SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE"

Transkriptio

1 1 Olli Wuori & Lasse Löytty SELVITYS KUNTIEN PALVELUTUOTANNON AVAAMISESTA KILPAILULLE Taustaselvitys VM:n työryhmämuistiolle 6/2005 Yksityisen palvelutuotannon rooli julkisessa palvelutuotannossa VAASAN YLIOPISTO LEVÒN INSTITUUTTI VAASA

2 2

3 3 SISÄLLYS 1. JOHDANTO TAUSTATEKIJÖITÄ Kunnat, palvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen...5 Kuntien tehtäväkentän muutos...5 Kunnat ja palvelujen järjestäminen Kohdekunnat Suomen aluerakenteessa...7 Kunta ja aluerakenne...7 Kunnat ja niiden seutukunnat ARVIOINTI JA ARVIOINTINÄKÖKULMAT Palvelujen tilaajan näkökulma Palvelun tuottajan näkökulma Työntekijöiden näkökulma Palvelujen käyttäjän näkökulma HANKKEET JA NIIDEN KUVAUKSET Ruokahuolto...13 Pernaja...13 Ruotsinpyhtää...18 Yhteenveto ruokahuollon kehittämishankkeista...23 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...23 Toteuttamistapa...23 Kilpailuttamisprosessi...23 Vaikeudet ja niiden voittaminen...24 Onnistumisen edellytyksiä...24 Mahdollisia ongelmakohtia Vanhusten asumispalvelut...25 Mikkeli...25 Karvia...31 Espoo...35 Vantaa...40 Yhteenveto vanhusten asumispalveluista...44 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...44 Toteuttamistapa...44 Kilpailuttamisprosessi...44 Vaikeudet ja niiden voittaminen...45 Onnistumisen edellytyksiä...46 Mahdollisia ongelmakohtia Lasten päivähoito...47 Kajaani...47 Rovaniemi...51 Oulu...55 Yhteenveto lasten päivähoidosta...60 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...60 Toteuttamistapa...60 Kilpailuttamisprosessi...60 Vaikeudet ja niiden voittaminen...61 Onnistumisen edellytykset...61 Mahdollisia ongelmakohtia Katuhuolto...63 Oulu...63

4 4 Oulunsalo...67 Yhteenvetoa katuhuollosta...71 Hankkeiden luonne ja niiden toimintaympäristö...71 Toteuttamistapa...71 Kilpailuttamisprosessi...71 Vaikeudet ja niiden väistäminen...72 Onnistumisen edellytyksiä ja mahdollisia ongelmakohtia Vanhusten kauppapalvelut Elintarvikelaboratorio Inarin strategiahanke YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Hankkeiden onnistuneisuus ja aluerakenne...84 Pienet kunnat ja ruokahuolto...84 Pieni kunta ja vanhusten palveluasuminen...85 Keskikokoinen kunta ja vanhusten hoitopalvelu...85 Iso kunta ja vanhusten asumispalvelu...85 Lasten päivähoito kaupungeissa...86 Katuverkon hoito kaupunkiseudulla...86 Vanhusten kauppapalvelut, suuri kaupunki...87 Elintarvikelaboratorio, suuri kaupunki...87 Strategiahanke, harvaanasuttu kunta...87 Yleistä aluerakenteesta ja markkinoiden avaamisesta Onnistuminen eri toimijoiden näkökulmasta...88 Onnistuminen tilaajanäkökulmasta...88 Onnistuminen palvelun tuottajien näkökulmasta...89 Onnistuminen työntekijöiden näkökulmasta...90 Onnistuminen kunnan asukkaiden kannalta Hankkeiden koko ja toteuttamisaikataulu SUOSITUKSET...95 Lähteet...97 Liite 1. Kuntaliiton strategiset linjaukset kilpailuttamisesta...98

5 5 1. JOHDANTO Kunnat ovat viime aikoina lisänneet palvelutuotannon ulkoistamista ja ostopalvelujen käyttöä. Samalla on syntynyt keskustelua siitä, mitä onnistunut ulkoistaminen ja kilpailuttaminen edellyttää. Tässä selvityksessä pyritään antamaan yleiskuva niistä tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet palvelujen ulkoistamisen tai kilpailuttamisen onnistumiseen eräissä kunnissa. Tarkoituksena on tuoda esiin hyviä käytäntöjä, joita voidaan toistaa. Tavoitteena on ollut selvittää, millä edellytyksillä onnistumiset voidaan toistaa. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa yleiskuva siitä, miten kuntien palvelujen ulkoistaminen on toteutettu. Selvityksen kohteet ovat esimerkkejä monesta erilaisesta, erilaisessa ympäristössä hoidetusta palvelujen ulkoistamisesta. Periaatteessa onnistumiset ja epäonnistumiset voivat johtua kahdesta lähtökohdasta. Ensinnäkin on voitu onnistua tai epäonnistua toimintaympäristön ulkoisista tekijöistä johtuen. Tällaisia ovat esimerkiksi kunnan ominaisuudet ja sijainti aluerakenteessa. Toiseksi on voitu onnistua tai epäonnistua prosessin sisäisistä tekijöistä johtuen. Tutkimusaineisto perustuu pääosin lääninhallituksien kunnilta keräämiin tietoihin. Tilaajan valitsemia hankkeita on tarkasteltavana 14. Ne sijoittuvat kahteentoista kuntaan yhdeksän seutukunnan alueella. Valitut kunnat ovat erikokoisia ja maan eripuolilla maata sijaitsevia kuntia. Niiden väestö- ja elinkeinorakenteet poikkeavat toisistaan. Myös kuntien kielirakenteet ja poliittiset rakenteet vaihtelevat. Tutkimuksen on rahoittanut valtiovarainministeriö. 2. TAUSTATEKIJÖITÄ 2.1. Kunnat, palvelujen järjestäminen ja kilpailuttaminen Kuntien tehtäväkentän muutos Kunnat saivat mahdollisimman vapaasti toteuttaa omien asioidensa hoidon1950- luvulle saakka, jos lain säätämät puitteet täytettiin. Ennen hyvinvointivaltion syntyä valtio ei juuri puuttunut kuntien toimintaan, sillä kunnilla oli vähän tehtäviä (Ryynänen, 1986). Pohjoismaissa hyvinvointivaltion kehittymisen myötä kuntien rooli palvelujen tuottajana voimistui, kun kunnat toteuttivat valtion hyvinvointipolitiikkaa paikallistasolla. Kunnille on ajan myötä siirtynyt tehtäviä valtiolta (mm. keskussairaalat), seurakunnilta (köyhäinhoito ja kansanopetus) ja yksityiseltä sektorilta (päivähoito). Lisäksi kunnat ovat joutuneet toteuttamaan aivan uusia tehtäviä, esimerkiksi ympäristönsuojelutehtäviä (Oulasvirta, 1990: 38). Käytetty menoperäinen valtionapujärjestelmä vaikutti tapaan, jolla kuntien kannatti tuottaa erilaisia palveluja. Suomessa siirryttiin menoperäisestä valtionapujärjestelmästä laskennalliseen valtionapujärjestelmään 1990-luvun alussa. Uuden järjestelmän eräänä tavoitteena oli kannustaa kuntia kustannustietoiseen toimintaan sekä lisätä toiminnan taloudellisuutta ja tuloksellisuutta (Oulasvirta, 1996). Lamaa seuranneen huonon taloudellisen tilanteen takia kunnat 1990-luvulla liikelaitostivat ja yhtiöittivät toimintojaan sekä lisäsivät os-

6 6 topalveluja. Ennen kaikkea kuntien oman toiminnan tehokkuus kasvoi. (Suomen kuntaliitto, 2002a). Vuosien 1993 ja 2002 välisenä aikana kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen osto on sosiaali- ja terveystoimen alalla lähes kaksinkertaistunut (kuva 1). Vuonna 2002 ostoja oli yhteensä 878 miljoonan euron arvosta. Osuus käyttökustannuksista % Vuosi Kuva 1. Kuntien ja kuntayhtymien asiakaspalvelujen ostot yksityisiltä sosiaali- ja terveystoimessa. Kansainvälinen kehitys oli ollut ulkoistamista suosiva jo aiemmin. Julkinen hallinto alkoi USA:ssa ulkoistaa toimintojaan jo 1970-luvulla. Ulkoistaminen aloitettiin Isossa Britanniassa 1980-luvun alussa. Sen jälkeen toimintatapa eteni muihin maihin. Samalla siirryttiin myös julkisten palvelujen yksityistämiseen (Domberger, 1998). Kunnat ja palvelujen järjestäminen Nykyisen kuntalain mukaan kunnille kuuluvat niille laissa säädetyt tehtävät ja niiden itsehallinnon perusteella itselleen ottamat tehtävät. Kuntien tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Tätä kunta ei voi siirtää ulkopuolisen vastuulle, ilman erillistä lainsäädäntöä. Viranomaistehtävien ulkopuolisia suoritustehtäviä voidaan siirtää kunnan oman toiminnan ulkopuolelle (Suomen kuntaliitto, 2002a). Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi painatus, siivous, kuljetus ja ruokailu, jotka kaikki voidaan niin halutessa hankkia kuntaorganisaation ulkopuolelta. Vastuu peruspalvelujen saatavuudesta, sisällöstä ja laadusta säilyy kunnilla, vaikka toiminta ulkoistettaisiin (Kilpailuvirasto, 2001:14). Kunnat voivat järjestää palvelut seuraavilla tavoilla: omana toimintana sitä jatkuvasti kehittäen yhteistyössä toisten kuntien tai muiden julkisyhteisöjen kanssa ostopalveluina ja yhteistyössä yksityisten tuottajien kanssa. Jos kunta päättää ulkoistaa palvelu- tai tavarahankintansa, sen on kilpailutettava hankinta. Jos kunta päättää itse järjestää palvelun, niin sen ei tarvitse kilpailuttaa muita

7 7 toimijoita, paitsi mahdollisesti kynnysarvon ylittävistä tavara- ja palveluhankinnoista sekä rakennusurakoista. Yritysten kanssa tehtävät kumppanuus- ja yhteistoimintasopimukset on kilpailutettava. (Suomen kuntaliitto, 2002b) Kilpailuttaminen voidaan mieltää välineeksi. Silloin katsotaan, että kilpailun tarve julkisissa palveluissa tulee arvioida välinearvon perusteella. Sitä pitää edistää vain, jos kilpailuttaminen tuottaa lisäarvoa ja hyötyä perinteisiin toimintatapoihin verrattuna. Ei myöskään ole itsetarkoitus, että julkinen sektori tuottaa kaiken itse. Kansalaisten kannalta on tärkeintä, että he saavat hyviä palveluja riittävästi (Mönkäre, 2003: 18). Kilpailuttaminen edellyttää riittävää palvelutarjontaa. Erityisesti harvaanasutuilla alueilla kilpailuttaminen on vaikeata, koska toimivia markkinoita ei ole, tai ne ovat ohuet. Esimerkiksi yksityiset terveydenhoitopalvelut ovat alueellisesti jakaantuneet epätasaisesti (Kerola, Mäkitalo & Putkonen, 2002: 17). Julkisia hankintoja koskevasta kilpailuttamisvelvoitteesta on säädetty EUdirektiiveissä. Nämä säännökset on pantu täytäntöön Suomessa säätämällä laki julkisista hankinnoista eli hankintalaki (1505/92). Suomen hankintalain mukaan hankintayksiköiden on kilpailutettava kaikki hankintansa. Laki koskee myös kynnysarvon alittavia hankintoja ja eräitä palveluhankintoja, joita hankintadirektiivit koskevat vain osittain. Kynnysarvon eli tietyn euromäärän ylittävissä hankinnoissa on noudatettava asetuksella säädettyjä erityisiä velvoitteita. Julkisia hankintoja koskevissa asioissa kansallisena valitusviranomaisena toimii markkinaoikeus. Hankintalain uudistamista valmistellaan parhaillaan. Hankintalain päätavoitteet ovat kilpailun aikaansaaminen avoimella ja tehokkaalla kilpailuttamisella sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Avoimuuden periaate edellyttää, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate puolestaan tarkoittaa tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti. Saaduista tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Jos tarjouksen valintaperusteena käytetään kokonaistaloudellista edullisuutta, voidaan tarjousten vertailussa ottaa huomioon myös ennalta ilmoitettuja laatutekijöitä Kohdekunnat Suomen aluerakenteessa Kunta ja aluerakenne Perinteisesti maantieteessä on tarkasteltu erilaisia keskushierarkioita, joissa väestön usein tarvitsemat palvelut sijoittuvat pieniin keskuksiin ja harvoin tarvittavat suurta väestöpohjaa vaativat palvelut harvempiin suuriin keskuksiin. Suuret keskukset sisältävät myös pienempien keskuksien palvelut. Keskushierarkioiden mukaisesti on mm. luokiteltu Suomen kuntia niiden palveluvarustuksen perusteella ja tarkasteltu keskuksien vaikutusalueiden muodostumista. Luonnonresurssit sekä talouden pitkien syklien muokkaamat väestö-, elinkeino- ja poliittiset rakenteet ovat tuottaneet kunnille erilaisia toimintaympäristöjä (kuva 2). Väestön ammattijakaumalla ja poliittisella jakaumalla on yhteys. Kehitys on muodostanut alkutuotanto- teollisuus- ja palvelutuotantovaltaisia kuntia, joissa toimialarakenne ja poliittisten puolueiden kannatus poikkeavat toisistaan. Kunnan rooli toimijana

8 8 on erilainen, jos se on harvaan asuttu, syrjäisen maaseudun kunta kuin vaikkapa eteläisen Suomen maakuntakeskus. Syrjäseuduilla kunta joutuu itse järjestämään toimintoja, jotka kasvukeskuksissa markkinat voivat hoitaa, huolimatta mahdollisesti pienistä resursseista ja yksipuolisesta taloudellisesta rakenteesta. Tuotantorakenteen muutos Suomessa Teollisuuden jälkeinen yhteiskunta Teollisuusyhteiskunta? Aluerakenne Maatalousyhteiskunta Tuotannon merkitys BKT:lle Kunnan talouden ja toiminnan resussit sekä kunnan tehtävien laajuus Puoluejärjestelmän muutos Vuosisadan vaihde Sota-aika 2000-luku Kuva 2. Tuotantorakenteen muutos ja sen yhteys kunnan rooliin. Nyt tarkastellaan kunnissa tapahtuvaa kilpailuttamista yhtenä ajankohtana. Tarkoituksena on selvittää, mitä yhteisiä piirteitä on ollut onnistuneesti kilpailutetuissa hankkeissa ja millaisissa toimintaympäristöissä onnistunut kilpailuttaminen on tapahtunut. Aluerakenteen kannalta on mielekästä kysyä, millaisessa toimintaympäristössä nyt on onnistuttu luomaan markkinoita. Asiaa voidaan tarkastella tällöin kahdesta näkökulmasta. Ensiksi, miten erilaiset resurssit omaavissa kunnissa on järjestetty kilpailuttaminen? Toiseksi, millä tavoin kunnan sisäinen poliittinen tahto voi edesauttaa palvelujen tuottamisen muodostumista menestyksekkääksi? Kunnat ja niiden seutukunnat Sisäasiainministeriö päätti vuonna 1993 seutukuntajaosta. Sitä käytetään erilaisten aluejakojen perustana. Seutukuntiin kuuluvat kunnat määritellään työssäkäynnin ja kuntien välisen yhteistyön perusteella. Seutukuntia on Suomessa hieman yli 80. Seutukunnat ovat kuntien yhteistyön foorumeita ja niiden avulla halutaan parantaa paikallistason omaehtoisuuden edellytyksiä. Seutukunnista on tullut tärkeitä ohjelmallisen aluekehittämisen yksiköitä (Katajamäki et al., 2001). Seutukuntajako on alkanut vaikuttaa tapaan, jolla eräät valtion viranomaiset organisoivat alueellisesti palvelunsa (Niemi-Iilahti et. al., 2002). Esimerkkikunnat 1 kuuluvat yhdeksään hyvin erilaiseen seutukuntaan. Helsinki on väestömäärältään suurin seutukunta (taulukko 1) ja Pohjois-Lappi pienin. Vuoden Espoo, Vantaa, Pernaja, Ruotsinpyhtää, Karvia, Tampere, Mikkeli, Oulu, Oulunsalo, Kajaani, Rovaniemi ja Inari

9 9 väkiluku selittää 35 prosenttia väestömäärän muutoksesta vuosien 1980 ja 2003 välisenä aikana. Lähes aina pienimmät seutukunnat ovat vuoden 1980 jälkeen menettäneet väestöään. Tutkimusaineistossa poikkeuksen muodostaa Rovaniemen seutukunta. Taulukko 1. Seutukuntien väestömäärät vuosina (Statfin, 2004). Seutukunta Muutos % Helsinki ,3 Loviisa ,2 Pohjois-Satakunta ,8 Tampere ,3 Mikkeli ,3 Oulu ,3 Kajaani ,5 Rovaniemi ,2 Pohjois-Lappi ,2 Yhteensä ,9 Koko maa ,0 Vuoden 1993 jälkeen työpaikkojen määrä on Tilastokeskuksen mukaan lisääntynyt 20 prosenttia. Luvussa näkyy 1990-luvun alun laman jälkeinen talouden toipuminen. Myös työpaikkojen kohdalla näkyy kasvun keskittyminen suurempien seutukuntien alueelle (taulukko 2). Vuoden 1993 työpaikkamäärä selittää 34 prosenttia vuosien 1993 ja 2002 välisestä työpaikkamäärän muutoksesta Työpaikat ovat prosentuaalisesti lisääntyneet eniten suurimmissa seutukunnissa. Taulukko 2. Työpaikkojen määrä tutkimusalueen seutukunnissa vuosina , tuhansia työpaikkoja (Statfin, 2004). Seutukunta (e) Muutos % Helsinki Loviisa Pohjois-Satakunta Tampere Mikkeli Oulu Kajaani Rovaniemi Pohjois-Lappi Yhteensä Koko maa Seutukuntien arvonlisäys (taulukko 3) on vuosien 1995 ja 2001 välisenä aikana ollut pääosin positiivinen. Poikkeuksen muodostaa Pohjois-Lapin seutukunta, jossa arvonlisäys on ollut negatiivinen. Arvonlisäys on ollut suurinta isoimmissa seutukunnissa, missä se on ylittänyt valtakunnallisen trendin.

10 10 Taulukko 3. Arvonlisäysindikaattorit seutukunnittain vuoden 2000 hinnoin vuosina (Statfin, 2004). Seutukunta * Helsinki Loviisa Pohjois-Satakunta Tampere Mikkeli Oulu Kajaani Rovaniemi Pohjois-Lappi Koko maa Vuosi 1995=100 Seutukunnista Helsingin, Tampereen ja Oulun seutukunnat ovat edullisimmat sijaintiympäristöt, joissa taloudellinen toiminta suo kunnille eniten väljyyttä poliittiseen päätöksentekoon. Kauempana suurista keskuksista seutukuntien ja kuntien toimintaedellytykset ovat niukemmat. Erityisen epäedullista kehitys on ollut Pohjois-Lapin seutukunnassa, kun tarkastellaan arvonlisäyksen kehittymistä. Tämän suuren linjan lisäksi vaikuttaa kunnan toimintaedellytyksiin kunnan sijainti seutukunnan sisällä. Seutukuntien keskuskunnat ovat voimavaroiltaan suuremmat kuin pienet kaukana kaupungeista sijaitsevat kunnat. Keskuksen ja vaikutusalueen, kaupungin ja maaseudun, välinen toiminnallinen yhteys suosii nykyään keskuksia. Tutkimukseen valittujen kuntien koot vaihtelevat huomattavasti (taulukko 4). Suuri osa tarkastelun kohteena olevista kunnista on seutukuntansa keskuksia, tai ne sijaitsevat aivan keskuksen vieressä. Kunnassa tarjolla olevia yksityisiä palveluja selittää suuresti sen väestö- ja työpaikkamäärä sekä sijainti suhteessa alueen keskukseen, josta harvemmin tarvittavia palveluja on noudettavissa. Näin muodostuvien markkinoiden volyymi vaikuttaa osaltaan kunnan mahdollisuuksiin, niin halutessaan, ulkoistaa toimintojaan ja kilpailuttaa palveluja. Kuntien ominaisuuksia esitetään tarkemmin kilpailuttamishankkeita käsitellessä. Taulukko 4. Kuntien sijoittuminen seutukuntiin ja niiden asukasluvut vuonna Seutukunta Kunta Asukasluku Osuus seutukunnan väestöstä, % Helsinki Espoo ,4 Vantaa ,1 Loviisa Pernaja ,8 Ruotsinpyhtää ,7 Pohjois-Satakunta Karvia ,5 Tampere Tampere ,9 Mikkeli Mikkeli ,4 Oulu Oulu ,2 Oulunsalo ,5 Kajaani Kajaani ,7 Rovaniemi Rovaniemi ,7 Pohjois-Lappi Inari ,8 Keskiarvo ,3 Yhteensä

11 11 3. ARVIOINTI JA ARVIOINTINÄKÖKULMAT Arvioinnin tehtävänä on tarkastella prosessikokonaisuutta niin, että kaikki prosessin vaiheet ja niiden väliset yhteydet tulevat näkyviin. Samalla joudutaan tarkastelemaan eri elementtien yhteis- ja erillisvaikutuksia. Lopulta pohditaan toiminnan kehittämistä saatujen tietojen pohjalta. Arvioinnin ongelmia ovat mm. kysymykset yhteismitallisuudesta ja edetäänkö arvioinnissa laajaa yleiskatsausta tavoitellen vai suppeampiin erikoiskysymyksiin panostaen. Evaluointiin käytettävissä oleva aika on eräs arvioinnin suorittamistapaan vaikuttava tekijä (ks. Rossi, Lipsey ja Freeman, 2004). Arvioinnissa painotetaan kriittisten tekijöiden löytämistä. Lisäksi on tärkeätä erottaa prosessin logiikka ja tulosten logiikka. Prosessin logiikka tarkastelee, miten ja millaisin toimenpitein odotettu tulos on saavutettavissa. Tulosten logiikka käsittelee mitä tehokkailla toimenpiteillä on saavutettavissa (Seppänen Järvelä, 2003). Markkinoiden luomisessa pyritään kasvattamaan palvelutuotannon tehokkuutta, responssivisuutta sekä asiakkaiden mahdollisuuksia valita palvelun tuottaja (Kähkönen, 2002). Vaikuttavuus käsittää toimenpiteen aiheuttamat hyödylliset tai haitalliset muutokset. Periaatteessa pyritään tuottamaan laatua edullisesti. Kokonaistehokkuus on tavoite, mutta kunnallista palvelujen tuottamisen kilpailuttamista on tutkittava useasta näkökulmasta (kuva 3). Näin on tehtävä, koska haitat ja hyödyt eivät jakaudu tasaisesti eri toimijaryhmille. Toiminnan taloudellisuuteen vaikuttaa, onko tavoiteltu toiminnan kokonaisoptimia, vai onko haettu optimia jonkin osa-alueen suhteen. Huomattakoon, että on eri asia maksimoidaanko jokin toiminta palvelujen tuottajan vai käyttäjänkannalta tehokkaaksi. Klassinen esimerkki tällaisesta on tieverkko. Asiakkaan kannalta optimaalinen tieverkko olisi hyvin kallis rakentaa ja pitää kunnossa. Tienpitäjän kannalta optimaalinen ratkaisu olisi käyttäjälle hankala. Tilaaja Tuottaja Palvelun käyttäjä Työvoima Kuva 3. Arviointinäkökulmat palvelujen tuottamisessa Palvelujen tilaajan näkökulma Jos jokin palvelu on kunnalle laissa määrätty, niin palvelu on tuotettava tavalla tai toisella. Tällöin kuntaorganisaatiossa palvelujen tilaajan näkökulmasta nousee kysymys

12 12 palvelun hinta-laatu -suhteesta. Onko palvelu hinnoiteltu oikein? Saadaanko juuri sellainen palvelu, joka on tilattu? Halvin tarjous voi perustua huonompaan palveluun kuin kalliimpi. Periaate "hyvää halvalla" perustuu taloudelliseen näkökohtaan. Tämän lähestymistavan ongelma on siinä, että mihin alaan taloudellisuuden käsite rajataan. Jos rajauksena on kuntaorganisaation sisäinen tehokkuus, niin voidaan toimia liiketaloudellisen taloudellisuuskäsitteen avulla. Jos tarkasteluun otetaan laajemmat taloudelliset vaikutukset esimerkiksi mahdolliset työttömyysvaikutukset, niin tarkastelua joudutaan laajentamaan yhteiskunnalliseen taloudellisuuteen Palvelun tuottajan näkökulma Tavoite on periaatteessa selkeä. Palvelut pitää pystyä tuottamaan sellaiseen hintaan, että toiminnasta saatava kate on riittävä. Toiminnan jatkuvuus on myös tärkeä kysymys. Erilaisella tuottajan tarvitsemalla kalustolla on tietty kuoletusaika, eikä uuteen kalustoon kannata uhrata kovin paljon epävarmassa kilpailutilanteessa. Varsinkin, jos kalusto ja toimintatilat ovat vaikeasti realisoitavissa tai niille ei ole vaihtoehtoista käyttöä, niin investoinnit ovat vähemmän houkutteleva vaihtoehto Työntekijöiden näkökulma Kilpailuttaminen lisää epävarmuutta työpaikan pysyvyydestä. Normaalissa yritysten välisessä kilpailutilanteessa yksikkökustannukset ovat tärkeä kilpailukykyyn vaikuttava tekijä, joka heijastuu yrityksen tuotteiden hinnoissa ja kyvyssä maksaa palkkaa työntekijöille. Normaalissa tilanteessa kilpailua käydään jatkuvasti, mutta kilpailutettaessa saattaa erittäin suuri osa yrityksen myynnistä kadota. Samalla voittajayrityksen myynti voi moninkertaistua. Seurauksena työpaikat ja kalusto ovat väärässä yrityksessä. Tällaisia ongelmia kilpailuttaminen on tuottanut Helsingin seudun linja-autoliikenteessä Palvelujen käyttäjän näkökulma. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteluun nousee hänen tuntemuksensa saadun palvelu laadusta verrattuna palvelusta maksettuun hintaan. Yksilölliset kokemukset ja odotukset vaihtelevat. Koetaanko palvelu hintansa arvoiseksi? Palvelujen käyttäjän näkökulmasta on tärkeätä, jääkö käyttäjälle aitoja valinnanmahdollisuuksia. Tiettyjen palvelujen tuottaminen on ollut kunnallinen monopoli. Osa palveluista on ollut mahdollista korvata yksityiseltä sektorilta hankittavilla palveluilla. Asiakkaan kannalta esimerkiksi palveluseteli korostaisi valinnan mahdollisuuksia. Suomessa palveluseteleitä on paikallisesti kokeiltu terveyden- ja sosiaalihuollon palveluissa (Kilpailuvirasto, 2001).

13 13 4. HANKKEET JA NIIDEN KUVAUKSET 4.1. Ruokahuolto Pernaja Pernaja 2 on maaseutumainen kunta Loviisan seutukunnassa. Vuoden 2003 lopussa kunnassa oli asukasta, joista ruotsinkielisiä (61 %). Väestönmuutos edelliseen vuoteen verrattuna oli 1,2 prosenttia. Väestön odotetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä 6,5 prosenttia. Kunnan taajama-aste oli 34,4 prosenttia. Asukkaita oli 9,3 neliökilometriä kohden. Pernajan väestöstä vuotiaita on 63 prosenttia. Alle 15-vuotiaita on prosenttiyksikön enemmän kuin 65 vuotta täyttäneitä. Palvelutyöpaikkoja oin 60 prosenttia sekä maa- ja metsätalouden työpaikkoja 19 prosenttia. Vuonna 2002 työpaikkaomavaraisuus oli 48,3 prosenttia ja työttömyysaste 9,6 prosenttia. Vuoden 2000 kunnallisvaaleissa Pernajan äänestysprosentti oli 59,5. Valtuutetuista 24 prosenttia kuuluu sosialistisiin puolueisiin ja 72 prosenttia ei sosialistisiin. Suurin puolue on RKP (67 %). Pernajan ruokahuollon kilpailuttaminen Pernajan kunta kilpailutti ruokahuoltonsa saadakseen aikaan kustannussäästöjä. Se oli Suomen ensimmäinen kunta, joka ulkoisti ruokahuollon. Amica Ravintolat Oy on vastannut kunnan ruokahuollosta alkaen. Myöhemmin muissa kunnissa on seurattu Pernajan esimerkkiä ruokahuollon avaamisesta kilpailulle. Hankkeen strategisen päätöksenteon kuvaus Vuoden 1997 reippaasti alijäämäisen talousarvion johdosta Pernajassa laadittiin laaja toimenpideohjelma talouden saattamiseksi tasapainoon. Vuosivaje oli neljä miljoonaa markkaa. Kunnanvaltuustossa oli tehty periaatepäätös, jonka mukaan huomattavien säästökohteiden ollessa kyseessä voidaan harkita ulkoistamista. Kunnan oma organisaatio pyrki löytämään säästökohteita selvityksillä vuoden 1998 aikana, ja myös yksityissektorilta kysyttiin mielipidettä mahdollisista säästökohteista. Kunnan ylläpitämistä keittiöistä oli huomattavaa ylitarjontaa (kahdeksan keittiötä, alle asukasta), raaka-aineiden tilaaminen ei ollut keskitettyä ja tarjousmenettelyä ei käytetty läheskään aina. Lisäksi yksittäisten keittiöiden kustannukset erosivat huomattavasti. Kunnanjohtajan aloitteesta tapahtunut organisaation sisäisten kehittämismahdollisuuksien etsiminen, ei saanut aikaan toivottuja säästöjä, vaan keittiöiden toiminta jatkui entiseen tapaan. 2 Kuntien tarkastelu perustuu Kuntaliiton Kunnat.net aluetietopankin tietoihin (Kunnat.net)

14 14 Yhden keittiön emäntä oli jäämässä eläkkeelle ja kyseinen keittiö oli perusteellisen remontin tarpeessa. Kunnassa ei oltu taloustilanteen johdosta halukkaita kalliiseen remonttiin ja päätettiin selvittää vaihtoehtoja sille. Polarkesti (Sodexho) pyydettiin kertomaan kunnan työntekijöille ja päättäjille, miten yritys järjestäisi ruokatoiminnot. Polarkestin ehdotuksen mukaan keittiöiden lukumäärän vähentämisellä saataisiin aikaan huomattavia kustannussäästöjä. Kunnanhallitus valtuutti yhden kunnan työntekijän selvittämään kustannussäästöjä ja ruokahuollon uudelleenorganisointia yhdessä keittiöhenkilöstön kanssa. Apua kysyttiin myös Kuntaliitosta, lähinnä sen lakimiehiltä, mutta konsultteja ei käytetty. Kunnan oma keittiöhenkilöstö ei hajanaisuudesta ja oikeanlaisen johtajatyypin puuttumisesta johtuen ollut kyvykäs löytämään säästökohteita. Alustavien selvitysten perusteella kunnanvaltuusto päätti ulkoisen palveluntuottajan valinnan tulevan kyseeseen, mikäli kunta säästäisi satoja tuhansia markkoja. Periaatepäätöksen jälkeen kunnanhallitus aloitti valmistelut tarjousten pyytämiseksi kunnan ruokahuollon järjestämisestä. Säästöjen saamiseksi tarkoituksena oli lopettaa kunnan sisäinen ruokahuolto kokonaisuudessaan ja ostaa palvelu ulkoa. Ruokahuollon ulkoistamisesta käytiin runsasta keskustelua ruotsinkielisessä paikallislehdistössä. TV:ssäkin esiteltiin hanketta muutaman kerran. Lehtikirjoittelu ja media yleensäkin olivat välillä hyvin kriittistä. Tarjouskilpailun lopputulos herätti runsasta yleisönosastokirjoittelua. KTV vastusti ulkoistamisajatusta ilmeisesti myös jäsenten menettämispelosta johtuen. Hankkeen toteuttamisen kuvaus Ruokahuollon kilpailuttamisprosessi kesti noin vuoden. Kunta tiedusteli Palvelutyönantajien liitolta lähiseudun tarpeeksi suurista toimijoista kriteereinä hinta, laatu ja toimintavarmuus. Loppusuoralla oli kolme tarjousta, joista kaksi oli yritysten tekemiä ja yksi kunnan keittiöhenkilökunnan näkemys säästömahdollisuuksista. Palvelun laadun varmistamiseksi tarjousasiakirja oli yksityiskohtainen. Tätä pidettiin tärkeänä tekijänä hankkeen lopputulosta ajatellen. Ruokahuollon järjestäjäksi valittiin halvimmalla tarjouksella Amica. Kunnan henkilökunta ja päättäjät eivät uskoneet kunnan ruokahenkilöstön ehdotukseen ruokahuollon järjestämisestä. Ruokalahenkilökunta oli sitä mieltä, että voittanut tarjous ei tuonut heidän tarjoukseensa verrattuna valtuuston edellyttämiä merkittäviä säästöjä. Työntekijöiden laatimaa ehdotusta ei kuitenkaan pidetty tarpeeksi realistisina. Sekä kunnanhallitus että -valtuusto äänestivät henkilöstön tarjouksen hyväksymisestä ja vuoden mittaisesta kokeilusta, mutta esitys kaatui äänestyksissä molemmissa päätöselimissä. Amican kanssa solmittiin viisivuotinen sopimus ruokahuollon järjestämisestä. Kunnan asukasmäärään nähden huomattavan suuri asukasmäärä, 690 ihmistä, allekirjoitti työntekijäpuolen vetoomuksen ruokahuollon säilyttämisestä kunnan ohjauksessa. Hallinnollisen prosessin sujuvuudella oli suuri osuus hankkeen onnistumiselle. Ruokahuollon kilpailuttamisesta ei ollut ennakkotapausta Suomessa, joten Pernajalla ei ollut mahdollisuutta hakea oppia muista kunnista. Kilpailuneuvosto totesi, että en-

15 15 simmäistä kertaa Suomessa vertailtiin kunnan omia kustannuksia yksityisen yrityksen tarjoukseen. Henkilöstö irtisanottiin kunnan palveluksesta ja Amica palkkasi työntekijät uusina työntekijöinä, eli ruokahuollon ulkoistamisessa ei toimittu liikkeenluovutussäännösten mukaan. Henkilöstöä ei ilmeisestikään saatu prosessissa sitoutettua hankkeeseen oman työpaikan menettämisen pelosta johtuen. Johtamiskykyisen henkilön löytyminen henkilökunnasta olisi saattanut muuttaa tilannetta ja mahdollistaa henkilöstön ehdotuksen palveluiden toteuttamisesta. Hankkeen käsittelyn avoimuutta olisi voinut parantaa tehokkaammalla tiedotuksella. Kunnan kannalta hankkeesta löytyi muutama omaan toimintaan vaikuttava esimerkki. Yksityisellä sektorilla työskentelytavat (hankinta, logistiikka, organisaatio) olivat hyvin hallussa kunnalliseen palveluun verrattuna. Kunta sai yksityiseltä sektorilta uusia näkökantoja, joista on mahdollisesti hyötyä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. KTV valitti kunnan päätöksestä markkinaoikeuteen/kilpailuneuvostoon. Asia eteni myös korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaikki oikeusinstanssit pitivät valtuuston päätöksen voimassa (KHO 1999:51). Hankkeen vaikutusten kuvaus Amican tarjouksessa ruokahuolto järjestettiin kahdella miljoonalla markalla vuodessa. Säästöä aikaisempaan kunnan omaan tuotantoon verrattuna tuli noin euroa vuosittain. Kunnan ruokahuollossa työskenteli 13 henkilöä, kun nykyisessä järjestelmässä on seitsemän kokopäiväistä ja kaksi osa-aikaista työntekijää. Vanhoista työntekijöistä Amicalle on siirtynyt neljä henkilöä. Amica tarjoaa 90 prosenttia Pernajan julkisista aterioista. Työntekijöiden työaika jaksotettiin työpisteen mukaan. Tätä joustoa ei ollut käytössä ennen vaan työaika oli kaikilla työntekijöillä kello 7-16 välillä. Ainakin kunnan vanhainkodissa muutos mahdollisti ruokailun siirtämisen myöhemmäksi. Myös ruokahuollon reagointikyky yllätyksellisiin tilanteisiin on parantunut. Kesäaikana henkilökuntaa on ollut lomautettuna kouluissa ja päiväkodeissa, mikä on selvä muutos kunnan toimintaan nähden. Puolivalmisteiden käyttö ruuan valmistuksessa on vähentynyt. Amica on tehnyt asiakastyytyväisyyskyselyitä asiakkaille sekä 2002 että 2003 syksyllä. Kyselyiden mukaan asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ruokaan ja vaihtoehtojen määrään. Julkista keskustelua ruokahuollosta ei ole enää esiintynyt, mikä osoittanee tyytyväisyyttä ruokapalveluun. Säästövaikutuksien saavuttamiseksi liikkeenluovutusajatuksesta luovuttiin. Henkilökunnan tarjousta ei pidetty realistisena ja tiimityöskentelyssä oli havaittu puutteita. Myös vetäjän puuttuminen aiheutti epäilystä työntekijöiden mahdollisuudesta järjestää toiminta. Palvelun tuottajan arviossa kiinnittyy huomio kustannusten säästöihin, jotka ovat kunnan kannalta merkittäviä. Amicalle koitui valitusprosessista haittaa. Kustannukset lisääntyivät ja työtä jouduttiin tekemään enemmän. Lehdistössä oltiin tuottajaa kohtaan

16 16 aluksi melko negatiivisia. Amican mukaan henkilöstölle olisi pitänyt tiedottaa prosessista jo ennen tarjouskilpailun käynnistämistä. Tilaajan, tässä tapauksessa Pernajan kunnan, olisi pitänyt selvittää henkilöstön asemaan vaikuttavat tekijät huolellisesti. Valituksista johtuen henkilöstön motivointi oli vaikeaa ensimmäisen puolen vuoden aikana. Luottamusmiehen mukaan henkilökunta oli kokonaan ulkoistamista vastaan ja vaikutusmahdollisuudet olivat vähäiset. Henkilökunnan tarjouksen hylkääminen herätti ihmetystä. Hankkeen onnistuneisuus Kunnan kannalta hankkeessa oli tärkeintä säästötavoitteen toteutuminen. Ensimmäisenä kuntana Suomessa tapahtunut ruokahuollon ulkoistaminen toimi myöhemmin esimerkkinä muille kunnille vastaavien hankkeiden toteuttamisessa. Kunnanjohtajan mukaan paikallislehdistön vaikeneminen kertoo paljon hankkeen onnistumisesta. Henkilökunnan kanssa toimiminen ei onnistunut erityisen hyvin. Vain neljä kunnan ruokahuollon työntekijää säilytti työpaikkansa. Kiista ay-liikkeen kanssa olisi voinut sujua paremmin. Hankkeen uutuuden vuoksi kiista oli ehkä kuitenkin välttämätön. Kunta sai moitteita tiedottamisasioista useilta tahoilta. Hankkeen vaikeudet ja niiden syyt Suurimmat ongelmat aiheutuivat valituksista, joissa edettiin oikeuskäsittelyssä KHO:n asti. Kunnanjohtajan mukaan asia muuttui järjestöpoliittiseksi, kun KTV tuli mukaan. Kunnan oman henkilöstön ja paikallisen luottamusmiehen olisi kyllä tultu toimeen. Esimerkin puuttuminen saattoi olla eräs syy prosessin hankaluuteen. Toiminnan siirtäminen yksityiselle liikkeenluovutuksena olisi ollut vaihtoehto, joka ehkä torjuttiin liian helposti. Kunnan ruokailuhenkilöstön tarjouksen oltua lähes yhtä halpa kuin kunnan valitseman yrityksen, esiintyi kunnassa vastustusta hankkeen toteutukselle. Tiedottaminen henkilöstölle ja kuntalaisille hoidettiin huonosti, minkä syynä oli ehkä kunnan koko ja projektin ainutlaatuisuus. Jopa tarjouskilpailun voittaja oli pettynyt kunnan tiedotukseen. Hankkeen tapa voittaa vaikeudet Hankkeelle saatiin hyvä vetäjä yrityselämästä. Kunnalla oli luottamusta hänen kykyihinsä alusta lähtien. Vetäjän järjestelmällinen toiminta edesauttoi monimutkaisen prosessin onnistumista. Millaisessa ympäristössä hanke onnistui? Kunta on yhden valtapuolueen hallitsema. Hankkeen taustalla kunnan taloustilanne, jossa kustannussäästöjä pyrittiin tekemään peruspalveluita vaarantamatta.

17 17 Mitä poikkeuksellista hankkeen hoitamisessa oli? Kyseessä oli ensimmäinen ruokahuollon kilpailuttamishanke Suomessa. Valituskierre vei KHO:n asti. Sekä Kilpailuneuvosto että KHO totesivat, että kunnan eri yksiköissä toimiva ruokahuoltohenkilöstö ei ollut yritys, jonka etua oli loukattu eikä liioin työtiimi, jolla olisi ollut vetäjä. KTV valitti vielä kuntalain perusteella Helsingin hallintooikeuteen ja KHO:hon, jotka molemmat hylkäsivät valituksen.

18 18 Ruotsinpyhtää Ruotsinpyhtää on Loviisan seutukuntaan kuuluva maaseutumainen kunta. Kunnan väkiluku vuoden 2003 lopussa oli asukasta, joista ruotsinkielisiä oli 578 (19,8 %). Edelliseen vuoteen verrattuna väestö väheni 0,3 prosenttia. Kunnan väkiluvun odotetaan vuoteen 2010 mennessä vähenevän 3,9 prosenttia. Kunnan taajama-aste oli 51,5 prosenttia. Asukkaita oli 11,2 neliökilometriä kohden. Ruotsinpyhtään väestöstä on vuotiaita 65 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä on huomattavasti enemmän kuin alle 15-vuotiaita. Palveluihin luettavia työpaikkoja on 44 prosenttia ja jalostukseen kuuluvia 40 prosenttia. Vuonna 2002 työpaikkaomavaraisuus oli 64 prosenttia ja työttömyysaste 9,3 prosenttia. Vuoden 2002 kunnallisvaaleissa Ruotsinpyhtään äänestysprosentti oli 63,1. Valtuutetuista 57 prosenttia kuuluu ei-sosialistisiin puolueisiin ja 43 prosenttia sosialistisiin. SDP on suurin puolue (43 %). Ruotsinpyhtään ruokahuollon kilpailuttaminen Ruotsinpyhtää on kolmas ruokahuollon ulkoistanut suomalaiskunta Pernajan ja Kiskon jälkeen. Aikaisemmin kunnan itse tuottama ruokahuolto kilpailutettiin. Tarjouskilpailun jälkeen alkaen ruokahuollosta Ruotsinpyhtäällä on vastannut Amica Ravintolat Oy, joka voitti vastaavan tarjouskilpailun Pernajassakin. Hankkeen strategisen päätöksenteon kuvaus Ruotsinpyhtään ehdotukset talousarvioksi 2003 ja taloussuunnitelmaksi vuosille olivat huomattavan alijäämäisiä. Kunta etsi keinoja talouden tasapainottamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi. Naapurikunnasta Pernajasta saatujen positiivisten kokemusten jälkeen Ruotsinpyhtää ulkoisti ruokahuoltonsa Ruokahuolto toimi kunnan järjestämänä hajautettuna useaan eri paikkaan ja ilman kokonaisuudesta vastaavaa henkilöä tai lautakuntaa. Kunnan talousstrategiassa elokuulta 2001 asetettiin tavoitteeksi saada aikaan rakenteellisia ja henkilöstöllisiä säästöjä, kuten myös kuntayhteistyöstä johtuvia säästömahdollisuuksia. Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 ruokahuolto oli eräänä mahdollisena säästökohteena. Hanke käynnistyi kunnanhallituksen päätöksestä Ruokahuolto ei Ruotsinpyhtäällä ollut keskitetysti hoidettua vaan jakautui organisatorisesti ja kirjanpidollisesti eri hallintokunnille. Kansalaiskeskustelu ja muu julkinen keskustelu oli Ruotsinpyhtäällä hiljaista varsinkin Pernajaan verrattuna. Jo ennen prosessin aloittamista ruokahuollon kilpailuttaminen tiedettiin hankkeeksi, jonka toteuttamisessa voitiin onnistua. Kunnanjohtajan apuna neuvotteluissa ja esitysten valmistelussa oli ryhmä, jossa kaikki valtuustoryhmät olivat edustettuina.

19 19 Kunnassa tehtiin perusselvityksiä ennen ruokahuollon ulkoistamisprosessin käynnistämistä. Pernajan kokemuksiin perehdyttiin pöytäkirjoihin ja muihin asiakirjoihin tutustumalla ja Pernajan kunnanjohtaja kävi myös esittämässä kokemuksia kunnanhallitukselle. Ruotsinpyhtää perehtyi kilpailuttamislainsäädäntöön ja selvitteli asiaa Kuntaliiton lakimiesten kanssa. Tuotteistus ja laatuasiat kilpailuttamisessa pyrittiin varmistamaan mahdollisimman tarkoilla tarjouspyyntöasiakirjoilla ja niiden liitteillä. Kunta laski myös omat kustannuksensa ruokahuollosta vuodelle 2002 tarjouskilpailun vertailuaineistoksi. Poliittisen prosessin merkitys Ruotsinpyhtään ruokahuollon ulkoistamisessa oli erittäin tärkeä ja ensimmäinen edellytys hankkeen läpimenolle. Luottamushenkilöt olivat keskustelleet mahdollisuudesta ruokahuollon kilpailuttamiseksi jo strategiaseminaarissa vuonna Päättäjien sitouttaminen, eli kaikkien valtuustoryhmien mukanaolo, helpotti ruokahuoltoselvityksen etenemistä. Hankkeen toteuttamisen kuvaus Ruotsinpyhtäällä ruokahuollon varsinainen kilpailuttamisprosessi kesti puoli vuotta ( ). Koko prosessi kesti kaksi vuotta, koska kunnan talousstrategia, joka toimi pohjana kilpailuttamiselle, tehtiin elokuussa 2001, kunnanvaltuusto hyväksyi Amica Ravintolat Oy:n tarjouksen helmikuussa 2003 ja sopimus astui voimaan elokuun 2003 alusta. Hallinnollinen prosessi oli suhteellisen lyhyt. Prosessia veti kunnanjohtaja, joka toimi kunnanhallituksen ohjauksessa. Toisin kuin Pernajassa Ruotsinpyhtään ruokahuollon ulkoistaminen järjestettiin liikkeenluovutusperiaatteiden mukaisesti. Ruokahuollon ulkoistaminen hoidettiin Ruotsinpyhtäällä tarjouspyyntömenettelyllä. Tarjouspyyntöjä lähetettiin neljälle yritykselle joista kolme teki tarjouksen. Yritysten tarjoukset olivat keskenään hieman erilaisia, mutta niiden sisältö saatiin vertailukelpoiseksi yhteenvedolla. Hintavertailu oli vaikeaa, koska hintatiedot eivät olleet täysin vertailukelpoisia. Amica Oy:n tarjous oli kuitenkin selvästi muita edullisempi, minkä johdosta jatkoneuvottelut käytiin pelkästään Amican kanssa. Sopimus kunnan ja yrityksen välillä tehtiin toistaiseksi voimassaolevaksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Ruokahuoltohenkilöstön sitouttamiseksi kunta pyrki olemaan avoin henkilöstöä kohtaan ja tiedotti tilanteesta jo , ennen kuin varsinainen prosessi käynnistyi. Kunnan eri laitosten muun henkilöstön näkemyksiä ei hankkeen aikana erityisemmin kyselty, minkä kunta itsekin totesi mahdolliseksi parannuskohteeksi. Tieto kulki laitoksiin yhteistoimintaelimestä (työsuojelu- ja yhteistyötoimikunta) sekä kunnanviraston johtoryhmästä. Laitoksilta toki kyseltiin ruokailuun liittyviä taustatietoja nykytilanteen kartoittamiseksi sekä tarjouspyyntöasiakirjojen liitteiksi. Hankkeen läpimenossa keskeistä oli sitouttamisen onnistuminen. Osoituksena tästä voi pitää sitä, että päätökset olivat yksimielisiä eikä niistä valitettu. Toteuttamisvaihe sujui kohtuullisen hyvin. Ongelmana oli kiire ja ajankohta, jolloin toteutus piti käydä läpi lomakaudella ennen koulujen alkamista. Ruokahuoltohenkilöstölle pidettiin neuvottelu, jossa kerrottiin Amican kanssa jatkettavista neuvotteluista. Samalla keskusteltiin prosessista ja henkilökunnan omasta vaihtoehdosta

20 20 kustannusten vähentämiseksi. Henkilökunnalle järjestettiin mahdollisuus ( ) tavata Amican edustajia. Paikalla olivat lähes kaikki keittiötyöntekijät. Hallinnolliset kustannukset jäivät esityslistakustannuksiksi, sillä hanketta vetänyt kunnanjohtaja ei saanut työstään erityiskorvausta eikä hänen työnsä kuulu työaikalain piiriin. Ruotsinpyhtäällä ei käytetty ulkopuolisia maksullisia asiantuntijoita. Prosessin yhteydessä myös osa kunnan kiinteistöhuoltoa liitettiin ruokahuoltoon. Kolmessa pienessä kyläkoulussa olivat keittäjän ja siivoojan toimet yhdistettyjä Kunta sopi Amican kanssa lisäsopimuksella siivouksesta näissä kouluissa, jolloin henkilöiden siirtyminen kokonaisuudessaan uudelle työnantajalle onnistui. Hankkeen vaikutusten kuvaus Taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat myönteisiä kunnalle. Säästö vuositasolla on noin 20 % eli alkuperäisen arvion mukaan euroa. Toiminnallisesti kunnan työ on helpottunut huomattavasti, koska pienessä organisaatiossa ei ollut erikseen ruokahuoltopäällikköä tai muuta ruokahuollon kokonaisvastaavaa. Koulujen ruokahenkilöstön kesätyöllistäminen tai muutkaan henkilöstöasiat eivät enää ole kunnan huolehdittavana. Osa elintarvikehankinnoista tehdään edelleen paikallisilta kyläkaupoilta Amican valtakunnallisesta hankintajärjestelmästä huolimatta. Pienten yksiköiden hankintakustannukset tulevat paikallisina usein edullisimmiksi. Tesjoella vähennettiin keittiöiden määrää ja kirkonkylän päiväkodin keittiö lakkautettiin. Henkilökunnan osalta tilanne on parantunut ainakin niin, että ammattiorganisaatiossa työn kehittäminen, koulutus ja työnjohto on hoidettu paremmin kuin aikaisemmin. Ruotsinpyhtään palveluksessa oli 11 henkeä ruokahuoltotehtävissä. Kuusi siirtyi Amican palvelukseen, yksi jäi eläkkeelle ja yksi sai muuta työtä kunnasta. Kaksi työntekijää ei halunnut siirtyä Amican palvelukseen ja irtisanoutui liikkeenluovutusehtojen mukaisesti. Heidän tilalleen uusi yrittäjä palkkasi kaksi paikkakuntalaista. Yksi virka lakkautettiin ja puolipäiväinen viranhaltija irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kunnan kannalta kielteisiä vaikutuksia ei ole ainakaan vielä ilmaantunut. Henkilökunnan osalta työsopimusehdot saattavat huonontua ainakin joidenkin osalta alkuvuodesta 2005, jolloin ruokahenkilöstö siirtyy uuden työnantajan mukaisen sopimuksen piiriin siirtymäajan jälkeen. Kokemuslisät ovat kunnallisella puolella yksityistä suuremmat, työaika taas on yksityisellä sektorilla hieman lyhyempi. Asiakastyytyväisyyttä on mitattu syksyllä 2003 ja viime talvena. Ruoan laatuun ja määrään ollaan tyytyväisiä poikkeuksena kirkonkylän päiväkoti, jossa menossa olleen omaan lähiruokakokeiluun verrattuna koettiin ruoan tason huonontuneen. Ruokahuollon henkilöstö on pääosin sama kuin aiemmin, mikä lisännee tyytyväisyyttä. Palveluiden saatavuus ei heikentynyt keittiöiden määrän vähennyttyä. Etäisyyksien vuoksi pienissä kyläkouluissa on edelleen omat keittiöt. Luottamusmiehen mukaan tyytyväisyys on matalammalla tasolla kuin mitä kunta on ilmoittanut. Epäkohtia on sekä ruoan laadussa ja että jakelussa. Luottamusmiehen kokemukset perustuvat lähinnä omaan työpaikkaan. Henkilökunta ei saanut todellista

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB

Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Miten näytteenottovälineet päätyvät näytteenottajan kärryyn? Benita Paloheinä Ylihoitaja TYKSLAB Hankintalainsäädäntö Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 111 09.12.2014. Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus

Perusturvalautakunta 111 09.12.2014. Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus Perusturvalautakunta 111 09.12.2014 Kehitysvammaisten asumispalvelun kilpailutus Ptltk 111 Lumijoen kunta on hankkinut kehitysvammaisten palveluasumista yksityisiltä palveluntuottajilta. Hankintalaki (

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto).

Siikalatvan kunnassa on nykytilanteessa 6 kunnallista valmistuskeittiötä ja 6 jakelukeittiötä (kunnan oma ja Helmen ruokatuotanto). Kunnanhallitus 179 08.09.2014 Koulutuslautakunta 52 02.12.2014 Koulutuslautakunta 13 01.04.2015 Kunnanhallitus 108 20.04.2015 Kunnanvaltuusto 51 22.06.2015 RUOKAPALVELUSELVITYS Kunnanhallitus 08.09.2014

Lisätiedot

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Kunta / Tuotannon arviointi Seuranta arviointi

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Hankinnan kohde ja osahankinnat

Hankinnan kohde ja osahankinnat Yhtymähallitus 114 09.12.2014 Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalveluiden hankinta 26/05.02.04/2014 Yhtymähallitus 114 Perusturvakuntayhtymä Karviaisen yhtymähallitus päätti 20.5.2014 jatkaa kehitysvammaisten

Lisätiedot

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti

IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010. Juha Palmunen, johtava konsultti IIN KUNNAN PÄIVÄKOTIYKSIKÖN YKSITYISTÄMISEN KUSTANNUSVAIKUTUS KUNNALLE RAPORTTI 8.6.2010 Juha Palmunen, johtava konsultti RAPORTIN SISÄLTÖ 1 TAUSTA JA TAVOITTEET 2 TYÖN ETENEMINEN 3 TULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa:

Kaukolämpötoiminta Siikalatvan kunnassa sisältää seuraavaa: Kunnanhallitus 236 08.12.2014 Kunnanhallitus 253 22.12.2014 Kunnanhallitus 18 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 10 26.01.2015 KUNNAN KAUKOLÄMPÖTOIMINNAN YHTIÖITTÄMINEN Kunnanhallitus 08.12.2014 236 Kuntalain

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014

KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista. Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 KKV:n selvitys palveluasumisen markkinoista toimenpide ehdotukset id TEM:lle Ulla Maija Laiho HYVÄ neuvottelukunta 15.10.2014 Hoivapalvelualan yritysten liiketoimintaosaamisen i i i khi kehittäminen i

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) 2 Helsingin Sataman työkonepalvelut 2014 HEL 2013-014227 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Tausta Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan

Lisätiedot

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta Joensuu 12.1.2012 Kumppanuudella tuloksiin Pekka Utriainen Uudet askeleet Kunnan järjestämisvastuulla

Lisätiedot

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Jyväskylän esimerkki rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne

KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008. Toimitusjohtaja Risto Parjanne KUNTAPALVELUT Presidenttifoorumi 16.9.2008 Toimitusjohtaja Risto Parjanne Palveluista selviytyminen edellyttää kuntien aseman säilymistä vahvana (järjestämisvastuu) hyvää taloutta henkilöstön saatavuutta

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 68 24.04.2007 Perusturvalautakunta 90 22.05.2007 Perusturvalautakunta 157 23.10.2007. Asumispalvelujen kilpailuttaminen

Perusturvalautakunta 68 24.04.2007 Perusturvalautakunta 90 22.05.2007 Perusturvalautakunta 157 23.10.2007. Asumispalvelujen kilpailuttaminen Perusturvalautakunta 68 24.04.2007 Perusturvalautakunta 90 22.05.2007 Perusturvalautakunta 157 23.10.2007 Asumispalvelujen kilpailuttaminen 2045/43/434/2006 PERUSLK 68 Valmistelijat: johtava lääkäri Sirkku

Lisätiedot

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT

KILPAILUTTAMISEN KARIKOT 1 Pirjo Stolt KILPAILUTTAMISEN KARIKOT Julkiset hankintaongelmat hankintayksikön näkökulmasta Julkinen hankintayksikkö kilpailuttajana 2 Hankinnan suunnittelu Tarjouskilpailun toteuttaminen Hankinnan täytäntöönpano

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy

Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Sote-uudistus ja yksityinen sektori Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaoja, Attendo Oy Suomalaiset päättäjät uskovat markkinatalouteen Teollisuudessa ja palveluissa yleisesti Siellä missä

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 1 KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 13.1.2011 Taltionumero 86 Diaarinumero 2098/2/09 Asia Valittaja Julkista hankintaa koskeva valitus Hakija, Jyväskylä Päätös, jota valitus koske Selostus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 17.04.2013 Sivu 1 / 1 1774/00.01.01/2013 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2012 Päätösehdotus Valmistelijat / lisätiedot: Marjatta Korhonen, puh. (09)

Lisätiedot

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille

Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 1(7) Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille Tarjouspyyntö 2(7) TARJOUSPYYNTÖ Korttikoulutukset työnhakija-asiakkaille. 1. HANKINNAN TAUSTA JA TARKOITUS Oulun kaupungin Konsernipalveluiden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus

Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Terveyspalvelujen ulkoistaminen ja kilpailun toimivuus Hennamari Mikkola, Kelan tutkimusosasto, Tieteiden talo 10.5.2010 Terveyspalvelujen markkinat Yksityinen tuottaja ja kuluttajat Yksityinen tuottaja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014

YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 YHTEISTOIMINNAN TOIMINTAPERIAATTEET 1.1.2014 Työryhmä Hänninen Seppo, henkilöstöjohtaja Jussila Risto, pääluottamusmies JHL Ketola Kari, työsuojelupäällikkö Koskela Satu, pääluottamusmies KTN Lampela Ritva,

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli

Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Julkiset hankinnat ja luottamushenkilöiden rooli Hankintapalvelut lyhyesti Henkilökunta; hankintapäällikkö, hankinta asiantuntija hankinta asiantuntija (50 % työajalla) 2 hankintasihteeriä Hankintapalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1. 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta

Espoon kaupunki Pöytäkirja 68. Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1. 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta Valtuusto 29.04.2013 Sivu 1 / 1 3921/02.08.00/2012 Tarkastuslautakunta 9 21.3.2013 68 Tilivuosien 2013-2016 julkisen hallinnon ja talouden tarkastuspalvelun hankinta Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Ala-aho,

Lisätiedot

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen:

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä jätti valtuuston kokouksessa 9.12.2013 seuraavan sisältöisen aloitteen: Kunnanhallitus 9 13.01.2014 Tekninen lautakunta 20 18.02.2014 Kunnanhallitus 63 03.03.2014 Valtuustoaloite lähiruoan lisäämiseksi kunnan ruokahankinnoissa 50/00.02/2014 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 161 Kristillisdemokraattien

Lisätiedot

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko

HSL: Tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 28.8.2013 1 (5) HSL: tekniikan käyttö- ja tukipalvelujen hankinta, laatupisteiden muodostuminen ja pisteytystaulukko 1. Hankinnan kohde Hankinnan kohteena ovat HSL:n tietotekniikan käyttö- ja tukipalvelut

Lisätiedot

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa

Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012. Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot 11.12.2012 Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Infrarakennuttamisen haasteita Infraomaisuuden arvon

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö

Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle. Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Johda kunnan toimintaa kokonaisuutena uuden kuntalain kehykset johtamiselle Minna-Marja Jokinen Lainsäädäntöneuvos Valtiovarainministeriö Esityksen teemat Kunnan toiminnan johtaminen kokonaisuutena Kuntastrategia

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513

Valmistelu: Sosiaali- ja terveysjohtaja Eliisa Tornberg, p. 050-3771 513 Sosiaali- ja terveyslautakunta 41 23.04.2013 Kunnanhallitus 121 06.05.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 68 27.08.2013 Kunnanhallitus 217 16.09.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 60 26.08.2014 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) 1 Työkonepalveluiden puitesopimuksista päättäminen HEL 2011-009002 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ

YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki TARJOUSPYYNTÖ Perusturvalautakunta 29.9.2014 YMPÄRIVUOROKAUTISEN TEHOSTETUN PALVELUASUMISEN HANKINTA PUITEJÄRJESTELYNÄ Kiteen kaupunki (jäljempänä tilaaja ) pyytää tarjousta Hilma-ilmoituskanavassa

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

Yhtymähallitus 128 24.06.2015. Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015. Yhall 24.06.2015 128. Yhall 12.5.2015

Yhtymähallitus 128 24.06.2015. Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015. Yhall 24.06.2015 128. Yhall 12.5.2015 Yhtymähallitus 128 24.06.2015 Väistötilojen hankinta ja kilpailutus 324/02.08.03.01/2015 Yhall 24.06.2015 128 Yhall 12.5.2015 Valmistelija: hallintojohtaja Janne Niemeläinen, janne.niemelainen(at)ylasavonsote.fi,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä

Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013. Palveluseteli valinnan välineenä Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.-15.8.2013 Palveluseteli valinnan välineenä Stiftelsen Ålderdomshemmet i Vasa Rauhankatu 11, Vaasa Johtaja Viveca Salminen Kotipalveluohjaaja Nina Koskela Kolme kotia

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN. Kunnanhallitus 13.11.2015 219

Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN. Kunnanhallitus 13.11.2015 219 Kunnanhallitus 219 13.11.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KOKONAISULKOISTAMINEN Kunnanhallitus 13.11.2015 219 Kunnan taloudentasapainottamiseen liittyen kunnanvaltuusto on kokouksessaan 17.8.2015 62

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Hankintapäätös vanhusten palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta palveluntuottajan tiloissa vuosille 2015-2018

Hankintapäätös vanhusten palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta palveluntuottajan tiloissa vuosille 2015-2018 Hallitus 227 09.10.2014 Hankintapäätös vanhusten palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta palveluntuottajan tiloissa vuosille 2015-2018 964/02.08.00.04.01.00.06/2014 EKSTPHAL 227 Eksoten hallitus

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana Kattavaa seurantatietoa palvelusetelin käytöstä 29 kunnassa 7.9.2012 Smartum Oy:n palvelusetelin asiakastilanne (väestöpohjaluku) Tampere

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Palveluseteli, taustat, käyttöönotto ja kokemukset - rohkeasti kokeilemaan Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa

Lisätiedot

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö

Kuntapalveluja markkinamekanismilla. Riitta Pylvänen palvelupäällikkö Kuntapalveluja markkinamekanismilla Riitta Pylvänen palvelupäällikkö 4.12.2013 Markkinoiden hyödyntäminen / hyvinvointipalvelut osa elinkeinopolitiikkaa Jyväskylän näkökulma Jyväskylässä on riittävän suuri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011

Espoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 06.03.2012 Sivu 1 / 1 1106/00.01.02/2012 3 Yksityisen varhaiskasvatuksen valvonta suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa vuonna 2011 Valmistelijat / lisätiedot: Ulla Valtonen, puh. (09) 816 45536 Anna-Liisa

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma. Tuula Poikonen 14.1.

Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma. Tuula Poikonen 14.1. Hankinta paremmaksi kunnan näkökulma Tuula Poikonen 14.1. Mistä Helsinki ostaa? Järjestöt Yksityiset palvelun tuottajat Kunnat ja kuntayhtymät Asumispalvelut vaikeavammaisten palveluasuminen 34 tuottajaa

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin?

Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Palveluasumisen haasteita Millainen toimintamalli, minne (tontit) ja milloin? Kuntamarkkinat 11.9.2013. Marko Kankare kaupungingeodeetti KAUPUNKI PÄHKINÄNKUORESSA Asukasluku 46 000, kasvu alle 1 % / vuosi,

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen

Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen 26.1.2014 Joulukuussa 2013 toteutetun kyselyn tulokset Sosiaali- ja terveydenhuollon ITratkaisujen hyödyntämistä ja tietohallintoa koskeva kysely Tomi Dahlberg Karri Vainio Sisältö 1. Kysely, sen toteutus,

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot