Uutta ja vanhaa lääkettä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uutta ja vanhaa lääkettä"

Transkriptio

1 VATT NYT /009 Uutta ja vanhaa lääkettä Meneillään oleva talouskriisi synkistää julkisen talouden näkymät tuleville vuosille, kun aleneva työllisyys vaikeuttaa kasvavien eläke- ja hoivamenojen rahoittamista. Vuoden alussa julkaistu Talousneuvoston sihteeristön ikääntymisraportti linjasi lääkkeet julkisen talouden tulevien ongelmien hoitamiseksi. Raportin mukaan tarvitaan aktiivisia politiikkatoimia työllisyysasteen nostamiseksi, julkisten palveluiden tuottavuuden parantamiseksi ja väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi. Työllisyysasteen nosto ja erityisesti työurien pidentäminen on sittemmin valittu ykköskeinoiksi. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken sovittiin eläkkeellesiirtymisiän nostamisen konkreettiseksi tavoitteeksi kolme vuotta vuoteen 0 mennessä. Voitaneen puhua politiikan pitkästä linjasta, sillä jo Eläkekomitea 990 asetti tavoitteeksi eläkkeelle siirtymisiän noston kolmella vuodella vuoteen 00 mennessä. Eläkemenojen kasvua on rajoitettu eläkeuudistuksin jo viime vuosikymmenen alkupuoliskolta lähtien. Kuntapalvelujen laajamittainen uudistaminen, mm. kuntien PARAS-hanke, on lähtenyt liikkeelle myöhemmin ja etenee selvästi myöhemmässä aikataulussa kuin eläkeuudistukset. Hyvinvointipalvelujen hajautettu tuotantomalli osaltaan selittää tätä viivettä. Siksi muun muassa palveluketjuista ja rahoitusjärjestelmästä on tullut vaikeasti hallittava kokonaisuus, ja kansalaisten julkiselta vallalta saamat ns. palvelulupaukset ovat muodostumassa heikommiksi kuin eläkelupaukset. Julkisten talouden kestävyyttä parannettaessa palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamisella on vähintäänkin sama potentiaalinen vaikutus kuin työurien pidentämisellä. Tuore VATT:ssa tehty tutkimus on linjassa tämän havainnon kanssa. Palveluiden tehokas järjestäminen kaipaa tuekseen monipuolista tutkimusta palvelutuotannon organisoinnin hyvistä ja huonoista käytännöistä sekä niiden rahoituksen kannustinvaikutuksista. Valmistuneisiin hankkeisiin lukeutuvat mm. tutkimukseen perustuva esitys Julkisen talouden kestävyyttä parannettaessa palvelujärjestelmän tuottavuuden parantamisella on vähintäänkin sama potentiaalinen vaikutus kuin työurien pidentämisellä. kuntien uudeksi yhden putken valtionosuusmalliksi, väitöskirja kiinteistöverotuksen vaikutuksista ja tutkimukset kustannusvaikuttavan terveydenhuollon näkymistä ja terveyskeskusten tuottavuudesta sekä em. ikääntymisraporttia varten laadittu artikkelikokoelma hyvinvointipalvelujen tehostamisen mahdollisuuksista ja keinoista. Tarvitaan myös uusia lääkkeitä julkisen talouden tasapainon palauttamiseksi! Antoisia lukuhetkiä! Seija Ilmakunnas ylijohtaja Sisällys VATT:n tutkijaryhmä ehdottaa uutta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää Kiinteistöveroilla voidaan kannustaa asuntorakentamista Verotuksen progressiivisuus vähentynyt ja tuloerot kasvaneet Budjetin 009 vaikutukset: verotus kevenee eniten keski- ja suurituloisilla Työmarkkinauudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia 6 Irtisanominen näkyy palkkatuloissa useita vuosia 8 Hyvinvointipalvelujen tehokkuudesta 8 Kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon 9 Kansainvälinen kauppa: Venäjän energiamarkkinat ja kehitysapu 0 Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta Terveyskeskusten tuottavuutta kohottamalla hillitään kustannusten kasvua ja parannetaan palvelujen saatavuutta

2 VATT:n tutkijaryhmä ehdottaa uutta kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 00 alusta. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen, eräiden kulttuuritoimen tehtävien sekä niin sanotun yleisen valtionosuuden nykyisin erilliset valtionosuudet yhdistetään yhdeksi yhden putken valtionosuudeksi. Samalla järjestelmän hallinnointi keskitetään yhdelle ministeriölle nykyisen kolmen sijasta. Valtionosuusuudistusta valmistelee valtiovarainministeriön asettama työryhmä, joka tilasi VATT:lta tutkimuksen valtionosuusperusteista. Tutkijaryhmän ehdottama valtionosuusmalli parantaisi määräytymisperusteita VATT:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijat ovat tutkineet kuntien valtionosuusjärjestelmää. Tutkimusryhmän ehdottama valtionosuusmalli tasoittaa olosuhteista ja palvelutarpeista aiheutuvia kustannuseroja paremmin kuin nykyinen järjestelmä. Esimerkiksi ehdotettavaan terveydenhuollon valtionosuuteen vaikuttaisi useiden sairauksien esiintyvyys, kun nykyisessä järjestelmässä sairastavuus otetaan huomioon vain työkyvyttömien määrän avulla. Tutkimushankkeessa on ensin selvitetty kuntien peruspalvelujen kustannuseroihin vaikuttavia tarve- ja olosuhdetekijöitä. Saatujen tutkimustulosten perusteella on rakennettu kuuteen osamalliin perustuva ehdotus valtionosuusmallista. Osamallit ovat: lasten päivähoito, esi- ja perusopetus, terveydenhuolto, vanhustenhuolto, kulttuuritoimi ja muu sosiaalihuolto. Ehdotettavien kuuden uuden osamallin perusteella määritetään kuntakohtaiset laskennalliset kustannukset, jotka ovat valtionosuuden perusteena. Lopullinen valtionosuus on kuntakohtaisten laskennallisten kustannusten ja omarahoitusosuuden erotus. Tutkijaryhmän ehdottama valtionosuusmalli on aiempaa neutraalimpi kuntaliitosten kannalta ja se kannustaa kuntia aiempaa paremmin taloudellisuuteen. Ehdotettava malli on toimeksiannon mukaisesti valtiontalouden kannalta kustannusneutraali. Tästä seuraa se, että osa kunnista saisi aiempaa enemmän valtionosuutta ja osa häviäisi uudistuksessa. Uudistuksen lopulliset kuntakohtaiset valtionosuusmuutokset riippuvat siitä, tehdäänkö uudistuksessa muutoksia mm. verotulojen tasaukseen tai toisen asteen koulutuksen valtionosuusjärjestelmään. Myös kuntien valtionosuusjärjestelmään tehtävät lisäpanostukset pienentäisivät valtionosuusuudistuksesta aiheutuvia kuntakohtaisia muutoksia. Nykyistä yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi järjestelmä Valtionosuusuudistuksen tavoitteena on ollut nykyistä yksinkertaisempi ja läpinäkyvämpi järjestelmä, joka kannustaisi kuntia taloudellisuuteen ja olisi aiempaa neutraalimpi kuntaliitosten ja kuntien yhteistyön kannalta. Myös erityisryhmien tai poikkeuksellisten olosuhteiden kuntien asema tulee jatkossakin turvata. Asetetut tavoitteet perustuvat lakiin kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (ns. puitelaki), hallitusohjelmaan ja valtiontalouden tarkistettuihin kehyksiin vuosille Tutkimustuloksista esiin nouseva tulos on, että valtionosuusjärjestelmää on mahdollista selkeyttää ja yhtenäistää. Kuitenkin kriteerien voimakas yksinkertaistaminen voisi heikentää mahdollisuutta ottaa riittävästi huomioon palvelutarpeissa ja olosuhteissa olevia eroja kuntien välillä. Nykyisestä kuntarakenteesta johtuen maamme kuntien välillä on edelleen suuria eroja, mikä vaikeuttaa valtionosuusjärjestelmän perustamista vain harvoihin kriteereihin. Käytettävissä olevien tilastoaineistojen perusteella ei ole tutkimuksen keinoin löydettävissä kriteereitä, joiden avulla äärimmäisten olosuhteiden kuntien erityisolosuhteet voitaisiin ottaa täysin huomioon. Siksi tutkimusryhmä ehdottaa Lapin kuntien ja saaristokuntien osalta erityisratkaisuja. Tällainen räätälöity ratkaisu olisi seitsemäs osamalli, jonka avulla äärimmäisten olosuhteiden kunnat kunnat otetaan erikseen huomioon. Tutkimusryhmän mielestä tämä olisi paras ja läpinäkyvin tapa turvata valtionosuusuudistuksessa äärimmäisten olosuhteiden kuntien rahoitus. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on tutkinut vaihtoehtoja uusiksi valtionosuuskriteereiksi valtiovarainministeriön valtionosuusuudistusta valmistelevan työryhmän toimeksiannosta. Osa tutkimuksesta on toteutettu yhdessä Stakesin (nyk. THL) terveystaloustieteen keskuksen tutkijoiden kanssa. Saatujen tutkimustulosten pohjalta VATT on tehnyt ehdotuksen uudeksi kuntien valtionosuusjärjestelmäksi. Valtionosuusuudistusta valmisteleva työryhmä tekee lopulliset ehdotukset uudesta valtionosuusjärjestelmästä huhtikuun 009 lopussa. Sanna Lehtonen Teemu Lyytikäinen Antti Moisio: Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä. Vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiseksi. VATT-tutkimuksia. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on enemmän mahdollisuus kuin uhka Kuntien valtiolta saama rahoitus eli valtionosuusjärjestelmä on monimutkainen kokonaisuus. Tosi-

3 asia on, että järjestelmän hallitsee kokonaan vain muutama asiantuntija. Valtionosuuksien määräytymistekijöitä on paljon ja niiden monet päällekkäisyydet heikentävät järjestelmän hallittavuutta. Valtionosuusjärjestelmäm vaikeaselkoisuutta paljon pahempi ongelma on, että järjestelmä kohdentaa rahoituksen kuntiin ilmeisen epätarkasti. Valtionosuuksia määräävät tekijät kuvaavat huonosti kuntien kustannuseroja, koska ne eivät kuvaa riittävästi olosuhde- ja palveluturvatekijöitä. Mutkikas valtionosuuskone ei ole kyennyt takaamaan rahoitustarpeita huomioon ottavaa rahanjakoa. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kuntien talouteen kohdistuu suuria paineita. Peruspalvelujärjestelmä joutuu kovaan testiin, kun palvelutarve kasvaa ja samalla verotulot supistuvat voimakkaasti. Valtion on tässä tilanteessa tuettava kuntia ja viime kädessä varmistettava järjestelmän toimivuus. Myös kunnissa olisi syytä katsoa peiliin. Viime vuosina kunnissa on tehty päätöksiä menojen lisäyksistä, joiden kestävyyttä on pakko arvioida uudelleen. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Valtionosuuskriteerit ovat viime vuosina suunnanneet kuntiin rahoitusta melkoisen epätarkoin kriteerein. Vuosien ajan osa kunnista on saanut vähemmän valtionosuutta kuin olisi ollut tuoreen tutkimustiedon pohjalta perusteltua. Jos kuntiin nyt taloustaantuman vuoksi suunnataan lisärahaa vanhoin kriteerein, tämä epäkohta vain kärjistyy. Johtava ekonomisti Antti Moisio nettikolumnissaan , Kiinteistöveroilla voidaan kannustaa asuntorakentamista Kunnat ovat vuodesta 00 lähtien voineet verottaa rakentamatonta asuntotonttia korkeammalla kiinteistöveroprosentilla kuin rakennettua tonttia. Veron käyttöönotto lisäsi omakotirakentamista alkuvuosina keskimäärin noin 0 prosentilla. Tämä käy ilmi Teemu Lyytikäisen väitöstutkimuksesta. Veron kokonaisvaikutus on kuitenkin jäänyt hyvin pieneksi, sillä vain osa kunnista on ottanut sen käyttöön. Esimerkiksi vuonna 00 rakentamattoman tontin lisäveron ansiosta aloitettiin arviolta vajaan neljän sadan omakotitalon rakentaminen. Kaikkiaan vuonna 00 aloitettiin 000 omakotitalon rakentaminen. Kuntien kannustaminen asuintonttien kaavoittamiseen tärkeää Rakentamattoman tontin kiinteistöveron toimivuus on kytköksissä kunnan maapolitiikkaan. Vaikutus jää pieneksi, mikäli kunnassa on vain vähän rakentamattomia kaavoitettuja tontteja, joihin vero purisi. Kuntien kannusteet asuinalueiden kaavoittamiseen ovat avainasemassa, jos halutaan lisätä asuntorakentamista. Kiinteistöverot syytä antaa kunnan omaan taskuun Kuntien verotulojen tasaus heikentää kuntien kannusteita. OECD ja ns. Tarastin ryhmä ovat ehdottaneet kiinteistöverojen poistamista kuntien laskennallisten verotulojen tasausjärjestelmästä. Lyytikäinen pitää ehdotusta järkevänä: - Kunnille aiheutuu kustannuksia infrastruktuurin ja palvelujen järjestämisestä uusille asuinalueille - Kiinteistöverojen poistaminen tasausjärjestelmästä vahvistaisi kannusteita kaavoittaa asuintaloja sijainniltaan hyviin paikkoihin. Tämä helpottaisi ajan myötä asuntopulaa. Samalla voidaan harkita maapohjan kiinteistöveron eriyttämistä yleisestä kiinteistöverosta. Nykyisin liikerakennuksia, liiketontteja ja asuntotontteja verotetaan samalla yleisellä kiinteistöveroprosentilla. Lyytikäisen mukaan kiinteistöveroja voisi korottaa maltillisesti painottuen maan veroihin. Maapohjan vero on hyvä vero, koska sillä ei ole haitallisia käyttäytymisvaikutuksia eivätkä tontit karkaa ulkomaille, toteaa Teemu Lyytikäinen. Tutkimuksen mukaan asuintonttien kiinteistöverojen yleinen taso ei vaikuta maanomistajan käyttäytymiseen, sillä tontin verotusarvo ei riipu rakentamispäätöksestä. Vain rakentamattoman ja rakennetun asuintontin Kiinteistöverotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin kevyttä. veroasteiden erolla on merkitystä. Kiinteistöverotus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen hyvin kevyttä. Kiinteistöverokertymä on Suomessa alle 0, prosenttia bruttokansantuotteesta. Esimerkiksi Ranskassa kiinteistöveroja kerätään yli prosenttia bkt:sta ja Isossa-Britanniassa yli prosenttia bkt:sta. Lyytikäisen väitöskirja on osa Suomen Akatemian Asumisen talous -hanketta. Hankkeen johtajana oli professori Heikki A. Loikkanen Helsingin yliopistosta. Teemu Lyytikäinen: Studies on the effects of property taxation, rent control and housing allowances. VATT-tutkimuksia 0. Verotuksen progressiivusuus vähentynyt ja tuloerot kasvaneet Marja Riihelä, Risto Sullström ja Ilpo Suoniemi tarkastelevat tutkimuksessaan julkisen vallan toimien, erityisesti verouudistusten vaikutusta tulonjakoon ja välittömän verotuksen progressiivi-

4 suuden muutoksiin Suomessa vuosina Eriarvoisuuden ja verotuksen progressiivisuuden syitä tutkijat etsivät toisaalta tulonmuodostuksesta ja toisaalta eri väestöryhmistä. Suomessa tuloerojen voimakas tasoittuminen 970-luvun alussa jatkui hillitymmin aina 990-luvun puoliväliin asti. Suomen talous kääntyi nopeaan kasvuun heti 990-luvun alun laman jälkeen ja samalla tuloerot alkoivat kasvaa, kansainvälisestikin katsoen poikkeuksellisen nopeasti. Vain muutamassa vuodessa tulojen eriarvoisuutta mittaavan Gini-kertoimen arvo palautui 0 vuotta aiemmin vallinneelle tasolle. Tuloerojen kasvu eri maissa on vaihdellut sekä voimakkuudeltaan että ajoitukseltaan. Tästä syystä tutkimus on kohdistunut yhä enemmän julkisen vallan toimenpiteiden tulonjakovaikutuksiin. Tulonjaon kehitys ei riipu ainoastaan markkinoilla vaikuttavista voimista, myös julkisen vallan tekemillä päätöksillä on merkitystä. Tulonjaon kehitys ei riipu ainoastaan markkinoilla vaikuttavista voimista, myös julkisen vallan tekemillä päätöksillä on merkitystä Budjetin 009 vaikutukset: verotus kevenee eniten keski- ja suurituloisilla Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät vuonna 009 keskimäärin 680 euroa vuodessa. Suhteellisesti mitatut tuloerot kasvavat ja suhteellinen köyhyys lisääntyvät lievästi. Veronkevennykset lisäävät kotitalouksien tuloja 680 euroa Vuoden 009 talousarvioesityksen mukaisten ja eduskunnan päättämien keskeisten tuloverojen vaikutuksesta kotitalouksien käytettävissä olevat tulot lisääntyvät keskimäärin 680 euroa vuodessa, eli,8 prosenttia. Yhteensä tuloverot alenevat,7 miljardia euroa ja keskimääräinen tuloveroaste alenee, prosenttiyksikköä. Kokonaisvaikutuksesta runsas kolmannes on seurausta marginaaliveroprosenttien alentumisesta, neljännes uuden työtulovähennyksen muutoksista ja viidennes tuloveroasteikon tulorajojen inflaatiotarkistuksista. Ylimmissä tuloluokissa veron jälkeiset tuloosuudet ovat kasvaneet voimakkaammin kuin veroa edeltävät tulo-osuudet Tulonsaajakymmenyksiin sovellettu progressiivisuusmittarin hajotelma havainnollistaa, miten eri tulonsaajakymmenysten verokohtelu on muuttunut 990-luvun puolivälin jälkeen. Suurituloisten ryhmien tulo- ja vero-osuuksien muutokset ovat vaikuttaneet selvästi eniten sekä välittömän verotuksen progressiivisuuden alenemiseen että tätä kautta viimeaikaiseen tuloerojen kasvuun. Suomessa, toisin kuin esimerkiksi USA:ssa, ansiotuloilla on suhteellisen vähän merkitystä tuloerojen kasvussa, huolimatta 990-luvun laman aiheuttamasta massatyöttömyydestä ja talouden rakennemuutoksesta. 990-luvun puolivälin jälkeiset muutokset tuloeroissa ja verotuksen progressiivisuudessa johtuvat pääomatulojen voimakkaasta kasvusta ja niiden kertymisestä aiempaa selvemmin kaikkein suurituloisimmille. Vuoden 99 verouudistus, jossa siirryttiin pääomatulojen eriytettyyn verotukseen, houkutteli muuntamaan muuten ankarasti verotettuja suuria ansiotuloja pääomatuloiksi ja oli osaltaan tämän muutoksen taustalla. Marja Riihelä Risto Sullström Ilpo Suoniemi: Tax progressivity and recent evolution of the Finnish income inequality. VATT Discussion Papers 60. Verotus kevenee eniten ansiotuloa saavilla keski- ja suurituloisilla Verotus kevenee eniten ansiotuloa saavilla keski- ja suurituloisilla, jotka hyötyvät tuloveroasteikkoon, uuteen työtulovähennykseen ja eläkevähennyksiin tehdyistä veroperusteiden kevennyksistä. Tuloluokittain tarkasteltuna kaikkein suurituloisimmilla veronkevennys on suhteellisesti näitä pienempi. Tämä johtuu siitä, että tällaisilla henkilöillä pääomatulojen osuus veronalaisista tuloista on muita suurempi. Pääomatulojen verotukseen ei tehty muutoksia. Kaikkein pienituloisimmat, kuten kansaneläkkeen tai muun perusturvan varassa elävät, eivät juuri hyödy veronkevennyksistä. Palkansaajien ja etuuksia saavien verotus kevenee tasaisesti On huomattava, että esimerkiksi tulotason, sosioekonomisen aseman ja perhetyypin mukaisissa luokitteluissa käytettävissä olevien tulojen muutokset saattavat olla seurausta ennen kaikkea luokiteltavien ryhmien erilaisista ominaisuuksista ja niiden erilaisesta tulonmuodostuksesta, sanoo Heikki Viitamäki, joka on tarkastellut vuoden 009 talousarvioesityksen etuus- ja veroperustemuutosten vaikutuksia. Kokoaikaisten palkansaajien, eläkkeensaajien ja muiden etuudensaajien tuloveroasteet ja marginaaliveroasteet alenevat yhteneväisesti ja varsin tasaisesti eri tulotasoilla, kuitenkin kaikkein pienituloisimpia lukuun ottamatta, toteaa Viitamäki. Työssä olevien työnteko muuttuu kannattavammaksi Työssä olevien työnteko muuttuu kannattavammaksi, sillä marginaaliveroaste laskee keskimäärin,6 prosenttiyksikköä. Verotuksen, tarveharkintaisten etuuksien ja kunnallisen päivähoitomaksun yhteistä marginaalivaikutusta kuvaava efektiivinen

5 marginaaliveroaste alenee työssä olevilla keskimäärin, prosenttiyksikköä. Suhteelliset tuloerot ja suhteellinen köyhyys lisääntyvät lievästi Vero- ja etuusperusteiden muutosten seurauksena suhteellisesti mitatut tuloerot kasvavat ja suhteellinen köyhyys lisääntyy. Vaikutukset ovat kuitenkin vähäisiä. Tulonjakotarkasteluissa yleisesti käytetty Gini-kerroin nousee 0,0 prosenttiyksikköä ja pienituloisten osuus (köyhyysaste) nousee 0, prosenttiyksikköä. Laskelmat kuvaavat päätösperäisiä muutoksia Laskelmissa on otettu huomioon ainoastaan keskeisiin henkilökohtaisiin tuloveroihin ja kotitalouksien etuuksiin tehdyt päätösperäiset muutokset. Vertailtavana on tilanne, jossa tällaisia päätöksiä ei olisi lainkaan tehty. Todellisuudessa kotitalouksien ostovoimaan ja veroasteisiin vaikuttavat näiden ohella esimerkiksi palkkojen ja pääomatulojen kehitys sekä etuuksiin tehtävät lakisääteiset indeksitarkistukset. Reaalista kehitystä arvioitaessa myös yleisen kustannustason kehitys on otettava huomioon. Tulokset eivät siten kuvaa esim. tuloveroasteiden, tulonjaon tai ostovoiman kehitystä vuodesta 008 vuoteen 009. VATT tekee jatkossakin vuosittain selvityksen talousarvioesityksen keskeisistä vaikutuksista ja sen sisältöä kehitetään. Syksyllä 009 ilmestyvässä arvioinnissa tarkastellaan vuoden 00 talousarvioesityksen vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan. Heikki Viitamäki: Vuoden 009 talousarvioesityksen etuus- ja veroperustemuutosten vaikutukset. VATT-keskustelualoitteita 6. Työmarkkinauudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia Vuonna 006 toteutettu työmarkkinatukiuudistus on lisännyt pitkäaikaistyöttömien osallistumista työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Sen sijaan uudistuksella ei ollut suoria työllisyysvaikutuksia. Näin arvioidaan Kari Hämäläisen, Juha Tuomalan ja Minna Ylikännön tutkimuksessa Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset. Työmarkkinatukiuudistuksen myötä työ- ja elinkeinotoimisto on velvollinen tarjoamaan 00 päivää työmarkkinatukea saaneelle työttömälle aktiivitoimenpiteitä ja työtön on velvollinen osallistumaan niihin työmarkkinatuen lakkauttamisen uhalla. Uudistus kasvatti toimenpiteisiin osallistumisen määrää. Kunnat lisäsivät tukityöllistämistään, mutta myös muiden toimenpidemuotojen kuten työvoimapoliittisen koulutuksen tarjonta kasvoi. Kuntien keskeistä roolia työttömyyden hoidossa painotettiin tutkimusta varten tehdyissä viranomaishaastatteluissa. Samaten yhteistyön merkitys eri viranomaistahojen välillä nähdään tärkeänä. Pitkäaikaistyöttömyyteen liittyy monesti muitakin ongelmia kuin itse työttömyys. Työllistymisen esteenä ovat usein esimerkiksi sairaudet tai ylivelkaantuminen. Pelotteiden avulla ei näitä työllistymisen esteitä poisteta. Toisaalta aktivoinnin uhka ei toimi pelotteena niille, jotka ovat jo täysin syrjäytyneet työelämästä. Seinä on usein vastassa avoimilla työmarkkinoilla Aktivoinnin lisääminen ei yksistään edistä pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Tavoitteena on siirtyä erilaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden kautta avoimille työmarkkinoille, mutta seinä tulee usein vastaan palkkatuetun työn loputtua. Sen jälkeen on edessä jälleen työttömyys. Pitkäaikaistyöttömän kannustaminen ja motivoiminen takaisin työmarkkinoille vaatii yksilöllisten ongelmien paikantamista ja oikeanlaisen tuen löytämistä. Kannustimia on hyvä olla olemassa, mutta voidaan kysyä, millaiseksi kannustimeksi esimerkiksi työmarkkinatukiuudistuksen mukanaan tuoma vastikkeellisuus käytännössä koetaan. Sen suhteen ainakin tutkimusta varten haastatellut viranomaiset ja myös työttömät itse olivat kovin epäileväisiä. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lisääntyneellä aktivoinnin uhalla ei saatu pitkäaikaistyöttömiä avoimille työmarkkinoille. Siihen tarvitaan ennen kaikkea pitkäjänteistä yhteistyötä työttömän kanssa, eli enemmän porkkanaa kepillä kannustamisen sijaan. Työministeri Tarja Cronberg Paikallistason viranomaisten ja erityisesti kuntien toiminnalla on tutkijoiden mukaan merkittävä rooli työttömyyden hoidossa. Siksi paikallisen tason innovaatioita oman alueensa työttömyyden hoidossa paikallisten tarpeiden pohjalta tulisi tukea aiempaa enemmän. Hyviä kokemuksia paikallisista työllistämishankkeista on saatu esimerkiksi Kinnulassa ja ehkä vastaisuudessa myös Paltamossa, joissa molemmissa on erityisesti haluttu puuttua varhaiseen työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseen. Kari Hämäläinen Juha Tuomala Minna Ylikännö: Työmarkkinatuen aktivoinnin vaikutukset. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja/työ ja yrittäjyys 7/009.

6 6 Irtisanominen näkyy palkkatuloissa useita vuosia Laman aikana irtisanottujen työntekijöiden palkkatulot putoavat rajusti ja pitkäksi aikaa, ja pudotus on sitä suurempi, mitä alemmasta tuloluokasta on kyse. Normaalissa työmarkkinatilanteessa irtisanominen laskee merkittävästi vain alimpia tulodesiilejä. Tämä käy ilmi Ossi Korkeamäen ja Tomi Kyyrän tutkimuksesta, jossa he selvittivät, kuinka irtisanotuksi tuleminen vaikutta työntekijöiden tuleviin ansioihin laman aikana ja normaalisuhdanteessa. Laman aikana irtisanottujen tulot laskevat rajusti Irtisanomisen vaikutus on kaikkein suurin irtisanomista seuraavana vuonna. Vuonna 99 irtisanottujen ryhmässä viidenneksen palkkatulot putoavat nollaan. Irtisanottujen mediaanipalkka (. desiili) on noin 0 % vertailuryhmän mediaanista ja yhdeksännen desiilin palkkakin laskee 9 7% vertailuryhmän yhdeksänteen desiiliin verrattuna. Laman aikana irtisanottujen palkkatulot laskevat voimakkaasti ja irtisanominen vaikuttaa tuloihin pitkän aikaa. Palkkatulojen alin desiili on seitsemän vuotta irtisanomisen jälkeen edelleen hyvin lähellä nollaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vähintään kymmenen prosenttia irtisanotuista on koko vuoden työtön tai työvoiman ulkopuolella. Irtisanottujen mediaanipalkkatulo saavuttaa vertailuryhmän mediaania huomattavasti, mutta on seitsemän vuoden jälkeen vain 70 8% vertailuryhmän mediaanituloista. Potkut normaalissa työmarkkinatilanteessa pienituloisuuden riski kasvaa enemmän naisilla Vuonna 997 irtisanotuksi tulemisen vaikutus on hyvin erilainen kuin vuonna 99. Miesten kohdalla vain palkkajakauman ensimmäinen desiili romahtaa selvästi vertailuryhmää alemmaksi ja kuudennen desiilin yläpuolella vaikutukset eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Suljetuista toimipaikoista irtisanotuilla miehillä vaikutus on kuitenkin selkeästi havaittavissa mediaania pienemmissä palkoissa. Esimerkiksi neljännen desiilin palkka on seitsemän vuotta irtisanomisen jälkeen kymmenen prosenttia vertailuryhmän neljättä desiiliä pienempi. Naisten kohdalla vuoden 997 irtisanomisen vaikutukset ovat alimmissa desiileissä huomattavasti suurempia kuin miehillä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että myös kasvusuhdanteessa tapahtuvalla irtisanomisella on selkeä palkkoja laskeva vaikutus erityisesti mediaanin alapuolella. Tutkimuksen karut tulokset Keskeisimmät tulokset ovat, että ) ansiot laskevat irtisanotuksi tulemisen jälkeen voimakkaasti ja pitkäksi aikaa, ) laman aikana irtisanotuksi tulemisen vaikutus on erityisen suuri ja ) vaikutus on suurin pienissä tuloluokissa. On huomattavaa, että vaikutus on suurin alimmissa desiileissä, vaikka sitä mitattaisiin euromääräisesti. Irtisanomisen aiheuttamat muutokset tulojakauman yläpäässä ovat verrattain pieniä. Monelle irtisanomisen seuraukset saattavat olla ansiotulojen menetyksen lisäksi syrjäytyminen työmarkkinoilta pitkäksi aikaa tai lopullisesti. Siksi työntekijöiden työssä pysymistä ja uudelleentyöllistymistä edistävät toimet ovat perusteltuja etenkin taantuman ja laman oloissa. Aiempaa kirjallisuutta ja tämän tutkimuksen tuloksia vertailtaessa voinee myös sanoa, että jakaumavaikutusten poissulkeminen jo tutkimusmenetelmää valittaessa voi johtaa virheellisiin tai ainakin puutteellisiin johtopäätöksiin. Esimerkiksi irtisanomisen melko pieni vaikutus keskipalkkoihin voi kätkeä taakseen suuria muutoksia tulojakauman alapäässä. Näin tutkittiin Ossi Korkeamäki ja Tomi Kyyrä arvioivat irtisanomisen vaikutusta koko tulojakaumaan. Tätä tarkoitusta varten he poimivat koko yksityisen sektorin kattavasta linkitetystä yritys-työntekijä -aineistosta kaikki yksityisen sektorin 0 -vuotiaat työntekijät, jotka olivat työskennelleet yhtäjaksoisesti vähintään kolmen vuoden ajan samassa yli kymmenen hengen toimipaikassa vuonna 99 (lamaryhmä) ja samat ehdot täyttävät henkilöt vuonna 997 (kasvuperiodi). Aiempaa kirjallisuutta seuraten koeryhmään valittiin työntekijät, jotka lähtivät toimintansa kokonaan lopettaneesta toimipaikasta tai jotka lähtivät irtisanomisen tai muun syyn seurauksena toimipaikasta, jonka henkilöstö supistui tarkasteluvuonna 0 % tai enemmän. Vertailuryhmään otettiin henkilöt, jotka eivät vaihtaneet toimipaikkaa vuonna 99 (997), mutta joiden työmarkkinasiirtymiä ei sen jälkeen rajoitettu millään tavoin. Myös vertailuryhmän henkilöt saattoivat siis tulla irtisanotuiksi myöhempinä seurantavuosina. Koeja vertailuryhmän henkilöitä seurattiin yhteensä yhdentoista vuoden ajan, alkaen kolme vuotta ennen irtisanomisvuotta ja jatkuen seitsemän vuotta sen jälkeen. Korkeamäki ja Kyyrä estimoivat irtisanomisen vaikutuksen palkkatulojakaumaan laskemalla kvantiiliregressioita molempien irtisanomisvuosien otoksille. Mallissa selitettävänä muuttujana oli palkkatulojen logaritmi ja selittäjänä irtisanomisen ilmaiseva indikaattori. Lisäksi estimoinneissa on kontrolloitu työsuhteen kesto ennen irtisanomista, työnantajan koko irtisanomista edeltävänä vuonna, työntekijän koulutusaste ja ikä, siviilisääty ja alle kouluikäisten lasten olemassaolo, asuinpaikka vanhan läänijaon tarkkuudella sekä toimiala. Mallit estimoitiin erikseen miehille ja naisille. Ossi Korkeamäki Tomi Kyyrä: Distributional analysis of displacement costs in an economic depression and recovery. VATT-keskustelualoitteita 6.

7 Kuvio. Irtisanomisen suhteellinen vaikutus palkkatulojen jakaumaan suljetuista toimipaikoista irtisanotuille miehille vuosina 99 ja 997.,,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0, Vuonna 99 suljetuista toimipaikoista irtisanotut miehet , 0, 0, Irtisanominen 0, 0, Vuonna 997 suljetuista toimipaikoista irtisanotut miehet, 7,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0, =. desiili =. desiili jne. 0, 0, Irtisanominen 0, 0, 0, Palkkajakauma ja desiili Tutkimuksessa puhutaan palkkajakaumasta ja sen desiileistä. Palkkajakauma tarkoittaa tässä tietoa siitä, paljonko kukin tutkittavan otoksen henkilö ansaitsee. Kun henkilöt asetetaan palkan mukaiseen suuruusjärjestykseen pienimmästä alkaen, kuuluvat ensimmäiseen desiiliin ne 0% henkilöistä, joilla on pienin palkka. Toiseen desiiliin kuuluvat seuraavat 0% havainnoista, jne. Näin edeten kymmenenteen desiiliin kuuluu suurituloisin kymmenes palkansaajista. Palkkajakaumien vertailussa vertaamme irtisanottujen ja vertailuryhmän palkkajakaumien tulokymmenysten rajoja. Esimerkiksi viides desiili (eli mediaani) on tulo, jota vähemmän ansaitsee puolet kyseisen ryhmän henkilöistä. Vastaavasti yhdeksäs desiili tarkoittaa tuloa, jonka alapuolelle jää 90% ja yläpuolelle 0% havainnoista. Kuviossa kuvataan irtisanottujen miesten palkkatulojen jakauman kehitystä suhteessa vertailuryhmän eli kyseisenä vuonna omassa toimipaikassaan jatkavien miesten palkkoihin. Vaakaakselilla on aika. Pystyakselilta luetaan, paljonko irtisanottujen ryhmän kunkin desiilin palkka on suhteessa vertailuryhmän vastaavaan desiiliin. Esimerkiksi vuonna 99 irtisanottujen miesten mediaanipalkka, eli viides desiili, on irtisanomista seuraavana vuonna (99) 0% vertailuryhmän mediaanista. Vuoden 997 osalta kuviosta on jätetty selkeyden vuoksi pois desiilit 6 9, joissa vaikutus on vähäinen.

8 8 Hyvinvointipalvelujen tehokkuudesta Kuntien ostot terveyspalveluja tuottavilta yrityksiltä ovat viime vuosina kasvaneet. Tulevia hoito- ja hoivamenoja voidaan hillitä tuottamalla hyvinvointipalveluita aiempaa suuremmissa yksiköissä. Esimerkiksi kuntien PARAS-hankkeessa tähdätään siihen, että palveluiden väestöpohjat olisivat nykyistä suurempia. Yrityssektori vahvassa kasvussa terveydenhuollossa Kuntien ostot terveyspalveluja tuottavilta yrityksiltä ovat viime vuosina kasvaneet rivakasti. Suurimmat alan yritykset ovat monialaistuneet ja hakevat kunnallisista palveluista uutta liiketoimintaa. Yksityiset terveyspalvelut ovat laajentuneet, koska muun muassa päivystyspalveluja on ulkoistettu ja hoitohenkilökunnan vuokraus on yleistynyt. Yksityisten terveyspalvelujen kasvu on perustunut osaltaan kuntien työvoiman saatavuusongelmiin. Kehitykselle tyypillisiä piirteitä ovat olleet myös yritysostot, sijoittajien mukaantulo ja kasvaneet tuotto-odotukset. Yksityisten terveyspalveluiden kysyntää kasvattaa entisestään väestön ikääntyminen ja entistä vauraampien vanhusikäluokkien palvelutarpeen kasvu. Yksityinen palvelutuotanto on kasvussa myös vanhusten hoivapalveluissa. Kun laitoshoidon osuutta vanhuspalveluissa supistetaan, niin järjestöjen ja yritysten tuottaman palveluasumisen ja myös kotipalveluiden merkitys kasvaa. Kuntapalvelujen ulkoistaminen hillinnee menojen kasvupaineita toimivan kilpailutuksen tilanteessa. Kuntien oma toimiva palvelutuotanto on kilpailutuksessa hyvä vertailukohta yksityisille palveluille. Kuntapalvelujen ulkoistamisen riskeinä voivat olla kuntien ostojen pirstaleisuus, kilpailutuksiin liittyvät suuret hallintokustannukset ja pienten kuntien heikko neuvotteluvoima. PARAS-hanke vasta lähtölaukaus kuntapalveluiden uudistamiselle Keskeinen keino hillitä tulevia hoito- ja hoivamenoja on myös hyvinvointipalveluiden tuottaminen aiempaa suuremmissa yksiköissä. Esimerkiksi kuntien PARAS-hankkeessa tähdätään siihen, että palveluiden väestöpohjat olisivat nykyistä suurempia. Suuremmat palvelutuotannon yksikkökoot eivät kuitenkaan ole kustannussäästöjen automaatti. Sairaalakokojen kasvattamista tärkeämpää on saada aikaan tiiviimpi yhteys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken. Vaihtoehtoiset keinot ovat näiden kahden terveyspalveluorganisaation yhdistäminen tai sopimusperustainen palvelutuottajien verkosto. Kustannussäästöjen kannalta koko terveydenhoidon palveluketjun kattavat tietojärjestelmät ovat joka tapauksessa avainasemassa. Kuntaliitokset ovat olleet PARAS-hankkeen toistaiseksi näkyvin osa. Suurempia väestöpohjia palveluille haetaan kuntien yhteistyömalleista, kuntayhtymistä ja isäntäkuntamallista. Suuria innovaatioita palvelurakenteen uudistamiseksi ei vielä ole nähtävissä. Jatkossa kuntarakennetta pitäisi kehittää siten, että lähtökohtana ovat entistä enemmän hyvät toiminnalliset kokonaisuudet eikä olemassa olevat kuntarajat. Tällöin kuntakentän ja esimerkiksi erikoissairaanhoidon rakenteita uudistettaisiin koordinoidusti. Kuntaliitosten taloudellisten vaikutusten kannalta on keskeistä myös se, käytetäänkö kuntien yhdistymistuet nyt uudistushankkeisiin vai vanhojen rakenteiden ylläpitämiseen. Nämä poiminnot ovat VATT-julkaisusta Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. Kirjan kymmenessä asiantuntija-artikkelissa tarkastellaan koko kuntasektoria koskevia uudistuksia sekä muun muassa palveluiden kilpailuttamista, yksikkökokojen kasvattamista, palveluketjujen tehostamista ja terveydenhuollon rahoituksen muutoksia. Kirja liittyy valtioneuvoston kanslian laajaan ikääntymispolitiikkaa koskevaan selvityshankkeeseen ja sen kirjoittajat ovat pääosin VATT:n sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkijoita. Seija Ilmakunnas (toim.): Hyvinvointipalveluja entistä tehokkaammin. Uudistusten mahdollisuuksia ja keinoja. VATT-julkaisuja 8. Kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Terveydenhuollon vaikuttavuudesta on keskusteltu yhä enemmän viime aikoina. Jo kauan on tiedetty, että panostukset terveydenhuoltoon korreloivat vain heikosti terveillä elinpäivillä mitatun vaikuttavuuden kanssa. WHO:n tuoreimpien tilastojen mukaan Kuubassa on käytetty dollareina terveydenhuoltoon henkeä kohti vain noin % siitä mitä Yhdysvalloissa. Maissa on kuitenkin eletty keskimäärin lähes täsmälleen yhtä pitkään. Viime aikoina on vaikuttavuuden eroille löytynyt yhä luotettavampia luonnontieteellisiä selityksiä. Erityisesti ylipaino yhdistettynä solujen rajalliseen kykyyn jakautua ns. telomeerirajoitteen vuoksi näyttäisi olevan yksi tärkeä syy sille, että elintason noususta ei ole aina seurannut terveiden elinpäivien lisääntyminen. Mittarit kustannusvaikuttavaan terveydenhuoltoon Tutkimuksessa on tarkasteltu mittareita, joiden avulla voitaisiin pyrkiä kustannusvaikuttavampaan terveydenhuoltoon. Mittausongelma nousee erityisen tärkeäksi, jos terveydenhuollosta vastaava organisaatio arvioi tulostaan suuren väestön (esimerkiksi miljoonan hengen) terveyden edistymisellä eikä niinkään esimerkiksi palvelujen tasapuolisella tarjonnalla. Terveydellä voidaan tarkoittaa monia asioita ja sitä voidaan mitata monella tavalla. Yksi mit-

9 taamisen lähtökohta on terveyden kytkeminen toimintakykyyn. Tämän funktionaalisen tulkinnan mukaan terveyttä voidaan mitata kyvyllä suoriutua erilaisista tehtävistä kuten liikkumisesta, näkemisestä, kuulemisesta tai suoriutumisella työtehtävistä. Periaatteessa yleispätevämpi mittaustapa on, että terveyttä tai sen puuttumista arvioidaan biolääketieteellisellä tilalla. Tämän mittaustavan ongelmana on, että terveys helposti samaistuu biologisesti todettavien tautien tai puutteiden poissaoloon. Kolmannen tulkinnan mukaan terveys on kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista (esim. kivun puuttuminen). Kipuja mielialalääkkeet ovat ratkaisuja, jotka hakevat usein oikeutuksensa nimenomaan tällaisesta koetusta hyvinvoinnista. Varsinkin toimintakykyyn perustuvan ja koetun terveyden tutkimiseksi on kehitetty erilaisia mittareita. Monet kansainvälisesti käytetyt mittarit mahdollistavat erikoisalojen keskinäisen vertailun laatupainotteisten elinvuosien muodossa. Tutkimuksessa tarkastellaan, olisiko kehitettävissä yleispätevästi julkista terveyspalvelujen kysyntää määrittelevä kysyntäfunktio. Ehdotetulle funktiolle, jota tutkimuksessa käytetään erityisesti tulevaisuudessa tarjolla olevien lääkkeiden hankinnan edullisuuden tarkasteluun on annettu nimi PMD-funktio (Public Medical Demand -function). Uudet tehokkaat lääkkeet kalliit hinnat Kehitys geeni- ja kantasoluteknologioissa on mahdollistanut uudenlaiset lääkitykset erityisesti syöpien hoitoon. Näillä lääkkeillä on kaksi tyypillistä piirrettä. Niistä hyötyvien ryhmät ovat nykyisiin eri lääkkeiden käyttäjäryhmiin verrattuina pieniä. Ne joille lääkkeet toimivat tehokkaimmin, voidaan valita käyttäjän tai syöpätyypin geneettisen profiilin perusteella. Näin paitsi lisätään lääkkeen tehoa, myös vältetään lääkkeen haitallisia sivuvaikutuksia. Toinen tyypillinen piirre uusissa lääkityksissä näyttäisi olevan niiden korkea hinta. Korkea hinta seuraa korkeista kehittämiskustannuksista hoidettavaa potilasta kohti, hoidettavien tautien vaarallisuudesta ja valmistajien mahdollisuudesta pitää yllä pitkään monopolia lääkkeiden valmistuksessa. Tutkimuksessa tarkastellaan PMD-funktiota käyttäen kansallisesti mielekästä lääkkeiden tilaamis- ja hinnoittelupolitiikkaa jaotellen tulevaisuuden lääkkeitä kahteen perustyyppiin: moniin tauteihin sopiviin p-lääkkeisiin ja vain hyvin suppealle käyttäjäryhmälle soveltuviin Fabryn tauti -lääkkeisiin. Osmo Kuusi: Kustannusvaikuttava terveydenhuolto ja lääkehoidot tulevaisuudessa. VATT-keskustelualoitteita 6. Kansainvälinen kauppa: Venäjän energiamarkkinat kansainvälisessä kaupassa. Kansainvälinen kauppa ja kehitysapu Energian merkitys Venäjän kotimarkkinoilla näkyy talouden energiaintensiivisyydessä, joka arvonlisällä mitattuna on kymmenkertainen Euroopan Unioniin verrattuna. Euroopan Unioni on riippuvainen Venäjän öljystä ja varsinkin kaasusta, yli 0 % EU:n kaasun tuonnista tulee Venäjältä. Hintojen vapauttaminen Venäjän energiamarkkinoilla vapauttaa resursseja vientiin ja kansainväliseen talouteen Venäjän energiavarat ovat maan tärkein vientiartikkeli ja niiden runsaus on mahdollistanut alhaiset säädellyt hinnat Venäjän kotimarkkinoilla. Tämä näkyy venäläisiltä kuluttajilta perityssä kaasun hinnassa, joka on ollut noin neljännes maailmanmarkkinahinnasta. Myös öljyn ja sähkön alhainen hinta ovat muokanneet talouden rakenteita. Energian merkitys Venäjän kotimarkkinoilla näkyy talouden energiaintensiivisyydessä, joka arvonlisällä mitattuna on kymmenkertainen Euroopan Unioniin verrattuna. Leena Kerkelä on väitöstutkimuksessaan arvioinut energiasektoriin liittyvien verojen ja tukien laajuutta kokonaistaloudellisesti. Arvion suuruuteen vaikuttaa se, kuinka paljon tuet ja verot muuttavat kulutusta, tuotannon rakennetta ja kansainvälistä kauppaa. Laskelmat vaihtelevat 8 prosentin välillä BKT:sta. Energian verot ja tuet Venäjän keino hallita osallistumistaan kansainvälisille markkinoille Venäjä korotti sähkön ja kaasun kotimaisia hintoja vuoden 00 energiareformissa. Myöhemmät linjaukset ovat samansuuntaisia. Vuoteen 0 mennessä Venäjän hallitus pyrkii vapauttamaan sekä kaasun että sähkön kotimaisen hinnoittelun. Nämä reformit vähentävät kotimaista kulutusta, lisäävät tuotannon kannattavuutta, mahdollistavat investointien rahoituksen ja lisäävät toivottuja resursseja vientiin. Energian verot ja tuet, ml. vientiverot, ovat Venäjän keino hallita osallistumistaan kansainvälisille markkinoille sekä taloudellisesti että poliittisesti, toteaa Leena Kerkelä. Euroopan Unioni on riippuvainen Venäjän öljystä ja varsinkin kaasusta, yli 0 % EU:n kaasun tuonnista tulee Venäjältä. Kehityspolitiikassa kaupan vapauttaminen ja kehitysapu toimivat yhdessä Mosambikin kaltaiselle pienelle kehitysmaalle kaupan vapauttamisen mahdolliset hyödyt ovat rajalliset. Vain yksipuolisen markkinoillepääsyn lisääminen Eurooppaan osoittautuu kannattavaksi. Kaupan vapauttamisessa Mosambik on mukana useissa järjestelyissä ja kehitysmaa-asemansa 9

10 0 puitteissa sen pääsyä kehittyneille markkinoille on helpotettu. Sopimukset ovat luonteeltaan monenkeskisiä kuten Dohan kierroksen vapauttamiskierros, alueellisia kuten sopimukset Afrikassa tai kahdenvälisiä kehittyneiden maiden myöntämiä yksipuolisia tai vastavuoroisia etuuksia. Alueellisten ja kahdenvälisten sopimusten yksityiskohdat kuten alkuperäsäännöt ja turvalausekkeet vaikeuttavat niiden hyödyntämistä. Kauppaa tukevalla kapasiteetin rakentamisella on tärkeä rooli kansainvälistymisessä ja näitä tavoitteita on kirjattu kehitysyhteistyölinjauksiin niin WTO:ssa, YK:ssa kuin Suomessakin (Tradefor-aid). Mosambikissa yksittäiset lahjoittajamaat toteuttavat erityyppisiä yksityiselle sektorille ja vienninedistämiseen suunnattujen hankkeita. Kaupan menettelytapojen kehittäminen tarjoaa win-win-ratkaisuja Kaupan vapauttaminen ja kehitysyhteistyö joko tukevat toisiaan vai toimivat toisiaan vastaan. Ääritapauksessa kaupan vapauttaminen voi murentaa kehitysyhteistyöllä saavutettuja asemia. Kaupan menettelytapojen kehittäminen (trade facilitation) tarjoaa win-win-ratkaisuja sekä lahjoittajalle että avunsaajalle. Käytännössä siihen voi sisältyä esimerkiksi satamien toimintaedellytysten parantamista ja kuljetuskustannusten alentamista. Leena Kerkelän tutkimuksen laskelmat paneutuvat kaupan vapauttamisen ja kehitysavun toimialavaikutuksiin. Esimerkiksi integraatio Euroopan kanssa hyödyttää eri toimialoja kuin integroituminen Afrikkaan tai kaupan menettelytapojen kehittäminen. Saavutettavat hyödyt ovat suoraan riippuvaisia nykyisten kaupan esteiden suuruudesta sekä potentiaalisesta tarjonnan kasvusta. Sidotun avun kehitysvaikutukset rajalliset Sokerin tuotanto on esimerkki kehitysavun ja kaupan suorasta yhteydestä. Mosambik vie sokeria Euroopan Unioniin ns. EBA-kiintiön puitteissa. Kiintiömäärään ja tuettuun hintaan nojautuva kaupan rakenne on esimerkki sidotusta avusta. Sellaisenaan se on hyvin kannattavaa Mosambikille. Sidotun avun kehitysvaikutukset jäävät kuitenkin rajallisiksi, sillä kiintiön ylittävälle tarjonnan kasvattamiselle ei löydy kannusteita. Leena Kerkelä: Essays on Globalization Policies in trade, development, resources and climate change. VATT Julkaisut 0. Maahanmuuttajien kotoutuminen työmarkkinoille hidasta Matti Sarvimäen väitöskirjassa tutkitaan maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin saman ikäisillä ja samoilla alueilla asuvilla syntyperäisillä suomalaisilla. Erot pienenevät maahanmuuttajien asuessa pidempään Suomessa, mutta ainoastaan OECD-maissa syntyneet miehet saavuttavat vertailuryhmän. Maahanmuuttajien asemaa on kuitenkin mahdollista parantaa kotouttamistoimenpiteillä. Vuonna 999 aloitetut kotouttamissuunnitelmat paransivat huomattavasti maahanmuuttajien työllisyyttä ja vähensivät heidän saamiaan tulonsiirtoja. Evakoksi joutuminen nosti tuloja Essays on Migration -julkaisussa tarkastellaan myös evakoksi joutumisen vaikutusta pitkän aikavälin tuloihin. Analyysi perustuu poikkeukselliseen aineistoon, jossa seurataan yli suomalaista kuuden vuosikymmenen ajan. Evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja. Toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Sotaa edeltävinä vuosina luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisyys eivät poikenneet koko maan keskiarvoista. Vuonna 97 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat kuitenkin noin prosenttia muita korkeammat. Naisten kohdalla vastaavia eroja ei ollut. Evakoksi joutumisen aiheuttama tulojen nousu selittyy evakkojen kohonneella liikkuvuudella. Evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseudulta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin. Paljon evakkoja vastaanottaneet kunnat kasvoivat nopeasti sodan jälkeen Väitöstutkimuksessa selvitetään myös asutustoiminnan vaikutusta Suomen aluerakenteeseen. Tulokset viittaavat siihen, että evakkojen asuttamisen aiheuttama kertaluontoinen väestönkasvu aloitti itseään vahvistavan prosessin. Maalaiskunnat, joihin sijoitettiin paljon evakkoja, kasvoivat nopeammin myös sodan jälkeen. Matti Sarvimäki: Essays on Migration. VATT Julkaisut.

11 Terveyskeskusten tuottavuutta kohottamalla hillitään kustannusten kasvua ja parannetaan palvelujen saatavuutta Terveyskeskusten kustannusten kasvua voidaan hillitä kohottamalla toiminnan tuottavuutta. Myös terveyspalvelujen saatavuutta voidaan parantaa tuottavuutta kohottamalla. Tuottavuutta voidaan nostaa huonontamatta palveluiden laatua. Jos kaikki terveyskeskukset tuottaisivat palvelunsa yhtä tehokkaasti kuin tehokkaimmat yksiköt, niin perusterveydenhuollossa olisi noin 6 prosentin säästöpotentiaali, joka tarkoittaisi noin 00 miljoonaa euroa. Tämä ilmenee Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ja Kuluttajatutkimuskeskuksen yhteistyönä tehdystä tutkimuksesta. Henkilöstön suuri vaihtuvuus alentaa terveyskeskusten tuottavuutta Terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vaihtuvuus on selvässä yhteydessä toiminnan alhaiseen tuotannolliseen tehokkuuteen. Terveyskeskusten sairauspoissaolot vaihtelivat suuresti niin terveyskeskusten välillä kuin eri ammattiryhmien välillä. Vuodeosaston henkilöstöllä sairauspoissaolot työntekijää kohden vaihtelivat viidestä 66 päivää ja vastaanottotoiminnan henkilöstöllä kolmesta 0 päivään. Terveyskeskusten toiminnassa havaittiin eroja mm. työvoiman kohdentamisessa ruuhkatilanteiden mukaan ja potilaiden kiireellisyysryhmittelyssä. Työn kuormittavuudessa oli huomattavia eroja, esimerkiksi hoitajaa kohden tehdyissä neuvolakäynneissä erot olivat moninkertaiset. Eroja oli myös siinä, kuka terveyskeskuksessa käyttää taloudellista päätäntävaltaa, mutta tehokkuuserot eivät kuitenkaan selittyneet sillä, kenelle taloudellinen päätäntävalta oli keskitetty. Kuitenkin on oletettavaa, että eräs syy terveyskeskusten meno- ja tehokkuuseroihin saattaa olla johtamiskulttuurissa ja -tavoissa. Tietojärjestelmien paremmalla yhteensovittamisella tuottavuushyötyjä Jos potilastietoja ei tarvitsisi kirjata useisiin eri tietojärjestelmiin, vaan tiedot välittyisivät järjestelmästä toiseen, potilaiden hoitoprosessit nopeutuisivat. Potilastietojen välittymisessä erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin näyttää olevan turhaa viivettä ja potilastietojen nykyistä nopeampi kulku organisaatioiden välillä parantaisi hoidon laatua ja tehostaisi toimintaa. Kyselyn tulosten mukaan avohoidon potilaiden vaativuus kasvoi keskimäärin noin 0 prosenttia viimeisen viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti lääkäreiden vastaanottokäyntejä korvattiin puhelinkonsultaatioiden ja sähköpostin välityksellä mediaaniterveyskeskuksessa arviolta kymmenen prosenttia vuosina Nämä tekijät eivät kuitenkaan selittäneet eroja terveyskeskusten tuottavuuskehityksessä. Tuottava toiminta ei merkitse huonoa laatua Kuluttajatutkimuskeskus selvitti palveluja käyttäneiden kokemuksia palvelujen laadusta, saatavuudesta ja maantieteellisestä saavutettavuudesta. Tulokset osoittavat, että potilaiden kokeman laadun ja terveyskeskusten palvelujen tuotannollisen tehokkuuden Potilastietojen välittymisessä erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin näyttää olevan turhaa viivettä. välinen yhteys ei ole yksinkertainen. Terveyskeskukset erosivat etenkin yhteyden ja vastaanottoajan saamisen sekä odotusaikojen suhteen huomattavasti toisistaan. Tehokkaimmissa terveyskeskuksissa noin puolet asiakkaista sai ajan vastaanotolle saman päivän aikana, kun tehottomimmissa sama määrä oli saanut ajan yli viikon päähän. Näin suuret erot heijastunevat myös muihin palvelujen saatavuutta kuvaaviin laatumittareihin. Terveyspalvelujen saavutettavuus ja yhteyden saaminen puhelimitse vaikuttavat muita mittareita voimakkaammin esimerkiksi terveyskeskuspalveluista annettuun yleisarvosanaan. Odotusajat, henkilökunnan ammattitaitoa ja terveyskeskuksen sijaintia kuvaavat muuttujat selittivät parhaiten useimpien terveyskeskusten yleisarvosanan vaihtelua. Helsingissä lääkäreiden vaihtuvuus koetaan ongelmaksi samoin kuin ulkomaalaisten lääkäreiden puutteellinen kielitaito. Potilaat suhtautuvat myönteisesti siihen, että terveyskeskuksissa on siirretty monia tehtäviä lääkäreiltä sairaanhoitajille. Tehokkuus, laatu ja saavutettavuus näyttäisivät riippuvan toisistaan niin, että tehokkaimpien terveyskeskusten laatua voidaan ainakin osittain selittää niiden palvelujen hyväksi koetulla saavutettavuudella. Tutkituista terveyskeskuksista tehokkain tuotti asiakkaiden mielestä myös laadukkaimpia palveluja. Terveyskeskusten tuottavuutta voitaneenkin nostaa huonontamatta palveluiden laatua. Juho Aaltonen Maija-Liisa Järviö Kalevi Luoma (toim.): Terveyskeskusten tehokkuutta ja tuottavuutta selittävät tekijät. VATT Julkaisut 9.

12 Vielä syksyn 008 VATT-päivästä Olen viime vuosien aikana päässyt tai joutunut osallistumaan useita kertoja keskusteluihin, joiden teemana on ollut akateemisten taloustieteilijöiden näkymättömyys suomalaisessa politiikan valmistelussa, sen arvioinnissa tai siitä käytävässä keskustelussa. Usein tuodaan vastakkaisena esimerkkinä esille läntinen naapurimme Ruotsi, aloitti Otto Toivanen (johtaja, HECER, Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus) kommenttinsa Professori Lars Calmforsin VATT-päivän 008 alustukseen Tutkimuksen ja tutkijoiden rooli talouspolitiikassa: kokemuksiini perustuvaa pohdintaa. Lars Calmfors on kansainvälisen talouden professori Institute for International Economic Studies -instituutissa Tukholman yliopistossa sekä Ruotsin finanssipoliittisen neuvoston puheenjohtaja. Calmfors vertaili esityksessään ruotsalaisten ja suomalaisten taloustieteilijöiden roolia EMUjäsenyyden etuja ja haittoja punnittaessa. Niin ikään hän esitteli Ruotsissa hiljattain toimintansa aloittanutta finanssipoliittista neuvostoa, jonka tehtävänä on talouspolitiikan riippumaton ulkopuolinen arviointi. Tutustu Calmforsin ja Toivasen puheenvuoroihin! Onko Ruotsin finanssipoliittisella neuvostolla mitään sanottavaa? Kuinka Ruotsin hallitus huomioi neuvoston raportin? Ovatko suomalaiset taloustieteilijät näkymättömiä talouspolitiikan valmistelussa ja arvioinnissa? Nämä VATT-päivässä 008 käytetyt puheenvuorot on julkaistu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa /009. VATT on uudistanut julkaisusarjansa VATT on uudistanut julkaisusarjansa vuoden 009 alusta. Julkaisusarjoista VATT Julkaisut, VATT Tutkimukset ja VATT Muistiot ilmestyvät edelleen. Keskustelualoite-sarja on lopetettu ja tilalla on uusi englanninkielinen VATT Working papers -sarja. Uudessa VATT Valmisteluraportit -sarjassa julkaistaan päätöksentekoa lähellä olevia analyyseja, skenaarioita, politiikkavaihtoehtojen ex-ante arviointi- ja muita vaihtoehtolaskelmia. Kaikki julkaisut ovat saatavina PDF-muodossa wwwsivuiltamme. Uuden ilmeen julkaisusarjoihin on suunnitellut Niilas Nordenswan, Nordenswan&Siirilästä. Julkaisusarjojen ilme jatkaa Niilas Nordenswanin tunnustettua minimalistista linjaa ja kuvastaa koruttomuudellaan tutkimuksen luotettavuutta ja tutkimuskeskuksen vastuullisuutta. Niilas Nordeswan on suunnitellut myös Ulkopoliittisen instituutin julkaisusarjojen layoutin yhdessä yhtiökumppaninsa Mikael Siirilän kanssa. 7. vuosikerta Lehti on maksuton. Julkaisija: Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT Arkadiankatu 7 PL 79, 000 Helsinki puh Toimitus: Päätoimittaja Seija Ilmakunnas Toimittaja Leena Saarinen puh Ulkoasu: Nordenswan & Siirilä Taitto: Anita Niskanen Painopaikka: J-Paino Oy Tilaukset: Tuula Torvi puh ISSN 6-076

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009

Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007. Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Tuloerojen kehitys Suomessa 1966-2007 Marja Riihelä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verotyöryhmän kokous 9.9.2009 Suomessa eriarvoisuuden kasvu viimeisen kymmenen vuoden aikana oli poikkeuksellista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus

Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Pääkaupunkien tehtävät ja rahoitus Moisio & Oulasvirta Kuntien tehtävät Pohjoismaissa, eroja: Suomi : pienkuntavaltaisuudesta syntynyt tarve kuntayhtymille, erityisesti terveydenhuollossa Ruotsissa ja

Lisätiedot

Tilastotiedote 2007:1

Tilastotiedote 2007:1 TAMPEREEN KAUPUNGIN TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ TIETOTUOTANTO JA LAADUNARVIOINTI Tilastotiedote 2007:1 25.1.2007 TULONJAKOINDIKAATTORIT 1995 2004 Tilastokeskus kokosi vuodenvaihteessa kotitalouksien tulonjakoa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä

Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Esimerkkejä työllisyysvaikutusten jäsentämisestä Alla olevat tiiviisti esitetyt esimerkit kuvaavat joko toteutettuja tai kuvitteellisia esimerkkejä säädösmuutoksista. Esimerkeissä kuvataan arviointikehikon

Lisätiedot

Kuntarakenteen uudistus

Kuntarakenteen uudistus Kuntarakenteen uudistus Antti Moisio (VATT) GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) Kuntauudistus Esityksen sisältö Metropolialueen hallintomallit Kommentteja taloustutkimuksen näkökulmasta Antti

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

edellä kuntakokeilussa

edellä kuntakokeilussa edellä kuntakokeilussa Jyväskylässä 25.11.2013 Työllisyyden Kuntakokeilu www.jyvaskyla.fi/tyo/kuntakokeilu www.toihinpalvelu.fi www.facebook.com/tyo/kuntakokeilu Euroja ja ihmisiä 2000 M 2100 150 M 8,8

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa

Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kommenttipuheenvuoro Heikki Räisäsen esitykseen Aktiivisen työvoimapolitiikan uudistukset Ruotsi-Suomi vertailussa Kari Hämäläinen Työllisyysoppia Ruotsin mallista seminaari, 11.3.2013 Valtion taloudellinen

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma

Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Toimiiko suuruuden ekonomia sosiaali- ja terveyspalveluissa? Tutkimusnäkökulma Antti Moisio VATT MAISEMA-SEMINAARI 2013 Tampere, Hotelli Ilves 6.2.2013 GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT)

Lisätiedot

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution)

Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Julkistalous, Taloudellinen valta ja Tulonjakauma (Public Economics, Economic Power and Distribution) Marja Riihelä VATT Saikat Sarkar TAY Risto Sullström VATT Ilpo Suoniemi PT Hannu Tanninen ISY Matti

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen

Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen Verotuksen tulevaisuus? Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.9.2009 SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen 1 Lähtökohta: veropohjaa rapautettu Hallitus on jo keventänyt veroja yli 3500 miljoonalla

Lisätiedot

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015

Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Suomen Kris,llisdemokraa,t r.p. Veropoli,ikan linjaukset 2011 2015 Bru

Lisätiedot

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen

Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Kotouttaminen ja maahanmuuton vaikutus julkiseen talouteen Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT www.vatt.fi/maahanmuutto Esityksen viesti 1. Maahanmuuton vaikutuksia julkiseen talouteen on mahdotonta

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012

Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli. Olli Kannas 21.11.2012 Uusi sosiaalietuuksien ja tuloverojen mikrosimulointimalli Olli Kannas 21.11.2012 Esityksen sisältö Mitä mikrosimuloinnilla tarkoitetaan? Mikrosimulointihankkeen esittely Mallin toimintaympäristö ja etäkäyttö

Lisätiedot

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ

- MITEN VOIDAAN ESTÄÄ Verotus tällä ja ensi vaalikaudella ANSIOTULOJEN VEROTUS 2010 - MITEN VOIDAAN ESTÄÄ LAMAKIRISTYSTEN PALUU? 1 55 % 50 45 40 TAUSTA: EDELLISEN KERRAN ANSIOTULOJEN VEROTUS KIRISTYI 1990-LUVUN ALUN LAMAVUOSINA

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen

Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa. 10.11.2011 Markus Lahtinen Omaisuus ja hoiva eri omaisuuslajit vanhushoivan rahoituksessa 10.11.2011 Markus Lahtinen Teemat Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja hoivan rahoitus: Mistä rahat vanhushoivan rahoitukseen tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa

Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Koulutuksen tuottavuustutkimukset Valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa Tanja Kirjavainen, VATT Koulutussuunnittelu ja ekonomia symposium, Kasvatustieteen päivät 22.-23.11.2007, Vaasa Vähän hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki

Työllisyydenhoidon lakimuutokset. 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Työllisyydenhoidon lakimuutokset 24.9.2014 Siuntio Työllisyyspalveluiden johtaja Anu Tirkkonen Vantaan kaupunki Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta

Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta Tavoitteena uusia työpaikkoja - yritysten kasvun ja menestyksen kautta 12.05.2011 Juha Ala-Mursula, BusinessOulu Juha Ala-Mursula Tästä aion puhua Business Oulu Burning platform: työttömyys Kuntien sosilaalimenojen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

VEROILLA JA VAROILLA

VEROILLA JA VAROILLA VEROILLA JA VAROILLA LÄHITAPIOLAN SELVITYS TERVEYS- JA HYVINVOINTIPALVELUJEN TULEVAISUUDESTA SUOMESSA Melina Mäntylä & Juha Vekkilä 27.5.2015 TUTKIMUSKOKONAISUUDESTA YLEISESTI Tutkimuksella haluttiin tuoda

Lisätiedot

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen

Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa. Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit päätöksenteon ja tutkimuksen palveluksessa Elina Pylkkänen Mikrosimulointimallit Mitä on mikrosimulointi? Mitä hyötyä mikrosimulointimalleista päätöksenteossa? Miten valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari 27.5.2015 Mikko Kosonen, yliasiamies Miksi Soteuudistus? Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvu kiihtyy.

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS

HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS HYVINVOINTIVALTION RAHOITUS Riittävätkö rahat, kuka maksaa? Sixten Korkman Jukka Lassila Niku Määttänen Tarmo Valkonen Julkaisija: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA Kustantaja: Taloustieto Oy Kannen valokuva:

Lisätiedot

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö

Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Mitä voi tulevaisuudelta odottaa, kun väestö vanhenee? Jukka Pekkarinen Ylijohtaja Valtiovarainministeriö Työeläkepäivä 15.11.2011 Tulevaisuudessa... väestöllinen kehitys on epäsuotuisampi ja o huoltosuhde

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä

Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Väestön ikääntyminen: talouden voimavara ja kustannustekijä Seppo Honkapohja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton seminaari 4.9.2012 Sisältö Väestörakenteen muutos Suomessa Suomessa ikääntymisen kansantaloudelliset

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Esseitä globalisaatiosta kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa

Esseitä globalisaatiosta kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa Esseitä globalisaatiosta kauppa- ja kehityspolitiikkaa, resurssien ja ilmastonmuutoksen hallintaa Leena Kerkelä Tiedotustilaisuus 26.3.2009 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Väitöskirjan artikkelit

Lisätiedot

11. Jäsenistön ansiotaso

11. Jäsenistön ansiotaso 24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin

Lisätiedot

Sipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Johdanto

Sipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta. Johdanto Valtiovarainministeriö Kunta- ja aluehallinto-osasto PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Sipoon kunnan lausunto valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta Johdanto Valtionvarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää

Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen. 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Valinnan vapaus ja rahoituksen uudistaminen 23.1.2016 Helsinki Olli Savela, yliaktuaari ja kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Sote-rahoituksen vaihtoehtoja Sosiaali- ja terveystoimi on puolet kuntien menoista

Lisätiedot

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön

Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön Kysely yritysten valmiudesta palkata pitkäaikaistyötön 18.2.2005 1 KYSELY YRITYSTEN VALMIUDESTA PALKATA PITKÄAIKAISTYÖTÖN 1 1 Yhteenveto Yrityksiltä kysyttiin eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta pitkäaikaistyöttömien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia ARTTU-kuntaseminaari Helsinki 15.12.2011 Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet myllerryksessä entä palvelut? ARTTU -SOTEPA väliraportin 2011 tuloksia Vuokko Niiranen & Alisa Puustinen Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015

SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa. Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE, uhka vai mahdollisuus vanhuspsykiatriassa Taina Mäntyranta 24.4.2015 SOTE Missä mennään Eri vaihtoehtoja: mitä voisi tarkoittaa vanhuuspsykiatrialle Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset

Lisätiedot

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset. Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT

Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset. Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Matti Sarvimäki Aalto-yliopisto ja VATT Esityksen viesti 1. Kotouttamiselle on tarvetta 2. Kotouttaminen on mahdollista Lähteet: Sarvimäki, Matti - Hämäläinen, Kari

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015

Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 2015 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen ja CFO Jukka Havia 29.4.2015 Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset

Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Kotouttamissuunnitelmien vaikutukset Matti Sarvimäki Aalto yliopisto ja VATT Esityksen viesti 1. Kotouttamiselle on tarvetta 2. Kotouttaminen on mahdollista Lähteet: Sarvimäki, Matti Hämäläinen, Kari (painossa):

Lisätiedot

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin

Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Laadukkaat ja toimivat terveyspalvelut, joihin pääsee, ja joihin meillä on varaa huomennakin Terveyspalveluala Keskeiset terveydenhuollon osajärjestelmät, joissa yksityinen sektori mukana Lääkärikeskukset

Lisätiedot

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla

PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla PK yritysten toiminnan taloudellinen merkitys Pirkanmaalla Kuvaus pk yritysten kerrannaisvaikutuksista Pirkanmaan kunnissa Vuoden 2007 verotietojen perusteella Kunnallisjohdon seminaari Tallinna 20.05.2009

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset

Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Martikaisen mallin taloudelliset vaikutukset Johdanto Nämä ovat Martikaisen mallin laskelmat vuoden 22 osalta. Tosin aivan lopussa kerrotaan vuoden 211 osalta päätulokset ja päivityksestä. (Laskelmien

Lisätiedot

Millaisen Suomen haluamme?

Millaisen Suomen haluamme? Millaisen Suomen haluamme? Akavan linjauksia taloudesta ja työstä 27.2.2012 Miksi? Talouden ja ikääntymisen haasteet ovat vakavat Julkisen talouden kestävyydelle, työn tekemisen kannustamiselle ja työurien

Lisätiedot

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia

Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia Yksityiset palvelut tyydyttävät suomalaisia - EPSI Rating terveyspalveluiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuodesta 2007 suomalaisten tyytyväisyyttä terveydenhuoltoon ja tänä vuonna

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen

Kuntien tuottavuuden mittaaminen. KEHTO-FOORUMI 3.10.2013 Kauko Aronen Kuntien tuottavuuden mittaaminen KEHTO-FOORUMI Kauko Aronen Miksi? V. 2009 hallitus kehysriihessä asetti 20 suurimalle kaupungille tehtävän laatia tuottavuusohjelma ja päätti sen seurannasta Tuottavuuden

Lisätiedot

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015

Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Mistä vauhtia ja tehoa ikäihmisten palveluihin? Johtava asiantuntija Tuomo Melin 3.6.2015 Avainalueen tavoitteet Strategiset tavoitteet Aktiivinen ja hyvinvoiva kansalainen - kansalaiset osallistuvat yhteisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot