Kotiin maalle? Hämeenlinnan maaseudulle! Opas Sinulle, maaseudun tuleva tai nykyinen asukas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kotiin maalle? Hämeenlinnan maaseudulle! Opas Sinulle, maaseudun tuleva tai nykyinen asukas"

Transkriptio

1 Kehittämiskeskus Oy Häme, Satu Huuhka Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke Kotiin maalle? Hämeenlinnan maaseudulle! Opas Sinulle, maaseudun tuleva tai nykyinen asukas Linnaseutu

2 Kehittämiskeskus Oy Häme Hämeenlinnan seudun kyläkaavoitushanke 2012 teksti, ulkoasu & taitto Satu Huuhka kannet Jenna Taajamo & Satu Huuhka kannen kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme ISBN (painettu) ISBN (pdf) Kotiin maalle? Hämeenlinnan maaseudulle! on opas Sinua varten, kodin ostoa tai rakentamista pohtiva. Opas tehtiin osana EU:n maaseuturahaston rahoittamaa Kehittämiskeskus Oy Hämeen kyläkaavahanketta, joka toimi vuosina seitsemällä maaseutukylällä Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Janakkalassa. Työssäni kyläkaava-arkkitehtina kävi pian ilmi maaseudulle muuttamista harkitsevien ja yhtä lailla siellä jo asuvien suuri tiedontarve. Tietoa kaivattiin erityisesti palvelutarjonnasta, rakentamista säätelevästä kaavajärjestelmästä ja rakennuslupaprosessista. Kylillä liikkuessani tein itse havainnon, että monet uudet rakentajat olivat - ehkä vailla parempaa tietoaan - vieraantuneet maaseudun perinteisestä rakennustavasta, joka alkaa jo rakennuspaikan valinnasta ja pihapiirin muodostamisesta. Niinpä tämä vihkonen pyrkii tarjoamaan vastauksia yleisempiin kyläkaavahankkeessa säännöllisesti esiin nousseihin kysymyksiin vielä hankkeen päättymisenkin jälkeen. Oppaan on inspiroinut Kuopion kaupungin vastaava julkaisu Rakentaisinko kodin maalle?. Toivotan Sinulle mukavia ja hyödyllisiä lukuhetkiä oppaan parissa. Hämeenlinnassa Hanke ja julkaisu ovat saaneet rahoitusta EU:n maaseuturahastosta Linnaseutu ry:n kautta. Linnaseutu Satu Huuhka, kyläkaava-arkkitehti Kehittämiskeskus Oy Häme 2

3 Sisällys 1. Maaseutu asuinympäristönä 2 Maaseudun vetovoima 2 Hämeenlinnan erilaiset maaseudut 4 Palvelutarjonta 6 Liikenne 6 Koulut 8 Infrastuktuuri 8 Muut palvelut 10 Sosiaalinen ympäristö 11 Asumisen kustannukset Kaavoitus maaseudulla 14 Yleiskaava 14 Asemakaava 16 Kaavasta poikkeaminen 16 Kyläkaava Omakotitalon rakentaminen 18 Tontin hankkiminen 18 Suunnittelutarveratkaisu 18 Rakennuslupa 19 Liittymälupa yleiseen tiehen 19 Kunnan rakennusjärjestys Perinteinen rakennustapa 24 Rakennuspaikan valinta 24 Pihapiirin muodostaminen 27 Rakennuksen muoto 27 Runko ja julkisivut Yhteystiedot 30 Lupaviranomaiset 30 Kaavoitus 30 Rakennusvalvonta 31 Korjausneuvonta ja -avustukset 31 Yleisiin teihin liittyvät lupa-asiat 32 Infrapalvelut 32 Vesihuolto 32 Sähkö 32 Internet-liittymät 32 Jätehuolto 33 1

4 1 MaAseutu asuinympäristönä 2 Kuva MMM / Mavi, Yrjö Tuunanen Maaseudun vetovoima Maaseutua arvostetaan erityisesti oman rauhan, kauniiden maisemien ja luonnontilaisen ympäristön vuoksi. Maaseudulla asuminen tuntuu niin sosiaalisesti kuin fyysisestikin vapaammalta kuin elämä kaupunkien asemakaava-alueilla. Luontoon liittyvä, tilaa vievä tai ääntä tuottava harrastustoiminta esimerkiksi eläinten kanssa on maalla mahdollista aivan eri tavalla kuin kaupungissa. Toisia houkuttelee maalle vanhat talot - historiallinen rakennusperintö, jossa näkyy menneen ajan käsityötaito. Joskus maaseudun vetovoiman lähteeksi mainitaan myös edullinen rakennusmaa, joka kuitenkin lienee osin myyttiä. Edullisempaa neliöhintaa kompensoi rakennuspaikan koko, joka maaseudulla yleensä on suurempi kuin kaupungissa. Etäisyys naapuriin voi tilanteesta tai henkilöstä riippuen olla sekä vapauttavaa että pelottavaa. Maaseudun luonnonläheisyyteen kuuluu myös täydellinen pimeys, jollaista keinovalaistuissa kaupungeissa ei juuri enää saa kokea. Toisaalta maaseutuun liittyy ajatus yhdessä tekemisestä ja toisista huolehtimisesta, ja kylät pienine kouluineen vaikuttavat turvalliselta kasvuympäristöltä lapsille. Kaupungissa kaavoitus säätelee ympäristöä mutta toisaalta takaa kaupunkilaisille oikeuden osallistua keskusteluun tulevista muutoksista. Maalla taas kaivattu vapaus kuuluu kaikille, ja yksilön määräysvalta loppuu oman kiinteistön rajaan. Muut maaseudun asukkaat ja maanomistajat elävät ja tekevät työtä kuin ennenkin: hakkaavat metsää, viljelevät maata, kasvattavat eläimiä ja myyvät rakennuspaikkoja, ehkä läheltäkin omaa asumustasi. Metsiköt voivat muuttua hakkuuaukeiksi, pellot voidaan metsittää, lähelle voi nousta uusia taloja tai pelloille voidaan levittää lantaa, jonka tuoksu kantautuu läheisiin asuintaloihin.

5 3

6 Sesonkiaikoina peltotöitä tehdään aamuvarhaisesta iltamyöhään, ja traktorit pärisevät vielä iltakymmenen jälkeenkin. Maatalouselinkeinon harjoittaminen kuuluu mahdollisine haittoineenkin erottamattomasti maaseutuun. Juuri maatalous luo ja ylläpitää suomalaisille kollektiivisesti rakasta ja tuttua maalaismaisemaa. Entistä harvempi kuitenkaan enää saa toimeentuloaan maataloudesta. Maaseudulle ei ehkä muutetakaan elinkeinon perässä, vaan siitä huolimatta. Hyvä tieverkko, väestön vaurastuminen ja henkilöautoistuminen mahdollistavat työn ja asumisen erottamisen siten, että työ voi olla kaupungissa ja koti maalla. Muuttajia houkuttelee erityisesti kaupunkien läheinen maaseutu lievealue, jonka sisäinen ristiriita on, että se kasvavan rakentamisen myötä muuttuu hiljalleen maaseudusta kaupungin laidaksi. Tähän muutokseen on muuttajankin syytä varautua ainakin henkisesti. Maaseutuja on kuitenkin Hämeessäkin monenlaisia. Ns. ydinmaaseutu koostuu vanhoista viljelysseuduista, jotka vastaavat suomalaisten yleistä mielikuvaa maaseudusta. Ydinmaaseudun kulttuurimaisemassa asunee edelleen myös Suomi-filmi romantiikkaa, josta osa sen houkuttelevuudesta ehkä syntyykin. Harvaan asuttu, metsäinen maaseutu puolestaan vetoaa hiljaisuutta ja rauhaa etsivään. Maaseudun rauhaa? Työn äänet ja eläinten hajut kuuluvat maaseudun aistimaailmaan. (Ylempi kuva MMM / Mavi, Martina Motzbäuchel, alempi Kehittämiskeskus Oy Häme, Jorma Jämsén) 4 HHämeenlinnan erilaiset maaseudut Tosiasiassa Hämeessäkään ei ole olemassa vain yhtä maaseutua, vaan useita erilaisia maaseutuja. Hämeenlinnan seudun maaseudun rakenne muodostuu palvelutaajamista, kylistä, harvemmin asutusta haja-asutusalueesta ja vapaa-ajan ranta-asutuksesta. Palvelutaajamat ovat usein entisiä kuntakeskuksia ja edelleen alueensa kaupallisia ja hallinnollisia keskuksia. Niissä sijaitsevat ruoka- ja erikoiskaupat sekä kunnalliset palvelut, kuten koulut ja terveyskeskukset. Keskustojen yleisilme ei useinkaan ole yhtä huoliteltu kuin kaupungeissa. Taajamien omakotialueet eivät juuri poikkea kaupunkien vastaavista alueista, joskin niiden rakenne voi olla hieman väljempi. Taajamissa voi asua myös kerros- ja rivitaloissa sekä vuokra-asunnoissa. Varsinkin vanhemmat ihmiset arvostavat palveluiden läheisyyttä ja vaivatonta kerrostaloasumista rauhallisessa maaseututaajamassa. Kylät ovat taajamia pienempiä asutuskeskittymiä, ja niitä on rakenteeltaan hyvinkin erilaisia. Perinteiset hämäläiskylät ovat olleet vuosisatojen ajan ryhmäkyliä, joissa maatalot talousrakennuksineen sijaitsivat yhteisellä kylätontilla peltojen keskellä. Tällaisia ryhmäkyliä on edelleen olemassa Hämeenlinnan seudulla, ja ne ovat rakenteeltaan paljon tiiviimpiä kuin kaupunkimaisimmatkaan omakotitaloalueet. Niiden historiallinen rakennuskanta muodostaa omaleimaisen miljöön, ja tiiviyden vastapainona niitä ympäröivät upe-

7 at avarat pelto- tai järvimaisemat. Hämeessä vasta myöhemmin, esimerkiksi 1900-luvun alussa syntyneet tai maanjakotoimitusten myötä uudelleen rakennetut kylät voivat olla rakenteeltaan harvoja nauha- tai hajakyliä. Asumismuotona kylissä on lähinnä itse omistettu omakoti- tai maalaistalo. Vuokra-asuntoja tai esimerkiksi rivitaloja ei niissä yleensä sijaitse. Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kylissä ei yleensä ole kouluja tai kauppojakaan. Kylien omilta osaajilta on kuitenkin usein ostettavissa monenlaisia palveluja, kuten polttopuita kotiovelle toimitettuna, kirvesmiehen töitä tai vaikkapa kampaamopalveluja. Ei ole yhtä maaseutua. Naapurikylät Uusikylä ja Oinaala Rengosta - yksi ryhmäkylä, toinen hajakylä. (Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme / Satu Huuhka) Vasemmalla: Hämeenlinnan seudulta löytyy maaseututaajamia, viljelysmaisemaan sijoittuvia perinteisiä kyliä sekä harvemmin asuttuja pienkyliä ja metsäistä haja-asutusaluetta. (Kartta Kehittämiskeskus Oy Häme / Sonja Hilska, aineisto SYKE/YKR) Palvelutarjonta Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. 5

8 K Lakisääteisiä palveluita kylissä ja haja-asutusalueella ovat lasten koulukyydit ja vanhusten kotihoito. Muut palvelut järjestetään pääsääntöisesti taajamissa, jonne asukkaiden on itse hankkiuduttava. (Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme) 6 PPalvelutarjonta Maaseutuun erottamattomasti kuuluvan vapauden vastinparina on vastuu. Monet palvelut, jotka kaupungeissa tai taajamissa järjestää kunta, on maaseudun asukkaiden järjestettävä itse jos niitä edes kaipaa. Harva maaseudulle varsinaisesti palvelutarjonnan perässä muuttaakaan, mutta omatoimisuuden tarve voi silti joskus tulla yllätyksenä. Lakisääteisiä maaseudulle ulottuvia kunnan palveluita ovat peruskoululaisten ja vammaisten kuljetukset sekä vanhusten kotihoito. Jotkut kunnat tarjoavat näiden lisäksi vapaaehtoisesti ylimääräisiä palveluita, joten maaseudun palvelutaso saattaa vaihdella eri puolilla Suomea. Monet palvelut, esimerkiksi terveydenhoito, on kuitenkin yleensä haettava taajamasta. Myös yksityisyritysten tarjoamat kaupalliset palvelut sijaitsevat tätä nykyä lähinnä nykyisissä tai entisissä kuntakeskuksissa, ja joskus niissä saattaa tapahtua odottamattomia muutoksia hyvinkin lyhyellä aikataululla. Suuri osa maaseudun peruspalveluista on kuitenkin asukasyhteisöjen, esimerkiksi vesiosuuskuntien ja tienhoitokuntien, itse järjestämiä. Maaseudulla onkin perinteisesti totuttu olemaan omatoimisia ja antamaan omaa työpanosta yhteiseksi hyväksi, ja sitä saatetaan odottaa myös uusilta tulijoilta. LLiikenne Maaseudun yleisin yhteiskunnan tarjoama palvelu on tie, joka valitettavasti on myös tyypillinen asukkaissa tyytymättömyyttä aiheuttava seikka. Tieverkko koostuu valtion omistamista yleisistä maanteistä, kuntien hallinnoimista kaduista ja yksityisten ylläpitämistä yksityisteistä. Suuri osa maaseudun tieverkosta on valtion vastuulla. Näitä ovat kaikki valtatiet, kantatiet, seututiet, yhdystiet ja paikallistiet. Käytännössä valtion tiestön ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa ELY-keskus, jonka määrärahat esimerkiksi paljon toivottujen valaistuksen ja kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ovat viime vuosina olleet vähäiset. Valtio on määräyksin rajoittanut aivan yleisten teiden viereen rakentamista, ja kaikenlaisia ajoliittymiä varten tarvitaan ELY-keskuksen myöntämä liittymälupa. Kunnat puolestaan hoitavat ja rakentavat katuja vain asemakaava-alueilla eli käytännössä lähinnä nykyisissä tai entisissä kuntakeskuksissa ja joissakin suurimmissa kylissä. Kaikki muut tiet kuuluvat yksityisteinä asukkaiden omalle vastuulle, jolloin tienkäyttäjien muodostaman tienhoitokunnan on järjestettävä esimerkiksi tien auraus tai valaistus itse. Valtio myöntää kylläkin taloudellisia avustuksia yksityisteiden tienhoitokunnille. Erimielisyydet yksityisteiden järjestelyistä aiheuttavat herkästi riitaa kyläyhteisöissä.

9 Julkinen liikenne maaseudulla rakentuu lähinnä pääteitä pitkin liikkuvien pitkänmatkanbussien varaan. Matkaa kotiovelta lähimmälle bussipysäkille voi kertyä pitkästikin, ja vuoroväli voi olla hyvin harva, vain muutamia kertoja päivässä. Maaseudun asukkaat kokevat usein julkisen liikenteen palvelut huonoiksi, ja käyttävät mieluummin omaa henkilöautoa. Autoistuminen on puolestaan vähentänyt julkisen liikenteen tarjontaa entisestään. Kyseessä on itseään ruokkiva kierre. Monien linjojen ajaminen perustuukin nykyään siihen, että kunnat tukevat julkisen liikenteen järjestämistä rahallisesti. Syrjäisemmälle maaseudulle Hämeenlinnan seudun kunnat järjestävät lisäksi kerran tai kahdesti viikossa liikennöiviä palvelulinjoja, joiden tarkoitus on auttaa maaseudun autottomia vanhuksia hoitamaan tarpeellista asiointiaan lähimmässä taajamassa. Hämeenlinnassa palvelun nimi on Kyläpussi ja Janakkalassa Tassu-bussi. Hattulassa vastaavaa palvelua ei ole. Uutena kokeiluna aamuisin ja iltapäivisin Hämeenlinnan kylillä liikennöivät koulukuljetusvuorot ottavat koululaisten lisäksi myös muita asiakkaita kuljetettavakseen normaalin bussilipun hinnalla. Monen maaseudun asukkaan mielestä asuminen maalla ei ole tänä päivänä mahdollista ilman omaa henkilöautoa. Ajokortittomista vanhuksista tai teini-ikäisistä elämä voi tuntua rajoitetulta, jos on menemisissään toisista riippuvainen. Toisen puolison työskennellessä etäämpänä myös lapsia kotona hoitava puoliso voi syrjäseudulla tuntea olonsa turvattomaksi ilman pihassa seisovaa autoa, jolla tarvittaessa pääsee ihmisten ilmoille. Lähes kaikilla kylissä ja haja-asutusalueella asuvilla perheillä onkin vähintään kaksi autoa, mikä rasittaa paitsi luontoa, myös kukkaroa. Maaseudun taajamissa asuvat pärjäävät selkeästi useammin vain yhdellä autolla tai jopa kokonaan ilman autoa, kenties koska niissä on tarjolla enemmän palveluita, työpaikkoja ja harrastusmahdollisuuksia kuin haja-alueella. Toisaalta, jos työ ja harrastukset sijaitsevat omassa kylässä tai jopa kodin pihapiirissä, voi liikkumistarve olla hyvinkin vähäistä. Sellainen vain ei ehkä ole nykypäivänä enää kovin yleistä. Kyläkauppa alkaa olla historiaa. Maaseudun kaupallisia ympäristöjä Hämeenlinnan itäosista: kauppakeskus Tuulonen 10- ja 12-teiden risteyksessä, Lammin kirkonkylä palveluineen sekä Alvettulan perinteinen kyläkauppa Hauhon länsiosassa. (Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme / Jorma Jämsén) 7

10 Piennarta pitkin. Haja-asutusalueilla ei ole kevyen liikenteen väyliä. Lapsella on oikeus linjaautokyytiin, jos koulumatka ylittää kolme tai viisi kilometriä. Kotoa on kuitenkin kuljettava koulubussin pysäkille. Monet vanhemmat kokevat turvattomuutta siitä, että lapset kävelevät tai pyöräilevät maanteiden varressa. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme / Satu Huuhka) 8 Koulut Peruskoulun ala-aste on yleisin kyliltä löytyvä kunnallispalvelu. Myös kouluverkko on viime vuosina harventunut. Hämeenlinnan seudun maaseutukylissä ja kirkonkylillä toimii noin 25 ala-asteen koulua. Kyläympäristö ja kyläkoulut mielletään turvalliseksi kasvuympäristöksi, mutta kuitenkin monet vanhemmat kokevat lasten koulumatkat maantien piennarta pitkin turvattomiksi, sillä kevyen liikenteen väylät ovat harvassa. Perusopetuslain mukaan koulukuljetusraja on viisi kilometriä, jonka ylityttyä ala- ja yläasteen oppilaalla on oikeus maksuttomaan, kunnan järjestämään koulukuljetukseen. Kuljetusta varten koululaisen on itse kuljettava ensin kotoa koulubussin pysäkille käytännössä jonkun suuremman tien varteen. Hämeenlinnan ja Janakkalan kunnat ovat päättäneet tarjota kaikkein pienimmille koululaisille kuljetusta jo kolmen kilometrin ylittävästä matkasta: Janakkala luokkalaisille ja Hämeenlinna luokkalaisille. Hattulassa kuljetusraja on kaikille oppilaille lain mukainen viisi kilometriä. Vasta kun koulumatkoihin kuluva aika venyy lapsen iästä riippuen yli 2,5 3 tuntiin, tulee koulubussin sijasta harkittavaksi yksilöllisempi kuljetus. Yläkoulujen verkosto on selkeästi harvempi kuin alakoulujen. Yläasteet sijaitsevat vain suurimmissa taajamissa, eikä esimerkiksi Tuuloksen tai Rengon entisissä kuntakeskuksissa ole yläastetta ei ole koskaan ollutkaan, vaan oppilaat ovat aina kulkeneet yläasteelle Rengosta Hämeenlinnaan ja Tuuloksesta Lammille. Koululaisten päivät voivat näin ollen venyä kuljetuksineen yllättävän pitkiksi. Peruskoulun jälkeisiin keskiasteen oppilaitoksiin eli lukioihin ja ammattikouluihin opiskelijoiden perheiden on itse järjestettävä ja kustannettava nuorten kulkeminen joko julkista liikennettä käyttäen tai muulla tavoin. Myöskään pienten lasten päivähoitoon ei liity kunnan kuljetusvelvollisuutta. IInfrastruktuuri Kunnallisilla vesihuoltoyhtiöillä Hämeenlinnassa ja Hattulassa HS Vedellä, Janakkalassa Janakkalan vedellä on jonkin verran vesihuoltoverkostoa maaseudun taajamissa ja joissakin kylissä. Vesihuoltoyhtiön toimitusvelvollisuus ulottuu asemakaava-alueella kymmenen metrin ja haja-alueella sadan metrin päähän sille määritellyn toiminta-alueen rajasta. Vastaavasti toiminta-alueella olevilla kiinteistöillä on liittymisvelvoite. Ylivoimaisesti suurimmalla osalla maaseudun kiinteistöistä on kuitenkin oma, kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä ja oma puhtaan veden kaivo. Jäteveden käsittelyn määräykset ovat tiukentumassa vuonna 2011 hyväksytyn jätevesiasetuksen myötä, jonka siirtymäaika jatkuu vuoteen 2016 asti. Kaikkia aiemmin hyväksyttyjä jäteveden käsittelytapoja ei enää katsota

11 Lähi- vai kaukokoulu? Valkoisilla ja vaaleanharmailla alueilla lapset jaksavat kävellä itse kouluun. Tummanharmaan alueen koululaiset ovat linja-autokuljetuksen piirissä. (Kartta Kehittämiskeskus Oy Häme / Satu Huuhka) Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. 9

12 Ekoenergiaa. Hauhon kaukolämpö tuotetaan paikallisesta puuhakkeesta. Verkostojen ulkopuolella voi tuottaa itse esimerkiksi aurinkoenergiaa. (Ylempi kuva MMM/Mavi, Martina Motzbäuchel, alempi kuva Wikimedia Commons / TUBS) 10 riittävän tehokkaiksi. Uusien kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien hankintakustannukset voivat olla varsin korkeita. Asuntokauppoja haja-asutusalueella tehdessään kannattaakin varmistua etukäteen, täyttääkö olemassa oleva jätevesijärjestelmä asetuksen vaatimukset. Joillakin kylillä on vesiosuuskuntia, jotka ovat rakentaneet ja ylläpitävät kylän yhteistä vesijohtoverkostoa ja joskus myös viemäriä. Paikallisesta polttoaineesta tuotettua kaukolämpöä on tarjolla lähinnä entisissä kuntakeskuksissa, ainakin Hauholla. Maatalousyrittäjät saattavat tuottaa lämpöä biomassasta, mutta sitä harvoin riittää ulos myytäväksi asti. Pääasiallisesti kiinteistöt vastaavatkin maaseudulla itse omasta lämmityksestään. Kiinteistökohtaiset ekologiset energiaratkaisut, kuten maalämpö, puulämmitys, aurinkosähkö ja tuulivoima, ovat maaseudulla helpommin toteutettavissa kuin kaupungissa. Valtio avustaa rahallisesti vanhojen kiinteistöjen siirtymistä uusiutuviin energianlähteisiin. Kiinteää laajakaistaa ei ole tarjolla kaikkialla maaseudulla, ja matkapuhelinverkossa toimivan langattoman mokkulan nopeus on joillakin alueilla sietämättömän huono. Valtio pyrkii kehittämään maaseudun tietoverkkoja, mutta käytännössä niiden takkuisuus voi toistaiseksi jopa estää etätyön tekemisen joillakin alueilla. Sijainti voi vaikuttaa palveluiden liittymishintaan. Esimerkiksi sähköliittymä saattaa olla harvaan asutulla alueella monta kertaa perusliittymää kalliimpi. Myös kunnalliseen vesihuoltoverkostoon liityttäessä saatetaan periä korotettua maksua, jos verkostoa laajennetaan maaseutualueelle eikä liittyjiä saada tarpeeksi kustannusten kattamiseksi normaalitaksalla. Tällöin korotettu maksu voi kuitenkin mahdollistaa verkoston rakentamisen. MMuut palvelut Useimmat niin julkiset kuin yksityisetkin palvelut sijaitsevat taajamien kiinteissä toimipisteissä, joihin asiakkaan on itse tultava. Esimerkiksi päivähoitoon vanhempien on itse tuotava lapsensa. Myöskään kiireettömään terveydenhuoltoon ei liity kunnan kuljetuspalveluita, vaan lähimmälle terveysasemalle tai hammashoitolaan on hankkiuduttava omin konstein. Myös näihin vanhempien täytyy itse järjestää lastensa kuljetus, mikä voi joskus olla hankalaa, jos työpaikka sijaitsee kaukana kotoa eikä esimerkiksi sukulaisten apua ole käytettävissä. Kunnallisiin palveluihin kehitetään uusia asiakkaiden luokse liikkuvia toimintamalleja, mutta käytännössä ne eivät ole vielä käytössä. Perinteisistä liikkuvista palveluista kirjastoautot kiertävät yhä maaseudulla, mutta kauppa-autot ovat käyneet harvinaisiksi. Kaupallisten palveluiden verkko on viime vuosina harventunut, mutta taajamissa palvelut

13 ovat kuitenkin säilyneet varsin kohtuullisella tasolla. Maaseudulla omalla ostoskäyttäytymisellä valitseeko lähimmän kyläkaupan vai kaupungin reunan suuren automarketin voi olla erityisen suuri merkitys palveluiden turvaamisessa. Kylissä paikalliset yrittäjät ja kyläyhdistykset järjestävät usein hämmästyttävän monipuolista palvelutarjontaa takkapuista teatterikerhoon, kukin oman osaamisalueensa mukaan. Maaseudulla asuu monitaitoista väkeä, ja oman kylän palveluiden suosiminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta kylässä. SSosiaalinen ympäristö Maalla tervehditään kaikkia, kyläillään ennakkoon ilmoittamatta eikä ovia usein vielä tänäkään päivänä pidetä lukossa. Kylää ei vain asuta vaan sitä eletään: asiat ovat yhteisiä niin hyvässä kuin pahassakin. Maalla vaalitaan perinteistä kulttuuria, johon kuuluu esimerkiksi yhteiseksi hyväksi tehtävä talkootyö. Sekä miesten että naisten toimeliaisuutta arvostetaan, mutta perinteiset sukupuoliroolit voivat näyttäytyä maaseudulla vahvempina kuin kaupungissa. Aikuisten on helppo ylläpitää sosiaalisia suhteitaan omaehtoisesti, mutta alueella asuvien lasten määrällä ja etäisyyksillä on suuri vaikutus lasten mahdollisuuksiin muodostaa ystävyyssuhteita ja tavata kavereita. Asiaa kannattaa pohtia myös lasten arjen näkökulmasta. Monet mainitsevat yhdeksi maalla asumisen parhaista puolista, että voi luottaa naapurin pitävän silmällä lapsia, vanhuksia ja vieraita kulkijoita. Kaikki tuntevat toisensa, eikä uusi muuttaja jää huomaamatta. Mene siis rohkeasti mukaan kyläyhteisön toimintaan ja tee itsesi tutuksi, mutta kunnioita yhteisön vanhoja toimintamalleja. Edelleenkään ei ole täysin harvinaista, että kantatiloilla asuu yhä sukua, joka on viljellyt samaa maata jo 1600-luvulta lähtien. Tällöin ei liene ihme, että side maahan on syvä, ja sitä kuvastaa hyvin haluttomuus myydä tonttimaata muille kuin sukulaisille tai muutoin luotetuille henkilöille. Ei ole myöskään poikkeuksellista, että kyläläiset eivät 30 vuoden asumisenkaan jälkeen uskalla sanoa tulevansa kyseiseltä kylältä, koska ovat syntyneet ja kasvaneet jossain muualla. Kaverit kaukana? Lapset ja nuoret eivät aina koe maaseudun rauhaa yhtä positiivisena kuin vanhempansa. (Kuva Kehittämiskeskus Oy Häme) Meidän kylä! Vahva paikallisidentiteetti yhdistää ihmisiä, mutta joskus - onneksi harvemmin - se voi olla myös erottava tekijä. (Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme / Laura Vuoma & Jorma Jämsén) 11

14 Ekoillen vai ökyillen maalla? Maaseudulla on mahdollisuus kaikkein kuluttavimpaan tai kaikkein säästäväisimpään elämäntapaan - sekä kukkaron että ympäristön kannalta. (Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme / Satu Huuhka) 12 Asumisen kustannukset Maan neliöhinta on maaseudulla edullisempi kuin kaupungissa, mutta käytännössä maaseudun rakennuspaikkojen suuremmat pinta-alat tasoittavat hinnaneron. Kunnat myyvät maaseudulla asemakaavoitettuja tontteja lähinnä taajamissa ja joissakin suurimissa kylissä. Kuntien myymien tonttien neliöhinnat ovat vuonna 2011 olleet luokkaa 2-15 / m² ja pinta-alat m². Asemakaava-alueiden ulkopuolella tarjolla on yksityisten myymiä rakennuspaikkoja. Vuonna 2011 yksityisten myymien maaseuturakennuspaikkojen keskihinta oli Kanta-Hämeessä euron luokkaa ja keskimääräinen pinta-ala 6000 m². Kaikkea maata ei haja-asutusalueella ole tarkoitettu rakennusmaaksi, ja pelto- ja metsämaiden neliöhinnat ovatkin huomattavasti alhaisempia kuin rakennusmaan. Tontin hinta on tietysti vain pieni osa vuosien mittaa syntyvistä asumisen kuluista. Jos työpaikka ja harrastukset sijaitsevat kaupungissa, jo 20 minuutin automatkan etäisyydellä asumisesta syntyy vuodessa yli ajokilometriä, silloin kun matkaa taitetaan vain arkisin. Nykyisillä polttoaineen hinnoilla tämä merkitsee 1300 euroa vuodessa, jos autoja on yksi. Jos autoja onkin kaksi - mikä on varsin tavallista - summa tuplaantuu. Kahdella autolla pendelöinnistä syntyy esimerkkitapauksessa lähes euron kustannukset 30 vuodessa nykyhinnoilla laskettuna. Maailman öljyvarantojen ehtyessä polttoaineen hinta on kuitenkin jatkuvassa nousussa. Tällä hetkellä liikkumiskustannukset eivät ehkä vielä näy asuntojen jälleenmyyntiarvossa, mutta onko tilanne tulevaisuudessa toinen? Talonrakentamisen kustannukset eivät tonttia lukuun ottamatta juuri riipu rakennuspaikan sijainnista. Myös teknisten palveluiden (esimerkiksi lämmitys, vesihuolto) osalta kustannukset ovat samansuuntaiset maaseudulla ja kaupungissa, ja suurin ero on ehkä niitä järjestävä taho ja vastuun jakautuminen: kaupungissa palveluiden järjestäjä on usein yhtiö, jolle verkostoon liittymisestä ja huollosta maksetaan - maaseudulla useassa tapauksessa asukkaan täytyy itse rakentaa ja ylläpitää järjestelmänsä. Siellä missä niitä on tarjolla, verkostoihin liittymisen kustannukset voivat maaseudulla olla korkeammat kuin kaupungissa. Rakennuksen jälleenmyyntiarvo määräytyy rakennuspaikan ja itse rakennuksen muodostamasta kokonaisuudesta. Rakennuspaikalla voi olla jälleenmyyntiarvoon paljon suurempi vaikutus kuin sen osuus hankintakustannuksista antaisi ymmärtää. Jälleenmyyntiarvo syrjäisellä ja varjoisalla rakennuspaikalla voi jäädä alle hankintakustannusten, kun se maisemallisella ja hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevalla paikalla voi ylittää ne. Myös kulutustrendien pitkän tähtäimen muutokset ekologisempaan suuntaan voivat tulevaisuudessa vaikuttaa maaseutukiinteistöjen haluttavuuteen ja arvoon.

15 Missä työ? Värilliset ruudut ilmaisevat työpaikkojen sijaintia. Väri määräytyy suurimman toimialan mukaan. Maatalous työllistää edelleen haja-alueilla. Muiden alojen työpaikat keskittyvät taajamiin. (Kartta Kehittämiskeskus Oy Häme / Satu Huuhka, tiedot YKR/SYKE) Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. 13

16 2 KaAvoitus maaseudulla Suurinta osaa maaseudusta ei ole lainkaan kaavoitettu. Rannoilla tilanne on toinen, sillä Maankäyttö- ja rakennuslaki säätelee rantarakentamista tiukasti. Ennen rakennuspaikan tai talon ostamista on syytä tarkistaa kunnasta kaavatilanne ja rakentamiseen tarvittavat luvat. Yhteydenotto teknisen toimen tai maakäytön suunnittelun asiakaspalveluun ei maksa mitään, mutta voi säästää turhilta yllätyksiltä. Kaavoitus on rakentamisen säätelyä. Yllä ote Tuuloksen asemakaavasta ja oikealla sivulla osayleiskaavasta, johon asemakaavaotteen paikka on rajattu punaisella. (Kartat Hämeenlinnan kaupunki) 14 OOsayleiskaava / rantayleiskaava / kyläyleiskaava Yleiskaava on nimensä mukaan tarkoitettu yleispiirteiseen suunnitteluun, ja siinä osoitetaan suurehkoja alueita erilaisiin toimintoihin kuten kerros- tai pientaloasumiseen, teolliseen toimintaan tai vaikkapa virkistyskäyttöön. Rakentaminen edellyttää yleiskaavan lisäksi yleensä myös asemakaavaa, jonka laatimista yleiskaava ohjaa. Poikkeuksen tähän tekevät ranta- ja kyläyleiskaavat, joissa osoitetuille rakennuspaikoille saa hakea rakennuslupaa suoraan rakennusvalvonnasta samaan tapaan kuin jos alue olisi asemakaavoitettu. Ranta- ja kyläyleiskaavoja voisi karkeasti luonnehtia perinteisen yleiskaavan ja asemakaavan välimuodoksi. Ne tehdään rajatulle alueelle, jolloin ne ovat tarkempia kuin osayleiskaavat yleensä ja ohjaavat jo itsessään rakentamista riittävällä tavalla ilman asemakaavaakin. Rakennuspaikkoja ranta- tai osayleiskaavoihin osoitettaessa on tutkittu perusteellisesti mm. niiden tasapuolista jakautumista eri maanomistajille suhteessa kiinteistöjen pinta-aloihin ja jo rakennettuihin rakennuspaikkoihin. Tällöin uusia rakennuspaikkoja ei pääsääntöisesti saa, jos ne eivät ole kaavassa. Kun kyse ei ole ranta- tai kyläyleiskaavasta, tarvitaan yleiskaava-alueilla asemakaavan puuttuessa yleensä ns. suunnittelutarveratkaisu, jossa kaavoittaja tutkii suunnitellun

17 15

18 rakentamisen vaikutuksia samaan tapaan kuin kaavaa laadittaessa tutkittaisiin. Suunnittelutarveratkaisusta on kerrottu lisää seuraavassa luvussa 3, Omakotitalon rakentaminen. Tällöinkin rakentamisen täytyy olla yleiskaavan mukaista, eli yleiskaavassa esimerkiksi pientaloalueeksi osoitetulle alueelle ei saa rakentaa varastohallia ilman poikkeuslupaa. AAsemakaava / ranta-asemakaava Asemakaava on yksityiskohtainen, yleiskaavaa huomattavasti tarkempi suunnitteluväline taajaan rakennetuille alueille. Asemakaava on meistä useimmille kaavajärjestelmän tutuin osa, ja lähtökohtaisesti kaupunkimainen kaavoituksen muoto. Maaseudulla niin tarkkaan sääntelyyn ei yleensä ole tarvetta. Asemakaavoja onkin tehty maaseudulla lähinnä entisiin kuntakeskuksiin ja lisäksi joihinkin suurimpiin kyliin. Kaavamääräykset voivat olla hyvinkin yksityiskohtaisia säädellen rakennuksen sijoitusta, käyttötarkoitusta, ulkomuotoa aina kattomuodosta pintamateriaaleihin ja jopa velvoittaa pihan istuttamiseen tietyllä tavalla. Määräyksiin kannattaa tutustua huolellisesti etukäteen, sillä ne ovat sitovia. Ranta-asemakaava säätelee rakentamista rannalla samaan tapaan. Pääsääntö on, että asemakaavassa olevalle tontille saa rakennusluvan suoraan rakennusvalvonnasta, kunhan kiinteistölle on kulkuväylä ja kiinteistön rajat ovat maastossa samat kuin asemakaavakartassa. Yleensä näin onkin. Kuitenkin maaseututaajamissa on edelleen voimassa ja 1980-lukujen asemakaavoja, joiden laadinnassa tällaisiin muotoseikkoihin ei aikanaan kiinnitetty riittävästi huomiota. Jos asemakaavatonttia on ostamassa yksityiseltä myyjältä, varmistaa huolellinen rakentaja vielä kunnalta, että tontti todellakin on rakennettavissa. Esimerkiksi kadun puuttuessa rakentaja saattaa joutua järjestämään itse ajoyhteyden tontille. Mitä uudempi asemakaava on, sitä todennäköisemmin se on kelvollinen eikä edellytä rakentajalta mitään erityistoimenpiteitä. KKaavasta poikkeaminen Kaavan määräyksistä voidaan poiketa hakemalla poikkeuslupaa rakennuslupaprosessin yhteydessä. Poikkeamisen pitää olla erityisen hyvin perusteltua, eikä lupaa välttämättä myönnetä. Ranta-alueilla poikkeamisen päätösvalta on tietyissä tapauksissa ELY-keskuksella. Kaavoittajakin on ihminen. Kaavamääräysten hieroglyfit ja taikamerkit avautuvat keskustelussa kaavoittajan kanssa. (Kuva Kehittämiskeskus Oy K Häme / Jorma Jämsén) Kyläkaava Kyläkaava voi sanana viitata joko viralliseen kyläyleiskaavaan tai epäviralliseen rakennuspaikkaselvitykseen. Esimerkiksi tämän oppaankin laatineen Kyläkaavahankkeen puitteissa maaseutukylille tehdyt suunnitelmat ovat epävirallisia kyläkaavoja, jotka eivät velvoita 16 lupaviranomaisia.

19 Kaavoihin kangistumattomat. Suurin osa maaseutua on kaavoittamatonta, jolloin rakentamisen säätely on vapaampaa kuin kaava-alueilla.yleiskaavat (vihreä väri) kattavat maaseudulla etenkin ranta-alueet, sillä laki velvoittaa rantojen suunnitteluun. Asemakaava (sinien väri) soveltuu suunnitteluvälineeksi lähinnä taajamiin. (Kartta KehittämiskeskusOy Häme / Satu Huuhka) Pohjakartta (c) Maanmittauslaitos Kopiointi ilman MML:n lupaa kielletty. Julkaisulupa MML/VIR/HÄME/611/08. 17

20 3 Omakotitalon rakentaminen Kuvat Kehittämiskeskus Oy Häme 18 Varaa omakotitalon rakentamisprosessissa riittävästi aikaa tarvittavien lupien selvittämiseen, hakemiseen ja ennen kaikkea niiden käsittelyyn. Saatat tarvita rakennusluvan lisäksi muitakin lupia, esimerkiksi suunnittelutarveratkaisun tai liittymäluvan yleiseen tiehen. Valmistaudu keskustelemaan kaavoittajan ja rakennustarkastajan kanssa avoimin mielin maaseudulle sopivista suunnitteluratkaisuista. He ovat alansa ammattilaisia, jotka paitsi auttavat asiakasta, myös tuovat keskusteluun yleisen edun näkökulman, jonka ei tarvitse olla ristiriidassa asiakkaan toiveiden kanssa. Viranomaisen tehtävänä on huolehtia hyvän rakennetun ympäristön syntymisestä, mikä merkitsee mm. rakennuspaikan sopivuutta maisemaan. Sitoumuksia esimerkiksi talopakettikaupoista ei missään nimessä pidä tehdä ennen rakennusmahdollisuuksien ja -ehtojen varmistumista. Rakennuslupaprosessissa naapuritkin pääsevät aina sanomaan sanansa suunnitelmista, ja suunnitelmia täytyy olla valmis muuttamaan viranomaisten ohjauksen mukaan. Unelmiaan ei kannata lyödä lukkoon etukäteen, sillä suunnittelussa ei koskaan ole yhtä oikeaa vastausta - hyviä vaihtoehtoja on useita. Usein pienellä hionnalla päästään kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen, missä riittävän aikaiseen ajoitettu kontakti lupaviranomaiseen on avainasemassa. Itse rakennusluvan käsittelyaika voi olla sisään jättämisestä jopa kahdeksan viikkoa, ja mahdolliset puutteet asiakkaan omissa dokumenteissa pidentävät aikaa. Nopeimmillaan luvan saattaa saada parissa viikossa. Asia riippuu rakennusvalvontatoimen kulloisistakin resursseista vireillä olevien lupahakemusten määrään nähden, mikä vaihtelee kunnan ja vuodenajan mukaan. Kevät on ruuhkaisinta aikaa, ja kesällä lomat pidentävät käsittelyaikoja. Pienempiin rakentamistoimiin riittää toimenpidelupa tai -ilmoitus, eikä aina tarvitaan lupaa lainkaan. Rakennusvalvonnan asiakaspalvelu neuvoo lupatarpeen arvioinnissa.

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Päivitys 7.8.2012 Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Rakennuskaava, asemakaava, asemakuva, asemapiirros?

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 221 Asianro 5403/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-419-3-104-M606 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Maaseutualueet kuntakaavoituksessa. Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä

Maaseutualueet kuntakaavoituksessa. Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä Maaseutualueet kuntakaavoituksessa Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä Mitä maaseutu on? Sosiologisesti maaseutu on kylissä asumista Yhdessä tekemisen alue (organisaationa kyläyhdistys) Jokainen

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 79 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/eeva ja Paavo Runtti (MRL 137 ja 171-173 ) 3390/11.111/2014 KHALL 79 Hakija Nimi Eeva ja Paavo Runtti Osoite Lodentie

Lisätiedot

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA HIRVENSALMEN KUNTA LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA Kaavaselostus, ehdotus 4.9.2017 Kaavan hyväksyminen: Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo 1.

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely 17.1. 28.2.2017 16.5.2017 Kiiminkijokivarren kyläselvitysalueet Oulun ja kyläselvitysalueiden väestö: Oulu 01/2017, kylät 3/2017 Oulu 198 281 Alakylä 1944

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 25.08.2015 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 Asia Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

Hakija: Pasila Petteri ja Minna

Hakija: Pasila Petteri ja Minna Rakennuslautakunta 14 04.02.2015 Kaavoitustoimikunta 15 02.03.2015 Kunnanhallitus 50 09.03.2015 Poikkeamislupa, Pasila Petteri ja Minna 495/10.03.00.02/2015 Rakennuslautakunta 04.02.2015 14 Hakija: Pasila

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kangasalan strateginen yleiskaava Kangasalan strateginen yleiskaava Edullisuusvyöhyketarkastelu loma-asuntojen käyttötarkoituksen muuttamisesta vakituiseen asumiseen 24.10.2016 24.10.2016 Page 1 Sisältö: - Tausta-aineisto s. 3 - Loma-asutuksen

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 3125/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 14/2016 1 (1) 147 Asianro 3125/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Maaninka 476-416-8-49 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Kiinteistölle

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( )

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/ (7) Kaupunginhallitus Kaj/ *********************** ( ) Helsingin kaupunki Pöytäkirja 36/2012 1 (7) 1135 Poikkeamishakemus (Vartiokylä, tontti 45270/17) HEL 2012-006696 T 10 04 01 Rakvv 45-640-12-S Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset, joista poiketaan

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/3313/2016 Varsinais-Suomi 21.12.2016 Kustavin kunnanhallitus kustavi@kustavi.fi Viite: lausuntopyyntö 7.10.2016 Lausunto Diilin ranta-asemakaavasta, luonnosvaihe KAAVAHANKE

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Maankäytön suuntaviivat 2025

Maankäytön suuntaviivat 2025 Maankäytön suuntaviivat 2025 1. Yleiset määräykset ja toteutus Haapajärvellä 1.1. Yleiskaava Yleiskaava sovittaa yhteen ja ohjaa asemakaavojen laatimista. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Rakennusvalvontaviranomainen

Rakennusvalvontaviranomainen Rakennusvalvonta Rakennusvalvontaviranomainen TOIMINTA JA SEN PERUSTEET Rakennusvalvontaviranomaisen toiminta perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999, luettavissa mm. osoitteessa www.finlex.fi).

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava)

Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Lampaluodon ranta-asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Päivikarin ranta-asemakaava) Pori 609 Lampaluoto 420 SISÄLTÖ 1. Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö 2. Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta

Lisätiedot

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennusjärjestykset Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella Rakennetun ympäristön neuvottelupäivä Seppo Hakala, Insinööri 1 MRL 14 Rakennusjärjestys Kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet. ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015. VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä

Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015. VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015 VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä Siilinjärven kunta Konserni- ja maankäyttöpalvelut 1.10.2015 Sisältö 1. Yleistä...

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Suunnittelutarve ja säädökset

Suunnittelutarve ja säädökset Kaupunkisuunnittelulautakunta 121 14.06.2016 Suunnittelutarveratkaisu, Kirjakkala 734-574-1-2, määräala 893/10.03.00.04/2016 Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.06.2016 121 Valmistelija: kaavoitusinsinööri

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot