OIKEUS RAKENTAA? Rakennuspaikkaoikeuden muodostuminen ja pysyminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUS RAKENTAA? Rakennuspaikkaoikeuden muodostuminen ja pysyminen"

Transkriptio

1 Antero Kortesmaa OIKEUS RAKENTAA? Rakennuspaikkaoikeuden muodostuminen ja pysyminen Opinnäytetyö Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Maaliskuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Antero Kortesmaa Koulutusohjelma ja suuntautuminen Maanmittaustekniikan koulutusohjelma Nimeke Oikeus rakentaa? - Rakennuspaikkaoikeuden muodostuminen ja pysyminen Tiivistelmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää rakennusoikeuden muodostumiseen vaikuttavat asiat, lähtökohdat ja kokonaisuus. Keskeinen tarkastelun kohde oli rakennusoikeuden saaminen uuden rakennuspaikan muodostamiseksi. Toisaalta tutkimus oli kehittämistehtävä, jolla pyrittiin käytännön ongelmakohtien tiedostamiseen ja ratkaisemiseen. Tutkimuksessa selvitettiin rakennusoikeuden muodostuminen lainsäädännön ytimestä alkaen, jolloin lähdettiin perustuslain lähtökohdista liikkeelle edeten yleis- ja erityislakeihin saakka sekä käsiteltiin lainsäädäntöön ja lainkäyttöön liittyviä erilaisia periaatteita sekä tarkoituksenmukaisuus- ja oikeusharkinnan välistä eroa. Rakennusoikeuden muodostumiseen liittyy useita monisyisiä asioita, jotka täytyy tietää, jotta voisi käsittää, kuinka rakennusoikeus muodostuu ja kuinka muodostumista voi ohjata. Näistä asioista päättäminen ei myöskään ole yksiselitteistä. Poliittiseen ja virkamies käsittelyyn vaikuttavat monet asiat. Lisäksi Lempäälän kunnassa on paljon erityispiirteitä, jotka tulee tietää ymmärtääkseen kokonaisuuden. Normisto on laaja, laajenee edelleen ja sisältää ristiriitaisuuksia, eikä monikaan hallitse sitä kokonaan. Työssä tuli ilmi kehitettäviä asioita Maanomistaja voi saada oikeuden rakentaa joko lupakäsittelyn tai kaavan avulla. Lupaprosessin avulla haettavaan rakennusoikeuteen liittyvät selvitykset ja asiakirjat tulee hakijan itse hankkia. Hakemisen tekemiseen liittyviä ongelmakohtia tarkasteltiin lähemmin. Niin sanottua perusrakentamisoikeutta ei Lempäälän kaltaisissa kunnissa ole oikeastaan olemassa vaan rakennusoikeus määräytyy lähinnä yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan, mikäli rakentamisen muut ehdot täyttyvät. Kunnalla on varsin suuret mahdollisuudet vaikuttaa rakentamisen mitoituksiin. Asiasanat (avainsanat) rakennusoikeus, maapolitiikka, kaavoitus, alueidenkäyttö, maankäyttö- ja rakennuslaki, ympäristöoikeus Sivumäärä Kieli URN 146 s. ja liit. 53 s. suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Reijo Aalto

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Antero Kortesmaa Degree programme and option Bachelor of surveying Name of the bachelor's thesis Right to build? - The formation and maintaining of a premitted building site Abstract The aim of this research was to find out the matters that affects the formation of premited building volume from starting points to entirety. An essential focus of interest was the obtaining of premited building volume in order to form/create a new building site. On the other hand the research was a development assignment which aimed to find out and solve practical problems. In this research the forming of premited building volume was defined starting form the core of legislation, whereby I started from the starting-point of the constitutional law proceeding to the general laws and special laws. I also discussed various principles related to legislation and jurisdiction as well as the differences between expediency consideration and consideration of the matters of law. The formation of premited building volume concludes many complex matters that one should know in order to understand: how premitted building volume build up and how the development can be directed. Deciding about these matters is not unequivocal. Many matters affect the political and official processing. In addition, in the municipality of Lempäälä there are many special features that one should know in order to understand the entirety. The norms are broad and are getting broader. It also contains contradiction. Not many master them complately. This research shows up some matters to develope. A Landowner can have a right to build either with the help of premission processing or land use plan. The applicants should obtain the clarifications and documents related with the premitted building rights, by themselves. Also problems related to application were studied more closely. In a municipality as Lempäälä, there is no so called basic premitted building volume. The premitted building volume is determined mainly according to the equality principal, if other conditions related to the building are realized. Lempäälä municipality has quite large potential to impact on the construction's sizing. Subject headings, (keywords) Permitted building volume, country politics, town planning, land use, land use and building law, environment right Pages Language URN 146 p. and app. 53 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Reijo Aalto

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen Tutkimusongelma, tavoite ja rajaus Oikeus rakentaa ja rakennusoikeuden määrittely Tutkimuksen metodi, käytettävät lähteet ja aikaisempi tutkimus RAKENNUSOIKEUDEN MYÖNTÄMISEN OIKEUDELLINEN PERUSTA Oikeuslähteet, normihierarkian esittely ja virallislähteet Perustuslaki Omaisuuden suoja Vastuu ympäristöstä, ympäristöperusoikeus Yhdenvertaisuus PeL Vaikuttava lainsäädäntö Ympäristöoikeudenalan lait Ympäristöoikeudenalan periaatteet Hallinnon oikeusperiaatteet ja hallinto-oikeus Oikeusharkinta vs tarkoituksenmukaisuusharkinta Oikeusharkinnan lakisidonnaisuus Tarkoituksenmukaisuusharkinta Harkintavallan rajoitusperiaatteet Harkintavallankäyttö Harkinnanvaraiset oikeudet ja edut RAKENNUSOIKEUDEN REALITEETIT Perusrakennusoikeus ja rakentamisvapaus Kiinteistönmuodostus, rakennuspaikka ja osittamisrajoitukset Rakennuspaikan jakaantumisen estäminen Maaomaisuuden erityispiirteet ja ulottuvuudet Maan arvo Rakennusoikeuden menettäminen, rakennusoikeus Vaadittavat selvitykset... 61

5 4 RAKENNUSOIKEUDEN MUODOSTAMISEN OHJAAMINEN Kunnan asema Maankäyttöpolitiikka Intressivertailu ja eturistiriidat Suunnittelujärjestelmä (rakentamisen ohjaamisen keinot) Lupasuunnittelu RAKENTAMINEN LEMPÄÄLÄN KUNNASSA Nykyinen rakentaminen Lempäälän kunnan maapolitiikka Maankäytöllinen organisaatio ja ohjaus Lempäälässä Kaavoituksen käynnistyminen Rakentamisen ohjaaminen kaavojen ja lupien avulla Lempäälän kaavat Maankäyttösopimukset ja kaavoitusmaksu Tonttijako Suunnittelutarvealue Vesiosuuskunnat Rakennusjärjestys ja ympäristönsuojelumääräykset Lempäälän ympäristö RAKENNUSOIKEUDEN TIETOPALVELU Tieto rakennusoikeudesta asiakkaalle Tieto rakennusoikeudesta asiantuntijalle RAKENNUSOIKEUDEN HAKEMINEN Kaavoitusprosessi vs ennakkolupaprosessi Rakennusoikeuden hakeminen ennakkolupaprosessilla Hakemuksen tekemisen vastuu Hakemuksen ja ohjeen kehittäminen Selvitys naapureiden kuulemisesta Päätöksellä kiire Päätöspykälä

6 8 MITOITUSPERIAATTEET LOPPUPÄÄTELMIÄ LÄHDELUETTELO 140 LIITELUETTELO 147 Käytetyt lyhenteet MRL maankäyttö- ja rakennuslaki MRA maankäyttö- ja rakennusasetus KML kiinteistönmuodostuslaki MK maakaari HE hallituksen esitys laiksi HO hallinto-oikeus KHO korkein hallinto-oikeus 16.1 lain pykälä ja momentti P poikkeamislupa S suunnittelutarveratkaisu P/S poikkeamislupa ja/tai suunnittelutarveratkaisu R rakennuslupa

7 1 JOHDANTO Johdatus aiheeseen OIKEUS RAKENTAA? Nykyään tavallisetkin ihmiset tiedostavat oikeutensa hyvin. He ymmärtävät, että erilaiset oikeudet ovat vain päätöksiä eli niihin voi vaikuttaa. Ei siis ole olemassa mitään absoluuttista oikeutta rakentaa. Lisäksi ihmisiä kehotetaan ottamaan kantaa erilaisiin asioihin ja ohjataan ajamaan oikeuksiaan. Jokaisella on mielipiteensä, kun rakentamisesta on kysymys. Varsinkin, jos omaa rakentamista joku yrittää rajoittaa. Tuohtumukset ja jyrähtelyt kuuluvat niin käytävillä kuin lehtienkin palstoilla. Milloin jyrähtää yritysjohtaja, milloin asukas, virkamies, lakimies, poliitikko tai vaikkapa luonnonsuojelija. Kaikki he kokevat olevansa oikeassa. Oikeus rakentaa on kuin monihaarainen köysi, jota kaikki vetävät eri suuntiin tai positiivisemmassa mielessä kuin kattila, johon tuodaan eri aineksia, joita kunta sitten hämmentää suurella kauhallaan ja nostaa valmiita annoksia lautasille. Eri tahojen intressit ovat erilaiset ja monelta osin ristiriitaiset eikä näiden näkemyserojen yhteensovittaminen ole aina kovin helppoa. Karrikoidusti voisin sanoa, että oikeusihmisille asiat ovat pelkkää lain tulkintaa, ympäristönsuojeluihmiset säädättävät lukuisia lakeja ja säädöksiä, maankäytön ihmiset yrittävät tehdä suunnitelmallista maapolitiikkaa, kunnan korkein viranomaisjohto, poliitikot ja yritysmaailma haluavat toimia sopimusteitse ja asianosaisten sekä etujärjestöjen vaikutuskanava on vuorovaikutusmenettely. Ollessani kävelemässä pikkupoikana metsässä isäni kanssa jouduin tekemisiin maanomistajan oikeuksien kanssa ensimmäistä kertaa. Järkytyin kuullessani, että omassa metsässä tulee pyytää lupa metsän kaatamiseen ja sitoutua istuttamiseen. Emmekö me omistakaan metsää täysin ja saa tehdä sillä ja siellä ihan mitä halutaan? Tämä romutti ensimmäistä kertaa ajatukseni omistamisesta ja vapaudesta. Minusta asia oli kerta kaikkiaan väärin. Kun omistaa jotakin, niin hallitsee sen täysin eikä muilla pitäisi olla siihen mitään sanomista.

8 2 Kiinnostukseni aiheeseen tulee osaksi maakuntakaavoituksesta ja osaksi poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen käsittelystä. Mietin usein, mikä vaikutus seutu- /maakuntakaavalla on konkreettiseen rakentamiseen? Tällä en tarkoita suurenluokan rakentamista, kuten kaupan suuryksikköjen sijoittamista tai verkostosuunnittelua. Maakuntaliitossa työskennellessäni en kyennyt näkemään näillä kaavoilla olevan selvää vaikutusta. Tarkempaa kaavoitusta varten aluevaraukset pyydettiin kunnista, joten yksityiskohtaisemman kaavoituksen ohjausvaikutuskin lienee ollut vähäinen. Nykyisin kuntapuolelta maankäytön suunnittelua tarkastellessani on rakennusoikeuden myöntämisen asiat tulleet konkreettisemmiksi. Olen valmistellut noin 300 lupahakemusta kahden vuoden aikana ja olen ollut mukana sekä seurannut muuta maankäytön suunnittelua läheltä. Tämän takia halusin tarkastella ja ymmärtää asioita laajemmin. Mitkä kaikki asiat vaikuttavat rakennusoikeuden erityisesti rakennuspaikkaoikeuden saamiseen? 1.2 Tutkimusongelma, tavoite ja rajaus Tutkimuksen tavoitteena on saada selville rakennusoikeuden muodostumiseen vaikuttavat asiat ja pyrkiä selvittämään lähtökohdat oikeudelle rakentaa. Työssä pyritään saamaan hallintaan kokonaisuus ja ymmärtämään lainkäyttöä sekä nivomaan tiedot todellisiin tilanteisiin niin, ettei työ jäisi teoreettiseksi pohdinnaksi. Näiden tilanteiden ongelmia käsitellään tarkemmin ja yritetään löytää niihin ratkaisuja. Kaikkia osa-alueita käsitellään rajoitetussa määrin ja vähemmän merkitykselliset asiat kokonaan sivuuttaen. Varsinainen työ on kokonaisuuden hallinta ja perusteiden löytäminen. Rakennusoikeuksien varsinaisen myöntämisen (luvan myöntämisen tarkempi käsittely, edellytysten arviointi, kaavoitusprosessi), kaavamerkintöjen vaikutukset, valitusasiat ja asioiden historiallisen kehityksen jätän pääosin käsittelemättä. Samoin rajaan ulkopuolelle ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön, hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden ja muiden viranomaisten toiminnan, vaikka näillä on merkittävä rooli mm. valvottaessa kunnan toimintaa. Asioita on tarkasteltu Lempäälän kunnan

9 3 näkökulmasta. Tutkimuksessa käsitellyt asiat sopivat vain soveltaen muihin kuntiin. Varsinkin suurissa kaupungeissa ja väestökatokunnissa ongelmat ja niistä tehtävät johtopäätökset ovat aivan erilaiset. Tutkimuksen tarkoituksena ei ole opastaa ja ohjata, vaan käsitellä perusteita ja kokonaisuutta rakennusoikeuden myöntämisessä. Työssä ei pyritä esittelemään asioita, jotka on jo kirjoitettu maankäyttö- ja rakennuslain kommentaareihin lakiselityksenä, vaan pyritään keskittymään lakien soveltamisesta ja muista asioista johtuviin käytännön ongelmakohtiin. Päälähtökohta kaikessa on lupajärjestelmän kautta saatava oikeus rakentaa uusi asuintai lomarakennus. Asioita selostetaan myös maankäyttöpolitiikan näkökulmasta, sillä kaavoitus ja maapolitiikka liittyvät käsiteltävään aiheeseen niin saumattomasti. Maanomistajalla on kaksi vaihtoehtoa rakennusoikeuden saamiseen uudeksi rakennuspaikaksi, jonka mukaan rakennuslupa myönnetään. Nämä ovat suunnittelutarvelupa tai kaava sekä joissain tapauksissa voidaan myöntää rakennuslupa suoraan. Maanomistajan näkökulman lisäksi aihetta käsitellään virkamiehen, poliitikon ja asianosaisten näkökulmista. Työ jakaantuu seuraaviin osakokonaisuuksiin. Luvussa 2 käsitellään lainsäädäntöä ja harkintaa. Normit ohjaavat miten tulee toimia ja viimekädessä asiat ratkaistaan tuomiistuimessa. Luvussa 3 käydään läpi rakennusoikeuden realiteetteja, jotka tulee ottaa huomioon lähtökohtina. Luvussa 4 tarkastellaan kunnan ohjausjärjestelmää. Siihen kuuluu osaksi poliittinen ja hallinnollinen ohjaaminen sekä suunnittelujärjestelmän ja lupasuunnittelun käyttö. Luvussa 5 tutkitaan Lempäälän kunnan asioita. Paikallinen toimintatapa, alue ja paikalliset olot ovat ratkaisevan tärkeitä. Luku 6 käsittelee rakennusoikeustietoa. Jotta rakennusoikeutta voisi myöntää, tulee tietää olemassa oleva tilanne ja usein myös muodostuminen. Luku 7, rakennusoikeuden hakeminen, on tärkeä, sillä jos rakennusoikeutta ei hae, niin ei sitä yleensä voi saadakaan. Luku 8 pohtii, miten asemakaavan ulkopuolisen alueen rakentamisen kohdentumiseen voidaan vaikuttaa. Lopuksi luvussa 9 on loppupäätelmä työstä.

10 1.3 Oikeus rakentaa ja rakennusoikeuden määrittely 4 Rakennusoikeudella yleispiirteisimmin käsitettynä tarkoitetaan, mitä ja kuinka paljon tietylle alueelle saadaan rakentaa. Rakennusoikeus voidaan ilmaista rakennusoikeuden määränä tai tehokkuuslukuna. Keskeisimmät käsitteet rakennusoikeutta tarkemmin määriteltäessä ovat kerrosala, kerrosluku ja käyttötarkoitus (MRL 115 ). Oikeus rakentaa liittyy läheisesti rakennusoikeus käsitteeseen. Ensin täytyy olla oikeus rakentaa, jotta voisi ylipäätään olla rakennusoikeutta. Toisaalta, jos on olemassa rakennusoikeutta, on myös oikeus rakentaa. Oikeus rakentaa käsite on tietynlainen raja sille, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. Rakennusoikeuden hakija on voinut saada oikeuden rakentaa poikkeamisluvan turvin vastoin asemakaavaa tai muita määräyksiä tai hänellä voi olla oikeus rakentaa uusi talousrakennus. Maanomistajan (ja tämän työn kannalta) kaikkein tärkein asia yleensä on, onko oikeutta rakentaa uutta asuinrakennusta tai loma-asuntoa? Tässä työssä käytettäessä termiä rakennusoikeus, ilman rakennusoikeuden määrän kuvaamista, tarkoitetaan yleensä oikeutta rakentaa uusi asuintai lomarakennus. Luvun 3.1 kohdassa johtopäätöksiä käsitellään termiä rakennuspaikkaoikeus. Uuden termin käyttö toisi selvyyttä rakennusoikeus asiaan. Rakennusoikeus termin alku voi mennä helposti sekaisin rakentamisoikeuden termin kanssa. Monessa yhteydessä jälkimmäistä käytetäänkin samassa merkityksessä. Rakentamisoikeus liittyy yleensä sanapariin kaavoitus- ja rakentamisoikeus, mikä on yksi oikeudenala (ympäristöoikeuden yksi sektori). Muita käyttöjä on rakentamiskielto ja rakentamismääräyskokoelma, kun taas rakennusalkuista käytetään esim. haja- tai perusrakennusoikeus tai rakennustuotedirektiivi -termin kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslaissa käytetään termiä poikkeamislupa (MRL 173 ), kun aikaisemmassa rakennuslaissa termi oli poikkeuslupa. (Nykyisen termin käyttö eroaa osittain vanhan termin käytöstä muun muassa siksi, koska on otettu käyttöön myös suunnittelutarveratkaisulupa nimitys) Muissa kohdissa lakia käytetään edelleen poikkeustermiä, kun poiketaan jostakin asiasta. Suunnittelutarveratkaisualueella tehdystä lupapäätöksestä käytetään termiä suunnittelutarveratkaisu. Lupaan voi liittyä myös poikkeamispäätös. Käsittelystä käytetään

11 5 myös nimitystä rakennusluvan erityiset edellytykset (MKR 137 ) tai laajennettu rakennuslupaharkinta. Ranta-alueen ja vyöhykkeen suunnittelutarvealueella (MKR 72 ) tehdään poikkeamispäätös ranta-alueen suunnittelutarpeesta. Poikkeamis- ja suunnittelutarveratkaisulupien käsittelemisen yhteydessä (ei vähäisen poikkeamisen MRL 175 ) puhutaan toisinaan myös rakentamisedellytysten harkinnasta, esiharkinnasta, esiharkintaluvasta ja ennakkoluvasta. Varsinainen lupa on rakennus- tai toimenpidelupa. Tosin näillä ennakkoluvillakin voi olla ennakkolupia, kuten esimerkiksi lupa rakentaa maantiealueen suoja-alueelle tai liittymälupa. 1.4 Tutkimuksen metodi, käytettävät lähteet ja aikaisempi tutkimus Työ liittyy hallinto-oikeuden ja ympäristöoikeuden oikeudenalaan. Tutkimus on osaksi lainopillinen tutkimus, joka perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön ja normeihin sekä asioiden hallintokäsittelyyn, hallintojuridiikkaan. Toisaalta opinnäytetyö oli kehittämistehtävä, jolla pyrittiin käytännön ongelmakohtien tiedostamiseen, selvittämiseen ja ratkaisemiseen. Oikeustieteen pro graduihin verrattuna tutkimuksessa ei esitetä oikeusoppineiden ja oikeuksien erilaisia näkemyksiä käsiteltävään asiaan vaan käytännön läheisesti asiantuntijoiden ja oikeustapausten näkemykset on otettu huomioon ja jalostettu palvelemaan käytännön tilannetta, jolloin käsiteltävään aiheeseen sekoittuu vääjäämättä kirjoittajan oma käsitys asiasta. Asioita on käsitelty pelkistäen. Kun on viitattu lakiin, sieltä ei ole tuotu esille kaikkia ehtoja, joiden pitää toteutua rakennusoikeuden saamiseksi. Siksi tarkemman tiedon varmistamiseksi tulee lukea mm. viitatut lainkohdat kokonaan. Lähteinä on käytetty pääsääntöisesti vuosituhannen vaihteen jälkeistä aineistoa. Aihealueesta on kirjoitettu paljon kirjoja ja artikkeleja. Tekstit keskittyvät kuitenkin yksittäisiin aiheisiin tai ovat kommentaareja tietystä laista. Eniten tietoja olisin kuvitellut saavani kahdesta maanomistusoikeutta käsittelevästä kirjasta /0/ ja Vesa Majamaan kirjasta Oikeudesta rakentaa poikkeusluvalla /0/. Kirjat olivat kuitenkin liian tieteellistä - teoreettista - filosofista pohdintaa ja viimeksi mainittu oli lisäksi täysin van-

12 6 hentunut. Majamaalta on tulossa mielenkiintoinen teos. Maankäyttö- ja rakennuslain perusteet, jossa ehkä käsitellään samoja asioita kuin tässä tutkimuksessa. Tosin kirjan piti ilmestyä jo keväällä Tutkimuksen lähteenä on lisäksi käytetty noin kahden vuoden aikana Lempäälän kunnan käsittelyssä olleita hankkeita ja niistä työtovereilta saadut neuvot. Asioita on seurattu aina syksyyn 2007 asti. Varsinaisia haastatteluja ei ole tehty. Työtoverit ovat myös tehneet joitakin tarkennuksia tekstiin. Tutkimuksen sisältö on kokonaan tekijän vastuulla ja voi poiketa kunnan ja muiden työntekijöiden näkemyksistä. Aihetta sivuavat aikaisemmat tutkimukset ja varsinkin pro gradu -tutkielmat pohtivat yksinomaan yhtä puolta asiasta, kuten lainsäädännöllistä puolta tms., eikä niistä pysty hahmottamaan kokonaisuutta. Maapoliittinen ja maankäytöllinen aspekti, joka on arkkitehtien ja maanmittaustieteiden parissa oleville itsestäänselvyys näkyy näissä puutteena ja vaikuttaa näin ollen tutkielmien tuloksiin ja johtopäätöksiin asioista. Tähän tutkimukseen liittyy oleellisesti ohessa olevat liitteet. Suuri osa niistä on valmiita asiakirjoja, mutta osa on tehty tätä tutkimusta varten. Näistä liitteistä saa käsiteltävänä olevaan ongelmakohtaan käytännön esimerkin. 2 RAKENNUSOIKEUDEN MYÖNTÄMISEN OIKEUDELLINEN PERUSTA 2.1 Oikeuslähteet, normihierarkian esittely ja virallislähteet Kansainvälisen oikeuden säädöksiä ei ole koottu kokoelmaksi. Ne ovat osittain tapaoikeutta, osittain ne on luotu valtioiden välisillä sopimuksilla (esim. YK:n peruskirja, ihmisoikeussopimukset ja erilaiset valtioiden kahdenväliset sopimukset). /1./ Sekä kansainvälinen oikeus että EU-normit (käsitellään jäljempänä) vaikuttavat suoraan lainsäädäntöömme, joko välillisesti Suomen perustuslain kautta tai suoraan alempaan lainsäädäntöön. Esimerkiksi MRL:N 2 :ssä on viittaus rakennustuotedirektiiviin. Näiden lisäksi sitoviin oikeuslähteisiin kuuluvat Suomen perustuslaki ja muut alemmat lait, joita on yleis- sekä erityislakeja. Lakeja selventäviä asetuksia voivat antaa

13 tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja ministeriöt. Ympäristöministeriön asetuksiin kuuluvat mm. kaavamerkkiasetus ja rakentamismääräyskokoelma. 7 Oikeuslähteiden ohella hallintoelinten toimintaan vaikuttavat pääosin kunnan itse päättämät virallislähteet /2. s. 178/. Tähän kunnalliseen normistoon voidaan lukea kunnan omat säädökset, joita ovat muun muassa rakennusjärjestys, ympäristönsuojeluohjeet, maapoliittinen ohjelma, toiminta- ja taloussuunnitelma, määrärahapäätökset, ohjesäännöt ja muu hallinnollinen ohjaus sekä kaavat ja suunnitelmat. Virallislähteiden sitovuus on kuitenkin väljempää, suppeampaa kuin velvoittavien oikeuslähteiden /2. s. 178/. Oikeuslähteiden ymmärtämistä ja tulkintaa auttavat lainsäädännön esityöt, joita ovat hallitukset esitys, erilaiset lausunnot ja mietinnöt. Lainkäytön soveltamista voi taas tutkia oikeuslaitoksien käsittelemistä oikeustapauksista. Ratkaisuihin vaikuttavat myös valtioneuvosto, ministeriöt, Suomen ympäristökeskus, alueelliset ympäristökeskukset ja maakunnalliset liitot, jotka antavat erilaisia ohjeistuksia, päätöksiä, tekevät tutkimuksia ja valvovat asioiden käsittelyä. Lisäksi tulee ottaa huomioon vakiintunut käytäntö jossain asiassa. 2.2 Perustuslaki Rakennusoikeuden myöntäminen perustuu lähtökohdiltaan Suomen perustuslakiin, koska se on kaiken lainsäädännön ja julkisen vallan käytön perusta. Perustuslain tutkiminen ja sen säätämisen vaiheiden selvittäminen antaa ymmärrystä niistä rakennusoikeuden muodostumisen prosesseista, jotka johtavat rakennusoikeuden saamiseen ja myöntämiseen tai estymiseen. Perusoikeudet ovat lähtökohdiltaan yleisiä ja siksi konkreettiset tulkinnat johonkin tiettyyn asiaan vaativat asian monipuolista selvitystä. Perusoikeuksiin on aiemmin vedottu lähinnä lainsäädäntömenettelyssä lainsäätämisjärjestystä ratkaistaessa. Ne ovat saaneet yhä enemmän yksilön oikeuksien luonnetta, kun niitä on ryhdytty soveltamaan käytännön hallinnossa ja tuomioistuimissa. Yksityisen ihmisen näkökulmasta on suuri merkitys sillä, että hän voi entistä useammin vedota suoraan perusoikeuksiinsa. Niiden selkeä määrittäminen auttaa ihmisiä hahmotta-

14 maan oikeutensa ja asemansa suhteessa julkiseen valtaan, yhteiskuntaan ja ympäristöönsä. /3, s. 32./ 8 Uusi perustuslaki oli pitkän vuosikymmeniä kestäneen valmistelun tulos. Erityisesti tähän oli syynä omaisuudensuoja-asia. Perustuslakia edeltävä laki oli hallitusmuoto vuodelta 1919, jota oli muutettu vain vähän. Esimerkiksi perusoikeussäännökset olivat voimassa vuoteen 1995 saakka. Jatkossa muutoksia on kuitenkin tulossa enemmän johtuen EU:n yhä enenevässä määrin valmistelemien säädöksien joutumisesta ristiriitaan Suomen perustuslain kanssa. /4, s. 87, 85, / Suomen perustuslakiuudistuksen jälkeen allekirjoitettiin EU:n perusoikeuskirja. Se kattaa mm. kaikki perinteiset vapausoikeudet (mm. omaisuuden suoja). Viimeisessä vaiheessa tämä julistus on tarkoitus ottaa osaksi tulevaa Euroopan perustuslakia (termi vaihdettiin perusoikeuskirjaksi poliittisista syistä). /4, s. 2, 18./ Euroopan perusoikeusjärjestelmä lähtee kokonaan uudenlaiselta arvopohjalta, mikä aiheuttaa haastetta Suomen oikeusjärjestelmälle /4, s. 2/. Euroopan yhteisön (ei EU) ja keskuspankin antamat yhteisösäädökset mm. asetukset, direktiivit, puitepäätökset ja EY:n tekemät kansainvälisoikeudelliset sopimukset voivat sisältää perusoikeussäännösten kanssa ristiriidassa olevia säännöksiä. Nämä syrjäyttävät etusijaperiaatteen vuoksi jopa perusoikeussäännöksen. /1, s. 80/. Erityisesti ongelman muodostavat EU:n asetukset, koska ne tulevat voimaan suoraan ilman kansallisia voimaansaattamistoimenpiteitä. /3, s. 141/. Perustuslain lakipykälistä 15 (omaisuuden suoja), 20 (vastuu ympäristöstä) ja 21 (oikeusturva) sekä 6 (yhdenvertaisuus), 106 (perustuslain etusija) ja 107 (lakia alemmanasteisten säädösten soveltamisrajoitus) vaikuttavat käsiteltävään aiheeseen eniten. Seuraavassa käsitellään kahta ensin mainittua ja kolmea jälkimmäistä myöhemmin. Pykälää 21 ei käsitellä lähemmin. Perusoikeuksien perusteluihin viittaaminen Perusoikeussäännösten yksityiskohtaisten perustelujen osalta voidaankin viitata yleisesti hallituksen esitykseen perustuslakien perusoikeussäännösten muuttamisesta (HE 309/1993 vp) sekä eduskunnan perustuslakivaliokunnan esityksestä antamaan mietintöön (PeVM 25/1994 vp). Ehdotettujen perusoikeussäännösten

15 tulkinnassa voidaan lisäksi nojautua vuoden 1995 perusoikeusuudistuksen jälkeiseen perusoikeuksien tulkintakäytäntöön. /5./ 9 Perustuslain vaikutus muuhun lainkäyttöön Pääsäännön mukaan perusoikeussäännöksistä ei voida säätää rajoituksia eikä heikennyksiä tavallisella lailla ainakaan perusoikeuksien ydinalueella. Ne turvaavat siis minimitason. Klassiset vapausoikeudet (kuten yhdenvertaisuus ja omaisuuden suoja) taas viittaavat maksimiin ja niihin saattaa liittyä lakivarauksia, jotka oikeuttavat säätämään rajoituksia enimmäistasosta. Ohjelma-, toimeksianto- ja tavoiteluonteisilla perusoikeussäädöksillä ei ole välitöntä vaikutusta lainsäädäntöön. Perusoikeuksien merkitys määräytyy perusoikeussäännöksen ja sitä toteuttavan erityislainsäädännön kokonaisvaikutuksena. /4, s ,75./ Perustuslakivaliokunta on usein korostanut, että vähäisemmästä puuttumisesta perustuslaissa turvattuihin kansalaisen oikeuksiin ja vapauksiin voidaan säätää tavallisella lailla. Sitä vastoin ankarammat ja syvemmälle käyvät puuttumiset tällaisiin kansalaisen oikeushyviin ovat mahdollisia vain perustuslain säätämisjärjestyksessä. Toisaalta mitä voimakkaammasta ja pakottavammasta yleisestä edusta on kysymys, sitä pitemmälle menevästä puuttumisesta kansalaisen oikeuksiin voidaan säätää lailla. /6./ Omaisuuden suoja Perustuslain :n mukaan Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla /7/. Tätä sanotaan myös täyden korvauksen periaatteeksi. Omistusoikeuden osalta suojan piiriin kuuluu kiinteistön omistajan vapaus käyttää ja hyödyntää omaisuuttaan taloudellisesti sekä sulkea ulkopuoliset pois sen käytöstä. Esimerkiksi kiinteistön omistajalla on vapaus käyttää (olemassa olevaa) kiinteistöään rakennuspaikkana, hyödyntää sillä olevaa metsää ja muita luonnonvaroja, kalastus ja vesivoimaa. Lisäksi jokaisella on oikeus hyödyntää maan pinnan alla olevia maaaineksia. /3, s. 482./ Omaisuuden suoja on perusoikeus, jonka konkretisoiminen on vaikeaa. Perusoikeuden rajoittamisesta on säädetty yksilöity lakivaraus 2 momentissa. Lunastuslaki on säädet-

16 ty konkretisoimaan tässä tapauksessa perusoikeuden rajoitusvaltuutta. Toisaalta omaisuuden suojaa nimenomaisesti toteuttavia tai vahvistavia säädöksiä ei ole. Voidaan myös ajatella, että pääosa kaikesta yksityisoikeudellisesta sääntelystä olisi omaisuuden suojan konkretisointia. /3, s. 239/ Kaikissa muissa kuin pakkolunastustilanteissa arvioidaan omaisuuden suojaa yleissäännöksen pohjalta. /3, s. 497./ 1 momentti, jonka perusteella arvioidaan muun muassa omistajan käyttövapauden erilaisten rajoitusten sallittavuutta ja 2 momentti koskee pakkolunastustilanteita. 2 momenttiin sisältyy pakkolunastustilanteita koskeva yksilöity (kvalifioitu) lakivaraus, joka sisältää yleisen tarpeen ja täyden korvauksen vaatimukset. Sen sijaan omaisuuden käyttörajoitusten osalta ei ole vastaavanlaista lakivarausta. Tältä osin valtiosääntöoikeudellinen arviointi jää perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten varaan. Hallitusmuodon 12 n (PL 15 ) eri momenttien väliseen suhteeseen liittyy se, että tämä perustuslainkohta ei sanamuotonsa mukaan aseta korvausvaatimusta muihin kuin 2 momentin pakkolunastustilanteisiin. Pykälän 1 momentista ei sen sijaan johdu vaatimusta korvata omistajalle mitä tahansa käyttörajoitusta. /8./ Toisena merkittävänä omaisuudensuojan soveltamisalueena on ollut sopimusten pysyvyyden suojaaminen. Säännöksi on kehittynyt, ettei tavallisella lailla voida jommankumman sopimuspuolen vahingoksi muuttaa taannehtivasti sopimussuhteen sisältöä. /4, s. 429./ Muilla perus- tai ihmisoikeuksilla voi olla omaisuudensuojaa vahvistava tai heikentävä vaikutus esim. jos toimenpide uhkaa toisten ihmisten toimeentuloa. /3, s. 500./ 10 Yleissäännös (1 momentti) Perustuslakivaliokunta esitti mietinnössään yleiset tulkintasäännöt, joiden mukaan voidaan rajoituksia oikeuteen tehdä. Näitä ovat 1. rajoituksen on perustuttava lakiin, 2. täsmällisyys ja tarkkarajaisuus, 3. hyväksyttävyysvaatimus eli yhteiskunnallinen tarve, 4. ydinalueen koskemattomuus, 5. suhteellisuusvaatimus eli toteutuskeinon suhde tavoitteeseen, 6 oikeusturvavaatimus, yleensä muutoksenhakuvaatimus ja 7. ihmisoikeuksien noudattamisen vaatimus sekä vielä maininta 1919 hallitusmuodon omaisuudensuojatulkintoihin. /9, s. 4-5./ Perustuslakivaliokunta on omaksunut useita yleisiä arviointikriteerejä sille, milloin omaisuudensuojaan puuttuminen on mahdollista tavallisella lailla ja milloin se vaatii perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä. Keskeisellä sijalla on oikeustieteessä kehitetty testi, jonka mukaan hallitusmuodon 6 :n estämättä voidaan omistusoikeuden rajoituksista säätää tavallisella lailla, jos rajoitukset eivät A. Kortesmaa 3/2008

17 loukkaa omistajan oikeutta omaisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttämiseen (esim. PeVL 13/1989 vp, PeVL 3/1990 vp, PeVL 9/1990 vp).n /6./ 11 Koska vuoden 1919 hallitusmuodon kirjatut tulkintaperiaatteet ja perustuslakivaliokunnan vanhat lausunnot vaikuttavat vielä nykyiseenkin laintulkintaan, otan molemmista esiin yhden tärkeän. Omaisuuden pelkät odotusoikeudet, kuten tuleva kaavoituksesta johtuva arvonnousu, eivät olleet suojan piirissä. Sekä tavallisilla lailla tehtävän käyttörajoituksen tuli olla normaali, kohtuullinen, järkevä ja yhteiskuntakehitykseen soveltuva. /4, s. 419, 421./ Viranomaisten laatimiin suunnitelmiin ja kaavapäätöksiin perustuvien oikeuksien ja odotusten osalta omaisuudensuojan syntyminen riippuu siitä, kuinka konkreettisista ja reaalisista oikeuksista on kysymys. Vallitsevana kantana Lasinneva (1999) pitää sitä, ettei esimerkiksi kaavaan perustuvaa rakennusoikeutta pidetä sellaisena yksilön omaisuutena, joka nauttii perustuslain suojaa. Eli toisin sanoen sellainen yksilön varallisuus, joka perustuu julkisen vallan toimenpiteisiin jää suurelta osin omaisuudensuojan ulkopuolelle. /10, s. 487./ Kuitenkin lähestyttäessä omaisuudensuojan soveltamisalaa ulkopuolelta käsin alkavat yleiset oikeussuojaperiaatteet (luottamuksensuojaperiaate, yhdenvertaisuusperiaate, kohtuus, mielivallan ja syrjinnän kielto) vähitellen voimistua ja täsmentyä. Tulkinnanvaraisessa tilanteessa ei sitten välttämättä ole kovin suurta merkitystä sillä, mille puolelle rajaa jokin oikeus sijoitetaan. /3 s. 490./ Pakkolunastussäännös (2 momentti) Pakkolunastuksen tulee täyttää pykälässä määrätyt ehdot eli pakkolunastus pitää tulla yleiseen tarpeeseen, korvaus tulee olla täysimääräinen ja siitä tulee olla säädetty lailla. Pääsääntöisesti lunastus tapahtuu lunastuslain mukaan muussa laissa esitettyyn tarpeeseen. Omistaja saa täyden korvauksen, kun häneltä lunastetaan maata johonkin tarkoitukseen esim. suojeluun tai tietä varten. Tällöin toimenpide ei loukkaa omaisuuden perustuslainsuojaa. Toimenpiteen tulee täyttää tietenkin myös muut vaatimukset mm. tulkintasäännöt.

18 12 Viime vuosina on laajennettu luontokohteiden suojeluun käytettävää keinovalikoimaa, mikä on osaltaan vähentänyt lunastamisen tarvetta. Maanomistajat ovat voineet solmia ympäristötukisopimuksen. Sopimuksen mukaan maanomistaja rauhoittaa kyseisen alueen sopimusajaksi ja saa siitä korvausta, josta ei tarvitse maksaa veroa. /11./ Pakkolunastuksessa muodostuva hinta on asia erikseen. Mitä vaikuttavat maan odotusarvot pakkolunastuksessa saatuun hintaan? Pääperiaatteena voitaisiin pitää perustuslakivaliokunnan seuraavaa yleisesti pätevää tulkintaa, vaikka se on annettu vähän erilaiseen tilanteeseen. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että vain perustellut ja konkreettiset odotusoikeudet nauttivat omaisuudensuojaa /12/. Lunastus vs rajoittaminen Perusoikeusrajoituksena pakkolunastus ei ole niin merkittävä kuin omistusoikeuden rajoitukset käyttörajoituksin. Yleensä julkinen valta välttää kalliita pakkolunastuksia ja tavoitteisiin pyritään omaisuuden käyttörajoituksin, jolloin käyttörajoitteinen omistusoikeus säilytetään. Juuri käyttörajoitukset ovat omaisuuden perusoikeussuojan ongelmallisin osa. /4, s. 427/. Perustuslakivaliokunnan käytännössä on täyden korvauksen vaatimus kuitenkin eräitä kertoja ulotettu omaisuuden käyttörajoitustilanteisiin. Tällöin käyttörajoitusta on pidetty niin merkittävänä, että se on tosiasiallisilta vaikutuksiltaan rinnastettu pakkolunastukseen. /8, s.13/. Rajoittaminen vs säätely Perustuslaillisia ongelmia syntyy varallisuusoikeuksien rajoittamisesta, kun taas sääteleminen on lähtökohtaisesti perustuslain sallimaa. Rajoittamisella tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla oikeuksia tai vapauksia kavennetaan tai velvollisuuksia lisätään aikaisempaan tilanteeseen verrattuna oleellisella tavalla. Sääntelyllä puolestaan viitataan hyvin laajaan normistoon, joka määrittelee, organisoi ja täsmentää varallisuuden sisältöä, mutta joka ei olennaisesti kavenna varallisuusoikeuden haltijan oikeusasemaa. /3, s / Rajoitusperusteiden hyväksyttävyyden osalta voidaan yleisesti todeta kaavoitusinstituution taustalla olevan sellaisia yhdyskuntasuunnitteluun ja myös hallitusmuodon 14 a :ään liittyviä seikkoja, jotka ilmentävät perusoikeusjärjestel-

19 män kannalta hyväksyttävinä pidettäviä tärkeitä yhteiskunnallisia intressejä. Lisäksi kaavoihin ja rakennusjärjestyksiin sisältyvät määräykset ovat merkittäviltä osiltaan pikemminkin nykyaikaisessa yhteiskunnassa välttämätöntä omaisuuden käytön sääntelyä kuin sen varsinaista rajoittamista. /13./ 13 Yleinen sietovelvollisuus Maanomistajan on siedettävä tiettyyn rajaan saakka naapurikiinteistön käyttöä ja siitä johtuvia seurauksia. Naapuruussuhdelaki toisaalta kieltää omistajaa käyttämästä kiinteistöään tavalla, josta naapuri joutuisi kärsimään kohtuutonta haittaa. Yhteiskunnan kehittyessä ja maankäytön tehostuessa ovat kiinteistön käytöstä aiheutuvat seuraamukset alkaneet ulottua laajemmalle kuin lakia kirjoitettaessa. Uudentyyppisiä rasituksia on syntynyt esim. liikenteestä johtuvasta melusta ja ilman pilaantumisesta. /14, s. 78./ Yleisen sietovelvollisuuden piiriin kuuluvia rajoituksia ei yleensä korvata. Korvaamatta jäävät esimerkiksi tehostuneeseen maankäyttöön liittyvät epämiellyttävät muutokset ympäristössä. Haittoja ei myöskään korvata, jos rasitusten ei paikallisten olosuhteiden mukaan voida katsoa olevan tavattomia ja odottamattomia. Kohtuuttomista haitoista esim. yleisen tien rakentamisesta ja parantamisesta voi saada haitan tai vahingon korvausta. Tällöin haitta on tavanomaista suurempi pysyvä tai kohtuuton rasitus. /14, s. 79./ Vastuu ympäristöstä, ympäristöperusoikeus Perustuslain 20 :n mukaan Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. /7./ Vastuu ympäristöstä on perusoikeutena erityinen siitä syystä, että se on tavallaan käänteinen. Oikeus konkretisoituu sitä mukaan kuin esim. luonnonsuojelulainsäädäntöä kehitetään ja tehostetaan sekä säädetään luonnonsuojelualueista ja toteutetaan esim. Natura 2000-ohjelmaa. /1, s. 239./

20 Lain perustelujen mukaan vastuu kohdistuu luontoon (eläimet ja kasvit), elottomaan luonnonympäristöön (vesistöt, ilmakehä, maa- ja kallioperä) ja ihmisen toiminnan tuloksena syntyneeseen kulttuuriympäristöön (rakennukset, rakennelmat ja maisemat). /6./ Säännöksen piiriin kuuluvat sekä ympäristön tuhoutumisen tai pilaantumisen estäminen että aktiiviset luonnolle suotuisat toimet. Siten säännös ilmaisee ihmisten kaikinpuolisen vastuun sellaisesta taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan kokonaislinjasta, joka turvaa elollisen ja elottoman luonnon monimuotoisuuden säilymisen. Yksilön osuus ympäristönsuojelussa voi toteutua sekä aktiivisena tekemisenä että passiivisena pidättymisenä ympäristön vahingoittamisesta. /6./ 14 Säädöksen viimeinen lauselma tarkoittaa, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Tämä velvoite kohdistuu pääsääntöisesti lainvalmisteluun ja muihin norminantajiin. Nämä vaikutus mahdollisuudet konkretisoituvat sitten hallintomenettelylaissa ja erityislainsäädännössä vaadittavana vuorovaikutuksena mm. kuulemista, puhevaltaa ja valitusoikeutta koskevina säädöksinä. /3, s 641./ Perusoikeussäännösten 15 ja 20 :n vaikutus toisiinsa Perusoikeussäännöksillä saattaa olla ristiriitaisia päämääriä ja toteutuksia lainsäädännössä. Mikäli usea perusoikeus on samassa tilanteessa ristiriidassa toisiinsa nähden on pyrittävä noudattamaan kaikkia siinä määrin kuin mahdollista. /15./ Esimerkiksi kun joku muu laki vahvistaa määrättyä perusoikeutta niin, toisaalta se rajoittaa jotain toista perusoikeussäännöstä. Kun PL:n 20 :n mukaan säädetty ja toteuttava luonnonsuojelulainsäädäntö asettaa käyttörajoituksia, toimenpidekieltoja tai rauhoitusmääräyksiä saattaa sääntely osoittautua maanomistajan PL 15 :n turvatun omaisuudensuojan vastaiseksi tai olla ristiriitainen maanomistajan käyttöoikeuksien kanssa. Omaisuuden suojaan kuuluu oikeus tietyissä rajoissa vapaasti käyttää varallisuuttaan tietyllä tavalla. Euroopan ihmisoikeusyleissopimus säätää omistajan oikeudesta nauttia omaisuudestaan. Lisääntyvät perustuslakiristiriidat johtuvat perusoikeuksien lisääntymisistä ja uusista sekä laajennetuista vapausoikeuksista sekä erilaisista muista perustuslain laajennuksista. /1, s. 241./

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa

Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Maankäyttö ja rakennuslain muutos sekä kaavojen oikeusvaikutukset metsätaloudessa Ajankohtaista kaavoituksessa Suomen metsäkeskuksen kaavoituskoulutus metsäalan toimijoille Niina Riissanen 7.4.2017 10.4.2017

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

TONTTIJAKO LUNASTAMINEN (lyhyesti)

TONTTIJAKO LUNASTAMINEN (lyhyesti) Professori Ari Ekroos TONTTIJAKO LUNASTAMINEN (lyhyesti) Yhdyskuntajärjestelmien ja - suunnittelun oikeudelliset perusteet RYM-C1002 TONTTIJAKO yleistä ASEMAKAAVA-ALUEIDEN RAKENNUSKORTTELIT EI MUILLA ALUEILLA

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus

Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus Maa-29.321 Kaavoitus- ja rakentamisoikeus 1. Onko väite oikein vai väärin? (10/03) Yleistä tietä ei saa suunnitella tai rakentaa asemakaavan vastaisesti Alueellinen ympäristökeskus vastaa maakuntakaavoituksesta

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132

Maankäyttö- ja rakennuslaki /132 Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 43 Rakentamis ja toimenpiderajoitukset Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja

Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n. Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit ja Ympäristöperusoikeuden evoluutio kirjallisuuden ja KHO:n vuosikirjaratkaisujen valossa Prof. Kai Kokko Syksy 2010 Tentit 5.11.2010 ja 7.1.2011 Kysymykset 1) Miten PeL 20.1 :n ympäristövastuu kohdistuu?

Lisätiedot

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013

MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 Kaavoitus ja metsien käsittely MRL:n toimivuusarviointi 2011-2013 MRL tuli voimaan 1.1.2000 Arvioitu vuosina 2001 ja 2002 sekä 2005 HO: Ympäristöministeriö toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uuden kokonaisarvioinnin

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1

Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön. kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 Ympäristönsuojelulain soveltamisala ja yhteydet muuhun ympäristölainsäädäntöön kesä 2011 Hilkka Heinonen 1 YSL:n soveltamisala 1 (2) Ympäristön pilaantumisentorjunnan yleislaki YSL:a sovelletaan toimintaan,

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen

Maa Korvausarviointi TkT Juhana Hiironen Maa-20.2334 Korvausarviointi 15.9.2015 TkT Juhana Hiironen Päivän aikataulu 14:15 14:45 Kertausta lukutehtävän aihepiiristä 14:45 15:15 Ryhmätyö 15:15 15:40 Ryhmätöiden esittely 15:40 15:45 Seuraavaksi

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto

Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset, rakennuskielto Prof. Kai T. Kokko Lapin yliopisto, syksy 2011 Tentit 24.11. ja 26.1. Sisältö Rakentamisrajoitukset Toimenpiderajoitus Rakennuskiellot 1a Ehdollinen

Lisätiedot

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari

Yksilön suoja vai. Niklas Vainio. Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari Yksilön suoja vai tutkimuksen vapaus? Niklas Vainio Sulle salaisuuden kertoa mä voisin -seminaari 28.1.2011 2011 Säännöt ja periaatteet t oikeussäännöt soveltuvat t täysin tai eivät ollenkaan esim. ehdottomat

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( ) Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 9.12.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi puolustusvoimista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Muinaismuistolaki ja perusoikeussäännöstön huomioon ottaminen lainuudistusprosesseissa

Muinaismuistolaki ja perusoikeussäännöstön huomioon ottaminen lainuudistusprosesseissa Arkeologipäivät 2012 Muinaismuistolaki ja perusoikeussäännöstön huomioon ottaminen lainuudistusprosesseissa Matleena Haapala Muinaismuistolaki oikeusjärjestyksessä Kiinteiden muinaisjäännösten, irtainten

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

POIKKEAMISLUVAN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN

POIKKEAMISLUVAN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN 1 OHJE 1.7.2017 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT POIKKEAMISLUVAN JA SUUNNITTELUTARVERATKAISUN HAKEMINEN PERUSTE JA ERITYINEN SYY Poikkeaminen Erityisistä syistä voidaan myöntää poikkeaminen rakentamista koskevista

Lisätiedot

Tuulivoimatuotantoalueen melu

Tuulivoimatuotantoalueen melu Tuulivoimatuotantoalueen melu John Öst Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.3.2017 Tuulivoiman keskeiset vaikutukset Keskeisiä vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset maisemaan, linnustoon ja turvallisuuteen

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi

Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi Tekninen lautakunta 258 06.08.2014 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi 859/00.04.00/2014 TEKLA 258 Valmistelija/lisätiedot: kaupungingeodeetti Kari Hartikainen,

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus

Lisätiedot

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus

Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Kaukolämpöön liittymisvelvollisuus Lakiklinikka/ KUMA 2015 Susanna Ijäs, lakimies, VT Suomen Kuntaliitto Voidaanko ketään velvoittaa liittymään kaukolämpöverkkoon? MRL 57 a Asemakaavassa voidaan antaa

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI

HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI HE 262/2016 VP VESILAINSÄÄDÄNNÖN KÄYTTÖOIKEUSSÄÄNTELYN UUDISTAMISEKSI 1 HAVAINNEKUVIA VESITALOUSHANKKEISTA 2 Kuva 1. Lillmälön ja Prostvikin lauttarantojen laituri- ja satamarakenteiden uusiminen sekä

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus

Esityslista 5/1997 vp. PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai klo Nimenhuuto. 2. Päätösvaltaisuus PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Perjantai 14.2.1997 klo 9.45 Esityslista 5/1997 vp 1. Nimenhuuto 2. Päätösvaltaisuus 3. HE 262/1996 vp laiksi eräiden Suomelle Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenenä kuuluvien velvoitusten

Lisätiedot

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN

PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN PAKKOLUNASTUKSET 01.10.2015 PAKKOLUNASTUKSEN PERUSTEET 08.10.2015 LUNASTUSTOIMITUS 22.10.2015 KML:N MUKAISET LUNASTUKSEN 12.11.2015 MAANTIE- JA RATATOIMITUKSET 19.11.2015 EXCURSIO MAAOIKEUTEEN VANTAALLE

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN

KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN KUULUTUS LUHANGAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN Rakennusjärjestys päivitetään vuosien 2017-2018 aikana. Hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit

5.3 Laillisuusperiaatteen osa-alueet muodolliset kriminalisointikriteerit ... Sisällys Alkusanat... Lähteet... V XV Lyhenteet... LXIV 1 Tutkimuksen kysymyksenasettelu... 1 1.1 Johdatus aiheeseen ja kysymyksenasetteluun... 1 1.2 Tutkimuksen tavoite, kohde ja tehtävä... 2 1.3

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta Ympäristölupa tarvitaan: Kun tuotantokapasiteetti on vähintään 5 tonnia ruhoja päivässä. Toimintaan, josta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus 1.12.2015 Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos MRL:n uudistamisen yleiset tavoitteet Kansanedustaja Matti Vanhanen KIRA -foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén

Ojitusisännöinti ja vesilaki. Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojitusisännöinti ja vesilaki Ojitusisännöinti ja vesilaki. Pori ja Seinäjoki 22 23.2.2017 Vesitalousasiantuntija Ari Sallmén Ojittaminen on Ojituksella tarkoitetaan maan kuivattamiseksi taikka muunlaisen

Lisätiedot

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA

HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Veli-Pekka Viljanen HE 94/2016 vp LAEIKSI PUOLUSTUSVOIMISTA ANNETUN LAIN, ALUEVALVON- TALAIN JA ASEVELVOLLISUUSLAIN MUUTTAMISESTA Eduskunnan perustuslakivaliokunta 7.10.2016 Perustuslakivaliokunnan sihteeristö

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

Säännöstelyluvan muuttaminen

Säännöstelyluvan muuttaminen Säännöstelyluvan muuttaminen Näkökulmana Pirkanmaan keskeiset järvet Oikeudelliset edellytykset Tarvitaanko säännöstelyluvan muuttamiseen lupa? VL2:2 4 mom Lupa tarvitaan myös luvan saaneen vesitaloushankkeen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 118/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrittäjän eläkelain 115 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yrittäjän eläkelakia. Muutos koskisi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle eräiksi hallintolainkäyttöä koskevan lainsäädännön muutoksiksi annetun hallituksen esityksen (HE 112/2004 vp) täydentämisestä Esityksessä ehdotetaan eduskunnalle annettua

Lisätiedot

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.

Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa. Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6. 1 16.6.2017 Luontoarvojen oikeudellinen sääntely kunnostushankkeissa Tuire Taina, KHO Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 2017 Tampere 13.6.2017 Esityksen sisältö Vesilaki Luonnonsuojelulaki Vesienhoidon

Lisätiedot

HE 226/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ela ketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b :n muuttamisesta

HE 226/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ela ketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b :n muuttamisesta Johannes Heikkonen Turun Yliopisto Eduskunnan perustuslakivaliokunnalle HE 226/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle ela ketukilaiksi ja laiksi tuloverolain 63 b :n muuttamisesta Taustaa Esityksessä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 10:136 KIVENKOLO Kaavaselostus 5.9.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 28.2.2012 31 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta 18.9.2012

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus

Suomen metsäkeskus. Pirkanmaan alueyksikkö. Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Suomen metsäkeskus Pirkanmaan alueyksikkö Julkiset palvelut / rahoitus- ja tarkastus Metsälaki ja lain valvonta kaavoitusalueiden metsien käsittelyssä Reijo Suninen, esittelijä UKK-instituutti 18.4.2013

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö.

Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. 1 ULVILAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 31.01.2011 Valt. 7 Voimaantulo: 01.02.2011 1 Toiminta-ajatus Ympäristölautakunnan päämääränä on hyvä ja turvallinen elinympäristö. Ympäristölautakunta

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

SUUNNITTELUTARVEALUE. Tämä ohje koskee rakennusluvan hakemista suunnittelutarvealueella. OHJE SUUNNITTELUTARVEALUE SISÄLLYS

SUUNNITTELUTARVEALUE. Tämä ohje koskee rakennusluvan hakemista suunnittelutarvealueella. OHJE SUUNNITTELUTARVEALUE SISÄLLYS OHJE Tämä ohje koskee rakennusluvan hakemista suunnittelutarvealueella. Suunnittelutarvealueella tarkoitetaan aluetta, jonka käyttöön liittyvien tarpeiden tyydyttämiseksi on syytä ryhtyä erityisiin toimenpiteisiin,

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö. Savoy Lauri Jääskeläinen

Uudistuva lainsäädäntö. Savoy Lauri Jääskeläinen Uudistuva lainsäädäntö Savoy 17.11.2015 Lauri Jääskeläinen Perusteet säilyneet Rakennusvalvonnan peruskonsepti säilynyt (itse asiassa lakimuutokset tulivat voimaan jo 1.9.2014, mutta liittyvät asetukset

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Luonnos 24.2.2017 Valtioneuvoston asetus maankäyttö- ja rakennusasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 31 ja 34 :n 2 momentti, sellaisena

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999)

1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 1(5) YM:n toimiala (YM:ssä tarkitettu versio): Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) - Tehtävänä maakunnan suunnittelu (19 ), johon kuuluu maakuntasuunnitelma ja maakuntakaava sekä maakuntaohjelma, josta

Lisätiedot

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS

SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS SALLAN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYKSEN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Luonnos 13.12.2016 EY 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennusjärjestystä

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN

OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN OSALLISTUMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN KEURUU 18.4.2012 Ritva Schiestl Ympäristölakimies Ritva Schiestl 19.4.2012 Osallistuminen ja vaikuttaminen perustuslain mukaan Kansanvaltaisuus Kansanvaltaan sisältyy

Lisätiedot

Parkkisakko vai sopimus vai?

Parkkisakko vai sopimus vai? Minä ja tiede Parkkisakko vai sopimus vai? Vesa Annola Professori 2016 2 2016 3 2016 4 Korkein oikeus 2010:23 (16.3.2010) 9. Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp. Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 29/2006 vp Hallituksen esitys laiksi ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot

Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Kalatalousvelvoitteiden muuttamisen juridiset reunaehdot Asianajaja Matias Wallgren Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Esityksen rakenne Oikeudellinen lähtökohta: perusoikeudet ja oikeusvoima Lainsäädäntö

Lisätiedot

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto

Yleiskaavoitus metsäalueiden. Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön ohjauksessa Ismo Pölönen Oikeustieteiden laitos Itä-Suomen yliopisto Osahanketta koskevat julkaisut Pölönen, Ismo & Malin, Kimmo: Yleiskaavoitus metsäalueiden käytön

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Teuvo Pohjolainen

Teuvo Pohjolainen 1 Teuvo Pohjolainen 11.11.2016 Lausunto eduskunnan perustuslakivaliokunnalle Hallituksen esityksestä eduskunnalle vuoden 2017 tuloveroasteikkolaiksi sekä laiksi tuloverolain muuttamisesta (HE 135/2016

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet

Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 71 12.04.2016 126 14.06.2016 Apulaisoikeuskanslerin ratkaisun (Dnro OKV/398/1/2015) kanteluasiassa edellyttämät jatkotoimet 687/10.03.00.16/2015

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 167/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 167/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kansanterveyslain säännöksiä yksilön ja hänen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot