Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta"

Transkriptio

1 Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Eija Hasu Tiivistelmä Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Pääkaupunkiseudulla on pyritty löytämään erilaisia keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Eija Hasun artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä asumista, jossa myös yhteisöllisyyden ulottuvuudet nousevat esiin. Asukkaat kokevatkin omatonttisten, omien toiveiden mukaan rakennettujen kotien luovan asumista, jossa yksityisyys ja yhteisöllisyys ovat tasapainossa. Vuorenjuuren hankkeen kokemukset tuodaan artikkelissa esiin asukkaiden näkökulmasta, jolloin esiin nousee rakennusprojektin haasteellisuus, mutta myös onnistumisen ulottuvuudet. Keskisestä hankkeessa onkin ollut asukkaiden kyky ja mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, oman kodin muotoutumiseen. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 151

2 Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Usein asukkaiden kertomuksissa asunnon etsintä ajautuu vaiheeseen, jossa valintakriteereistä on tingittävä. Jos omien unelmien toteumaa ei löydy toiveiden asuinalueelta toivotussa hintaluokassa, on kompromisseja tehtävä. Suomalaisista valtaosa toivoo asuntoa pientalosta, ja yli puolet nimenomaisesti omakotitalosta (Strandell 2005). Tämä pientaloasumisen toive kohdentuu niin kaupunki- kuin taajamaseuduille, joskin hieman eri painotuksin. Myös pääkaupunkiseudulla moni asukas unelmoi pientalosta, jopa omakotitalosta. Usea kuitenkin pitää haavettaan omasta talosta jokseenkin epärealistisena. Pääkaupunkilaisten asumisvalinnoissa juuri omakotitalo koetaan ennemmin unelmaksi kuin realistiseksi mahdollisuudeksi (vrt. Lankinen 2009, 31 32). 1 Saavutettavuuden lisäksi omakotitalo eroaa suhteessa pientaloon myös asumisen arjessa. Itse asiassa näiden asuinmuotojen välinen kuilu saattaa olla mittava: omakotitaloon liittyvät ominaisuudet eivät ole välttämättä saavutettavissa muissa pientalomuodoissa, vastoin monia oletuksia. Pientalomuodoista erityisesti rivitalo on esiintynyt asukaskokemuksissa jopa arveluttavana asuinmuotona. Kun kerrostalomaiseen asumiseen liitetään anonymiteetti ja vastaavasti omakotitaloasumiseen oma hallinta ja suvereniteetti, jää rivitalo näiden välimaastoon. Asumismuotona rivitaloon ja rivitalon kaltaisiin paritaloihin kohdistuu usein paljon odotuksia, joista suuri osa jää kuitenkin usein lunastamatta. Osa odottaa rivitaloasumiselta yhteisöllisyyttä, joka ei välttämättä toteudu. Toinen pitää itsestäänselvyytenä pientaloon kuuluvaa piha-aluetta, joka ei kuitenkaan pienuudessaan täytä asukkaidensa tarpeita ja toiveita. Yhä tiiviimmin rakennetut asuntoyhtiöt eivät myöskään tarjoa kohtaamispaikkoja asukkailleen, jolloin naapurikontaktit jäävät muodostumatta, puhumattakaan matalaan ja tiiviiseen liitetystä yhteisöllisyyden tavoitteesta. (Hasu 2009a, 2009b.) Pientaloissa pihaa pidetään itsestään selvyytenä, johon suunnittelijat sen enempää kuin asunnon ostajatkaan eivät kiinnitä riittävästi huomiota. Asukkaat havaitsevat vasta itse käyttövaiheessa pihan merkityksen; parhaimmillaan piha koetaan merkittäväksi asumisviihtyvyyden lisääjäksi ja jopa asuintilojen laajentajaksi. Vaikka asuttaisiin ahtaasti, 1 Helsinkiläisistä 14,9 % ja muun pääkaupunkiseudun osalta 17,1 % arveli seuraavan asunnonvaihdon kohdentuvan omakotitaloon, kun omakotitalon lopulliseksi haaveekseen esitti vastaavasti 19,0 % ja 25,6 % vastaajista (Lankinen 2009, 31). 152 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 pihatilat voivat tarjota lisähuoneen kesäkuukausina ja lasitetut osuudet pidempäänkin. Tiivistyvillä asuinalueilla pihat koetaan kuitenkin monesti liian pieniksi: asukkaiden on tehtävä valintoja yrttiviljelysten ja oleskelupatioiden samoin kuin lasten leikkialueiden ja istutusalueiden välillä. Eri toiveiden yhteentörmäys rajallisissa ulkotiloissa johtaa usein mitä moninaisimpiin tilanhallintakiistoihin. Nämä kiistat kulminoituvat monesti juuri pihatilaan, joka muuttuu vallan symboliksi (vrt. Hasu 2009a). Moni asukas kokee tästä syystä omakotitalon varmimmaksi asumismuodoksi sen tarjoaman ehdottoman hallintaoikeuden ansiosta. Vaikka naapureitaan ei voi valita, ei kukaan pysty sanelemaan, mitä pihalleen istuttaa tai miten sillä oleskellaan. Pääkaupunkiseudulla onkin pyritty löytämään keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat olleet Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Malminkartanon 20 omatonttista, kytkettyä omakotitaloa on rakennettu omatoimisesti hartiapankkiperiaatteella. Käytännössä hartiapankkirakentaminen on voinut tarkoittaa myös muun muassa valmistalopakettien käyttämistä. Keskeinen ero omatoimisessa rakentamisessa tuottajamuotoiseen rakentamiseen verrattuna on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa alusta saakka valintoihin ja suunnitelmien sisältöihin, luonnollisesti kaavamääräysten sekä rakennusjärjestyksen ja rakennustapaohjeiden puitteissa. Omatoiminen rakentaminen nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena saavuttaa toiveita vastaava asunto, kohtuulliseen hintaan, verrattuna markkinahintaisiin kohteisiin (Malminkartanon 2005, 7). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Tämä artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Haastattelut on suoritettu kesällä 2008, jolloin haastateltiin yhtä kahden hengen vuorenjuurelaista kotitaloutta, sekä syksyllä 2009, jolloin haastattelijan kanssa keskusteli neljä Vuorenjuureen kotinsa rakentanutta ja rakennuttanutta pariskuntaa, joista kaksi oli lapsiperheitä. Haastattelut olivat luonteeltaan keskustelunomaisia, mutta noudattivat kuitenkin puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa. Vuoden 2008 haastattelu liittyi Ympäristöministeriön rahoittamaan Asumispreferessit, kestävä yhdyskuntarakenne ja asumisen arki tutkimukseen, joka osaltaan on mahdollistanut taustatulkinta-aineiston käytön asukkaiden kokemusten pohtimisessa ja sijoittamisessa laajempaan kontekstiin. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 153

