SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE"

Transkriptio

1 1 Olli Wuori & Lasse Löytty SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE Taustaselvitys VM:n työryhmämuistiolle 6/2005 Yksityisen palvelutuotannon rooli julkisessa palvelutuotannossa VAASAN YLIOPISTO LEVÒN INSTITUUTTI VAASA

2 2

3 3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTATEKIJÖITÄ Kunnat, palvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen...5 Kuntien tehtäväkentän muutos...5 Kunnat ja palvelujen järjestäminen Kohdekunnat Suomen aluerakenteessa...7 Kunta ja aluerakenne...7 Kunnat ja niiden seutukunnat ARVIOINTI JA ARVIOINTINÄKÖKULMAT Palvelujen tilaajan näkökulma Palvelun tuottajan näkökulma Työntekijöiden näkökulma Palvelujen käyttäjän näkökulma HANKKEET JA NIIDEN KUVAUKSET Ruokahuolto...13 Pernaja...13 Ruotsinpyhtää...18 Yhteenveto ruokahuollon kehittämishankkeista...23 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...23 Toteuttamistapa...23 Kilpailuttamisprosessi...23 Vaikeudet ja niiden voittaminen...24 Onnistumisen edellytyksiä...24 Mahdollisia ongelmakohtia Vanhusten asumispalvelut...25 Mikkeli...25 Karvia...31 Espoo...35 Vantaa...40 Yhteenveto vanhusten asumispalveluista...44 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...44 Toteuttamistapa...44 Kilpailuttamisprosessi...44 Vaikeudet ja niiden voittaminen...45 Onnistumisen edellytyksiä...46 Mahdollisia ongelmakohtia Lasten päivähoito...47 Kajaani...47 Rovaniemi...51 Oulu...55 Yhteenveto lasten päivähoidosta...60 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...60 Toteuttamistapa...60 Kilpailuttamisprosessi...60 Vaikeudet ja niiden voittaminen...61 Onnistumisen edellytykset...61 Mahdollisia ongelmakohtia Katuhuolto...63 Oulu...63

4 4 Oulunsalo...67 Yhteenvetoa katuhuollosta...71 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...71 Toteuttamistapa...71 Kilpailuttamisprosessi...71 Vaikeudet ja niiden väistäminen...72 Onnistumisen edellytyksiä ja mahdollisia ongelmakohtia Vanhusten kauppapalvelut Elintarvikelaboratorio Inarin strategiahanke YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeiden onnistuneisuus ja aluerakenne...84 Pienet kunnat ja ruokahuolto...84 Pieni kunta ja vanhusten palveluasuminen...85 Keskikokoinen kunta ja vanhusten hoitopalvelu...85 Iso kunta ja vanhusten asumispalvelu...85 Lasten päivähoito kaupungeissa...86 Katuverkon hoito kaupunkiseudulla...86 Vanhusten kauppapalvelut, suuri kaupunki...87 Elintarvikelaboratorio, suuri kaupunki...87 Strategiahanke, harvaanasuttu kunta...87 Yleistä aluerakenteesta ja markkinoiden avaamisesta Onnistuminen eri toimijoiden näkökulmasta...88 Onnistuminen tilaajanäkökulmasta...88 Onnistuminen palvelun tuottajien näkökulmasta...89 Onnistuminen työntekijöiden näkökulmasta...90 Onnistuminen kunnan asukkaiden kannalta Hankkeiden koko ja toteuttamisaikataulu SUOSITUKSET...95 Lähteet...97 Liite 1. Kuntaliiton strategiset linjaukset kilpailuttamisesta...98

5 5 1. JOHDANTO Kunnat ovat viime aikoina lisänneet palvelutuotannon ulkoistamista ja ostopalvelujen käyttöä. Samalla on syntynyt keskustelua siitä, mitä onnistunut ulkoistaminen ja kilpailuttaminen edellyttää. Tässä selvityksessä pyritään antamaan yleiskuva niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet palvelujen ulkoistamisen tai kilpailuttamisen onnistumiseen eräissä kunnissa. Tarkoituksena on tuoda esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan toistaa. Tavoitteena on ollut selvittää, millä edellytyksillä onnistumiset voidaan toistaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa yleiskuva siitä, miten kuntien palvelujen ulkoistaminen on toteutettu. Selvityksen kohteet ovat esimerkkejä monesta erilaisesta, erilaisessa ympäristössä hoidetusta palvelujen ulkoistamisesta. Periaatteessa onnistumiset ja epäonnistumiset voivat johtua kahdesta lähtökohdasta. Ensinnäkin on voitu onnistua tai epäonnistua toimintaympäristön ulkoisista tekijöistä johtuen. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan ominaisuudet ja sijainti aluerakenteessa. Toiseksi on voitu onnistua tai epäonnistua prosessin sisäisistä tekijöistä johtuen. Tutkimusaineisto perustuu pääosin lääninhallituksien kunnilta keräämiin tietoihin. Tilaajan valitsemia hankkeita on tarkasteltavana 14. Ne sijoittuvat kahteentoista kuntaan yhdeksän seutukunnan alueella. Valitut kunnat ovat erikokoisia ja maan eripuolilla maata sijaitsevia kuntia. Niiden väestö- ja elinkeinorakenteet poikkeavat toisistaan. Myös kuntien kielirakenteet ja poliittiset rakenteet vaihtelevat. Tutkimuksen on rahoittanut valtiovarainministeriö. 2. TAUSTATEKIJÖITÄ 2.1. Kunnat, palvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntien tehtäväkentän muutos Kunnat saivat mahdollisimman vapaasti toteuttaa omien asioidensa hoidon1950- luvulle saakka, jos lain säätämät puitteet täytettiin. Ennen hyvinvointivaltion syntyä valtio ei juuri puuttunut kuntien toimintaan, sillä kunnilla oli vähän tehtäviä (Ryynänen, 1986). Pohjoismaissa hyvinvointivaltion kehittymisen myötä kuntien rooli palvelujen tuottajana voimistui, kun kunnat toteuttivat valtion hyvinvointipolitiikkaa paikallistasolla. Kunnille on ajan myötä siirtynyt tehtäviä valtiolta (mm. keskussairaalat), seurakunnilta (köyhäinhoito ja kansanopetus) ja yksityiseltä sektorilta (päivähoito). Lisäksi kunnat ovat joutuneet toteuttamaan aivan uusia tehtäviä, esimerkiksi ympäristönsuojelutehtäviä (Oulasvirta, 1990: 38). Käytetty menoperäinen valtionapujärjestelmä vaikutti tapaan, jolla kuntien kannatti tuottaa erilaisia palveluja. Suomessa siirryttiin menoperäisestä valtionapujärjestelmästä laskennalliseen valtionapujärjestelmään 1990-luvun alussa. Uuden järjestelmän eräänä tavoitteena oli kannustaa kuntia kustannustietoiseen toimintaan sekä lisätä toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta (Oulasvirta, 1996). Lamaa seuranneen huonon taloudellisen tilanteen takia kunnat 1990-luvulla liikelaitostivat ja yhtiöittivät toimintojaan sekä lisäsivät os-

6 6 topalveluja. Ennen kaikkea kuntien oman toiminnan tehokkuus kasvoi. (Suomen kuntaliitto, 2002a). Vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen osto on sosiaali- ja terveystoimen alalla lähes kaksinkertaistunut (kuva 1). Vuonna 2002 ostoja oli yhteensä 878 miljoonan euron arvosta. Osuus käyttökustannuksista % Vuosi Kuva 1. Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa. Kansainvälinen kehitys oli ollut ulkoistamista suosiva jo aiemmin. Julkinen hallinto alkoi USA:ssa ulkoistaa toimintojaan jo 1970-luvulla. Ulkoistaminen aloitettiin Isossa Britanniassa 1980-luvun alussa. Sen jälkeen toimintatapa eteni muihin maihin. Samalla siirryttiin myös julkisten palvelujen yksityistämiseen (Domberger, 1998). Kunnat ja palvelujen järjestäminen Nykyisen kuntalain mukaan kunnille kuuluvat niille laissa säädetyt tehtävät ja niiden itsehallinnon perusteella itselleen ottamat tehtävät. Kuntien tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Tätä kunta ei voi siirtää ulkopuolisen vastuulle, ilman erillistä lainsäädäntöä. Viranomaistehtävien ulkopuolisia suoritustehtäviä voidaan siirtää kunnan oman toiminnan ulkopuolelle (Suomen kuntaliitto, 2002a). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi painatus, siivous, kuljetus ja ruokailu, jotka kaikki voidaan niin halutessa hankkia kuntaorganisaation ulkopuolelta. Vastuu peruspalvelujen saatavuudesta, sisällöstä ja laadusta säilyy kunnilla, vaikka toiminta ulkoistettaisiin (Kilpailuvirasto, 2001:14). Kunnat voivat järjestää palvelut seuraavilla tavoilla: omana toimintana sitä jatkuvasti kehittäen yhteistyössä toisten kuntien tai muiden julkisyhteisöjen kanssa ostopalveluina ja yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa. Jos kunta päättää ulkoistaa palvelu- tai tavarahankintansa, sen on kilpailutettava hankinta. Jos kunta päättää itse järjestää palvelun, niin sen ei tarvitse kilpailuttaa muita

7 7 toimijoita, paitsi mahdollisesti kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista. Yritysten kanssa tehtävät kumppanuus- ja yhteistoimintasopimukset on kilpailutettava. (Suomen kuntaliitto, 2002b) Kilpailuttaminen voidaan mieltää välineeksi. Silloin katsotaan, että kilpailun tarve julkisissa palveluissa tulee arvioida välinearvon perusteella. Sitä pitää edistää vain, jos kilpailuttaminen tuottaa lisäarvoa ja hyötyä perinteisiin toimintatapoihin verrattuna. Ei myöskään ole itsetarkoitus, että julkinen sektori tuottaa kaiken itse. Kansalaisten kannalta on tärkeintä, että he saavat hyviä palveluja riittävästi (Mönkäre, 2003: 18). Kilpailuttaminen edellyttää riittävää palvelutarjontaa. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla kilpailuttaminen on vaikeata, koska toimivia markkinoita ei ole, tai ne ovat ohuet. Esimerkiksi yksityiset terveydenhoitopalvelut ovat alueellisesti jakaantuneet epätasaisesti (Kerola, Mäkitalo & Putkonen, 2002: 17). Julkisia hankintoja koskevasta kilpailuttamisvelvoitteesta on säädetty EUdirektiiveissä. Nämä säännökset on pantu täytäntöön Suomessa säätämällä laki julkisista hankinnoista eli hankintalaki (1505/92). Suomen hankintalain mukaan hankintayksiköiden on kilpailutettava kaikki hankintansa. Laki koskee myös kynnysarvon alittavia hankintoja ja eräitä palveluhankintoja, joita hankintadirektiivit koskevat vain osittain. Kynnysarvon eli tietyn euromäärän ylittävissä hankinnoissa on noudatettava asetuksella säädettyjä erityisiä velvoitteita. Julkisia hankintoja koskevissa asioissa kansallisena valitusviranomaisena toimii markkinaoikeus. Hankintalain uudistamista valmistellaan parhaillaan. Hankintalain päätavoitteet ovat kilpailun aikaansaaminen avoimella ja tehokkaalla kilpailuttamisella sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Avoimuuden periaate edellyttää, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate puolestaan tarkoittaa tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti. Saaduista tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, voidaan tarjousten vertailussa ottaa huomioon myös ennalta ilmoitettuja laatutekijöitä Kohdekunnat Suomen aluerakenteessa Kunta ja aluerakenne Perinteisesti maantieteessä on tarkasteltu erilaisia keskushierarkioita, joissa väestön usein tarvitsemat palvelut sijoittuvat pieniin keskuksiin ja harvoin tarvittavat suurta väestöpohjaa vaativat palvelut harvempiin suuriin keskuksiin. Suuret keskukset sisältävät myös pienempien keskuksien palvelut. Keskushierarkioiden mukaisesti on mm. luokiteltu Suomen kuntia niiden palveluvarustuksen perusteella ja tarkasteltu keskuksien vaikutusalueiden muodostumista. Luonnonresurssit sekä talouden pitkien syklien muokkaamat väestö-, elinkeino- ja poliittiset rakenteet ovat tuottaneet kunnille erilaisia toimintaympäristöjä (kuva 2). Väestön ammattijakaumalla ja poliittisella jakaumalla on yhteys. Kehitys on muodostanut alkutuotanto- teollisuus- ja palvelutuotantovaltaisia kuntia, joissa toimialarakenne ja poliittisten puolueiden kannatus poikkeavat toisistaan. Kunnan rooli toimijana

8 8 on erilainen, jos se on harvaan asuttu, syrjäisen maaseudun kunta kuin vaikkapa eteläisen Suomen maakuntakeskus. Syrjäseuduilla kunta joutuu itse järjestämään toimintoja, jotka kasvukeskuksissa markkinat voivat hoitaa, huolimatta mahdollisesti pienistä resursseista ja yksipuolisesta taloudellisesta rakenteesta. Tuotantorakenteen muutos Suomessa Teollisuuden jälkeinen yhteiskunta Teollisuusyhteiskunta? Aluerakenne Maatalousyhteiskunta Tuotannon merkitys BKT:lle Kunnan talouden ja toiminnan resussit sekä kunnan tehtävien laajuus Puoluejärjestelmän muutos Vuosisadan vaihde Sota-aika 2000-luku Kuva 2. Tuotantorakenteen muutos ja sen yhteys kunnan rooliin. Nyt tarkastellaan kunnissa tapahtuvaa kilpailuttamista yhtenä ajankohtana. Tarkoituksena on selvittää, mitä yhteisiä piirteitä on ollut onnistuneesti kilpailutetuissa hankkeissa ja millaisissa toimintaympäristöissä onnistunut kilpailuttaminen on tapahtunut. Aluerakenteen kannalta on mielekästä kysyä, millaisessa toimintaympäristössä nyt on onnistuttu luomaan markkinoita. Asiaa voidaan tarkastella tällöin kahdesta näkökulmasta. Ensiksi, miten erilaiset resurssit omaavissa kunnissa on järjestetty kilpailuttaminen? Toiseksi, millä tavoin kunnan sisäinen poliittinen tahto voi edesauttaa palvelujen tuottamisen muodostumista menestyksekkääksi? Kunnat ja niiden seutukunnat Sisäasiainministeriö päätti vuonna 1993 seutukuntajaosta. Sitä käytetään erilaisten aluejakojen perustana. Seutukuntiin kuuluvat kunnat määritellään työssäkäynnin ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Seutukuntia on Suomessa hieman yli 80. Seutukunnat ovat kuntien yhteistyön foorumeita ja niiden avulla halutaan parantaa paikallistason omaehtoisuuden edellytyksiä. Seutukunnista on tullut tärkeitä ohjelmallisen aluekehittämisen yksiköitä (Katajamäki et al., 2001). Seutukuntajako on alkanut vaikuttaa tapaan, jolla eräät valtion viranomaiset organisoivat alueellisesti palvelunsa (Niemi-Iilahti et. al., 2002). Esimerkkikunnat 1 kuuluvat yhdeksään hyvin erilaiseen seutukuntaan. Helsinki on väestömäärältään suurin seutukunta (taulukko 1) ja Pohjois-Lappi pienin. Vuoden Espoo, Vantaa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Karvia, Tampere, Mikkeli, Oulu, Oulunsalo, Kajaani, Rovaniemi ja Inari

9 9 väkiluku selittää 35 prosenttia väestömäärän muutoksesta vuosien 1980 ja 2003 välisenä aikana. Lähes aina pienimmät seutukunnat ovat vuoden 1980 jälkeen menettäneet väestöään. Tutkimusaineistossa poikkeuksen muodostaa Rovaniemen seutukunta. Taulukko 1. Seutukuntien väestömäärät vuosina (Statfin, 2004). Seutukunta Muutos % Helsinki ,3 Loviisa ,2 Pohjois-Satakunta ,8 Tampere ,3 Mikkeli ,3 Oulu ,3 Kajaani ,5 Rovaniemi ,2 Pohjois-Lappi ,2 Yhteensä ,9 Koko maa ,0 Vuoden 1993 jälkeen työpaikkojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan lisääntynyt 20 prosenttia. Luvussa näkyy 1990-luvun alun laman jälkeinen talouden toipuminen. Myös työpaikkojen kohdalla näkyy kasvun keskittyminen suurempien seutukuntien alueelle (taulukko 2). Vuoden 1993 työpaikkamäärä selittää 34 prosenttia vuosien 1993 ja 2002 välisestä työpaikkamäärän muutoksesta Työpaikat ovat prosentuaalisesti lisääntyneet eniten suurimmissa seutukunnissa. Taulukko 2. Työpaikkojen määrä tutkimusalueen seutukunnissa vuosina , tuhansia työpaikkoja (Statfin, 2004). Seutukunta (e) Muutos % Helsinki Loviisa Pohjois-Satakunta Tampere Mikkeli Oulu Kajaani Rovaniemi Pohjois-Lappi Yhteensä Koko maa Seutukuntien arvonlisäys (taulukko 3) on vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana ollut pääosin positiivinen. Poikkeuksen muodostaa Pohjois-Lapin seutukunta, jossa arvonlisäys on ollut negatiivinen. Arvonlisäys on ollut suurinta isoimmissa seutukunnissa, missä se on ylittänyt valtakunnallisen trendin.

10 10 Taulukko 3. Arvonlisäysindikaattorit seutukunnittain vuoden 2000 hinnoin vuosina (Statfin, 2004). Seutukunta * Helsinki Loviisa Pohjois-Satakunta Tampere Mikkeli Oulu Kajaani Rovaniemi Pohjois-Lappi Koko maa Vuosi 1995=100 Seutukunnista Helsingin, Tampereen ja Oulun seutukunnat ovat edullisimmat sijaintiympäristöt, joissa taloudellinen toiminta suo kunnille eniten väljyyttä poliittiseen päätöksentekoon. Kauempana suurista keskuksista seutukuntien ja kuntien toimintaedellytykset ovat niukemmat. Erityisen epäedullista kehitys on ollut Pohjois-Lapin seutukunnassa, kun tarkastellaan arvonlisäyksen kehittymistä. Tämän suuren linjan lisäksi vaikuttaa kunnan toimintaedellytyksiin kunnan sijainti seutukunnan sisällä. Seutukuntien keskuskunnat ovat voimavaroiltaan suuremmat kuin pienet kaukana kaupungeista sijaitsevat kunnat. Keskuksen ja vaikutusalueen, kaupungin ja maaseudun, välinen toiminnallinen yhteys suosii nykyään keskuksia. Tutkimukseen valittujen kuntien koot vaihtelevat huomattavasti (taulukko 4). Suuri osa tarkastelun kohteena olevista kunnista on seutukuntansa keskuksia, tai ne sijaitsevat aivan keskuksen vieressä. Kunnassa tarjolla olevia yksityisiä palveluja selittää suuresti sen väestö- ja työpaikkamäärä sekä sijainti suhteessa alueen keskukseen, josta harvemmin tarvittavia palveluja on noudettavissa. Näin muodostuvien markkinoiden volyymi vaikuttaa osaltaan kunnan mahdollisuuksiin, niin halutessaan, ulkoistaa toimintojaan ja kilpailuttaa palveluja. Kuntien ominaisuuksia esitetään tarkemmin kilpailuttamishankkeita käsitellessä. Taulukko 4. Kuntien sijoittuminen seutukuntiin ja niiden asukasluvut vuonna Seutukunta Kunta Asukasluku Osuus seutukunnan väestöstä, % Helsinki Espoo ,4 Vantaa ,1 Loviisa Pernaja ,8 Ruotsinpyhtää ,7 Pohjois-Satakunta Karvia ,5 Tampere Tampere ,9 Mikkeli Mikkeli ,4 Oulu Oulu ,2 Oulunsalo ,5 Kajaani Kajaani ,7 Rovaniemi Rovaniemi ,7 Pohjois-Lappi Inari ,8 Keskiarvo ,3 Yhteensä

11 11 3. ARVIOINTI JA ARVIOINTINÄKÖKULMAT Arvioinnin tehtävänä on tarkastella prosessikokonaisuutta niin, että kaikki prosessin vaiheet ja niiden väliset yhteydet tulevat näkyviin. Samalla joudutaan tarkastelemaan eri elementtien yhteis- ja erillisvaikutuksia. Lopulta pohditaan toiminnan kehittämistä saatujen tietojen pohjalta. Arvioinnin ongelmia ovat mm. kysymykset yhteismitallisuudesta ja edetäänkö arvioinnissa laajaa yleiskatsausta tavoitellen vai suppeampiin erikoiskysymyksiin panostaen. Evaluointiin käytettävissä oleva aika on eräs arvioinnin suorittamistapaan vaikuttava tekijä (ks. Rossi, Lipsey ja Freeman, 2004). Arvioinnissa painotetaan kriittisten tekijöiden löytämistä. Lisäksi on tärkeätä erottaa prosessin logiikka ja tulosten logiikka. Prosessin logiikka tarkastelee, miten ja millaisin toimenpitein odotettu tulos on saavutettavissa. Tulosten logiikka käsittelee mitä tehokkailla toimenpiteillä on saavutettavissa (Seppänen Järvelä, 2003). Markkinoiden luomisessa pyritään kasvattamaan palvelutuotannon tehokkuutta, responssivisuutta sekä asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja (Kähkönen, 2002). Vaikuttavuus käsittää toimenpiteen aiheuttamat hyödylliset tai haitalliset muutokset. Periaatteessa pyritään tuottamaan laatua edullisesti. Kokonaistehokkuus on tavoite, mutta kunnallista palvelujen tuottamisen kilpailuttamista on tutkittava useasta näkökulmasta (kuva 3). Näin on tehtävä, koska haitat ja hyödyt eivät jakaudu tasaisesti eri toimijaryhmille. Toiminnan taloudellisuuteen vaikuttaa, onko tavoiteltu toiminnan kokonaisoptimia, vai onko haettu optimia jonkin osa-alueen suhteen. Huomattakoon, että on eri asia maksimoidaanko jokin toiminta palvelujen tuottajan vai käyttäjänkannalta tehokkaaksi. Klassinen esimerkki tällaisesta on tieverkko. Asiakkaan kannalta optimaalinen tieverkko olisi hyvin kallis rakentaa ja pitää kunnossa. Tienpitäjän kannalta optimaalinen ratkaisu olisi käyttäjälle hankala. Tilaaja Tuottaja Palvelun käyttäjä Työvoima Kuva 3. Arviointinäkökulmat palvelujen tuottamisessa Palvelujen tilaajan näkökulma Jos jokin palvelu on kunnalle laissa määrätty, niin palvelu on tuotettava tavalla tai toisella. Tällöin kuntaorganisaatiossa palvelujen tilaajan näkökulmasta nousee kysymys

12 12 palvelun hinta-laatu -suhteesta. Onko palvelu hinnoiteltu oikein? Saadaanko juuri sellainen palvelu, joka on tilattu? Halvin tarjous voi perustua huonompaan palveluun kuin kalliimpi. Periaate "hyvää halvalla" perustuu taloudelliseen näkökohtaan. Tämän lähestymistavan ongelma on siinä, että mihin alaan taloudellisuuden käsite rajataan. Jos rajauksena on kuntaorganisaation sisäinen tehokkuus, niin voidaan toimia liiketaloudellisen taloudellisuuskäsitteen avulla. Jos tarkasteluun otetaan laajemmat taloudelliset vaikutukset esimerkiksi mahdolliset työttömyysvaikutukset, niin tarkastelua joudutaan laajentamaan yhteiskunnalliseen taloudellisuuteen Palvelun tuottajan näkökulma Tavoite on periaatteessa selkeä. Palvelut pitää pystyä tuottamaan sellaiseen hintaan, että toiminnasta saatava kate on riittävä. Toiminnan jatkuvuus on myös tärkeä kysymys. Erilaisella tuottajan tarvitsemalla kalustolla on tietty kuoletusaika, eikä uuteen kalustoon kannata uhrata kovin paljon epävarmassa kilpailutilanteessa. Varsinkin, jos kalusto ja toimintatilat ovat vaikeasti realisoitavissa tai niille ei ole vaihtoehtoista käyttöä, niin investoinnit ovat vähemmän houkutteleva vaihtoehto Työntekijöiden näkökulma Kilpailuttaminen lisää epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä. Normaalissa yritysten välisessä kilpailutilanteessa yksikkökustannukset ovat tärkeä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, joka heijastuu yrityksen tuotteiden hinnoissa ja kyvyssä maksaa palkkaa työntekijöille. Normaalissa tilanteessa kilpailua käydään jatkuvasti, mutta kilpailutettaessa saattaa erittäin suuri osa yrityksen myynnistä kadota. Samalla voittajayrityksen myynti voi moninkertaistua. Seurauksena työpaikat ja kalusto ovat väärässä yrityksessä. Tällaisia ongelmia kilpailuttaminen on tuottanut Helsingin seudun linja-autoliikenteessä Palvelujen käyttäjän näkökulma. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteluun nousee hänen tuntemuksensa saadun palvelu laadusta verrattuna palvelusta maksettuun hintaan. Yksilölliset kokemukset ja odotukset vaihtelevat. Koetaanko palvelu hintansa arvoiseksi? Palvelujen käyttäjän näkökulmasta on tärkeätä, jääkö käyttäjälle aitoja valinnanmahdollisuuksia. Tiettyjen palvelujen tuottaminen on ollut kunnallinen monopoli. Osa palveluista on ollut mahdollista korvata yksityiseltä sektorilta hankittavilla palveluilla. Asiakkaan kannalta esimerkiksi palveluseteli korostaisi valinnan mahdollisuuksia. Suomessa palveluseteleitä on paikallisesti kokeiltu terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa (Kilpailuvirasto, 2001).

13 13 4. HANKKEET JA NIIDEN KUVAUKSET 4.1. Ruokahuolto Pernaja Pernaja 2 on maaseutumainen kunta Loviisan seutukunnassa. Vuoden 2003 lopussa kunnassa oli asukasta, joista ruotsinkielisiä (61 %). Väestönmuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,2 prosenttia. Väestön odotetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 6,5 prosenttia. Kunnan taajama-aste oli 34,4 prosenttia. Asukkaita oli 9,3 neliökilometriä kohden. Pernajan väestöstä vuotiaita on 63 prosenttia. Alle 15-vuotiaita on prosenttiyksikön enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Palvelutyöpaikkoja oin 60 prosenttia sekä maa- ja metsätalouden työpaikkoja 19 prosenttia. Vuonna 2002 työpaikkaomavaraisuus oli 48,3 prosenttia ja työttömyysaste 9,6 prosenttia. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Pernajan äänestysprosentti oli 59,5. Valtuutetuista 24 prosenttia kuuluu sosialistisiin puolueisiin ja 72 prosenttia ei sosialistisiin. Suurin puolue on RKP (67 %). Pernajan ruokahuollon kilpailuttaminen Pernajan kunta kilpailutti ruokahuoltonsa saadakseen aikaan kustannussäästöjä. Se oli Suomen ensimmäinen kunta, joka ulkoisti ruokahuollon. Amica Ravintolat Oy on vastannut kunnan ruokahuollosta alkaen. Myöhemmin muissa kunnissa on seurattu Pernajan esimerkkiä ruokahuollon avaamisesta kilpailulle. Hankkeen strategisen päätöksenteon kuvaus Vuoden 1997 reippaasti alijäämäisen talousarvion johdosta Pernajassa laadittiin laaja toimenpideohjelma talouden saattamiseksi tasapainoon. Vuosivaje oli neljä miljoonaa markkaa. Kunnanvaltuustossa oli tehty periaatepäätös, jonka mukaan huomattavien säästökohteiden ollessa kyseessä voidaan harkita ulkoistamista. Kunnan oma organisaatio pyrki löytämään säästökohteita selvityksillä vuoden 1998 aikana, ja myös yksityissektorilta kysyttiin mielipidettä mahdollisista säästökohteista. Kunnan ylläpitämistä keittiöistä oli huomattavaa ylitarjontaa (kahdeksan keittiötä, alle asukasta), raaka-aineiden tilaaminen ei ollut keskitettyä ja tarjousmenettelyä ei käytetty läheskään aina. Lisäksi yksittäisten keittiöiden kustannukset erosivat huomattavasti. Kunnanjohtajan aloitteesta tapahtunut organisaation sisäisten kehittämismahdollisuuksien etsiminen, ei saanut aikaan toivottuja säästöjä, vaan keittiöiden toiminta jatkui entiseen tapaan. 2 Kuntien tarkastelu perustuu Kuntaliiton Kunnat.net aluetietopankin tietoihin (Kunnat.net)

14 14 Yhden keittiön emäntä oli jäämässä eläkkeelle ja kyseinen keittiö oli perusteellisen remontin tarpeessa. Kunnassa ei oltu taloustilanteen johdosta halukkaita kalliiseen remonttiin ja päätettiin selvittää vaihtoehtoja sille. Polarkesti (Sodexho) pyydettiin kertomaan kunnan työntekijöille ja päättäjille, miten yritys järjestäisi ruokatoiminnot. Polarkestin ehdotuksen mukaan keittiöiden lukumäärän vähentämisellä saataisiin aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Kunnanhallitus valtuutti yhden kunnan työntekijän selvittämään kustannussäästöjä ja ruokahuollon uudelleenorganisointia yhdessä keittiöhenkilöstön kanssa. Apua kysyttiin myös Kuntaliitosta, lähinnä sen lakimiehiltä, mutta konsultteja ei käytetty. Kunnan oma keittiöhenkilöstö ei hajanaisuudesta ja oikeanlaisen johtajatyypin puuttumisesta johtuen ollut kyvykäs löytämään säästökohteita. Alustavien selvitysten perusteella kunnanvaltuusto päätti ulkoisen palveluntuottajan valinnan tulevan kyseeseen, mikäli kunta säästäisi satoja tuhansia markkoja. Periaatepäätöksen jälkeen kunnanhallitus aloitti valmistelut tarjousten pyytämiseksi kunnan ruokahuollon järjestämisestä. Säästöjen saamiseksi tarkoituksena oli lopettaa kunnan sisäinen ruokahuolto kokonaisuudessaan ja ostaa palvelu ulkoa. Ruokahuollon ulkoistamisesta käytiin runsasta keskustelua ruotsinkielisessä paikallislehdistössä. TV:ssäkin esiteltiin hanketta muutaman kerran. Lehtikirjoittelu ja media yleensäkin olivat välillä hyvin kriittistä. Tarjouskilpailun lopputulos herätti runsasta yleisönosastokirjoittelua. KTV vastusti ulkoistamisajatusta ilmeisesti myös jäsenten menettämispelosta johtuen. Hankkeen toteuttamisen kuvaus Ruokahuollon kilpailuttamisprosessi kesti noin vuoden. Kunta tiedusteli Palvelutyönantajien liitolta lähiseudun tarpeeksi suurista toimijoista kriteereinä hinta, laatu ja toimintavarmuus. Loppusuoralla oli kolme tarjousta, joista kaksi oli yritysten tekemiä ja yksi kunnan keittiöhenkilökunnan näkemys säästömahdollisuuksista. Palvelun laadun varmistamiseksi tarjousasiakirja oli yksityiskohtainen. Tätä pidettiin tärkeänä tekijänä hankkeen lopputulosta ajatellen. Ruokahuollon järjestäjäksi valittiin halvimmalla tarjouksella Amica. Kunnan henkilökunta ja päättäjät eivät uskoneet kunnan ruokahenkilöstön ehdotukseen ruokahuollon järjestämisestä. Ruokalahenkilökunta oli sitä mieltä, että voittanut tarjous ei tuonut heidän tarjoukseensa verrattuna valtuuston edellyttämiä merkittäviä säästöjä. Työntekijöiden laatimaa ehdotusta ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi realistisina. Sekä kunnanhallitus että -valtuusto äänestivät henkilöstön tarjouksen hyväksymisestä ja vuoden mittaisesta kokeilusta, mutta esitys kaatui äänestyksissä molemmissa päätöselimissä. Amican kanssa solmittiin viisivuotinen sopimus ruokahuollon järjestämisestä. Kunnan asukasmäärään nähden huomattavan suuri asukasmäärä, 690 ihmistä, allekirjoitti työntekijäpuolen vetoomuksen ruokahuollon säilyttämisestä kunnan ohjauksessa. Hallinnollisen prosessin sujuvuudella oli suuri osuus hankkeen onnistumiselle. Ruokahuollon kilpailuttamisesta ei ollut ennakkotapausta Suomessa, joten Pernajalla ei ollut mahdollisuutta hakea oppia muista kunnista. Kilpailuneuvosto totesi, että en-

15 15 simmäistä kertaa Suomessa vertailtiin kunnan omia kustannuksia yksityisen yrityksen tarjoukseen. Henkilöstö irtisanottiin kunnan palveluksesta ja Amica palkkasi työntekijät uusina työntekijöinä, eli ruokahuollon ulkoistamisessa ei toimittu liikkeenluovutussäännösten mukaan. Henkilöstöä ei ilmeisestikään saatu prosessissa sitoutettua hankkeeseen oman työpaikan menettämisen pelosta johtuen. Johtamiskykyisen henkilön löytyminen henkilökunnasta olisi saattanut muuttaa tilannetta ja mahdollistaa henkilöstön ehdotuksen palveluiden toteuttamisesta. Hankkeen käsittelyn avoimuutta olisi voinut parantaa tehokkaammalla tiedotuksella. Kunnan kannalta hankkeesta löytyi muutama omaan toimintaan vaikuttava esimerkki. Yksityisellä sektorilla työskentelytavat (hankinta, logistiikka, organisaatio) olivat hyvin hallussa kunnalliseen palveluun verrattuna. Kunta sai yksityiseltä sektorilta uusia näkökantoja, joista on mahdollisesti hyötyä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. KTV valitti kunnan päätöksestä markkinaoikeuteen/kilpailuneuvostoon. Asia eteni myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaikki oikeusinstanssit pitivät valtuuston päätöksen voimassa (KHO 1999:51). Hankkeen vaikutusten kuvaus Amican tarjouksessa ruokahuolto järjestettiin kahdella miljoonalla markalla vuodessa. Säästöä aikaisempaan kunnan omaan tuotantoon verrattuna tuli noin euroa vuosittain. Kunnan ruokahuollossa työskenteli 13 henkilöä, kun nykyisessä järjestelmässä on seitsemän kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Vanhoista työntekijöistä Amicalle on siirtynyt neljä henkilöä. Amica tarjoaa 90 prosenttia Pernajan julkisista aterioista. Työntekijöiden työaika jaksotettiin työpisteen mukaan. Tätä joustoa ei ollut käytössä ennen vaan työaika oli kaikilla työntekijöillä kello 7-16 välillä. Ainakin kunnan vanhainkodissa muutos mahdollisti ruokailun siirtämisen myöhemmäksi. Myös ruokahuollon reagointikyky yllätyksellisiin tilanteisiin on parantunut. Kesäaikana henkilökuntaa on ollut lomautettuna kouluissa ja päiväkodeissa, mikä on selvä muutos kunnan toimintaan nähden. Puolivalmisteiden käyttö ruuan valmistuksessa on vähentynyt. Amica on tehnyt asiakastyytyväisyyskyselyitä asiakkaille sekä 2002 että 2003 syksyllä. Kyselyiden mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ruokaan ja vaihtoehtojen määrään. Julkista keskustelua ruokahuollosta ei ole enää esiintynyt, mikä osoittanee tyytyväisyyttä ruokapalveluun. Säästövaikutuksien saavuttamiseksi liikkeenluovutusajatuksesta luovuttiin. Henkilökunnan tarjousta ei pidetty realistisena ja tiimityöskentelyssä oli havaittu puutteita. Myös vetäjän puuttuminen aiheutti epäilystä työntekijöiden mahdollisuudesta järjestää toiminta. Palvelun tuottajan arviossa kiinnittyy huomio kustannusten säästöihin, jotka ovat kunnan kannalta merkittäviä. Amicalle koitui valitusprosessista haittaa. Kustannukset lisääntyivät ja työtä jouduttiin tekemään enemmän. Lehdistössä oltiin tuottajaa kohtaan

16 16 aluksi melko negatiivisia. Amican mukaan henkilöstölle olisi pitänyt tiedottaa prosessista jo ennen tarjouskilpailun käynnistämistä. Tilaajan, tässä tapauksessa Pernajan kunnan, olisi pitänyt selvittää henkilöstön asemaan vaikuttavat tekijät huolellisesti. Valituksista johtuen henkilöstön motivointi oli vaikeaa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Luottamusmiehen mukaan henkilökunta oli kokonaan ulkoistamista vastaan ja vaikutusmahdollisuudet olivat vähäiset. Henkilökunnan tarjouksen hylkääminen herätti ihmetystä. Hankkeen onnistuneisuus Kunnan kannalta hankkeessa oli tärkeintä säästötavoitteen toteutuminen. Ensimmäisenä kuntana Suomessa tapahtunut ruokahuollon ulkoistaminen toimi myöhemmin esimerkkinä muille kunnille vastaavien hankkeiden toteuttamisessa. Kunnanjohtajan mukaan paikallislehdistön vaikeneminen kertoo paljon hankkeen onnistumisesta. Henkilökunnan kanssa toimiminen ei onnistunut erityisen hyvin. Vain neljä kunnan ruokahuollon työntekijää säilytti työpaikkansa. Kiista ay-liikkeen kanssa olisi voinut sujua paremmin. Hankkeen uutuuden vuoksi kiista oli ehkä kuitenkin välttämätön. Kunta sai moitteita tiedottamisasioista useilta tahoilta. Hankkeen vaikeudet ja niiden syyt Suurimmat ongelmat aiheutuivat valituksista, joissa edettiin oikeuskäsittelyssä KHO:n asti. Kunnanjohtajan mukaan asia muuttui järjestöpoliittiseksi, kun KTV tuli mukaan. Kunnan oman henkilöstön ja paikallisen luottamusmiehen olisi kyllä tultu toimeen. Esimerkin puuttuminen saattoi olla eräs syy prosessin hankaluuteen. Toiminnan siirtäminen yksityiselle liikkeenluovutuksena olisi ollut vaihtoehto, joka ehkä torjuttiin liian helposti. Kunnan ruokailuhenkilöstön tarjouksen oltua lähes yhtä halpa kuin kunnan valitseman yrityksen, esiintyi kunnassa vastustusta hankkeen toteutukselle. Tiedottaminen henkilöstölle ja kuntalaisille hoidettiin huonosti, minkä syynä oli ehkä kunnan koko ja projektin ainutlaatuisuus. Jopa tarjouskilpailun voittaja oli pettynyt kunnan tiedotukseen. Hankkeen tapa voittaa vaikeudet Hankkeelle saatiin hyvä vetäjä yrityselämästä. Kunnalla oli luottamusta hänen kykyihinsä alusta lähtien. Vetäjän järjestelmällinen toiminta edesauttoi monimutkaisen prosessin onnistumista. Millaisessa ympäristössä hanke onnistui? Kunta on yhden valtapuolueen hallitsema. Hankkeen taustalla kunnan taloustilanne, jossa kustannussäästöjä pyrittiin tekemään peruspalveluita vaarantamatta.

17 17 Mitä poikkeuksellista hankkeen hoitamisessa oli? Kyseessä oli ensimmäinen ruokahuollon kilpailuttamishanke Suomessa. Valituskierre vei KHO:n asti. Sekä Kilpailuneuvosto että KHO totesivat, että kunnan eri yksiköissä toimiva ruokahuoltohenkilöstö ei ollut yritys, jonka etua oli loukattu eikä liioin työtiimi, jolla olisi ollut vetäjä. KTV valitti vielä kuntalain perusteella Helsingin hallintooikeuteen ja KHO:hon, jotka molemmat hylkäsivät valituksen.

18 18 Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtää on Loviisan seutukuntaan kuuluva maaseutumainen kunta. Kunnan väkiluku vuoden 2003 lopussa oli asukasta, joista ruotsinkielisiä oli 578 (19,8 %). Edelliseen vuoteen verrattuna väestö väheni 0,3 prosenttia. Kunnan väkiluvun odotetaan vuoteen 2010 mennessä vähenevän 3,9 prosenttia. Kunnan taajama-aste oli 51,5 prosenttia. Asukkaita oli 11,2 neliökilometriä kohden. Ruotsinpyhtään väestöstä on vuotiaita 65 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä on huomattavasti enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Palveluihin luettavia työpaikkoja on 44 prosenttia ja jalostukseen kuuluvia 40 prosenttia. Vuonna 2002 työpaikkaomavaraisuus oli 64 prosenttia ja työttömyysaste 9,3 prosenttia. Vuoden 2002 kunnallisvaaleissa Ruotsinpyhtään äänestysprosentti oli 63,1. Valtuutetuista 57 prosenttia kuuluu ei-sosialistisiin puolueisiin ja 43 prosenttia sosialistisiin. SDP on suurin puolue (43 %). Ruotsinpyhtään ruokahuollon kilpailuttaminen Ruotsinpyhtää on kolmas ruokahuollon ulkoistanut suomalaiskunta Pernajan ja Kiskon jälkeen. Aikaisemmin kunnan itse tuottama ruokahuolto kilpailutettiin. Tarjouskilpailun jälkeen alkaen ruokahuollosta Ruotsinpyhtäällä on vastannut Amica Ravintolat Oy, joka voitti vastaavan tarjouskilpailun Pernajassakin. Hankkeen strategisen päätöksenteon kuvaus Ruotsinpyhtään ehdotukset talousarvioksi 2003 ja taloussuunnitelmaksi vuosille olivat huomattavan alijäämäisiä. Kunta etsi keinoja talouden tasapainottamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Naapurikunnasta Pernajasta saatujen positiivisten kokemusten jälkeen Ruotsinpyhtää ulkoisti ruokahuoltonsa Ruokahuolto toimi kunnan järjestämänä hajautettuna useaan eri paikkaan ja ilman kokonaisuudesta vastaavaa henkilöä tai lautakuntaa. Kunnan talousstrategiassa elokuulta 2001 asetettiin tavoitteeksi saada aikaan rakenteellisia ja henkilöstöllisiä säästöjä, kuten myös kuntayhteistyöstä johtuvia säästömahdollisuuksia. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 ruokahuolto oli eräänä mahdollisena säästökohteena. Hanke käynnistyi kunnanhallituksen päätöksestä Ruokahuolto ei Ruotsinpyhtäällä ollut keskitetysti hoidettua vaan jakautui organisatorisesti ja kirjanpidollisesti eri hallintokunnille. Kansalaiskeskustelu ja muu julkinen keskustelu oli Ruotsinpyhtäällä hiljaista varsinkin Pernajaan verrattuna. Jo ennen prosessin aloittamista ruokahuollon kilpailuttaminen tiedettiin hankkeeksi, jonka toteuttamisessa voitiin onnistua. Kunnanjohtajan apuna neuvotteluissa ja esitysten valmistelussa oli ryhmä, jossa kaikki valtuustoryhmät olivat edustettuina.

19 19 Kunnassa tehtiin perusselvityksiä ennen ruokahuollon ulkoistamisprosessin käynnistämistä. Pernajan kokemuksiin perehdyttiin pöytäkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tutustumalla ja Pernajan kunnanjohtaja kävi myös esittämässä kokemuksia kunnanhallitukselle. Ruotsinpyhtää perehtyi kilpailuttamislainsäädäntöön ja selvitteli asiaa Kuntaliiton lakimiesten kanssa. Tuotteistus ja laatuasiat kilpailuttamisessa pyrittiin varmistamaan mahdollisimman tarkoilla tarjouspyyntöasiakirjoilla ja niiden liitteillä. Kunta laski myös omat kustannuksensa ruokahuollosta vuodelle 2002 tarjouskilpailun vertailuaineistoksi. Poliittisen prosessin merkitys Ruotsinpyhtään ruokahuollon ulkoistamisessa oli erittäin tärkeä ja ensimmäinen edellytys hankkeen läpimenolle. Luottamushenkilöt olivat keskustelleet mahdollisuudesta ruokahuollon kilpailuttamiseksi jo strategiaseminaarissa vuonna Päättäjien sitouttaminen, eli kaikkien valtuustoryhmien mukanaolo, helpotti ruokahuoltoselvityksen etenemistä. Hankkeen toteuttamisen kuvaus Ruotsinpyhtäällä ruokahuollon varsinainen kilpailuttamisprosessi kesti puoli vuotta ( ). Koko prosessi kesti kaksi vuotta, koska kunnan talousstrategia, joka toimi pohjana kilpailuttamiselle, tehtiin elokuussa 2001, kunnanvaltuusto hyväksyi Amica Ravintolat Oy:n tarjouksen helmikuussa 2003 ja sopimus astui voimaan elokuun 2003 alusta. Hallinnollinen prosessi oli suhteellisen lyhyt. Prosessia veti kunnanjohtaja, joka toimi kunnanhallituksen ohjauksessa. Toisin kuin Pernajassa Ruotsinpyhtään ruokahuollon ulkoistaminen järjestettiin liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti. Ruokahuollon ulkoistaminen hoidettiin Ruotsinpyhtäällä tarjouspyyntömenettelyllä. Tarjouspyyntöjä lähetettiin neljälle yritykselle joista kolme teki tarjouksen. Yritysten tarjoukset olivat keskenään hieman erilaisia, mutta niiden sisältö saatiin vertailukelpoiseksi yhteenvedolla. Hintavertailu oli vaikeaa, koska hintatiedot eivät olleet täysin vertailukelpoisia. Amica Oy:n tarjous oli kuitenkin selvästi muita edullisempi, minkä johdosta jatkoneuvottelut käytiin pelkästään Amican kanssa. Sopimus kunnan ja yrityksen välillä tehtiin toistaiseksi voimassaolevaksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Ruokahuoltohenkilöstön sitouttamiseksi kunta pyrki olemaan avoin henkilöstöä kohtaan ja tiedotti tilanteesta jo , ennen kuin varsinainen prosessi käynnistyi. Kunnan eri laitosten muun henkilöstön näkemyksiä ei hankkeen aikana erityisemmin kyselty, minkä kunta itsekin totesi mahdolliseksi parannuskohteeksi. Tieto kulki laitoksiin yhteistoimintaelimestä (työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta) sekä kunnanviraston johtoryhmästä. Laitoksilta toki kyseltiin ruokailuun liittyviä taustatietoja nykytilanteen kartoittamiseksi sekä tarjouspyyntöasiakirjojen liitteiksi. Hankkeen läpimenossa keskeistä oli sitouttamisen onnistuminen. Osoituksena tästä voi pitää sitä, että päätökset olivat yksimielisiä eikä niistä valitettu. Toteuttamisvaihe sujui kohtuullisen hyvin. Ongelmana oli kiire ja ajankohta, jolloin toteutus piti käydä läpi lomakaudella ennen koulujen alkamista. Ruokahuoltohenkilöstölle pidettiin neuvottelu, jossa kerrottiin Amican kanssa jatkettavista neuvotteluista. Samalla keskusteltiin prosessista ja henkilökunnan omasta vaihtoehdosta

20 20 kustannusten vähentämiseksi. Henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ( ) tavata Amican edustajia. Paikalla olivat lähes kaikki keittiötyöntekijät. Hallinnolliset kustannukset jäivät esityslistakustannuksiksi, sillä hanketta vetänyt kunnanjohtaja ei saanut työstään erityiskorvausta eikä hänen työnsä kuulu työaikalain piiriin. Ruotsinpyhtäällä ei käytetty ulkopuolisia maksullisia asiantuntijoita. Prosessin yhteydessä myös osa kunnan kiinteistöhuoltoa liitettiin ruokahuoltoon. Kolmessa pienessä kyläkoulussa olivat keittäjän ja siivoojan toimet yhdistettyjä Kunta sopi Amican kanssa lisäsopimuksella siivouksesta näissä kouluissa, jolloin henkilöiden siirtyminen kokonaisuudessaan uudelle työnantajalle onnistui. Hankkeen vaikutusten kuvaus Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat myönteisiä kunnalle. Säästö vuositasolla on noin 20 % eli alkuperäisen arvion mukaan euroa. Toiminnallisesti kunnan työ on helpottunut huomattavasti, koska pienessä organisaatiossa ei ollut erikseen ruokahuoltopäällikköä tai muuta ruokahuollon kokonaisvastaavaa. Koulujen ruokahenkilöstön kesätyöllistäminen tai muutkaan henkilöstöasiat eivät enää ole kunnan huolehdittavana. Osa elintarvikehankinnoista tehdään edelleen paikallisilta kyläkaupoilta Amican valtakunnallisesta hankintajärjestelmästä huolimatta. Pienten yksiköiden hankintakustannukset tulevat paikallisina usein edullisimmiksi. Tesjoella vähennettiin keittiöiden määrää ja kirkonkylän päiväkodin keittiö lakkautettiin. Henkilökunnan osalta tilanne on parantunut ainakin niin, että ammattiorganisaatiossa työn kehittäminen, koulutus ja työnjohto on hoidettu paremmin kuin aikaisemmin. Ruotsinpyhtään palveluksessa oli 11 henkeä ruokahuoltotehtävissä. Kuusi siirtyi Amican palvelukseen, yksi jäi eläkkeelle ja yksi sai muuta työtä kunnasta. Kaksi työntekijää ei halunnut siirtyä Amican palvelukseen ja irtisanoutui liikkeenluovutusehtojen mukaisesti. Heidän tilalleen uusi yrittäjä palkkasi kaksi paikkakuntalaista. Yksi virka lakkautettiin ja puolipäiväinen viranhaltija irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kunnan kannalta kielteisiä vaikutuksia ei ole ainakaan vielä ilmaantunut. Henkilökunnan osalta työsopimusehdot saattavat huonontua ainakin joidenkin osalta alkuvuodesta 2005, jolloin ruokahenkilöstö siirtyy uuden työnantajan mukaisen sopimuksen piiriin siirtymäajan jälkeen. Kokemuslisät ovat kunnallisella puolella yksityistä suuremmat, työaika taas on yksityisellä sektorilla hieman lyhyempi. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu syksyllä 2003 ja viime talvena. Ruoan laatuun ja määrään ollaan tyytyväisiä poikkeuksena kirkonkylän päiväkoti, jossa menossa olleen omaan lähiruokakokeiluun verrattuna koettiin ruoan tason huonontuneen. Ruokahuollon henkilöstö on pääosin sama kuin aiemmin, mikä lisännee tyytyväisyyttä. Palveluiden saatavuus ei heikentynyt keittiöiden määrän vähennyttyä. Etäisyyksien vuoksi pienissä kyläkouluissa on edelleen omat keittiöt. Luottamusmiehen mukaan tyytyväisyys on matalammalla tasolla kuin mitä kunta on ilmoittanut. Epäkohtia on sekä ruoan laadussa ja että jakelussa. Luottamusmiehen kokemukset perustuvat lähinnä omaan työpaikkaan. Henkilökunta ei saanut todellista

Liikkeen luovutuksesta

Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutuksesta Liikkeen luovutus tarkoittaa sitä, että yritys tai sen toiminnallinen osa luovutetaan toiselle yritykselle. Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 25 :n mukaan työnantajan liikkeen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7)

19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Kunnanhallitus 39 06.02.2017 Kunnanvaltuusto 19 20.02.2017 19 Sote-palveluiden kilpailutus - kilpailutuksen käynnistäminen - esitys valtuustolle (ohm. 7) Khall 06.02.2017 39 Sote-kilpailutukseen asetettu

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall

KH 196 Kunnanhallitus Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter Stenvall Valtuusto 114 13.06.2016 Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin 1293/10.00.02/2015 KH 196 Kunnanhallitus 12.4.2016 Valmistelija: kunnanjohtaja Mikael Grannas ja kunnansihteeri Peter

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle

Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle Sosiaali- ja terveyslautakunta 43 24.06.2015 Oikaisuvaatimus koskien Naantalin kaupungin kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden palveluntuottajien valintaa ajalle 1.8.2016 31.7.2019 Sosiaali-

Lisätiedot

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet

Muutoksenhaku Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano Otteet Otteen liitteet Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (5) 197 Hiv-infektion saaneiden huumeiden käyttäjien erityispalvelujen hankinta HEL 2014-007306 T 02 08 02 01 Päätös Käsittely päätti hyväksyä hiv-infektion saaneiden

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU31531 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA

KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA KOKEMUKSIA VALINNANVAPAUDESTA RUOTSISSA 30.1.2015 Anne Eriksson sosiaalineuvos Tukholman suurlähetystö Vammaispalvelujen valtakunnalliset neuvottelupäivät 29.-30.1.2015 Taustatietoa Ruotsista - asukkaita

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä

4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä TEKNINEN: 805 /2013 1 4 Lausunnon antaminen Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle Matti Heikkilän valituksen johdosta jätteenkuljetusjärjestelmään liittyvässä asiassa Rovaniemen kaupungin teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad

Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad Valtuusto 95 16.05.2016 Kunnanhallitus/Kommunstyrel 250 07.06.2016 sen Hakemus Sipoon kunnan osan liittämiseksi Vantaan kaupunkiin / Ansökan om att ansluta en del av Sibbo kommun till Vanda stad 1293/10.00.02/2015

Lisätiedot

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ.

KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. KUNNAT KRIISISSÄ - EDUNVALVONTA YT-SUMAN KESKELLÄ. 12.2. Dan Koivulaakso Kantu-päivät AJANKOHTAINEN TILANNE Vuoden 2014 aikana yli 100 kuntaa on käynyt yhteistoimintamenettelyjä tavoitteena henkilöstön

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN. Kunnanhallitus 13.11.2015 219

Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN. Kunnanhallitus 13.11.2015 219 Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN Kunnanhallitus 13.11.2015 219 Kunnan taloudentasapainottamiseen liittyen kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.8.2015 62

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467

Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467 Kunnanhallitus 467 20.08.2007 Kunnanhallitus 644 10.12.2007 Kunnanhallitus 32 07.01.2008 PUHELINLIIKENTEEN KILPAILUTTAMINEN 464/01/013/2007 KHALL 467 Seutukunnan kunnille sekä kuntayhtymille on tullut

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tarve Terveys- ja hyvinvointierot suuria ja kasvussa. Rahoituspohja ja henkilöstöresurssit heikkenevät väestörakenteen muutoksen seurauksena. Palvelujärjestelmä

Lisätiedot

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet

Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Palvelualan yritysten kehitysnäkymät ja haasteet Valtakunnalliset kotityöpalvelupäivät 19.1.2013 1 Tuomas Telkkä Suomen Yrittäjät Esityksen sisältö Toimintaympäristön muutos ja ennusteet tulevaan Lainsäädännön

Lisätiedot

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016

Hankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016 Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,

Lisätiedot

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa

Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Vanhuksen vaikuttamismahdollisuudet ostopalvelusopimuksen perusteella hankituissa palveluissa Esitys perustuu 9.11.2012 hyväksyttyyn väitöskirjaan Unohtuuko vanhus? Oikeustieteellinen tutkimus hallintosopimuksen

Lisätiedot

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ

TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUT TARJOUSPYYNTÖ TILITOIMISTON PALVELUIDEN KILPAILUTUS MUISTILIITTO ry (jäljempänä tilaaja tai hankintayksikkö ) pyytää tarjousta Hilmailmoituskanavassa julkaistun hankintailmoituksen

Lisätiedot

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa

Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Uudistuva palvelurakenne uudistuvat osaamistarpeet? Ajatellaanko henkilöstön kehittämistä rakenteita uudistettaessa Tarja Myllärinen Suomen Kuntaliitto Johtaja, sosiaali ja terveys Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Lisätiedot

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä

Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Työ- ja elinkeinoministeriölle kirjaamo@tem.fi Pvm. 6.7.2015 Lausunnon antaja: Oulun Diakonissalaitoksen säätiö Lausunto hankintalain kokonaisuudistuksen valmisteluryhmän mietinnöstä Oulun Diakonissalaitoksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat 10.09.2015 Sivu 1 / 1 3801/05.10.01/2015 25 Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Elina Pulli, puh.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet

Yhteistoiminta-alueet Yhteistoiminta-alueet Talous- ja toimintatilasto Mikko Mehtonen Erityisasiantuntija Kuntaliitto kuntatalous Yleistä Yhteistoiminta-alue on kunnallisessa palvelutuotannossa runsaasti yleistynyt palvelujen

Lisätiedot

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

HANKINTASTRATEGIA. Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 JULKISET HANKINNAT... 3 Syrjimättömyys... 3 Yhdenvertaisuus... 3 Avoimuus... 3 Suhteellisuus... 3 HANKINTATOIMINNAN TAVOITTEET...

Lisätiedot

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009.

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös 15.12.2009. Yhtymähallitus 64 21.04.2010 Yhtymähallitus 110 28.06.2010 Puhelinkilpailutus/Puhelinvaihde YhtHall 64 21.4.2010 Valmistelijat kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo (puh. 040-7400 978) ja hankintapäällikkö

Lisätiedot

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS

Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS Jokilatvojen tilapalveluiden Kuntayhtymän palvelutuotannon YLEISSOPIMUS 2 3 TUOTANNON YLEISSOPIMUS SISÄLTÖ 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS...5 2 TOIMINTA JA TEHTÄVÄT...5 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ...5 4. TUOTANNON VALVONTA...6

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

lisäksi varmistetaan, että kaikista poliittisista ryhmittymistä on edustus

lisäksi varmistetaan, että kaikista poliittisista ryhmittymistä on edustus Kunnanhallitus 10 18.01.2016 Kunnanhallitus 120 13.06.2016 Kunnanvaltuusto 31 20.06.2016 Kunnanhallitus 242 28.11.2016 PELKOSENNIEMEN JA SAVUKOSKEN KUNTIEN KUNTALIITOSSELVITYS-KILPAILUTUS Khall 18.01.2016

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.3.2011 Taltionumero 844 Diaarinumero 4055/3/10 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

4. PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VASTINE SOITTIMET JA NIIDEN OSAT HANKINTA PÄÄTÖKSEEN (TARJOUSPYYNTÖ 970/04.05/2016)

4. PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VASTINE SOITTIMET JA NIIDEN OSAT HANKINTA PÄÄTÖKSEEN (TARJOUSPYYNTÖ 970/04.05/2016) VASTINE MARKKINAOIKEUS RADANRAKENTAJANTIE 5 00520 HELSINKI Viite: Dnro 2016/350 VASTINE MUSAMAAILMA OY:N VALITUKSEEN 1. VASTINEEN ANTAJA Pudasjärven kaupunki PL 10 93101 Pudasjärvi 2. VASTINEEN ANTAJAN

Lisätiedot

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta

Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Yritysten odotukset kuntien elinkeinopolitiikalta Lapin kuntapäivä 24.9.2013 Pirkka Salo Lapin Yrittäjät 1 UUSI LAPIN YRITTÄJÄT 1.1.2014 alkaen 21 paikallisyhdistystä 3200 jäsenyritystä lähes 200 luottamushenkilöä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty KH 2.5.2016 149 Voimaantulo 2.5.2016 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin

Lisätiedot

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää

Uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen Pitkän aikavälin vastuunkannon korostaminen päätöksenteossa

Lisätiedot

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt

Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Uuden hankintalainsäädännön tarjousten valintaa koskevat säännöt Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 24.1.2017 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Työ- ja elinkeinoministeriö Tarjouksen

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA

TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA TERVOLAN KUNTA TARJOUSPYYNTÖ 19.12.2016 TARJOUSPYYNTÖ TERVOLAN KUNNAN JA KUNNAN TYTÄRYHTEISÖJEN HALLINNON JA TALOUDEN TARKASTUSPALVELUISTA Tarjous pyydetään kuntalain 14. luvun mukaisesta hallinnon ja

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki

Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa. Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Sähköiseen palvelusetelijärjestelmään siirtyminen Rovaniemen kaupungissa Markus Hemmilä, toimialajohtaja, Rovaniemen kaupunki Palvelusetelistä hyötyä Rovaniemelle Seteliä käytetty jo 10 v ajan vanhuspalveluissa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen

Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen Kouvolan Veden toiminnan mahdollista yhtiöittämistä koskevan yhteistoimintamenettelyn jatkaminen 2811/02.02.01/2013 Khkj 17.02.2014 9 Ote Kouvolan kaupunginhallituksen konsernijaoston pöytäkirjasta 11.11.2013

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen

Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Kehitysvammaisten ympärivuorokautisen palveluasumisen kilpailuttaminen Sote 38/15.3.2016 Sote 222/15.12.2015 Sote 111/23.6.2015 Riihimäen kaupunki ostaa kehitysvammaisten autettua palveluasumista yksityisiltä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki. Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Valmisteluryhmän ehdotus (2013:45) Virpi Kölhi 21.1.2014 Yleistä Osa säännöksistä ehdottomia Osa ns. perälautasäännöksiä; kunnat voivat sopia asiasta, mutta

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2014 Ikäihmisten palvelut asumispalvelut 9.2.2015 Mikko Kesä Meiju Ahomäki Jari Holttinen YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Palveluiden käyttäjien profiili Palveluiden käyttö

Lisätiedot

HANKINTAPÄÄTÖS KÄRSÄMÄEN TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJA KOSKEVASSA TARJOUSKILPAILUSSA

HANKINTAPÄÄTÖS KÄRSÄMÄEN TERVEYS- JA SOSIAALIPALVELUJA KOSKEVASSA TARJOUSKILPAILUSSA 26.1.2015 Kärsämäen kunta Keskuskatu 14 86710 KÄRSÄMÄKI S-posti: karsamaen.kunta@karsamaki.fi Attendo ryhmittymä (Attendo Oy & Attendo Terveyspalvelu Oy) Ilmoitettu virallinen sähköposti: satu.karvonen@attendo.fi

Lisätiedot

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa

Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Tilaajavastuulain huomioiminen julkisissa hankinnoissa Marko Rossi Hankinta-asiantuntija 8.3.2016 Tilaajavastuulain suhde hankintalakiin Tilaajavastuulaki ei lähtökohtaisesti vaikuta hankintalainsäädännön

Lisätiedot

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet

Vuoden 2017 säästötoimenpiteet Yhtymähallitus 4 26.01.2016 Yhtymähallitus 27 23.02.2016 Yhtymähallitus 51 26.04.2016 Vuoden 2017 säästötoimenpiteet 23/00.01.02/2015 Yh 26.01.2016 4 Valtio leikkaa ammatillisen koulutuksen kustannuksia

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti.

Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. SUURTALOUSLAITTEEN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy WinNova pyytää tarjoustanne käytetystä astianpesukoneesta tämän tarjouspyynnön mukaisesti. 1. HANKINNAN KOHDE

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU10546 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti

Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä. Asian kuvaus: Peningin koulukiinteistön myynti Kunnanhallitus 93 02.05.2016 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle koskien valitusta Peningin koulukiinteistön myynnistä 218/520/2016 Kunnanhallitus 02.05.2016 93 Asia: Kunnallisvalitus Asian kuvaus:

Lisätiedot

Julkiset innovatiiviset hankinnat

Julkiset innovatiiviset hankinnat Julkiset innovatiiviset hankinnat Miten julkishallinto kykenee hankkimaan esimerkiksi innovatiivisia cleantech-ratkaisuja? Antti Tuukkanen hankinta-asiantuntija KL-Kuntahankinnat Oy Innovatiivisuus, agenda

Lisätiedot

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005

Kunnan konserniohjaus. Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Kunnan konserniohjaus Tiedotustilaisuus 28.6.2005 Omistajapolitiikka ja konserniohjaus Omistajapolitiikka Omistajastrategia - mitä omistetaan Konsernisohjaus - miten omistetaan Strategegisten tavoitteiden

Lisätiedot

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys

Joensuun seudun hankintatoimi. Tarjouspyyntö SEU47706 Päiväys 1/5 HANKINTAPÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Hankintayksikkö Mukana olevat muut yhteisöt: Joensuun kaupunki Outokummun kaupunki Tohmajärven kunta Kontiolahden kunta Ilomantsin kunta Juuan kunta Lieksan kaupunki Liperin

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist

Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist Hankintojen erityispiirteet onko meillä työkaluja? Loviisan ja Porvoon Yrittäjät 11.1.2017 Jouni Malmivaara/ Pontus Palmqvist 1 Mottomme! Me yrittäjät elämme myymällä mutta me teemme voitot ja tulokset

Lisätiedot

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20

YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 KUNTAJAKOSELVITYKSEN YLEISÖTILAISUUS KLO 18-20 Seuraavat yleisötilaisuudet 14.11. klo 18.00 ja 18.12. klo 18.00 Seuraa ja anna palautetta www.jyvaskylanseutu.fi/kuntajako Materiaalia lisätään koko ajan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot