 2000, 69-70). Kukin asiakas rekisteröidään asiakastietojärjestelmään. Henkilötietoihin merkitään muun muassa hänen sosioekonominen asemansa ja koulutuspohjansa. Perhenäytöltä löytyvät perheen muut jäsenet. Laadullisempaa tietoa asiakkaasta kirjataan sosiaalityön suunnitelma näytölle. Helsingin kaupungin aluesosiaalityössä tavoitteena on, että jokaisen vähintään kuusi kuukautta sosiaalityön asiakkaana olevan kanssa tehdään tilannearvio, joka kirjataan sosiaalityön suunnitelmaan. Tilannearvioon on määrä kirjata tietoa asiakkaan asumisesta, koulutuksesta, työhistoriasta, terveydentilasta, päihteiden käytöstä, lähiverkostosta, harrastuksista ja voimavaroista. Lisäksi lastensuojelussa on käytössä lastensuojelun arviointinäyttö. Sinne koodataan asiakkuuden syyt, vastuutyöntekijä ja vuosittain arviot asiakkaan tilanteen muutoksista. Sen avulla lasketaan vuosittain lastensuojeluasiakkaiden määrä/työntekijä sekä tilastoidaan yleisimmät lastensuojeluasiakkuuteen johtavat syyt. Työyhteisöissä voi myös olla käytössä työntekijäkohtaisesti erilaisia asiakaskartoituksia. Näiden avulla on mahdollista saada kuvaa alueen asiakaspohjasta ja pääasiallisista ongelmista. Toiseksi sosiaalityö tuottaa ammatillista tietoa työmalleista ja -menetelmistä. Se on työntekijöillä olevaa hiljaista kokemustietoa, osaamista. Suunnitelmaan on tavoitteena kirjata sosiaalityön tavoitteet (lyhyellä ja pitkällä aikavälillä) sekä keinot (työtavat), joilla tavoitteet pyritään saavuttamaan. Keinojen onnistumista tulisi arvioida sovituissa ajankohdissa, jolloin arvioinnin kautta syntyy prosessitietoa asiakkuuden kulusta. Projekti- ja tutkimusraportit sisältävät koottua käsitteellistettyä ammatillista tietoa. Toimistokohtaisesti sosiaalityöntekijöillä voi olla tehtynä erilaisia prosessikuvauksia tai selvityksiä suhteessa asiakkaisiin, ammatillisiin käytäntöihin tai yhteistyömuotoihin. Kolmanneksi syntyvä tieto kuvaa palvelujärjestelmän toimintaa: kuinka montaa asiakasta on pystytty palvelemaan, montako suoritetta on tehty, mitä kustannukset ovat olleet? Tätä tietoa tilastoidaan muun muassa asiakastietojärjestelmien kautta. Lastensuojelun tasausjärjestelmää varten kerätään tietoa asiakaskohtaisesti palveluiden (esimerkiksi laitoshoito) kustannuksista. Sosiaalityön tapahtumat -näytölle (SOSTY) asiakastietojärjestelmässä kirjataan sosiaalityön asiakastapahtumat: asiakastapaamiset, verkostokokoukset, tehdyt päätökset, puhelut, lausunnot. Kyseisen näytön kautta lasketaan kunkin työntekijän tekemät suoritteet. Sosiaalityön suunnitelmassa tulisi myös näkyä muut viranomaistahot, jotka työskentelevät asiakkaan kanssa. Systemaattinen sosiaalityön suunnitelma -näytön käyttö tuottaa monipuolista tietoa niin asiakkaan elämäntilanteesta kuin

16 16 käytetyistä työmenetelmistä ja niiden vaikuttavuudesta. Suunnitelmien määrällinen ja laadullinen käyttö on kuitenkin hyvin vaihtelevaa. Käytännössä myös suoritteiden kirjaaminen on vajavaista ja luvut eivät anna todellista kuvaa sosiaalityön työtapahtumien määristä. (Borg & Mannerström 2002) Neljänneksi sosiaalityöstä syntyvä tieto kuvaa myös kuntaa ja yhteiskuntaa; kuinka suuri prosentti kussakin kunnassa on sosiaalitoimen asiakkaana, kuinka paljon on myönnetty toimeentulotukea tai mitä lastensuojelun kustannukset ovat olleet. Tieto kirjautuu muun muassa kunnan toimintapoliittisiin asiakirjoihin. Kunnissa kerätään myös valtakunnallisiin tietokantoihin tietoa sosiaalitoimen asiakkuuksista (esim. Stakes, Tilastokeskus). Valtakunnallista raportointia edustaa myös sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain toteuttama sosiaalibarometri, johon kerätään aineistoa kyselyin kunnan sosiaalijohdolta ja asiantuntijoilta. Sosiaalityöntekijöiden koulutuspohjan akatemisoitumisen seurauksena ammattikunnan tiedontuottamisen ja analysoinnin taidot karttuvat. Muutamissa kunnissa on tutkijasosiaalityöntekijöiden virkoja ja myös sosiaalityön ammatillinen lisensiaattikoulutus on lähtenyt liikkeelle, jossa lähtökohtana on ammattikäytäntöjen tieteellisen perustan vahvistaminen ja niiden tavoitteellisen tutkimuksen edistäminen. Tietojärjestelmät kehittyvät ja kunnan tarpeisiin kerätty tieto on yhä monipuolisempaa. Kvantitatiivisen tiedonkeruun lisäksi haetaan välineitä laadullisen tiedon keräämiseen ja analysointiin. Myös asiakkaita itseään osallistetaan tiedontuottamiseen asiakaspalautteiden keruun myötä. Sosiaalityön hallinnollinen tiedontuotanto painottuu kuitenkin tilastollisen tiedonkeruuseen. Se ei sinänsä ole riittävää kuvaamaan esimerkiksi asiakkaiden elinoloja, elämänkohtaloita tai vaikka palvelujen vaikuttavuutta suhteessa tarpeisiin. Laadullisen tiedon keruu on vähäistä ja epäsystemaattista; tuotetun tiedon määrässä ja laadussa on eroja niin toimistoittain kuin työtekijäkohtaisestikin. Aineiston hyödyntäminen on myös vaihtelevaa, vaikka se tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen analysointiin ja käyttöön. Tarvitaan keinoja avata tilastoituja lukuja, syventää numerotietoa. Toisaalta tarvitaan tiedontuotantoa asiakastyössä nähtävistä heikoista signaaleista, nousevista ilmiöistä ja niihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista SECI -tiedonmuodostus sosiaalityössä Sosiaalityössä syntyvää tietoa voidaan tarkastella SECI -prosessin kautta ja saada kenties kattavampi kuva sen laadusta. Kuviossa 3 olen soveltanut Nonaka & Takeuchin (1995)