4 Vuorenjuuren kaupunkipientalot Malminkartanon pientalojen kantavana ajatuksena on ollut tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen omakotitalorakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Vuorenjuuren kytketyt omakotitalot ovat kaupungin vuokramaalle rakennettuja omatonttisia kokonaisuuksia, joiden perustuksista on vastannut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (Att) ja lopusta asukkaat, joko itse rakentaen tai rakennuttaen. Malminkartanon kaupunkipientalot noudattavat kirjaimellisesti tiiviin ja matalan asumismuodon ideologiaa. Vuorenjuuren kolmen korttelin kokonaisuuden tonttikoot vaihtelevat 188 neliömetristä vajaaseen 300 neliömetriin tonttitehokkuuden ollessa 0,6. Kohteen asuntojen kaupunkikuvallinen ja tekninen yhteensopivuus pyrittiin takaamaan viitesuunnitelmin ja rakennustapaohjeistuksella. Malminkartanon kaupunkipientalohankkeen lähtökohtana oli helpottaa toisiinsa kiinni rakennettavien omakotitalojen omatoimista rakennuttamista etukäteissuunnittelulla, rakennustapaohjeella ja ensimmäisten vaiheiden rakennuttamisella kaupungin toimesta. Tarkoitus oli myös kehittää rakennuttamismalli omatoimisesti toteutettaville tiiviille ja matalille asuntoalueille, ja samalla mahdollistaa asukkaiden laaja osallistuminen asuntojensa ja asuinympäristöjensä muotoutumiseen. (Malminkartanon 2005, 10.) Kytkettyjen omakotitalojen, kuten yleensäkin tiiviin rakentamisen prosessi on haasteellinen niin kaupungin organisaatioille kuin tuleville asukkaille. Tästä on kertynyt monia esimerkkejä Espoon Säterinmetsän kaupunkipientaloista sekä Kauklahden messualueen omakotitaloalueelta. Yhteistä hankkeille on ollut rakentamisprosessin ongelmallisuus, joka on koettu molemminpuolisesti raskaaksi, niin kaupungin kuin rakennuttajien taholla. Vuorenjuuren tapauksessa Att:n vetämä suunnitteluprosessi koettiin periaatteessa hyväksi; asukkaat tutustuivat etukäteen toisiinsa, mielipiteitä ja tietoja vaihdettiin ja uskoa onnistumiseen luotiin. Haasteeksi prosessissa nousi viranomaisyhteistyön kankeus sekä kustannusten ja kustannusarvioiden jääminen epämääräiseksi jos kustannustietoja edes saatiin. Ylipäätään tiedonkulku koettiin ongelmalliseksi. Asukkaat kokivat jäävänsä kysymyksineen yksin. Huolimatta hankkeen hankaluuksista onnistui Malminkartanon pientaloprojekti kuitenkin varsin hyvin (Malminkartanon 2005, 73). Asukkaat ovat tyytyväisiä koteihinsa, ja rakennusaikaiset vastoinkäymiset alkavat olla pääsääntöisesti historiaan jäävää kokemuspohjaa. 154 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Koko kylä kasvattaa Kaupunkialueiden tiivistämisen tavoitteisiin tarjotaan usein ratkaisuksi matalaa ja tiivistä rakentamista. Tällä asumismuodolla pyritään vastaamaan asukkaiden pientalotoiveisiin, mutta tiiviys itsessään saattaa tuottaa yllättäviäkin lopputuloksia. Tiiviys käsitteenä on monimuotoinen, silti harvemmin avattu. Kyttä ja Kahila (2006) ovat esittäneet asuinalueiden tiiviyden tarkasteluksi nelikenttäjaon (kuva 1). Nelikenttäjaossa tarkastellaan samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen tiiviyden astetta ja elinympäristön koettua laatua, jota arvioidaan esimerkiksi liikkumisen, yhteisöllisyyden ja yksityisyyden säätelymahdollisuuksien, turvallisuuden ja turvattomuuden sekä esteettisen kokemuksen kautta. Perinteisesti tiiviyttä arvioidaan tehokkuusluvuin, jolloin alueellinen, korttelikohtainen tai esimerkiksi tonttikohtainen tiiviys on sitä suurempi, mitä enemmän kerrosneliöitä kohdentuu tarkasteltavalle alueelle. Kyttä ja Kahila käyttävätkin tiiviisti rakennetun, negatiivisen laatukokemuksen synnyttävän alueen esimerkkinä epäviihtyisää kerrostaloaluetta. Pelkkä tehokkuusluku ei kuitenkaan kerro yksiselitteisesti koetusta tiiviydestä: lopultakin kyse on rakennustavasta, asukkaiden tavoista asua ja käyttää asuinympäristöään sekä toisaalta siitä, millaisia odotuksia he asumiselleen ja asuinympäristöilleen asettavat. Laskennallista tiiviyttä merkityksekkäämpää asukkaiden kannalta on koettu tiiviys. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 1. Koettu tiiviysaste suhteessa asumisen koettuun laatuun. Muokattu, Kyttä & Kahila (2006, 23). Kaupunkipientalot edustavat tehokkuudeltaan hyvin tiivistä pientalorakentamista. Silti asumiskokemus korostaa väljyyttä. Siihen vaikuttavat muun muassa näkymät, oman tilan hallinta ja esimerkiksi se, onko Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 155

6 oman arjen rutiineja muokattava muun ympäristön ohjaamana. Kun aamulla herätään, onko ensimmäisenä tarkistettava, etteivät oman kodin tapahtumat näyttäydy liian lähellä asuville naapureille? Epämieluisat näkymät ja naapureiden vaikutus eivät liity lopultakaan talotyyppiin tai tontin tehokkuuteen. Ensisijaisesti on kyse suunnitteluratkaisuista. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä, jopa yksityisyyttä mahdollistavaa asumista. Kaupunkikuva on hallittu ja katutila jäsennelty. Näiden ominaisuuksien lisäksi voidaan nostaa esiin yhteisöllisyyden ulottuvuudet, sillä matalan ja tiiviin tavoitteissa yhteisöllisyys on usein mainittu laadullinen tavoite (Lahti 2002, 7, 113). On kuitenkin todettava, ettei tiiviys saati mataluus automaattisesti tuota esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Matalaa ja tiivistä lopputulosta tavoitellut Kauklahden asuntomessualue Espoossa voidaan mainita yhtenä esimerkkinä tästä paradoksista monelle asukkaalle oli yllätys, ettei matalan ja tiiviin suunnitteluideologialla toteutetulla Kauklahden asuntomessualueella yhteisöllisyyttä syntynyt, paitsi sen omakotitaloalueella (Hasu 2009a). Kauklahden asuntomessujen omakotitaloalueen rakennusaikainen toiminta on hyvin rinnastettavissa kokemuksiin Espoon Säterinmetsän sekä Malminkartanon Vuorenjuuren kytkettyjen omakotitalojen suunnittelusta ja rakentamisesta (Fogelholm 2003, Malminkartanon 2005). Samanaikainen rakennusprojekti, sen prosessissa eläneet ja muuttuneet vaatimukset sekä jaetut ilot ja murheet loivat yhteisen kokemuspohjan, joka osaltaan on ollut luomassa ja vahvistamassa alueiden asukkaiden yhteisöllisyyttä. Vuorenjuuren asukaskokemusten perusteella korkea tonttitehokkuus ei ole luonut negatiivista tiiviyttä, pikemminkin päinvastoin. Asukkaat kokevat omatonttisen ja omien toiveiden mukaan rakennetun kodin mahdollistavan yksityisen ja kodinomaisen asumisen. Myös yksityisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino on harmoninen. Ja vaikka taloihin on vuosien saatossa syntynyt paljon uusiakin asukkaita, ei lasten kirmaaminen lähimetsässä, kadulla ja asuntojen pihoilla ole juuri naapurisopua häirinnyt. Lapsiperheiden asumisen arjessa suureksi eduksi osoittautui lapsivaltaisuus kavereita löytyi niin naapurista kuin lähitaloyhtiöistä. Tällainen on kaupungin kannalta erinomainen projekti jos haluaa että kouluille riittää lapsia!, totesivat asukkaat kuin yhdestä suusta. 156 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 2. Vuorenjuuren katutila ei vain autoille. Kytketyt kaupunkipientalot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa katutilan muodostumiseen. Kytkettyjen, vaihtuvailmeisten julkisivujen yhtenäiset ketjut rajaavat katutilaa ja muokkaavat alueellista identiteettiä. Kuten tanskalainen arkkitehti Jan Gehl on painottanut, katutilalla voidaan vaikuttaa asuinviihtyvyyteen eritoten asuinaluetasolla, sekä käytettävyyden, kokemuksellisuuden että esimerkiksi yhteisöllisyyden synnyn kautta (Gehl 2007). Vuorenjuuren pientalot ovatkin vaikuttaneet onnistuneesti myös katutilan käyttöön. Liikennekulttuurissamme tunnistettu voimakas tarve etenemiselle (HS ) pysyy Vuorenjuuren asuntojen edustalla maltillisena. Autot liikkuvat kadulla oleskelevien ehdoin. Syntynyt katutila tarjoaa näin tilaa myös leikille, mikä suomalaisessa kaupunkirakenteessa vaikuttaa olevan harvinaista. Yhteisten leikkialueiden puute ei rajoita lasten leikkimistä taikka liikkumista. Pienimmät lapset saavat tilansa asuntokohtaisilta pihoilta ja lähipuistosta, itsenäiseen liikkumiseen kykenevät lapset laajentavat liikkumisreviiriään turvallisesti lähimetsään ja katutilaan. Aikuiset asukkaat, niin lasten vanhemmat kuin ne, joiden lapset ovat kodeistaan jo aikaa sitten muuttaneet, kantoivat kortensa kekoon asumisen ja elämisen turvallisuuden tarkastelussa. Koko kylä kasvattaa ei olekaan kaukana Vuorenjuuren kaltaisesta asuinpaikasta. Se on joillekin kaupunkimaista elämää parhaimmillaan. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 157

8 Koti kokijansa mukaan Aina Vuorenjuurelaiset eivät ole kokeneet elämäänsä yhtä auvoiseksi. Muutaman vuoden asumisen jälkeen pystyttiin jo toteamaan rakennusvaiheen kokemusten olevan takana. Vain lopputarkastusten suorittamattomuus muistutti osaa asukkaista itse rakentamisprosessista. Loppu hyvin, kaikki hyvin, voinemme todeta. Silti, kuten Helsingin kaupungin kiinteistöviraston loppuraportissakin todetaan, projekti oli ongelmallinen mutta kokonaisuudessaan positiivinen, eritoten lopputuloksensa ansiosta. Projekti onkin nähty mahdollisuutena ammentaa osaamista matalan ja tiiviin rakentamisen eri muotojen jatkokehittelyyn (Malminkartanon 2005). Vuorenjuurilaisten kertomuksissa rakennusprojektin ongelmallisuus voidaan identifioida kahteen osatekijään. Ensimmäisenä asukkaat tuovat esiin itse prosessin, sen haasteet sekä asukasvaikuttamisen ulottuvuuden, ja toisena asumisviihtyvyyden rakentumisen eli sen, miten ja millä keinoin asunto muokkautuu kodiksi. Juuri asukkaiden viihtymisen tavoitteiden ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien koetaan muodostuneen prosessissa kompastuskiveksi. Asukasvaikuttamisen painoarvon nähdään jääneen vaille ansaitsemaansa huomiota myös hankkeen loppuraportoinnissa. Sanotaan, että koti on minuuden jatke. Koti mahdollistaa suvereniteetin, se tuo turvaa ja yksityisyyttä, mutta mahdollistaa myös yhteisöllisyyden (mm. Lapintie 2008, Moore 2000). Koti voi olla asuntoa laajempi ja jatkua asunnon ulkoseinistä pihalle ja asuinalueelle. Kyse on siitä, kuinka asukas itse mieltää asuntonsa ja sen ulkoympäristön, miten hän alueelle juurtuu ja kuinka omaksi hän eri paikat ja tilat ottaa. (Hasu 2009a) Erittäin suuri merkitys kodin muotoutumiseen ja asukasviihtyvyyteen on asukkaiden mahdollisuudella vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, vastaako koti visuaalisilta ja toiminnallisilta piirteiltään omia toiveita ja käsityksiä (vrt. Sirgy ym. 2005). Vuorenjuuren asunnot oli lähtökohtaisesti tarkoitettu asukkaidensa rakennettavaksi. Keskeistä projektissa oli ajatus hallitusta, ennalta määrätystä julkisivusta ja asukkaiden mahdollisuudesta muokata sisätilaa tarpeisiinsa mitoitutetuksi. Viitesuunnitelman julkisivuehdotus, valkoisen ja eri värien rytmikäs vertikaalinen vaihtelu, oli johdettu Säterinmetsän esimerkistä. Erilaisia pohjapiirroksia tarjottiin lähtökohdaksi, joko toteutettavaksi suoraan tai edelleen muokattuna (ks. Malminkartanon 2005, 26, 31). Keskivertoasukkaille laadittuja viitesuunnitelmia ei haluttu 158 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 toteuttaa sellaisinaan; valmiit pohjaratkaisut eivät vastanneet lopullisia tarpeita, jotka olivat kullakin kotitaloudella yksilölliset. Siksi omaa kotia rakentaessaan asukkaat pyrkivät omannäköisiin ja juuri omiin tarpeisiin räätälöityihin ratkaisuihin. Lähes kaikki Vuorenjuuren asukkaat päätyivät näin ollen alkuperäisistä suunnitelmista poikenneisiin ratkaisuihin vain yksi kotitalous päätyi valitsemaan viitesuunnitelman mukaisen pohjaratkaisun. Ja ehkäpä juuri näin tulee olla. Koska ennalta ei tunneta kohteeseen muuttavia asukkaita, on mahdotonta arvioida asumisen odotuksia tai asumisen arjen sujuvuutta riittävän syvällisesti. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuvat 3 ja 4. Vuorenjuuren kaupunkipientalojen vaihtelevaa julkisivuväritystä. Alkuperäisen viitesuunnitelman mukaan on toteutettu julkisivut, joissa valkoinen vaihtelee muiden värisävyjen kanssa (kuva oikealla). Vaikka valtaosa asukkaista päätyi täysin omaan pohjaratkaisuun, pidettiin valmiita ehdotuksia erittäin tärkeinä; kuten aina talon rakentamisessa, alaan vihkiytymättömälle päätösten ja valintojen määrä on mittava. Ilman alan osaamista on esimerkiksi vaikea hahmottaa käytössä olevaa tilaa. Suuntaa-antavat viitesuunnitelmat kertovat tilankäytön mahdollisuuksista ja ennen kaikkea avaavat mittasuhteita. Ammattilaisten suodattamat, lähtökohdiksi valitut vaihtoehdot mahdollistavat omaehtoiselle suunnittelulle ponnistuslaudan. Viitesuunnitelmat koetaan referenssipisteeksi, kohdaksi johon vertaillaan muita vaihtoehtoja sekä omia asumiskokemuksia ja -toiveita. Kaupunkipientalojen suunnittelussa ongelmaksi nousevat asukkaiden toiveet ja unelmat suhteessa todellisiin tarpeisiin. Asukkaat ovat oman nykyhetken asumisen asiantuntijoita (Hasu 2009b, 83). Omia asumisen tarpeita peilataan ensisijaisesti vallitsevaan elämäntilanteeseen ja tunnistettuihin tarpeisiin suunnitteluvaiheessa on vaikeaa arvioida arjen vaateita ja lopullisia tarpeita. Miten siis ennakoida tulevaa, etenkin Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 159

10 jos suunnitelmat kohdentuvat itselle uuteen asuintalotyyppiin, kuten kaupunkipientaloon? Kestävän kehityksen mukaisen asumisideologian mukaan asumisen kestävyys muodostuu muun muassa asemasta yhdyskuntarakenteessa (mm. palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus, joukkoliikenteen toimivuus) sekä asuntokohtaisista ratkaisuista (mm. energiatehokkuus), mutta myös muuttojen minimoinnista 2. Mitä viihtyisämpi ja muuttuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin sopeutuvampi asunto on, sen uskollisemmat asukkaat asunnossa asuvat. Asuntoonsa ja asuinympäristöönsä juurtuvat asukkaat luovat alueellista hyvinvointia (vrt. Hasu 2009a). Toisin sanoen kestävyyttä edistävät rakenteelliset ja talotekniset ratkaisut eivät pelkästään luo pitkää käyttöelinkaarta, vaan asunnon, kodin, on vastattava asukkaan odotuksiin niin arjen toimivuuden tasolla kuin esteettisellä tasolla, vuodesta toiseen, myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Suunnittelutoimeksiannon saava arkkitehti onkin paljon vartija. Hänen tulisi osata palastella asukkaiden toiveet ja unelmat, hahmottaa ja konkretisoida todelliset tarpeet niin nykyasumisessa kuin tulevaisuudessa. Vuorenjuuren viitesuunnitelmiin toivottiinkin ominaisuuslistauksia toiminnoista, joita kaupunkipientalo monimuotoisuudessaan voisi mahdollistaa. Jälkikäteen asukkaille oli kokemusten ja esimerkkien kautta muotoutunut ajatuksia kattoterassista, olohuonetta ja ulkosaunaa yhdistävästä viherhuoneesta, harrastetiloista, kodinhoitohuoneratkaisuista ja niin edelleen. Kytkettyjen pientalojen suunnittelu on pääsuunnittelijana toimivalle arkkitehdille kuitenkin vaativa kokonaisuus, ja ongelmaksi saattaa muodostua todellisuudessa tarvittavien työtuntien ja asukkaan maksuhalukkuuden kohtaamattomuus. Jatkossa lienee syytä pohtia suunnittelutyön jouhevaksi käynnistämiseksi esimerkiksi eri elämäntilanteisiin sidottuja viitesuunnitelmia ja jo toteutetuista kohteista koostettujen kokemusten pohjalta laadittuja listauksia. Liittyminen ulkotilaan Matalan ja tiiviin asumisen yksi keskeisistä ominaisuuksista on välitön liittyminen ulkotilaan. Kaupunkipientalot mahdollistavat ulkotilan 2 Asumisen valintojen kestävyys voidaan kyseenalaistaa, jos asukkaat joutuvat muuttamaan kohteesta toiseen vain siksi, että asumisen arjen vaatimukset eivät asetu asunnon suunnitteluratkaisuun. Muuttaminen aiheuttaa monia kustannuksia; muuttamiseen liittyy usein myös esimerkiksi kodin sisustuksen ja kalustuksen uusiminen, mikä kestävyyden kannalta on harvoin mielekästä. 160 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 käytön hyvinkin monipuolisesti. Yksi ilmeisimmistä eroista muihin talotyyppeihin nähden syntyy pihatilasta. Toisin kuin asunto-osakeyhtiömuotoisissa kohteissa omatonttiset pientalot mahdollistavat asukkaille oman pihan ja tilan eli oman reviirin hallinnan. Oleskelupihat ovat aidatut, mikä erottaa ne selkeästi yksityisen asuintilan jatkeeksi. Epäselvyyttä julkisen ja yksityisen tilan erosta ei synny. Jokainen asukas on saanut muokata pihatilaansa kuten on halunnut, toiveidensa mukaan. Tämä ei tiiviissä asumisessa ole aina itsestäänselvyys. Eritoten asuntoosakeyhtiömuotoisessa asumisessa asuntojen ulkotilat on harvoin osoitettu yhtiöjärjestyksessä muun kuin asunto-osakeyhtiön hallintaan. Tällöin jopa asuntokohtaiset piha-alueet ovat todellisuudessa taloyhtiön, ei asukkaan, määräysvallassa. Pihat, niiden rakennelmat ja istutukset, saattavat johtaa yllättäviin konflikteihin, jotka pitkällä aikavälillä laskevat merkittävästi asumisviihtyvyyttä. (Vrt. Hasu 2009a, katso myös Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2010, kohta 13: piha-alueet). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Malminkartanon kaupunkipientaloissa ainoastaan pihojen kapeus herätti keskustelua. Pituussuuntaan sijoitetut varastorakennukset korostivat osaltaan pihojen mahdollista kuilumaisuutta. Toivottavana pidettiin Säterinmetsän tapaan rakennettuja pihoja, joissa varastorakennus on sijoitettu pihan päätyyn, poikkisuunnassa. Malminkartanossa tonttien länsipuolella kulkeva maakaasuputki esti tämän järjestelyn myös pohjoiskorttelin osalta, vaikka nämä tontit eivät olleet maakaasuputken varoalueella. Kaupunkipientaloissa kadunpuoleinen pihaosuus on merkittävä, niin toiminnallisesti kuin esteettisesti. Asukkaat arvostivat suuresti etupihoille tehtyjä vihersuunnitelmia, sillä juuri niiden ansiosta saavutettiin tarvittu moni-ilmeisyyttä sitova yhtenäisyys. Tosin suunnitelmien toteutusta vaikeutti ohjeiden puute rakentamisen alkuvaiheessa, mikä herätti osaltaan epävarmuutta rakentajissa ja ohjasi omatoimisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin sulautuneet kokonaisuuteen sopiviksi, eivätkä riko yhtenäistä katujulkisivua. Tämä kertonee omaa kieltään rakennuttajien sitoutumisesta ja kyvystä sisäistää kokonaistavoitteet. Visuaalisesti ja toiminnallisesti arvioituna rakennusten etäisyys, 5,5 metriä kadusta, koettiin asukasarviossa riittäväksi. Tämä mitoitus on kuitenkin tulkittavissa minimimitoitukseksi. Jos etupihalle on pysäköitävä auto ja muutama polkupyörä, ei pihalle juuri muuta mahdu. Tämä ei ole ongelma niinkään kesäisin, mutta talvisin ilmeni yllättäviä vaaratilanteita. Lumien jäätyminen jyrkille peltiharjakatoille on osoittautunut Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 161

12 uhkaksi pihalle pysäköidyille autoille. Jokunen tuulilasi on yhtiössä jo jouduttu uusimaan lumikuorman rysähdettyä auton päälle, katon lumiesteistä huolimatta. Puoli metriä lisää etupihalle saattaisi riittää autopysäköinnin sijoittamiseksi lumikuorman putoamissektorin ulkopuolelle. Samalla luomenluonnin synnyttämille lumikasoille löytyisi paremmin tilaa. Vaille huomiota on jäänyt takapihojen liittyminen julkiseen tilaan. Asukkaat on ohjeistettu varustamaan piha-aita portilla; moni käyttääkin pihaporttia kulkureittinään niin kauppamatkoihin kuin pyörälenkeille. Monelle myös pyörien säilytys on luontevinta juuri takapihan varastossa. Piha ja siihen liittyvä kulkureitti ovat arkielämässä tärkeitä. Silti pihojen liittymistä julkiseen tilaan suunnitellaan vain harvoin tämä näkyi myös Vuorenjuuren toteutuksessa, katukuvassa. Talojen länsipuolella kulkeva ulkoiluraitti on rajattu asuntopihoista nurmikaistaleella, joka on kuitenkin enemmän rikkaruohojen kasvualusta kuin hoidettu viheralue. Kaistale on kaupungin omistuksessa, joskin osa asukkaista kävi keskusteluja kaupungin rakennusviraston kanssa kaistaleen vuokraamisesta. Vuokraamisen kautta saavutettu hallinta olisi mahdollistanut asukkaille oikeuden hoitaa kyseisiä alueita. Tästä järjestelystä kuitenkin luovuttiin ennen neuvottelujen saattamista loppuun miksi maksaa hoitovelvollisuudesta? Kuvat 5 ja 6. Esimerkkejä kohteista, joissa yksityisen ja julkisen tilan välinen liittyminen ei ole loppuun saakka ohjeistettu taikka suunniteltu. Vuorenjuuren takapihojen liittyminen kaupungin omistamaan puistoalueeseen on jäänyt yksittäisten toteutusten varaan yhtenäistä linjausta ei ole syntynyt esimerkiksi kulkureittien käsittelyyn. Kaupungin maa-alaa ja asukkaiden piha-aitaa rajaa avo-oja, joten asuintonttien ja julkisen tilan liittymäkohdan suunnittelemattomuus näkyy muun muassa monenkirjavissa siltaratkaisuissa ja polkumateriaaleissa. Tiivis rakentaminen edellyttäisi paneutumista erityisesti asuintonttien 162 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 ja julkisen tilan rajakohtiin; siihen, mitä materiaaleja käytetään, kuka hallitsee, kuka vastaa hoidosta ja millä ehdoilla. Kenen koti, kenen rahat? Mahdollisuus rakentaa tai rakennuttaa oma koti pääkaupunkiseudulle saattaa mahdollistua monen kohdalla juuri kaupunkipientalokonseptin ansiosta. Malminkartanon tyyppinen projekti houkuttelee sekä kokeneita rakentajia että niitä, joita ajatus on ehkä kutkuttanut mutta rohkeus ei aiemmin ole riittänyt. Vuorenjuurilaisista löytyi asukkaita, jotka olivat rohkaistuneet lähtemään mukaan projektiin ystävien esimerkin kannustamana, vaikka ensimmäinen ajatus olikin ollut ei ole meidän juttu. Erilaisia ryhmärakentamismalleja noudattavat kaupunkipientaloprojektit saattaisivatkin olla keino löytää omia tarpeita parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaava koti. Kaikkeahan ei voi saada, muistuttivat vuorenjuurilaisetkin. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Asukkaat kokivat saaneensa yhdessä rakentamisesta voimaa, jaksamista ja uutta osaamista. Rakennusaika yhdisti heitä luoden harvinaista yhtei söllisyyttä. Kaupungin virkakoneistojen yhteensopimattomuus puolestaan korostui asukkaiden melko saumattoman yhteistyön peilaamana. Rakennusprosessin aikana asukkaat ikään kuin löysivät toisensa ja yhteisen voimansa, vaikka valtaosa asioinnista hoidettiin rakentajakohtaisesti, jokaisen vastatessa omasta projektistaan. Malminkartanon loppuraportti toi osaltaan esiin sekä prosessin että tiedonkulun ja eri instanssien yhteistyön haasteellisuuden. Asukkaiden kertomuksissa korostuu eritoten epämielekäs lähtöasetelma. Rakennuttajakonsulttina Att:n ei nähty omanneen riittävästi tietoa tai osaamista. Alkuvaiheessa moni rakennuttajakandidaatti joutui perumaan osallistumisensa kustannustason jäätyä epäselväksi. Projektin edetessä ei konsultin taholta saatu selvityksiä kustannuksista tai maksettaviksi osoitettujen laskujen perusteista, mikä osaltaan lisäsi epäluottamusta vastapuolen osaamiseen. Esitettiinkin kysymys, oliko konsultti edes halukas todelliseen yhteistyöhön? Suomalaisten varallisuudesta yli puolet on sitoutunut asuntokantaan (Juntto 2008, 53). Oma koti onkin yksi elämän suurimmista investoinneista. Tätä tosiasiaa vasten ei liene ihmetyksen aihe, miksi oma koti halutaan rakentaa mahdollisimman pitkälti omia toiveita ja unelmia vastaavaksi. Kestävyyden periaatteita ajatellen se olisikin toivottavaa. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 163

14 Turha muuttoliike on mahdollista minimoida, jos oma koti pystyy palvelemaan asukastaan vuosikymmenestä toiseen. Tämä edellyttää asukaskokemusten hyödyntämistä uusien kaupunkipientalokohteiden suunnittelussa kuinka ja millä ehdoin monitasoinen kaupunkipientalo joustaa ja muuntuu ajassa, asumisen muuttuvissa tarpeissa. Suunnittelijoiden ja hankkeista vastaavien tahojen kattava tietopohja auttaa asukkaita ja rakennuttajia näissä muunneltavuuden tavoitteissa. Tarpeiden muuttuessa kotia voidaan muokata ja asunnon vaihtamiselta vältytään. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja toisaalta molemminpuolinen tieto rakennusprojektin kustannustasosta suhteessa hankkeen eri vaiheisiin ovat luonnollisia ja ymmärrettäviä vaateita. Vuorenjuuren tapaus osoitti selkeästi projektihallinnan haasteet. Rakentamistavasta riippumatta asukkailla tulee olla mahdollisimman hyvät tiedot kustannusarvioista ja todellisista, toteutuneista kustannuksista. Kaupunkipientalojen kaltainen ryhmärakentaminen merkitsee rakennusajan logistisia ja varastointiin liittyviä haasteita. Pienten määrien tilaaminen nostaa helposti toimitus- ja kuljetuskustannuksia, joskaan näin ei lopulta koettu käyneen Vuorenjuuren projekteissa. Ryhmärakentamisajatuksen mahdollistamien yhteishankintojen toteutusta pidetään kuitenkin vaikeana. Kuka hoitaisi kilpailutuksen, ja millä korvauksella? Oma kysymyksensä ovat kaupungin edellyttämät yhdenmukaiset rakennusmateriaalit. Julkisivun suunnittelussa vuorenjuurilaiset saavuttivat erävoiton viitesuunnitelmien ehdotus jäi taka-alalle ja jokainen asukas sai kotiinsa enemmän omia toiveitaan vastaavan julkisivun, niin materiaalien kuin värityksen osalta. Monille asukkaille sen sijaan jäi epäselväksi kattomateriaalivaatimuksen mielekkyys. Peltikatto on tiilikattoa arvokkaampi ratkaisu, ja kattokulman ollessa jyrkkä myös vaaratilanteita aiheuttava, kuten lumisen ajan tapahtumat ovat asukkaille näyttäneet. Malminkartano kuvattiin kaupungin taholta peltikattojen alueeksi, mutta asukkaat eivät täysin allekirjoittaneet väitettä: kipuaminen Malminkartanon jätemäen päälle osoittaa alueen olevan vaihteleva ja monimuotoinen, myös kattomateriaalien osalta. Asukasnäkökulmasta rakennustapaohjeiden ehdottomuus ilman selkeitä perusteluja ja kustannusvertailuja synnyttää kysymyksen, onko ryhmärakentamisprojektien taustalla vaara ikuisesta valtataistelusta? Ketä asetelma lopulta hyödyttää? 164 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot

tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot Projektin kokemukset ja johtopäätökset Yhteenveto raportista Helsingin kaupungin kiinteistöviraston

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Projektin perustelu ja tavoitteet

Projektin perustelu ja tavoitteet P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä

AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana. Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus

PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana. Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus Arviointitutkimuksen tavoite Tutkimustietoa asukkaiden elinympäristöön liittyvistä

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Talous- ja suunnittelukeskus

Talous- ja suunnittelukeskus Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina

Lisätiedot

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta

Asumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin

Lisätiedot

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000

VERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000 N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit

Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009

Tekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

TAPIOLASTA SUURPELTOON

TAPIOLASTA SUURPELTOON TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.

Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja

Lisätiedot

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl

VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl. VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl VILLA ROOSA Senioriasuntoja 28+1 kpl VILLA VIOLA Vuokra-asuntoja 28 kpl A Villa Roosa "Senioriasuntoja 28 + 1 kpl" Mahdollinen vaihtoehtoinen maanalainen yhdyskäytävä palvelutaloon Pohjajärjestelyt muutetaan

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä

JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA JUHANI KARANKA Y H D Y S K U N T A S U U N N I T T E L U N P A I N O V O I M A K E N T T Ä JUHANI KARANKA O T A N I E M I JUHANI KARANKA H E L S I N K I JUHANI KARANKA M E R I H A K A JUHANI

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4

PORVOO Maapolitiikka. Tarjouspyyntö 15.5.2015. Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 PORVOO Maapolitiikka Tarjouspyyntö 15.5.2015 Toukovuoren ostotarjouskilpailu tontit 13-6004-1, 13-6004-2, 13-6004-3, 13-6004-4 1 1. Yleistä... 2 2. Kilpailun kohde... 4 Tontit... 4 Asemakaava ja rakennustapaohje...

Lisätiedot

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti

RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI. Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti RAKENTAMISEN OHJAUS MRL JA PIHAT ESIMERKKINÄ HELSINKI Pia-Liisa Orrenmaa Maisema-arkkitehti Helsingin rakennusvalvontavirasto edellyttää pihasuunnitelman laatimista pääsääntöisesti kaikissa rakennushankkeissa.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet

nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet nzeb Hankeosaaminen - Tausta ja tavoitteet Taustaa Tällä hetkellä pientalot suunnitellaan ja rakennetaan hyvin hajanaisesti organisoituna ja eri järjestelmäratkaisut suunnitellaan ja toteutetaan toisistaan

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU

Ota yhteyttä. Villa Andante. Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi ESPOONLAHDEN LIITTYMÄ NÖYKKIÖNKATU Villa Andante LÄNSIVÄYLÄ Tiiliskiventie Ruukintie Kattilantanhua Kattilalaaksonkatu Tyskaksentie Villa Andante Kattilantanhua 6, 02330 ESPOO puhelin 075 755 5574 www.villa-andante.fi NÖYKKIÖNKATU ESPOONLAHDEN

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012

Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista. Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Kansalaistutkimus rakentamisen materiaaleista Rakennustuoteteollisuus RTT ry Luottamuksellinen Marraskuu 2012 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten parissa kyselytutkimuksen asumisesta

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen

ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen ASUMISEN TULEVAISUUS; monotyyppisestä monityyppiseen Asuntomarkkinat 2011 Kalastajatorppa 20.1.2011 Markku Hedman Professori Arkkitehtuurin laitos, TTY ARKKITEHTUURIN VALLANKUMOUS MAAPALLOJA Maailman ekologinen

Lisätiedot

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA

PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA PUUN MAHDOLLISUUDET LÄHIÖTALOJEN KORJAAMISESSA JA LISÄRAKENTAMISESSA Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Anu Soikkeli Dosentti, arkkitehti Markku Karjalainen Dosentti, arkkitehti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla :

Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : RAKC.3004 Rakennustekniikka Luento 1 / osa 2. Rationaalinen tilasuunnittelu Dipl. ins. Hannu Hirsi A E 01.09.15 Mistä lähtökohdat, kenen ehdoilla : Asiakkaan, käyttäjän tarpeet ja toiminta : Rakennuksesta

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot