13-16-VUOTIAIDEN NUORTEN PÄIHDEKOKEILUIHIN PUUTTUMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "13-16-VUOTIAIDEN NUORTEN PÄIHDEKOKEILUIHIN PUUTTUMINEN"

Transkriptio

1 13-16-VUOTIAIDEN NUORTEN PÄIHDEKOKEILUIHIN PUUTTUMINEN Pauliina Suominen Päättötyö Syksy 1999 Diakonia-ammattikorkeakoulu Porin yksikkö

2 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/PORIN YKSIKKÖ Suominen Pauliina vuotiaiden nuorten päihdekokeiluihin puuttuminen Pori s. 2 liitettä Päättötyönä tehdyn tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihdehuollon työntekijöiden kokemuksia vuotiaiden nuorten päihdekokeiluista. Tutkimustehtävät olivat nuorten asiakkuus päihdehuollossa, nuorten lisääntynyt päihteidenkäyttö sekä kehittämishankkeet nuorten päihdekokeiluihin puuttumiseksi. Aineistoa tutkimukseen kerättiin alan kirjallisuudesta sekä Porin Nuorisoaseman vakituisia työntekijöiltä haastattelemalla. Nuorisoaseman työntekijät valittiin haastateltaviksi, koska heistä kaikilla on laaja kokemus nuorten päihdekokeilujen ja -ongelmien kanssa työskentelystä. Haastattelumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka menetelmänä mahdollisti laajempien kokonaisuuksien käsittelyn. Tiedon tallentamiseen käytettiin nauhuria ja tiedon käsittelemiseen sisällön analyysia. Nuorten päihdekokeilujen määrä ei ole lisääntynyt, vaan pikemminkin vähentynyt viime vuosien aikana. Syynä ihmisten käsitykseen nuorten päihdekokeilujen kasvusta on päihdekokeilujen saama julkisuus, joka on muokannut ihmisten käsityksiä lisääntymisen suuntaan. Nuorille järjestetty virikkeellinen toiminta on liian yksipuolista, se painottuu liikuntaan ja musiikkiin. Nuorilta tulisi kysyä minkälaista toimintaa he haluavat. Nuorten hoidolliset tulokset ovat olleet hyviä enemmistön kohdalla. Vanhemmat yleensä ovat motivoituneita nuorten ongelmien hoitoon. Vanhempien päihteiden käytön nuori kokee syyllistämällä itseään, ja nuoren päihdekokeilussa vanhemmat syyllistävät itseään. Nuoret kokeilevat päihteitä yleensä vuotiaina ensimmäisen kerran. Lääkkeiden kokeilu vaihtelee eri aikoina, kannabiksen käyttö on tullut hyväksytymmäksi. Huumausaineiden käyttö liittyy nuorempien osalta sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa puuttuu elämänilo tai näkemys omista mahdollisuuksista. Ennaltaehkäisevää työtä tulisi kehittää enemmän eri oppiaineisiin liittyvänä tietoutena. Huumausainekeskeisyydestä tulisi pyrkiä pois. Yhteistyötä koulujen ja Nuorisoaseman välillä tulisi olla enemmän, koska Nuorisoasema ei markkinoi itseään kouluille. Virikkeellisen toiminnan määrää on lisättävä, tiloja tarkoitusta varten on. Toiminnan tulisi olla vapaamuotoista. Työtapoja muuttamalla voidaan tehdä erilaisia kokeiluja päihdeongelmien ja päihdekokeilujen ratkaisemista varten. Tutkimuksen keskeiset käsitteet: nuori, päihteet, Porin Nuorisoasema ja Selviämisasema Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulun Porin yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC IN FINLAND, PORI SOCIAL WELFARE, HEALTH CARE AND EDUCATION TRAINING UNIT Suominen, Pauliina Intervention to intoxicant experimentations of youngsters aged from thirteen to sixteen. November 11, pages 2 appendixes The purpose of this study was to research employees experiences confronting year old youngsters intoxicant experimentings. The research tasks were: how young people were treated as customers in social work with intoxicate abusers, growth in their abuse and developing ideas to interfere in their alcohol experimentings according to the employees in social work with intoxicant abusers. The data was collected from literature and interviewing the steady employees at the Short-Term Treatment Centre for Young Drug-abusers. The employees were chosen for interviews, because every one of them had wide experience in working with youngsters intoxicant experimentations and problems. The data was recorded on tape. The amount of youngsters intoxicant experimentings has not increased but rather reduced during the last years. The reason why people think it has grown is the publicity of the experimentings that has worked on people s image of increasing experimentings. Inspiring activities arranged for young people are too one-sided and emphasise too much music and physical exercise. Youngsters should be asked what kind of activities they wish. The parents are usually motivated to care their children s problems. The parents intoxicant use makes the youngsters feel guilty; the youngsters intoxicant experimentations makes the parents feel guilty. Young people try intoxicants for the first time usually at the age of Drug experimentings vary from time to time. The use of cannabis has become more acceptable. As to the youngest, the use of drugs is connected with a life situation that lacks joy of life or vision about own possibilities. Preventive work should be developed in connection with subjects at schools. The centricity of drugs should be avoided. Co-operation between schools and the Short-Term Treatment Centre should be increased because the Centre doesn t market itself to schools. The amount of inspiring activities must be higher; there are premises for that. The activity should be informal. Changing approach different experimentations could be done to solve intoxicant problems. Keywords: youngsters, intoxicants, the Short-Term Treatment Centre and Detoxification Centre for Young Drug-Abusers. Deposited in the library of Diaconia Polytechnic, Pori.

4 TIIVISTELMÄ ABSTRACT SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY Nuori Päihteet Alkoholi Lääkkeet Tekniset liottimet Huumausaineet Sekakäyttö Tupakka 11 3 NUOREN HUUMEKOKEILUT JA KÄYTTÖ Riippuvuus Nuoruusiän depressio Huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus Nuori ja vanhemmat 17 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ 18 5 PORIN NUORISOASEMA JA NUORTEN SELVIÄMISASEMA 22 6 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSTEHTÄVÄT 24 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 25 8 TUTKIMUKSEN TULOKSET 26 9 JOHTOPÄÄTÖKSET POHDINTA 37 LÄHTEET 40 LIITTEET 43 Liite.1 Tutkimuslupa-anomus 43 Liite 2. Teemahaastattelun runko 44

5 1 JOHDANTO Nuorten päihdekokeilut ovat viime vuosien aikana nousseet julkisuuteen; on keskusteltu limuviinojen juomisesta sekä ehdoteltu jopa oluen alkoholiprosentin laskemista, jotta nuoret eivät joisi alkoholia. Nuorten päihdekokeilujen ja ongelmien esiin nostamisen takia ihmisille on tullut käsitys näiden ongelmien kasvusta. Ennaltaehkäisevä päihdetyö on ollut koulujen harteilla, jolloin useimmiten on käytetty ulkopuolista luennoitsijaa päihdevalistajana. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää päihdehuollon työntekijöiden kokemuksia vuotiaiden nuorten päihdekokeiluista. Tutkimus rajattiin koskemaan vuotiaita nuoria, koska ensimmäiset päihdekokeilut useimman nuoren kohdalla tapahtuvat silloin. Tutkimustehtävinä olivat 1) Miten nuorten päihteiden käyttö näkyy Porin Nuorisoaseman työssä, 2) Miten nuorten päihdekokeiluihin puututaan Porin Nuorisoasemalla ja 3) Mitä kehittämishankkeita päihdehuollon työntekijöillä on nuorten päihdekokeiluihin puuttumiseksi? Tutkimuksessa käytettiin menetelmänä teemahaastattelua, jonka avulla saatiin laaja ja melko yksityiskohtainen aineisto. Teemahaastattelutilanteessa tutkijalla oli mahdollisuus tehdä tarkennuskysymyksiä, jolloin saatu aineisto oli monipuolisempaa. Porin Nuorisoaseman työntekijät valittiin tutkimukseen haastateltaviksi, koska heillä on pitkäaikainen kokemus nuorten parissa tehtävästä päihdetyöstä. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin sisällön analyysiä. Tutkija halusi perehtyä nuoria ja päihdeongelmaisia koskevaan aiheeseen, koska tutkijan koulutus on suuntautunut lapsiin ja nuoriin. Päihdeongelmiin tutkija tutustui harjoittelujaksolla, josta saatu positiivinen kokemus suuntasi päättötyön aiheen päihdekokeiluihin ja ongelmiin. Tutkimuksen tuloksista on hyötyä kehitettäessä ennaltaehkäisevää työtä sekä kehitettäessä yhteistyötä muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kesken. Virikkeellisen toiminnan määrää nuorille olisi lisättävä huomattavasti, ottaen huomioon nuorten toiveet.

6 2 2 KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELY 2.1 Nuori Nuorella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa vuotiasta nuorta. Vuorisen (1990) mukaan nuoruusikä määritellään ikävuosiin 10/11-20/25 sijoittuvana kehityskautena, jolloin minäkokemus, ruumisminä mukaan lukien, läpikäy voimakkaita rakenteellisia muutoksia. Nuoruusiän aikana on mahdollisuus eli tilaisuus työstää lapsuudessa ratkaisematta jääneitä ongelmia. (Vuorinen 1990, 302.) Dunderfelt (1997) määrittelee nuoruusiän ikävuosiin 12/14-20 (Dunderfelt 1997, 92). Nuoruusiän psyykkisiä kehitystehtäviä ovat lapsuuden samaistumisista luopuminen, sosiaalisen minuuden ja sukupuoli-identiteetin muodostaminen sekä psyykkisen itsenäisyyden vakiinnuttaminen. Nuoruusiän kehitystehtävät toistavat melko paljon psykologisen syntymän vaiheita. Varhaiskehityksen tavoitteena on oman yksilöllisyyden saavuttaminen ja nuoruusiässä tehtävänä on itsenäisen identiteetin luominen ja muokkaaminen, jolloin nuori tarvitsee samastumiskohteita sekä kotona että sen ulkopuolella. (Vuorinen 1990, ) Nuoruusikä mahdollistaa elämän toisen mahdollisuuden. Jos varhaiskehityksessä jotkut kehitystehtävät ovat jääneet ratkaisematta, nuoruusiässä on mahdollisuus kohdata samat ongelmat uudelleen ja yrittää ratkaista ne kehittyneemmillä menetelmillä. Nuoruudessa on mahdollisuus korjata lapsuuden jättämiä häiriöitä, ratkaista ristiriitoja ja täydentää psyykkisiä alueita. (Himberg, Laakso, Peltola & Vidjeskog 1996, 81.) Voimakkaimmista psyykkisistä riippuvuuksista irti kamppaillessa nuorella on sitä räiskyvämpää myllerrystä kriisivaiheessa mitä voimakkaampi riippuvuus on. Toisilla nuorilla ei ole havaittavissa ulkoista myllerrystä lainkaan, mikä saattaa olla merkki pakonomaisesta tarvitsevuudesta suhteessa vanhempiin. (Vuorinen 1990, 216.) Dunderfeltin (1997) mukaan nuoruusikä jaetaan kolmeen jaksoon, jossa jokaisessa jaksossa on nuorelle uusia tehtäviä ja haasteita. Ensimmäinen vaihe sijoittuu tässä tutkimuksessa rajattuihin vuotiaihin nuoriin. Tämä vaihe on nuoruusiän varhaisvaihe, joka sisältää ihmissuhteiden kriisin vuotiailla nuorilla on tällöin varsinainen biologinen murrosikä. Murrosikä heijastuu protestointina vanhempia ja

7 3 muita auktoriteetteja vastaan ja tällöin luodaan uusia ystävyyssuhteita ikätoverin kanssa. (Dunderfelt 1997, 92.) Vuorinen (1990) on jakanut nuoruusiän minuuden tuottamisen näkökulmasta kolmeen osittain päällekkäiseen vaiheeseen, joista kaksi vaihetta tapahtuvat vuotiaiden nuorten minuuden tuottamisessa. Ensimmäinen vaihe on tunnekohteiden murros ( vuotiailla nuorilla). Kun varhaiset vuorovaikutusmielikuvat eivät enää auta nuorta tulemaan toimeen oman ruumiinsa kanssa, käynnistyy nuoruusiän psykologinen kehitys. Tämä on yksi minäkehityksen suuria harppauksia, koska nuoren on löydettävä uusia kohteita tunteilleen. Tyytymättömyys ja äksyily vanhemmille on normaalia, koska nuori kokee sisäisen eksyksissä olemisensa vanhempien viaksi. Vuorovaikutusmielikuvien uusiutuminen tapahtuu pitkälti kaveruussuhteiden välityksellä. Tytöillä se ilmene usein paras kaveri -suhteena ja pojilla jengeihin kokoontumisena. Vanhempiin liittyvä psyykkinen tarvitsevuus laajenee nopeasti sosiaaliseksi tarvitsevuudeksi. Kehityksen harppauksellisuus näkyy siinä, miten ruumiin muuttuminen käynnistää koko minuutta mullistavan prosessin. (Vuorinen 1990, ) Toinen vaihe on identiteetin etsintä (15-18-vuotiailla nuorilla). Nuori kiinnostuu milloin mistäkin asiasta ja siihen liittyvistä ihmisistä. Tällöin käynnistyy samastumisprosessin uudelleenlähentymisvaihe. Nuori kiinnostuu mm. erilaisista harrastuksista ja rockkonserteista, jotka tarjoavat nuorelle mahdollisuuden ihastumiseen ja vihastumiseen sekä samastumiseen. Regressio on tärkeää nuorelle kokemuksiin liittyvien ongelmien uudelleenkäsittelynä kuin myös varmistamisena, että varhaisten tyydytyskokemusten psyykkinen energia on jatkossakin käytettävissä. (Vuorinen 1990, ) Erik. H. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian mukaan nuoren on ratkaistava identiteettikriisi. Erikson pitää minuutta koskevan jatkuvuuden tunteen edellytyksenä eheytymistä kokonaisuudeksi, jäsentymistä aikaan ja ympäristöön. Eheytymisellä kokonaisuudeksi tarkoitetaan sitä, että nuori tuntee olevansa sama ihminen itseään koskevista havainnoista, erilaisista rooleista ja muuttuvista tilanteista huolimatta. Jäsentymisellä aikaan tarkoitetaan sitä, että nuori kokee ajalliseksi jatkumoksi menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Ympäristöön jäsentymistä auttaa merkittävät ihmissuhteet sekä asuinympäristön, kulttuurin ja historian tunteminen. Nuoren identiteetin saavuttamisessa kaveripiirin merkitys on keskeinen, koska paljolti

8 4 muiden suhtautumisen perusteella nuori rakentaa kuvaa itsestään. Lopuksi nuori vähitellen myös itsenäistyy kaveripiiristään, koska aiempi samankaltaisuuden tarve muuttuu yksilöllisyyteen pyrkimykseksi. (Himberg, ym. 1996, ) 2.2 Päihteet Päihdehuoltolain (1986/41) 1 :n mukaan päihteellä tarkoitetaan tämän lain puitteissa alkoholijuomaa sekä muuta päihtymistarkoituksessa käytettävää ainetta. Päihdehuollon tavoitteena on vähentää ja ehkäistä päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Tavoitteena on myös edistää päihteiden ongelmakäyttäjien toimintakykyä ja turvallisuutta ja edistää päihteiden ongelmakäyttäjän läheisten toimintakykyä ja turvallisuutta. (Ranta 1998, 112.) Pylkkänen (1992) määrittelee päihteen olevan mikä tahansa päihtymystarkoituksessa käytetty aine, jolloin käyttötarkoitus tekee viime kädessä aineesta päihteen. Pylkkäsen mukaan on kuitenkin olemassa joukko aineita, jotka vaikuttavat psykoaktiivisesti, ja joita tämän vaikutuksensa vuoksi käytetään usein päihteenä. (Pylkkänen 1992, 14.) Dahl ja Hirschovits (1998) määrittelyssään jakavat päihteet kahteen eri luokkaan, huumeisiin ja muihin päihteisiin. Muihin päihteisiin luetaan kuuluvaksi tupakka, alkoholi ja tekniset liuottimet. Huumeisiin luokitellaan erinäiset huumausaineet, kuten kannabistuotteet (marihuana, hasis ja hamppuöljy), hallusinogeenit (LSD), lääkkeet; keskushermostoa lamaavat opiaatit (unikko, morfiini ja heroiini) sekä keskushermostoa kiihdyttävät aineet (kokaiini crack, ecstasy ja amfetamiini). (Dahl & Hirschovits 1992, 6.) Bengtssonin ja Ekendahlin (1992) mukaan päihteiksi luetaan kaikki aineet, jotka vaikuttavat keskushermostoon. Päihdyttävät aineet jaetaan seuraaviin ryhmiin: tupakka, alkoholi, lääkeaineet, huumeet, terveydelle vaaralliset aineet (haisteltavat aineet) ja muut piristävät aineet (esim. nuuska). (Bengtsson & Ekendahl 1992, 144.)

9 Alkoholi Suomalaiset nuoret käyttävät useimmiten päihteenä alkoholia. Alkoholi- ja tupakointikokeilut liittyvät tiiviisti yhteen. Muiden päihteiden kokeilu liittyy kiinteästi alkoholiin ja tupakkaan. Alkoholi heikentää suoritus- ja arvostelukykyä, kivun tuntemista ja liikkeiden säätelyä. Pitkäaikaiseen käyttöön liittyy suuri riippuvuusriski, jota on selitetty usein perinnöllisyystekijöillä, yhteyttä alkoholismin syntymekanismiin ei vielä tunneta. Elimistön toiminnallisten vaurioiden syntymisvaara on suuri. Nuoret eivät saisi juoda alkoholia, koska ihmisen aivot ovat fysiologisesti kehittyneet vasta noin 25-vuotiaalla. Alkoholi häiritsee aivojen hermosolukalvojen toimintaa, solujen keskinäinen vuorovaikutus heikkenee ja aivojen toiminta muuttuu. (Ulmanen 1997, 10, ) Nuoren aineenvaihdunta ei kestä alkoholin vaikutuksia yhtä hyvin kuin aikuisen. Alkoholi laskee helposti verensokeria ja se on nuoren elimistölle vaaratekijä. Koska aivojen energiansaanti ja toimintakyky riippuvat sokerin saatavuudesta veressä, alkoholin aiheuttamasta verensokerin alentumisesta voi olla seurauksena tajuttomuus ja jopa kuolema. Alhainen verensokeri on myös tavallisin lasten alkoholimyrkytysoire. (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 77.) Nuorille on tyypillistä alkoholin kokeilukäyttö, joka ei tavallisesti johda päihteiden ongelmakäyttöön. Muutaman ikävän humalakokemuksen jälkeen nuoret oppivat suhtautumaan alkoholiin normaaliin elämänmenoon kuuluvana asiana. Nuoret juovat useimmiten keskiolutta, kotiviiniä, lonkeroa, koskenkorvaa tai kiljua. Erityisesti tytöt suosivat viinien juomista. (Kemppinen 1997,16.) Alkoholi lisää toisilla vilkkautta ja seurallisuutta, toisilla eristäytymistä, arvaamatonta käytöstä, väkivaltaisuutta tai masennusta (Dahl & Hirschovits 1998, 75). Alkoholi saattaa turmella terveyden. Pitkään jatkuva runsas juominen saattaa johtaa vieroitusoireisiin tai aiheuttaa pysyviä elimellisiä sairauksia. Alkoholi vaikuttaa myös yhtenä tärkeänä vaaratekijänä muiden joukossa mm. mielenterveyden häiriöiden, kehitysvammojen, tapaturmien, itsemurhien ja itsemurhayritysten syntyyn. Tappava veren alkoholipitoisuus kokemattomilla alkoholinkäyttäjillä on kolme promillea. Tavallisimmat kuolinsyyt tällöin ovat hengityshalvaus, sydämen pysähdys tai tukehtuminen oksennukseen. Elimistössä tapahtuu monia fysiologisia muutoksia murrosiän aikana, mm. hormonaalisia muutoksia. Alkoholin vaikutukset suku- ja

10 6 kasvuhormonien tuotantoon saattavat häiritä normaalia kehitystä. (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 77, ) Lääkkeet Lääkeaineiden väärinkäyttöä on lääkkeiden ei-lääkinnällinen käyttö ilman reseptiä muihin kuin lääkärin määräämiin tarkoituksiin. Väärinkäyttöä on myös niiden määräannoksia suurempi käyttö. Lääkkeiden käyttö on lisääntynyt nuorten keskuudessa, koska ne ovat helposti saatavilla. Psyykkiseen hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttö saattaa kehittää riippuvuusongelman ja saa aikaan vieroitusoireita. Väärin toteutettu lääkehoito voi aiheuttaa riippuvuuden jatkumisen tai uusien riippuvuuksien syntymisen. Monet riippuvuutta aiheuttavat lääkeaineet herkistävät mielihyvävaikutuksille ja samalla altistavat myös muiden päihteiden tuomalle mielihyvälle. (Kemppinen 1997, 53.) Lääkkeiden katunimityksiä ovat mm. tabu, ryyni, mömmö ja jyvä (Ulmanen 1997, 34). Nuorten väärinkäyttämät lääkeaineet ovat yleisimmin rauhoittavia lääkkeitä, mutta nuoret käyttävät myös yhä useammin väärin uni- ja särkylääkkeitä. Mielialalääkkeitä liikkuu runsaasti päihdenuorten keskuudessa. Lääkkeiden käytön tuntomerkkejä ovat mm. laajentuneet silmäterät, sammaltava puhe ja alkoholihumalan tuntomerkit ilman alkoholin hajua. Eri lääkkeiden yhteisvaikutuksella on samanlainen vaikutus kuin huumeiden käytöllä. Tällaisella yhdistelmällä vaikutus on kuin huumeidenkäytöllä eli mielialan nousu, sekavuus ja harhaluulot. (Kemppinen 1997, ) Nuoret etsivät psyykkistä vaikutusta tavallisista, käsikaupassa olevista, keskushermostoon vähäisessä määrin vaikuttavista lääkkeistä yliannostelemalla ja käyttämällä niitä alkoholin tai muiden päihteiden kanssa. Nuorten keskuudessa esiintyy usein mitä erilaisempia uskomuksia lääkkeiden päihdevaikutuksista, vaikka niille ei olisikaan farmakologisia perusteita. Murrosikäisten ja nuorten lääkkeiden väärinkäytössä on harvemmin kysymys varsinaisesta lääkeriippuvuudesta. Lääkkeiden päihdeominaisuuksista tiedot nuorilla saattavat olla virheellisiä, jolloin on aina mahdollista myrkytystapaturmariski. (Ulmanen 1997, )

11 Tekniset liuottimet Teknisiin liuottimiin kuuluvien liimojen, lakkojen, puhdistusaineiden ja tinnerin sekä bensiinituotteiden hengittäminen ja haistelu päihtymistarkoituksessa kutsutaan imppaamiseksi. Imppausta varten aineita löytyy usein kotitalouksien kaapeista, jolloin ne ovat helposti myös nuoren saatavilla. Päihdevaikutuksena teknisillä liuottimilla on vaihtelevat mielikuvat, sekavuus, houretilat, kaksoiskuvat ja päänsärky. (Ulmanen 1997, 31.) Imppaus on nuorille tavallaan alkoholin korvike. Imppauksessa käytettäville aineille on ominaista, että niitä on helppo saada ja impattavat aineet ovat edullisia (Kontula 1988, 82). Yhdessä impattavassa aineessa saattaa olla kymmeniä myrkyllisiä aineita, jonka vuoksi jokaisen nuoren, joka harkitsee imppauksen aloittamista, tulisi olla tietoinen niistä kemikaaleista. Nuoren olisi hyvä tietää, että liuotinaineiden käyttöön liittyy suuria terveydellisiä riskejä jopa yhdenkin käyttökerran jälkeen. (Kemppinen 1997, 49.) Imppausta esiintyy yleensä nuorisoryhmissä tai jengeissä kausiluonteisesti. Useimmat sitä kokeilevat ovat 8-14-vuotiaita ja useimmat imppaajista ovat poikia. Impattaessa teknisiä liuottimia päihdetila alkaa muutamassa minuutissa ja useimmiten kokeilijoilla ilmenee sitä ennen pahoinvointia. Kesto päihtymyksellä on kymmenestä minuutista tuntiin, jona aikana käyttäjä on sekava, aistiharhainen ja puhehäiriöinen, hän saattaa hourailla ja itsekontrollia ei ole. Toiset saattavat muuttua puheliaiksi ja riehakkaiksi. Aineen poistuttua elimistöstä tulee usein krapula usean tunnin ajaksi. Liuottimiin, etenkin tolueeniin saattaa syntyä voimakas riippuvuus. Myös sietokyky kasvaa nopeasti, jolloin tarvitaan suurempia annosmääriä ja elimistön vauriot kasvavat. (Dahl & Hirschovits 1998, ) Imppaajan tunnistaa uneliaasta ja ärtyisestä olemuksesta, punaisista silmistä ja laajentuneista pupilleista. Imppauksesta seurauksena on velttous lihaksissa ja hidastuneet refleksit ja imppaajan mieliala vaihtelee äkillisesti. Nuoren vaatteissa on usein liuotin- ja liimatahroja. Imppauksen jälkeen nuori kärsii käsien vapinasta, päänsärystä, pahoinvoinnista ja oksentelusta. (Kemppinen 1997, 51.)

12 Huumausaineet Huumeet vaikuttavat ihmiseen siten, että ne muuttavat ihmisen tajunnan tasoa ja psyykkisiä toimintoja. Huumeita voidaan käyttää sekä päihteenä että lääkkeenä sen psykoaktiivisen vaikutustensa vuoksi. (Pylkkänen 1992, 14.) Huumausaineiksi luokitellaan lääkkeet ja huumeet. Huumausaineet jaetaan vaikutuksen perusteella alaryhmiin, joita ovat keskushermostoa kiihottavat aineet, keskushermostoa lamaavat aineet, hallusinogeenit sekä kannabistuotteet. Kannabistuotteet määritellään omaksi farmakologiseksi ryhmäksi, koska sen vaikutukset ovat kolmenlaisia: lamaavia, keskushermostoa kiihdyttäviä ja hallusinogeenisia. (Dahl & Hirschovits 1998, 5.) Kannabis ja sen johdannaiset Kannabis (Cannabis sativa, hamppu) on ruohokasvi, jonka ominaisuuksia voidaan muuntaa jalostamalla. Kannabis kasvista saadaan kolmea eri ainetta: hasista, marihuanaa ja hasisöljyä. Katunimityksiä kannabikselle mari, ruoho, jointti, ganja, dulla, pilvi, paukut, tötsyt, imut, öljy ja kakku. Päihdevaikutuksina kannabiksella ovat yksilöllinen aistimuuntumistila, luulo uudesta itsensä ymmärtämisen ulottuvuudesta, käsityskyvyn ja kehon liikehallinnan heikkeneminen äkillisissä tilanteissa sekä tajuamiskyvyn puutteellisuus ja vääristyminen aistimusten sisällöstä ja johtopäätöksistä. Kannabistuotteet vaikuttavat stimuloivasti keskushermostoon. Sen vaikutus kestää pari tuntia. Persoonallisuus saattaa muuttua odottamattomaan suuntaan käytön jatkuessa. Fyysisiä haittavaikutuksia kannabiksen käytöllä ovat silmänvalkuaisten verestäminen päihteenoton alussa, pulssin kiihtyminen, verensokerin aleneminen ja makeanhimo. Kannabiksen käytön voi tunnistaa myös poltetun kannabiksen imelästä hajusta ja käyttövälineistä esim. vaa`at, veitset, piiput ja aineenpalaset. (Ulmanen 1997, 14-15; Bengtsson & Ekendahl 1992, 149.) Amfetamiini ja sen johdannaiset Amfetamiini jaetaan kolmeen eri aineeseen: amfetamiinisulfaattiin, metamfetamiiniin ja ekstaasiin (MDMA, MDA, MDEA). Amfetamiinia valmistetaan kemiallisesti ja sitä

13 9 esiintyy vaaleana jauheena, kapseleina, tabletteina ja liuoksina. Amfetamiinia käytetään suonensisäisesti, nuuskaamalla tai suun kautta. Suonensisäisesti käytettynä sietokyky aineen vaikutuksille kasvaa nopeasti. Katunimityksiä amfetamiinille ovat mm. spiidi, vauhti, piri, pirna ja blomsteri, ekstaasin katunimityksiä ovat mm. e, esso, essu, eemeli ja eve. Amfetamiinin vaikutukset ovat hyvänoloinen kiihotustila, unettomuus, ruokahaluttomuus, aistiharhat, kärsimättömyys, hermostuneisuus ja aggressiivisuus. Amfetamiinin käyttäjän tunnistaa mm. laajentuneista silmäteristä, levottomuudesta, hikoilusta, laihtumisesta ja pistojäljistä käsivarsissa. (Ulmanen 1997, ) Amfetamiinin sietokyky kehittyy nopeasti, jolloin halutun kiihotustilan aikaansaamiseksi kerta-annosten määrää joudutaan nostamaan jo muutaman vuorokauden yhtäjaksoisen käytön jälkeen kymmenkertaiseksi (Dahl & Hirschovits 1998, 25). Kokaiini Kokaiini jaetaan neljään eri aineeseen eli kokaiiniin, crackiin, free-baseen ja kokabaceen. Kokaiinia käytetään useimmiten nuuskaamalla ja poltettava muoto on crack. Katunimityksiä kokaiinille ovat mm. koka, kokis, kokkeli ja lumi. Kokaiinin käyttö aiheuttaa kiihtyneisyyttä, arvostelukyvyn heikkenemistä, mielialojen vaihtelua, ruokahalun ja unentarpeen vähenemistä sekä laihtumista. Kokaiinin käyttäjällä silmäterät laajentuvat, sydämenlyöntien määrä kasvaa, hikoilu, vilunväristykset ja niiskuttelu ovat yleisiä. (Kemppinen 1997, 87; Ulmanen 1997, 30.) Opiaatit Opiaatteihin ja niiden kaltaisiin aineisiin kuuluvat mm. heroiini, morfiini, meperidiini, metadoni ja nalorfiini. Unikon kukasta valmistetaan sekä oopiumia, morfiinia että heroiinia. (Kemppinen 1997, 87.) Opiaatit ovat erittäin voimakkaita, riippuvuutta aiheuttavia aineita. Opiaattien katunimityksiä ovat mm. polle, hepo, hidas, mopo, opa, jarru ja polakka. Heroiinia käytetään sekä suonensisäisesti että polttamalla. Opiaatit saavat käyttäjässään aikaan voimakkaan hyvänolon tunteen, jolloin jännitystilat ja ahdistuneisuus laukeavat. Opiaattien käyttäjä vajoaa eräänlaiseen horrokseen, jolloin

14 10 hänen refleksinsä ja liikkeet hidastuvat, puhe on sammaltavaa ja pupillit pienenevät. Fyysinen riippuvuus syntyy nopeammin opiaattien käyttäjällä kuin minkään muun huumausaineen käyttäjällä. Opiaattien aiheuttamat riippuvuusoireet alkavat aineen vai- päätyttyä jo muutamassa tunnissa. (Bengtsson & Ekendahl 1992, 150; Ulma- kutuksen nen 1997, ) LSD, PCP LSD:n käytöllä on arvaamattomia seurauksia, koska se voi aiheuttaa yhdenkin käyttökerran jälkeen psyykkisen sairauden, josta seurauksena on mielenterveyden järkkyminen. LSD aiheuttaa lisäksi ns. jälkimatkoja, jolloin käyttäjälle tulee samanlaisia voimakkaita aistiharhoja kuin ko. huumetta käytettäessä. (Kemppinen 1997, 89.) LSD:tä käytetään suun kautta nautittuna. LSD:n käyttäjälle tyypillistä ovat epätodelliset mielikuvat, itsetunnon kohoaminen, hilpeys ja masentuneisuus vuorotellen, muutokset arviointikyvyssä, näkö- ja kuuloharhat sekä erilaiset kiihtymysreaktiot. PCP:stä käytetään yleisnimitystä enkelipöly (angel dust). PCP:n normaali käyttöannos on hyvin pieni, jolloin aineella on suuri yliannostusriski. Aineen vaikutus vaihtelee käyttöannoksen mukaan, jolloin PCP:n käyttäjä saattaa käyttäytyä omituisesti ja olla vaaraksi niin itselleen kuin lähiympäristölle. Koska PCP poistaa kivuntunteen, käyttäjä saattaa vahingoittaa itseään hengenvaarallisesti. (Ulmanen 1997, ) PCP:llä on sekä stimuloivia, lamaavia, hallusinogeenisiä että kipua lievittäviä ominaisuuksia (Dahl & Hirschovits 1998, 20) Sekakäyttö Sekakäytöksi kutsutaan käyttöä, jossa käytetään sekaisin tai vuorotellen eri päihteitä. Käyttäjä voi säädellä olotilaansa eli vuorotella keskushermostoa kiihottavien ja lamaavien aineiden käyttöä ja pyrkii tällä tavoin kontrolloimaan suhdetta päihteisiin ja omaa olotilaansa. Toisena vaihtoehtona on, että päihteiden sekakäytöllä pyritään saamaan ns. pää sekaisin. Yleisin sekakäytön muoto on lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäyttö, jolloin seuraukset ovat aina arvaamattomia. Erityisesti sekakäyttö on tyypillistä nuorille, jolloin

15 11 useimmiten käytetään mitä tahansa saatavilla olevista aineista. (Dahl & Hirschovits 1998, 85.) Tupakointi aloitetaan yleensä nuoruusiässä noin vuotiaana. Harva nuori aloittaa enää 18. ikävuoden jälkeen. Tytöt aloittavat tupakointikokeilunsa muutamaa vuotta ai- Päihteiden sekakäytön avulla elämänrytmiin vaikutetaan nauttimalla vuorotellen keskushermostoa lamaavia aineita (esim. kannabis, alkoholi) ja keskushermostoa kiihottavia aineita (esim. amfetamiini, lääkkeet). Päihdeaineista aiheutuvia vieroitusoireita yritetään itse tasata rauhoittavilla lääkkeillä tai kannabiksella. Alkoholi tehostaa rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta, jolloin seurauksena saattaa olla muistihäiriöitä, sekavuustila ja peruselintoimintojen lamaantuminen. Nuorten päihdeongelmaa lääkkeiden väärinkäyttö vaikeuttaa, jos siitä tulee tapa. (Ulmanen 1997, ) Alkoholin ja lääkkeiden samanaikainen käyttö on yleistä. Myrkytykset ovat yhden tai useamman lääkkeen ja alkoholin aiheuttamia yhteismyrkytyksiä. Alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutukset on jaettu kahteen pääryhmään, farmakokineettisiin ja farmakodynaamisiin yhteisvaikutuksiin. Farmakokineettinen yhteisvaikutus perustuu alkoholin tai lääkkeen farmakokinetiikan muutokseen eli niiden imeytyminen ja jakautuminen elimistössä muuttuu. Tällöin alkoholin tai lääkkeen pitoisuus elimistön nesteissä pienenee tai suurenee ja johtaa tätä kautta vaikutusten muuttumiseen. Farmakodynamisessa yhteisvaikutuksessa alkoholi ja lääke vaikuttavat samaan kohdejärjestelmään tai elimeen korostaen tai heikentäen toinen toisensa vaikutuksia (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 181). Yhteisvaikutuksia lääkkeellä ja alkoholilla voi olla molempiin suuntiin: alkoholi voi muuttaa lääkkeen vaikutuksia tai lääke alkoholin vaikutuksia. Yhteisvaikutuksesta saattaa seurata vaikutuksen korostuminen. (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 181.) Psyykelääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö voi aiheuttaa arvaamattomia seurauksia esim. aggressiivisuutta, muistinmenetyksiä ja humalan voimistumista, josta oireena on psykomotorisen suorituskyvyn lasku (Dahl & Hirschovits 1998, 82) Tupakka

16 12 kaisemmin kuin pojat. Tietoisuus tupakan terveysriskeistä ei estä nuorta aloittamasta tupakointia. Tupakointi on erittäin tärkeä terveydellinen riski. Tupakoinnin aloittamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. tupakan mainonta, hinta, kaveripiirin tupakointikokeilut, vanhempien tupakointi sekä ympäristön suhtautuminen tupakointiin. (Vierola 1994, ) Tupakointi on aluksi sosiaalinen tapahtuma. Mitä enemmän tupakointia suosivia malleja on lähiympäristössä ja mitä suurempi mahdollisuus on tupakoida, sitä suurempi osa nuorista sen aloittaa. Vierola (1994) määrittelee tupakoinnin oppimisen kolmen eri vaiheen kautta. 1.vaihe on kokeiluvaihe, jolloin poltetaan yksi savuke. Toisessa vaiheessa eli harjoitteluvaiheessa poltetaan 2-50 savuketta viikossa ja kolmas vaihe on tupakoiva nuori, joka polttaa yli 50 savuketta viikossa tai hänellä on yli 50 tupakointikertaa viikossa. (Vierola 1994, ) Tupakkatuotteita voidaan käyttää polttamalla (savukkeet, sikarit), pureskelemalla tai limakalvoilta verenkiertoon imeytymällä (nuuska). Tupakointi aiheuttaa mm. keuhkosairauksia ja syöpää. Tupakka sekä sen sisältämä nikotiini aiheuttavat voimakkaan riippuvuuden. Tupakoinnin lopettaminen on pitkä prosessi, sillä vieroitusoireet menevät ohi muutamissa päivissä, mutta henkinen riippuvuus on pitkäaikaista ja retkahdus tupakointiin on mahdollista vielä vuosia lopettamisen jälkeen. (Ulmanen 1997, ) Tupakan vaaralliset aineosat ovat hiilimonoksidi, nikotiini, terva ja karsinogeenit. Hiilimonoksidi siirtyy verenkiertoon ja sitoutuu veren hemoglobiini kanssa ja sulkee siten hapen pois. Tästä johtuu tupakoitsijan hengästymisen helppous. Nikotiini aiheuttaa riippuvuutta tupakansavussa. Se vaikuttaa sydämeen, hermoihin ja verisuoniin. Tupakoitaessa verisuonet supistuvat, jolloin verenkierto huononee ja sydämen on työskenneltävä kovemmin. Kädet ja jalat saattavat tuntua kylmiltä, koska verisuonten supistuessa veren määrä pintaverisuonissa vähenee. Terva kiinnittyy hengitysteiden limakalvoihin. Keuhkoissa se voi ajan mittaan aiheuttaa kudosvaurioita. Terva tuhoaa keuhkoputken värekarvoja, jolloin lima ja erilaiset tupakan aineosat jäävät henkitorveen. Tupakoitsija yskii voimakkaasti saadakseen epäpuhtaudet ulos (=tupakkayskä). Tupakoinnin lopettamisen jälkeen värekarvat palautuvat toimintaansa vähitellen. (Bengtsson & Ekendahl 1992, )

17 13

18 14 3 NUOREN HUUMEKOKEILUT JA KÄYTTÖ Perheen sosiaaliset ongelmat altistavat nuoria päihteiden käyttöön vaikean elämäntilanteen vastapainoksi. Nuorille tulisi tarjota virikkeitä, jotka suuntaisivat kiinnostuksen päihteettömään tekemiseen. Koulussa huonosti menestyvillä ja niillä, jotka eivät koulussa viihdy, on eniten huumekokeiluja. Ne nuoret, joiden huumekokeilut muuttuvat ongelmakäytöksi ovat usein sosiaalisissa suhteissa moniongelmaisia ja syrjäytyneitä (Huumausainepoliittisen toimikunnan mietintö 1997, ) Huumeiden kokeilukäyttöön liittyy useimmiten vanhempien, koulun ja yhteiskunnan ylireagointi, joka saattaa kannustaa kokeiluihin (Kemppinen 1997, 99). Huumeiden kokeilulle ja käytölle on käytännössä monenlaisia syitä. Pohjimmainen syy huumeiden käytön leviämiselle on lisääntyvä kansainvälinen vuorovaikutus ja matkailu. Eri kulttuureiden tavat ja tottumukset siirtyvät kulttuurirajojen yli ja tässä yhteydessä tutustutaan myös eri kulttuureiden nautintoaineisiin ja huumeisiin. Huumeiden kokeilijat ja käyttäjät valikoituvat elämäntilanteensa mukaisesti. Huumeidenkäyttö ilmenee vuorovaikutuksessa lähiympäristön ja ympäröivän yhteiskunnan kanssa. (Kontula 1988, ) Huumeriippuvuus muodostuu Kemppisen (1997) mukaan kolmen eri vaiheen kautta; ensimmäinen vaihe on huumekokeilu, toinen vaihe seurustelu ja kuhertelu ja kolmas vaihe huumeiden käyttö. Ensimmäisessä vaiheessa huumeisiin tutustuminen on kokeilunhaluista ja usein kaveripiirin joukossa tapahtuvaa. Usein ensimmäiset huumekokeilut tapahtuvat kannabistuotteilla, kuten hasiksen tai marihuanan käytöllä. Toisessa vaiheessa nuori on jo hankkinut huumetietoa ja nuorella on käsitys siitä, mistä huumeita voi hankkia, miten niitä käytetään ja mitä ne maksavat. Tässä vaiheessa nuori ei tiedosta huumeiden haittavaikutuksia ja asenne huumeidenkäyttöä kohtaan on myönteinen. Kolmannessa vaiheessa nuori käyttää huumeita monella tavalla. Huumeita käyttävä nuori elää elämäänsä lyhyinä jaksoina. Nuori ajattelee elämänsä jatkuvan päivän tai viikon kerrallaan. (Kemppinen 1997, ) Vakavasti huumeriippuvainen nuori taistelee elämän ja kuoleman välillä. Fyysinen riippuvuus huumeisiin on jo muodostunut eli elintoiminnot ovat tottuneet päihteisiin. Fyy-

19 15 siseen riippuvuuteen liittyy vieroitusoireet esim. vapina, kouristelu ja oksentelu. Pitkäaikainen huumeidenkäyttö vaurioittaa sisäelimiä, kuten esim. munuaisia, haimaa ja maksaa. Nuorelle muodostuu myös psyykkinen riippuvuus, jolloin nuori uskoo ja tuntee päihteiden olevan välttämätöntä omalle hyvinvoinnilleen. Huumeidenkäytöstä syntyy harhaluuloja ja pakkomielleajatuksia. Nuorella on ehdoton usko siihen ettei voi elää ilman huumeita. Kerta-annosten määrä kasvaa, jolloin huumeita tulee saada yhä enemmän ja useammin. (Kemppinen 1997, 65.) Kontulan (1988) mukaan eri tutkimuksissa on todettu huumeiden käytön keskeisimmiksi syiksi ikävystyneisyys, masennus ja aineiden käytön liittäminen tiettyihin sosiaalisiin tilanteisiin. Huumeiden käyttö on useimmiten osa käyttäjän sosiaalista maailmaa ja sosiaalista aktiivisuutta. Useimmiten aineita käytetään kavereiden kanssa. (Kontula 1988, ) Huumeiden säännöllinen käyttö ja ongelmakäyttö on yleisempää yli 20-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa. Noin vuotiaana huumeiden käyttö vähenee ja useimmiten myös loppuu, koska elämän tärkeämmät asiat, esim. perhe ja työ, ohittavat huumeiden käytön tärkeydellään. Useimmiten tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon tukea huumeiden käytöstä irtautumiseen. (Kontula & Koskela 1992, ) 3.1 Riippuvuus Terve ihminen ei kykene ymmärtämään riippuvaista ihmistä. Riippuvuudessa sisäinen pakko hallitsee elämää ja ihminen on täysin voimaton riippuvuutensa suhteen. Riippuvuus sotkee mielen herkät säätelymekanismit ja riippuvuuden aiheuttaja tavallaan pitää keinotekoisesti yllä jonkinlaista tasapainoa. Riippuvuus vaikuttaa ruumiiseen, mieleen ja vuorovaikutukseen oman itsen ja ympäristön välillä. Riippuvainen ihminen on kuitenkin ulospäin hyvin omavoimainen ja pyrkii salaamaan riippuvuutensa. (Heikkilä 1995, ) Päihderiippuvuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat käyttötapa, käytetty määrä, käytetyn aineen ominaisuudet, käyttäjän persoonallisuustekijät ja ympäristö. Suomessa yleisin päihteiden ongelmakäyttö on sekakäyttöä, jolloin ihminen on riippuvainen monista eri

20 16 aineista. Päihderiippuvuus kuuluu Maailman Terveysjärjestön, WHO:n, tautiluokituksessa (ICD-10) mielenterveyshäiriöiden ryhmään. (Dahl & Hirschovits 1998, 159.) Fyysinen riippuvuus huumeiden käyttöön syntyy, kun huumetta käytetään jatkuvasti niin, että elimistö tottuu siihen. Aineen poistuessa elimistöstä häiriintyvät elintoiminnot. Vieroitusoireina esiintyy esim. oksentelua, pahoinvointia, kipuja, vapinaa, ahdistuneisuutta, sydämentykytyksiä ja vilunväreitä. Eri huumeet saavat aikaan eriasteisen fyysisen riippuvuuden. Esim. heroiiniin ja amfetamiiniin saattaa syntyä voimakas riippuvuus. Psyykkinen riippuvuus johtuu henkilökohtaisesta tarpeesta. Huumeiden käyttö on usein seurausta psyykkisestä riippuvuudesta. Psyykkinen riippuvuus voi aiheutua melkein mistä tahansa; se ei johdu aineen väärinkäytöstä. Psyykkisessä riippuvuudessa nuori kokee aineen välttämättömäksi hyvinvoinnilleen ja haluaa kokea aineen vaikutukset. (Pylkkänen 1992, 36.) Sosiaalinen riippuvuus muodostuu kaveripiirin vaikutuksesta, tarpeesta kuulua johonkin ryhmään, velkojien painostuksesta ja sitoutumisesta aineiden välitykseen (Ulmanen 1997, 45). Alkoholiriippuvuus kehittyy, kun alkoholia on elimistössä jatkuvasti. Riippuvuudessa on kyse hermoston sopeutumisesta elimistössä olevaan alkoholiin. Alkoholin poistuessa elimistöstä, elimistön alkoholin mukainen toiminta järkkyy ja ilmenee vieroitusoireita. Riippuvuus alkoholiin kehittyy päivittäin nautitusta alkoholin määrästä sekä juomiskauden tai altistumisjakson pituudesta. Suurempi merkitys on päivittäin juodun alkoholin määrällä. (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 63.) 3.2 Nuoruusiän depressio Depressio eli masennus tulee esiin kielteisyytenä sekä omaa persoonaa että muita kohtaan. Depressio saattaa ilmetä myös tulevaisuutta koskevana masennustilana. Se ilmenee väsymyksenä, mielenkiinnon vähenemisenä kiinnostaviin asioihin, keskittymisvaikeuksina, itsehalveksuntana ja syyllisyydentuntona. Depressioon kuuluvat surureaktiot ja ahdistustilat ovat tyypillistä nuoruusiässä. Nuoren kehitykseen ne kuuluvat luonnollisena osana pyrittäessä luopumaan menneisyydestä. Sydänsurut ja murheet nuoruudessa kuuluvat luonnolliseen kehityskulkuun. Jokaisella nuorella on masennusvaiheita, jotka

21 17 kuuluvat luonnolliseen kehitykseen. Identiteetin rakentuessa jokaisella nuorella ilmenee masennuksen hetkiä, ahdistuneisuutta ja syyllisyyden tunteita. (Kemppinen 1995, 55.) Nuoruusvaiheessa depression kohtaaminen on erityisen ongelmallista. Nuoruudessa koetaan luonnolliseen kehitykseen liittyviä vaikeita kriisejä, joihin kuuluu masennusvaiheita. Jokaisella nuorella on masennuksen hetkiä, ahdistuneisuutta ja syyllisyyden tunteita. Koska nuoren identiteetti on vasta rakentumassa, hänellä ei ole käytettävissä defenssimekanismeja kuin aikuisella. Useimmilla depressiosta kärsineillä nuorilla on ollut lapsuudessaan menetyksiä, yksin jäämistä ja hylkäämistä. (Kemppinen 1995, ) 3.3 Huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus Huumeidenkäyttäjä tekee usein rikoksia ja on taparikollinen, koska huumeiden käyttö, myynti, osto ja hallussapito ovat kaikki rikollista toimintaa. Huumausaineen käyttäjä tekee rikoksia rahoittaakseen käyttöä. Käyttäjän on saatava tietty annos huumeita pysyäkseen kunnossa ja esim. heroiinin käyttö voi maksaa tuhansia markkoja päivässä. Huumeiden rahoittamiseen ei palkkatulot välttämättä riitä ja sosiaaliavustukset eivät riitä aineiden käytön kustannuksia kattamaan. Rikoksia on tehtävä, koska rahaa kuluu enemmän kuin voi rehellisin keinoin ansaita. Rikollisuus on myös tapa tutustua huumeisiin. Nuoren sosiaalistuessa rikolliseen alakulttuuriin huumeita on kokeiltava ainakin kokeilumielessä. (Ahtiala & Ruohonen 1998, ) Huumerikollisuuden torjunnasta Suomessa vastaavat sisäministeriön alaiset poliisi ja rajavartiolaitos sekä valtiovarainministeriön alainen tullilaitos. Tulli toimii pääasiassa Suomen rajoilla ja paljastaa sekä tutkii huumausaineiden salakuljetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Rajavartiolaitos vastaa mm. henkilöiden maahantulotarkastuksista ja meriliikenteen valvonnasta. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos ovat läheisessä yhteistyössä ja niillä on huumetorjuntaa varten myös pysyvä yhteistyöelin, huumausainetyöryhmä. (Ulmanen 1997, 84.) Poliisin huumetorjuntastrategiassa painopiste on kolmella alueella eli painotetaan kysynnän vähentämistä, tarjonnan vähentämistä ja rikoshyödyn poisottamista. Huumausainerikokset tulevat ilmi ennen muuta poliisin ja tullin toiminnan tuloksena. (Huumausainepoliittisen toimikunnan mietintö 1997, ) Julkisuudessa

22 18 huumausainerikokset ovat käytetyimpiä tietolähteitä huumeongelmaa ja ongelman muutoksia kuvattaessa, koska huumeiden käyttö ja kauppa on laitonta toimintaa ja poliisi tiedottaa huumerikoksista julkisuuteen halukkaasti. (Kontula & Koskela 1992, 113.) Poliisin strategiassa on kaksi huumeongelman ääripäätä, kysyntä ja tarjonta. Molempia pyritään hillitsemään mahdollisimman tehokkaasti. Torjuntakeinoja yhteiskunnassa ovat ehkäisevät toimet, huumausaineiden kieltäminen ja siihen liittyvä lainvalvonta sekä tehtyjen rikosten tutkinta oikeusprosesseineen ja huumausaineiden käyttäjien vieroittaminen aineista jatkohoitoineen. (Ulmanen 1997, 85.) 3.4 Nuori ja vanhemmat Perhekeskeisyyttä on korostettu suomalaisessa yhteiskunnassa. Vanhempien tehtävänä on ollut välittää lapsilleen tietojaan, taitojaan, kokemuksiaan, arvojaan, tunteitaan ja asenteitaan. Vanhemmat tuottavat myös isän ja äidin mallit, joiden merkitys on tärkeä lapsen ja nuoren sukupuoli-identiteetin samastumiselle. Kodilla on tärkeä merkitys jokaiselle ihmiselle. Kodin varaan ihminen rakentaa omaa identiteettiään ja arvomaailmaansa ja se antaa ihmiselle turvallisuutta, yksityisyyttä ja itsenäisen elämän mahdollisuuden. Jos perheessä ei ole riittävästi aikaa lapsille, vanhemmat eivät kykene hoitamaan kasvatustehtäväänsä. Vanhempien pitäisi huomioida lastensa mielipiteet ja osoittaa luottamusta. Jos lapselle on turvattu riittävä perusturvallisuus ja lapsen tunteita ja tarpeita on myötäeletty, lapselle muodostuu myönteinen sisäinen maailma. Jos vanhempi on suhteessa lapseensa kaveri, lapsi ei saa tarpeeksi tukea vanhemmistaan ja saattaa ajautua ongelmiin. Kemppisen (1995) mukaan kotiolot ovat usein päihteiden käytön taustalla. Kotona asiat saattavat olla huonosti; vanhemmat suunnittelevat avioeroa tai perheessä on alkoholismia. Perhe voi olla myös esimerkkitapaus hyvin toimeen tulevista mallikansalaisista. Vanhemmat huolehtivat lapsistaan, mutta ilmapiiri saattaa olla kuitenkin nuoren mielestä painostava ja hän pakenee sitä päihteiden avulla. (Kemppinen 1995, ) Komiteanmietinnön (1997) mukaan kansainvälisesti verrattuna vanhemmat säätelevät teini-ikäisten nuorten elämää vähän. Aikuiset eivät ole kiinnostuneita lastensa elämästä ja kyselevät siitä niukasti. Kun kouluikäiset lapset jäävät vaille mielekästä tekemistä ja

23 19 aikuisten seuraa, riski päihdeongelmien kannalta kasvaa. Nuorella tulisi olla mahdollisuus kokea kuuluvansa turvalliseen ja itseään tukevaan, riittävän yhdensuuntaisesti toimivaan yhteisöön. (Huumausainepoliittisen toimikunnan mietintö 1997, ) Rakentavalla päihdetyöllä pyritään tunnistamaan päihdeongelman kehittymistä edistäviä tekijöitä. Alkoholipoliittisin ja yhteiskuntapoliittisin keinoin pyritään luomaan edellytyksiä ehkäisevälle ja korjaavalle työlle. Alkoholipoliittiset kontrollitoimet pyrkivät aineen saatavuuden säätelyyn ja vaikuttamaan aineen kulutukseen ja haittoihin. Ehkäi- päihdetyöllä pyritään päihdeongelmaa pahentavien uhkatekijöiden sevällä tunnistami- Perheessä tulisi olla hyvä sisäinen ilmapiiri, joka kannustaa kysymään ja keskustelemaan ja jossa vanhemmilla ja lapsilla on aikaa toisilleen. Huolenpidon osoittaminen ja välittämisen välittyminen ovat perusasioita. Päihdekysymyksessä on oleellista, että taito ja kyky sanoa ei päihteille syntyy kodin ja koulun samansuuntaisista ja samansisältöisistä viesteistä. Lapselle on asetettava selkeät, turvallisuutta luovat rajat, joilla vanhemmat viestivät ja opettavat lapsilleen yhteiskunnassa yleisesti vallitsevat normit ja arvot. Rajoista on pidettävä tiukasti kiinni. Rajoihin ja niistä kiinni pitämiseen liittyy myös se, että vanhempien tulisi tietää, missä lapsi tai nuori liikkuu sekä kenen kanssa ja milloin hän tulee kotiin. Kasvattajan kannalta on tärkeää, että perheellä on ajankohtaista tietoa huumausaineista ja päihteistä ajoissa ja riittävästi. Avoin keskustelu ja kysymyksiin suora vastaaminen on parempi vaihtoehto kuin vaikeasta asiasta vaikeneminen. (Ulmanen 1997, ) Tiedotusvälineet pitävät yllä mielikuvaa huumeiden käyttäjästä kurjassa kunnossa olevana, langanlaihana hippityyppinä tai rockmuusikkona. Näin vanhemmat saavat vääränlaisen mielikuvan huumeidenkäytöstä ja ovat sokeita omaa lastaan kohtaan. Suurin osa huumausaineita kokeilevista nuorista on aivan tavallista koulunuorisoa, joka törmää aineisiin kavereiden kautta ja ottaa ensi kokeilunsa tutussa seurassa, usein alkoholin vaikutuksen alaisena. (Ulmanen 1997, 64.) 4 ENNALTAEHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ

24 20 seen ja torjuntaan, joka kohdistetaan yhteisöihin, pienryhmiin ja yksilöihin. Ehkäisevä työ on mielletty vain valistavaksi ja haitoista tiedottavaksi työksi. Käytännön työ tuo esille kysymyksen, miten ehkäisevää työtä kuitenkin tulisi tehdä ja mitä se sisältää. (Märkjärvi 1995, 16.) Huumeiden kokeilu tai käyttö eivät saa olla nuoren yksityisasioita. Ne eivät saa olla myöskään luonnollinen osa nuoren kasvua. Ehkäisevä huumetyö on huumeiden tarjonnan (saatavuuden) ja kysynnän rajoittamiseen tähtäävää toimintaa. Kohderyhmän mukaan puhutaan primaari-, sekundaari ja tertiaaritason tai yleis- ja erityistason toimista. Primaaritason ennaltaehkäisevä työ kohdistuu koko väestöön tai yleisryhmiin. Työ sisältää lähinnä valistusta sekä asennemuokkausta. Strategioilla pyritään mm. edistämään yksilön elämänhallintaa sekä lisäämään huumetietoutta sekä pyritään vaikuttamaan niihin olosuhteisiin, joiden uskotaan olevan huumeiden käytön taustalla. Sekundaaritasolla lähestytään mm. ryhmiä, joiden riski altistua päihteiden käytölle on erityisen suuri. Huumeiden käyttöön ja kokeiluihin pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vakavampien haittojen ehkäisemiseksi. Tertiaaritasolla pyritään ehkäisemään käytöstä aiheutuvia haittoja hoidon ja kuntoutuksen keinoin. Tähän työhön päästään usein melko myöhäisessä vaiheessa, koska hoitoon hakeudutaan vasta vakavan riippuvuuden kehityttyä. Yleistason toimena on päihteiden käytön ehkäisy eli mitä enemmän kyetään ehkäisemään päihteiden käyttöä yleisesti tai mitä pidemmälle alkoholin ja tupakoinnin aloitusikää saadaan siirrettyä, sitä enemmän on tehty huumeiden käytön ehkäisyksi. (Ulmanen 1997, ) Koulun rooli ennaltaehkäisevässä päihdetyössä on tärkeää. Kouluissa tulisi olla riittävästi tietoa nuorten päihteidenkäytön yleisyydestä. On myös tärkeää tunnistaa päihteidenkäyttöön liittyviä piirteitä nuorissa. Runsas päihteidenkäyttö on yhteydessä moniin muihin ongelmiin, mm. luvattomiin poissaoloihin, runsaaseen rahankäyttöön sekä muutoksiin kaveripiirissä. Koulussa voidaan erilaisten ongelmien varhaisella tunnistamisella ja puuttumisella onnistua katkaisemaan alussa oleva kielteinen ongelma. Koulun mahdollisuudet ehkäisevässä työssä liittyvät kasvatuksellisiin tavoitteisiin. Huumeisiin ja muihin päihteisiin liittyvä tietous on osa terveys- ja laillisuuskasvatusta. (Ulmanen 1997, )

25 21 Poliisi osallistuu koulun antamaan oikeuskasvatukseen sekä huumeiden käytön ehkäisyyn. Poliisi on tuottanut ehkäisytyössä tarvittavaa materiaalia lapsille ja nuorille. Ehkäisevään työhön osallistuvat nuorisopoliisitehtävissä toimivat sekä varsinaiset rikostutkijat. (Huumausainepoliittisen toimikunnan mietintö 1997, 37.) Kemppisen (1997) mukaan nuorille tulisi jakaa huumeista informaatiota, jossa aineiden esittely ei ole keskeisenä. Perinteisessä huumevalistustyössä on esitelty eri huumausaineet ja niiden käytön seurausvaikutukset. Tällaisista informaatioista kiinnostuneimpia ovat nuoret, jotka ovat jo itse kokeilleet huumeita ja seuraukset informaatiosta saattavat olla päinvastaisia kuin halutaan. Mitä enemmän huumeista tiedotetaan, sitä myönteisemmin niihin suhtaudutaan ja sitä helpompi niitä on käyttää. (Kemppinen 1997, 71.) Kontula (1988) näkee myös huumetiedotuksen suurimmaksi ongelmaksi sen, että tiedotukselle on annettu liian suuri merkitys. Tiedotus on sävyttynyt liian ainekeskeiseksi ja johtanut aineiden ominaisuuksilla herkutteluun. Ongelmana Kontula näkee myös sen, että huumetiedotus on suunnattu enimmäkseen nuorille, vaikka huumeiden käyttäjät ovat useimmiten nuoria aikuisia. Nuorille on luotu väärä mielikuva huumeista erityisenä nuoriso-ongelmana. (Kontula 1988, 210.) Pylkkäsen (1992) mukaan huumetiedotuksessa ja valistuksessa tulisi välttää seuraavia asioita, jotta tiedotus ei sivuvaikutuksena vaikeuttaisi huumeongelmaa. Huumevalistuksessa tulisi varoa tunteisiin vetoavia tiedotustapoja, koska ne voivat horjuttaa murrosikäisten tunne-elämän tasapainoa, ellei niitä seuraa asiallinen keskustelu. Myöskin saattaa olla epäviisasta kutsua ulkopuolisia kertomaan huumeista. Ulkopuoliset ihmiset saattavat herättää liiallista uteliaisuutta ja kiinnostusta huumeisiin. Aineiden vaaroja ei tulisi liialti korostaa, koska riskien ottaminen kuuluu nuoren iänmukaiseen käyttäytymiseen. Seikkaperäisten kuvausten antaminen huumeista saattaa toimia nuorta opastavana ohjeena, joten tätä olisi myös syytä välttää. Entiset käyttäjät eivät sovi huumeinformaation antajiksi, koska edelleen psyykkisesti huumeista riippuvaisten kertomukset voivat enemmän viehättää kuin vieroittaa. Entisistä käyttäjistä saattaa tulla nuorille kuva, että huumeista voi aina luopua, vaikka niihin sortuisikin. (Pylkkänen 1992, )

26 22 Kouluterveystutkimuksen (1997) tarkoituksena on ollut tutkia peruskoulujen, lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaiden koulukokemuksia, terveyttä ja terveystottumuksia. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa valtakunnallisesti vertailukelpoisella menetelmällä kouluille, kunnille ja lääneille tietoa vuotiaiden nuorten koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista. (Rimpelä, Luopa, Jokela 1997, 7.) Alkoholin käytöstä kouluterveystutkimuksessa kartoitettiin kahta asiaa: alkoholin käy- toistuvuutta sekä sitä, onko koskaan juonut alkoholia niin paljon, että olisi ollut tosi tön humalassa. Peruskoulun 8.luokalla kymmenesosa tutkimukseen osallistuneista käytti alkoholia kerran viikossa tai useammin, 9.luokalla tytöistä 10 % ja pojista 13 % joivat alkoholia kerran viikossa tai useammin. Ammattioppilaitoksissa lähes kolmannes pojista käytti alkoholia kerran viikossa tai useammin. Lukion ja ammattioppilaitosten tyttöjen kerran viikossa toistuva juominen ei ollut kovinkaan paljon yleisempää kuin yläasteikäisillä tytöillä. Tutkimuksessa huumekokeiluja selviteltiin epäsuorasti kysymällä tuttavapiirissä olevista kokeilijoista. Suoraan kysyttiin vastaajien eri aineiden kokeiluja. Peruskoulun tytöistä puolet ja yli kolmannes pojista sekä ammattioppilaitosten ja lukioiden oppilaista puolet ilmoittivat tietävänsä tuttavistaan jonkun, joka on kokeillut huumeita. Noin 6 % vastaajista ilmoitti tuntevansa yli viisi huumeita kokeillutta henki- Kouluterveystutkimuksessa (1997) tutkittiin mm. suhtautumista päihteisiin, omista ja muiden tupakointikokemuksista, alkoholin käytöstä, huumekokeiluista sekä mielipidettä tupakan, alkoholin ja huumeiden hankkimisesta. Suhtautuminen päihteisiin osiossa kyseltiin tupakoinnin, humalan ja marihuanan käytön hyväksymisestä. Tupakointi silloin tällöin on hyväksyttyä, samoin humalan juominen kerran viikossa. Marihuanan satunnaisen polttamisen salli alle 10% vastanneista. Tupakointia selvitettiin tutkimuksessa kysymällä mm. opettajien ja muun henkilökunnan koulualueella tupakoinnista, nuoren omasta tupakoinnista koulualueella ja kouluajan ulkopuolella sekä nuuskaamisen kokeiluista. Aikuisten tupakointi koulualueella vaikuttaa olennaisesti nuorten suhtautumisessa tupakointiin. Nuuskakokeilut ovat olleet yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Päivittäin tupakoivien osuus 8.luokalla oli 17 % ja 9.luokalla 23%. Lukiossa päivittäin tupakoivien osuus oli 15 % ja ammattioppilaitoksissa huomattava osa oppilaista, 47 % pojista ja 33% tytöistä. (Rimpelä, ym.1997, )

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos

PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN. Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos PÄIHDETIETOA POLIISIN SILMIN Anna-Kaisa Heinämäki/Jari Viljanen Ylikonstaapelit Pirkanmaan poliisilaitos TAUSTAA Poliisille päihtyneiden nuorten tapaaminen on tavallista Huumeet ja lääkkeet enemmän piilossa,

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema

Päihteet väkivallan riskitekijöinä. 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet väkivallan riskitekijöinä 8.4.2016 Ylikonstaapeli Pekka Lötjönen Itä-Suomen poliisilaitos Savonlinnan poliisiasema Päihteet Alkoholi Tupakka Lääkeaineet Huumausaineet Mitkä ovat huumausaineita?

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö

Interventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö 1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorten trendit ja päihteet Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen vahvistaminen: mielenterveyden edistäminen ja päihde- ja pelihaittojen

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö

Nikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen

Lisätiedot

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille

Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Tupakkatuotteet seurakunnan nuorisotoiminnassa Tietopaketti isosille Faktoja tupakan vaarallisuudesta Tupakan savu sisältää noin 4000 kemikaalia, joista 50 aiheuttaa syöpää. 50% tupakoitsijoista kuolee

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

Terveystieto Anne Partala HUUMEET

Terveystieto Anne Partala HUUMEET Terveystieto Anne Partala HUUMEET PORTTITEORIA PÄIHTEET TIETYSSÄ JÄRJESTYKSESSÄ ELÄMÄÄN: 1. Tupakka ja alkoholi 2. Kannabis tuotteet 3. Vahvemmat huumeet (pienempi kynnys) NARKOMAANI: huumausaineista tullut

Lisätiedot

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA

KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN JOKA VIIDES SUOMALAINEN ON KOKEILLUT KANNABISTA TOSITIETOA KANNABIS KANNABIS LAMAA HERMOSTOA, HIDASTAA REAKTIOKYKYÄ JA VAIKUTTAA MIELENTERVEYTEEN Kannabis heikentää ja lamaannuttaa keskushermoston toimintaa. Kannabis vaikuttaa ihmisiin eri tavoin. Osaa

Lisätiedot

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen

Päihdekyselyn koonti. Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Päihdekyselyn koonti Minna Iivonen Susanna Vilamaa Heidi Virtanen Pohjatietoa. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 102 henkilöä Kyselyyn vastasi LÄHI14S, DILO13S, DINU13S, LAPE14S, LANU15K,DIL13S, NUVAV14S Kysely

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

Suomi, Sinä ja päihteet

Suomi, Sinä ja päihteet Suomi, Sinä ja päihteet Asiaa päihteistä maahanmuuttajille Tule mukaan Päihdetyö Tältä se näyttää: Tähän se johtaa: Kännissä olet ääliö. Suomi ja päihteet Ehkäistään Hoidetaan Laki ohjaa Silti: Nuoria

Lisätiedot

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf

EOPH Elämä On Parasta Huumetta ry Livet Är Det Bästa Ruset rf Ehkäisevää päihdekasvatustyötä valtakunnallisesti Huumeneuvontapuhelin 9 4 ja nettineuvonta IRC-galleria, Habbo hotelli, Demi.fi, Vauva.fi ja Facebook Mobihubu kännykkäpelit Pelitaito projekti Päihdeilmiö

Lisätiedot

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ

METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun kaupungin päihdeklinikka Kiviharjuntie 5 90230 Oulu METADON KORVAUSHOITOLÄÄKKEENÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Niskasaari Anne Näppä Marja Olet vapaa, jos elät niin kuin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

HUUMETILANNE SUOMESSA

HUUMETILANNE SUOMESSA HUUMETILANNE SUOMESSA Lapsiasiainneuvottelukunta 15.11.2017 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 Väestötutkimukset 15-69-vuotiaat suomalaiset 1992-2014 15.11.2017 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU

JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS

Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.

TerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi. TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,

Lisätiedot

TieToa päihteistä ikäihmisille

TieToa päihteistä ikäihmisille Tietoa päihteistä IKÄIHMISILLE Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa v. 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-v.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA?

HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? HARKITSETKO TUPAKO NNIN LOPETTAMISTA? Tässä joitakin asioita, jotka sinun tulisi tietää Tupakointi ja nikotiiniriippuvuus: kylmät tosiasiat Tupakointi aiheuttaa edelleen Suomessa 4300 kuolemaa vuosittain,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina.

nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet Tyyppi D: Olet lopettanut tupakoinnin lähiaikoina. Tupakka-koukussako? Testaa, minkälainen tupakoitsija olet Tyyppi A: Et harkitse lopettamista, se on sinulle suuri nautinto. Tyyppi B: Tunnet olevasi riippuvainen tupakasta, olet kenties yrittänyt t kerran

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun

Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Psykologinen tutkimus päihteiden vaikutuksesta opiskeluun Tekijät: Kristian Lehtiniittu, Linda Törnström, Julia Meritähti Esityspäivä: 5.2.2016 Psykologia kurssi 7 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 1.1

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

15 Tupakka. s

15 Tupakka. s 15 Tupakka s.170-179 1 Tupakka, Mikä se on? On olemassa erilaisia tupakkatuotteita, kuten savukkeet, nuuska ja sähkötupakka. Kaikkien tupakkatuotteiden on todettu aiheuttavan merkittäviä terveysriskejä

Lisätiedot

Tietoa päihteistä aikuisille

Tietoa päihteistä aikuisille Tietoa päihteistä aikuisille Tässä oppaassa kerrotaan päihteiden vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Päihteidenkäytöstä ei ole haittaa ainoastaan päihteidenkäyttäjälle itselleen, vaan myös hänen

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET. Vaasa opisto 21.2.2008 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Lasse Rantala Mielenterveyden ensiapu: PÄIHTEET JA PÄIHDERIIPPUVUUDET Vaasa opisto 21.2.2008 Päihteet ja päihderiippuvuus Tavallisimmat syyt hoitoon hakeutumiselle päivystyksenomaisesti: yliannos vieroitusoireet

Lisätiedot

Tietoa päihteistä. ikäihmisille

Tietoa päihteistä. ikäihmisille Tietoa päihteistä ikäihmisille Tässä oppaassa kerrotaan alkoholin ja tupakan vaikutuksista kehoon, mieleen ja ympäristöön. Suomessa vuonna 2008 käytettiin puhdasta alkoholia 12,5 litraa jokaista yli 15-vuotiasta

Lisätiedot

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki

Tupakointi ja päihteiden käyttö on kielletty kouluaikana ja koulun tapahtumissa sekä koulualueella. Vrt. tupakkalaki HANKONIEMEN YLÄASTEEN JA LUKION PÄIHDESTRATEGIA 1. TUPAKKATUOTTEIDEN KÄYTÖN EHKÄISEMINEN Tupakkatuotteiden käytön ehkäisevä työ on tarpeen tupakoinnista aiheutuvien huomattavien niin yksilölle, kuin yhteiskunnallekin

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia

Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia Miten nikotiinituotteista voi keskustella nuorten kanssa? Minttu Tavia 29.11.2016 Tupakoinnin suosio on laskenut. Vanha tapa saa uusia muotoja sähkösavuke, vesipiippu, nuuska Yhteinen nimittäjä? Nikotiini

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma

Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Dopingaineiden ja päihteiden sekakäyttö -biotieteellinen näkökulma Sanna Kailanto 1 Doping Kilpaurheilijoiden suorituskyvyn parantaminen 1950-luvulta lähtien. Käyttö levinnyt aktiiviurheilun ulkopuolelle.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö

Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö Kupittaan koululaisten päihteiden ja huumiden käyttö Kuten monet jo tietävät, on nuorten alkoholinkäyttö lisääntynyt viimeaikoina räjähdysmäisesti tupakanpolton vähentyessä. Yhä useampi nuori menee kaveriensa

Lisätiedot

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius

Lisätiedot

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen

Vanhempainilta Kuusiston koulu Melissa Sukanen Vanhempainilta 31.1.2019 Kuusiston koulu Melissa Sukanen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Valtakunnallinen ehkäisevän päihdetyön järjestö Vauvasta mummoon - EHYT ry:n koulutyö: Alakoulu: Juteltaisko?, Pelitaito

Lisätiedot

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.

Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa. Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2. Kannabis yleistyy, nopeat interventiot terveydenhoidossa Ylilääkäri Pekka Salmela A-klinikkasäätiö/Pirkanmaa Puhutaan huumeista 18.2.2014 Kannabis Hamppukasvista/Cannabis Sativa) saatavien erilaisten valmisteiden

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

NUUSKA JA KANNABIS-ILTA HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO

NUUSKA JA KANNABIS-ILTA HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO NUUSKA JA KANNABIS-ILTA 23.5.2019 HOLLOLA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ EHYT RY OSAAMISKESKUS VAHVISTAMO Aluekoordinaattori Heli Vaija Verkostokoordinaattori Mika Piipponen Nuorisoalalla työskentelevien osaamisen

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Päihteet ja puheeksiotto. Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro

Päihteet ja puheeksiotto. Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro Päihteet ja puheeksiotto Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2012 Vaasa Suvi Einola-Uuro Päihteet Huumeet Huumausaineet Muut päihteet CNS lamaavat Opiaatit: heroiini, unikko, fentanyyli Lääkkeet Rauhoittavat

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014

HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 HUUMEIDEN KÄYTTÖ SUOMESSA 2014 Päihdelääketieteen päivät 11.3.2016 Kansallismuseo, Helsinki 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 1 JOHDANTO 06/04/16 Huumetilanne / Pekka Hakkarainen 2 Huumetilanteen

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo Toimintakyky Toimiva kotihoito Lappiin 10.4.2018, 19.4.2018 Mitä toimintakyky on? Mitä ajatuksia toimintakyky käsite herättää? Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Keski-Uudenmaan kuntien tapaaminen Keravalla 29.9.2015 1 Terveydenhuollon mahdollisuudet Terveydenhuolto tapaa uudet kansalaiset jo ennen

Lisätiedot

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015 Sairastuin diabetekseen, mistä huumeista minun tulisi luopua? vielä ei ole

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS

LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS LAPSESI ON NOIN PUOLITOISTAVUOTIAS Hyvät vanhemmat Lapsen kasvaminen tuo tullessaan sekä ilon että huolen aiheita. Tämän lomakkeen avulla voitte arvioida perheenne hyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Toivottavasti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI EHYT RY KOULUTYÖ EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI Mikä EHYT? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on vahva toimija, joka toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi

Lisätiedot

Murrosikäisen kehitys

Murrosikäisen kehitys Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Päihteettömyyden edistäminen

Päihteettömyyden edistäminen Päihteettömyyden edistäminen opas nuorille Tämä opas on sinulle, koska olet tärkeä. Mari Tahvanainen Sairaanhoitajaopiskelija Karelia Ammattikorkeakoulu PAREMPI ARKI RY 08/2017 Kauppatie 4, 81200 Eno.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee

Lisätiedot

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5947. Flash Eurobarometer 401 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA97 Flash Eurobarometer 0 (Young People and Drugs) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL0 - Youth Attitudes on Drugs - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99') D Vastaajan

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä? Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista

Lisätiedot

HUUMEET. PAHIMMAT RISKIT Psykoosi, passivoituminen ja persoonallisuusmuutokset.

HUUMEET. PAHIMMAT RISKIT Psykoosi, passivoituminen ja persoonallisuusmuutokset. HUUMEET Oheisesta kaaviosta selviää huumeiden pääluokitukset. Kaavio perustuu yleistyksiin. Muita huomioitavia tekijöitä ovat: Aineen koostumuksen ja vahvuuden sattumanvaraisuus: Vahvuus ei ole usein tiedossa

Lisätiedot

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu

Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu Lähihoitaja, mielenterveys- ja päihdetyö 2016 (20h) Marika Liehu 24.10.2016 Aikataulu ja sisältö Ma 24.10 klo 12:30-15:45 (4h) Päihdeongelma, ongelman tunnistaminen, puuttuminen Ke 26.10 klo 12:30-15:45

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA!

PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! PÄIHDEASIAA ETELÄ- SAVOSSA! vihjeet.etela-savo@poliisi.fi Poliisilaki Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot