Laskutus, perintä ja pääoman sitoutuminen Case: Laskutus- ja reskontraohjelman käyttöönotto maaseutuyrityksessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laskutus, perintä ja pääoman sitoutuminen Case: Laskutus- ja reskontraohjelman käyttöönotto maaseutuyrityksessä"

Transkriptio

1 Laskutus, perintä ja pääoman sitoutuminen Case: Laskutus- ja reskontraohjelman käyttöönotto maaseutuyrityksessä Mäkipelkola, Elina 2010 Hyvinkää

2 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Laskutus, saatavien perintä ja pääoman sitoutuminen Case: Laskutus- ja reskontraohjelman käyttöönotto maaseutuyrityksessä Elina Mäkipelkola Liiketalouden koulutusohjelma Opinnäytetyö Toukokuu, 2010

3 Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Liiketalouden koulutusohjelma Laskentatoimi Tiivistelmä Elina Mäkipelkola Laskutus, saatavien perintä ja pääoman sitoutuminen Case: Laskutus- ja reskontraohjelman käyttöönotto Vuosi 2010 Sivumäärä 32 Työn tarkoituksena oli selvittää millaisilla keinoilla yritys voi laskutuksen kautta nopeuttaa saatavien kertymistä yrityksen kassaan sekä millaisia perintäkeinoja yrityksellä on käytettävissään, jos saatavien kertyminen viivästyy niin, että perintä on aiheellista. Saatavien kertyminen yrityksen kassaan mahdollisimman nopeasti on tärkeää siksi, että niihin sitoutuu paljon pääomaa, joka on poissa yrityksen omasta käytöstä. Opinnäytetyön tavoitteena oli käyttöönottaa maataloutta harjoittavalle yritykselle laskutusja reskontraohjelma. Yrityksellä on ollut vaikeuksia kotiuttaa saataviaan, joten yrityksen kanssa yhteistyössä päätettiin käyttöönottaa sille laskutus- ja reskontraohjelma. Käyttöönoton ohella mietittiin keinoja, joita ohjelma tarjoaa siihen, että saatavat ovat yrityksen käytössä mahdollisimman nopeasti. Työssä käsitellään laskutusta, reskontraa, perintää ja sitä miten nämä vaikuttavat pääoman sitoutumiseen. Ohjelman käyttöönoton yhteydessä on selvitetty minkälaisia toimenpiteitä käyttöönotto aiheutti, ja minkälainen yrityksen aikaisempi käytäntö on ollut. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty haastatteluja sekä osallistuvaa havainnointia. Haastatteluista on saatu tietoa yrityksen aiemmasta talouden hoidosta ja laskutusohjelman käytöstä, jonka pohjalta on voitu aloittaa ohjelman käyttöönotto. Osallistuva havainnointi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että olen itse ollut mukana käyttöönotossa. Pienillä muutoksilla yrityksen laskutuskäytänteissä saadaan aikaan kehitystä, joilla voidaan nopeuttaa saatavien tuloa yrityksen kassaan. Laskutuksessa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että yrityksellä on oikeat ja riittävät tiedot niin asiakkaasta kuin toimituksestakin. Myyntireskontran avulla taas voidaan seurata saamisten tuloa ja tarttua ajoissa niihin saataviin, jotka eivät ole tulleet ajallaan yrityksen kassaan. Luottohallinnon rooli nousee myös esiin, sillä on tärkeää ottaa selville asiakkaan maksukyky ja tällä tavoin pyrkiä estämään mahdollisten luottotappioiden synty. Kuitenkaan ei aina voida edes näillä keinoilla taata sitä, että yritys saa saatavansa silloin kuin pitäisi. Tällaisia tilanteita varten tulisi yrityksellä olla systemaattinen ja tehokas perintäprosessi. Asiasanat: laskutus, reskontra, luottohallinto, pääoman sitoutuminen

4 Laurea University of Applied Sciences Laurea Hyvinkää Degree programme in Business management Financial management Abstract Elina Mäkipelkola Invoicing, collecting the debts and commitment of capital Case: Putting use the invoice and ledger software Year 2010 Pages 32 The aim of this research was to find out how companies through billing can speed up the collection of the debts and what kinds of actions can be taken in a situation where the debts have been delayed so badly that the collecting of the debts is required. Collecting the debts as quickly as possible and getting money back to company s account is very vital from company s point of view because the debts commit a lot of company s capital which is unavailable for company s own use. The aim of the study was start up the use of the billing and ledger software in a small agricultural company. The company has had difficulties in collecting the debts and in cooperation with the company we decided to start using the billing and ledger software in that company. During the start of the software s use we tried to find out what kind of ways does the software offer to speed up the collection of the debts. This study deals invoicing, ledger, collecting the debts and how these matters affect the capital commitment. While the software was put in use, the required actions and company s former system has been clarified. The data was collected by interviewing and observation. Via interviewing I got the information concerning company s former financial process and use of the billing program. Based on that information we could start the use of the billing and ledger software. Participating observation in this study means that I have participated in starting the use of new software. Small changes in company s invoicing can achieve development which can fasten money coming to the company s account. In invoicing the company should have enough information about the customer and the delivery. The ledger helps company to follow income on the payed debts and also to be aware of delayed debt payments. It is also very important to check out customers ability to pay and that way try to prevent credit losses. However even by these ways it is not definite that company can get its money of the debts when it is supposed. For these kinds of situations the company should have an effective way to collect the debts. Key words: Invoicing, ledger, credit management, commitment of capital

5 SISÄLLYS 1. Johdanto Taloushallinto ja laskutusprosessi Laskutusprosessi Laskutus Laskut ja toimitukset Toimitusehdot Toimitustapa ja aika Maksuehdot Reklamaatiot Viivästyskorko Asiakastiedot ja tuoterekisteri Myynti- ja ostoreskontra Saamiset, luottohallinto ja perintä Saamisten analysointi Luottohallinto Perintä Yritys, ohjelman käyttöönoton tausta, tavoitteet ja lähtötilanne Käyttöönotto Tavoitteet ja odotukset Laskutus ja perintäprosessi Käyttöönoton käytännön toteutus Laskutusohjelman käyttöönotto Laskutuksen keinot vaikuttaa saatavien kertymiseen Reskontran käyttöönotto Päätelmät Lähteet Kuviot ja taulukot... 33

6 1. Johdanto Menestyvän yritystoiminnan taustalla on yrityksen ydinosaamisen lisäksi monia muita tärkeitä asioita. Näistä ehkä suurin ydinosaamisen jälkeen on talouden oikeanlainen hoitaminen, sillä ilman ei suju muukaan toiminta. Riippuen yrityksen koosta on talouden hoito joko hoidettu itse tai ulkoistettu sen hallitsevalle yritykselle. Suurilla yrityksillä on usein omat osastonsa, jotka käsittelevät talousasiat, mutta pienet yritykset hoitavat usein talouden itse. Pienissä yrityksissä hämärtyy usein tilitoimiston ja yrityksen välinen työnjako, joka tulee yritykselle pahimmassa tapauksessa erittäin kalliiksi. Yksinkertaisimmillaan työnjako on se, että yritys hoitaa itse laskutuksen, reskontran, ostolaskujen maksamisen ja kuukauden lopussa toimittaa tiliotteet, tositteet, kuukauden laskutuksen ja avoimen reskontran. Tämän jälkeen tilitoimisto suorittaa loput eli tekee kirjanpidon, laskee arvonlisäverot ja palkkaperusteiset työnantajasuoritukset. Varsinkin huonona taloudellisena aikana on yrityksen kannalta tärkeää, että saatavat asiakkailta tulevat sovittuna aikana ja oikeanmääräisinä. Saatavien erääntyminen ja niiden periminen ovat erittäin kallista yritykselle ottaen huomioon pääoman sitoutumisen ja perimistoiminnan kulut. Kohdeyrityksenä on maataloutta harjoittava yritys. Valitsin tämän yrityksen työni kohteeksi, sillä yrityksellä on hallussaan sen ydinosaaminen mutta taloudenhoidossa on paljon kehitettävää. Pääasiassa vaikeudet suoritusten kerryttämisessä kassaan oli syy, jonka vuoksi yrityksen valitsin työni kohteeksi. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty keskusteluja sekä osallistuvaa havainnointia. Keskusteluista on saatu tietoa yrityksen aiemmasta talouden hoidosta ja laskutusohjelman käytöstä, jonka pohjalta on voitu aloittaa ohjelman käyttöönotto. Osallistuva havainnointi tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että olen itse ollut mukana käyttöönotossa. Työn tavoitteena on selvittää, millaisilla keinoilla yritys voi laskutuksen kautta nopeuttaa saatavien kertymistä kassaan sekä millaisia perintäkeinoja yrityksellä on käytettävissään, jos saatavien tulo viivästyy niin, että perintä on aiheellista. Saatavien kertyminen yrityksen kassaan mahdollisimman nopeasti on tärkeää siksi, että niihin sitoutuu paljon pääomaa, joka on poissa yrityksen omasta käytöstä.

7 7 2. Taloushallinto ja laskutusprosessi Taloushallinnon tehtävänä on tuottaa yrityksen johtamista avustavia ja taloutta kuvaavia raportteja sekä osallistua yrityksen talouden johtamiseen ja valvontaan. Liikeyrityksen taloushallinnon päätehtäväksi on perinteisesti ymmärretty yrityksen taloutta kuvaavien raporttien laatiminen. Tämän perusteella on taloushallinnon tehtävien katsottu kohdistuvan lähinnä laskentatoimen alueelle. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, ) Laskentatoimen tehtävä voidaan määritellä seuraavasti: kerätä ja rekisteröidä toimintaa ja taloutta koskevia tietoja sekä niiden perusteella laatia laskelmia ja raportteja sidosryhmille. Siitä voidaan erottaa kaksi osa-aluetta hyväksikäytön näkökulmasta. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 139.) Nämä osa-alueet ovat: Rahoittajien laskentatoimi Johdon laskentatoimi Rahoittajien laskentatoimen muodostaa liikekirjanpito ja tilinpäätös. Näistä kahdesta kertyvä informaatio palvelee erityisesti yrityksen ulkoisia sidosryhmiä, kuten lainanantajia. Rahoittajien laskentatoimesta kertyvä tieto on lakisääteistä ja se perustuu menneisyyteen. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 139.) Päädokumenttina voidaan pitää tilinpäätöstä, johon kuuluvat tuloslaskelma ja tase. Tase on pitkävaikutteisten menojen, rahavarojen ja saatavien sekä pääomarahoituserien laskelma. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, ) Tuloslaskelmasta käy ilmi yrityksen tulot ja menot sekä yrityksen tilikauden tulos. Johdon laskentatoimi tuottaa informaatioita yrityksen johdolle ja henkilöstölle. Tämä informaatio on avuksi asioissa, jotka koskevat yrityksen toiminnan ohjaamista ja siihen liittyvää päätöksentekoa. Se on toisin kuin rahoittajien laskentatoimi tulevaisuuteen suuntautuvaa ja usein ennusteisiin perustuvaa. (Neilimo & Uusi-Rauva 2005, 139.)

8 Laskutusprosessi Yrityksen taloushallinto koostuu useista eri osatoiminnoista. Jokaisen yrityksen talousprosessiin liittyy kuitenkin tietyt perustoiminnot. Nämä toiminnot ja niiden suoritustapa riippuvat kuitenkin yrityksen toimialasta ja koosta. Toiminnot voidaan tehdä joko manuaalisesti tai käyttäen apuna ATK-järjestelmiä. (Viitala 2006, 29.) Tässä työssä keskitytään yrityksen laskutus- ja perintäprosessiin, jotka ovat osa alla olevaa yrityksen taloushallinnon toteutusta. Kuvio 1 kuvaa tyypillistä yrityksen taloushallinnon toteutusta. YHTIÖKOKOUS SIDOSRYHMÄ BUDJETTI TULOS- JA RAHOITUSENNUSTE KASSA KIRJANPITO HALLITUS / TJ TILINPÄÄTÖS KÄYTTÖOMAISUUS- KIRJANPITO (sumu-poistot) VASTUUKIRJANPITO TOSITTEET PANKKI LASKUTUS OSTOT VARASTO PALKAT TYÖSUHTEET rajapinta TUOTANNONTEKIJÄ MARKKINAT ASIAKKAAT Kuvio 1: Taloushallinnon prosessit ja informaation siirtyminen (Viitala 2006, 30.)

9 9 Kuviosta käyvät ilmi taloushallinnon rutiinit, kuten laskutus, reskontra, palkkahallinto, pankkitapahtumat ja kassa. Näistä koostuu yrityksen kirjanpito, jonka tuloksena saadaan tuotettua erilaisia raportteja niin yrityksen tulevaisuuden ennusteiden tekoon kuin yrityksen sidosryhmille. Esimerkkinä sidosryhmästä mainittakoon lainanantajat. Raportteja, joista näitä ennusteita voidaan tehdä, ovat esimerkiksi yrityksen tilinpäätös, joka koostuu tuloslaskelmasta ja taseesta. Esimerkkinä tällaisista ennusteista on talouden ennustelaskelmat kuten rahoituksen ja investointien suunnittelu. (Viitala 2006, 52.) Laskutus on erittäin tärkeä hoitaa mahdollisimman nopeasti, sillä käyttöpääoma, joka on sitoutuneena myyntisaamisiin, on poissa yrityksen käytöstä. Käyttöpääoma on se osa yrityksen pääomasta, joka tarvitaan päivittäisen toiminnan kattamiseen. Sillä tarkoitetaan sellaista liiketoiminnan rahoitustarvetta, joka on katettava joko korollisella vieraalla pääomalla tai omalla pääomalla. Käyttöpääoma saadaan laskettua seuraavasti: myyntisaamiset + vaihto-omaisuus + vaihto-omaisuudesta maksetut ennakkomaksut - ostovelat - saadut ennakot =käyttöpääoma (Talponen 2002, 16.) Pääoman sitoutumisesta kertoo käyttöpääomaprosentti. Se kertoo kuinka paljon pääomaa on sitoutunut yrityksen toimintaan suhteessa liiketoiminnanlaajuuteen. Käyttöpääomaprosentti lasketaan seuraavasti: 100 X (käyttöpääoma/liikevaihto (12 kk)) (www.taloussanomat.fi) Alla oleva taulukko esittää, miten pääoman korkokulut syövät saavutetun voiton. Pääoman hinta vuodessa Voittomarginaali % 10% 8% 6% 4% 2% 5 % 24 19,2 14,4 9,6 4,8 6 % % 15 9,6 7,2 6 2,4 10 % 12 9,6 7,2 4,8 2,4 12 % ,4 15 % 8 6,4 4,8 3,2 1,6 Taulukko 1 Pääoman korkokulut suhteessa voittoon (Talponen 2002, 16.)

10 10 Taulukosta käy ilmi miten pääoman korkokulut syövät saavutetun voiton. Esimerkiksi lainan koron ollessa 15 % ja voittomarginaalin ollessa 2 % voitto menetetään 1,6 kuukauden aikana. Lainan koron taas ollessa 6 % ja voittomarginaalin ollessa 4 % menetetään voitto 8 kuukaudessa. Tästä huomataan, että mitä korkeampi on lainan korkoprosentti vuodessa ja mitä matalampi voittomarginaali sitä tärkeämpää on, että rahat saadaan kassaan nopeasti. (Talponen 2002, 16.) 2.2 Laskutus Asiakkaat, joille myydään laskulla ja myönnetään maksuaikaa, myydään käytännössä velaksi. Koska kyseessä voi olla suurikin summa, on tärkeää, että laskutus tapahtuu nopeasti ja saatava on mahdollisimman nopeasti yrityksen kassassa. Reskontra, korkolaskutus, saatavien perintä, asiakasrekisterit, tuoterekisterit, myyjärekisterit ja tilastot ovat esimerkkejä oheistoiminnoista, jotka ovat seurausta laskutuksesta. Laskutuksesta tiedot siirretään kirjanpitoon. Kirjanpitotietoja ovat muun muassa kuukauden laskutus verokannoittain, kuukauden aikana kertyneet suoritukset ja avoimien laskujen määrä. (Mäkinen & Söderström 2002,11; Viitala 2006, 42.) Tapahtumaketju, jonka tuloksena on lasku: Asiakas tekee tilauksen Tavara lähetetään asiakkaalle Asiakkaalle lähetetään lasku Asiakas maksaa laskun Kuvio 2: Laskutusprosessi (Mäkinen & Söderström 2002, 11.)

11 11 Laskutus tapahtuu esimerkiksi siten, että laskut tulostetaan atk-ohjelmasta tai käyttämällä tekstinkäsittelyohjelmaa. Laskut voidaan nykyään myös toimittaa sähköisesti asiakkaalle, joko sähköpostiin tai verkkolaskuna. Laskutusohjelmaa käytettäessä ohjelma numeroi ja laskee viitenumerot automaattisesti. Laskutusohjelma laatii erilaisia myyntiraportteja, myyntitilastoja, laskujen erääntymisluetteloita jne. Se seuraa tehokkaasti yrityksen saatavia ja tehostaa niiden perintää. (Mäkinen & Söderström 2002, 17.) Tavallisesti yhdessä laskussa laskutetaan vain yhdestä toimituksesta, mutta on myös mahdollista laskuttaa samassa laskussa esimerkiksi kuukauden toimitukset, jolloin kyseessä on koontilasku. Tavaran tai toimituksen ollessa virheellinen lähetetään asiakkaalle hyvityslasku. Maksun saamiseksi asiakkaalta tulisi laskun olla mahdollisimman informatiivinen, sillä tällä pystytään ohjaamaan asiakkaan maksukäyttäytymistä. Informatiivisen laskun avulla saadaan nopeampi käsittely, joka johtaa nopeampaan maksuun. (Hedman 1992, 43 44; Mäkinen ja Söderström 2002, 12.) Myyjää koskevia tietoja laskussa tulisi olla ainakin nimi-, osoite- ja yhteystiedot sekä y- tunnus. Asiakasta koskevia tietoja ovat yrityksen virallinen nimi, laskutusosoite ja toimitusosoite. Laskutusosoite ja toimitusosoite voivat olla eri osoitteita, joten ne tulisi molemmat merkitä laskuun. Tämän lisäksi laskuun tulisi merkitä asiakasnumero. (Mäkinen & Söderström 2002, 13.) Laskut ja toimitukset Toimitusten yhteydessä tulee valvoa sitä, milloin toimitus tapahtuu ja milloin sen oletetaan olevan asiakkaalla. Valvontaa tulisi tehdä siksi, että osataan laskuttaa asiakasta oikeaan aikaan. Tällä tarkoitetaan sitä, että laskua tehtäessä otetaan huomioon muut asiat, jotka voivat vaikuttaa siihen milloin maksu saadaan. Toimitusten seuranta ja reklamaatioiden käsittelyrutiineilla voidaan estää mahdottomia saamisia päätymästä reskontraan. Reskontrassa työskentely voi vaikeutua huomattavastikin, jos toimituksia seurataan huonosti ja reklamaatioiden käsittelyssä on puutteita. (Hedman 1992, 51.) Toimitusehdot Toimitusehdot liittyvät kiinteästi tavaroiden toimittamiseen ja ne ovat melko lailla vakioituja. Toimitusehdot vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, onko kyseessä tavara, palvelu vai näiden yhdistelmä. (Hedman 1992, 35.) Tavaroiden toimittamisessa käytettäviä ehtoja on erilaisia. Esimerkkeinä voidaan ottaa toimitusehdot, joissa joko ostaja tai vaihtoehtoisesti myyjä maksaa rahdin ja lastauksen. Palveluita koskevien toimitusehtojen sopiminen on hieman puutteellisempaa kuin tavaratoimituksissa. Tämä johtuu pääosin siitä, että ei ole olemassa vakiosääntöjä niin kuin tavaroiden kohdalla.

12 12 Palvelujen tuottaminen on jatkuva toiminto, joka kuluu samanaikaisesti, kun sitä tuotetaan. Siksi olisikin tärkeää, että säädellään sitä, missä, miten ja milloin palvelua toimitetaan. Tällaisesta palvelun toimittamisesta voidaan ottaa esimerkiksi tilanne, jossa asiakkaalle ollaan asentamassa jotain konetta. On tärkeää, että asiakkaan kanssa sovitaan milloin (ajankohta) asennus aloitetaan ja milloin sen tulisi olla valmis. Missä kone asennetaan (toimituspaikka)? Miten tiloihin päästään sisään sekä miten palvelun lopputulos esitellään (toimitustapa)? Nämä tiedot ovat sen vuoksi tärkeitä, että erilaisten myöhästymisten takia sitoutunut pääoma kasvaa ja kassavirrassa saattaa syntyä häiriöitä, kuten kalliimpi rahoitus tai tuoton heikentyminen. (Hedman 1992, ) Tavaran ja palvelun yhdistelmässä kannattaa ottaa huomioon toimitusehdot vieläkin tarkemmin kuin pelkässä tavarassa tai palvelussa, sillä tavaran ja palvelun yhdistelmässä on riski joutua kantamaan suuria pääomakustannuksia loppuvaiheessa. Kannattaa siis sopia esimerkiksi ennakkomaksuista tai osamaksuista. Vaikka asiakas saattaakin vaatia jonkinlaista hinnan alennusta niiden vuoksi, kannattaa siihen suostua, sillä siten vähennetään epävarman ja myöhästyneen kassavirran riskiä. (Hedman 1992, ) Toimitusehdosta käy myös ilmi se, kenen vastuulla tavarat siirtyvät asiakkaalle. Vastuun ollessa myyjällä on ostajalla oikeus uusiin tavaroihin, jos niille tapahtuu jotain kuljetuksen aikana. (Mäkinen & Söderström 2002, 13.) Toimitustapa ja aika Toimitustavalla tarkoitetaan sitä, miten tavara asiakkaalle kuljetetaan. Toimitustapoja on monia ja sen valintaan vaikuttavat muun muassa asiakkaan toiveet, toimituskustannukset ja tavaran koostumus. Toimitustapaa valitessa tulisi ottaa huomioon toimitustäsmällisyys, toimitustavan ja maksuehtojen yhteensopivuus sekä se, että asiakas pystyy hoitamaan saapuvat toimitukset. Toimitustäsmällisyys on tärkeää siksi, että se saattaa vaikuttaa asiakkaan maksuhalukkuuteen ja nopeuteen. Tällä tarkoitetaan sitä, että jos lasku on ennen tavaraa asiakkaalla, voi sillä olla negatiivinen vaikutus asiakkaaseen. Toimitustavan ja maksuehtojen yhteensopivuus on siis tärkeää, että ei tule eteen tilanteita, joissa toimitustapa ei kohtaa maksuehtojen kanssa. (Hedman 1992, )

13 Maksuehdot Maksuehdosta käy ilmi, milloin tavara tai palvelu on maksettava. Maksuehdoilla voi olla suurikin merkitys kaupan syntyyn, ja siksi ne tulee harkita asiakaskohtaisesti. Maksuehdot tulee harkita senkin vuoksi tarkasti, että varmasti saadaan maksu tavarasta tai palvelusta. Varsinkin ulkomaille suuntautuvan kaupan kannalta tulisi miettiä ehtoja tarkasti ja pyrkiä saamaan esimerkiksi ennakkomaksua tai muu vastaava vakuusmaksulle. (Hedman 1992, 30.) Maksuehdoissa tulee miettiä, millaista luottoa annetaan, halutaanko esimerkiksi avoin maksu. Maksutavan kannalta tulisi miettiä, mikä on halvin ja varmin maksutapa. Maksuehdoilla saavutetaan molemminpuolisia etuja; ostaja saa alennuksen maksaessaan nopeasti, kun taas myyjä saa rahat kassaansa aiemmin antamalla alennusta, ja rahat ovat yrityksen käytössä nopeammin. Usein kuitenkin yritykset jättävät käyttämättä tämän alennuksen ajatellen sitä niin pieneksi. Mikäli yrityksessä on maksuvalmius kunnossa, kannattasi sen hyödyntää nämä alennukset, sillä tällä tavoin yritys voi säästää vuosien aikana paljonkin rahaa. (Hedman 1992, 30.) Reklamaatiot Reklamaatioita eli valituksia ja palautetta tavarasta ja palvelusta tulee aina, mutta kuitenkaan yrityksillä ei ole rutiineja niiden käsittelyä varten. Reklamaatioiden käsittely mielletään usein laatuasiaksi, vaikka se on myös suuremmissa määrin kassanhallinta-asia. Kassanhallintaan reklamaatiot vaikuttavat siten, että niiden vuoksi maksut joko myöhästyvät tai niihin tulee muutoksia. Kuten edellä on mainittu, tulisi toimituksia seurata, jotta vältyttäisiin reklamaatioilta. (Hedman 1992, 47.) Reklamaatioiden käsittely voidaan jakaa kolmeen osaan: aiheeseen, syyllisyyteen sekä korvaukseen ja toimenpiteisiin. Aiheet voidaan taasen jakaa seuraavasti: virhe (tavarassa tai palvelussa), virheellinen toimitusosoite tai määrä, väärät asiakirjat sekä asiakirjojen virheellinen sisältö. Jako aiheisiin on tärkeää, että voidaan selvittää, mistä virhe johtuu. Virheen löytymisen jälkeen voidaan selvittää syyllisyys ja, korvauskysymykset ja ryhtyä toimenpiteisiin. Virheen löytymisen jälkeen etsitään syyllinen virheeseen, usein se on sisäisessä viestinnässä tai asiakasviestinnässä. Virhe toimituksessa tai tavarassa voi johtua niin toimittajasta kuin asiakkaastakin. Tärkeintä on kuitenkin selvittää syy virheeseen, että vahinko voidaan korvata ja oikaista oikealla tavalla. On myös tärkeää tarkkailla sitä, millainen vaikutus reklamaatiolla ja sen käsittelyllä on saamiseen. Aika on olennainen asia reklamaatioiden käsittelyssä, jotta saaminen saadaan kassaan nopeasti. (Hedman 1992, )

14 Viivästyskorko Korkolaissa määritellään, paljonko ja mistä alkaen viivästyskorkoa saa veloittaa. Viivästyskoron voi kuitenkin liikesuhteissa sopia vapaasti, kun taas kuluttajakaupassa se ei saa ylittää lain määräämää viivästyskorkoa, joka on ajalle %. Viivästyskoron veloittaminen saattaa myös auttaa siinä, että asiakkaat maksavat nopeammin, kuin jos ei perittäisi viivästyskorkoa. (www.suomenpankki.fi) Korkolain 6 mukaan viivästyskorkoa saa periä laskuun merkitystä eräpäivästä alkaen. On kuitenkin myös tapauksia, joissa eräpäivää ei ole määrätty, jolloin se on yhden kuukauden kuluttua maksuvaatimuksesta. (www.finlex.fi) 2.3 Asiakastiedot ja tuoterekisteri Yrityksen kannalta on erittäin tärkeää, että asiakkaasta otetaan kaikki tiedot selville asiakassuhteen alusta alkaen. Näistä tiedoista voidaan tehdä jako tuotetietoihin, asiakasseurannan edellyttämin tietoihin sekä tietoihin, joiden avulla asiakasta koskevat hallinnolliset asiat hoidetaan. Kassanhallinnan kannalta yritetään välttää ajan haaskausta virheellisten ja puutteellisten tietojen vuoksi. Tuotetietojen kohdalla tämä tarkoittaa, että virheet havaitaan ajoissa. Esimerkki tällaisesta tilanteesta on, että asiakas tilaa tuotteita, joita ei ole tai jotka ovat loppuunmyyty. (Hedman 1992, 32.) Asiakasseurannan edellyttämiin tietoihin lukeutuvat ne tiedot, jotka auttavat luomaan ensikuvan asiakkaasta. Asiakkaalta suoraan saataviin tietoihin lukeutuvat muun muassa tilinpäätökset, markkinatiedot ja osavuosikatsaukset. Myös muilta saatavat tiedot ovat tarpeellisia, esimerkiksi muilta asiakkaan yhteistyökumppaneilta saatavat tiedot voivat olla erittäin käyttökelpoisia. (Hedman 1992, 32.) Asiakastiedot hallintoa varten ovat sellaisia tietoja, joita tarvitaan tilauksiin, toimituksiin, laskutukseen ja luottotietojen hankintaan. Näitä tietoja ovat esimerkiksi Y-tunnus ja yrityksen osoite. Tuoterekisteriin voidaan kerätä tietoa yrityksen eri tuotteista ja niihin liittyvistä tiedoista. (Hedman 1992, 33.) 2.4 Myynti- ja ostoreskontra Reskontrassa seurataan myyntisaamisia ja ostovelkoja. Myyntireskontrassa seurannassa on myyntisaamiset asiakkaittain, kun taas ostoreskontrassa seurataan ostovelkoja toimittajakohtaisesti. (Mäkinen & Söderström 2002, 90.) Myyntireskontraan kirjataan kaikki saamiset, kuten laskut ja hyvityslaskut. Sen avulla voidaan tehdä esimerkiksi huomioita asiakkaan ostokäyttäytymisestä.

15 15 Kassanhallinnan kannalta tärkeimpiä toimintoja reskontrassa ovat perustiedot saamisten perinnästä ja luottoriskin ohjauksesta. Luottoriskin ohjauksella tarkoitetaan niitä keinoja, joilla voidaan välttää luottotappiot. Vähimmäistietoja, joita reskontrasta tulisi saada, ovat laskun summa, eräpäivä, hyvityslasku, viitenumero, asiakasnumero ja laskunumero. Myyntireskontran avulla voidaan myös kehittää yrityksen pääoman sitoutumisen kehittämistä. Tämä tarkoittaa sitä, että reskontrasta saatua tietoa voidaan jalostaa ja siitä saadusta tiedosta voidaan tehdä erilaisia jakaumia. Esimerkki tällaisesta jakaumasta on maksujen frekvenssijakauma. Frekvenssijakauma osoittaa miten maksut jakautuvat eräpäivän ympärille. Tämän avulla voidaan parantaa yrityksen likviditeettiä. Tämän lisäksi reskontrasta voi olla apua myös maksuvalmiussuunnittelun parantamisessa. (Hedman 1992, 53, 64, 66.) Myyntireskontrasta saadaan esimerkiksi myyntisaamisia koskevat tiedot asiakkaittain ja perintälistat. Saatavien perintää voidaan myös tehostaa huomattavasti reskontran avulla. Myyntireskontra/laskutus ATK-ohjelmassa PANKKI ASIAKKAIDEN MAKSUT LASKUTUS MYYNTIRESKONTRA KIRJANPITO LASKUT RAPORTIT Kuvio 3 Myyntireskontra (Mäkinen & Söderström 2002, 93.) Yllä olevasta kuviosta käy ilmi, että myyntireskontrassa on osana usein laskutus. Tällaisessa tapauksessa, kun laskutus on osana myyntireskontraa, siirretään laskut ja saamisia koskevat tiedot laskutuksesta myyntireskontraan, josta ne edelleen siirtyvät edelleen kirjanpitoon. Tämä säästää aikaa, sillä kun tiedot tallennetaan reskontraan, ei niitä tarvitse tallentaa enää uudestaan kirjanpitoon. Ostoreskontran tarkoituksena on, että yritys voi valvoa ostovelkojaan niin, että ne tulevat ajallaan maksetuksi. Ostoreskontra voidaan jakaa seuraavanlaisiin osiin: ostovelkareskontra, myyjätilastot, tuotetilastot, erääntymislaskelmat ja ennusteet budjettiin sekä maksutositteiden tulostus. Sieltä tulostettavia raportteja on muun muassa reskontraluettelo. (Mäkinen & Söderström 2005, )

16 16 Ostoreskontra ATK-ohjelmassa OSTOLASKUT OSTORESKONTRA KIRJANPITO OSTOLASKUJEN MAKSUT RAPORTIT Kuvio 4: Ostoreskontra(Mäkinen & Söderström 2002, 92.) Yllä olevasta kuviosta käy ilmi, että atk:lla hoidettavassa ostoreskontrassa ostolaskut kirjataan ostoreskontraan, josta voidaan tulostaa erinäisiä raportteja, kuten eräpäivälistoja, joista näkyy milloin laskut on viimeistään maksettava. Ostoreskontrasta laskut siirtyvät edelleen kirjanpitoon. (Mäkinen & Söderström 2005, 92.) 3. Saamiset, luottohallinto ja perintä Epävarmuus saamisen perimisestä johtuu sopimuksien, lainsäädännön ja liiketavoissa olevista epäselvyyksistä. Saamista ei katsota pitäväksi, jos siitä on reklamoitu ja siksi saamisen perimiseksi tulee seuraavien ehtojen täyttyä: saaminen voidaan katsoa erääntyneeksi, sitä ei ole maksettu sekä se, että saaminen ei ole kiistanalainen. Suurimmat ongelmat syntyvät, jos toimittajan ja asiakkaan välillä ei ole yksimielisyyttä tai yrityksen sisäisissä rutiineissa on ongelmia. Tällaisissa tilanteissa tulisi ottaa selvää, mitä laissa sanotaan, mitä sopimuksessa on sovittu, mitä omat järjestelmät kertovat sekä mitä asiakas sanoo. (Hedman 1992, ) 3.1 Saamisten analysointi Saamisia voidaan analysoida reskontran avulla ja sen vuoksi onkin tärkeää, että reskontrassa kaikki saamisia koskevat tiedot ovat oikein niin summat kuin maksuehdotkin. Analyysillä pyritään selvittämään reskontran laatua. Kaksi hyvää analyysiä ovat sisältö ja ikäanalyysit. (Hedman 1992, 54.) Sisältöanalyysi on käytännössä sitä, että pyritään selvittämään, mistä saamiset muodostuvat. Lyhyesti voidaan sanoa, että sen tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: mikä on erääntymättömien laskujen määrä ja summa sekä erääntyneiden määrä ja summa, miten saamiset jaotellaan sekä mitkä ovat puhtaita saamisia. Näiden kysymysten vastauksien perusteella voidaan jaotella, se miten tehokkaasti saamisia voidaan periä. Jaottelu voidaan tehdä seuraavasti: maksu matkalla. (maksu maksettu, mutta ei näy vielä reskontraan) maksu selvitettävänä (esimerkiksi reklamaatio tehty ja saaminen erääntynyt selvittelyn aikana) maksu selvitetty (hyvitetään summat, joita on karhuttu)

17 17 epävarmat saamiset (esimerkiksi riidan vuoksi jäänyt perintäprosessi kesken) perintäkielto (pysäytetään perintä eli merkitään erääntyneet laskut joiden perintä pysäytetään) (Hedman 1992, ) Ikäanalyysiä käyttämällä saadaan selvitettyä lähtötiedot perintää ja luottoriskin selvittelyä varten. Ikäanalyysin avulla saamiset luetteloidaan aikajärjestyksessä kausittain. Esimerkiksi erääntynyt päivää, erääntynyt päivää. (Hedman 1992, 56.) Luottoaikana pidetään niiden päivien lukumäärä, joiden myyntiä ulkona olevat saamiset vastaavat. Tämä on tapa, jolla voidaan kuvata myyntisaamisten määrää. Myyntisaamisten määrän kuvaaminen on tärkeää siksi, että saadaan luotua tehokas saatavien käsittely. (Hedman 1992, 60.) Teoreettisella luottoajalla tarkoitetaan sitä luottoaikaa, joka käy ilmi maksuehdoissa. Myyntisaamisten hoidon tehokkuutta voidaan mitata vertaamalla teoreettista luottoaikaa todelliseen luottoaikaan. Todellinen luottoaika on se, milloin maksu saadaan. Esimerkiksi jos eräpäivä maksulle on 12.2 ja maksu saadaan 12.2, on tällöin teoreettinen ja todellinen luottoaika sama. (Hedman 1992, 62.) Seurantatiheyden ja käytettävissä olevien tietojen perusteella, luottoaikoja voidaan laskea kahdella eri menetelmällä: (Hedman 1992, 60.) yksinkertaisella menetelmällä vaiheittaisella menetelmällä Yksinkertaisessa menetelmässä tehdään arvio laskemalla ulkona olevien saamisten osuus vuotuisesta liikevaihdosta. Liikevaihto voi olla myös ennuste tai budjetoitu liikevaihto, kunhan laskelma tehdään aina samasta luvusta. (Hedman 1992, 60.) Kaavana käytetään: 365*ulkona olevat myyntisaamiset Liikevaihto Tämä menetelmä kertoo miten tärkeitä saamiset ovat pääoman sitoutumiselle. Yksinkertaisen menetelmän heikkous piilee kuitenkin siinä, että myynnin vaihtelut ja maksuehtojen muutokset eivät anna realistista kuvaa, jos on ohjattava juoksevaa toimintaa.( Hedman 1992, 61.)

18 18 Vaiheittainen menetelmä on parempi, jos lasketaan vaiheittain joko päivittäin, viikoittain tai kuukausittain. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että otetaan tietyn päivän myyntisaamiset ja vähennetään ne ajanjaksot kerrallaan, kunnes saamiset on laskettu nollaan saakka. (Hedman 1992, 61.) 3.2 Luottohallinto Luottohallinto on käsite luottoriskin hoidolle. Se tarkoittaa tietojen hankkimista sekä luottotappioiden estämistä ja niiden estämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Kassan hallinnan näkökulmasta siihen lisätään myös erääntyneiden saamisten minimointi. Usein luottohallinto tarkoittaa ainoastaan luottotietojen tarkistusta ja toimenpiteitä, kun maksut ovat erääntyneet. Luottohallinto tulisi kuitenkin jakaa ennen ja jälkeen kaupan tehtäviin toimenpiteisiin. Tarpeen on miettiä, tehdäänkö kauppoja, mitä ovat luottopäätökseen vaikuttavat asiat sekä miten kaupan päätyttyä minimoidaan luottotappiot. (Hedman 1992, 67.) Asiakkaan luottotiedot kertovat asiakkaan maksukyvystä. Luottotietojen tulisi olla ajan tasalla koko ajan, että niistä olisi yritykselle hyötyä. Luottotiedot kertovat niin yrityksen maksukäyttäytymisestä kuin taloudellisesta asemasta ja luotettavuudesta. Luottotietojen hankinnalla voidaan vähentää riskejä, joita liittyy toimintaan. (Hedman 1992, 68.) Luottotietoja voi hankkia lukuisista eri kanavista mutta helpoiten niitä saa luottotietopalveluja tarjoavilta yrityksiltä. Näitä on esimerkiksi Dun & Bradstreet Finland Oy ja Suomen asiakastieto Oy. Dun & Bradstreet on ensimmäisenä Suomessa määritellyt melkein jokaisen normaalia liiketoimintaa harjoittavan yrityksen luottokelpoisuuden eli Ratingin. Se perustuu Dun & Bradstreetin kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Sitä päivitetään jatkuvasti ja se koskee yrityksien taloutta, toimintaa, taustaa ja maksutapaa. Rating on siis jatkuva päivitteinen, joten se pysyy parhaiten ajan tasalla koko ajan. (http://dbfinland.dnb.com/finnish/default.htm) Itse luottotappiot vaikuttavat yrityksen luotonkäsittelyyn siten, että jos ei tunneta näitä ongelmia, ei niistä yleensä olla myöskään kiinnostuneita. Tällaisilla yrityksillä on yleensä myös suurimmat tappiot. Luottotappioiden kohdalla kannattaa tavoitella niiden optimointia. Optimaalinen piste on se piste, jossa rohkealla riskinotolla saadut lisäkatteet ovat yhtä suuret kuin siitä aiheutuneet luottotappiot. (Hedman 1992, )

19 Perintä Perinnällä tarkoitetaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti suorittamaan erääntynyt velkojan saatava. (Laki saatavien perinnästä /513) Saatavan katsotaan erääntyneen, kun suoritusta saatavasta ei ole tapahtunut sopimusehtojen mukaisena eräpäivänä. (Pönkä & Willman 2004, 22.) Perinnäksi katsotaan kaikki toimenpiteet, joihin ryhdytään eräpäivän jälkeen ja joiden tavoitteena on erääntyneen saatavan suoritus. Perinnän alkuvaiheessa kysymyksessä on yleensä kirje ja puhelinperintä. Näihin liittyen kyseeseen voivat tulla myös maksuohjelmat ja niiden valvonta, vakuusjärjestelyt ja muut toimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan saatavan suoritus. (Pönkä & Willman 2004, 24.) Perintää suoritettaessa tulee noudattaa hyvää perintätapaa, josta säädetään laissa. Hyvästä perintätavasta säädetään lain 4 ( /568) seuraavaa: perinnässä ei saa käyttää hyvän perintätavan vastaista tai muutoin velallisen kannalta sopimatonta menettelyä. Perinnässä ei saa: 1) antaa vääriä tai harhaanjohtavia tietoja maksun laiminlyönnin seuraamuksista; 2) aiheuttaa velalliselle kohtuuttomia tai tarpeettomia kuluja taikka tarpeetonta haittaa; eikä 3) vaarantaa velallisen yksityisyyden suojaa. Hyvällä perintätavalla tarkoitetaan siis sitä, että perinnän tulee olla tahdikasta, asiallista ja velallisen yksityisyyttä kunnioittavaa. Tämä koskee kaikkia perintää harjoittavia tahoja niin varsinaista velkojaa kuin toimeksisaajaa. (Pönkä & Willman 2004, 41.) Euro Luottotappio Voitto % ennen veroja 5 % 8% 10 % 12 % Taulukko 2: Perinnän tuotto verrattuna lisämyyntiin (Talponen 2002, 15.)

20 20 Taulukosta käy ilmi, että euron myynnistä luottotappion kattamiseen tarvitaan voittoprosentin ollessa 12 prosenttia lisämyyntiä euron edestä. Voittoprosentin taas ollessa 5 tarvitaan lisämyyntiä eurolla. Myynnin taas ollessa euroa tarvitaan voittoprosentin ollessa 8 prosenttia lisämyyntiä euron edestä. Tästä voidaan tehdä huomio, miten paljon tarvitaan myyntiä, että tappiot saadaan katettua. (Talponen 2002, 15.) Pääoma, joka on sitoutuneena erääntyneisiin saataviin, on poissa yrityksen omasta käytöstä ja saattaa johtaa yrityksen omiin maksuvaikeuksiin. Jo yhdellä päivällä nopeutettu perintä vapauttaa pääomia, joka on hyväksi yritykselle. Alla olevasta taulukosta käy ilmi mikä olisi korkotuotto 15 prosentin korolla: Laskutus (M ) Vapautuva pääoma Vuosituotto 15 % Taulukko 3 Pääoman vapautuminen (Lehtonen 1996, 16.) Taulukosta käy ilmi, miten paljon pääomaa vapautuu, jos yritys lyhentää saatavansa kiertoa yhdellä päivällä. Jos yritys, jonka laskutus on vuosittain noin euroa, pystyy lyhentämään saatavansa kiertoa päivällä, vapauttaa samalla pääomaa eurolla. Jos koron ajatellaan olevan 15 %, olisi vuosituotto tuosta vapautuneesta pääomasta 505 euroa. Varsinkin jos yrityksen laskutus on vuositasolla yli 16 miljoonaa euroa, on vapautuva pääoma yli euroa ja siitä oleva vuosituotto yli euroa. Melko pienellä muutoksella saadaan aikaan huomattavan suuri pääoman vapautuminen. (Lehtonen 1996, 16.) Yrityksillä on käytettävinään monenlaisia perintämenetelmiä, joista esimerkkeinä on kirjeperintä, puhelinperintä ja tratta. Useimmiten käytetty on kirjeperintä, mutta puhelinperinnällä saadaan asiakkaaseen suorempi kontakti ja täten sen teho saattaa olla parempi kuin kirjeperintä. Kirjeperintä on yritykselle edullisin tapa periä saatavia. Aikaisemmin yritykset lähettivät kolmekin maksumuistutusta ennen kuin alkoivat käyttää tehokkaampia keinoja. Näin ei kuitenkaan enää suositella tehtävän, sillä kolmen tai sitä enemmän maksumuistutuksen lähettäminen tekee toimista jo tehottomia. Yleisesti ajatellaan, että yksi muistutus on riittävä. Kuitenkin jos saatavan määrä on pieni ja yrityksen järjestelmät sen mahdollistavat, voidaan pieniin saataviin käyttää useampia maksukehotuksia. Suuriin saataviin ei kannata käyttää useaa maksumuistutusta sen vuoksi, että ne lykkäävät tehokkaampiin perintätoimiin siirtymistä. (Lehtonen 1996, 52; Pönkä ja Willman 2004, 91.)

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun

Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Opas tehokkaan yritysperinnän suunnitteluun Tästä oppaasta saat vinkit tehokkaan B2B perintäprosessin suunnitteluun ja tietoa käytössä olevista perintäkeinoista Johdanto Tämä opas on tehty kaikille yrityksille,

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7)

Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) Lieksan kaupunki KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA 3/2007 ===================================================================== 1 (7) LIEKSAN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus hyväksynyt

Lisätiedot

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas

Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Käyttöopas Pöllänen, Marko 2016 P2P Laurea-ammattikorkeakoulu Yksikkö Käyttöopas Enterprise by Hansaworld Marko Pöllänen P2P, Liiketalous Käyttöopas Lokakuu, 2016 Sisällys 1 Johdanto...

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen

Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen Yrittäjien aamukahvit Kinnossa Kouvola Innovation Oy Vientisaatavien rahoittaminen 7.2.2017 Pyry Huhtanen Pienet yritykset tarvitsevat suuria yrityksiä enemmän käteistä, sillä niiden kyky tuottaa liiketoiminnan

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat

KIRJANPITO 22C Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat KIRJANPITO 22C00100 Luento 5a: Siirtosaamiset ja velat Luento 5 Maksuperusteen oikaiseminen suoriteperusteeksi: Siirtosaamiset ja velat Henkilöstömenot: Palkat Henkilösivukulut 2 MENON JA TULON SYNTYMINEN,

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI 1(7)

KUOPION KAUPUNKI 1(7) KUOPION KAUPUNKI 1(7) Kuopion kaupungin LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE YLEISPERIAATTEET 1 2 LASKUTUS 3 4 5 Näitä ohjeita noudatetaan kaikkien kaupungille tulevien saatavien laskutuksessa ja perinnässä ellei

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck

TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC. Joakim Flinck TEHOA KÄYTTÖPÄÄOMAN- JA KASSANHALLINTAAN - CASE PAROC Joakim Flinck 6.10.2015 Paroc Group lyhyesti Pohjoismaissa markkinajohtaja rakennuseristeissä, teknisissä eristeissä ja rakennuselementeissä Euroopan

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 7.11.2013 Satu Norema Sovelluskonsultti ProCountor International Oy Esityksen sisältö Sähköinen taloushallinto Verkkokaupan liittäminen

Lisätiedot

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen

Pankkitositteen tietojen kohdentaminen 1 Pankkitositteen tietojen kohdentaminen Johdanto Pankkitapahtumien (tiliotteen) tietojen linkitys kirjanpitoon (maksutapahtumien kohdistus laskuihin) voi joskus olla työlästä (jos maksutapahtuman tiedot

Lisätiedot

Nimi ja opiskelijanro :

Nimi ja opiskelijanro : 1 (6) Lappeenrannan teknillinen yliopisto KATI / Pasi Syrjä A250A0250 Kirjanpidon peruskurssi Tentti 4.2.2016 Nimi ja opiskelijanro : Tentissä ei saa olla mukana kirjallista materiaalia. Laskimen käyttö

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET

ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Laskutus- ja perintäohjeet 6.6 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJEET Kaupunginhallitus 11.4.2000 Viimeksi muutettu 1.12.2008 Voimaan 1.1.2009 1 Periaate Kaupungin saatavat on laskutettava ja

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA

TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA TALOUSHALLINTO, JOKA YMMÄRTÄÄ PROJEKTILIIKETOIMINTAA ENEMMÄN AIKAA TYÖLLE, JOLLA ON MERKITYSTÄ Tiimien erilaiset toimintatavat ja tiedon tarpeet aiheuttavat usein turhaa selvittelytyötä ja samaa tietoa

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus

Lainanhakijan opas. Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainanhakijan opas Seitsemän askelta onnistuneeseen rahoitukseen. Joutsen Rahoitus Lainan hakeminen on helppoa, nopeaa ja turvallista Joutsen Rahoituksen verkkopalvelussa lainan haku on tehty niin helpoksi

Lisätiedot

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi

COUNTRY PAYMENT REPORT. Suomi COUNTRY PAYMENT REPORT 16 Suomi Country Payment Report 16: SUOMI Maksutaparaportti on Intrum Justitian tuottama. Intrum Justitia kerää tietoa tuhansista yrityksistä Euroopassa muodostaakseen kokonaisvaltaisen

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36

Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.05.2007 09:36 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYS JA VEROT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYS JA VEROT Verohallinto Yritystoimintaan liittyvät rekisteröintitoimenpiteet (verohallinto) Toiminnan aloittaminen Muutokset toiminnassa Toiminnan lopettaminen Ennakkoperintärekisteri Ennakkoverotus

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

KIRJANPITO 22C Valmistusasteen mukainen tulouttaminen KIRJANPITO 22C00100 Luento 8b: Valmistusasteen mukainen tulouttaminen TULOJEN KIRJAAMINEN Tulojen ja menojen kirjaamisperusteena sekä tilikauden tilinpäätöksen laatimisperiaatteena on lähtökohtaisesti

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa

KIRJANPITO 22C00100. Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa KIRJANPITO 22C00100 Luento 7b: Ulkomaan rahan määräiset erät kirjanpidossa ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET ERÄT KIRJANPIDOSSA Kirjanpidossa käytettävä valuutta: KPL:ssa ei ole erityisiä säännöksiä käytettävästä

Lisätiedot

Tilitysjärjestys: o velkojan korko o velkojan pääoma perintätoimiston palkkio (ei tilitetä kaupungille, näkyy vain raporteissa)

Tilitysjärjestys: o velkojan korko o velkojan pääoma perintätoimiston palkkio (ei tilitetä kaupungille, näkyy vain raporteissa) Palvelun kuvaus 1(6) PALVELUN KUVAUS 1. Tietoliikenneyhteydet Tilaajalta lähtee konekieliset toimeksiannot palvelun tarjoajalle (palvelun tuottajalle) viikoittain. Palvelun tarjoaja toimittaa tilaajalle

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00

Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta 1.4.2009 klo 17.00-20.00 Audit Auer Oy Rovaniemen Kehitys Oy Yrittäjäilta klo 17.00-20.00 Sähköinen taloushallinto kuinka ja miten? KHT, JHTT, KTM Leila Auer 1 YRITYKSEN ESITTELY Audit Auer Oy KHT, JHTT, KTM Leila Auer 100 % omistus

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot

Metsänhoitoyhdistys TASE VASTAAVAA. Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot TASE VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto

Lisätiedot

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA

TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Pikaopas TALOUSHALLINTOJÄRJESTELMÄN YHTEISKÄYTTÖ TILITOIMISTON KANSSA Mikä on sähköinen taloushallinto? Sähköinen taloushallinto tarkoittaa yksinkertaistettuna yrityksen taloushallintoon liittyvien tehtävien,

Lisätiedot

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa

Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Taloushallinto verkkoliiketoiminnassa Kaupan Liiton Verkkokauppakoulutus 24.10.2012 Tanja Kaisaniemi Palvelujohtaja, konsultointi ProCountor International Oy Esityksen sisältö Perinteinen vs. sähköinen

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Valvomo. Sisältö. Palvelu Muokkaa palvelu Muutosilmoitukset Lisätiedot. Tuoretta tietoa asiakkuuksien ja luottoriskien hallintaan

Valvomo. Sisältö. Palvelu Muokkaa palvelu Muutosilmoitukset Lisätiedot. Tuoretta tietoa asiakkuuksien ja luottoriskien hallintaan Valvomo Tuoretta tietoa asiakkuuksien ja luottoriskien hallintaan Sisältö Palvelu Muokkaa palvelu Muutosilmoitukset Lisätiedot Haluatko olla niiden joukossa, jotka tietävät asioista ensimmäisenä? Käytössäsi

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen

Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen 1 Toimittajan laskusta maksun kirjaukseen Johdanto Maksujen kirjaaminen Odoo ssa on selväpiirteinen toimenpide, ja sen avulla voi myös seurata yrityksen tuloksen kehittymistä on-line. Erääntyneiden maksujen

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla

MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla MY KNX, KNX sivu sinua varten Mitä pitää muistaa: Pidä tietosi ajan tasalla Tervetuloa mukaan Sisällysluettelo yleistä... 3 MY KNX... 3 Kirjaudu KNX organisaation kotisivulle... 4 Partnerluettelo... 5

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun

Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun Yrityksen sisäinen maksuliikenne haltuun Nerokas ratkaisu, josta suurille konserneille voi olla paljon hyötyä. Sisäisten laskujen tehostettu käsittely Nettoutus työkalulla sujuvoitetaan laskunkäsittelyä

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5)

ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5) ATK Team Tomerat TARJOUS 1 (5) Sirkkeli Yrityksemme ATK Team Tomerat Yrityksemme on perustettu vuonna 1979 ja siitä lähtien on yrityksessämme tuotettu toiminnanohjausjärjestelmiä asiakkaiden käyttöön.

Lisätiedot

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen.

Romlab.com myy tuotteita myös alle 18-vuotiaille asiakkaille sillä ehdolla, että holhooja antaa suostumuksen ostosten tekemiseen. Seuraavia ehtoja sovelletaan Romlab.com ja sen asiakkaiden välisessä suhteessa Internetin välityksellä tapahtuvassa kaupassa. Romlab.com myy tuotteita täysi-ikäisille yksityishenkilöille sekä yrityksille

Lisätiedot

Pielisen tietoverkko-osuuskunta Tilinpäätösasiakirjat Y-tunnus Liitetiedot 5

Pielisen tietoverkko-osuuskunta Tilinpäätösasiakirjat Y-tunnus Liitetiedot 5 Y-tunnus 2462309-3 Liitetiedot 5 Yleistä Pielisen tietoverkko-osuuskunta on perustettu 19.01.2012 ja se on merkitty kaupparekisteriin 22.03.2012 ja ytj-tietokantaan 15.02.2012 alkaen. Osuuskunta on liiketoiminnasta

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA

Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Nopeutettu saneerausmenettely - NOPSA Aalto-yliopisto 24.5.2011 Konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen Konkurssiasiamiehen toimistokonkurssiasiamiehen toimisto Bulevardi 30 B, PL 157 00121 HELSINKI Esityksen

Lisätiedot

Rahoituksen näkökulmaa

Rahoituksen näkökulmaa Rahoituksen näkökulmaa Sukupolvenvaihdos investointi tulevaisuuteen Kuopio, Puijon Maja Arto Piipponen, 13.10.2016 Mihin pankki kiinnittää huomiota investointeja rahoitettaessa? Kannattavuus Vakavaraisuus

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että

Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että 2 mista. Perusteltuja syitä luoton myöntämiseen voivat olla esimerkiksi talouden hallintaan saattaminen, velkakierteen katkaiseminen, kodin hankinnat, kuntoutumisen tai työllistymisen edistäminen, asumisen

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009

ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 ERP auttaa kustannustehokkuuteen 2009 18.3.2009 Martti From TIEKE TIEKEn visio, strategia ja strategiset tavoitteet Suomi kilpailukykyiseksi ja ihmisläheiseksi tietoyhteiskunnaksi Missio Kansalaiset Strategia

Lisätiedot

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa

Yritysbarometri Q1/2016. Julkaisuvapaa Yritysbarometri Q1/2016 Julkaisuvapaa 19.4.2016 Yritysbarometri lyhyesti Uusi tapa tuottaa ajantasaista taloustietoa Kattava taustalla tuhansien suomalaisten pkyrityksien taloutta koskevat tiedot Ajantasainen

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY

TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY TILINPÄÄTÖS 2015 KERAVAN LÄMPÖVOIMA OY SISÄLLYSLUETTELO HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 3 TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET 4 TULOSLASKELMA 5 TASE 6 RAHOITUSLASKELMA 7 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 8 KÄYTÖSSÄ

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc

Yhtiökokous. Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011. QPR Software Plc QPR Software Oyj Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja 18.3.2011 Vuosi 2010 Yritysohjelmistojen kysyntä elpyi useilla markkinoilla Edelleen merkittäviä eroja eri markkinoiden kesken Liikevaihto nousi

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMA Sähköinen laskutus, Finvoice

ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMA Sähköinen laskutus, Finvoice ASTERI LÄHETELASKUTUSOHJELMA Sähköinen laskutus, Finvoice Atsoft Oy Mäkinen www.atsoft.fi Puh (09) 350 7530 atsoft@atsoft.fi 2 ASTERI LÄHETELASKUTUS Asteri Lähetelaskutus on Asteri Laskutus-ohjelman lisäosa.

Lisätiedot

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL

FinFamily PostgreSQL installation ( ) FinFamily PostgreSQL FinFamily PostgreSQL 1 Sisällys / Contents FinFamily PostgreSQL... 1 1. Asenna PostgreSQL tietokanta / Install PostgreSQL database... 3 1.1. PostgreSQL tietokannasta / About the PostgreSQL database...

Lisätiedot

Toimintaohjeita Nettisivujen käyttö

Toimintaohjeita Nettisivujen käyttö Toimintaohjeita Nettisivujen käyttö Seura Johtokunta Toiminnanjohtaja Tomi Reinikainen Kaksi/kolme jaosta Jääkiekko= Limingan kiekko Jalkapallo= Pallokarhut Pesäpallo (ei aktiivinen) Jääkiekko Luistelukoulu

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa

Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Sepa-muutokset Tilituki Pro -ohjelmassa Tilituki Pro ohjelman varsinainen Sepa-päivitys tehtiin versiossa 2011.2. Siirtymäkauden pankkisiirrot ja joitakin muita Sepa-muutoksia on otettu käyttöön jo aiemmin.

Lisätiedot

Taitoa Kuntaperintä Oy. Kuntatoimijoiden oma perintätoimisto.

Taitoa Kuntaperintä Oy. Kuntatoimijoiden oma perintätoimisto. Taitoa Kuntaperintä Oy Kuntatoimijoiden oma perintätoimisto. Mistä on Taitoa Kuntaperintä tehty? Taitoa Kuntaperintä Oy on arvoiltaan, juuriltaan ja omistukseltaan 100% kuntatoimijoiden oma perintätoimisto.

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma

OULUN YLIOPISTO Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma OULUN YLIOPISTO Nimi Konsernilaskenta ja yritysjärjestelyt Henkilötunnus 30.1.2014 Opiskelijanumero KTM, KHT Tapio Raappana Koulutusohjelma 1 a) Konserniaktiivan käsittely suomalaisessa kirjanpitokäytännössä

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Freelancer verottajan silmin

Freelancer verottajan silmin Sopimus olennainen: Työsopimus -> työsuhde -> palkka ja työlainsäädäntö Ei työsuhdetta -> työkorvaus (poikkeuksena tietyt henkilökohtaiset palkkiot) Työsuhteessa lait ja TES määrittelevät tarkkaan useita

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ

Tarjouspyyntö 1.7.2015 RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ 1 Tarjouspyyntö 1.7.2015 Siivous-ruokapalveluyksikkö PL 33, 31761 Urjala RAAKOJEN, KUORITTUJEN PERUNATUOTTEIDEN TARJOUSPYYNTÖ Urjalan kunnan siivous-ruokapalveluyksikkö pyytää tarjoustanne liitteenä olevan

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

3 Maksujen ja taksojen laskutuksessa ja perinnässä noudatetaan lisäksi Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymiä maksu- ja taksapolitiikan

3 Maksujen ja taksojen laskutuksessa ja perinnässä noudatetaan lisäksi Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymiä maksu- ja taksapolitiikan 1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 057 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN LASKUTUS- JA PERINTÄOHJE Joensuun kaupungin taloussäännön 18 :n nojalla kaupunginhallituksen 21.4.1997 hyväksymä 1.

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Käyttöehdot, videokoulutukset

Käyttöehdot, videokoulutukset Käyttöehdot, videokoulutukset Edita Publishing Oy PL 700, 00043 NORDIC MORNING www.editapublishing.fi Asiakaspalvelu www.edilexpro.fi edilexpro@edita.fi puh. 020 450 2040 (arkisin klo 9 16) 1 Yleistä Tämä

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino

Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille. Kirsi Leino Taloudelliset edellytykset Tekes-projektille Kirsi Leino 28.1.2016 Perusasioiden tulee olla kunnossa Alfa rating Luottotiedot Verovelat Ennakkoperintärekisteri ja työnantajarekisteri (alv-rekisteri) Oma

Lisätiedot

1 Ostolaskupalvelu... 2

1 Ostolaskupalvelu... 2 Palvelukuvaus Luottamuksellinen 1 (7) 01.01.2017 Heeros Pääkäyttäjäpalvelun palvelukuvaus SISÄLLYSLUETTELO 1 Ostolaskupalvelu... 2 1.1 Yleiskuvaus... 2 1.2 Paperilaskujen vastaanotto ja skannaus... 2 1.3

Lisätiedot