17 17 tiedonmuodostus-mallia sosiaalityön konteksteihin. Asiakas- ja parityö edustaa "originating ba" tiedonmuodostuksen kenttää. Kun asiakas ja työntekijä jakavat kokemuksiaan tapaamisellaan, he jakavat hiljaista tietoa. Tämä edellyttää, että asiakkaan ja työntekijän välillä on luottamussuhde ja mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen. Jotta koettua ja tehtyä voi pohtia ja arvioida, tarvitaan reflektointia. Mitä koen asiakkaan kanssa ja mitä jaan hänen elämäntilanteestaan? Miksi toimin tietyssä kohtaa tietyllä tavalla, mihin toimintani perustuu? Toiminko oikein vai tulisiko toimintaani nyt muuttaa (kts. Yliruka 2000)? Henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa, yhteisten kokemusten myötä syntyy kosketus asiakkaiden elämään ja tietoa siitä, mitä voimavaroja asiakkailla on ja mitä pahoinvointi heidän elämässään tarkoittaa. Asiakastyössä näkyvät ne epäkohdat, joita esimerkiksi palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmät sisältävät ja ongelmat, joita ne tuottavat asiakkaille. Samoin parityössä työntekijät jakavat kokemustietoa yhteisen työskentelyn tuloksena. Työntekijöillä on työmenetelmiin liittyvää kokemustietoa, osaamista esimerkiksi toimivista työmalleista ja -prosesseista. Työntekijöiden näkökulma on erityisen tärkeä kaupunkisosiaalityössä, jossa toimintaympäristön muutokset ovat nopeita ja organisaatio suuri. Palvelujen oikein kohdentamiseksi organisaatiossa tulisi pystyä arvioimaan ja vastaamaan nopeasti toimintaympäristössä syntyviin uusiin tarpeisiin. Tiedon ulkoistamisen vaiheessa reflektoidaan jälkikäteen jo koettua ja tehtyä. Asiakastyössä syntynyttä yksilötason tietoa käsitteellistetään esimerkiksi työryhmä- ja tiimikokouksissa ja työnohjauksessa, joissa käsitellään asiakastapauksia ja pohditaan ammatillisia kysymyksiä ("dialoguing ba"): miten toimisin tämän asiakkaan kanssa? Tai mitä voisimme alueellamme tehdä tämän asiakaskunnan suhteen? Miten työvälineemme auttavat asiakasta, pitäisikö jonkin olla toisin? Näin siitä syntyy kollektiivista, yhteisötason tietoa. Hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan asiakasta koskevaa sekä työprosessia kuvaavaa tietoa. Esimerkiksi asiakkaan tapaamista dokumentoidessaan työntekijä pohtii omien kokemustensa ja työskentelytapojensa merkityksiä. Toiminko oikein vai tulisiko työmenetelmää tai tavoitteen asettelua muuttaa? Tai mitä asiakaskuntaani kokonaisuutena ajatellen jokin ilmiö tarkoittaa? Mitä alueella on tapahtumassa? Myös asiakkailta saatava palaute edustaa käsitteellistettyä tietoa palvelujen toiminnasta. Asiakastyössä syntynyttä tietoa yhdistetään alan ammatilliseen tietoon (lehdet, selvitykset), muiden toimijoiden tuottamaan tietoon esimerkiksi alueella (virkamiestyöryhmät) tai oman työn kontekstissa (moniammatillinen yhteistyö) sekä tieteelliseen tietoon (oma ja soveltuvat alat, kuten psykologia, sosiologia). Verkostokokoukset, koulutustilaisuudet tai vaikka internet keskustelusivut edustavat "systemising ba" ajatusta yhteisöllisestä tiedonmuodostuksesta.

18 18 Systeemistä tietoa sovelletaan omaan ammatinharjoittamiseen ja käyttökelpoinen tieto sisäistyy käytännössä automaattiseksi tietämiseksi, osaamiseksi ("exercising ba"). Kollektiivinen tieto muuttuu taas yksilötason osaamiseksi ja tietämiseksi. Optimaalisessa tilanteessa työntekijä ja työyhteisö pystyvät hyödyntämään kaikkia tiedonmuodostuksen vaiheita. Käytännössä tilanne voi kuitenkin olla toinen. Tiedonmuodostukseen vaikuttavat muun muassa niin asenteet, organisaation rakenteet kuin toimintaympäristön haasteellisuus. Vuorovaikutuksen puitteiden rakentaminen Hiljainen tacit tieto Yksilötaso Originating ba Sosiaalistuminen asiakastyö parityö Sisäistäminen asiakastyö parityö Exercising ba Yhteisötaso Dialogi Dialoguing ba Ulkoistaminen työryhmä- ja tiimikokoukset hoito- ja palvelusuunnitelmat työnohjaus asiakaspalaute Yhdistäminen eri toimijoiden tuottaman tiedon yhdistäminen tieteelliseen tietoon yhdistäminen Tekemällä oppiminen Systemising ba Ulkoistettu käsitteellinen tieto Eksplisiittisen tiedon yhdistäminen Kuvio 3. Tiedonmuodostus sosiaalityössä Nonaka & Takeuchia (1995) mukaellen Sosiaalityöntekijän reflektointi ja itsearviointi ovat olennaisia tekijöitä tiedonmuodostuksen prosessissa. Tieto ei keräänny "itsestään", vaan systemaattisten havaintojen tekeminen, niiden analysointi ja johtopäätöksien tekeminen ovat työntekijän vastuulla. Puhuttaessa reflektiivisestä työotteesta sen katsotaan sisältävän kolme vaihetta: spontaani toiminta on rutiininomaista, knowing-in-action. Seuraavalla tasolla reflektointi tapahtuu itse toiminnan aikana (reflection-onaction). Esimerkiksi törmätessään uuteen, yllättävään tilanteeseen, työntekijä tekee uuden tilannearvion ja suhteuttaa toimintansa siihen. Menneen toiminnan reflektiosta puhutaan termillä

19 19 reflection on reflection-on-action. Tällöin toimintaa pyritään kuvailemaan ja arvioimaan jälkikäteen ja täten esim. poistamaan vääristyneitä rutiineja. (Schön 1995, 39-43) Oppivan organisaation opeissa olennaisena nähdään työntekijöiden halu jatkuvaan kehittymiseen ja oman toiminnan parantamiseen omien heikkouksien tunnistamisen pohjalta. Yksilöillä olevat tiedot ja taidot eivät kuitenkaan yksin riitä vaan olennaista menestyksekkäälle toiminnalle on, kuinka niistä tehdään organisaation voimavara - yhteistä tietoa ja osaamista. Organisaatio kokonaisuudessaan voi oppia vain oppivien yksilöiden kautta. (Senge 1990) Sosiaalityön tietotarpeet eri toimintaympäristöissä Sosiaalityössä kuin koko kuntasektorilla on haastavaa se toimijoiden rikkaus, joilta ja joille tietoa muodostuu sekä kenelle kaikille tietoa tuotetaan. Kuntaorganisaatiossa päätöksenteon jakautuminen virkamiehille ja poliittiselle päättäjille tekee tiedonmuodostusprosesseista monimutkaisemman kuin organisaatioissa yksityisellä sektorilla. Esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon vaikuttavien tekijöiden (tieto, arvot, poliittiset intressit) jäljittäminen on osin mahdotonta. Se ei kuitenkaan poista sitä seikkaa, että päätöksentekoa niin sosiaalityössä kuin laajemmin kuntaorganisaatiossa edistää mahdollisimman laaja-alainen tieto. Sosiaalityön erilaisia tietotarpeita on Kananoja (2002) jäsentänyt seuraavasti; Asiakkaat tarvitsevat; - tietoa palveluista, - tietoa sosiaalityön auttamisen ehdoista, mitä yhteistyö edellyttää, - tietoa, millaista tietoa sosiaalityöntekijä tarvitsee asiakkaan tilanteesta ja miksi, - tietoa siitä, miten sosiaalityöntekijä käyttää saamaansa tietoa Sosiaalityöntekijät tarvitsevat; - ihmisten toimintaa, yhteisöjen prosesseja ja yhteiskunnallisia ilmiöitä jäsentävää ja ymmärrystä lisäävää tietoa - metodista tietoa: millaiset työmenetelmät auttavat missäkin tilanteessa ja minkälaisia ihmisiä - prosessitietoa: miten työprosessi muodostuu ja mitä "lainalaisia kulkuja" se mahdollisesti sisältää, - vaikuttavuustietoa omien asiakkaiden osalta sekä yleisellä tasolla - asiakkaiden kokemuksia koskevaa tietoa (laatutieto)

20 20 - vertailutietoa, joka auttaa näkemään oman työn luonnetta ja vaikuttavuutta verrattuna oman ammattiryhmän työhön yleensä Sosiaalityötä toteuttavat organisaatiot ja niiden johto tarvitsevat; - tietoa väestön sosiaalisista tarpeista, muutossuunnista - tietoa sosiaalityön menetelmistä ja osaamisesta, jolla muutosta saadaan aikaan: millaisia voimavaroja tarvitaan - organisaation prosessi- ja vaikuttavuustietoa - asukkaiden ja asiakkaiden palautetietoa - suorituskyvystä kertovaa tietoa verrattuna muiden vastaavien organisaatioiden toimintaan - kustannushyötyjen vertailutietoa Poliittiset päättäjät tarvitsevat; - väestötietoa (tarpeet, muutossuunnat) - tietoa tarpeellisista voimavaroista ja keinoista - väestön antamaa palautetietoa - vaihtoehtotietoa erilaisten strategisten valintojen vaikutuksista ja kustannuksista - tietoa omaan johtamisalueeseen kuuluvien organisaatioiden kyvystä saada aikaan tarkoitettuja vaikutuksia - vertailu- ja kustannustietoa (eri kunnat) Lisäksi Kananoja (2000) mainitsee sosiaalipoliittisen järjestelmän strategit ja kehittäjät, kansalaiset (veronmaksajat), sosiaalityön opettajat ja tutkijat sekä sosiaalityön yhteistyökumppanit (muut ammattikunnat ja järjestöt), jotka tarvitsevat myös tietoa sosiaalityöstä. Malcolm Payne (2002, 8-9) on kuvannut sosiaalityön sosiaalista konstruktiota kuviolla, jossa tulee esiin sosiaalityön kolme pääasiallista toiminta-areenaa. Areenat ovat sidoksissa toisiinsa; asiakas & työntekijä areena, työyhteisö/ammatillinen areena ja poliittis-ideologinen areena (kuvio 4). Kullakin areenalla syntyy erilaista tietoa ja niiden tietotarpeet ovat osin erilaisia. Ne kuitenkin muodostavat toisiinsa vaikuttavan kokonaisuuden, joten eri osien välillä tarvitaan myös yhteistä tiedonmuodostusta ja ymmärrystä kunkin areenan toiminnasta ja rooleista.

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila

Asiakasosallisuus. Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila Asiakasosallisuus Projektin käynnistäminen Kari Nuuttila 21.9.2016 Asiakasosallisuus Omahoitopalvelut ODA - tiennäyttäjänä Omahoitopalvelut - ODA Asiakas asukas kumppanina Palvelut kohdentuvat paremmin

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama

kymmenen vuotta Erja Saurama /9/2011 Heikki Waris-instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama Heikki Waris -instituutin kymmenen vuotta Erja Saurama 9.9.2011 Instituutin tavoitteet Kehittää kaupunkisosiaalityötä, sen metodologiaa ja lähestymistapoja Edistää sosiaalialan työmenetelmien tutkimuksen,

Lisätiedot

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto 28.3.2014 Mitä on ennakointi? SUUNNITTELU ENNAKOINTI VERKOSTOI- TUMINEN TULEVAI- SUUDEN- TUTKIMUS Lähde: Euroopan

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti

Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Sosiaalityön opetus- ja tutkimusyksikkö Praksis Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca / Heikki Warisinstituutti Esityksen teemoja Hankkeen rakenne Käytännön opetus sosiaaliasemalla Kehittäminen

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan.

Sosiaalialan kehittämisyksikkö on alansa kehittämisasiantuntija alueellaan. 1 Sosiaalialan kehittämisyksikkö - kriteerien konkretisointi Sosiaalialan seudullisten kehittämisyksiköiden perustamisvaiheen kriteeristössä ei erikseen nimetä hyvän hanke- ja kehittämistyön yleisiä piirteitä,

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä

Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä Tieto ja viestintätekniikan käyttö ja paikka seudullisessa sosiaalipäivystyksessä SeutuSOS tutkimushankkeen havaintoja ja tuloksia Räsänen Tampereen yliopisto VALTAKUNNALLISET SOSIAALIPÄIVYSTYSPÄIVÄT Tampere

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi.

VASUtyö Salossa Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi. VASUtyö Salossa 2017 Anna-Kaisa Törrönen ja Saana Kallioniemi Mitä olemme jo tehneet Kentän näkökulma: vanhojen lomakkeiden läpikäynti, mitä hyvää, mitä kehitettävää? Selkeys, prosessinomaisuus, pedagogisuus

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus

Socca strategia 1. Socca. Strategiamme Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca strategia 1 Strategiamme 2012...2015 Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 2 Socca strategia Socca strategia 3 Erilaisia asiakastyön kehittäjäryhmiä 21 tutkimuspäiväkotia Espoo Kauniainen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä

Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä Kokemuksia arvioivasta työotteesta käytännön työssä Jonna Vanhanen Sosiaalityön kehittämiskoulutus 9.11.2012 Tiimin kehittämisen perinteet Kuvastin-menetelmän käyttö vuodesta 2006 alkaen (reflektiivinen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016

Sosiaalinen arviointi Louhelassa. Synnöve Sternberg 2016 Sosiaalinen arviointi Louhelassa Synnöve Sternberg 2016 Mistä lähdimme Louhela oli mukana Näky-hankkeissa 2008-2014, joissa lähdettiin liikkeelle sosiaalisen tilinpidon menetelmästä ja päästiin sosiaaliseen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään

Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Socca Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Tutustuminen Kuvastin-menetelmään Johtava tutkijasosiaalityöntekijä Laura Yliruka Socca 1 Mikä PKS-Praksiksen oppimisverkosto? 1/2 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro

Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro Turvallisuustutkimuksen strategia kommenttipuheenvuoro 30.1.09 Kari Laitinen Poliisiammattikorkeakoulu kari.m.laitinen@poliisi.fi 5.2.2009 sisällys Turvallisuuden luonne Strategian luonne Tutkimustyön

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen

Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen Rakenteellisen sosiaalityön aika Sosiaalisen raportoinnin uusi tuleminen MARJAANA SEPPÄNEN M A R J A A N A. S E P P Ä N E N @ U L A P L A N D. F I K I I T O K S E T : A N N E L I P O H J O L A J A M E

Lisätiedot

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa

Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Kriittisiä näkökulmia: hankkeiden ongelmakohtia tutkijan kokemusten valossa Veronika Honkasalo & Antti Kivijärvi & Tomi Kiilakoski 28.1.2011 24.1.2011 www.nuorisokanuuna.fi 1 Näkökulma 1 pilottihankkeen

Lisätiedot

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita...

Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita... Tehtävä Jari: Olisi kiva, jos pohtisit omaa rooliasi johtajana, työnkehittäjänä ja asiakastyön tekijänä? Casena voisit käyttää nuoria ja niiden tarpeita... Näissä eri rooleissa on erilainen tapa lähestyä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus 22.6.11 Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja? /Anna-Kaisa Tukiala pvm 1 Lain nimi? Lain henki? Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa? Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Mirva Makkonen 1 Miksi osallisuus?

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opitaan omasta työstä! Asiakaslistauksesta sosiaaliseen raportointiin

Opitaan omasta työstä! Asiakaslistauksesta sosiaaliseen raportointiin Opitaan omasta työstä! Asiakaslistauksesta sosiaaliseen raportointiin 1 Taustaa Organisaatiouudistus Mistä rakenteelliselle sosiaalityölle aikaa ja välineitä? Mutu-tietoa ja olettamuksia Ei tietoa nuorten

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA

KOOSTE SORA- TOIMINNASTA October 27, 2014 KOOSTE SORA- TOIMINNASTA Erja Saurama/Jonna Vanhanen 1 2 Huomiopeilien heikot signaalit (Erja Saurama) Ylisukupolvinen asiakkuus ja näkymättömät lapset Traumatisoituneet vanhemmat: miten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Strategian kuvaaminen strategiakartan avulla Versio: 0.2. 14.4.2015 keskustelutilaisuusversio Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12.

Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku. Turku 1.12. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa Tervetuloa! Minna Arve kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku Turku 1.12.2011 Miksi tänään Turussa Kuntaliiton suositus ja opas ennakkoarvioinnista

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot