HUOJUVAN TALON TARINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOJUVAN TALON TARINAT"

Transkriptio

1 HUOJUVAN TALON TARINAT Parisuhdeväkivallan ilmeneminen ja sen tunnistaminen Laila Laakso Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Itä, Pieksämäki Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Laakso, Laila. Huojuvan talon tarinat, - parisuhdeväkivallan ilmeneminen ja sen tunnistaminen, Pieksämäki, kevät 2009, 55s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+diakonin virkakelpoisuus. Perhe- tai parisuhdeväkivalta koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista joko menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Parisuhdeväkivalta aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsimystä kaikille perheen jäsenille. Ulkopuolisen on vaikea puuttua asiaan, koska kotien sisäisiä ongelmia on vaikea tunnistaa ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaieta kodin sisäisistä asioista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää parisuhdeväkivallan ilmenemistä ja sen tunnistamista. Lisäksi kartoitettiin naisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia saamastaan avusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aiheeseen syvennyttiin eri tutkimusten tarkastelun ja teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin neljää eri naista, jotka olivat osallistuneet seurakunnassa kokoontuvaan vertaistukiryhmään. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, sekä haastatteluja tarkasteltiin aineistolähtöisesti. Tulokset esitettiin kuvailun, tapauskertomusten ja taulukoiden avulla. Haastatellut naiset olivat kokeneet henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuaalista ja hengellistä väkivaltaa. Kotona ilmenevästä parisuhdeväkivallasta henkinen väkivalta oli yleisintä. Kodin ulkopuolella parisuhteessa olevasta väkivallasta ei mielellään puhuttu, koska asia koettiin hävettäväksi ja kotona oli jo opittu, ettei vieraille puhuta omista asioista. Haastateltavilla oli myös kokemuksia siitä, etteivät ulkopuoliset tahot aina uskoneet heitä, kun he kertoivat kotona kokemastaan parisuhdeväkivallasta. Tärkeimmäksi selviytymiskeinoksi naiset nimesivät terapian. Vertaistuella ja seurakunnan diakoniatyöllä näytti olevan myös vaikutusta parisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Tärkeää oli, että parisuhdeväkivaltaa kokenut nainen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi apua hakiessaan. Parisuhdeväkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Naiset olivat salanneet kotona esiintyvän väkivallan pitkään. Erilaisia merkkejä, joista parisuhdeväkivallan voisi tunnistaa, naiset nimesivät arkuuden, alistuneisuuden ja surumielisyyden. Erittäin tärkeäksi nousi se, että työntekijä kysyisi suoraan asiakkaalta mahdollisesta väkivallan esiintymisestä kotona. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että parisuhdeväkivallan tunnistaminen edellyttää työntekijältä rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa. Lisäksi työskentely parisuhdeväkivallasta selviytymiseksi edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Ammattiapu ja vertaistuki voisivat olla toisiaan täydentäviä työmuotoja. Avainsanat: parisuhdeväkivalta, parisuhdeväkivallan muodot, teemahaastattelu, selviytyminen, tunnistaminen

3 ABSTRACT Laakso, Laila Tales of Tottering House - forms of spousal violence and recognizing it. 53 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2009 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services and Diaconal Social Work. Almost every Finn encounters family or spousal violence in some form either in the past, present or future. Spousal violence causes enormous human suffering to all family members. It is difficult for a third party to intervene, because it is difficult to recognize domestic problems and also, it is part of the Finnish culture to keep quiet about internal affairs. The purpose of the study was to find out how spousal violence occurs and how it can be recognized. Furthermore, means to cope were surveyed as well as women s experiences of the help they had been given. The study was implemented as a qualitative study in which the subject matter was entered by investigating different studies and theme interviews. Four different women were interviewed who all had participated in a peer support group organized by a Lutheran congregation. The method used was content analysis, and the interviews were examined by applying the Grounded Theory. The results were displayed by description, case studies and tables. The women interviewed had experienced mental, physical, financial, sexual and spiritual violence. The most common form of domestic violence was mental violence. Domestic violence was rather not discussed outside of the home, since it was considered shameful, and already in the childhood had the people learned not to share their affairs with strangers. The interviewees had also experiences of third parties not believing them when they had told about spousal violence which they had been exposed to. The women indicated therapy as the most important means to cope. Peer support and diaconal work arranged by the congregation also seemed to help in dealing with spousal violence. The importance of being listened to and understood while seeking help was emphasized. Recognizing spousal violence is difficult. The women had kept it secret for a long time. The women identified certain signs that may help in recognizing spousal violence: timidity, submissiveness and melancholy. A strong emphasis was placed on the fact that the social worker should directly ask if there was possible spousal violence in the client s home. As a conclusion, it can be stated that recognizing spousal violence calls for courage of the social worker to bring up the matter with the client. Furthermore, the work done to help people cope with spousal violence requires multi-professional cooperation. Professional help and peer support can be complementing factors. Keywords: spousal violence, forms of spousal violence, theme interview, coping, recognizing

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Rakasta, kärsi ja unhoita Perheväkivalta ilmiönä Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus 8 2 NAISIIN KOHDISTUVA PARISUHDEVÄKIVALTA Parisuhdeväkivalta käsitteenä Parisuhdeväkivallanmuodot Parisuhdeväkivallan tunnistaminen Naisten kokemuksia parisuhdeväkivallista 15 aikaisemmissa tutkimuksissa 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Tutkimuksen metodiset lähtökohdat ja menetelmä Aineiston keruu ja valintaperusteet Aineiston analyysi 22 4 TULOKSET Taustatiedot Parisuhdeväkivallan ilmeneminen kotona ja kodin ulkopuolella Naisten selviytymiskeinot ja avun saaminen Parisuhdeväkivallan tunnistaminen 37 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Parisuhdeväkivallan ilmeneminen, siitä selviytyminen ja tunnistaminen Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 45 6 POHDINTA 47 LÄHTEET 53 LIITTEET 56

5 1 JOHDANTO 1.1 Rakasta, kärsi ja unhoita Perhe- tai parisuhdeväkivalta koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista joko menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Koti mielletään yleensä turvapaikaksi ja satamaksi maailman myrskyissä. Tilastot puhuvat kuitenkin karua kieltään parisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Oma koti on Husson mukaan väkivalta- ja henkirikosten suhteen naisille kaikkein vaarallisin, kun taas miehille kaikkein turvallisin paikka. (Husso 2003, 16.) Markku Heiskasen ja Minna Piispan kyselytutkimuksessa joka viides (22 %) naisista on ollut fyysisen väkivallan kohteena nykyisessä parisuhteessa, ja entisen puolisonsa väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi on joutunut puolet avio- tai avoliitossa eläneistä naisista. (Heiskanen & Piispa 1998, 4.) Parisuhdeväkivallassa on kyse yksityiselämästä ja läheisistä sekä myös yhteiskunnallisesta ongelmasta. Parisuhdeväkivallan paikkana on yleensä oma koti ja tekijänä oma kumppani. Sama käsi joka rakastaa ja hyväilee, sama käsi lyö. Tutkimusaihe kiinnostaa minua lapsi- ja perhetyöntekijänä. Työssäni kohtaan paljon äitejä ja kokonaisia lapsiperheitä, sekä työpaikkani on myös naisvaltainen. Tilastojen valossa näissä kohtaamissani naisissa ja äideissä on heitä, jotka elävät parisuhdeväkivallan kohteena. Parisuhdeväkivalta aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsimystä näille naisille ja kaikille perheen jäsenille. Parisuhdeväkivallan suhteen vanhempien käyttäytymismallilla on myös merkitystä. Alttius väkivaltaiseen käyttäytymiseen näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle. On kuitenkin syytä huomata, että yli puolet miehistä ja naisista ei kuitenkaan toista lapsuudessa näkemäänsä ja kokemaansa väkivaltaa omissa parisuhteissaan. Perheissä ja yhteisöissä, joissa väkivaltaa ilmenee, on myös paljon väkivallan oikeutuksia. Se, etteivät ulkopuoliset puutu tilanteeseen, vahvistaa oikeutetun väkivallan olemassa oloa ja sen normalisoitumista.

6 6 Ulkopuolisen on vaikea puuttua asiaan, koska kotien sisäisiä ongelmia on vaikea tunnistaa ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaieta kodin sisäisistä asioista. Tämä puuttumisen vaikeus tekee meistä vain sivustaseuraajia. Meillä kaikilla on kuitenkin vastuu edistää luovuttamattomien ihmisarvojen toteutumista ja ihmisarvoista elämää. 1.2 Perheväkivalta ilmiönä Vuoden 2008 aikana on tapahtunut traagisia koko perhettä koskevia murhenäytelmiä, joissa henkensä ovat menettäneet kaikki perheen jäsenet, tai toinen vanhemmista on riistänyt hengen itseltään ja puolisoltaan. Savon Sanomat kirjoitti lokakuussa 2008: Oulussa paljastui sunnuntaina puolenpäivän jälkeen traaginen perhesurma jossa kuoli neljä ihmistä. Poliisin mukaan isä ampui vaimonsa ja kaksi lastaan. Perheen hyvin tunteneet henkilöt olivat hyvin järkyttyneitä tapahtuneesta. Heidän mukaan mies oli ihana ihminen ja opettaja, eivätkä tuttavat voi käsittää miksi tällaista tapahtui. (Savon Sanomat 2008.) Väkivallan teot tulevat usein tuttaville ja lähipiirissä asuville yllättäen. Harvoin löytyy merkkejä tulevasta ja ne ovatkin olleet täysin käsittämättömiä heille. Nämä teot koskettavat lähimpien lisäksi satoja muita ihmisiä, työtovereita, lasten kavereita, entisiä opiskelukavereita jne. Marraskuussa tapasin Jyväskylässä seurakunnan järjestämässä perheillassa erään opettajan, joka oli yhä järkyttynyt Oulun tapahtumista. Hän ei voinut ymmärtää, mitä niin mukavan ja sosiaalisen opiskelutoverin elämässä oli tapahtunut, että elämän täytyi koko perheen kohdalla näin traagisesti päättyä. Suomi näyttäytyy tänä päivänä yhtenä Länsi-Euroopan parisuhdeväkivaltaisimpana maana. Kuopion kriisikeskuksen tietojen mukaan WHO raportoi vuonna 2007, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa, ja keskeisin syy Suomen synkille tilastoille on perheväkivalta. Parisuhdeväkivaltaa on tutkittu Suomessa vähän tai se on ainakin varsin nuorta. Uusimpien tilastojen valossa naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta parisuhteessa on lähes kolme kertaa yleisempää meillä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kirkkohallituksen julkaisussa (2004:2) käy ilmi, että Suomessa vuoden jokaisena päivänä 306 naista, iältään 18

7 7 74-vuotiaita, joutuu parisuhteessaan fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai niillä uhkailun kohteeksi. (Kirkkohallitus 2004, 13.) WHO:n raportissa 2003 katsotaan väkivallan kuuluvan huomattavimpiin maailmanlaajuisiin kansanterveysongelmiin, jonka hoitamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin (Mehtola 2008). Perheväkivalta, parisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta on tunnistettu yhteiskunnallisina ongelmina vasta 1960-luvulla naistutkimuksen kehittymisen myötä. Ilmiöinä nämä kuuluvat ihmisoikeuskysymyksiin. Suomessa asialle on herätty vasta luvulla. (Mehtola 2008). Huomion arvoista on se, että parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa lähdettiin tutkimaan vasta kansainvälisen painostuksen ja julkisten nuhteiden saattelemina. Parisuhdeväkivalta on myös osaltaan kulttuuriin liittyvä kysymys. Vanhat sanonnat: joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee, tai joka vitsaa säästää se lastaan vihaa, on käytetty kurittamisen oikeutuksina. Miehillä on katsottu olevan oikeus piestä vaimojaan ja vanhemmilla yhdessä lapsiaan. Mehtolan mukaan ihmisoikeusajattelun juuret yltävät luvuille ja ihmisoikeuksien käsite tarkoittikin alun perin miehen oikeuksia (rights of man, droits de l homme). Oikeus vapauteen, omaisuuteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluivat alun perin vain vapaille ja taloudellisesti itsenäisille miehille. Vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin käyttää ihmisoikeuskäsitettä human rights. (Mehtola 2008.) Keskeiset ihmisoikeussopimukset lupaavat yksilölle oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä suojelua julmaa, epäinhimillistä ja alentavaa kohtelua kohtaan. Ne soveltuvat kuitenkin huonosti yksityisen piirissä harjoitettuun väkivaltaan. Sopimukset käsittävät yksityisyyden suojan, mutta samalla tästä yksityisyyden suojasta kehittyi myös suoja perheen sisäisten valtasuhteiden ylläpitoon ja väkivaltaan. Perheen sisäisiin asioihin on edelleenkin hyvin vaikea puuttua edes lainsäädännön keinoin. (Mehtola 2008.) Perhettä on pidetty kautta aikojen koskemattomana instituutiona, ja tästä kunnioituksesta on muodostunut ikään kuin lupa olla puuttumatta toisen perheen asioihin. Yksityisyyden suoja kelpaakin siis syyksi olla tekemättä mitään. Lain säädäntö Suomessa on uudistunut hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suppea vertailu maiden välillä taulukossa 1 havainnollistaa tätä.

8 8 TAULUKKO 1. Lain säädännön kehittyminen maiden välillä. (Koski 1999,16 18.) Laki Ruotsi Suomi Kotikuritus kiellettiin Insestin uhrin rangaistus poistettiin Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Pahoinpitely yksityisellä paikalla virallisen syytteen alaiseksi Lähestymiskielto Naisrauharikos Husson tutkimuksessa (2003) Hanmer toteaa, että vaikka väkivalta on nimitetty ilmiöksi, jota voi tieteellisesti tutkia ja poliittisesti selittää, siinä on kuitenkin kyse ihmisten välisistä suhteista, ja erityisesti siitä, miten ihmiset toimivat suhteissa toisiin ihmisiin, muihin olevaisiin ja esineisiin. Väkivallan suhteen ei ole olemassa neutraalia maaperää sen enempää yksilöille kuin millekään instituutioillekaan. Ne jotka eivät halua ottaa kantaa väkivaltaan tai osallistua sen aiheuttamiin ongelmien ratkaisemiseen, ovat sen hiljaisina hyväksyjinä väistämättä osa ongelma. (Husso 2003, 46.) 1.3 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Perheen arvostus Karhun mukaan näyttää olevan enemmän nousussa kuin laskussa (Notko 2000, 1). Idylli perheestä, jossa parisuhde kukoistaa ja lapset kasvavat tasapainoisiksi yksilöiksi, on ajatuksena meistä useimmilla - ellei meillä kaikilla, jotka perhettä perustavat. Koti voi kuitenkin muuttua yhtä äkkiä turvapaikasta pelon paikaksi. Perheen saama arvostus saattaakin Notkon mukaan toimia myös väkivallan peittäjänä (Notko 2000, 1). Naisiin kohdistuva väkivalta on laajuudessaan suuri ja inhimillistä kärsimystä tuottava ongelma. Se on myös monisyinen ongelma, josta selviytyminen edellyttää ulkopuolista apua ja pitkäjänteistä tukea. Ojurin mukaan perheväkivalta fyysisenä psyykkisenä ja sosiaalisena ongelmana on edelleen niin uusi, että sen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja tuen antamiseen liittyvää osaamista on peruspalveluissa liian vähän (Ojuri 2001, 7).

9 9 Tässä tutkimuksessa halusin antaa neljän parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen äänen kuuluville. Tutkimuksen päämääränä on selvittää parisuhdeväkivallan ilmenemistä heteroseksuaalisessa parisuhteessa sekä siinä, kuinka työntekijä voi tunnistaa parisuhdeväkivallan kohteena olevan naisen. Tarkastelen myös naisten selviytymiskeinoja, sekä heidän kokemuksiaan saamastaan avusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa esim. seurakunnan diakonia- tai lapsi- ja perhetyössä toimivalle työntekijälle tietoa parisuhdeväkivallan tunnistamiseksi. Ajatuksena on, että työ antaisi myös rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa. Puuttumalla parisuhdeväkivaltaan, yksittäiselle ihmiselle tulee mahdolliseksi päästä pois parisuhdeväkivallan kierteestä. Tutkimuksen rajasin väkivaltailmiön erityisalueelle, eli parisuhteessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jätin tutkimuksen ulkopuolelle muun perhe- ja lähisuhdeväkivallan. Perheissä ja lähisuhteissa miehet ja pojat voivat olla myös väkivallan kohteina, mutta kuitenkin 90 prosentissa tapauksista väkivallan kohteena on nainen. Tämä työ sai alkunsa siitä, kun tapasin seurakunnassa kokoontuvan parisuhdeväkivallan vertaistukiryhmän ohjaajan. Hän kannusti minua tekemään tutkimusta parisuhdeväkivallasta. Vertaistukiryhmä kokoontui eräässä itäsuomalaisessa seurakunnassa, ja sen jäsenet asuivat eripuolilla Pohjois-Savoa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja sen pohjana on neljän naisen teemahaastattelu. Tutkimukseni filosofisina perussuuntauksina ovat fenomenologia ja ihmiskäsitys on sekä kristillinen että holistinen.

10 10 2. NAISIIN KOHDISTUVA PARISUHDEVÄKIVALTA 2.1 Parisuhdeväkivalta käsitteenä Kun väkivaltaa lähdetään määrittelemään se tuo esiin määrittelyn ongelmallisuuden sekä erilaisia vaihtoehtoja. Eri tutkimuksissa, joihin olen tämän työn kautta tutustunut, sekä julkisessa puheessa, käytetään käsitteitä: perheväkivalta, parisuhdeväkivalta, lähisuhdeväkivalta, sukupuolistunut väkivalta ja miesten väkivaltainen käytös perheissä. Määritelmiä käytettäessä tulee Laitilan mukaan ottaa huomioon kenet määritelmä kattaa yhtäältä tekijänä tai toisaalta uhrina ja kenet se jättää mainitsematta. (Laitila 2008.) Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa, ikäryhmissä ja myös samaa sukupuolta olevissa parisuhteissa. Väkivalta Zimmermanin mukaan on usein kietoutunutta, mutta voi olla myös vain tietyntyyppistä. Fyysiseen väkivaltaan liittyy aina henkistä väkivaltaa, mutta emotionaalista väkivaltaa voi olla ilman fyysistä väkivaltaa, tosin sitä pidetään myös fyysistä väkivaltaa ennakoivana. (Flinck 2006, 20.) Kuopion Kriisikeskuksen Lähiväkivalta-sivuilla väkivalta määritellään käyttäytymiseksi, jonka avulla saavutetaan valtaa toisen ihmisen elämässä herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivaltaisella käyttäytymisellä on monenlaisia seurauksia väkivallan uhrin, väkivaltaa sivusta seuranneen sekä väkivallan käyttäjän elämään. (Kuopion kriisikeskus i.a). Lehtonen ja Perttu määrittelevät väkivallan toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallitsemiseksi käyttämällä sanallisia ja sanattomia tekoja tai molempia tavoilla, jotka loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Heidän mukaan väkivalta voidaan määritellä myös käyttäytymiseksi, jonka tarkoitus on kontrolloida, hallita ja ilmaista auktoriteettia ja valtaa. (Lehtonen & Perttu 1999, 9.) Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta-käsitteen rinnalla käytetään termejä lähisuhdeväkivalta ja sukupuolittunut väkivalta. Käsitettä perheväkivalta on käytetty ja käytetään edelleen puhuttaessa perhepiirissä tapahtuvasta väkivallasta. Perheväkivaltakäsitettä ei tulisi käyttää synonyymina naisiin kohdistuvalle väkivallalle, koska se käsittää myös lapsiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan. (Lehtonen & Perttu 1999, 9-10.) Lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa käsitteen piiriin nousee myös keskinäisiä yhteyksiä

11 11 eri elämän alueiden välillä. Perhepiirin ohella lähisuhteita on myös työpaikoilla, harrastusten parissa ja kouluissa. (Nyqvist 2001a, 19.) Gelles määrittelee parisuhdeväkivallan tavallisimmin väkivallan tekotapojen mukaan fyysiseksi, psyykkiseksi, seksuaaliseksi, taloudelliseksi ja uskonnolliseksi väkivallaksi tai väkivallan uhaksi sekä psykologiseksi ja emotionaaliseksi hyväksikäytöksi (Flinck 2006, 19). Tässä tutkimuksessa käytän käsitettä parisuhdeväkivalta, jossa ilmaistaan niin tekijä kuin uhrikin. Väkivalta tapahtuu heteroseksuaalisessa parisuhteessa, jossa väkivallantekijänä oma aviopuoliso ja väkivallan kohteena oma vaimo. Tyypillisin tapahtumapaikka on oma koti, neljän seinän sisällä ja ulkopuolisilta näkymättömissä. Tutkimukseen osallistuvilla naisilla oli myös puolison kanssa yhteisiä lapsia. 2.2 Parisuhdeväkivallanmuodot Parisuhdeväkivalta on monimuotoista väkivaltaa ja sen monimuotoisuus ilmenee usein samanaikaisesti. Nämä eri muodot toimivat parisuhteessa vallan ja kontrollin saavuttamisen ja ylläpitämisen välineinä. (Huhtalo & Kuhanen & Pyykkö 2003,10.) Parisuhdeväkivallan muotoja ovat muun muassa fyysinen, psyykkinen, hengellinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Väkivalta voi näyttäytyä myös hoidon laiminlyöntinä tai olla latenttia eli piilevää väkivaltaa. Perheväkivalta on suhteen läheisyyden vuoksi erityisen vahingoittavaa, ja väkivallan kierre seuraa monia ihmisiä sukupolvesta toiseen. (Lehtonen & Perttu 1999, 11, ) Parisuhdeväkivallan aiheuttamat henkiset ja ruumiilliset vaikutukset näkyvät myös selvästi naisten runsaana perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen käyttönä (Nyqvist 2001a, 25 26). Fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikki ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Se voi olla esimerkiksi lyömistä, potkimista, tönimistä ja kuristamista. Ruumiilliseen väkivaltaan saattaa liittyä myös erilaisten aseiden käyttö, aseena voidaan käyttää esimerkiksi puukkoa, pesäpallomailaa tai ampuma-asetta. Väkivallan uhria voidaan myös kiduttaa polttamalla häntä palavalla tupakalla tai kaatamalla päälle kuumaa vettä. (Lehtonen & Perttu 1999, 37; Huhtalo ym. 2003, 11; Ojuri 2004, 19.) Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein vakava vammautumisen riski ja kuolemanvaara. Väkivallaksi voidaan lu-

12 12 kea kaikki fyysisen koskeminen, joka tapahtuu ilman lupaa ja aiheuttaa pelkoa. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein henkistä väkivaltaa. (Jääskeläinen 2007, 81.) Psyykkinen eli henkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto. Pertun tutkimuksen mukaan se voi olla sanallista tai sanatonta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi uhkailua, syyttelyä, mitätöintiä, sisätiloihin vangitsemista, vahtimista ja raivokohtauksia. Uhkaukset voivat olla muun muassa väkivallalla uhkaamista, tappouhkauksia ja itsemurhauhkauksia. Tappouhkaukset voivat kohdistua parisuhdeväkivallan uhriin, lapsiin tai lemmikkieläimiin. Henkinen väkivalta sisältää myös puolisoon kohdistuvan verbaalisen alistamisen, jossa kumppania haukutaan mm. rumaksi, typeräksi tai kykenemättömäksi. Uhria ja hänen tekemisiään vähätellään jatkuvasti, ja hänet saatetaan nolata julkisesti. (Nyqvist 2001a, 16.) Myös alistaminen, nöyryyttäminen, vähättely ja uhrin sosiaalisen elämän kontrollointi ovat henkistä väkivaltaa (Lehtonen & Perttu 1999, 38). Henkinen väkivalta voi olla psyykkisiltä seurauksiltaan yhtä vahingollista kuin fyysinen väkivalta (Jääskeläinen 2007, 18). Hengellinen väkivalta käsitetään yleensä toisen uskonnon vähättelyksi tai halventamiseksi. Lisäksi se voi pitää sisällään uskonnon harjoittamisen kieltämistä tai pakottamista noudattaa jonkin uskonnon mukaisia sääntöjä ja tapoja. (Lehtonen & Perttu 1999, 40.) Hengellinen väkivalta voi ilmetä myös painostamisena, kiristämisenä, uhkailuna tai syyllistämisenä, joka liittyy yksilöihin tai uskonnolliseen yhteisöön. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on nujertaa toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. (Huhtalo ym. 2003, 11; Jääskeläinen 2007, 81.) Anja Lehtosen ja Sirkka Pertun mukaan kirkon patriarkaalinen rakenne on aiemmin rohkaissut miehiä naisen alistamiseen ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaisuuteen. He näkevät, että uskonnon varjossa tapahtunut väkivalta on viime vuosiin saakka pysynyt salattuna ja sillä on ollut hiljainen oikeutus. He sanovat, että vielä tänäkin päivänä kirkko ja seurakunnat lähes täysin vaikenevat asiasta. (Lehtonen & Perttu 1999, 40.) Seksuaalinen väkivalta on käsitteenä hyvin laaja. Seksuaalista väkivaltaa onkin kaikki tahdonvastainen seksuaalinen kohtelu millä tahansa keinoin. Sitä voi olla esimerkiksi seksillä kiristäminen, seksiin pakottaminen, raiskaus, uhrin koskettelu ja hively. Myös sukuelimiin ja niiden alueelle kohdistuva pahoinpitely on seksuaalista väkivaltaa. Sek-

13 13 suaaliseksi väkivallaksi voidaan lukea myös seksiin painostaminen, seksillä syyllistäminen, uhkailu tai pelottelu, sekä uhrin seksuaalisuuden halventaminen tai hänen vertaamisensa muihin naisiin. (Jääskeläinen 2007, 81; Lehtonen & Perttu 1999, 40 42; Huhtalo ym. 2003, 11.) Taloudellinen väkivalta on yksi alistamisen ja vallankäytön muoto. Se käsittää uhriin kohdistuvan rahan kiristämisen, taloudellisen hyväksikäytön, raha-asioiden kontrolloinnin ja niihin liittyvän pelottelun ja uhkailun. Taloudellinen väkivalta voi näyttäytyä parisuhteessa esimerkiksi niin, että mies pitää raha-asiat täysin hallinnassaan eikä anna puolisolleen rahaa talousmenoihin eikä muihin tarpeisiin. (Nyqvist 2001a, 17). Hoidon laiminlyönti on väkivallan muoto, joka kohdistuu toisten avusta riippuvaiseen henkilöön, esimerkiksi vammautuneeseen puolisoon. Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti tarkoittaa uhrin perustarpeiden, kuten ruuan, vaatetuksen ja hygienian laiminlyöntiä. Tahallinen hoidon laiminlyönti tähtää avusta riippuvaisen henkilön vahingoittamisen. (Lehtonen & Perttu 1999, 44; Perttu 1999, 17.) Piilevä eli latentti väkivalta on uhkan ilmapiiriä, tietoisuutta siitä, että väkivalta voi puhjeta milloin vain. Väkivalta on perheessä läsnä piilevänä, vaikka varsinaisia väkivallantekoja tapahtuisikin hyvin harvoin. Se on uhan ilmapiiriä, jonka tiedostaminen johtaa siihen, että uhri muokkaa omaa käyttäytymistään perheen arjessa väkivaltaa ehkäiseväksi. Hän yrittää myötäillä ja miellyttää väkivallantekijää sekä ennakoida tulevaa väkivaltaa. Väkivallan uhan alla eläminen on uhrille jatkuva stressitilanne, jossa elämä keskittyy jatkuvasti väkivallantekijän ja hänen tarpeidensa ympärille. (Lehtonen & Perttu 1999, 44.) Kuten edellisestä käy ilmi parisuhdeväkivalta ilmenee hyvin monimuotoisesti. Väkivallan luokittelun kautta tulee näkyviin parisuhdeväkivallan moniulotteisuus, eli kyse on siis paljon muustakin kuin vain fyysisestä väkivallasta. Tämän näkökulman huomioiminen on tärkeää erityisesti väkivallan ehkäisytyön ja interventioiden kannalta. Luokittelut myös ohjaavat ymmärrystämme parisuhdeväkivallasta. (Ojuri 2004, ) Lehtonen & Perttu toteavat että, parisuhdeväkivallan monimuotoisuus aiheuttaa sen, että häpeä, syyllisyys, masennus, pelko sekä yksinäisyyden, eristetyksi ja alistetuksi joutumisen kokemukset ja niiden herättämät tunteet limittyvät toisiinsa. Tämä kaikki vaikuttaa

14 14 myös siihen, että parisuhdeväkivallasta irrottautuminen ja selviytyminen on usein pitkä ja vaikea prosessi. Parisuhdeväkivalta onkin kriisi, joka yleensä traumatisoi uhrinsa. (Forsberg & Kepanen 2005, 45.) 2.3 Parisuhdeväkivallan tunnistaminen Yllättävää on, että miehen väkivallasta ja uhkailusta huolimatta parisuhde koetaan usein hyväksi. Markku Heiskasen ja Minna Piispan tutkimuksesta käy ilmi, että vuoden aikana väkivaltaa tai uhkailua kokeneista naisista 54 % piti suhdetta puolisoonsa vähintäänkin hyvänä. Huonona tai erittäin huonona suhdetta piti vain 10 % väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista naisista. Ne naiset jotka eivät olleet kokeneet väkivaltaa tai uhkailua viimeisen vuoden aikana ollenkaan, 90 % piti suhdettaan puolisoonsa hyvänä tai erittäin hyvänä ja alle 1 % huonona tai erittäin huonona. Heiskanen ja Piispa kysyvätkin, onko niin, ettei väkivaltaa tunnisteta, tai se hyväksytään, tai sitä ei uskalleta tuoda ilmi? (Heiskanen & Piispa 1998.) Väkivallan tunnistamista vaikeuttaa se, että koko perheen sopeutumisstrategiana väkivaltaan on sen näkymättömäksi tekeminen. Tämä on koko perheen, niin miehen, naisen kuin lastenkin intressi. Lasten kohdalla vaikuttimena on lojaalisuus vanhempiaan kohtaan. (Nyqvist 2001b, 167.) Ehrensaft & Vivian tulivat tutkimuksessaan 1996 (Laitila 2008) siihen tulokseen, että 60 % pariterapiaa hakevista ilmoittaa kokeneensa väkivaltaa parisuhteessa. Kuitenkin näistä alle 10 % puhuu siitä spontaanisti tai nimeää sen keskeiseksi ongelmaksi. He nimesivät kolme seuraavaa syytä siihen miksi näin tapahtuu. Ensinnäkin heistä se ei ole ongelma, toiseksi sitä esiintyy epäsäännöllisesti ja kolmanneksi se on heidän mielestään toissijaista tai johtuu muista ongelmista. Puhuessaan väkivallan tunnistamisesta Nyqvist viittaa väkivallan sivuttamisen ja ulossulkemisen käytäntöihin. Hänen mukaansa väkivallan läsnäoloa ei mieluusti tunnusteta silloinkaan kun se on hyvin ilmeistä. Väkivallan poissulkemisesta saattaa olla kyse myös silloin kun puhutaan väkivallan tunnistamisesta. Esimerkiksi parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ei useinkaan tunnisteta eikä tunnusteta väkivallaksi, vaikka se täyttäisi yleisesti hyväksytyt väkivallan tunnusmerkit ja tulisi muissa yhteyksissä välittömästi väkivallaksi tunnistetuksi ja nimetyksi. Samalla kun muu väkivalta tuomitaan, parisuh-

15 15 teessa tapahtuvaa väkivaltaa saatetaan pitää parisuhteen vuorovaikutusproblematiikkana. Tällöin on aina löydettävissä selitysmalleja jotka tekevät väkivallasta ymmärrettävää ja jopa hyväksyttävää. (Nyqvist 2001a, 10.) Väkivallan tunnistamisesta puhuttaessa, on harhaan johtavaa kysyä, millaisia yksilöitä väkivallankohteena olevat naiset ja väkivaltaisesti käyttäytyvät miehet ovat ja mistä ominaisuuksista nämä ihmiset voidaan tunnistaa. Mary Douglas on kritisoinut voimakkaasti pyrkimystä selittää yhteiskunnan ja kulttuurin primitiivisiä piirteitä yksilöiden ominaisuuksilla, ja sivuuttaa ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Hänen mukaansa parisuhdeväkivallan yhteydessä tämä selitysmalli elää edelleen vahvana nyky-yhteiskunnassa. (Husso 2003, 322.) 2.4 Naisten kokemuksia parisuhdeväkivallista aikaisemmissa tutkimuksissa Margareta Hydén sanoo, että ymmärtääksemme parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa ja sen toistuvuutta meidän tulee tuntea väkivallantekoon liittyvää kehityskulkua. Hydénin mukaan väkivalta koostuu kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat: esivaihe, väkivaltainen teko ja jälkiselvittely. Tämä kehä on lähellä Walkerin parisuhteen väkivaltakehän kuvausta, joka toistuessaan johtaa vähitellen opittuun avuttomuuteen, jota ilmaisua hän käyttää naisen väkivaltaan sopeutumisen prosessin lopputilasta. (Nyqvist 2001a, ) Väkivaltaisen parisuhteen nähdään usein rakentuvan asetelmalle, jossa mies on aktiivinen ja toimiva osapuoli, ja nainen passiivinen uhri, jota kuvataan alistuvana, suojautuvana ja sopeutuvana osapuolena. Nyqvist toteaa kuitenkin, että inhimillinen todellisuus on parisuhdeväkivallan osalta paljon kompleksisempi kuin monien tutkimusten kuva antaa ymmärtää. (Nyqvist 2001a, ) Markku Heiskasen ja Minna Piispan laajan tilastotutkimuksen mukaan suomalaisista naisista väkivallan kohteeksi ovat joutuneet keskimääräistä enemmän nuoret, hyvin koulutetut naiset, joiden parisuhde oli kestänyt vain muutaman vuoden. Pienten lasten äidit ja opiskelijat olivat myös kokeneet väkivaltaa tavallista useammin. Suomalaisten nuorten naisten kokemaa parisuhdeväkivaltaa eivät Piispan mukaan selitä perinteiset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten lapset, avioliitto tai parisuhteen uutuus. Hänen

16 16 mukaansa kaikenikäisten naisten kokema parisuhdeväkivalta perustuu miesten kontrollihakuisuuteen: miehet käyttävät väkivaltaa nimenomaan kontrollin ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi. Husso jatkaa, että vaikka parisuhdeväkivalta on näennäisestä sukupuolten tasa-arvosta huolimatta Suomessa hyvin yleistä, se näyttää kohdistuvan paljolti nuoriin naisiin, joiden voisi olettaa olevan erityisen tasa-arvoisia ja moderneja. (Husso 2003, ) Tutkimukset osoittavat kiistattomasti miesten taipumuksen hakea selitystä väkivaltaiselle käyttäytymiselleen. Puheen tasolla voidaan valehdella, johtaa harhaan ja kieltää koko ongelma. Cavanaghin ja Lewisin (1996) haastattelututkimuksessa miesten puhe oli kieltämistä, vähättelyä ja kumppanin moittimista. Skjørtenin mukaan miehet taas vähättelivät väkivallan käyttöä ja sen seurauksia. Nyqvistin tutkimuksen haastattelupuheessa naisilla tavallisinta oli pelko väkivallasta tai sen uhasta. Naisten kuvauksissa parisuhdeväkivallasta nousevat esiin, henkinen väkivalta ja miehen emotionaalinen etäisyys kumppanista. Tämä näkyy keskustelemattomuutena, välinpitämättömyytenä ja pakona ahdistaviksi koetuista vuorovaikutustilanteista. Nyqvistin mukaan väkivalta ei aina ilmene kontrollina, mustasukkaisuutena eikä alistamisena, vaan myös hylkäämisenä ja emotionaalisena viileytenä toista kohtaan. (Nyqvist 2001a, 77, 79, ) Markku Heiskasen ja Minna Piispan mukaan mies ratkaisee puolisoon kohdistuvalla väkivallalla erimielisyydet tai muun ahdistuksensa. Usein näihin tilanteisiin liittyy alkoholin käyttö. Heidän kyselytutkimuksessaan puolison useammin kuin kerran viikossa tapahtuva alkoholin humalakäyttö nosti naisen riskin kokea väkivaltaa vuoden aikana kolminkertaisesti keskimääräiseen parisuhdeväkivallan uhrilukuun verrattuna. Muita riskejä olivat uhrin ja puolison nuoruus. Parisuhdeväkivallan riski pienenee tuntuvasti sekä uhrin, että tekijän iän lisääntyessä. Näyttäisi, että liitossa oloajan kasvaessa väkivallan riski pienenee tai liitto päättyy eroon. Joskin Heiskanen ja Piispa toteavat, että neljäsosa (27 000) tämän ryhmän naisista ilmoitti joutuneensa ensimmäisen kerran väkivallan kohteeksi yli 10 vuotta sitten. (Heiskanen & Piispa 1998, 60.) Marianne Notkon (2000) tutkimuksessa Hearn tuo toisenlaisen näkökulman alkoholin merkityksen painottamisessa parisuhdeväkivallassa. Hänen mukaansa väkivaltaa on usein selitetty alkoholilla ja sillä, että muuten niin rauhallinen mies muuttuu humalassa aggressiiviseksi. Hearn ajattelee, että alkoholi tarjoaa helpon ratkaisun väkivallan syyk-

17 17 si; ja se voi myös peittää monimutkaisemmat sukupuolten suhteisiin ja valtaan liittyvät kysymykset. Perttu nostaa samansuuntaisesti esiin, että kun kiinnitetään huomiota väkivallan seurauksiin, huomiotta voi jäädä itse väkivalta ja sen syyt. Tämänkaltainen ajattelu voi viedä keskittymisen vain uhrin kohdalla seurausten hoitoon tai tekijän alkoholi- ja mielenterveysongelmien hoitoon. Tärkeää olisikin Pertun mielestä erottaa väkivallan syyt ja seuraukset toisistaan. (Notko 2000, 50.) Sosiaalisen oppimisen malli korostaa väkivaltaisen ongelmanratkaisun oppimista lähiympäristöstä. Väkivaltainen käyttäytyminen opitaan lähinnä perhepiirissä. Näyttää, että väkivaltaisen miehen lapsuudenkodissa väkivaltaisen isän malli siirtyy usein omaankin parisuhteeseen, samoin naisen lapsuuden kodissaan näkemä äitiin kohdistunut väkivalta näkyy myöhemmin korkeampana parisuhdeväkivaltariskinä. Lapsuuden uhrikokemukset saavat usein jatkoa aikuisuuden uhrikokemuksille. Naisista, jotka olivat lapsena joutuneet väkivallan tai seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, oli 65 % kokenut väkivaltaa tai ahdistelua 15 vuotta täytettyään. Vastaavaluku niillä naisilla, jotka eivät olleet kokeneet väkivaltaa, oli 30 %. Tulokset korostavat ennaltaehkäisevän työn ja väkivaltaisten perheiden lasten auttamisen merkitystä. (Heiskanen & Piispa 1998, ) Väkivaltaa kokeneet lähtevät vain harvoin hakemaan ulkopuolista apua. Yli puolet vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista keskusteli asiasta jonkun läheisen ystävänsä kanssa. Viranomaistaholta parisuhdeväkivaltaan apua hakeneet olivat kokeneet tapauksen vähättelyä ja epäasialliseksi koettua kohtelua; poliisi oli jopa syyllistänyt uhria. Viranomaiset eivät olleet myöskään antaneet tietoa muista apu- ja tukimahdollisuuksista. (Heiskanen & Piispa 1998, ) Uskonnollisissa piireissä perheväkivalta on paljon yleisempää kuin yleisesti ajatellaan. Uskonnollisuus antaa miehille liikkumavaraa perheen sisäisen kontrollin ylläpitämiseksi. Kirkko siunaa avioliitot ikuisiksi, ja varsinkin vanhemman polven naiset katsovat velvollisuudekseen kestää perheväkivaltaa. (Koski 1999, 48.) Väkivallan ei tarvitse parisuhteessa jatkua loputtomiin. Heiskasen ja Piispan tutkimuksessa 41 %:ssa parisuhteissa, joissa oli ollut väkivaltaa 10 vuotta sitten, väkivalta oli loppunut. Tämä viittaa heidän mukaansa siihen, että väkivallasta voidaan myös päästä eroon. (Heiskanen & Piispa 1998, )

18 18 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millaista väkivaltaa heteroseksuaalisessa parisuhteessa elävät naiset ovat kokeneet kodissa ja miten se on ilmennyt kodin ulkopuolella. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten parisuhdeväkivaltaa voitaisiin paremmin tunnistaa ja siten tehdä interventioita parisuhteen osapuolten sekä heidän perheidensä auttamiseksi. Tutkimuksen aineisto on määrältään pieni, joten työssä päädytään vain kuvaamaan parisuhdeväkivaltaa. Ajatuksena on, että parisuhteissa olevan väkivallan kuvaaminen ja sen ilmenemisen esille tuominen auttavat työntekijää paremmin tunnistamaan väkivallan läsnäoloa asiakkaiden parisuhteissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitin, millaisia selviytymiskeinoja haastatelluilla naisilla on ollut ja mistä he ovat kokeneet saaneensa apua. Tutkimustehtävänä on kuvata: 1. Millä tavalla naisten kokema parisuhdeväkivalta on ilmennyt kotona ja kodin ulkopuolella? 2. Millaisia selviytymiskeinoja heillä on ollut, ja mistä he ovat kokeneet saaneensa apua? 3. Mistä työntekijä voi tunnistaa parisuhdeväkivallan kohteena olevan naisen? 3.2 Tutkimuksen metodiset lähtökohdat ja menetelmä Tutkimuksessani käytän kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen, jossa kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvolähtökohdat ovat myös tärkeitä koska ne muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa löydetään ja paljastetaan tosiasioita, kuin todennetaan jo olemassa olevia totuuksia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1997, 161.)

19 19 Tutkimukseni sisältää fenomenologisia piirteitä. Fenomenologia on myös lähestymistapa, jonka tavoitteena on kerätä tietoja ihmisen elämänkokemuksesta. Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen eli kuvaileva. Tutkijalta, Åstedt- Kurki & Niemisen mukaan edellytetään, että hän lähestyy tutkittavaa ilmiötä ilman ennalta määrättyjä oletuksia avoimesti. Peruslähtökohtana on, ettei ole olemassa ennalta asetettuja määritelmiä, odotuksia tai teoriakehikkoja, jotka ohjaisivat tutkijaa tutkimuksen analysoinnissa. Päämääränä on kuvata eletyn kokemuksen rakenne sisältäen ne merkitykset, joita näillä kokemuksilla on yksilölle. Fenomenologiseen menetelmään sisältyy ankara itsetarkkailun prosessi, jonka avulla pyritään näkemään ilmiön puhdas olemus. Fenomenologia on pohdiskelevaa ajattelua, jonka tarkoitus on lisätä ihmisen ymmärtämistä. (Roto 1999.) Fenomenologinen tutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen. Siinä pyritään tutkittavan kokemuksen ja ns. puhtaan ilmiön tavoittamiseen. Lehtomaan mukaan fenomenologisessa tutkimuksessa pidetään ensisijaisena vaatimuksena tutkijan oman aseman, ihmiskäsityksen ja tausta-ajattelun esiintuomista. Ne ohjaavat tutkijan ajattelua ja tutkimuksen lähtökohtien valintaa ja antavat tutkimusraportin lukijalle mahdollisuudet suhteuttaa empiiriset tulokset niiden mukaan. (Flinck 2006, 32.) Tutkimukseni ihmiskäsitys on holistinen ja kristillinen. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luoma. Lindqvistin mukaan kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmistä ei voida määritellä ja selittää tyhjentävästi. (Lindqvist 1997.) Ihminen on myös ajatteleva, tunteva ja toimiva olento, jolla on omatunto, tahto ja kyky tehdä valintoja, mutta myös moraalinen vastuu valinnoistaan. Ihmisenä olemisessa ja ihmisyydessä on merkittävää suhde toisiin ihmisiin ja Jumalaan. (Flinck 2006, ) Holistinen ihmiskäsitys lähtee taas ajatuksesta, että ihmisen tarpeisiin, elämään ja vaikeuksiin on aina olemassa monta tarkastelunäkökulmaa. Rauhalan mukaan ihminen koostuu kolmesta olemassaolon muodosta, jotka kietoutuvat toisiinsa monimutkaisella ja vuorovaikutuksellisella tavalla. Ensimmäisenä Rauhala kuvaa ihmisen olemassaoloa psyykkisenä ja henkisenä toimintona, joka muodostuu ihmisen kokemisen kokonaisuudesta. Toinen ihmisen olemassaoloa määrittävä tekijä on suhde omaan elämäntilanteeseen eli situaatioon. Rauhalan mukaan ihminen on aina suhteessa sekä fyysiseen, että

20 20 henkiseen ympäröivään todellisuuteen. Kolmantena kuvaavana määreenä on ihmisen kehollisuus, jonka syvin ydin on elämä itse. (VirtuaaliAMK 2008.) Holistisessa ihmiskäsityksessä ihminen nähdään ennen kaikkea kokonaisuutena, jossa hyväksytään myös ihmisen uskonnollisten, elämänkatsomukseen liittyvien tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen hengellinen tarve tai kipu tulee kohdata hänen omista lähtökohdistaan ja vakaumuksestaan käsin, jolloin auttamistyön tulee kohdistua paitsi asiakkaaseen itseensä fyysisellä, psyykkisellä, hengellisellä ja sosiaalisella elämän alueilla, tulee sen myös kohdistua hänen elämäntilanteeseensa ja auttamistyön kokonaisuuteen. (VirtuaaliAMK 2008.) Edellä olevista ihmiskäsityksistä voidaan todeta, että ne täydentävät toisiaan. On tärkeää tunnistaa minkä ihmiskäsityksen omaamme työskennellessämme toisten ihmisten kanssa. Ihmiskäsitys ohjaa meitä siinä mitä me ajattelemme ja miten me suhtaudumme toiseen ihmiseen. Ihmiskäsitys ohjaa tutkijan ajattelua ja sitä, minkä näkökulman hän ottaa tutkimukseen aiheen käsittelyyn. Ihmiskäsityksissä kaikissa on yhteistä se, että ne ovat motivoivia, ihminen ei ole valmis vaan toteutumassa oleva olento. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu myös jokaisen ihmisen peruuttamaton ihmisarvo ja uudestisyntymisen mahdollisuus. 3.4 Aineiston keruu ja valintaperusteet Tutkimusprosessi kesti kokonaisuudessaan yhden vuoden. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljästä asiakashaastattelusta, jotka suoritettiin teemahaastatteluna sekä yhdestä kirjoituksesta. Haastatelluista kolme oli edelleen parisuhteessa ja yksi oli eronnut. Iältään he olivat vuotiaita. Tutkimukseen osallistujat tulivat seurakunnassa kokoontuvan parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmän kautta. Tapasin ryhmäläiset (6 naista) ensimmäisen kerran huhtikuussa 2008, jolloin kerroin heille tutkimuksen aiheesta, sisällöstä ja tarkoituksesta. Tarkoituksena oli, että he kirjoittaisivat väkivallan kokemuksista omassa parisuhteessaan (liite 1). Aiheen he kokivat hyvin tärkeäksi ja he olivat valmiita lähtemään mukaan tutkimukseen. Kirjoittaminen näytti tuntuvan kuitenkin raskaalta ja toukokuun 2008 aikana sain vain yhden kirjoituksen.

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet eli Tuhansien iskujen maa Miesten kokema väkivalta Suomessa Markku Heiskanen Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin Miinan päivän kahvit 24.5.2013 Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksessä Sari Laaksonen kehitysjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto

Lisätiedot

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Alkoholin yhteys parisuhdeväkivallan seurauksiin? (Aineistona vuoden 2005 naisuhritutkimus, Piispa & Heiskanen 2009) 24.2.2014

Lisätiedot

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma Erikoistutkija, Toimintakyky-yksikön päällikkö Minna-Liisa Luoma RAI-seminaari 30.9.2010 1 TÄHÄN KUVA Minna-Liisa Luoma

Lisätiedot

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Sisältö Mitä perheväkivalta on ja miten sen tunnistaa? Perhesurmien esiintyvyys ja yleisyys

Lisätiedot

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö www.lyomatonlinja.fi 09 276 6280 - Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev isevä työ -Verkostotyö -Kokeilut Miehen Linja maahanmuuttajamiehille maahanmuuttajamiehille 09 www.lyomatonlinja.fi/miehenlinja.htm

Lisätiedot

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen Lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistaminen suodatin- ja kartoituslomakkeen avulla Neuvolapäivät 21.10.2015 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta Asia, josta ei puhuta, ei ole olemassa.

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

MARAK Oulussa 2010-2013. Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET MARAK Oulussa 2010-2013 Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET Sisältö Kehitysympäristö Oulussa Marak-prosessi MARAK Toiminta on ollut vaivan arvoista... THL:n seuranta: työskentelyn ongelmia

Lisätiedot

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö YK:n lapsen oikeuksien sopimus 19 artikla Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin asianmukaisiin lainsäädännöllisiin,

Lisätiedot

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö Lahti 13.6.2013 18.6.2013 Helena Ewalds 1 Kansainväliset sopimukset ja suositukset YK laillisesti sitovia sopimuksia (CEDAW komitea)

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen Kehittämispäällikkö Minna Piispa 11.10.2013 Neuvolapäivät/ Minna Piispa 2 Väkivallan yleisyydestä raskauden aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä tehdyn

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017)

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä. 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä 10.2. 2015 Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke (2012-2017) LAPSI Vainossa lapsi voi olla vainoamisen kohde, mutta hän voi olla myös vainon väline. Isä

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry Monika - Naiset moniarvoisen ja turvallisen yhteiskunnan puolesta Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille Monika Naiset liitto ry 1 Voimavarakeskus

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA

IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA IKÄÄNTYNEET JA VÄKIVALTA - puheeksi ottaminen ja puuttuminen Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Käsitteistä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. MARAK 31.1. 9.00 Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry. 9.15 LÄHISUHDEVÄKIVALTA UHRIN TEKIJÄN, LAPSEN JA LÄHEISEN NÄKÖKULMASTA. VIOLA ry. 9.15 Pia Marttala 10 Tauko 10.15 Sirkku Mehtola 11 Kari Hallikainen

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina

Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Janne Kivivuori Tutkimusjohtaja OPTL Presidenttifoorumi 7.2.2 Lähisuhdeväkivallan määrästä ja kehityksestä viime vuosina Lähisuhdeväkivalta on vakava yhteiskunnallinen kysymys. Lähisuhdeväkivaltaan lasketaan

Lisätiedot

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ

TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö Rajat ry www.rajat.fi Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti, Myyttejä poikien kokemasta seksuaalisesta väkivallasta Myytti I stereotyyppiset

Lisätiedot

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO VAINOAaKO HÄN SINUA EROSTA HUOLIMATTA? VARJO -hanke (2012-17) Eron jälkeisen väkivaltaisen vainon kohteena elävien perheiden turvallisuuden lisääminen ja vainoamisen ennaltaehkäisy. OULUN ENSI- JA TURVAKOTI

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa

Keskeisiä tuloksia. Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa Keskeisiä tuloksia Varhainen puuttuminen perhe- ja parisuhdeväkivaltaan äitiys- ja lastenneuvoloissa RutiiNiksi -hankkeessa (2011 2013) tutkittiin ja arvioitiin äitiys- ja lastenneuvoloissa käytettyjä

Lisätiedot

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy

Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pienet lapset ja kiusaamisen ehkäisy Pirkanmaan Varhaiskasvattaja 21.4.2015 Laura Repo 22.4.2015 1 Kiusaaminen pienten lasten parissa Eettiset näkökohdat Mitä havainnoimme Arvot havaintoja ohjaamassa Havaintojen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan Teksti Martti Herman Pisto Kuvat Paula Koskivirta, Martti Herman Pisto ja Eduhouse Yritysturvallisuus Häirintää, piinaamista, henkistä väkivaltaa, epäasiallista kohtelua Kun työpaikalla kiusataan ja vainotaan

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014

Lähisuhdeväkivalta. Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Lähisuhdeväkivalta Lähettäjä: Gävlen kunnan kunnanjohtotoimisto elokuussa 2014 Tietoja paperilomakkeen täyttämisestä Kysymyksen jälkeen on merkitty tähti *, jos kyseessä on pakollinen kysymys, johon kaikkien

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983

Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Mitä virheistä voi oppia? Selvitys lastensuojelun menneisyydestä 1937 1983 Professori Pirjo Markkola Tutkijatohtori Kirsi-Maria Hytönen Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos Valtakunnalliset

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

MIESTYÖ. Miestyön keskus

MIESTYÖ. Miestyön keskus MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Miksi mies tarvitsee apua? Muutokset perhesysteemeissä ja vanhemmuudessa haastavat miehiä aikaisempaan verrattuna uudella

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 8.5.2014 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset ja

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT 4.10.2013 Kuopio TYÖPAJA A LEIKKI-IKÄISEEN LAPSEEN KOHDISTUVA VÄKIVALTA Tanja Koivula ja Tuomo Puruskainen AIHEET: Vammaisten lasten kohtaama väkivalta tutkimustiedon

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL. Miten lähisuhdeväkivallan puheeksi ottaminen näkyy ohjeistuksessa THL:n ja Helsingin yliopiston

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11

Sisällys. Johdanto... 15. Rikollisuuden selityksiä...23. Rikollisuuden muotoja...43. Esipuhe...11 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Mitä on rikollisuuden psykologia?... 15 Mikä on rikos?... 18 Rikollisuuden selityksiä...23 Rikollisuuden sosiologiaa pähkinänkuoressa...23 Psykologiset selitysmallit...28

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert

IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA. 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA- NAISET LIITOSSA 28.8.2014 Natalie Gerbert IHMISKAUPAN VASTAINEN TYÖ MONIKA-NAISET LIITOSSA Ihmiskauppauhrien tunnistaminen ja auttaminen Kansainvälinen yhteistyö (ISEC

Lisätiedot

Luottamuksen kaidalla tiellä

Luottamuksen kaidalla tiellä Luottamuksen kaidalla tiellä Miina-projekti Yhteistyössä uskonnollisen yhteisön kanssa Väkivaltafoorumi Oulussa 20.9.2013 Tämä on suuremmassa kuin RAY:n kädessä Riitta Pohjoisvirta Miina-projekti 2009-2012

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI

KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI KASVATETTAVAN OSALLISTAMINEN JA KASVUN ARVIOINTI VTT/ Sosiologi Hanna Vilkka Opetusmenetelmät ja opetuksen arviointi -seminaari/ Turun kesäyliopisto 11.12.2010 RAKENTEISTA TOIMIJAAN Oma kasvu merkityksissä,

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen

Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Henna Aarnio ja Pekka Härkönen Väkivaltaa ei pääse pakoon lapsi väkivallan kohteena Väkivalta kotona, todistajaksi joutuminen Todellinen väkivalta ympäristössä, koulussa ja kadulla Viihdeväkivalta, mediaväkivalta,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa

Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot