Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön"

Transkriptio

1 Nastolan kunta Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään Erillisselvitys, maapoliittinen ohjelma Maapoliittinen työryhmä Nastolan kunta Kaavoitus Päivitetty:

2 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 1 (22) 1 Johdanto Nastolan kunnan voimassa oleva maapoliittinen ohjelma on hyväksytty valtuustossa Maapoliittinen ohjelma on tarkoitus tarkistaa valtuustokausittain. Maapoliittisen työryhmän tehtäväksi on annettu ohjelman tarkistus. Nykyisessä maapoliittisessa ohjelmassa ei oteta kantaa hajarakentamisen ohjaamiseen. Päivitettyyn ohjelmaan on tarkoitus linjata myös maankäytön toimintatavat koskien asemakaava-alueiden ulkopuolelle tapahtuvaa rakentamista. Yhtenä merkittävänä osana tätä rakentamista nähdään rantojen käyttö. Valtuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarviossa on kunnanhallituksen tulosalueen kohdalla toimenpiteenä laatia selvitys vapaa-asuntojen muuttamismahdollisuudesta vakituisiksi asunnoiksi. Kunnanhallitus on kokouksessaan päättänyt asettaa työryhmän laatimaan kunnan maapoliittista ohjelmaa ja selvitystä vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään. Lisäksi kunnanhallitus on päättänyt työryhmän täydentämisestä. Työryhmä koostuu viranhaltijoista ja luottamushenkilöistä. Vapaa-ajan asuntojen muuttamisen salliminen vakituisiksi asunnoiksi on kuntastrategiaan liittyviä asioita, osa kunnan maapolitiikkaa ja maapoliittista ohjelmaa. Nykyisen kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mukaan rakentamisen painopiste on nauhataajama täydentäen olevaa yhdyskuntarakennetta. Työssä pyritään selvittämään, sallitaanko jatkossa enemmän myös maaseudun suuntaan ja etenkin rannoille tapahtuva muutto. Sallitaanko niiden yhdyskuntarakenteellisten investointien hyödyntäminen, joita maaseudulle on tehty? Halutaanko mahdollistaa tämä toiseen suuntaan tapahtuva muutto, joka voisi tasapainottaa aluekehitystä ja nopeaa keskittymiskehitystä? Tämän selvityksen tarkoituksena on selventää ranta-alueelle sallittavan pysyvän asumisen ongelmakenttää. Selvityksessä keskitytään ainoastaan ranta-alueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Selvitys pyrkii tuomaan esiin lainsäädännön antamat reunaehdot sekä arvioimaan eri toimintamallien vaikutuksia. Selvitys on tehty kaavoituksessa käyden tiivistä vuoropuhelua työryhmän kanssa.

3 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 2 (22) 1.1 Selostuksen sisällysluettelo 1 Johdanto Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selvityksen liiteasiakirjoista Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Tiivistelmä Lähtökohdat Selvityksen pääsisältö Johtopäätökset Lähtökohdat Vapaa-ajan asuminen Nastolassa Vakituinen asuminen Rantarakentamista koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Vesihuolto Lupamenettely Tulevaisuuden näkymät Vapaa-ajan asumisen trendit Halukkuus muuttaa mökille asumaan Rantojen merkitys Nastolassa Vaihtoehtoiset toimintatavat Vaihtoehdot rantojen käytölle Rantojen käyttö pääasiassa vapaa-ajan asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Vakituisen asumisen salliminen ranta-alueella Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Muutoksen mahdollistaminen Vaihtoehtoiset toimintatavat Kaavamuutokset Poikkeamismenettely Periaatelinjaukset Liitteet Liite 1, Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Liite 2, Ote maakuntakaavasta Liite 3, Kartta yleiskaavoitustilanteesta Liite 4, Kartta ranta-asemakaavoitetuista alueista... 22

4 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 3 (22) 1.2 Luettelo selvityksen liiteasiakirjoista Liite nro Nimi Päiväys Liite 1 Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Liite 2 Ote maakuntakaavasta Liite 3 Kartta yleiskaavoitustilanteesta Liite 4 Kartta ranta-asemakaavoitetuista alueista 1.3 Luettelo taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Mökkibarometri 2009 Tilastokeskuksen verkkosivut Helsingin yliopisto & Lahden alueen aluekeskusohjelma 2004 Päijät-Hämeen kaupan palveluverkkoselvitys Rakennusjärjestys

5 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 4 (22) 2 Tiivistelmä 2.1 Lähtökohdat Nastolassa on 1561 vapaa-ajan asuntoa, joista osalla on ja voi herätä halukkuus pysyvään asumiseen tulevaisuudessa. Rantojen maankäyttöä on suunniteltu Nastolassa kaikilla kaavamuodoilla: osayleiskaavoilla, asemakaavoilla sekä ranta-asemakaavoilla. 2.2 Selvityksen pääsisältö 2.3 Johtopäätökset Selvityksessä kuvataan lyhyesti olemassa olevien suunnitelmien, olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston sekä lainsäädännön luomat edellytykset vapaa-ajan asutuksen muuttamisesta vakituiseksi asumiseksi ranta-alueilla. Vaihtoehtoisten menettelytapojen vaikutuksia arvioidaan yleisellä tasolla. Selvityksen sisältö on osittain sovellettavissa myös muuhun hajarakentamisen ohjaukseen. Työryhmä on selvitystyön johdosta katsonut että kaavoitus ei ole toimiva menetelmä vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksien muutoksiin ranta-alueella. Käyttötarkoituksen muutokset käsitellään jatkossakin poikkeamislupamenetelmällä ja päätöksenteon tueksi ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi laaditaan tarkennetut kriteerit. Työryhmä esittää rakennusjärjestyksen lukuun 5.4 täydennyksiä ja muutoksia toimivien kriteerien luomiseksi käyttötarkoituksen muutoksille. 3 Lähtökohdat 3.1 Vapaa-ajan asuminen Nastolassa Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2012 kaikkiaan kesämökkiä. Kesämökkien lukumäärä Nastolassa oli Kesämökkejä on kaikilla isommilla järvillä. Nastolassa kesämökin keskikoko on 38 m2, keski-ikä 44 vuotta. Käytetyn rakennusoikeuden määrä on lomakiinteistöillä m2. Vapaa-ajan tonttien koko vaihtelee. Mutta pääsääntöisesti tontit ovat pieniä. Vapaa-ajan asumista ja pendelöintiä on tutkittu Päijät-Hämeen alueella. Tutkimuksen mukaan maakunnan ulkopuolelta saapuvat omistavat yli 40 % alueen kesämökeistä. Lahden kaupunkiseudun ytimelle (Lahti, Hollola, Nastola) on ominaista, että kesämökkien omistus on keskittynyt päijäthämäläisille. Nastolassa asuvien osuus kunnan alueella sijaitsevien vapaa-ajan asuntojen omistajista on n. 25%.

6 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 5 (22) 3.2 Vakituinen asuminen Vakituisen asuinpaikan määrää maistraatti kotikuntalaissa (201/1994) säädettyjen periaatteiden mukaisesti. Jos henkilöllä on käytössään useampia asuntoja, hänen kotikuntansa on se kunta, jota hän perhesuhteidensa, toimeentulonsa tai muiden vastaavien seikkojen johdosta itse pitää kotikuntanaan ja johon hänellä on edellä mainittujen seikkojen perusteella kiinteä yhteys. Vakituisen asuinpaikalla on merkitystä kunnan saamiin verotuloihin. Verovelvollinen maksaa ansiotuloista perittävää kunnallisvero sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeisenä päivänä. Nastolan kunnallisveroprosentti vuonna 2014 on 20,50. Nastolassa yleinen kiinteistöveroprosentti on vuonna ,25. Vakituisen asunnon kiinteistövero on 0,55% ja muun asuinrakennuksen kiinteistövero 1,15%. Kiinteistöveron määräytymiseen vaikuttaa asunnon hankintahinta. Hankintahinnan määräytymiseen puolestaan on vaikutusta myös sillä, onko kyseessä vakituinen asunto vai vapaa-ajan asunto. Uusien rakennusten kohdalla vaikutus on karkeasti ottaen seuraavanlainen: sama rakennus on arvokkaampi omakotitalona kuin vapaa-ajan asuntona. Vanhojen rakennusten kohdalla vaikutus on yleensä päinvastainen: loma-asunnon hankintahinta katsotaan suuremmaksi kuin omakotitalon. Kiinteistöverojen kannalta loma-asunnot ovat kunnalle kannattavampia kuin vakituiset asunnot. Rakennuksen pääasiallista käyttöä määritellään kalenterivuoden alun tosiasiallisen käytön mukaan. Sillä, mihin tarkoitukseen rakennus on aikanaan rakennettu, ei kotikuntalain mukaan viime kädessä ole merkitystä. Vakituiseen asumiseen voidaan katsoa käytettävän ainakin sellaista rakennusta tai huoneistoa, jossa jollakin henkilöllä on väestökirjalain mukainen varsinainen asunto ja koti. Henkilöllä voi pääsääntöisesti olla vain yksi vakituinen asunto kerrallaan. Vaikka loma-asunnolla asutaan käytännössä vakituisesti, toimitetaan kiinteistövero vapaa-ajan asunnon veroprosentin mukaisesti, mikäli omistajilla on toinen vakituinen asunto. Rakennuksen käyttötarkoitusta ohjaa maankäyttö ja rakennuslain mukainen lainvoimainen kaava. Mikäli kaavassa rakennuspaikka on osoitettu loma-asuntojen korttelialueeksi, voi sille rakentaa ainoastaan vapaa-ajan asunnon. Jos kaavassa rakennuspaikka on asuinrakennusten korttelialuetta, voi sille valinnaisesti rakentaa vapaa-ajan asunnon tai vakituisen asunnon. Vapaa-ajan asunnolla ei saa Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asua vakituisesti. Pysyvä muutto vapaa-ajan asunnolle on MRL.n vastainen toimenpide ja muutto rikkoo rakennuksen kaavassa ja rakennusluvassa hyväksyttyä käyttötarkoitusta. Perustuslaki ei turvaa kenellekään oikeutta asettua asumaan omistamalleen maapalstalle, vastoin Maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Vapaa-ajan asunnossa ei voi olla vakituisesti kirjoilla, jos lupa kesämökin käyttötarkoituksen muuttamiseen puuttuu. Kymmenessä vuodessa vapaa-ajan asunnoilla asuminen vakituisesti on kasvanut yli viidenneksellä. Siihen on vaikuttanut ainakin mökkien varustetason kasvu. Viime vuonna Suomessa oli noin mökkiä, jotka olivat vakinaisesti asuttuja. Niissä asui noin ihmistä. 3.3 Rantarakentamista koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on mm. varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen kaavoituksessa sekä auttaa saavuttamaan hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen tavoitteet.

7 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 6 (22) Rantojen maankäytön osalta huomioon tulee ottaa seuraavat tavoitteiden pääryhmät: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne - elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maakuntakaava Maaseudun osalta maakuntakaavassa esitetään maankäytön pitkän aikavälin suuntaviivat ohjeeksi maaseudun yleis- ja asemakaavoitukselle sekä maaseutumaiselle kylä- ja haja- ja vapaa-ajanasumiselle että yritysten ja kuntien toiminnalliselle kehittämiselle ja suunnittelulle. Loma-asumiseen on Nastolassa osoitettu yksi alue Kärkjärvelle (Lapakiston viereinen alue). Merkinnällä osoitetaan tiiviit vapaaajan asumisen alueet. Osayleiskaavat Nastolan yleiskaavoitus on tehty osayleiskaavoja laatimalla. Tällä hetkellä rannoista kaavoittamattomia ovat Arrajärven sekä Sylvöjärven rannat osittaisia rantakaavoja lukuun ottamatta. Sylvöjärven sekä Arrajoen rannat kuuluvat tekeillä olevan Uudenkylän osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Selvityksen liitteenä on kartta rantojen kaavan mukaisesta käytöstä. Kartassa Sylvöjärvellä ei ole eroteltu loma- ja vakituista asumista, koska osayleiskaavoitus on vielä kesken. Asemakaavat Nastolan asemakaava-alue rajautuu pääasiallisesti harjualueen pohjoispuolisiin rantoihin. Asemakaavoitettua rantaa on likimäärin mitattuna Kymijärvellä 5,5 km, Pikku-Kukkasella 2,5 km sekä Iso-Kukkasella 4 km. Vuonna 2014 vireillä on kolme asemakaavahanketta, jotka laajentavat rantojen asemakaavoitettuja alueita: Kyynäränkannaksen ja Niemelänniemen kaava-alueella rantaviivan pituus Kymijärvellä on n.3,8 km ja Kärkjärvellä n.0,8 km. Ihanaistenrinteen ja Turpeensalmen kaava-alueilla rantaviivaa on n.2,3 km Villähteen Kukkasella ja Pikku-Kukkasella. Hattisenrannan asemakaavan rantaviivan pituus tulee olemaan n. 1 km. Asemakaavoitetun rantaviivan pituus tulee kasvamaan yhteensä n. 20 kilometriin. Asemakaava-alueella on yhteensä 123 omarantaista rakennuspaikkaa, lähes kaikki omakotitontteja. Asemakaavoitetuista tonteista on 85 Kymijärvellä, 16 Pikku-Kukkasella ja 22 Iso-Kukkasella. Ranta-asemakaavat Ranta-asemakaavat ovat maanomistajien laatimia kaavoja, joilla ohjataan pääasiassa loma-asutusta. Nastolassa on maanomistajien tekemiä rantakaavoja 30 eri puolilla Nastolaa. Rantakaavat on sisällytetty osayleiskaavoihin rakennuspaikkoineen.

8 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 7 (22) Rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksessä on annettu rantarakentamista koskevia määräyksiä. Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi (Rakennusjärjestyksen luku 5.4) Määräys Rakennuspaikan tulee täyttää maankäyttö ja rakennuslain 72 :ssä tarkoitetulla ranta alueella ainakin seuraavat vaatimukset, ellei oikeusvaikutteisessa kaavassa ole toisin määrätty: - tontin pinta alan tulee olla vähintään m 2, kuitenkin Kärkölän kunnan alueella m 2 - kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantaviivasta sekä pinta alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset - rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys ja huoltoajoneuvoille ajettavan tien varrella - rakennuksen tulee tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään useampia pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella - rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai sen on sijaittava olemassa olevan koulukuljetus tai linja autoreitin vaikutuspiirissä, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella - rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan viemäriverkostoon, ei kuitenkaan Kärkölän kunnan alueella, jossa jätevesijärjestelmän tulee täyttää voimassaolevan jätevesiasetuksen vaatimukset - rakennuksen tulee täyttää pysyvään tarkoitetun rakennuksen voimassa olevan lainsäädännön mukaiset energiatehokkuus ja ilmanvaihtovaatimukset Lisätietoja Lomarakennuksen muuttaminen vakituiseksi asuinrakennukseksi ilman siihen oikeuttavaa kaavaa edellyttää aina poikkeamislupaa (MRL 72 ). Myönteisen poikkeamispäätöksen jälkeen käyttötarkoituksen muutokselle on haettava rakennuslupaa, jonka valmistelussa varmistetaan, että maankäyttö ja rakennuslain 135 :n ja 136 :n edellytykset täyttyvät.

9 3.4 Vesihuolto Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 8 (22) 1. Viiden kunnan vesihuoltohanke Asikkala-Heinola-Hollola-Nastola-Lahti syöttövesijohto ja kokoojaviemäri 2. Vuolenkoski-Pajulahti vesihuoltohake, siirtoviemäri ja yhdysvesijohto 3. Heinämaantien vesihuoltohanke Nastolassa on rakennettu vesihuollon runkolinjoja haja-asutusalueille. Runkolinjojen läheisyyteen rakennetaan Nastolan vesihuoltolaitoksen toimesta vuosina jakeluverkostoja taloudellisten mahdollisuuksien mukaan. Nastolan kunta on sitoutunut kompensoimaan vesihuoltolaitokselle rakentamiskustannuksia keskimäärin vuodessa vuosina (Kunnanvaltuuston päätös ). Ranta-alueista vesihuollon runkoverkot sijoittuvat Salajärven länsipuolelle, Ruuhijärven pohjoisosaan, Kumian myllyn alueeseen Iso-Kukkasen ja Salajärven välissä sekä Alasen järven itä puolelle. Kiinteistöt, jotka jäävät jakeluverkostojen rakentamisen ulkopuolelle voivat mahdollisesti liittyä vesihuoltoon omalla kustannuksellaan. Nastolan vesihuoltolaitoksen liittymismaksu vuonna 2014 haja-asutusalueilla on 7200 ( + alv 24 %) sisältäen vesi sekä viemäriliittymisen. Nastolan vesihuoltolaitos rakentaa jakeluverkoston kiinteistön rajalle tai maksimissaan 100 m päähän liittyvästä rakennuksesta. Vuonna 2014 haja-asutusalueita ei ole määritetty toiminta-alueeksi, mutta tulevaisuudessa ranta-alueiden runkoverkon läheisten ranta-alueiden määrittäminen toiminta-alueeksi on mahdollista.

10 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 9 (22) Maaseudun rakentaminen suhteessa vesihuollon toiminta-alueeseen Lupamenettely Nastolassa pääosa rannoista on kaavoitettu. Rannoilla on voimassa asemakaavoja sekä rantakaavoja ja MRL:n mukaisia rantaosayleiskaavoja, joiden perusteella rakennuslupien myöntäminen on suoraan mahdollista. Suoralla rakennusluvalla voidaan rakentaa kaavan osoittamaan käyttötarkoitukseen käytettäviä rakennuksia. Rantarakentamisesta pääosa tapahtuu Nastolassa suunnitelluille alueille.

11 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 10 (22) ELY-keskukset valvovat kaavoituksen ja lupakäytännön lainmukaisuutta, mutta käsittelevät enää rajattuja uusien rakennuspaikkojen muodostamisen lupa-asioita. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön on periaatteessa mahdollista, ja päätökset käyttötarkoituksen muuttamisesta ovat kunnan käsissä. Mikäli kaavasta määrätystä käyttötarkoituksesta halutaan poiketa, tarvitaan siihen kunnan myöntämä poikkeamislupa. 5 Tulevaisuuden näkymät 5.1 Vapaa-ajan asumisen trendit Uusien vapaa-ajan asuntojen keskikoko on lähes kaksinkertaistunut 1980-luvulla rakennettuihin kesämökkeihin verrattuna. Kun vielä 1980-luvun alussa uusien kesämökkien keskimääräinen koko oli noin 40 neliötä, vuonna 2010 rakennettujen vapaa-ajan asuntojen keskipinta-ala oli 75 neliötä. Tilastokeskuksen mukaan kesämökkitalouden keskikoko on 2,1 henkilöä. Eläkeläiset viettävät vapaa-ajanasunnoillaan enemmän aikaa kuin työelämässä olevat. Vapaa-ajan asuntoja käytetään keskimäärin vuorokautta vuodessa. Eläkeläiset oleskelevat vapaa-ajan asunnolla keskimäärin 105 vuorokautta vuodessa, kun taas työelämässä mukana olevat oleskelivat keskimäärin ainoastaan 57 vuorokautta. Loma-asunnon käyttö näytti lisääntyvän varustetason parantuessa ja pinta-alan kasvaessa. Mökkibarometri 2009: Barometrillä selvitettiin vapaa-ajan asunnolla tapahtuvan asumisen, rahankäytön, etätyön, työssäkäynnin, palvelujen käytön, mökin varustetason sekä ympäristöön liittyvien ja muiden asioiden kehitystä. Vapaa-ajan asumisen ja vakituisen asumisen välinen raja on hälvenemässä. Mökkien koko kasvaa ja varustetaso nousee vakituisten asuntojen tasolle ja mökillä asuminen muuttuu intensiivisemmäksi ja osin ykkösasumiseksi. Loma-asukkaat paitsi lomailevat myös tekevät työtä mökeillä. Moni on halukas tekemään esimerkiksi osa-aikaista etätyötä mökiltä käsin. Monipaikkainen asuminen lisääntyykin. Etenkin eläkeläiset voivat viettää pitkiäkin aikoja mökillä. Sitran maaseutubarometrin mukaan yhä useampi suomalainen kokee itsensä yhtä aikaa kaupunkilaiseksi ja maalaiseksi. Tässä lienee mökkeilyllä vaikutuksensa. Mökkien rantarakentaminen on muuttumassa perinteisestä. Loma-asunto ei enää ole kevyt saunamökki, vaan se voi olla kakkosasunto ja kooltaan perheen ykkösasuntoa suurempi. Toisaalta kakkosasuntoja on myös kaupungeissa. Puhutaan uudesta monipaikkaisesta asumistavasta. Täällä loma-asuntomessuilla mökkien rakentaminen kylämäisesti antaa osviittaa uudenlaiseen mökkiasumiseen, kun kaikki mökit eivät sijoitu rantatonteille. Tällä hetkellähän loma-asunnot sijoittuvat vielä ensisijaisesti rannoille, mutta näiden tonttien huvetessa kysyntää voi syntyä yhä enemmän myös kirkonkyliin sijoittuvista loma-asunnoista ja tonteista. Tämänsuuntainen kehitys voi antaa myös uutta vauhtia maaseudulle, sillä monin paikoin maaseudulla haja-asutusalueiden lisäksi tyhjenevät myös kirkonkylät. On aika tärkeää huomata, että toimivat kirkonkylät tarjoavat tukipisteen maaseutualueiden elinvoiman ja palveluiden säilymiselle. Sisämaan kylien osa-aikaisille asukkaille tulisi järjestää myös jonkin rantapaikan käyttöoikeus. Se on oleellinen osa viihtyvyyttä ja vapaa-ajan vieton toiveita. Kesäasukkaiden lisääntyminen näkyy jo pienissä kaupungeissa miksei näin tapahtuisi kirkonkylissäkin.

12 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 11 (22) 5.2 Halukkuus muuttaa mökille asumaan Omarantaisille tonteille kohtuuetäisyydellä pääkaupunkiseutua on kysyntää. Kysyntä kohdistuu pääasiassa omarantaisiin vakituisen asumisen salliville kaavatonteille taajaman tuntumassa ja vapaa-ajan tonteille. Nastolassa on rakennusluvat myönnetty voimassa olevien kaavojen mukaan. Poikkeamislupien kysyntää tontin käyttötarkoituksen muuttamiseksi loma-asunnosta kaavan vastaisesti pysyvään ei juurikaan ole. Osittain tämä voi johtua myös siitä, että rakentaminen on käytännössä sallittu vain kaavojen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Suurin väestöryhmä, jonka keskuudessa esiintyy halukkuutta muuttaa vakituiseksi asukkaaksi vapaa-ajan asunnolle, on työelämästä poistuneet henkilöt. Huomionarvoista on myös se, mitä tapahtuu vanhoille, ilman mukavuuksia oleville mökeille sitten, kun ne vapautuvat nykyiseltä, jo varsin varttuneelta mökkeilijäsukupolvelta. Osa varmasti säilyy vapaa-ajan asuntoina, mutta jos mahdollisuus käyttötarkoituksen muutoksiin annetaan ja loma-asunnot päätyvät myyntiin, pyritään ne varmasti myymään vakituisen asumisen mahdollistavina omakotitontteina. 5.3 Rantojen merkitys Nastolassa 6 Vaihtoehtoiset toimintatavat 6.1 Vaihtoehdot rantojen käytölle Suurelta osin rantojen rakentaminen on Nastolassa jo ratkaistu kaavoituksella. Vielä rakentamattomien rantojen osalta on muistettava niiden merkitys sekä vedenlaadun että virkistyskäytön kannalta. Nastolan vetovoimaisuuden merkittävimmät tekijät lienevät sijainti ja luonnonympäristö. Rannat ovat merkittävä vetovoimatekijä sekä virkistyskäytön että rantarakentamisen mahdollistajana. Vapaa-ajan asutus Rantojen käyttö vapaa-ajan asutukseen on suunniteltu ja suunnitellaan myös puuttuvilla alueilla rantayleiskaavoilla. Yleiskaavassa ei voida osoittaa runsaasti pysyvää asutusta. Vakituinen asuminen Vakituinen asuminen rannoilla suunnitellaan pääasiassa asemakaavoilla. Myös yleiskaavalla voidaan osoittaa alueita vakituista asutusta varten. Alueiden soveltuvuus vakituiseen asutukseen tutkitaan kaavaa laadittaessa. Kaavan laatimishetkellä pysyvässä asuinkäytössä olevat kiinteistöt osoitetaan tällä käyttötarkoituksella. Edellytyksenä on, että kiinteistölle on osoitettu rakennuslupa vakituiselle asunnolle. Virkistyskäyttö Kuntalaisille tulisi turvata mahdollisuus virkistäytyä rannoilla. Vapaat rannat osoitetaan yleensä maa- ja metsätalousalueiksi (asemakaavoissa useimmiten virkistysalueiksi). Vapaiden rantojen käyttöä turvaa jokamiehenoikeudet. Matkailu Maankäytön suunnittelu luo edellytyksiä matkailuelinkeinon kehittämiselle. Nastolassa merkittäviä matkailua palvelevia alueita on Pajulahti sekä Lapakiston luonnonsuojelualue.

13 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 12 (22) 6.2 Rantojen käyttö pääasiassa vapaa-ajan asumiseen Vaikutukset palveluihin Vaikutukset ympäristöön Taloudelliset vaikutukset Mikäli rannat varataan pääasiassa vapaa-ajan asumista varten, voidaan toteuttaa olemassa olevia kaavoja ja olla myöntämättä poikkeamislupia käyttötarkoitusten muuttamiseen. Vapaa-ajan asukkaat tukevat palvelujen käyttöä ja pysyvyyttä. Vapaa-ajan asukkaat haluavat ostaa päivittäistavaroiden lisäksi työpalveluita esim. rakentamis-, vartiointi- ja siivouspalveluita. Aktiiviset mökkiläiset saattavat myös vahvistaa paikallista tietopohjaa tuoden eri alojen asiantuntemusta ja toimintatapojen osaamista kuntaan. Vapaa-ajan asukkaiden kotikunta sekä vapaa-ajan asunnoilla vietetty aika ratkaisevat mistä ja kuinka paljon ostetaan eli kuinka suuri merkitys vapaa-ajan asukkailla kaikkiaan on maakunnan ja kuntien kaupallisiin palveluihin. Pyhäntaan ja Mäkelän alueelle sijoittuvien loma-asuntojen asukkaat hakevat palvelunsa Lahdesta ja Heinolasta, harvemmin Nastolasta. Sekä vakituisen että vapaa-ajan asumisen lisääminen haja-asutusalueille ja rannoille tuo mukanaan useita ympäristöllisiä haasteita. - yhdyskuntatekniikan rakentaminen ja ylläpito - kiinteistökohtaisiin järjestelmiin liittyvät toiminnalliset ja ympäristölliset ongelmat järjestelmien kehittyessä ympäristöön kohdistuvat vaikutukset vähenevät - liikenteen suhteellisen korkea määrä ja tästä aiheutuvat päästöt - luonnonympäristölle aiheutuva haitta Kahdessa asunnossa asumisen järjestelmä lisää materiaalien ja energian kulutusta sekä liikennettä. Negatiivisia vaikutuksia lieventää se, että vapaa-ajan asunnolla käytetään pääasiassa rakennusmateriaalina ja lämmitykseen uusiutuvaa materiaalia, puuta. Energiaa säästävät ja pakkasta kestävät vesijohtojärjestelmät ovat kehitteillä. Mökkeily sinänsä edustaa yleensä yksinkertaista luonnonmukaista elämäntapaa, joka voi osaltaan hillitä kulutuksen kasvua. Haja-asutusalueen vesihuollon rakentamisella on ollut merkittävä vaikutus ympäristöön kohdistuvat haitan vähentämisessä. Positiiviset vaikutukset: Kiinteistöverot Palvelusektorin työpaikkojen tuomat tulot Vesihuoltolaitoksen asiakkuus Negatiiviset vaikutukset: - Terveydenhuolto ensiaputoiminnan osalta - Yhdyskuntasuunnittelu - Ympäristön huolto - Jätehuolto - Liikenneväylät asemakaava-alueilla sekä mahdolliset tarpeet kevyen liikenteen yhteyksiin muilla väylillä - Palo- ja pelastustoimi - Vesihuolto

14 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 13 (22) - Muut palvelut 6.3 Vakituisen asumisen salliminen ranta-alueella Tärkeä asiaryhmä on mökkiläisten tarvitsemien terveyskeskuspalvelujen laajentaminen kiireellistä hoitoa edellyttävistä palveluista sellaisiin terveyspalveluihin, joiden noutoa kotikunnasta ei voida pitää kohtuullisena eikä tarkoituksenmukaisena. Asteittain vaikuttavuuttaan lisäävä terveydenhuoltolaki tuo asiaa merkittävän muutoksen. Palvelu on järjestettävä, vaikka siitä lopulta laskutetaankin vapaa-ajan asukkaan kotikuntaa. Vapaa-ajan asukkaiden mahdollisuudet saada kunnallisia peruspalveluja mökkikunnasta ja kunnan taloudelliset mahdollisuudet tuottaa näitä palveluja ovat rajalliset. Loma-asuntojen pidempi käyttö ja lisääntynyt ympärivuotinen asutus maaseudulla ja rannoilla voi tukea Nastolan kehittämispyrkimyksiä ja lisätä kunnan asukaslukua Vaikutukset palveluihin Vapaa-ajanasuntojen muuttumisella pysyvästi asutuiksi on vaikutusta kaupallisten palvelujen kannattavuuteen ja säilymiseen kunnan alueella. Kunnan tulee järjestää lain mukaiset palvelut vakituiselle asukkaalle. Merkittävin ero vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen aiheuttamaan palvelurakenteeseen syntyy sivistyspalveluiden ja sosiaalipalveluiden puolella. Eläkeläispariskunta saattaa tarvita esimerkiksi tukea kotona asumiseen. Jos he myyvät talon lapsiperheelle, kunnan pitää huolehtia päivähoidosta, koulukyydeistä ja niin edelleen. Pysyvä asutus vaikuttaa tietoliikenneyhteyksien rakentamistarpeisiin. Laajakaistayhteyksien rakentaminen haja-asutusalueelle on todettu kannattamattomaksi, joten tietoliikenneyhteyksien järjestämisessä on tukeuduttava mahdollisiin palveluntuottajiin. Tällä hetkellä haja-asutusalueella on käytettävissä 4G ja 3G verkot Vaikutukset ympäristöön Mökin muuttuessa vakinaiseksi asunnoksi henkilöautoliikenteen luonne muuttuu. Loma-asunnon ja kaupunkiasunnon välinen liikenne poistuu, mutta päivittäinen työ- ja asiointiliikenne kasvaa. Vesistöön kohdistuva kuormitus on isompi vakituisella asunnolla kuin loma-asunnolla. Pihat ovat yleensä hoidetumpia, jolloin myös puutarhalannoitteiden käyttö voi olla merkittävämpää. Myös vesistöön kohdistuva hulevesikuormitus kasvaa, kun luonnonmukaisia maanpintoja muutetaan rakennetuiksi. Positiivinen vaikutus energiankulutukseen on sillä, että osa nyt kaksi asuntoa omistavista vapaa-ajan asukkaista luopuu vapaa-ajan asunnolle muuttaessaan toisesta asunnosta Taloudelliset vaikutukset Vakituisen asutuksen mahdollistamisella rannoille on sekä positiivisia että negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Yleisesti on tutkimuksissa osoitettu, että yhdyskuntarakennetta hajauttavalla haja-asutuksella on negatiiviset vaikutukset kunnan talouteen.

15 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 14 (22) 6.4 Muutoksen mahdollistaminen Positiiviset vaikutukset: Vakituinen asukas maksaa kunnallisveroa. Vakituinen asukas lisää palveluiden kysyntää ja voi tuottaa kuntaan tätä kautta työpaikkoja. Asukkaat maksavat yleensä itse tie- ja vesihuoltoverkon rakentamisesta ja kunnossapidosta aiheutuvat kustannukset. Vesihuoltolaitoksen asiakkuus Negatiiviset vaikutukset: - Vakituisen asunnon kiinteistövero on pienempi kuin loma-asunnon. - Uusi vakituinen haja-asutus aiheuttaa kunnille velvollisuuden huolehtia muun muassa koululaiskuljetuksista. - Haja-asutusalueella on keskimääräistä korkeammat vanhusten avohoidon kustannukset. - Keskimääräistä korkeampia kustannuksia saattaa aiheutua myös jätehuollon järjestämisestä. - Kunnalle aiheutuu kustannuksia vesihuollon runkolinjojen rakentamisesta. - Kunta mahdollisesti tukee kyläkohtaisia vesihuolto-osuuskuntia ja yksityistiekuntia. - Pelastustoimen valmiuden ylläpidolle haja-asutus aiheuttaa lisäkustannuksia. Jotta taloudellinen hyöty kunnalle vapaa-ajan asutuksen muuttamisesta vakituiseksi asutukseksi saataisiin realisoiduksi, olisi olennaisen tärkeää saada uusi ympärivuotinen asutus sijoittumaan siten, että se tukisi kylä- ja taajamaverkostojen jo olemassa olevan infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Selvityksen tarkoituksena on auttaa linjaamaan toimintatapa, jolla olemassa olevia vapaa-ajan asuntoja voitaisiin muuttaa vakituisiksi asuinpaikoiksi. Olennaista on arvioida paitsi pysyvän asutuksen sallimisen vaikutuksia myös eri toimintatapojen vaikutuksia. Kesäasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on periaatteessa mahdollista, mikäli alueen luonto- tai maisema-arvot eivät vaarannu ja vesihuolto täyttää sille asetettavat riittävät vaatimukset. Myös kunnalle aiheutuvat taloudelliset vaikutukset voidaan ottaa huomioon harkinnassa. Muutos ei yleensä tapahdu vyöhykkeittäin, vaan pisteittäin siten, ettei siitä ole aiheutunut yhdyskuntarakenteellista ongelmaa, ainakaan lyhyellä aikavälillä. Nastolassa on kuitenkin ranta-alueita, joissa on jo nyt rannoilla sijaitsevaa pysyvää asutusta, tontit ovat pieniä, vapaita rantoja ei käytännössä ole ja etäisyydet taajamaan ovat kuitenkin suhteellisen lyhyet. Näillä alueilla on todennäköistä, että myönteinen kanta poikkeamislupien myöntämiseen aiheuttaa laajemminkin lomaasuntojen muuttamista pysyvään käyttöön. Jos lähdetään muuttamaan voimassa olevissa kaavoissa osoitettuja maankäyttömuotoja, tulee se tehdä: huomioimalla valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet ja niiden tarkistuspäätös kaavoituksessa kehittämällä kaavoitusta ja poikkeamismenettelyjä niin, että luodaan mahdollisuudet vapaa-ajan asuntojen muuttamiselle vakituiseksi asumiseksi ympäristönäkökohdat ja lainsäädäntö huomioiden soveltamalla ympäristöministeriön ohjeita ja arvioimalla uudesta vakituisesta ranta-asutuksesta aiheutuvat vaikutukset ympäristöön

16 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 15 (22) tuottamalla rakentajien käyttöön tietoa ympärivuotiseen käyttöön soveltuvista, ekotehokkaista ja helppokäyttöisistä vapaa-ajan asuntojen energia-, jäte- ja vesihuoltojärjestelmistä edistämällä tuuli-, aurinko-, maalämpö- ja bioenergian käyttöä selkein pelisäännöin kohdellen maanomistajia tasapuolisesti 6.5 Vaihtoehtoiset toimintatavat Kaavamuutokset Poikkeamismenettely Nastolassa ranta-alueelle rakentaminen on taajama-aluetta lukuun ottamatta ratkaistu ranta-asemakaavoilla tai suoriin rakennuslupiin oikeuttavilla osayleiskaavoilla. Voimassa olevia kaavoja on mahdollista muuttaa tekemällä uusi kaava. Jos pysyvää asutusta ei osoiteta merkittävää määrää, voidaan tehdä rantayleiskaavan muutos. Ennen päätöksen tekoa kaavamuutokseen ryhtymisestä on syytä järjestää kysely kiinteistöjen omistajille heidän halukkuudestaan rakennuspaikan muuttamiseksi vakituisen asunnon mahdollistavaksi rakennuspaikaksi. Kyselyn pohjalta tulisi haarukoida asetetut kriteerit täyttävien mahdollisten omakotitonttien määrä. Tätä kautta voitaisiin arvioida, olisiko rantayleiskaava lain mukaan mahdollinen kaavamuoto. Käytännössä voi olla hankala karsia pysyvän asutuksen tontteja ja mahdollisuus tulisi tasapuolisuuden nimissä sallia kaikille halukkaille. Toinen mahdollisuus ratkaista ongelma on asemakaavoittaa ranta-alueet omakotitaloalueiksi. Jos pysyvää asutusta on tarkoitus osoittaa enemmän, voidaan se toteuttaa ainoastaan asemakaavoittamalla. Asemakaavaa ei voi kuitenkaan laatia oikeusvaikutteisen yleiskaavan vastaisesti. Asemakaavoittaminen on lisäksi erittäin kallista ja ranta-alueen asemakaavan hyväksyntä ei ole varmaa. Kiistojen vuoksi lopullisen ratkaisun tulisi ehkä tekemään Korkein hallinto-oikeus. Asemakaava-alue poikkeaa kunnalle tulevien velvoitteiden osalta merkittävästi haja-asutusalueesta. Asemakaavan laadinta ranta-alueelle on välttämättömyys, mikäli sinne halutaan osoittaa laaja vakituisen asumisen alue. Syy asemakaavan laadintaan tässä tilanteessa on, että vakituinen asuminen vaatii loma-asutusta paremmat tieyhteydet ja tehokkaammat vesihuollon järjestelyt. Vakituisen asumisen suunnittelussa on myös huomioitava yhdyskuntarakenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus. Ongelmana kaavamuutoksissa ja uusissa kaavoissa on kaavoituksen hitaus. Ranta-alueen kaavoitus aiheuttaa myös herkästi kiistoja ja sitä myötä myös valitusprosesseja. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnan viranomaiselle mahdollisuuden myöntää poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle kaavassa osoitetun vastaisesti. Poikkeamisen edellytyksistä säädetään MRL:n pykälässä 172. Poikkeaminen ei saa 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden

17 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 16 (22) saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisluvan myöntämiseen liittyy lähes aina harkintaa. Kunta voi linjata kriteereitä, joiden perusteella voidaan harkita rakennuspaikan soveltuvuus. Kriteereiden tulisi olla yksiselitteisiä ja mahdollisimman vähän harkintaa ja tulkintaa sisältäviä. Tällaisten kriteerien muodostaminen kuten myös vaikutusten arvioinnin yhteismitallisuus on varsin hankalaa. Päätöksen lainmukaisuuden ja muodostettavien kriteerien tulkinnassa tärkeitä ovat erilaiset asiantuntijalausunnot. Esimerkiksi mikäli ympäristönsuojeluviranomainen tulkitsee, että poikkeaminen vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteita, on hänen lausunnollaan suuri painoarvo luvan myöntävän viranomaisen päätöksenteossa. Hyvin keskeinen asia poikkeuslupia myönnettäessä on maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Myönteinen poikkeamislupa yhdelle maanomistajalle, ei saisi estää muiden, samanlaisessa tilanteessa olevien maanomistajien rakentamismahdollisuuksia tulevaisuudessa. MRL 171 :n edellyttää erityisen syyn poikkeuksen myöntämiseen. Hyväksyttävänä erityisenä syynä ei voida pitää esim. sitä, että käyttäjät oleskelevat lomaasunnolla paljon, tai että rakennus täyttää teknisesti pysyvän asunnon vaatimukset. Erityisenä syynä poikkeamiseen ei voida pitää myöskään sitä, että rakennus on jo rakennettu. Suurimmat ongelmat vakituisen asumisen sallimiseen poikkeuksin ovat mahdollinen yhdyskuntarakenteen hajautuminen ja kuntalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaarantuminen. Ensin mainitun vaikutukset ovat havaittavissa pitkällä aikajänteellä. Rantarakentamista ja koko yhdyskuntarakennetta ohjataan suunnitelmallisesti kaavalla. Pysyvän asumisen ohjaaminen rannoille edellyttää aina laajaalaista vaikutusten arviointia. Poikkeamismenettelyllä tulisi hyväksyä hankkeet vain silloin, kun poikkeamispaineet ovat hallittavissa. Uusia taajamia ei tule muodostaa yksittäisillä päätöksillä. Mikäli vakituinen asuminen sallitaan yhdelle, se tulee samoin erityisin perustein sallia muillekin. Siten yksittäisen poikkeamisen myöntäminen on ennakkotapaus vastaaville hankkeille. Vapaa-ajan asunnoista moniin kuljetaan heikkotasoista mökkitietä, joka ei leveydeltään eikä routa-aikaan kantavuudeltaan mahdollista loka-auton tai raskaan pelastusajoneuvon pääsyä perille, saatikka niiden kääntämistä tontilla. Oikeuskäytännössä poikkeamisen edellytykset pysyvän asumisen sallimiseen ranta-alueille ovat olleet tiukat. Lähtökohtana ovat olleet samat seikat, jotka rajoittavat alun perin pysyvän asumisen osoittamista yleiskaavassa ranta-alueille. Oikeustapausten valossa hallinto-oikeuden kanta on tällä hetkellä, että kunnan antama poikkeamislupa käyttötarkoituksen muutokselle hylätään lainvastaisena. 7 Periaatelinjaukset Maapoliittinen työryhmä on laatinut tämän selvityksen vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään ranta-alueilla kunnanhallitukselle. Selvitysluonnos (päivätty ) on esitelty kunnanhallitukselle ja kunnanhallitus

18 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 17 (22) on kokouksessaan päättänyt pyytää siitä lausunnot perusturvalautakunnalta, sivistyslaitakunnalta ja tekniseltä lautakunnalta. Perusturvalaitakunta on katsonut että selvityksessä on hyvin arvioitu mahdolliset vaikutukset palveluihin eikä ota kantaa selvitykseen sen enempää. Tekninen lautakunta on esittänyt että asia tulisi tarkastella osana maapoliittista ohjelmaa, ei erillisenä asiana ja selvityksenä. Sivistyslautakunnalta ei ole saatu lausuntoa. Maapoliittista työryhmää on pyydetty antamaan esitys toimintatavasta kunnanhallitukselle saatujen lausuntojen ja tehdyn selvityksen pohjalta. Työryhmässä on käyty laajaa keskustelua vapaa-ajan asunnon rakennuspaikan muuttamisesta vakituisen asunnon rakennuspaikaksi. Kunta on investoinut merkittävästi haja-asutusalueiden vesihuollon runkolinjoihin. Tehdyn infran hyödyntäminen puoltaa käyttötarkoituksen muutoksia niillä alueilla, joilla vesihuolto ja viemäröinti ovat järjestettävissä. Kaavoitus on ainoa keino, jolla käyttötarkoituksen muutokset voitaisiin käsitellä koskien laajempia aluekokonaisuuksia kerrallaan ja näin ollen turvattaisiin parhaiten maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Kaavoitus on kuitenkin raskas ja hidas menetelmä asian käsittelyyn. Lisäksi ranta-alueita koskevat kaavamuodot rantayleiskaava, rantaosayleiskaava ja ranta-asemakaava ovat kaikki kaavamuotoja, jotka ovat tarkoitettu pääasiassa lomarakentamisen osoittamiseen ranta-alueille. Näin ollen ainoaksi toimivaksi kaavamuodoksi jää asemakaavan laatiminen ko. alueille, joka ei työryhmän mielestä ole tarkoituksenmukaista. Asemakaavojen laatiminen ranta-alueille tarkoittaisi käytännössä kunnalle velvoitetta rakentaa katu- ja kunnallistekniikka alueelle ja ottaa vastuu niiden ylläpidosta. Työryhmä katsoo, ettei kaavoitus ole toimiva menetelmä vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnalle mahdollisuuden poikkeamislupamenettelyllä myöntää käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajan asunnolle. Maapoliittinen työryhmä on yksimielisesti ollut sitä mieltä, että poikkeamislupamenettely käyttötarkoituksen muutosasioissa johtaa helposti ennalta arvaamattomiin vaikutuksiin ilman tarkkaa ohjeistusta ja laadittuja poikkeamislupakriteerejä. Selkeät kriteerit ja ohjeistus ovat tarpeen myös kuntalaisten tasapuolisen kohtelun turvaamiseksi poikkeamislupamenettelyssä. Tällä hetkellä kunnassa on määritelty vaatimukset käyttötarkoituksen muutoksille rakennusjärjestyksen luvussa 5.4. Maapoliittinen työryhmä esittää toimintatavaksi vapaa-ajan asuntojen käyttötarkoituksen muuttamiseksi pysyvään edelleen poikkeamislupamenettelyä MRL 171 mukaisesti. Työryhmä esittää kuitenkin muutoksia rakennusjärjestyksen vaatimuksiin seuraavasti: - tontin pinta-alan tulee olla vähintään 2000m² o Perusteena MRL 116 rakennuspaikkaa koskevat vaatimukset, jonka mukaan asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään 2000 m2. o Perusteluna nyt kriteereissä olevalla 5000 m2 rakennuspaikkakoolle hajarakentamisalueella on tonttikohtaisen vesi- ja viemäröintijärjestelmän rakentaminen siten, ettei vaaranneta omaa tai naapurin puhtaan veden saantia. Rakennusjärjestyksen kohdan 4.3 mukaan 2000 m2 on riittävä rakennuspaikan koko jos alue on osoitettu yleiskaavassa asumiseen ja rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkostoon. - kaikkien rakennuspaikalla sijaitsevien rakennusten etäisyyksien rantaviivasta sekä pinta-alojen tulee täyttää hakemuksesta päätettäessä voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräykset - rakennuspaikan on sijaittava ympärivuotisesti hälytys- ja huoltoajoneuvoille ajettavan tien varrella

19 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 18 (22) - rakennuksen tulee pääsääntöisesti tukeutua kyläasutukseen ja sen läheisyydessä tulee sijaita ennestään pysyvän asutuksen rakennuspaikkoja - rakennuspaikan tulee sijaita riittävän lähellä toimivaa koulua tai rakennuspaikan sijaitessa koulukuljetusalueella on sen sijaittava olemassa olevan koulukuljetus- tai linja-autoreitin vaikutuspiirissä - rakennusten tulee olla liitettävissä kunnan tai vesiosuuskunnan vesihuoltoverkostoon, liittyminen viemäriverkostoon on kuitenkin pakollista - rakennuksen tulee täyttää pysyvään tarkoitetun rakennuksen voimassa olevan lainsäädännön mukaiset energiatehokkuus- ja ilmanvaihtovaatimukset - lupahakemukseen on liitettävä hulevesisuunnitelma sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta o Työryhmä on huolissaan ranta-alueilla hulevesien johtamisesta vesistöön ja tästä syystä käyttötarkoituksen muutosta haettaessa jo poikkeamislupahakemukseen tulee liittää mukaan hulevesisuunnitelma sade-, salaoja- ja pintavesien johtamisesta. Lopullinen suunnitelma kuitenkin hyväksytään rakennusluvan yhteydessä. Nastolassa 8. tammikuuta 2015 Nastolan kunta Kaavoitus Yleiskaavoittaja Sanna Suokas Liitteet

20 Nastolan kunta Selvitys, maapoliittinen ohjelma 19 (22) Liite 1, Rantojen maankäyttö voimassa olevien kaavojen mukaan Punainen merkintä: kaavan sallima omakotitalon rakennuspaikka Vihreä merkintä: kaavan sallima vapaa-ajan asunnon rakennuspaikka Huom! Sylvöjärven kaavoitus on kesken. Tämän vuoksi kartan merkinnät ovat kaikki samalla värillä. Sylvöjärven rannalla tulee olemaan myös omakotitalon rakennuspaikkoja sen mukaisesti, mikä on rakennuslupa.

Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön

Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään asuinkäyttöön Nastolan kunta Selvitys vapaa-ajan asuntojen muuttamisesta pysyvään Erillisselvitys, maapoliittinen ohjelma 2014- Maapoliittinen työryhmä 28.2.2014 Luonnos 28.2.2014 Nastolan kunta Kaavoitus Päivitetty:

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maankäytön suuntaviivat 2025 Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 )

Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 ) Kunnanhallitus 216 03.06.2013 Poikkeamislupa loma-asunnon rakentamiseen loma- ja matkailualueelle / Jouko Viitanen (MRL 171-173 ) 3182/11/111/2013 KHALL 216 Hakija Nimi Jouko Viitanen Osoite Kuusikarinkatu

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2539/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 2539/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2016 1 (1) 138 Asianro 2539/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 411-5-192 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Kaava tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä MRL 65 ja MRA 19 : Hyväksytty

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville.

1. YLEISTÄ. Kaavaa valmisteltaessa varataan tilaisuus mielipiteen esittämiseen ja kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 1. YLEISTÄ 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVAT 5. RANTA-ASEMAKAAVAT 6. RAKENNUSJÄRJESTYS 7. YHTEYSTIEDOT Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kunnan tulee

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN KUNTA / RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSA KOIVULA 172-413-1-45 RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ote rantaosayleiskaavakartasta, kaavamuutosalueella punainen rajaus SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen

Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LEPPÄVIRRAN KUNTA Osmajärven alueen ranta- asemakaava, osittainen kumoaminen Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20689 Kaavaselostus, ehdotus 1

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos

HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus luonnos HIRVENSALMEN KUNTA KIRKONKYLÄN SEUDUN JA VILKONHARJU-LIUKONNIEMEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 21.6.2017 luonnos Tullut vireille: 15.6.2017 Luonnosaineisto nähtävillä MRA 30 : Ehdotusaineisto nähtävillä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (1) 147 Asianro 3125/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-416-8-49 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus

Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 1 Heinäveden kunnan kaavoituskatsaus 2013 2 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Hakemus on jätetty

Hakemus on jätetty Ympäristölautakunta 114 24.08.2016 Ympäristölautakunta 15 25.01.2017 Ympäristölautakunta 180 26.09.2017 Selitys korkeimmalle hallinto-oikeudelle koskien tilalle 78-402-1-42, Arvola myönnettyä poikkeuslupaa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Tavoite joustavoittaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön

Tavoite joustavoittaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön Harry Berg 27.11.2015 Tavoite joustavoittaa vapaa-ajan asuntojen muuttamista pysyvään asuinkäyttöön Sipilän hallituksen hallitusohjelman liitteessä 4 Asuntopolitiikan toimet linjataan muun ohella, että

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040-833 9275, 0400-234 349, email:havanka@kolumbus.fi www.havanka.fi JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS

HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUS- KATSAUS 2017 HEINÄVEDEN KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2017 Kaavoituskatsauksen tavoite ja sisältö Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

Hakija: Piira Ismo ja Grenfors Heidi

Hakija: Piira Ismo ja Grenfors Heidi Rakennuslautakunta 15 01.03.2017 Kaavoitustoimikunta 16 13.03.2017 Kunnanhallitus 69 03.04.2017 Poikkeamislupa, Piira Ismo ja Grenfors Heidi 831/10.03.00.02/2017 Rakennuslautakunta 01.03.2017 15 Hakija:

Lisätiedot

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle

Tjäruholmen ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos / Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle Ympäristölautakunta 84 11.06.2014 Kaupunginhallitus 156 18.08.2014 Ympäristölautakunta 94 27.08.2014 Kaupunginhallitus 183 15.09.2014 Kaupunginhallitus 99 20.04.2015 Kaupunginvaltuusto 28 12.05.2015 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari

MERIKARVIAN KUNTA. MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN MALSKERIN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS MALSKERIN SAARI koskien tilaa Kivikari 484-414-2-122 Riispyyn kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM12016 4.12.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Hakija: Pasila Petteri ja Minna

Hakija: Pasila Petteri ja Minna Rakennuslautakunta 14 04.02.2015 Kaavoitustoimikunta 15 02.03.2015 Kunnanhallitus 50 09.03.2015 Poikkeamislupa, Pasila Petteri ja Minna 495/10.03.00.02/2015 Rakennuslautakunta 04.02.2015 14 Hakija: Pasila

Lisätiedot

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys

PORNAINEN. Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS. Päiväys PORNAINEN Tikantie ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 10.5.2017 Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 16.1.2017 Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 31.1-14.2.2017 Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty kunnanvaltuustossa

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS

2016 Kortteli 14 rakennuspaikka 5. Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos. Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 KAAVASELOSTUS 14.4.2016 Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA

ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT KIVIHAKA JA KOTIRANTA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Vieremän kunta ROTIMON JA MARTTISENJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 410-10-63 KIVIHAKA JA 410-10-64 KOTIRANTA Kaavaselostus 699-P21549 21.8.2013 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari

KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20. Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla, Kolari KOLARIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA NRO 2/2012 Rakennuslautakunta sivu 20 Kokousaika 21.03.2012 klo 15.00-15.21 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Kunnanhallituksen kokoushuone kunnanvirastolla,

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

MRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA

MRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA MRL:N TOIMIVUUS JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUJEN MYÖNTÄMISEDELLYTYKSET LIEVEALUEILLA TYÖPAJA MAANKÄYTÖN OHJAAMISESTA LIEVEALUEILLA Helsinki, Kuntatalo 6.6.2013 Ritva Schiestl, ympäristölakimies 6.6.2013

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA

KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2014 SAVITAIPALEEN KUNTA YLEISTÄ "Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista,

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone

RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44. Kunnanvirasto, kunnanhallituksen huone RAUTALAMMIN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 3/2013 Ympäristölautakunta Sivut 40-44 KOKOUSAIKA Torstai 18.4.2013 klo.16.00 16.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA. Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen

RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA. Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen RANTARAKENTAMINEN JA SEN OHJAUS SUOMESSA Vesiparlamentti Tornio 3.11.2015 Leena Ruokanen Rannoilla suunnitteluvelvoite Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaan Suomessa rannoille rakentaminen perustuu

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( ) Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen

ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen. Karalusu-työryhmä Anu Kerkkänen ELY-keskusten konsultoiva rooli ja valitusoikeuden rajoittaminen Karalusu-työryhmä 8.3.2016 Anu Kerkkänen Uudet pykäläluonnokset: MRL 18 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtävät Elinkeino-,

Lisätiedot

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa

RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa RUOVEDEN KUNTA PÄÄTÖS 1(4) Ympäristölautakunta 62 Annettu julkipanon jälkeen 16.09.2015 ASIA Rakentamisen poikkeamislupa HAKIJA Jarmo ja Anne-Marie Lilius Vehnätie 3 33480 Ylöjärvi HAKEMUS Rakennuspaikan

Lisätiedot

RANTA-ALUEEN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI

RANTA-ALUEEN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI Rakennusvalvonta 22.1.2016 1 RANTA-ALUEEN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS VAKITUISEKSI ASUINRAKENNUKSEKSI POIKKEAMISLUPA Ranta-alueella maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 171 :n mukaan rakennuksen

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

JA ARVIOINTISUUNNITELMA , MUUTETTU

JA ARVIOINTISUUNNITELMA , MUUTETTU KH 6.6.2017 Liite 2 1 PYHÄRANTA RANTA-ASEMAKAAVANMUUTOS Pyhärannan Kukolan Salmelan ym tilat OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.7.2016, MUUTETTU 25.4.2017 Tämä ranta-asemakaavanmuutos koskee Pyhärannan,

Lisätiedot

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Kolpin asemakaavan muutos, korttelit ja sekä viheralue. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: Kolpin asemakaavan muutos, korttelit 210-211 ja 221-229 sekä viheralue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus: 599407201606 2 Sisältö: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide

Lisätiedot

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA

RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALALAMMELLA Selostus Kaavaluonnos 27.8.2014 KUNNANHALLITUKSEN HYVÄKSYMÄ KUNNANVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ Hirvikallio Consulting Kaavaselostus I 27.1.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ).

Naapureiden kuuleminen: Hakija on toimittanut naapurikiinteistöjen omistajien suostumukset poikkeamiseen (MRL 173 ). ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Poikkeamishakemus Diaarinumero: 237/605/2014 Hakija: Jaakko Heiskari, Tiina Väisänen Tila: Ryhtyli Kiinteistötunnus: 859-401-153-0 Kylä: Tyrnävä Haettava poikkeaminen: Haetaan

Lisätiedot