KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 10.3

Transkriptio

1 KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 1.3

2 Vastaaottaja Ilkka Takkae Päivämäää (päivitetty ) N KAUPUNKI, ASUNTOMESSUALUE RAKENNETTAVUUS- SELVITYS

3 Laatija Ha Lahakai Hyväksyjä Timo Massie Viite YLEISTÄ Filad Oy (jäljempää ) o tehyt Mikkeli kapgi toimeksiaosta akeettavsselvitykse Ailaaa alee kaavasittel ja alee jatkokehitykse pohjaksi. Lähtötietoia käytettii olevaa katta-aieistoa, letokeilasaiestoa ja sia selvitystä vate tehtyjä pohjattkimksia ja ympäistötekisiä selvityksiä. Lisäksi o käytetty histoiatietoja aleesta. Ttkitt ale sisälsi 2 eillistä, lähellä toisiaa sijaitsevaa, aletta. Sempi ale oli kooltaa 14,7 ha ja se sijaitsee lähempää Attolatietä. Aleet sijaitsevat etelää. 2 km päässä Mikkeli kesksta. Pohjoisempi ale ajat idästä Ailaselä aa staisee Moisioaatiehe, pohjoisesta Attolatie vaessa sijaitsevaa voimajohtolijaa ja läestä pitavesie imeytys/vedeottamo aleesee. Eteläisempi, pita-alaltaa. 2,8 ha ale ajat pohjoisesta imettömää Ailaataa meevää tiehe, idästä atahajatee kokeimpaa kohtaa ja läestä Poassalmetiehe. Ale o pääosi lootilaista metsäaletta, jossa valtapstoa o mäty. Osi metsä o hyvi tiheäkasvista. Pohjoisemmalla aleella o täyttömaa-ale, joka laajs o. 1,5 ha. Eteläisemmällä aleella sijaitsee laaja vaha soaottoale. 2. POHJATUTKIMUKSET JA POHJASUHTEET 2.1 Hakkee yhteydessä tehdyt pohjattkimkset Geotekise akeattavde selvittämistä vate ttkitille aleille tehtii vode 213 lokak aikaa yhteesä 27 paiokaiasta. Lisäksi häiiityeitä maaäytteitä otettii 4 ttkimspisteestä yhteesä 12 kappaletta. Näytepisteisii aseettii väliaikaiset pohjavesiptket pohjavede kokesasema selvittämistä vate. Aleella soitetissa pohjoise alee lisättkimksissa tammihelmikssa 214 aleella soitettii maapeättkimksia ja kalliopia vamistksia 14 pisteessä, täyttöaleille kaivettii 35 koekoppaa ja aleelle aseettii 2 tta pohjavesiptkea (täyssiiviläptket kallioo saakka). Aleella oli eestää 4 aseetta pohjavesiptkea.

4 Geotekiste ttkimste yhteydessä aleilla soitettii ympäistötekisiä ttkimksia, joide takoitksea oli selvittää oko aleella hajoitetsta toimiasta (soaotto, maa-aieste läjitys, pkjätteide läjitys) aihett alee maapeä pilaateistta. Lisäksi takoitksea oli selvittää aleelle tehtyje täyttöje ympäistötekistä laata. Vahalle maaläjitysaleelle kaivettii esimmäisessä vaiheessa 1/2213 kahdeksa koekoppaa jotka lotettii mahdollisksie mkaa havait pesmaa pitaa. Lisäksi maaäytteitä otettii kdesta kevyellä moitoimikaialla tehdystä ttkimspisteestä, joista kolme sijoitti pohjoiselle läjitysaleelle ja kolme eteläiselle soaottoaleelle. Ympäistötekisiä ttkimksia o täydeetty 2/214 koekoppakaivlla pohjoise ttkimsalee läjitysaleilla sekä alee itäosassa sijaiee jätevedephdistamo aleella. Maaäytteistä ttkittii vesipitoiss ja akeiss/maalaji. Näytteide vesipitoisdet/maalajitiedot o esitetty ttkimsleikkaksissa. Kaiaspisteide sijaiit katoitettii i toimesta GPS mittaksi. Milta osi hyödyettii Mikkeli kapgilta saata lasekeilasaieistoa ja alee pohjakattaa. Mittakset o sidott Mikkeli kapgi koodiaatistoo ja kokesjäjestelmää. Ttkimsleikkaksissa esitetyt keosajat ja maalajiaviot pestvat kaiasvastksee, maaäytetietoihi sekä täyttöje osalta myös maasto pofiilii. 2.2 Topogafia ja pohjashteet, yleistä Ttkitt aleet vaihtelevat topogafialtaa hyvi paljo, johte aleella soitetista maa-aieiste ottamisista ja alee käytöstä maaläjityksee. Yleispiiteittäisesti aleet ovat vahaa hajmaista atamodostmaa. Aleet viettävät läestä idä staa kohti Saimaata. Läsipolella haj päällä sijaitseva Poassalmetie o ttkitilla kohdilla tasolla (eteläie ale) ja (pohjoie ale). Ttkimste yhteydessä ei havaitt koheesiomaalajeja (savi, phdas siltti) eikä paksja tvemodostmia. Aseetissa äytepisteissä ei havaitt pohjavettä. 2.3 Topogafia ja pohjashteet, eteläie ale Eteläisellä aleella maasto viettää voimakkaasti Poassalmetieltä itää ttkit alee läsiosalla. Kokeseo ttkit alee keskiosaa o. 15 m. Alee piataso vaihtelee välillä Alee itäosa pofiililtaa o vasi tasaista ja se o lähes kokoaisdessaa vahaa soaottoaletta. Eteläosassa soaotto o lottt mta aletta syvemmälle ja modostat äi laaja maakopa. Ale o pääosi mätyä kasvavaa hajaletta.

5 Maapiassa o yleisesti oht kasvkeos, joka alapolella o tiivisaketeiset ja katavat soaa, hiekkaa ja kiviä sisältävät loomaakeokset. Maapeä otivtta ei selvitetty tämä ttkimkse yhteydessä. Hiekka- ja moeeikeoksissa o mahdollisesti otivaa silttiä. Soakeokset ovat otimattomia. Alee itäosassa o pieialaie avokalliopaljastma. Milla alee osilla ei havaitt avokalliota. Kallio eat viettävät jykästi alee keskiosaa kohti. Eteläosassa o täyttöale. Täytö paksdeksi havaittii koekopassa ja kaiaksessa 4. m. Täyttö o tehty silttisestä hiekasta. Täyttö o mahdollisesti tehty soaottoalee poistetista pitakeoksista. 2.4 Topogafia ja pohjashteet, pohjoie ale Pohjoisella aleella maasto kokesshteet vaihtelevat homattavasti johte aleella soitetista maa-aieiste ottamisista ja alee käytöstä maaläjityksee. Alee läsiosa ja Poassalmetie välissä o pitavesie imeyttämö ja siihe liittyvä vedeottopaikka. Ale o pääosi mätyä kasvavaa hajaletta. Alee piataso vaihtelee välillä Alee loaisklmassa o laaja-alaie vaha maa-aieiste ottoale, joka o homattavasti mta maastoa alempaa. Kokeseo Poassalmetiehe ja alee itäosaa o 7 12 m. Pohjamaa aleella o tiivisaketeista soaa ja moeeia. Pohjoisosalla o laaja kallioie ja tasaie ale, jossa maapita o. 8 m mta maastoa ylempää. Kallioalee itä, - ja läsiosilla maasto lasket jykästi kohti alee keskiosaa. Kalliota peittää oht tiivisaketeie moeei/hiekkakeos. Maapeittee pakss voi kalliopaiateide kohdilla olla homattavasti ttkitta paksmpi. Ttkit alee keskiosalla o laaja täyttöale. Täytö paksdeksi havaittii ttkimksissa jopa 7 9 m. Täyttö o laadltaa hyvi epähomogeeista sisältäe mm. kiviaieksia, hmskeoksia, katoja ja betoia. Täyttökeokse alapolella o tiivisaketeiset soa- ja hiekkakeokset Alee itä- ja eteläosilla maasto o pofiililtaa tasaie. Maapeä o keskitiivistä ja keoksellista katavaa hiekkaa ja soaa. Hiekkakeoksessa o mahdollisesti silttisiä keoksia. Kalliopita o yli 1 m syvyydessä maapiasta. Alee loteisosalla maasto o jykkäpiiteie looieale, jossa maasto viettää jykästi läestä idä staa. Kaiaspits vaihteli aleella välillä.5 25 m. Haj yläosassa soamodostma lott todeäköisesti homattavasti kaiaste päättymistaso alapolelle. 2.5 Ympäistötekie ttkims Ympäistötekie ttkims tehtii geotekiste ttkimste yhteydessä, jotta voitii avioida oko aleella hajoitetsta toimiasta (soaotto, maa-aieste läjitys) aihett alee maapeä pilaateistta. Lisäksi takoitksea oli selvittää aleelle tehtyje täyttöje

6 ympäistötekistä laata. Ttkimksia tehtii koekoppattkimksea, kevyellä kaiakoeella äytteeottoa sekä poakoettkimksi. Pohjoisella aleella lähitysaleella 1 todettii yhdessä äytteessä sikkiä VNa: 214/27 ylemmä ohjeavotaso ylittävä pitoiss. Mtoi täyttömaa todettii oleva paikoi metalleilla (sikki, aseei) haattta (pitoisdet kyys- ja alemmaohjeaotaso välillä). Täyttömaissa todettii myös lievästi kohoeita yksittäisiä pitoisksia mita askasmetalleja, yksittäisiä PAH-yhdisteitä, haihtvia ogaaisia yhdisteitä sekä öljyjakeita. Todet sikkipitoisde lisäksi mta mekittävää tai laaja-alaista maapeä pilaateistta ei ttkimksessa havaitt. Täyttöaleide maa-aieksee o sekaatt kattaaltaa elopeäistä aiesta (hmsta, maaosta). Täyttöaleella havaittii vaihtelevasti ei syvyyksillä akesjätettä, betoia, tiiliä ja ptavaaa. Lähes kaikissa koekopissa havaittii jossai määi em. mateiaaleja. Läjitysaleella 2 havaittii vaihtelevasti ei syvyyksillä akesjätettä (tiiltä, betoia, pta). esjättee määä aleella o shteellisesti vähäisempää ki aleella 1. Alee 2 täytössä havaittii saammi elopeäistä aiesta, katoja ja pta. Koekopissa havaittii osi elopeäisestä jätteestä modostvie kaasje haja. Täytössä o osi myös lohetta / sia betoeja joista ei päästy koekoppakaivssa läpi. Ympäistötekie ttkims o apotoit kokoaisdessaa eillisessä apotissa: "Mikkeli astomessale, ympäistötekie lisättkims", Filad Oy , RAKENNETTAVUUS 3.1 Yleistä akeettavdesta Alee akeettavs vaihtelee alee osie välillä homattavasti. Alee maakäytö sittelssa tlee homioida mm. lotaiset pohjashteet ja maapia kaltevs. Lisäksi tlee sittelssa homioida myös läsipolise vedeottamo asettamat ajoitkset sekä kallistekiste jäjestelmie aketamise mahdolliss. Tämä apoti liitteiä olevissa katoissa ja leikkaksissa o esitetty akeettavsaleet lokiteltia. Lokitsta vate ei ole olemassa omeja tai määäyksiä, vaa e ovat sittelija määittelemiä käsiteltävä alee topogafia ja pohjaoloshteet homioide. eettavsalee lokittel o tehty seaavia pesmääitelmiä käyttäe: ALUE I: Eiomaie akesale. Sovelt hyvi kaikkee aketamisee. Pohjamaa o katavaa ja maasto pofiili tasaie. este pestamie maavaaisesti. Kallistekiset aketeet voidaa tehdä ilma mekittäviä eityismeetelmiä ALUE II: Kallioie ale. Sovelt hyvi aketamisee, mtta akestöissä o vaadttava lohitoihi tai täyttöihi. Aleella o kallio maapiassa tai lähellä sitä. Maasto pofiili o yleisesti vasi loiva.

7 ALUE III: Jykkäpiiteie ale. Maasto jykkäpiiteisyydestä johte aketamisessa o vaadttava lohitoihi ja pegeyksii. Ale sovelt pahaite pistovyöhykkeeksi tai itee staisiksi liikeealeiksi. Mahdollisissa akeksissa o sositeltavaa käyttää ietaloatkaisja. ALUE IV: Täyttöale. Aleella o paksja ja hyvi epähomogeeisia täyttöjä. Sovelt heikosti aketamisee pohjaaketamise kokeide kstaste takia. Ale sovelt esim. kestopioittamattomaksi pysäköitialeeksi, leikkipistoksi tai vihealeeksi. Kallistekiikka voidaa aketaa kohtllisilla pohjaakeskstaksilla ALUE V: Vaha soaottoale. Pohjamaa o katavaa ja sovelt aketamisee. Maasto pofiili takia aketamie vaatii kiteki paksja täyttöjä. Aletta voidaa käyttää esim. työaikaisea ylijäävie maamassoje täyttöaleea ja lopllisessa tilateessa vihe- tai leikkipistoaleea tai kestopioittamattomaa pysäköitialeea. Rajaksia voidaa hyödytää mm. kaavoitsvaiheessa sekä yhdessä ttkimstloste kassa avioida iide pesteella kakealla tasolla pohjaakeskstaksia. Takempi sittel edellyttää aia yksityiskohtaiste lisättkimste soittamista. Soitett ttkimkset eivät olleet ii kattavia, että akeettavsaleide takkoja ajoja voisi esittää. eettavskatassa esitetyt akeettavsaleet ovatki alstavat ajakset, joita tlee lisätiedo kattessa täsmetää samalla k alee tleva maakäyttö alkaa hahmotta. 3.2 Pestamie ALUEET I, II, III ja V: Aleita IV lk ottamatta voidaa tlevat aketeet ja akekset pestaa maavaaisesti atapestksilla. Alimmat lattiat voidaa aketaa maavaaisia. Ptkijohdot voidaa pestaa asesalsta välityksellä maavaaisesti. esaleille voidaa tehdä täyttöjä ilma paimavaaaa. >3 m paksiste täyttöje teo yhteydessä tlee kiteki aia tapaskohtaisesti laskea paimat ja tehdä lasketoja vate lisättkimksia. eteide alta tlee poistaa hmskeokset sekä löyhtyeet pitamaakeokset ee täyttöjä. Syvie vahoje maa-aiesteottoaleide kohdille voidaa jota soittamaa paksja täyttöjä, mikäli iille akeetaa akeksia tai kokealaatisia kallistekisiä aketeita (kadt, ptkijohdot yms). Pakst täytöt tlee aia tehdä sitellsti homioide tlevat aketeet. Vääi akeett täytöt voivat aihettaa mekittäviä lisäkstaksia. Aleella II kallio lott lähelle maapitaa. Näillä aleilla o sositeltavaa kstaste optimoimiseksi valita aketeide tasot ii, että lohitoje määä miimoidaa. Aleille o mahdollista tavittaessa

8 myös sitella laaja-alaisempia poastksia (kallioleikkaksia), jolloi saatavaa kiviaieista voidaa mskatta käyttää täyttöihi. Pohjavedepia syvyydestä johte aleille voidaa aketaa 1 keoksia kellaeita tavaomaisi meetelmi ja kstaksi. ALUE IV: Paksje ja epähomogeeiste täyttöje takia IV aleille ei ole sositeltavaa sitella akeksia tai kokealaatisia kallistekisiä aketeita (kadt, ptkijohdot yms). Täyttöje poistamie ja kovaamie asiamkaisella täyttömateiaalilla aihettaa mekittäviä lisäkstaksia. ekset voidaa tavittaessa pestaa täyttöjä poistamatta eikoismeetelmillä (poattavat paalt, lyötävät teäspaalt yms.) ilma massavaihtoja ja käyttäe katavia lattioita, mtta iide aihettamat lisäkstakset ovat eittäi homattavia. Elopeäiste aieiste ja jätteide jättämie akeste alle kiteki o hakittava pesteellisesti tapaskohtaisesti. Lähtökohtaisesti e o poistettava. Aleille voidaa aketaa päällystämättömiä pysäköitialeita, leikkipistoja tai vikistysaleita, jolloi täyttöjä ei tavitse poistaa. 3.3 etamistaso etamistasot o geotekisesti vapaasti valittavissa. Aleella ei ole stabiliitti- tai paimavaaallisia aleita lk ottamatta aleita IV. Aleilla I o sositeltavaa sijoittaa akeste lattia lähelle ykyistä maapitaa. Aleilla II o kstaste pieetämiseksi sositeltavaa tehdä yleistasot m oleva maapia yläpolelle lohitoje vähetämiseksi. Aleilla III o homioitava maapia jykkyys. ekset o talodellisita tehdä ieatkaisia. Kadt tlee mahdollisksie mkaa aketaa maasto viettoviivoje staisia tai iteisii ähde viistosti. Pohjavesi ei vaikta aketamise tasoje atkaisihi, ellei akeeta poikkeksellise syviä tai moikeoksisia kellaeita. 3.4 Maa- ja kalliokaivaot Alle 3 meti syvyiset maakaivaot, jotka eivät lot pohjavede pia alapolelle, voidaa tehdä liskattia jyki liski. Syvissä (> 3 m) kaivaoissa o eityisesti homioitava työtvalliss ja vaadttava tekemää kaivaot loivilla liskilla. Hydalise mtma vaaa kaivaoissa aleella o vähäie. 3.5 Kivats ekset tlee salaojittaa. Kivatsvedet voidaa asiaomaise viaomaise hyväksyessä johtaa Saimaasee tavittaessa selkeytysallasaketeita käyttäe. este ja aketeide yläitee poleisilla sivilla tlee kivats totettaa eityise holellisesti. Piha- ja lii-

9 keealeide pitakivats voidaa hoitaa pitakallistksi ja sadevesiviemäei. 3.6 Piha- ja liikeealeide pestamistavat Piha- ja liikeealeet voidaa pääsäätöisesti pestaa pesmaa/vaha täytö vaaa katavs- ja otamitoitkse pesteella. Elopeäiset maat maa-aiekset tlee poistaa ee täyttöje tekemistä. Aleilla IV tlee olevat täytöt poistaa aiaki pääosi ja kovata kiviaieistäytöllä, mikäli aleelle akeetaa kokealokkaisia päällystettyjä pihoja tai katja. 3.7 Ptkijohtoje pestamistavat Aleilla I, II, III ja V voidaa ptkijohdot pestaa maavaaisesti asesalstaa käyttäe. Aleilla IV tlee ptkijohtolijat pestaa paks mskeesta tehdy tkikeokse vaaa tai käyttää esim. teäslevyaioita mikäli olevia epähomogeeisia täyttöjä ei poisteta. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Aleet soveltvat pohjashteiltaa pääosaltaa hyvi aketamisee kohtllisilla pohjaakeskstaksilla. Alee aketamise sittelssa tlee kiteki homioida olevat täyttöaleet sekä maapitoje kaltevdet. Hyvällä yleissittellla ja akeste sijoittamisella voidaa mekittävästi vaikttaa kstaksii. 5. JATKOTOIMENPITEET Aleella tlee tehdä hakekohtaisesti lisättkimksia liittye sekä loollisii pohjashteisii, että vahoihi aketeisii ja täyttöihi. Myös pohjavedepia tasot aleella tlee selvittää ykyistä paemmi lisäämällä pohjavede pia havaitopisteitä. Tätä selvitystä vate tehdyt ttkimkset ovat iittämättömiä akessitteltasoista sittela vate. Ttkimstloksia voidaa käyttää apa jatkottkimksia siteltaessa. RAMBOLL FINLAND OY Timo Massie Yksiköpäällikkö Ha Lahakai Pojektipäällikkö

10 k.osa / kylä ko tteli / tila Totti/ R:o Viaom aise mek itöjä estoime pide Pi i stslaji Joks ev a o eskohtee imi ja osoite N KAUPUNKI Astomessale 217 Piist kse sisältö Yleiskatta Mittakaava h yv. Jääkäikat Mikkeli ph S.a la Piistso Ty öo GEO s. piit. Pii stk sia Tiedosto Mtos RI Ha Lahakai HLAU MOLL pvm

11 ALUE III ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas 7-7 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

12 ALUE II ALUE III ALUE I ALUE III R e st oime i Pi st aji J ks eva o R e s k oht e im i a s e Pi st ks e sis ältö M takaav N KAUPUNKI Leikkas 8-8 1:5/1:1 Astomessale 217 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la y ö o Ti d ost o GEO Pii s t s P i s t sia M tos 11 h. s. pi t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL k.o sa / kylä ko tt eli / t ila To tti / R :o Vi a o maise m ek it öjä ak ak yv e p de j o oit i i sl o T i i k e o it a

13 ALUE III ALUE I ALUE IV ALUE I ALUE III ALUE I R e st oi i Pi aji J ks eva o R e s k oht e im s e Pi ks e sis ältö M takaav N KAUPUNKI Leikkas 9-9 1:5/1:1 Astomessale 217 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S la y ö o Ti d o GEO Pii s t s P i s t sia M tos 12 h. s. pi t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL k.o sa / kylä ko tt eli / t ila To tti / R :o Vi a o maise m ek it öjä ak ak yv me e p de i j a o oit i i st sl st.a o T i i k e ost o it a

14 ALUE II ALUE V ALUE IV ALUE I e st oime i Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas 1-1 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la y ö o Ti d ost o GEO Pii s t s P ii s tk sia M tos RI Ha Lahakai HLAU MOLL k.o sa / kylä ko tt eli / t ila To tti / R :o Vi a o maise m ek it öjä p de j o i o T e a

15 ALUE V k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas :5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

16 ALUE III ALUE I ALUE II k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas A-A 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos h yv. s. pi i t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

17 ALUE III ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas B-B 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos h yv. s. pi i t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

18 ALUE III ALUE V ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas C-C 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos h yv. s. pi i t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

19 ALUE III ALUE V k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas D-D 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos h yv. s. pi i t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

20 ALUE I ALUE II ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas E-E 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

21 AVOKALLIO ALUE II AVOKALLIO AVOKALLIO ALUE II AVOKALLIO ALUE III AVOKALLIO ALUE II ALUE I VANHA SORANOTTOALUE ALUE IV ALUE V ALUE I VANHA SORANOTTOALUE AVOKALLIO ALUE II ALUE III AVOKALLIO ALUE I: Eiomaie akesale. Sovelt hyvi kaikkee aketamisee. Pohjamaa o katavaa ja maasto pofiili tasaie. este pestamie maavaaisesti. Kallistekiset aketeet voidaa tehdä ilma mekittäviä eityismeetelmiä ALUE II: ALUE IV Kallioie ale. Sovelt hyvi aketamisee, mtta akestöissä o vaadttava lohitoihi tai täyttöihi. Aleella o kallio maapiassa tai lähellä sitä. Maasto pofiili o yleisesti vasi loiva. ALUE III: ALUE V Jykkäpiiteie ale. Maasto jykkäpiiteisyydestä johte aketamisessa o vaadttava lohitoihi ja pegeyksii. Ale sovelt pahaite pistovyöhykkeeksi tai itee staisiksi liikeealeiksi. Mahdollisissa akeksissa o sositeltavaa käyttää ietaloatkaisja. ALUE IV: Täyttöale. Aleella o paksja ja hyvi epähomogeeisia täyttöjä. Sovelt heikosti aketamisee pohjaaketamise kokeide kstaste takia. Ale sovelt esim. kestopioittamattomaksi pysäköitialeeksi, leikkipistoksi tai vihealeeksi. Kallistekiikka voidaa aketaa kohtllisilla pohjaakeskstaksilla ALUE I ALUE V: Vaha soaottoale. Pohjamaa o katavaa ja sovelt aketamisee. Maasto pofiili takia aketamie vaatii kiteki paksja täyttöjä. Aletta voidaa käyttää esim. työaikaisea ylijäävie maamassoje täyttöaleea ja lopllisessa tilateessa vihe- tai leikkipistoaleea tai kestopioittamattomaa pysäköitialeea. Mikkeli kapgi koodiaatisto ja kokesjäjestelmä k.osa/ kylä kotteli/ tila Totti/ R:o Viaomaise mekitöjä estoimepide Piistslaji Jokseva o eskohtee imi ja osoite Piistkse sisältö Mittakaava N KAUPUNKI Astomessale 217 Ttkimskatta Pohjoisosa 1:1 Jääkäikat Mikkeli ph S.ala Työo Tiedosto GEO Piistso Piistksia Mtos 2 hyv. s. piit. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL

22 ALUE III ALUE I ALUE V k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas F-F 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

23 ALUE III k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas G-G 1:5/1:1 Eteläosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

24 ALUE I AVOKALLIO ALUE II AVOKALLIO VANHA SORANOTTOALUE ALUE I ALUE III ALUE I: Eiomaie akesale. Sovelt hyvi kaikkee aketamisee. Pohjamaa o katavaa ja maasto pofiili tasaie. este pestamie maavaaisesti. Kallistekiset aketeet voidaa tehdä ilma mekittäviä eityismeetelmiä VANHA SORANOTTOALUE ALUE V ALUE II: Kallioie ale. Sovelt hyvi aketamisee, mtta akestöissä o vaadttava lohitoihi tai täyttöihi. Aleella o kallio maapiassa tai lähellä sitä. Maasto pofiili o yleisesti vasi loiva. ALUE III: Jykkäpiiteie ale. Maasto jykkäpiiteisyydestä johte aketamisessa o vaadttava lohitoihi ja pegeyksii. Ale sovelt pahaite pistovyöhykkeeksi tai itee staisiksi liikeealeiksi. Mahdollisissa akeksissa o sositeltavaa käyttää ietaloatkaisja. ALUE IV: Täyttöale. Aleella o paksja ja hyvi epähomogeeisia täyttöjä. Sovelt heikosti aketamisee pohjaaketamise kokeide kstaste takia. Ale sovelt esim. kestopioittamattomaksi pysäköitialeeksi, leikkipistoksi tai vihealeeksi. Kallistekiikka voidaa aketaa kohtllisilla pohjaakeskstaksilla ALUE IV ALUE V: Vaha soaottoale. Pohjamaa o katavaa ja sovelt aketamisee. Maasto pofiili takia aketamie vaatii kiteki paksja täyttöjä. Aletta voidaa käyttää esim. työaikaisea ylijäävie maamassoje täyttöaleea ja lopllisessa tilateessa vihe- tai leikkipistoaleea tai kestopioittamattomaa pysäköitialeea. Mikkeli kapgi koodiaatisto ja kokesjäjestelmä k.osa/ kylä kotteli/ tila Totti/ R:o Viaomaise mekitöjä estoimepide Piistslaji Jokseva o eskohtee imi ja osoite Piistkse sisältö Mittakaava N KAUPUNKI Astomessale 217 Ttkimskatta Eteläosa 1:1 Jääkäikat Mikkeli ph S.ala Työo Tiedosto GEO Piistso Piistksia Mtos 3 hyv. s. piit. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL

25 ALUE III ALUE II ALUE III ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas 1-1 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

26 ALUE II ALUE I ALUE III ALUE II ALUE III ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas 2-2 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

27 ALUE II ALUE V ALUE IV ALUE I k.o sa / kylä ko eli / t ila To tti / R :o Vi o maise e it öjä e st oime i Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas 3-3 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la y ö o Ti d ost o GEO Pii s t s P ii s tk sia M tos RI Ha Lahakai HLAU MOLL p de j o tt a i o T m k e a

28 ALUE V ALUE IV ALUE I k.o sa / kylä ko eli / t ila To tti / R :o Vi o maise e it öjä e st oime i Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Pi st ks e sis ältö Mit takaav Leikkas 4-4 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la y ö o Ti d ost o GEO Pii s t s P ii s tk sia M tos RI Ha Lahakai HLAU MOLL p de j o tt a i o T m k e a

29 ALUEV ALUEII ALUEIV ALUEV ALUE1 k sa kylä ko eli / t ila To tti / R :o Vi o ma e it öjä R e st oime i Pi st aji J ks eva o R e s k oht e im i a s e Pi st ks e sis ältö M takaav N KAUPUNKI Leikkas 5-5 1:5/1:1 Astomessale 217 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la y ö o Ti d ost o GEO Pii s t s P i s t sia M tos 8 h. s. pi t. pvm RI Ha Lahakai HLAU MOLL o ak ak yv / e p de j o oit tt i a i sl ise o T m k i i k e o it a

30 ALUE V ALUE I k.o sa / kylä tt eli ko / t To tti ila / R :o a o Vi maise m ek it öjä e st oime i de Pi i st sl aji Jo ks eva o e s k oht e e im i a s oit e N KAUPUNKI Astomessale 217 Mit takaav st ks e sis Pi ältö Leikkas 6-6 1:5/1:1 Pohjoisosa Jääkäikat Mikkeli ph S.a la T y ö o Ti e d ost o GEO Pii s t s o P ii s tk sia M tos s. pvm h yv. pi i t. RI Ha Lahakai HLAU MOLL p j o i a

31 KIRKONVARKAUDEN ASEMAKAAVA LIITE 1.4

32

33

34

35

36

37

38

39

40