Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti. Kaavaehdotus VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti. Kaavaehdotus 29.10. 5.12.2013 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 23.6.2014"

Transkriptio

1 Merikarvian Korpi-Matin osayleiskaava PALAUTERAPORTTI Kaavaehdotus VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET ) Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Huoltorykmentin Esikunta, kiinteistöpäällikkö Eero Ruotsila Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Huoltorykmentin Esikunta ovat tyytyväisiä kaavaehdotuksen sisältöön eikä erillistä lausuntoa anneta. (ilmoitettu puhelimitse ) Merkitään tiedoksi. 2) Merivoimien Esikunta, Operatiivinen osasto, esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen ja osastopäällikön sijainen Arvi Tavaila Osayleiskaavaehdotuksessa suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei ole vaikutusta Merivoimien aluevalvonnan suorittamiseen. Viranomaisneuvottelun järjestäminen ei ole tarpeen. Merkitään tiedoksi. 3) Fortum Sähkönsiirto Oy, alueverkkopäällikkö Sami Kanerva Ei huomautettavaa. Merkitään tiedoksi. 4) Pääesikunnan logistiikkaosasto, logistiikkapäällikkö Timo Rotonen ja sektorijohtaja Jyrki Nurminen Puolustusvoimien toiminta on huomioitu riittävällä tavalla, eikä Pääesikunnan logistiikkaosastolla ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Lausunnossa on huomioitu Ilmavoimien esikunnan kaavaehdotuksesta esittämät kommentit. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan tai Maavoimien Esikunta, PL145, Mikkeli) ja Ilmavoimien esikunnan tai Ilmavoimien Esikunta, PL30, Tikkakoski) tietoisena Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelua koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Merkitään tiedoksi. 5) Metsähallitus, erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallitus hallinnoi alueen koillisosaan sijoittuvaa Kakkurinevaa, joka kuuluu Natura verkostoon Mankaneva (FI ) nimisenä alueena. Alue on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen ja siitä tullaan lähivuosien aikana muodostamaan lakisääteinen suojelualue. Osayleiskaavaehdotuksessa alue on merkitty SLmerkinnällä. SL-alueen kannalta voimalat 3, 6, 32 ja 36 sijaitsevat melko lähellä aluetta, lähimmillään arviolta 300 m päässä. Ympäristöministeriön ohje 4/12 ja valtioneuvoston päätös melun ohjearvosta (VnP Lausunnon johdosta kaavaa liittyviä melumallinnuksia ja kaavan vaikutusten arviointia on tarkennettu 2. kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Lisäksi kolme Mankanevan Natura-alueen läheisyydessä sijainneista voimalapaikoista on poistettu. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Hankkeen vaikutuksista Mankanevan Natura-alueeseen on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-tarveharkinta osana YVA-menettelyä. Mankanevan Natura-alueen kokonaispinta-ala on noin 454 ha. Kaavaan liittyvän meluselvityksen mukaan alue, jolla me- 1(31)

2 993/1992) edellyttävät tuulivoimaloiden sijoittamista Natura-alueen tuntumassa niin etäälle, että 40 db:n ohjearvo ei ylity. Etäisyys lienee tuolloin noin m, jota kaavan laatijan tulee mallinnuksen avulla tarkentaa. lutaso voi tuulivoimaloiden vaikutuksesta ylittää 40 db, on laajuudeltaan noin 75ha/16% koko Natura-alueen pinta-alasta. Natura verkoston keskeiset oikeusvaikutukset ovat LSL 65 :n mukainen arviointivelvollisuus ja LSL 66 :n mukainen heikentämiskielto. Mankanevan Natura-alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä ovat keidassuot, puustoiset suot sekä humuspitoiset lammet ja järvet, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura luetteloon. Koska Mankanevan suojelun perusteena ei ole melusta häiriintyviä direktiivilajeja, ei yli 40 db:n melutasosta katsota aiheutuvan Mankanevan luontotyypeille luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Myös rakentamisen vaikutukset alueen direktiiviluontotyyppeihin arvioidaan jäävän vähäisiksi, sillä pintavedet virtaavat suoalueelta poispäin. Ympäristöministeriön ohjeen 4/12 mukaan Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tämän vuoksi on valmisteilla uusi valtioneuvoston asetus, jossa tullaan määrittelemään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla suunnittelun ohjearvoja sovelletaan. Asetuksen arvioidaan valmistuvan vasta osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen, jolloin uusien säännösten huomioiminen on mahdollista vasta hankkeen toteutussuunnittelussa ja rakennuslupavaiheessa. 6) Satakunnan Museo, museonjohtaja Juhani Ruohonen, tutkija Liisa Nummelin ja arkeologi Leena Koivisto Aiemmissa lausunnoissaan ja viranomaistyöneuvottelua varten antamissaan kommenteissa museo on ollut huolissaan erityisesti Trolssin kylän valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kohdistuvista maisemavaikutuksista, joiden lieventämiseksi tuulivoimapuisto ei saisi olla vaihemaakuntakaavassa osoitettua Korpi-Matin tuulivoimaloiden aluetta laajempi. Luonnosvaiheen joitakin voimalapaikkoja on siirretty ja joitakin on kokonaan poistettu. Lisäksi aineistoa on täydennetty Trolssin kylän osalta erillisellä maisemavaikutusten arviolla (Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy), jossa vaikutuksia on tarkasteltu osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimaloiden enimmäiskorkeuden mukaisesti (napakorkeus 165 m ja siipien pituus 65 m). Satakunnan Museo pitää arviointia nyt varsin objektiivisena ja olennaisiin kysymyksiin paneutuvana. Vaikutuksia on luonnosvaiheen jälkeen myös pyritty lieventämään poistamalla ja siirtämällä kaavan tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimapuiston aluerajaus vastaa nyt lähestulkoon Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettua tuulivoimaloiden aluetta. Ainoastaan neljä eteläisintä voimalaa sijoittuisi vaihemaakuntakaavan aluerajauksen Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Lisäksi kaavakartan ja selostuksen muinaisjäännösrekisterin kohdenumeroihin viittaavat kohdat korjataan lausunnon mukaisesti. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta poikkeavien tvalueiden rajaus on osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa perusteltu viitaten tehtyihin selvityksiin, arviointeihin ja lausuntoihin. Eroavaisuudet ovat yleis- ja maakuntakaavojen suunnittelussa käytettävät mittakaavat huomioon ottaen vähäisiä, ja Satakuntaliiton näkemyksen mukaan ne voidaan katsoa normaaliksi maakuntakaavan tarkentumiseksi. Muutosten jälkeen lähimmät voimalaitokset sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä. Lausunnossa mainitut neljä eteläisintä voimalaa (nrot 28, 29, 30 ja 37) sijoittuvat lähimmilläänkin noin 4,7 kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä kaakkoon. Suuren välimatkan vuoksi näillä voimaloilla ei ole merkittäviä Trolssin kyläkuvaan tai maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Korvennevan tuulivoimahanke on käynnistynyt vuonna 2013 ja Korpi-Matin hanke vuonna Korpi-Matin voimalat sijoittuvat vähintään 2,5km:n etäisyydelle 2 (31)

3 ulkopuolelle. Satakunnan vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelussa ympäristöministeriötä edustanut aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski katsoi, että vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alue sijoittuu varsin lähelle valtakunnallisesti merkittävää Trolssin kulttuuriympäristöä, ja ettei kuntakaavoituksessa tule enää joustaa suhteessa vaihemaakuntakaavan rajaukseen. Korpi-Matin tuulivoimapuiston vaikutukset tulisivat kuvasovitteiden ja maisema-analyysin perusteella olemaan merkittävät ainakin Trolssin kylän valtakunnallisesti merkittävän ja Riispyyn kylän maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kannalta. Merkittävin kulttuurimaisemavaikutus on läntisimmillä voimaloilla, joilla on myös eniten merkitystä mereltä katsottavan kaukomaiseman kannalta. Kaukomaiseman osalta korostuu myös yhteisvaikutus vireillä olevan Korvennevan tuulivoimapuiston kanssa. Korpi-Matti ja Korvenneva tulisivat toteutuessaan muodostamaan yhdessä erittäin laajan, yhtenäisen tuulivoimapuistoalueen muuttaen alueen maisemakuvaa olennaisesti. Siksi Satakunnan Museo katsoo, että edelleenkin on syytä harkita Korpi-Matin läntisimpien voimaloiden poistamista tai siirtämistä. Trolssin kylästä laaditussa maisemavaikutusten arvioinnissa katsotaan, ettei tuulivoimarakentaminen tulisi vaikuttamaan alueen kulttuuriympäristön olennaisimpiin piirteisiin eli talonpoikaisarkkitehtuuriin. Satakunnan Museo näkee kysymyksen hieman toisin ja on toimittamissaan alustavissa kommenteissa todennut, että tuulivoimaloiden rakentamisella saattaisi ajan mittaan olla välillistä vaikutusta myös yksittäisiin rakennuksiin, koska kylät ovat jo nyt siirtyneet paljolti vapaa-ajan asumiskäyttöön. Jos kiinnostavuus vapaaajan käytössä alkaa tuulivoimatuotannon myötä heiketä, on vaarana arvokkaiden rakennusten ja pihapiirien hylkääminen ja jääminen vaille hoitoa. Satakunnan Museolla ei ole huomautettavaa kaavaratkaisusta alueella olevien rakennusten osalta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaaineistoon on jäänyt muinaisjäännösrekisterissä olleen virheen vuoksi kaksinkertaiset tunnistetiedot kaavaalueella sijaitseville muinaisjäännöksille. Kohteiden Hevostori 1 ja Hevostori 2 numerot muinaisjäännösrekisterissä ovat ja Virheelliset numerot ja tulee poistaa sekä kaavaselostuksesta että kaavamääräyksistä. Satakunnan Museolla ei ole toimialansa puitteissa huomautettavaa kaavassa osoitetuista ohjeellisesta sähköaseman paikasta tai ohjeellisesta uudesta sähkönsiirtoreitistä. Trolssin ja Riispyyn kylistä. Hankkeiden yhteisvaikutuksia kylien kulttuurimaisemiin ja merinäkymiin on arvioitu käytettävissä olleiden tietojen pohjalta maisemaselvityksessä ja kaavaselostuksen kohdassa 6.8. Korvennevan hankkeen YVA-menettely ja kaavaluonnoksen laatiminen olivat kuitenkin vielä kesken, eikä hankkeen toteutuskelpoisuutta oltu arvioitu myöskään maakuntavaihekaavan suunnittelun aikana pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimisen Korpi- Matin kaavaehdotuksessa esitettyä yksityiskohtaisemmalla tavalla katsotaan kuuluvan Korvennevan hankkeelle. Erityisesti maisemavaikutusten osalta hankkeiden yhteisvaikutukset on pyritty kuitenkin arvioimaan Korpi-Matin kaavaehdotuksessa sillä tarkkuudella, mikä saatavilla olleen aineiston perusteella on ollut mahdollista. Tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvaa epäsuoraa vaikutusta Trolssin kylän kiinnostavuuteen vakituisen ja loma-asumisen paikkana ei ole mahdollista arvioida kaavan laatimisen aikana. Rakennusten jääminen vaille käyttöä voi johtua monesta eri syystä, joista yleisimpiä lienevät kunnossapitoon tarvittavien varojen puuttuminen, omistajien ikääntyminen tai muuttaminen toiselle paikkakunnalle. MRL 166 :n mukaan rakennukset ympäristöineen on kuitenkin pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kunnossapitovelvoitteen täyttymistä valvoo paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. 3(31)

4 7) Merikarvian ympäristölautakunta (ymp.ltk , kh ) Tavoitteena on, että kaavassa osoitettava maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita suunnittelualueen lähiympäristön tulevalle käytölle ja kehittämiselle. Osayleiskaavan tulkinnanvaraisuus tulee minimoida määrittämällä kaava-alueen rajaus noudattamaan esitetyistä voimalapaikoista samaa 1000 m:n suojavyöhykemitoitusta, kuin mitä maakuntavaihekaavan 1 suunnittelussa on käytetty. Lisäksi kaava-aluetta tulisi supistaa eteläpäästään alueelta, johon ei ole voimalan paikkaa merkittynä. Kaavaselostuksessa on mainittu kohdassa 5.2 Aluevaraukset, että merkinnällä M on osoitettu maaja metsätalouskäytössä olevat alueet, joita voidaan käyttää myös haja-asutusluonteiseen asutukseen sekä ulkoiluun ja virkistykseen. Kohdasta tulisi poistaa maininta haja-asutusluonteisesta asutuksesta. Virkistyskäyttöä palvelevan rakennuksen rakentaminen on myös käsite, joka tulisi selostuksessa määritellä yksityiskohtaisemmin. Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Meluselvitystä on täydennetty em. muutosten sekä pienitaajuisen sisämelun ja kaavan laatimisen aikana mahdollisina pidettyjen voimalaitostyyppien vaihtoehtotarkastelun osalta. Kaavaan on lisätty kaksi yleismääräystä, jotka edellyttävät melutason ohjearvojen noudattamista sekä tuulivoimaloiden, että alueelle mahdollisesti sijoittuvien uusien asuin- ja lomarakennusten lupaharkinnassa. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuina. Lisäksi maininta M-alueen haja-asutusluonteisesta asutuksesta on poistettu, ja virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen käsitettä on tarkennettu kaavamääräyksellä. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Muutosten jälkeen mm. ranta-alueen ja Tolssin kylän loma-asutus jää 35 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle, jolloin melutason suunnitteluohjearvojen huomioon ottaminen ei aiheuta ristiriitatilanteita lupaharkinnassa. Meluselvityksen perusteella vyöhykkeelle, jolla esimerkkeinä käytettyjen voimalaitostyyppien tuottama laskennallinen melutaso voi ylittää 40 db:n yöajan ohjearvon, sijoittuu korkeammankin lähtömelutason laitoksilla vain 1-2 asuinrakennusta. Näidenkin osalta ohjearvot ovat täytettävissä, kun rakennuksia lähimmissä voimaloissa käytetään alhaisen lähtömelutason omaavaa laitostyyppiä. Kunta on käsitellyt ja hyväksynyt kaava-alueen rajauksen kaavaprosessin alkuvaiheessa. Etelässä kaava rajoittuu voimassa olevaan Keskustan-Tuorilan osayleiskaavaan ja muodostaa maankäytön suunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Rantayleiskaavan ja Korpi-Matin väliin jäävän alueen maankäyttöä ei suunnittelun alkuvaiheissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ratkaista tässä kaavassa. Osayleiskaavassa osoitettujen tv-alueiden sijoittelussa on pääsääntöisesti voitu noudattaa 1000 metrin suojavyöhykettä vakituiseen ja loma-asutukseen nähden. Karttatarkastelun perusteella vain kaksi kaavaehdotuksen mukaisen kaava-alueen sisään ja neljä sen ulkopuolelle sijoittuvaa asuinrakennusta sijoittuu tätä lähemmäs - noin metrin etäisyydelle - lähimmän tv-alueen rajasta. Lausunnon perusteella jää epäselväksi, tavoitellaanko tulkinnanvaraisuuden minimoimisella ja kaava-alueen rajauksen muuttamisella alueen laajentamista vai supistamista. Merikarvian nykyisen keskustaajaman ulkopuolelle ei ole kunnan näkemyksen mukaan tarpeen sijoittaa uutta asutusta tai muita tuulivoimalaitosten läheisyyteen soveltumattomia toimintoja. 4 (31)

5 Jos kaava-alueen rajausta muutettaisiin siten, että se ulotettaisiin 1000 metrin etäisyydelle kustakin kaavaehdotuksen mukaisesta tuulivoimalan rakennuspaikasta (tv-alueesta), alue laajenisi pohjoisen, idän ja kaakon suunnassa noin huomattavasti nykyisen kaavaalueen ulkopuolelle. Kaava-alueen laajentuminen tarkoittaisi myös sen suoran oikeus- ja ohjausvaikutuksen ulottumista huomattavasti nykyistä laajemmalle alueelle. Rajauksen muuttaminen lausunnoissa esitetyllä tavalla johtaisi tilanteeseen, jossa Korpi-Matin osayleiskaava-alue ulottuisi mm. voimassa olevan Kirkonkylän-Tuorilan osayleiskaavan sekä luonnosvaiheeseen edenneen Korvennevan osayleiskaavan suunnittelualueille. Viittaus Valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutason ohjearvojen huomioon ottamisesta poistettiin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen maa- ja metsätalousalueen (M) kaavamääräyksestä tarpeettomana järjestetyssä viranomaistyöneuvottelussa todettiin, että nähtävillä ollutta kaavaehdotusta vastannut kaava-alueen rajaus on hyvä eikä M-alueen kaavamääräys tuo rajoituksia alueiden nykyiseen käyttötarkoitukseen. Myöskään melutason ohjearvoihin viittaavan määräyksen poistamisesta ei esitetty huomautuksia. Nyt ko. määräykset on kuitenkin lisätty/palautettu kaavan yleismääräyksiin. Vahvistettavana olevaan vaihemaakuntakaavaehdotukseen sisältyvä tv-alueita koskeva ehdollinen rakentamisrajoitus ei ole vielä lainvoimainen, mutta se olisi hyvä ottaa huomioon jo nyt kunnan omassa päätösvalmistelussa ja lupaharkinnassa. Yleiskaavamerkintöjä ja määräyksiä koskevan ympäristöministeriön oppaan mukaan merkinnällä M osoitetaan "pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetut alueet, joita voidaan yleensä käyttää myös hajaasutusluonteiseen asutukseen sekä ulkoiluun ja virkistykseen pääasiallista käyttötarkoitusta vaikeuttamatta". Kaavan valmistelun aikana on osallisten ja kunnan puolelta pidetty erittäin tärkeänä sitä, että kaavalla ei rajoiteta alueen olemassa olevien asuin- ja lomarakennusten käyttöä. Muun alueelle sijoittuvan rakentamisen edellytykset sekä nykyisten rakennusten korjaus-, laajennus- ja muut merkitykseltään vähäiset toimenpiteet on mahdollista tutkia myös jatkossa normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. Se, onko mahdollinen uudisrakentaminen käyttötarkoituksensa puolesta maa- ja metsätalousalueelle soveltuvaa, on selvittävä tapauskohtaisesti hakemusten käsittelyn yhteydessä. Päätösharkinnassa on muiden maankäyttö- ja rakennuslaissa rakennuspaikalle asetettujen edellytysten ohella otettava huomioon myös se, että kohteen melutason tulisi olla valtioneuvoston päätöksen (tai tulevan uuden asetuksen) ohjearvojen mukainen ja täyttää siten myös maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n edellytykset. Kaavaan lisätyt yleismääräykset edellyttävät melutason ohjearvojen noudattamista sekä tuulivoimaloiden, että alueelle mah- 5(31)

6 8) Satakuntaliitto, Päivi Liuska-Kankaanpää ja Anne Nummela dollisesti sijoittuvien uusien asuin- ja lomarakennusten lupaharkinnassa. Myös kaavaselostuksen kohdassa todetaan, että lopulliset voimalatyypit täsmentyvät vasta rakennuslupavaiheessa ja jos ne poikkeavat merkittävästi kaavan valmistelun aikana tehdyistä mallinnuksista, tulee selvitykset tältä osin päivittää. Virkistyskäyttöä palvelevan rakentamisen käsitettä on tarkennettu kaavaan lisätyllä yleismääräyksellä. Rakennusluokituksessa 1994 virkistyskäyttöä palvelevat rakennukset voivat sijoittua esimerkiksi luokkiin 369 (muut kokoontumisrakennukset), 899 (muut maa-, metsä- ja kalatalouden rakennukset), 931 (saunarakennukset) ja 999 (muualla luokittelemattomat rakennukset). Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 tuulivoimaloiden aluerajaukset perustuvat Mannertuulialueet Satakunnassa -selvitykseen ja siinä käyteltyihin suojavyöhykkeisiin, jonka laajuus vakituisen ja loma-asutuksen osalta on 1km. Tuulivoimaloista viisi sijoittuisi vaihemaakuntakaavan aluerajauksen ulkopuolelle. Satakuntaliitto katsoo, että osayleiskaavaehdotus on tuulivoimaloiden sijainnin osalta suunnittelun tarkentumista maakuntakaavatasolta osayleiskaavatasolle. Tehtyjen linnustoselvitysten perusteella on todettu, että vaikutukset muuttolintuihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Sen sijaan rakentamisaikainen ihmistoiminnan lisääntyminen alueella aiheuttaa vaikutuksia pesimälinnustoon. Kaavaselostuksessa todetaan, että kaavan toteuttamisella saattaa olla kuitenkin vaikutuksia mm. sääksiin, kaakkureihin sekä haarahaukkaan. Lisäksi mm. sääksen osalta on todettu, että se ei ole valtakunnallisesti uhanalainen. Sääksen ja kaakkurin osalta Satakuntaliitto toteaa, että molemmat ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä 1 mainittuja lajeja ja molemmat ovat luokiteltu Suomen uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviksi lajeiksi. Satakuntaliiton käsityksen mukaan tulee tutkia mahdollisuutta jättää alueelle riittävästi tilaa esimerkiksi alueen läpi lentävien kaakkurien ruokailulennoille (vrt. pesimälinnustoa koskeva seurantaraportti 2013). Kalasääksen osalta Satakuntaliitto viittaa ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevaan ohjeeseen (YM:n ohje 4/2012), jossa on käsitelty myös kalasääskeä koskevaa suojelutarvetta sivulla 43. Ympäristöministeriön ohjeen valossa selostuksessa mainittu yhden tuulivoimalan sijainti vain 250 metrin etäisyydellä kalasääsken pesästä vaikuttaa liian lyhyeltä. Selostuksessa on todettu, että etäisyys myös toisen reviirin aktiivisessa käytössä olevaan pesäpuuhun on melko lyhyt (0,9 km). Myös mahdolliset vaikutukset haarahaukkaan on nostettu selostuksessa esille. Satakuntaliitto pitää viranomaisneuvottelun järjestämistä kaavan ongelmakohdista vielä suotavana. Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Lisäksi tv-alueen nro 32 rajausta tiukennetaan siten, että voimala ei voi siirtyä tv-alueen sisällä nykyistä sijaintiaan etelämmäksi. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Voimaloiden poistamisen jälkeen alueen pohjoisosaan jää vähintään 1,1 km:n levyinen itä-länsisuuntainen vapaa lentokäytävä, jota pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät suorinta tietä merelle. Kauempaa sisämaasta tulevat kaakkurit voivat suunnata lentonsa tuulivoimapuiston ohikin helposti, jos eivät lennä niin korkealla, että katsovat olevan helpompaa ylittää alue. Huomattava on myös, että jo kaavaehdotuksen mukaisessa sijoittelussa voimaloiden väliin jää keskimäärin metrin levyinen vapaa reitti. Kaavan ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin lausunnossa esitetyn mukaisesti. Neuvottelussa todettiin, että em. voimaloiden poistaminen voidaan katsoa kaakkureiden lentoreittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. 6 (31)

7 9) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tuomo Knaapi ja Esa Hoffrén ELY -keskus kiinnittää huomiota valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristöön kohdistuviin maisemavaikutuksiin, melu ja välkevaikutuksiin sekä linnustolle aiheutuviin vaikutuksiin. ELY -keskus katsoo, että lähietäisyydellä sijaitsevaan valtakunnallisesti merkittävän Trolssin kylän kulttuuriympäristöön kohdistuu tuulivoimaloiden toteuttamisen myötä merkittäviä alueen sietokyvyn ylittäviä ja alueen arvoa heikentäviä vaikutuksia. Vaikutusten ehkäisemiseksi läntisimmät voimakkaimpia vaikutuksia synnyttävät voimalapaikat 14, 8 sekä 5, 35, 3 tulee poistaa. Voimalapaikkojen 35 ja 3 pois jättämistä puoltaa edelleen linnustoon kohdistuvat vaikutukset. Lähimmät käytössä olevat asuinrakennukset rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan sijaitsevat noin 800 metrin etäisyydellä voimalasta ja lähin lomarakennus 550 metrin etäisyydellä voimalasta. Rakennus ja huoneistorekisterin mukaan suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu lomarakennus jota ei ole huomioitu. Myös suunnittelualueen länsiosaan sijoittuu rekisterin mukaa lomarakennus ja asuinrakennus, jotka eivät näy melu tai välkevaikutusten lähtötiedoissa. Vaikutusalueen rakennusten käyttötilanne tulee myös jatkossa tarkistaa ja ottaa huomioon. Puuttuvat tiedot ja muutokset lähtötietoihin tulee edelleen tarpeen mukaan täydentää kaavaselostukseen ja ottaa jatkossa huomioon vaikutusten arvioinnissa ja jatkosuunnittelussa. Lausunnon liitteenä on rakennus- ja huoneistorekisteriin tietoihin perustuva ote alueen rakennuskannasta. ELY - keskus katsoo, että kaavasuunnittelun keinoin tulee pyrkiä sellaiseen tuulivoimaloiden sijoitteluun tai voimalamallin liittyviin ratkaisuihin, ettei suunnittelun ohjearvojen ylityksiä tapahdu. Meluvaikutuksia synnyttävien voimaloiden sijoittelua etäämmälle altistuvista kohteista tulee edelleen selvittää jatkosuunnittelussa. Mikäli häiriintyviä kohteita ilmenee lähtötietojen tarkistamisen perusteella lisää, tulee kohteet ottaa jatkosuunnittelussa huomioon. Melumallinnusten perusteella hiljaisemman voimalamallin valitseminen on suositeltavaa ja silloinkin suunnitteluohjearvojen ylityksiä tapahtuu mallinnuksen mukaan neljän asuin- tai vapaa-ajanrakennuksen kohdalla. Selostuksessa mainitun toiminnallisen säätelyn (ns. hiljaisemman melumoodin käyttö tarvittaessa) vaatisi ympäristölupamenettelyä, koska vain se mahdollistaisi meluntarkkailun ja valvonnan. Tarvittaessa tulee tarkastella myös lähimpien asuinrakennusten sisämelutasoja ja arvioida, ylittyvätkö asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) mukaiset yöaikaisen pienitaajuisen sisämelun ohjearvot. ELY -keskus katsoo, että kaava-alueen rajauksen tulee ulottua alueelle, jolla meluvaikutukset estävät asuin- tai lomarakentamisen. Suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta on poistettu mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Tv-alueen nro 32 rajausta tiukennettiin siten, että voimala ei voi siirtyä tv-alueen sisällä nykyistä sijaintiaan etelämmäksi. Meluselvitystä on täydennetty em. muutosten sekä pienitaajuisen sisämelun ja kaavan laatimisen aikana mahdollisina pidettyjen voimalaitostyyppien vaihtoehtotarkastelun osalta. Lisäksi kaavaan on lisätty kaksi yleismääräystä, jotka edellyttävät melutason ohjearvojen noudattamista sekä tuulivoimaloiden, että alueelle mahdollisesti sijoittuvien uusien asuin- ja lomarakennusten lupaharkinnassa. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuina. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Em. muutosten jälkeen lähimmät voimalaitokset sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä, jolloin sekä kylään kohdistuvat maisemalliset vaikutukset lieventyvät merkittävästi. Lisäksi mm. rantaalueen ja Tolssin kylän loma-asutus jää 35 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle, jolloin suunnitteluohjearvojen huomioon ottaminen ei aiheuta ristiriitatilanteita lupaharkinnassa. Kaava-alueella sijaitsevien rakennusten käyttötilanne on tarkastettu kaavaehdotuksen laatimisen aikana vertaamalla Rakennus- ja huoneistorekisterin (RHR) tietoja Merikarvian kunnan rakennusluparekisteriin ja kiinteistöverotietoihin. Tarkastuksen yhteydessä ilmeni, että RHR:n tiedot ovat joidenkin rakennusten käyttötilanteen ja -tarkoituksen osalta joko vanhentuneita tai lähtökohtaisesti virheellisiä. Melu- ja välkemallinnuksissa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kaikki sellaiset rakennukset, joilla on voimassa oleva rakennuslupa vakituiselle tai vapaa-ajan asunnolle, jotka ovat rakennusvalvonnan tietojen mukaan käytössä ja/tai joista on maksettu rakennuksen käyttöön vakituisena tai vapaaajanasuntona perustuvaa kiinteistöveroa. Osayleiskaavassa ei ole mahdollista määrätä voimalan lähtömelutasosta tai toteutuksen raja-arvosta. Myös kaavaselostuksen kohdassa todetaan, että lopulliset voimalatyypit täsmentyvät vasta rakennuslupavaiheessa ja jos ne poikkeavat merkittävästi kaavan valmistelun aikana tehdyistä mallinnuksista, tulee selvitykset tältä osin päivittää. Kunta on käsitellyt ja hyväksynyt kaava-alueen rajauksen kaavaprosessin alkuvaiheessa. Etelässä kaava rajoittuu voimassa olevaan Keskustan-Tuorilan osayleiskaavaan ja muodostaa maankäytön suunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Rantayleiskaavan ja Korpi-Matin väliin jäävän 7(31)

8 Selostuksessa olisi hyvä esittää kaava-alueen rajaus ja 35 db:n meluvyöhyke samalla kartalla päällekkäin. Voimaloiden napakorkeus vaikuttaa melun leviämiseen. Kaavaehdotuksessa on nyt määritelty tuulivoimaloiden enimmäiskorkeus. Jotta meluvaikutukset vastaisivat arviointitilannetta ja kaavalla ohjataan riittävästi toteutusta, tulee kaavassa edelleen määritellä vastaavasti voimaloiden vähimmäiskorkeudet. Välkemallinnusten liitteessä 4 on ilmeisesti ilmoitettu väärä roottorin halkaisija, sen pitäisi olla 128 m eikä 113 m. Asuinrakennukset, joissa välkevaikutuksia voi olla yli 8 h/v, sijoittuvat voimaloiden 21 ja 22 kaakkoispuolelle ja Trolssiin voimalan 8 länsipuolelle. Kaakkoispuolelle sijoittuvat lähimmät asuinrakennukset eivät kuitenkaan ole rakennus- ja huoneistorekisterin mukaan käytössä. Rakennuskantaa koskevat tiedot poikkeavat rekisterin mukaan myös alueen etelä ja länsipuolella. Vaikutusten arvioinnin lähtötiedot tulee näiltä osin tarkistaa. Ehdotusvaiheen välkemallinnusten perusteella 113 m roottorin halkaisijalla olevan voimalamallin valitseminen on suositeltavaa, koska silloin 8 tunnin enimmäissuositus ylittyisi vain yhden asuinrakennuksen kohdalla. Selostuksen mukaan ympäristöön aiheutuvia välkevaikutuksia voidaan tarvittaessa vähentää voimaloihin liitettävällä rajoitusjärjestelmällä. Tämä toiminnallinen säätely on mahdollista ympäristölupamenettelyn kautta. Rajoitustarve koskisi selostuksen mukaan pienemmällä roottorilla voimalapaikkaa 21 ja isommalla roottorilla useampia voimaloita. Vuonna 2013 suoritetun merikotka-, sääksi- ja kaakkuritarkkailun tulosten pohjalta voidaan sanoa, että kaava-alueen pohjoisimman kärjen kautta kulkee merkittävä isojen lintujen lentoreitti. Kaakkurit lentävät pesimäpaikoiltaan merelle suoraviivaisesti, joten Mankanevalla ja Kakkurinnevalla pesivät kaakkurit joko törmäisivät turbiineihin tai joutuisivat muuttamaan lentoreittiään suhteettoman paljon välttääkseen törmäykseltä. Tämän seurauksena kaakkuri olisi vaarassa hävitä Mankanevan Natura-alueen pesimälinnustosta. Eteläosassa kaakkuri tulee huomioida tiivistämällä turbiinien ryhmittelyä siten, että eteläisin voimalapaikka (nro 30) joko poistetaan kokonaan tai siirretään vähintään samalle tasolle seuraavaksi eteläisimmän (nro 28) kanssa. Lisäksi tulisi tutkia voimaloiden asettamista selkeämmin jonoihin kaakkureiden lentoreitin suuntaisesti. Yhdelle eteläisimmälle ja viidelle pohjoisimmalle turbiinille saattaisi löytyä vaihtoehtoiset sijoituspaikat myös muualta hankealueelta ilman haitallisia luontovaikutuksia, jolloin voimaloita ei tarvitsisi kokonaan poistaa. Hankealueen läheisyydessä pesivät merikotkat on kaavaehdotuksessa huomioitu riittävästi, eikä hankkeen ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää riskiä pesiville merikotkille tai niiden poikasille. alueen maankäyttöä ei suunnittelun alkuvaiheissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ratkaista tässä kaavassa. Rajauksen muuttaminen lausunnoissa esitetyllä tavalla johtaisi tilanteeseen, jossa Korpi-Matin osayleiskaavaalue ulottuisi mm. voimassa olevan Kirkonkylän- Tuorilan osayleiskaavan sekä luonnosvaiheeseen edenneen Korvennevan osayleiskaavan suunnittelualueille järjestetyssä viranomaistyöneuvottelussa nähtävillä ollutta kaavaehdotusta vastannutta kaavaalueen rajausta pidettiin hyvänä. Kaavaselostukseen voidaan lisätä lausunnossa mainittu karttayhdistelmä hyväksyttäväksi esitettävän aineiston mukaisena. Voimaloiden vähimmäiskorkeuden osoittamista ei pidetä tarpeellisena, koska melu- ja välkemallinnukset tulee joka tapauksessa päivittää hankkeen rakennuslupavaiheessa, jos laitostyyppi tai napakorkeus poikkeaa merkittävästi nyt tehdyistä mallinnuksista. Välkemallinnuksen liitteessä 4 ollut roottorin halkaisijaa koskeva painovirhe on korjattu aineiston päivityksen yhteydessä. Voimaloiden poistamisen jälkeen käytössä olevia asuinrakennuksia, joilla välkevaikutuksia voi olla yli 8 h/v, on voimalatyypistä riippuen vain 1-2 kpl ja ne sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle. Voimaloiden poistamisen jälkeen alueen pohjoisosaan jää vähintään 1,1 km:n levyinen itä-länsisuuntainen vapaa lentokäytävä, jota pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät suorinta tietä merelle. Kauempaa sisämaasta tulevat kaakkurit voivat suunnata lentonsa tuulivoimapuiston ohikin helposti, jos eivät lennä niin korkealla, että katsovat olevan helpompaa ylittää alue. Huomattava on myös, että jo kaavaehdotuksen mukaisessa sijoittelussa voimaloiden väliin jää keskimäärin metrin levyinen vapaa reitti. Tv-alueen nro 30 poistamiselle ei nähdä olevan kaakkureiden pesintäalueilta merelle suuntautuvista lentoreiteistä johtuvaa tarvetta. Alueen siirto pohjoisemmaksi samalle tasolle tv-alueen nro 28 kanssa ei ole Kräsmossannevan luo-2-alueen vuoksi mahdollista. Viittaus Valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutason ohjearvojen huomioon ottamisesta poistettiin luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen maa- ja metsätalousalueen (M) kaavamääräyksestä tarpeettomana järjestetyssä viranomaistyöneuvottelussa todettiin, että nähtävillä ollutta kaavaehdotusta vastannut M-alueen kaavamääräys ei tuo rajoituksia alueiden nykyiseen käyttötarkoitukseen. Myöskään melutason ohjearvoihin viittaavan määräyksen poistamisesta ei esitetty huomautuksia. 2. kaavaehdotukseen vastaavat määräykset päätettiin kuitenkin palauttaa yleismääräyksinä. Pääesikunta on todennut kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että hankkeelle ei ole tarvetta teettää tarkempaa tutkavaikutusselvitystä VTT:n laskentamenetelmällä. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että 8 (31)

9 M -aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella sallitaan alueen virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. Määräystä tulee täsmentää siten, ettei alueella sallita melulle herkkiä toimintoja esim. lomaasumista. Kaavan yleismääräyksissä edellytetään, että "Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä hankkeella on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä." ELY keskus katsoo, että edellytykset kaavan toteuttamiseen tulee selvittää yleiskaavaa laadittaessa. Hyväksymismenettelyn sijaan kaavamääräyksissä on mahdollista edellyttää Puolustusvoimien kuulemista esim. lausunnon muodossa ennen rakennusluvan myöntämistä. Tuulivoimapuistohankkeen vaikutusten seurannasta tulisi kaavan laatimisen yhteydessä esittää keskeiset vaikutukset kattava seurantaohjelma, joka myös mahdollisuuksien mukaan tulisi kytkeä hankkeen edellyttämiin lupiin. Seurantaan olisi tarpeen sisällyttää asukaskysely tai haastattelu, maisemallisten vaikutusten seuranta sekä linnustovaikutusten seuranta, joka olisi tarpeen aloittaa jo rakentamisen aikana. Muilta osin seuranta tulisi toteuttaa siinä vaiheessa, kun tuulivoimapuisto on ollut toiminnassa kaksi vuotta. Seurantaohjelmaan tulisi lisätä lepakoiden seuranta. Hankealueella vuonna 2011 tehdyn lepakkoselvityksen perusteella voidaan ainoastaan todeta, että vaikutukset paikallisiin lepakoihin jäävät todennäköisesti pieniksi. Sen sijaan muuttavien lepakoiden esiintymistä hankealueella ei ole selvitetty. Tämän puutteen vuoksi muuttavat lepakot, sekä loppukesällä mahdollisesti runsaana esiintyvät pohjanlepakot on otettava huomioon seurannassa. Automaattisia ultraäänidetektoreja on tarpeen sijoittaa alueelle pysyvästi heinäsyyskuussa eri elinympäristöihin ja myös voimaloiden roottoreiden korkeudelle. Linnuston seurantaa käsittelevään tekstikappaleeseen tulisi lisätä "tulee kiinnittää erityishuomiota suuriin petolintuihin sekä kaakkuriin, joiden osalta olisi tarpeen selvittää läheisten pesäpaikkojen käyttöaktiivisuus hankkeen rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana." Näin kaakkurin pesimäkannan seuranta tulee huomioiduksi otsikon mukaisesti. Pesimälinnuston seurannassa tulee erityisesti huomioida alueen poikkeuksellisen vahva kehrääjäkanta. Kehrääjien sekä metson reviirit lähtötilanteessa tulisi selvittää mahdollisimman tarkasti ja seurata niitä vuosittain. Sekä linnuston että lepakoiden osalta tulisi seurata myös törmäyskuolemia etsimällä raatoja turbiinien alta säännöllisesti. periaatteessa Puolustusvoimien hyväksyntää edellyttävä yleismääräys voisi johtaa tilanteeseen, jossa rakennusluvasta päättää muu kuin lain mukainen taho. Puolustusvoimien näkemys on kuitenkin esitetty samansisältöisenä kaikissa kaavasta annetuissa lausunnoissa, eikä yleismääräyksen poistamiselle nähty olevan välitöntä tarvetta. Kaavaselostuksessa esitettyä seurantaohjelmaa täydennetään lausunnossa ja viranomaisneuvottelussa sovitun mukaisesti (linnusto, maisemavaikutukset/asukaskysely, lepakkoseuranta). 9(31)

10 Kaavaehdotus OSALLISTEN MUISTUTUKSET VASTINEET ) Juhani Fager (sähköposti) Kahdesta voimalaitoksesta numero 25 toinen, eli idänpuoleinen, Hertteliperän alueelle ehdotettu voimala tulisi marjastuksen, lähinnä mustikan kannalta tärkeän eheähkön metsikön päälle. Muistutuksessa ehdotetaan, että ko. tuulivoimalaa ei rakennettaisi paikalle. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen mukaan alueen nro 25 itäosassa kasvavalla mäntyvaltaisella tuoreen kankaan metsällä ei ole erityisiä luontoarvoja. Ilmakuvan perusteella metsäalue jatkuu yhtenäisenä kaikkiin ilmansuuntiin. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetun tv-alueen nro 25 pinta-ala on noin 15 ha ja ohjeellista voimalan sijaintia osoittavan ympyrämerkinnän pinta-ala noin 1,5 ha. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan ja kokoamisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on vain noin 0,5 ha (5000 m2). Tuulivoimalan rakentamiseen tarvittavan alueen pintaala on siis huomattavasti kaavaan merkittyjä tv- alueita ja ohjeellista voimalan sijaintia osoittavaa ympyrämerkintää pienempi. Yhtenäisen metsäalueen laajuus huomioiden voimalan rakennuspaikalta poistuvan kasvillisuuden määrä ja tästä aiheutuvat vaikutukset alueen virkistyskäyttömahdollisuuksiin ovat hyvin vähäisiä. 2) Maatalousyhtymä Palonen Ritva ja Suves Raija, psta Raija Suves Osayleiskaavassa on esitetty tuulivoimalan aluetta muistutuksen jättäjien omistuksella olevalle tilalle Kränin-Matti 11:87. Maanomistajiin ei ole oltu yhteydessä ja muistutuksessa esitetään, että tuulivoimalan aluerajausta muutetaan siten, että tuulivoimalan alue ei ulotu ko. tilan puolelle. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Voimalaitoksen rakentajan tulee rakennuslupavaiheessa esittää hallintaoikeutensa rakennuspaikkaan, eikä se voi ilman maanomistajan suostumusta ulottaa rakenteitaan tilalle RN:o 11:87. Muistuttajan tilan kohdalla tv-alue nro 17 ulottuu tilan RN:o 11:87 alueelle piirustusteknisistä syistä johtuen. Tuulivoimakaavojen kaavamerkinnöistä annetun ohjeistuksen mukaan ohjeellista voimalan sijaintia osoittavan ympyrämerkinnän on mahduttava kokonaan tvalueen sisäpuolelle. Ympyrämerkinnän pinta-ala noin noin 1,5 ha, kun yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan ja kokoamisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on todellisuudessa vain noin 0,5 ha (5000 m2). 3) Maatalousyhtymä Knuutila Juha, Knuutila Matti ja Pihlajaniemi Leena, psta Matti Knuutila Muistutuksessa esitetään, että: 1. Rimpikorpi-palstalle merkitty "luo-1"- alue poistetaan. Liito-oravan liikkeistä tai jätöksistä kohteessa ei ole merkkejä. Havaintoja, että alue olisi liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämä alue, ei ole myöskään tullut esille. Palstalla on harjoitettu metsätaloutta aktiivisesti eikä Rimpikorven metsäsuunnitelmassa ei ole mainintaa liito-oravista. Hakkui- Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 1. Alueella tehtyjen liito-oravakartoitusten mukaan Rimpikorven alue on luonnonsuojelulain 49 :n mukainen liito-oravan lisääntymiseen tai levähtämiseen käyttämä alue, jonka hävittäminen tai heikentäminen on lailla kielletty. Alueen lehtomaisen kankaan kuusikkoa on harvennettu viime vuosina ja vuosikymmeninä, 10 (31)

11 ta siellä on tehty lähes joka vuosi. 2. Kaavan laadinnassa on huomioitava tilalla sijaitsevan taukotuvan virkistys- ja metsätalouskäyttö. Tupa on talviasuttava ja sillä on lainvoimainen rakennuslupa. mutta alueella on edelleen jäljellä liito-oravan ruokailuja kolopuiksi soveltuvia haapoja sekä suojaa antavaa havupuustoa. Alueelta ei löytynyt selkeää pesäpuuta, mutta papanahavaintojen perusteella kartoitetut pesäpuu/tärkeät ruokailupuut sijoittuvat kaavassa luo-1- merkinnällä osoitetulle tilan RN:o 9:7 osalle. 2. Tilalla RN:o 4:25 sijaitsevaa taukotupaa voidaan jatkossakin käyttää rakennusluvan mukaisena talousrakennuksena. Melumallinnuksen mukaan taukotupa sijoittuu alueelle, jolla loma-asumiseen käytettävien alueiden melutason ohjearvot 40/35dB voivat ylittyä. Taukotuvan muuttaminen rakennuslupamenettelyn kautta lomarakennukseksi ei tämän vuoksi ole mahdollista. 4) Lauri Tuominen Muistutuksessa esitetään, että - Merikarvian kunnanvaltuusto lopettaa kaikki Korpimatin tuulivoimahanketta koskevat valmistelut ja palaa päiväjärjestykseen, - osayleiskaavan hyväksymistä koskeva kunnanhallituksen päätösehdotus on lainvastainen, - YVA-selvitys on laadittava muuttuneiden lähtökohtien mukaisista premisseistä lähtien uudelleen, ja - maankäyttö- ja rakennuslain mukaan Korpimatin tuulivoimahankkeesta aiheutuu kohtuutonta haittaa. Perusteluina esitetään mm. seuraavaa: Vaihemaakuntakaavan käsittely on kesken Satakuntaliitossa. Muistuttaja on esittänyt Satakuntaliitolle Korpimatin tuulivoima-alueen poistamista maakuntavaihekaavaehdotuksesta. Vastineessaan liiton hallitus oli torjunut esityksen vedoten mm. maakunnallisiin energiantuotantotavoitteisiin. Määräys ei lain mukaan sido kuntaa, joka myöntää rakennusluvan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA lähtökohdaksi on asetettu voimalan napakorkeus metriä ja osayleiskaavaehdotuksessa napakorkeudeksi ilmoitetaan 160 m. Lentoestevalojen mitoitus ja kantama ovat mallinteiltaan luonnosmaisia. Esitetyt suunnitteluperiaatteet eivät vakuuta etenkään maisemallisten vaikutusten arvioinnissa. Historiallisen Trolssin perinnekylän maisemassa kyläraitille, Trolsbacka, näkyvät kaikki suunnitellut myllyt. Dominanssivaikutuksen vähentäminen ei riitä välttämään välittömästi aiheutuvia maisemallisia haittoja. Muistutuksen ja viranomaislausuntojen johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Muutosten jälkeen lähimmät voimalaitokset sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Merikarvian kunnanhallitus päätti maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 19 :n mukaisesti osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta 30 päivän ajaksi. Muistutuksessa esitetystä kaavan hyväksymisestä olisi ollut mahdollista päättää vasta sen jälkeen, kun osayleiskaavaehdotuksen nähtävilläolo on päättynyt, vastineet saatuun palautteeseen on laadittu ja kaava-asiakirjoihin on tehty mahdolliset palautteen perusteella tarpeellisiksi katsotut täydennykset. Korpi-Matin osayleiskaavaehdotuksessa on pyritty varsin kattavasti huomioimaan maakuntavaltuuston hyväksymän Satakunnan 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen sisältö sekä osayleiskaavan valmistelun aikana Satakuntaliitolta saatu palaute. Vaihemaakuntakaavan vahvistamisesta päättää ympäristöministeriö. Kunta voi päättää osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja myös sen hyväksymisestä, vaikka vaihemaakuntakaavaa 1 koskevaa vahvistamispäätöstä ei olisikaan vielä tehty. Muistutuksessa lainvastaiseksi esitettyä Merikarvian kunnanhallituksen päätösehdotusta ei siis ole olemassa, eikä hankkeen valmistelua ole muistutuksen johdosta tarpeen keskeyttää. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset kokoava YVA-selostus ja osayleiskaavan sisältöä kuvaava kaavaselostus ovat kaksi toisistaan erillistä, eri prosesseihin ja eri lainsäädäntöön perustuvaa asiakirjaa. Lakia ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVAmenettely) sovelletaan hankkeisiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja MRA:n mukai- 11(31)

12 5) Marja-Leena ja Hans Falenius (kirje ja kaksi liitettä) sessa yleiskaavan vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan kulloinkin esillä olevan kaavaratkaisun mahdollistaman maankäytön toteutumisesta aiheutuvia vaikutuksia. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on mahdollista hyödyntää YVA-menettelyn aikana laadittujen selvitysten ja vaikutusarviointien tuloksia siltä osin, kuin ne eivät ole YVA-selostuksen laatimisen jälkeen olennaisella tavalla muuttuneet. YVA-menettelyn aikaista suunnittelu- ja selvitysaineistoa on täydennetty Korpi-Matin kaavaprosessin aikana hankesuunnitelmaan tehtyjä muutoksia vastaavalla tavalla (mm. voimalapaikkojen sijainti ja voimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus). Lentoestevalot on toteutettava viranomaismääräysten mukaisesti, eikä valojen ominaisuuksiin voida kaavamääräyksillä vaikuttaa. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, ja yksilötasolla tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin pyritty huomioimaan vaikutusten voimakkuuden suhteen sekä pahin mahdollinen tilanne, että vaikutuksen todennäköisyys ja sen lieventämismahdollisuudet. Korpi-Matin YVA-menettelyn päättymisen jälkeen hankesuunnitelmaan tehdyillä muutoksilla on pyritty ensisijaisesti haitallisten vaikutusten vähentämiseen, eikä muutosten voida tästä johtuen katsoa aiheuttavan tarvetta uuden YVA-menettelyn käynnistämiseen. YVA-selostus on ollut nähtävillä kaavan oheismateriaalina, jotta kaavaselostukseen liitettyä yhteysviranomaisen lausuntoa olisi mahdollista tulkita YVA-lausunnon antamishetken suunnittelu- ja selvitystilanteen pohjalta. YVA-yhteysviranomaisen lausunnon huomioon ottaminen osayleiskaavan valmistelussa on esitetty kaavaselostuksen kohdassa Melu- ja välkehaittojen osuudelta raporteissa todetaan, että mittausarvot ovat suuntaa-antavia ja tehty 140 metrin napakorkeus perusteena. Yhteisviranomaisten lausunnossa todetaan mm., että: "Lähtökohtana on pidettävä, että haitallisten vaikutusten, mm. melun ja välkkeen syntyminen tulee ensisijaisesti ratkaista tuulipuiston laajuutta rajaamalla ja rakentamiseen soveltuvalla alueella voimaloiden sijoitusvaihtoehtoja tarkentamalla." Koska haitallisia vaikutuksia on jo paljon raportoitu maailmalta virhearviointien vuoksi, ja jopa Suomesta (katso oheistetut liitteet), lupamenettelyssä tulisi olla sopimus siitä, että jos haittoja kuitenkin muodostuisi, tulee haittoja tuottavan voimalan kapasiteettia vähentää laskemalla tarpeeksi roottorien pyörimisnopeutta. Lisäksi, ellei sitä voida tai haluta tehdä, pitää voimala sulkea. Haittoja saadaan jossain määrin vähenemään asutuksen ympäriltä sijoittamalla alueen reunoille matalampia ja vähempitehoisia voimaloita. Lisaksi aluetta tulisi tiivistää ja rajata. Muistutuksen ja viranomaislausuntojen johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Lisäksi kaavaan on lisätty kaksi yleismääräystä, jotka edellyttävät melutason ohjearvojen noudattamista sekä tuulivoimaloiden, että alueelle mahdollisesti sijoittuvien uusien asuin- ja lomarakennusten lupaharkinnassa. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuina. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 1. Kaavaehdotukseen liittyvät melu- ja välkemallinnukset on tehty napakorkeudeltaan 160 metrin voimalaitoskoolla. Mielipiteessä viitataan ilmeisesti osayleiskaavaa edeltäneeseen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tulokset kokoavaan YVA-selostukseen ja siitä 12 (31)

13 2. Useiden voimaloiden yhteisvaikutus tulisi selvittää uudelleen erityisesti meluhaittojen suhteen, sekä lisäksi selvittää miten iso kumuloitunut vaikutus melutasoon on myös lähelle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla niiden lähellä asuville Rambollin raportti, Vesistö ja maaperä: "Ojissa voi esiintyä kiintopitoisuuden ja veden sameuden kasvua... humus- ja ravinnehuuhtoutumat kulkevat... lännen valtaojiin." Toteamme, että mainittujen ojien vesien laskeutuminen kohteen jokea ja ojia pitkin Lankoslahteen tulee ehdottomasti estää. Lahti on jo liian suuren merimetsokannan, soitten valumavesien ja maatalouden vuoksi liikaa kuormitettu. 4. Miten on sovittu tuulivoimapuiston elinkaaren päätyttyä voimaloiden purkamisesta ja maiseman kunnostamisesta? annettuun yhteysviranomaisen lausuntoon. YVA-selostus ja osayleiskaavan sisältöä kuvaava kaavaselostus ovat kaksi toisistaan erillistä, eri prosesseihin ja eri lainsäädäntöön perustuvaa asiakirjaa. YVAselostus on ollut nähtävillä kaavan oheismateriaalina, jotta kaavaselostukseen liitettyä yhteysviranomaisen lausuntoa olisi mahdollista tulkita YVA-lausunnon antamishetken suunnittelu- ja selvitystilanteen pohjalta. YVA-lausunnon huomioon ottaminen osayleiskaavan valmistelussa on esitetty kaavaselostuksen kohdassa YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä ja vaikutusarviointeja on täydennetty Korpi-Matin kaavaprosessin aikana hankesuunnitelmaan tehtyjä muutoksia vastaavalla tavalla (mm. voimalapaikkojen sijainti ja voimaloiden suurin sallittu kokonaiskorkeus). Voimaloista aiheutuvia melu- ja välkevaikutuksia voidaan tarvittaessa vähentää voimaloihin liitettävällä rajoitusjärjestelmällä. Rakennuslupamenettelyn yhteydessä tutkitaan järjestelmän toteuttamisen sekä mahdollisen ympäristöluvan tarvetta tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. 2. Kaavaehdotukseen liittyvässä meluselvityksessä on tarkasteltu kokonaisuutena kaikkia kaava-alueelle sijoittuvia tuulivoimaloita. Em. muutosten jälkeen mm. ranta-alueen ja Tolssin kylän loma-asutus jää 35 db:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle. Jos mielipiteessä mainituilla "lähelle suunnitelluilla tuulivoimapuistoilla" tarkoitetaan kaava-alueen itäpuolelle sijoittuvaa Korvennevan hanketta, on mahdollinen meluun liittyvien yhteisvaikutusten arviointi tehtävä Korvennevan hankesuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä. Korvennevan hankkeen YVA-menettely on kuitenkin vielä kesken, eikä sen toteutuskelpoisuutta ole arvioitu myöskään maakuntavaihekaavan suunnittelun aikana. 3. Mielipiteessä esitetyt lainaukset on muodostettu yhdistämällä kahteen eri teemaan kuuluvia kappaleitakaavaselostuksen kohdassa (Vesistöt ja maaperä) esitetystä vaikutusten arvioinnista. Alkuperäinen teksti: "Pintavesien osalta alueella tehtävät maarakennustyöt voivat aiheuttaa vähäisiä muutoksia veden virtausreitteihin tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen ja huoltoteiden läheisyydessä. Esimerkiksi tien uusi reunaoja tai heikosti kantavan maaperän vahvistaminen kiviaineksella voi kuivattaa jotakin aluetta paikallisesti, ja ojissa voi esiintyä kiintoainepitoisuuden ja veden sameuden kasvua. Vaikutukset arvioidaan kuitenkin vähäisiksi ja kestoltaan lyhytaikaisiksi. Rakentamisesta alueen pintavesiin aiheutuvat vedenlaadun muutokset arvioidaan kaiken kaikkiaan vähäisiksi." "Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaisten vaikutusten Mankanevan Natura-alueen direktiiviluontotyyppeihin (keidassuot sekä puustoiset suot) arvioidaan jäävän vähäisiksi, sillä pintavedet virtaavat suoalueelta poispäin. Suon läheisyyteen sijoittuvan voimalapaikan pintamaan poiston yhteydessä mahdolliset humus- ja 13(31)

14 ravinnehuuhtoutumat kulkeutuvat alueen pohjois-, etelä- ja länsipuolella sijaitseviin valtaojiin." Kaava-alue kuuluu vesistöaluejaossa Selkämeren rannikkoalueeseen ja Karvianjoen valuma-alueeseen. Alue jakaantuu edelleen useaan pieneen valuma-alueeseen, joiden laskuojat ja purot, kuten Trolssinjoki ja Teinijärvenoja, laskevat suoraan mereen. Alueen eteläisen osan vedet laskevat hankealueen eteläpuolella kulkevaan Merikarvianjokeen. Arvioinnin mukaan voimaloiden rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset pintavesiin (esim. valtaojien samentumiseen) ovat paikallisia ja lyhytaikaisia. Voimaloiden rakennuspaikat eivät sijoitu varsinaisille suoalueille, eikä rakentamisella muutoinkaan ole esimerkiksi maatalouteen verrattavissa olevia pysyviä vesistöjen ravinnekuormaa kasvattavia vaikutuksia. 4. Tuulivoimaloiden purkaminen edellyttää kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta haettavaa purkamislupaa sekä siihen liittyvää ilmoitusta purettavan rakennusmateriaalin käytöstä. Voimaloiden käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan. Purkamisluvan ehdoissa on mahdollista asettaa myös muita rakennuspaikkojen kunnostamiseen liittyviä ehtoja. 6) Liisa Sumia Mielipiteen jättäjä omistaa osayleiskaava-alueeseen sisältyvän tilan Kläppi ( ), jonka osalta esitetään korvausvaatimus kyseiseen käyttöön otetulta maa-alueelta. Korvauksen suuruus tulee olla samantasoinen kuin Korvennevan tuulivoimapuistoalueella UPM maksaa maanomistajille. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tila RN:o 10:170 on leveydeltään noin 120 metriä ja pituudeltaan noin 2,9 km. Tilasta noin 400 metrin pituinen osuus sijoittuu osayleiskaavan suunnittelualueelle, ja kaavaehdotuksessa se on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lähimmät tv-alueet (nrot 10, 19 ja 34) sijoittuvat noin metrin etäisyydelle ko. tilasta. Tuulivoimayhtiöt ovat päättäneet noudattaa maanvuokrasopimuksissaan mm. ministeri Lauri Tarastin ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry yksityisoikeudellista ns. tuulenottoaluevuokrasopimusmallia, ja kaikille maanomistajille tullaan tarjoamaan vapaaehtoista ns. tuulenottoaluevuokraa. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on julkaissut syksyllä 2012 maanvuokraperiaatteet, joiden mukaan vuokraa tulisi maksaa pinta-alapohjaisesti tuulivoimalapaikan lisäksi myös ns. tuulenottoalueesta. Tuulenottoalueen etäisyys lasketaan tuulivoimalasta (5 x roottorin halkaisija). Kaavaehdotuksen mukaisten voimalapaikkojen perusteella tuulenottoalueet ulottuvat tilan 10:170 alueelle. Tuulivoimayhtiöt järjestivät vuokra-asioista keskusteluja infotilaisuuden , jonne kaikki vaikutusalueen maanomistajat kutsuttiin kirjeitse. Yhtiöiden tavoitteena on jatkossa tehdä laajemmin suositeltuja 14 (31)

15 vuokrasopimuksia myös tuulivoimaloiden vaikutusalueella maata omistavien maanomistajien kanssa. Nykyiset maanvuokrasopimukset pysyvät edelleen voimassa, eikä niihin tehdä muutoksia. 7) Maija Vilmunen Mielipiteen jättäjä omistaa tilan Stengård RN:o 3:192 ( ), jonka osalta esitetään seuraavia muutoksia: 1. Sähkölinja on luonnoksessa piirretty tilan 3:192 halki. Mistä johtuu, että nykyisessä ehdotuksessa on sähkölinjaan tulossa mutka? Selvittäkää miksi sähkölinjaa ei vedetä suoraan eli tilojen 11:194 ja 14:162 välille on tehty oikealle mutka. Mikäli linja vedettäisiin suoraan, se tulisi kulkemaan metsäsarkani päässä olevan pellon kohdalta. Tällöin ei aiheutuisi puuston menetyksiä ja linjan vetäminen ja hoito helpottuisi. 2. Rajanaapurilleni osoitetut voimalat tuottavat mielipiteen jättäjälle taloudellista vahinkoa (tuulituhojen vaikutus, maankäytön ja tulevaisuudessa rakentamisen rajoitukset, meluhaitta, maisemamuutokset sekä varjostushaitta). Taloudellisten vahinkojen minimoimiseksi tuulimyllyjen paikat katsotaan uudelleen minun ja rajanaapurini osalta, jotta hyödyt ja aiheutuvat haitat voidaan arvioida oikeassa suhteessa. Lisäksi on sovittava tuulivoimalan aiheuttamasta haittavuokrasta, mikäli ne jäävät naapuritontille. 3. Tilan Korpi-Matin puoleisessa osassa on viljeltyä peltoa. Korpi-Matin tielle on tulossa luonnoksen mukaan maakaapelit ja tielinjan levitys. Tie- ja sähkölinjaus on toteutettava siten, että peltopinta-ala ei pienene ja täten tuota taloudellista vahinkoa. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tila RN:o 3:192 on leveydeltään noin 80 metriä ja pituudeltaan noin 3,5 km. Tila rajoittuu länsipäästään Korpimatintiehen ja itäpäästään Arvenjärveen. Tilasta noin 1,6 km:n pituinen osuus sijoittuu osayleiskaavan suunnittelualueelle. Tila rajautuu pohjoisessa noin 900 metrin pituisella matkalla tv-alueeseen nro Osayleiskaavassa esitettävä voimajohdon linjaus on ohjeellinen ja se merkitty alustavasti paikkaan, johon linjan toteuttaminen voisi hankevastaavien alustavan tarkastelun perusteella olla mahdollista. Ohjeellista linjausta ei ole sen osayleiskaava-alueelle sijoittuvalta osalta muutettu hankkeen YVA-menettelyn käynnistymisen jälkeen lainkaan. Ohjeellisen linjauksen noin 1,7 kilometrin pituinen "mutka" perustuu siihen olettamukseen, etteivät maanomistajat tyypillisesti halua voimajohtopylvään sijoittuvan peltoalueelle, jossa harukset vaikeuttaisivat pellon hyötykäyttöä. Lisäksi lähimpiin rakennuksiin ja pihapiireihin on pyritty pitämään riittävä etäisyys. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan voida suoraan mahdollistaa (tai estää) uuden voimajohdon rakentamista. Voimajohtoreitti määritellään tarkemmin kaavoitusmenettelystä erillisessä yleissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastaa alueellinen verkkoyhtiö. Verkkoyhtiö valitsee toteutettavan reittivaihtoehdon ja käynnistää tämän jälkeen johtoreitin maastotutkimukset ja yleissuunnittelun. Maastotutkimuksia varten verkkoyhtiö hakee lunastuslain mukaista tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Ennen hankkeen toteuttamista verkkoyhtiö hakee myös Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa ja tarvittaessa valtioneuvostolta lunastuslupaa. 2. Alueen sarkamaisen kiinteistöjaon ja merikotkareviirien vuoksi tv-alueelle nro 25 sijoittuvia voimaloita ei ole mahdollista siirtää saman tilan (RN:o 28:31) alueella sellaiseen paikkaan, jossa ne eivät rajautuisi tilaan muistuttajan omistamaan tilaan. Tuulivoimayhtiöt ovat päättäneet noudattaa maanvuokrasopimuksissaan mm. ministeri Lauri Tarastin ja Suomen Tuulivoimayhdistys ry yksityisoikeudellista ns. tuulenottoaluevuokrasopimusmallia, ja kaikille maanomistajille tullaan tarjoamaan vapaaehtoista ns. tuulenottoaluevuokraa. Suomen Tuulivoimayhdistys ry on julkaissut syksyllä 2012 maanvuokraperiaatteet, joiden mukaan vuokraa tulisi maksaa pinta-alapohjaisesti tuulivoimalapaikan lisäksi myös ns. tuulenottoalueesta. Tuulenottoalueen etäisyys lasketaan tuulivoimalasta (5 x roottorin halkaisija). Kaavaehdotuksen mukaisten voimalapaikkojen 15(31)

16 perusteella tuulenottoalueet ulottuvat tilan 3:192 alueelle. Tuulivoimayhtiöt järjestivät vuokra-asioista keskusteluja infotilaisuuden , jonne kaikki vaikutusalueen maanomistajat kutsuttiin kirjeitse. Yhtiöiden tavoitteena on jatkossa tehdä laajemmin suositeltuja vuokrasopimuksia myös tuulivoimaloiden vaikutusalueella maata omistavien maanomistajien kanssa. Nykyiset maanvuokrasopimukset pysyvät edelleen voimassa, eikä niihin tehdä muutoksia. 3. Tien ja maakaapelien rakennustoimenpiteiden ulottuminen RN:o 3:192 itäpäähän sijoittuvalle noin 1 ha:n peltokuviolle on hyvin epätodennäköistä. Karttatarkastelun perusteella pelto ei ulotu tien laitaan saakka, ja tilan länsiraja sijoittuu keskelle Korpi-Matin tietä. 8) Matti Mäkitalo Kaavaehdotuksessa ei ole noudatettu Satakuntaliiton vahvistamaa vaihemaakuntakaavaa (ohessa kartat) ja sen suunnitteluperusteita. Merikarvian kunnan kaavoituksesta vastaava on varmasti tietoinen vaihemaakuntakaavan rajoista, koska kunta yritti jo laajentaa vaihemaakuntakaavan alueen huomattavasti suuremmaksi. 1. Vaadin tuulivoimaloiden 19, 25, 28, 29 ja 30 poistamista kaavasta, ne ovat vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloille varatun alueen ulkopuolella. Noiden voimaloiden etäisyys lähimmästä rakennuksesta on alle kilometri joka on vaihemaakuntakaavassa käytetty minimietäisyys. Melumallinnuksesta käy selkeästi ilmi, että ohjearvot ylittyvät ja silti kaavoitus etenee ilman muokkauksia ja aluetta suurennetaan vaihemaakuntakaavan rajoista välittämättä. 2. Vaadin tuulivoimalan 37 poistamista, se on vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloille varatun alueen ulkopuolella ja voimalan sijainti aiheuttaa selkeän vaaran Korpimatintiellä liikkujille. Tien viereen ei ole jätetty minkäänlaista suojavyöhykettä ehkäisemään tuulivoimalan lavoista irtoavan jään aiheuttamaa vaaraa tiellä liikkujille. Lisäksi tuulivoimalalle varattu alue on niin pieni että yhteisen tien käyttö estettäisiin tuulivoimalan rakennus- ja huoltotöiden ajaksi. 3. Vaadin tuulivoimaloiden 24, 25, 28 ja 33 poistamista kaavasta ja 110 kv:n sähkölinjan varauksen oikaisemista vaihemaakuntakaavan mukaisesti suoraksi. Vaihemaakuntakaavassa on varaus suoralle sähkölinjalle, ei yksittäisille voimaloille, joita osayleiskaavaehdotuksen linjauksessa väistellään. Vaadin että kunta perustelee kirjallisesti miksi sähkölinjaa on muokattu kaavassa mutkittelemaan niin, että haitta-alue on siirretty mailleni. Kaavaa ajavat tuulivoimayhtiöt eivät ole tarjonneet minkäänlaista korvausta haitta-alueen siirrosta mailleni eikä linjan siirtämisestä mailleni ole missään vaiheessa neuvoteltu. 4. Vaadin että tuulivoimalat 25, 28, 29 ja 37 poistetaan kaavasta, koska niiden sijainti estää minua ra- Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. 1. Satakuntaliiton hyväksymästä ja ympäristöministeriön vahvistettavaksi toimitetusta vaihemaakuntakaavasta 1 poikkeavien tv-alueiden rajaus on osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa perusteltu viitaten tehtyihin selvityksiin, arviointeihin ja lausuntoihin. Eroavaisuudet ovat yleis- ja maakuntakaavojen suunnittelussa käytettävät mittakaavat huomioon ottaen vähäisiä, ja Satakuntaliiton näkemyksen mukaan ne voidaan katsoa normaaliksi maakuntakaavan tarkentumiseksi. Toisin kuin muistutuksessa esitetään, osayleiskaavan suunnittelualuetta on merkittävästi supistettu kaavaprosessin aikana. Lisäksi useita voimalapaikkoja on siirretty tai poistettu kokonaan. Osayleiskaavassa osoitettujen tv-alueiden sijoittelussa on pääsääntöisesti voitu noudattaa 1000 metrin suojavyöhykettä vakituiseen ja loma-asutukseen nähden. Karttatarkastelun perusteella vain kaksi kaavaehdotuksen mukaisen kaava-alueen sisään ja neljä sen ulkopuolelle sijoittuvaa asuinrakennusta sijoittuu tätä lähemmäs - noin metrin etäisyydelle - lähimmän tv-alueen rajasta. Kaavaan liittyvän meluselvityksen perusteella vyöhykkeelle, jolla esimerkkeinä käytettyjen voimalaitostyyppien tuottama laskennallinen melutaso voi ylittää 40 db:n yöajan ohjearvon, sijoittuu korkeammankin lähtömelutason laitoksilla vain 1-2 asuinrakennusta. Näidenkin osalta ohjearvot ovat täytettävissä, kun rakennuksia lähimmissä voimaloissa käytetään alhaisen lähtömelutason omaavaa laitostyyppiä. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamista koskevan ohjeen 4/12 mukaan melutasojen ohjearvoista annettu valtioneuvoston päätös (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tämän vuoksi on valmisteilla uusi valtioneuvoston asetus, jossa tullaan määrittelemään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla suunnittelun ohjearvoja sovelletaan. Asetuksen arvioidaan 16 (31)

17 kentamasta tulevaisuudessa omalle maalleni oman tuulivoimalan. Kaavaa ajavat tuulivoimayhtiöiden edustajat ovat pidetyssä kokouksessa kertoneet julkisesti että alle 5 hehtaarin tiloille ei makseta korvauksia tuulivoimaloista. Maani (rekisterinumero 6:54) on alle 5 hehtaaria, joten kaavaa ajavat tuulivoimayhtiöt eivät siis aio maksaa minulle minkäänlaista korvausta menetettävistä oikeuksistani. En todellakaan salli että minulta yritetään varastaa korvauksetta oikeus rakentaa omalle maalleni. Suomen laki ei velvoita minua luopumaan oikeuksistani ilman asianmukaisia korvauksia eli nuo tuulivoimalat on poistettava kaavasta. valmistuvan vasta osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen, jolloin uusien säännösten huomioiminen on mahdollista vasta hankkeen toteutussuunnittelussa ja rakennuslupavaiheessa. Kaavaan liittyvää meluselvitystä on täydennetty muusta palautteesta aiheutuneiden voimalapaikkojen poistojen sekä pienitaajuisen sisämelun ja kaavan laatimisen aikana mahdollisina pidettyjen voimalaitostyyppien vaihtoehtotarkastelun osalta. Lisäksi kaavaan on lisätty kaksi yleismääräystä, jotka edellyttävät melutason ohjearvojen noudattamista sekä tuulivoimaloiden, että alueelle mahdollisesti sijoittuvien uusien asuin- ja lomarakennusten lupaharkinnassa. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuina. Myös kaavaselostuksen kohdassa todetaan, että lopulliset voimalatyypit täsmentyvät vasta rakennuslupavaiheessa ja jos ne poikkeavat merkittävästi kaavan valmistelun aikana tehdyistä mallinnuksista, tulee selvitykset tältä osin päivittää. 2. Osayleiskaavaehdotuksessa osoitetun tv-alueen nro 37 pinta-ala on noin 2,5 ha ja ohjeellista voimalan sijaintia osoittavan ympyrämerkinnän pinta-ala noin 1,5 ha. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan ja kokoamisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 0,5 ha (5000 m2). Korpimatintie on yksi alueen harvaan liikennöidyistä metsäautoteistä ja sen käytöstä päättävät yksityistiekunnat. Voimalan rakentamiseen tarvittava alue mahtuu kokonaisuudessaan kaavassa rajatun tv-alueen sisään. Rakentamisen aikana Korpimatintielle varataan riittävästi kohtaamis- ja väistötiloja. Tuulivoimapuiston toiminnan aikainen huoltoliikenne hoidetaan pääasiassa henkilö- ja pakettiautolla, eikä se edellytä liikennöinnin rajoittamista. Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuvien onnettomuuksien todennäköisyys on maailmalta saatujen kokemusten ja tutkimusten perusteella erittäin pieni. Voimaloiden ulkoisten rakenteiden rikkoontuminen tai osien irtoaminen on erittäin harvinaista. Roottorin lapoihin voi tietyissä sääolosuhteissa kertyä jäätä, joka roottorin pyöriessä voi irrota ja lentää varsin etäällekin. Jään muodostuksesta syntyviä vaaratilanteita on kuitenkin mahdollista ehkäistä lapojen sulatuksella ja tarvittaessa voimala voidaan myös pysäyttää. 3. Osayleiskaavassa esitettävä voimajohdon linjaus on ohjeellinen ja se merkitty alustavasti paikkaan, johon linjan toteuttaminen voisi hankevastaavien alustavan tarkastelun perusteella olla mahdollista. Ohjeellista linjausta ei ole sen osayleiskaava-alueelle sijoittuvalta osalta muutettu hankkeen YVA-menettelyn käynnistymisen jälkeen lainkaan. Ohjeellisen linjauksen noin 1,7 kilometrin pituinen "mutka" perustuu siihen olettamukseen, etteivät maanomistajat tyypillisesti halua voimajohtopylvään sijoittuvan peltoalueelle, jossa harukset vaikeuttaisivat pellon hyötykäyttöä. Lisäksi lähimpiin 17(31)

18 rakennuksiin ja pihapiireihin on pyritty pitämään riittävä etäisyys. Osayleiskaavalla ei kuitenkaan voida suoraan mahdollistaa (tai estää) uuden voimajohdon rakentamista. Voimajohtoreitti määritellään tarkemmin kaavoitusmenettelystä erillisessä yleissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastaa alueellinen verkkoyhtiö. Verkkoyhtiö valitsee toteutettavan reittivaihtoehdon ja käynnistää tämän jälkeen johtoreitin maastotutkimukset ja yleissuunnittelun. Maastotutkimuksia varten verkkoyhtiö hakee lunastuslain mukaista tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Ennen hankkeen toteuttamista verkkoyhtiö hakee myös Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa ja tarvittaessa valtioneuvostolta lunastuslupaa. Maakuntakaavatasolla ei tutkita tai osoiteta voimajohtojen tarkkaa linjausta tai aluevarauksia. Satakunnan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 1 esitettyyn uuden voimajohdon merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen mukaan "maankäytön suunnittelulla on turvattava voimalinjan toteuttamismahdollisuus. Sähkönsiirtoverkon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä alueidenkäytön kannalta tarkoituksenmukaisimmat ja ympäristön kannalta vähiten haitalliset vaihtoehdot." Lisäksi alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Käytännössä em. määräyksillä tarkoitetaan sitä, että alueelle ei saa sijoittaa voimajohdon toteuttamista vaikeuttavaa rakentamista. Maakunta- tai yleiskaavalla ei kuitenkaan voida suoraan mahdollistaa (tai estää) uuden voimajohdon rakentamista. Voimajohtoreitti määritellään tarkemmin kaavoitusmenettelystä erillisessä yleissuunnitelmassa, jonka laatimisesta vastaa alueellinen verkkoyhtiö. Verkkoyhtiö valitsee toteutettavan reittivaihtoehdon ja käynnistää tämän jälkeen johtoreitin maastotutkimukset ja yleissuunnittelun. Maastotutkimuksia varten verkkoyhtiö hakee lunastuslain mukaista tutkimuslupaa aluehallintovirastolta. Ennen hankkeen toteuttamista verkkoyhtiö hakee myös Energiamarkkinavirastolta sähkömarkkinalain mukaista rakentamislupaa ja tarvittaessa valtioneuvostolta lunastuslupaa. 4. Lähin kaavaehdotuksen mukainen tv-alue nro 37 sijoittuu tilaan RN:o 6:54 nähden kulmittain ja tvalueelle merkitty ohjeellinen voimalan sijoituspaikka noin 400 metrin etäisyydelle tilan keskiosasta mitattuna. Tv-alueen koon ja muodon vuoksi voimalaa ei ole käytännössä mahdollista sijoittaa tätä lähemmäs tilaa RN:o 6:54. Nykytilanteessa alueella ei ole muistutuksessa mainittua "oikeutta" toteuttaa alueelle tuulivoimalaa tai ylipäätään mitään luvanvaraista rakennushanketta ilman kunnan myönteistä rakennus- tai toimenpidelupapäätöstä, joka asuin- ja lomarakentamisen osalta edellyttää useimmissa tapauksissa myös suunnittelutarveja/tai poikkeamisharkintaa. Nyt laadittavan osayleiskaavan perusteella suoria rakennuslupia voidaan myöntää vain osayleiskaavan mukaisille tuulivoimaloil- 18 (31)

19 le. Muun alueelle mahdollisesti sijoittuvan rakentamisen edellytykset selvitetään jatkossakin rakennuslupamenettelyn kautta. 9) Merikarvian Metsästysseura ry / SML:n Satakunnan piiri ry, pj Reijo Holmi Osayleiskaavassa tulee ottaa huomioon tuulivoimaloiden vaikutukset metsästykseen. Asiasta tulee järjestää, ennen kaavan hyväksymistä, yhteispalaveri metsästysseurojen kanssa ja katsoa mitä vaikutuksia tuulivoimaloilla on metsästysharrastuksen jatkumiseen suunnitellulla alueella. Palaverissa tulee sopia kaikkien osapuolien kesken että mitä asioita tulee ottaa huomioon, jotta harrastuksemme voisi jatkua puiston alueella. Merikarvian Metsästysseuralla on metsästysmaja suunnitellulla puistoalueella. Mikäli haluamme tehdä joskus majaan laajennuksen ei osayleiskaava saa tätä estää. Puiston aluetta voisi eteläpäästä pienentää, jotta alueemme jäisi kaavan ulkopuolelle. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Metsästysseuran esittämä pyyntö yhteispalaverin järjestämisestä merkitään tiedoksi ja toimitetaan edelleen hankkeesta vastaaville tahoille. Kaavan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia alueella harjoitettavaan metsästykseen on arvioitu kaavaselostuksen kohdassa 6.1.5, Virkistyskäyttö. Lisäksi metsästysseura ja tuulivoimayhtiöt ovat keskustelleet asiasta kaavaprosessin aikana. Tuulivoimaloiden tarvitsema maa-alue kattaa vain pienen osan kaava-alueen kokonaispinta-alasta, jolloin kaavan toteuttaminen ei muuta merkittävällä tavalla alueen soveltuvuutta metsästykseen ja riistanhoitoon. Kunta on käsitellyt ja hyväksynyt kaava-alueen rajauksen kaavaprosessin alkuvaiheessa. Etelässä kaava rajoittuu voimassa olevaan Keskustan-Tuorilan osayleiskaavaan ja muodostaa maankäytön suunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Muistutuksessa mainittu metsästysmaja sijoittuu Korpimatintien itäpuolelle tilalle RN:o 19:12 (Kömölä). Nyt laadittavan osayleiskaavan perusteella suoria rakennuslupia voidaan myöntää vain osayleiskaavan mukaisille tuulivoimaloille. Alueen olemassa olevien rakennusten korjaus-, laajennus- ja muut merkitykseltään vähäiset toimenpiteet on kuitenkin mahdollista toteuttaa jatkossakin normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. 10) Kirsti Lindh, Jari Lindh ja Anneli Peltonen Muistutuksessa esitetään, että osayleiskaavaehdotus hylätään tai vaihtoehtoisesti tuulivoimalat 14 ja 15 siirretään yhtä etäällä kylämaisemasta kuin muutkin voimalat. Perusteluina todetaan mm. että tuulivoimalat vaikuttavat voimakkaasti Trolssin kylämaisemaan ja ne voivat olla häiritseviä erityisesti roottorin liikkeen sekä pimeällä näkyvien lentoestevalojen vuoksi. Raportissa ei huomioida lainkaan tuulivoimaloiden vaikutusta maisemaan, kun sitä katsotaan mereltä käsin. Raportissa jätetään huomiotta myös tuulivoimaloiden vaikutukset kylämaiseman ulkopuolella olevaan maisemaan. Tuulivoimaloista tulee jatkuva maisemahaitta Rantatie 240:n ja 260:n välisellä alueella. Mahdolliset hakkuut lisäävät merkittävästi tuulivoimaloiden näkymistä alueella ja niiden rumentavaa vaikutusta. Lisäksi Lähteenmäen rakennusten mainitsemista kylämaiseman arvoa vähentävänä tekijänä pidetään epäasiallisena. Muistutuksen ja viranomaislausuntojen johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Muutosten jälkeen lähimmät voimalaitokset sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, ja yksilötasolla tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin pyritty huomioimaan vaikutusten voimakkuuden suhteen sekä pahin mahdollinen tilanne, että vaikutuksen todennäköisyys ja sen lieventämismahdollisuudet. Trolssin kylään keskittyvän maisemaselvityksen ohella kaukomaisemaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty arvioimaan ja havainnollistamaan kaavaselostuksessa ja näkyvyysanalyysissä sekä maisemaselvityksen liitteenä olleissa kuvasovitteissa ja 3D-mallinnuksissa. Kuvasovitteista ja mallinnuksista kaikki muut paitsi Merikarvian keskustaajaman pohjoispuolelta tehty 19(31)

20 kuvasovite (nro 4) havainnollistavat maiseman muutoksia juuri Rantatien, meren ja Trolssin suunnasta tarkasteltuna. Muutosten jälkeen voimaloiden etäisyys Rantatiestä on noin 1,5-2 kilometriä. Näkyvyysanalyysin perusteella voimalat näkyvät Rantatielle lähinnä satunnaisesti, eikä muistutuksessa esitetyltä tieosuudelta avaudu kaavaalueen suuntaan avoimia näkymiä. Lentoestevalot on toteutettava viranomaismääräysten mukaisesti, eikä valojen ominaisuuksiin voida kaavamääräyksillä vaikuttaa. Osayleiskaavassa olisi mahdollista määrätä MRL 128 :n mukaisesta toimenpiderajoituksesta, joka koskee esimerkiksi hakkuiden, maanrakennustöiden ja muiden maisemaa muuttavien toimenpiteiden luvanvaraisuutta. Koska valtaosa alueesta on talouskäytössä säilyvää metsää, maisematyölupaa edellyttävä määräys ei ole käytännön syistä johtuen toivottava ratkaisu. Maisemaselvityksen kohdassa 2.3 on käsitelty Trolssin maisemakuvan eheyttä ja selkeyttä, jota rikkovaksi tekijäksi on todettu muutamat kylän perinteisestä rakennustavasta ja/tai mittakaavasta poikkeavat rakennukset. Vastaava tarkastelu on vakiintunut osaksi maisemaselvitysten raportoinnissa käytettävää perusrakennetta. Arviointi on puhtaasti objektiivinen ja sen tarkoituksena on ainoastaan tunnistaa alueen maisemallisista, kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti arvokkaiksi tunnistetuista ominaispiirteistä poikkeavat kohteet. Muistutuksessa on esitetty lisäksi muita maisemaselvityksen sisältöä koskevia kommentteja, joilla ei ole vaikutusta osayleiskaavassa esitettyyn maankäyttöratkaisuun eikä kirjallisen vastineen antamista ole niiden osalta tarpeen. 11) Timo Elovaara Muistutuksen jättäjä on tehnyt vuokrasopimuksen kaikkiaan viidestä tuulivoimalapaikasta. Kaavaehdotuksessa niitä on kuitenkin enää jäljellä kaksi. Muistutuksen mukaan voimaloita on myös sijoitettu tiloille, joilla ei ole voimassaolevaa yuokrasopimusta. Muistutuksessa esitetään, että yksi voimala siirrettäisiin tilan RN:o 7:0 alueelle laajentamalla kaavaehdotukseen merkittyä tv-aluetta etelään. Muutoksesta ei aiheutuisi negatiivisia vaikutuksia kokonaisuuteen. Muistutuksen liitteenä olevista kartoista käy ilmi vuokratut alueet ja kyseiselle tilalle alun perin suunniteltujen voimaloiden paikat. Muistutuksen johdosta tv- aluetta nro 1 laajennetaan etelään tilan RN:o 7:0 alueelle siltä osin, kuin se sijoittuu vaihemaakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon soveltuvaksi osoitetun alueen sisään. Muutos saattaa aiheuttaa kaavaan liittyvän kasvillisuuskartoituksen päivittämistarpeen. Tv-alueelle sijoittuvien voimalaitosten lukumäärä (2) ei muutu. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tuulivoimaloille tarkoitettuja alueita voidaan osoittaa ainoastaan osalle alueen kiinteistöistä sellaisin välimatkoin, että tuulivoimaloiden rakentaminen on teknistaloudelliset lähtökohdat ja ympäristöolosuhteet huomioon ottaen mahdollista. Voimaloiden sijoittelu ja tornin korkeus perustuvat mm. alueen tuulisuusolosuhteisiin, voimaloiden keskinäistä sijoittelua ohjaavaan ns. hilaverkkoon, maaperään ja pohjaolosuhteisiin, olemassa olevaan tiestöön sekä sähköverkon suunnitteluun. Joidenkin voimaloiden sijoittelua on ohjannut myös YVA-menettelyn ja kaavan luonnosvaiheen aikana ilmenneet ympäristönäkökohdat. 20 (31)

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin

Liite 19 1 (7) 22.3.2016. Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Liite 19 1 (7) 22.3.2016 Marttilan kunta Verhonkulman 3. tuulivoimaosayleiskaavaehdotus Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston

Lisätiedot

82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti. 2. osayleiskaavaehdotus 2.7.-25.8.2014 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 30.9.

82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti. 2. osayleiskaavaehdotus 2.7.-25.8.2014 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 30.9. 82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti Merikarvian Korpi-Matin osayleiskaava PALAUTERAPORTTI 2. osayleiskaavaehdotus 2.7.-25.8.2014 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 30.9.2014 1) Pääesikunnan

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Kukonahon tuulivoimapuiston osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20737 Lausuntojen vastineet, 1 (4) Sisällysluettelo 1 Pääesikunta, logistiikkaosasto...

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto

Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle Kiimassuo asemakaavaa ja Kiimassuon tuulivoima -asemakaavaa koskevasta hyväksymispäätöksestä tehdystä valituksesta annettava lausunto Kaupunki esittää valituksen hylkäämistä

Lisätiedot

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL

JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL Pyhäjärviseudun ympäristölautakunta 123 26.08.2014 JOUKO PELTOSEN JA URPO UOTILAN SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / TUULIVOIMALAT 2 KPL 149/63.631/2014 PJSYMPLK 123 HANKE Kyseessä on kahden tuulivoimalan

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen

Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen hyväksyminen Kunnanhallituksen 61 02.10.2014 Kunnanhallituksen 82 04.12.2014 Kunnanhallituksen 23 20.05.2015 Kunnanhallitus 119 09.06.2015 Kunnanvaltuusto 36 17.06.2015 Kesärannan ranta-asemakaava / kaavaehdotuksen

Lisätiedot

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Liite 7. Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki. Lakiakankangas 1 tuulivoimakaava 1 (7)

Liite 7. Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki. Lakiakankangas 1 tuulivoimakaava 1 (7) Lakiakankangas 1 Malinen Pertti Liite 7 1 (7) 16.2.2014 Lakiakankaan tuulivoimayleiskaava, Karijoki FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Yrittäjänkatu 13, PL 186, 65101 Vaasa Puh. 010 4090, fax 010 409 6999,

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

Liite 11 1 (13) 24.2.2015

Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Liite 11 1 (13) 24.2.2015 Huittisten kaupunki Kiimasuon tuulivoimaosayleiskaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut lausunnot ja mielipiteet sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA KYTÖLÄN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA MUISTUTUSTEN VASTI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21191 MUISTUTUSTEN VASTI Sisällysluettelo 1 Aino Tammela...

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA

PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA PYHÄJOEN KUNTA PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLE EISKAAVA Vastine luonnosvaiheen lausuntoihin ja mielipiteis siin SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25. 11.2014 PALTUSMÄEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 3.11.2015 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633

ALUE 2) 15. 6.2015 P25633 LESTIJÄRVEN KUNTAA KOSOLANKANKAAN OSAYLEISKAAVA (OSA-A( ALUE 2) SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15. 6.2015 P25633 I SUUNN ITTELU JA TEKNIIKKA P25633 Outi Järvinen 15.6.2015 Sisällysluettelo 1 Muistutukset...

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015

LAUSUNTO 29.6.2015 1. Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI. Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 LAUSUNTO 29.6.2015 1 Lestijärven kunta Lestintie 39, 69440 LESTIJÄRVI Viite: Lausuntopyyntö 11.5.2015 Lestijärven tuulivoimapuiston Kosolankankaan (osa-alue 2) osayleiskaava Lestijärven kunta on pyytänyt

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä 22.09.2014. NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, kaavan hyväksyminen

Kokouspäivämäärä 22.09.2014. NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, kaavan hyväksyminen 1 Dnro: MOT 107/2011 TL 163 NORDANÅ-LÖVBÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA, kaavan hyväksyminen TL 22.3.2011, 57 Varsinais-Suomen Energia Oy hakee että Kemiönsaaren kunta panisi vireille tuulivoiman

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava

Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Konginkangas Laajaniemen ranta-asemakaavan muutos ja tilan 460-2-195 ranta-asemakaava Pyyrinlahden kylän tiloille Laajaniemi 2:223 ja Leppäranta 2:195. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA

PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNE RAUTAJÄRVI Koivisto RN:o 1:341 KOIVISTON RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.9.2009, 12.1.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Koiviston ranta-asemakaava Kunta: Pälkäne (635)

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS

ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS FCG Finnish Consulting Group Oy Lapinlahden kunta ONKIVEDEN JA NERKOONJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAA- VAN MUUTOS Kaavaselostus Luonnos 13.3.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I Kuopio Onkiveden

Lisätiedot

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus

RAUTALAMMIN KUNTA, 1 NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TILA 18:16 Kaavaselostus RAUTALAMMIN KUNTA, 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet...2 1.2 Rantaosayleiskaavan muutos...2 1.3 Rantaosayleiskaavan toteuttaminen...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 Selvitys suunnittelualueen

Lisätiedot

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA

KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN KROKSKÄRIN RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 4.9.2014 Ympäristölautakunta... Ehdotus nähtävänä (MRA 19 ).. Kaavaehdotus

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 9.6.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI TERÄVÄNIEMEN ASEMAKAAVA JA PAPERITEHTAAN ASEMAKAAVA MUUTOS JA LAAJENNUS 1. KAAVA-ALUE Kaava-alue sijaitsee Kuhnamo -järven rannalla,

Lisätiedot

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa.

Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. Liite 2 Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon huomioon ottaminen YVAselostuksessa. YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO LAUSUNNON HUOMIOIMINEN Hankkeen vaihtoehdot Mikäli arvioinnin edetessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 172-RAK1506 SALON KAUPUNKI VAKURIN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.6.2015 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 Luonnosvaiheen vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Luonnosvaiheen vastineet

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus

LAUSUNNOT. KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi. 1. Lapin ELY-keskus 1 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Tekniset palvelut PL 5, 98100 Kemijärvi tekninen@kemijarvi.fi 9.10.2015 Liite 5 Ehdotusvaiheen nähtävilläoloaikana (28.8 28.9.2015) saatujen lausuntojen (3 kpl) ja mielipiteiden (5

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 10 ) HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN JA LAAJENNUS, ISO- VIHTARIN JA SUURI-PÖLLÄKKÄ JÄRVIEN

Lisätiedot

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 19.12.2011 päivitetty 6.2.2012, 27.2.2012, 30.10.2012, Merikarvian kunta Merikarvian Köörtilan tuulivoimapuiston osayleiskaava 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue

Lisätiedot

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3

SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 SIMO Simojoen yleiskaavan muutos Tila Harjusranta RN:o 14:58 (Lohiranta Oy) Tila Vehkaperä RN:o 48:4 (Simon kunnan tila Hannilassa) Tila RN:o 50:3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) SIMON KUNTA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 1.6.2011, 19.2.2013, 27.1.2014 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja:

Lisätiedot

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue

1. Aloite, hakija. 2. Suunnittelualue 9 10 Uusikaupunki, Pyhämaa, Kari, Pöylä ym. LIITE 1 Ranta-asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n tarkoittama osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kari 895-487-1-66, Eteläranta 895-487-1-11, Pöylä

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Ajantasakaava Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Hoffren avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Lehtinen.

1. Kokouksen avaus Hoffren avasi kokouksen ja toimi kokouksen puheenjohtajana. Muistion laatii Lehtinen. MUISTIO Merikarvia, Korpi-Matin osayleiskaava Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu 17.3.2014 Paikka: Satakunnan ELY-keskus, Valtakatu 12, nh Areena (6.krs) Aika: Maanantai 17.3.2014 klo (9:30) 10.20-12.20

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 17.2.2009 HÄMEENKYRÖN KUNTA Asemakaava koskee Hämeenkyrön kunnan Järvenkylän kylä kiinteistöjä Heiskala (2:137), Rantakoivisto (2:213) ja Kotiranta I (2:214). HÄMEENKYRÖN KUNTA HÄMEENKYRÖN KUNTA 2(7) SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Soidinmäen tuulivoimahanke

Soidinmäen tuulivoimahanke KESELY/14//07.04/2013 Keski-Suomi 17.1.2014 Tuulivoimapuisto Soidinmäki Oy/Megatuuli Oy Teknobulevardi 3-5 01530 VANTAA Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta Hanke: Soidinmäen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAUS/583/10.02.03/2014 VP 9/17.3.2014 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TIILIMÄEN (11.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 15 TONTTI 10 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1643 www.pori.fi/kaupunkisuunnittelu etunimi.sukunimi@pori.fi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta.

LEMPÄÄLÄN KUNTA. 1. Aloite Asemakaavaa on alettu laatia Lempäälän kunnan aloitteesta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA 2090 Moisio-Hakkarin asemakaava, Kiviahon pohjoisosan laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012

PÄLKÄNE HARHALA. KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 PÄLKÄNE HARHALA KUUSIKKO RN:o 5:14 PINTELEEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS 2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 12.11.2012 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Pinteleen ranta-asemakaavan muutos Kunta: Pälkäne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA. OAS 1 (5) Tuusniemen kunta Pahkasalon asemakaava Leskinen Timo 15.10.2013 OAS 1 (5) Pahkasalon asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUUSNIEMEN KUNTA PAHKASALON ASEMAKAAVA 1. HANKEKUVAUS Asemakaava koskee tiloja 403-1-92 (Mutalahti), 403-1-93

Lisätiedot

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015

ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 Zi-1c 1 OSÄLLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SAPPIONMETSÄN RANTÄKAAVAN MUUTTAMINEN ÄHTÄRIN KAUPUNGIN HANKAVEDEN KYLÄ 26.01.2015 OÄS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 17.12.2015 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA KUNINKAANSAARI, NIINIVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 175-RAK1510 1 (8) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Harju-Härkälä 2:n asemakaava 1(1) Kohde ja suunnittelualue Kaavoitettava alue sijaitsee Someron Harjun kaupunginosassa Paimionjoen ja Härkäläntien eteläpuolella noin 1 kilometri keskustasta etelään. Alueen

Lisätiedot