Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön

Transkriptio

1 Nastolan kunta Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään Erillisselvitys, maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen työryhmä Nastolan kunta Kaavoitus Päivitetty:

2 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 1 (22) 1 Johdanto Nastolan kunnan voimassa oleva maapoliittinen ohjelma on hyväksytty valtuustossa Maapoliittinen ohjelma on tarkoitus tarkistaa valtuustokausittain. Maapoliittisen työryhmän tehtäväksi on annettu ohjelman tarkistus. Nykyisessä maapoliittisessa ohjelmassa ei oteta kantaa hajarakentamisen ohjaamiseen. Päivitettyyn ohjelmaan on tarkoitus linjata myös maankäytön toimintatavat koskien asemakaava-alueiden ulkopuolelle tapahtuvaa rakentamista. Yhtenä merkittävänä osana tätä rakentamista nähdään rantojen käyttö. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarviossa on kunnanhallituksen tulosalueen kohdalla toimenpiteenä laatia selvitys vapaa-asuntojen muuttamismahdollisuudesta vakituisiksi asunnoiksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa työryhmän laatimaan kunnan maapoliittista ohjelmaa ja selvitystä vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään. Lisäksi kunnanhallitus on päättänyt työryhmän täydentämisestä. Työryhmä koostuu viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Vapaa-ajan asuntojen muuttamisen salliminen vakituisiksi asunnoiksi on kuntastrategiaan liittyviä asioita, osa kunnan maapolitiikkaa ja maapoliittista ohjelmaa. Nykyisen kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mukaan rakentamisen painopiste on nauhataajama täydentäen olevaa yhdyskuntarakennetta. Työssä pyritään selvittämään, sallitaanko jatkossa enemmän myös maaseudun suuntaan ja etenkin rannoille tapahtuva muutto. Sallitaanko niiden yhdyskuntarakenteellisten investointien hyödyntäminen, joita maaseudulle on tehty? Halutaanko mahdollistaa tämä toiseen suuntaan tapahtuva muutto, joka voisi tasapainottaa aluekehitystä ja nopeaa keskittymiskehitystä? Tämän selvityksen tarkoituksena on selventää ranta-alueelle sallittavan pysyvän asumisen ongelmakenttää. Selvityksessä keskitytään ainoastaan ranta-alueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Selvitys pyrkii tuomaan esiin lainsäädännön antamat reunaehdot sekä arvioimaan eri toimintamallien vaikutuksia. Selvitys on tehty kaavoituksessa käyden tiivistä vuoropuhelua työryhmän kanssa.

3 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 2 (22) 1.1 Selostuksen sisällysluettelo 1 Johdanto Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selvityksen liiteasiakirjoista Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Lähtökohdat Selvityksen pääsisältö Johtopäätökset Lähtökohdat Vapaa-ajan asuminen Nastolassa Vakituinen asuminen Rantarakentamista koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Vesihuolto Lupamenettely Tulevaisuuden näkymät Vapaa-ajan asumisen trendit Halukkuus muuttaa mökille asumaan Rantojen merkitys Nastolassa Vaihtoehtoiset toimintatavat Vaihtoehdot rantojen käytölle Rantojen käyttö pääasiassa vapaa-ajan asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vakituisen asumisen salliminen ranta-alueella Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Muutoksen mahdollistaminen Vaihtoehtoiset toimintatavat Kaavamuutokset Poikkeamismenettely Periaatelinjaukset Liitteet Liite 1, Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Liite 2, Ote maakuntakaavasta Liite 3, Kartta yleiskaavoitustilanteesta Liite 4, Kartta ranta-asemakaavoitetuista alueista... 22

4 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 3 (22) 1.2 Luettelo selvityksen liiteasiakirjoista Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Liite 2 Ote maakuntakaavasta Liite 3 Kartta yleiskaavoitustilanteesta Liite 4 Kartta ranta-asemakaavoitetuista alueista 1.3 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Mökkibarometri 2009 Tilastokeskuksen verkkosivut Helsingin yliopisto & Lahden alueen aluekeskusohjelma 2004 Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitys Rakennusjärjestys

5 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 4 (22) 2 Tiivistelmä 2.1 Lähtökohdat Nastolassa on 1561 vapaa-ajan asuntoa, joista osalla on ja voi herätä halukkuus pysyvään asumiseen tulevaisuudessa. Rantojen maankäyttöä on suunniteltu Nastolassa kaikilla kaavamuodoilla: osayleiskaavoilla, asemakaavoilla sekä ranta-asemakaavoilla. 2.2 Selvityksen pääsisältö 2.3 Johtopäätökset Selvityksessä kuvataan lyhyesti olemassa olevien suunnitelmien, olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston sekä lainsäädännön luomat edellytykset vapaa-ajan asutuksen muuttamisesta vakituiseksi asumiseksi ranta-alueilla. Vaihtoehtoisten menettelytapojen vaikutuksia arvioidaan yleisellä tasolla. Selvityksen sisältö on osittain sovellettavissa myös muuhun hajarakentamisen ohjaukseen. Työryhmä on selvitystyön johdosta katsonut että kaavoitus ei ole toimiva menetelmä vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksien muutoksiin ranta-alueella. Käyttötarkoituksen muutokset käsitellään jatkossakin poikkeamislupamenetelmällä ja päätöksenteon tueksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan tarkennetut kriteerit. Työryhmä esittää rakennusjärjestyksen lukuun 5.4 täydennyksiä ja muutoksia toimivien kriteerien luomiseksi käyttötarkoituksen muutoksille. 3 Lähtökohdat 3.1 Vapaa-ajan asuminen Nastolassa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 kaikkiaan kesämökkiä. Kesämökkien lukumäärä Nastolassa oli Kesämökkejä on kaikilla isommilla järvillä. Nastolassa kesämökin keskikoko on 38 m2, keski-ikä 44 vuotta. Käytetyn rakennusoikeuden määrä on lomakiinteistöillä m2. Vapaa-ajan tonttien koko vaihtelee. Mutta pääsääntöisesti tontit ovat pieniä. Vapaa-ajan asumista ja pendelöintiä on tutkittu Päijät-Hämeen alueella. Tutkimuksen mukaan maakunnan ulkopuolelta saapuvat omistavat yli 40 % alueen kesämökeistä. Lahden kaupunkiseudun ytimelle (Lahti, Hollola, Nastola) on ominaista, että kesämökkien omistus on keskittynyt päijäthämäläisille. Nastolassa asuvien osuus kunnan alueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen omistajista on n. 25%.

6 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 5 (22) 3.2 Vakituinen asuminen Vakituisen asuinpaikan määrää maistraatti kotikuntalaissa (201/1994) säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Vakituisen asuinpaikalla on merkitystä kunnan saamiin verotuloihin. Verovelvollinen maksaa ansiotuloista perittävää kunnallisvero sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Nastolan kunnallisveroprosentti vuonna 2014 on 20,50. Nastolassa yleinen kiinteistöveroprosentti on vuonna ,25. Vakituisen asunnon kiinteistövero on 0,55% ja muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,15%. Kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttaa asunnon hankintahinta. Hankintahinnan määräytymiseen puolestaan on vaikutusta myös sillä, onko kyseessä vakituinen asunto vai vapaa-ajan asunto. Uusien rakennusten kohdalla vaikutus on karkeasti ottaen seuraavanlainen: sama rakennus on arvokkaampi omakotitalona kuin vapaa-ajan asuntona. Vanhojen rakennusten kohdalla vaikutus on yleensä päinvastainen: loma-asunnon hankintahinta katsotaan suuremmaksi kuin omakotitalon. Kiinteistöverojen kannalta loma-asunnot ovat kunnalle kannattavampia kuin vakituiset asunnot. Rakennuksen pääasiallista käyttöä määritellään kalenterivuoden alun tosiasiallisen käytön mukaan. Sillä, mihin tarkoitukseen rakennus on aikanaan rakennettu, ei kotikuntalain mukaan viime kädessä ole merkitystä. Vakituiseen asumiseen voidaan katsoa käytettävän ainakin sellaista rakennusta tai huoneistoa, jossa jollakin henkilöllä on väestökirjalain mukainen varsinainen asunto ja koti. Henkilöllä voi pääsääntöisesti olla vain yksi vakituinen asunto kerrallaan. Vaikka loma-asunnolla asutaan käytännössä vakituisesti, toimitetaan kiinteistövero vapaa-ajan asunnon veroprosentin mukaisesti, mikäli omistajilla on toinen vakituinen asunto. Rakennuksen käyttötarkoitusta ohjaa maankäyttö ja rakennuslain mukainen lainvoimainen kaava. Mikäli kaavassa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi, voi sille rakentaa ainoastaan vapaa-ajan asunnon. Jos kaavassa rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta, voi sille valinnaisesti rakentaa vapaa-ajan asunnon tai vakituisen asunnon. Vapaa-ajan asunnolla ei saa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asua vakituisesti. Pysyvä muutto vapaa-ajan asunnolle on MRL.n vastainen toimenpide ja muutto rikkoo rakennuksen kaavassa ja rakennusluvassa hyväksyttyä käyttötarkoitusta. Perustuslaki ei turvaa kenellekään oikeutta asettua asumaan omistamalleen maapalstalle, vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Vapaa-ajan asunnossa ei voi olla vakituisesti kirjoilla, jos lupa kesämökin käyttötarkoituksen muuttamiseen puuttuu. Kymmenessä vuodessa vapaa-ajan asunnoilla asuminen vakituisesti on kasvanut yli viidenneksellä. Siihen on vaikuttanut ainakin mökkien varustetason kasvu. Viime vuonna Suomessa oli noin mökkiä, jotka olivat vakinaisesti asuttuja. Niissä asui noin ihmistä. 3.3 Rantarakentamista koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kaavoituksessa sekä auttaa saavuttamaan hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteet.

7 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 6 (22) Rantojen maankäytön osalta huomioon tulee ottaa seuraavat tavoitteiden pääryhmät: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maaseudun osalta maakuntakaavassa esitetään maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat ohjeeksi maaseudun yleis- ja asemakaavoitukselle sekä maaseutumaiselle kylä- ja haja- ja vapaa-ajanasumiselle että yritysten ja kuntien toiminnalliselle kehittämiselle ja suunnittelulle. Loma-asumiseen on Nastolassa osoitettu yksi alue Kärkjärvelle (Lapakiston viereinen alue). Merkinnällä osoitetaan tiiviit vapaaajan asumisen alueet. Osayleiskaavat Nastolan yleiskaavoitus on tehty osayleiskaavoja laatimalla. Tällä hetkellä rannoista kaavoittamattomia ovat Arrajärven sekä Sylvöjärven rannat osittaisia rantakaavoja lukuun ottamatta. Sylvöjärven sekä Arrajoen rannat kuuluvat tekeillä olevan Uudenkylän osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Selvityksen liitteenä on kartta rantojen kaavan mukaisesta käytöstä. Kartassa Sylvöjärvellä ei ole eroteltu loma- ja vakituista asumista, koska osayleiskaavoitus on vielä kesken. Asemakaavat Nastolan asemakaava-alue rajautuu pääasiallisesti harjualueen pohjoispuolisiin rantoihin. Asemakaavoitettua rantaa on likimäärin mitattuna Kymijärvellä 5,5 km, Pikku-Kukkasella 2,5 km sekä Iso-Kukkasella 4 km. Vuonna 2014 vireillä on kolme asemakaavahanketta, jotka laajentavat rantojen asemakaavoitettuja alueita: Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen kaava-alueella rantaviivan pituus Kymijärvellä on n.3,8 km ja Kärkjärvellä n.0,8 km. Ihanaistenrinteen ja Turpeensalmen kaava-alueilla rantaviivaa on n.2,3 km Villähteen Kukkasella ja Pikku-Kukkasella. Hattisenrannan asemakaavan rantaviivan pituus tulee olemaan n. 1 km. Asemakaavoitetun rantaviivan pituus tulee kasvamaan yhteensä n. 20 kilometriin. Asemakaava-alueella on yhteensä 123 omarantaista rakennuspaikkaa, lähes kaikki omakotitontteja. Asemakaavoitetuista tonteista on 85 Kymijärvellä, 16 Pikku-Kukkasella ja 22 Iso-Kukkasella. Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavat ovat maanomistajien laatimia kaavoja, joilla ohjataan pääasiassa loma-asutusta. Nastolassa on maanomistajien tekemiä rantakaavoja 30 eri puolilla Nastolaa. Rantakaavat on sisällytetty osayleiskaavoihin rakennuspaikkoineen.

8 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 7 (22) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä on annettu rantarakentamista koskevia määräyksiä. Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi (Rakennusjärjestyksen luku 5.4) Määräys Rakennuspaikan tulee täyttää maankäyttö ja rakennuslain 72 :ssä tarkoitetulla ranta alueella ainakin seuraavat vaatimukset, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty: - tontin pinta alan tulee olla vähintään m 2, kuitenkin Kärkölän kunnan alueella m 2 - kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantaviivasta sekä pinta alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset - rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys ja huoltoajoneuvoille ajettavan tien varrella - rakennuksen tulee tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään useampia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella - rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai sen on sijaittava olemassa olevan koulukuljetus tai linja autoreitin vaikutuspiirissä, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella - rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella, jossa jätevesijärjestelmän tulee täyttää voimassaolevan jätevesiasetuksen vaatimukset - rakennuksen tulee täyttää pysyvään tarkoitetun rakennuksen voimassa olevan lainsäädännön mukaiset energiatehokkuus ja ilmanvaihtovaatimukset Lisätietoja Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi ilman siihen oikeuttavaa kaavaa edellyttää aina poikkeamislupaa (MRL 72 ). Myönteisen poikkeamispäätöksen jälkeen käyttötarkoituksen muutokselle on haettava rakennuslupaa, jonka valmistelussa varmistetaan, että maankäyttö ja rakennuslain 135 :n ja 136 :n edellytykset täyttyvät.

9 3.4 Vesihuolto Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 8 (22) 1. Viiden kunnan vesihuoltohanke Asikkala-Heinola-Hollola-Nastola-Lahti syöttövesijohto ja kokoojaviemäri 2. Vuolenkoski-Pajulahti vesihuoltohake, siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 3. Heinämaantien vesihuoltohanke Nastolassa on rakennettu vesihuollon runkolinjoja haja-asutusalueille. Runkolinjojen läheisyyteen rakennetaan Nastolan vesihuoltolaitoksen toimesta vuosina jakeluverkostoja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Nastolan kunta on sitoutunut kompensoimaan vesihuoltolaitokselle rakentamiskustannuksia keskimäärin vuodessa vuosina (Kunnanvaltuuston päätös ). Ranta-alueista vesihuollon runkoverkot sijoittuvat Salajärven länsipuolelle, Ruuhijärven pohjoisosaan, Kumian myllyn alueeseen Iso-Kukkasen ja Salajärven välissä sekä Alasen järven itä puolelle. Kiinteistöt, jotka jäävät jakeluverkostojen rakentamisen ulkopuolelle voivat mahdollisesti liittyä vesihuoltoon omalla kustannuksellaan. Nastolan vesihuoltolaitoksen liittymismaksu vuonna 2014 haja-asutusalueilla on 7200 ( + alv 24 %) sisältäen vesi sekä viemäriliittymisen. Nastolan vesihuoltolaitos rakentaa jakeluverkoston kiinteistön rajalle tai maksimissaan 100 m päähän liittyvästä rakennuksesta. Vuonna 2014 haja-asutusalueita ei ole määritetty toiminta-alueeksi, mutta tulevaisuudessa ranta-alueiden runkoverkon läheisten ranta-alueiden määrittäminen toiminta-alueeksi on mahdollista.

10 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 9 (22) Maaseudun rakentaminen suhteessa vesihuollon toiminta-alueeseen Lupamenettely Nastolassa pääosa rannoista on kaavoitettu. Rannoilla on voimassa asemakaavoja sekä rantakaavoja ja MRL:n mukaisia rantaosayleiskaavoja, joiden perusteella rakennuslupien myöntäminen on suoraan mahdollista. Suoralla rakennusluvalla voidaan rakentaa kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen käytettäviä rakennuksia. Rantarakentamisesta pääosa tapahtuu Nastolassa suunnitelluille alueille.

11 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 10 (22) ELY-keskukset valvovat kaavoituksen ja lupakäytännön lainmukaisuutta, mutta käsittelevät enää rajattuja uusien rakennuspaikkojen muodostamisen lupa-asioita. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön on periaatteessa mahdollista, ja päätökset käyttötarkoituksen muuttamisesta ovat kunnan käsissä. Mikäli kaavasta määrätystä käyttötarkoituksesta halutaan poiketa, tarvitaan siihen kunnan myöntämä poikkeamislupa. 5 Tulevaisuuden näkymät 5.1 Vapaa-ajan asumisen trendit Uusien vapaa-ajan asuntojen keskikoko on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulla rakennettuihin kesämökkeihin verrattuna. Kun vielä 1980-luvun alussa uusien kesämökkien keskimääräinen koko oli noin 40 neliötä, vuonna 2010 rakennettujen vapaa-ajan asuntojen keskipinta-ala oli 75 neliötä. Tilastokeskuksen mukaan kesämökkitalouden keskikoko on 2,1 henkilöä. Eläkeläiset viettävät vapaa-ajanasunnoillaan enemmän aikaa kuin työelämässä olevat. Vapaa-ajan asuntoja käytetään keskimäärin vuorokautta vuodessa. Eläkeläiset oleskelevat vapaa-ajan asunnolla keskimäärin 105 vuorokautta vuodessa, kun taas työelämässä mukana olevat oleskelivat keskimäärin ainoastaan 57 vuorokautta. Loma-asunnon käyttö näytti lisääntyvän varustetason parantuessa ja pinta-alan kasvaessa. Mökkibarometri 2009: Barometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä. Mökkien koko kasvaa ja varustetaso nousee vakituisten asuntojen tasolle ja mökillä asuminen muuttuu intensiivisemmäksi ja osin ykkösasumiseksi. Loma-asukkaat paitsi lomailevat myös tekevät työtä mökeillä. Moni on halukas tekemään esimerkiksi osa-aikaista etätyötä mökiltä käsin. Monipaikkainen asuminen lisääntyykin. Etenkin eläkeläiset voivat viettää pitkiäkin aikoja mökillä. Sitran maaseutubarometrin mukaan yhä useampi suomalainen kokee itsensä yhtä aikaa kaupunkilaiseksi ja maalaiseksi. Tässä lienee mökkeilyllä vaikutuksensa. Mökkien rantarakentaminen on muuttumassa perinteisestä. Loma-asunto ei enää ole kevyt saunamökki, vaan se voi olla kakkosasunto ja kooltaan perheen ykkösasuntoa suurempi. Toisaalta kakkosasuntoja on myös kaupungeissa. Puhutaan uudesta monipaikkaisesta asumistavasta. Täällä loma-asuntomessuilla mökkien rakentaminen kylämäisesti antaa osviittaa uudenlaiseen mökkiasumiseen, kun kaikki mökit eivät sijoitu rantatonteille. Tällä hetkellähän loma-asunnot sijoittuvat vielä ensisijaisesti rannoille, mutta näiden tonttien huvetessa kysyntää voi syntyä yhä enemmän myös kirkonkyliin sijoittuvista loma-asunnoista ja tonteista. Tämänsuuntainen kehitys voi antaa myös uutta vauhtia maaseudulle, sillä monin paikoin maaseudulla haja-asutusalueiden lisäksi tyhjenevät myös kirkonkylät. On aika tärkeää huomata, että toimivat kirkonkylät tarjoavat tukipisteen maaseutualueiden elinvoiman ja palveluiden säilymiselle. Sisämaan kylien osa-aikaisille asukkaille tulisi järjestää myös jonkin rantapaikan käyttöoikeus. Se on oleellinen osa viihtyvyyttä ja vapaa-ajan vieton toiveita. Kesäasukkaiden lisääntyminen näkyy jo pienissä kaupungeissa miksei näin tapahtuisi kirkonkylissäkin.

12 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 11 (22) 5.2 Halukkuus muuttaa mökille asumaan Omarantaisille tonteille kohtuuetäisyydellä pääkaupunkiseutua on kysyntää. Kysyntä kohdistuu pääasiassa omarantaisiin vakituisen asumisen salliville kaavatonteille taajaman tuntumassa ja vapaa-ajan tonteille. Nastolassa on rakennusluvat myönnetty voimassa olevien kaavojen mukaan. Poikkeamislupien kysyntää tontin käyttötarkoituksen muuttamiseksi loma-asunnosta kaavan vastaisesti pysyvään ei juurikaan ole. Osittain tämä voi johtua myös siitä, että rakentaminen on käytännössä sallittu vain kaavojen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Suurin väestöryhmä, jonka keskuudessa esiintyy halukkuutta muuttaa vakituiseksi asukkaaksi vapaa-ajan asunnolle, on työelämästä poistuneet henkilöt. Huomionarvoista on myös se, mitä tapahtuu vanhoille, ilman mukavuuksia oleville mökeille sitten, kun ne vapautuvat nykyiseltä, jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. Osa varmasti säilyy vapaa-ajan asuntoina, mutta jos mahdollisuus käyttötarkoituksen muutoksiin annetaan ja loma-asunnot päätyvät myyntiin, pyritään ne varmasti myymään vakituisen asumisen mahdollistavina omakotitontteina. 5.3 Rantojen merkitys Nastolassa 6 Vaihtoehtoiset toimintatavat 6.1 Vaihtoehdot rantojen käytölle Suurelta osin rantojen rakentaminen on Nastolassa jo ratkaistu kaavoituksella. Vielä rakentamattomien rantojen osalta on muistettava niiden merkitys sekä vedenlaadun että virkistyskäytön kannalta. Nastolan vetovoimaisuuden merkittävimmät tekijät lienevät sijainti ja luonnonympäristö. Rannat ovat merkittävä vetovoimatekijä sekä virkistyskäytön että rantarakentamisen mahdollistajana. Vapaa-ajan asutus Rantojen käyttö vapaa-ajan asutukseen on suunniteltu ja suunnitellaan myös puuttuvilla alueilla rantayleiskaavoilla. Yleiskaavassa ei voida osoittaa runsaasti pysyvää asutusta. Vakituinen asuminen Vakituinen asuminen rannoilla suunnitellaan pääasiassa asemakaavoilla. Myös yleiskaavalla voidaan osoittaa alueita vakituista asutusta varten. Alueiden soveltuvuus vakituiseen asutukseen tutkitaan kaavaa laadittaessa. Kaavan laatimishetkellä pysyvässä asuinkäytössä olevat kiinteistöt osoitetaan tällä käyttötarkoituksella. Edellytyksenä on, että kiinteistölle on osoitettu rakennuslupa vakituiselle asunnolle. Virkistyskäyttö Kuntalaisille tulisi turvata mahdollisuus virkistäytyä rannoilla. Vapaat rannat osoitetaan yleensä maa- ja metsätalousalueiksi (asemakaavoissa useimmiten virkistysalueiksi). Vapaiden rantojen käyttöä turvaa jokamiehenoikeudet. Matkailu Maankäytön suunnittelu luo edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle. Nastolassa merkittäviä matkailua palvelevia alueita on Pajulahti sekä Lapakiston luonnonsuojelualue.

13 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 12 (22) 6.2 Rantojen käyttö pääasiassa vapaa-ajan asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Mikäli rannat varataan pääasiassa vapaa-ajan asumista varten, voidaan toteuttaa olemassa olevia kaavoja ja olla myöntämättä poikkeamislupia käyttötarkoitusten muuttamiseen. Vapaa-ajan asukkaat tukevat palvelujen käyttöä ja pysyvyyttä. Vapaa-ajan asukkaat haluavat ostaa päivittäistavaroiden lisäksi työpalveluita esim. rakentamis-, vartiointi- ja siivouspalveluita. Aktiiviset mökkiläiset saattavat myös vahvistaa paikallista tietopohjaa tuoden eri alojen asiantuntemusta ja toimintatapojen osaamista kuntaan. Vapaa-ajan asukkaiden kotikunta sekä vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika ratkaisevat mistä ja kuinka paljon ostetaan eli kuinka suuri merkitys vapaa-ajan asukkailla kaikkiaan on maakunnan ja kuntien kaupallisiin palveluihin. Pyhäntaan ja Mäkelän alueelle sijoittuvien loma-asuntojen asukkaat hakevat palvelunsa Lahdesta ja Heinolasta, harvemmin Nastolasta. Sekä vakituisen että vapaa-ajan asumisen lisääminen haja-asutusalueille ja rannoille tuo mukanaan useita ympäristöllisiä haasteita. - yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - kiinteistökohtaisiin järjestelmiin liittyvät toiminnalliset ja ympäristölliset ongelmat järjestelmien kehittyessä ympäristöön kohdistuvat vaikutukset vähenevät - liikenteen suhteellisen korkea määrä ja tästä aiheutuvat päästöt - luonnonympäristölle aiheutuva haitta Kahdessa asunnossa asumisen järjestelmä lisää materiaalien ja energian kulutusta sekä liikennettä. Negatiivisia vaikutuksia lieventää se, että vapaa-ajan asunnolla käytetään pääasiassa rakennusmateriaalina ja lämmitykseen uusiutuvaa materiaalia, puuta. Energiaa säästävät ja pakkasta kestävät vesijohtojärjestelmät ovat kehitteillä. Mökkeily sinänsä edustaa yleensä yksinkertaista luonnonmukaista elämäntapaa, joka voi osaltaan hillitä kulutuksen kasvua. Haja-asutusalueen vesihuollon rakentamisella on ollut merkittävä vaikutus ympäristöön kohdistuvat haitan vähentämisessä. Positiiviset vaikutukset: Kiinteistöverot Palvelusektorin työpaikkojen tuomat tulot Vesihuoltolaitoksen asiakkuus Negatiiviset vaikutukset: - Terveydenhuolto ensiaputoiminnan osalta - Yhdyskuntasuunnittelu - Ympäristön huolto - Jätehuolto - Liikenneväylät asemakaava-alueilla sekä mahdolliset tarpeet kevyen liikenteen yhteyksiin muilla väylillä - Palo- ja pelastustoimi - Vesihuolto

14 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 13 (22) - Muut palvelut 6.3 Vakituisen asumisen salliminen ranta-alueella Tärkeä asiaryhmä on mökkiläisten tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentaminen kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena. Asteittain vaikuttavuuttaan lisäävä terveydenhuoltolaki tuo asiaa merkittävän muutoksen. Palvelu on järjestettävä, vaikka siitä lopulta laskutetaankin vapaa-ajan asukkaan kotikuntaa. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuudet saada kunnallisia peruspalveluja mökkikunnasta ja kunnan taloudelliset mahdollisuudet tuottaa näitä palveluja ovat rajalliset. Loma-asuntojen pidempi käyttö ja lisääntynyt ympärivuotinen asutus maaseudulla ja rannoilla voi tukea Nastolan kehittämispyrkimyksiä ja lisätä kunnan asukaslukua Vaikutukset palveluihin Vapaa-ajanasuntojen muuttumisella pysyvästi asutuiksi on vaikutusta kaupallisten palvelujen kannattavuuteen ja säilymiseen kunnan alueella. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut vakituiselle asukkaalle. Merkittävin ero vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen aiheuttamaan palvelurakenteeseen syntyy sivistyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden puolella. Eläkeläispariskunta saattaa tarvita esimerkiksi tukea kotona asumiseen. Jos he myyvät talon lapsiperheelle, kunnan pitää huolehtia päivähoidosta, koulukyydeistä ja niin edelleen. Pysyvä asutus vaikuttaa tietoliikenneyhteyksien rakentamistarpeisiin. Laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueelle on todettu kannattamattomaksi, joten tietoliikenneyhteyksien järjestämisessä on tukeuduttava mahdollisiin palveluntuottajiin. Tällä hetkellä haja-asutusalueella on käytettävissä 4G ja 3G verkot Vaikutukset ympäristöön Mökin muuttuessa vakinaiseksi asunnoksi henkilöautoliikenteen luonne muuttuu. Loma-asunnon ja kaupunkiasunnon välinen liikenne poistuu, mutta päivittäinen työ- ja asiointiliikenne kasvaa. Vesistöön kohdistuva kuormitus on isompi vakituisella asunnolla kuin loma-asunnolla. Pihat ovat yleensä hoidetumpia, jolloin myös puutarhalannoitteiden käyttö voi olla merkittävämpää. Myös vesistöön kohdistuva hulevesikuormitus kasvaa, kun luonnonmukaisia maanpintoja muutetaan rakennetuiksi. Positiivinen vaikutus energiankulutukseen on sillä, että osa nyt kaksi asuntoa omistavista vapaa-ajan asukkaista luopuu vapaa-ajan asunnolle muuttaessaan toisesta asunnosta Taloudelliset vaikutukset Vakituisen asutuksen mahdollistamisella rannoille on sekä positiivisia että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Yleisesti on tutkimuksissa osoitettu, että yhdyskuntarakennetta hajauttavalla haja-asutuksella on negatiiviset vaikutukset kunnan talouteen.

15 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 14 (22) 6.4 Muutoksen mahdollistaminen Positiiviset vaikutukset: Vakituinen asukas maksaa kunnallisveroa. Vakituinen asukas lisää palveluiden kysyntää ja voi tuottaa kuntaan tätä kautta työpaikkoja. Asukkaat maksavat yleensä itse tie- ja vesihuoltoverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaitoksen asiakkuus Negatiiviset vaikutukset: - Vakituisen asunnon kiinteistövero on pienempi kuin loma-asunnon. - Uusi vakituinen haja-asutus aiheuttaa kunnille velvollisuuden huolehtia muun muassa koululaiskuljetuksista. - Haja-asutusalueella on keskimääräistä korkeammat vanhusten avohoidon kustannukset. - Keskimääräistä korkeampia kustannuksia saattaa aiheutua myös jätehuollon järjestämisestä. - Kunnalle aiheutuu kustannuksia vesihuollon runkolinjojen rakentamisesta. - Kunta mahdollisesti tukee kyläkohtaisia vesihuolto-osuuskuntia ja yksityistiekuntia. - Pelastustoimen valmiuden ylläpidolle haja-asutus aiheuttaa lisäkustannuksia. Jotta taloudellinen hyöty kunnalle vapaa-ajan asutuksen muuttamisesta vakituiseksi asutukseksi saataisiin realisoiduksi, olisi olennaisen tärkeää saada uusi ympärivuotinen asutus sijoittumaan siten, että se tukisi kylä- ja taajamaverkostojen jo olemassa olevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Selvityksen tarkoituksena on auttaa linjaamaan toimintatapa, jolla olemassa olevia vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituisiksi asuinpaikoiksi. Olennaista on arvioida paitsi pysyvän asutuksen sallimisen vaikutuksia myös eri toimintatapojen vaikutuksia. Kesäasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on periaatteessa mahdollista, mikäli alueen luonto- tai maisema-arvot eivät vaarannu ja vesihuolto täyttää sille asetettavat riittävät vaatimukset. Myös kunnalle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon harkinnassa. Muutos ei yleensä tapahdu vyöhykkeittäin, vaan pisteittäin siten, ettei siitä ole aiheutunut yhdyskuntarakenteellista ongelmaa, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nastolassa on kuitenkin ranta-alueita, joissa on jo nyt rannoilla sijaitsevaa pysyvää asutusta, tontit ovat pieniä, vapaita rantoja ei käytännössä ole ja etäisyydet taajamaan ovat kuitenkin suhteellisen lyhyet. Näillä alueilla on todennäköistä, että myönteinen kanta poikkeamislupien myöntämiseen aiheuttaa laajemminkin lomaasuntojen muuttamista pysyvään käyttöön. Jos lähdetään muuttamaan voimassa olevissa kaavoissa osoitettuja maankäyttömuotoja, tulee se tehdä: huomioimalla valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja niiden tarkistuspäätös kaavoituksessa kehittämällä kaavoitusta ja poikkeamismenettelyjä niin, että luodaan mahdollisuudet vapaa-ajan asuntojen muuttamiselle vakituiseksi asumiseksi ympäristönäkökohdat ja lainsäädäntö huomioiden soveltamalla ympäristöministeriön ohjeita ja arvioimalla uudesta vakituisesta ranta-asutuksesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön

16 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 15 (22) tuottamalla rakentajien käyttöön tietoa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvista, ekotehokkaista ja helppokäyttöisistä vapaa-ajan asuntojen energia-, jäte- ja vesihuoltojärjestelmistä edistämällä tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergian käyttöä selkein pelisäännöin kohdellen maanomistajia tasapuolisesti 6.5 Vaihtoehtoiset toimintatavat Kaavamuutokset Poikkeamismenettely Nastolassa ranta-alueelle rakentaminen on taajama-aluetta lukuun ottamatta ratkaistu ranta-asemakaavoilla tai suoriin rakennuslupiin oikeuttavilla osayleiskaavoilla. Voimassa olevia kaavoja on mahdollista muuttaa tekemällä uusi kaava. Jos pysyvää asutusta ei osoiteta merkittävää määrää, voidaan tehdä rantayleiskaavan muutos. Ennen päätöksen tekoa kaavamuutokseen ryhtymisestä on syytä järjestää kysely kiinteistöjen omistajille heidän halukkuudestaan rakennuspaikan muuttamiseksi vakituisen asunnon mahdollistavaksi rakennuspaikaksi. Kyselyn pohjalta tulisi haarukoida asetetut kriteerit täyttävien mahdollisten omakotitonttien määrä. Tätä kautta voitaisiin arvioida, olisiko rantayleiskaava lain mukaan mahdollinen kaavamuoto. Käytännössä voi olla hankala karsia pysyvän asutuksen tontteja ja mahdollisuus tulisi tasapuolisuuden nimissä sallia kaikille halukkaille. Toinen mahdollisuus ratkaista ongelma on asemakaavoittaa ranta-alueet omakotitaloalueiksi. Jos pysyvää asutusta on tarkoitus osoittaa enemmän, voidaan se toteuttaa ainoastaan asemakaavoittamalla. Asemakaavaa ei voi kuitenkaan laatia oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti. Asemakaavoittaminen on lisäksi erittäin kallista ja ranta-alueen asemakaavan hyväksyntä ei ole varmaa. Kiistojen vuoksi lopullisen ratkaisun tulisi ehkä tekemään Korkein hallinto-oikeus. Asemakaava-alue poikkeaa kunnalle tulevien velvoitteiden osalta merkittävästi haja-asutusalueesta. Asemakaavan laadinta ranta-alueelle on välttämättömyys, mikäli sinne halutaan osoittaa laaja vakituisen asumisen alue. Syy asemakaavan laadintaan tässä tilanteessa on, että vakituinen asuminen vaatii loma-asutusta paremmat tieyhteydet ja tehokkaammat vesihuollon järjestelyt. Vakituisen asumisen suunnittelussa on myös huomioitava yhdyskuntarakenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus. Ongelmana kaavamuutoksissa ja uusissa kaavoissa on kaavoituksen hitaus. Ranta-alueen kaavoitus aiheuttaa myös herkästi kiistoja ja sitä myötä myös valitusprosesseja. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnan viranomaiselle mahdollisuuden myöntää poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle kaavassa osoitetun vastaisesti. Poikkeamisen edellytyksistä säädetään MRL:n pykälässä 172. Poikkeaminen ei saa 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden

17 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 16 (22) saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisluvan myöntämiseen liittyy lähes aina harkintaa. Kunta voi linjata kriteereitä, joiden perusteella voidaan harkita rakennuspaikan soveltuvuus. Kriteereiden tulisi olla yksiselitteisiä ja mahdollisimman vähän harkintaa ja tulkintaa sisältäviä. Tällaisten kriteerien muodostaminen kuten myös vaikutusten arvioinnin yhteismitallisuus on varsin hankalaa. Päätöksen lainmukaisuuden ja muodostettavien kriteerien tulkinnassa tärkeitä ovat erilaiset asiantuntijalausunnot. Esimerkiksi mikäli ympäristönsuojeluviranomainen tulkitsee, että poikkeaminen vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteita, on hänen lausunnollaan suuri painoarvo luvan myöntävän viranomaisen päätöksenteossa. Hyvin keskeinen asia poikkeuslupia myönnettäessä on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Myönteinen poikkeamislupa yhdelle maanomistajalle, ei saisi estää muiden, samanlaisessa tilanteessa olevien maanomistajien rakentamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. MRL 171 :n edellyttää erityisen syyn poikkeuksen myöntämiseen. Hyväksyttävänä erityisenä syynä ei voida pitää esim. sitä, että käyttäjät oleskelevat lomaasunnolla paljon, tai että rakennus täyttää teknisesti pysyvän asunnon vaatimukset. Erityisenä syynä poikkeamiseen ei voida pitää myöskään sitä, että rakennus on jo rakennettu. Suurimmat ongelmat vakituisen asumisen sallimiseen poikkeuksin ovat mahdollinen yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen. Ensin mainitun vaikutukset ovat havaittavissa pitkällä aikajänteellä. Rantarakentamista ja koko yhdyskuntarakennetta ohjataan suunnitelmallisesti kaavalla. Pysyvän asumisen ohjaaminen rannoille edellyttää aina laajaalaista vaikutusten arviointia. Poikkeamismenettelyllä tulisi hyväksyä hankkeet vain silloin, kun poikkeamispaineet ovat hallittavissa. Uusia taajamia ei tule muodostaa yksittäisillä päätöksillä. Mikäli vakituinen asuminen sallitaan yhdelle, se tulee samoin erityisin perustein sallia muillekin. Siten yksittäisen poikkeamisen myöntäminen on ennakkotapaus vastaaville hankkeille. Vapaa-ajan asunnoista moniin kuljetaan heikkotasoista mökkitietä, joka ei leveydeltään eikä routa-aikaan kantavuudeltaan mahdollista loka-auton tai raskaan pelastusajoneuvon pääsyä perille, saatikka niiden kääntämistä tontilla. Oikeuskäytännössä poikkeamisen edellytykset pysyvän asumisen sallimiseen ranta-alueille ovat olleet tiukat. Lähtökohtana ovat olleet samat seikat, jotka rajoittavat alun perin pysyvän asumisen osoittamista yleiskaavassa ranta-alueille. Oikeustapausten valossa hallinto-oikeuden kanta on tällä hetkellä, että kunnan antama poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle hylätään lainvastaisena. 7 Periaatelinjaukset Maapoliittinen työryhmä on laatinut tämän selvityksen vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään ranta-alueilla kunnanhallitukselle. Selvitysluonnos (päivätty ) on esitelty kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus

18 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 17 (22) on kokouksessaan päättänyt pyytää siitä lausunnot perusturvalautakunnalta, sivistyslaitakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Perusturvalaitakunta on katsonut että selvityksessä on hyvin arvioitu mahdolliset vaikutukset palveluihin eikä ota kantaa selvitykseen sen enempää. Tekninen lautakunta on esittänyt että asia tulisi tarkastella osana maapoliittista ohjelmaa, ei erillisenä asiana ja selvityksenä. Sivistyslautakunnalta ei ole saatu lausuntoa. Maapoliittista työryhmää on pyydetty antamaan esitys toimintatavasta kunnanhallitukselle saatujen lausuntojen ja tehdyn selvityksen pohjalta. Työryhmässä on käyty laajaa keskustelua vapaa-ajan asunnon rakennuspaikan muuttamisesta vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Kunta on investoinut merkittävästi haja-asutusalueiden vesihuollon runkolinjoihin. Tehdyn infran hyödyntäminen puoltaa käyttötarkoituksen muutoksia niillä alueilla, joilla vesihuolto ja viemäröinti ovat järjestettävissä. Kaavoitus on ainoa keino, jolla käyttötarkoituksen muutokset voitaisiin käsitellä koskien laajempia aluekokonaisuuksia kerrallaan ja näin ollen turvattaisiin parhaiten maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavoitus on kuitenkin raskas ja hidas menetelmä asian käsittelyyn. Lisäksi ranta-alueita koskevat kaavamuodot rantayleiskaava, rantaosayleiskaava ja ranta-asemakaava ovat kaikki kaavamuotoja, jotka ovat tarkoitettu pääasiassa lomarakentamisen osoittamiseen ranta-alueille. Näin ollen ainoaksi toimivaksi kaavamuodoksi jää asemakaavan laatiminen ko. alueille, joka ei työryhmän mielestä ole tarkoituksenmukaista. Asemakaavojen laatiminen ranta-alueille tarkoittaisi käytännössä kunnalle velvoitetta rakentaa katu- ja kunnallistekniikka alueelle ja ottaa vastuu niiden ylläpidosta. Työryhmä katsoo, ettei kaavoitus ole toimiva menetelmä vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden poikkeamislupamenettelyllä myöntää käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnolle. Maapoliittinen työryhmä on yksimielisesti ollut sitä mieltä, että poikkeamislupamenettely käyttötarkoituksen muutosasioissa johtaa helposti ennalta arvaamattomiin vaikutuksiin ilman tarkkaa ohjeistusta ja laadittuja poikkeamislupakriteerejä. Selkeät kriteerit ja ohjeistus ovat tarpeen myös kuntalaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi poikkeamislupamenettelyssä. Tällä hetkellä kunnassa on määritelty vaatimukset käyttötarkoituksen muutoksille rakennusjärjestyksen luvussa 5.4. Maapoliittinen työryhmä esittää toimintatavaksi vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi pysyvään edelleen poikkeamislupamenettelyä MRL 171 mukaisesti. Työryhmä esittää kuitenkin muutoksia rakennusjärjestyksen vaatimuksiin seuraavasti: - tontin pinta-alan tulee olla vähintään 2000m² o Perusteena MRL 116 rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset, jonka mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2000 m2. o Perusteluna nyt kriteereissä olevalla 5000 m2 rakennuspaikkakoolle hajarakentamisalueella on tonttikohtaisen vesi- ja viemäröintijärjestelmän rakentaminen siten, ettei vaaranneta omaa tai naapurin puhtaan veden saantia. Rakennusjärjestyksen kohdan 4.3 mukaan 2000 m2 on riittävä rakennuspaikan koko jos alue on osoitettu yleiskaavassa asumiseen ja rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. - kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantaviivasta sekä pinta-alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset - rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoille ajettavan tien varrella

19 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 18 (22) - rakennuksen tulee pääsääntöisesti tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja - rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai rakennuspaikan sijaitessa koulukuljetusalueella on sen sijaittava olemassa olevan koulukuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä - rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon, liittyminen viemäriverkostoon on kuitenkin pakollista - rakennuksen tulee täyttää pysyvään tarkoitetun rakennuksen voimassa olevan lainsäädännön mukaiset energiatehokkuus- ja ilmanvaihtovaatimukset - lupahakemukseen on liitettävä hulevesisuunnitelma sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta o Työryhmä on huolissaan ranta-alueilla hulevesien johtamisesta vesistöön ja tästä syystä käyttötarkoituksen muutosta haettaessa jo poikkeamislupahakemukseen tulee liittää mukaan hulevesisuunnitelma sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta. Lopullinen suunnitelma kuitenkin hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. Nastolassa 8. tammikuuta 2015 Nastolan kunta Kaavoitus Yleiskaavoittaja Sanna Suokas Liitteet

20 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 19 (22) Liite 1, Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Punainen merkintä: kaavan sallima omakotitalon rakennuspaikka Vihreä merkintä: kaavan sallima vapaa-ajan asunnon rakennuspaikka Huom! Sylvöjärven kaavoitus on kesken. Tämän vuoksi kartan merkinnät ovat kaikki samalla värillä. Sylvöjärven rannalla tulee olemaan myös omakotitalon rakennuspaikkoja sen mukaisesti, mikä on rakennuslupa.