Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2011

2 2 Filosofi Pekka Himasella oli viime vuonna omakohtainen kokemus kodin hankkimisesta ja se tuotti mielenkiintoista materiaalia asumisesta filosofointiin. PÄÄKIRJOITUS Turku Asumisoikeus uusiutui vuonna 2010 KOTI moitteettomasta oleskelusta vapaa paikka Vasossa valmistauduttiin viime vuonna Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen. Vuoden nimikkotulppaaneja istutettiin Vason kiinteistöjen pihoille ja ruukkuihin. Vuonna 2008 uudelleen käynnistynyt suhdannepoliittinen valtion asuntorahoitus tuotti viime vuonna ensimmäiset valmiit asumisoikeusasunnot Turun seudulle. Yhteensä viime ja seuraavan kahden vuoden aikana on odotettavissa noin 500 uutta aso-asuntoa Turun seudulle. Se on noin 10 % koko maahan tulevasta. Niistä noin 130 on tulossa Vason omistukseen. Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn asorahoitus tulee kuitenkin seisahtumaan jo tämän vuoden aikana.valtionhallinnossa katsotaan, että uusien asuntojen tuotanto tapahtuu taas jatkossa markkinaehtoisesti. On kuitenkin epätodennäköistä, että vapaarahoitteinen asumisoikeustuotanto käynnistyisi lähiaikoina Suomessa merkittävässä mittakaavassa. Hetkeksi käynnistyneellä uudistuotannolla saadaan kaivattu piristysannos yhtiömme asuntotarjontaan. Asumisessa tapahtuu koko ajan huomattavia muutoksia. Asukkaiden tarpeet muuttuvat vuosien mittaan. Ehkä sitäkin enemmän ovat muuttuneet rakentamiseen liittyvät viranomaismääräykset. Erityisesti energian kulutukseen ja ympäristöasioihin liittyvät määräykset ovat juuri nyt muutoksessa. Kun nyt ARA-rahoitus vähenee ja jää koskemaan ehkä vain erityisryhmille suunnattua rakentamista, on uhkana että kaikille kansanosille ei ole jatkossa tarjolla viimeiset ympäristö-tavoitteet täyttäviä kohtuuhintaisia moderneja asuntoja. Selvityshenkilö Riitta Rainio nosti Ympäristöministeriölle kuukausi sitten luovutetussa aso-järjestelmää koskevassa selvitysraportissaan esiin aso-asuntojen ikääntymisen ja edessä olevat korjaustarpeet. Rainio herätteli omistajayhteisöjä ja heidän asukkaitaan varautumaan niihin etukäteen. Asuntokantaa on uudistettava molemmista päistä. Vanhoja on aktiivisesti korjattava, jotta niiden käytettävyys ja tekninen kunto vähintäänkin säilyy alkuperäisellä tasolla. Tätä varten on kerättävä etukäteen varoja. Rakentamalla myös uusia ajanmukaisia rakennuksia kehitetään aso-järjestelmää vastaamaan kunkin aikakauden ajantasaisia tarpeita. Filosofi Pekka Himaselle koti on paikka, jossa ei tarvitse vetää mitään roolia. Kotona ihmisen kätkössä oleva arvo pitäisi päästä täysissä mitoissaan esiin. Suurimman osan elämästämme joudumme viettämään paikoissa, joissa emme voi olla vapaasti oma itsemme, vaan meidän täytyy käyttäytyä moitteettomasti. Kodin pitäisi siksi olla paikka, jossa aika ei mene roolien ylläpitämiseen. Moitteettoman käytöksen tilaa filosofi johdatti kuulijat miettimään kaupassa käynnin kautta. Pohdiskelin tätä asiaa mennessäni lähikauppaan. Huomasin, kuinka esimerkiksi juustotiskillä asioidessani jouduin miettimään oikeanlaista käyttäytymistä: numerolappu täytyy muistaa ottaa ja olla tarkkana, että osaa omalla vuorollaan sanoa täällä ja tavallaan hermoilla, jos ei kykenekään käyttäytymään niin kuin asiointi vaatisi. Suoritamme käyttäytymiskaavoja Elämä on täynnä tällaisia pieniä käyttäytymiskaavoja, joiden noudattaminen suomalaisen häpeäkulttuurin keskellä on jatkuvaa kilvoittelua moitteettomasta käytöksestä. Tästä syystä Pekka Himanen toivoisi, että ihmisellä olisi edes joku paikka, missä ei tarvitse suorittaa mitään. Filosofin mielestä suomalainen työkulttuurikin on hieman vinksahtanut ja heikentää kodin merkitystä. Ihmiset asuvat nykyään töissä ja käyvät kotona. Vertaisin tilannetta kännykkään, jossa ihminen tulee kotisohvalle kuin latauslaitteeseen. Siinä sitten muut perheenet voivat katsella, kuinka latausvalot pikkuhiljaa täyttyvät. Himasen mielestä ideaalia luonnollisesti olisi, että ihminen voisi elää täysin akuin myös kotona. Sinne ei pitäisi ulottua talousmaailman ajattelu, kuten jatkuva optimointi ja asioiden miettimi-nen vaihtotalouden kautta. Kätkössä oleva arvo esiin Jos kotona on enemmän aikaa olla vapaasti, olemme tehokkaampia joka paikassa. Jos elät koko ajan työelämästä tutun optimointiajattelun kautta, sä et ole koskaan relaustilassa, kiteytti Himanen. Erityisen tärkeänä hän piti kodin merkitystä lapsille ja herätti kuulijat miettimään, miten voimme luoda heille pohjan arvokkaalle elämälle. Kodin pitäisi olla arvostuksen tila, vittuiluvapaa vyöhyke, jossa ihmisen kätkössä oleva arvo pääsee täysissä mitoissa esiin. Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Jari Härkönen Kiitos vuodesta 2010! Se oli juhlavuosi Yhtiökokous vahvisti Vason toimintakertomuksen vuodelta 2010, tuloslaskelman sekä päätti tilikauden tuloksesta hallituksen esityksen mukaisesti. Vastaavat asiakirjat ja asukkaiden valitseman valvojan valvontakertomus esiteltiin Vaso-kokouksessa Vaso-yhtiön talous kehittyi vuoden aikana ennakoidusti. Tilinpäätöksessä pystyttiin tekemään varauksia kiinteistöjen korjaustarpeisiin jonkin verran budjetoitua enemmän. Turun talousalueen isot työpaikkakehityksen trendit aiheuttivat pienen alentumisen vuoden käyttöasteeseen. Myönteisenä tekijänä oli uudisrakentamisen käynnistyminen ja uusien asuntojen hyvä kysyntä. Vuosi 2010 oli asumisoikeusjärjestelmälle juhlavuosi. Suomalainen aso ja oma yhtiömme Vaso saavuttivat 20 vuoden iän. Lausumme suuret kiitokset viime vuoden saavutuksista yhtiön henkilökunnalle ja hallitukselle, asukashallinnossa toimineille, isännöinti- ja kiinteistönhoito-organisaatioiden henkilökunnille ja ennen kaikkea uskollisille asukkaillemme! Henrik Elfving hallituksen puheenjohtaja Pekka Peltomäki toimitusjohtaja Tarjous voimassa muissa Vason kiinteistöissä paitsi Kankaristonrivi, Waistenrivi, Kukkamaaria, Pyynpää, Myrskylä, Puhuri, Laitainen, Merituuli, Pihapolku, Töpöhäntä ja Kototuomola Kotivaso_Keva t_2011.indd :02:07

3 3 20 v-seminaari korosti järjestelmän asemaa Keinu vaatii nykyisin 24 neliön suuruisen turva-alueen. Joustavaa soraa pitää olla 30 sentin kerros, arvioivat myyntipäällikkö Mika Saarinen ja isännöitsijä Jari Kauppi Finnberginkadun varrella Turussa. Leikkipaikkakierroksessa on leikki kaukana Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) järjesti viime vuoden lopulla asumisoikeusjärjestelmän 20-vuotisseminaarin. Lähes 300 vieraan joukko koostui muun muassa asukkaista, yhtiöiden ja kuntien edustajista sekä viranomaisista. Vasolaisia ja muita aso-asiaan liittyviä Turun seudulta mukana oli runsas 20 henkilöä. Seminaari oli vahva viesti siitä että asumisoikeusasuminen on vakiinnuttanut paikkansa osana asuntotarjontaa, luoden markkinoille turvatun ratkaisun omistus ja vuokra-asumisen välimaastoon, kiteytti Vason yhteistyöelin Yten Riikka Lehtismäki seminaarin merkityksen. Myös valtiovallan tervehdyksen seminaariväelle tuonut asuntoministeri Jan Vapaavuori korosti, että asumisoikeusasuminen on vakiinnuttanut paikkansa. Syynä asumisoikeusasumisen kestävään suosioon on se, että asumisoikeusasuminen on asukkaan kannalta turvallinen, joustava ja kohtuuhintainen asumismuoto. Väljempiä leikkipaikkoja ja joustavampaa soraa Vuonna 1999 astuivat voimaan uudet normit ulkoleikkivälineille ja niiden turva-alueille. Osa Vaso-kohteista on rakennettu ennen tätä, joten kierros on tärkeä tämänkin takia. Vanhojen määräysten mukaan rakennetut leikkipaikat ovat tänä päivänäkin laillisia, mutta niitä uudistettaessa on toimittava uusien sääntöjen mukaan. Uudet normit kasvattivat esimerkiksi keinujen turva-aluetta. Kun vanhaa leikkialuetta uudistetaan, joitakin välineitä saatetaan joutua tilan puutteen takia poistamaan. Samaan tilaan kun ei välttämättä mahdu enää entinen määrä välineitä Kotivaso_Keva t_2011.indd 3 Myös keinujen alusta joudutaan uusimaan varsin monissa kohteissa. Suomalaisissa leikkikohteissa selvästi alle puolet täyttää turva-alustalle asetetut vaatimukset, sanoo ulkoleikkivälineitä valmistavan Puuhamies Oy:n myyntipäällikkö Mika Saarinen. Kun keinun turva-alueelle tuodaan 30 sentin kerros uutta soraa, se on Saarisen arvion mukaan kutakuinkin kuorma-auton lavan kokoinen satsi. Turvallisesta sorasta puuttuu soran hienoin ainesosa, siksi se ei pääse tiivistymään kovaksi. Tämän vuoden alussa voimaan astunutta, uudistettua lakia Vapaavuori piti järjestelmää vahvistavana tekijänä. Lain tavoitteena on muuttaa järjestelmää entistä selkeämpään, läpinäkyvämpään ja avoimempaan suuntaan. Taustalla ovat olleet pyrkimykset varmistaa valtion tuen ohjautuminen nimenomaan asukkaalle sekä varmistaa omakustannusperiaatteen toteutuminen. Asoissa turvatuin oikeus asumiseen Teksti: Päivi Karvinen Kuvat: Jari Härkönen Kyllästetty leikkiväline kaipaa öljyhoitoa Vaso katsastaa ja korjaa kohteidensa leikkipaikkoja yhteistyössä Nousiaisissa toimivan Puuhamies Oy:n kanssa. Yhtiö aloitti leikkivälineiden valmistamisen vuonna Firma on hiljattain siirtynyt uusien omistajien käsiin. Samalla toiminta on monipuolistunut. Nyt yhtiö myös huoltaa ulkoleikkipaikkoja. Puuhamiehen ulkoleikkivälineet valmistetaan pääasiassa kyllästetystä puusta ja muovista. Kyllästysaineessa ei ole mukana kromia eikä arseenia. Uusille laitteille annetaan kymmenen vuoden takuu mutta niiden kunto on syytä tarkistaa kerran vuodessa. Puuosien öljyäminen antaa laitteille lisää ikää ja näköä, opastaa Mika Saarinen. Ulkoleikkikalusteissa keinu ja hiekkalaatikko ovat edelleen suosituimpia. Isommalle pihalle halutaan usein myös liukumäki ja kiipeilyteline. Muutamissa päiväkodeissa turvasora on korvattu synteettisellä kierrätyskumista tehdyllä alustalla. Tämä materiaali on helppohoitoinen, mutta selvästi soraa kalliimpi vaihtoehto, sanoo Saarinen. Laki uudistui vuoden alussa Seminaarissa esiteltiin myös SAY:n teettämät tutkimukset vuokra-, asumisoikeus- ja omistusasukkaiden mielipiteistä eri asumismuodoista. Tutkimuksen mukaan asumisoikeusasumisoikeus asukkaista 25 % oli jo suositellut asuasu mismuotoaan lähipiirilleen. 34 % voisi suositella lämpimästi ja 34 % suosittelisi, mikäli tietää asumisoikeusasumisen sopivan lähipiiriin kuuluvan elämäntilanteeseen. Tärkeimmäksi asumisoikeusasumisen valintaperusteeksi nousi sen sopivuus asukkaan taloudelliseen tilanteeseen ja elämäntilanteeseen. Verrattuna vuokra- ja omistusasumiseen asumisoikeusasuminen koettiin helpoimmaksi asumismuodoksi, jossa asukkaalla on kaikkein turvatuin oikeus asumiseen. Tutkimusraportti on kokonaisuudessaan luettavissa SAY:n internetsivuilla seminaariaineistossa osoitteessa asumisoikeus.fi/media. Sieltä löytyvät myös ministerin puhe kokonaisuudessaan, muut esitykset sekä kuvia tilaisuudesta. Vason ulkoleikkipaikoilla liikkuu kesällä myös aikuisempaa väkeä. Tarkastusryhmä tarkastaa kaikkien Vason isännöimien kohteiden keinut, hiekkalaatikot, liukumäet ja muut lasten vekottimet ja tekee niistä kuntoraportit. Jos vastaan tulee vaarallisia kohteita, asia korjataan ripeästi. Vason asuntokanta on rakennettu 20 vuoden aikana. Ei siis ihme, että pihoilla on monen tasoisia ulkoleikkivälineitä. Vanhimpia on toki korjattu jo aiemmin. Esimerkiksi viime vuonna uusittiin neljä paikkaa kokonaan. Nyt kumminkin katsottiin aiheelliseksi katsastaa leikkipaikat kattavammin. Leikkipaikkakierros on tämän vuoden ykkösteemoja, sanoo isännöitsijä Jari Kauppi. Vason omassa isännöinnissä on liki 60 kohdetta, joten kierros vie aikaa joitakin viikkoja. Ulkoleikkivälineet tarkastetaan, valokuvataan ja kunto kirjataan ylös. Kun kierros on tehty, korjattavat leikkikohteet asetetaan tärkeysjärjestykseen. Jos vastaan tulee suorastaan vaarallisia ulkoleikkivälineitä, ne pyritään korjaamaan tai poistamaan käytöstä mahdollisimman nopeasti, vakuuttaa Kauppi. Muut korjaukset siirtyvät seuraaville vuosille. Joskus leikkipaikoilla pärjää pienellä remontilla, toisinaan on viisainta vaihtaa välineet kokonaan uusiin. Raportit viedään asukaskokouksiin, joissa asukkaiden kanssa tehdään päätöksiä laitteiden jatkohoidosta. Tulevaisuudessa ministeri uskoi järjestelmän olevan erityisen tärkeä vaihtoehto kaupungistuvan Suomen asumisen kehittäjänä sekä uusia senioriasumismalleja työstettäessä. Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi, että asumisoikeus on asukkaalle turvallinen asunnon hallintamuoto. Yten pj. Riikka Lehtismäki haluaa korostaa asumisoikeusjärjestelmän asukaslähtöisyyttä, jolla luodaan vahva me-henki. Riikan kanssa seminaarin päätösbuffeessa kohottivat maljaa 20-vuotiaalle järjestelmälle asuntopäällikkö Tiina Arnivaara, hallintopäällikkö Teija Lamminen, hallituksen varapuheenjohtaja Aila Harjanne ja hallituksen Anita Halmesmaa :02:12

4 4 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Toimintakertomus vuodelta YLEISTÄ 1.1 Asumisoikeus saavutti aikuisiän Vuosi 2010 oli juhlavuosi, kun asumisoikeusjärjestelmä täytti 20 vuotta. Asojärjestelmää säätelevää asumisoikeuslakia myös muutettiin vuoden 2011 alussa. Lakimuutokset varmistavat asukkaiden tiedonsaantimahdollisuuksia asuntojen omistaja-yhtiön hallinnosta. Yleisessä taloustilanteessa oli epävarmuutta koko vuoden ajan. Turun seudulla laivateollisuuden heikentynyt työllisyystilanne vaikutti erityisesti vuokraasuntojen kysyntään. Asumisoikeusasuntojen kysyntä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vasolla oli käynnissä vähäisessä mittakaavassa uusien asuntojen rakentamista. Niiden kysyntä on ollut hyvä. Lokakuun lopussa Raision keskustaan valmistunut 28 asunnon kerrostalon kaikki asunnot oli myyty jo hyvissä ajoin ennen valmistumista. Koko vuoden ajalla asukkaiden vaihtuvuus oli 18,6 % ja käyttöaste 96,70 %. Käyttövastikkeiden korotus oli maaliskuun alussa kohtuullinen. Keskimääräinen korotus oli 0,7 %. Varsin monessa kiinteistössä pystyttiin jatkamaan vanhalla vastikkeella. Vaso keskittyy strategiansa mukaisesti olemassa olevan asuntokannan ylläpitoon, jossa keskeisenä tekijänä on asumiseen liittyvien palveluketjujen laadun varmistaminen. Vaso tarjoaa asiakkaidensa vaihtuviin elämäntilanteisiin viisaan asumisratkaisun. Yhtiön talous kehittyi vuoden 2010 aikana ennakoidusti talousarvion mukaisesti. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n, Egentliga-Finlands Bostadrätter Ab:s toiminta-alueena on Turun seutukunnasta: Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio ja Turku. 1.2 Yhtiön omistusrakenne Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy on perustettu ja merkitty kaupparekisteriin Yhtiön osakepääoma on euroa. Osakkeita on kappaletta. Yhtiön osakkeiden omistus on jakautunut vuodesta 1994 alkaen seuraavasti: 56,67 % Turun kaupunki 10,00 % Kaarinan kaupunki 10,00 % Raision kaupunki 6,67 % Liedon kunta 6,67 % Naantalin kaupunki 5,33 % YH-Asumisoikeus Länsi Oy 4,66 % Sato-Rakennuttajat Oy 100,00 % Vaso kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin ja kaupungin liiketoimintastrategian asuntoliiketoimintalohkoon. Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma mukaisesti Vaso vastaa työvoimapoliittisista ja nuorten asumistarpeiden toteutumisesta. 2. ASUNTOKANNAN KEHITYS JA RAKENTAMINEN 2.1 Uudisrakentaminen Vuoden aikana valmistui yksi kerrostalokiinteistö Raision keskustaan. Vuoden lopussa oli käynnissä kaksi uudisrakennustyömaata. Molemmat rivitaloja. Toinen Kaarinassa keskustassa Vätin alueella ja toinen Turussa Pläkkikaupungissa Westparkin alueella. Vuoden lopussa varmistui Turkuun Hirvensaloon Kukolaan rivitalotyömaan käynnistyminen. Vason tutkimus- ja kehitystoimintaprojekti, Vaso/Soininen-projekti, käynnistyi vuoden 2010 alussa. Pientalotyyppisessä projektissa tavoitellaan energiataloudessa passiivitalo-luokkaa. Tontti hanketta varten sijaitsee Naantalissa Soinisten alueella. Projekti on hyväksytty Tekesin ja ARAn tutkimusprojektiksi. Tavoitteiden määrittely- ja suunnitteluvaiheessa käytettiin Raklin Hankintaklinikka työpajametodia. Projektin jatkosuunnittelua ja toteutusta varten julkaistiin toukokuussa julkisten hankintojen HILMA-portaalissa kilpailullisen neuvottelumenettelyn mukainen hankintailmoitus. Projektin suunnittelu ja toteutuksen kilpailutus jatkuu vuoden 2011 alussa. Tavoitteena on saada rakentaminen käynnistymään heti kesälomien 2011 jälkeen. Vuoden 2010 aikana hankittiin osakekaupalla kahden yhtiön, Asunto Oy Kaarinan Ruhtinas ja Kiinteistö Oy Turun Länsikartano 65-4 osakekanta kokonaan. Molemmat kaupat liittyvät uudisrakentamiseen. Molempien yhtiöiden sulautuminen Vasoon käynnistettiin välittömästi. As Oy Kaarinan Ruhtinas -sulautuminen saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Vasoa kiinnostavan tarjolla olevan tonttitarjonnan selvittämiseksi järjestettiin vuoden lopulla kilpailutus, jonka pohjalta kohtuuhintaista uudistuotantoa jatketaan strategiamme mukaisesti. 3. KIINTEISTÖT JA ASUKKAAT 3.1 Vason kiinteistökanta Menneessä vuodenvaihteessa oli valmiina yhteensä huoneistoa 100 kiinteistössä. Vuosittain valmistuneet tai hankitut Vason asumisoikeusasunnot kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja , , , , , , , , , , , , , ,0 28 Valmiina yhteensä , Valmiiden asuntojen kuntajakauma kiinteis- asunto- huoneistöjä m 2 toja Turku , Raisio ,5 291 Kaarina ,5 302 Naantali ,5 161 Lieto ,5 74 Vaso omistaa As Oy Puolalanpuistosta (Rauhankatu 4) katutasossa omassa toimistokäytössä olevan kerroksen 333 m Asuntojen käyttöaste Turun telakan työntekijöiden käytössä olleet asunnot vapautuivat vuoden aikana, mikä alensi jonkin verran käyttöastetta. Koko vuoden 2010 käyttöasteeksi muodostui 96,70 % (97,14 % v. 2009). Asukkaiden vaihtuvuus lisääntyi vähän eli 0,4 prosenttiyksikköä. Viime vuoden vaihtuvuus oli 18,6 % (18,2 % v. 2009). Vuoden aikana päättyi 451 asumissoikeussopimusta, joista 81 oli vaihtoja toiseen Vaso-asuntoon. Vuoden lopussa oli voimassa 77 määräaikaista korkeintaan kaksi vuotta kestävää vuokrasopimusta kiinteistöissä, joissa asumisoikeuksien kysyntää ei ollut riittävästi. Vuoden 2010 lopussa Vason asunnoissa asui yhteensä asukasta, joista oli naisia, miehiä ja alle 18-vuotiaita. 3.3 Kiinteistöjen isännöinti ja hoito Turun Hirvensalossa sijaitsevat seitsemän kiinteistöä siirtyivät omaan isännöintiin huhtikuun alussa. Ostopalveluna tapahtuvaa isännöintiä tekivät Isännöitsijätoimisto Mikko Aro Oy ja V-S Isännöintitalo Oy. Vuoden aikana järjestettiin Turun kaupungin konserniohjeiden ja hankintalain mukainen isännöinnin kilpailutus. Sen tuloksena koko ostopalveluna tapahtuva isännöinti siirtyy huhtikuun 2011 alussa V-S Isännöintitalo Oy:lle. Kiinteistön tullessa 10 vuoden ikään, siinä suoritetaan kunnon katselmointi. Siitä saadaan perustietoa tulevaisuudessa tehtäviä vuosikorjauksia varten. Kiinteistöjen katselmointeja tehtiin yhdeksässä kiinteistössä. Lisäksi katselmoitiin vuoden 2011 lopussa 20 vuoden ikään tuleva Vason vanhin kiinteistö Kreulankartano Turun Halisissa. Vuoden aikana teetettiin kahdeksassa kiinteistössä kuntoarviot. Kuntoarviointeihin anottiin ja saatiin kunnan kautta ohjattua ympäristöministeriön avustusta, jolla katettiin osa syntyneistä kustannuksista. Avustusprosentit vaihtelivat kuntakohtaisesti haarukassa 17,5 46 %. 3.4 Ympäristöasiat vuonna 2010 Vaso on ollut mukana ympäristöministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön AESS-sopimuksessa energiansäästön edistämisessä asuinkiinteistöissä. Viime vuoden aikana sopimus uudistettiin kiinteistöalan VAETS-energiatehokkuussopimukseksi. Tavoitteena on saavuttaa vuoteen 2016 mennessä 7 % säästöt koko rakennuskantaa koskevassa energiankäytössä. Vuoden aikana oli käynnissä Vaso/ Soininen projekti, jossa suunnitellaan energiataloudeltaan passiivitalo-luokkaan tuleva pientalotyyppinen alue Naantaliin Soinisen alueelle. Projektin tavoitteena on tuottaa rakennuttamisprosessi ARA-tuotantoa varten, jolla toteutetaan asuntokiinteistö, jossa kiinteistön elinkaaren kaikissa vaiheissa energian käyttö on mahdollisimman tehokasta ja koko elinkaaren aikaiset päästöt on minimoitu. Hankkeessa on kumppaneina ARA, Tekes, Naantalin kaupunki ja Rakli. Projektin suunnittelutyö jatkuu vielä vuoden 2011 alussa. Rakentamisen tavoitellaan käynnistyvän viimeistään kesän lopulla. Vuoden 2010 aikana käytettiin Vason kiinteistöissä lämpöä keskimäärin 45,5 kwh/rm 3 (43,04 kwh/rm 3 v. 2009), vettä 125 l/as/vrk (126 l/as/vrk) ja kiinteistösähköä 3,47 kwh/rm 3 (3,43 kwh/rm 3 ). Kaarinassa rakennettiin syksyllä Kuninkaanlaakso-nimistä rivitalokiinteistöä, joka on muuttovalmis elokuun 2011 lopussa.

5 5 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy 4. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ 4.1 Yhtiökokous ja hallitus Yhtiökokous kutsuttiin koolle vuoden aikana kerran. Yhtiöjärjestyksen mukainen varsinainen yhtiökokous pidettiin Yhtiön hallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 74 asiaa. Hallituksen työvaliokunta kokoontui seitsemän kertaa. Hallituksen et vuonna 2010 taustayhteisö Henrik Elfving puheenjohtaja Turun kaupunki Aila Harjanne varapuheenjohtaja Turun kaupunki Anita Halmesmaa Turun kaupunki Joonas Kallio Turun kaupunki Tuomas Mikkola Turun kaupunki Reima Dahl Raision kaupunki Marjo Salminen Kaarinan kaupunki Sari Koskinen asukkaiden edustaja Tero Koskinen asukkaiden edustaja Kari Haapanen vara Liedon kunta Markku Tuuna vara Naantalin kaupunki Tuire Kähkönen vara asukkaiden edustaja Nykyisen hallituksen toimikausi on Hallituksen työvaliokuntaan ovat vuoden 2010 aikana kuuluneet puheenjohtajana Henrik Elfving, varapuheenjohtajana Aila Harjanne sekä inä Tuomas Mikkola, Reima Dahl ja Tero Koskinen. 4.2 Henkilöstö ja tilintarkastus Toimitusjohtaja FM, KJs, LKV Pekka Peltomäki Asuntopäällikkö yo.merkonomi Tiina Arnivaara Hallintopäällikkö HN, tradenomi Teija Lamminen Kiinteistöpäällikkö Insinööri AMK Sirpa Laaksonen Vakituista henkilökuntaa oli kymmenen henkilöä. Henkilökunnan määrä on ollut vuoden aikana keskimäärin kymmenen henkilöä. Henkilökunnan keski-ikä oli 42 vuotta. Tilintarkastajat KHT Osmo Valovirta KHT Erika Grönlund Varatilintarkastaja KHT-yhteisö Ernst & Young Oy/ KHT Salla Saarinen. 4.3 Asukasdemokratia Vason asunnoissa noudatetaan lakia yhteishallinnosta vuokrataloissa. Asukaskokoukset pidetään kiinteistökohtaisesti ja niissä valitaan asukastoimikunta ja kiinteistökohtainen valvoja, sekä edustaja koko Vason käsittävään Vaso-kokoukseen. Kevään Vaso-kokous pidettiin Kokoukselle esiteltiin vuoden 2009 toimintakertomus ja tilinpäätös sekä asukkaiden nimeämän valvojan kertomus. Kokous valitsi tilintarkastajan valtuuksilla toimivan asukkaiden nimeämän valvojan. Muina asioina käsiteltiin vireillä ollutta asumisoikeuslain muutosta ja energiatehokkuutta Vaso/Soininen passiivitalo-projektissa. Kokous antoi aso-lain muutokseen liittyvän julkilausuman. Syksyn Vaso-kokous pidettiin Kokouksessa oli esillä yhtiön toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011, jota oli valmisteltu yhteistyössä asukasedustajien kanssa sekä kiinteistöissä että Yten kanssa ennen Vasokokousta. Syksyn Vaso-kokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Valittiin yhteistyöelin Yten et ja sille puheenjohtajisto. Kokous myös päätti julkaista lehdistötiedotteen, jonka tarkoitus oli liennytellä negatiivissävytteistä keskustelua aso-järjestelmän tilasta. Koko asuntokantaa koskevissa asioissa neuvotellaan yhteistyöelimen kanssa. Yhteistyöelimeen Yte ovat vuonna 2010 kuuluneet: Varsinaiset et Riikka Lehtismäki, puheenjohtaja Tapio Kaihtela, varapuheenjohtaja Tiina Tång, sihteeri Eeva Heinonen Armi Kauppinen Taru Kivilehto Sari Koskinen Tero Koskinen Pekka Kuivela Raimo Kurki (5.5. asti) Juha Näkkilä Pekka Paatonen Ari Pikkarainen Pekka Sarlin Erja Savola Anna-Kaisa Sjölund Varaet Tuire Kähkönen Tuulikki Iivanainen John Helola Aku Aittokallio Lain yhteishallinnosta vuokrataloissa mukaisen asukaskokouksen eli Vasokokouksen nimeämänä valvojana toimi vuonna 2010 Raimo Kurki. Yten nimeäminä työryhminä on vuoden aikana toiminut Yten työvaliokunta, Vaso-asumisen kehittämisryhmä ja Inforyhmä. 4.4 Markkinointi ja tiedotus Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin kaupunkien sekä Liedon kunnan asuntotoimistot ylläpitävät asumisoikeusasuntoa tavoittelevien henkilöiden hakijajonoja. Asunto myönnetään hakijanumerojärjestyksessä. Kuntien asumisoikeusasuntojen hakijajonojen viimeinen numero oli vuoden 2010 päättyessä: vuoden viimeinen hakijanumero kasvua vuoden aikana Turku Kaarina Raisio Naantali Lieto Yhteensä Hakijanumeroiden määrä lisääntyi 13,6 %. Hakijoiden määrä lisääntyi tuntuvasti edellistä vuotta enemmän, jolloin kasvua oli 10,5 %. Vuoden aikana asuntojemme markkinoinnin teemana oli Vaso size fits all. Kampanjan välineinä olivat elokuussa Turun Sanomien mukana ollut liite sekä muu lehti- ja netti-ilmoittelu. Vason myynnissä oleva asuntokanta on tarjolla omien kotisivujen lisäksi Oikotie.fi ja Etuovi.com -markkinointikanavilla. Kotivaso-lehti ilmestyi viidettätoista vuotta tiedotusvälineenä asukkaille ja muille sidosryhmille. Kotivaso ilmestyi vapuksi ja itsenäisyyspäiväksi. 4.5 Järjestöyhteistyö Vuonna 2009 seitsemän valtakunnallisesti merkittävimmän aso-yhtiön perustama Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) järjesti kesäkuun alussa aso-lain muutokseen liittyvän asiantuntijaseminaarin ja marraskuussa järjestelmän 20-vuotis juhlavuoteen liittyvän juhlaseminaarin. Seminaarien lisäksi SAY organisoi keskitetyn valtakunnallisen asumisoikeussektorin tiedottamisen ja teetti valtakunnallisen tutkimuksen, jolla kartoitettiin asukkaiden asumiskokemuksia ja palveluodotuksia. SAY:n lisäksi Vaso kuuluu enä Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry:hyn. Vaso on Turun Kauppakamarin sekä Varsinais-Suomen Kiinteistöyhdistys ry:n yritys. Vaso osallistui Turun yliopiston varainhankintakampanjaan lahjoittamalla euroa. Summan tausta-ajatuksena oli yksi euro asukastamme kohden. 5. TALOUSARVION TOTEUTUMISESTA JA TALOUS VUONNA 2010 Yhtiön talous kehittyi hieman alentuneesta käyttöasteesta ja lisääntyneestä asukasvaihtuvuudesta huolimatta myönteisesti ja pääosin laaditun talousarvion mukaisesti. Myös kiinteistöjen taloudet kehittyivät vuoden aikana pääasiassa kullekin kiinteistölle laadittujen talousarvioiden mukaisesti. Käyttövastikkeiden pääoma- ja kiinteistökohtaisten hoitokulujen nousu aiheutti käyttövastiketarkistuksia, joiden keskimääräinen vaikutus oli 0,06 /m 2 /kk (+0,7 %). Korotus oli aikaisempiin vuosiin verrattuna hyvin maltillinen. Muutosten jälkeen Vason asuntojen keskivastike oli maaliskuun 2010 alussa 8,80 /m 2 /kk. Käyttövastikkeet olivat välillä 8,06 10,19 /m 2 /kk. Vuoden 2010 kiinteistöjen käyttövastike-, vuokra- ja käyttökorvaustuotoista koostuva liikevaihto oli ,86 euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,51 %. Asumisoikeusasuntojen hallinnossa on varauduttu kiinteistöjen jaksottaisen kunnossapidon tulevaisuudessa aiheuttamiin kustannuksiin keräämällä korjauksiin tarvittavaa omarahoitusosuutta. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä vapaaehtoiset varaukset lisääntyivät ,33 euroa. Yhtiöllä on asumisoikeuslain mukainen asumisoikeuksien lunastusrahasto, jolloin yhtiökokous päättää varojen siirtämisestä rahastoon tai rahaston varojen käytöstä. Suunnitelman mukaisia poistoja on tilinpäätöksen yhteydessä tehty rakennuksista, koneista ja kalustosta sekä muista pitkävaikutteisista menoista yhteensä ,01 euroa. Varausten ja verojen jälkeen vuoden 2010 tulos oli 0 euroa. Vason taseen loppusumma on ,97 euroa. Taseen loppusumma aleni ,21 eli 0,78 %. 6. VUODEN 2011 TOIMINNAN NÄKYMÄT Valtio on pienentänyt tälle vuodelle asumisoikeustuotantoon suunnattavia korkotukilainoja. Asuntokohtainen käynnistysavustus poistui Turun seudulta ja on käytettävissä enää pääkaupunkiseudulla. Nämä toimenpiteet tulevat hidastamaan uusien aso-kiinteistöjen rakentamista. Uusien asumisoikeusasuntojen kysyntä on ollut kuitenkin hyvä vaikka niiden hinnat ovat olleet vanhoja asuntoja korkeammat. Vaso jatkaa syksyllä 2010 käydyn kilpailun perusteella valikoitujen tarjolla olevien kiinteistöjen suunnittelua ja jättänee niistä kuntiin korkotukilainahakemuksia. Merkittävänä uudishankkeenamme on osin Tekes- ja ARA-rajoitteinen kehitysprojekti, jossa Naantalin Soinisiin suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkuudeltaan passiivitaloluokkaan tähtäävä alue. Projektin suunnitteluvaihe jatkuu kuluvan vuoden alkupuolella ja toteutusvaihe pyritään saamaan käyntiin viimeistään kesälomien jälkeen. Vaso/Soininen projekti on yhtiössämme myös merkittävä tulevaisuuteen tähtäävä ympäristöprojekti. Asuntojen kysyntätilannetta muuttavat tekijät ja kiinteistöjen kunnossapidossa onnistuminen ovat keskeisiä riskitekijöitä Vason toiminnalle. Asuntokysyntään ei Turun talousalueella kohdistu merkittäviä muutosodotuksia. Positiivista vaikutusta uskotaan saatavan telakkateollisuuden myötä, kun uusi laivatilaus alkanee työllistää laivanrakentajia vuoden lopulla. Kiinteistöjemme kunnossapitoon kiinnitetään erityistä huomiota mm. suunnittelemalla yhteistyössä asukkaiden kanssa vanhimman Kreulankartanokiinteistömme korjaustoimia. Turussa Halisissa oleva rivitalo Kreulankartano saavuttaa 20 vuoden iän joulukuussa. Kesällä 2010 toteutetun isännöintikilpailutuksen johdosta siirtyy huhtikuun Keonraitti-kiinteistön asukkaat kokoontuivat kesähelteillä valmistautumaan marraskuun lopussa olevaan muuttopäivään. Turun kaupunginhallituksen konsernijaosto vieraili Vasossa lokakuussa. Nyt Raision kaupunginjohtajana toimiva Ari Korhonen oli silloin Turun apulaiskaupunginjohtajana. alussa 33 kiinteistöä V-S Isännöintitalo Oy:n isännöintiin. Muutoksen jälkeen Vason omassa isännöinnissä on 59 kiinteistöä ja V-S Isännöintitalo Oy:n isännöinnissä 41 kiinteistöä. Asuntokiinteistöalan kustannukset ovat nousseet lähivuosina tuntuvasti. Laadittaessa talousarviota vuodelle 2011 voitiin kuitenkin realistisesti päätyä varsin maltillisiin käyttövastikekorotuksiin. Koko asuntokannassamme käyttövastikekorotus on keskimäärin 0,14 /m 2 /kk. Kokonaisvastikkeessa korotus on keskimäärin 1,6 %. Korotusten jälkeen on keskivastike 2011 maaliskuussa 8,96 /m 2 /kk, käyttövastikkeiden vaihteluväli on silloin 8,06 10,46 /m 2 /kk. Markkinoinnissa jatketaan tehokkaiksi todetuilla keinoilla ja etsien myös uusia keinoja asiakkaiden tavoittamiseksi. Erityisesti netin kautta markkinointia ja siellä paremmin esillä olemista lisätään. Pitkäaikaisen asukkaan Kymppihyvitys-palkitsemisjärjestelmää jatketaan, jokaiseen Vaso-kotiin järjestettyä laajakaistayhteyttä kehitetään yhä paremmin asukkaita palvelevaksi. Sen, kuten Vihreä Kortti -kanta-asiakasjärjestelmänkin uskotaan parantavan asumisviihtyvyyttä ja myös pidentävän asukkaidemme asumisaikoja. Vuoden 2011 aikana tullaan laatimaan koko yhtiöstä puolivuositasolla välitilinpäätös ja ennuste loppuvuodelle. 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiökokous toteaa tilikauden tuloksen olevan 0 euroa ja että osinkoa ei jaeta.

6 6 Varsinais Suomen Asumisoikeus Oy Tilinpäätös 2010 Tuloslaskelma 2010 Tuloslaskelma , , , , , , , ,33 Liikevaihto Vastikkeet Vuokrat Käyttökorvaukset Liikevaihto yhteensä Rakennuttaminen omaan käyttöön ,37 Muut kiinteistön tuotot ,25 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut , , , , , ,97 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden huolto Siivous Lämmitys Vesi- ja jätevesi Sähkö Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiinteistön kulut Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Vapaaehtoisten varausten muutos , , , , , , , , , , , , , , ,00 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Korkotuotot konsernilta Muut korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut ja muut rahoituskulut ,08 396, , Kotivaso_Keva t_2011.indd , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,37 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut saamiset V ihtuvat VASTAAVAT VA Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset konsernilta Rahastosaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset , , ,13 VASTATTAVAA OMA Pää P OMA Osakepääoma Rakennusrahasto Asumisoikeusrahasto Edellisten tilikausien tappio Tilikauden voitto , , ,07 859,13 0, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,97 0,00 VieRAS Pää P OMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat konsernille Velat omistusyhteysyrityksille Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat , ,06 Tilinpäätössiirtojen kertymä Vapaaehtoiset varaukset ,27 Tase , , , , ,38 Rahat ja pankkisaamiset Rahat ja pankkisaamiset ,33 0,00 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Liittymismaksut Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit , , , , , ,58 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio) 8 855,57 VASTAAVAA PySyVä VäT Vä ät VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot Tase , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,97 0, , , , , , , , , , , , , , , , , :02:33

7 7 Asukkaiden nimeämän valvojan kertomus vuodelta 2010 Juha Näkkilä keräsi lappuja kun äänestettiin Vason asukkaiden nimeämästä valvojasta. Pitkä talvi taittui siedettävin kustannuksin Poikkeuksellisen pitkä ja kylmä talvi ei mainittavammin lisännyt Vason kohteiden lämmityskustannuksia. Energiaa toki kului, mutta energian hinta pysyi budjetoitua edullisempana. Huhtikuun Vaso-kokouksessa käytiin 39 kohteen edustajan paikalla ollessa seikkaperäisesti läpi vuoden 2010 lukuja. Lämmityskuluissa kova talvi ei tuonut merkittävämpää kustannuspiikkiä. Vason hoitokuluissa lämmitys haukkaa 23 prosenttia. Kiinteistöjen korjauskuluihin menee 17 prosenttia. Vesi ja jätevesi nielevät yhdeksän prosenttia hoitokuluista. Vason liikevaihto kasvoi viime vuonna 1,5 prosenttia. Lainaa yhtiöllä oli vuoden vaihteessa 775 euroa neliötä kohden. Pernon telakan hiljeneminen näkyy toimitusjohtaja Pekka Peltomäen mukaan ainakin siinä, että saunattomien kerrostaloasuntojen kysyntä on laantunut. Sen sijaan uusien Vaso-kohteiden asunnot tekevät hyvin kauppansa. Seuraavaksi tarjolle tulevat Hirvensalon Kukoilan asunnot. Neuvotteluja jatketaan uusistakin kohteista. Vanhentuva rakennuskanta tuo haasteita 20-vuotiaan Vason hallitus on tänä keväänä käynnistänyt strategiatyön. Sen tarkoituksena on sorvata yhtiön linjaa vastaamaan paremmin tulevaisuuden haasteisiin. Ensimmäinen Vaso-kohde on joulukuussa 20-vuotias ja puheenjohtaja Henrik Elfvingin mukaan samaan ikään varttuvia taloja tulee lähivuosina aina vain enemmän. Niiden kunnossapitoon on panostettava. Kunnossapidon kustannuksiin puuttui myös Raimo Kurki valvojan kertomuksessa. Kurjen mukaan on selvästi havaittavissa, että alkuvuosien kohteiden remontointi on kalliimpaa kuin luvun talojen. Yte kaipaa asukkailta aktiivisuutta Yhteistyöelimen puheenjohtaja Tapio Kaihtela toivoo enemmän aktiivisuutta Vason asukkailta. Tällä tavalla tieto Vasokohteiden kehitystarpeista tulisi paremmin päättäjien tietoon. Yhteistyöelimen toiminnalle uusi puheenjohtaja antoi hyvän arvosanan. Vason asukasdemokratia toimii tavalla, josta tullaan ottamaan mallia muualta Suomesta. Ytellä ei ole moniinkaan Vason asioihin päätäntävaltaa, mutta sen mielipiteitä kuunnellaan. Esimerkiksi uusien talojen piirustuksiin on saatu lukuisia muutoksia omien kannanottojen avulla, sanoo Kaihtela. Yhteistyöelin ja sen alaisuudessa toimiva Vaso-asumisen kehittämistyöryhmä on Kaihtelan mukaan keskittynyt erityisen paljon Soinisten passiivitalokohteeseen. Raimo Kurki jatkaa valvojana Vuoden verran asukkaiden nimeämänä valvojana toiminut Raimo Kurki sai Vaso-kokouksessa valvojan valinnassa vastaehdokkaan. Häntä kohtaan esitettiin kritiikkiä koska hän ei enää asu Vasossa. Äänestyksessä Kurki sai 21 ääntä ja vastaehdokkaaksi nimetty, aiemminkin Vasossa valvojana toiminut KHT-tilintarkastaja Osmo Valovirta 13, joten Raimo Kurki jatkaa valvojana. Vaso-kokouksessa keskusteltiin virallisten kokousasioiden lisäksi mm. ensi vuoden budjetoinnin näkymistä, asuntojen vuokraamiseen liittyvistä perusteista ja rakentamisen uusista energiamääräyksistä. Allekirjoittanut valittiin Vaso-kokouksessa asukkaiden nimeämäksi valvojaksi. Valvojana olen valinnut 25 Vason asumisoikeuskohdetta tarkastuksen piiriin siten, että vähintään yksi kohde kustakin Vason toimialueen kunnista tai kaupungeista on mukana. Pääpaino oli kuitenkin Turun kaupungin alueella, jossa Vason kohteita on eniten. Valvojan valitsemat kohteet jakautuivat seuraavasti: Raisio neljä kohdetta, Naantali kolme kohdetta, Kaarina kolme kohdetta, Lieto kaksi kohdetta, Turku kaksitoista kohdetta ja Piikkiö yksi kohde. Kohteiden valmistumisvuodet jakautuvat seuraavasti: vuosi 1991 yksi, vuosi 1992 yksi, vuosi 1994 neljä, vuosi 1995 kaksi, vuosi 1996 kaksi, vuosi 1997 viisi, vuosi 1998 kolme, vuosi 2000 yksi, vuosi 2001 neljä, vuosi 2002 yksi ja vuosi 2010 yksi. Valituissa kohteissa paritaloja on kaksi (2), pienkerrostaloja neljä (4), rivitaloja kaksitoista (12) ja kerrostaloja seitsemän (7). Valituissa kohteissa on yhteensä 672 asuntoa. Valvoja on osallistunut kaikkiin yhteistyöelimen (Yte) kokouksiin aikavälillä sekä vuoden 2010 kahteen Vaso -kokoukseen sekä Vaso -kokoukseen Valvojan yhteystiedot vuoden 2010 kohdekohtaisille valvojille on kirjallisesti ilmoitettu yhteistyössä Vason keskushallinnon kanssa. Valvoja keskittyi erityisesti selvittämään valittujen kohteiden vuoden 2010 kokonaiskorjauskustannuksia, sillä välintilinpäätöksen mukaan oli ilmeistä, että ko. kustannukset tulevat ylittymään talousarviosta vuodelle Valvojan selvityksen mukaan huoneistojen tyhjäkäyttö oli 0,14 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa keskiarvona (vaihteluväli 0,00 1,14), vapautuneiden huoneistojen korjauskustannukset ennen uuden asukkaan muuttoa olivat keskiarvona 0,37 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa (vaihteluväli 0,00 1,25), koko kiinteistöön liittyvät kiinteistökorjaukset keskiarvona 0,72 euroa neliömetriä kohden kuukaudessa (vaihteluväli 0,18 1,51). Kyseisissä kohteissa kymmenen kohteen tulos oli ylijäämäinen ja viidentoista kohteen alijäämäinen. Suorittamani tarkastuksen perusteella minulla ei ole huomautettavaa talouden ja hallinnon hoidosta. Turussa Raimo Kurki Asukkaiden nimeämä valvoja

8 8 Asuntoprojekti imaisi Halmesmaan politiikkaan Matkustelu ja lukeminen kuuluvat Sari Koskisen harrastuksiin. Työpaikalta Turun kirjastosta hän lainaa kotiin useasti mielenkiintoisia opuksia. Pitkän linjan vasolainen nousi hallitukseen Turun pääkirjastossa työskentelevä Sari Koskinen saa vastata lukijoiden kysymyksiin kaikilta mahdollisilta aihealueilta. Vason hallituksessa Sari Koskisella on hyvää pohjaa vastata asumisen arkeen liittyviin kysymyksiin. Koskinen väänsi oman Vaso-kodin kahvasta ensimmäistä kertaa liki 20 vuotta sitten ja vasolaisuus jatkuu edelleen. Sari Koskisen perusturkulaisuus alkoi jo Heidekenillä. Vuonna 1992 hän muutti ensimmäiseen Vaso-asuntoon Runosmäkeen. Tämän jälkeen Vaso-elämä on jatkunut keskustan kohteessa. Sari on intohimoinen lukija, mutta oma kirjahylly on aika vähäniteinen. Koskinen työskentelee Turun uudessa pääkirjastossa ja sieltä on kätevä lainata kirjoja, levyjä ja elokuvia kotiin. Kun kodissa ei ole metreittäin kirjoja, tilaa jää enemmän esimerkiksi kukille, pohtii Sari Koskinen. Aktiivinen alusta asti Sari Koskisella on ollut intoa osallistua yhteisten asioiden pohdintaan alusta alkaen. Runosmäessä hän oli oman talon asukastoimikunnassa. Ytessä vierähti kymmenen vuotta ja hallituksessa hän on ollut asukkaiden nimeämänä edustajana puolisentoista vuotta. Koskinen harmittelee sitä, että asukkaiden aktiivisuus on paikoin hiipunut. Alussa aktiivista väkeä esimerkiksi Runosmäen kohteessa oli runsaasti, lopulta ydinryhmä kutistui muutamaan aktiiviseen. Toisaalta muutamakin riittää, kunhan homma tulee hoidettua. Asukkaiden osallistuminen on Koskisen mielestä tärkeää, sillä asukas parhaiten näkee, mikä kohteessa on vialla tai muuten vain korjauksen tai muuttamisen tarpeessa. Jos asukkaat ummistavat silmänsä, talo voi päästä rapistumaan. Asukastoimikunta on hyvä näköalapaikka ja siellä mielipiteen ilmaisu on tärkeää. Koskisen mukaan uusia hankintoja, korjauksia tai esimerkiksi järjestelyjä pihalla saa paremmin läpi, kun antaa mielipiteensä kuulua. Yhteistoimintaelin on Koskisen mukaan keskusteleva elin, joka toimii hyvänä linkkinä asukkaiden ja hallinnon välissä. Uutta nousee, vanhaa rempataan Hallitustyöskentelyn puolitoista vuotta sitten aloittanut Koskinen pitää tätä aikaa Vasolle mielenkiintoisena ja haastavana. Vaso on 20-vuotias ja vanhempaa asuntokantaa pitää jo remontoida. Kiristyvät energiamääräykset tuovat remontteihin omat kustannuslisänsä. 90-luvun puolivälissä rakennettiin aika paljon, joten korjattavaa on luvassa runsaasti. Vaso on myös aloittanut uudistuotannon monen hiljaisemman vuoden jälkeen. Uutta rakennuskantaa nousee ja tonteista neuvotellaan. Sari Koskinen pitää tärkeänä, että koko asuntokirjo pysyy jatkossakin houkuttelevana. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että vanhimpien asuntojen vastikkeet on syytä pitää edelleen alhaalla. Iso haaste Vasolla on siinä, että asumisen hinta pysyy kurissa. Energiaverotuksen kiristyminen, uudet energiamääräykset, rakennustarvikkeiden kallistuminen ja monet muut tekijät kasvattavat kustannuksia kaikissa asumismuodoissa. Koskinen pitää Vaso-asumista joka tapauksessa turvallisena ja kohtuuhintaisena asumismuotona. Esimerkiksi keskustassa saa Vaso-kohteeseen samalla hinnalla enemmän neliöitä kuin omistusasuntoon. Joustavuutta asumisoikeus tuo mm. siinä, että asunnon vaihtaminen Vasosta toiseen on helppo tehdä. Kuntien taustatuki antaa toiminnalle vakautta ja uskottavuutta. Anita Halmesmaan päätyminen Vason hallitukseen johtuu oikeastaan asuntoprojektista Varissuolla. Anita sai puhallettua lähiöelämään uutta henkeä ja positiivinen kokemus innosti lähtemään politiikkaan. Nyt hän istuu Vasemmistoliiton mandaatilla päättämässä Vason asioista. Rakennuspiirtäjä ja tyylikonsultti Anita Halmesmaa harrastaa teatteria ja piirtämistä. Turun Hamburger Börsin kahvilasta avautuu mainio näkymä torille. Anita Halmesmaa si ee välillä kahvia. Hetken mietittyään hän alkaa kertoa elämänsä isosta muutoksesta, jossa asumisella on iso rooli. Varissuo tuli 80-luvun lopulla Anitalle eteen suunnittelematta. Omakotitalo järven rannalla jäi avioeron takia menneisyyteen ja kerrostaloasunto Varissuolta sai kelvata asunnoksi siitä eteenpäin. Kerrostalon portaikon seinät oli koristeltu töherryksillä ja muutoinkin talo oli kamalassa kunnossa. Muutamien perheiden lapset joutuivat syömään ruokansa porraskäytävässä kun näiden vanhemmat rällästelivät asunnossa. Eihän tällaiseen ympäristöön kehdannut kutsua kavereita kylään, muistelee Anita. Ensin Halmesmaa ehdotti isännöitsijälle käytävän seinien laatoittamista. Aluksi isännöitsijä epäili ajatusta, mutta lopulta innostui ideasta. Laatan päälle kun on hankalampi raapustella hävyttömyyksiä. Sitten pidettiin porukalla pihatalkoita, perustettiin ompelupiiri ja pyhäkoulu. Yhteisöllisyys kerrostalossa alkoi tiivistyä. Erityisen mukavaa oli Halmesmaan mukaan huomata, miten kiusallisista pojanvintiöistä alkoi löytyä inhimillisiä piirteitä: Tulivat jopa pyhäkouluun mukaan, Anita hehkuttaa. Anita Halmesmaa innostui yhteisten asioiden hoitamisesta huomattuaan, että muutos voi tapahtua kun panee itse töpinäksi. Halmesmaa ehti olla mukana vielä Varissuon aluelautakunnassa ja Varissuo-Seurassa. Varissuolta hän muutti vuosituhannen vaihteessa asumaan Turun keskustaan. Asumisoikeuden hienoudet avautuivat nopeasti Vasemmistoliittoa edustava Anita Halmesmaa on ollut Vason hallituksessa runsaan vuoden. Ennen nimitystä Halmesmaan ajatukset asumisoikeusjärjestelmästä olivat skeptisiä. Kun hommaa esiteltiin ja käytiin katsomassa kohteet, mieli muuttui nopeasti. Vaso on monipuolinen kokonaisuus, jossa on uutta ja vanhaa asuntokantaa. Naantalin Soinisten passiivienergiakohde on erityisen mielenkiintoinen. Vason asunnot ovat lisäksi hyvin varusteltuja. Vaso on joustava ja asuntoon pääsee kiinni pienellä rahalla. Halmesmaa ottaa esimerkiksi tuttavansa, joka myi omakotitalon ja muutti Vason asuntoon. Nyt hänellä on ylimääräistä rahaa käytettäväksi mm. reissaamiseen. Ikääntyville ihmisille Vaso sopii myös mainiosti, Anita jatkaa. Hän on suositellut tätä asumismuotoa myös omille lapsilleen.

9 9 Vaso päivittää strategiaa Teija Lamminen kirjurina, Tiina Tång, Raimo Kurki (selin), Tuomo Peltola, Juha Kortelainen ja Tapio Kaihtela. Yten ja muun asukasedustuksen kanssa pidetyssä strategiapäivässä Tuomo Peltola (vas.), Susanna Airaksinen, Juha Kortelainen, Tiina Tång, Teija Lamminen ja Tapio Kaihtela tekevät Vasolle SWOTanalyysiä. Etsitään vahvuuksia ja heikkouksia. Vaso-yhtiöllä on historiaa 21 vuotta. Vielä 1990-luvun aikana ei seisahduttu tarkemmin miettimään yhtiön perustehtävää. Ei pohdittu tarkemmin pitkän linjan suuntaviivoja. Silloin toivuttiin vuosikymmenen alun suuresta lamasta ja tavoitteena oli saada toteutetuksi kysyntää vastaava määrä uusia asuntoja. Saavuttaessa 2000-luvulle koettii tarpeelliseksi tähystää myös tulevaisuuteen. Käynnistettiin työskentely, jonka lopputulosta kutsuttiin Vason strategia Siinä tarkennettiin yhtiön tehtävää, toimintatapaa ja voimavaroja. Vuonna 2006 Vason strategia otettiin uudelleen päivitettäväksi. Siinä vaiheessa keskeiseksi havainnoksi nousi yhtiön tuottamien palveluketjujen laadun varmistaminen. Vason strategia pohjalta käynnistettiin varsin suuri muutos koko yhtiössä. Olimme siihen asti tuottaneet kaiken kiinteistöjen isännöinnin ostopalveluna. Toimintatapa- ja organisaatiomuutoksen jälkeen noin 60 % asuntokannastamme isännöidään tällä hetkellä oman henkilökunnan toimesta. Muutos tietysti kasvatti tuntuvasti yhtiön henkilökuntaakin. Nyt takana on koko maailmaa koetellut lama, joka on jättänyt vaikutuksensa myös Turun seudulle. Myös muita muutostekijöitä on helppo havaita; ilmastonmuutos, energian saatavuus, rahamarkkinat. Monet niistä vaikuttavat ihmisten arkeen. Ja poikkeuksetta vaikutukset yltävät asumiseen. Vaikutukset siis tuntuvat monella tavalla myös Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n kaltaisessa yhteisössä, sen asukkaissa ja yhtiössä itsessään. Strategian merkitys yhtiölle ja asukkaille Strategia antaa suuntaa tuleville vuosille. Parempi huominen rakennetaan lukemattomilla päätöksillä ja valinnoilla arjen keskellä, sanoo yritysjohdon konsultti Visa Huuskonen. Visa Huuskonen toimii tämän vuoden Vason strategiapäivityksessä asialistan laatijana ja esille nousevien asioiden kirjurina. Hyvä ja konkreettinen strategia auttaa tekemään parempia valintoja ja panostamaan oleellisimpiin asioihin. Lyhyesti sanottuna strategia on siis johtoajatus, jonka mukaan mennään kohti yhteisesti hahmoteltuja tavoitteita, kuvaa Visa Huuskonen strategian merkitystä yritykselle. Vason strategiaa työstetään työpajoissa, joihin osallistuu yhtiön hallitus, henkilökunta, asukkaat ja omistajien edustajat. Yhteistyöelin Yten et ja vanhimman kiinteistömme Kreulankartanon edustajat osallistuivat maaliskuun lopussa pidettyyn työpajaan. Vasolla on paljon asukkaita ja sillä on omistuksessaan lukuisia kiinteistöjä. Strategiaprosessissa sovitetaan yhteen käytyjen keskustelujen pohjalta erilaisia näkökantoja, toiveita ja tarpeita. Onnistuessaan Vason suunnan tarkistusprosessi varmistaa sen, että perusasiat ovat jatkossakin kunnossa, ja asuminen Vaso-kodeissa on houkutteleva ja viisas ratkaisu, kuvaa konsultti Visa Huuskonen strategiatyön merkitystä asukkaille. Toisaalta Vaso toimii melko rajallisten voimavarojen varassa. Hyvällä suunnittelulla osataan laittaa oikeat asiat etusijalle, niin että yrityksen perustehtävä hyvien ja turvallisten kotien tarjoajana toteutuu myös jatkossa, toteaa Visa Huuskonen suuntalinjaksi. Vason strategiapäivitys valmistuu ensi kesän jälkeen, ennen vuotta 2012 koskevaa päätöksentekoa. Ruukkutulppaanit varttuivat lasin alla Hirvensalossa Turku-tulppaaneja riitti ruukkuversiona myös Vason toimiston edustalle. Oranssi on tämän kesän väri Vaso-kotien pihoilla. Kulttuuripääkaupunkivuoden kunniaksi vasolaiset istuttivat syksyllä pihoilleen kulttuurikukkia eli Turkutulppaaneja. Muutamissa kohteissa tulppaanit komeilevat ruukussa. Nämä kukat ovat varttuneet Järvisen Riston kasvihuoneessa Hirvensalossa. Maaliskuussa Turku-tulppaani oli jo hyvässä kasvussa Risto Järvisen puutarhassa Hirvensalossa. Keltakukkainen Mahonia (taustalla) on kasvussa jo vähän pidemmällä. Risto Järvinen on kasvattanut kukkia Hirvensalon Toijaistentien varressa yli 30 vuotta. Kasvihuoneen valtias on pitkiä lonkeroita kasvattanut viiniköynnös. Se on sitä samaa lajiketta kuin Kultarannassa, Risto kuittaa. Viiniä siitä ei ole tehty mutta mehua kylläkin. Kasvihuoneen lämmössä rypäleet kasvavat muhkeiksi. Kauppapuutarha Risto J. Järvisen pääartikkelit ovat kumminkin kirsikkatomaatti ja harsokukka. Ruusua ja sen sellaista löytyy myös runsaasti. Järvisellä on kukkamyynti Turun hautausmaan vieressä ylösnousemuskappelin kupeessa. Sitä kautta menee suurin osa tuotannosta, Järvinen laskeskelee. Vason sipuleja ruukkuihin Risto Järvinen sai syksyllä mieluisan tehtävän. Osa Vason hankkimista Turun kulttuuritulppaaneista päätyi Hirvensalon kasvihuoneeseen ruukkukasvatukseen. Sipulit istutettiin marraskuussa ja keväällä vartta alkoi nousta mukavasti. Näitä ruukkuja viedään kesän alla lähinnä Turun keskustan Vaso-kohteisiin ja muualle, missä pihalle istutus on ollut hankalaa. Ruukkutulppaani tuo väriä myös Vason toimiston edustalla Rauhankadulla. Ruukkutulppaaneja on Järvisen mukaan helppo hoitaa. Vettä ne eivät kukkimisen aikana juurikaan tarvitse. Kun kukinta on ohi, sipuleiden annetaan kuivua ruukussa tai sitten ne voi poimia kuivumaan kellariin. Syksyllä ne voidaan istuttaa maahan tai uudelleen ruukkuun. Seuraavan kesän kukinto voi jäädä vaatimattomaksi Turun kulttuuripääkaupunkikukka Tulipa Aboa Turku tulee Hollannista. Ylipuutarhuri Arno Kasvi valitsi Triumphium-lajikkeeseen kuuluvan oranssikukkaisen jalosteen. Se on kestävä maljakkokukka ja komea pihalla. Nämä oranssit kaunokaiset hohtavat melkein jokaisen Vaso-kohteen pihamaalla. Kukinnan kesto riippuu säästä. Helteellä loisto on ohi viikossa, pohtii Risto Järvinen. Kun kukinta on ohi, kannattaa siemenkodat poimia pois, jotta kukalla riittäisi voimia sipulin kasvattamiseen. Lehdet pitää jättää vielä paikoilleen. Kesällä sipuli alkaa jakaantua. Tämä tarkoittaa Järvisen mukaan sitä, että tulppaanin varsia pukkaa pintaan seuraavana keväänä enemmän. Jakaantuminen tosin vie kukalta voimia ja sen takia se ei ehkä jaksa kukkia heti seuraavana kesänä. Mutta seuraavana kesänä loistoa taas piisaa. Kun tulppaani on jakaantunut kovin tiheäksi, on paikallaan jakaa sipuleita laajemmalle alueelle. Tulppaani on Järvisen mukaan melkein ikuinen kasvi, ellei sitten myyrä tai hiiri käy mullan alla aterialla. Keväälläkin ehtii vielä istuttaa Syksyllä tulppaanisipulien istutus saattoi joiltakin jäädä väliin, koska talvi tuli pakkasineen marraskuussa kertaheitolla. Jos on päässyt näin käymään, kannattaa kokeilla kevätistutusta. Ensin sipulit kannattaa laittaa vesiastiaan likoamaan. Sen jälkeen on istutuksen aika. Keväällä istutettu tulppaani kukkii yleensä vähän myöhemmin, sanoo Järvinen. Jos sipuli on päässyt talven aikana jäätymään tai kuivumaan korpuksi, tulppaani tuskin lähtee kasvamaan, mutta aina kannattaa kokeilla.

10 10 Energiamääräykset antavat pelivaraa rakentajalle Maaliskuun lopussa hyväksytyt rakentamisen uudet energiamääräykset tarjoavat vaihtoehtoja rakentajille. Uusi talo voi lämmetä vaikka sähköllä, jos eristys on tarpeeksi hyvä. Tiukentunut määräyslista kasvattaa rakentamiskustannuksia mutta säästöä tulee siitä eteenpäin energiankulutuksen pienentyessä. Vason Soinisten passiivitalokohteen suunnittelija Kimmo Lylykangas pitää määräyksiä mullistavana ja tervetulleena uudistuksena. Rakentamisen energiamääräyksiin on tullut kiristyksiä viime vuosina ja tahti jatkuu. Taustalla on EU:n päätös vähentää asumisen hiilidioksidipäästöjä. Ympäristöministeriö linjasi uusia ajatuksiaan energiamääräyksistä joulun tienoilla. Kommentteja ja lausuntoja tuli runsaasti. Näiden ehdotusten pohjalta alkuperäisiä energiamääräysehdotuksia rukattiin jonkin verran. Esimerkiksi hirsitaloja ja kesämökkejä kohdellaan nyt suunniteltua lempeämmin. Kokonaisratkaisu tuo uuden kulttuurin rakentamiseen Reilun vuoden kuluttua voimaan astuvat uudet energiamääräykset tuovat uudenlaisen ajattelutavan ja kulttuurin rakentamiseen. Nyt ei tiirailla pelkästään seinän paksuutta tai ikkunalasien määrää. Nyt katsotaan rakennusta kokonaisuutena eli valaistus, ilmanvaihto, veden lämmitys ja muut energiaa kuluttavat toiminnot punnitaan samassa vaa'assa lämmitysjärjestelmän ja eristepaksuuden kanssa. Tämä on samassa linjassa muiden EU-maiden kanssa, sanoo erityisavustaja Lasse Männistö ympäristöministeriöstä. Itse asiassa Suomi oli EU-maista viimeisten joukossa liittymässä tähän. Rakennuksen kokonaiskuormitus ja ilmastotaakka määritellään jatkossa E-luvulla. Jokainen rakennus saa maksimiarvon, jota ei saa ylittää. E-luku kasvaa pienemmällä kertoimella, jos talon lämmittää uusiutuvalla energialla, fossiilinen energia nostaa E-lukua nopeammin. Riittävän pieneen E-lukuun on mahdollista päästä useilla erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi suorassa sähkölämmityksessä oleva matalaenergiatasoinen takalla varustettu pientalo täyttää vaatimukset. Eri energiamuotojen kertoimet ovat: Sähkö 1,7 Kaukolämpö 0,7 Kaukojäähdytys 0,4 Fossiiliset polttoaineet 1,0 Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5 Kyseessä on historiallinen siirtymä. Muutos mahdollistaa paremmin vaiheittaisen siirtymisen kohti EU-direktiivien edellyttämää lähes nollaenergiarakentamista, asuntoministeri Jan Vapaavuori hehkuttaa. Myös Naantalin Soinisiin Vason passiivitalokohdetta suunnitteleva arkkitehti Kimmo Lylykangas on innoissaan uudistuksesta. Eristeiden tehokkuutta kuvaava U-arvo on lopultakin tiensä päässä ja nyt siirrytään kokonaisvaltaiseen energiatarkasteluun. Päästöjen leikkaaminen vaatii tämäntyyppistä systeemiä, hän jatkaa. E-luku edellyttää hyvää suunnittelua alusta asti Ennen rakentamisessa katsottiin energiatehokkuuden perään työn loppumetreillä, nyt se on otettava mukaan heti alusta alkaen. Energiatehokkuus on monen tekijän summa ja se saavutetaan muuallakin kuin pannuhuoneessa. Talon suunnittelussa energiatehokkuutta voidaan lisätä mm. passiivisella aurinkoenergialla. Kun isot ikkunat sijoitetaan talon eteläpuolelle, saadaan lämpöä sisään. Pohjoispuolella ikkuna on vain lämmöntuhlaaja, kuittaa Kimmo Lylykangas. Kesällä auringon paahdetta voi vähentää kaihtimilla tai pitkillä räystäillä. Energiatehokkuutta lisätään Lylykankaan mukaan silläkin, että kylmien seinien neliömäärä pidetään mahdollisimman pienenä ja turhista erkkereistä luovutaan. Asumisen hinta nousee ja pienenee Asukasta tietysti kiinnostaa se, kuinka paljon uudet määräykset kasvattavat asumisen kuluja. Määräykset nostavat rakentamiskustannuksia muutamilla prosenteilla. Hinta määräytyy sen mukaan, minkälaisen kokonaisratkaisun rakentaja valitsee. Kiinteistönhoitokuluissa määräykset voivatkin tuoda jo helpotusta. Kun ener- Seinän paksuus ei ole enää se tärkein juttu rakentamisessa. E-luku koostuu jatkossa lämmitysjärjestelmästä, passsiivisen energian käytöstä ja monesta muusta tekijästä. giankulutus laskee, näkyy se suorasti asumisen hinnassa. Energiatehokkuuden on arvioitu kasvavan näillä määräyksillä peräti 20 prosenttia. Suunnittelijoille, rakentajille ja kuntien rakennusviranomaisille päätös uusista energiatehokkuusmääräyksistä tietää opiskelua. Ei se mahdoton savotta ole jos on aikaa perehtyä asiaan, tuumii Kimmo Lylykangas. Vanhan asuntokannan remontointi on visaisempi juttu EU on antanut direktiivin myös vanhojen asuntojen energiasaneerauksista. Erityisavustaja Lasse Männistön mukaan Suomi hyväksyy saneerauksen energiamääräykset noin vuoden kuluttua. EUvaltioilla on Männistön mukaan aika hyvä pelivara nikkaroida määräykset omien erityispiirteiden mukaisesti. EU:n direktiivissä on mainittu, että talojen ulkovaipparemonteissa pitäisi parantaa samalla talon eristeitä, sanoo energianeuvoja Liisa Harjula Kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta Turusta. Lämmön talteenotto on myös monessa vanhassa kohteessa syytä tehdä remontin yhteydessä. Vasolla ei murhetta rakennusmääräyksistä Ensi vuoden aikana hyväksyttävät saneerauskohteiden energiamääräykset tuovat eniten pohdittavaa 60- ja 70-luvuilla tehdyissä taloissa. Tämän aikajakson elementtikerrostalot olivat aika kehnosti tehtyjä. Niiden eristekerrokset ovat vaatimattomia, ikkunat huonoja ja ilmastointi haaskaa energiaa. Vason asuntokanta on puolestaan rakennettu viimeisen 20 vuoden aikana, joten näissä kohteissa remontin saa tehtyä aikanaan pienemmillä kustannuksilla. Aika monen 70-luvun asuinkerrostalon taloyhtiössä joudutaan lähivuosina tekemään iso remonttipäätös. Esimerkiksi nelikerroksisen asuinkerrostalon ikkunoiden vaihtaminen ja ulko- Energiavaikutusten kokonaisvertailu on iso ja odotettu uudistus, sanoo arkkitehti Kimmo Lylykangas. seinäeristyksen uusiminen voi maksaa jopa puoli miljoonaa euroa. Tosin lämmityskuluissa tulee säästöä noin 5000 euroa joka ikinen vuosi. Energian hinnan noustessa euromääräinen säästö vain kasvaa. Energianeuvoja Liisa Harjula lohduttaa taloyhtiöitä siitä, että remontteihin voi saada avustuksia. Esimerkiksi tänä vuonna jaetaan omakoti- ja rivitaloille 30 miljoonaa euroa jos remontilla vaihdetaan lämmitysjärjestelmä ilmaston kannalta paremmaksi. Uusien määräysten omaksuminen on sijoitus tulevaisuuteen Uusien ja vanhojen rakennusten energiaasioita on syytä pohtia vakavasti. Vanhalla tekniikalla rakennettu talo on jo uutena vanha ja se näkyy vuotuisissa energialaskuissa. Kerrostalojen ulkopintaremontin yhteydessä tehtävä energiaremontti vähentää talon energiankulutusta remontin jälkeen, sanoo energianeuvoja Liisa Harjula Valoniasta. Vaso otti ennakkoluulottoman harppauksen kun se lähti suunnittelemaan laajaa passiivitalokohdetta Naantaliin. Kimmo Lylykankaan mukaan hanke etenee ja rakentamaan päästään kesälomien jälkeen. Tähän asti passiivikohteet ovat olleet kokeilutapauksia. Naantalissa on tarkoitus ratkaista, miten hanke voidaan toteuttaa säänneltyyn ARA-hintaan. Kokemusta hyödynnetään Vason seuraavissa kohteissa ja tietotaito leviää myös ARA:n kautta ympäri Suomea. Lylykankaan arvion mukaan uudisrakennusten energiamääräyksiä pitää vielä kiristää muutamaan kertaan ennen vuotta 2020, jolloin melkein kaiken rakentamisen pitäisi olla passiivienergialuokkaa. Vason passiivitalo Soininen Vason passiivitalo-projekti Naantalin Soinisiin, Soinistentie 26, on lehden painoon mennessä urakkalaskentavaiheessa. Mikäli nykyisten suunnitelmien mukaan voidaan edetä, alkaa rakentaminen loppukesällä ja ensimmäiset asunnot olisivat muuttokunnossa syksyllä Hankintalain mukainen eteneminen noudattaa kilpailullista neuvottelumenettelyä, jonka tukena on käytetty Rakli ry:n Hankintaklinikka-työpajamenetelmää. Vaso/Soininen on osittain Tekesin ja ARAn rahoittama projekti, jossa tehdään asuntorakentamiseen liittyvää kehitystyötä. Ympäristöasiat ja niiden vaikutus kiinteistön koko elinkaaren ajan on arvioitavien asioiden listalla. Hankkeessa tutkitaan mm. kaikkien tarjolla olevien energiamuotojen soveltuvuus passiivitalo-luokkaan tähtäävässä 38 asunnon paritalo-rivitalokiinteistössä. Vason Soininen muodostuu kahdesta rakennusryhmästä, joilla on suojaisa sisäpiha. Autoliikenne ja pysäköinti on hoidettu tontilla erilleen. Asuntovalikoima on laaja 2h+k+s -asunnoista isoon 6h+k+s -kokoon asti. Rakennuksiin tulee puujulkisivut, jolloin uudisrakennus on hyvää jatkoa perinteiselle puutalorakentamiselle Kotivaso_Keva t_2011.indd :02:48

11 11 Gambiasta hiekkainen tontti seuraavalle Vaso-kohteelle? vieraili päiväntasaajan tuntumassa pienessä länsiafrikkalaisessa Gambian tasavallassa huhtikuun alussa. Yli 30 asteen kuumuudessa matkan tuloksena syntyi myös projektisuunnitelma kuvitteellisesta Vaso-talosta Gambiaan. Gambiassa saa tottua siihen, että omalla pihalla vipeltää naapurin lapsia. Vahvan yhteisöllisyyden takia oman talon asumisoikeus kuulu käytännössä koko kylälle. YHTEISTYÖELIN 2011 Varsinaiset et Pj. Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, Turku Vpj. Riikka Lehtismäki Neitsyt Marian -katu 3 C 5, Turku Ulla-Elina Hurme Keonpellonkatu 4 A 25, Raisio Vara Armi Kauppinen Karakatu 4 C 7, Littoinen Mirja Kauppinen Markonpiha 3 F 11, Raisio Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Juhani Kuvaja Vesalankatu 14 as 3, Turku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, Kaarina Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, Turku Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, Lieto Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, Turku Jyrki Salminen Paraistentie 7 A 6, Kaarina Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, Turku Anna-Kaisa Sjölund Pyynkatu 1 as 2, Turku Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, Turku Stig Lehtovaara Alppilankatu 10 as 8, Naantali Hallituksen asukasedustajat Jäsenet Vara Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, Tur ku Tuire Kähkönen Päivänkakkarankuja 5 B 9, Turku Asukkaiden nimeämä valvoja Vasossa v Raimo Kurki Tottinkatu 2 F 2, Turku Espanjan rantaviiva on täynnä suomalaisten asuntoja. Nyt betonia veivataan suomalaistaloihin jo Gambiassa. Pitäisikö Vasonkin lähteä mukaan seudulle, jossa loskaa on vain postikorteissa. James Cookin uteliaisuudella lähdin tutkimaan, miltä rakentaminen maistuisi Länsi-Afrikassa. Auton jouset on varmaan keksitty Afrikassa. Tähän päätelmään tulin, kun matkustin kuoppaisilla hiekkateillä auton takapenkillä Länsi-Afrikassa Gambiassa. Ensin oli penkin pehmuste kovilla, hetkeä myöhemmin teki kampaukseni tuttavuutta auton kattovuorauksen kanssa. Sadeaikana tie on yhtä liejua ja monttua, eikä paikallinen väki näe tarpeelliseksi lanata sitä kuivan kauden alkaessa. Onneksi pääteiden asfaltti on hyvä ja se johdattaa auton nopeasti eteenpäin. Pääkaupunki Banjulin vieressä on Bakau, joka tunnetaan tasokkaista rantahotelleista. Sama hiekkaranta jatkuu pitkälle etelään, jossa on selvästi rauhallisempaa ja edullisempaa. Juuri tänne moni Gambiaan ihastunut suomalainen on rakennuttanut majansa. Matka Sambuyangin pikkuiseen kylään kannatti. Vaikka kylässä ei ole sähköä, elämä tuntuu sujuvan aika hienosti. Kyläläiset elävät sopuisasti ja valkoiset muukalaiset otetaan hyvin vastaan. Houkutus alkaa kasvaa ja mielessä piirtyy jo kuva kivitalosta, jonka ovenpielessä on tuttu Vason logo. Kulttuuripääkaupunkitulppaanien sijaan pihalla kasvaisivat banaanit ja mangot. Pihan perällä voisi olla huvimaja, joka olisi katettu palmupuun lehdillä. Olisiko tämä sitä paratiisielämää? Savitalo on hyvä ja termiitinkestävä asumus Gambiassa. Ensin paukutellaan leimasinta Valkonaamainen rakentaja joutuu Gambiassa opiskelemaan aika lailla paikallisia tapoja ja lainsäädäntöä, ennen kuin pääsee rajapyykin pystytykseen. Vanhan gambialaisen tavan mukaan tontin hankkija heittää kiven mahdollisimman kauas. Minne kivi putoaa, se on tontin takaraja. Heittäjä saa olla kumminkin aika tarkkana. Kivi ei saa missään tapauksessa lentää kyläpäällikön päähän, sillä häntä tarvitaan vielä monessa käänteessä rakennusprojektin aikana. Kivenheitto on jo jäänyt historiaan. Lihasten sijaan tarvitaan Gambiassa kärsivällisyyttä ja onneakin. Tontin lunastus kun ei ole ihan pikku juttu. Kauppakirjaan pitää hankkia kyläpäällikön, kunnanjohtajan sekä vielä kahden rakennusviraston päällikön nimet ja leimat. Tämä kierros on syytä tehdä, sillä Gambiassa käy joskus niin, että hyväuskoisille valkonaamoille myydään sama tontti moneen kertaan. Kun kaava on tehty, tulee byrokratian hinnaksi tähän mennessä 300 euroa. Hinta on pieni suomalaiselle, mutta hirvittävä kahden euron päiväpalkkaan tottuneelle gambialaiselle. Tämän hinnan päälle tulee vielä noin 15 prosentin vero sekä rakennusluvan hinta. Sähköä katolta ja vettä hiekkakerroksista Kun tonttikirjat ovat pullollaan leimoja, alkaa rakentaminen. Juomaveteen pääsee käsiksi parhaiten kaivamalla omalle tontille porakaivo. Hiekan läpi tungettu putki on nimittäin hygieenisempi kuin perinteinen rengaskaivo. Vesi alkaa Sambuyangissa ilmestyä jo 20 metrissä. Porakaivon pumpun töpselille pitää löytää sopiva naaraskappale. Kun kylässä ei ole sähköverkkoa, nopeinta on hankkia sähköä tuottava dieselgeneraattori eli aggregaatti. Pidemmän päälle olisi kumminkin viisaampaa hankkia katolle aurinkopaneeleita. Gambiassa aurinko paistaa takuuvarmasti lokakuusta kesäkuuhun, joten kenno olisi tehokas apulainen. Katolla saisi myös käyttöveden lämpiämään helposti. Sadekauden haasteita ei kannata vähätellä Turisti kokee Gambiassa auringon ja helteen mutta maassa pysyvästi asuva tuntee myös sadekauden haasteet. Siksi sen uuden Vaso-talon pohjahiekka pitää tallata piukkaan ja tontti salaojittaa hyvin, ettei vesi vie maata sokkelin alta. Seinät pitää maalata vettähylkivällä maalilla ja katto pitää nikkaroida tiiviiksi. Malariahyttyset ovat varsinainen riesa sadekaudella, siksi talon kolot pitää tilkitä hyvin. Puuta vai betonia? Karhuntaljalla vai ilman? Alkueperäiset gambialaistalot tehtiin savesta ja katto palmunlehdistä. Nykyisin luotetaan betoniin, sillä se ei liukene saven tapaan seinistä kukkapenkille. Vaso-talon rakentaminen pitäisi laittaa ripeästi alkuun, sillä sementin hinta on viidessä vuodessa nelinkertaistunut Gambiassa. Kiinalaista sementtiä voisi saada halvemmalla, mutta se on paikallisten mukaan kelvotonta tavaraa. Talon seinät kannattaa tehdä sikäläiseen tapaan betoniharkoista. Sisäpuoli seinästä rapataan ja maalataan. Eristevillarekkaa ei kannata tontille tilata, sillä lämpö laskee vain hyvin harvoin +20 asteen alapuolelle. Jotta tästä gambialaisesta Vasokohteesta tulisi oikein komea ja viihtyisä, voisi oven- ja ikkunanpielet kaunistaa koristesahatuilla laudoilla. Ulko-ovi voisi olla petsattua mäntyä ja ikkunat maalattua puuta. Tontin voisi ympäröidä puuaidalla ja hiekkakäytävän voisi päällystää vaikkapa puuelementeillä. Katoksen alle voisi istuttaa puiset kalusteet. Valitettavasti tämä idylli miellyttäisi myös niitä miljoonia nälkäisiä termiittejä, jotka etsivät lähistöllä makoisaa puuta syötäväksi. Afrikan aurinkoinen lilliputti Gambia on Afrikan mantereen pienin valtio, asukkaita on noin 2 miljoonaa. Maa sijaitsee Länsi-Afrikassa päiväntasaajan yläpuolella. Kapea maa levittäytyy Atlantilta Gambianjoen molemmin puolin sisämaahan. Maa on lyhyttä rannikkoa lukuun ottamatta kokonaan Senegalin sisällä. Gambian virallinen kieli on englanti. Gambialaiset puhuvat keskenään mieluimmin alkuperäiskielillä mm. manginkalla ja wolofilla. Gambian rahayksikkö on dalasi. Gambia vapautui Englannin siirtomaaisännyydestä vasta vuonna Maan presidentti on Yahya Jammeh. Hän nousi maan johtoon vallankaappauksen jälkeen vuonna Gambian talous nojaa hitaasti kehittyneeseen maatalouteen. Tärkein vientiartikkeli on maapähkinä. Maata viljellään kesäkuukausina, jolloin maassa on sadekausi. Turismi on noussut vahvaksi työllistäjäksi ja tulolähteeksi. Gambian aurinkoiset hiekkarannat löytyvät pääkaupunki Banjulin eteläpuolelta. Rannalta löytyy myös tasokkaita hotelleja. Paras matkustusaika on marraskuusta toukokuuhun.

12 KUITU KAIKKIIN VASO-KOTEIHIN Nopea nettiyhteys ja laaja kanavavalikoima kaapelissa ovat haluttuja palveluja tämän päivän kodeissa. Vason yhteistyökumppani DNA saa toteutettua valokuidun kaikkiin Vaso-koteihin tämän vuoden aikana. Silloin kolme vuotta kestänyt siirtymävaihe saadaan päätökseen. ONKO JO KEVÄT? Vason uusissa kohteissa valokuitu on jo valmiina, sanoo myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta. Valokaapeli menee jo melkein kaikkiin Vaso-koteihin. Rakennettavissa Vasoasunnoissa valokaapeli on valmiina kun asukas muuttaa taloon. Kaapelityö on vielä kesken mm. Hirvensalon Haarlassa, mutta siellä alkavat kaivinkoneet ahkeroida kesän aikana. Vuoden loppuun mennessä kaikilla vasolaisilla on käytössä monia mahdollisuuksia tarjoava valokaapeli, lupaa myyntipäällikkö Jonne Ranki DNA:sta. Täydellisenä lista 11 kiinteistöstä, joissa valokuituasennus tapahtuu tänä vuonna on: Kankaristonrivi, Waistenrivi, Kukkamaaria, Pyynpää, Myrskylä, Puhuri, Laitainen, Merituuli, Pihapolku, Töpöhäntä ja Kototuomola. Valokuitu mahdollistaa nopean nettiyhteyden sekä kaapelitelevisiossa runsaan valikoiman kanavia. Peruspaketti kaikille käyttövastikkeeseen kuuluvana DNA toimittaa jokaiseen Vaso-kotiin laajakaistan yhden megan perusnopeuden ja kaapelitelevisiossa noin 20 kanavan peruspaketin. Sopimus on syntynyt kilpailutuksen perusteella. Asuntokohtaisella sopimuksella ja lisämaksulla netin nopeutta voi kasvattaa ja kanavamäärää lisätä. Netti ja kaapelitv-kertoo asian yksityiskohtaisemmin. Jonne Rankin mukaan yhden megan yhteys toimii mainiosti perusasioihin kuten laskujen maksamiseen, sähköpostin lukemiseen ja netin perusselailuun. Jos aikoo hakea elokuvaherkkuja vaikka Ylen Areenasta, kymmenen me- gan yhteys toimii hyvin. Siihen tarvitaan kuitenkin jo kuituyhteys kiinteistöön. Mikäli perheessä on useita käyttäjiä ja nuoriso viihtyy pelien ääressä, voi sadan megan yhteys olla jossain tilanteessa tarpeen. Sata megaa on saatavissa Vason uusissa kiinteistöissä ja ns. vanhoissa; Ilkanterassi, Länsipuisto, Keonraitti ja Keonrinne. Vaso tekee kovasti töitä, että 100M netti olisi mahdollisimman pian tarjolla koko asuntokannassa. Se toteutuu viimeisimmissäkin kiinteistöissä tämän vuoden loppuun mennessä. Toisaalta tässä lehdessä on DNAn kampanjatarjous, jolla yhden megan nopeutta voi nostaa 24 megaan edullisesti asti voimassa olevalla erikoishinnalla. Tämä tarjous koskee kaikkia muita Vason kiinteistöjä paitsi edellä mainittuja 11 kiinteistöä, joista valokuituyhteys vielä puuttuu. Kehitys nettiyhteyksissä jatkuu. DNA on avaamassa tämän vuoden aikana Raision ja Naantalin alueella pääkaupunkiseudulta tutun Welhon jopa 200 megaan yltävät yhteydet. Tämä yhteys toimii kaapelimodeemin ja kaapelitvverkon kautta. Kerromme tämän palvelun aikatauluista, hinnoittelusta ja saatavuudesta -sivuilla sitä mukaa kun tietoa on saatavissa. Myyntimiehenä Ranki toteaa, että yhden megan yhteyteen tottunut saa luultavasti lähivuosina huomata, että yhteys alkaa tökkiä. Tämä johtuu Rankin mukaan siitä, että nopeuden kasvaessa palvelujen tarjoajat syöttävät nettiin monipuolisempaa, liikkuvampaa ja terävämpää sisältöä. Vaikka on jo huhtikuu, luonto yhä talveen pukeutuu! Kevättuuli odotuttaa itseään, nukkuu mesikämmen syvää unta pesässään. Milloin päättyy kylmyys tää, kevät talven vihdoin selättää ja aurinko taas lämmittää? Pian saapuu kevätsää! Saan kuulla satakielen laulun helinää, sitä leuto tuuli hiljaa säestää. Ari Pikkarainen 2011 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Kevät 2011 Rauhankatu 4, Turku, puhelin (02) Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Painopaikka: Eura Print Oy Taitto: Briiffi Oy Lehden tekoon osallistui Yte:n tiedotusryhmä: Ari Pikkarainen, Aku Aittokallio, Ulla-Elina Hurme ja Armi Kauppinen sekä toimittajana. Vason kotisivut: Sähköposti: Kansi: Iida Ojanperä

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 Yleistä yhtiöstä Yhtiö on 18.12.1998 allekirjoittanut maanvuokrasopimuksen, jolla yhtiö vuokraa Suomen valtiolta Inarin kunnan Laanilan valtionmaasta Kaunispään

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

Tilikausi

Tilikausi Kiinteistö Oy Kesänki II Sivu 1 Tilikausi 1.7.2014-30.6.2015 Yleistä yhtiöstä Yhtiökokous Yhtiökokous Yhtiön johto Kiinteistöyhtiön toimialana on hallita vuokrasopimuksen perusteella n. 1.250 m2 suuruista

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus

Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 Y-tunnus Kiinteistö Oy Kuusamon Pulkkajärvi 4 1 TOIMINTAKERTOMUS T I L I K A U S I 1.7.2014-30.6.2015 YHTIÖN PERUSTIEDOT Tontti: Oma tontti 9.715,0m2 Osoite: Pulkkajärventie, Kuusamo Rakennukset: Lukumäärä 8 kpl

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

As Oy Helsingin Laajasalontie 65

As Oy Helsingin Laajasalontie 65 Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä 31.12.2025 asti. Osoite c/o Jussi Vuorilahdentie 2 A Y-tunnus 0582432-4 00870 Helsinki Kotipaikka Helsinki Sisällys Sivu Kansilehti 1 Sisällysluettelo 2 Hallituksen

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Urheiluseura ry - kaava 3 - Asteri kirjanpidon tulostusmalli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutuksen tuotot Valmennuksen tuotot Kilpailutuotot Nuorison tuotot Tiedotuksen tulot Julkaisujen tuotot Kansainväliset tuotot Hallinnon tuotot Muut vars. toim. tuotot

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2011 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 88,8 miljoonaa euroa (88,9 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2010). Konsernin voitto

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2014 1.1.-31.12.2013 1) Liikevaihto Vuokrat 139 199 578,93 137 267 442,47 Käyttökorvaukset 416 079,10

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot tilikauden aikana , ,00 Konsernin LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 137 267 442,47 133 221 948,96 Käyttökorvaukset 369 976,17 297 155,70 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr

U3 Asteri urheiluseurau314.wtr U3 Asteri urheiluseurau314.wtr TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313)

Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) Urheiluseura - kaava 3 - Asteri mallitilikartta (u313) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013

ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 ASUNTO OY KIIHTEL YKSEN KOTIKULMA TILINPMTÖS TIUKAUSI 1.1.2013-31.12.2013 SISÄLL YSLUETTELO,,,,, TOIMINTAKERTOMUS, 3 VASTIKERAHOITUSLASKELMA 5 TULOSLASKELMA 6 TASE - 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT.... -

Lisätiedot

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR

KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR KI Kiinteistöyhtiö KI14.WTR T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut

Lisätiedot

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211)

Urheiluseura - kaava 2 - Asteri mallitilikartta (u211) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Koulutustoiminta Valmennustoiminta Kilpailutoiminta Nuorisotoiminta Tiedotustoiminta Julkaisutoiminta Kansainvälinen toiminta Hallinto Muu varsinainen toiminta Poistot

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,03 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2012 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 103,0 miljoonaa euroa (88,8 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2011). Konsernin voitto

Lisätiedot

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot:

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: Suomen Yliopistokiinteistöt Oy KONSERNIN LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2014 1) Liikevaihto Vuokrat 144 543 408,84 139 199 578,93 Käyttökorvaukset 209 446,66

Lisätiedot

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli

Yh16 - Aatteellinen yhdistys - Asterin malli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Verotusper. varausten

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015

TASEKIRJA. Kiinteistö Oy Finnoonportti. Kiinteistö Oy Finnoonportti 1 / 11 2611697-6. Y-tunnus: 2611697-6 01.01.2015-31.12.2015 1 / 11 TASEKIRJA Kiinteistö Oy Finnoonportti Y-tunnus: 01.01.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase...

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli

ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli ki16 - Kiinteistöyhtiö ALV - Asterin malli T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA

TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA SIVU 1 KIINTEISTÖ OY LAPINNIEMI I TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2014 YLEISTÄ Kiinteistöyhtiön toimialana on omistaa ja hallita Kiinteistö Oy Lapinniemen Kehräämö -nimisen osakeyhtiön asunto-osakkeita

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012).

Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Tiedote 1 (10) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2013 Tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli katsauskautena 109,1 miljoonaa euroa (103,0 milj. euroa tammi- kesäkuussa 2012). Konsernin

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

UB urheiluseura alv UB14.WTR

UB urheiluseura alv UB14.WTR TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset lyhytaik.

Lisätiedot

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus

Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus Tiedote 1 (9) Osuuskunta KPY -konsernin osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2015 Konsernin rakenne Osuuskunta KPY on emoyhteisö konsernissa, johon kuuluvat Enfo Oyj, Voimatel Oy, Vetrea Terveys Oy, KPY Sijoitus

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiö - Asteri mallitilikartta (ki11)

Kiinteistöyhtiö - Asteri mallitilikartta (ki11) T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Kiinteistöyhtiö - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto

Kiinteistöyhtiö - Asteri kirjanpidon mallitilipuitteisto T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaikaiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67

Winled Oy Ltd, Tilinpäätös Muut pitkävaikutteiset menot ,13 0,00. Koneet ja kalusto , ,67 Winled Oy Ltd, 0806098-0 Tilinpäätös 1.3.2015-29.2.2016 TASE 29.2.2016 28.2.2015 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot 140 589,13 0,00 Aineettomat hyödykkeet yhteensä

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy,

Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, Tilikartta: Oletus yhtiö Oy, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet 105

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

T A S E K I R JA

T A S E K I R JA Y-tunnus 0928095-0 T A S E K I R JA 31.12.2013 TILIKAUSI 01.01.2013 31.12.2013 Y-tunnus 0928095-0 SISÄLTÖ: VUOSIKERTOMUS 1. 4. TULOSLASKELMA 5. TASE 6. 7. LIITETIEDOT 8. 9. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti!

HUMPPILAN VESIHUOLTO OY Puhdasta pohjavettä paikallisesti! Puhdasta pohjavettä paikallisesti! TASEKIRJA 1.1.2015 31.12.2015 Humppilan Vesihuolto Oy y-tunnus 0146438-4 Säilytys 31.12.2025 saakka Sivu 2 TILINPÄÄTÖKSEN SISÄLTÖ Sivu 1. TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1. KIRJANPITOLAIN

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2006

Lisätiedot

Tilikartta: Kiinteistötesti ,

Tilikartta: Kiinteistötesti , Tilikartta: Kiinteistötesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys:

Saksin Sukuseura ry:n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: 1/5 Vuosikokouksen 2013 esityslista SAKSIN SUKUSEURA RY:N VUOSIKOKOUS :n jäsenet toivotetaan tervetulleiksi yhdistyksen sääntömääräiseen vuosikokoukseen. Kokoukselle esitetään seuraava työjärjestys: Kokonaisohjelma:

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

SPL/P-Suomen piiri ry

SPL/P-Suomen piiri ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2014 Säilytettävä vähintään 31.12.2024 asti. Osoite: Rautatienkatu 46 90120 OULU Kotipaikka Oulu Y-tunnus 1000046-9 TASEKIRJA 31.12.2014 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2014

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 30.09.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI

ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI ASUNTO OY NAANTALIN LINNAVUORI Y 1637708-0 TILINPÄÄTÖS 31.12.2014 TILINPÄÄTÖS KAUDELTA 1.1-31.12.2014 Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot ja lisätiedot tilinpäätökseen 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Raision yhtiökokous 23.3.2016

Raision yhtiökokous 23.3.2016 Raision yhtiökokous 23.3.2016 1 0,03 0,04 0,07 0,09 0,10 0,11 0,12 0,13 0,14 0,16* Hyvä osinkohistoria Keskiarvo +22 % +29% +11% +10% +9% +8% +8% +14% +75% +33% * 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lisätiedot

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY

TASEKIRJA OIKIAN SOLUTIONS OY TASEKIRJA 31.12.2015 OIKIAN SOLUTIONS OY OIKIAN SOLUTIONS OY 2435594-9 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä

Lisätiedot

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla.

Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston korjaus, huolto ja kauppa sekä muu näihin liittyvä ja sitä tukeva liiketoiminta Suomessa ja ulkomailla. Liitemuistio 1 Palkitsemistiedot 1. a) Yhtiön nimi: Raskone Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: Suomen valtio %, Governia 15% 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Ajoneuvojen ja työkoneiden sekä vesikaluston

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut

Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS PATENT- OCH REGISTERSTYRELSEN Tilinpäätöksen rekisteröinti Registrering av bokslut Kaupparekisteri Handelsregistret Verohallinnosta saapuneet tiedot Uppgifter inkomna från

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

As16 - Asterin Malli, Asunto Oy

As16 - Asterin Malli, Asunto Oy T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit

Lisätiedot

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry Tilikauden yli-/alijäämä , ,42 TULOSLASKELMA 1.1.- 1.1.-31.12.2014 Varsinainen toiminta 1 666 346,78 1 559 407,74 Henkilöstökulut -1 088 520,90-1 010 103,53 Muut kulut -624 774,61-608 425,26-1 713 295,51-1 618 528,79 Kulujäämä -46 948,73-59

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11

TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO , ,11 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

KI ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00

KI ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 KI 2013 T A S E Vastaava PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Perustamismenot 1010 Tutmusmenot 1015 Kehittämismenot 1020 Aineettomat oikeudet 1030 Liikearvo 1040 Muut pitkävaikutteiset menot 1050

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.

Tilinpäätöstiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia. Tilinpäätöstiedote vuodelta 2013 1 Osuuskunta KPY konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1.-31.12.2013 Vuoden 2013 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 247,0 miljoonaa euroa (216,1 miljoonaa euroa vuonna

Lisätiedot

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44

VARSINAISEN TOIMINNAN KULUJÄÄMÄ -214 095,11-190 099,44 Y-tunnus 0678820-6 2 TULOSLASKELMA Euroina Euroina VARSINAINEN TOIMINTA 1.1.2015-31.12.2015 1.1.2014-31.12.2014 1. Tuotot Työtoimintatuotot 60 408,58 55 222,39 Järjestötoimintatuotot 4 988,00 5 116,00

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Saimaa Capital Oy L//7 7. Tilinpäätös osatilikaudelta Tilinpäätös on säilytettävä asti

Saimaa Capital Oy L//7 7. Tilinpäätös osatilikaudelta Tilinpäätös on säilytettävä asti L//7 7 Saimaa Capital Oy Tilinpäätös osatilikaudelta 1.1. - 30.9.2016 Tilinpäätös on säilytettävä 31.72.2026 asti Osoite: Savilahdentie 6 B, 4. krs Y-tunnus: 2327859-6 70210 Kuopio Kotipaikka: Mikkeil

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry

TILIKARTTA. VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto. Suomen Kinestetiikkayhdistys ry TILIKARTTA Suomen Kinestetiikkayhdistys ry 1.1.2016 31.12.2016 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 1200 Koneet ja kalusto Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot