HUOJUVAN TALON TARINAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOJUVAN TALON TARINAT"

Transkriptio

1 HUOJUVAN TALON TARINAT Parisuhdeväkivallan ilmeneminen ja sen tunnistaminen Laila Laakso Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu. Diak Itä, Pieksämäki Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Laakso, Laila. Huojuvan talon tarinat, - parisuhdeväkivallan ilmeneminen ja sen tunnistaminen, Pieksämäki, kevät 2009, 55s., 2 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK)+diakonin virkakelpoisuus. Perhe- tai parisuhdeväkivalta koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista joko menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Parisuhdeväkivalta aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsimystä kaikille perheen jäsenille. Ulkopuolisen on vaikea puuttua asiaan, koska kotien sisäisiä ongelmia on vaikea tunnistaa ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaieta kodin sisäisistä asioista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää parisuhdeväkivallan ilmenemistä ja sen tunnistamista. Lisäksi kartoitettiin naisten selviytymiskeinoja ja kokemuksia saamastaan avusta. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aiheeseen syvennyttiin eri tutkimusten tarkastelun ja teemahaastattelun avulla. Tutkimuksessa haastateltiin neljää eri naista, jotka olivat osallistuneet seurakunnassa kokoontuvaan vertaistukiryhmään. Tutkimuksen menetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä, sekä haastatteluja tarkasteltiin aineistolähtöisesti. Tulokset esitettiin kuvailun, tapauskertomusten ja taulukoiden avulla. Haastatellut naiset olivat kokeneet henkistä, fyysistä, taloudellista, seksuaalista ja hengellistä väkivaltaa. Kotona ilmenevästä parisuhdeväkivallasta henkinen väkivalta oli yleisintä. Kodin ulkopuolella parisuhteessa olevasta väkivallasta ei mielellään puhuttu, koska asia koettiin hävettäväksi ja kotona oli jo opittu, ettei vieraille puhuta omista asioista. Haastateltavilla oli myös kokemuksia siitä, etteivät ulkopuoliset tahot aina uskoneet heitä, kun he kertoivat kotona kokemastaan parisuhdeväkivallasta. Tärkeimmäksi selviytymiskeinoksi naiset nimesivät terapian. Vertaistuella ja seurakunnan diakoniatyöllä näytti olevan myös vaikutusta parisuhdeväkivallasta selviytymiseen. Tärkeää oli, että parisuhdeväkivaltaa kokenut nainen tulee kuulluksi ja ymmärretyksi apua hakiessaan. Parisuhdeväkivallan tunnistaminen on vaikeaa. Naiset olivat salanneet kotona esiintyvän väkivallan pitkään. Erilaisia merkkejä, joista parisuhdeväkivallan voisi tunnistaa, naiset nimesivät arkuuden, alistuneisuuden ja surumielisyyden. Erittäin tärkeäksi nousi se, että työntekijä kysyisi suoraan asiakkaalta mahdollisesta väkivallan esiintymisestä kotona. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että parisuhdeväkivallan tunnistaminen edellyttää työntekijältä rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa. Lisäksi työskentely parisuhdeväkivallasta selviytymiseksi edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Ammattiapu ja vertaistuki voisivat olla toisiaan täydentäviä työmuotoja. Avainsanat: parisuhdeväkivalta, parisuhdeväkivallan muodot, teemahaastattelu, selviytyminen, tunnistaminen

3 ABSTRACT Laakso, Laila Tales of Tottering House - forms of spousal violence and recognizing it. 53 p., 2 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2009 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Option in Social Services and Education. Degree: Bachelor of Social Services and Diaconal Social Work. Almost every Finn encounters family or spousal violence in some form either in the past, present or future. Spousal violence causes enormous human suffering to all family members. It is difficult for a third party to intervene, because it is difficult to recognize domestic problems and also, it is part of the Finnish culture to keep quiet about internal affairs. The purpose of the study was to find out how spousal violence occurs and how it can be recognized. Furthermore, means to cope were surveyed as well as women s experiences of the help they had been given. The study was implemented as a qualitative study in which the subject matter was entered by investigating different studies and theme interviews. Four different women were interviewed who all had participated in a peer support group organized by a Lutheran congregation. The method used was content analysis, and the interviews were examined by applying the Grounded Theory. The results were displayed by description, case studies and tables. The women interviewed had experienced mental, physical, financial, sexual and spiritual violence. The most common form of domestic violence was mental violence. Domestic violence was rather not discussed outside of the home, since it was considered shameful, and already in the childhood had the people learned not to share their affairs with strangers. The interviewees had also experiences of third parties not believing them when they had told about spousal violence which they had been exposed to. The women indicated therapy as the most important means to cope. Peer support and diaconal work arranged by the congregation also seemed to help in dealing with spousal violence. The importance of being listened to and understood while seeking help was emphasized. Recognizing spousal violence is difficult. The women had kept it secret for a long time. The women identified certain signs that may help in recognizing spousal violence: timidity, submissiveness and melancholy. A strong emphasis was placed on the fact that the social worker should directly ask if there was possible spousal violence in the client s home. As a conclusion, it can be stated that recognizing spousal violence calls for courage of the social worker to bring up the matter with the client. Furthermore, the work done to help people cope with spousal violence requires multi-professional cooperation. Professional help and peer support can be complementing factors. Keywords: spousal violence, forms of spousal violence, theme interview, coping, recognizing

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Rakasta, kärsi ja unhoita Perheväkivalta ilmiönä Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus 8 2 NAISIIN KOHDISTUVA PARISUHDEVÄKIVALTA Parisuhdeväkivalta käsitteenä Parisuhdeväkivallanmuodot Parisuhdeväkivallan tunnistaminen Naisten kokemuksia parisuhdeväkivallista 15 aikaisemmissa tutkimuksissa 3 TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimustehtävä Tutkimuksen metodiset lähtökohdat ja menetelmä Aineiston keruu ja valintaperusteet Aineiston analyysi 22 4 TULOKSET Taustatiedot Parisuhdeväkivallan ilmeneminen kotona ja kodin ulkopuolella Naisten selviytymiskeinot ja avun saaminen Parisuhdeväkivallan tunnistaminen 37 5 JOHTOPÄÄTÖKSET Parisuhdeväkivallan ilmeneminen, siitä selviytyminen ja tunnistaminen Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 45 6 POHDINTA 47 LÄHTEET 53 LIITTEET 56

5 1 JOHDANTO 1.1 Rakasta, kärsi ja unhoita Perhe- tai parisuhdeväkivalta koskettaa jollakin tavalla lähes jokaista suomalaista joko menneisyydessä, nykyhetkessä tai tulevaisuudessa. Koti mielletään yleensä turvapaikaksi ja satamaksi maailman myrskyissä. Tilastot puhuvat kuitenkin karua kieltään parisuhteissa tapahtuvasta väkivallasta. Oma koti on Husson mukaan väkivalta- ja henkirikosten suhteen naisille kaikkein vaarallisin, kun taas miehille kaikkein turvallisin paikka. (Husso 2003, 16.) Markku Heiskasen ja Minna Piispan kyselytutkimuksessa joka viides (22 %) naisista on ollut fyysisen väkivallan kohteena nykyisessä parisuhteessa, ja entisen puolisonsa väkivallan tai sillä uhkailun kohteeksi on joutunut puolet avio- tai avoliitossa eläneistä naisista. (Heiskanen & Piispa 1998, 4.) Parisuhdeväkivallassa on kyse yksityiselämästä ja läheisistä sekä myös yhteiskunnallisesta ongelmasta. Parisuhdeväkivallan paikkana on yleensä oma koti ja tekijänä oma kumppani. Sama käsi joka rakastaa ja hyväilee, sama käsi lyö. Tutkimusaihe kiinnostaa minua lapsi- ja perhetyöntekijänä. Työssäni kohtaan paljon äitejä ja kokonaisia lapsiperheitä, sekä työpaikkani on myös naisvaltainen. Tilastojen valossa näissä kohtaamissani naisissa ja äideissä on heitä, jotka elävät parisuhdeväkivallan kohteena. Parisuhdeväkivalta aiheuttaa suunnatonta inhimillistä kärsimystä näille naisille ja kaikille perheen jäsenille. Parisuhdeväkivallan suhteen vanhempien käyttäytymismallilla on myös merkitystä. Alttius väkivaltaiseen käyttäytymiseen näyttää siirtyvän sukupolvelta toiselle. On kuitenkin syytä huomata, että yli puolet miehistä ja naisista ei kuitenkaan toista lapsuudessa näkemäänsä ja kokemaansa väkivaltaa omissa parisuhteissaan. Perheissä ja yhteisöissä, joissa väkivaltaa ilmenee, on myös paljon väkivallan oikeutuksia. Se, etteivät ulkopuoliset puutu tilanteeseen, vahvistaa oikeutetun väkivallan olemassa oloa ja sen normalisoitumista.

6 6 Ulkopuolisen on vaikea puuttua asiaan, koska kotien sisäisiä ongelmia on vaikea tunnistaa ja suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vaieta kodin sisäisistä asioista. Tämä puuttumisen vaikeus tekee meistä vain sivustaseuraajia. Meillä kaikilla on kuitenkin vastuu edistää luovuttamattomien ihmisarvojen toteutumista ja ihmisarvoista elämää. 1.2 Perheväkivalta ilmiönä Vuoden 2008 aikana on tapahtunut traagisia koko perhettä koskevia murhenäytelmiä, joissa henkensä ovat menettäneet kaikki perheen jäsenet, tai toinen vanhemmista on riistänyt hengen itseltään ja puolisoltaan. Savon Sanomat kirjoitti lokakuussa 2008: Oulussa paljastui sunnuntaina puolenpäivän jälkeen traaginen perhesurma jossa kuoli neljä ihmistä. Poliisin mukaan isä ampui vaimonsa ja kaksi lastaan. Perheen hyvin tunteneet henkilöt olivat hyvin järkyttyneitä tapahtuneesta. Heidän mukaan mies oli ihana ihminen ja opettaja, eivätkä tuttavat voi käsittää miksi tällaista tapahtui. (Savon Sanomat 2008.) Väkivallan teot tulevat usein tuttaville ja lähipiirissä asuville yllättäen. Harvoin löytyy merkkejä tulevasta ja ne ovatkin olleet täysin käsittämättömiä heille. Nämä teot koskettavat lähimpien lisäksi satoja muita ihmisiä, työtovereita, lasten kavereita, entisiä opiskelukavereita jne. Marraskuussa tapasin Jyväskylässä seurakunnan järjestämässä perheillassa erään opettajan, joka oli yhä järkyttynyt Oulun tapahtumista. Hän ei voinut ymmärtää, mitä niin mukavan ja sosiaalisen opiskelutoverin elämässä oli tapahtunut, että elämän täytyi koko perheen kohdalla näin traagisesti päättyä. Suomi näyttäytyy tänä päivänä yhtenä Länsi-Euroopan parisuhdeväkivaltaisimpana maana. Kuopion kriisikeskuksen tietojen mukaan WHO raportoi vuonna 2007, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisin maa, ja keskeisin syy Suomen synkille tilastoille on perheväkivalta. Parisuhdeväkivaltaa on tutkittu Suomessa vähän tai se on ainakin varsin nuorta. Uusimpien tilastojen valossa naisiin kohdistuva fyysinen väkivalta parisuhteessa on lähes kolme kertaa yleisempää meillä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kirkkohallituksen julkaisussa (2004:2) käy ilmi, että Suomessa vuoden jokaisena päivänä 306 naista, iältään 18

7 7 74-vuotiaita, joutuu parisuhteessaan fyysisen tai seksuaalisen väkivallan tai niillä uhkailun kohteeksi. (Kirkkohallitus 2004, 13.) WHO:n raportissa 2003 katsotaan väkivallan kuuluvan huomattavimpiin maailmanlaajuisiin kansanterveysongelmiin, jonka hoitamiseksi jäsenvaltioita kehotetaan ryhtymään toimenpiteisiin (Mehtola 2008). Perheväkivalta, parisuhdeväkivalta ja naisiin kohdistuva väkivalta on tunnistettu yhteiskunnallisina ongelmina vasta 1960-luvulla naistutkimuksen kehittymisen myötä. Ilmiöinä nämä kuuluvat ihmisoikeuskysymyksiin. Suomessa asialle on herätty vasta luvulla. (Mehtola 2008). Huomion arvoista on se, että parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa lähdettiin tutkimaan vasta kansainvälisen painostuksen ja julkisten nuhteiden saattelemina. Parisuhdeväkivalta on myös osaltaan kulttuuriin liittyvä kysymys. Vanhat sanonnat: joka kuritta kasvaa se kunniatta kuolee, tai joka vitsaa säästää se lastaan vihaa, on käytetty kurittamisen oikeutuksina. Miehillä on katsottu olevan oikeus piestä vaimojaan ja vanhemmilla yhdessä lapsiaan. Mehtolan mukaan ihmisoikeusajattelun juuret yltävät luvuille ja ihmisoikeuksien käsite tarkoittikin alun perin miehen oikeuksia (rights of man, droits de l homme). Oikeus vapauteen, omaisuuteen ja henkilökohtaiseen turvallisuuteen kuuluivat alun perin vain vapaille ja taloudellisesti itsenäisille miehille. Vasta toisen maailmansodan jälkeen alettiin käyttää ihmisoikeuskäsitettä human rights. (Mehtola 2008.) Keskeiset ihmisoikeussopimukset lupaavat yksilölle oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen sekä suojelua julmaa, epäinhimillistä ja alentavaa kohtelua kohtaan. Ne soveltuvat kuitenkin huonosti yksityisen piirissä harjoitettuun väkivaltaan. Sopimukset käsittävät yksityisyyden suojan, mutta samalla tästä yksityisyyden suojasta kehittyi myös suoja perheen sisäisten valtasuhteiden ylläpitoon ja väkivaltaan. Perheen sisäisiin asioihin on edelleenkin hyvin vaikea puuttua edes lainsäädännön keinoin. (Mehtola 2008.) Perhettä on pidetty kautta aikojen koskemattomana instituutiona, ja tästä kunnioituksesta on muodostunut ikään kuin lupa olla puuttumatta toisen perheen asioihin. Yksityisyyden suoja kelpaakin siis syyksi olla tekemättä mitään. Lain säädäntö Suomessa on uudistunut hitaammin kuin esimerkiksi Ruotsissa. Suppea vertailu maiden välillä taulukossa 1 havainnollistaa tätä.

8 8 TAULUKKO 1. Lain säädännön kehittyminen maiden välillä. (Koski 1999,16 18.) Laki Ruotsi Suomi Kotikuritus kiellettiin Insestin uhrin rangaistus poistettiin Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Pahoinpitely yksityisellä paikalla virallisen syytteen alaiseksi Lähestymiskielto Naisrauharikos Husson tutkimuksessa (2003) Hanmer toteaa, että vaikka väkivalta on nimitetty ilmiöksi, jota voi tieteellisesti tutkia ja poliittisesti selittää, siinä on kuitenkin kyse ihmisten välisistä suhteista, ja erityisesti siitä, miten ihmiset toimivat suhteissa toisiin ihmisiin, muihin olevaisiin ja esineisiin. Väkivallan suhteen ei ole olemassa neutraalia maaperää sen enempää yksilöille kuin millekään instituutioillekaan. Ne jotka eivät halua ottaa kantaa väkivaltaan tai osallistua sen aiheuttamiin ongelmien ratkaisemiseen, ovat sen hiljaisina hyväksyjinä väistämättä osa ongelma. (Husso 2003, 46.) 1.3 Tutkimuksen tavoitteet ja rajaus Perheen arvostus Karhun mukaan näyttää olevan enemmän nousussa kuin laskussa (Notko 2000, 1). Idylli perheestä, jossa parisuhde kukoistaa ja lapset kasvavat tasapainoisiksi yksilöiksi, on ajatuksena meistä useimmilla - ellei meillä kaikilla, jotka perhettä perustavat. Koti voi kuitenkin muuttua yhtä äkkiä turvapaikasta pelon paikaksi. Perheen saama arvostus saattaakin Notkon mukaan toimia myös väkivallan peittäjänä (Notko 2000, 1). Naisiin kohdistuva väkivalta on laajuudessaan suuri ja inhimillistä kärsimystä tuottava ongelma. Se on myös monisyinen ongelma, josta selviytyminen edellyttää ulkopuolista apua ja pitkäjänteistä tukea. Ojurin mukaan perheväkivalta fyysisenä psyykkisenä ja sosiaalisena ongelmana on edelleen niin uusi, että sen tunnistamiseen, puheeksi ottamiseen ja tuen antamiseen liittyvää osaamista on peruspalveluissa liian vähän (Ojuri 2001, 7).

9 9 Tässä tutkimuksessa halusin antaa neljän parisuhdeväkivaltaa kokeneen naisen äänen kuuluville. Tutkimuksen päämääränä on selvittää parisuhdeväkivallan ilmenemistä heteroseksuaalisessa parisuhteessa sekä siinä, kuinka työntekijä voi tunnistaa parisuhdeväkivallan kohteena olevan naisen. Tarkastelen myös naisten selviytymiskeinoja, sekä heidän kokemuksiaan saamastaan avusta. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa esim. seurakunnan diakonia- tai lapsi- ja perhetyössä toimivalle työntekijälle tietoa parisuhdeväkivallan tunnistamiseksi. Ajatuksena on, että työ antaisi myös rohkeutta ottaa asia puheeksi asiakkaan kanssa. Puuttumalla parisuhdeväkivaltaan, yksittäiselle ihmiselle tulee mahdolliseksi päästä pois parisuhdeväkivallan kierteestä. Tutkimuksen rajasin väkivaltailmiön erityisalueelle, eli parisuhteessa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Jätin tutkimuksen ulkopuolelle muun perhe- ja lähisuhdeväkivallan. Perheissä ja lähisuhteissa miehet ja pojat voivat olla myös väkivallan kohteina, mutta kuitenkin 90 prosentissa tapauksista väkivallan kohteena on nainen. Tämä työ sai alkunsa siitä, kun tapasin seurakunnassa kokoontuvan parisuhdeväkivallan vertaistukiryhmän ohjaajan. Hän kannusti minua tekemään tutkimusta parisuhdeväkivallasta. Vertaistukiryhmä kokoontui eräässä itäsuomalaisessa seurakunnassa, ja sen jäsenet asuivat eripuolilla Pohjois-Savoa. Tutkimukseni on laadullinen tutkimus ja sen pohjana on neljän naisen teemahaastattelu. Tutkimukseni filosofisina perussuuntauksina ovat fenomenologia ja ihmiskäsitys on sekä kristillinen että holistinen.

10 10 2. NAISIIN KOHDISTUVA PARISUHDEVÄKIVALTA 2.1 Parisuhdeväkivalta käsitteenä Kun väkivaltaa lähdetään määrittelemään se tuo esiin määrittelyn ongelmallisuuden sekä erilaisia vaihtoehtoja. Eri tutkimuksissa, joihin olen tämän työn kautta tutustunut, sekä julkisessa puheessa, käytetään käsitteitä: perheväkivalta, parisuhdeväkivalta, lähisuhdeväkivalta, sukupuolistunut väkivalta ja miesten väkivaltainen käytös perheissä. Määritelmiä käytettäessä tulee Laitilan mukaan ottaa huomioon kenet määritelmä kattaa yhtäältä tekijänä tai toisaalta uhrina ja kenet se jättää mainitsematta. (Laitila 2008.) Parisuhdeväkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa, ikäryhmissä ja myös samaa sukupuolta olevissa parisuhteissa. Väkivalta Zimmermanin mukaan on usein kietoutunutta, mutta voi olla myös vain tietyntyyppistä. Fyysiseen väkivaltaan liittyy aina henkistä väkivaltaa, mutta emotionaalista väkivaltaa voi olla ilman fyysistä väkivaltaa, tosin sitä pidetään myös fyysistä väkivaltaa ennakoivana. (Flinck 2006, 20.) Kuopion Kriisikeskuksen Lähiväkivalta-sivuilla väkivalta määritellään käyttäytymiseksi, jonka avulla saavutetaan valtaa toisen ihmisen elämässä herättämällä pelkoa ja uhan tunnetta. Väkivaltaisella käyttäytymisellä on monenlaisia seurauksia väkivallan uhrin, väkivaltaa sivusta seuranneen sekä väkivallan käyttäjän elämään. (Kuopion kriisikeskus i.a). Lehtonen ja Perttu määrittelevät väkivallan toisen ihmisen tahdon, tarpeiden ja toiveiden hallitsemiseksi käyttämällä sanallisia ja sanattomia tekoja tai molempia tavoilla, jotka loukkaavat ihmisen fyysistä, psyykkistä ja/tai sosiaalista itsemääräämisoikeutta. Heidän mukaan väkivalta voidaan määritellä myös käyttäytymiseksi, jonka tarkoitus on kontrolloida, hallita ja ilmaista auktoriteettia ja valtaa. (Lehtonen & Perttu 1999, 9.) Suomessa naisiin kohdistuva väkivalta-käsitteen rinnalla käytetään termejä lähisuhdeväkivalta ja sukupuolittunut väkivalta. Käsitettä perheväkivalta on käytetty ja käytetään edelleen puhuttaessa perhepiirissä tapahtuvasta väkivallasta. Perheväkivaltakäsitettä ei tulisi käyttää synonyymina naisiin kohdistuvalle väkivallalle, koska se käsittää myös lapsiin ja miehiin kohdistuvan väkivallan. (Lehtonen & Perttu 1999, 9-10.) Lähisuhdeväkivallasta puhuttaessa käsitteen piiriin nousee myös keskinäisiä yhteyksiä

11 11 eri elämän alueiden välillä. Perhepiirin ohella lähisuhteita on myös työpaikoilla, harrastusten parissa ja kouluissa. (Nyqvist 2001a, 19.) Gelles määrittelee parisuhdeväkivallan tavallisimmin väkivallan tekotapojen mukaan fyysiseksi, psyykkiseksi, seksuaaliseksi, taloudelliseksi ja uskonnolliseksi väkivallaksi tai väkivallan uhaksi sekä psykologiseksi ja emotionaaliseksi hyväksikäytöksi (Flinck 2006, 19). Tässä tutkimuksessa käytän käsitettä parisuhdeväkivalta, jossa ilmaistaan niin tekijä kuin uhrikin. Väkivalta tapahtuu heteroseksuaalisessa parisuhteessa, jossa väkivallantekijänä oma aviopuoliso ja väkivallan kohteena oma vaimo. Tyypillisin tapahtumapaikka on oma koti, neljän seinän sisällä ja ulkopuolisilta näkymättömissä. Tutkimukseen osallistuvilla naisilla oli myös puolison kanssa yhteisiä lapsia. 2.2 Parisuhdeväkivallanmuodot Parisuhdeväkivalta on monimuotoista väkivaltaa ja sen monimuotoisuus ilmenee usein samanaikaisesti. Nämä eri muodot toimivat parisuhteessa vallan ja kontrollin saavuttamisen ja ylläpitämisen välineinä. (Huhtalo & Kuhanen & Pyykkö 2003,10.) Parisuhdeväkivallan muotoja ovat muun muassa fyysinen, psyykkinen, hengellinen, seksuaalinen ja taloudellinen väkivalta. Väkivalta voi näyttäytyä myös hoidon laiminlyöntinä tai olla latenttia eli piilevää väkivaltaa. Perheväkivalta on suhteen läheisyyden vuoksi erityisen vahingoittavaa, ja väkivallan kierre seuraa monia ihmisiä sukupolvesta toiseen. (Lehtonen & Perttu 1999, 11, ) Parisuhdeväkivallan aiheuttamat henkiset ja ruumiilliset vaikutukset näkyvät myös selvästi naisten runsaana perusterveydenhuollon ja mielenterveyspalvelujen käyttönä (Nyqvist 2001a, 25 26). Fyysinen väkivalta pitää sisällään kaikki ruumiillista koskemattomuutta loukkaavat teot. Se voi olla esimerkiksi lyömistä, potkimista, tönimistä ja kuristamista. Ruumiilliseen väkivaltaan saattaa liittyä myös erilaisten aseiden käyttö, aseena voidaan käyttää esimerkiksi puukkoa, pesäpallomailaa tai ampuma-asetta. Väkivallan uhria voidaan myös kiduttaa polttamalla häntä palavalla tupakalla tai kaatamalla päälle kuumaa vettä. (Lehtonen & Perttu 1999, 37; Huhtalo ym. 2003, 11; Ojuri 2004, 19.) Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein vakava vammautumisen riski ja kuolemanvaara. Väkivallaksi voidaan lu-

12 12 kea kaikki fyysisen koskeminen, joka tapahtuu ilman lupaa ja aiheuttaa pelkoa. Fyysiseen väkivaltaan liittyy usein henkistä väkivaltaa. (Jääskeläinen 2007, 81.) Psyykkinen eli henkinen väkivalta on yleisin väkivallan muoto. Pertun tutkimuksen mukaan se voi olla sanallista tai sanatonta. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi uhkailua, syyttelyä, mitätöintiä, sisätiloihin vangitsemista, vahtimista ja raivokohtauksia. Uhkaukset voivat olla muun muassa väkivallalla uhkaamista, tappouhkauksia ja itsemurhauhkauksia. Tappouhkaukset voivat kohdistua parisuhdeväkivallan uhriin, lapsiin tai lemmikkieläimiin. Henkinen väkivalta sisältää myös puolisoon kohdistuvan verbaalisen alistamisen, jossa kumppania haukutaan mm. rumaksi, typeräksi tai kykenemättömäksi. Uhria ja hänen tekemisiään vähätellään jatkuvasti, ja hänet saatetaan nolata julkisesti. (Nyqvist 2001a, 16.) Myös alistaminen, nöyryyttäminen, vähättely ja uhrin sosiaalisen elämän kontrollointi ovat henkistä väkivaltaa (Lehtonen & Perttu 1999, 38). Henkinen väkivalta voi olla psyykkisiltä seurauksiltaan yhtä vahingollista kuin fyysinen väkivalta (Jääskeläinen 2007, 18). Hengellinen väkivalta käsitetään yleensä toisen uskonnon vähättelyksi tai halventamiseksi. Lisäksi se voi pitää sisällään uskonnon harjoittamisen kieltämistä tai pakottamista noudattaa jonkin uskonnon mukaisia sääntöjä ja tapoja. (Lehtonen & Perttu 1999, 40.) Hengellinen väkivalta voi ilmetä myös painostamisena, kiristämisenä, uhkailuna tai syyllistämisenä, joka liittyy yksilöihin tai uskonnolliseen yhteisöön. Sen ilmenemismuotoja ovat pelottelu, käännyttäminen, syyllistäminen, eristäminen ja kontrollointi. Tarkoituksena on nujertaa toisen ihmisen elämänkatsomus, elämäntapa tai mielipide. (Huhtalo ym. 2003, 11; Jääskeläinen 2007, 81.) Anja Lehtosen ja Sirkka Pertun mukaan kirkon patriarkaalinen rakenne on aiemmin rohkaissut miehiä naisen alistamiseen ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaisuuteen. He näkevät, että uskonnon varjossa tapahtunut väkivalta on viime vuosiin saakka pysynyt salattuna ja sillä on ollut hiljainen oikeutus. He sanovat, että vielä tänäkin päivänä kirkko ja seurakunnat lähes täysin vaikenevat asiasta. (Lehtonen & Perttu 1999, 40.) Seksuaalinen väkivalta on käsitteenä hyvin laaja. Seksuaalista väkivaltaa onkin kaikki tahdonvastainen seksuaalinen kohtelu millä tahansa keinoin. Sitä voi olla esimerkiksi seksillä kiristäminen, seksiin pakottaminen, raiskaus, uhrin koskettelu ja hively. Myös sukuelimiin ja niiden alueelle kohdistuva pahoinpitely on seksuaalista väkivaltaa. Sek-

13 13 suaaliseksi väkivallaksi voidaan lukea myös seksiin painostaminen, seksillä syyllistäminen, uhkailu tai pelottelu, sekä uhrin seksuaalisuuden halventaminen tai hänen vertaamisensa muihin naisiin. (Jääskeläinen 2007, 81; Lehtonen & Perttu 1999, 40 42; Huhtalo ym. 2003, 11.) Taloudellinen väkivalta on yksi alistamisen ja vallankäytön muoto. Se käsittää uhriin kohdistuvan rahan kiristämisen, taloudellisen hyväksikäytön, raha-asioiden kontrolloinnin ja niihin liittyvän pelottelun ja uhkailun. Taloudellinen väkivalta voi näyttäytyä parisuhteessa esimerkiksi niin, että mies pitää raha-asiat täysin hallinnassaan eikä anna puolisolleen rahaa talousmenoihin eikä muihin tarpeisiin. (Nyqvist 2001a, 17). Hoidon laiminlyönti on väkivallan muoto, joka kohdistuu toisten avusta riippuvaiseen henkilöön, esimerkiksi vammautuneeseen puolisoon. Hoidon ja huolenpidon laiminlyönti tarkoittaa uhrin perustarpeiden, kuten ruuan, vaatetuksen ja hygienian laiminlyöntiä. Tahallinen hoidon laiminlyönti tähtää avusta riippuvaisen henkilön vahingoittamisen. (Lehtonen & Perttu 1999, 44; Perttu 1999, 17.) Piilevä eli latentti väkivalta on uhkan ilmapiiriä, tietoisuutta siitä, että väkivalta voi puhjeta milloin vain. Väkivalta on perheessä läsnä piilevänä, vaikka varsinaisia väkivallantekoja tapahtuisikin hyvin harvoin. Se on uhan ilmapiiriä, jonka tiedostaminen johtaa siihen, että uhri muokkaa omaa käyttäytymistään perheen arjessa väkivaltaa ehkäiseväksi. Hän yrittää myötäillä ja miellyttää väkivallantekijää sekä ennakoida tulevaa väkivaltaa. Väkivallan uhan alla eläminen on uhrille jatkuva stressitilanne, jossa elämä keskittyy jatkuvasti väkivallantekijän ja hänen tarpeidensa ympärille. (Lehtonen & Perttu 1999, 44.) Kuten edellisestä käy ilmi parisuhdeväkivalta ilmenee hyvin monimuotoisesti. Väkivallan luokittelun kautta tulee näkyviin parisuhdeväkivallan moniulotteisuus, eli kyse on siis paljon muustakin kuin vain fyysisestä väkivallasta. Tämän näkökulman huomioiminen on tärkeää erityisesti väkivallan ehkäisytyön ja interventioiden kannalta. Luokittelut myös ohjaavat ymmärrystämme parisuhdeväkivallasta. (Ojuri 2004, ) Lehtonen & Perttu toteavat että, parisuhdeväkivallan monimuotoisuus aiheuttaa sen, että häpeä, syyllisyys, masennus, pelko sekä yksinäisyyden, eristetyksi ja alistetuksi joutumisen kokemukset ja niiden herättämät tunteet limittyvät toisiinsa. Tämä kaikki vaikuttaa

14 14 myös siihen, että parisuhdeväkivallasta irrottautuminen ja selviytyminen on usein pitkä ja vaikea prosessi. Parisuhdeväkivalta onkin kriisi, joka yleensä traumatisoi uhrinsa. (Forsberg & Kepanen 2005, 45.) 2.3 Parisuhdeväkivallan tunnistaminen Yllättävää on, että miehen väkivallasta ja uhkailusta huolimatta parisuhde koetaan usein hyväksi. Markku Heiskasen ja Minna Piispan tutkimuksesta käy ilmi, että vuoden aikana väkivaltaa tai uhkailua kokeneista naisista 54 % piti suhdetta puolisoonsa vähintäänkin hyvänä. Huonona tai erittäin huonona suhdetta piti vain 10 % väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneista naisista. Ne naiset jotka eivät olleet kokeneet väkivaltaa tai uhkailua viimeisen vuoden aikana ollenkaan, 90 % piti suhdettaan puolisoonsa hyvänä tai erittäin hyvänä ja alle 1 % huonona tai erittäin huonona. Heiskanen ja Piispa kysyvätkin, onko niin, ettei väkivaltaa tunnisteta, tai se hyväksytään, tai sitä ei uskalleta tuoda ilmi? (Heiskanen & Piispa 1998.) Väkivallan tunnistamista vaikeuttaa se, että koko perheen sopeutumisstrategiana väkivaltaan on sen näkymättömäksi tekeminen. Tämä on koko perheen, niin miehen, naisen kuin lastenkin intressi. Lasten kohdalla vaikuttimena on lojaalisuus vanhempiaan kohtaan. (Nyqvist 2001b, 167.) Ehrensaft & Vivian tulivat tutkimuksessaan 1996 (Laitila 2008) siihen tulokseen, että 60 % pariterapiaa hakevista ilmoittaa kokeneensa väkivaltaa parisuhteessa. Kuitenkin näistä alle 10 % puhuu siitä spontaanisti tai nimeää sen keskeiseksi ongelmaksi. He nimesivät kolme seuraavaa syytä siihen miksi näin tapahtuu. Ensinnäkin heistä se ei ole ongelma, toiseksi sitä esiintyy epäsäännöllisesti ja kolmanneksi se on heidän mielestään toissijaista tai johtuu muista ongelmista. Puhuessaan väkivallan tunnistamisesta Nyqvist viittaa väkivallan sivuttamisen ja ulossulkemisen käytäntöihin. Hänen mukaansa väkivallan läsnäoloa ei mieluusti tunnusteta silloinkaan kun se on hyvin ilmeistä. Väkivallan poissulkemisesta saattaa olla kyse myös silloin kun puhutaan väkivallan tunnistamisesta. Esimerkiksi parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ei useinkaan tunnisteta eikä tunnusteta väkivallaksi, vaikka se täyttäisi yleisesti hyväksytyt väkivallan tunnusmerkit ja tulisi muissa yhteyksissä välittömästi väkivallaksi tunnistetuksi ja nimetyksi. Samalla kun muu väkivalta tuomitaan, parisuh-

15 15 teessa tapahtuvaa väkivaltaa saatetaan pitää parisuhteen vuorovaikutusproblematiikkana. Tällöin on aina löydettävissä selitysmalleja jotka tekevät väkivallasta ymmärrettävää ja jopa hyväksyttävää. (Nyqvist 2001a, 10.) Väkivallan tunnistamisesta puhuttaessa, on harhaan johtavaa kysyä, millaisia yksilöitä väkivallankohteena olevat naiset ja väkivaltaisesti käyttäytyvät miehet ovat ja mistä ominaisuuksista nämä ihmiset voidaan tunnistaa. Mary Douglas on kritisoinut voimakkaasti pyrkimystä selittää yhteiskunnan ja kulttuurin primitiivisiä piirteitä yksilöiden ominaisuuksilla, ja sivuuttaa ihmisten käyttäytymiseen vaikuttavat yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tekijät. Hänen mukaansa parisuhdeväkivallan yhteydessä tämä selitysmalli elää edelleen vahvana nyky-yhteiskunnassa. (Husso 2003, 322.) 2.4 Naisten kokemuksia parisuhdeväkivallista aikaisemmissa tutkimuksissa Margareta Hydén sanoo, että ymmärtääksemme parisuhteessa tapahtuvaa väkivaltaa ja sen toistuvuutta meidän tulee tuntea väkivallantekoon liittyvää kehityskulkua. Hydénin mukaan väkivalta koostuu kolmesta eri vaiheesta, jotka ovat: esivaihe, väkivaltainen teko ja jälkiselvittely. Tämä kehä on lähellä Walkerin parisuhteen väkivaltakehän kuvausta, joka toistuessaan johtaa vähitellen opittuun avuttomuuteen, jota ilmaisua hän käyttää naisen väkivaltaan sopeutumisen prosessin lopputilasta. (Nyqvist 2001a, ) Väkivaltaisen parisuhteen nähdään usein rakentuvan asetelmalle, jossa mies on aktiivinen ja toimiva osapuoli, ja nainen passiivinen uhri, jota kuvataan alistuvana, suojautuvana ja sopeutuvana osapuolena. Nyqvist toteaa kuitenkin, että inhimillinen todellisuus on parisuhdeväkivallan osalta paljon kompleksisempi kuin monien tutkimusten kuva antaa ymmärtää. (Nyqvist 2001a, ) Markku Heiskasen ja Minna Piispan laajan tilastotutkimuksen mukaan suomalaisista naisista väkivallan kohteeksi ovat joutuneet keskimääräistä enemmän nuoret, hyvin koulutetut naiset, joiden parisuhde oli kestänyt vain muutaman vuoden. Pienten lasten äidit ja opiskelijat olivat myös kokeneet väkivaltaa tavallista useammin. Suomalaisten nuorten naisten kokemaa parisuhdeväkivaltaa eivät Piispan mukaan selitä perinteiset elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, kuten lapset, avioliitto tai parisuhteen uutuus. Hänen

16 16 mukaansa kaikenikäisten naisten kokema parisuhdeväkivalta perustuu miesten kontrollihakuisuuteen: miehet käyttävät väkivaltaa nimenomaan kontrollin ylläpitämiseksi tai saavuttamiseksi. Husso jatkaa, että vaikka parisuhdeväkivalta on näennäisestä sukupuolten tasa-arvosta huolimatta Suomessa hyvin yleistä, se näyttää kohdistuvan paljolti nuoriin naisiin, joiden voisi olettaa olevan erityisen tasa-arvoisia ja moderneja. (Husso 2003, ) Tutkimukset osoittavat kiistattomasti miesten taipumuksen hakea selitystä väkivaltaiselle käyttäytymiselleen. Puheen tasolla voidaan valehdella, johtaa harhaan ja kieltää koko ongelma. Cavanaghin ja Lewisin (1996) haastattelututkimuksessa miesten puhe oli kieltämistä, vähättelyä ja kumppanin moittimista. Skjørtenin mukaan miehet taas vähättelivät väkivallan käyttöä ja sen seurauksia. Nyqvistin tutkimuksen haastattelupuheessa naisilla tavallisinta oli pelko väkivallasta tai sen uhasta. Naisten kuvauksissa parisuhdeväkivallasta nousevat esiin, henkinen väkivalta ja miehen emotionaalinen etäisyys kumppanista. Tämä näkyy keskustelemattomuutena, välinpitämättömyytenä ja pakona ahdistaviksi koetuista vuorovaikutustilanteista. Nyqvistin mukaan väkivalta ei aina ilmene kontrollina, mustasukkaisuutena eikä alistamisena, vaan myös hylkäämisenä ja emotionaalisena viileytenä toista kohtaan. (Nyqvist 2001a, 77, 79, ) Markku Heiskasen ja Minna Piispan mukaan mies ratkaisee puolisoon kohdistuvalla väkivallalla erimielisyydet tai muun ahdistuksensa. Usein näihin tilanteisiin liittyy alkoholin käyttö. Heidän kyselytutkimuksessaan puolison useammin kuin kerran viikossa tapahtuva alkoholin humalakäyttö nosti naisen riskin kokea väkivaltaa vuoden aikana kolminkertaisesti keskimääräiseen parisuhdeväkivallan uhrilukuun verrattuna. Muita riskejä olivat uhrin ja puolison nuoruus. Parisuhdeväkivallan riski pienenee tuntuvasti sekä uhrin, että tekijän iän lisääntyessä. Näyttäisi, että liitossa oloajan kasvaessa väkivallan riski pienenee tai liitto päättyy eroon. Joskin Heiskanen ja Piispa toteavat, että neljäsosa (27 000) tämän ryhmän naisista ilmoitti joutuneensa ensimmäisen kerran väkivallan kohteeksi yli 10 vuotta sitten. (Heiskanen & Piispa 1998, 60.) Marianne Notkon (2000) tutkimuksessa Hearn tuo toisenlaisen näkökulman alkoholin merkityksen painottamisessa parisuhdeväkivallassa. Hänen mukaansa väkivaltaa on usein selitetty alkoholilla ja sillä, että muuten niin rauhallinen mies muuttuu humalassa aggressiiviseksi. Hearn ajattelee, että alkoholi tarjoaa helpon ratkaisun väkivallan syyk-

17 17 si; ja se voi myös peittää monimutkaisemmat sukupuolten suhteisiin ja valtaan liittyvät kysymykset. Perttu nostaa samansuuntaisesti esiin, että kun kiinnitetään huomiota väkivallan seurauksiin, huomiotta voi jäädä itse väkivalta ja sen syyt. Tämänkaltainen ajattelu voi viedä keskittymisen vain uhrin kohdalla seurausten hoitoon tai tekijän alkoholi- ja mielenterveysongelmien hoitoon. Tärkeää olisikin Pertun mielestä erottaa väkivallan syyt ja seuraukset toisistaan. (Notko 2000, 50.) Sosiaalisen oppimisen malli korostaa väkivaltaisen ongelmanratkaisun oppimista lähiympäristöstä. Väkivaltainen käyttäytyminen opitaan lähinnä perhepiirissä. Näyttää, että väkivaltaisen miehen lapsuudenkodissa väkivaltaisen isän malli siirtyy usein omaankin parisuhteeseen, samoin naisen lapsuuden kodissaan näkemä äitiin kohdistunut väkivalta näkyy myöhemmin korkeampana parisuhdeväkivaltariskinä. Lapsuuden uhrikokemukset saavat usein jatkoa aikuisuuden uhrikokemuksille. Naisista, jotka olivat lapsena joutuneet väkivallan tai seksuaalisen ahdistelun kohteeksi, oli 65 % kokenut väkivaltaa tai ahdistelua 15 vuotta täytettyään. Vastaavaluku niillä naisilla, jotka eivät olleet kokeneet väkivaltaa, oli 30 %. Tulokset korostavat ennaltaehkäisevän työn ja väkivaltaisten perheiden lasten auttamisen merkitystä. (Heiskanen & Piispa 1998, ) Väkivaltaa kokeneet lähtevät vain harvoin hakemaan ulkopuolista apua. Yli puolet vakavaa parisuhdeväkivaltaa kokeneista naisista keskusteli asiasta jonkun läheisen ystävänsä kanssa. Viranomaistaholta parisuhdeväkivaltaan apua hakeneet olivat kokeneet tapauksen vähättelyä ja epäasialliseksi koettua kohtelua; poliisi oli jopa syyllistänyt uhria. Viranomaiset eivät olleet myöskään antaneet tietoa muista apu- ja tukimahdollisuuksista. (Heiskanen & Piispa 1998, ) Uskonnollisissa piireissä perheväkivalta on paljon yleisempää kuin yleisesti ajatellaan. Uskonnollisuus antaa miehille liikkumavaraa perheen sisäisen kontrollin ylläpitämiseksi. Kirkko siunaa avioliitot ikuisiksi, ja varsinkin vanhemman polven naiset katsovat velvollisuudekseen kestää perheväkivaltaa. (Koski 1999, 48.) Väkivallan ei tarvitse parisuhteessa jatkua loputtomiin. Heiskasen ja Piispan tutkimuksessa 41 %:ssa parisuhteissa, joissa oli ollut väkivaltaa 10 vuotta sitten, väkivalta oli loppunut. Tämä viittaa heidän mukaansa siihen, että väkivallasta voidaan myös päästä eroon. (Heiskanen & Piispa 1998, )

18 18 3. TUTKIMUSTEHTÄVÄ JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 3.1 Tutkimustehtävä Tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millaista väkivaltaa heteroseksuaalisessa parisuhteessa elävät naiset ovat kokeneet kodissa ja miten se on ilmennyt kodin ulkopuolella. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten parisuhdeväkivaltaa voitaisiin paremmin tunnistaa ja siten tehdä interventioita parisuhteen osapuolten sekä heidän perheidensä auttamiseksi. Tutkimuksen aineisto on määrältään pieni, joten työssä päädytään vain kuvaamaan parisuhdeväkivaltaa. Ajatuksena on, että parisuhteissa olevan väkivallan kuvaaminen ja sen ilmenemisen esille tuominen auttavat työntekijää paremmin tunnistamaan väkivallan läsnäoloa asiakkaiden parisuhteissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitin, millaisia selviytymiskeinoja haastatelluilla naisilla on ollut ja mistä he ovat kokeneet saaneensa apua. Tutkimustehtävänä on kuvata: 1. Millä tavalla naisten kokema parisuhdeväkivalta on ilmennyt kotona ja kodin ulkopuolella? 2. Millaisia selviytymiskeinoja heillä on ollut, ja mistä he ovat kokeneet saaneensa apua? 3. Mistä työntekijä voi tunnistaa parisuhdeväkivallan kohteena olevan naisen? 3.2 Tutkimuksen metodiset lähtökohdat ja menetelmä Tutkimuksessani käytän kvalitatiivista eli laadullista menetelmää. Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen, jossa kohdetta pyritään tutkimaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Arvolähtökohdat ovat myös tärkeitä koska ne muovaavat sitä, mitä ja miten pyrimme ymmärtämään tutkimiamme ilmiöitä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa löydetään ja paljastetaan tosiasioita, kuin todennetaan jo olemassa olevia totuuksia. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 1997, 161.)

19 19 Tutkimukseni sisältää fenomenologisia piirteitä. Fenomenologia on myös lähestymistapa, jonka tavoitteena on kerätä tietoja ihmisen elämänkokemuksesta. Fenomenologiaan pohjautuva menetelmä on luonteeltaan induktiivinen eli kuvaileva. Tutkijalta, Åstedt- Kurki & Niemisen mukaan edellytetään, että hän lähestyy tutkittavaa ilmiötä ilman ennalta määrättyjä oletuksia avoimesti. Peruslähtökohtana on, ettei ole olemassa ennalta asetettuja määritelmiä, odotuksia tai teoriakehikkoja, jotka ohjaisivat tutkijaa tutkimuksen analysoinnissa. Päämääränä on kuvata eletyn kokemuksen rakenne sisältäen ne merkitykset, joita näillä kokemuksilla on yksilölle. Fenomenologiseen menetelmään sisältyy ankara itsetarkkailun prosessi, jonka avulla pyritään näkemään ilmiön puhdas olemus. Fenomenologia on pohdiskelevaa ajattelua, jonka tarkoitus on lisätä ihmisen ymmärtämistä. (Roto 1999.) Fenomenologinen tutkimus kuuluu kvalitatiiviseen tutkimusperinteeseen. Siinä pyritään tutkittavan kokemuksen ja ns. puhtaan ilmiön tavoittamiseen. Lehtomaan mukaan fenomenologisessa tutkimuksessa pidetään ensisijaisena vaatimuksena tutkijan oman aseman, ihmiskäsityksen ja tausta-ajattelun esiintuomista. Ne ohjaavat tutkijan ajattelua ja tutkimuksen lähtökohtien valintaa ja antavat tutkimusraportin lukijalle mahdollisuudet suhteuttaa empiiriset tulokset niiden mukaan. (Flinck 2006, 32.) Tutkimukseni ihmiskäsitys on holistinen ja kristillinen. Kristillisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on Jumalan luoma. Lindqvistin mukaan kristillisessä ihmiskäsityksessä ihmistä ei voida määritellä ja selittää tyhjentävästi. (Lindqvist 1997.) Ihminen on myös ajatteleva, tunteva ja toimiva olento, jolla on omatunto, tahto ja kyky tehdä valintoja, mutta myös moraalinen vastuu valinnoistaan. Ihmisenä olemisessa ja ihmisyydessä on merkittävää suhde toisiin ihmisiin ja Jumalaan. (Flinck 2006, ) Holistinen ihmiskäsitys lähtee taas ajatuksesta, että ihmisen tarpeisiin, elämään ja vaikeuksiin on aina olemassa monta tarkastelunäkökulmaa. Rauhalan mukaan ihminen koostuu kolmesta olemassaolon muodosta, jotka kietoutuvat toisiinsa monimutkaisella ja vuorovaikutuksellisella tavalla. Ensimmäisenä Rauhala kuvaa ihmisen olemassaoloa psyykkisenä ja henkisenä toimintona, joka muodostuu ihmisen kokemisen kokonaisuudesta. Toinen ihmisen olemassaoloa määrittävä tekijä on suhde omaan elämäntilanteeseen eli situaatioon. Rauhalan mukaan ihminen on aina suhteessa sekä fyysiseen, että

20 20 henkiseen ympäröivään todellisuuteen. Kolmantena kuvaavana määreenä on ihmisen kehollisuus, jonka syvin ydin on elämä itse. (VirtuaaliAMK 2008.) Holistisessa ihmiskäsityksessä ihminen nähdään ennen kaikkea kokonaisuutena, jossa hyväksytään myös ihmisen uskonnollisten, elämänkatsomukseen liittyvien tarpeiden huomioiminen ja niihin vastaaminen. Holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihmisen hengellinen tarve tai kipu tulee kohdata hänen omista lähtökohdistaan ja vakaumuksestaan käsin, jolloin auttamistyön tulee kohdistua paitsi asiakkaaseen itseensä fyysisellä, psyykkisellä, hengellisellä ja sosiaalisella elämän alueilla, tulee sen myös kohdistua hänen elämäntilanteeseensa ja auttamistyön kokonaisuuteen. (VirtuaaliAMK 2008.) Edellä olevista ihmiskäsityksistä voidaan todeta, että ne täydentävät toisiaan. On tärkeää tunnistaa minkä ihmiskäsityksen omaamme työskennellessämme toisten ihmisten kanssa. Ihmiskäsitys ohjaa meitä siinä mitä me ajattelemme ja miten me suhtaudumme toiseen ihmiseen. Ihmiskäsitys ohjaa tutkijan ajattelua ja sitä, minkä näkökulman hän ottaa tutkimukseen aiheen käsittelyyn. Ihmiskäsityksissä kaikissa on yhteistä se, että ne ovat motivoivia, ihminen ei ole valmis vaan toteutumassa oleva olento. Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu myös jokaisen ihmisen peruuttamaton ihmisarvo ja uudestisyntymisen mahdollisuus. 3.4 Aineiston keruu ja valintaperusteet Tutkimusprosessi kesti kokonaisuudessaan yhden vuoden. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu neljästä asiakashaastattelusta, jotka suoritettiin teemahaastatteluna sekä yhdestä kirjoituksesta. Haastatelluista kolme oli edelleen parisuhteessa ja yksi oli eronnut. Iältään he olivat vuotiaita. Tutkimukseen osallistujat tulivat seurakunnassa kokoontuvan parisuhdeväkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmän kautta. Tapasin ryhmäläiset (6 naista) ensimmäisen kerran huhtikuussa 2008, jolloin kerroin heille tutkimuksen aiheesta, sisällöstä ja tarkoituksesta. Tarkoituksena oli, että he kirjoittaisivat väkivallan kokemuksista omassa parisuhteessaan (liite 1). Aiheen he kokivat hyvin tärkeäksi ja he olivat valmiita lähtemään mukaan tutkimukseen. Kirjoittaminen näytti tuntuvan kuitenkin raskaalta ja toukokuun 2008 aikana sain vain yhden kirjoituksen.

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille TAMPERE 8.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta Lähisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tietokilpailu 2 Mitä on seurusteluväkivalta Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seurusteluväkivaltaan ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille Tommi Sarlin Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Väkivaltakokemukset

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö

Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö Seksuaalinen ahdistelu ja hyväksikäyttö tarkoittavat toisen ihmisen kiusaamista ja satuttamista seksuaalisesti. Seksuaalinen kiusaaminen kohdistuu intiimeihin eli

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Mitä on seurusteluväkivalta? Pohdintaa omien rajojen tunnistamisesta WHO:N MUKAAN VÄKIVALLAN MÄÄRITTELY ON Fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille ROVANIEMI 22.5. 2014 Marjatta Karhuvaara / Sanna Kaitue Koulutuksen pohjana on käytetty opasta

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä 2.6.2016 Turvakoti Pääkaupungin turvakoti ry:n turvakoti Avoinna 24 h/7 ympärivuotisesti Mahdollisuus hakeutua itse

Lisätiedot

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 18.10.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Kehittämistyön suuntaviivat Suomessa On seurannut Euroopan

Lisätiedot

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Väkivallasta perheessä saa puhua MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON Väkivallasta perheessä saa puhua MISTÄ ON KYSE? Perheväkivalta on aihe, josta harvoin puhutaan Faktaa on, että perheväkivaltaa on olemassa ja on tärkeä tuntea ilmiö

Lisätiedot

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön Martta October 5.4.2016 Martta October 1 Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa säädösten soveltaminen Jotakin vanhaa Jotakin uutta Jotakin

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI Työntekijän lomake Kaarlejärvi, Kaisto, Malinen ja Mällinen 2014 SISÄLLYS Puheeksiotto kannattaa! 3 Mitä on väkivalta? 3 10 + 1 neuvoa Väkivallankäyttö puheeksi -lomakkeen käyttöön

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA Seinäjoki 30.9.2009 Sirkka Perttu Projektipäällikkö Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia sirkka.perttu@helsinki.fi Homofobia / syrjintä

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: FSD1286 PERHEVÄKIVALTA 2001 FSD1286 EXPERIENCES OF DOMESTIC VIOLENCE 2001 Tämä dokumtti on osa yllä mainittua Yhtskuntatieteellise tietoarkistoon arkistoitua tutkimusainstoa. Dokumttia hyödyntävi tulee

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin?

Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö kohtaa seksuaalisen väkivallan uhrin? Uskotko Sinä, että tämä on raiskaus? seksuaalisen väkivallan uhrin kohtaaminen viranomaiskäytänteissä Etelä-Suomen aluehallintovirasto, auditorio, Helsinki 22.11.2012 Terttu Utriainen Miten lainsäädäntö

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien -

Amoral-hanke. - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Amoral-hanke - Kunniaan liittyvien konfliktien tapauskissa -vanhemmuutta tukien - Kunniaan liittyvä väkivalta MÄÄRITELLÄÄN: henkilön fyysiseksi tai psyykkiseksi painostukseksi tilanteessa, jossa kyseistä

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena

Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena Systemaattinen väkivallasta kysyminen ammatillisena haasteena RutiiNiksi pilottikoulutus THM Sirkka Perttu Systemaattisen kysymisen mahdollisuudet Kysyminen itsessään on interventio Antaa asiakkaalle mahdollisuuden

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Isät turvallisuuden tekijänä

Isät turvallisuuden tekijänä Isät turvallisuuden tekijänä Mitä on väkivalta Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta

Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso. Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Suomen Mielenterveysseura Veli-Matti Husso Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisen turvallisuudesta Kriisikeskusverkosto * Kriisikeskuksia on Suomessa yhteensä 19. * Kriisikeskusten

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tietokilpailu 1 Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä tai yksittäin.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse MIESTYÖ Miestyön keskus Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse Myyteissä mies on... itsenäinen, ei tarvitse muiden apua ei näytä tunteitaan, ei pelkää vahva ja osaava käyttää tarvittaessa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde

Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Avoliitto, kihlaus, avioliitto ja rekisteröity parisuhde Ihmiset voivat elää monenlaisissa liitoissa. Tässä saat tietoa neljästä eri liitosta ja siitä, mitä ne tarkoittavat. Avoliitto Kun kaksi ihmistä

Lisätiedot

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo, 14.11.2012 Lähtökohdat Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelman toimenpidekirjaus

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus

Lähisuhde- ja perheväkivalta. RutiiNiksi pilottikoulutus Lähisuhde- ja perheväkivalta RutiiNiksi pilottikoulutus 24.2.2014 1 Lähisuhde- ja perheväkivaltamääritelmiä Perheväkivalta-termi sisältää ikäihmisiin ja lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä parisuhdeväkivallan

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä MARAK Oulussa 2010-2013 Sisällys Turvallisuustyön rakenne Turvallisuusohjelman painopisteet Yksi lyönti vähemmän-kehittämisympäristö MARAK-prosessi Toiminta on ollut vaivan arvoista THL:n

Lisätiedot

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja

Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla. RutiiNiksi koulutus 2013 Sirkka Perttu THM, työnohjaaja Parisuhde- ja perheväkivallasta kysyminen Haastavat tilanteet vastaanotolla Mukailtu lähteestä: Perttu S & Kaselitz V 2006. Parisuhdeväkivalta puheeksi opas terveydenhuollon ammattihenkilöstölle äitiyshuollossa

Lisätiedot

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus

Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus e Aikuiset maahan muuttaneet - seksuaaliterveys, -oikeudet ja -kasvatus Suomen laki Suomen lainsäädännön perusperiaatteet kuuluvat kotoutuvan henkilön yleisinformaation tarpeeseen. Valitettavan usein informaatio

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia

* sanaton viestintä kehon kautta. perheessä * koulutus ja ammattiidentiteetti. * opitut mallit ajatella, tuntea ja toimia KOULUTTAJAN VUOROVAIKUTUSTAIDOT/ PALOTARUS 2010- suurleiri /T.Laurén Persoonallisuus (Tony Dunderfelt, 2009): FYYSINEN MINÄ SOSIAALINEN MINÄ * suhde omaan kehoon * sanaton viestintä kehon kautta * asema

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa

Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Lähisuhdeväkivallan ehkäisy kunnissa Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 10.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua väkivallasta! Kansallisesti kehitetty:

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Odotusaika. Hyvät vanhemmat Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään

Lisätiedot

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta Alkoholi ja väkivalta -seminaari 6.11.2013 Petteri Huhtamella Miestyön keskus Lapin ensi- ja turvakoti ry. Miestyön keskus Lähtenyt

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori

Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta. Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Nuorten (15-17 vuotta) seurusteluväkivalta Katriina Bildjuschkin, asiantuntija Suvi Nipuli, projektikoordinaattori Seksuaalisuus Seksuaalisuus on keskeinen osa ihmisyyttä kaikissa elämän vaiheissa, ja

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö Prosessikoulutus 1 15.10.2013 Reetta Siukola 1 Lähisuhdeväkivallan systemaattinen kartoittaminen Tavoitteena on että lähisuhdeväkivallasta kysytään

Lisätiedot

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT

MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT MITEN PARISUHDEVÄKIVALTA OTETAAN PUHEEKSI, ASIAKKAIDEN KOKEMUKSET 24.11.2015 TIINA SAVOLA HELSINGIN YLIOPISTON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISPALVELUT ESITYKSEN SISÄLTÖ TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT TULOKSET JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa

Yksin asuvien köyhyys. Yksin asuvat köyhät tilastoissa Yksin asuvien köyhyys Anna-Maria Isola 10.12.2008 Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Yksin asuvat köyhät tilastoissa Tarkastelussa minimituilla (sairauspäivärahat, toimeentulotuki, työmarkkinatuki) elävät

Lisätiedot

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist

Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana. Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta Leo Nyqvist Mies lähisuhdeväkivallan tekijänä ja kokijana Lähisuhdeväkivalta, puuttumatta jättämisen hinta 27.10.2016 Leo Nyqvist Väkivalta ilmiönä Louise Bourgeois Ihminen ei kestä väkivaltaa! 1960-luku: Vietnamin

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot