Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio )
|
|
- Sanna-Kaisa Uotila
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kokoomuksen valtuustoryhmän kannanottoja Espoon Asunto ohjelmaan (versio ) Tekstimuutoksia/ korjauksia: kohta 1.2: poistetaan "Hintaan tai vuokraan ei voida vaikuttaa..." kohta 1.6: korjataan "Kaupungin tavoitteena on luovuttaa omatoimiseen rakentamiseen 300 tonttia vuodessa." (Valtuustosopimuksen pientalotonttitarjonnan kaksinkertaistamistavoitteen tulee näkyä jossain.) Espoo on luovuttanut keskimäärin 48 pientalotonttia vuodessa viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten luovutettavien pientalotonttien kaksinkertaistaminen tarkoittaa 100 tonttia. kohta 3: korjaus otsikkoon "Erityisryhmien" (ei "Eritysryhmien), viimeisen kappaleen viimeinen virke "kaksi"? (ei "kansi") Tämä ok. kohta 6, alakohta 12: korjataan "Espoo luovuttaa omatoimisille pientalorakentajille 300 tonttia vuodessa." s. 28, kohta 6, alakohta 19: Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja lieventää pysäköintinormeja täydennysrakentamisalueilla. Toimenpide ehdotukset, kohta 20 korjattu muotoon Espoo kehittää uudenlaisia pysäköintiratkaisuja ja selvittää pysäköintinormien lieventämistä täydennysrakentamisalueilla sekä edistää liityntäpysäköintiä. Kohta 6. Tavoitteet ja toimenpide ehdotukset Laadukasta asuntotuotantoa hyville alueille (estämään muuttoliikettä Helsingin keskustaan). Espoon Asunnot Oy:n ARA rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso pidetään samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien ARA rajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa lukuun ottamatta tilanteita, joissa rajoituksista vapautuvan kohteen edellyttämät laajemmat korjaukset johtavat vuokratason nousuun, joka on sidoksissa korjauskustannusten määrään. Toimenpide ehdotukset, kohta 9 Käyttöarvoltaan vastaavien sisältää oletuksen kunnosta ja korjaustarpeesta. kaavoitusresurssien riittävyys (erityisesti pientalotuotantoon) sekä kaavoitusmenettelyn asiakaslähtöisyyden parantaminen. (Ryhmästä tulleen palautteen mukaan kaavamuutoshakemusten eteneminen edellyttää muutoksenhakijan jatkuvaa yhteydenottoa. Lisäksi muutoskaavat näyttävät olevan aluearkkitehtien mieltymysten alaisia ja heidän näkemyksissään ei taloudellisuus ja kaavan
2 2 realistisuus sekä toteutuskelpoisuus paina mitään pääosin vain yleisestetiikka kiinnostaa). Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. kaavoituksessa varataan alueita liityntäpysäköintiin joukkoliikenteen solmukohtiin. Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Asuntoalueiden täydennysrakentaminen täydennysrakentamisen maankäyttömaksut määrätään sellaiselle tasolle, että asunto osakeyhtiöiden ja yksityishenkilöiden on realistista kaavoituttaa alueitaan lisärakentamiseen. Maankäyttömaksujen erääntyminen sidotaan lisärakentamisen edellyttämän rakennusluvan myöntämiseen eikä kaavan voimaantuloon. Maankäyttömaksun määräytymisessä pitää voida poiketa vakiokaavasta (minimi 40% kaavoitushyödystä Espoon kaupungille) tontti tai aluekohtaisesti siellä, missä kaupunkirakenteen tai alueellisen kehittymisen sekä imagon vuoksi olisi pakko saada lisää asunto tai muuta rakentamista. Asia kuuluu maapolitiikkaan. uudet menettelytavat asukkaiden/kiinteistönomistajien yhteistoiminnassa teettämät täydennysrakentamissuunnitelmat huomioon ja edesauttamaan virkamiesten kaavavalmistelua (vrt. Pohjois Espoossa jo tehdyt suunnitelmat); Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. pysäköintinormia lievennetään täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi alueilla, joissa ei ole toteutettu kaikkia kaavan mukaisia pysäköintipaikkoja, jolloin täydennysrakentaminen edellyttää aikaisempien kaavan mukaisten pysäköintipaikkojen toteuttamista. Alustavat kaavailut siitä, että huoneiston ollessa alle 60 m2, sille edellytettäisiin 0,6 autopaikkaa/as, välillä m2 esim. 0,8 autopaikkaa/as ja yli 100 neliöisissä esim. 1,1 1,2 autopaikkaa/as voisi olla kestävä ratkaisu. Mm. yksiöissä asuu paljon autottomia henkilöitä. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia, jossa pysäköintinormeja selvitetään. täydennysrakentamista ei saa ulottaa lähivirkistysalueille ja viheralueille (jotka viheraluekäytössä, ei estä rakentamista kaavan mukaiselle viheralueelle kuten liikenneväylien vierustoille tms.). Vrt. asukkaiden Espoo tarinan valmistelun yhteydessä antama lähiluontoon, viher ja virkistysalueiden tärkeyteen liittyvä palaute. Säännöksissä pitää säilyttää kuitenkin joustoa siten, että esim. hissi voidaan sijoittaa viherkaistalle, jos tontin raja sattuu olemaan seinässä. (Ryhmästä palautetta, että yhden tällaisen hissitapauk
3 3 sen eteenpäin vieminen on jo nyt vienyt 1,5 vuotta ja nyt näyttää, että voi onnistua). Asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Uusi alakohta: Mitä Espoo odottaa valtiolta Metropolialueen asuntotilanteen parantaminen edellyttää myös valtion myötävaikutusta sen päätettävissä olevien asioiden osalta, joita ovat mm.: väestönsuojamääräykset muutetaan vastaamaan tämän hetken ja tulevaisuuden riskejä, joihin eivät kuulu pommitukset (eli ei tarvita pommisuojia vaan että rakennukset ovat tarvittaessa eristettävissä nopeasti ulkoilmasta siten, että sen ABC epäpuhtaudet eivät pääse sisätiloihin) väestönsuojat ovat nykyään vain epäkuranttia, kallista ja epätarkoituksenmukaista varastotilaa. Asia on kirjattu asuntopoliittiseen toimenpideohjelman jatkoselvitystä vaativiin asioihin. esteettömyyssäännöksiä tulisi muuttaa esimerkiksi siten, että 100%:sti esteettömät asunnot keskittää kohdekohtaisesti vaikkapa pelkästään yhteen portaaseen tms. Asia on ollut esillä mm. Rakennusteollisuus ry:n toimesta ja sisältyy myös asuntopoliittisen toimenpideohjelman jatkoselvitystä vaativiin asioihin. ARA tuotannossa kustannussääntely muutetaan koskemaan omakustannusvuokratasoa, jolloin korkeammatkin tonttikustannukset ovat mahdollisia (ja Espoon Asunnot voi rakentaa kalliimmille paikoille). ARA tonttien korkeammat hinnat ovat mahdollisia keskusta alueilla. ARA tuotannossa sovellettavien tonttien enimmäishinnoista keskustellaan yhdessä HSY:n ja muiden kuntien kanssa. palomääräyksiä muutetaan siten, että kiinteistörajalla ei ole vaikutusta paloturvallisuuteen (eli turvaetäisyys on sama riippumatta siitä, ovatko rakennukset samalla vai eri tontilla). On mahdollista sopimuksilla ja rasitteilla. kiinteistönmuodostus katualueiden alle mahdollistetaan (jotta mm. autopaikkoja voidaan sijoittaa sinne ja rakennus voidaan kiinnittää lainojen vakuudeksi). On mahdollista sopimuksilla ja rasitteilla.
4 Espoon Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä Lausunto valtuustoseminaarin aiheena olleesta Espoon Asuntoohjelmasta Yleistä: Asunto ohjelmaluonnos sisältää kattavasti pohjatietoa varsinaisen asunto ohjelman valmisteluun. Kuitenkin itse eteenpäin suuntautuva ohjelma jää annetussa luonnoksessa varsin pienelle huomiolle. Toimenpiteitä, jotka jo nyt ovat käynnissä, on annettu kappaleissa 3, joka sisältää erityisryhmien asumisen ja kohdassa 4, olemassa olevien asuntoalueiden kehittäminen. Varsinaisesti uudet tai päivitetyt toimenpide ehdotukset ovat esitetty yhdellä sivulla 21 toimenpiteen listana. Osin tämä lista ei tuo mitään konkreettisia toimia esille, asioita pyöritellään yleisluontoisesti. Kaupunginhallituksen tila ja asuntojaosto on käsitellyt ohjelmaluonnosta ja nostanut esille kommenteissaan useita tärkeitä asioita, joihin sosialidemokraattinen valtuustoryhmä yhtyy ja jotka tulee näkyä myös lopullisessa asunto ohjelmassa. Painopistealueet: Kaupungin tulee kaavoituspolitiikassaan toteuttaa monipuolisen asuntorakentamisen periaatetta kaikissa aluekeskuksissaan. Toisin sanoen kaavan tulee sisältää kerros ja pientalotontteja, omistus ja vuokra sekä osaomistusrakentamiseen. Kerros ja pientalotonttien osuudet määritellään asemakaavoissa. Lisätään toimenpide ehdotuksiin kohta 11 Espoo kaavoittaa pientalotontteja kysyntää vastaavasti. Kaupunki ohjaa valtion tukemien vuokra ja asumisoikeusasuntojen sijoittumista tontinluovutuksin, maankäyttösopimuksin sekä puoltolausunnoin. Vapaarahoitteisen omistus ja vuokra asuntotuotannon jakautumista ohjaavat markkinat. Osaomistusasuntomarkkinoilla ei ole tällä hetkellä toimijoita. MAL sopimuksen mukainen rakentaminen pitää turvata siten, että kaupunki / Espoon Asunnot Oy toteuttaa omana tuotantonaan vähintään 300 asuntoa vuodessa, mutta täyttää MAL sopimuksen vuokra asuntotuotantotavoitteen 500 asuntoa vuodessa, jos muita toimijoita ei ole. Myös MAL sopimuksen päivittyessä Espoo vastaa saman
5 periaatteen mukaisesti vuokra asuntotuotannosta, vaikka sopimuksen ohjeellinen tuotantotavoite nousisi. Kaupunki on sitoutunut MAL sopimuksen tavoitteiden mukaisesti luomaan edellytykset 500 ara vuokra asunnon toteuttamiselle. Valtuuston tavoitteiden mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n tavoitteena on aloittaa keskimäärin 300 vuokraasuntoa vuodessa. Kaupunki pyrkii tontinluovutuksin ja maankäyttösopimuksin varmistamaan edellytykset tuottaa MAL sopimuksen mukaisesti loput 200 valtion tukemaa vuokraasuntoa vuodessa muiden yleishyödyllisten toimijoiden toimesta. Mikäli muut toimijat eivät tee ara vuokra asuntoja, Espoon Asuntojen osuutta voidaan harkita nostettavaksi. Asuntohintaan vaikuttavia rasitteita tulee tarkastella uudella tavalla. Velvoitteet esim. väestönsuojarakentamisesta tulee nostaa valtion kanssa tarkasteluun. Jos luovutaan ko. säännöksestä, niin tämä vaikuttaa suoraan asunnon hintaan. Samoin pysäköintiin liittyviä ohjeistuksia ja vaatimuksia tulee tarkastella uudelleen ja selvittää miten pysäköinnin aiheuttamia kustannuksia voidaan pienentää. Valtioneuvoston asuntopoliittiseen toimenpideohjelmaan on kirjattu jatkoselvitystä vaativiksi asiaksi väestösuojien rakentamisvaateesta luopuminen. Väestönsuojan rakentamisvelvoitteeseen tulevat muutokset valmistellaan STM:n ja YM:n, ei yksittäisten kuntien, toimesta. Kaupunkisuunnittelu keskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia, jonka tavoitteena on uudistaa pysäköinnin suunnitteluohjeita sekä kirkastaa pysäköintiin liittyvää tavoitetilaa. Kaavoitusta tulee kehittää ja nopeuttaa. Tonttitarjonta ei saa olla pullonkaula uustuotannolle. Maanhankinnassa tulee käyttää kaikkia maapolitiikan keinoja. Kaavoituksen kehittäminen ja nopeuttaminen kuuluu kaupunkisuunnitteluun. Maanhankinta kuuluu maapolitiikkaan. Rakennuslupakäsittelyä tulee kehittää ja tätä kautta nopeuttaa, ns. selvät tapaukset pitää ohjata ohituskaistalle, etteivät ne jonota turhaan toisten hankalien lupakohteiden takia. Tämä koskee ennen kaikkea pientalorakentamista, mutta myös kaupungin omia kohteita. Rakennuslupakäsittelyn kehittäminen kuuluu rakennusvalvonnalle. Espoon Asunnot Oy:n ARA rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso tulee säilyttää käyttöarvoltaan vastaavien ARA asuntojen tasolla. Toimenpide ehdotukset kohta 9. Erilaisten segregaatiokehitysten estäminen monipuolisella asuntotuotannolla on otettava suunnittelussa tavoitteeksi. Toimenpide ehdotukset kohta 5. Erityisryhmien asumistarpeet huomioitava asunto ohjelmassa => ikääntyvä väestö, nuorten erityistarpeet yms. Erityisryhmien asumistarpeet, toimenpide ehdotukset kohta 15. Ikääntyvän väestön asuminen, toimenpide ehdotukset kohta 13.
6 Esteettömyyden vaatimuksien huomiointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota jo asuntorakentamisen varhaisessa hankesuunnitteluvaiheessa sekä asuntojen, asuinrakennusten että asuinympäristön osalta. Asuntojen, asuinrakennusten ja asuinympäristöjen esteettömyydestä on annettu määräyksiä ja ohjeita maankäyttö ja rakennuslaissa. Esteettömyys otetaan huomioon rakennuslupaa myönnettäessä. Espoon kaupungilla on esteettömyysasiantuntija, jonka tehtävänä on neuvoa ja ohjata asuinympäristön ja asuinrakennusten esteettömyyden toteutumista. Muuta huomioitavaa: Asunto ohjelmassa tulee myös ottaa kantaa rakentamisen maantieteelliseen sijoittautumiseen Espoossa. Kehityskohteita tulee nykyisten Etelä Espoon metroasemien läheisten alueiden lisäksi olla rantaradan varrella. Tällaisia alueita erityisesti ovat Keran ja Mankki Luoma Espoonkartanon alueet. Näiden alueiden kaavoittamisesta asuntotuotantoon tulee panostaa. Kuntayhteistyötä Espoon ja Kirkkonummen välillä Mankki Luoma Espoonkartanon alueen rakentamisessa voidaan verrata Espoo Vantaa Helsinki yhteistyöhön Suur Leppävaaran alueella, jossa on yhteistyötä tehty kuntarajoista riippumatta. Asuntorakentamisen painopistealueet on määritelty strategiassa, jota kaavoitusohjelma toteuttaa. Vanhojen asuinkerrostalojen mahdollinen lisärakennusoikeus kerroksia lisäämällä ja näin toteuttamalla hissien rakentaminen tulee selvittää. Lisäkerrosten rakentamismahdollisuuksia voidaan selvittää aluekohtaisesti esimerkiksi teettämällä opiskelijoilla lopputöitä (mallia Karakallio). Yksittäisten yhtiöiden lisärakennusmahdollisuuksia selvitetään kaavamuutoshakemusten perusteella. Riskipitoisia suuria liikenneväyläinvestointeja liittyen asuntorakentamisen maankäyttösopimuksiin sekä liikenneväylien vastuun siirtämistä valtiolta Espoolle ei pidä toteuttaa. Kaikessa asunto ja kaavoitustoiminnassa on suunnittelussa huomioita riskit. Toisin sanoen hankkeista on tehtävä riskikartoitus, joissa käsitellään myös tulevaisuuden uhkatekijöitä. Kaupungin kannalta riskit ovat yleensä tavalla tai toisella taloudellisia ja asukkaiden kannalta esimerkiksi keskeneräiset toteutukset ja ns. asuntokuplan puhkeaminen. Kaupunginhallituksen tila ja asuntojaoston tulee seurata asunto ohjelman toteutumista ja arvioida ohjelman muutostarpeita. Tila ja asuntojaoston arvio toteutuksesta sekä muutostarpeista tulee tuoda vuosittain tiedoksi valtuustoon.
7 Espoon asunto-ohjelma Vihreän valtuustoryhmän lausunto 1.) Yleistä Ohjelmaluonnos on tilastotietoja esittelevä ja nykytilanteen toteava. Poliittinen ja strateginen ohjaus ja analyysi jää vähemmälle. Asunto-ohjelman tehtävänä on toimia valtuuston ohjausvälineenä, jonka toteutumista tila- ja asuntojaosto seuraa. Asunto-ohjelmaa tarvitaan, jotta voimme varmistaa kysyntää vastaavan ja eri elämäntilanteisiin sopivan asuntotuotannon toteutumisen Espoossa. Asunto-ohjelmaa tarvitaan myös eri kaupunginosien elinvoimaisuuden ja sosiaalisen eheyden turvaamiseksi. Ohjelma kaipaa siis syventämistä: asumisen ongelmien analyysiä sekä kytkentää seututason tavoitteisiin ja Espoon omaan strategiaan. Ohjelmassa on vastattava keskeiseen kysymykseen, miten voimme parhaalla tavalla vaikuttaa siihen, että asuntojen hintatason nousu saataisiin taitettua. Mitä keinoja kaupungilla on ja miten ne vaikuttavat. Luonnos keskittyy Espoon rajojen sisäpuolelle. Ohjelmassa on syytä avata myös suhdetta Helsingin seudun tilanteeseen ja kuvata Espoon asuntopolitiikan rooli ja asema suhteessa metropolialueen asuntopolitiikkaan. On tärkeää, että ohjelmassa käsitellään myös asumista ja asumistoiveita koskevaa muutosta. Sitä tarvitaan, jotta ohjelma on tulevaisuusorientoinut ja etsii innovatiivisia ratkaisuja myös tulevaisuuden haasteisiin. Ei pidä juuttua pelkästään nykytilanteeseen ja nykyisiin ratkaisuihin. Tulevaisuudessa tarvitsemme hyvin monimuotoista rakentamista ja eri tavoin toteutettuna. Asumistoiveiden osalta yksi ajatus olisi, että Espoo voisi toteuttaa tutkimuksen kuntalaisten erilaisista asumistoiveista. Näin saisimme selville, mitä espoolaiset asumiselta todella odottavat ja mitkä tekijät tekevät asumisesta ja asuinympäristöstä kuntalaisten mielestä hyvän. Kysymys on siitä, miten osaamme tunnistaa ihmisten muuttuvat tarpeet ja vastata odotuksiin aiempaa paremmin. 2.) Ohjelman rakenne ja sisältö Vantaan asunto-ohjelma on rakenteeltaan ja sisällöltäänkin paljolti sellainen kuin haluamme Espoon ohjelman olevan. Laajempaa analyysiä tarvitaan päätöksentekijöitä ja kuntalaisia varten. Näin ohjelmasta tulee informatiivinen ja sen tavoitteet tulevat taustoitetuiksi ja perustelluiksi. Vantaan ohjelmassa on kuvattu myös ohjelman toteutumisen seuranta. Ohjelma on osa kaupungin kokonaisstrategiaa ja sitä seurataan taloussuunnitelman seurannan yhteydessä. Myös Espoon asunto-ohjelma tulisi kytkeä Espoo-tarinaan ja se tulisi nähdä asumisen strategisena ohjausvälineenä. Asunto-ohjelmasta tulisi ilmetä sen tarkoitus ja tavoitteet sekä toimenpideehdotukset ja vastuutahot. Ohjelman toteutumisen varmistamiseksi seurannasta ja raportoinnista on huolehdittava. Vantaan asunto-ohjelmaan on sisällytetty asuntoasioiden lisäksi kaavoitukseen ja maapolitiikkaan, liikenteeseen ja kunnallistekniikkaan, kaupunkiympäristöön sekä kunnan tarjoamiin palveluihin sisältyviä asioita. Lisäksi Vantaan asunto-ohjelmassa on vastaavia asioita kuin Espoon kaavoitusohjelmassa. Ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää samoja asioita useisiin ohjelmiin vaan rajata asunto-ohjelman sisältö asuntoasioihin.
8 MAL seuranta sisältää 14 pääkaupunkiseudun kunnan asuntotuotannon, kaavoituksen ja liikenteen infrastruktuuriin liittyvän seurannan. Lisäksi Espoo-tarinaan sisältyy asuntotuotantoon, asuinalueiden kehittämiseen sekä Espoon Asuntoihin liittyviä tavoitteita. Päällekkäinen tavoitteiden seuranta ja raportointi ei ole mielekästä. Jotta tarpeelliset asiat tulisi käsiteltyä, Espoon asunto-ohjelman voisi rakentaa seuraavan jäsennyksen pohjalta: 1. Strategiset lähtökohdat ja linjaukset -strategiset painopisteet -vanhojen asuinalueiden kehittäminen (lähiöt, vanhat omakotialueet, hissit jne) -seutuyhteistyö -asumisen rahoitus -asumiskustannukset 2. Väestönkasvu ja asuntorakentamisen lähtökohdat -väestönkasvu -asuntokuntarakenteen muutos -asuntokanta -asumistoiveet ja asuntotottumusten muutos -kaupungin asunto-omistus ja rakentaminen 3. Asuntotuotannon edellytykset -kaavoitus -maapolitiikka -liikenne&kunnallistekniikka -kaupunkiympäristö ja viheralueet -palvelut --erilaiset asumisen tarpeet (mm. erityisryhmät) --osallisuus 4. Asuntorakentamisen ennuste -asuntorakentamisen määrän kehitys & tarve -painopistealueet ja ennuste -kaupunginosakohtaista tarkastelua ja hankkeita 5. Toimeenpano ja seuranta 3.) Yksittäisiä muutosehdotuksia sisältöön: - Erilaisiin taulukoihin on syytä lisätä vertailua pääkaupunkiseudun kuntiin tai kuusikkokuntiin (esim. luku 2.1) - Asunto-ohjelman keskeinen päämäärä on segregaation ehkäisy niin seudulla kuin Espoon sisällä. - Luonnoksen tavoitteet noudattavat nykyistä MAL-sopimusta. Ohjelmassa tulee linjata Espoon
9 tavoitteita myös seuraavan aiesopimuksen valmistelua ajatellen. - Ohjelmassa pitäisi selkeämmin tuoda esiin asuntopolitiikan merkitys sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kaupunkirakenteen kannalta. Miten varmistetaan, että asuntoja rakennetaan ennen kaikkea toimivien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen äärelle. Tämä asia kuuluu kaupunkisuunnitteluun. - Luonnoksessa korostetaan, että riittävä asuntotuotanto edellyttää riittävää kaavoitusta. Valmiissa kaavoissa on kuitenkin usean vuoden tonttireservi. Ohjelmassa tulisi linjata keinot tonttireservin saamiseksi käyttöön. - Kaupungin pitäisi harjoittaa aktiivisemmin maanhankintaa ja käyttää maapolitiikan keinovalikoimaa laajasti. - Pysäköintinormin tarkastelu mainitaan vain täydennysrakentamisen yhteydessä. Sitä pitäisi tarkastella myös hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, erityisesti raideliikenteen asemien yhteydessä. Kaupunkisuunnittelukeskuksessa on tekeillä pysäköintistrategia. - Yksiöiden ja pienten asuntojen tarve kasvaa tulevaisuudessa sekä nuoremman väen sisäänmuuton että väestön ikääntymisen myötä. Ohjelmassa olisi syytä linjata pienten asuntojen osuuden kasvattamisesta. Vapaarahoitteisessa tuotannossa kysyntä ohjaa markkinoita. Pienten asuntojen tarve on tällä hetkellä suuri. - Segregaation estämiseksi on tavallinen valtion tukema vuokra-asuntotuotanto kohdennettava alueittain ja ajoitettava siten, että ne eivät muodosta millään alueella liian suurta osuutta asuntokannasta. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 5. TAJA voi halutetssaan ottaa kantaa valtion tukeman tuotannon sijoittamiseen. - Luonnoksessa Espoon asuntojen asuntotuotantotavoitteeksi asetetaan nykyinen 300 asuntoa/vuosi ilman perusteluja. Ohjelmassa on syytä linjata tavoitteen nostamisesta sekä esitettävä konkreettiset keinot, miten tavoitteeseen päästään. Asetetaanko tavoitteeksi 400 asuntoa/vuosi? Valtuusto on päättänyt Espoon Asuntojen tuotantotavoitteeksi noin 300 asuntoa vuodessa. - Ohjelmassa on syytä linjata tarkemmin kaupungin sitoutumisesta opiskelija-asuntojen kaavoittamiseen ja tontinluovutukseen tätä tarkoitusta varten. Tavoitteeksi vähintään yhden opiskelija-asuntokohteen käynnistäminen vuosittain. Toimenpide-ehdotuksissa kohta Avataan syvällisemmin asunnottomuuden ongelmia huomioiden asunnottomuuskierteen katkaisun merkitys moniongelmaisten ihmisten auttamisessa. Päävastuu asunnottomuuteen liittyvissä kysymyksissä Espoosa sotetissa.
10
11 Perussuomalaisten ja Sitoutumattomien valtuustoryhmän lausunto Espoon asunto-ohjelmasta ja muutosesitykset: PerusS&Sit pitää oikeana asunto-ohjelman linjauksia asuntorakennusoikeuden kaavoitustavoitteen ja pientalojen rakentamisen lisäämisestä. PerusS&Sit valtuustoryhmä katsoo, että ohjelmaesityksen suurimmat puutteet liittyvät ns. "yleishyödyllisten" ARA-toimijoiden vuokra- ja asumisoikeusvastiketason kohtuuhintaisuuden ja omakustannusperiaatteen toteutumiseen. Ns. "yleishyödylliset" kiinteistönomistajat veloittavat jopa 40-50% korkeampia neliövuokria kuin mikä on omakustannusperiaatetta noudattavan Espoon Asunnot Oy:n vuokrataso käyttöarvoltaan vastaavissa asunnoissa. PerusS&Sit katsoo, että kaupungin tulee toimenpiteillään pyrkiä estämään ARA-asumisen kohtuuton hinnoittelu. Kaupungin tulee myös lisätä Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoitetta ja monipuolistaa yhtiön asuntotarjontaa sisällyttämällä siihen osaomistusasunnot. Esitämme seuraavia muutoksia asunto-ohjelmaan: 1.3 Valtion tukema tuotanto, korvataan sivun 4. toiseksi viimeinen kappale seuraavasti: Kaupungin oma kohtuuhintainen asuntotuotanto kolminkertaistetaan vuoteen 2017 ja siihen sisällytetään osaomistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen rakentamista. Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon Asunnot Oy:n asuntotuotantotavoite on keskimäärin 300 asuntoa vuodessa. Espoon Asunnot Oy toteuttaa valtion tukemia vuokra-asuntoja. Espoon Asunnot Oy:n tehtävänä ei ole asumisoikeus- tai osaomistusasuntojen rakennuttaminen. Espoo varaa tontteja ns. yleishyödyllisille rakentajille ainoastaan silloin, kun toteutettavien asuntojen asumiskustannukset pysyvät kohtuullisina eivätkä ne ylitä kaupungin oman tuotannon hintatasoa. Kaupunki ottaa kantaa valtion tukemien hankkeiden tarpeellisuuteen ja sijaintiin. ARA valvoo hintaa ja toimijoiden kelpoisuutta yleishyödyllisinä toimijoina. Espoon Asunnot Oy:n ARA-rajoituksista vapautuvien asuntojen vuokrataso tulee pitää samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien ARA-rajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. Toimenpide-ehdotuksissa kohta Pakolaiset: Poistetaan sanat kotona annettavaa Kohta 3.5 on kirjoitettu uudestaan Espoon maahanmuuttoasioista vastaavan Teemu Haapalehdon toimesta. 6. Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset: kohta 3: lisätään ja osaomistusasuntoina Osaomistusasuntojen rakennuttamiseen ei pidä sisällyttää tavoitteita, koska markkinoilla ei ole tällä hetkellä toimijoita.
12 kohta 8 uusi muotoilu: Espoon Asunnot aloittaa vähintään 500 valtion tukemaa vuokra-, asumisoikeus- ja osaomistusasuntoa vuosittain. Valtuuston päätöksen mukaisesti Espoon Asuntojen tavoitteena on tuottaa noin 300 vuokra-asuntoa vuodessa, toimenpide-ehdotuksissa kohta 7. kohta 9 poistetaan sana pääosin Toimenpide-ehdotuksissa kohta 8. kohta 10 sana kohtuullisina korvataan sanoilla samalla tasolla ara-rajoitettujen vuokrien kanssa. Toimenpide-ehdotuksissa kohta 9 korjattu muotoon Espoon Asunnot Oy pitää rajoituksista vapautuneiden asuntojen vuokrat samalla tasolla käyttöarvoltaan vastaavien käyttö- ja luovutusrajoitusten piirissä olevien asuntojen kanssa. Teemu Lahtinen kaupunginvaltuutettu valtuustoryhmän puheenjohtaja PerusS&Sit teemu.lahtinen@iki.fi
Asuntotuotanto Vantaalla
Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 20. 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014)
24.03.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 8 20.1.2014 12 10.2.2014 20 Asunto-ohjelman hyväksyminen (Kh-Kv-asia) (Pöydälle 20.1.2014 ja 10.2.2014) Valmistelijat / lisätiedot: Anne Savolainen, puh. 040 353
LisätiedotYleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä
ASUNTO-OHJELMA Esitys 6.2.2014 / Tiina Elo Yleiset linjaukset ohjelman sisällöstä, rakenteesta ja käsittelystä 1) Ohjelman järjestystä muutetaan siten, että Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset siirretään
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 59. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 19.05.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 14.04.2014 Sivu 1 / 1 4236/10.04.00/2013 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 8 20.1.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto 12 10.2.2014 Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotAsunto-ohjelman valmistelu
Asunto-ohjelman 2018-2021 valmistelu 9.4.2018 Tila- ja asuntojaoston seminaari, päivitetty 12.4.2018 Anne Savolainen, asuntopäällikkö, Tekninen ja ympäristötoimi Taustaa asunto-ohjelman valmistelulle Uuden
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030. Pekka Hinkkanen 20.4.2010
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Pekka Hinkkanen 20.4.2010 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 91 000
LisätiedotAsuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki
Asuntotuotannon haasteet Helsingille Valtakunnallinan asunto- ja yhdyskuntapäivä 8.5.2008 Helsinki Apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin kaupunki Asumisen uhkakuva on kasvanut Vuokra-asuntotuotanto
LisätiedotMikä asuntostrategia?
Asuntostrategialuonnos Mari Randell Mikä asuntostrategia? Seudun yhteinen maankäyttösuunnitelma, asuntostrategia ja liikennejärjestelmäsuunnitelma on valmisteltu samaan aikaan ja tiiviissä yhteistyössä
LisätiedotKunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli
Kunnat ja valtio vuokra-asumisen mahdollistajina Helsingin malli 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri Tallinna 2.4.2014 Rakentamisen määrä Suomessa 2 Helsingin asuntokanta
LisätiedotValtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012
Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen
LisätiedotKohtuuhintaiseen metropoliasumiseen. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen 12.2.2013
Kohtuuhintaiseen metropoliasumiseen Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Torsti Hokkanen Esityksen sisältö Hieman asuntotuotannon ja kaavoituksen volyymeistä Espoossa Asuntotuotannon kriittiset tekijät maankäytön
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE Kontiolahden kunta tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2018-2021 Kontiolahden kunta tekninen lautakunta lokakuu 2017 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus...
LisätiedotHelsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja. ennakointi
Helsingin maankäytön toteutuksen ohjelmointi ja kunnallisteknisten investointien ennakointi Kymppi-Moni -työpaja 1 Tampereen teknillinen yliopisto 16.2.2012 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Riikka Henriksson,
LisätiedotHakunilan asuntotuotanto
Hakunilan asuntotuotanto Kormuniityn suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu 15.8.2017 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hakunilan suuralueen väestö 1.1.1971-1.1.2014 ja ennuste vuoteen 2024 35 000
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE lokakuu 2018 2 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. MAANHANKINTA, KAAVOITUS JA TONTTIEN LUOVUTUS... 3 2.1 Maanhankinta... 3 2.2 Kaavoitus... 3 2.3 Tonttien luovutus... 4 3. UUSTUOTANTO...
LisätiedotHelsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista. Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki
Helsingin kaupungin näkemyksiä asuntopolitiikan kehittämiskohteista Anni Sinnemäki Kaupunkiympäristön apulaispormestari, Helsinki Helsinki kasvaa voimakkaasti Helsingissä on käynnissä Euroopan suurimpia
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä
Helsingin seudun yhteistyökokous 19.3.2009 apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä Helsingin seudun MAL-visio 2050 -taustaa Kansainvälinen Greater Helsinki Vision 2050 - ideakilpailu vuonna 2007 Kilpailutulosten
LisätiedotHelsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat
Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun
LisätiedotMetropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet
Metropolin asunto- ja kaavoituspolitiikan kehittämisen painopisteet Asuntoministeri Jan Vapaavuori Dipoli 1 METROPOLIPOLITIIKKA HALLITUSOHJELMASSA Pääkaupunkiseudun erityiskysymyksiä varten käynnistetään
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Vantaalla Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan tulosseminaari 5.3.2015 Täydennysrakentamistarpeen tausta Vantaalla 2010: 51 063 aluerakentamisen
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Talousvaliokunnan kuuleminen, Eduskunta 8.2.2018 Tomi Henriksson asumisasioiden päällikkö Hannu Penttilä apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030
TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA 2030 Ohjelman lähtökohdat: Asuntopoliittisen ohjelman konkreettisia tavoitteita ovat mm.: Asuntotuotannossa varaudutaan 90 000 asukkaan väestönkasvuun;
LisätiedotValtion tukema asuntotuotanto. 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi
Valtion tukema asuntotuotanto 23.9.2015 Tommi Laanti Pääsuunnittelija Ympäristöministeriö tommi.laanti@ymparisto.fi Valtion tukema asuntotuotanto o Sosiaalinen asuntotuotanto (EU, SGEI) o Vuokra-asuntoja
LisätiedotMetropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru
Metropolialueen haasteet Asuntoministeri Krista Kiuru KESKUSTELUTILAISUUS METROPOLIALUEEN KUNTA- JA PALVELURAKENNERATKAISUISTA 17.4.2013 Helsingin seudun väestö- ja työpaikkakehitys Helsingin seudun 14
LisätiedotTAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen. Tommi Laanti
TAE 2017 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen Tommi Laanti Asuntojen hintakehitys (2010-2016/7) Lähde:Tilastokeskus 2 Vapaarahoitteiset neliövuokrat uusissa vuokrasuhteissa 2015 Lähde:Tilastokeskus 3
LisätiedotKaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma
Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen
LisätiedotAsuntopula kasvun tulppana
Asuntopula kasvun tulppana Keski-Uudenmaan elinkeinopäivä 29.8.2013 Mäntsälä Suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys Järvenpään kaupunki Ruislehto Kirsti 2 Järvenpään
LisätiedotKatsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen
Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 14. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 23.01.2017 Sivu 1 / 1 1986/2016 00.01.01 Kaupunginhallitus 10 9.1.2017 14 Valtuustoaloite Espoon pysäköinnin laskentaohjeen käsittelystä ja hyväksyttämisestä valtuustossa Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018 Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018 Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön muuttamisesta
LAUSUNTO 1 (6) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausuntopyyntö 15.2.2016 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle valtion tukemaa vuokra asuntotuotantoa koskevan yleishyödyllisyyslainsäädännön
Lisätiedot± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ
± ± ± ± ±± ± ± ±± ± ± ± ƒ ± ± ±± ± ± ± ƒ ± ± ± ±± ± ƒ ±± ± ƒ ; ± ; ) ± ± ; ) 1.1 Yleiskaavan toteuttamisohjelman tavoite ja tehtävät... 4 1.2 Yleiskaavan toteuttamisohjelman lähtökohdat... 5 1.2.1 Kaupungin
LisätiedotOHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET
OHJELMAKAUDEN 2004 2008 ASUNTOPOLIITTISET TOIMENPITEET 1 Asuntotuotannon määrä, hallintasuhde, rahoitusmuoto ja rakennuttaminen Asemakaavoittamalla, kaupungin maan luovutusehdoilla sekä valtion lainoituksella
LisätiedotKaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen
Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio
Lisätiedotks. http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;87898;88248
Taulukko1. Tyytyväin en Ei osaa sanoa Tyytymätön Asunnon koko ja varusteet 84 8 8 5. Rauhallisuus ja yleinen järjestys 81 10 9 6. Asuinalueen arvostus 74 15 12 8. Liikenneturvallisuus 73 14 13 1. Melutaso
LisätiedotHYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET
HYVINKÄÄN ASUMISEN LINJAUKSET 2019-2027 ASUMISEN VISIO KASVAVA JA KEHITTYVÄ KAUPUNKI TARJOAA JOKAISEN ELÄMÄNTILANTEESEEN SOPIVIA ASUMISVAIHTOEHTOJA TURVALLISESSA JA VIIHTYISÄSSÄ ASUINYMPÄRISTÖSSÄ 2 ALKUSANAT
LisätiedotPaikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY
Paikkatiedot Helsingin seudun MAL-seurannassa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kansallismuseon auditorio Arja Salmi, erityisasiantuntija HSY Helsingin seudun MAL-aiesopimus Valtion ja Helsingin seudun
LisätiedotKohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla
1/6 Kohtuuhintaisen asuminen turvaaminen maapoliittisilla linjauksilla Yleistä Kaupungin maapolitiikalla ymmärretään kaupungin maanhankintaan ja - luovutukseen, yksityisen maan kaavoittamiseen sekä yksityisessä
LisätiedotIkääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti
Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistäminen maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla Talous- ja hallintojohtaja Jonna Hohti 11.10.2017 11.10.2017 Jonna Hohti 2 Resurssiviisas maankäyttö ja suunnittelu
LisätiedotSUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY:N LAUSUNTO HE 12/2018 VP
SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY:N LAUSUNTO HE 12/2018 VP 22.3.2018 SUOMEN ASUMISOIKEUSYHTEISÖT RY SAY eli Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry on asumisoikeusasuntoja omistavien yhtiöiden muodostama yhdistys.
LisätiedotMaapolitiikan linjat ja yleiskaava. KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto
Maapolitiikan linjat ja yleiskaava KV:n seminaari 5.2.2013 Timo Koivisto maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa, tonttien luovutusta, hinnoittelua sekä omistus- ja hallintasuhteiden
LisätiedotKotikaupunkina Helsinki 2016
Kotikaupunkina Helsinki 2016 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelma (AM-ohjelma) Kvsto 22.6.2016 Kaupunginkanslia 20.10.2016 Ohjelman sisältö Ohjelmassa linjataan kaupungin asunto- ja
LisätiedotAsuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet
Asuntopolitiikan kehittämistarpeet ja -haasteet Yhteinen kuuleminen, Eduskunta 29.11.2017 Hannu Penttilä Apulaiskaupunginjohtaja Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialue Vantaan kaupunki Valtion
LisätiedotMaapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito
Maapolitiikan pääperiaatteet ja -linjat sekä kaavavarantotietojen ylläpito Kymppi-Moni hankkeen työpaja 15.2.2012, Tampere Tomi Henriksson asumisen erityisasiantuntija Ari Jaakola tietopalvelupäällikkö,
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa
Lisätiedothaasteet ja ratkaisut
Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen
LisätiedotEHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012
EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASUNTOPOLIITTISEKSI TOIMENPIDEOHJELMAKSI VUOSILLE 2012-2015 14.2.2012 HALLITUSOHJELMAN PÄÄTAVOITTEET: 1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen 2. Julkisen talouden
LisätiedotSEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS
Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan
LisätiedotKestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun
Kestävään alue- ja yhdyskuntasuunnitteluun Kehittämispäällikkö Marianne Matinlassi johtaja Jarmo Lindén, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus 19.11.2009 Marianne Matinlassi Kestävän kehityksen määrittelyä
LisätiedotKohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu
Maankäyttö- jamaankennuslak Kohtuuhintainen asuminen ja kaupunkisuunnittelu Kaavamerkinnät ja -määräykset Y-PÄIVÄ Satakuntatalo 17.1.2018 Matti Vatilo, YM Kaupunkisuunnittelu yhteiskunnan arvojen tulkkina
LisätiedotTäydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa
Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta
LisätiedotNuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista
Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA 2014-2016
ASUNTO-OHJELMA 2014-2016 Sisällysluettelo... 0 Sisällysluettelo... 1 JOHDANTO... 2 1. Tavoitteet ja toimenpiteet... 3 1.1 Tavoitteet... 3 1.2 Toimenpiteet... 3 1.3 Toimeenpano ja seuranta... 4 2. Nykytilan
LisätiedotPaikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä. Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL
Paikkatieto työkaluna seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluyhteistyössä Miliza Ryöti, HSY Tuire Valkonen, HSL Valmistuneet/ valmistuvat asunnot 70 % asunnoista sijoittui alueille,
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Asuntolautakunta AoOp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (5) 51 Asuntolautakunnan lausunto valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponnesta, joka koskee yleishyödyllisten yhteisöjen aravavuokrien tasausta ja omakustannusvuokran
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 158. Valtuusto Sivu 1 / Maanhankinnan ja -luovutuksen sekä maankäyttösopimusten periaatteet 2015
Valtuusto 09.11.2015 Sivu 1 / 1 2734/02.07.00/2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 69 1.6.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 95 19.10.2015 kilpailukykyjaosto Kaupunginhallitus
LisätiedotSELVITYS SYISTÄ, MIKSI ARA- JA VÄLIMUODON TAVOITTEITA EI OLE SAAVUTETTU SEKÄ TOI- MENPITEITÄ TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI
HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS SYISTÄ, MIKSI ARA- JA VÄLIMUODON TAVOITTEITA EI OLE SAAVUTETTU SEKÄ TOI- MENPITEITÄ TAVOITTEISIIN PÄÄSEMISEKSI AM-ohjelman täytäntöönpanopäätöksen (27.6.2016) mukainen selvitys
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 56. 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2561/02.07.00/2015 56 Asuntotontin myynti TA-Asumisoikeus Oy:lle Kauklahdesta, korttelin 44058 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh. 050 395 2151 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotJyväskylän seutu. Asuntokatsaus 2012. Seudun kuntien asuntoryhmä 2013. Sisältö:
Jyväskylän seutu Asuntokatsaus 2012 Seudun kuntien asuntoryhmä 2013 Sisältö: Asuntoyhteistyö Jyväskylän seudulla Alueen asunto-olot Asuntomarkkinat Asuntorakentaminen Väestönmuutokset ja muuttoliike Asuntomarkkinat
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65. 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1
02.06.2014 Sivu 1 / 1 4766/02.07.00/2012 122 3.12.2012 122 2.12.2013 65 Asuntotontin vuokraaminen Leppävaarasta Avara Koti Oy:lle, korttelin 51038 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Henry Laine, puh.
LisätiedotAsunto-ohjelma 2014-2016. Kaupunginvaltuusto 9.6.2014
Asunto-ohjelma 2014-2016 Kaupunginvaltuusto 9.6.2014 Espoon pienalueet 2 Asunto-ohjelma 2014-2016 Sisältö Johdanto 4 1. Tavoitteet ja toimenpiteet 5 1.1 Tavoitteet 5 1.2 Toimenpiteet 5 1.3 Toimeenpano
LisätiedotPääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen. (KOVA) näkökulmasta
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman asuntopolitiikka Kohtuuhintaisen vuokraasumisen edistäjät ry:n (KOVA) näkökulmasta Hallitusohjelma KOVAn kannalta Seuraavilla dioilla tarkastellaan pääministeri
LisätiedotTäydennysrakentaminen onnistuu
Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä
LisätiedotMIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015. Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia
MIELEN ASKE Työkokous 29.1.2015 Mielenterveyskuntoutujien asuminen Maankäytön näkökulmia 3.2.2015 Jyväskylä pähkinänkuoressa Jyväskylä on saanut kaupunkioikeudet 22.3.1837, Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta
LisätiedotLähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus
Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden
LisätiedotJulkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia
Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK
LisätiedotHelsingin seudun yhteistyökokous
Helsingin seudun yhteistyökokous 15.11.2007 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko Espoo Helsingin seutu Väkiluku 31.12.2005 Yhteensä 1 274 746 asukasta Helsinki 560 905 asukasta PKS 988 347 asukasta Seudulliset
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen
Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Tekninen ja ympäristötoimi, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Asuntoyksikkö Lähde: Trimble Locus rekisteri, Kaupunkisuunnittelukeskus,
LisätiedotASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20
LAUSUNTO 1 (5) Eduskunta Valtiovarainvaliokunta, Asunto ja ympäristöjaosto ASIA: HE 30/2015 vp VALTION TALOUSARVIOKSI VUODELLE 2016, Teema: luku 35.20 kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen
LisätiedotASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta
ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2016-2018 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Joulukuukuu 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Uusi tuotanto
LisätiedotHelsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta
Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seuranta PÄÄKAUPUNKISEUDUN NEUVOTTELUKUNTA 26.4.2013 HELSINKI Aiesopimuksen seuranta Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotCase Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014
Case Metropolialue MAL-verkosto 2.10.2014 Mari Randell, Helsingin kaupunki, asunto-ohjelmapäällikkö 3.10.2014 1 Helsingin seudun maankäyttösuunnitelma, MASU 2050 Helsingin seudun asuntostrategia 2025 Helsingin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 33
13.04.2015 Sivu 1 / 1 5322/10.00.02/2014 33 Kolmen kerrostalotontin vuokraus ja kahden kerrostalotontin varaus Espoon keskuksesta sekä yhden kerrostalotontin varaus Saunalahdesta (Suviniityn ja Saunalahden
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toteutussuunnitelma vuosille 2016 2017 A. Ennakointi ja varautuminen 1. Otetaan ikääntyneiden asumisen parantaminen huomioon valtion asuntopolitiikan toteutuksessa
LisätiedotTilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto
Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaosto 12.10.2016 12.10.2016 Tilannekatsaus A-Kruunu Oy:n toimintaan 2 A-Kruunun tausta, tehtävä ja tavoitteet
LisätiedotValtakunnan asuntopolitiikka ja ajankohtaiskatsaus. Liisa Linna-Angelvuo
Valtakunnan asuntopolitiikka ja ajankohtaiskatsaus Liisa Linna-Angelvuo 25.1.2018 Valtion rooli asuntomarkkinoilla Perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (6) Kaupunginvaltuusto Kaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2016 1 (6) 255 Valtuutettu Helena Kantolan aloite 200 konttiasunnon rakentamiseksi Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu Helena Kantolan
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotRajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot
ISSN 1237 1288 Lisätiedot/More information: Kimmo Huovinen Puh./tel +358 40 537 3493 Selvityksiä 5/2008 Rajoitusten alaiset ARA vuokraasunnot Rajoitusten alaiset ARA vuokra asunnot: määrä, omistajat ja
LisätiedotNÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA. yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen
NÄKÖKULMIA OULUN KAUPUNKISEUDULTA yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen 13.12.2017 tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II Pohjois- Pohjanmaan
LisätiedotIkääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011
LisätiedotSELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN
SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 1/2004 Ari Laine 11.2.2004 ARA-tuotanto vuonna 2003 Ennakkoarvioiden mukaan vuonna 2003 aloitettiin yhteensä 30 600 uuden asunnon rakentaminen. Koko asuntotuotanto
LisätiedotTäydennysrakentaminen kaupungin näkökulmasta
Täydennysrakentaminen kaupungin näkökulmasta Lähiöstä kaupunkikyläksi? 12.11.2014 Mika Rantala Leppävaaran alueen projektinjohtaja, Espoon kaupunki 1 Nykytilanne Karakallio on selvitysten mukaan taantuva
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 122. Valtuusto Sivu 1 / 1
Valtuusto 12.09.2016 Sivu 1 / 1 2502/2016 10.04.00 Kaupunginhallitus 211 20.6.2016 Valtuusto 104 22.8.2016 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan
LisätiedotLÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ. Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari. Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki
LÄHIÖSTRATEGIAN YHTEISTYÖ Työkartta hyviin lähiöihin lähiöstrategia-työseminaari 10,02,2015 Hki Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö, Lahden kaupunki LÄHIÖ - STRATEGIA - YHTEISTYÖ Lahden kaupungin strategia
LisätiedotVALINTATALON KORTTELI 43
VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-
LisätiedotRakennusteollisuus RT Asuntotuotantokysely. Syksy
Asuntotuotantokysely Syksy 15.10. 1. Yleiskuva positiivinen Arviot vapaarahoitteisen omistusasuntojen ja vuokra-asuntojen tämänvuotisista aloituksista ovat laskeneet hieman viime kyselyistä. Aloitusten
LisätiedotPieksämäen kaupungin Strategia 2020
Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,
LisätiedotKymenlaakson Liitto. Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio. Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi. Maakuntavaltuusto 8.6.
Kymenlaakson Liitto Hallitusohjelma Kymenlaakson näkökulmasta / liiteosio Maakuntavaltuusto 8.6.2015 Maakuntajohtaja Juha Haapaniemi LIITE 2 Ehdolliset lisätoimet Veronkorotukset Väylämaksujen puolituksen
LisätiedotTurun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt)
Turun kaupunki Kokouspvm Asia 1 5579-2014 (641) Turun Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma (Yt) Tiivistelmä: Turun kaupunkiseudun kuntien ja valtion välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Kerrostalotontin varaaminen Tapiolasta Espoon Asunnot Oy:lle, korttelin tontti 3
28.11.2016 Sivu 1 / 1 4675/2016 10.00.02 113 Kerrostalotontin varaaminen Tapiolasta Espoon Asunnot Oy:lle, korttelin 12221 tontti 3 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKaupunginhallitus päättää tonttien varaamisesta
1 ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN Valtaosa uusista asuntotonteista on kaupungin maalla Helsingin kaupunki omistaa noin 63 % maapinta-alastaan, joten valtaosa tulevasta asuntorakentamisesta sijoittuu kaupungin
LisätiedotJyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset. 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta
Jyväskylän maapolitiikan ja maankäyttöpolitiikan linjaukset 24.1.2013 Ora Nuutinen Kaupunkirakennepalvelut/Maankäyttö Tontit ja maanhallinta maapolitiikka Käsitteitä kaupungin suorittamaa maanhankintaa,
Lisätiedotvalmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi
Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus
Lisätiedot