+KAAVOITUSKATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "+KAAVOITUSKATSAUS 2007-2008"

Transkriptio

1 +KAAVOITUSKATSAUS KANSALAISINFORMAATIOTA! Tässä Kaupunki Rakentaa & Kaavoituskatsaus julkaisussa on runsaasti tietoa vireillä olevista Oulun kaupungin kuntatekniikan kohteiden rakentamisesta, erilaisista suunnitelmista ja kaavoituksesta. Sisäsivuilla esittelevät suunnitelmiaan ja kohteitaan Oulun kaupungin tekninen keskus, rakennusvalvontavirasto, Oulun Energia, Oulun Vesi, Oulun Jätehuolto, Oulun kaupungin keskushallinto ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto. Julkaisussa on mukana myös lakisääteinen kaavoituskatsaus vuosille Hyvä Oululainen! Osallistumalla voit vaikuttaa tässä tietoa ajankohtaisista asioista.

2 2 Väinö Jounila teknisen keskuksen johtaja Juha Sarkkinen ooulun seudun kehitys on pitkään ollut kasvu-uralla ja mm. alueen väestö lisääntyy edelleen voimakkaasti. Oulun osuus väkiluvun kasvusta on noin henkilöä. Oulun kaupunki vastaa kasvun tuomiin vaatimuksiin kaavoittamalla ja luovuttamalla rakentamiseen tarvetta vastaavan määrän tontteja. Tänä vuonna on jaossa ennätysmäiset 300 omakotitonttia. Asuntopinta-alan kasvun ennakoidaan olevan seudulla edelleen koko maan nopeinta. Korkotason hienoisen nousun johdosta asuntojen hintojen nousun odotetaan olevan maltillisia. Pääosa omakotitonteista luovutetaan eteläosasta kaupunkia Kaakkurin Metsokankaalta sekä pohjoisosasta Ritaharjun alueelta. Mikään muu kasvukeskus Suomessa ei pysty vastaavaan suoritukseen - kiitos oululaisen maa- ja kaavoituspolitiikan. Kohtuuhintaiset asumiskustannukset ovat seudun menestymisen edellytyksiä. Tonttipolitiikkamme antaa erityisesti nuorille mahdollisuuden päästä kiinni omaan asuntoon. Kaupunki varautuu jatkuvaan kasvuun Rakennusvalvontaviraston käynnistämä pientalojen laatuohjaus kiinnitetään tiiviisti tontinluovutukseen ja rakentamiseen. Kerrostaloja rakennetaan pääosin maankäytön muutosalueilla Alppilassa, Limingantullissa ja Kasarmialueella, mutta myös muilla alueilla. Voimakkaasta tonttitarjonnasta ja rakentamisesta johtuen kuntatekniikan investoinnit katuihin, puistoihin sekä vesi- ja energiahuoltoon ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan muun muassa Oulun keskustan kaupunkikuvallista kehittämistä ja vetovoimaisuuden lisäämistä. Ydinkeskustan korttelien kaupallinen kehittäminen ja keskustan liikennejärjestelyt ovatkin näkyvästi vuoden suunnittelu- ja työohjelmissa. Asukkaille tarjotaan lähitulevaisuudessa nykyistä paremmat mahdollisuudet tavoittaa ydinkeskustan palvelut joukkoliikennettä käyttäen tai polkupyörällä ja autolla. Työohjelmiin kuuluvat joukkoliikennekatujen viimeistelyt, eteläisen alikäytävän kunnostus, City-liikenne -kokeilun aloittaminen, kallioparkin suunnittelu sekä Etu- ja Takalyötyn välinen kevyen liikenteen radan alituksen to- teuttaminen. Kaupungin rahoittamana on valtatie 20 rakennustyöt Kiimingin suuntaan saatu hyvälle alulle. Merkittäviä liikenteellisiä parannuksia on siis työn alla ja valmistumassa. Lähivuosien työohjelmiin on vielä saatava aseman seudun ja pohjoisen alikäytävän parantamistoimenpiteet. Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitoksen valmistelu jatkuu. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset liittyvän alueen palvelujen säilymiselle ja kehittämiselle. Oulujokivarren ja Korvekylän alueiden yleiskaavatasoiset suunnitelmat saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden aikana. Kaupungin laajentumisalueiden palveluja parannetaan rakentamalla Kaakkurin keskukseen monitoimitalo kirjastoa, nuorisotiloja ja asukastupaa varten. Eteläosaan Metsokankaalle rakennetaan monitoimitalo, johon sijoittuvat päiväkoti ja yli 500 oppilaan peruskoulu. Kaupungin pohjoisosaan Kuivasrantaan valmistuu vuoden alussa päiväkoti-korttelikoulu. Ritaharjun keskukseen suunnitellaan monitoimitalo, johon tulevat sijoittumaan alueen peruskoulu sekä kirjasto- ja nuorisotilat. SISÄLTÖ Teknisen keskuksen johtajan katsaus... 2 Oulun kolme kasvusuuntaa... 3 Kansalaiskommentteja... 3 Keskustan kehittäminen Muutosalueiden kehittäminen Laajennusalueiden kehittäminen tonttia rakentajille Laatu korostuu rakentamisessa Oulun Veden rakennuskohteet Oulun Energian rakennuskohteet Teknisen keskuksen rakennuskohteet Oulun Jätehuollon ekopisteet Lakisääteinen KAAVOITUSKATSAUS - vuorovaikutus kaavoituksessa kaavoituksen vaiheet maakuntakaavoitus yleiskaavoitus asemakaavoitus Teknisen keskuksen asiakaspalvelu Neuvokas tarjoaa kaupunkilaisille monipuolista neuvontaa, palveluja ja tietoa. Siellä on kaupungin julkinen ilmoitustaulu ja esillä on mm. virallisesti nähtävillä olevat suunnitelmat. Neuvokkaasta saa tietoa myytävistä ja vuokrattavista tonteista. Sieltä voi lunastaa kalastusluvat kaupungin vesialueille, vuokrata venepaikan tai viljelypalstan. Sieltä voi hankkia myös järjestysnumerot asumisoikeusasuntoihin, Oulu-card kaupunkikortit, veteraanilinja-autoliput ja pysäköintiluvat. Neuvokkaassa on myös pysäköinninvalvonnan palvelupiste ja asiakastietokone. Kaupungin kassapalvelut Neuvokas tarjoaa ilman käsittelymaksua. Helmikuu / 2007 Toteutus: Viestintäkeskus Ky Julkaisija: Oulun kaupunki, tekninen keskus Paino: Sanomala Oy Painosmäärä: kpl Paperi: Nova Press 70 g / 95 ISSN: Tekninen keskus Avoinna ma - pe klo 8-16 Puh Uusikatu 26

3 Lähitulevaisuudessa Oulua kehitetään kolmitahoisesti 3 3 Oululaisten asumiseen liittyviä mielipiteitä on tutkittu mm. asukasbarometrillä, jonka tulokset linjaavat sekä päättäjien että suunnittelijoiden toimintaa. Barometrissä oli havaittavissa kaksi suuntaa: toisaalta toive asua pientalossa lähellä luontoa ja toisaalta kerrostaloissa lähellä keskustaa ja sen palveluja. Tuloksen perusteella kaupungin tulee tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja sekä lisätä pientalovaltaista asuntotuotantoa. 1,c Kaupungin ydinkeskusta vahvistuu palvelualueena, jonka sisällä kaupunkikulttuuri syvenee ja monipuolistuu. Ympäristöllisesti arvokkaan suistoalueen maankäyttöä kehitetään virkistys-, ympäristö- ja kulttuuriarvot huomioiden. 2 Ydinkeskustan ympärillä muutetaan asuin- ja toiminta-alueiksi niitä alueita, jotka ovat jääneet elinkeinoelämän rakennemuutoksessa vajaakäyttöisiksi. Näistä tärkeimpiä ovat Etu-Lyötty, Kasarmi ja Toppilansalmi. 3 Kolmas kehityssuunta on asumattomaan luontoon rakennetut ja rakennettavat aluekeskukset. Ouluun kasvaa ja kehittyy kolme tytärkaupunkia: pohjoisessa tieteen ja teknologian kaupunki Kaijonharju, idässä jokivarren ja luonnon kaupunki Hiukkavaara ja etelässä Pohjanmaan lakeuksien portti Kaakkuri. 2 1 c 3 3 Keskustan kautta omakotitaloon Minna, kolmivuotias Maks, puolivuotias Milla ja Ilkka Mikkola viihtyvät Meritullissa, kuten myös cain-terrieri Nelson. Ilkka ja Minna Mikkola ovat odottavalla kannalla, mutta tyytyväisiä Meritullin asuinympäristöön ja kolmen huoneen asuntoonsa. Haussa on omakotitalo tai vaihtoehtoisesti rivitaloasunto. Muutolla ei ole kuitenkaan kiirettä, sillä keskusta-asumisessa on vahvaa viehätystä. Meritullin varsin uusi merellinen asuinympäristö on tiiviin kaupunkimainen ja se sijaitsee käytännöllisesti katsoen keskustassa. Silti sieltä on myös välitön yhteys väljempiin Oulujoen suiston ranta-alueisiin tai vaikkapa Kauppatorille. - Kahden lapsen vanhempina olemme oppineet arvostamaan vaivattomia ratkaisuja. Tästä on niin helppo lähteä keskustaan asioille. Välimatka on olematon ja kaikki palvelut ovat tuossa nurkan takana. Riittää, kun saa lapset rattaisiin ja sitten kauppaan. Autoon ei tarvitse joka välissä turvautua, Minna ja Ilkka Mikkola kehaisevat. Mikkolan perheen kolmas lapsi cainterrieri Nelson vaatii sekin oman huomionsa. Ulos on helppo lähteä ja hyviä lenkkimaastoja löytyy niin pohjoisesta Ainolan puistosta kuin etelästä Kuusiluodon alueelta. Tuirassa on kaikki mitä vanhus tarvitsee Tuira täyttää ne kriteerit, jotka Eino Olavi Metso asettaa laadukkaalle asumiselle: Hyvä ympäristö ja palvelut, siinä se on, Metso määrittelee. Eino Olavi Metsolla (86) on yli 70 vuoden mittainen perspektiivi oululaiseen asumiseen. Monet paikat on tullut koettua: keskusta, Intiö, Heinäpää, Karjasilta. Viimeiset 52 vuotta hän on asunut Tuirassa - ensin Toivoniemessä, sitten Koskitiellä ja viimeiset 20 vuotta Tuirantiellä. Toivoniemi oli hyvä paikka, mutta jonkin verran häiritsi siltojen kova liikenne ja sen aikaisten autojen väkevät pakokaasut, jotka pakkautuivat sisälle asti. Koskitiellä hän autteli hissittömässä talossa huonojalkaista naapuriaan ja silloin tuli mieleen, ettei omakaan hyvä kunto ehkä ole ikuista. Eino Olavi Metso vaihtoikin Tuirantien kerrostaloon heti sen valmistuttua vuonna 1986 eikä muuttoa ole tarvinnut katua. Talo on rauhallisella paikalla puistomaisessa ympäristössä. On hissi ja apuvälineitä käyttävän liikkumista helpottava luiskakin löytyy ala-aulasta. - Tässä on kaikki palvelut aivan lähietäisyydellä. Terveyskeskukseen on 300 metriä, kauppa on lähellä, apteekki löytyy puolen kilometrin päästä. Jos vanhaan kaupunkiin eli keskustaan tulee asiaa, niin bussipysäkit ovat ihan tuossa vieressä. Pysäkille voi mennä milloin vain, kun kaikki bussit kulkevat tätä kautta, Metso kertoo. Omakotitaloa parempaa asumismuotoa ei ole ei ainakaan sellaiselle ihmiselle, jolla peukalot vielä liikkuvat, tuumaa eläkeläinen Matti Greus lähes 40-vuotisella omakotiasumisen kokemuksella. Tai oikeastaan kysymys on pitemmästä ajasta. Greusit ovat kotoisin maalta ja he ovat ikänsä tottuneet kotipuuhiin. - Tämä Madekoski on hyvin maaseutumaista tai oikeastaan ihan maaseutua. Tämä viehättää meitä maalta lähteneitä. Liikenteellisesti se on myös Omakotitalo on paras, kun peukalot vielä liikkuu ihanteellinen. Ruuhkia ei ole ja keskustaan pääsee sujuvasti. Matti Greus on sekä nykyisen että edellisen asuintalonsa isäntä. Kummassakin riittää toimen miehelle sopivaa puuhaa. Viimeaikojen mainittavia projekteja ovat olleet lämmitysjärjestelmien uusimiset, joilla korvattiin kummankin paikassa öljylämmitys. Vanhaan nyt vuokralla olleeseen taloon Matti Greus laittoi puupellettilämmityksen ja omaan asuintaloon maalämmön. Hän on mitä tyytyväisin ensikokemuksiin. Kummallakin tavalla alitetaan öljyn lämmityskustannukset. Pelletillä päästään ainakin puolittamaan kustannukset ja maalämmöllä säästö on huomattavasti suurempi, Greus laskeskelee. Matti Greus on tyytyväinen kaupungin kautta saamaansa investointitukeen, joka oli 15 prosenttia laitehankinnoista. Ruotsissa tuetaan paljon runsaammin energiaa säästäviä lämmitysmuotoja, miksei niin tehtäisi meilläkin, Matti Greus kysyy.

4 4 ROTUAARI 20 VUOTTA Sokos-aukio kevättalvella 1961, pikkukuvassa kesällä Kuva: Kalevan arkisto JOUKKOLIIKENNEKATU KÄYTTÖÖN Kesän 2007 aikana tehtävillä katurakennustöillä ja liikennejärjestelyillä valmistaudutaan keskustan joukkoliikennekadun avaamiseen. Torikadulla välillä Hallituskatu - Saaristonkatu tehdään vuonna 2006 alkaneen katurakennustyön viimeistelytöitä. Saaristonkadulla välillä Kirkkokatu - Uusikatu tehdään viimeistely- ja kiveystöitä ja pysäkkimuutoksia. Rakennustyöt alkavat huhtikuun - toukokuun vaihteessa ja ne valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Torikatu suljetaan liikenteeltä rakennustöiden alkaessa, jolloin joukkoliikenne siirtyy Aleksanterinkadulle. Torikadun ja Saaristonkadun valmistumisen jälkeen Torikatu muutetaan välillä Saariston- katu - Asemakatu kaksisuuntaiseksi joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi, jossa on huolto- ja tonteille ajo sallittu. Torikatu muutetaan kaksisuuntaiseksi Puistokadulle saakka ja joukkoliikenne Isonkadulta poistuu. Torikadulle valmistuu myös koko keskustan läpäisevä polkupyöräreitti. Kirkkokatu Saaristonkadulta Puistokadulle muutetaan yksisuuntaiseksi. Liikennejärjestelyjen muutokset aiheuttavat suuria muutoksia keskustan liikenteen ohjaukseen ja opastukseen. Satoja liikennemerkkejä uusitaan ja muutetaan. Muutokset edellyttävät keskustassa liikkuvilta erityistä tarkkaavaisuutta. Rotuaarin 20-vuotisjuhlaa vietetään Autottomana päivänä , jolloin otetaan käyttöön uuden lain mukainen kävelykatumerkki. Uusi kävelykatumerkki mahdollistaa pysäköinninvalvonnan puuttumisen Rotuaarilla tapahtuvaan luvattomaan pysäköintiin ja pysähtymiseen. Eteläisen alikulun peruskorjaus sisältää sillan peruskorjauksen, alikulun kuivatuksen parantamisen ja Saaristonkadun ja Rautatienkadun sekä Saaristonkadun ja Ratakadun liittymien katurakennustyöt. Peruskorjaus parantaa nykyisin ruuhkaisen alikulun liikenteellistä sujuvuutta. Saaristonkadulle rakennetaan uusi kääntymiskaista pohjoiseen ja etelään päin Rautatienkadulle kääntyvälle liikenteelle. Ratakadulle rakennetaan uusi kääntymiskaista Saaristonkadulle keskustaan päin kääntyvälle liikenteelle. Rautatienkadun ja Ratakadun liittymän liikennevalot uusitaan. Kevyen liikenteen Rotuaarille laaditaan liikenteen, huollon ja logistiikan periaatteet. Tavoitteena on kävelykatualueen kehittäminen ja tavaraliikenteen sujuvuuden parantaminen. Keskustan alueelle toteutetaan tavara-ajoneuvoille erillisiä huoltotaskuja, joiden yhteiskäyttö taksien jättö- ja odotuspaikkoina selvitetään. Rotuaarin juhlapäivään on tarkoitus yhdistää joukkoliikennekadun avaaminen ja muiden keskustan uusien liikennejärjestelyiden käyttöön otto sekä cityliikenteen aloittaminen. Eteläinen alikulku väljemmäksi turvallisuutta parannetaan ajoradan ja kevyen liikenteen väylien väliin tehtävillä uusilla kaiteilla. Alikulun valaistus parannetaan nykyvaatimuksia vastaavaksi ja Saaristonkadun välin Kansankatu - Ratakatu katuvalaistus uusitaan. Touko-syyskuuhun ajoittuvien rakentamistöiden haitat liikenteelle tulevat olemaan merkittävät, koska rakennustyöt edellyttävät alikulun kaistamäärän vähentämistä. Eniten liikennettä haittaavat työt pyritään keskittämään lomakauden vähäliikenteiseen aikaan. Vaihtoehtoisia reittejä suositellaan käytettäväksi työmaan aikana. Keskustan puistoja peruskorjataan Heinätorinpuiston perusparannuksen loppuosa sisältää vesialtaan ja sen ympäristön rakentamisen laatoituksineen ja kukkaryhmineen, käytävien viimeistelyn sekä nurmetus- ja istutustyöt. Kyösti Kallion puiston perusparannus aloitetaan poistamalla poppeleita ja muita huonokuntoisia puita. Varsinainen peruskorjaus ajoittuu useammalle vuodelle ja se aloitetaan puiston länsipäästä. Eteläisen alikulun peruskorjauksen yhteydessä Lyötynpuiston itäpääty peruskorjataan. Toivoniemen länsiosan leikkipaikka peruskorjataan ja itäosan vanha leikkipaikka poistetaan. Merikoskenpuiston Sisaruksetpatsaan vesiallas peruskorjataan Tuirassa. Kallioparkki etenee Kallioparkin asemakaavaehdotus valmistui vuoden 2006 lopussa ja se on päätöskäsittelyssä. Toteutuksen osalta hanke on edennyt urakkakyselyvaiheeseen. KVR-urakkatarjouspyynnöt on lähetetty urakoitsijoille ja tarjouksia odotetaan sisään kesällä. Aluksi tehdään sopimus jatkosuunnittelusta ja myöhemmin varsinaisesta rakennustyöstä. Kallioparkkia valmistellaan siirtämällä Mäkelininkadulla kunnallistekniikka pois kallioparkin sisäänajorampin kohdalta. Työt suoritetaan kesän aikana.

5 VIRASTOTALON RAKENTAMINEN KÄYNTIIN 5 Byströmin talon korjaus valmiiksi Hallituskadulla virastokorttelia vastapäätä sijaitsevan ja merkittävällä tavalla puu-oulun historiaan liittyvän Byströmin talon peruskorjaus valmistuu kesään 2007 mennessä. Byströmin talo on ns. NUKU-korttelissa, joka on virastokorttelin tavoin kaupunkiarkeologisesti kiinnostava. Korjaushankkeen aikana löydettiin Byströmin taloa vanhempien rakennusten perustusten hirsiladelmia maakerrostumasta, joka on rakennuksen perustuksen muodostavan kiviladelman alla. Taloon muuttavat nuorisotoimen hallinnon ohella nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi ja nuorten keskus Walda. Virastotalon ja Torikatu 10 rakennustyöt käynnistyvät kesällä Uusi kaupungin virastotalo otetaan käyttöön syksyllä Virastokorttelin suunnitelmat perustuvat arkkitehtikutsukilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n ehdotukseen vuodelta Uudistamisen kohteena on ydinkeskustaan läheisesti liittyvä kortteli Torikadun ja Hallituskadun kulmassa. Virastotalon pääsisäänkäynti avautuu edustavan jul- kisen piha-aukion kautta Torikadun tulevalle joukkoliikennekadulle. Hansapäätytaloina tunnetut kaksi arvokasta Hallituskadun rakennusta saavat viereensä kolmannen katupäädyn osana uutta virastotaloa. Huoltoliikenne kortteliin ohjataan pihatason alle katettua ajoramppia pitkin Aleksanterinkadulta. Virastotalo ei vaikuta samalla tontilla olevan Aleksinkulman kiinteistön nykyiseen tilankäyttöön. Torikatu 10, jossa nykyisin toimii mm. kaupungin elinkeinoja kansainväliset palvelut, on erillinen osa virastotaloa ja sen pihapiiriä. Virastotalon pääkäyttäjinä tulevat olemaan kaupungin keskushallinto sekä uusi talouden ja hallinnon palvelukeskus, jonka yhteydessä myös nykyinen painatuskeskus jatkaa toimintaansa. Torikatu 10 matkailupalvelujen infopiste tulee siirtymään uuden virastotalon pääaulaan. Pienoismallikuvat: Jussi Tiainen Kaupungintalon talotekniikka uusitaan Kaupungintalon talotekniikka on kulunut loppuun ja edellyttää täydellistä uudelleen rakentamista putkineen, kanavineen ja verkostoineen. Peruskorjauksen rakennussuunnittelu käynnistyy alkuvuodesta Osa rakenteista ja sisätiloista kuten välipohjat ja pohjakerros ovat myös peruskorjauksen tarpeessa. Kyseiset korjaukset mahdollistavat tarpeen mukaisia tilamuutoksia erityisesti pohjakerroksessa. Kaupungintalon piha ja siihen liittyvä puistoalue on aikaisemmin kunnostettu. Kaupungintalon kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuva merkitys on huomattavan suuri. Rakennus valmistui 1887 arkkitehti J.E. Stenbergin piirustusten mukaan ja sitä korotettiin kerroksella 1920 taidokkaasti alkuperäistä uusrenessanssin tyyliä mukaillen. Uudeksi ruokasaliksi esitetään alun perin (1887) ajovaunujen tilaksi rakennettua yhtenäistä huonetilaa, joka on toiminut viimeksi arkistokäytössä. Keskushallinnon kokoustilojen määrää lisätään osan toiminnoista siirtyessä virastokortteliin. RAATIN LIIKUNTAKESKUS suunnittelupöydälle CITY-LIIKENNE ALKAA Joukkoliikenteen uusi toimintamalli ns. city-liikenne käynnistyy syksyllä kolmella linjalla keskustasta Limingantulliin, Kontinkankaalle ja Värttöön - alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on heikko. City-liikenne on keskustan lähialueille suuntautuvaa joukkoliikennettä ja se ajetaan tavallista vuoroliikennettä pienemmällä kalustolla. Kolmea keskustasta alkavaa linjaa (Värttöön, Kontinkankaalle ja Limingantulliin) ajetaan puolen tunnin vuorovälillä. Linjat ajavat Torikadun ja matkakeskuksen välillä samaa reittiä siten porrastettuna, että tälle välille syntyy kymmenen minuutin vuorovälin hyvän palvelutason yhteys. Siren Arkkitehdit Oy Raatin liikuntakeskuksen suunnittelu on käynnistynyt valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman pohjalta. Toiminnan tärkeinä lähtökohtina ovat monipuolisuus ja houkuttelevuus. Näitä sovelletaan kaikkeen alueelle tulevaan toimintaan. Raatista tullaan tekemään Pohjois-Suomen merkittävä liikuntakeskus. Liikunnan harrastajat iästä ja suoritustasosta riippumatta löytävät liikuntakeskuksen tarjonnasta mieleistään toimintaa. Myös koululiikunnan mahdollisuudet ovat monipuoliset. Kilpaurheilun päälajit tulevat olemaan jalkapallo ja yleisurheilu. Nykyinen uimahallirakennus sovitetaan osaksi uusia laajenevia liikuntapalvelutiloja. Sisäliikunta- ja aputilat suunnitellaan muunneltaviksi palvele- maan myös kenttälajeja. Asiakaspalvelutilojen liikennevirta tullaan ohjaamaan pääsisäänkäynnin aulan kautta, jolloin valvonta, palvelu ja ohjaus on mahdollista keskittää yhteen palvelupisteeseen. Allastiloja laajennetaan rakentamalla nykyisen allashuoneen yhteyteen 25 metrin viisiratainen kuntoallas ja uusi lasten opetusallas. Liikuntaviraston hallinnon toimitilat sekä info- ja asiakaspalvelupiste sijoittuvat laajennusosaan. Pääkatsomo ja sen laajennukset katetaan mukailemalla luvulta peräisin olevaa arkkitehti Martti Heikuran toteutussuunnitelmaa. Katsomoihin saadaan noin paikkaa, joista sijaitsee katetussa pääkatsomossa. Alueen yleisilme tulee parantumaan harjoituskentän, paikoitus-, liikenne- ja viheralueiden perusparantamisen myötä. Liikuntakeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon kaupunginosan, ympäristön ja rakennusten arvot mm. tarkastelemalla uudis- ja uudelleen rakentamisen vaikutukset kaupunkikuvaan ja säilyttämällä vanhan uimahallirakennuksen alkuperäiset piirteet Pohjois- Pohjanmaan museon esittämien tavoitteiden mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaan rakentamistyöt aloitetaan keväällä Rakennukset, pääkenttä, harjoituskenttä sekä ympäristö- ja liikennealueet valmistuvat vaiheittain vuoden 2011 syksyyn mennessä.

6 6 Metsolan lastenkoti käyttöön keväällä Pateniemen Karinkantaan nouseva uusi Metsolan lastenkoti otetaan käyttöön kevättalvella Lastenkotiin tulee kaksi osastoa joista toinen on 8-paikkainen hoidonarviointiosasto ja toinen 8-paikkainen kuntoutusosasto. Kumpikin osasto jakautuu vielä kahteen 4-paikkaiseen asuinsoluun. Toiminta rakennuksessa on ympärivuorokautista. Lastenkodin tilat sijaitsevat suljetun sisäpihan ympärillä yhdessä kerroksessa. Yhteiset tilat sijaitsevat sisäpihan puolella ja lasten omat huoneet ulkokehällä. Ratkaisu antaa mahdollisuuden jokaisen lapsen yksityisyyteen. Huoneista on näkymä ympäröivään metsään. Metsolan lastenkoti syksyn väreissä. Heinäpään palloiluhalliin täysimittainen jalkapallokenttä Arkkitehdit m3 Oy Oulun kaupunki rakennuttaa Heinäpään urheilualueelle uuden palloiluhallin, jonka ensisijaisena tarkoituksena on taata lasten ja nuorten talvijalkapalloilun harrastusmahdollisuudet. Halli sisältää täysimittaisen palloliiton ohjeiden mukaisen keinonurmipintaisen jalkapallokentän sekä tarvittavat aputilat. Halliin tulee myös kilpailutoiminnan edellyttämät katsomotilat noin 630 katsojalle. Hallin pituus on noin 117 metriä ja leveys noin 75 metriä. Korkeutta hallin keskellä on yli 20 metriä. Hallille rakennetaan uudet liikenneyhteydet Nuottasaarentien kautta. Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja työt valmistuvat syksyllä UKI Arkkitehdit Oy

7 7 Katutöitä Tahkokankalla ja Lyötyssä Puistoja rakennetaan ja peruskorjataan Kaakkuriin terveysasema Kaakkurin monitoimitalo koulun viereen Hiirosessa aloitetaan syksyllä Metsäkuninkaantien jatko-osan sekä muiden Tahkokankaan toisen vaiheen katujen rakentaminen. Kunnallistekniset työt jatkuvat vuonna Etu-Lyötyn kadunrakennustyöt keskittyvät lähinnä Kansankadun peruskorjaukseen välillä Peltokatu - Limingankatu. Työt sisältävät koko katualueen katurakenteiden ja pintamateriaalien uusimisen sekä vihertyöt. Rakentamisaika on touko - syyskuu. Rautatienkadun rakentamista jatketaan Harjapäänkadusta etelään nykyiselle Härkätielle asti. Lisäksi Ilmarinkadulle tehdään uusi liittymä Rautatienkadulle. Rautatienkadun päällystystyöt ja vihertyöt tehdään myöhemmin, todennäköisesti vuoden 2008 aikana. Jääkäripuiston leikkipaikka sekä muut Intiön puistoalueet rakennetaan valmiiksi, samoin Laanilan ja Hovisuon alueen puistoalueet. Etu-Lyötyssä rakennetaan Tullipuominpuiston keskiosa. Pateniemen Laholaisenpuistoon rakennetaan uusi koira-aitaus. Leikkipuistoja peruskorjataan Höyhtyällä (Sorsapuisto), Haapalehdossa (Reslapuisto), Pateniemessä (Palosuonpuisto) sekä Kastellissa (Antti Pietilän puisto). Kaakkurin koulun viereen keskustorin yhteyteen rakennetaan alueellinen terveysasema, johon tulee myös hammashuollon tilat ja neuvola. Rakennustyöt on aloitettu. Uusi terveysasema aloittaa toimintansa vuoden 2008 alusta. Kaakkurin terveysasema julkisivuja. Sisäänkäynnin seinäsyvennyksen kookkaan taideteoksen toteuttaa taiteilija Sinikka Tuominen. Viimeisenä julkisena palvelurakennuksena Kaakkurin keskustaan rakennetaan monitoimitalo, johon sijoittuu kirjasto, nuorisotilat ja asukastupa. Kaakkurin monitoimitalo rakennetaan samalle tontille Kaakkurin koulun kanssa keskustorin eteläpuolelle kirkkoa vastapäätä. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2007 ja ne valmistuvat seuraavana kesänä. UKI Arkkitehdit Oy Etu-Lyötyn ja Taka-Lyötyn välisen uuden kevyen liikenteen alikulun Madetojanraitin rakennustyöt alkavat syksyllä 2007 ja valmistuvat vuoden 2008 aikana. Radan alittavan alikulkukäytävän lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Veturiaukion ja Madetojanaukion rakentaminen. Rautatienkadun liikenne katkaistaan alikulun rakentamisen ajaksi. ULLAKON RAKENTAMISELLA rahoitusta myös hissiin Taloyhtiöiden kiinnostus ullakkotilojen käyttöönottoon on jatkuvasti lisääntynyt Oulun keskustassa. Oulun kaupunki suhtautuu myönteisesti ullakkotilojen muuttamiseen asunnoiksi. Ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina vaativia: mielenkiintoisille ja monimuotoisille ullakkoasunnoille löytyy kuitenkin halukkaita ostajia. Rakentamalla ullakon taloyhtiö saa samalla rahoitusta muihin korjauksiin ja perusparannuksiin, vaikkapa hissin rakentamiseen. Tänä vuonna Oulussa valmistuukin ennätyksellisesti 20 uutta hissiä. Ullakkorakentaminen tai rakennuksen korottaminen edellyttää usein asemakaavan muuttamista. Asemakaavan muutokselle on edellytyksiä, kun ullakkotilat otetaan perusparantamisen yhteydessä pääasiassa asuinkäyttöön tai asukkaiden yhteiseen käyttöön ja rakennuksella on luontaiset edellytykset ullakkorakentamiselle. Asemakaavan muutokset toteutetaan yhteistyössä asemakaavoituksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Jos kyseessä on arvorakennus, selvitetään myös onko kohteeseen tarpeellista pyytää museoviranomaisen lausunto. Asemakaavan muuttamiselle on asetettu koko joukko edellytyksiä. Niinpä ullakkorakentamisen yhteydessä tulee parantaa asumisviihtyisyyttä kuten esimerkiksi piha-alueiden leikkipaikkoja, ulko-oleskelutiloja, istutuksia ja autopaikkoja. Korttelin kiinteistöt sopivat tarvittaessa yhteistyöstä piha-alueiden parantamisen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä (jätehuolto, kulkuyhteydet, kiinteistönhuolto). Hissien rakentamisen tarve ja mahdollisuudet selvitetään. Kaavan muutoksen edellytyksenä on myös se, että ullakon rakentaminen tapahtuu pääasiassa olevan katon sisäpuolella ja rakennuksen arvoja ei turmella. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen ja kohentaminen turvataan erityisesti avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla sekä kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla. Ullakolta poistuvat huoneistovarastot korvataan toisaalla. Ullakko vai lisäkerros? Taloyhtiölle tulevaan autopaikkavelvoitteeseen ja rakennusoikeuden lisäyksestä aiheutuvien yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamiseen vaikuttaa se, onko kyseessä ullakkokerros vai lisäkerros. Lisäkerros aiheuttaa autopaikkojen lisärakentamisvelvoitteen. Ullakkokerros on kyseessä silloin, kun olemassa oleva ullakkokerros muutetaan asuinrakentamiseen ja rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Katon lappeen nosto tai käyttötilattoman kattorakenteen muutos tulkitaan lisäkerrokseksi. Uudet, vähintään kolmikerroksiset asuinkerrostalot on varustettava hissillä. Hissiyhteyden on ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja. Rakennettaessa hissi jälkikäteen tai korotettaessa olemassa olevaa hissiä sovelletaan uudisrakentamista koskevia määräyksiä. Asunto Oy Uusi-Heikkiin rakennetaan 5. kerros kattoterasseineen, hissi ja uusi porrashuone. Hissi on sijoitettu vanhan porrasvarren paikalle. Muutostyöt ovat vaatineet asemakaavan muutoksen. Samanaikaisesti toteutetaan LVIS-saneeraus. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkton Suunnitteluryhmä Oy. Hissi parantaa viihtyvyyttä Hissin rakentaminen ullakkorakentamisen yhteydessä parantaa asumisviihtyvyyttä koko rakennuksessa. Hissi voidaan sijoittaa nykyiseen porraskäytävään, rakennuksen ulkopuolelle tai joissakin tapauksissa osittain tai kokonaan huoneistotiloihin. Vaihtoehtoina on uuden portaan rakentaminen. Hissin suunnittelun tavoitteena on esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Lähtökohtana on, että myös apuvälineitä käyttävä pystyy kulkemaan itsenäisesti. Porrashuoneessa tulee olla riittävästi tilaa palo- ja pelastustoimen työskentelyyn myös hissiasennuksen jälkeen. Tukea jopa 50 prosenttia Valtion asuntorahasto myöntää 50 prosenttia avustusta uuden hissin suunnitteluun ja rakentamiseen sekä käytössä olevan hissin korjaamiseen. Avustusta myönnetään taloyhtiöille myös muihin esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on vilkastumassa entisestään suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2002 alkanut Oulun kaupungin hissiprojekti jatkuu edelleen ja kaupungin myöntämälle 15 prosentin lisäavustukselle riittää kysyntää. Lisätietoja : Ullakkorakentaminen: Jere Klami, arkkitehti, asemakaavoitus Hissiavustukset: Leena Olsbo-Rusanen, arkkitehti, tontti- ja asumispalvelut

8 8 Vanhaa kaupunkirakennetta peruskorjataan Ritaharjun monitoimitalo mitoitetaan 650 oppilaalle Uusia asuntoalueita viimeistellään Uusien pientalovaltaisten asumaalueiden päällystystöitä tehdään Jylkynkankaalla, Kuivasrannalla, Kynsilehdossa sekä Kaakkurin Kiviharjussa. Samassa yhteydessä katualueiden vihertyöt ja katuvalaistus tehdään valmiiksi. Arkkitehtitoimisto Seppo Huttu-Hiltunen Oy Uusien asuinalueiden puistoalueet rakennetaan suunnitelmien mukaiseen kuntoon ja saatetaan hoidon piiriin Kaakkurin ja Jylkynkankaan alueella. Kuivasrannalla ja Kynsilehdossa rakennetaan uudet leikkipuistot ja Talvikankaalla aloitetaan keskusleikkipuiston rakentaminen. Muiden puistoalueiden rakentamista näillä alueilla jää vielä seuraavalle vuodelle. Kunnallistekniikkaa Metsokankaalle ja Ritaharjuun Maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti uusien asuinalueiden kunnallisteknisiä töitä tehdään Metsokangas I -alueella, jonka pohjaustyöt saadaan valmiiksi. Vuonna 2007 aloitetaan Metsokangas II:n ja tähän liittyvien kokoojayhteyksien rakentaminen. Samanaikaisesti aloitetaan myös Raitotien pohjoispuoleisen Ritaharjun alueen ensimmäisen vaiheen eli Aaltokankaan rakentaminen. Kuivasrannalta Linnanmaalle johtava Ritaharjuntie tehdään vuoden 2007 aikana. Työt jatkuvat syksyllä, jolloin aloitetaan Kaitoväylälle johtavan Tietolinjan ja siihen liittyvien muiden kunnallisteknisten verkostojen rakentaminen. Kunnallistekniikan peruskorjausta jatketaan Koskelassa, jossa tehdään Ketjutien alueella vuonna 2006 toteutetun peruskorjauksen päällystys ja muita viimeistelytöitä sekä alueen loppuosan kunnallistekniikan perusparantaminen. Mustasuon alueella aloitetaan kunnallistekniikan saneeraus Rimpitien alueella. Kesän aikana tehdään kunnallistekniikan peruskorjausta Väliahontiellä Pateniemessä ja Haarantiellä Maikkulassa. Kaukovainiolla päällystetään Nuolihaukantie, Haarasuontie Maikkulan yrityskylässä, Nokelan-, Karjaportin- ja Raivaajantie Karjasillalla ja Kuivasjärven alueen kadut. Oulun liikenneturvallisuussuunnitelman pohjalta toteutetaan useita pieniä liikenteen turvallisuuden parantamiskohteita eri puolilla kaupunkia. Ritaharjun alueen asukkaille erityisryhmät mukaan lukien rakennetaan julkisten palveluiden keskuksena toimiva Ritaharjun Monitoimitalo. Lähipalveluina saadaan päivähoito-, esiopetus-, perusopetus-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Monitoimitalossa yhtenäinen peruskoulu on toimijoista suurin ja koulutilat mitoitetaan noin 650 oppilaalle. Talon toiminnassa ja tilojen käytössä pyritään mahdollisimman laajaan keskinäiseen yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Rakennushanke toteutetaan arkkitehtuurikutsukilpailuna, jolloin hankkeen toteuttamisesta saadaan useita eri vaihtoehtoja ennen lopullisen rakennussuunnittelun käynnistämistä. Arkkitehtuurikutsukilpailu on käynnissä ja rakennustyöt aloitetaan syksyllä Tavoitteena on, että toiminta uudessa monitoimitalossa käynnistyy syksyllä Monikäyttöaula Kaupunki rakentaa vuosina Metsokankaan Monitoimitalon Kaakkurin suuralueelle Metsokankaalle. Rakennukseen tulee yhtenäinen luokat 1-9 käsittävä 535 oppilaan peruskoulu. Oppilaslukuun sisältyy seitsemän erityisopetuksen alueellista pienryhmää, joista kolme on tarkoitettu vammaisille lapsille. Päiväkotiin tulee suunnitelman mukaan neljä kokopäiväryh- Metsokankaalle monitoimitalo mää ja esiopetus- ja kerhoryhmiä. Yksi kokopäiväryhmistä on harjaantumisopetusta saava pienryhmä. Esiopetustilat sijaitsevat koulun alkuopetustilojen yhteydessä. Lapsia päiväkodissa tulee olemaan lasten iästä ja kerhoryhmien määrästä riippuen Kouluterveydenhoidon tiloissa toimivat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Koulutiloissa järjestetään koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koordinoi Nuorisoasiainkeskus. Ulkopuolista käyttöä varten ei osoiteta omia tiloja. Tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö on mahdollista rakennuksen pääkäyttäjien ehdoilla. Pääsisäänkäynti

9 Pyykösjärveen ja Kuivasjärveen hyvälaatuista vettä Oulujoesta 9 Oulun kaupungin koillislaidalla sijaitsevat Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi ovat rehevöityneitä matalia järviä, joissa on toistuvasti esiintynyt leväkukintoja kesällä ja happikatoa talvella. Järvet sijaitsevat Oulun taajama-alueella ja niiden virkistyskäyttö on vilkasta. Happikadot, leväkukinnot sekä veden ajoittainen huono hygieeninen laatu, ovat viime vuosina kuitenkin vähentäneet niiden virkistyksellistä arvoa. Alkuvuodesta 2006 teknisessä keskuksessa laadittiin Pyykösjärven kunnostusta koskeva hankesuunnitelma, joka on vaiheistettu siten, että vuosina toteutettavilla toimenpiteillä korjataan järven sisäisen kuormituksen aiheuttamia haittoja sekä luodaan edellytykset järvien kunnostamisen jatkotoimenpiteille. Alkuvaiheessa kunnostustoimenpiteet kohdennetaan huonompikuntoiseen Pyykösjärveen. Ensimmäisessä vaiheessa Pyykösjärven hapetusta tehostetaan, rantoja niitetään sekä tehdään tekninen suunnitelma Oulujoen hyvälaatuisen lisäveden johtamiseksi Pyykösjärveen. Kunnostushankkeen järein toimenpide, lisäveden johtaminen, on tarkoitus toteuttaa vuonna Lisätietoja : Kartat pidetään ajan tasalla Madekosken alueen uudiskartoitusurakka päättyy ja alueen kartta otetaan käyttöön. Toukokuussa ilmakuvataan Toppilan - Välivainion alue. Ilmakuvauksen avulla nykyinen kartta uudistetaan ajantasaiseksi. Kaupungin koordinaattijärjestelmä on tarkoitus uudistaa uuden EUREFjärjestelmän mukaiseksi lähivuosina. Muutosta varten tarpeellisten lähtöpisteiden mittaus on suoritettu vuonna 2006 ja tänä vuonna on tarkoitus suorittaa järjestelmän muuttamiseen liittyviä tarkistusmittauksia. Kuivasrannan päiväkodin pääsisäänkäynti torilta; taiteilija Kaija Kiurun julkisivuteos Mukulat. Keväällä julkaistaan uusi opaskarttavihko, joka käsittää koko Oulun seudun keskeiset taajama-alueet. Kuivasrannan päiväkoti käyttöön vuoden alussa Kuivasrannan päiväkoti ja väliaikainen koulu otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa. Päiväkoti sijaitsee Ritaharjun kaupunginosassa Kuivasrannantiellä. Rakennuksessa on kahdeksan päivähoitoryhmää, joista kaksi on avointa ryhmää. Päiväkodin neljää ryhmätilaa käyttävät ensi vaiheessa alakoulun luokat Ritaharjun monitoimitalon koulutilojen valmistumiseen asti. Arkkitehtitoimisto Harju Oy Alkuvuosina rakennuksessa on neljä päivähoitoryhmää 0-6 vuotiaille. Päiväkotikäytössä tilat palvelevat yhteensä 66 lasta. Yhteiskäyttöön tulee liikuntasali, askartelutilat, aulatilat ja jakelukeittiötilat. Pääasiassa yksikerroksinen rakennus jakaa tontin aidattuihin leikkipihoihin sekä huolto- ja pysäköintialueisiin.

10 10 Omakotirakentajille luovutetaan 300 tonttia Vuoden 2007 aikana kaupunki tulee luovuttamaan ennätysmäärän eli 300 erillisomakotitonttia omatoimiseen pientalorakentamiseen. Alkuvuodesta on haettavana 100 myyntitonttia Metsokankaalta, Talvikankaalta ja Ritaharjun Kuivasrannalta. Elokuussa tulee haettavaksi 200 vuokrattavaa omakotitonttia. Vuokrattavat tontit sijaitsevat Metsokankaalla ja Ritaharjun Aaltokankaalla. Kaupungin varatessa omakotitontin rakentajalle tonttivarauksensaajan tai hänen edustajansa tulee osallistua kaupungin rakennusvalvontaviraston järjestämiin pientalon laatuohjaukseen myöhemmin esitettävän aikataulun mukaisesti. Syksyn vuokratonttien saajille jää muutoinkin hyvää aikaa talonsa suunnitteluun sillä tonteille rakentaminen on mahdollista aikaisintaan kesäkuussa 2008 katurakentamisen valmistuttua. Sekä kiinteähintaisten että tarjousten perusteella myytävien tonttien hakumenettelystä saa parhaiten tietoa teknisen keskuksen nettivivuilta. Myös hakemuksen ja tarjouksen voi jättää kätevästi sähköisesti. Vuokratonttien hakuehdot ja menettelytavat löytyvät nekin netistä heti hakuajan alettua. Tonttien lohkomiset ajoitetaan niin, että tontit luovutetaan aina rakentamiskelpoisina rekisteritontteina. Rakennettujen tonttipyykkien kohdalla on maastossa puupaalu, johon on merkitty kyseisen korttelin ja rajapisteen numero. Numerot vastaavat tonttijakokartalla. esitettyjä. RAKENTAJILLE ENNAKOIVAA LAATUOHJAUSTA Pientalon kokonaisvaltainen laatuohjaus sisältää arkkitehtonisen osion lisäksi teknisen osion. Siihen kuuluvat kuuluvat kosteusriskit, sisäilman laatu, energiankulutus, ympäristövaikutukset ja elinkaarilaskelmat. Oulussa omakotirakentajan ei tarvitse jäädä yksin miettimään rakennusprojektissa eteen tulevia vaikeita laatuvalintoja. Avuksi tulee rakennusvalvontaviraston laatuohjaus. Oulussa kehitetty pientalojen laatuohjaus on jämpti tietopaketti, joka sisältää laatukoulutusta eli asiantuntijaluentoja, hankekohtaista ohjausta ja neuvontaa. Tässä on työkaluna nettiin rakennettu suunnittelu- ja arviointijärjestelmä: www. pientalonlaatu.fi. Hienoa on, että kaiken tämän saa ilmaiseksi rakennuslupamaksuun sisältyen. - Laatuohjauksen ideana on, että rakentajaperheet pääsuunnittelijoineen pystyisivät tekemään tietoisia valintoja suunnitellessaan esimerkiksi kosteuseristyksiä tai lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää. Suunnitteluvaiheessa määritetään yli 90 prosenttia rakennuskustannuksista ja kustannusvaikutus heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Valintojen perusteena tulee olla elinkaarikustannus, ei halvin investointikustannus, sanoo Oulun rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä. Neuvontabussilla aloituskokoukseen Oulun rakennusvalvonnan neuvontabussi on oululaisten oma keksintö. Bussi helpottaa käytännön työtä, sillä pientalotyömaan aloituskokoukset voidaan nyt pitää suoraan tontilla. - Tontin yksityiskohdat voidaan tarkistaa heti, kun ollaan paikan päällä, ja tontin mahdollisuuksista päästään muutenkin keskustelemaan, Pekka Seppälä toteaa. Laatuohjausiltoina suuri luentosali täyttyy vuosittain kymmeniä kertoja rakennuttajaperheistä ja ammattilaisista. Tavoitteena on, että rakennuttajat tekevät tietoisia laatuvalintoja. Lisätietoa : Kävi tuuri, kun pääsimme laatuohjaukseen Kukkolan Hanna ja Pasi tutkivat betonilattian kosteusmittausta, joka on yksi tärkeä osa rakennusvalvonnan kehittämää laadunvarmennusta. Laatuohjaus saa heiltä ison plussan. Se tuo lisätukea rakennusprojektiin, kun valinnat on tehty etukäteen ja tietoisesti jo ennen työmaavaihetta. - Oma laatutietoisuus on kyllä noussut monta pykälää, sanoo omakotitaloa rakentava Pasi Kukkola Oulun rakennusvalvonnan tarjoamasta laatuohjauksesta. Kukkolan talon arkkitehtipiirustukset olivat valmiina jo hyvissä ajoin. Niinpä talo saatiin rakennettua mielessä ja paperilla muutamaan kertaan ennen varsinaista työmaata. - Oli tuuria, että pääsimme mukaan laatuohjaukseen. Suunnittelua oli kyllä jo tehty, mutta sitä kannatti vielä tarkentaa, Pasi Kukkola sanoo. Laatuohjaus laittoi ajattelemaan joitain asioita uudelta kantilta. - Kestävästä kehityksestä tuli paljon uutta tietoa. Esimerkiksi rakennusmateriaalien valinnassa voi ajatella myös ekologisesti. - Samoin esimerkiksi erilaisten laitteiden laatu- hinta- ja käyttötilannevertailuista oli hyötyä. Kallein on usein laadukkain, mutta ei aina käytön kannalta välttämätön, Pasi Kukkola pohtii. Heikkilänkankaalle nouseva kivitalo on rehtorina toimivan Kukkolan ensimmäinen talonrakennusprojekti. Työtä on tekemässä muutama ammattilainen, mutta toki Kukkola itsekin viettää työmaalla iltoja ja viikonloppuja vasara ja saha kourassaan. Laatuajatteluun hänen on pitänyt pystyä sitouttamaan myös urakoitsijat. Talo ei valmiina toimi suunnitellulla tavalla, jos työssä ruvetaan oikomaan. - Tämän on tarkoitus olla perheelle loppuelämän talo. Ajatuksena on että tehdään kerralla kaikki kuntoon, sanoo Kukkola. Kukkola pitää laatuajattelua kovana meriittinä Oulun kaupungille. - Rakennusvalvonnan henkilökunta on asiastaan innostunut, ja heillä on aito halu vaikuttaa siihen, että Ouluun saadaan vähittäisnormia parempia taloja.

11 PALKITTU OULULAINEN INNOVAATIO 11 Oulun rakennusvalvontavirasto on omaksunut uuden toimintatavan, jonka peruslähtökohta on palvella kaikkia kuntalaisia, erityisryhmänä ammattilaiset. Uusi tapa tehdä rakennusvalvontaa edellyttää lakisääteisten tehtävien lisäksi aktiivista ennakoivaa laatuohjausta - innovatiivista ja rohkeaa otetta rakentamisen laatuun pelkäämättä ongelmia. Laatutyötä tehdään laajaalaisesti sekä teknisellä että arkkitehtonisella osa-alueella. Sitä tukemaan on rakennusvalvontaan siirretty kaupunginarkkitehdin virka ja perustettu laatupäällikön toimi. Kyse on puhtaasti oululaisesta erikoisuudesta. Kaupunginarkkitehdin virkaa hoitamaan on valittu tekniikan tohtori Jari Heikkilä. Jo vuodesta 2002 rakennusvalvonnassa on toiminut laatupäällikkönä tekniikan lisensiaatti Pekka Seppälä vastuualueenaan kokonaisvaltainen laatuohjaus. Oulun rakennusvalvonnassa on mahdollisuus tehdä innovatiivista ja rohkeaa rakentamisen ohjausta - tavoitteellista kestävää kehitystä. Tarkoituksenmukainen laatu ei lisää vaan alentaa kustannuksia. Laadun tekeminen vaatii oikeaa asennetta ja hyvää ammattitaitoa rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Pientalorakentamisen teknisen laadunohjaukseen Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt työkalun Omakotirakentaminen haaste laatuohjaukselle Rakennusvalvonnan tavoitteena on saada omakotitalohankkeisiin mukaan laatuohjaukseen sitoutuneita ammattilaisia. Pääsuunnittelijoina toimii arkkitehteja, insinöörejä ja rakennusmestareita. Useasti sama henkilö on hankkeen pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Rakennuttajaperheen ensimmäinen ja koko hankkeen onnistumisen kannalta tärkein tehtävä on palkata pääsuunnittelija heti rakennushankkeen alussa. Rakennusvalvonnan kokonaisvaltainen pientalorakentamisen laatuohjaus käynnistyy välittömästi kaupungin tontinluovutuksen jälkeen. Laatuohjaus sisältää yleisen rakentamista koskevan informaation lisäksi korttelikohtaisen kaupunkikuvallisen - ja arkkitehtiohjauksen sekä teknisen laatuohjauksen. Oulun rakennusvalvonnan laatuohjaus on palkittu useilla merkittävillä valtakunniallisilla laatupalkinnoilla. Hienoa oululaisten kannalta on, että kaiken tämän palvelun saa tällä hetkellä vain Oulussa ja täysin ilmaiseksi rakennuslupamaksuun sisältyen. Hallitsematon kosteus edelleen vaikea ongelma Oulun rakennusvalvonta käynnisti vuosituhannen alussa massiivisen ammattirakentajia koulutuksen. Kosteudenhallinnan osaamistaso rakentamisessa on noussut merkittävästi, mutta totuttujen toimintatapojen ja asenteiden muuttamisessa on vielä paljon tehtävää. Hallitsematon kosteus on edelleen suomalaisen rakentamisen vaikein yksittäinen ongelma, josta on mm. teknisiä, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia. Sisäilmasto-ongelmat ovat seurausta hallitsemattomasta kosteudesta ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Rakentamalla talon katto mahdollisimman valmiiksi sokkelin päällä ja seinät vaakatasossa. Tämän jälkeen pystytettyjen seinäelementtien päälle nostetaan valmis katto, jolloin rakennus saadaan sääsuojaan nopeasti. Oulun seudulla rakentamismenetelmä on yleistynyt viime vuosien aikana. Rakennusvaiheessa tehdyllä ulkovaipan lämpökuvauksella ja ilmatiiveysmittauksella voidaan ohjata rakennusvaiheen laatua. Oulussa myös osa ammattirakentajista on ottanut lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen työmaavaiheen laadun työkaluksi. PIENTALORAKENTAMINEN - KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ? Suurien ikkunoiden ulkopintaan sijoitettavat läpinäkyvät energiaverhot estävät sisätilojen ylikuumenemisen helteellä ja estävät selkeänä pakkasjaksona lämmön karkaamisen lasipinnoilta kylmään avaruuteen. Oulun uusien omakotitalojen tuotantokustannus on lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kun siihen lasketaan mukaan elinkaaren ajalta ylläpito, energia ja hallinnointi, nousee nykypäivään diskontattu summa noin 300 miljoonaan euroon. Siis joka vuosi Oulussa päätetään tuollaisesta rahankäytöstä omakotien uudisrakentamisessa. Lisäksi lähes 200 miljoonaa euroa käytetään vuosittain omakotitalojen saneerauksiin, joissa korjataan etupäässä kosteuden aiheuttamia vaurioita, epäonnistunutta rakentamista. Rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista tai sitä vastaan. Kysymys on tietoisista valinnoista niin suunnittelun, toteutuksen kuin myös oikean asumisen suhteen. Oulussa omakotitalojen lähes 500 miljoonan euron vuosittaiseen rakentamiseen sisältyy tietoisia tai sattumanvaraisia valintoja, jotka tukevat tai vaikeuttavat tavoitteellista kestävää kehitystä. Lisätietoja : Oulun rakennusvalvonta laatupäällikkö Pekka Seppälä sivun kuvat: Juha Sarkkinen

12 12 Ennätyksellinen vesihuoltorakentamisen vuosi Oulun Vesi on varannut vuoden 2007 investointeihin ennätykselliset 12,2 miljoonaa euroa. Vesihuollon verkostoinvestointeihin käytetään 6,4 miljoonaa euroa ja laitosinvestointeihin 5,8 miljoonaa euroa Oulun Vesi on laatinut vuoden 2007 vesihuoltoverkoston investointiohjelman maankäytön toteuttamisohjelman pohjalta. Vuosina kaupunki lisää tonttituotantoa ja luovuttaa 300 pientalotonttia, minkä seurauksena verkostojen uudisrakentamiseen panostetaan edellisvuosia enemmän. Vesijohto-, jäte- ja hulevesiviemäriverkostojen uudisrakentamiseen käytetään noin 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi vanhaa verkostoa uusitaan 1,7 miljoonalla eurolla. Suurimmat uudisrakennuskohteet vuonna 2007 ovat Kaakkurin Metsokankaan I vaiheen (kartalla työkohde 1) loppuun rakentaminen ja Metsokangas II:n aloitus (2) sekä Ritaharjussa Aaltokankaan (3) asuinalue. Näiden työkohteiden vesihuoltoverkostojen kustannuksiksi on arvioitu 2,6 miljoonaa euroa. Myös Tahkokankaalla (12) ja Kuivasjärven Alatalon (6) alueella varaudutaan verkostojen rakentamiseen useiden pienempien täydennyskohteiden lisäksi. Työpaikka-alueiden verkostotyöt käynnistyvät Linnanmaan teknologiakylässä (5) ja Perävainiolla Oulunportin (11) alueella. Kuusamontien parantamishankkeen käynnistyessä Oulun Vesi rahoittaa kuivatukseen liittyviä putkitustöitä (7, 8 ja 9) noin 0,5 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tehdään johtosiirtoja uuden Kuusamontien kohdalla. Ohjelmassa varaudutaan myös haja-asutuksen liittämiseen viemäriverkon piiriin Sanginsuun EU-rahoitteisessa viemäröintihankkeessa. Korvausrakentamista pyritään lisäämään Verkostojen saneeraustöitä jatketaan Koskelassa Mastotiellä (34), Mustasuolla Rimpitien alueella (35) ja Pateniemessä Väliahontiellä (36) kohteissa parannetaan samalla asuinalueiden viihtyisyyttä. Heinäpäässä Heinätorinkadulla välillä Torikatu - Isokatu (41) muutetaan sekaviemäröintialueita erillisviemäröintiin ja eteläisen alikulun saneerauksessa uusitaan vesijohtoverkkoa ja sadevesiviemäröintiä. Tulevina vuosina pyritään korvausinvestointien osuutta lisäämään nykyisestä vesihuoltoverkostojen säilyttämiseksi kunnoltaan hyvätasoisina. Korvausinvestoinnit on tarkoitus kohdistaa tulevina vuosina etenkin sekaviemäröintialueille, jolloin puhdistamolle johdettavien sadevesien määrää voidaan tehokkaimmin pienentää. Pääosan verkostotöistä urakoi kaupungin oma maarakentaja Oulun Katutuotanto. Muiden töiden toteuttaja ratkaistaan urakkakilpailuilla. Useimmat ohjelman työkohteet liittyvät kaupungin katurakennusohjelmiin ja työt rakennutetaan yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Typenpoistovelvoite jätevedenpuhdistamolle Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Oulun Veden tekemän valituksen typenpoistovelvoitteesta. Lupaehtojen mukaan jäteveden käsittelyn tehostaminen on toteutettava mennessä. Typenpoiston toteuttaminen edellyttää Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamon (kohde 51 kartalla) laajentamista, johon Oulun Vesi on varannut 4 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarviossaan. Laajennusosan rakentaminen aloitetaan kesällä Laajennuksen pääkohteet ovat uusi aktiivilietelinja ja nykyisten aktiivilietelinjojen muutos typenpoistoon soveltuviksi, kalkin sekä metanolin varastointija annostelujärjestelyt sekä jälkisuodatusyksikön muuttaminen denitrifikaatiosuodattimeksi. Jätevesilietteen jatkokäsittely Kemiran hoidettavaksi Oulun Vesi ja Kemira Oyj tekivät palvelusopimuksen Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelystä. Uusi lietteenkäsittelymalli pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2008 alussa. Sopimuksen kesto on viisitoista vuotta ja kokonaisarvo noin 13 miljoonaa euroa. Kemira asentaa puhdistamolle kehittämänsä kemiallisen Kemicond TM -käsittelyn edellyttämät laitteistot ja käsittelee lietteet. Menetelmässä liete käsitellään ensin rikkihapolla ja sen jälkeen vetyperoksidilla, joka on voimakas hapetin ja desinfiointiaine. Käsittelyssä lietteen hajuhaitat poistuvat ja liete hygienisoituu. Liete jalostetaan mullaksi Kemiran alihankkijan Viherrengas- Järvenpää Oy:n toimesta Haukiputaan Vittakankaalla noin 20 kilometrinj päässä Oulusta. Aumakompostointi jatkuu korvaavaan käsittelyratkaisuun saakka nykyisellä puhdistamoalueella ja siinä kiinnitetään erityishuomiota hajuhaittojen minimointiin. Vedenpuhdistamoiden saneeraukset Oulun kaupungin vedenpuhdistamoita saneerataan vuonna 2007 kaikkiaan noin 1,2 miljoonalla eurolla. Kurkelanrannan vedenpuhdistamon (kohde 52) osuus on 0,7 miljoonaa euroa ja Hintan vedenpuhdistamon (kohde 53) 0,5 miljoonaa euroa. Laitoksilla tehdään sekä rakennuksiin että rakennusten sisällä oleviin vesialtaisiin kohdistuvia perusparannustöitä. Lisäksi laitoksilla olevia koneita ja mittalaitteita uusitaan vedenpuhdistusprosessien kehittämiseksi ja veden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut OULUN VEDEN INVESTOINNIT 2007 Uudisrakentaminen 1. Metsokangas I 2. Metsokangas II 3. Aaltokangas 4. Härkätie- Rautatienkatu 5. Linnanmaa- Kuivasranta 6. Alatalon alue 7.-9.Kuusamontien putkitukset 10. Sanginsuun viemäröintihanke 11. Oulunportti 12. Tahkokangas Korvausrakentaminen 30. Heinätorinkatu väli Torikatu- Kirkkokatu 31. Pokkisenpuiston johtosiirrot 32. Eteläinen alikulku; Saaristonkatu 33. Kuusamontien aiheuttamat johtosiirrot 34. Mastotie, Ketjupolku 35. Rimpitie, Ruuhitie, Parrastie, Vanatie 36. Väliahontie Laitosinvestoinnit 51. Taskilan jätevedenpuhdistamo 52. Kurkelanrannan vedenpuhdistamo 53. Hintan vedenpuhdistamo Lisätiedot : Jouni Lähdemäki, verkostopäällikkö p Jarmo Lahtinen, käyttöinsinööri p

13 13 Kaukolämpöön ennätysmäärä uusia asiakkaita OULUN ENERGIAN INVESTOINNIT Kaukolämmön rakennuskohteet 1. Aaltokangas / Ritaharju 2. Pateniemen lämpökeskus 3. Linnanmaa - Kuivasranta -runkolinja 4. Alppila 5. Laanilan runkolinja 6. Kuusamontien saneeraus 7. Talvikangas 8. Kansankadun runkolinja 9. Lintulammentien runkolinja 10. OYS:n runkolinja 11. Tahkokangas 12. Vasaraperä / Kaakkurinkulma 13. Metsokangas Sähköverkon rakennuskohteet 1. Aaltokangas / Ritaharju 2. Linnanmaa 3. Alppila 4. Lyötty 5. Tahkokangas 6. Kaakkurinkulma 7. Metsokangas Lisätiedot : Kaukolämpö Kai Norrbacka, verkostopäällikkö Sähköverkko Hannu Suikki, rakennuttaja Oulun Energian kaukolämmön investoinnit ovat vuonna 2007 suurimmat sitten Kempeleen - Oulunsalon -runkolinjojen rakentamisen. Rakennusohjelma sisältää uusien runkolinjojen rakentamista, olemassa olevien saneerausta, jo aloitettujen alueiden jatkorakentamista, uusien alueiden aloittamista ja yhden lämpökeskuksen rakentamisen. Kaiken kaikkiaan rakentamisen määrä on suurin mitä kaukolämmössä on ollut. Kaukolämpöverkkoon arvioidaan liittyvän vuoden aikana noin 400 uutta asiakasta. Keskustan alueella rakennetaan ensi kesänä uusi runkolinja Vanhantullin pumppaamon ja Limingantullin välille. Linja sijoittuu pääasiassa Kansankadulle. Keskustaa sivuavilla alueilla merkittävin runkolinjatyömaa on Lintulammentiellä olevan DN 300 linjan saneeraus. Työmaa sijoittuu Lintulammentien alkupäähän Pohjankartanon kohdalle. Keskustan ulkopuolella jatkuvat rakentamiset mm. Talvikankaalla, Etu- Lyötyssä, Etu-Värtössä, Kynsilehdossa, Vasaraperällä ja Kuivasrannalla. Muutostöitä tehdään OYS:n alueella ja Alppilassa, jossa työt alkavat entisen Rajavillen alueella. Myös Kuusamontien saneeraus aiheuttaa muutoksia kaukolämpölinjoihin. Työt tehdään teiden saneerauksen mukaisessa aikataulussa. Laanilassa Hintantiellä jatkuu DN 400 linjan saneeraus. Ensi kesänä saneerataan Laanilan pumppaamon ja koulun välinen osuus. Ritaharjun - Aaltokankaan alueen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Kesällä rakennetaan pääasiassa runko- ja korttelijohtoja. Myös Tahkokankaan alueella käynnistyvät rakennustyöt ensi kesänä. Suurin yksittäinen kohde on kuitenkin Kuivasrannan - Linnanmaan välinen DN 400 runkolinja, jonka rakentaminen kestää koko kesän. Tämä lähes kolmen kilometrin pituinen linja tulee palvelemaan koko Ritaharjun aluetta ja myöskin mahdollistaa kaukolämmön toimittamisen pohjoiseen päin esimerkiksi Pateniemen sahan alueelle. Runkolinjaprojektiin liittyy myös Pateniemen 40 megawatin tehoisen huippu-/varalämpökeskuksen rakentaminen. Lämpökeskuksen tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä Sähköverkon rakentaminen jatkuu vilkkaana Asiakkaat odottavat sähkön siirtoiminnalta ensisijaisesti varmuutta ja kohtuullista hintaa. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n tehtävänä on asiantuntijan ominaisuudessa pyrkiä parhain keinoin toteuttamaan asiakkaiden odotukset. Toimintaamme tehostamalla olemme onnistuneet pitämään siirtohintamme eri tariffiryhmissä edullisimpina Suomessa. Taajama-alueella sähkökatkot aiheutuvat yli 50-prosenttisesti varomattomasta maan kaivusta ja haja-asutusalueella yli 80-prosenttisesti ilmasto-olosuhteista, joista merkittävin on linjoille kaatuvat puut. Valtakunnalliset tilastot osoittavat, että olemme onnistuneet suunnitelmallisella kunnossapidolla pitämään häiriömäärät vastaavien vertailuyritysten keskiarvojen alapuolella. Oulun Energian vuonna 1889 alkanut sähköverkkotoiminta jatkui kunnallisena toimintana vuoden 2006 loppuun saakka. Vuoden 2007 alusta toiminta jatkuu yhtiöitettynä nimellä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy. Sähköverkon kunnossapidossa keskitytään pääosin vanhan avojohtoverkon uusimis- ja kunnostustöihin. Verkon kuntotarkastus jatkuu aiemmin laaditun ohjelman mukaisena ja verkon uusimistyöt painottuvat Oulujoen ja Kiimingin suuntiin. Kaapeliverkossa välttämättömien peruskorjausten lisäksi verkostoa uusitaan katujen ja muun kunnallisteknisen verkoston uusimisen yhteydessä esim. Torikadulla ja Pohjatien sillalla. Investoinnit yli 8 miljoonaa euroa Sähköverkon investoinnit ovat 8,3 miljoonaa euroa vuonna Suurin yksittäinen työalue on Metsokangas, jossa saatetaan loppuun vuonna 2006 ykkösalueella aloitettuja töitä ja aloitetaan kakkosalueen verkostotyöt. Muilla uusilla kaava-alueilla jakeluverkon uudisrakennustyöt painottuvat Ritaharjuun ja Alppilaan. Lyötyn alueen verkon uusimistyöt ovat käynnistyneet jo vuoden 2005 puolella. Uuden kaavan toteutuessa työt etenevät etelään entiselle Atrian alueelle. Keskustassa tehtävät asemakaavamuutokset tai talojen suuret muutostyöt aiheuttavat aina kalliita muutostöitä sähköverkkoon, vaikkei niitä verkon iän takia vielä tarvittaisi. Ongelmana on, että keskustan kohteissa sähköverkkoon liittyvät rakenteet esim. muuntamot ovat sisällä rakennuksissa. Kun rakennus puretaan, uuden muuntamotilan löytäminen ja rakentaminen on osoittautunut uudisrakentamisaluetta huomattavasti työläämmäksi. Lisäksi kaikki verkonrakennustyöt on pyrittävä tekemään muiden asiakkaiden sähkönkäyttöä häiritsemättä. Sähköverkon osalta historiallisista syistä muutosvyöhyke on hiukan eri asia kuin muun kaupunkirakenteen osalta. Vuoden 1960 tienoilla silloinen Oulun kaupungin sähkölaitos hankki lyhyessä ajassa omistukseensa Oulujoen, Pateniemen ja Kiimingin sähköverkot niitä siihen saakka ylläpitäneiltä osuuskunnilta. Myyjien myyntihalukkuus johtui verkkojen vaatimista suurista investoinneista ja verkot jouduttiinkin uusimaan pikaisesti kauppojen teon jälkeen. Nyt taas kaikki nämä avojohtoverkot ovat tulleet uusimisikään samanaikaisesti aiheuttaen lähes vuosikymmenen ajan kestävän investointipiikin. Laajentumissuunnista sekä Metsokangas että Ritaharju ovat sähkönjakelun kannalta luontevaa kaupungin laajentumista keskustasta ulospäin. Molemmissa suunnissa on jo aikaisempien rakentamisvaiheiden aikana varauduttu laajenemiseen rakentamalla alueiden läheisyyteen sähköasemat, joita on mahdollisuus tarvittaessa laajentaa ilman uusia tilavarauksia.

14 14 51 Yleisten alueiden investoinnit Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut ERILLISKOHTEET euroa Venesatamat 150 Kallioparkki Madetojan raitti, Etu- jataka-lyötyn välinen kevyen liikenteen yhteys 300 Koskenniskan ranta (Kasarminranta) Kuusamontie - Kaupungin osuus Kaupungin rahoittama osuus Rautatienkadun jatke Härkätielle Kauppatori 100 EU-KOHTEET 84 Kaupunginoja välillä Torikatu - ranta 85 Raksilan urheilualue Venesatama Oulun kaupunki käyttää vuonna 2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa yleisten alueiden rakentamiseen. Kohteina ovat mm. liikenneväylät, puistot, sillat ja venepaikat. Rakennuskohteet sijaitsevat sekä uusilla asuntoalueilla että vanhoilla alueilla - alueesta ja tarpeista riippuen kyse on uudisrakentamisesta tai korvausinvestoinneista. Kohteet on esitetty viereisessä luettelossa. Lähes kaikki kohteet on merkitty myös karttaan. KADUT, TIET, SILLAT, TORIT YMS euroa 10 Kaakkuri IIA, LP-alue sekä päällystystä ja valaistusta Kaakkuri, Kiviharju, päällystystä Intiön kasarmialueen katujen rakentaminen Kuivasrannan alueen katutyöt 650 Tonttiliittymien rakentaminen Metsokangas II:n katurakennustyöt Metsokangas I:n katurakennustyöt Kynsilehto, päällystystä ja valaistusta Etu-Värttö, Peltola päällystystä Aaltokangas, pohjausta Välivainion eteläosan katujen rakentaminen Linnanmaa - Kuivasranta, pohjausta Alatalon alue, pohjausta Tahkokangas II, pohjausta Hollihaan katurakennustyöt Hintta, päällystystä Porttiväylän rakentaminen Haarasuontie ja -kuja, päällystystä Jylkynkankaan katujen rakentaminen Nuottasaaren logistiikka-alue 500 Konetie - Liitintie katuyhteys, kaupungin osuus 300 Katuvalaistuksen erilliskohteet Etu-Lyötty, Kansankatu ym Keskustan katuverkon kehittäminen Kastellin liikekeskuksen katutyöt Kuivasjärven tonttikatujen peruskorjaus 100 Keskustan suojateiden uusiminen 50 Tonttiliittymien peruskorjaus 50 Pienet peruskorjauskohteet Ketjutien alueen peruskorjaus Nuolihaukantien peruskorjaus Karjasillan katujen peruskorjaus Mustasuon alueen peruskorjaus Haarantien peruskorjaus Väliahontien ja Mallunpolun peruskorjaus 400 Keskeneräiset työt 50 Päällystystöiden rakennuttaminen 100 Viheralueiden takuuajan hoitotyöt PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT JA MUUT LIIKENNEJÄRJESTELYT euroa 50 Melusuojaukset Pyöräteiden rakentaminen Ratapihan aita Etu-Lyötty ja Limingantulli Liikenteenohjaus ja telematiikka Pienet liikenneturvallisuuskohteet 215 Linja-autopysäkit ja -katokset 50 Mt 815, Lentokentäntie, Rantavainio, kaupungin osuus Mt 847, Limingantie Eteläinen alikäytävä liittymineen Saaristonkatu välillä Kirkkokatu - Uusikatu, loppuunrakentaminen Pokkinen, loppuunrakentaminen Pyöräteiden ja alikäytävien peruskorjaus 150 YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN euroa Keskeneräiset ja arvaamattomat työt Taidehankinnat yleisille alueille Hintta - Laanila alueen puistot Kaakkuri (II) puistoalueet Intiön puistoalueet Jylkynkankaan puistoalueet Etu-Lyötyn puistoalueet Kuivasrannan puistoalueet Kynsilehdon puistoalueet Koira-aitausten kehittäminen 35 Muut pienet kohteet Heinätorinpuisto Kyösti Kallion puisto Antti Pietilän puiston leikkipaikka, Kastelli Höyhtyän Keskusleikkipuisto (Sorsapuisto) Palosuon leikkipuisto, Pateniemi Toivoniemen leikkipaikat (peruskorjaus ja poisto) Reslapuiston leikkipaikka, Haapalehto Talvikankaan puistoalueet 75

15 Ekopisteiden verkko kattaa koko kaupungin 15 Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 57 ekopistettä, joista 25 sijaitsee Oulun kaupungissa. Myös kuntien jäteasemat ottavat vastaan hyötyjätteitä. Kattavan verkoston avulla kuntalaisilla on hyvät mahdollisuudet kierrättää hyötyjätteitään. KAUPUNKIALUEEN EKOPISTEET 1 Haapalehto, Valintatalo 2 Heinäpää, K-Iikka 3 Huonesuo, Leväsuontie 23 4 Joutsensilta, K-Supermarket 5 Kaakkuri, Citymarket 6 Kaijonharju, ostoskeskus 7 Kaukovainio, TB-Huoltamo 8 Kaukovainio, ostoskeskus 9 Koskela, ostoskeskus 10 Kuivasjärvi, Kuovintori 11 Limingantulli, Prisma 12 Limingantulli, Kärkkäinen 13 Maikkula, ostoskeskus Ekopisteet viereisen sivun kartassa. Lisätiedot : 14 Oulunlahti, Säästökuoppa 15 Pateniemi, Valintatalo 16 Puolivälinkangas, ostoskeskus 17 Rajakylä, ostoskeskus 18 Raksila, Markettien parkkipaikka 19 Ranta-Kastelli, ostoskeskus 20 Rusko, SuperEtu 21 Toppila, Halpa-Halli 22 Äimärautio, K-Rauta 23 Tuira, TB-Huoltamo 24 Linnanmaa, ostoskeskus 25 Välivainio, K-Supermarket 26 Keskusta, Autoranta (valm. 2007) Ekopisteisiin voi viedä maksutta muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia ja paperia. Ekopisteeseen ei voi jättää sekajätettä eikä ongelmajätettä, vaan niiden vastaanottopaikka on toisaalla. Ongelmajätteitä otetaan vastaan mm. Ruskon Jätekeskuksessa. Jos hyötyjätteitä on erityisen paljon, esimerkiksi muuton vuoksi peräkärryllinen pahvilaatikoita, on suositeltavaa, että ne palautetaan Ruskon Jätekeskuksen Oivapisteeseen. Samoin omakotitalojen rakennustyömailta tulevien suurien hyötyjätemäärien osoite on Oivapiste Ruskon Jätekeskuksessa, ekopisteen syväkeräyssäiliön tilavuus kun on rajallinen. Ekopisteet sijaitsevat ympäri kaupunkia, pohjoisin Pateniemen Valintatalon edessä ja eteläisin Kaakkurin Citymarketissa. Keskustan tuntumassa on palvellut tähän saakka vain Heinäpään ekopiste, mutta kesällä valmistuu uusi ekopiste Autorantaan. Uutta Autorannan ekopistettä ei ole muiden ekopisteiden tapaan tarkoitettu yritysten käyttöön. Jokaiseen ekopisteeseen sijoitetaan viisi syväkeräyssäiliötä. Ekopisteitä tyhjentää kaikissa Oulun Jätehuollon alueen kunnissa V-P Hiltunen Oy. Oivapiste laajeni Myös Ruskon Jätekeskuksen hyötyjätepisteeseen kuuluu uutta. Vuoden alussa hyöty- ja ongelmajätteiden Oivapiste siirtyi uuteen paikkaan. Uusi Oivapiste sijaitsee nykyään portilta tultaessa oikealla puolella, se on entistä isompi ja jätelavat on katettu. Oivapisteeseen voi jättää hyötyjätteitä, ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua entiseen tapaan. Enää ei punnituksessa tarvitse välttämättä käydäkään, jos peräkärryyn on lastattu ilmaiseksi jätettäviä hyötyjätteitä. Oivapisteessä on aina läsnä henkilökuntaa, joten lajitteluun on saatavilla apua. Hyötyjätettä kerätään nykyisin vajaat viisi miljoonaa kiloa vuodessa ja sen määrä kasvaa jatkuvasti. Kerätty hyötyjäte kuljetetaan teollisuudelle, joka käyttää sitä raaka-aineena ja energianlähteenä. Esimerkiksi keräyskartongista ja pahvista tehdään paperirullien hylsyjä ja paperista tehdään kartonkia ja kirjekuoria. Muovi poltetaan energiaksi, ja metalli puolestaan hyödynnetään metalliteollisuudessa. Osa kerätystä lasista päätyy lasivillaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös Ruskon Jätekeskuksessa erilaisissa rakenteissa korvaamassa kivimursketta. Lähintä ekopistettä kauemmaksi ei tarvitse lasipurkkiensa kanssa lähteä, sillä ekopisteitä on sijoitettu joka puolelle Oulua. Uusin ekopiste valmistuu ensi kesänä Autorantaan. Jäteasioista kerrotaan tänäkin vuonna myös kouluissa.

16 16 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitukseen kuuluu osallistuminen ja vuorovaikutus pperustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vastuu elinympäristöstä kuuluu kaikille. Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuulunut pitkään kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin, ja nykyään samoja periaatteita sovelletaan myös mm. liikenteen sekä katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunniteltavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työnte- koon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ja kunnan jäseniä kuullaan suunnittelun aikana. Suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Teknisessä keskuksessa valmisteltavista suunnitelmista kuten asemakaavoista, liikenteen yleissuunnitelmista sekä katu- ja vihersuunnitelmista tiedotetaan mm. teknisen keskuksen ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä teknisen keskuksen www-sivuilla Valmisteluaineisto on nähtävillä teknisen keskuksen Neuvokkaassa (Uusikatu 26). Keskushallinnon Talous ja strategia -ryhmän valmistelemista suunnitelmista, esimerkiksi yleiskaavoista ja tavoitesuunnitelmista, tiedotetaan kaupungintalon ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä usein myös yleiskaavoituksen nettisivuilla yleiskaavoitus. Valmisteluai- neisto on nähtävillä kaupungintalolla. Kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti kaavoituskatsaus on laadittava vähintään kerran vuodessa. Lisätietoja: KAAVOITUKSEN TASOT JA KÄSITTEET SUUNNITTELUN KULKU VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaisesti kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, ympäristöministeriö vahvistaa. Oulussa voimassa on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005). Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Oulussa on voimassa useita yleiskaavoja. Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VALMISTELU (Luonnos) EHDOTUS VALMIS SUUNNITELMA Lausunnot ja mielipiteet Lausunnot ja muistutukset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määrittämien kaavojen lisäksi Oulun kaupunki käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa myös muita suunnitelmia: Maankäytön toteuttamisohjelma ohjaa yleiskaavan toteuttamista. Se määrittää alueiden toteuttamisjärjestyksen ja vuosittaiset investoinnit viiden seuraavan vuoden ajalta. Tavoitesuunnitelma tarkentaa yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä osoittamalla tietylle alueelle sopivan mitoituksen ja tarvittavat palvelut. Kaavarunko on asemakaavan valmisteluaineistona laadittava suunnitelma, joka ohjaa laajojen alueiden asemakaavoitusta.

17 17 MAAKUNTAKAAVA OHJAA KEHITYSTYÖTÄ Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan alueen käsittävä ja sen kehittämiseen tähtäävä alueidenkäytön suunnitelma. Kaavan laatii maakunnan liitto osana maakunnallista suunnittelua. Sen on maakuntavaltuusto hyväksynyt vuonna 2003 ja ympäristöministeriö vahvistanut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kaava tuli lainvoimaiseksi 2006 ja kaavan toteuttamisvaihe on meneillään. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava sisältää maakunnan omat kehittämispäämäärät ja maakuntaa koskevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Aluevaraukset koskevat valtakunnallisia, maakunnallisia tai usean kunnan alueidenkäytön yhteensovittamista edellyttäviä kysymyksiä. Pohjois-Pohjanmaan aluerakenne Koillis-Suomi Kaavalla on myös strategisen kehittämissuunnitelman tehtävä ja se sisältää maakuntaa koskevia kehittämisperiaatemerkintöjä. Tavoitteena on maakunnan kansainvälisen ja valtakunnallisen aseman vahvistuminen, väestön hyvinvoinnin tasapainoinen edistyminen sekä ympäristön elinvoimaisuuden säilyminen maakunnan voimavarana. Oulun kasvuun varaudutaan Oululla on merkittävä rooli maakuntakaavoituksessa, onhan se 40 kunnasta muodostuvan maakunnan pääkaupunki, jossa asuu yli kolmannes maakunnan väestöstä. Maakuntakaavassa varaudutaan siihen, että Oulun seutu kasvaa vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen. Oulun seudun yhdyskuntarakennetta ohjaa maakuntakaavan ja kaupunkiseudun kuntien omien kaavojen ohella seudun kuntien yhteinen yleiskaava. Oulun seutu on lisäksi verkottunut maakunnan kolmen muun aluekeskuksen Koillis-Suomen, Raahen ja Oulun Eteläisen kanssa. Kaavoitusta ja rakentamista ohjaavat maakunnalliset tavoitteet painottavat toimivan aluerakenteen varmistamista valtakunnanosakeskus Oululle. Keskeisiä asioita ovat myös eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön korkean laadun toteuttaminen, kulttuuri- ja luonnonperinnöstä huolehtiminen sekä kestävää ympäristön virkistyskäyttöä, luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat asiat. Kansainvälisyyttä korostavat Perämerenkaari- vyöhyke ja Oulu - Arkangel -vyöhyke, joissa Oulu on keskeinen. Maakuntakaava painottaa Oulun keskustan kaupunkikuvallisen kehittämisen sekä vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämisen tärkeyttä. Oulun kaupunkikeskusta on myös maakunnan maisema-arvoja ja kulttuuriperintöä ilmentävä aluekokonaisuus. Oulu on osa kaupunki-maaseutu-vuorovaikutuksen aluetta ja Oulujoen varren maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Oulun seudun laatukäytävä ulottuu lentoasemalta ja Kempeleestä Pohjantien vartta Linnanmaan alueelle. Laatukäytävällä pyritään kehittämään kuntien yhteistyötä kaupunkikuvallisesti. Lisäksi tavoitellaan rakenteellisesti korkeatasoista tie- ja yritysympäristöä sekä joukkoliikennekäytävää. Oulun merenranta-alueita kuuluu laajempaan matkailun vetovoima-alueeseen. Maakuntakaavalla pyritään edistämään myös vanhan Rantatien ja Keisarintien sekä arkeologisten kohteiden säilymistä ja hyödyntämistä virkistykseen ja matkailuun. Merkittävästi pa- Esimerkki kehittämisperiaatemerkinnöistä : rannettaviksi teiksi on osoitettu valtateiden 4, 20 ja 22 osuuksia. Kaavassa on osoitettu nopean junaliikenteen rata Oulun ja Etelä-Suomen välille. Oulun satamaan ja Oulunsalon lentokentän tuntumaan on osoitettu logistiikka-alueet. MAAKUNTAKAAVAN SELVITYSKARTTA OULUN ALUEELTA OULUN SEUDUN LAATUKÄYTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä, kaupunkimaisesti rakennettavaa tie- ja yritysympäristön vyöhykettä. Raahe Oulu Oulun Eteläinen Maakuntakaavakartta ja -selostus netissä : Arkkitehtitoimisto A-Studio Oy Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy

18 18 KAAVOITUSKATSAUS YLEISKAAVOITUS OULUSSA Oulun yleiskaavatilanne Yleiskaava ohjaa kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Oulun kaupungissa yleiskaavat laatii keskushallinnon Talous ja strategia -ryhmä ja ne hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupungin suunnittelujärjestelmän mukaisesti Oulun kaupungin visio ja strategia antavat pohjan kaikelle maankäytön ja talouden suunnittelulle. Yleiskaavat ja tavoitesuunnitelmat ohjaavat asemakaavoitusta. Projekteja ja hankesuunnittelua ohjaavat maankäyttösuunnitelmien lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmat, mm. maankäytön toteuttamisohjelma sekä talousarvio ja käyttösuunnitelma. Oulun kaupungin alueella on voimassa useita yleiskaavoja. Keskeisimmän kaupunkialueen käsittäviä yleiskaavoja on Oulussa laadittu noin kymmenen vuoden välein. Oulun yleiskaava 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se tuli lainvoimaiseksi Yhteissuunnittelualue Oulun ja Haukiputaan rajalla Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat käynnistäneet yhteisen tavoitesuunnitelman laatimisen kuntien raja-alueelle. Työ etenee aktiivisesti vuoden 2007 aikana. Tavoitesuunnitelma ohjaa alueella tarkempien suunnitelmien, mm. asemakaavojen laatimista. Kummankin kunnan valtuusto tulee hyväksymään tavoitesuunnitelman omalta osaltaan. Yhteissuunnittelu-alue ulottuu meren rannalta moottoritien itäpuolelle käsittäen Oulussa Herukan ja Ritaharjun kaupunginosien pohjoisosat. Yhteissuunnittelulla tarkennetaan alueella voimassa olevien Oulun yleiskaavan 2020 ja Oulun seudun yleiskaavan 2020 maankäyttöä ja liikenneverkkoa ja sovitetaan yhteen kuntien tavoitteita alueen kehittämiseksi. Tarkemmalla suunnittelulla määritellään asuin- ja työpaikka-alueiden täydentäminen, viheralueverkosto, palvelujen tarve ja sijoitus sekä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen verkko kuntarajalla. Suunnittelun käynnistymisestä tiedotetaan molemmissa kunnissa. - Paula Korkala, Paula Paajanen Oulun kaupunginvaltuusto ja Ylikiimingin kunnanvaltuusto ovat hyväksyneet yhdistymissopimuksen keväällä Kuntien palvelurakenteet on tarkoitus saada kokonaan yhteensovitetuksi vuoteen 2009 mennessä. Yhdistymissopimuksen mukaan hallitulla kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa nykyisten palvelujen säilymis- ja kehittämisedellytykset. Ylikiimingissä suunnittelun ja rakentamisen pääpaino suunnataan kuntakeskukseen ja sen ympäristöön. Lähivuosina Ylikiiminkiin on tarkoitus laatia keskeisten alueiden osayleiskaava. Lisäksi on tarkoitus laatia koko kunnan alueen käsittävä yleiskaava joko osana Oulun yleiskaavaa tai seudun yleiskaavaa. Maankäytön suunnittelun, teknisten valmiuksien ja investointien yhteensovittamista valmistelee maankäyttö- ja investointiryhmä, jossa on edustus myös yleiskaavoituksesta. Kuntaliitoksen yhteyshenkilönä toimii palvelusuunnittelija Sinikka Vehkalahti Talous ja strategia -ryhmästä. - Sinikka Vehkalahti, Paula Korkala Merenrantamaisemaa suunnittelualueelta

19 Oulujokivarren osayleiskaava Korvenkylän - Välikylän tavoitesuunnitelma 19 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaupunginhallitus palautti Oulujokivarren osayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet viedään hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2007 keväällä. Alueelle laaditaan osayleiskaavan yhteydessä rakennus- ja korjaustapaohjeet sekä arvokkaiden alueiden kehittämisohjeet. Kaavaehdotuksen yhteydessä laadittava alustava toteuttamisohjelma esittää aikataulun tärkeimmille kaavaa toteuttaville suunnitelmille ja hankkeille. - Paula Paajanen Yleiskaavoituksen hankkeiden esittely koostuu selostusosasta; tekstin lopussa on mainittu kohteen yhteyshenkilö. Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta suunnittelevat yhdessä kuntien raja-aluetta Kuusamontien varrella. Alueelle laaditaan tavoitesuunnitelmaa, jossa määritellään alueen tuleva kaupunkirakenne ja mitoitus, eri alueiden käyttötarkoitus ja väestömäärä ja palvelut sekä ajoneuvo- ja kevytliikenteen verkot ja viheralueverkko. Suunnitteluun liittyy kiinteästi Kuusamontien parantaminen ja siihen liittyvien yksityistiejärjestelyjen toteuttaminen. Korvenkylän, Heikinharjun ja Vesalanmäen asuntoalueita tullaan täydentämään. Polvikankaalle rakennetaan uusi teollisuusalue ja Ylikiimingintie siirretään pohjoisemmaksi noin 3 kilometrin matkalla. Kiimingin Yrityspuistoa laajennetaan Ouluun päin ja sen eteläpuolelle varataan alueita työpaikoille ja erikoistavarakaupalle. Pitkällä aikavälillä varaudutaan lähipalvelukeskukseen uuden Ylikiimingintien ja Kuusamontien liittymän läheisyydessä. Tavoitesuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä keväällä Tavoitesuunnitelma valmistuu vuoden 2007 alussa ja se saatetaan molempien kuntien kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi. Tavoitesuunnitelman pohjalta alueelle tullaan laatimaan osa-alueittain asemakaavoja. - Paula Korkala Kuusamontie Korvenkylässä. Rakennekartta suunnitellusta maankäytöstä. Maankäytön toteuttamisohjelma Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) laaditaan kahden vuoden välein. Kaupunginvaltuusto hyväksyy aikataulut asuntotuotannolle, kunnallistekniikan rakentamiselle ja asemakaavoitettaville alueille sekä asettaa tavoitteet työpaikkarakentamiselle ja palveluinvestoinneille seuraavaksi viideksi vuodeksi. Maankäytön toteuttamisohjelman teemana ovat elinkeinoelämä ja työpaikkaalueet. Toteuttamisohjelman yhteydessä laaditaan erillinen selvitys nykyisten toimipaikkojen sijainnista ja laajuudesta, kaavojen työpaikka-aluevarauksista sekä ennuste työpaikkakehityksestä ja aluetarpeista vuoteen Maankäytön toteuttamisohjelman tarkasteluissa Ylikiiminki on mukana yhtenä kaupunginosana. Ohjelma valmistellaan keväällä 2007 työryhmässä, johon kuuluu edustus kaupungin eri hallintokunnista. Kaupunginvaltuusto käsittelee maankäytön toteuttamisohjelman syksyllä Jouni Kurttila Talous ja strategia -ryhmä Oulun kaupungin keskushallinnon alaisena toimiva Talous ja strategia -ryhmä on monialainen asiantuntijayksikkö, johon kuuluu yli 20 henkilöä. Ryhmää johtaa Esa Katajamäki ja se jakaantuu viiteen tiimiin: strategia ja liiketoiminta, toiminnan ja talouden ohjaus, maankäytön strateginen ohjaus, omistajaohjaus ja rahoitus, sekä sisäinen tarkastus. Ryhmän tehtäviin kuuluvat mm. kaupungin talouden hallinta, talousarvioiden valmistelu ja seuranta, kaupunkistrategian laatiminen, maankäytön yleiskaavatasoinen suunnittelu ja ohjaus sekä palveluverkon ja investointien suunnittelu. Maankäytön strateginen ohjaus / yleiskaavoitus Yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen Yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala Suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila Suunnittelija Maria Ala-Siuru Suunnitteluassistentti Anne Kemiläinen Suunnitteluassistentti Paula Norokytö Johdon sihteeri Pirjo Keinänen sähköposti: Keskushallinto, talous ja strategia Käyntiosoite: Kaupungintalo, Kirkkokatu 2a Postiosoite: PL 1, OULUN KAUPUNKI

20 KAAVOITUSKATSAUS 20 ASEMAKAAVOITUS LUO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PERUSTAN Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakennusten, katujen ja yleisten alueiden rakentamisealle. Asemakaavassa osoitetaan alueiden käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että tuetaan hyvää ympäristöä ja rakentamistapaa. Kaavoituksen yhteydessä otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva sekä olemassa oleva rakennuskanta. Hyvän suunnittelun avulla edistetään palveluiden saavutettavuutta, vähennetään ajoneuvoliikenteen kasvua, lisätään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kilpailukykyä, vähennetään kunnallistekniikan kustannuksia, edistetään rakennetun ympäristön hoidettavuutta, viihtyisyyttä ja kauneutta sekä säästetään rakentamisen ulkopuolelle jäävää luontoa. Oulussa on noin hehtaaria asemakaavoitettua aluetta. Alueen pinta-ala kasvaa vuosittain noin 200 hehtaaria. Vuosittain kaupunginvaltuusto hyväksyy noin 40 asemakaavaa. Niistä suurin osa on asemakaavan muutoksia, joiden avulla tiivistetään keskustaa ja täydennetään lähiökehää. Uusia asemakaavoja puolestaan laaditaan pientalovaltaisille kaupunkirakenteen laajentumisalueille. Oulussa asemakaavat valmistelee teknisen keskuksen asemakaavoitusyksikkö. Asemakaavoitusprosessi kestää yleensä 1-3 vuotta. Asemakaavojen hyväksymisestä päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Kaavan määräyksiä ja niiden toteutumista rakentamisessa valvoo rakennusvalvontavirasto. Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut Meneillään olevat asemakaavoituksen hankkeet on esitelty numeroituina siten, että kaikki kohteet on merkitty myös karttoihin. Teksti koostuu lyhyestä selostusosasta ja lopussa on mainittu kohteen yhteyshenkilö. Keskustan asemakaavoituskohteet 1. Kallioparkki Keskustan alle kalliotiloihin suunnitellaan noin autopaikkaa käsittävää pysäköintilaitosta, josta osa varustetaan väestönsuojaksi. Hanketta varten on laadittu vuonna 2006 uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kallioparkin viitesuunnitelmiin perustuva maanalaisen asemakaavan ja maanpäällisen asemakaavamuutoksen käsittävä luonnos, joka on pidetty nähtävillä kesällä. Asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2007 alkupuolella. - Raijaliisa Näyhä 2. Pallas Kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteistyössä laatima korttelisuunnitelma on valmistunut ja asemakaavan laatiminen on aloitettu. Kehittämisestä on laadittu aiesopimus kolmen kiinteistöyhtiön ja kaupungin kesken. Asemakaava pyritään hyväksymään vuoden 2007 aikana. - Uki Lahtinen, Matti Karhula 3. Galleria Galleria-korttelin asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa mm. ison kauppakeskuksen rakentaminen. Kauppakeskuksen veturina toimisi Sokos-tavaratalo, jonka lisäksi kortteliin tulee muita liike- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti asuntoja. Asemakaavaluonnos valmistunee kesällä Tontinomistajat ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen korttelin kehittämisestä joulukuussa Marja-Liisa Teppo 4. Kauppuri Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Kauppurin kortteli lisärakentamisella vilkkaaksi liike-, toimisto-, ravintola- yms. palveluita tarjoavaksi keskustakortteliksi. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta lisätään kolmanneksella. Korttelin sisemmät uudisosat voivat olla kuusikerroksisia. Vanhimmat rakennukset suojellaan. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä elokuussa Kaavan eteneminen odottaa kalliotilojen asemakaavan etenemistä, sillä korttelin autopaikoitus pohjautuu suurimmaksi osaksi kalliotilojen käyttöön. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Marja-Liisa Teppo 5. Yhdystorni-kortteli As Oy Länsikulma ja As Oy Oulun Pakkahuoneenkatu 9 B ovat tehneet aloitteen Yhdystornikorttelin asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia tehostaa alueen käyttöä lisärakentamisella, parantaa alueen kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä sekä keskittää alueen ajoneuvo- ja huoltoliikennettä. Asemakaavan muutos valmistuu vuoden 2007 aikana. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Jere Klami 6. Klubitalo Klubitalon tontille tutkitaan lisärakentamismahdollisuudet sekä mahdollisuus muuttaa ullakkokerros asuinkäyttöön. Kehittämisestä laaditaan maankäyttösopimus kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. - Uki Lahtinen 7. As Oy Karhukulma As Oy Karhukulma (Asemakatu 10) on tehnyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuutta ullakkorakentamiseen. Asemakaava valmistuu vuoden 2007 aikana. - Uki Lahtinen 8. Autotulli Skanska Kodit Oy on hakenut asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on muuttaa Autotullin nykyinen yleinen pysäköintialue kerrostalojen korttelialueeksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon pohjoisen alikulun liikenteen yleissuunnitelma sekä alueen sijainti kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla. Kaavamuutoshanke on tullut vireille syyskuussa 2006 ja kaavan on määrä tulla voimaan syksyn 2007 aikana. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Virpi Rajala

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

962 107 Metsokangas II, päällystystä 100 000. 962 111 Ritaharju, päällystystä 400 000

962 107 Metsokangas II, päällystystä 100 000. 962 111 Ritaharju, päällystystä 400 000 Vuoden 2013 katurakennusohjelma; liitteet Dno TEKE: 117 /662/2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ rakennuttajapäällikkö Ari Haapalainen, puh. 044 7032121, kirjoittaa 4.1.2013: Vuoden 2013 talousarviossa

Lisätiedot

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)

OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Metsäkylän kaavoitushankkeet

Metsäkylän kaavoitushankkeet Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013

SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA

MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli

Lisätiedot

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015

Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 KAUPUNKI HAKEE TOTEUTTAJAA PIKISAAREN TONTILLE Asemakaava Pikisaaren kaupunginosan korttelin 1 tontti 7 (kt. 564-50-1-7) on voimassa olevassa asemakaavassa

Lisätiedot

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty

Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/

Lisätiedot

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut

Korkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Espoon hulevesien hallinta

Espoon hulevesien hallinta Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60

Espoon kaupunki Pöytäkirja 60 01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28

Oulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28 Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa

Lisätiedot

JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012

JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012 13.8.2012 ALKAEN esite päivitetty 13.11.2012 JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012 HAUKIPUDAS-KIIMINKI-OULU-OULUNSALO-YLI-II OHJEITA MYYTÄVIEN OMAKOTI- TONTTIEN HAKIJOILLE HAKEMINEN Oulun Tekninen lautakunta

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Pientalorakentamisen laadunohjaus oululainen innovaatio. Yhteistyö pientaloteollisuuden kanssa

Pientalorakentamisen laadunohjaus oululainen innovaatio. Yhteistyö pientaloteollisuuden kanssa 01092010 Laatupäällikkö Pekka Seppälä Oulun rakennusvalvonta Pientalon tekninen laatu Tähtiluokitus www.pientalonlaatu.fi/ Pientalorakentamisen laadunohjaus oululainen innovaatio Yhteistyö pientaloteollisuuden

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Liikenne- ja viheralueet

Liikenne- ja viheralueet Liikenne- ja viheralueet Kaupunkirakennelautakunnan perehdytystilaisuus 24.1.2013 Kaupungininsinööri Markku Kemiläinen 25.1.2013 KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT Tukipalvelut JOHDON TUKI Palvelupiste Hannikainen

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Haukipudas, Holma-Haapajärvi ja Heitonkangas Kiiminki, Hakomäki ja Honkimaa Martinniemi, Vahtola Oulunsalo, Niemenranta Vesala Yli-Ii Ylikiiminki,

Lisätiedot

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014

Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita

Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita Esikaupunkialueiden ajankohtaisia hankkeita ASUNTOINFO 7.2.2014 projektinjohtaja Outi Säntti Tässä esityksessä hankkeita lännestä itään. Uusien asuinalueiden lisäksi Helsingin vanhoilla alueilla rakennetaan

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS Vastaanottaja Nastolan kunta Asiakirjatyyppi Yleissuunnitelma Päivämäärä 30.6.2014 Viite 1510007986 NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS NASTOLAN KUNTA ESISELVITYS Päivämäärä 30.6.20014

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ

TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TIKKUTEHTAANTIE 1 40800 JYVÄSKYLÄ TOIMISTORAKENNUS TONTTEINEEN Maa pinta-ala: 1,9 ha Rakennukset: 8.300 m 2 KEHITYSKOHDE Kaupan kohteena on kaksi (2) kiinteistöä rakennuksineen Osoite: Tikkutehtaantie

Lisätiedot

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma

RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma RAKENTAMISEN LAATU Rakennusvalvonnan näkökulma Tarkastusinsinööri Timo Laitinen 24.5.2012 Rakennusvalvonnan tehtävät Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa ja ohjata rakentamista sekä huolehtia kaupunkikuvasta.

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1

Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2011 Sivu 1 / 1 1003/00.01.00/2011 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 13 28.2.2011 91 Yhtiön perustaminen hallinnoimaan Opinmäen kiinteistöä Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri,

Lisätiedot

Toimitilainvestoinnit TS 2016-2019

Toimitilainvestoinnit TS 2016-2019 Toimitilainvestoinnit TS 2016-2019 Valtuustoinfo 17.9.2015 Hannu Penttilä Toimitilarakentamisen 10-vuoden rahoitustarve hankeryhmittäin 2016- ts -16 ts -17 ts -18 ts -19 ts-20 ts -21 ts-22 ts-23 ts-24

Lisätiedot

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa?

Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Edistävätkö viranomaismääräykset esteettömyyttä korjausrakentamisessa? Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA Esityksen sisältö: 1. Lainsäädäntö ja esteettömän rakentamisen

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka

KUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1. Palvelun kuvaus 1(15) 1 Cityliikenteen linjat Cityliikenteen linjojen

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus

AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20. HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus AURORAN SAIRAALA, RAKENNUS 22 NORDENSKIÖLDINKATU 20 HANKESUUNNITELMA Vesikaton kunnostus 23.3.2012 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus...

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64

Espoon kaupunki Pöytäkirja 64 01.06.2015 Sivu 1 / 1 1684/10.00.02/2012 24 10.3.2014 64 Suunnitteluvarauksen jatkaminen Karakallion Huolto Oy:lle Karakalliosta korttelin laajennuksen ja käyttötarkoituksen muuttamisen sekä uuden huoltorakennuksen

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja asuinalueiden kehittäminen 12.5.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman valmistelu

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSHANKKEEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET VUONNA 2010 Mirja Suopanki, suunnittelija, KTM 1 Käsiteltävät asiat Vuoden 2009 suhdanneavustus Vuoden 2010 suhdanneluonteinen energia-avustus Pientalojen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014

SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014

Lisätiedot

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus

OPUS RINNAKKAISHANKE Tontin muodostuksen palvelujen tuotteistus OPUS RINNAKKAISHANKE Porin kaupunki Tekninen palvelukeskus palvelujen tuotteistus Kaupungit tarjoavat rakennuskelpoisia tontteja asumiseen ja yrittämiseen. Tontit hinnoitellaan sosiaalisesti ja tontit

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 52 20.03.2013. 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 52 Asianro 1373/10.00.02/2013 Asuntotontin 297-33-33-2 (Lehtoniementie 114) vuokraaminen / Lakea Kiinteistöt Oy Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156

MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ORIMATTILAN KAUPUNKI MYLLYLÄ, MYLLYLÄN PÄIVÄKOTI 156 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS Asemakaavaehdotuksen selostus, joka koskee 8.9.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavaehdotus koskee Myllylän

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

http://sr512201/webmap/content/result.htm

http://sr512201/webmap/content/result.htm Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.02 ASUINPIENTALOJEN KORTTELIALUE 1.04 ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. 3.01 LIIKERAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLE SAADAAN RAKENTAA KASVIHUONERAKENNUKSIA SEKÄ TÄHÄN TARKOITUKSEEN

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA

LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA LAHDEN SEUDUN RAKENNUSVALVONTA KÄRKÖLÄ, LAHTI, NASTOLA Yhteneväinen ennakoitava lupakäsittely ja katselmusmenettely Yhteinen, kattava ohjeistus kotisivuilla ja paperimuodossa

Lisätiedot

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012

Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 Ohje hissin rakentamisavustuksen ja muun liikkumisesteen poistamista koskevan avustuksen hakemiseen, myöntämiseen ja maksamiseen 2012 6.2.2012 Sisällys 1 UUDEN HISSIN RAKENTAMINEN 3 1.1 Avustuksen kohde,

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE

URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE URHEILUSEUROJEN MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN PÄÄVÄYLIEN VARSILLE 9.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Urheiluseurojen mainoslaitteiden sijoittamista pääväylien varsille selvittävän työryhmän toimeksianto 2.

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 25.1.2013 VASTINEET 1 (7) SUOMUSSALMEN KUNTA RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Valtatien 5 ja Kyröntien (mt 892) liikennealue, sekä Risteen korttelin 1005 autopaikkojen korttelialue

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 196 29.10.2014. 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 196 Asianro 5773/10.03.01.00/2014 Varstakadun, Luhtikujan, Lyhdekujan, Suvitien, Sormulanraitin ja Puutossalmentien kevyen liikenteen väylän katusuunnitelmaluonnoksien

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista.

Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. ORIVEDEN KAUPUNGIN KAAVOITUSKATSAUS 2013 Tässä katsauksessa kerrotaan kaupungin vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Lisätietoja kaava-asioista saa maankäyttöinsinööri Päivi

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot