RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MELLUNKYLÄN SEURAKUNNAN RIPPIKOULUN PAIKALLISSUUNNITELMA

2 Koko työyhteisön työskentelyn pohjalta laatinut rippikoulunpaikallissuunnittelu työryhmä: Rippikoulupastori Paula Pakarinen / Johanna Yläranta-Suha Nuorisopastori Kaisa Yletyinen / Sini Ikävalko-Ratia Nuorisotyönohjaaja Kaija Aalto / Iris Sotamaa Nuorisotyönohjaaja Pauli Syrjö (ja Sasu Rauhala) Lapsityönpastori Mia Iiskola 2

3 Sisällys 1. Johdanto Rippikoulun kokonaisuus...5 Erityyppiset rippikoulut Turvallisuus Yhteistyö perheiden ja huoltajien kanssa Erilaiset oppijat Rukous ja hartaus Musiikki rippikoulussa Isoset ja apparit rippikoulussa Vapaa-aika ja iltaohjelmat Konfirmaatio Arviointi...16 Liite 1: Rippikoulutyön vuosi...17 Liite 2: Esimerkkikirjeet...18 Liite 3: Erilaisten rippikoulujen tiivisjaksojen esimerkki ohjelmarungot...28 Liite 4: Konfirmaation kaava...32 Liite 5: Ohjelma- ja turvallisuusvastaavan muistilista...34 Liite 6: Hyvän iltaohjelman pelisäännöt

4 1. Johdanto Rippikoulu on kasteopetusta. Se pohjautuu Jeesuksen käskyyn, kirkkolakiin sekä kirkon yhteiseen rippikoulusuunnitelmaan. Rippikoulun yleistavoitteena on, että nuori vahvistuu siinä uskossa kolmiyhteiseen Jumalaan, johon hänet on kasteessa otettu, kasvaa rakkaudessa lähimmäiseen ja elää rukouksessa ja seurakuntayhteydessä. Mellunkylän seurakunnan rippikoulun paikallissuunnitelman lähtökohtana on, että siitä on mahdollisimman paljon apua ja hyötyä rippikoulutyötä tekeville työntekijöille ja sitä kautta myös rippikoulua käyville nuorille. Paikallissuunnitelma koskee pääsääntöisesti nuorille järjestettäviä rippikouluryhmiä. Paikallissuunnitelman noudattaminen takaa sen, että jokainen Mellunkylän seurakunnassa toteutettu rippikoulu on laadultaan samanlainen. Paikallissuunnitelma on työkalupakki, joka kertoo minkälaisilla yhteisillä periaatteilla ja mistä lähtökohdista Mellunkylän seurakunnassa tehdään rippikoulutyötä. Paikallissuunnitelmaa tulee lukea yhdessä kirkon yhteisen rippikoulusuunnitelman (RKS2001) kanssa. Paikallissuunnitelman laatimisessa ovat olleet mukana kaikki rippikoulutyössä mukana olevat työntekijät. Paikallissuunnitelma tarkistetaan kolmen vuoden välein, sekä tarvittaessa, rippikouluohjaajien kokouksessa. Mellunkylän seurakunta sijaitsee Itä-Helsingissä ja siihen kuuluvat Kivikon, Kurkimäen, Kontulan, Vesalan, Mellunmäen ja Fallpakan alueet, joilla on yhteensä yli asukasta. Mellunkylän seurakunnan jäsenmäärä oli vuoden 2006 lopussa Kirkkoon kuulumisprosentti on 63,4 %. Alueella asuu paljon kirkkoon kuulumattomia, paluumuuttajia ja maahanmuuttajia. Alueella on muuta kaupunkia alhaisemmat keskitulot ja koulutustaso, sekä korkeampi työttömyysaste ja päihdeongelmaisten määrä. Seurakunnan alueella on kaksi yläkoulua. Rippikoulun käyneitä oli vuonna henkeä. Noin neljä viidesosaa rippikouluikäisistä käy rippikoulun. Rippikoulutyöstä vastaa rippikoulupastori. Rippikoulutyössä on mukana yhteensä noin 20 työntekijää. Työntekijöiden jaksamisen ja turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jokaisessa rippikoulussa on riittävä määrä ohjaajia, eli yksi ohjaaja kutakin alkavaa kymmentä nuorta kohti. Ohjaajat ovat keskenään tasa-arvoisia ja he jakavat rippikoulun tehtävät keskenään tasapuolisesti. Kussakin rippikoulussa yksi ohjaajista (virkasuhteessa oleva seurakunnan työntekijä) toimii rippikoulun ohjelma- ja turvallisuusvastaavana. Nuoruus on aikaa jolloin käydään läpi monia tärkeitä valintoja ja pohdintoja tulevan elämän kannalta. Nuorille ajankohtaisia asioita käsitellään rippikoulussa ja työntekijän rooli on olla turvallinen aikuinen ja luotettava auktoriteetti sekä kohdata nuoria kristittynä, aitona ihmisenä. Rippikoululainen on seurakunnan jäsen ja rippikoulun tärkein henkilö. 4

5 2. Rippikoulun kokonaisuus Rippikouluun ilmoittautuminen alkaa lokakuussa, kun kaikille ikäluokkaan kuuluville seurakuntalaisille lähetetään Kutsukirje rippikouluun. Rippikoulun ilmoittautumisaika on marraskuun alussa. Ilmoittautumisen alussa rippikoulutyötä tekevät käyvät esittelemässä tulevan vuoden rippikouluja alueen yläasteiden kahdeksasluokkalaisille. Yläasteiden yhteyshenkilöt sopivat info-ajat koulujen kanssa. Kirkkoon kuulumattomille ja muille halukkaille jaetaan tarvittaessa ilmoittautumislomakkeet. Rippikouluun ilmoittautuneille lähetetään kirjeellä päätös, mihin rippikouluun ilmoittautunut on päässyt. Myös muiden seurakuntien jäsenet ja kirkkoon kuulumattomat voivat osallistua Mellunkylän seurakunnan rippikouluihin. Rippikoulu kestää RKS 2001:n mukaisesti noin puoli vuotta. Rippikoulu alkaa varsinaisesti ensimmäisellä tapaamiskerralla. Hiihtoloman rippikoulujen ensimmäinen tapaaminen on jo syksyllä; kesän rippikoulut alkavat yhteisestä rippikoulutapahtumasta. Mellunkylän seurakunnan rippikoulu muodostuu kolmesta jaksosta; aloitusjaksosta, tiivisjaksosta ja päätösjaksosta. Seuraavat tapaamiset sisältyvät joko aloitusjaksoon tai päätösjaksoon: Rippikoulutapahtuma Tutustumistapaaminen 2h Ehtoollis- ja jumalanpalvelusopetus 2h Kaksi jumalanpalvelusta Musiikkitunti kanttorin johdolla 2h Tutustuminen nuorten yökahvila Light Cafe Albaan 1h klo Oppitunti 2h Vuosittainen vaihtuva tapahtuma (esim. pääsiäisvaellus tai saapastoiminnan esittely) Tarvittaessa ja halutessaan rippikoulutiimi voi pitää edellä mainittujen lisäksi muita alku- ja/tai päätösjaksoon sisältyviä tapaamisia. Aloitusjakson tapaamiset voivat olla samana päivänä esim. oppitunti jumalanpalveluskäynnin jälkeen. Aloitusjakson poissaolot tulee korvata vastaavilla käynneillä (esim. osallistumalla jonkun toisen rippikoulun oppitunnille) tai tehtävillä. Vaikka rippikoulu on vapaaehtoinen, on tärkeää, että kaikilta rippikoululaisilta kaikissa rippikouluissa vaaditaan sama määrä osallistumisia. Aloitusjakson aikana vanhemmille pidetään vanhempaintapaaminen, josta lisää luvussa 4 Yhteistyö perheiden, huoltajien ja koulujen kanssa. Tiivisjakso tarkoittaa rippikoulun leiri- tai kaupunkileirijaksoa. Konfirmaatio päättää rippikoulun. 5

6 Kutsumessuun kutsutaan kaikki kuluneen vuoden aikana rippikoulun käyneet nuoret. Kutsumessussa nuoria kutsutaan mukaan seurakunnan toimintaan. Rippikoululaisen oppimateriaalit Raamattu (annetaan omaksi) Rukoushelminauha (annetaan omaksi) Vihko muistiinpanoille ja oppimispäiväkirjalle (annetaan omaksi) Katekismus (yhteiskäyttö) Veisukirja (yhteiskäyttö) Virsikirja (yhteiskäyttö) Rippikoululainen kirjoittaa vihkoonsa muistiinpanoja jokaisen rippikoulun ohjaajan antamien ohjeiden mukaan. Vihkoon voidaan myös maalata tai piirtää. Vihkon toiselle puolelle rippikoululainen työstää oppimispäiväkirjaa. Oppimispäiväkirjan tarkoitus on, että rippikoululainen pohtii itse niitä kysymyksiä, joita rippikoulussa käsitellään. Oppimispäiväkirjan avulla luodaan myös henkilökohtainen kontakti jokaiseen rippikoululaiseen. Oppimispäiväkirjaa työstetään joka päivä tiivisjakson aikana. Rippikoululainen kirjoittaa oppimispäiväkirjaa joka päivä samalle rippikoulunohjaajalle. Oppimispäiväkirja on henkilökohtainen; sitä lukee ainoastaan rippikoululainen itse ja se rippikoulunohjaaja kenelle kyseinen rippikoululainen kirjoittaa. Rippikoulunohjaaja kommentoi päiväkirjaan työstettyä ja vastaa kysymyksiin ja esittää mahdollisesti vastakysymyksiä. On tärkeää, että kirjoittamisen periaatteet ja tavoitteet tehdään etukäteen tiettäviksi rippikoululaiselle. Erityyppiset rippikoulut o Leiririppikoulu Leiririppikoulun tiivisjakso kestää tavallisesti 8 päivää niin, että ensimmäinen päivä on leirille saapumispäivä ja kahdeksas leiriltä poistumispäivä. o Kaupunkirippikoulu Kaupunkirippikoulujen tiivisjaksoja pidetään Mikaelinkirkolla hiihtolomalla ja kesällä. Kaupunkirippikoulun tiivisjakso voi kestää kaksi viikkoa tai viikon, jolloin rippikouluun liittyy myös viikonloppuleiri. Tavallisesti kesällä järjestetään kaupunkirippikoulu heti koululaisten kesäloman alettua ja tarvittaessa toinen loppukesästä ennen koulujen alkua. Kaupunkirippikoulu on leiririppikoulun vaihtoehto. Se on edullisempi sekä rippikoululaiselle että seurakunnalle. Mikaelinkirkon tilat ovat hyvät rippikoulun järjestämiseen ja siksi hyödynnetään monipuolisesti. Kirkon tilavaraukset on tehtävä hyvissä ajoin, jo edellisenä vuonna. Kaupunkirippikoulun aikana rippikoululaisille tarjotaan mahdollisuus edulliseen ruokailuun päivittäin. Kaupunkirippikoulu työllistää rippikoulunohjaajien lisäksi myös suntioita kirkolla. Pääkaupunkiseudulla on 6

7 hyvät mahdollisuudet erilaisten vierailuiden (hautausmaa, museot, tapahtumat) tekemiseen rippikoulun tiivisjakson aikana. Kaupunkirippikoulussa ryhmäytymiseen on panostettava erityisesti, koska yhdessäolo muodostuu pienemmistä pätkistä, joiden intensiivisyys on erilaista leiriin verrattuna. Kaupunkirippikoulussa isosten osuus on tärkeä ryhmäytymisen luomisessa. Kaupunkirippikoulussa koti on prosessissa voimakkaasti mukana, koska nuorella on mahdollisuus käydä läpi käsiteltäviä asioita perheen kanssa rippikoulun aikana. o Teemarippikoulut Teemarippikouluja voidaan järjestää tarpeen ja resurssien mukaan. Laskettelupainotteinen rippikoulu Laskettelupainotteinen rippikoulu järjestetään talvella. Tähän rippikouluun osallistuminen ei edellytä laskettelua, mutta sille varattuna aikana jokainen rippikoululainen ulkoilee laskettelukeskuksen alueella. Laskettelupainotteisen rippikoulun tiivisjakso kestää yhtä pitkää kuin perus leiririppikoulukin. Laskettelu toteutetaan muun ohjelman ohessa, jolloin leirin ohjelma on perinteistä leiririppikoulua tiiviimpi. Rippikoulu järjestetään sellaisessa leirikeskuksessa, joka on kohtuullisen matkan päässä jostain laskettelukeskuksesta. Laskettelemaan mennään tilausbussilla leirikeskuksesta, siksi rippikoulun leirin hinta on rippikoululaiselle hieman kalliimpi kuin perus leiririppikoulu. Laskettelun kustannukset eivät sisälly rippikoululeirin hintaan. Laskettelukeskuksen kanssa asioinnin helpottamiseksi laskettelukeskuksesta kannattaa kysyä ryhmäalennusta ja laskettelevien rippikoululaisten hissilippumaksut velottaa jo rippikoulumaksun yhteydessä. Näin rippikoululainen ei myöskään joudu ottamaan suuria summia rahaa mukaan leirille. Laskettelupainotteisuus tulee huomioida myös kyseisen rippikoulun turvallisuuskysymyksiä pohdittaessa. Musiikkipainotteinen rippikoulu Musiikkipainotteisia rippikouluja järjestetään tarpeen ja resurssien mukaan. Lapin rippikoulu Rippikoulun tiivisjakso pidetään kesällä, ja siihen kuuluu vaellusjakso ja majoittumisjakso sekä mahdollinen retki Norjan puolelle. Lapin rippikoulun kustannukset ovat hieman suuremmat rippikoululaiselle. Seurakunnalla on Lapin rippikoulun käyttöön telttoja ja retkikeittimiä. 7

8 3. Turvallisuus Rippikoulun on tarkoitus olla turvallinen kasvunkokemus nuoren elämässä. Siksi rippikoulun turvallisuusnäkökohtiin on tärkeä kiinnittää huomiota ja näin luoda rippikoululle turvalliset puitteet. Näiden asioiden ennakointi helpottaa toimimista tilanteessa, jossa jotain on jo sattunut. Rippikoulun turvallisuusasiakirjat Jokaisesta rippikoulusta tulee laatia etukäteen turvallisuusasiakirjat: turvallisuussuunnitelma ja osallistujakortit. Tarvittaessa onnettomuus- ja läheltä piti tilanteista täytetään tapahtuneen jälkeen onnettomuusraportti. Turvallisuussuunnitelma: rippikoulun ohjelma- ja turvallisuusvastaava laatii yhdessä rippikoulun muiden ohjaajien kanssa ja hyväksyttää kirkkoherralla. Turvallisuussuunnitelmaan kirjataan rippikoulun puitteet, osallistujamäärät ja arvioidaan mahdolliset turvallisuusriskit ja niiden todennäköisyys. Turvallisuussuunnitelma arkistoidaan yhdessä rippikoulun päiväkirjan kanssa. (Liitteenä mallipohja, joka löytyy serveriltä ja on muokattavissa kunkin rippikoulun erityistarpeisiin.) Osallistujakortti: jokainen rippikouluun osallistuva täyttää osallistujakortin, jotka säilytetään rippikoulun ajan (ja tietyn ajan sen jälkeen) ja tuhotaan sitten. Osallistujakortti sisältää tarvittavat turvatiedot rippikouluun osallistuvasta (liitteenä malli pohja, joka löytyy serveriltä ja on muokattavissa kunkin rippikoulun erityistarpeisiin). Osallistujakortissa on oltava huoltajan allekirjoitus. Myös rippikoulun ohjaajien ja isosten tulisi täyttää tämän kaltainen osallistujakortti, sillä sairastuminen/tapaturma voi kohdata heitäkin. Osallistujakortissa kysyttäviä asioita: - allergiat - uimataito - sairaudet - harrastukset - muuta tärkeää Asiat voivat olla arkaluontoisia, siksi kysymysten muotoiluun on syytä kiinnittää huomiota, jotta ne ovat tarpeeksi pehmeitä. Mallilause: Pyydämme näitä tietoja leirin turvallisuuden ja onnistumisen vuoksi. tai Onko jotain sellaista, jota meidän rippikoulun opettajien olisi hyvä tietää nuoresta voidaksemme järjestää hänelle mahdollisimman onnistuneen rippikoulukokemuksen? Harrastuksiin liittyvät ruokailutottumukset ja kasvuvaihe, osaksi mukana, jotta kysymykset kevenisivät liittyen turvallisuuteen (voidaan ottaa huomioon tarve harjoitella, ruokavalio yms.) Huoltajille tulisi tarjota useampi mahdollisuus antaa turvallisuuteen ja omaan lapseen liittyvää tietoa, osallistujakortin täyttämisen lisäksi. Jos näitä tietoja ei esimerkiksi halua kirjoittaa, tarjotaan mahdollisuutta ottaa yhteyttä puhelimitse, sähköpostilla tai tapaamalla rippikoulun vetäjiä. Tätä tarkoitusta voivat palvella vanhempaintapaamiset. 8

9 Onnettomuusraportti: Onnettomuusraportti tulee täyttää sekä onnettomuustilanteesta että läheltä piti tilanteista. Onnettomuusraportti löytyy Helsingin seurakuntayhtymän sisäisestä verkkopalvelusta (Sinfo). Raporttiin kirjataan tapahtuman kulku, se missä se tapahtui sekä se, millaiset turvallisuusohjeet ennen tapahtunutta annettiin. Onnettomuusraportti toimitetaan tiedoksi sekä kirkkoherralle että rippikoulupastorille. Ohjelma- ja turvallisuusvastaavan tehtävät - rippikoulun ohjaajien työnjako Ohjelma- ja turvallisuusvastaavan vastuulla on Turvallisuussuunnitelman laatiminen, Osallistujakorttien kerääminen rippikoululaisilta, onnettomuusraporttien tekeminen mahdollisissa tilanteissa, vakuutusasioiden hoitaminen (mahdollisissa tapaturmissa), leiririppikoulussa yhteydenpito leirikeskukseen ennen leiriä sekä muut rippikouluun liittyvät tehtävät niin, että hän voi jakaa ne eteenpäin muille ohjaajille tarvittaessa. Ohjelma- ja turvallisuusvastaava ei saa poistua leirin aikana leirikeskuksen alueelta. (Kts. liite: ohjelma- ja turvallisuusvastaavan muistilista.) Turvallisuusohjeiden antaminen Kaikessa rippikoulun toiminnassa on huomioitava osallistujien turvallisuus. Turvallisuustekijät käydään läpi myös isosten ja apparin kanssa. Riittävät turvallisuusohjeet tulee aina antaa ennen toiminnan alkua. Yhteisten toimintaohjeiden laatiminen erityistilanteiden varalta/kriisisuunnitelma Rippikouluissa joudutaan välillä kohtaamaan erityistilanteita esim. päihde- tai väkivaltatilanteissa. Erityistilanteissa ollaan aina yhteydessä kirkkoherraan ja toimitaan tapauskohtaisesti. Alkuhaastattelu: rippikoulun turvallisuuteen ja suunniteluun vaikuttavien tietojen keruu Rippikoulun turvallisuuteen liittyy olennaisesti rippikoulun ohjaajien ja rippikoululaisten välinen myönteinen suhde. Alkuhaastattelu tehdään jotta rippikoululaisten omat odotukset, pelot, toiveet ja rajoitteet saataisiin riittävästi kartoitettua. Haastattelussa rippikoululainen saa tietoa siitä, mitä rippikoulu on ja millaisilla pelisäännöillä siellä pelataan. Samalla haastattelu on alku rippikoululaisen ja opettajan väliselle tärkeälle luottamukselliselle suhteelle. Alkuhaastattelijana tulisi toimia kullekin nuorelle sama ohjaaja, joka myös vastaa hänen oppimispäiväkirjatyöskentelystään. Tiedotus tapahtuneista onnettomuuksista Tiedotus tapahtuneista onnettomuuksista on kirkkoherran vastuulla. 9

10 4. Yhteistyö perheiden ja huoltajien kanssa Yhteistyö koulujen kanssa Yhteistyö koulujen kanssa on tärkeää konsultoinnin ja tarvittavan etukäteisinformaation kannalta. Koulun toimijoilla on myös oikeus olla antamatta sellaisia tietoja, jotka he kokevat salaisiksi ja/tai rippikoulun kannalta epäolennaisiksi. Rippikouluun liittyvä yhteistyö koulujen kanssa sisältää ripari-infot alueen kouluissa ja rippikoululaisten osallistujalistojen kierrättämisen koulujen kuraattorilla/erityisopettajalla. Kuraattorin/erityisopettajan on näin mahdollista informoida seurakuntaa, jos seurakunnan on hyvä tietää jotain erityistä jonkun nuoren kohdalla rippikoulun onnistumisen ja turvallisuuden kannalta. Koulun perusopetuksen opetussuunnitelman uskonnon opetuksen perusteisiin voi tutustua Suomen uskonnonopettajain liiton sivuilta Yhteydet perheisiin ja huoltajiin Rippikoulu on korvaamattoman arvokas mahdollisuus kirkolle pitää yhteyttä koko rippikoululaisen perheeseen. Siksi on tärkeää olla tiiviissä yhteydessä koteihin ja saada jokainen perhe - nuoresta vanhempiin - tuntemaan, että he ovat meille tärkeitä ja että tätä työtä tehdään juuri heidän nuortaan varten. Koteihin pidetään yhteyttä rippikoulun aikana erityisesti kirjeitse, mutta muitakin tapoja rohkaistaan käyttämään. Tarvittaessa yhteyttä pidetään puhelimitse ja sähköpostitse ja tarjotaan myös mahdollisuutta henkilökohtaiseen tapaamiseen. Rippikoulujen aikataulut, työntekijöiden yhteystiedot ja muut ajankohtaiset asiat tiedotetaan lisäksi seurakunnan sivuilla Kirje rippikouluun hyväksymisestä (rippikouluvastaava lähettää marraskuussa): Yhteydenpito jatkuu ilmoittautumisten jälkeen lähettämällä koteihin kirje siitä, mihin rippikouluun nuori on päässyt. Tässä kirjeessä tulee näkyä myös konfirmaatiopäivä. Tässä kirjeessä mainitaan rippikoulutapahtuman ajankohta, josta hiihtolomarippikouluja lukuun ottamatta kaikki rippikoulut alkavat. Ensimmäiseen kirjeeseen laitetaan diakoniatyöntekijän yhteystiedot, jotta alennusta tarvitsevat voivat sitä kysyä. (Alennuspaikka-anomusta ei siis enää lähetetä kaikille.) Alennuspaikkaanomus tietoon on hyvä lisätä muistutus, että avustusta tulee hakea siitä seurakunnasta, jonka alueella asuu, vaikka nuori osallistuisikin toisen seurakunnan järjestämälle leirille. Kirje aloitusjakson aikataulusta, leirikirje ja osallistujakortti (rippikoulun ohjaajat lähettävät/toimittavat rippikoululaisille): Rippikoululaiset saavat rippikoulutapahtumassa tai postitse kirjeen, jossa kerrotaan aloitusjaksojen aikatauluista. Ennen tiivisjaksoa rippikouluun tulevat saavat tiivisjaksoa koskevan kirjeen, jonka ohessa on osallistujakortti täytettäväksi. Kirjeessä on tärkeää painottaa, että aloitus-, tiivis- ja päätösjaksot ovat kaikki yhtä tärkeitä osia rippikoulun suorittamisen kannalta. 10

11 Kummikirje ja vanhempainkirje (toimitetaan muiden kirjeiden yhteydessä): Rippikouluissa lähetetään siunaamaan tuleville kummeille kummikirje. Myös vanhemmille lähetään vanhempainkirje, jossa kerrotaan mitä rippikoulu on ja miten se mahdollisesti vaikuttaa nuoren kasvuun. Vanhempaintapaaminen: Jokaisessa rippikoulussa järjestetään vanhempaintapaaminen. Vanhempaintapaamisessa käsitellään ainakin seuraavat asiat: - Turvallisuuskysymykset (vakuutukset, päihteet ym.). - Henkilökunta - Leiripaikka (majoitus, pesutilat ym.) - Tiivisjakson ohjelma - Oppimismateriaali - Miksi rippikoulua pidetään Kotikäynnit: Kotikäyntejä voidaan tehdä tarvittaessa aloitusjakson aikana sekä konfirmaation jälkeen kutsuttaessa käydään kodeissa onnittelemassa nuoria. Vierailupäivät: Rippikouluissamme ei ole ollut vierailupäiviä. Mahdolliset vierailut ovat poikkeustapauksia ja niistä sovitaan ohjaajien kanssa erikseen mieluiten jo ennen tiivisjakson alkua. 5. Erilaiset oppijat Jokaiseen rippikouluryhmään mahtuu suuri määrä eritavoin oppivia nuoria. Jotta jokaiselle voitaisiin kuitenkin taata onnistunut rippikoulukokemus, on tärkeää, että erilaisuus oppimisessa ja muutoinkin huomioidaan ja nähdään ennemmin voimavarana kuin heikkoutena. Erilaisten oppijoiden huomioiminen rippikoulussa Rippikoulun ohjaajilla tulisi olla peruskäsitykset erilaisista oppijoista ja oppimistyyleistä, siitä millaisia oppimisongelmia ja rajoitteita yleensä on. Myös oman oppimistyylin tiedostaminen on tärkeää, sillä usein opetamme tiedostamattamme juuri niin, kuin itse parhaiten opimme ja tämä tyyli ei ole välttämättä se, jolla kaikki muutkin oppivat. Oppimiseen vaikuttavat monet tekijät: - kielitaito - kulttuuritausta - uskonnollinen tausta - kognitiiviset taidot - fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kokemuksellinen ikä (voivat vaihdella paljon samallakin ihmisellä) - fyysinen erilaisuus (kehitys, vammat) Rippikoulutyöllä on kirjoja, joista saa lisätietoa erilaisista oppimisvaikeuksista. 11

12 On myös tärkeää huomioida että, rippikoulutunnilla rauhattomasti käyttäytyvä ei välttämättä ole ongelmanuori. Erilaisten ja monipuolisten opetustapojen käyttäminen on tärkeää ja tarpeellista. Oppimisilmapiirin luominen turvalliseksi on tärkeää. Myös rippikoululaisten lähtötasotiedot vaihtelevat yksilöittäin. Alkuhaastattelussa pyritään kartoittamaan rippikoululaisen omat odotukset, pelot, tietämys, toiveet ja rajoitteet. Erilaiset oppijat, oppimispäiväkirja, ulkoläksyt ja oppimisen arviointi/loppukoe Oppimispäiväkirjaa käytettäessä otetaan huomioon myös erilaiset oppijat ja heidän tarpeensa. Oppimispäiväkirjaa tulee käyttää monipuolisesti pelkän kirjallisen ilmaisun sijaan. Ulkoläksyt: Ulkoläksyjä suoritettaessa otetaan huomioon erilaiset oppijat. Ulkoläksyt voi suorittaa perinteisen yksinlausumisen sijaan tarvittaessa myös esimerkiksi kirjoittaen, laulaen, piirtäen, yhdessä lausuen tai yhdistettynä liikkeeseen. Loppukoe: Loppukokeen muotoa miettiessä otetaan huomioon erilaiset oppijat. 6. Rukous ja hartaus Rukouksen ja hartauden eri muodot ja mahdollisuudet Rukouksen ja hartauselämä läpäisee koko rippikoulu alkaen aloitusjaksolta aina päätösjakson loppuun asti. Painopiste rukouksessa ja hartaudessa ei ole tiedollinen, vaan hengellinen. Ne ovat ohjaamassa nuorta hengellisen elämän kasvuun. Saatuaan jumalanpalvelus- ja ehtoollisopetusta, rippikoululainen voi osallistua rippikoulunohjaajansa johdolla ehtoollisen viettoon rippikoulun aikana. Leirikeskuksessa olisi hyvä olla erillinen sakraalitila rukousta ja hiljentymistä varten. Mikäli sellaista ei ole, se tulee järjestää yhdessä rippikoululaisten kanssa. Jokainen rippikoululainen tekee rippikoulun alussa rukoushelmet. On tärkeää, että rukoushelmiä käytetään päivittäin joko hartauksissa tai oppitunneilla. Hartauselämän apuna voi käyttää monipuolisesti musiikkia ja hengellisiä kuvia. Ulkoläksyjen oppimista voi helposti tukea käyttämällä niitä osana hartauselämää. Rippikoulun tiivisjaksolla tulee olla päivässä vähintään kaksi hartaushetkeä, joista toinen noudattaa muodoltaan leirijumalanpalveluksen kaavaa. (Teema rippikouluissa perustellut poikkeukset ovat hyväksyttäviä.) Esimerkkejä erilaisista hartauksista: aamu-/iltahartaus, jumalanpalvelukset, laudes, vesper, kompletorio, medis-hetket, helmihartaudet, hiljaisuuden iltapäivä/miniretriitti jne. 12

13 7. Musiikki rippikoulussa Musiikkia käytetään monipuolisesti rippikoulussa koko rippikoulun ajan. Kanttori pitää rippikoulun musiikkitunnit alkujakson aikana (kaupunkirippikouluissa voi olla myös tiivisjakson aikana) vähintään kaksi tuntia/ryhmä. Oppisisältöinä ovat virsikirja ja sen historia, urut, jumalanpalvelusmusiikki, hengellinen nuorisomusiikki ja rukoushetkien laulut. Nuorisomusiikki ja rukoushetkien laulut jäävät pääsääntöisesti käsiteltäväksi kanttorin tuntien ulkopuolella. Rippikoulussa on myös hyvä olla mukana joku soittotaitoinen, joko ohjaaja, appari tai isonen. Lapsi- ja nuorisotyöstä vastaavaa kanttoria voi tarvittaessa konsultoida. Rippikoulun tiivisjaksolla käytettävien levyjen monipuolisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Tärkeää on hyödyntää rippikoululaisten omat musiikilliset lahjat myös jo rippikoulun tiivisjakson aikana (ei ainoastaan konfirmaatiossa). Pääsääntöisesti käytössä ovat nuorten veisukirjan ja virsikirjan laulut. Myös taize-laulut ja muut hengelliset laulut sopivat rippikouluun. 8. Isoset ja apparit rippikoulussa Isoset ovat mukana rippikoulussa koko rippikoulun ajan. Jokaisessa rippikoulussa tulee olla riittävä määrä isosia. Esimerkiksi 6 isosta/ 25 leiriläistä ja yksi vanhempi nuori isosten vastaavaksi eli appariksi. Isonen on leiriläisen lähin opastaja ja appari isosen lähin esimies, välittäjä opettajien ja isosten välillä. Opettajien, isosten ja apparin muodostamalla johtoryhmällä on oltava yhteinen ajatus leirin kulusta ja tavoitteista. Appari otetaan mahdollisuuksien mukaan leirin suunnitteluun mukaan. Isoseksi voivat hakea vähintään ensimmäistä isoskoulutusvuotta käyvät nuoret sekä vähintään ensimmäistä vuottaan kerhonohjaajatoiminnassa mukana olevat kerhonohjaajat, jotka ovat osallistuneet isoskoulutusleirille. Isoseksi haetaan isoshakulomakkeella, joka kesän rippikoulujen osalta palautetaan suunnilleen edellisen tammikuun puolessa välissä. Isoset vallitsee työryhmä siten, että jokaiseen rippikouluun pyritään saamaan mahdollisimman toimiva isosryhmä. Kaikilla nuorilla ei ole isosuuteen tarvittavia taitoja. Isosella on oltava kyky ottaa vastuuta tehtävistään ja ryhmästään. On kuitenkin myös muistettava, että isonenkin on oppija ja hänellä on oltava mahdollisuus epäonnistua. Isosten käyttö tunneilla suotavaa, mutta kuitenkin niin ettei heitä rasiteta liikaa. Appari saa tehtäviä taitojensa ja halujensa mukaan. Hänellä on iltaohjelmavastuu isosten ohjaajana. Appariksi haetaan samalla lomakkeella kuin isoseksi. Appariksi hakevat ovat vanhempia, useita kertoja isosena olleita, nuoria. Hartaudet ja leirijumalanpalvelukset toteutetaan isosten sekä isosten ohjaamien pienryhmien pohjalta. Leirijumalanpalvelusten sisällöt ja aiheet 13

14 vaihtelevat rippikoulukohtaisesti. Vaihtoehtoina ovat mm. kirkkovuosi, rukoushelmet ja raamatunhenkilöt. Isosten ohjaaminen ja tukeminen tiivisjaksolla tapahtuu oppituntien aikana ja päivän fiiliskierroksella. Lisäksi heille voi järjestää ihan omaa iltakivaa. Palautepalaverin tulisi olla ennen hiljaisuutta eli isosten on päästävä ajoissa nukkumaan. Isosille on taattava tarvittava määrä lepoa. Rippikoulukohtaisesti voivat myös isoset kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, joita työntekijät lukevat. Kutsumessun mainokset jaetaan jokaiselle rippikoululaiselle. Isosten palkitseminen toteutetaan yhteisellä ruokailulla päätöspalaverissa, jonka yhteydessä tehdään rippikoulupäiväkirjan viimeinen osa. Isosille on varattu myös pieni lahja/muisto/leirilahjakortti. 9. Vapaa-aika ja iltaohjelmat Leikkien ja vapaa-ajan ohjelmien on tarkoitus tukea opetussuunnitelmaa. Iltaohjelmien valmistamisen selkeät pelisäännöt on laadittu jo isoskoulutukseen Kts liite. Ohjeet ja säännöt tarkistetaan aina paikallissuunnitelman tarkistamisen yhteydessä, koska leiri- ja leikkikulttuuri muuttuu. Kasvatuksellinen näkökulma on hyvä tuoda esiin, esim. ruoalla ei leikitä. Myös opetuksellinen näkökulma on tärkeä ja tehokas esim. Jeesuksen vertaukset toteutetaan näytelminä. Vapaa-aika on osa opetusohjelmaa: toisten huomioiminen, yhdessä eläminen, erilaisuuden hyväksyminen tulee käytäntöön leirin arjessa. Ryhmäytyminen toteutuu kautta linjan myös itsekseen, vaikkakin siihen on leirin alussa kiinnitettävä enemmän huomiota ja sen eteen on tehtävä tietoisemmin töitä. 14

15 10. Konfirmaatio Ennen konfirmaatiota Konfirmaatiossa Konfirmaation jälkeen Konfirmaatio on rippikoululaisten ja koko seurakunnan yhteinen ilojuhla ja tämä toivottavasti myös välittyy läsnä oleville. Mellunkylän seurakunnan konfirmaatio toteutetaan viikkomessun kaavalla, johon on liitetty nuorten siunaus ja mahdollinen konfirmaatiolaulu tai vastaava (kaava liitteenä). Rippikoulujen konfirmaatiot voidaan pitää lauantaisin tai sunnuntaisin. Konfirmaatio ajankohdat sovitaan vuosittain. Konfirmaatio pyritään suunnittelemaan ennen tiivisjakson alkua. Näin esim. konfirmaatiovirsiä voidaan harjoitella jo tiivisjaksolla ja tarvittavat avustajat valita ja valmentaa tehtäviinsä. Nuoret ovat mukana konfirmaation toteutuksessa ja valmisteluja voidaan tehdä tiivisjaksolla (synnintunnustus, esirukous, tekstinluku, saarna jne.). Konfirmaatiossa hyödynnetään rippikoululaisten musiikilliset lahjat kanttorin kanssa sovittavalla tavalla. Myös muut nuorten lahjat ja vahvuudet otetaan mahdollisuuksien mukaan käyttöön. Konfirmaatiokuvaus on konfirmaatioharjoituksen yhteydessä ja harjoitus ja kuvaus tapahtuvat, kuten on etukäteen sovittu. Rippikoulutyöstä vastaava varaa kuvaajan kaikkiin konfirmaatioharjoituksiin hyvissä ajoin. Konfirmaatioharjoituksissa tulee kiinnittää riittävästi huomiota nuorten käyttäytymiseen alttarilla ja seisomisiin ja istumisiin. Alkuinfossa annetaan ohjeita konfirmaation viettämiseksi (valokuvaus, kännykät, kukkapaketit, ehtoolliskäytäntö, siunaavat kummit). Ohjeita löytyy sakastin pöydällä olevasta kansiosta. Kummit ovat mukana siunaamassa. Erillistä harjoitusta heidän kanssaan ei aamulla ennen konfirmaatiota tarvita, kun asiasta on mennyt siunaajille kirje/muu info ja asia mainitaan alkuinfossa. Pyritään siihen, että appari avustaa ehtoollisella ja isoset voivat kerätä kolehdin (näistä sovittava vahtimestareiden kanssa). Apparit, isoset ja muut avustajat tulee perehdyttää kunnolla tehtäviinsä. Konfirmoitavat istuvat kirkossa kuoro- tai etupenkeissä. Isoset voivat istua toisessa rivissä tai kuoropenkeillä. Toimittajat istuvat eturivissä. Konfirmaation päätteeksi jaetaan rippikoulutodistukset joko kirkkosalissa tai jossain muualla (esim. ulkona). Konfirmaation jälkeen rippikoulun ohjaajat ja isoset vierailevat mahdollisuuksien mukaan niissä kodeissa joihin heidät on kutsuttu. Isosia on hyvä muistuttaa, että kotivierailulla he edustavat seurakuntaa ja voivat käytöksellään vaikuttaa suurestikin ihmisten mielipiteisiin. 15

16 11. Arviointi Arvioinnin periaatteet ja keinot Rippikoulun tavoitteita arvioidaan ennen rippikoulun alkamista suunnitteluvaiheessa, rippikoulun kuluessa intensiivivaiheessa ja rippikoulun päätyttyä palautepalaverissa yhdessä appareiden ja isosten kanssa täyttämällä rippikoulunpäiväkirjaa (kts.liite). Nämä tavoitteet kirjataan rippikoulun päiväkirjaan. Rippikoulun jatkuvalle kehittymiselle ja kehittämiselle on välttämätöntä avoin ja rehellinen itsearviointi. Rippikoulun alkupuolella pyritään henkilökohtaisesti haastattelemaan jokainen rippikoululainen. Tällöin voidaan samalla kartoittaa rippikoululaisten kristilliset tiedot sekä toiveet ja odotukset rippikoulun suhteen. Rippikoulun lopussa päätöskokeen tarkoituksena ei tarvitse olla tiedon osaamisen mittari, vaan aiheen omaksumisen ulostuominen, jolloin menetelmänä voi olla hyvinkin luova tapa, (liike, tanssi, laulu, musiikki, maalaus, askartelu jne.) Henkilökohtaisessa suullisessa loppukokeessa opettaja ja oppija voivat yhdessä arvioida rippikoulun tavoitteiden toteutumista. Päätöskoe voi koostua yhdestä tai useammasta em. osasta. Rippikoulun tulisi antaa koko elämää kannattavia rakennusaineksia nuoren elämään. Oppija arvioi omaa prosessiaan yksin ja yhdessä opettajan kanssa. Oppijan itsearvioinnin tukena käytetään oppimispäiväkirjaa. On tärkeää, että ohjaaja antaa nuorelle palautetta tämän oppimisesta päivittäin, säännöllisesti. Rippikouluprosessin arviointi Rippikoulun ja konfirmaation jälkeen, ohjaajat, appari ja isoset tapaavat pizzapalaverin merkeissä täyttämään rippikoulupäiväkirjan niiltä osin kuin se liittyy isosten ja apparin tehtäviin. Tässä yhteydessä arvioidaan rippikoulun kokonaisuus; mikä toimi ja onnistui, mikä puolestaan tarvitsee vielä lisää suunnittelua jne. 16

17 Mellunkylän seurakunnan rippikoulutyön vuosikalenteri - Tilastot (Rippikoulumappi, kastetut mappi ja hajalista virastossa) - Toimintakertomus - Isos- ja apparivalinnat, kirjeiden postitus - Rippikouluohjaajien kokous - leirikeskusten varaukset (nyt on jo kiire ) - nuorisotyön neuvottelupäivät - hiihtoloman riparien laskujen eräpäivä ja avustusanomusten jättöpäivä - ensimmäiset tarviketilaukset - hiihtolomarippikoulujen kokoontumiset jatkuvat - Isoskoulutus jatkuu - tapaamiset järjestöjen rippikouluihin menevien kanssa (sovitaan käynnit kotiseurakunnassa keväällä) - Isoskurssileiri valituille isosille - Yhtymästä tulee riparikysely kuluvan vuoden ripareista - Hiihtolomariparien intensiivijaksot (leiri- ja päiväriparin viikko ja viikonloppuleiri) - Päätöksen vapaaoppilaspaikoista ja alennuksista yhdessä diakonityön kanssa - kaikkein rippikoulujen yhteinen Rippikoulutapahtuma - hiihtoloman ripareiden konfirmaatiot - Rippikoulut alkavat, kokoontumiset riparitiimeittäin ja isosten kanssa - Seuraavan vuoden riparivarausten varmistaminen (verrataan Yhtymältä saatuja ja muita tarvitaanko lisää vai perutaanko joku) - kesän ripareiden leirimaksujen eräpäivä ja avustusanomusten jättöpäivä - syksyn toiminnan suunnittelu - isoskoulutus riparitiimeittäin - päätöksen vapaaoppilaspaikoista ja alennuksista yhdessä diakonityön kanssa - aloitetaan toimintasuunnitelman ja budjetin teko, liittyy leirivarauksiin - ripareiden tarvikehankinnat (pakit, hartauskassit, peruslaatikot, ea-laukut) - rippikouluihin hakulomakkeet ohjaajille työyhteisökokouksessa - apparipäivä - toimintasuunnitelma ja budjetti - rippikouluohjaajien kokous - isosten siunausmessu - nuorten kevätjuhla - rippikoulutavaroiden pakkaaminen - isoskoulutus päättyy - toimintasuunnitelma ja budjetti valmis - Rippikoulut ja konfirmaatiot (riparilaisten kasteet) - Kutsumessujen kutsut ripariopettajille konfiksessa jaettavaksi - työntekijäjaot tulevan vuoden rippikouluihin - riparikamojen purku rippikoulujen jälkeen - rippikoululuokan ja -varaston siivous - Rippikoulut ja konfirmaatiot (riparilaisten kasteet) - Kutsumessujen kutsut ripariopettajille konfiksessa jaettavaksi - työntekijäjaot tulevan vuoden rippikouluihin - riparikamojen purku rippikoulujen jälkeen - rippikoululuokan ja -varaston siivous - Rippikoulut ja konfirmaatiot (riparilaisten kasteet) - Kutsumessujen kutsut ripariopettajille konfiksessa jaettavaksi - työntekijäjaot tulevan vuoden rippikouluihin - riparikamojen purku rippikoulujen jälkeen - rippikoululuokan ja -varaston siivous - Kutsumessu, isoskursseille (pyhäkouluopeksi, saappaaseen, nuorten kuoroon, kerhonohjaajaksi) ilmoittautuminen - Isoskoulutuksen aloitus - Rippikouluohjaajien kokous (kesän palaute ja tulevan kauden suunnittelu). - Yhtymä pyytää koosteen ripareista Kirkko ja Kaupunki - lehteen - nuorisotyön vuosiaiheforum - konfirmaatiot ja harjoitukset koneelle - koulukummit sopivat rippikouluinfot - Valokuvaaja seuraavan vuoden konfiksiin - Rippikouluihin ilmoittautumislaput postiin - Kouluissa kierrellään kertomassa ripareista - Isoskoulutusmessu - hiihtoloman rippikoulujen varaus vuoden yli, hyvä tehdä ekat varaukset myös alkukesän rippikouluista - Rippikouluihin ilmoittautuminen (2 viikon aikana, korkeintaan kolmen) - Isoskurssileirit (2 viikonloppua) - Riparilaisten jako ripareille ja kirjeet, joissa tieto ryhmistä ja aloitustapahtumasta - Rippikouluohjaajien kokous - Päivystykset riparijaon jälkeen: leirien vaihtamiset, myöhästyneet ilmoittautumiset - Seuraavan vuoden bussivaraukset - hiihtoloman isoshaut - Nuorten joulujuhla - Isoseksi ja appariksi haku - hiihtolomien rippikoulut alkavat

18 Liite 2: Esimerkkikirjeet 2.1. Kutsukirje rippikouluun (lähetetään keskitetysti koko ikäluokalle) TERVETULOA RIPARILLE! RIPPIKOULU MITÄ SE ON? Rippikoulu on suuri ja ainutlaatuinen seikkailu ja voit kokea vain kerran. Siellä nauretaan ja itketään, lauletaan ja leikitään, rukoillaan ja keskustellaan, opiskellaan ja ihmetellään. Nuoruus on ainutlaatuinen elämänvaihe ja suurimmalle osalle suomalaisia rippikoulu on osa nuoruutta. Rippikoulu on evankelis-luterilaisen kirkon kasteopetusta. Eli riparilla kerrotaan, minkälaisen kirkon jäseneksi on kasteessa otettu ja mitä se kirkko opettaa. Rippikoulussa pohditaan yhdessä elämän tärkeitä kysymyksiä, suhdetta omaan itseemme, toisiin ihmisiin ja Jumalaan, sitä mitä kristittynä eläminen merkitsee. Rippikoulu on puoli vuotta kestävä kokonaisuus, johon kuuluu tapaamisia ja seurakunnan toimintaan osallistumista leirijakson lisäksi. Rippikoulu päättyy konfirmaatiojuhlaan. Konfirmaatiossa rippikoululaiset siunataan ja seurakunta rukoilee heidän puolestaan. Rippikoulun käytyään voi täysi-ikäisenä saada kirkollisen avioliittoon vihkimisen ja äänestää seurakuntavaaleissa. Konfirmoituna seurakunnan jäsenenä voi osallistua itsenäisesti ehtoolliselle, toimia kummina ja asettua ehdolle seurakuntavaaleissa. Joka vuosi tuhannet nuoret käyvät rippikoulun. Tulethan sinäkin! MELLUNKYLÄN SEURAKUNNAN RIPPIKOULUT 200X Voit käydä riparin vuonna 200X, jos olet syntynyt vuonna 19XX tai aikaisemmin. Tämä kutsu rippikouluun lähetetään lokakuussa 200X niille Mellunkylän seurakunnan jäsenille, jotka täyttävät 15 vuotta vuonna 200X. Tätä kirjettä saa myös Mellunkylän seurakunnan kirkkoherranvirastosta tai alueen kouluilta seurakunnan työntekijältä torstaisin koulupäivystyksen yhteydessä. Tästä kirjeestä löytyvät kaikki Mellunkylän seurakunnassa ensi vuonna järjestettävät rippikoulut. Mainittujen leirijakson päivien lisäksi, jokaiseen ripariin kuuluu useita kokoontumisia ja seurakunnan toimintaan osallistumista kevään aikana. Ne ovat tärkeä osa rippikoulua, eikä niistä voi olla ilman vakavaa syytä pois. Poissaolot korvataan erikseen sovituilla tehtävillä. Kaikkien ripareiden yhteinen Rippikoulutapahtuma on su XX.XX.20XX klo XX.00 Mikaelinkirkolla. ENTÄ JOS EI KUULU KIRKKOON? Riparin käyminen ei edellytä kirkon jäsenyyttä, mutta konfirmaatioon osallistuminen kylläkin. Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Sinut voidaan riparin jälkeen kastaa sekä konfirmoida ja voit liittyä kirkkoon huoltajien kirjallisella suostumuksella, jos olet täyttänyt 15 vuotta. Jos olet alle 15-vuotias, huoltajasi voivat liittää sinut kirkkoon kirjallisella suostumuksellasi. TIETOJA ERITYISRIPPIKOULUISTA Harjaantumisopetuksessa oleville kehitysvammaisille järjestää rippikouluja Yhteinen seurakuntatyö, tiedustelut Xxxxx Xxxxxxx p. xx xxxx xxxx. Venäjänkielisestä rippikoulusta voi kysellä Xxxx Xxxxxxxxxxx p. xx xxxx xxxx. RIPPIKOULU MUUALLA KUIN KOTISEURAKUNNASSA Monet järjestöt ja yhdistykset järjestävät myös evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluja. Näistä saat tietoa aina kyseisistä järjestöistä ja esim. kristillisistä lehdistä. Varmista kuitenkin, että rippikoulun järjestävällä taholla on tuomiokapitulin hyväksyntä. Rippikoulun yksi osa käydään kuitenkin aina kotiseurakunnassa. Siksi voit ottaa rippikoulupappiin yhteyttä sopiaksesi kotiseurakunnan toimintaan tutustumisesta. RIPPIKOULUMAKSUT Seurakunta kattaa suurimman osan rippikoulujen aiheuttamista kuluista kirkollisverorahoilla. Rippikoulun leirijaksosta peritään omavastuuosuus, jolla katetaan mm. osa täysihoitokuluista. Opetus on rippikoulussa ilmaista. Kaupunkirippikouluista Mikaelinkirkolla peritään osa ruokailukustannuksista. 18

19 Seurakunta voi myöntää vähätuloisille vapautuksen maksusta joko kokonaan tai osittain. Vapautusta anotaan kaavakkeella, joita saa diakoni Xxxxx Xxxxxxxxxx p xxxx. Vuonna 20xx rippikoulumaksujen eräpäivät ovat hiihtoloman rippikoulujen osalta 31.1.xx ja kesän rippikoulujen osalta 31.3.xx RIPPIKOULUUN ILMOITTAUTUMINEN Rippikouluihin ilmoittaudutaan sähköisesti, täyttämällä ilmoittautumislomake Mellunkylän seurakunnan internetsivuilla osoitteessa Tutustu ensin seurakunnan rippikouluvaihtoehtoihin yhdessä vanhempiesi kanssa. Valitse sitten vähintään viisi sinulle sopivinta rippikouluvaihtoehtoa (mikäli jostain erityisestä syystä sopivia vaihtoehtoja on vähemmän, valitse kuitenkin viisi, mutta kirjoita perusteluihin erityiset syyt). Lue ilmoittautumisohjeet internetsivulta huolellisesti. Täytä sitten ilmoittautumislomakkeen henkilötiedot huolellisesti. Lomakkeessa kysytään pakollisina: etunimi ja sukunimi henkilötunnus (huom! loppuosa) katuosoite, postinumero ja postitoimipaikka koulu ja luokka kotiseurakunta (tai siviilirekisteri) ruoka-aineallergioihin ja terveyteen liittyvät tiedot (mikäli ei ole, laita viiva) huoltajan yhteystiedot (nimi ja puhelinnumero) laskun maksajan yhteystiedot (täytettävä vaikka olisi sama kuin huoltaja): etunimi, sukunimi, katuosoite, postinumero, postitoimipaikka. Aseta sitten sinulle sopivimmat vähintään viisi rippikouluvaihtoehtoa toivomaasi järjestykseen, mieluisin toivomus ylimmäksi. Rippikouluvaihtoehtoja pääset lisäämään ja niiden järjestystä muuttamaan lisää-, poista- ja nuolinäppäinten avulla. Samalle riparille yhden kaverin kanssa? Sopikaa ensin yhdessä mihin rippikouluvaihtoehtoihin ilmoittaudutte. Ensin ilmoittautuva saa ilmoittautumisensa yhteydessä kaverikoodin, jonka hän antaa kaverilleen. Kun kaveri ilmoittautuu, kirjoittaa hän saamansa kaverikoodin omaan ilmoittautumislomakkeeseensa. Silloin hän saa automaattisesti samat valinnat, kuin ensin ilmoittautunut kaveri ja heidän ilmoittautumisensa käsitellään yhdessä. Kun olet tarkastanut että kaikki tiedot ovat ilmoittautumiskaavakkeessa oikein, paina sivun alalaidassa olevaa Ilmoittaudu painiketta. Rippikouluun voi ilmoittautua vain yhden kerran. Kun ilmoittautumisesi on onnistuneesti vastaanotettu, avautuu sinulle sivu jossa lukee kiitos ilmoittautumisestasi. Saman viestin saat myös sähköpostiisi, mikäli olet antanut ilmoittautumislomakkeessa sähköpostiosoitteesi. Jos sinulla ei ole missään internet-yhteyttä käytettävissäsi, voit tulla ilmoittautumaan Mikaelinkirkon yläkertaan ke x.xx. klo välisenä aikana. Rippikoulupappi on silloin paikalla. Ilmoittautumisaika päättyy xx.11.20xx. Ilmoittautumisajan päätyttyä voi kysellä vapaita / peruutuspaikkoja rippikoulupapilta. RIPPIKOULUVALINNAT JA NIISTÄ TIEDOTTAMINEN Jokaiseen rippikouluryhmään otetaan leiripaikasta riippuen nuorta. Pyrimme ottamaan kaikki rippikoulutoiveet huomioon mahdollisuuksiemme mukaan. Siksi on tärkeää että itselle sopivia rippikouluvaihtoehtoja on useampia. Rippikouluvalinnat tehdään ilmoittautumisajan päätyttyä ja niistä lähetetään tiedot postitse suoraan kotiisi marraskuun lopulla. TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun tulee kysyttävää, ole yhteydessä: Rippikoulupappi Nuorisotyönohjaaja p: p xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx@evl.fi xxxxxxxxxxxx@evl.fi 19

20 2.2. Rippikouluun hyväksymiskirje (lähetetään keskitetysti kaikille rippikoululaisille) TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Vuoden 20xx rippikouluryhmät on nyt jaettu. Ilmoittautumisia tuli xxx. Teimme parhaamme ottaaksemme huomioon monenlaiset toiveet. Valitettavasti emme kuitenkaan pystyneet täyttämään kaikkia toiveita. Toivomme, että voit olla tyytyväinen. Oma rippikoulusi on XXXXXXXXXXX RIPARI jonka leirijakso on X. XX. X. Konfirmaatiosi on XX. X. klo XX Mikaelinkirkossa Rippikoulusi opettajina toimivat pappi Xxxx Xxxxxxxxxx, diakoni Xxxx Xxxxxx ja lapsityönohjaaja Xxxx Xxxxxxx. Rippikoulu on ainutkertainen mahdollisuus pohtia elämän peruskysymyksiä - elämän syntyä ja tarkoitusta, suhdetta Jumalaan, toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Toivomme Sinun saavan rippikoulusta rakennuspuita omaan elämänkatsomukseesi sekä mukavia muistoja. Yhtenä rippikoulun tavoitteena on luoda ilmapiiri, jossa jokaisen olisi hyvä ja turvallinen olla. Tähän tavoitteeseen pääsemiseen tarvitaan jokaista rippikoululaista, isosta ja opettajaa. Jokainen rippikoulu on erilainen. Sinä voit tulla tekemään oman näköistäsi rippikoulua yhdessä muiden kanssa. Rippikouluun kuuluu oppitunteja kaupungissa, osallistumista seurakunnan toimintaan sekä viikon pituinen leirijakso leirikeskuksessa. Rippikoulu päättyy konfirmaatioon. Saat ripariopettajiltasi riparikirjeen, josta nämä päivämäärät selviävät. Jos et pääse johonkin tapaamiseen, sovi poissaolosi korvaamisesta erikseen oman rippikoulun opettajasi kanssa. Kaikkien rippikoulujen yhteinen RIPARITAPAHTUMA on sunnuntaina x.3. klo Mikaelinkirkolla. Rippikoulusi leirimaksu on xxx. Saatte myöhemmin postitse laskun, jolla maksu maksetaan. Mikäli rippikoululeirin kustannukset ovat perheelle taloudellisesti ylivoimaiset on rippikoulumaksuun mahdollista anoa taloudellista tukea joko kokonaan tai osittain. Tukea anotaan kaavakkeella, joita saa diakoni Xxxxx Xxxxxxxxxx p xxxx. Rippikoulumaksun eräpäivä on xx.x.20xx. Helsingissä Marraskuussa 20xx Ystävällisin terveisin, Rippikoulupappi Xxxxxxx Xxxxxxxa p xxxxxxxxxxx@evl.fi tiedustelut tarvittaessa: xx.xx. klo xx-xx 20

21 2.3. Rippikoulukohtaiset kirjeet Ensimmäinen kirje (lähetetään etukäteen tai annetaan ensimmäisessä tapaamisessa) MOIKKA! Olet tulossa Mellunkylän seurakunnan järjestämään rippikouluun. Rippikoulumme koostuu kahdesta osasta: Kaupunkijaksosta ajalla xx.x.-x.x. sekä leirijaksosta Xxxxxxxxxxx leirikeskuksessa x.-xx.x.200x. Jos et jostain syystä pääsekään tulemaan rippikouluun, ilmoitathan siitä välittömästi meille. Kaupunkijakso koostuu seuraavista tapaamisista: su xx.x. klo 17 Yhteinen rippikoulutapahtuma Mikaelinkirkolla to xx.x. klo 16 riparin eka oma tapaaminen, Mikaelinkirkolla ke x.x. klo 16 oppari Mikaelinkirkolla su x.x. klo osallistuminen messuun su xx.x. klo osallistuminen messuun to x.x. klo 18 musiki kirkkosalissa, Mikaelinkirkolla pe x.x. klo Käynti Nuorten yökahvilassa, Mellunmäen seurakuntakeskuksessa to x.x. klo 16 lähtölaskenta leirille Mikaelinkirkolla Mikaelinkirkon (os. Emännänpolku 1) rippikoululuokka sijaitsee kirkon toisessa kerroksessa. Mellari eli Mellunmäen seurakuntakeskus on Mellunmäen vanhalla ostarilla os. Korvatunturintie 2. Mellunkylän seurakunnalta saat lahjaksi oman Raamatun, Katekismuksen sekä työskentelyvihon, joita käytetään jo ennen leirijaksoa. Mukaasi Mikaelinkirkolla oleviin tapaamisiin voit ottaa muistiinpanovälineet. Rippikoulun suorittaminen edellyttää läsnäoloa kaikilla tapaamisilla. Varaa ajat kalenteriisi ja jos et esim. sairauden takia pääse jollekin tunnille mukaan, niin ilmoita siitä meille ajoissa. Poissaolot korvataan erillisillä tehtävillä. Riparimme vanhempainilta on Mikaelinkirkolla seurakuntasalissa to x.x.200x klo 18. Näytäthän tämän kirjeen myös vanhemmillesi. Muista palauttaa vanhempainiltaan ilmoittautumislappu. Rippikoulusi maksaa xxx euroa. Lasku rippikoulumaksusta tulee kotiisi postitse. Rippikoulumme konfirmaatio ja ehtoollinen on xxxxxxxxxx x.x. klo xx Mikaelinkirkossa. Samassa paikassa harjoittelemme xxxxxxxxx xx.x. klo xx. Tässä yhteydessä on myös valokuvaus. Valokuvauksesta annamme tarkempaa tietoa myöhemmin. Konfirmaatiossa kutsumme kummeja siunaamaan rippikoululaisia. Toivomme sinun sopivan yhden kummisi kanssa siunaamisesta. Mikäli kummit eivät ole käytettävissä, voi siunaamassa olla joku muu sinulle tärkeä aikuinen. Anna ohessa oleva kirje kummille, joka osallistuu siunaamiseen. Muut rippikouluun ja leirijaksoon liittyvät asiat selviävät kaupunkijakson aikana ja leirikirjeessä, jonka saat myöhemmin. Jos sinulle tai vanhemmillesi tulee jotain kysyttävää ottakaa meihin yhteyttä! Pian tavataan!!! Ripariterveisin: Rippikoulusi ohjaajat pastori Xxxxx Xxxxxxxxx p xxxx nuorisotyönohjaaja Xxxx Xxxxx p xxxx diakoni Xxxx Xxxxxxxxx p xxx sekä kanttori Xxxx Xxxxxxxx _ alaosa palautetaan allekirjoitettuna viimeistään xx. x. xxxx. tapaamisen yhteydessä Rippikoululaisen nimi: Vanhempaintapaamiseen x.x. perheestämme saapuu henkilöä / emme osallistu. Huoltajan allekirjoitus: 21

22 Leirikirje (annetaan ennen tiivisjaksoa) HEIPÄ HEI! Rippikoulumme leirijakso Xxxxxxxxx lähestyy! Lähdemme Mikaelinkirkolta xx xx.x. klo x. Olethan paikalla jo x.xx! Samaan paikkaan palaamme xx xx.x. n. klo xx Ennen leirille lähtöä tapaamme vielä edellisenä päivänä xx xx.x. klo xx.xx Mikaelinkirkolla! Ota tapaamiseen mukaan osallistujakortti täytettynä ja allekirjoitettuna. Samassa yhteydessä palautetaan myös todistukset korvauskäynneistä ja korvaustehtävät kaupunkijaksolta (jos sinulla on jäänyt käymättä jollain kerralla). Mukaan leirille tarvitset: Lakanat +tyynyliina (tai makuupussi +aluslakana +tyynyliina ), peseytymis- ja saunomisvälineet (muista dödö ), sisäkengät (jos tarvitset), muistiinpanovälineet, kela-kortti, vaihtovaatteita (sukkia, alusvaatteita, t-paitoja ), vaatteita sään ja oman harkinnan mukaan (mm. sadevarusteet, uimapuku), henkilökohtaiset lääkkeet sekä avoin ja iloinen mieli. Jos haluat ostaa kanttiinista limsaa, karkkia yms., voit ottaa myös vähän rahaa mukaasi. Mukaan EI OTETA päihteitä eikä viihde-elektroniikkaa (korvalappustereot tms kuulokkeilla kuunneltava laite käy). Sinut on vakuutettu tapaturmien varalta leirin ajaksi. Varmistathan, että rippikoulusi leirimaksu on maksettu ennen leirille lähtöä! Leirille paras soittoaika päiväohjelman kannalta on klo Yhteisen ohjelman aikana omat puhelimet pidetään suljettuina. Konfirmaatioharjoitus ja valokuvaus on xx xx.x. klo xx-xx Mikaelinkirkossa. Rippikoulumme konfirmaatio ja ehtoollisenvietto on xx x.x. klo xx Mikaelinkirkossa. Olethan muistanut kutsua kummisi, tai jonkun muun tärkeän aikuisen, siunaamaan sinut konfirmaatiossa. Sukulaisesi ja ystäväsi ovat tervetulleita konfirmaatioon ja yhteiselle ehtoolliselle. Toivomme, että valokuvaus ja/tai videointi konfirmaation aikana tapahtuu vain omalta paikalta. Konfirmaation jälkeen sinua ja ryhmäämme voi kuvata kirkossa. Kysyttävää? Ota yhteyttä! Xxxxx Xxxxxxxxx Xxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx Pastori Lapsityönohjaaja Nuorisotyönohjaaja xxxx xxxx xxxx Aurinkoisia leiripäiviä odotellen, 22

23 2.4. Järjestörippikoululaisen kirje (lähetetään nuoren yhteydenoton jälkeen) Tervehdys, xx.x.xxxx olet osallistumassa Mellunkylän seurakunnan rippikoulun - xxxxxxxxxxxxxxxxxx kaupunkijaksoon. Kaupunkijaksolla meillä on oppitunteja ja seurakunnan toimintaan osallistumista seuraavasti: MILLOIN MITÄ MISSÄ su xx.3. klo Yhteinen rippikoulutapahtuma Mikaelinkirkko ke xx.3. klo Tutustumiskerta Mikaelinkirkko, luova tila 2.krs ma x.4. klo Kanttorin musatunnit Mikaelinkirkko, kirkkosali ma xx.x klo Oppitunti Mikaelinkirkko, kirkkosali pe xx.4. klo Light cafe Alba Mellunmäen seurakuntakeskus su xx.5. klo Messuun osallistuminen Mikaelinkirkko, 2.krs ja kirkkosali ti x.6. klo Oppitunti Mikaelinkirkko, 2.krs su xx.6. klo Messuun osallistuminen Mikaelinkirkko, 2.krs ja kirkkosali Mikaelinkirkon (os. Emännänpolku 1) rippikoululuokka sijaitsee kirkon toisessa kerroksessa ja Mellunmäen seurakuntakeskus on Mellunmäen vanhalla ostarilla, os. Korvatunturintie 2. Odotamme innolla yhteisiä tapaamisiamme. Jos sinulle tai vanhemmillesi tulee jotain kysyttävä ottakaa meihin yhteyttä! Rippikoulusi ohjaajina toimivat: Pastori Xxxxx Xxxxxxx puh xxxx, xxxxx.xxxxxxxx@evl.fi Lapsityönohjaaja Xxxx Xxxxxxx puh xxxx, xxxx.xxxxxxx@evl.fi Nuorisotyönohjaaja Xxxxx Xxxxxx puh xxxx, xxxxx.xxxxxx@evl.fi Kanttori Xxxx Xxxxxxx 23