Sykkiikö sydämesi maaseudun tahtiin?

Transkriptio

1 Maaseutu vetoaa nykyään erityisesti aktiivisiin ja omatoimisiin ihmisiin, joiden toiveitten mukainen asuminen jättää tilaa harrastuksille, eläimille, puutarhanhoidolle tai vaikka polttopuusavotoille. Maalla isolla tontilla asuessa ei tarvitse miettiä, häiritsevätkö omat toimet naapureita, kuten kaupungissa. Monet myös hakevat maaseudun rauhasta turvallista kasvuympäristöä lapsilleen. Kyläkoulussa luokat ovat pienempiä kuin kaupungissa. Sykkiikö sydämesi maaseudun tahtiin?

2 Ostaako valmis talo vai rakentaako itse? Valmiin talon ostaja saattaa päästä asumaan taloon vaikka heti, jos talo ei ole haastava Remontti-Reiskan remppakohde. Joissakin kunnissa rakennetaan myös ns. avaimet käteen -taloja, koska kynnys oman talon rakentamiseen on viime vuosina kasvanut. Vanhan talon ostajan kannattaa sivuuttaa sellaiset pikkuseikat kuin tapetin malli tai talon ulkomaalaus. Pinnat ovat yleensä helpoiten korjattavissa oman mielen mukaisiksi, mutta talon vakavammat puutteet piilevät perusrakenteissa. Kannattaa kysyä itseltään ja joltakulta asiantuntijalta mm. seuraavia asioita: Mikä on perustusten ja sydänmuurin kunto? Onko katto pitänyt aina vettä? Missä kaikkialla rakennuksessa on kosteita tiloja, miten ne on rakennettu ja olisiko tarvetta kosteusmittauksiin? Tuntuuko homeen hajua? Pääseekö putkiin käsiksi ilman suuria purkuoperaatioita ja miten putket on eristetty kylmää vastaan? Onko pikaisella pintaremontilla yritetty peittää jotakin olennaista puutetta? Onko lämmitysjärjestelmä toimiva ja järkevä tai onko se kohtuullisella remontilla muutettavissa? Uuden talon rakentaja tarvitsee maalaisjärkeä. Ihan ensimmäisenä kannattaa realistisesti arvioida omat resurssit. Riittääkö aikaa, voimia ja taitoa tehdä itse? Helpointa on ostaa talopaketti. Itse tekemällä taas saa oman näköisensä ratkaisun. Hyviksi koetut asiat ovat rakentamisessa yksinkertaisia rossipohja, sydänmuuri, hengittävyys, harjakatto ja leveät räystäät. (

3 Mihin rakentaa koti? Kodin paikka on mietittävä tarkkaan. Haluamme helpottaa vaihtoehtojen vertailua tuomalla esille mm. rakennussäädöksissä olevia eroavaisuuksia ja valottamalla hiukan arkielämäänkin liittyviä näkökulmia asumisesta kaavaalueella ja maaseudulla. Tiedot ovat kuitenkin yleisluonteisia, joten jokainen rakennus- tai remonttikohde pitää selvittää tapauskohtaisesti erikseen. Ota siis yhteyttä kunnan rakennusvalvontaan saadaksesi tarkemmat tiedot. Rakentamista haja-asutusalueella ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki sekä -asetus. Jo ennen tontin ostoa maaseudulta kannattaa olla yhteydessä kunnan rakennusvalvontaan, jolloin saa erityistietoa huomioon otettavista seikoista. Kuntien rakennusvalvonnasta saa myös kunkin kunnan rakennussäännöt, joissa kerrotaan kuntakohtaisesti mm. rakennussäädöksistä asemakaava-alueen ulkopuolella. Rakennuslupa tarvitaan niin haja-asutus- kuin asemakaava-alueellekin. Haja-asutusalueen rakentamista on selvitetty Kuntaliiton tuoreessa oppaassa Asemakaava-alueen ulkopuolinen rakentaminen, suunnitteluratkaisut ja poikkeamispäätökset. Selkeäsanaisen oppaan on kirjoittanut Nurmijärven kaavoitusinsinööri Anita Pihala. Rakennettaessa on myös muistettava mahdollinen liittymälupa yleiseen tiehen (Tielaitos), liittyminen sähköverkkoon sekä radonin huomioon ottaminen rakentamisessa. Haja-asutusalueella on lisäksi huomioitava, että tontin minimikoko on yleensä m², paitsi kyläkeskusten lähellä olevilla alueilla jossa minimitontin koko on yleensä 2000 m². Maanmittauslaitos antaa tarkat tiedot lohkomiskustannuksista. Lisätietoja saat internetosoitteesta Uusimmat tiedot jätevesien johtamisesta saat uudesta jätevesiasetuksesta. Suurin ero asemakaava-alueella ja sen ulkopuolella rakentamisessa on vesihuollon järjestäminen ja siinä jätevesien asianmukaisen käsittelyn hoitaminen. Asemakaava-alueellahan kunnallistekniikka on valmiina. Lisätietoja asiasta saa esimerkiksi paikallisesta Ympäristökeskuksesta ja internet-osoitteesta > Vesivarojen käyttö > Vesihuolto sekä Toinen ero on se, että asemakaava-alueiden tonteilla asutaan usein tiiviimmin kuin haja-asutusalueella. Kiireiselle ja yksinasuvalle se saattaa olla toimivampi ratkaisu, kun ei tarvitse pohtia esimerkiksi lumenluontiongelmia. Kunnat antavat mielellään lisätietoja myynnissä olevista asemakaavatonteista. Rannalle rakentaminen onkin sitten aivan oma problematiikkansa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole tai halutaan rakentaa kaavan vastaisesti, rakentamiseen tarvitaan poikkeamispäätös. Rannalle rakentamisen edellytyksiä on pohdittu ympäristöministeriön sivuilla > maankäyttö ja rakentaminen > maankäytön suunnittelu > rantojen suunnittelu > rannalle rakentaminen.

4 Lomakodista vakituinen asunto? Aikamoinen määräysten viidakko on edessä, kun lähtee suunnittelemaan loma-asunnon muuttamista ykkösasunnoksi. Siinäkin tapauksessa on viisasta kääntyä ensisijaisesti kunnan rakennusviranomaisen puoleen. On kuitenkin hyvä tietää jo haaveiluvaiheessa muutamia tärkeitä asioita: Jos kaavassa sallitaan ympärivuotinen asunto tietylle tontille, talviasuttavaksi muuttaminen saattaa hyvinkin onnistua. Jos kaavaa ei ole, kunta voi myöntää poikkeuksen suurellekin laajennukselle. Uuden asunnon rakentaminen kaavoittamattomalle ranta-alueelle vaatii ympäristökeskuksen luvan. Kunta määrittelee rakennuspaikan koon ja vähimmäisetäisyyden rannasta. Kunnalta anotaan uusi rakennuslupa. Kunta määrittelee myös, millainen vakituisen asunnon on oltava. Vakituiseen asuntoon täytyy johtaa tie, jota pitkin pelastus- ja muu raskaampi kalusto pääsee paikalle. Vedensaanti ja jätevedet on voitava hoitaa tyydyttävästi. Lisäksi jokainen kunta voi asettaa omaan strategiaansa pohjautuvia reunaehtoja rakentamispäätökselle.

5 Viihtyisitkö maalla? Alkuvaiheessa haave maallemuutosta kannattaa pitää kohtuudessa. Jo vuodenaikojen vaihtelun kokeminen maaseudulla voi olla elämys kaupungista muuttavalle. Varsinkin pimeä vuodenaika haja-asutusalueella ilman katuvaloja saattaa tuntua ensin jopa pelottavalta. Toisaalta öinen tähtitaivas ilman keinovaloja on suorastaan elämys, puhumattakaan revontulista. Maaseudun pimeys on hyvin erilaista kuin kaupungissa. Maalla ei ole niin pimeää kuin voisi äkkiseltään luulla. Kylässä asutaan luonnon keskellä ja osaltaan myös luonnon armoilla. Luonnon ehdoilla eläminen konkretisoituu erityisesti talvella, kun pakkanen paukkuu ja lunta sataa taivaalta joskus niin paljon, ettei ulko-ovea saa auki. Mutta öisen lumisateen jälkeen talvisen aamun hiljaisuus on melkein käsin kosketeltava. Keväällä taas ihana linnunlaulu katkaisee täydellisen hiljaisuuden jopa niin, että se ensin tuntuu melkein häiritsevältä melulta. Maaseutu antaa mahdollisuuden myös eläinten pitoon. Voi toteuttaa vaikkapa unelman omasta hevosesta tai lampaista, puhumattakaan koirista ja kissoista. Maalaiskunnissa on useita vaihtoehtoja asuinympäristöksi. Pienen kunnan kuntakeskuksessa tai pikkukaupungissa on isoon kaupunkiin verrattuna ihan oikea maaseudun rauha, vaikka siellä onkin katuvalot, baarit ja marketit. Ja toisaalta, oikeasti maalla ollaan usein kylällä, vain muutaman kilometrin päässä kuntakeskuksesta. Hyvistä palveluista ei sovi unohtaa perusterveydenhuollon palveluita, joihinmaaseutukunnissa ei tarvitse jonottaa kohtuuttomia aikoja. Olisiko vuokralla asuminen hyvä vaihtoehto, kun ei vielä ole ihan varma siitä, piileekö sisällä oikea maalainen? Vuokrakodista pystyy lähtemään vaivattomammin takaisin kaupunkiasuntoon, jos maalla asuminen alkaa ahdistaa. Toisaalta, jos löytää unelmiensa mummonmökin eikä tartu tilaisuuteen ja hanki sitä omaksi, saattaa katua ratkaisuaan koko loppuelämänsä.

6 Maalle muuttaessa on tiedostettava myös se, että siellä asuu ihmisiä, joiden suvut ovat eläneet kylällä vuosisatoja. Maanviljelys on edelleen tärkeä elinkeino maalla. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ajoittain haiskahtaa lanta ja kylätiellä keväisin ja syksyisin rauhallisesti puksuttavat traktorit ja puimurit aiheuttavat jonoja. Maalla on edelleen tapana tervehtiä toisia ihmisiä, joten muuttaessa teet hyvän vaikutelman, kun käyt tervehtimässä henkilökohtaisesti uudet naapurisi. Se ei vielä tarkoita sitä, että sinun tarvitsisi olla ylin ystävä heidän kanssaan. Kylän yhteisöllisyys luo turvallisuutta arkielämään, vaikka välillä se saattaa tuntua tungettelevalta kaupunkielon jälkeen. Kylille uudet asukkaat ovat elintärkeitä ja alkuperäiset asukkaat yleensä ottavat heidät avosylin vastaan. Melkein joka kylältä löytyy eri alojen osaajia. Kaupungista muuttavasta saattaa tuntua joskus tungettelevalta pyytää naapurilta apua esimerkiksi tien ja pihan auraamiseen, mutta maaseudun asukkaista se on hyvinkin luonnollista. Lasten päivähoito, koulu, työllistyminen, yrittäjyys, harrastusmahdollisuudet sekä moni muu seikka mietityttää, kun harkitaan maallemuuttoa. Onkin hyvä selvittää kunnan järjestämät pienten lasten päivähoitomahdollisuudet myös haja-asutusalueella. Kyläkoulu on usein lapsiperheen maallemuuttopäätöksen ehto. Kunnista saa tietoa kyläkouluverkostosta, oppilasennusteista sekä myös mahdollisesti kunnan linjauksista kyläkoulujen säilyttämisen suhteen. Viimeinen eikä suinkaan vähäisin seikka on työllistyminen uudella alueella. Alueen oman alan työllistymismahdollisuuksista kannattaa tiedustella paikallisesta työvoimatoimistosta (

7 Viihtyisitkö maalla? Varmasti. Mutta kaikilla valinnoilla on hintansa. Jos muuttaa korpeen, ei pääse illalla kioskille ostamaan naposteltavaa. Jos taas pysyy kaupungissa, ei voi valittaa, ettei tuulen humina tuudita illalla uneen.

8 Maallemuuttajan selviytymisohjeet 1. Tutustu uuteen asuinpaikkaasi, lue kotiseutuhistorioita, tutki karttoja, eksy kyläteille. 2. Tilaa paikallislehti. 3. Jätä kiire kaupunkiin. 4. Hyväksy vanhat hyviksi havaitut käytännöt. 5. Suosi paikallisia palveluita! 6. Kuulostele ilmapiiriä, töki kepillä kaikkea ja ota asioista selvää. 7. Pienellä paikkakunnalla on pienet piirit: kaikki tuntevat toisensa, ja ihan varmasti tietävät sinutkin. 8. Ole aktiivinen, osallistu kyläyhteisön toimintaan, mutta harkitse tarkkaan, mitä kylän muutosehdotuksia tuot suurieleisesti julki. 9. Kaikki asiat ovat yhteisiä ja yleisen mielenkiinnon kohteita: se ei ole pelkästään kyttäystä, se on myös välittämistä. 10. Kutsu naapureita kylään. Älä närkästy siitä, että maalla kyläillään etukäteen ilmoittamatta. 11. Maaseudulla elät ihmisenmittaisessa yhteisössä, anna oma panoksesi yhteisiin toimintoihin, juhliin ja tapahtumiin. 12. Opettele uuden alueen murretta välttääksesi väärinkäsityksiä. 13. Käytä naapuriapua hyväksesi, mutta ole valmis myös vastapalveluksiin. 14. Muista, että maalla tervehditään kaikkia eikä kuljeta tuppisuuna ohi katsomatta kohti. 15. Käytä hyväksesi kansalaisopiston tarjontaa, esitä kurssitoiveita maalla ne menevät paremmin läpi kuin kaupungissa. 16. Kaikkeen tottuu: hirvikärpäsiinkin.