NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuuston xx.xx.xxx hyväksymä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Kaupunginvaltuuston xx.xx.xxx hyväksymä"

Transkriptio

1 NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston xx.xx.xxx hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISTÄ NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 5 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen 5 3 Rakentamistapaohjeet 5 II RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön 5 5 Tontin rajan ylittäminen 6 6 Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen 7 7 Rakennuksen korkeusasema 7 8 Tontin ja rakennuksen valaistus ja osoitenumero 8 9 Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta 8 10 Helpotukset toimenpideluvasta 9 III PIHAMAA 11 Pihamaan rakentaminen Pihamaan korkeusasema Sade- ja pintavesien johtaminen Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus Aidan rakentaminen ja kunnossapito 13 IV ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 16 Rakennuspaikka Rakentamisen määrä Rakentaminen ranta-alueilla Rakentaminen liikennemelualueella 16 V RAKENNUKSEN ELINKAARI 20 Materiaalivalinnat Kunnossapito ja korjaaminen 17 VI JULKINEN ULKOTILA 22 Julkisen ulkotilan rakennelmat Puistot Mastojen rakentaminen Tapahtumien järjestäminen 18

3 VII RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLE 26 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla Rakentaminen pohjavesialueilla Pilaantuneen maa-alueen huomioon ottaminen rakentamisessa Maaperän radon- ja arseenipitoisuuden huomioon ottaminen 19 rakentamisessa 30 Rakentamisen laatutaso valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi 20 ympäristöiksi luokitelluilla alueilla VIII TYÖMAAT 31 Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen Katualueen käyttäminen Katualueen työlupa Työmaataulu 21 IX ASEMAKAAVA-ALUEITA KOSKEVIA LISÄMÄÄRÄYKSIÄ 35 Talousrakennuksista 22 X ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 36 Poikkeusten myöntäminen Tontin ja rakennuspaikan rinnastaminen Rakennusjärjestyksen liitteet Voimaantulo 22 NOKIAN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTA Rakennuslupamenettely 23 Rakennusvalvonnan ja lupajärjestelmän tarkoitus 23 Rakentamisen luvanvaraisuus 23 Rakennusluvan myöntäminen 23 Rakennusvalvonnan toimipaikka ja osoite 24

4 5 YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä Maankäyttö- ja rakennuslain, -asetuksen ja muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Nokian kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. RakJ määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassa olevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä RakMK:n määräykset menevät rakennusjärjestyksen edelle. MRL 14 2 Kunnan rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Nokian kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta, jonka alaisena toimii Nokian kaupungin rakennusvalvonta. Rakennus- ja ympäristölautakunnan ja sen alaisten viranhaltijain tehtävistä määrätään hallintosäännössä. Rakennus- ja ympäristölautakunta päättää rakennusluvista. Hallintosäännöllä päätösvaltaa on siirretty rakennustarkastajalle MRL 21 ja 124, MRA 4, hallintosääntö 3 Rakentamistapaohjeet Rakentamisen ohjaamiseksi rakennus- ja ympäristölautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 4 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus sekä säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisen tulee sijoittua maisemallisesti sovittaen. Rakennettaessa ranta-alueille tulee noudattaa ranta-alueiden osayleiskaavaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennuksen korkeusaseman, muodon, ulkomateriaalien ja väri-

5 6 tyksen sopeutumiseen ympäristöön. Rakennettavat rakennukset tulee pyrkiä sijoittamaan yleisessä käytössä olevien teiden varteen, eikä maisemallisesti herkille kohdille. Rakennettaessa valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin ja perinnemaisemiin tulee rakentamisen vaikutukset maisemaan ja olevaan rakennuskantaan selvittää erityisen huolellisesti. Rakentamisen on sopeuduttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksen, koon, muodon, värityksen, ulkomateriaalien, ulkovalaistuksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Tontilla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan sopusuhtainen kokonaisuus. Eri aikoina rakennetaan eri lähtökohdista. Alueiden ominaispiirteet muodostuvat kullekin rakentamisajankohdalle tyypillisistä piirteistä. Sopeuttaminen ei tarkoita uusvanhaa rakentamista, vaan vanhaan ympäristöön voidaan sopeuttaa myös ulkomuodoltaan nykyaikainen rakennus. Rakentamisen sopeutumista ympäristöön arvioidaan tontilla voimassa olevan asemakaavan osoittamissa rajoissa. Mikäli tontin kaikkea rakennusoikeutta ei käytetä kerralla, tulee suunnittelussa osoittaa miten tontin loppurakennusoikeus voidaan toteuttaa myöhemmin kaavan mukaisella tavalla. 5 Tontin rajan ylittäminen Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun vastaiselle rajalle, rakennus saa ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka enintään 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perustusrakenteet enintään 1,0 metrin verran 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennuksen osat enintään 1,0 metrin. 3) Sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muu vastaava enintään 0,3 metriä ja lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat harkinnan mukaan. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa katualueen käytölle. Kadun pinnan ja rakennuksen osan alapinnan välillä on oltava jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,5 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa. Rakennusvalvontaviranomainen voi tämän RakJ:n 44 :n mukaisessa menettelyssä myöntää luvan ulottaa rakennuksen rakenteet (sokkeli ja antura) katualueelle tai muulle yleiselle alueelle enemmän kuin edellä olevassa määräyksessä on sallittu edellyttäen, että ylityksestä ei aiheudu haittaa yleisen alueen käytölle. MRL 113, 117 ja 118 ja MRA 51.

6 7 6 Tontin sisäisen rakennusrajan ylittäminen Rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti: 1) Rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maan alla tarpeen mukaan 2) Erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, terassit, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat enintään 1,2 metrin verran, erityisestä syystä enemmänkin 3) Lisäeristyksestä aiheutuvat ulkoseinän osat, vähäiset tekniset laitteet ja vastaavat tarpeen mukaan. Edellä mainituista ylityksistä ei saa aiheutua huomattavaa haittaa ympäristölle tai naapureille. MRL:n 168 :n mukaan rakennelman tulee myös terveellisyydeltään, turvallisuudeltaan ja ulkoasultaan täyttää kohtuulliset vaatimukset. Rakennelman ja laitoksen tulee sopeutua ympäristöön eikä se saa olla haitaksi liikenteelle. Sellainenkin vaja, jota ei pidetä rakennuksena, on rakennettava kaavan, palomääräyksien yms. mukaan. Naapurin suostumuksen puuttuessa rakennusvalvontaviranomainen voi naapurin vaatimuksesta velvoittaa siirtämään rakennelmaa. Mikäli rakennelma ei muutoin täytä edellisessä näitä vaatimuksia voi rakennusvalvontaviranomainen määrätä rakennelman poistettavaksi tai muutettavaksi vastaamaan vaatimuksia. Rakennelmien rakentamisessa tulee noudattaa alueella entuudestaan vallitsevaa rakentamistyyliä. Jätekatoksia ja -suojia suunniteltaessa ja toteutettaessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota paloturvallisuuteen, siisteyteen ja hygieniaan. MRL 157 ja 168, MRA 57 ja Rakennuksen korkeusasema Rakennusten korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön ja naapurirakennusten korkeusasemiin. Omakotitaloa ja sen autokatosta ja tai muita talousrakennuksia rakennettaessa on erityisesti suunniteltava rakennusten korkeusasemat. Päärakennuksen tulee yleensä asettua talousrakennuksia hallitsevampaan asemaan, minkä vuoksi autokatoksen lattian korkeusasema on yleensä päärakennusta matalammalla lähellä tien tasoa. Korkeusasema sopeutetaan myös naapureiden rakennuksiin. Rakennusvalvontaviranomainen voi rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää luvanhakijalta, että suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden ja tontin kulmapisteiden sijainti ja korkeusasema merkitään tontille.

7 8 Asemakaava-alueella asuinrakennusten asemapiirrokset tulee yleensä laatia mittakaavaan 1:200. Asemapiirroksesta tulee käydä ilmi RakMK:ssa määrätyt seikat. Asema- ja pinnantasaussuunnitelmapiirroksissa tulee aina osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. MRL 135, MRA 49, RakMK osa A2. 8 Tontin ja rakennuksen valaistus ja osoitenumero Tontin ja rakennuksen valaistus on järjestettävä siten, että valaistus lisää alueen turvallisuutta eikä haitallisesti häikäise naapureita tai alueella liikkuvia. Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvään paikkaan osoitenumero. Tontin ja sille rakennetun rakennuksen osoitenumeroinnin on oltava paikoilleen asennettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. Rivitalokortteleiden sisäisen osoitenumeroinnin tulee olla jäsentelyltään niin selkeä, että sen nojalla löytää hyvin perille. Mikäli rakennukseen sijoitettu osoitenumero ei näy kadulle tai liikenneväylälle, se tulee sijoittaa kiinteistölle johtavan ajoväylän alkuun. MRA Rakennetun ympäristön hoito ja valvonta Rakennus ympäristöineen tulee pitää jatkuvasti siistissä kunnossa. Asuinrakennusta varten tarkoitetulla tontilla ei saa säilyttää kuorma-autoja, linja-autoa, yhdistelmäajoneuvoa, työkonetta tai muuta sellaista laitetta, ellei säilyttäminen perustu tontin vahvistettuun asemapiirustukseen tai pihamaajärjestelyyn taikka rakennusvalvontaviranomainen muutoin on hyväksynyt toimenpiteen. Tämän toteamiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi tarvittaessa järjestää tarkastuksia, joiden yhteydessä havaitut puutteet kirjataan ja ryhdytään asian vaatimiin toimenpiteisiin. Havaituista puutteellisuuksista annetaan kunnossapitovelvolliselle korjauskehotus sekä ilmoitetaan määräaika, mihin mennessä korjaukset on suoritettava. Määräajan jälkeen, mikäli laiminlyöntejä ilmenee, rakennus- ja ympäristölautakunnalla on oikeus ryhtyä maankäyttö- ja rakennuslain 182 :n säädettyihin toimenpiteisiin. Ympäristön tilaa arvioivan tarkastuksen (kevätkatselmuksen) järjestämisestä tiedotetaan kunnallisissa ilmoituksissa.

8 9 10 Helpotukset toimenpideluvasta Katos tai talousrakennus, jota ei ole pidettävä rakennuksena, eikä se toimi auton säilytyspaikkana eikä siihen tule kiinteää tulipesää. Asemakaava-alueella mikä jää neljän metrin päähän naapurirajasta (ja 30 m rannasta) voidaan ilman toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä rakentaa yksi 10 m 2 :n suuruinen katos tai talousrakennus. Haja-asutusalueella mikä jää viiden metrin päähän naapurirajasta (ja 30 m rannasta) voidaan ilman toimenpidelupaa tai ilmoitusmenettelyä rakentaa yksi 10 m 2 :n suuruinen katos tai talousrakennus. Mikäli katos tai talousrakennus rakennetaan lähemmäs naapurirajaa 2-4 metrin päähän (haja-asutusalueella 2-5 metrin) pitää tehdä ilmoitus, jonka mukana toimitetaan naapureiden kirjallinen suostumus rakentamiseen. Tämän lisäksi tulee naapurin puoleinen seinärakenne täyttää palovaatimukset EI30 rakenneosin. Tämän lähemmäs naapurirajaa rakentaminen vaatii poikkeus- ja toimenpideluvan. Toimenpide voidaan hyväksyä ilmoitusmenettelyllä - Kun kyseessä on asuinrakennusten ja niiden talousrakennusten julkisivujen värin muuttaminen, paitsi jos rakennus on asemakaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu. Katemateriaalin voi muuttaa jos katon muoto ja korkeus ei muutu sekä muutos noudattaa asemakaavan ja rakennustapaselostuksen vaatimuksia. - Yhden korkeintaan 25 m 2 :n suuruisen tai enintään 15 metrin pituisen laiturin rakentaminen tontin rantaan. - Asuintalon tai lomarakennuksen parvekkeen tai terassin lasittaminen kirkkaalla liukulasilla. - Kioskin, myyntikojun tai vastaavan sijoittaminen yleiselle alueelle, mikäli se perustuu hyväksyttyyn julkisen ulkotilan suunnitelmaan ja toiminnan harjoittajalla on maanomistajan lupa. - Julkisen rakennukseen kiinnitettävän myynti-, tiedotus-, mainos- ja muun laitteen sekä ikkuna- tai ovimarkiisin, terassien aurinko- ja sadesuojan tai muun vastaavan laitteen tontille sijoittaminen edellyttäen, että noudatetaan seuraavaa: Rakennukseen kiinnitettävä laite ulottuu enintään 1 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on jalkakäytävän kohdalla vähintään 3,5 metriä ja ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metriä vapaata tilaa. Laite on kiinnitetty tukevasti eikä se haittaa yleisen alueen käyttöä eikä häiritse huomattavasti maisemakuvaa tai haittaa yleistä liikenneturvallisuutta. Laitteen muoto, väritys ja rakenne sopeutuu rakennukseen ja ympäristöön. Laitteet pidetään kunnossa ja rikkinäiset laitteet joko korjataan tai poistetaan välittömästi.

9 10 Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen toimenpidelupa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai ympäristöä. Tällä pykälällä helpotetaan vain niitä hankkeita, jotka eivät edellytä rakennuslupaa. Vaikka toimenpide ei vaadi lupaa, sen toteuttamisessa on otettava huomioon asemakaavan määräykset, mahdolliset rakentamistapaohjeet ja rakennettu ympäristö. Mikäli toteutettu toimenpide, kuten pientalon värityksen muutos, rumentaa ympäristöä, ei ulkoasultaan täytä kohtuullisia vaatimuksia tai ei sopeudu ympäristöön, voi rakennusvalvontaviranomainen velvoittaa kiinteistön haltijan muuttamaan toteutuksen säännösten vaatimukset täyttäväksi. Aita ja tukimuuri ovat tontin sisäisiä, kun ne sijoitetaan vähintään 1,0 metrin päähän naapurin rajasta. Tukimuurin korkeus mitataan naapuriin päin olevalta muurin sivulta. Rakennusvalvontaviranomainen ohjaa ja neuvoo näiden toimenpiteiden toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä. Laituria ei saa suunnata siten, että se haittaa naapurin rannan käyttöä tai vesille pääsyä. Yhteisessä venevalkamassa laituri tulee suunnata kohtisuoraan järvelle päin. Laiturin mitalla tarkoitetaan maa- ja puulaiturin yhteispituutta. Maalaiturin rakentaminen saattaa edellyttää lisäksi vesiviranomaisen lupaa. Rakennuspaikalle rakennettavaan meluvalliin sovelletaan tämän kohdan määräyksiä. MRL 126, , MRA 63. III PIHAMAA 11 Pihamaan rakentaminen Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava siitä, että pihamaasta tulee tontin käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, turvallinen ja viihtyisä. Lisärakentamisen yhteydessä on olemassa olevan pihamaan käyttökelpoisuutta ja viihtyisyyttä tarvittaessa parannettava jäsentämällä olevia autopaikka-alueita, kohentamalla ja lisäämällä istutuksia ja laatoituksia, vähentämällä liikkumisesteitä tai rakentamalla pihamaan käyttökelpoisuutta parantavia rakennelmia. Pihamaan muutoksissa tulee ottaa huomioon tontin asukkaiden lisäksi rajanaapurit. Asuntokortteleissa on piha-alueista osoitettava sisäänkäyntien läheisyydestä lasten leikkipaikoiksi ja asukkaiden oleskeluun soveltuvaa yhtenäistä aluetta. Istutuksilla tulee erotella rakennukset, paikoitusalueet, oleskelualueet ja muut toiminnat toisistaan.

10 11 Asemakaava-alueella puiden määrä tulee rajoittaa siten, että puustosta ei ole huomattavaa haittaa naapureille. Autopaikat on sijoitettava tontille siten että autopaikalta lähtiessä auton voi kääntää tontilla ja kadulle ei tarvitse peruuttaa. Rakentamisen tehostuessa ja erilaisten katu- ja pihapinnoitteiden yleistyessä sade- ja sulamisvesien käsittelyä joudutaan pohtimaan aina rakentamisen yhteydessä. Ilmaston muuttuessa rankkasateet saattavat yleistyä, ja lumet voivat sulaa useaan otteeseen vuoden mittaan. Pihamaata ei sen vuoksi tulisi tarpeettomasti pinnoittaa, ja sade- ja sulamisvedet tulisi imeyttää oman tontin alueella, ellei alueella ole erillistä sadevesijärjestelmää. Tontti tulee myös suunnitella niin, että sinne jää riittävät lumenkasaustilat. MRL 155 ja ja 4 mom. 12 Pihamaan korkeusasema Asemakaava-alueilla rakennusluvissa edellytetään pientaloissa pinnantasaussuunnitelmaa. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä vahvistetut piirustukset osoittavat. Pihamaan kaltevuus tontin rajalla saa olla enintään 1:3. MRL Sade- ja pintavesien johtaminen Tontti on muotoiltava siten, että hulevedet eivät valu suoraan kadulle. Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on johdettava tontin omaan sadevesijärjestelmään. Mikäli tontilla ei ole sadevesiliittymää tulee vesi imeyttää omalla tontilla. Sade- ja pintavesien poisjohtaminen sekä lumen varastointi pihamaalla on suoritettava siten, ettei siitä aiheudu huomattavaa haittaa naapurille. Avo-ojia ei saa täyttää, ellei selvitetä ojan täyttämisen vaikutuksia oman tontin ja naapuritonttien sade- ja pintavesien johtamiselle ja haittojen syntymistä ehkäistä. Yleensä tontin omistaja saa siirtää ojan asemaa viranomaisen luvalla.

11 12 Vesien johtaminen katu- tai tieojiin edellyttää ojanomistajan lupaa. Perustus-, sade- ja pintavesien käsittely tulee esittää pinnantasaussuunnitelmassa sekä asemapiirroksessa ja tarvittaessa tontin leikkauskuvassa. MRL mom. 6 kohta ja 165. RakMK A2 14 Tontin liikennejärjestelyt ja paikoitus Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että ajoneuvoliikenteestä ei aiheudu vaaraa. Omakotitontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 6,0 metriä. Ajoneuvoliittymästä on oltava riittävä ja esteetön näkemä molempiin suuntiin. Autotalliin tai katokseen ei saa järjestää ajoreittiä siten, että sieltä joudutaan peruuttamaan suoraan kadulle. Autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti, ellei asemakaavassa ole toisin määrätty: - 1 autopaikka liike- ja toimistorakennusten 50 m 2 kerrosalaa kohti - 1,2 autopaikka kerrostaloasuntoa kohti - 1,5 autopaikkaa rivitaloasuntoa kohti - 2 autopaikkaa pientaloasuntoa kohti - 1 autopaikka yleisten rakennusten 100 m 2 kerrosalaa kohti - 1 autopaikka kokoustilojen kahdeksaa istumapaikkaa kohti - 1 autopaikka teollisuuslaitoksen kahta työntekijää kohti. Autopaikat on järjestettävä istutuksien, katosten tai muiden keinojen avulla siten, ettei muodostu suuria yhtenäisiä paikoituskenttiä. Polkupyöräpaikkoja tulee osoittaa riittävästi asukkaita, työntekijöitä sekä asiakkaita varten, ellei asemakaavassa määrätä tarkemmin. Tontin sisäinen liikenne tulee järjestää siten, että se ei heikennä liikenneturvallisuutta, vaikeuta tienhoitoa ja että liittymäjärjestelyt ovat turvalliset. Asuintonttia ei ole tarkoitettu kuorma-autojen, työkoneiden, asuntovaunujen ja isojen veneiden säilytykseen. Näiden säilyttämiseksi tulee etsiä sellainen paikka, joka mahdollisimman vähän häiritsee naapuria tai rumentaa ympäristöä. Naapureita ei muutoinkaan pidä häiritä meluavilla ja likaavilla töillä tai varastoimisella.

12 13 MRL:n 167 :n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina. Pelastustien sijaintia osoittava kyltti on sijoitettava näkyvään paikkaan, esim. kerrostaloissa porrashuoneisiin ilmoitustaulun yhteyteen. Polkupyöräpaikat tulee sijoittaa lähelle sisäänkäyntiä. MRL 155 ja mom. Laki palo- ja pelastustoimesta Aidan rakentaminen ja kunnossapito Tonttien välisten aitojen ja tukimuurien rakentaminen jo rakennetulle tontille, kun ne ovat yhteensä enintään 1,2 metriä korkeita, ei edellytä rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, ellei asemakaava toisin määrätä. Aidan voi rakentaa rajalle, mikäli ko. rajan naapuri antaa siihen kirjallisen suostumuksen. Mikäli tästä ei päästä yksimielisyyteen, aidan voi rakentaa 60 cm päähän niin, että aita voidaan huoltaa omalta puolelta. Aidan tulee materiaaliltaan, korkeudeltaan, muodoltaan ja väriltään sopeutua ympäristöön. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksistosta ja juuristosta ei täysikasvuisenakaan saa aiheutua huomattavaa haittaa naapurille. Aidan korkeus mitataan sen kohdalla olevan maanpinnan tasosta ottamatta kuitenkaan huomioon yksittäisiä ja pinta-alaltaan vähäisiä kohoumia tai kuoppia. Korkeus mitataan luonnollisesta tai rakennusluvan mukaisesti muotoillusta maanpinnan tasosta siten, että mahdollisesti aidan rakentamisen yhteydessä tai myöhemmin tehdyillä täyttö- tai kaivutöillä ei voida vaikuttaa tulokseen. Korkeus mitataan aidan ylimmän vaakaosan yläpintaan siten, että aidan yksittäiset pystytolpat voivat ylittää mainitun tason enintään 0,3 m. MRA 62. IV ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE RAKEN- NETTAESSA Tämän rakennusjärjestyksen nojalla maankäyttö- ja rakennuslain 16 3 momentin mukaisia suunnittelutarvealueita ovat asemakaava-alueen ulkopuolella valtateiden molemmin puolin 500 metrin etäisyydelle ulottuvat alueet. MRL 16 ja 137

13 14 16 Rakennuspaikka Asemakaava-alueen ulkopuolella uuden asuinrakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m 2. Milloin rakennus liitetään yleiseen vesi- ja viemäriverkkoon, rakennuspaikan pinta-ala voi olla edellä sanottua pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m 2. Pinta-alarajoitusten estämättä voidaan tehdä olevaan asuntoon liittyviä talous-rakennuksia ja olemassa olevien rakennusten muutos-, korjaus- ja vähäisiä laajennustöitä. Rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2 (max 4 hevosta), mikäli sille sijoitetaan hevostalli tai muu vastaava eläinsuojarakennus. Mikäli hevosia tulee talliin enemmän tarkoittaa se lisää maapinta-alaa 5000 m 2 /hevonen. Yleisellä viemäriverkolla tarkoitetaan tässä myös osuuskuntamuotoista viemärijärjestelmää. MRL Rakentamisen määrä Asuinrakennuspaikalle rakennettavien asuin- ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta ja enintään 500 Kem 2. Asuinrakennuksen rakennuspaikalle saadaan rakentaa yksi enintään kaksikerroksinen asuinrakennus, johon saadaan sijoittaa yksi asunto. Yli yhden hehtaarin rakennuspaikalle voidaan myöntää lupa enintään 300 kem2 pääasiassa rakennuspaikan omistajien tai haltijoiden rakennuspaikalla tapahtuvaan pienyritystoimintaan käytettävän erillisen rakennuksen rakentamiseen omakotitalon rakentamisen yhteydessä tai olemassa olevan omakotitalon rakennuspaikalle. Toiminnan edellyttämät työ- ja toimistotilat saavat olla enintään 100 kem2 ja varastotilat enintään 200 kem2. Vastaavan suuruista rakennusta koskeva lupa voidaan myöntää maatilatalouden talousrakennuksen käyttötarkoituksen muuttamiseen vastaavaan tarkoitukseen. Pienyritystoimintaan käytettävän rakennuksen täytyy sopeutua rakennuspaikan muihin rakennuksiin. Toiminnasta ei saa aiheuttaa pysyvää haittaa lähellä asuville eikä ympäristöä pilaavaa tai rumentavaa varastointia. Maatilan talouskeskusten yhteyteen sallitaan sukupolvenvaihdosten yhteydessä toinen asuinrakennus, kerrosalaltaan enintään 120 kem 2. Asuinrakennuspaikan lisäksi voidaan maatilan talouskeskuksen yhteyteen myöntää lupa enintään 300 kem2 erillisen maataloutta palvelevaan talousrakennukseen. Muulle kuin asuntokäyttöön tarkoitetulle maa- ja metsätalousalueen rakennuspaikalle saa rakentaa sen käyttötarkoitukseen liittyviä rakennuksia tehokkuudella 5 %. Mikäli rakennuspaikalle rakennetaan hevostalli tai muu vastaava eläinsuojarakennus, rakennuspaikalta tulee voida osoittaa suoja-alueineen riittävät ulkotarha-alueet (0,1 ha/hevonen) ja laidunalueet (0,5 ha/hevonen), jotka tulee sijoittaa riittävän etäälle kiinteis-

14 15 tön omasta ja naapureiden talousvesikaivoista sekä asunnoista ja niiden pihoista. Muun kuin maatilan eläinsuojan kerrosala saa olla enintään 100 Kem 2. Rakennettaessa maaseudulle erillisiä työpaikkatiloja tulee ottaa huomioon se mitä tässä RakJ:ssä muualla on määrätty rakennusten ja rakennelmien sovittamisesta ympäristöön ja naapureihin. Maatilalle saa rakentaa sallitun rakennusoikeuden puitteissa mm. elinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisia asuinrakennuksia, maatilamatkailua palvelevia rakennuksia ja talousrakennuksia. Asumiseen tarkoitetut rakennukset pitää kuitenkin erottaa riittävästi eläinsuojarakennuksista. 18 Rakentaminen ranta-alueilla Ranta-alueilla noudatetaan rantaosayleiskaavan periaatteita. Rantaosayleiskaava-alueilla sallitaan 2000 m suuremmille rakennuspaikalle rakennettavaksi enintään yksi 100 m 2 loma-asunto ja yksi saunarakennus (25 kem 2 ). Lisäksi voidaan rakentaa kaksi kerrosalaltaan yhteensä enintään 20 m 2 :n suuruista vierasmajaa tai talousrakennusta. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, ellei edellä olevasta vaatimuksesta muuta aiheudu, olla vähintään 30 metriä. Määräystä ei sovelleta venevajan rakentamiseen. Enintään yksikerroksisen saunarakennuksen, jonka kerrosala on enintään 25 m 2, etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee olla vähintään 15 metriä. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus luonnonomaisilla rannoilla säilyy. Rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä tulee säästää tai sinne tulee istuttaa suojaavaa puustoa, ellei maisemasta muuta johdu. Uuden asuinrakennuksen alimman lattiatason tulee olla vesistöjen ranta-alueelle rakennettaessa vähintään (1 m) metrin tulvavesirajan yläpuolella ellei toisin yleis- tai rantaosayleiskaavassa sanota. Rakentamiseen ryhtyvä selvittää rakennusluvan yhteydessä ko. ranta-alueen tulvakorkeuden. Rakennusoikeus on yleensä määritelty ranta-asemakaavassa tai rantayleiskaavassa. Mikäli rakennuspaikka ei sisälly näihin kaavoihin, rakennusoikeus tulkitaan rakennusjärjestyksen mukaan. Rantarakentamisen muusta sopeutumisesta ympäristöön on säädetty RakJ 4 :ssä.

15 16 19 Rakentaminen liikennemelualueella Meluhaittojen ehkäisemiseksi rautatien ja vilkkaasti liikennöityjen teiden ja katujen varsilla tulee noudattaa seuraavaa: Rakennukset tulee sijoittaa riittävän etäälle melunlähteestä. Rakennuspaikan melutaso tulee esittää meluselvityksellä. Asuinhuoneiden pääikkunoiden tulee avautua pääasiassa muualle kuin liikennemelun suuntaan. Oleskelupiha on suojattava liikennemelulta rakennusten tai aitojen avulla. Avoimessa maastossa mainittujen teiden liikennemäärien ja nopeuksien aiheuttama melu ulottuu jopa 200 metrin etäisyydelle. Maastomuodot saattavat vaimentaa melun etenemistä. Valtioneuvoston päätös 993/92 melun ohjearvoista. Laki yksityisistä teistä 19. V RAKENNUKSEN ELINKAARI 20 Materiaalivalinnat Rakennuksen julkisivun materiaalin tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan. Materiaalien valintaan vaikuttavat aiheutuvat ympäristöhaitat, materiaalien kierrätettävyys ja niiden valmistukseen kulunut energia. Tavoitteena tulisi olla vähän energiaa kuluttava rakennus. Lämmitysmuodon, rakenteiden ja rakennusosien valinnalla pyritään minimoimaan käytön aikainen energiankulutus ja sen ympäristövaikutukset. Puurakenteinen julkisivu on maaseutualueiden perinteinen ja luonnollinen rakennustapa. Rakenteiden pitkäikäisyydestä ja kunnossapidosta on runsaasti kokemusperäistä tietoa. MRL 117 ja 152, MRA 50.

16 17 21 Kunnossapito ja korjaaminen Rakennusta tulee hoitaa ja pitää kunnossa eikä sitä saa päästää rapistumaan korjauskelvottomaksi. Töhryt rakennuksen julkisivuista tulee poistaa. Rakennuksen korjaamisessa on otettava huomioon kunkin rakennuksen ominaispiirteet, eikä korjaaminen saa johtaa tyylillisesti ympäristöstä poikkeavaan lopputulokseen. Kaavassa tai rakennussuojelulain nojalla suojeltua rakennusta ei saa muuttaa tai käyttää niin, että rakennuksen suojeluarvo siitä vähenee. Kun rakennus on asemakaavassa suojeltu ja määrätty, että rakennuksen julkisivun tyyliä ei saa muuttaa, tyylin muuttamiseksi katsotaan mm. rakennuksen julkisivun, katon, ovien ja ikkunakarmien ja -puitteiden materiaalin, värityksen sekä ikkunajaon muuttaminen. Rakennusten, rakennusmateriaalien ja ympäristön korjauksesta on annettu ohjeita useissa asemakaavoissa. Asbestia sisältävien rakenteiden purkutöistä on annettu määräyksiä valtioneuvoston päätöksessä. Erityistä varovaisuutta on noudatettava myös homevaurioiden korjaustöissä. MRL 166, RakSL 16, Vnp 1380/94. VI JULKINEN ULKOTILA 22 Julkisen ulkotilan rakennelmat ja laitteet Julkiseen ulkotilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu tulee suunnitella ja rakentaa kunkin alueen ympäristökuvaan sopivaksi. Keskusta-alueella jakokaapit ja muut vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin. Jollei näin voida menetellä ilman kohtuuttomia vaikeuksia, ne voidaan sijoittaa katualueelle siten, ettei liikenneturvallisuus vaarannu ja ettei niistä ole haittaa alueen kunnossa- ja puhtaanapidolle. Julkiseen ulkotilaan pystytettävien tai sijoitettavien rakennelmien tai laitosten luvanvaraisuus on määritelty MRL 126 :ssä ja MRA :ssä ja tässä RakJ:ssä. MRL:n mukaan sellaisen rakennelman tai laitoksen pystyttämiseen ja sijoittamiseen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, tarvitaan toimenpidelupa, jos toimenpiteellä on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Asetuksessa on luettelo toimenpiteistä, joille lupa on haettava.

17 18 23 Puistot MRL:n mukaan toimenpidelupa ei päällekkäisten valvontajärjestelmien välttämiseksi ole kuitenkaan tarpeen, jos toimenpide perustuu MRL:n mukaiseen katusuunnitelmaan. Haettaessa rakennusvalvontaviranomaisen lupaa julkiseen ulkotilaan sijoitettavalle rakennelmalle on lupahakemuksessa hyvä esittää kaikki kyseisen julkisen ulkotilan olemassa olevat ja suunnitellut rakennelmat, rakenteet ja laitteet. MRL 126, MRA Puistoihin rakennettavien rakennusten, rakennelmien, laitosten ja muiden rakenteiden sekä puistokäytävien pinnoitteiden tulee soveltua kunkin puiston luonteeseen. Puistoon ei saa sijoittaa myynti- tai mainoslaitteita, elleivät ne liity kiinteästi puistossa harjoitettavaan toimintaan. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevan rakennuksen saa sijoittaa puistoon erikseen osoitetulle rakennusalalle. Rakennuksen pinta-ala ei saa ylittää 20 m 2, ellei kaavassa ole toisin määrätty. Puistoon tai muulle asemakaavassa osoitetulle virkistysalueelle saa rakentaa siten kuin asemakaava ja MRA 47 osoittavat. Myynti- ja mainoslaitteiden sijoittamisessa on otettava huomioon järjestyssäännön määräykset mainonnasta yleisellä paikalla ja mainosten poistamisesta. MRL mom. ja 168, MRA 47 ja Mastojen rakentaminen Mastot ja vastaavat tekniset pylväät on sijoitettava niin, etteivät ne riko tarpeettomasti maisemaa eivätkä aiheuta haittaa naapureille. Antennit ja muut vastaavat on pyrittävä sijoittamaan jo olemassa oleviin mastoihin. 25 Tapahtumien järjestäminen Erilaisten tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen ulkotilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennuksia ja rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa niin, että ne voivat olla pystytettyinä paikallaan ja käytössä korkeintaan viikon. Tapahtumien järjestämisellä pitää olla maanomistajan lupa ja muut mahdollisesti tarvittavat luvat.

18 19 VII LUKU: RAKENTAMINEN ERITYIS- JA ONGELMA-ALUEILLE 26 Maanrakennustyöt pohjavesialueilla Maanrakennustöitä pohjavesialueilla tehtäessä on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjaveden pilaantumisen estämiseen. Lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden suojelusuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Maata kaivettaessa on pohjaveden ylimmän pinnan ja kaivupinnan välille jätettävä riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä on täyttöainesten oltava puhtaita, laadultaan täyttöön soveltuvia kiviperäisiä maa-aineksia. 27 Rakentaminen pohjavesialueilla Haettaessa lupaa rakentamiseen pohjavesialueilla lupa-asiakirjoihin on tarvittaessa liitettävä asiantuntijan laatima pohjaveden suojelusuunnitelma ja siihen liittyvä pohjaveden tarkkailuohjelma. Rakennustyöhön ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman ja ohjelman asianmukaisesta toteuttamisesta ja rakennustyön valvonnasta. Pohjavesialueilla, jotka kuuluvat vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen, jätevedet on johdettava viemäriin. Muilla pohjavesialueilla jätevedet on kerättävä umpisäiliöön tai johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle. Jätevesiviemärien tiiviydestä on tarvittaessa varmistuttava koestamalla viemärit ennen niiden käyttöönottoa. Rakentajan on esitettävä selvitys jätevesijärjestelmän tiiviydestä viimeistään loppukatselmuksessa ennen rakennuksen käyttöönottoa. 28 Pilaantuneen maa-alueen huomioon ottaminen rakentamisessa Rakennusluvan hakijan on selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä selvitys niistä toimista, jotka on tehtävä mahdollisen pilaantuneisuuden vuoksi. Mikäli rakennuspaikan maaperä on todettu pilaantuneeksi, se on puhdistettava ennen rakennusluvan myöntämistä. Pilaantuneiden maiden käsittelyssä on noudatettava ympäristönsuojelulakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. 29 Maaperän radon- ja arseenipitoisuuden huomioon ottaminen rakentamisessa Rakentamisessa on otettava huomioon maaperän radon- ja arseenipitoisuus. Rakennuslupa-asiakirjoissa rakentamiseen ryhtyvä selvittää rakennuspaikan arseenipitoisuus riskin. Mikäli rakennuspaikka sijoittuu alueelle jossa arseenipitoisuus ylittää Pirkanmaalla käytettävän kynnysarvon (26 mg/kg) on ennen maanrakennustöiden aloitusta (aloituskokousta) toimitettava maanrakennussuunnitelma, jossa selvitetään arseenipitoisen maa-aineksen sijoittaminen ja maanrakennustöiden valvonta.

19 20 30 Rakentamisen laatutaso valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi luokitelluilla alueilla Tehtäessä luvanvaraisia toimenpiteitä valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetuiksi ympäristöiksi luokitelluilla alueilla tulee suunnittelun ja rakentamisen laatutasoon kiinnittää erityistä huomiota. Alueella olevaa rakennuskantaa ja pihapiirejä tulee säilyttää ja korjata perinteitä vaalien. Uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvoja ja laatu. Lailla, kaavalla tai asetuksella suojeltujen yksittäisten rakennusten muutossuunnitelmista on lisäksi pyydettävä museoviranomaisen lausunto. VIII LUKU: TYÖMAAT 31 Työmaan perustaminen, hoito ja purkaminen Työmaa on erotettava ympäristöstään tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen, materiaalin ja värin on sopeuduttava ympäristöön. Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja, liikenne- ja muita häiriöitä tai muuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Rakennustyön jälkeen työmaan huoltorakennukset ja työmaa-aidat yms. työmaarakenteet on poistettava viipymättä ja työmaa-alue on siistittävä. Vahingoittunut katu- tai muu alue on pantava viivytyksettä kuntoon. MRA 83, RakMK osa A1, ympäristöministeriön rakennustyön valvontaa koskevat määräykset 1990 ja RakMK osa C2 kosteuden eristämistä koskevat määräykset Katualueen käyttäminen Tekninen keskus voi myöntää hakemuksesta oikeuden määräajaksi käyttää katu- tai muuta yleistä aluetta työmaata ja sen huoltotiloja varten. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat työmaan aitaamisesta ja paikoituksesta, jätehuollon, ajoneuvo- ja erityisesti jalankulkuliikenteen turvallisesta järjestämisestä sekä melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta. Erityisestä syystä luvan myöntävä viranomainen voi peruuttaa käyttöoikeuden, rajoittaa käyttöoikeutta tai muuttaa käyttöoikeuden ehtoja.

20 21 Työmaajärjestelyissä on yleisen huolellisuuden lisäksi noudatettava poliisin antamia ohjeita liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi ja liikenteen, etenkin kevyen liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi. 33 Katualueen työlupa Kunnan hallitsemalla katu- tai muulla yleisellä alueella suoritettavaan kaivamiseen ja louhimiseen sekä johtojen, rakennelmien ja laitteiden sijoittamiseen on haettava teknisen keskuksen lupa. Luvassa esitetään tarvittavat ehdot työn suorittamisesta, kuten työmaaalueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, työaikarajoituksista, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä. Lisäksi lupaan on liitettävä määräykset alueen kuntoon saattamisesta. Hakijan on suoritettava käyttöoikeudesta kaupungin hyväksymän taksan mukainen maksu. 34 Työmaataulu Häiriöitä aiheuttavista töistä on määräyksiä järjestyslaissa. Vähintään kolme kuukautta kestävälle rakennustyömaalle on pystytettävä työmaataulu tai - kyltti, josta ilmenevät työn kohde, työstä vastaavat tahot ja yhteystiedot sekä kohteen arvioitu valmistumisajankohta. Työmaataulua ei vaadita loma-asunnon, talousrakennuksen tai vastaavan vähäisen rakennustyön työmaalle. Kyltin tarkoituksena on opastaa materiaalitoimituksia ja tiedottaa työmaan luonteesta ja kestosta. Omakotityömaan kyltiksi riittää 0,3mx0,4 m suuruinen kyltti, josta ilmenevät työn kohde ja rakennuttaja.

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 PYHÄRANNAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015

PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 VESILAHDEN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS HYVÄKSYTTY VESILAHDEN KUNNANVALTUUSTOSSA 27.09.2004 36 PÄIVITETTY SUUNNITTELUTARVEALUEIDEN OSALTA HYVÄKSYTTY KUNNANVALTUUSTOSSA 9.3.2015 14 / VOIMAANTULO 22.4.2015 I

Lisätiedot

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4

1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. luku sivu SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 4 1 Soveltamisala 4 2 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2. luku LUPAJÄRJESTELMÄT 4 3 Talousrakennuksen luvan-/ilmoituksenvaraisuus 4 4 Toimenpiteiden

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS SALLAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA...3 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...3 2. LUPAJÄRJESTELMÄT 2.1 TALOUSRAKENNUKSEN LUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS...3

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 135. Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 28.06.2012 Sivu 1 / 1 2979/10.03.00/2012 135 Betoniharkkorakenteisen tukimuurin ja muiden piharakenteiden rakentamista koskevan toimenpidepyynnön saattaminen rakennuslautakunnan käsiteltäväksi,

Lisätiedot

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006

Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Ehdotus 4.12.2006 Liite nro 4 uuden Äänekosken kaupunginvaltuusto 11.12.2006 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt..200_ 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.LUKU YLEISTÄ 1 SOVELTAMISALA 2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN 3 KATSELMUKSET

Lisätiedot

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 RAKENNUSTYÖN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT LUPA- JA VALVONTAMAKSU (MRL 145 ) 1 Yleistä Luvan haltija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastusja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT LAPUAN KAUPUNGISSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS- JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA

RAKENNUSJÄRJESTYS KÄRSÄMÄEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 2004 KÄRSÄMÄEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS... SISÄLLYSLUETTELO... I LUKU: YLEISTÄ... 1 1 Tavoite... 1 2 Soveltamisala... 1 3 Rakentamistapaohjeet... 1 II LUKU: LUPAJÄRJESTELMÄT...

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS

HAUSJÄRVEN KUNTA RAKENNUSJÄRJESTYS 1 HAUSJÄRVEN KUNA RAKENNUSJÄRJESYS 1. SOVELAMISALA JA VIRANOMAISE 1.1 SOVELAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS

RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS RAKENNUSJÄRJESTYS YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 27.10.1999 KUNNANHALLITUS 29.11.1999 KUNNANVALTUUSTO 22.12.1999 SISÄLLYSLUETTELO RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA 1.2 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LIEDON KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Voimaantulo 01.01.2016 Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Liedon kunnanvaltuuston kesäkuun 1. päivänä 2007 hyväksymä ja Tarvasjoen kunnanvaltuuston joulukuun 20.päivänä

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002

HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 HYVÄKSYTTY: Kaupunginvaltuusto 26.11.2001 134, voimaantulo 1.1.2002 I LUKU: YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Tavoite 2 Tehtävä 3 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen 4 Poikkeuksen myöntäminen rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu

RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO. sivu RAKENNUSJÄRJESTYS SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. Luku YLEISTÄ RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ JA RAKENNUSVALVONNAN ORGANISAATIOSTA 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 4 2 Soveltamisala 4 3 Rakennusvalvontaviranomainen 4 2.

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS JUANKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1. Soveltamisala Maankäyttö ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja.

Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on tekninen lautakunta. Sen alaisena toimii rakennustarkastaja. RANUAN KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten

Lisätiedot

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015

PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015. Ympäristölautakunta 20.10.2015 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSLUONNOS 15.10.2013 PIRKKALAN RAKENNUSJÄRJESTYSEHDOTUS 15.10.2015 Ympäristölautakunta 20.10.2015 Saadun palautteen perusteella on rakennusjärjestysluonnokseen tehty tarkennuksia

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT NURMIJÄRVEN KUNNASSA RAKENNUSVALVONNAN TARKASTUS JA VALVONTATEHTÄVISTÄ SEKÄ MUISTA VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 YLEISTÄ... 2 2 RAKENTAMISEN JA SIIHEN VERRATTAVIEN MUUTOSTEN

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SUONENJOEN KAUPUNKI SUONENJOEN KAUPUNGIN TEKNISEN LAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 10.9.2012 53. Voimaantulo: 1.10.2012 1 Toiminta-ajatus Tekninen lautakunta luo edellytykset viihtyisän,

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo

KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS. Hyväksytty. Voimaantulo KOKEMÄEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Hyväksytty Voimaantulo Kokemäen kaupungin rakennusjärjestysluonnos 22.9.2015 1 Sisällys I LUKU... 2 YLEISTÄ... 2 1 SOVELTAMISALA... 2 2 TAVOITE... 2 3 RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN...

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT

ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT ROVANIEMEN KAUPUNKI RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVISTÄ SUORITETTAVAT MAKSUT 1 YLEISTÄ Luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista

Lisätiedot

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE PUUMALAN KUNTA TAAJAMAYLEISKAAVA Kaavaluonnos MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE JA/TAI PALVELUIDEN ALUE Ranta-alueen virkistyskäyttömahdollisuus sekä järvinäkymä

Lisätiedot

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS

KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS Kunnanvaltuusto hyväksynyt 27.2. 2001 Tullut voimaan 4.3.2002 Ehdotus / Päivitetty 10.10.2001 Kunnanhallitus 14.1.2002 Kosken Tl KUNNAN RAKENNUSJÄRJESTYS LUKU I: SOVELTAMISALA

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta 63 13.06.2013. 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2013 1 (1) 63 Asianro 1749/10.03.00/2013 Rakennustyön keskeyttäminen / 11-6-1 / Pohjolankatu 18 / käyttövesiputkiston korjaustyö Vs. rakennustarkastaja Ilkka Korhonen Alueellinen

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016.

Rautalammin kunnan. rakennusjärjestys. Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Rautalammin kunnan rakennusjärjestys Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.2016. Voimaantulo XX.XX.2016. Sisällysluettelo Tavoite....................................................... 4 Tavoite.........................................................

Lisätiedot

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys

Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Paraisten kaupungin rakennusjärjestys Kaupunginhallituksen 2.10.2001 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 6.11.2001 hyväksymä Sovelletaan 13.1.2005 lukien. YLEISTÄ 1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) ja maankäyttö-

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT

PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT PALVELUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ / TEKNISET PALVELUT Hyväksytty Kv 10.12.2008 80 Voimaantulo 1.1.2009 1 LUKU HALLINTO-ORGANISAATIO 1 Luottamushenkilöorganisaatio Teknisen palvelualueen luottamushenkilöorganisaatio

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä

päättää oman toimialansa osalta valtionavustusten sekä muiden avustusten hakemisesta sekä tilityksistä Ympäristölautakunnan määräys ratkaisuvallan siirtämisestä Ympäristölautakunta siirtää ratkaisuvaltaansa 1.1.2015 alkaen seuraavasti: Muutettu ympäristölautakunnan kokouksessa 3.11.2016 77, tulee voimaan

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ

RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PÄIVI KAUPPINEN-KETOJA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå RAKENNUSVALVONNAN JA TERVEYDENSUOJELUN YHTEISTYÖ PORVOON RAKENNUSVALVONTA JA TERVEYDENSUOJELU Porvoon kaupunki, noin 50 000 asukasta Rakennusvalvonta

Lisätiedot

Tontin pinta-ala: 2082m2

Tontin pinta-ala: 2082m2 Rakennuslautakunta 23 20.05.2015 Rakennuslupahakemus R2-2015 (6. kaupunginosan korttelin 82 tontti 5, Alppitie 10A, olohuoneen ja eteistilan laajennus ja muutos sekä terassin laajennus, lupaa haetaan jo

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0.

Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennusvalvonta Rakennuslupa 2016-28 Sirkka Lamberg. Asuminen. 502.0 k-m 2. 0. Kauniaisten kaupunki PÄÄTÖSEHDOTUS Esittelijä 1 (5) Rakennuspaikka 235-1-300-3 Pinta-ala 1254.0 Fasaaninpolku 8 02700 KAUNIAINEN Kaava Kaavanmukainen käyttötarkoitus Kaavanmukainen rakennusoikeus Lisärakennusoikeus

Lisätiedot

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE Turun kaupungin yleinen ohjeistus KIINTEISTÖLIIKELAITOS Puutarhakatu 1 Puh. (02) 330 000 Postiosoite www.turku.fi Puolalankatu 5 (asiakaspalvelu)

Lisätiedot

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012

1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 1 Espoon kaupungin rakennusjärjestys 8.4 Valtuusto 12.9.2011 Voimaan 1.1.2012 Sisällysluettelo ESPOON KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS... 3 I LUKU YLEISTÄ... 3 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 3 2 Rakentamistapaohjeet...

Lisätiedot

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE

SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE SIJOITTAMISSOPIMUKSEN LUPAOHJEET JA EHDOT KATU JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE SIJOITETTAVILLE PYSYVÄISLUONTEISILLE RAKENTEILLE ( Rovaniemen kaupunki/ Suomen Ilmakuva Oy) SIJOITTAMISSOPIMUS Rovaniemen kaupungin

Lisätiedot

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta)

Asemapiirros ja / tai rakennuspiirustus, johon rasite/rasitteet on selkeästi merkitty Vuokrasopimuksen jäljennös (vuokratontin osalta) LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Rakennusvalvonta PL 38 53101 LAPPEENRANTA HAKEMUS RAKENNUSRASITTEEN PERUSTAMISEKSI RASITTEEN PERUSTAMISEN HAKIJAKIINTEISTÖT Kaupunginosa Kortteli Tontti Katuosoite Tontin haltijat

Lisätiedot

Tervetuloa! 14.1.2016

Tervetuloa! 14.1.2016 Tervetuloa! 14.1.2016 Viranomaisvalvonta rakentamisessa Maankäyttö- ja rakennuslaki 124 Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakennustoimintaa sekä osaltaan huolehtia,

Lisätiedot

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Tavoite Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien

Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa 1.12.2002 lukien PERUSTELUT 1. Yleinen osa Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille entistä laajemmat mahdollisuudet hoitaa ympäristöään koskevaa suunnittelua

Lisätiedot

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m²

Rakennuspaikka DÅVITS, Brakeudden 37, JORVAS. Rakennettu kerrosala 157 m² Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 09.06.2015 Rakennuslupa 15-64-A, Dåvits 410-1-81 / Oikaisuvaatimus 15-12-OIK 490/10.03.00.02/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 105 Asia Rakennuslupa Hakemus on

Lisätiedot

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA

OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA OHJEITA RAKENNUSSUUNNITELMISTA RUOVEDEN KUNTA 1/5 YLEISTÄ MRL 117, Rakennusjärjestys 14 16. Rakennuksen tulee sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla täyttää rakenteiden lujuuden ja vakauden, paloturvallisuuden,

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli)

Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys alkaen. (Alajärvi, Soini, Vimpeli) Järvi-Pohjanmaan rakennusjärjestys 1.6.2011 alkaen (Alajärvi, Soini, Vimpeli) 2 RAKENNUSJÄRJESTYS 1. SOVELTAMISALA JA VIRANOMAISET 1.1 SOVELTAMISALA Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT 1 TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ LIIKETONTTI JA LUOVUTUSEHDOT HAKUAIKA: 17.3. - 9.4.2014 KELLO 15:00 MENNESSÄ Yleisehdot ja tiedot: - ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA

AK-VIII. 2980.0 k-m 2. Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2 Myllymäenkatu 21 53100 LAPPEENRANTA Rakennuslautakunta 10 05.02.2013 Lupa nro 2012-497 / Asunto Oy Lappeenrannan Viipurin Vaneri 2:n rakennuslupahakemus RAKLA 10 Rakennuslupa nro 2012-497 Rakennuspaikka: 405-4-64-2 Pinta-ala 0.0 Laivastokatu

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo

VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 1 (12) VAASAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS Kaupunginvaltuuston hyväksymä 14.12.2015 124, astuu voimaan 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU YLEISTÄ... 3 1 Tavoite... 3 2 Tehtävä...

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS

HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o 1 HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN 2003 S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS N:o Kv Säännön nimi 1/2003 3.3.2003 Rakennusjärjestys HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2 I

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia TEKNISEN TOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 SISÄLTÖ 1 ' Toiminta-ajatus... 3 2 ' Päävastuualueen toimielimet, tulosalueet ja jäsenmäärä... 3 3 ' Toimielimen ratkaisuvalta...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

II LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET RAKENNUKSEN RAKENTAMI- SESTA

II LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET RAKENNUKSEN RAKENTAMI- SESTA 1(13) LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS I YLEISTÄ 1 Rakennusjärjestyksen tehtävä 2 Rakennustapaohjeet Alueiden suunnittelua, käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies

Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn. Outi Penttilä, lakimies Tienvarsimainonnassa siirrytään ilmoitusmenettelyyn Outi Penttilä, lakimies Nykytila 15.3.2016 2 Muutettu MTL 52 Tienvarsimainonta ja -ilmoittelu Voimassa oleva Ehdotettu Asemakaava-alueen ulkopuolella

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut

KAAVASELOSTUS. Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66. Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut KAAVASELOSTUS Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 1. osan muutos Seinäjärvi, 10-404-13-31 ja 10-404-13-66 Alavuden kaupunki / Ympäristöpalvelut 12.04.2016 2 Kaavaselostuksen sisällysluettelo: 1 Perus- ja

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

RAKENNUSJÄRJESTYS. Limingan kunta ..2016. Hyväksytty teknisessä lautakunnassa..2016 Hyväksytty kunnanhallituksessa

RAKENNUSJÄRJESTYS. Limingan kunta ..2016. Hyväksytty teknisessä lautakunnassa..2016 Hyväksytty kunnanhallituksessa RAKENNUSJÄRJESTYS 9.3.2016 Limingan kunta Nähtävillä..-..2016 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa..2016 Hyväksytty kunnanhallituksessa..2016 Hyväksytty kunnanvaltuustossa..2016 Rakennusjärjestys on tullut

Lisätiedot

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus

Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus Rantapoikkeamiset kunnalla entä vastuu? Tuire Nurmio Turun hallinto-oikeus 14.6.2016 Kunta voi erityisestä syystä hakemuksesta myöntää poikkeamisen myös uuden rakennuksen rakentamiseen ranta-alueella,

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu

Tampereen kaupunkiseutu en kaupunkiseutu Rakennus-, purkamis-, toimenpide- ja maisematyölupien taksavertailu 12/2015 Kysely ja koonti: suunnittelija Emilia Tommila, en kaupungin rakennusvalvonta TAKSAVERTAILU RAKENNUS- JA PURKAMISLUVAT

Lisätiedot