Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja niiden tukeminen. Logopedian opiskelijat Nina Hyvärinen ja Terhi Kaivosoja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja niiden tukeminen. Logopedian opiskelijat Nina Hyvärinen ja Terhi Kaivosoja"

Transkriptio

1 Luku- ja kirjoitustaitojen oppiminen ja niiden tukeminen Logopedian opiskelijat Nina Hyvärinen ja Terhi Kaivosoja

2 Esittely Mitä logopedia on? Logopedia on tieteenala, jonka tutkimuskohteina ovat äänen, puheen, kielen ja kommunikaation häiriöiden ilmenemismuodot ja taustatekijät sekä häiriöiden ennaltaehkäisy kuntoutus kuntoutuksen vaikuttavuus Logopedian tutkinto-ohjelma antaa pätevyyden toimia laillistetun puheterapeutin ammatissa

3 Esittely Mitä puheterapiassa tehdään? Tavoitteena parantaa asiakkaan toiminta- ja kommunikaatiokykyä jokapäiväisessä elämässä Puheterapeutin asiakkaalla voi olla vaikeuksia seuraavissa asioissa:

4

5 Miksi lukutaito on tärkeää? Lukutaito on avain sujuvaan arkeen Sitä tarvitaan jatkuvasti Mitä paremmin käyttää kieltä itsensä ilmaisuun, sitä parempia tuloksia saa aikaan Lukutaito on yleissivistystä Lukeminen luo ja muokkaa maailmankuvaa Lukutaito kasvattaa empatiakykyä Lukutaito on osallistumista

6 5 faktaa lasten ja nuorten lukemisesta (Lukukeskus) 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi Etenkin poikien lukutottumusten muodostumisessa esikuvat ovat tärkeitä Isän lukuharrastus vahvistaa poikien omaa lukuintoa Saksalaistutkimuksen mukaan pojista, joille oli luettu ääneen, lukemisesta piti 44 %. Niistä pojista, joille ei ollut luettu, lukemisesta piti vain 24 %.

7 2. Jo vauvalle kannattaa lukea Jo vauvaiässä aloitetulla ääneen lukemisella näyttää olevan erityisen suuria hyötyjä kielen ja lukutaidon kehitykselle Vauva tarvitsee kielen oppimiseen aidon vastavuoroisen vuorovaikutustilanteen

8 3. Esikuvat ja sopivat kirjat motivoivat Lukutaitoa tukee se, että lapsi pitää lukemisesta. Vaikka lukutaito on Suomessa maailman kärkeä, on lasten kiinnostus ja into lukemiseen erittäin matala. Monipuolisten kirjojen saatavuus on tärkeä tekijä lapsen ja nuoren lukuinnon herättämisessä ja lukuharrastukseen kannustamisessa Tärkeää olisi, että julkisuudessa ja mediassa näkyisi lukevia esikuvia lasten ja nuorten kirjat saisivat laajempaa näkyvyyttä

9 4. Tunnistavatko nuoret hyvän lukutaidon merkityksen? Nuorten kiinnostus etenkin pitkien tekstien lukemiseen on laskenut Suomalaisnuorista 10% on heikko lukutaito, pojista jopa 16% tyttöjen ja poikien välinen ero lukutaidossa on suuri Heikko lukutaito rajoittaa nuorten elämää ja vaikeuttaa menestymistä jatko-opinnoissa ja työelämässä. Lukukeskuksen Sanat haltuun -hankkeen kyselyssä huomattava osa opiskelijoista ei kokenut lukemista itselleen tärkeäksi eikä nähnyt lukutaidon vaikuttavan mahdollisuuksiin tulevassa työelämässä

10 5. Formaattia tärkeämpää kiinnostavat tekstit Digitaalisen ja paperisen kirjan lukemista ei kannata asettaa vastakkain Lukutaidon kehittämiseksi olennaista on pitkäjänteinen, syventävä lukeminen. Kriittisen lukutaidon merkitys korostuu nykyisessä verkkoympäristössä Tutkimukset osoittavat, että vapaaajallaan vähemmän lukevat, erityisesti pojat, kokevat erilaiset teknologiavälitteiset tekstit paperiversioita innostavammiksi.

11 Lukemisen ja kirjoittamisen kehitys Ekaluokkalaisten lukutaidoissa voi olla suuria eroja - erot tasoittuvat ensimmäisen kouluvuoden aikana Suurin osa lapsista saavuttaa lähes täydellisen lukemistarkkuuden 1. luokan aikana Lukemisen nopeudessa esiintyy kuitenkin suuria eroja -lukemisen määrä vaikuttaa Lukutaidon ja kirjoitustaidon kehitys ei välttämättä etene samaan tahtiin - toinen taidoista saattaa olla vahvempi lapsella usein lukutaito kehittyy nopeammin - alkuvaiheessa hyvätkin lukijat saattavat tehdä paljon kirjoitusvirheitä sanojen oikeinkirjoituksessa

12 Valmiudet luku- ja kirjoitustaidon kehittymiselle Luku- ja kirjoitustaidot ovat jo varhaislapsuudessa kehittyviä kielellisiä taitoja -lapsi alkaa tunnistamaan ja erottamaan puhutun kielen äännerakenteita, kuten havaitsemaan rytmiä, tavuja ja alkuäänteitä Keskeistä kirjain-äänne-vastaavuuksien hallitseminen sekä fonologiset taidot Äänteiden erottelu ja äänteiden yhdistäminen ovat lukemaan opettelevalle lapselle välttämättömiä taitoja tekstikoodin purkamiseksi puheen kehityksen sekä sanavaraston laajuuden on havaittu ennustavan lukutaidon kehitystä

13 Muita valmiuksia Visuaalisen hahmottamisen kyky ja taidot korostuvat erityisesti lukemaan oppimisen alkuvaiheessa motoriset valmiudet eli karkea- ja hienomotoriikan kehitys Keskittymiskyky Muistitoiminnot Ongelman ratkaisutaito Vuorovaikutus- ja tunnetaitoja Motivaation herääminen

14 Lukutaidon saavuttaminen Aloittelevan lukijan taidot koostuvat: -kirjaintuntemuksesta -äännetietoisuudesta -kirjain-äännevastaavuudesta, joka suomen kielessä on säännönmukainen jokaista äännettä vastaa yleensä aina sama yhden kirjaimen kirjainmerkki -äänteiden yhdistämisen taidoista -tavujen ja sanojen lukemisesta -sanojen tunnistamisesta Näiden lisäksi lapsen pitää ymmärtää lukemansa teksti, sillä se on lukutaidon keskeinen tavoite.

15 Sujuva ja ymmärtävä lukeminen Lukeminen on sujuvaa, kun.. Lukeminen etenee jouhevasti ja jumiutumatta eli riittävällä nopeudella ja tarkkuudella Lukija ei enää käytä äänne äänteeltä tai tavuittain tapahtuvaa sanojen kokoamista taito automatisoituu ja sanat tunnistetaan kokonaisina sanahahmoina (tekninen lukutaito) Kun tekninen lukutaito sujuvoituu,.. jää enemmän aikaa tekstin sisällön hahmottamiseen ja lukijan huomio voi suuntautua enemmän luetun ymmärtämiseen. Lisäksi luetun ymmärtämisen kehittymistä tukevat hyvät kuullun ymmärtämisen taidot, laaja sanavarasto, päättelytaidot, toiminnanohjaustaidot ja muisti

16 VAIKEUDET SUJUVAN LUKU- JA KIRJOITUSTAIDON OPPIMISESSA 1/5 oppilaista on erilaisia lukemisen ja kirjoittamisen ongelmia Suomen kielessä lukemisvaikeus ilmenee usein nimenomaan lukemisen nopeuden ongelmana -lukeminen hidasta, takkuista ja työlästä. Myös virheiden määrä on suurempi -lukemisen hitaus ensimmäisellä luokalla ei vielä merkitse erityistä lukemisen vaikeutta Taustalla voi olla esim. ongelmat äänteiden erottelukyvyssä, nimeämisvaikeudet, kielellisen muistin ongelmat sekä kuulon- ja näönvaraisen tiedon hahmottamishäiriö Oppilaan voi olla vaikea pysyä opetuksen tahdissa ja kirjallisten ohjeiden sekä tehtävien lukemiseen tarvitaan enemmän aikaa Heikko lukutaito heijastuu myös lukuintoon- ja motivaatioon

17 Lukivaikeudet ja niiden tukeminen alkuopetuksessa: Tekijät: Laura Viljamaa ja Hanna Paanala, erilliset erityisluokanopettajaopinnot, Helsingin yliopisto Lukihäiriö simulaatio

18 Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia kohtaavan lapsen tukeminen Lapsen motivointi lukemiseen - lapsen kanssa keskustelu, miksi kannattaa harjoitella ja mikä on lukemisharjoituksen tavoite - lapsi valitsee itse häntä kiinnostavaa luettavaa Lukumateriaali helppotasoista ja riittävän haastavaa - esim. visuaalisesti helppolukuista, sisältää tuttua sanastoa ja helppoja lause- ja tekstirakenteita. Runsas toisto, paljon harjoittelua, välitön palaute -harjoittelua tulisi tehdä vain vähän aikaa kerrallaan, mutta usein -on hyvä varata riittävästi aikaa harjoitteluun Aikuisen lukiessa ääneen kirjoja ja tekstejä heikot lukijat hyötyvät kertomuksen ennakoinnista ja siitä etukäteen keskustelemisesta -Tarinan käsittely ennen lukemista auttaa kuuntelijaansa jäsentämään aikaisempia havaintojaan ja kokemuksia sekä palauttaa muistista mieleen luettavaan tekstiin liittyviä kokemuksia ja sanoja.

19 Miten tukea lukemaan opettelevaa lasta kotona? ( Lapsi tarvitsee Kärsivällisen ja myönteisesti asennoituneen aikuisen tukemaan harjoittelua Rauhallisen ympäristön Tv, tietokone ja muut häiriötekijät pois Kannustusta ja kiitosta yrittämisestä Lukuvirheisiin ei kannata kiinnittää liikaa huomiota Paljon aikaa harjoitteluun Lyhyitä usein toistuvia harjoittelujaksoja Motivaatio säilyy ja tulokset parempia Lepoa ja leikkiä muutakin tekemistä kuin lukeminen

20 Miten puutun virheisiin? Kynää tai sormea apuna käyttäen seurataan lukemisen etenemistä Sormi pysäytetään virheen kohdalle Lukijaa voi kannustaa ratkaisemaan ongelma itse Jos korjaaminen ei onnistu, pilkotaan sana pienemmäksi peittämällä osa sanasta Kiireetön ohjaaminen Lapselle tulee jäädä riittävästi aikaa työstää tekstiä mielessä teknisesti ja sisällöllisesti Osaamisen liiallinen testaaminen voi pitkästyttää lasta Lapsen reaktioiden tarkkaileminen Kannustus!

21 Lukemisen sujuvuuden harjoittelu Lukemisen sujuvoituminen vaatii aikaa ja paljon toistoja Taito, joka kehittyy vain harjoittelemalla Sujuvuuden kannalta oleellista näyttäisi olevan toistojen/harjoittelun määrä harjoittelun monipuolisuus sopiva vaikeustaso motivaation säilyttäminen selkeä ja välitön palaute harjoittelun tukeminen mallin tarjoaminen luetun ymmärtämisen pitäminen mukana harjoittelussa

22 Kirjoittamisen valmiuksien harjoittelu Karkea- ja hienomotoriikan tehtävät: Monipuolinen liikkuminen! Askartelu, muovailu, piirtäminen Runsas harjoittelu ja toistot Käsin kirjoittamisen taitojen harjoitteleminen tärkeää Tehostaa oppimista Motoristen ongelmien haastetta voidaan kuitenkin helpottaa tietokoneen avulla

23 Kirjoittamisen valmiuksien harjoittelu Visuaalinen hahmottaminen Tutustuminen eri muotoihin, kokoihin ja suuntiin oppimisympäristössään, samanlaisuuden ja erilaisuuden havaitseminen, kuvioiden jatkaminen Mielikuvia voidaan käyttää apuna kirjainmuodon opettelussa Kotona on hyvä olla lapsen saatavilla kynää ja paperia Mallin antaminen kirjoittamisesta Rohkaise kirjoittamiseen /10/

24 Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Jätä lapselle viestejä luettavaksi (esim. Jääkaapissa on välipalaa, jonka voit syödä koulun jälkeen. ) Kiinnitä esineisiin sanalappuja (esim. pöytä, tuoli, jääkaappi jne.) Hanki jääkaapin oveen kirjainmagneetteja (anna lapselle tehtävä: Jääkaapin ovessa lukee, mitä on jälkiruokana tai pyydä lasta itse kirjoittamaan viesti Pyydä lasta kirjoittamaan ostoslista ja lukemaan sitä kaupassa Herätä lapsen mielenkiinto lukemiseen kotona ja kodin ulkopuolella; lukekaa tienviittoja, mainoksia yms.

25 Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Käy lapsen kanssa kirjastossa, jossa hän voi valita mieleistään lukemista Lukupaikan tai -nurkkauksen järjestäminen kotiin Vuorovaikutteinen lukutyyli sadun kuunteleminen ja siitä keskusteleminen aikuisen kanssa Pyydä lasta lukemaan lyhyitä tekstejä tai satuja vanhemmalle tai pienemmälle sisarukselle

26 Vinkkejä arjen tilanteiden hyödyntämiseen Erilaiset pelit Sanaleikit, vitsit Omien kirjojen tai sarjakuvien tekeminen Tietokoneella tai muilla älylaitteilla työskentely

27 Millaisia kirjoja lukemaan oppineelle lapselle? Lukemista selkiyttää, kun luettavana on selkeitä kokonaisuuksia kuten kirja tai lehti Tekstien tulisi kiinnostaa lasta oikeasti Lukeminen on motivoivampaa, kun tekstit käsittelevät lapselle entuudestaan tuttuja asioita tai ilmiöitä Lapsi saa kuvituksesta vahvistusta lukemalleen Helppolukuinen kirja juuri lukemaan oppineelle lapselle on Selkeä ja sopivankokoinen fontti Lauseiltaan ja lauserakenteiltaan riittävän selkeä Kerronnaltaan looginen

28 Helppolukuisia kirjasarjoja lukutaidon alkuvaiheeseen Kipinät-sarja Ullakkokirjasto-sarja Kirjatiikeri-sarja Vihreä banaani sarja Kirja käteen -sarja Keltanokka-sarja Lukupalat-sarja

29 Hieman vaativampia kirjoja lukutaidon sujuvoituessa Maria Kuutti: Anna ja Elvis sarja Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto -kirjat Timo Parvela: Ella-kirjat ja Pate-kirjat Sinikka ja Tiina Nopola: Risto Räppääjä -kirjat Björn Sortland, Timo Parvela, Pasi Pitkänen: Kepler 62 -sarja

30 Tietokirjat Lapset ovat luonnostaan uteliaita, monet haluavat uppoutua tietokirjojen antiin jo hyvinkin pienenä Hyvä lasten tietokirja on Esitystavaltaan selkeä Taitoltaan rauhallinen Tarjoilee tietoa sopivan kokoisina annoksina Lukuvinkkejä Iiris Kalliola & Lasse J. Laine: Suomen lasten retkeilyopas, Otava 2014 Elina Lappalainen & Christel Rönns: Nakki lautasella. Mistä ruoka tulee? Tammi 2015

31 Äänikirjat Äänikirjat vahvistavat lapsen keskittymis- ja eläytymiskykyä samaan tapaan kuin aikuisen ääneen lukeminen lapselle Äänikirjat ovat hyviä lukemisen tukena Nykyisin äänikirjojen tarjonta on kattavaa ja monipuolista Äänikirjoista voi olla erityistä iloa esimerkiksi Pitkillä automatkoilla Sateisina päivinä Lapsen sairastaessa Lasten kuunnelmia ja satuja löytyy esimerkiksi Yle Areenasta

32 E-kirjat E-kirjat eli sähkökirjat ovat tietokoneelle, tabletille tms. ladattavia kirjoja E-kirjoja on saatavilla esimerkiksi Oulun kirjastossa

33 Kiitos!

Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä

Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä Neuvolahanke Lue lapselle muistuttaa vanhempia lukemisen tärkeydestä 1. Ilman lukevia aikuisia ei kasva lukevia lapsia Kodin rooli lasten lukutaidon kehityksessä on yhä merkittävämpi. Entistä useampi suomalaisvanhempi

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa

Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Lukuvalmiuksien kehittyminen varhaislapsuudessa Akatemiatutkija Minna Torppa (minna.p.torppa@jyu.fi) Luetaan yhdessä lapsen kanssa Koulutuspäivä, Aluehallintovirasto Joensuu 4.5.2018 JYU. Since 1863. 3.5.2018

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 3. - 4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille

Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Lukusiivet lukemissujuvuuteen tähtäävä sähköinen lukudiplomi ja kirjalista lapsille Hanna Pöyliö, KM Niilo Mäki Instituutti Kuvat: Keski-Kirjastot, Brand United Oy 1 Lukemissujuvuus Suomessa lapset oppivat

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi

Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen. Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi Lasten lukuharrastus PIRLStutkimuksen valossa Sari Sulkunen, FT sari.sulkunen@jyu.fi PIRLS 2011 Progress in International Reading Literacy Study IEA-järjestön hanke Toteutetaan viiden vuoden välein (2001

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 5. - 6. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Selkis-diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille

Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille Tartu tarinaan -hanke Suomen Kulttuurirahaston Keski-Suomen rahaston rahoittama puolitoistavuotinen hanke Alkanut elokuussa 2018 Toteuttajatahoina:

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Omppu-diplomivihko 3.-4. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin suorittaminen

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT

LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT LUKUTAITO ON MIELEN SUPERVOIMA LASTEN JA NUORTEN LUKUTAIDON KEHITTÄMISEN SUUNTAVIIVAT Lukutaito antaa elämälle suunnan Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta. Lukutaito avaa ovia itsetuntemukseen,

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU

ESIOPETUS-1-2 LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU Väritä yhdessä aikuisen kanssa: ESIOPETUS-- LUOKKA OMA OPPIMISPOLKU nimi: kun harjoittelet tietoa tai taitoa kun osaat tiedon tai taidon kun osaat tiedon tai taidon ja voisit opettaa sen toisille. MATEMATIIKKA

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI S2-oppilaiden diplomivihko 1. - 2. lk Tämän vihkon omistaa: OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Oulun kouluissa on mahdollisuus suorittaa kirjallisuusdiplomi. Diplomin

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Elina Harjunen Elina Harjunen

Elina Harjunen Elina Harjunen Elina Harjunen 28.4.2015 Elina Harjunen 28.4.2015 Äidinkielen ja kirjallisuuden 9. luokan oppimistulosten arviointi vuonna 2014: keskiössä kielentuntemus ja kirjoittaminen Kielentuntemuksen viitekehys

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja antaa oppilaalle

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka

Opettajalle. Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Merisuo-Storm & Storm Sammakon loikka Opettajalle Sammakon loikka -kirjan testit on tarkoitettu alkuopetusluokille. Standardoitu kielellisen tietoisuuden testi tehdään ensimmäisen kouluvuoden alussa. Standardoitu

Lisätiedot

Dysleksiariski oppimisen haasteena

Dysleksiariski oppimisen haasteena Lectio Praecursoria Ritva Ketonen Dysleksiariski oppimisen haasteena Ritva Ketosen psykologian väitöskirja Dysleksiariski oppimisen haasteena: fonologisen tietoisuuden interventio ja lukemaan oppiminen

Lisätiedot

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja

Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa. Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Kielenkehityksen vaikeudet varhaislapsuudessa Tiina Siiskonen KT, erityisopettaja Miten kielenkehityksen vaikeudet ilmenevät? Kielenkehityksen vaikeudet näkyvät kielen ymmärtämisessä ja tuottamisessa eri

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Logopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto

Logopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto Logopedian tutkinto-ohjelma Kuka ja mistä? Mitä on logopedia? Mitä on puheterapia? Logopedian opiskelu Oulussa Logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Communica ry Logopedia = tieteenala Puheterapia = lääkinnällistä

Lisätiedot

Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi

Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi 1 Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi Lukemisen asiantuntijoista koostuva Lukutaitofoorumi sai tehtäväkseen miettiä, miten vastataan lukutaidon ja lukuinnon heikkenemiseen. Suuntaviivat lukutaidon ja lukemisharrastuksen

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6 B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen

Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen Nuorten lukivaikeuksien arviointi, ilmeneminen ja tukeminen 16.9.2010 Helsinki Leila Kairaluoma, Niilo Mäki Instituutti KM, Erityisopettaja, tutkija Motivoimaa-hanke,Jyväskylä Erityisvaikeus Lukivaikeus

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

#LUKULIIKE. Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori. Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa

#LUKULIIKE. Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori. Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa #LUKULIIKE Pia Lumme, Lukuliike-koordinaattori Belinda Kardén, Lukuliikekoordinaattori (sve) Seuraa meitä: Facebookissa Instagramissa Lukutaitofoorumista lukuliikkeeksi SUUNTAVIIVAT (OKM) LUKULIIKE (OPH)

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

ARVIOINTI veso-iltapäivä alakoulut OPS 2016

ARVIOINTI veso-iltapäivä alakoulut OPS 2016 ARVIOINTI veso-iltapäivä 29.3.17 alakoulut OPS 2016 Oppimisen arviointi Erja Vitikka 6.3.2015 Laaja-alainen osaaminen Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja

Lisätiedot

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla

Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa luokilla Arviointikriteerit lukuvuositodistuksessa 1. 6. luokilla Sisällysluettelo Suomen kielen ja kirjallisuuden arviointi lukuvuositodistuksessa... 1 Ruotsin arviointi lukuvuositodistuksessa... 2 Englannin arviointi

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

Go for it! ja OPS 2016

Go for it! ja OPS 2016 OPS 2016 Go for it! ja OPS 2016 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Laaja-alainen

Lisätiedot

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin

LAUSEPANKKI luokkien lukuvuosiarviointiin LAUSEPANKKI 1.-2. luokkien lukuvuosiarviointiin SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Mekaaninen lukeminen -Harjoittelet äänteitä ja kirjaimia. -Olet oppinut uusia äänteitä ja kirjaimia. -Osaat äänteet ja kirjaimet.

Lisätiedot

Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen

Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen Lukukeskus-Läscentrum ry Neljäsluokkalaisten kokemuksia kirjan formaatin vaikutuksesta lukukokemukseen ja lukuinnostukseen 100-vuotiaan Suomen uusi lukutaito -hanke Tausta Digitaalinen murros, lukutaitotulosten

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus

Lähtökohta. Lapsen kielellinen tukeminen päivähoidossa on kokonaisuus Lähtökohta Kyky omaksua kieltä on lapsella syntyessään mutta sen kehittyminen riippuu ympäristöstä. Kielellisesti inspiroiva arki päivähoidossa Varhaiskasvatusmessut, 5.10.2012 Johanna Sallinen Kielen

Lisätiedot

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN

4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN 1 Posion neuvola/päivähoito 4-VUOTIAAN LAPSEN KEHITYKSEN SEURANTA /LUOTTAMUKSELLINEN Lapsen nimi: Syntymäaika: Vanhemmat / huoltajat: Päivähoito-/kerhopaikka: Hoitaja: Terveydenhoitaja: 1. SOSIAALISET

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella

-ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella -ohjelman vaikuttavuus Seurantatutkimuksen ALUSTAVIA TULOKSIA Lukuinto-pilottikoulujen oppilaiden kyselyiden vertailun perusteella Annette Ukkola Oulun yliopisto Tuloksista - lähteenä kolme eri kyselyä

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma

Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016 Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

1. jakso / Kartta ja matkustaminen

1. jakso / Kartta ja matkustaminen 1. jakso / Kartta ja matkustaminen Kesto 4 viikkoa Teemana: kartta ja matkustaminen Ympäristöopin sisällöt ja tavoitteet: o kartan perusperiaatteen ymmärtäminen o luokkakarttaan tutustuminen sekä oman

Lisätiedot

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa Motivaatio ja oppiminen: Eskarista kouluun siirryttäessä Jari-Erik Nurmi & Kaisa Aunola, Ulla Leppänen, Katja Natale,, Jaana Viljaranta, Marja Kristiina Lerkkanen,, Pekka

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opi lukemaan. Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle

Opi lukemaan. Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle Opi lukemaan Vinkkejä hauskalle lukuseikkailulle 1 Kaikki alkaa kotoa Aiemmin oli tapana todeta: Lukemaan opettaminen on koulun hommaa. Nykyään ei enää ole niin. Lapsi havaitsee pienestä pitäen, että maailma

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot