+KAAVOITUSKATSAUS
|
|
- Juuso Sipilä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 +KAAVOITUSKATSAUS KANSALAISINFORMAATIOTA! Tässä Kaupunki Rakentaa & Kaavoituskatsaus julkaisussa on runsaasti tietoa vireillä olevista Oulun kaupungin kuntatekniikan kohteiden rakentamisesta, erilaisista suunnitelmista ja kaavoituksesta. Sisäsivuilla esittelevät suunnitelmiaan ja kohteitaan Oulun kaupungin tekninen keskus, rakennusvalvontavirasto, Oulun Energia, Oulun Vesi, Oulun Jätehuolto, Oulun kaupungin keskushallinto ja Pohjois-Pohjanmaan Liitto. Julkaisussa on mukana myös lakisääteinen kaavoituskatsaus vuosille Hyvä Oululainen! Osallistumalla voit vaikuttaa tässä tietoa ajankohtaisista asioista.
2 2 Väinö Jounila teknisen keskuksen johtaja Juha Sarkkinen ooulun seudun kehitys on pitkään ollut kasvu-uralla ja mm. alueen väestö lisääntyy edelleen voimakkaasti. Oulun osuus väkiluvun kasvusta on noin henkilöä. Oulun kaupunki vastaa kasvun tuomiin vaatimuksiin kaavoittamalla ja luovuttamalla rakentamiseen tarvetta vastaavan määrän tontteja. Tänä vuonna on jaossa ennätysmäiset 300 omakotitonttia. Asuntopinta-alan kasvun ennakoidaan olevan seudulla edelleen koko maan nopeinta. Korkotason hienoisen nousun johdosta asuntojen hintojen nousun odotetaan olevan maltillisia. Pääosa omakotitonteista luovutetaan eteläosasta kaupunkia Kaakkurin Metsokankaalta sekä pohjoisosasta Ritaharjun alueelta. Mikään muu kasvukeskus Suomessa ei pysty vastaavaan suoritukseen - kiitos oululaisen maa- ja kaavoituspolitiikan. Kohtuuhintaiset asumiskustannukset ovat seudun menestymisen edellytyksiä. Tonttipolitiikkamme antaa erityisesti nuorille mahdollisuuden päästä kiinni omaan asuntoon. Kaupunki varautuu jatkuvaan kasvuun Rakennusvalvontaviraston käynnistämä pientalojen laatuohjaus kiinnitetään tiiviisti tontinluovutukseen ja rakentamiseen. Kerrostaloja rakennetaan pääosin maankäytön muutosalueilla Alppilassa, Limingantullissa ja Kasarmialueella, mutta myös muilla alueilla. Voimakkaasta tonttitarjonnasta ja rakentamisesta johtuen kuntatekniikan investoinnit katuihin, puistoihin sekä vesi- ja energiahuoltoon ovat suuret. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa painotetaan muun muassa Oulun keskustan kaupunkikuvallista kehittämistä ja vetovoimaisuuden lisäämistä. Ydinkeskustan korttelien kaupallinen kehittäminen ja keskustan liikennejärjestelyt ovatkin näkyvästi vuoden suunnittelu- ja työohjelmissa. Asukkaille tarjotaan lähitulevaisuudessa nykyistä paremmat mahdollisuudet tavoittaa ydinkeskustan palvelut joukkoliikennettä käyttäen tai polkupyörällä ja autolla. Työohjelmiin kuuluvat joukkoliikennekatujen viimeistelyt, eteläisen alikäytävän kunnostus, City-liikenne -kokeilun aloittaminen, kallioparkin suunnittelu sekä Etu- ja Takalyötyn välinen kevyen liikenteen radan alituksen to- teuttaminen. Kaupungin rahoittamana on valtatie 20 rakennustyöt Kiimingin suuntaan saatu hyvälle alulle. Merkittäviä liikenteellisiä parannuksia on siis työn alla ja valmistumassa. Lähivuosien työohjelmiin on vielä saatava aseman seudun ja pohjoisen alikäytävän parantamistoimenpiteet. Ylikiimingin ja Oulun kuntaliitoksen valmistelu jatkuu. Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset liittyvän alueen palvelujen säilymiselle ja kehittämiselle. Oulujokivarren ja Korvekylän alueiden yleiskaavatasoiset suunnitelmat saadaan hyväksymiskäsittelyyn vuoden aikana. Kaupungin laajentumisalueiden palveluja parannetaan rakentamalla Kaakkurin keskukseen monitoimitalo kirjastoa, nuorisotiloja ja asukastupaa varten. Eteläosaan Metsokankaalle rakennetaan monitoimitalo, johon sijoittuvat päiväkoti ja yli 500 oppilaan peruskoulu. Kaupungin pohjoisosaan Kuivasrantaan valmistuu vuoden alussa päiväkoti-korttelikoulu. Ritaharjun keskukseen suunnitellaan monitoimitalo, johon tulevat sijoittumaan alueen peruskoulu sekä kirjasto- ja nuorisotilat. SISÄLTÖ Teknisen keskuksen johtajan katsaus... 2 Oulun kolme kasvusuuntaa... 3 Kansalaiskommentteja... 3 Keskustan kehittäminen Muutosalueiden kehittäminen Laajennusalueiden kehittäminen tonttia rakentajille Laatu korostuu rakentamisessa Oulun Veden rakennuskohteet Oulun Energian rakennuskohteet Teknisen keskuksen rakennuskohteet Oulun Jätehuollon ekopisteet Lakisääteinen KAAVOITUSKATSAUS - vuorovaikutus kaavoituksessa kaavoituksen vaiheet maakuntakaavoitus yleiskaavoitus asemakaavoitus Teknisen keskuksen asiakaspalvelu Neuvokas tarjoaa kaupunkilaisille monipuolista neuvontaa, palveluja ja tietoa. Siellä on kaupungin julkinen ilmoitustaulu ja esillä on mm. virallisesti nähtävillä olevat suunnitelmat. Neuvokkaasta saa tietoa myytävistä ja vuokrattavista tonteista. Sieltä voi lunastaa kalastusluvat kaupungin vesialueille, vuokrata venepaikan tai viljelypalstan. Sieltä voi hankkia myös järjestysnumerot asumisoikeusasuntoihin, Oulu-card kaupunkikortit, veteraanilinja-autoliput ja pysäköintiluvat. Neuvokkaassa on myös pysäköinninvalvonnan palvelupiste ja asiakastietokone. Kaupungin kassapalvelut Neuvokas tarjoaa ilman käsittelymaksua. Helmikuu / 2007 Toteutus: Viestintäkeskus Ky Julkaisija: Oulun kaupunki, tekninen keskus Paino: Sanomala Oy Painosmäärä: kpl Paperi: Nova Press 70 g / 95 ISSN: Tekninen keskus Avoinna ma - pe klo 8-16 Puh Uusikatu 26
3 Lähitulevaisuudessa Oulua kehitetään kolmitahoisesti 3 3 Oululaisten asumiseen liittyviä mielipiteitä on tutkittu mm. asukasbarometrillä, jonka tulokset linjaavat sekä päättäjien että suunnittelijoiden toimintaa. Barometrissä oli havaittavissa kaksi suuntaa: toisaalta toive asua pientalossa lähellä luontoa ja toisaalta kerrostaloissa lähellä keskustaa ja sen palveluja. Tuloksen perusteella kaupungin tulee tarjota monipuolisia asumisvaihtoehtoja sekä lisätä pientalovaltaista asuntotuotantoa. 1,c Kaupungin ydinkeskusta vahvistuu palvelualueena, jonka sisällä kaupunkikulttuuri syvenee ja monipuolistuu. Ympäristöllisesti arvokkaan suistoalueen maankäyttöä kehitetään virkistys-, ympäristö- ja kulttuuriarvot huomioiden. 2 Ydinkeskustan ympärillä muutetaan asuin- ja toiminta-alueiksi niitä alueita, jotka ovat jääneet elinkeinoelämän rakennemuutoksessa vajaakäyttöisiksi. Näistä tärkeimpiä ovat Etu-Lyötty, Kasarmi ja Toppilansalmi. 3 Kolmas kehityssuunta on asumattomaan luontoon rakennetut ja rakennettavat aluekeskukset. Ouluun kasvaa ja kehittyy kolme tytärkaupunkia: pohjoisessa tieteen ja teknologian kaupunki Kaijonharju, idässä jokivarren ja luonnon kaupunki Hiukkavaara ja etelässä Pohjanmaan lakeuksien portti Kaakkuri. 2 1 c 3 3 Keskustan kautta omakotitaloon Minna, kolmivuotias Maks, puolivuotias Milla ja Ilkka Mikkola viihtyvät Meritullissa, kuten myös cain-terrieri Nelson. Ilkka ja Minna Mikkola ovat odottavalla kannalla, mutta tyytyväisiä Meritullin asuinympäristöön ja kolmen huoneen asuntoonsa. Haussa on omakotitalo tai vaihtoehtoisesti rivitaloasunto. Muutolla ei ole kuitenkaan kiirettä, sillä keskusta-asumisessa on vahvaa viehätystä. Meritullin varsin uusi merellinen asuinympäristö on tiiviin kaupunkimainen ja se sijaitsee käytännöllisesti katsoen keskustassa. Silti sieltä on myös välitön yhteys väljempiin Oulujoen suiston ranta-alueisiin tai vaikkapa Kauppatorille. - Kahden lapsen vanhempina olemme oppineet arvostamaan vaivattomia ratkaisuja. Tästä on niin helppo lähteä keskustaan asioille. Välimatka on olematon ja kaikki palvelut ovat tuossa nurkan takana. Riittää, kun saa lapset rattaisiin ja sitten kauppaan. Autoon ei tarvitse joka välissä turvautua, Minna ja Ilkka Mikkola kehaisevat. Mikkolan perheen kolmas lapsi cainterrieri Nelson vaatii sekin oman huomionsa. Ulos on helppo lähteä ja hyviä lenkkimaastoja löytyy niin pohjoisesta Ainolan puistosta kuin etelästä Kuusiluodon alueelta. Tuirassa on kaikki mitä vanhus tarvitsee Tuira täyttää ne kriteerit, jotka Eino Olavi Metso asettaa laadukkaalle asumiselle: Hyvä ympäristö ja palvelut, siinä se on, Metso määrittelee. Eino Olavi Metsolla (86) on yli 70 vuoden mittainen perspektiivi oululaiseen asumiseen. Monet paikat on tullut koettua: keskusta, Intiö, Heinäpää, Karjasilta. Viimeiset 52 vuotta hän on asunut Tuirassa - ensin Toivoniemessä, sitten Koskitiellä ja viimeiset 20 vuotta Tuirantiellä. Toivoniemi oli hyvä paikka, mutta jonkin verran häiritsi siltojen kova liikenne ja sen aikaisten autojen väkevät pakokaasut, jotka pakkautuivat sisälle asti. Koskitiellä hän autteli hissittömässä talossa huonojalkaista naapuriaan ja silloin tuli mieleen, ettei omakaan hyvä kunto ehkä ole ikuista. Eino Olavi Metso vaihtoikin Tuirantien kerrostaloon heti sen valmistuttua vuonna 1986 eikä muuttoa ole tarvinnut katua. Talo on rauhallisella paikalla puistomaisessa ympäristössä. On hissi ja apuvälineitä käyttävän liikkumista helpottava luiskakin löytyy ala-aulasta. - Tässä on kaikki palvelut aivan lähietäisyydellä. Terveyskeskukseen on 300 metriä, kauppa on lähellä, apteekki löytyy puolen kilometrin päästä. Jos vanhaan kaupunkiin eli keskustaan tulee asiaa, niin bussipysäkit ovat ihan tuossa vieressä. Pysäkille voi mennä milloin vain, kun kaikki bussit kulkevat tätä kautta, Metso kertoo. Omakotitaloa parempaa asumismuotoa ei ole ei ainakaan sellaiselle ihmiselle, jolla peukalot vielä liikkuvat, tuumaa eläkeläinen Matti Greus lähes 40-vuotisella omakotiasumisen kokemuksella. Tai oikeastaan kysymys on pitemmästä ajasta. Greusit ovat kotoisin maalta ja he ovat ikänsä tottuneet kotipuuhiin. - Tämä Madekoski on hyvin maaseutumaista tai oikeastaan ihan maaseutua. Tämä viehättää meitä maalta lähteneitä. Liikenteellisesti se on myös Omakotitalo on paras, kun peukalot vielä liikkuu ihanteellinen. Ruuhkia ei ole ja keskustaan pääsee sujuvasti. Matti Greus on sekä nykyisen että edellisen asuintalonsa isäntä. Kummassakin riittää toimen miehelle sopivaa puuhaa. Viimeaikojen mainittavia projekteja ovat olleet lämmitysjärjestelmien uusimiset, joilla korvattiin kummankin paikassa öljylämmitys. Vanhaan nyt vuokralla olleeseen taloon Matti Greus laittoi puupellettilämmityksen ja omaan asuintaloon maalämmön. Hän on mitä tyytyväisin ensikokemuksiin. Kummallakin tavalla alitetaan öljyn lämmityskustannukset. Pelletillä päästään ainakin puolittamaan kustannukset ja maalämmöllä säästö on huomattavasti suurempi, Greus laskeskelee. Matti Greus on tyytyväinen kaupungin kautta saamaansa investointitukeen, joka oli 15 prosenttia laitehankinnoista. Ruotsissa tuetaan paljon runsaammin energiaa säästäviä lämmitysmuotoja, miksei niin tehtäisi meilläkin, Matti Greus kysyy.
4 4 ROTUAARI 20 VUOTTA Sokos-aukio kevättalvella 1961, pikkukuvassa kesällä Kuva: Kalevan arkisto JOUKKOLIIKENNEKATU KÄYTTÖÖN Kesän 2007 aikana tehtävillä katurakennustöillä ja liikennejärjestelyillä valmistaudutaan keskustan joukkoliikennekadun avaamiseen. Torikadulla välillä Hallituskatu - Saaristonkatu tehdään vuonna 2006 alkaneen katurakennustyön viimeistelytöitä. Saaristonkadulla välillä Kirkkokatu - Uusikatu tehdään viimeistely- ja kiveystöitä ja pysäkkimuutoksia. Rakennustyöt alkavat huhtikuun - toukokuun vaihteessa ja ne valmistuvat syyskuun loppuun mennessä. Torikatu suljetaan liikenteeltä rakennustöiden alkaessa, jolloin joukkoliikenne siirtyy Aleksanterinkadulle. Torikadun ja Saaristonkadun valmistumisen jälkeen Torikatu muutetaan välillä Saariston- katu - Asemakatu kaksisuuntaiseksi joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi, jossa on huolto- ja tonteille ajo sallittu. Torikatu muutetaan kaksisuuntaiseksi Puistokadulle saakka ja joukkoliikenne Isonkadulta poistuu. Torikadulle valmistuu myös koko keskustan läpäisevä polkupyöräreitti. Kirkkokatu Saaristonkadulta Puistokadulle muutetaan yksisuuntaiseksi. Liikennejärjestelyjen muutokset aiheuttavat suuria muutoksia keskustan liikenteen ohjaukseen ja opastukseen. Satoja liikennemerkkejä uusitaan ja muutetaan. Muutokset edellyttävät keskustassa liikkuvilta erityistä tarkkaavaisuutta. Rotuaarin 20-vuotisjuhlaa vietetään Autottomana päivänä , jolloin otetaan käyttöön uuden lain mukainen kävelykatumerkki. Uusi kävelykatumerkki mahdollistaa pysäköinninvalvonnan puuttumisen Rotuaarilla tapahtuvaan luvattomaan pysäköintiin ja pysähtymiseen. Eteläisen alikulun peruskorjaus sisältää sillan peruskorjauksen, alikulun kuivatuksen parantamisen ja Saaristonkadun ja Rautatienkadun sekä Saaristonkadun ja Ratakadun liittymien katurakennustyöt. Peruskorjaus parantaa nykyisin ruuhkaisen alikulun liikenteellistä sujuvuutta. Saaristonkadulle rakennetaan uusi kääntymiskaista pohjoiseen ja etelään päin Rautatienkadulle kääntyvälle liikenteelle. Ratakadulle rakennetaan uusi kääntymiskaista Saaristonkadulle keskustaan päin kääntyvälle liikenteelle. Rautatienkadun ja Ratakadun liittymän liikennevalot uusitaan. Kevyen liikenteen Rotuaarille laaditaan liikenteen, huollon ja logistiikan periaatteet. Tavoitteena on kävelykatualueen kehittäminen ja tavaraliikenteen sujuvuuden parantaminen. Keskustan alueelle toteutetaan tavara-ajoneuvoille erillisiä huoltotaskuja, joiden yhteiskäyttö taksien jättö- ja odotuspaikkoina selvitetään. Rotuaarin juhlapäivään on tarkoitus yhdistää joukkoliikennekadun avaaminen ja muiden keskustan uusien liikennejärjestelyiden käyttöön otto sekä cityliikenteen aloittaminen. Eteläinen alikulku väljemmäksi turvallisuutta parannetaan ajoradan ja kevyen liikenteen väylien väliin tehtävillä uusilla kaiteilla. Alikulun valaistus parannetaan nykyvaatimuksia vastaavaksi ja Saaristonkadun välin Kansankatu - Ratakatu katuvalaistus uusitaan. Touko-syyskuuhun ajoittuvien rakentamistöiden haitat liikenteelle tulevat olemaan merkittävät, koska rakennustyöt edellyttävät alikulun kaistamäärän vähentämistä. Eniten liikennettä haittaavat työt pyritään keskittämään lomakauden vähäliikenteiseen aikaan. Vaihtoehtoisia reittejä suositellaan käytettäväksi työmaan aikana. Keskustan puistoja peruskorjataan Heinätorinpuiston perusparannuksen loppuosa sisältää vesialtaan ja sen ympäristön rakentamisen laatoituksineen ja kukkaryhmineen, käytävien viimeistelyn sekä nurmetus- ja istutustyöt. Kyösti Kallion puiston perusparannus aloitetaan poistamalla poppeleita ja muita huonokuntoisia puita. Varsinainen peruskorjaus ajoittuu useammalle vuodelle ja se aloitetaan puiston länsipäästä. Eteläisen alikulun peruskorjauksen yhteydessä Lyötynpuiston itäpääty peruskorjataan. Toivoniemen länsiosan leikkipaikka peruskorjataan ja itäosan vanha leikkipaikka poistetaan. Merikoskenpuiston Sisaruksetpatsaan vesiallas peruskorjataan Tuirassa. Kallioparkki etenee Kallioparkin asemakaavaehdotus valmistui vuoden 2006 lopussa ja se on päätöskäsittelyssä. Toteutuksen osalta hanke on edennyt urakkakyselyvaiheeseen. KVR-urakkatarjouspyynnöt on lähetetty urakoitsijoille ja tarjouksia odotetaan sisään kesällä. Aluksi tehdään sopimus jatkosuunnittelusta ja myöhemmin varsinaisesta rakennustyöstä. Kallioparkkia valmistellaan siirtämällä Mäkelininkadulla kunnallistekniikka pois kallioparkin sisäänajorampin kohdalta. Työt suoritetaan kesän aikana.
5 VIRASTOTALON RAKENTAMINEN KÄYNTIIN 5 Byströmin talon korjaus valmiiksi Hallituskadulla virastokorttelia vastapäätä sijaitsevan ja merkittävällä tavalla puu-oulun historiaan liittyvän Byströmin talon peruskorjaus valmistuu kesään 2007 mennessä. Byströmin talo on ns. NUKU-korttelissa, joka on virastokorttelin tavoin kaupunkiarkeologisesti kiinnostava. Korjaushankkeen aikana löydettiin Byströmin taloa vanhempien rakennusten perustusten hirsiladelmia maakerrostumasta, joka on rakennuksen perustuksen muodostavan kiviladelman alla. Taloon muuttavat nuorisotoimen hallinnon ohella nuorten tieto- ja neuvontakeskus Nappi ja nuorten keskus Walda. Virastotalon ja Torikatu 10 rakennustyöt käynnistyvät kesällä Uusi kaupungin virastotalo otetaan käyttöön syksyllä Virastokorttelin suunnitelmat perustuvat arkkitehtikutsukilpailun voittaneen Arkkitehtitoimisto Sarc Oy:n ehdotukseen vuodelta Uudistamisen kohteena on ydinkeskustaan läheisesti liittyvä kortteli Torikadun ja Hallituskadun kulmassa. Virastotalon pääsisäänkäynti avautuu edustavan jul- kisen piha-aukion kautta Torikadun tulevalle joukkoliikennekadulle. Hansapäätytaloina tunnetut kaksi arvokasta Hallituskadun rakennusta saavat viereensä kolmannen katupäädyn osana uutta virastotaloa. Huoltoliikenne kortteliin ohjataan pihatason alle katettua ajoramppia pitkin Aleksanterinkadulta. Virastotalo ei vaikuta samalla tontilla olevan Aleksinkulman kiinteistön nykyiseen tilankäyttöön. Torikatu 10, jossa nykyisin toimii mm. kaupungin elinkeinoja kansainväliset palvelut, on erillinen osa virastotaloa ja sen pihapiiriä. Virastotalon pääkäyttäjinä tulevat olemaan kaupungin keskushallinto sekä uusi talouden ja hallinnon palvelukeskus, jonka yhteydessä myös nykyinen painatuskeskus jatkaa toimintaansa. Torikatu 10 matkailupalvelujen infopiste tulee siirtymään uuden virastotalon pääaulaan. Pienoismallikuvat: Jussi Tiainen Kaupungintalon talotekniikka uusitaan Kaupungintalon talotekniikka on kulunut loppuun ja edellyttää täydellistä uudelleen rakentamista putkineen, kanavineen ja verkostoineen. Peruskorjauksen rakennussuunnittelu käynnistyy alkuvuodesta Osa rakenteista ja sisätiloista kuten välipohjat ja pohjakerros ovat myös peruskorjauksen tarpeessa. Kyseiset korjaukset mahdollistavat tarpeen mukaisia tilamuutoksia erityisesti pohjakerroksessa. Kaupungintalon piha ja siihen liittyvä puistoalue on aikaisemmin kunnostettu. Kaupungintalon kulttuurihistoriallinen, rakennustaiteellinen ja rakennettuun ympäristöön kohdistuva merkitys on huomattavan suuri. Rakennus valmistui 1887 arkkitehti J.E. Stenbergin piirustusten mukaan ja sitä korotettiin kerroksella 1920 taidokkaasti alkuperäistä uusrenessanssin tyyliä mukaillen. Uudeksi ruokasaliksi esitetään alun perin (1887) ajovaunujen tilaksi rakennettua yhtenäistä huonetilaa, joka on toiminut viimeksi arkistokäytössä. Keskushallinnon kokoustilojen määrää lisätään osan toiminnoista siirtyessä virastokortteliin. RAATIN LIIKUNTAKESKUS suunnittelupöydälle CITY-LIIKENNE ALKAA Joukkoliikenteen uusi toimintamalli ns. city-liikenne käynnistyy syksyllä kolmella linjalla keskustasta Limingantulliin, Kontinkankaalle ja Värttöön - alueille, joilla joukkoliikenteen palvelutaso on heikko. City-liikenne on keskustan lähialueille suuntautuvaa joukkoliikennettä ja se ajetaan tavallista vuoroliikennettä pienemmällä kalustolla. Kolmea keskustasta alkavaa linjaa (Värttöön, Kontinkankaalle ja Limingantulliin) ajetaan puolen tunnin vuorovälillä. Linjat ajavat Torikadun ja matkakeskuksen välillä samaa reittiä siten porrastettuna, että tälle välille syntyy kymmenen minuutin vuorovälin hyvän palvelutason yhteys. Siren Arkkitehdit Oy Raatin liikuntakeskuksen suunnittelu on käynnistynyt valtuuston hyväksymän hankesuunnitelman pohjalta. Toiminnan tärkeinä lähtökohtina ovat monipuolisuus ja houkuttelevuus. Näitä sovelletaan kaikkeen alueelle tulevaan toimintaan. Raatista tullaan tekemään Pohjois-Suomen merkittävä liikuntakeskus. Liikunnan harrastajat iästä ja suoritustasosta riippumatta löytävät liikuntakeskuksen tarjonnasta mieleistään toimintaa. Myös koululiikunnan mahdollisuudet ovat monipuoliset. Kilpaurheilun päälajit tulevat olemaan jalkapallo ja yleisurheilu. Nykyinen uimahallirakennus sovitetaan osaksi uusia laajenevia liikuntapalvelutiloja. Sisäliikunta- ja aputilat suunnitellaan muunneltaviksi palvele- maan myös kenttälajeja. Asiakaspalvelutilojen liikennevirta tullaan ohjaamaan pääsisäänkäynnin aulan kautta, jolloin valvonta, palvelu ja ohjaus on mahdollista keskittää yhteen palvelupisteeseen. Allastiloja laajennetaan rakentamalla nykyisen allashuoneen yhteyteen 25 metrin viisiratainen kuntoallas ja uusi lasten opetusallas. Liikuntaviraston hallinnon toimitilat sekä info- ja asiakaspalvelupiste sijoittuvat laajennusosaan. Pääkatsomo ja sen laajennukset katetaan mukailemalla luvulta peräisin olevaa arkkitehti Martti Heikuran toteutussuunnitelmaa. Katsomoihin saadaan noin paikkaa, joista sijaitsee katetussa pääkatsomossa. Alueen yleisilme tulee parantumaan harjoituskentän, paikoitus-, liikenne- ja viheralueiden perusparantamisen myötä. Liikuntakeskuksen suunnittelussa otetaan huomioon kaupunginosan, ympäristön ja rakennusten arvot mm. tarkastelemalla uudis- ja uudelleen rakentamisen vaikutukset kaupunkikuvaan ja säilyttämällä vanhan uimahallirakennuksen alkuperäiset piirteet Pohjois- Pohjanmaan museon esittämien tavoitteiden mukaisesti. Hankesuunnitelman mukaan rakentamistyöt aloitetaan keväällä Rakennukset, pääkenttä, harjoituskenttä sekä ympäristö- ja liikennealueet valmistuvat vaiheittain vuoden 2011 syksyyn mennessä.
6 6 Metsolan lastenkoti käyttöön keväällä Pateniemen Karinkantaan nouseva uusi Metsolan lastenkoti otetaan käyttöön kevättalvella Lastenkotiin tulee kaksi osastoa joista toinen on 8-paikkainen hoidonarviointiosasto ja toinen 8-paikkainen kuntoutusosasto. Kumpikin osasto jakautuu vielä kahteen 4-paikkaiseen asuinsoluun. Toiminta rakennuksessa on ympärivuorokautista. Lastenkodin tilat sijaitsevat suljetun sisäpihan ympärillä yhdessä kerroksessa. Yhteiset tilat sijaitsevat sisäpihan puolella ja lasten omat huoneet ulkokehällä. Ratkaisu antaa mahdollisuuden jokaisen lapsen yksityisyyteen. Huoneista on näkymä ympäröivään metsään. Metsolan lastenkoti syksyn väreissä. Heinäpään palloiluhalliin täysimittainen jalkapallokenttä Arkkitehdit m3 Oy Oulun kaupunki rakennuttaa Heinäpään urheilualueelle uuden palloiluhallin, jonka ensisijaisena tarkoituksena on taata lasten ja nuorten talvijalkapalloilun harrastusmahdollisuudet. Halli sisältää täysimittaisen palloliiton ohjeiden mukaisen keinonurmipintaisen jalkapallokentän sekä tarvittavat aputilat. Halliin tulee myös kilpailutoiminnan edellyttämät katsomotilat noin 630 katsojalle. Hallin pituus on noin 117 metriä ja leveys noin 75 metriä. Korkeutta hallin keskellä on yli 20 metriä. Hallille rakennetaan uudet liikenneyhteydet Nuottasaarentien kautta. Rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä ja työt valmistuvat syksyllä UKI Arkkitehdit Oy
7 7 Katutöitä Tahkokankalla ja Lyötyssä Puistoja rakennetaan ja peruskorjataan Kaakkuriin terveysasema Kaakkurin monitoimitalo koulun viereen Hiirosessa aloitetaan syksyllä Metsäkuninkaantien jatko-osan sekä muiden Tahkokankaan toisen vaiheen katujen rakentaminen. Kunnallistekniset työt jatkuvat vuonna Etu-Lyötyn kadunrakennustyöt keskittyvät lähinnä Kansankadun peruskorjaukseen välillä Peltokatu - Limingankatu. Työt sisältävät koko katualueen katurakenteiden ja pintamateriaalien uusimisen sekä vihertyöt. Rakentamisaika on touko - syyskuu. Rautatienkadun rakentamista jatketaan Harjapäänkadusta etelään nykyiselle Härkätielle asti. Lisäksi Ilmarinkadulle tehdään uusi liittymä Rautatienkadulle. Rautatienkadun päällystystyöt ja vihertyöt tehdään myöhemmin, todennäköisesti vuoden 2008 aikana. Jääkäripuiston leikkipaikka sekä muut Intiön puistoalueet rakennetaan valmiiksi, samoin Laanilan ja Hovisuon alueen puistoalueet. Etu-Lyötyssä rakennetaan Tullipuominpuiston keskiosa. Pateniemen Laholaisenpuistoon rakennetaan uusi koira-aitaus. Leikkipuistoja peruskorjataan Höyhtyällä (Sorsapuisto), Haapalehdossa (Reslapuisto), Pateniemessä (Palosuonpuisto) sekä Kastellissa (Antti Pietilän puisto). Kaakkurin koulun viereen keskustorin yhteyteen rakennetaan alueellinen terveysasema, johon tulee myös hammashuollon tilat ja neuvola. Rakennustyöt on aloitettu. Uusi terveysasema aloittaa toimintansa vuoden 2008 alusta. Kaakkurin terveysasema julkisivuja. Sisäänkäynnin seinäsyvennyksen kookkaan taideteoksen toteuttaa taiteilija Sinikka Tuominen. Viimeisenä julkisena palvelurakennuksena Kaakkurin keskustaan rakennetaan monitoimitalo, johon sijoittuu kirjasto, nuorisotilat ja asukastupa. Kaakkurin monitoimitalo rakennetaan samalle tontille Kaakkurin koulun kanssa keskustorin eteläpuolelle kirkkoa vastapäätä. Rakennustyöt käynnistyvät kesällä 2007 ja ne valmistuvat seuraavana kesänä. UKI Arkkitehdit Oy Etu-Lyötyn ja Taka-Lyötyn välisen uuden kevyen liikenteen alikulun Madetojanraitin rakennustyöt alkavat syksyllä 2007 ja valmistuvat vuoden 2008 aikana. Radan alittavan alikulkukäytävän lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat Veturiaukion ja Madetojanaukion rakentaminen. Rautatienkadun liikenne katkaistaan alikulun rakentamisen ajaksi. ULLAKON RAKENTAMISELLA rahoitusta myös hissiin Taloyhtiöiden kiinnostus ullakkotilojen käyttöönottoon on jatkuvasti lisääntynyt Oulun keskustassa. Oulun kaupunki suhtautuu myönteisesti ullakkotilojen muuttamiseen asunnoiksi. Ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina vaativia: mielenkiintoisille ja monimuotoisille ullakkoasunnoille löytyy kuitenkin halukkaita ostajia. Rakentamalla ullakon taloyhtiö saa samalla rahoitusta muihin korjauksiin ja perusparannuksiin, vaikkapa hissin rakentamiseen. Tänä vuonna Oulussa valmistuukin ennätyksellisesti 20 uutta hissiä. Ullakkorakentaminen tai rakennuksen korottaminen edellyttää usein asemakaavan muuttamista. Asemakaavan muutokselle on edellytyksiä, kun ullakkotilat otetaan perusparantamisen yhteydessä pääasiassa asuinkäyttöön tai asukkaiden yhteiseen käyttöön ja rakennuksella on luontaiset edellytykset ullakkorakentamiselle. Asemakaavan muutokset toteutetaan yhteistyössä asemakaavoituksen ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Jos kyseessä on arvorakennus, selvitetään myös onko kohteeseen tarpeellista pyytää museoviranomaisen lausunto. Asemakaavan muuttamiselle on asetettu koko joukko edellytyksiä. Niinpä ullakkorakentamisen yhteydessä tulee parantaa asumisviihtyisyyttä kuten esimerkiksi piha-alueiden leikkipaikkoja, ulko-oleskelutiloja, istutuksia ja autopaikkoja. Korttelin kiinteistöt sopivat tarvittaessa yhteistyöstä piha-alueiden parantamisen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä (jätehuolto, kulkuyhteydet, kiinteistönhuolto). Hissien rakentamisen tarve ja mahdollisuudet selvitetään. Kaavan muutoksen edellytyksenä on myös se, että ullakon rakentaminen tapahtuu pääasiassa olevan katon sisäpuolella ja rakennuksen arvoja ei turmella. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen ja kohentaminen turvataan erityisesti avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla sekä kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla. Ullakolta poistuvat huoneistovarastot korvataan toisaalla. Ullakko vai lisäkerros? Taloyhtiölle tulevaan autopaikkavelvoitteeseen ja rakennusoikeuden lisäyksestä aiheutuvien yhdyskuntarakentamisen kustannusten korvaamiseen vaikuttaa se, onko kyseessä ullakkokerros vai lisäkerros. Lisäkerros aiheuttaa autopaikkojen lisärakentamisvelvoitteen. Ullakkokerros on kyseessä silloin, kun olemassa oleva ullakkokerros muutetaan asuinrakentamiseen ja rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Katon lappeen nosto tai käyttötilattoman kattorakenteen muutos tulkitaan lisäkerrokseksi. Uudet, vähintään kolmikerroksiset asuinkerrostalot on varustettava hissillä. Hissiyhteyden on ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja. Rakennettaessa hissi jälkikäteen tai korotettaessa olemassa olevaa hissiä sovelletaan uudisrakentamista koskevia määräyksiä. Asunto Oy Uusi-Heikkiin rakennetaan 5. kerros kattoterasseineen, hissi ja uusi porrashuone. Hissi on sijoitettu vanhan porrasvarren paikalle. Muutostyöt ovat vaatineet asemakaavan muutoksen. Samanaikaisesti toteutetaan LVIS-saneeraus. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Arkton Suunnitteluryhmä Oy. Hissi parantaa viihtyvyyttä Hissin rakentaminen ullakkorakentamisen yhteydessä parantaa asumisviihtyvyyttä koko rakennuksessa. Hissi voidaan sijoittaa nykyiseen porraskäytävään, rakennuksen ulkopuolelle tai joissakin tapauksissa osittain tai kokonaan huoneistotiloihin. Vaihtoehtoina on uuden portaan rakentaminen. Hissin suunnittelun tavoitteena on esteetön kulku rakennuksen ulkopuolelta asuntoihin ja yhteisiin tiloihin. Lähtökohtana on, että myös apuvälineitä käyttävä pystyy kulkemaan itsenäisesti. Porrashuoneessa tulee olla riittävästi tilaa palo- ja pelastustoimen työskentelyyn myös hissiasennuksen jälkeen. Tukea jopa 50 prosenttia Valtion asuntorahasto myöntää 50 prosenttia avustusta uuden hissin suunnitteluun ja rakentamiseen sekä käytössä olevan hissin korjaamiseen. Avustusta myönnetään taloyhtiöille myös muihin esteettömyyttä edistäviin toimenpiteisiin. Hissien rakentaminen vanhoihin kerrostaloihin on vilkastumassa entisestään suurimmissa kaupungeissa. Vuonna 2002 alkanut Oulun kaupungin hissiprojekti jatkuu edelleen ja kaupungin myöntämälle 15 prosentin lisäavustukselle riittää kysyntää. Lisätietoja : Ullakkorakentaminen: Jere Klami, arkkitehti, asemakaavoitus Hissiavustukset: Leena Olsbo-Rusanen, arkkitehti, tontti- ja asumispalvelut
8 8 Vanhaa kaupunkirakennetta peruskorjataan Ritaharjun monitoimitalo mitoitetaan 650 oppilaalle Uusia asuntoalueita viimeistellään Uusien pientalovaltaisten asumaalueiden päällystystöitä tehdään Jylkynkankaalla, Kuivasrannalla, Kynsilehdossa sekä Kaakkurin Kiviharjussa. Samassa yhteydessä katualueiden vihertyöt ja katuvalaistus tehdään valmiiksi. Arkkitehtitoimisto Seppo Huttu-Hiltunen Oy Uusien asuinalueiden puistoalueet rakennetaan suunnitelmien mukaiseen kuntoon ja saatetaan hoidon piiriin Kaakkurin ja Jylkynkankaan alueella. Kuivasrannalla ja Kynsilehdossa rakennetaan uudet leikkipuistot ja Talvikankaalla aloitetaan keskusleikkipuiston rakentaminen. Muiden puistoalueiden rakentamista näillä alueilla jää vielä seuraavalle vuodelle. Kunnallistekniikkaa Metsokankaalle ja Ritaharjuun Maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti uusien asuinalueiden kunnallisteknisiä töitä tehdään Metsokangas I -alueella, jonka pohjaustyöt saadaan valmiiksi. Vuonna 2007 aloitetaan Metsokangas II:n ja tähän liittyvien kokoojayhteyksien rakentaminen. Samanaikaisesti aloitetaan myös Raitotien pohjoispuoleisen Ritaharjun alueen ensimmäisen vaiheen eli Aaltokankaan rakentaminen. Kuivasrannalta Linnanmaalle johtava Ritaharjuntie tehdään vuoden 2007 aikana. Työt jatkuvat syksyllä, jolloin aloitetaan Kaitoväylälle johtavan Tietolinjan ja siihen liittyvien muiden kunnallisteknisten verkostojen rakentaminen. Kunnallistekniikan peruskorjausta jatketaan Koskelassa, jossa tehdään Ketjutien alueella vuonna 2006 toteutetun peruskorjauksen päällystys ja muita viimeistelytöitä sekä alueen loppuosan kunnallistekniikan perusparantaminen. Mustasuon alueella aloitetaan kunnallistekniikan saneeraus Rimpitien alueella. Kesän aikana tehdään kunnallistekniikan peruskorjausta Väliahontiellä Pateniemessä ja Haarantiellä Maikkulassa. Kaukovainiolla päällystetään Nuolihaukantie, Haarasuontie Maikkulan yrityskylässä, Nokelan-, Karjaportin- ja Raivaajantie Karjasillalla ja Kuivasjärven alueen kadut. Oulun liikenneturvallisuussuunnitelman pohjalta toteutetaan useita pieniä liikenteen turvallisuuden parantamiskohteita eri puolilla kaupunkia. Ritaharjun alueen asukkaille erityisryhmät mukaan lukien rakennetaan julkisten palveluiden keskuksena toimiva Ritaharjun Monitoimitalo. Lähipalveluina saadaan päivähoito-, esiopetus-, perusopetus-, nuoriso- ja kirjastopalvelut. Monitoimitalossa yhtenäinen peruskoulu on toimijoista suurin ja koulutilat mitoitetaan noin 650 oppilaalle. Talon toiminnassa ja tilojen käytössä pyritään mahdollisimman laajaan keskinäiseen yhteistoiminnallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Rakennushanke toteutetaan arkkitehtuurikutsukilpailuna, jolloin hankkeen toteuttamisesta saadaan useita eri vaihtoehtoja ennen lopullisen rakennussuunnittelun käynnistämistä. Arkkitehtuurikutsukilpailu on käynnissä ja rakennustyöt aloitetaan syksyllä Tavoitteena on, että toiminta uudessa monitoimitalossa käynnistyy syksyllä Monikäyttöaula Kaupunki rakentaa vuosina Metsokankaan Monitoimitalon Kaakkurin suuralueelle Metsokankaalle. Rakennukseen tulee yhtenäinen luokat 1-9 käsittävä 535 oppilaan peruskoulu. Oppilaslukuun sisältyy seitsemän erityisopetuksen alueellista pienryhmää, joista kolme on tarkoitettu vammaisille lapsille. Päiväkotiin tulee suunnitelman mukaan neljä kokopäiväryh- Metsokankaalle monitoimitalo mää ja esiopetus- ja kerhoryhmiä. Yksi kokopäiväryhmistä on harjaantumisopetusta saava pienryhmä. Esiopetustilat sijaitsevat koulun alkuopetustilojen yhteydessä. Lapsia päiväkodissa tulee olemaan lasten iästä ja kerhoryhmien määrästä riippuen Kouluterveydenhoidon tiloissa toimivat kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri. Koulutiloissa järjestetään koululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Toimintaa koordinoi Nuorisoasiainkeskus. Ulkopuolista käyttöä varten ei osoiteta omia tiloja. Tilojen ilta- ja viikonloppukäyttö on mahdollista rakennuksen pääkäyttäjien ehdoilla. Pääsisäänkäynti
9 Pyykösjärveen ja Kuivasjärveen hyvälaatuista vettä Oulujoesta 9 Oulun kaupungin koillislaidalla sijaitsevat Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi ovat rehevöityneitä matalia järviä, joissa on toistuvasti esiintynyt leväkukintoja kesällä ja happikatoa talvella. Järvet sijaitsevat Oulun taajama-alueella ja niiden virkistyskäyttö on vilkasta. Happikadot, leväkukinnot sekä veden ajoittainen huono hygieeninen laatu, ovat viime vuosina kuitenkin vähentäneet niiden virkistyksellistä arvoa. Alkuvuodesta 2006 teknisessä keskuksessa laadittiin Pyykösjärven kunnostusta koskeva hankesuunnitelma, joka on vaiheistettu siten, että vuosina toteutettavilla toimenpiteillä korjataan järven sisäisen kuormituksen aiheuttamia haittoja sekä luodaan edellytykset järvien kunnostamisen jatkotoimenpiteille. Alkuvaiheessa kunnostustoimenpiteet kohdennetaan huonompikuntoiseen Pyykösjärveen. Ensimmäisessä vaiheessa Pyykösjärven hapetusta tehostetaan, rantoja niitetään sekä tehdään tekninen suunnitelma Oulujoen hyvälaatuisen lisäveden johtamiseksi Pyykösjärveen. Kunnostushankkeen järein toimenpide, lisäveden johtaminen, on tarkoitus toteuttaa vuonna Lisätietoja : Kartat pidetään ajan tasalla Madekosken alueen uudiskartoitusurakka päättyy ja alueen kartta otetaan käyttöön. Toukokuussa ilmakuvataan Toppilan - Välivainion alue. Ilmakuvauksen avulla nykyinen kartta uudistetaan ajantasaiseksi. Kaupungin koordinaattijärjestelmä on tarkoitus uudistaa uuden EUREFjärjestelmän mukaiseksi lähivuosina. Muutosta varten tarpeellisten lähtöpisteiden mittaus on suoritettu vuonna 2006 ja tänä vuonna on tarkoitus suorittaa järjestelmän muuttamiseen liittyviä tarkistusmittauksia. Kuivasrannan päiväkodin pääsisäänkäynti torilta; taiteilija Kaija Kiurun julkisivuteos Mukulat. Keväällä julkaistaan uusi opaskarttavihko, joka käsittää koko Oulun seudun keskeiset taajama-alueet. Kuivasrannan päiväkoti käyttöön vuoden alussa Kuivasrannan päiväkoti ja väliaikainen koulu otetaan käyttöön vuoden 2007 alussa. Päiväkoti sijaitsee Ritaharjun kaupunginosassa Kuivasrannantiellä. Rakennuksessa on kahdeksan päivähoitoryhmää, joista kaksi on avointa ryhmää. Päiväkodin neljää ryhmätilaa käyttävät ensi vaiheessa alakoulun luokat Ritaharjun monitoimitalon koulutilojen valmistumiseen asti. Arkkitehtitoimisto Harju Oy Alkuvuosina rakennuksessa on neljä päivähoitoryhmää 0-6 vuotiaille. Päiväkotikäytössä tilat palvelevat yhteensä 66 lasta. Yhteiskäyttöön tulee liikuntasali, askartelutilat, aulatilat ja jakelukeittiötilat. Pääasiassa yksikerroksinen rakennus jakaa tontin aidattuihin leikkipihoihin sekä huolto- ja pysäköintialueisiin.
10 10 Omakotirakentajille luovutetaan 300 tonttia Vuoden 2007 aikana kaupunki tulee luovuttamaan ennätysmäärän eli 300 erillisomakotitonttia omatoimiseen pientalorakentamiseen. Alkuvuodesta on haettavana 100 myyntitonttia Metsokankaalta, Talvikankaalta ja Ritaharjun Kuivasrannalta. Elokuussa tulee haettavaksi 200 vuokrattavaa omakotitonttia. Vuokrattavat tontit sijaitsevat Metsokankaalla ja Ritaharjun Aaltokankaalla. Kaupungin varatessa omakotitontin rakentajalle tonttivarauksensaajan tai hänen edustajansa tulee osallistua kaupungin rakennusvalvontaviraston järjestämiin pientalon laatuohjaukseen myöhemmin esitettävän aikataulun mukaisesti. Syksyn vuokratonttien saajille jää muutoinkin hyvää aikaa talonsa suunnitteluun sillä tonteille rakentaminen on mahdollista aikaisintaan kesäkuussa 2008 katurakentamisen valmistuttua. Sekä kiinteähintaisten että tarjousten perusteella myytävien tonttien hakumenettelystä saa parhaiten tietoa teknisen keskuksen nettivivuilta. Myös hakemuksen ja tarjouksen voi jättää kätevästi sähköisesti. Vuokratonttien hakuehdot ja menettelytavat löytyvät nekin netistä heti hakuajan alettua. Tonttien lohkomiset ajoitetaan niin, että tontit luovutetaan aina rakentamiskelpoisina rekisteritontteina. Rakennettujen tonttipyykkien kohdalla on maastossa puupaalu, johon on merkitty kyseisen korttelin ja rajapisteen numero. Numerot vastaavat tonttijakokartalla. esitettyjä. RAKENTAJILLE ENNAKOIVAA LAATUOHJAUSTA Pientalon kokonaisvaltainen laatuohjaus sisältää arkkitehtonisen osion lisäksi teknisen osion. Siihen kuuluvat kuuluvat kosteusriskit, sisäilman laatu, energiankulutus, ympäristövaikutukset ja elinkaarilaskelmat. Oulussa omakotirakentajan ei tarvitse jäädä yksin miettimään rakennusprojektissa eteen tulevia vaikeita laatuvalintoja. Avuksi tulee rakennusvalvontaviraston laatuohjaus. Oulussa kehitetty pientalojen laatuohjaus on jämpti tietopaketti, joka sisältää laatukoulutusta eli asiantuntijaluentoja, hankekohtaista ohjausta ja neuvontaa. Tässä on työkaluna nettiin rakennettu suunnittelu- ja arviointijärjestelmä: www. pientalonlaatu.fi. Hienoa on, että kaiken tämän saa ilmaiseksi rakennuslupamaksuun sisältyen. - Laatuohjauksen ideana on, että rakentajaperheet pääsuunnittelijoineen pystyisivät tekemään tietoisia valintoja suunnitellessaan esimerkiksi kosteuseristyksiä tai lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmää. Suunnitteluvaiheessa määritetään yli 90 prosenttia rakennuskustannuksista ja kustannusvaikutus heijastuu pitkälle tulevaisuuteen. Valintojen perusteena tulee olla elinkaarikustannus, ei halvin investointikustannus, sanoo Oulun rakennusvalvontaviraston laatupäällikkö Pekka Seppälä. Neuvontabussilla aloituskokoukseen Oulun rakennusvalvonnan neuvontabussi on oululaisten oma keksintö. Bussi helpottaa käytännön työtä, sillä pientalotyömaan aloituskokoukset voidaan nyt pitää suoraan tontilla. - Tontin yksityiskohdat voidaan tarkistaa heti, kun ollaan paikan päällä, ja tontin mahdollisuuksista päästään muutenkin keskustelemaan, Pekka Seppälä toteaa. Laatuohjausiltoina suuri luentosali täyttyy vuosittain kymmeniä kertoja rakennuttajaperheistä ja ammattilaisista. Tavoitteena on, että rakennuttajat tekevät tietoisia laatuvalintoja. Lisätietoa : Kävi tuuri, kun pääsimme laatuohjaukseen Kukkolan Hanna ja Pasi tutkivat betonilattian kosteusmittausta, joka on yksi tärkeä osa rakennusvalvonnan kehittämää laadunvarmennusta. Laatuohjaus saa heiltä ison plussan. Se tuo lisätukea rakennusprojektiin, kun valinnat on tehty etukäteen ja tietoisesti jo ennen työmaavaihetta. - Oma laatutietoisuus on kyllä noussut monta pykälää, sanoo omakotitaloa rakentava Pasi Kukkola Oulun rakennusvalvonnan tarjoamasta laatuohjauksesta. Kukkolan talon arkkitehtipiirustukset olivat valmiina jo hyvissä ajoin. Niinpä talo saatiin rakennettua mielessä ja paperilla muutamaan kertaan ennen varsinaista työmaata. - Oli tuuria, että pääsimme mukaan laatuohjaukseen. Suunnittelua oli kyllä jo tehty, mutta sitä kannatti vielä tarkentaa, Pasi Kukkola sanoo. Laatuohjaus laittoi ajattelemaan joitain asioita uudelta kantilta. - Kestävästä kehityksestä tuli paljon uutta tietoa. Esimerkiksi rakennusmateriaalien valinnassa voi ajatella myös ekologisesti. - Samoin esimerkiksi erilaisten laitteiden laatu- hinta- ja käyttötilannevertailuista oli hyötyä. Kallein on usein laadukkain, mutta ei aina käytön kannalta välttämätön, Pasi Kukkola pohtii. Heikkilänkankaalle nouseva kivitalo on rehtorina toimivan Kukkolan ensimmäinen talonrakennusprojekti. Työtä on tekemässä muutama ammattilainen, mutta toki Kukkola itsekin viettää työmaalla iltoja ja viikonloppuja vasara ja saha kourassaan. Laatuajatteluun hänen on pitänyt pystyä sitouttamaan myös urakoitsijat. Talo ei valmiina toimi suunnitellulla tavalla, jos työssä ruvetaan oikomaan. - Tämän on tarkoitus olla perheelle loppuelämän talo. Ajatuksena on että tehdään kerralla kaikki kuntoon, sanoo Kukkola. Kukkola pitää laatuajattelua kovana meriittinä Oulun kaupungille. - Rakennusvalvonnan henkilökunta on asiastaan innostunut, ja heillä on aito halu vaikuttaa siihen, että Ouluun saadaan vähittäisnormia parempia taloja.
11 PALKITTU OULULAINEN INNOVAATIO 11 Oulun rakennusvalvontavirasto on omaksunut uuden toimintatavan, jonka peruslähtökohta on palvella kaikkia kuntalaisia, erityisryhmänä ammattilaiset. Uusi tapa tehdä rakennusvalvontaa edellyttää lakisääteisten tehtävien lisäksi aktiivista ennakoivaa laatuohjausta - innovatiivista ja rohkeaa otetta rakentamisen laatuun pelkäämättä ongelmia. Laatutyötä tehdään laajaalaisesti sekä teknisellä että arkkitehtonisella osa-alueella. Sitä tukemaan on rakennusvalvontaan siirretty kaupunginarkkitehdin virka ja perustettu laatupäällikön toimi. Kyse on puhtaasti oululaisesta erikoisuudesta. Kaupunginarkkitehdin virkaa hoitamaan on valittu tekniikan tohtori Jari Heikkilä. Jo vuodesta 2002 rakennusvalvonnassa on toiminut laatupäällikkönä tekniikan lisensiaatti Pekka Seppälä vastuualueenaan kokonaisvaltainen laatuohjaus. Oulun rakennusvalvonnassa on mahdollisuus tehdä innovatiivista ja rohkeaa rakentamisen ohjausta - tavoitteellista kestävää kehitystä. Tarkoituksenmukainen laatu ei lisää vaan alentaa kustannuksia. Laadun tekeminen vaatii oikeaa asennetta ja hyvää ammattitaitoa rakennusprosessin kaikissa vaiheissa. Pientalorakentamisen teknisen laadunohjaukseen Oulun rakennusvalvonta on kehittänyt työkalun Omakotirakentaminen haaste laatuohjaukselle Rakennusvalvonnan tavoitteena on saada omakotitalohankkeisiin mukaan laatuohjaukseen sitoutuneita ammattilaisia. Pääsuunnittelijoina toimii arkkitehteja, insinöörejä ja rakennusmestareita. Useasti sama henkilö on hankkeen pääsuunnittelija ja vastaava työnjohtaja. Rakennuttajaperheen ensimmäinen ja koko hankkeen onnistumisen kannalta tärkein tehtävä on palkata pääsuunnittelija heti rakennushankkeen alussa. Rakennusvalvonnan kokonaisvaltainen pientalorakentamisen laatuohjaus käynnistyy välittömästi kaupungin tontinluovutuksen jälkeen. Laatuohjaus sisältää yleisen rakentamista koskevan informaation lisäksi korttelikohtaisen kaupunkikuvallisen - ja arkkitehtiohjauksen sekä teknisen laatuohjauksen. Oulun rakennusvalvonnan laatuohjaus on palkittu useilla merkittävillä valtakunniallisilla laatupalkinnoilla. Hienoa oululaisten kannalta on, että kaiken tämän palvelun saa tällä hetkellä vain Oulussa ja täysin ilmaiseksi rakennuslupamaksuun sisältyen. Hallitsematon kosteus edelleen vaikea ongelma Oulun rakennusvalvonta käynnisti vuosituhannen alussa massiivisen ammattirakentajia koulutuksen. Kosteudenhallinnan osaamistaso rakentamisessa on noussut merkittävästi, mutta totuttujen toimintatapojen ja asenteiden muuttamisessa on vielä paljon tehtävää. Hallitsematon kosteus on edelleen suomalaisen rakentamisen vaikein yksittäinen ongelma, josta on mm. teknisiä, terveydellisiä ja taloudellisia seuraamuksia. Sisäilmasto-ongelmat ovat seurausta hallitsemattomasta kosteudesta ja puutteellisesta ilmanvaihdosta. Rakentamalla talon katto mahdollisimman valmiiksi sokkelin päällä ja seinät vaakatasossa. Tämän jälkeen pystytettyjen seinäelementtien päälle nostetaan valmis katto, jolloin rakennus saadaan sääsuojaan nopeasti. Oulun seudulla rakentamismenetelmä on yleistynyt viime vuosien aikana. Rakennusvaiheessa tehdyllä ulkovaipan lämpökuvauksella ja ilmatiiveysmittauksella voidaan ohjata rakennusvaiheen laatua. Oulussa myös osa ammattirakentajista on ottanut lämpökuvauksen ja tiiveysmittauksen työmaavaiheen laadun työkaluksi. PIENTALORAKENTAMINEN - KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ? Suurien ikkunoiden ulkopintaan sijoitettavat läpinäkyvät energiaverhot estävät sisätilojen ylikuumenemisen helteellä ja estävät selkeänä pakkasjaksona lämmön karkaamisen lasipinnoilta kylmään avaruuteen. Oulun uusien omakotitalojen tuotantokustannus on lähes 100 miljoonaa euroa vuodessa. Kun siihen lasketaan mukaan elinkaaren ajalta ylläpito, energia ja hallinnointi, nousee nykypäivään diskontattu summa noin 300 miljoonaan euroon. Siis joka vuosi Oulussa päätetään tuollaisesta rahankäytöstä omakotien uudisrakentamisessa. Lisäksi lähes 200 miljoonaa euroa käytetään vuosittain omakotitalojen saneerauksiin, joissa korjataan etupäässä kosteuden aiheuttamia vaurioita, epäonnistunutta rakentamista. Rakentaminen on kestävän kehityksen mukaista tai sitä vastaan. Kysymys on tietoisista valinnoista niin suunnittelun, toteutuksen kuin myös oikean asumisen suhteen. Oulussa omakotitalojen lähes 500 miljoonan euron vuosittaiseen rakentamiseen sisältyy tietoisia tai sattumanvaraisia valintoja, jotka tukevat tai vaikeuttavat tavoitteellista kestävää kehitystä. Lisätietoja : Oulun rakennusvalvonta laatupäällikkö Pekka Seppälä pekka.seppala@ouka.fi sivun kuvat: Juha Sarkkinen
12 12 Ennätyksellinen vesihuoltorakentamisen vuosi Oulun Vesi on varannut vuoden 2007 investointeihin ennätykselliset 12,2 miljoonaa euroa. Vesihuollon verkostoinvestointeihin käytetään 6,4 miljoonaa euroa ja laitosinvestointeihin 5,8 miljoonaa euroa Oulun Vesi on laatinut vuoden 2007 vesihuoltoverkoston investointiohjelman maankäytön toteuttamisohjelman pohjalta. Vuosina kaupunki lisää tonttituotantoa ja luovuttaa 300 pientalotonttia, minkä seurauksena verkostojen uudisrakentamiseen panostetaan edellisvuosia enemmän. Vesijohto-, jäte- ja hulevesiviemäriverkostojen uudisrakentamiseen käytetään noin 4,7 miljoonaa euroa. Lisäksi vanhaa verkostoa uusitaan 1,7 miljoonalla eurolla. Suurimmat uudisrakennuskohteet vuonna 2007 ovat Kaakkurin Metsokankaan I vaiheen (kartalla työkohde 1) loppuun rakentaminen ja Metsokangas II:n aloitus (2) sekä Ritaharjussa Aaltokankaan (3) asuinalue. Näiden työkohteiden vesihuoltoverkostojen kustannuksiksi on arvioitu 2,6 miljoonaa euroa. Myös Tahkokankaalla (12) ja Kuivasjärven Alatalon (6) alueella varaudutaan verkostojen rakentamiseen useiden pienempien täydennyskohteiden lisäksi. Työpaikka-alueiden verkostotyöt käynnistyvät Linnanmaan teknologiakylässä (5) ja Perävainiolla Oulunportin (11) alueella. Kuusamontien parantamishankkeen käynnistyessä Oulun Vesi rahoittaa kuivatukseen liittyviä putkitustöitä (7, 8 ja 9) noin 0,5 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi tehdään johtosiirtoja uuden Kuusamontien kohdalla. Ohjelmassa varaudutaan myös haja-asutuksen liittämiseen viemäriverkon piiriin Sanginsuun EU-rahoitteisessa viemäröintihankkeessa. Korvausrakentamista pyritään lisäämään Verkostojen saneeraustöitä jatketaan Koskelassa Mastotiellä (34), Mustasuolla Rimpitien alueella (35) ja Pateniemessä Väliahontiellä (36) kohteissa parannetaan samalla asuinalueiden viihtyisyyttä. Heinäpäässä Heinätorinkadulla välillä Torikatu - Isokatu (41) muutetaan sekaviemäröintialueita erillisviemäröintiin ja eteläisen alikulun saneerauksessa uusitaan vesijohtoverkkoa ja sadevesiviemäröintiä. Tulevina vuosina pyritään korvausinvestointien osuutta lisäämään nykyisestä vesihuoltoverkostojen säilyttämiseksi kunnoltaan hyvätasoisina. Korvausinvestoinnit on tarkoitus kohdistaa tulevina vuosina etenkin sekaviemäröintialueille, jolloin puhdistamolle johdettavien sadevesien määrää voidaan tehokkaimmin pienentää. Pääosan verkostotöistä urakoi kaupungin oma maarakentaja Oulun Katutuotanto. Muiden töiden toteuttaja ratkaistaan urakkakilpailuilla. Useimmat ohjelman työkohteet liittyvät kaupungin katurakennusohjelmiin ja työt rakennutetaan yhteistyössä teknisen keskuksen kanssa. Typenpoistovelvoite jätevedenpuhdistamolle Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Oulun Veden tekemän valituksen typenpoistovelvoitteesta. Lupaehtojen mukaan jäteveden käsittelyn tehostaminen on toteutettava mennessä. Typenpoiston toteuttaminen edellyttää Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamon (kohde 51 kartalla) laajentamista, johon Oulun Vesi on varannut 4 miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarviossaan. Laajennusosan rakentaminen aloitetaan kesällä Laajennuksen pääkohteet ovat uusi aktiivilietelinja ja nykyisten aktiivilietelinjojen muutos typenpoistoon soveltuviksi, kalkin sekä metanolin varastointija annostelujärjestelyt sekä jälkisuodatusyksikön muuttaminen denitrifikaatiosuodattimeksi. Jätevesilietteen jatkokäsittely Kemiran hoidettavaksi Oulun Vesi ja Kemira Oyj tekivät palvelusopimuksen Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamon lietteen käsittelystä. Uusi lietteenkäsittelymalli pyritään ottamaan käyttöön vuoden 2008 alussa. Sopimuksen kesto on viisitoista vuotta ja kokonaisarvo noin 13 miljoonaa euroa. Kemira asentaa puhdistamolle kehittämänsä kemiallisen Kemicond TM -käsittelyn edellyttämät laitteistot ja käsittelee lietteet. Menetelmässä liete käsitellään ensin rikkihapolla ja sen jälkeen vetyperoksidilla, joka on voimakas hapetin ja desinfiointiaine. Käsittelyssä lietteen hajuhaitat poistuvat ja liete hygienisoituu. Liete jalostetaan mullaksi Kemiran alihankkijan Viherrengas- Järvenpää Oy:n toimesta Haukiputaan Vittakankaalla noin 20 kilometrinj päässä Oulusta. Aumakompostointi jatkuu korvaavaan käsittelyratkaisuun saakka nykyisellä puhdistamoalueella ja siinä kiinnitetään erityishuomiota hajuhaittojen minimointiin. Vedenpuhdistamoiden saneeraukset Oulun kaupungin vedenpuhdistamoita saneerataan vuonna 2007 kaikkiaan noin 1,2 miljoonalla eurolla. Kurkelanrannan vedenpuhdistamon (kohde 52) osuus on 0,7 miljoonaa euroa ja Hintan vedenpuhdistamon (kohde 53) 0,5 miljoonaa euroa. Laitoksilla tehdään sekä rakennuksiin että rakennusten sisällä oleviin vesialtaisiin kohdistuvia perusparannustöitä. Lisäksi laitoksilla olevia koneita ja mittalaitteita uusitaan vedenpuhdistusprosessien kehittämiseksi ja veden mikrobiologisen laadun varmistamiseksi Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut OULUN VEDEN INVESTOINNIT 2007 Uudisrakentaminen 1. Metsokangas I 2. Metsokangas II 3. Aaltokangas 4. Härkätie- Rautatienkatu 5. Linnanmaa- Kuivasranta 6. Alatalon alue 7.-9.Kuusamontien putkitukset 10. Sanginsuun viemäröintihanke 11. Oulunportti 12. Tahkokangas Korvausrakentaminen 30. Heinätorinkatu väli Torikatu- Kirkkokatu 31. Pokkisenpuiston johtosiirrot 32. Eteläinen alikulku; Saaristonkatu 33. Kuusamontien aiheuttamat johtosiirrot 34. Mastotie, Ketjupolku 35. Rimpitie, Ruuhitie, Parrastie, Vanatie 36. Väliahontie Laitosinvestoinnit 51. Taskilan jätevedenpuhdistamo 52. Kurkelanrannan vedenpuhdistamo 53. Hintan vedenpuhdistamo Lisätiedot : Jouni Lähdemäki, verkostopäällikkö p Jarmo Lahtinen, käyttöinsinööri p
13 13 Kaukolämpöön ennätysmäärä uusia asiakkaita OULUN ENERGIAN INVESTOINNIT Kaukolämmön rakennuskohteet 1. Aaltokangas / Ritaharju 2. Pateniemen lämpökeskus 3. Linnanmaa - Kuivasranta -runkolinja 4. Alppila 5. Laanilan runkolinja 6. Kuusamontien saneeraus 7. Talvikangas 8. Kansankadun runkolinja 9. Lintulammentien runkolinja 10. OYS:n runkolinja 11. Tahkokangas 12. Vasaraperä / Kaakkurinkulma 13. Metsokangas Sähköverkon rakennuskohteet 1. Aaltokangas / Ritaharju 2. Linnanmaa 3. Alppila 4. Lyötty 5. Tahkokangas 6. Kaakkurinkulma 7. Metsokangas Lisätiedot : Kaukolämpö Kai Norrbacka, verkostopäällikkö Sähköverkko Hannu Suikki, rakennuttaja Oulun Energian kaukolämmön investoinnit ovat vuonna 2007 suurimmat sitten Kempeleen - Oulunsalon -runkolinjojen rakentamisen. Rakennusohjelma sisältää uusien runkolinjojen rakentamista, olemassa olevien saneerausta, jo aloitettujen alueiden jatkorakentamista, uusien alueiden aloittamista ja yhden lämpökeskuksen rakentamisen. Kaiken kaikkiaan rakentamisen määrä on suurin mitä kaukolämmössä on ollut. Kaukolämpöverkkoon arvioidaan liittyvän vuoden aikana noin 400 uutta asiakasta. Keskustan alueella rakennetaan ensi kesänä uusi runkolinja Vanhantullin pumppaamon ja Limingantullin välille. Linja sijoittuu pääasiassa Kansankadulle. Keskustaa sivuavilla alueilla merkittävin runkolinjatyömaa on Lintulammentiellä olevan DN 300 linjan saneeraus. Työmaa sijoittuu Lintulammentien alkupäähän Pohjankartanon kohdalle. Keskustan ulkopuolella jatkuvat rakentamiset mm. Talvikankaalla, Etu- Lyötyssä, Etu-Värtössä, Kynsilehdossa, Vasaraperällä ja Kuivasrannalla. Muutostöitä tehdään OYS:n alueella ja Alppilassa, jossa työt alkavat entisen Rajavillen alueella. Myös Kuusamontien saneeraus aiheuttaa muutoksia kaukolämpölinjoihin. Työt tehdään teiden saneerauksen mukaisessa aikataulussa. Laanilassa Hintantiellä jatkuu DN 400 linjan saneeraus. Ensi kesänä saneerataan Laanilan pumppaamon ja koulun välinen osuus. Ritaharjun - Aaltokankaan alueen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Kesällä rakennetaan pääasiassa runko- ja korttelijohtoja. Myös Tahkokankaan alueella käynnistyvät rakennustyöt ensi kesänä. Suurin yksittäinen kohde on kuitenkin Kuivasrannan - Linnanmaan välinen DN 400 runkolinja, jonka rakentaminen kestää koko kesän. Tämä lähes kolmen kilometrin pituinen linja tulee palvelemaan koko Ritaharjun aluetta ja myöskin mahdollistaa kaukolämmön toimittamisen pohjoiseen päin esimerkiksi Pateniemen sahan alueelle. Runkolinjaprojektiin liittyy myös Pateniemen 40 megawatin tehoisen huippu-/varalämpökeskuksen rakentaminen. Lämpökeskuksen tulee olla valmiina vuoden loppuun mennessä Sähköverkon rakentaminen jatkuu vilkkaana Asiakkaat odottavat sähkön siirtoiminnalta ensisijaisesti varmuutta ja kohtuullista hintaa. Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy:n tehtävänä on asiantuntijan ominaisuudessa pyrkiä parhain keinoin toteuttamaan asiakkaiden odotukset. Toimintaamme tehostamalla olemme onnistuneet pitämään siirtohintamme eri tariffiryhmissä edullisimpina Suomessa. Taajama-alueella sähkökatkot aiheutuvat yli 50-prosenttisesti varomattomasta maan kaivusta ja haja-asutusalueella yli 80-prosenttisesti ilmasto-olosuhteista, joista merkittävin on linjoille kaatuvat puut. Valtakunnalliset tilastot osoittavat, että olemme onnistuneet suunnitelmallisella kunnossapidolla pitämään häiriömäärät vastaavien vertailuyritysten keskiarvojen alapuolella. Oulun Energian vuonna 1889 alkanut sähköverkkotoiminta jatkui kunnallisena toimintana vuoden 2006 loppuun saakka. Vuoden 2007 alusta toiminta jatkuu yhtiöitettynä nimellä Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy. Sähköverkon kunnossapidossa keskitytään pääosin vanhan avojohtoverkon uusimis- ja kunnostustöihin. Verkon kuntotarkastus jatkuu aiemmin laaditun ohjelman mukaisena ja verkon uusimistyöt painottuvat Oulujoen ja Kiimingin suuntiin. Kaapeliverkossa välttämättömien peruskorjausten lisäksi verkostoa uusitaan katujen ja muun kunnallisteknisen verkoston uusimisen yhteydessä esim. Torikadulla ja Pohjatien sillalla. Investoinnit yli 8 miljoonaa euroa Sähköverkon investoinnit ovat 8,3 miljoonaa euroa vuonna Suurin yksittäinen työalue on Metsokangas, jossa saatetaan loppuun vuonna 2006 ykkösalueella aloitettuja töitä ja aloitetaan kakkosalueen verkostotyöt. Muilla uusilla kaava-alueilla jakeluverkon uudisrakennustyöt painottuvat Ritaharjuun ja Alppilaan. Lyötyn alueen verkon uusimistyöt ovat käynnistyneet jo vuoden 2005 puolella. Uuden kaavan toteutuessa työt etenevät etelään entiselle Atrian alueelle. Keskustassa tehtävät asemakaavamuutokset tai talojen suuret muutostyöt aiheuttavat aina kalliita muutostöitä sähköverkkoon, vaikkei niitä verkon iän takia vielä tarvittaisi. Ongelmana on, että keskustan kohteissa sähköverkkoon liittyvät rakenteet esim. muuntamot ovat sisällä rakennuksissa. Kun rakennus puretaan, uuden muuntamotilan löytäminen ja rakentaminen on osoittautunut uudisrakentamisaluetta huomattavasti työläämmäksi. Lisäksi kaikki verkonrakennustyöt on pyrittävä tekemään muiden asiakkaiden sähkönkäyttöä häiritsemättä. Sähköverkon osalta historiallisista syistä muutosvyöhyke on hiukan eri asia kuin muun kaupunkirakenteen osalta. Vuoden 1960 tienoilla silloinen Oulun kaupungin sähkölaitos hankki lyhyessä ajassa omistukseensa Oulujoen, Pateniemen ja Kiimingin sähköverkot niitä siihen saakka ylläpitäneiltä osuuskunnilta. Myyjien myyntihalukkuus johtui verkkojen vaatimista suurista investoinneista ja verkot jouduttiinkin uusimaan pikaisesti kauppojen teon jälkeen. Nyt taas kaikki nämä avojohtoverkot ovat tulleet uusimisikään samanaikaisesti aiheuttaen lähes vuosikymmenen ajan kestävän investointipiikin. Laajentumissuunnista sekä Metsokangas että Ritaharju ovat sähkönjakelun kannalta luontevaa kaupungin laajentumista keskustasta ulospäin. Molemmissa suunnissa on jo aikaisempien rakentamisvaiheiden aikana varauduttu laajenemiseen rakentamalla alueiden läheisyyteen sähköasemat, joita on mahdollisuus tarvittaessa laajentaa ilman uusia tilavarauksia.
14 14 51 Yleisten alueiden investoinnit Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut ERILLISKOHTEET euroa Venesatamat 150 Kallioparkki Madetojan raitti, Etu- jataka-lyötyn välinen kevyen liikenteen yhteys 300 Koskenniskan ranta (Kasarminranta) Kuusamontie - Kaupungin osuus Kaupungin rahoittama osuus Rautatienkadun jatke Härkätielle Kauppatori 100 EU-KOHTEET 84 Kaupunginoja välillä Torikatu - ranta 85 Raksilan urheilualue Venesatama Oulun kaupunki käyttää vuonna 2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa yleisten alueiden rakentamiseen. Kohteina ovat mm. liikenneväylät, puistot, sillat ja venepaikat. Rakennuskohteet sijaitsevat sekä uusilla asuntoalueilla että vanhoilla alueilla - alueesta ja tarpeista riippuen kyse on uudisrakentamisesta tai korvausinvestoinneista. Kohteet on esitetty viereisessä luettelossa. Lähes kaikki kohteet on merkitty myös karttaan. KADUT, TIET, SILLAT, TORIT YMS euroa 10 Kaakkuri IIA, LP-alue sekä päällystystä ja valaistusta Kaakkuri, Kiviharju, päällystystä Intiön kasarmialueen katujen rakentaminen Kuivasrannan alueen katutyöt 650 Tonttiliittymien rakentaminen Metsokangas II:n katurakennustyöt Metsokangas I:n katurakennustyöt Kynsilehto, päällystystä ja valaistusta Etu-Värttö, Peltola päällystystä Aaltokangas, pohjausta Välivainion eteläosan katujen rakentaminen Linnanmaa - Kuivasranta, pohjausta Alatalon alue, pohjausta Tahkokangas II, pohjausta Hollihaan katurakennustyöt Hintta, päällystystä Porttiväylän rakentaminen Haarasuontie ja -kuja, päällystystä Jylkynkankaan katujen rakentaminen Nuottasaaren logistiikka-alue 500 Konetie - Liitintie katuyhteys, kaupungin osuus 300 Katuvalaistuksen erilliskohteet Etu-Lyötty, Kansankatu ym Keskustan katuverkon kehittäminen Kastellin liikekeskuksen katutyöt Kuivasjärven tonttikatujen peruskorjaus 100 Keskustan suojateiden uusiminen 50 Tonttiliittymien peruskorjaus 50 Pienet peruskorjauskohteet Ketjutien alueen peruskorjaus Nuolihaukantien peruskorjaus Karjasillan katujen peruskorjaus Mustasuon alueen peruskorjaus Haarantien peruskorjaus Väliahontien ja Mallunpolun peruskorjaus 400 Keskeneräiset työt 50 Päällystystöiden rakennuttaminen 100 Viheralueiden takuuajan hoitotyöt PÄÄLIIKENNEVÄYLÄT JA MUUT LIIKENNEJÄRJESTELYT euroa 50 Melusuojaukset Pyöräteiden rakentaminen Ratapihan aita Etu-Lyötty ja Limingantulli Liikenteenohjaus ja telematiikka Pienet liikenneturvallisuuskohteet 215 Linja-autopysäkit ja -katokset 50 Mt 815, Lentokentäntie, Rantavainio, kaupungin osuus Mt 847, Limingantie Eteläinen alikäytävä liittymineen Saaristonkatu välillä Kirkkokatu - Uusikatu, loppuunrakentaminen Pokkinen, loppuunrakentaminen Pyöräteiden ja alikäytävien peruskorjaus 150 YMPÄRISTÖRAKENTAMINEN euroa Keskeneräiset ja arvaamattomat työt Taidehankinnat yleisille alueille Hintta - Laanila alueen puistot Kaakkuri (II) puistoalueet Intiön puistoalueet Jylkynkankaan puistoalueet Etu-Lyötyn puistoalueet Kuivasrannan puistoalueet Kynsilehdon puistoalueet Koira-aitausten kehittäminen 35 Muut pienet kohteet Heinätorinpuisto Kyösti Kallion puisto Antti Pietilän puiston leikkipaikka, Kastelli Höyhtyän Keskusleikkipuisto (Sorsapuisto) Palosuon leikkipuisto, Pateniemi Toivoniemen leikkipaikat (peruskorjaus ja poisto) Reslapuiston leikkipaikka, Haapalehto Talvikankaan puistoalueet 75
15 Ekopisteiden verkko kattaa koko kaupungin 15 Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 57 ekopistettä, joista 25 sijaitsee Oulun kaupungissa. Myös kuntien jäteasemat ottavat vastaan hyötyjätteitä. Kattavan verkoston avulla kuntalaisilla on hyvät mahdollisuudet kierrättää hyötyjätteitään. KAUPUNKIALUEEN EKOPISTEET 1 Haapalehto, Valintatalo 2 Heinäpää, K-Iikka 3 Huonesuo, Leväsuontie 23 4 Joutsensilta, K-Supermarket 5 Kaakkuri, Citymarket 6 Kaijonharju, ostoskeskus 7 Kaukovainio, TB-Huoltamo 8 Kaukovainio, ostoskeskus 9 Koskela, ostoskeskus 10 Kuivasjärvi, Kuovintori 11 Limingantulli, Prisma 12 Limingantulli, Kärkkäinen 13 Maikkula, ostoskeskus Ekopisteet viereisen sivun kartassa. Lisätiedot : 14 Oulunlahti, Säästökuoppa 15 Pateniemi, Valintatalo 16 Puolivälinkangas, ostoskeskus 17 Rajakylä, ostoskeskus 18 Raksila, Markettien parkkipaikka 19 Ranta-Kastelli, ostoskeskus 20 Rusko, SuperEtu 21 Toppila, Halpa-Halli 22 Äimärautio, K-Rauta 23 Tuira, TB-Huoltamo 24 Linnanmaa, ostoskeskus 25 Välivainio, K-Supermarket 26 Keskusta, Autoranta (valm. 2007) Ekopisteisiin voi viedä maksutta muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia ja paperia. Ekopisteeseen ei voi jättää sekajätettä eikä ongelmajätettä, vaan niiden vastaanottopaikka on toisaalla. Ongelmajätteitä otetaan vastaan mm. Ruskon Jätekeskuksessa. Jos hyötyjätteitä on erityisen paljon, esimerkiksi muuton vuoksi peräkärryllinen pahvilaatikoita, on suositeltavaa, että ne palautetaan Ruskon Jätekeskuksen Oivapisteeseen. Samoin omakotitalojen rakennustyömailta tulevien suurien hyötyjätemäärien osoite on Oivapiste Ruskon Jätekeskuksessa, ekopisteen syväkeräyssäiliön tilavuus kun on rajallinen. Ekopisteet sijaitsevat ympäri kaupunkia, pohjoisin Pateniemen Valintatalon edessä ja eteläisin Kaakkurin Citymarketissa. Keskustan tuntumassa on palvellut tähän saakka vain Heinäpään ekopiste, mutta kesällä valmistuu uusi ekopiste Autorantaan. Uutta Autorannan ekopistettä ei ole muiden ekopisteiden tapaan tarkoitettu yritysten käyttöön. Jokaiseen ekopisteeseen sijoitetaan viisi syväkeräyssäiliötä. Ekopisteitä tyhjentää kaikissa Oulun Jätehuollon alueen kunnissa V-P Hiltunen Oy. Oivapiste laajeni Myös Ruskon Jätekeskuksen hyötyjätepisteeseen kuuluu uutta. Vuoden alussa hyöty- ja ongelmajätteiden Oivapiste siirtyi uuteen paikkaan. Uusi Oivapiste sijaitsee nykyään portilta tultaessa oikealla puolella, se on entistä isompi ja jätelavat on katettu. Oivapisteeseen voi jättää hyötyjätteitä, ongelmajätteitä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua entiseen tapaan. Enää ei punnituksessa tarvitse välttämättä käydäkään, jos peräkärryyn on lastattu ilmaiseksi jätettäviä hyötyjätteitä. Oivapisteessä on aina läsnä henkilökuntaa, joten lajitteluun on saatavilla apua. Hyötyjätettä kerätään nykyisin vajaat viisi miljoonaa kiloa vuodessa ja sen määrä kasvaa jatkuvasti. Kerätty hyötyjäte kuljetetaan teollisuudelle, joka käyttää sitä raaka-aineena ja energianlähteenä. Esimerkiksi keräyskartongista ja pahvista tehdään paperirullien hylsyjä ja paperista tehdään kartonkia ja kirjekuoria. Muovi poltetaan energiaksi, ja metalli puolestaan hyödynnetään metalliteollisuudessa. Osa kerätystä lasista päätyy lasivillaksi, mutta sitä voidaan käyttää myös Ruskon Jätekeskuksessa erilaisissa rakenteissa korvaamassa kivimursketta. Lähintä ekopistettä kauemmaksi ei tarvitse lasipurkkiensa kanssa lähteä, sillä ekopisteitä on sijoitettu joka puolelle Oulua. Uusin ekopiste valmistuu ensi kesänä Autorantaan. Jäteasioista kerrotaan tänäkin vuonna myös kouluissa.
16 16 KAAVOITUSKATSAUS Kaavoitukseen kuuluu osallistuminen ja vuorovaikutus pperustuslain mukaan kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Vastuu elinympäristöstä kuuluu kaikille. Vuorovaikutteinen suunnittelu on kuulunut pitkään kaavoituksen keskeisiin periaatteisiin, ja nykyään samoja periaatteita sovelletaan myös mm. liikenteen sekä katu- ja viheralueiden suunnitteluun. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat suunniteltavan alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työnte- koon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ja kunnan jäseniä kuullaan suunnittelun aikana. Suunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet sekä osalliset esitellään suunnittelun käynnistyessä laadittavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Teknisessä keskuksessa valmisteltavista suunnitelmista kuten asemakaavoista, liikenteen yleissuunnitelmista sekä katu- ja vihersuunnitelmista tiedotetaan mm. teknisen keskuksen ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä teknisen keskuksen www-sivuilla Valmisteluaineisto on nähtävillä teknisen keskuksen Neuvokkaassa (Uusikatu 26). Keskushallinnon Talous ja strategia -ryhmän valmistelemista suunnitelmista, esimerkiksi yleiskaavoista ja tavoitesuunnitelmista, tiedotetaan kaupungintalon ilmoitustaululla, sanomalehdissä sekä usein myös yleiskaavoituksen nettisivuilla yleiskaavoitus. Valmisteluai- neisto on nähtävillä kaupungintalolla. Kaavoituskatsauksessa kerrotaan vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista kaavaasioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Maankäyttö ja rakennuslain mukaisesti kaavoituskatsaus on laadittava vähintään kerran vuodessa. Lisätietoja: KAAVOITUKSEN TASOT JA KÄSITTEET SUUNNITTELUN KULKU VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTAKAAVA YLEISKAAVA ASEMAKAAVA Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaisesti kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto, ympäristöministeriö vahvistaa. Oulussa voimassa on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2005). Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Oulussa on voimassa useita yleiskaavoja. Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma VALMISTELU (Luonnos) EHDOTUS VALMIS SUUNNITELMA Lausunnot ja mielipiteet Lausunnot ja muistutukset Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) määrittämien kaavojen lisäksi Oulun kaupunki käyttää hyväksi maankäytön suunnittelussa ja toteutuksessa myös muita suunnitelmia: Maankäytön toteuttamisohjelma ohjaa yleiskaavan toteuttamista. Se määrittää alueiden toteuttamisjärjestyksen ja vuosittaiset investoinnit viiden seuraavan vuoden ajalta. Tavoitesuunnitelma tarkentaa yleiskaavassa esitettyä maankäyttöä osoittamalla tietylle alueelle sopivan mitoituksen ja tarvittavat palvelut. Kaavarunko on asemakaavan valmisteluaineistona laadittava suunnitelma, joka ohjaa laajojen alueiden asemakaavoitusta.
17 17 MAAKUNTAKAAVA OHJAA KEHITYSTYÖTÄ Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan alueen käsittävä ja sen kehittämiseen tähtäävä alueidenkäytön suunnitelma. Kaavan laatii maakunnan liitto osana maakunnallista suunnittelua. Sen on maakuntavaltuusto hyväksynyt vuonna 2003 ja ympäristöministeriö vahvistanut Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kaava tuli lainvoimaiseksi 2006 ja kaavan toteuttamisvaihe on meneillään. Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleis- ja asemakaavoja sekä ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaava sisältää maakunnan omat kehittämispäämäärät ja maakuntaa koskevat valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet sekä maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Aluevaraukset koskevat valtakunnallisia, maakunnallisia tai usean kunnan alueidenkäytön yhteensovittamista edellyttäviä kysymyksiä. Pohjois-Pohjanmaan aluerakenne Koillis-Suomi Kaavalla on myös strategisen kehittämissuunnitelman tehtävä ja se sisältää maakuntaa koskevia kehittämisperiaatemerkintöjä. Tavoitteena on maakunnan kansainvälisen ja valtakunnallisen aseman vahvistuminen, väestön hyvinvoinnin tasapainoinen edistyminen sekä ympäristön elinvoimaisuuden säilyminen maakunnan voimavarana. Oulun kasvuun varaudutaan Oululla on merkittävä rooli maakuntakaavoituksessa, onhan se 40 kunnasta muodostuvan maakunnan pääkaupunki, jossa asuu yli kolmannes maakunnan väestöstä. Maakuntakaavassa varaudutaan siihen, että Oulun seutu kasvaa vuoteen 2020 mennessä asukkaaseen. Oulun seudun yhdyskuntarakennetta ohjaa maakuntakaavan ja kaupunkiseudun kuntien omien kaavojen ohella seudun kuntien yhteinen yleiskaava. Oulun seutu on lisäksi verkottunut maakunnan kolmen muun aluekeskuksen Koillis-Suomen, Raahen ja Oulun Eteläisen kanssa. Kaavoitusta ja rakentamista ohjaavat maakunnalliset tavoitteet painottavat toimivan aluerakenteen varmistamista valtakunnanosakeskus Oululle. Keskeisiä asioita ovat myös eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön korkean laadun toteuttaminen, kulttuuri- ja luonnonperinnöstä huolehtiminen sekä kestävää ympäristön virkistyskäyttöä, luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa koskevat asiat. Kansainvälisyyttä korostavat Perämerenkaari- vyöhyke ja Oulu - Arkangel -vyöhyke, joissa Oulu on keskeinen. Maakuntakaava painottaa Oulun keskustan kaupunkikuvallisen kehittämisen sekä vetovoimaisuuden ja viihtyisyyden lisäämisen tärkeyttä. Oulun kaupunkikeskusta on myös maakunnan maisema-arvoja ja kulttuuriperintöä ilmentävä aluekokonaisuus. Oulu on osa kaupunki-maaseutu-vuorovaikutuksen aluetta ja Oulujoen varren maaseudun kehittämisen kohdealuetta. Oulun seudun laatukäytävä ulottuu lentoasemalta ja Kempeleestä Pohjantien vartta Linnanmaan alueelle. Laatukäytävällä pyritään kehittämään kuntien yhteistyötä kaupunkikuvallisesti. Lisäksi tavoitellaan rakenteellisesti korkeatasoista tie- ja yritysympäristöä sekä joukkoliikennekäytävää. Oulun merenranta-alueita kuuluu laajempaan matkailun vetovoima-alueeseen. Maakuntakaavalla pyritään edistämään myös vanhan Rantatien ja Keisarintien sekä arkeologisten kohteiden säilymistä ja hyödyntämistä virkistykseen ja matkailuun. Merkittävästi pa- Esimerkki kehittämisperiaatemerkinnöistä : rannettaviksi teiksi on osoitettu valtateiden 4, 20 ja 22 osuuksia. Kaavassa on osoitettu nopean junaliikenteen rata Oulun ja Etelä-Suomen välille. Oulun satamaan ja Oulunsalon lentokentän tuntumaan on osoitettu logistiikka-alueet. MAAKUNTAKAAVAN SELVITYSKARTTA OULUN ALUEELTA OULUN SEUDUN LAATUKÄYTÄVÄ Merkinnällä osoitetaan Oulun lentoaseman, kaupungin keskustan, yliopiston ja muiden Oulun kaupunkiseudun suurten työpaikka- ja palvelualueiden välistä, kaupunkimaisesti rakennettavaa tie- ja yritysympäristön vyöhykettä. Raahe Oulu Oulun Eteläinen Maakuntakaavakartta ja -selostus netissä : Arkkitehtitoimisto A-Studio Oy Arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus Oy
18 18 KAAVOITUSKATSAUS YLEISKAAVOITUS OULUSSA Oulun yleiskaavatilanne Yleiskaava ohjaa kunnan tai sen osan yhdyskuntarakennetta ja maankäyttöä. Kunnan tulee huolehtia yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Oulun kaupungissa yleiskaavat laatii keskushallinnon Talous ja strategia -ryhmä ja ne hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaupungin suunnittelujärjestelmän mukaisesti Oulun kaupungin visio ja strategia antavat pohjan kaikelle maankäytön ja talouden suunnittelulle. Yleiskaavat ja tavoitesuunnitelmat ohjaavat asemakaavoitusta. Projekteja ja hankesuunnittelua ohjaavat maankäyttösuunnitelmien lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelmat, mm. maankäytön toteuttamisohjelma sekä talousarvio ja käyttösuunnitelma. Oulun kaupungin alueella on voimassa useita yleiskaavoja. Keskeisimmän kaupunkialueen käsittäviä yleiskaavoja on Oulussa laadittu noin kymmenen vuoden välein. Oulun yleiskaava 2020 hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa ja se tuli lainvoimaiseksi Yhteissuunnittelualue Oulun ja Haukiputaan rajalla Oulun ja Ylikiimingin kuntaliitos Oulun kaupunki ja Haukiputaan kunta ovat käynnistäneet yhteisen tavoitesuunnitelman laatimisen kuntien raja-alueelle. Työ etenee aktiivisesti vuoden 2007 aikana. Tavoitesuunnitelma ohjaa alueella tarkempien suunnitelmien, mm. asemakaavojen laatimista. Kummankin kunnan valtuusto tulee hyväksymään tavoitesuunnitelman omalta osaltaan. Yhteissuunnittelu-alue ulottuu meren rannalta moottoritien itäpuolelle käsittäen Oulussa Herukan ja Ritaharjun kaupunginosien pohjoisosat. Yhteissuunnittelulla tarkennetaan alueella voimassa olevien Oulun yleiskaavan 2020 ja Oulun seudun yleiskaavan 2020 maankäyttöä ja liikenneverkkoa ja sovitetaan yhteen kuntien tavoitteita alueen kehittämiseksi. Tarkemmalla suunnittelulla määritellään asuin- ja työpaikka-alueiden täydentäminen, viheralueverkosto, palvelujen tarve ja sijoitus sekä ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen verkko kuntarajalla. Suunnittelun käynnistymisestä tiedotetaan molemmissa kunnissa. - Paula Korkala, Paula Paajanen Oulun kaupunginvaltuusto ja Ylikiimingin kunnanvaltuusto ovat hyväksyneet yhdistymissopimuksen keväällä Kuntien palvelurakenteet on tarkoitus saada kokonaan yhteensovitetuksi vuoteen 2009 mennessä. Yhdistymissopimuksen mukaan hallitulla kasvulla luodaan hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa nykyisten palvelujen säilymis- ja kehittämisedellytykset. Ylikiimingissä suunnittelun ja rakentamisen pääpaino suunnataan kuntakeskukseen ja sen ympäristöön. Lähivuosina Ylikiiminkiin on tarkoitus laatia keskeisten alueiden osayleiskaava. Lisäksi on tarkoitus laatia koko kunnan alueen käsittävä yleiskaava joko osana Oulun yleiskaavaa tai seudun yleiskaavaa. Maankäytön suunnittelun, teknisten valmiuksien ja investointien yhteensovittamista valmistelee maankäyttö- ja investointiryhmä, jossa on edustus myös yleiskaavoituksesta. Kuntaliitoksen yhteyshenkilönä toimii palvelusuunnittelija Sinikka Vehkalahti Talous ja strategia -ryhmästä. - Sinikka Vehkalahti, Paula Korkala Merenrantamaisemaa suunnittelualueelta
19 Oulujokivarren osayleiskaava Korvenkylän - Välikylän tavoitesuunnitelma 19 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä keväällä Kaupunginhallitus palautti Oulujokivarren osayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi Kaavaehdotuksen palaute ja vastineet viedään hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2007 keväällä. Alueelle laaditaan osayleiskaavan yhteydessä rakennus- ja korjaustapaohjeet sekä arvokkaiden alueiden kehittämisohjeet. Kaavaehdotuksen yhteydessä laadittava alustava toteuttamisohjelma esittää aikataulun tärkeimmille kaavaa toteuttaville suunnitelmille ja hankkeille. - Paula Paajanen Yleiskaavoituksen hankkeiden esittely koostuu selostusosasta; tekstin lopussa on mainittu kohteen yhteyshenkilö. Oulun kaupunki ja Kiimingin kunta suunnittelevat yhdessä kuntien raja-aluetta Kuusamontien varrella. Alueelle laaditaan tavoitesuunnitelmaa, jossa määritellään alueen tuleva kaupunkirakenne ja mitoitus, eri alueiden käyttötarkoitus ja väestömäärä ja palvelut sekä ajoneuvo- ja kevytliikenteen verkot ja viheralueverkko. Suunnitteluun liittyy kiinteästi Kuusamontien parantaminen ja siihen liittyvien yksityistiejärjestelyjen toteuttaminen. Korvenkylän, Heikinharjun ja Vesalanmäen asuntoalueita tullaan täydentämään. Polvikankaalle rakennetaan uusi teollisuusalue ja Ylikiimingintie siirretään pohjoisemmaksi noin 3 kilometrin matkalla. Kiimingin Yrityspuistoa laajennetaan Ouluun päin ja sen eteläpuolelle varataan alueita työpaikoille ja erikoistavarakaupalle. Pitkällä aikavälillä varaudutaan lähipalvelukeskukseen uuden Ylikiimingintien ja Kuusamontien liittymän läheisyydessä. Tavoitesuunnitelman luonnos on ollut nähtävillä keväällä Tavoitesuunnitelma valmistuu vuoden 2007 alussa ja se saatetaan molempien kuntien kunnanvaltuustojen hyväksyttäväksi. Tavoitesuunnitelman pohjalta alueelle tullaan laatimaan osa-alueittain asemakaavoja. - Paula Korkala Kuusamontie Korvenkylässä. Rakennekartta suunnitellusta maankäytöstä. Maankäytön toteuttamisohjelma Maankäytön toteuttamisohjelma (MATO) laaditaan kahden vuoden välein. Kaupunginvaltuusto hyväksyy aikataulut asuntotuotannolle, kunnallistekniikan rakentamiselle ja asemakaavoitettaville alueille sekä asettaa tavoitteet työpaikkarakentamiselle ja palveluinvestoinneille seuraavaksi viideksi vuodeksi. Maankäytön toteuttamisohjelman teemana ovat elinkeinoelämä ja työpaikkaalueet. Toteuttamisohjelman yhteydessä laaditaan erillinen selvitys nykyisten toimipaikkojen sijainnista ja laajuudesta, kaavojen työpaikka-aluevarauksista sekä ennuste työpaikkakehityksestä ja aluetarpeista vuoteen Maankäytön toteuttamisohjelman tarkasteluissa Ylikiiminki on mukana yhtenä kaupunginosana. Ohjelma valmistellaan keväällä 2007 työryhmässä, johon kuuluu edustus kaupungin eri hallintokunnista. Kaupunginvaltuusto käsittelee maankäytön toteuttamisohjelman syksyllä Jouni Kurttila Talous ja strategia -ryhmä Oulun kaupungin keskushallinnon alaisena toimiva Talous ja strategia -ryhmä on monialainen asiantuntijayksikkö, johon kuuluu yli 20 henkilöä. Ryhmää johtaa Esa Katajamäki ja se jakaantuu viiteen tiimiin: strategia ja liiketoiminta, toiminnan ja talouden ohjaus, maankäytön strateginen ohjaus, omistajaohjaus ja rahoitus, sekä sisäinen tarkastus. Ryhmän tehtäviin kuuluvat mm. kaupungin talouden hallinta, talousarvioiden valmistelu ja seuranta, kaupunkistrategian laatiminen, maankäytön yleiskaavatasoinen suunnittelu ja ohjaus sekä palveluverkon ja investointien suunnittelu. Maankäytön strateginen ohjaus / yleiskaavoitus Yleiskaavapäällikkö Paula Paajanen Yleiskaavasuunnittelija Paula Korkala Suunnittelupäällikkö Jouni Kurttila Suunnittelija Maria Ala-Siuru Suunnitteluassistentti Anne Kemiläinen Suunnitteluassistentti Paula Norokytö Johdon sihteeri Pirjo Keinänen sähköposti: etunimi.sukunimi@ouka.fi Keskushallinto, talous ja strategia Käyntiosoite: Kaupungintalo, Kirkkokatu 2a Postiosoite: PL 1, OULUN KAUPUNKI
20 KAAVOITUSKATSAUS 20 ASEMAKAAVOITUS LUO RAKENNETUN YMPÄRISTÖN PERUSTAN Asemakaava on yleiskaavaan pohjautuva yksityiskohtainen alueidenkäytön suunnitelma, joka luo edellytykset rakennusten, katujen ja yleisten alueiden rakentamisealle. Asemakaavassa osoitetaan alueiden käyttötarkoitus ja rakentamisen määrä sekä ohjataan rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että tuetaan hyvää ympäristöä ja rakentamistapaa. Kaavoituksen yhteydessä otetaan huomioon muun muassa paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva sekä olemassa oleva rakennuskanta. Hyvän suunnittelun avulla edistetään palveluiden saavutettavuutta, vähennetään ajoneuvoliikenteen kasvua, lisätään joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kilpailukykyä, vähennetään kunnallistekniikan kustannuksia, edistetään rakennetun ympäristön hoidettavuutta, viihtyisyyttä ja kauneutta sekä säästetään rakentamisen ulkopuolelle jäävää luontoa. Oulussa on noin hehtaaria asemakaavoitettua aluetta. Alueen pinta-ala kasvaa vuosittain noin 200 hehtaaria. Vuosittain kaupunginvaltuusto hyväksyy noin 40 asemakaavaa. Niistä suurin osa on asemakaavan muutoksia, joiden avulla tiivistetään keskustaa ja täydennetään lähiökehää. Uusia asemakaavoja puolestaan laaditaan pientalovaltaisille kaupunkirakenteen laajentumisalueille. Oulussa asemakaavat valmistelee teknisen keskuksen asemakaavoitusyksikkö. Asemakaavoitusprosessi kestää yleensä 1-3 vuotta. Asemakaavojen hyväksymisestä päättää pääsääntöisesti kaupunginvaltuusto. Kaavan määräyksiä ja niiden toteutumista rakentamisessa valvoo rakennusvalvontavirasto. Karttapohja: Tekninen keskus, kartastopalvelut Meneillään olevat asemakaavoituksen hankkeet on esitelty numeroituina siten, että kaikki kohteet on merkitty myös karttoihin. Teksti koostuu lyhyestä selostusosasta ja lopussa on mainittu kohteen yhteyshenkilö. Keskustan asemakaavoituskohteet 1. Kallioparkki Keskustan alle kalliotiloihin suunnitellaan noin autopaikkaa käsittävää pysäköintilaitosta, josta osa varustetaan väestönsuojaksi. Hanketta varten on laadittu vuonna 2006 uusi osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kallioparkin viitesuunnitelmiin perustuva maanalaisen asemakaavan ja maanpäällisen asemakaavamuutoksen käsittävä luonnos, joka on pidetty nähtävillä kesällä. Asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn vuoden 2007 alkupuolella. - Raijaliisa Näyhä 2. Pallas Kaupungin ja kiinteistönomistajien yhteistyössä laatima korttelisuunnitelma on valmistunut ja asemakaavan laatiminen on aloitettu. Kehittämisestä on laadittu aiesopimus kolmen kiinteistöyhtiön ja kaupungin kesken. Asemakaava pyritään hyväksymään vuoden 2007 aikana. - Uki Lahtinen, Matti Karhula 3. Galleria Galleria-korttelin asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa mm. ison kauppakeskuksen rakentaminen. Kauppakeskuksen veturina toimisi Sokos-tavaratalo, jonka lisäksi kortteliin tulee muita liike- ja toimistotiloja sekä mahdollisesti asuntoja. Asemakaavaluonnos valmistunee kesällä Tontinomistajat ovat allekirjoittaneet yhteistoimintasopimuksen korttelin kehittämisestä joulukuussa Marja-Liisa Teppo 4. Kauppuri Asemakaavan muutoksen tavoitteena on kehittää Kauppurin kortteli lisärakentamisella vilkkaaksi liike-, toimisto-, ravintola- yms. palveluita tarjoavaksi keskustakortteliksi. Voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta lisätään kolmanneksella. Korttelin sisemmät uudisosat voivat olla kuusikerroksisia. Vanhimmat rakennukset suojellaan. Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä elokuussa Kaavan eteneminen odottaa kalliotilojen asemakaavan etenemistä, sillä korttelin autopaikoitus pohjautuu suurimmaksi osaksi kalliotilojen käyttöön. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Marja-Liisa Teppo 5. Yhdystorni-kortteli As Oy Länsikulma ja As Oy Oulun Pakkahuoneenkatu 9 B ovat tehneet aloitteen Yhdystornikorttelin asemakaavan muuttamisesta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tutkitaan mahdollisuuksia tehostaa alueen käyttöä lisärakentamisella, parantaa alueen kaupunkikuvaa ja viihtyisyyttä sekä keskittää alueen ajoneuvo- ja huoltoliikennettä. Asemakaavan muutos valmistuu vuoden 2007 aikana. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Jere Klami 6. Klubitalo Klubitalon tontille tutkitaan lisärakentamismahdollisuudet sekä mahdollisuus muuttaa ullakkokerros asuinkäyttöön. Kehittämisestä laaditaan maankäyttösopimus kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken. - Uki Lahtinen 7. As Oy Karhukulma As Oy Karhukulma (Asemakatu 10) on tehnyt hakemuksen asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavan muutoksessa tutkitaan mahdollisuutta ullakkorakentamiseen. Asemakaava valmistuu vuoden 2007 aikana. - Uki Lahtinen 8. Autotulli Skanska Kodit Oy on hakenut asemakaavan muutosta, jonka tavoitteena on muuttaa Autotullin nykyinen yleinen pysäköintialue kerrostalojen korttelialueeksi. Suunnitelmassa otetaan huomioon pohjoisen alikulun liikenteen yleissuunnitelma sekä alueen sijainti kaupunkikuvallisesti tärkeällä paikalla. Kaavamuutoshanke on tullut vireille syyskuussa 2006 ja kaavan on määrä tulla voimaan syksyn 2007 aikana. Hankkeesta laaditaan maankäyttösopimus. - Virpi Rajala
Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.
Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,
Lisätiedotruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee
Oulua ilmasta ruskotunturi ja ouluzone Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- 7 kilometrin päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Oulun ydinkeskustasta, poistetun käytöstä ja maisemoitavan poistetun ja
Lisätiedot962 107 Metsokangas II, päällystystä 100 000. 962 111 Ritaharju, päällystystä 400 000
Vuoden 2013 katurakennusohjelma; liitteet Dno TEKE: 117 /662/2013 Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut/ rakennuttajapäällikkö Ari Haapalainen, puh. 044 7032121, kirjoittaa 4.1.2013: Vuoden 2013 talousarviossa
LisätiedotHiukkavaara Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta. Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013
Oulun kaupungin keskeinen kasvusuunta Laadittu yhteistyössä Kopa, YYP, SiKu ja Oulun Tilakeskus 18/06/2013 Miksi on rakennettava? Oulun kaupunki on Pohjois-Suomen kasvava keskuskaupunki. Oulun kaupungin
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA V kaupunginosan korttelia 10 tonttia nro 3 sekä katualuetta koskeva asemakaavan muutos (Uusikatu 72) AM2070 26.1.2010 asemakaavan
LisätiedotVäestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella
SUURALUE 1 KESKUSTA Väestönkehitys 1999-29 ja ennuste 214-219 25 16 12 2 14 12 1 15 1 8 8 6 1 6 4 5 4 2 2 1999 24 29 214 219-6 7-12 13-24 25-64 65-1999 24 29 214 219 3 % 25 % 15 % 1 % 5 % % 1999 24 29
LisätiedotMATO luonnoksen esittely
Maankäytön toteuttamisohjelma MATO 2014-2018 MATO luonnoksen esittely 24.4.2013 MATO seminaari, Jouni Kurttila MAAPOLIITTINEN OHJELMA (MAPO) Maapoliittiset linjaukset sisältävä maapoliittinen ohjelma
LisätiedotMillaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME
Millaisena asukkaat näkevät Oulun ilmeen OULUN ARKKITEHTUURIOHJELMAN KYSELY OULUN ILME 19.03.-15.05.2015 HARAVA Karttapohjainen kyselypalvelu Edistää kansalaisten ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksia
LisätiedotAinutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi
Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,
LisätiedotRaitotien toimenpideselvitys YLEISTÄ HANKKEESTA
Raitotien toimenpideselvitys YLEISTÄ HANKKEESTA Suunnittelukohde ja -tehtävä Raitotie välillä Haukiputaantie Kuusamontie Noin 9 km osuus Osa tiejaksosta katua ja osa yleistä tietä Yleissuunnitelmatasoinen
Lisätiedotalue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotInvestointiohjelman hankekortit vuosille
1 Investointiohjelman hankekortit vuosille 2020-2024 Terveyspalvelut (kokonaisbudjetti ja rakennusaika) Terveyskeskuksen peruskorjaus, osa C 4.510.000, aloitus: 2021 käyttötalousvaikutus: +12.000 /v Hankkeen
LisätiedotOULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY. Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh)
OULUN KESKUSTAN KATUYMPÄRISTÖN YLEISSUUNNITELMA ESITTELY Elokuu 2003 ( muutokset 22.3.2004 rsh) YLEISSUUNNITTELMAN LAADINTA Oulun keskustan katuympäristön yleissuunnittelu käynnistetty kesäkuulla 2002.
LisätiedotRAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta
RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN Lahden seudun rakennusvalvonta ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. ESTEETTÖMYYS: RakMk osat G1 ja F1 2. RAKENNUSLUPAMENETTELY 3. POISTUMISTURVALLISUUS: RakMk
LisätiedotPäivämäärä. Vuoden 2019 rakennusohjelmat, kadut, tiet, sillat, torit
Vuoden 2019 rakennusohjelmat, kadut, tiet, sillat, torit Dno OUKA/10660/10.03.01.03/2018 Päätöshistoria Tiivistelmä Esittelyteksti Vuoden 2019 talousarviossa on kustannuspaikalle 9002 Kadut, tiet, sillat,
LisätiedotAinutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi
Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka
LisätiedotMetsäkylän kaavoitushankkeet
Metsäkylä Metsäkylä on ollut vanhahko perinteinen pientaloalue. Viimeisen 20 vuoden aikana Metsäkylää on kehitetty merkittävästi asemakaavoittamalla uusia pientaloalueita. Tätä kautta asukasmäärä on noussut
LisätiedotOulujoen etelärannan pyörätieyhteys. Suunnitelmien esittely Tapio Siikaluoma
Oulujoen etelärannan pyörätieyhteys Suunnitelmien esittely 4.6.2014 Tapio Siikaluoma Pyöräilyn merkitys liikennemuotona Oulussa 1962 1989 2009 27 % 42 % 17 %9 % 16 % 28 % 48 % 6 % 19 % 21 % 54 % 5 % Kävely
LisätiedotLänsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.
1 4 2 1 1 Louhelankatu Länsikatu I I 4 Sepänkatu 20 1 1 1 1 20 0 20 21 2 2 24 22 3 2 1 1 rp2 rp2 rp24 rp23 rp rp2 0 30 40 0 20 0 a le p I 0 SEPÄNKATU LOUHELANKATU LÄNSIKATU 43300 400 43400 400 IV AK ASEMAKAAVAMERKINNÄT
LisätiedotKaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH
Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset
LisätiedotTäydennysrakentaminen Seinäjoki
Täydennysrakentaminen Seinäjoki 21.3.2019 Helsinki Kaavoitusjohtaja Martti Norja Seinäjoen historiaa Seinäjoen, joka oli Ilmajoen sivukylä, kasvu sai alkunsa kun Abraham Falander ( Wasastjärna) perusti
LisätiedotOULAISTEN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5.
OULAISTEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKIEN 1. OULAS KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTTIA 5. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.12.2017 Suunnitelman tarkoituksena on maankäyttö- ja rakennuslain 63
LisätiedotAlueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet
2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle
LisätiedotMUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1404-00/19 1 (5) Hankenro 0740_58 HEL 2018-012908 7.2.2019 MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
LisätiedotAsemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146
Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
LisätiedotHiukkavaara avoin suunnittelutyöpaja ja suunnittelupeli Muistio
Hiukkavaara avoin suunnittelutyöpaja ja suunnittelupeli 27.10.2016 Muistio Hiukkavaaran suunnittelun avoin työpaja Työpaja pidettiin 27.10.2016 klo 16.30-19.00 Kohteena Vanhan Hiukkavaaran suunnittelu
LisätiedotHiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja. kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi
Hiukkavaara Inurdeco-kehittämishanke Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa - työpaja kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi Pohjois-Suomen suurin uusi kaupunginosa Hiukkavaara on Oulun kaupungin
Lisätiedot1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen
LisätiedotASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LAADINTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ( MRL 63 )
In s i n ö ö r i - j a K i i n t e i s t ö t o i m i s t o H a v a n k a O y Keskuskatu 5, 39700 PARKANO p. 040 833 9275, 0400-234 349, 03-4482 702 email:havanka@kolumbus.fi http://www.kolumbus.fi/havanka
LisätiedotTOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ. Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut
TOIMIVA INFRA JA YMPÄRISTÖ Kaupunkiympäristötoimialan keskeiset palvelut YDINTOIMINNOT KAUPUNKIRAKENNE Yhdyskuntasuunnittelu Maankäyttö Yhdyskuntatekniikka VESIHUOLTO Veden myynti 4,22 milj. m3 / v Vesijohtoverkoston
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotTÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA
TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013
SISÄLLYSLUETTELO Ote: Yhdyskuntalautakunta 26.03.2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku kevät 2013 201 Vuokrattavien ammattirakentajien asunto- ja päiväkotitonttihaku
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koskelan kaupunginosan korttelin 9 tonttia nro 5 koskeva asemakaavan muutos (Emäpuuntie, Lokitie) AM2004 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maankäyttö-
LisätiedotMÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS
1(5) AMANDA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 260 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun
LisätiedotRANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA
1 (14) Kaupunkirakenneyksikkö RANTAKYLÄN PALVELUKESKUKSEN KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA Yleissuunnitelma 2 (14) Sisällysluettelo 1. Suunnittelualue 1.1 Yleistä 1.2 Kadut, LP-alue, Rantakyläntori
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotKorkean rakentamisen selvitys Oulussa. Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut
Korkean rakentamisen selvitys Oulussa Jere Klami, kaavoitusarkkitehti, asemakaavoitus, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Uuden Oulun yleiskaavan perusselvitys työryhmässä yleiskaavoitus, asemakaavoitus
LisätiedotKiimingin Jokirannan uusi koulu
Kiimingin Jokirannan uusi koulu Kuukausitiedote syyskuu 2019 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen työmaatilannetta sekä informoimaan kuntalaisia työmaalla tapahtuvista työvaiheista, laatu-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 45. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh
19.04.2017 Sivu 1 / 1 1702/2017 02.02.00 45 terveystoimen investointiesitys vuosille 2018-2022 Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. 050 325 8643 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Perusturvajohtaja
LisätiedotLinnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti
Linnainmaan asuinalue - Linnainmaankadun päiväkoti Asemakaavan 8559 yleisötilaisuus, 04.05.2016 04.05.2016 Katri Jokela Henkilö- ja autopaikkamäärät sekä vertailu Määrät Linnainmaankatu 120 28 12-15 14
LisätiedotHakaniemen Kauppahalli
Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien investointiohjelmasta.
18.09.2013 Sivu 1 / 1 3929/02.02.00/2013 90 Lausunto kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen vuosien 2014-2018 investointiohjelmasta. Valmistelijat / lisätiedot: Riikka Nikulainen, puh. (09)
LisätiedotKestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue
Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys
LisätiedotMARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
HARTOLA, Kirkonseudun asemakaava-alue MARKKINAKENTÄN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS Ehdotus Koskee 21.3.2012 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Asemakaavan muutos koskee: Kirkonseudun asemakaava-alue kortteli
LisätiedotKorjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin
Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
Lisätiedotkaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16.12.2011 päivättyyn Oulun kaupungin Kiviniemen kaupunginosan korttelin 86 tonttia nro 2 koskevaan asemakaavan muutokseen (Kultasirkuntie 21) kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen
LisätiedotYhdyskunta ja ympäristöpalvelut
Toiminnalliset tavoitteet Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut Tontinluovutusmäärät investoinnit Joukkoliikennepalvelutaso rahoitus Ympäristötavoitteet Prosessien käytännön yhteistyö hyvinvointi 1 Tulot 43
LisätiedotKAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) Talous- ja suunnittelukeskus TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA
KAUPUNGINKANSLIA TOTEUTUSSUUNNITELMA 1 (6) TOTEUTUSSUUNNITELMA SOMPASAAREN JA KALASATAMANPUISTON RAKENTAMISESTA Sijainti yhdyskuntarakenteessa, asemakaavatilanne ja liikennejärjestelyt Kalasataman projektialueeseen
LisätiedotTontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015
Tontinluovutuskilpailu Pikisaaressa 10.4.-29.5.2015 KAUPUNKI HAKEE TOTEUTTAJAA PIKISAAREN TONTILLE Asemakaava Pikisaaren kaupunginosan korttelin 1 tontti 7 (kt. 564-50-1-7) on voimassa olevassa asemakaavassa
LisätiedotOas /18 1 (5) Hankenro 4001_7 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1392-00/18 1 (5) Hankenro 4001_7 HEL 2018-010470 12.12.2018 NEULASTIE 8 JA 10, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet
LisätiedotOas /18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1349-00/18 1 (5) Hankenro 0592_13 HEL 2017-010023 4.4.2018 VUOSAARI, MERIKORTTIKUJA 6, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotMYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA
MYYDÄÄN TOIMISTOKIINTEISTÖ LIEKOLANKATU 13 SASTAMALA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Liekolankatu
LisätiedotAlueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio
Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan
LisätiedotTommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014
Miksi kodistaan kannattaa pitää huolta? Tommi Riippa Energiakorjausneuvoja rakennusterveysasiantuntija 12.4.2014 KOULURAKENNUKSET VETO-ONGELMIA 42 %:SSA RIITTÄMÄTÖN ILMANVAIHTO 40 %:SSA TUNKKAINEN ILMA
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1268-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 5164_1 HEL 2014-011588 4.10.2016 LEPPÄSUONKATU 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet
Lisätiedot2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN
LisätiedotEspoon hulevesien hallinta
Espoon hulevesien hallinta Kuntaliitto 4.9.2007 Rakennusjärjestys 17 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen Vesihuoltolaitosten toiminta-alueella oleva kiinteistö on liitettävä rakennettuun
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotOas /18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1340-00/18 1 (5) Hankenro 0740_53 HEL 2017-013231 24.1.2018 HAAGA, NÄYTTELIJÄNTIE 15 17, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun
Lisätiedotlohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu
A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotLiike- ja toimistorakennusten korttelialue.
Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten
Lisätiedot1705 NIKU Kasarminkatu 6 ASEMAKAAVAMUUTOS, VALMISTELUAINEISTO, ALP-2 alue Vireillä oleva kaavamuutos ja sen ehdotusvaihe koskee Kuopion kaupungin omistamaa Kuopion keskustan 6. kaupunginosan korttelia
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10
LisätiedotTASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun
TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen
LisätiedotOulu, Etelätulli. SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa. Rautionkatu 28
Oulu, Etelätulli Rautionkatu 28 SATO LaatuKoti Tasokkaita vuokra-asuntoja keskustan tuntumassa Taiteilijan näkemys saattaa yksityiskohdiltaan poiketa toteutuksesta. Viihtyisiä vuokrakoteja korkeatasoisessa
LisätiedotE18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie
E18 Turun kehätie Kausela-Kirismäki Sujuvampi ja turvallisempi kehätie 29.01.2019 E18 Turun kehätien parantamishankkeet 2 E18 Kirismäki-Kausela lyhyesti Turun kehätie (Kt 40) on osa E18 -tietä. Vilkkaasti
LisätiedotEnnen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotOulun kaupungin tekninen keskus
Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA I kaupunginosan korttelia 35 koskeva asemakaavan muutos (Torinranta) AM2063 <09972>
Oulun kaupungin tekninen keskus 27.2.2009 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA I kaupunginosan korttelia 35 koskeva asemakaavan muutos (Torinranta) AM2063 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella
LisätiedotKANGASALAN KUNNAN TEKNINEN
KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS LENTOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUUNTAMONTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 17.5.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 799 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE LINTURINNE/5 KORTTELIT 860 osa ja
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotJATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012
13.8.2012 ALKAEN esite päivitetty 13.11.2012 JATKUVA OMAKOTITONTTIHAKU 2012 HAUKIPUDAS-KIIMINKI-OULU-OULUNSALO-YLI-II OHJEITA MYYTÄVIEN OMAKOTI- TONTTIEN HAKIJOILLE HAKEMINEN Oulun Tekninen lautakunta
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 60
01.06.2015 Sivu 1 / 1 2479/10.03.01/2015 60 Alueen varauksen uudistaminen Espoon keskuksesta Koy Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle kauppakeskus Entressen laajentamista varten Valmistelijat
LisätiedotNATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE
KANGASALAN KAUPUNKI Kaavaselostus 1 (7) NATTARIN ASEMAKAAVAN MUUTOS, VIERTOLANTIE 1. Perus- ja tunnistetiedot PÄIVÄYS 20.8.2018 ASEMAKAAVAN NUMERO 818 KAUPUNKI Kangasala OSA-ALUE Nattari/002 KORTTELI 1008
LisätiedotKUNTOARVIOISTA: Rakennustekniikka
KUNTOARVIOISTA: A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kauhava; Pernaan koulu KUNTOARVIO Rakennukset ovat rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä sekä osin vain välttävässä kunnossa. Merkittävimmät kustannukset
LisätiedotSpittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m
Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.
LisätiedotTekninen johtaja Korhosen ehdotus Tekninen lautakunta hyväksyi ehdotuksen. Asemakaavaluonnos sekä kaavaselostusluonnos
TEK 9.12.2015 Lausunto asemakaavamuutoksesta, Naistenmatkan asemakaavan muutos (nro 243) Rakennuspäällikkö Keränen 2.12.2015 Kaavaluonnoksen aineistoon on perehdytty liikenteen, katujen ja vesihuollon
LisätiedotTURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu
1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja
LisätiedotINVESTOINTIOSA Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden nettona hanketasolla.
INVESTOINTIOSA Investointiosan määrärahat ja tuloarviot sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden nettona hanketasolla. INVESTOINTIOHJELMA 2017-2019 Aloitus- Kokonais- Määrärahojen käyttö Rahoitus- vuosi
LisätiedotSIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014
SIIRTOKELPOISET KIIREVÄISTÖT / TILANNEKATSAUS 9.1.2014 Alustava aikataulu ( 9.1.2014 ) lähes kaikissa siirtokelpoisissa kouluissa ja parakeissa sama: 1) Lupakuvat jätetään rakennusvalvontaan n. 31.01.2014
LisätiedotTehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1
RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia
LisätiedotSatamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut:
Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: 04.04.2016 Helsinki Liitteenä kaaviokuvat poikkeamista (1) Kaava: VI ul/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuri
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotVALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy
VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu
LisätiedotMYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18
MYYDÄÄN KASARMIRAKENNUS 18 RYKMENTINTIE HYRYLÄ MYYNTIKOHDE Kiinteistöllä 858-15-5727-1 sijaitseva kasarmirakennus osoitteessa Rykmentintie, Tuusula. Rakennus rakennusnumero br-ala m2 RO k-m2 toimistorakennus
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotKaupunkivalaistuksen suunnittelu
Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,
LisätiedotLAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille
LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotRakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Pituus noin 480 metriä. Asemakaava on hyväksytty
Leppämaantien kevytväylä Rakentaminen mahdollisesti omana työnä? Aikataulu: 2016. Budjetti: Ts 120 000. Uusi kevyen liikenteen väylä ajoradan viereen reunatuella erotettuna. Pituus noin 480 metriä. Yhteyshenkilöt/
LisätiedotLavastajanpolkua laajennetaan palvelemaan tonteille ajoa ja vieraspysäköintiä.
Suunnitelmaluonnoksia esillä 27.8.- 14.9: Kirje osallisille... sivut 2-3 Alustavat luonnokset Näyttelijäntie 17..... 4-7 Alustavat viitesuunnitelmat Näyttelijäntie 15 eteläpuolelle. 8-12 (HPK Arkkitehdit
LisätiedotAkm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS
Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 16.kaupunginosan korttelin 64 tontteja 32, 39, 40, 41, 42 ja 43 sekä korttelin 62 tontteja 38 ja 52 koskeva asemakaavan muutos. OSALLISTUMIS-
Lisätiedot