Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta
|
|
- Riikka Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Eija Hasu Tiivistelmä Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Pääkaupunkiseudulla on pyritty löytämään erilaisia keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Eija Hasun artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä asumista, jossa myös yhteisöllisyyden ulottuvuudet nousevat esiin. Asukkaat kokevatkin omatonttisten, omien toiveiden mukaan rakennettujen kotien luovan asumista, jossa yksityisyys ja yhteisöllisyys ovat tasapainossa. Vuorenjuuren hankkeen kokemukset tuodaan artikkelissa esiin asukkaiden näkökulmasta, jolloin esiin nousee rakennusprojektin haasteellisuus, mutta myös onnistumisen ulottuvuudet. Keskisestä hankkeessa onkin ollut asukkaiden kyky ja mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, oman kodin muotoutumiseen. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 151
2 Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Usein asukkaiden kertomuksissa asunnon etsintä ajautuu vaiheeseen, jossa valintakriteereistä on tingittävä. Jos omien unelmien toteumaa ei löydy toiveiden asuinalueelta toivotussa hintaluokassa, on kompromisseja tehtävä. Suomalaisista valtaosa toivoo asuntoa pientalosta, ja yli puolet nimenomaisesti omakotitalosta (Strandell 2005). Tämä pientaloasumisen toive kohdentuu niin kaupunki- kuin taajamaseuduille, joskin hieman eri painotuksin. Myös pääkaupunkiseudulla moni asukas unelmoi pientalosta, jopa omakotitalosta. Usea kuitenkin pitää haavettaan omasta talosta jokseenkin epärealistisena. Pääkaupunkilaisten asumisvalinnoissa juuri omakotitalo koetaan ennemmin unelmaksi kuin realistiseksi mahdollisuudeksi (vrt. Lankinen 2009, 31 32). 1 Saavutettavuuden lisäksi omakotitalo eroaa suhteessa pientaloon myös asumisen arjessa. Itse asiassa näiden asuinmuotojen välinen kuilu saattaa olla mittava: omakotitaloon liittyvät ominaisuudet eivät ole välttämättä saavutettavissa muissa pientalomuodoissa, vastoin monia oletuksia. Pientalomuodoista erityisesti rivitalo on esiintynyt asukaskokemuksissa jopa arveluttavana asuinmuotona. Kun kerrostalomaiseen asumiseen liitetään anonymiteetti ja vastaavasti omakotitaloasumiseen oma hallinta ja suvereniteetti, jää rivitalo näiden välimaastoon. Asumismuotona rivitaloon ja rivitalon kaltaisiin paritaloihin kohdistuu usein paljon odotuksia, joista suuri osa jää kuitenkin usein lunastamatta. Osa odottaa rivitaloasumiselta yhteisöllisyyttä, joka ei välttämättä toteudu. Toinen pitää itsestäänselvyytenä pientaloon kuuluvaa piha-aluetta, joka ei kuitenkaan pienuudessaan täytä asukkaidensa tarpeita ja toiveita. Yhä tiiviimmin rakennetut asuntoyhtiöt eivät myöskään tarjoa kohtaamispaikkoja asukkailleen, jolloin naapurikontaktit jäävät muodostumatta, puhumattakaan matalaan ja tiiviiseen liitetystä yhteisöllisyyden tavoitteesta. (Hasu 2009a, 2009b.) Pientaloissa pihaa pidetään itsestään selvyytenä, johon suunnittelijat sen enempää kuin asunnon ostajatkaan eivät kiinnitä riittävästi huomiota. Asukkaat havaitsevat vasta itse käyttövaiheessa pihan merkityksen; parhaimmillaan piha koetaan merkittäväksi asumisviihtyvyyden lisääjäksi ja jopa asuintilojen laajentajaksi. Vaikka asuttaisiin ahtaasti, 1 Helsinkiläisistä 14,9 % ja muun pääkaupunkiseudun osalta 17,1 % arveli seuraavan asunnonvaihdon kohdentuvan omakotitaloon, kun omakotitalon lopulliseksi haaveekseen esitti vastaavasti 19,0 % ja 25,6 % vastaajista (Lankinen 2009, 31). 152 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
3 pihatilat voivat tarjota lisähuoneen kesäkuukausina ja lasitetut osuudet pidempäänkin. Tiivistyvillä asuinalueilla pihat koetaan kuitenkin monesti liian pieniksi: asukkaiden on tehtävä valintoja yrttiviljelysten ja oleskelupatioiden samoin kuin lasten leikkialueiden ja istutusalueiden välillä. Eri toiveiden yhteentörmäys rajallisissa ulkotiloissa johtaa usein mitä moninaisimpiin tilanhallintakiistoihin. Nämä kiistat kulminoituvat monesti juuri pihatilaan, joka muuttuu vallan symboliksi (vrt. Hasu 2009a). Moni asukas kokee tästä syystä omakotitalon varmimmaksi asumismuodoksi sen tarjoaman ehdottoman hallintaoikeuden ansiosta. Vaikka naapureitaan ei voi valita, ei kukaan pysty sanelemaan, mitä pihalleen istuttaa tai miten sillä oleskellaan. Pääkaupunkiseudulla onkin pyritty löytämään keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat olleet Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Malminkartanon 20 omatonttista, kytkettyä omakotitaloa on rakennettu omatoimisesti hartiapankkiperiaatteella. Käytännössä hartiapankkirakentaminen on voinut tarkoittaa myös muun muassa valmistalopakettien käyttämistä. Keskeinen ero omatoimisessa rakentamisessa tuottajamuotoiseen rakentamiseen verrattuna on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa alusta saakka valintoihin ja suunnitelmien sisältöihin, luonnollisesti kaavamääräysten sekä rakennusjärjestyksen ja rakennustapaohjeiden puitteissa. Omatoiminen rakentaminen nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena saavuttaa toiveita vastaava asunto, kohtuulliseen hintaan, verrattuna markkinahintaisiin kohteisiin (Malminkartanon 2005, 7). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Tämä artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Haastattelut on suoritettu kesällä 2008, jolloin haastateltiin yhtä kahden hengen vuorenjuurelaista kotitaloutta, sekä syksyllä 2009, jolloin haastattelijan kanssa keskusteli neljä Vuorenjuureen kotinsa rakentanutta ja rakennuttanutta pariskuntaa, joista kaksi oli lapsiperheitä. Haastattelut olivat luonteeltaan keskustelunomaisia, mutta noudattivat kuitenkin puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa. Vuoden 2008 haastattelu liittyi Ympäristöministeriön rahoittamaan Asumispreferessit, kestävä yhdyskuntarakenne ja asumisen arki tutkimukseen, joka osaltaan on mahdollistanut taustatulkinta-aineiston käytön asukkaiden kokemusten pohtimisessa ja sijoittamisessa laajempaan kontekstiin. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 153
4 Vuorenjuuren kaupunkipientalot Malminkartanon pientalojen kantavana ajatuksena on ollut tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen omakotitalorakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Vuorenjuuren kytketyt omakotitalot ovat kaupungin vuokramaalle rakennettuja omatonttisia kokonaisuuksia, joiden perustuksista on vastannut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (Att) ja lopusta asukkaat, joko itse rakentaen tai rakennuttaen. Malminkartanon kaupunkipientalot noudattavat kirjaimellisesti tiiviin ja matalan asumismuodon ideologiaa. Vuorenjuuren kolmen korttelin kokonaisuuden tonttikoot vaihtelevat 188 neliömetristä vajaaseen 300 neliömetriin tonttitehokkuuden ollessa 0,6. Kohteen asuntojen kaupunkikuvallinen ja tekninen yhteensopivuus pyrittiin takaamaan viitesuunnitelmin ja rakennustapaohjeistuksella. Malminkartanon kaupunkipientalohankkeen lähtökohtana oli helpottaa toisiinsa kiinni rakennettavien omakotitalojen omatoimista rakennuttamista etukäteissuunnittelulla, rakennustapaohjeella ja ensimmäisten vaiheiden rakennuttamisella kaupungin toimesta. Tarkoitus oli myös kehittää rakennuttamismalli omatoimisesti toteutettaville tiiviille ja matalille asuntoalueille, ja samalla mahdollistaa asukkaiden laaja osallistuminen asuntojensa ja asuinympäristöjensä muotoutumiseen. (Malminkartanon 2005, 10.) Kytkettyjen omakotitalojen, kuten yleensäkin tiiviin rakentamisen prosessi on haasteellinen niin kaupungin organisaatioille kuin tuleville asukkaille. Tästä on kertynyt monia esimerkkejä Espoon Säterinmetsän kaupunkipientaloista sekä Kauklahden messualueen omakotitaloalueelta. Yhteistä hankkeille on ollut rakentamisprosessin ongelmallisuus, joka on koettu molemminpuolisesti raskaaksi, niin kaupungin kuin rakennuttajien taholla. Vuorenjuuren tapauksessa Att:n vetämä suunnitteluprosessi koettiin periaatteessa hyväksi; asukkaat tutustuivat etukäteen toisiinsa, mielipiteitä ja tietoja vaihdettiin ja uskoa onnistumiseen luotiin. Haasteeksi prosessissa nousi viranomaisyhteistyön kankeus sekä kustannusten ja kustannusarvioiden jääminen epämääräiseksi jos kustannustietoja edes saatiin. Ylipäätään tiedonkulku koettiin ongelmalliseksi. Asukkaat kokivat jäävänsä kysymyksineen yksin. Huolimatta hankkeen hankaluuksista onnistui Malminkartanon pientaloprojekti kuitenkin varsin hyvin (Malminkartanon 2005, 73). Asukkaat ovat tyytyväisiä koteihinsa, ja rakennusaikaiset vastoinkäymiset alkavat olla pääsääntöisesti historiaan jäävää kokemuspohjaa. 154 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
5 Koko kylä kasvattaa Kaupunkialueiden tiivistämisen tavoitteisiin tarjotaan usein ratkaisuksi matalaa ja tiivistä rakentamista. Tällä asumismuodolla pyritään vastaamaan asukkaiden pientalotoiveisiin, mutta tiiviys itsessään saattaa tuottaa yllättäviäkin lopputuloksia. Tiiviys käsitteenä on monimuotoinen, silti harvemmin avattu. Kyttä ja Kahila (2006) ovat esittäneet asuinalueiden tiiviyden tarkasteluksi nelikenttäjaon (kuva 1). Nelikenttäjaossa tarkastellaan samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen tiiviyden astetta ja elinympäristön koettua laatua, jota arvioidaan esimerkiksi liikkumisen, yhteisöllisyyden ja yksityisyyden säätelymahdollisuuksien, turvallisuuden ja turvattomuuden sekä esteettisen kokemuksen kautta. Perinteisesti tiiviyttä arvioidaan tehokkuusluvuin, jolloin alueellinen, korttelikohtainen tai esimerkiksi tonttikohtainen tiiviys on sitä suurempi, mitä enemmän kerrosneliöitä kohdentuu tarkasteltavalle alueelle. Kyttä ja Kahila käyttävätkin tiiviisti rakennetun, negatiivisen laatukokemuksen synnyttävän alueen esimerkkinä epäviihtyisää kerrostaloaluetta. Pelkkä tehokkuusluku ei kuitenkaan kerro yksiselitteisesti koetusta tiiviydestä: lopultakin kyse on rakennustavasta, asukkaiden tavoista asua ja käyttää asuinympäristöään sekä toisaalta siitä, millaisia odotuksia he asumiselleen ja asuinympäristöilleen asettavat. Laskennallista tiiviyttä merkityksekkäämpää asukkaiden kannalta on koettu tiiviys. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 1. Koettu tiiviysaste suhteessa asumisen koettuun laatuun. Muokattu, Kyttä & Kahila (2006, 23). Kaupunkipientalot edustavat tehokkuudeltaan hyvin tiivistä pientalorakentamista. Silti asumiskokemus korostaa väljyyttä. Siihen vaikuttavat muun muassa näkymät, oman tilan hallinta ja esimerkiksi se, onko Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 155
6 oman arjen rutiineja muokattava muun ympäristön ohjaamana. Kun aamulla herätään, onko ensimmäisenä tarkistettava, etteivät oman kodin tapahtumat näyttäydy liian lähellä asuville naapureille? Epämieluisat näkymät ja naapureiden vaikutus eivät liity lopultakaan talotyyppiin tai tontin tehokkuuteen. Ensisijaisesti on kyse suunnitteluratkaisuista. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä, jopa yksityisyyttä mahdollistavaa asumista. Kaupunkikuva on hallittu ja katutila jäsennelty. Näiden ominaisuuksien lisäksi voidaan nostaa esiin yhteisöllisyyden ulottuvuudet, sillä matalan ja tiiviin tavoitteissa yhteisöllisyys on usein mainittu laadullinen tavoite (Lahti 2002, 7, 113). On kuitenkin todettava, ettei tiiviys saati mataluus automaattisesti tuota esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Matalaa ja tiivistä lopputulosta tavoitellut Kauklahden asuntomessualue Espoossa voidaan mainita yhtenä esimerkkinä tästä paradoksista monelle asukkaalle oli yllätys, ettei matalan ja tiiviin suunnitteluideologialla toteutetulla Kauklahden asuntomessualueella yhteisöllisyyttä syntynyt, paitsi sen omakotitaloalueella (Hasu 2009a). Kauklahden asuntomessujen omakotitaloalueen rakennusaikainen toiminta on hyvin rinnastettavissa kokemuksiin Espoon Säterinmetsän sekä Malminkartanon Vuorenjuuren kytkettyjen omakotitalojen suunnittelusta ja rakentamisesta (Fogelholm 2003, Malminkartanon 2005). Samanaikainen rakennusprojekti, sen prosessissa eläneet ja muuttuneet vaatimukset sekä jaetut ilot ja murheet loivat yhteisen kokemuspohjan, joka osaltaan on ollut luomassa ja vahvistamassa alueiden asukkaiden yhteisöllisyyttä. Vuorenjuuren asukaskokemusten perusteella korkea tonttitehokkuus ei ole luonut negatiivista tiiviyttä, pikemminkin päinvastoin. Asukkaat kokevat omatonttisen ja omien toiveiden mukaan rakennetun kodin mahdollistavan yksityisen ja kodinomaisen asumisen. Myös yksityisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino on harmoninen. Ja vaikka taloihin on vuosien saatossa syntynyt paljon uusiakin asukkaita, ei lasten kirmaaminen lähimetsässä, kadulla ja asuntojen pihoilla ole juuri naapurisopua häirinnyt. Lapsiperheiden asumisen arjessa suureksi eduksi osoittautui lapsivaltaisuus kavereita löytyi niin naapurista kuin lähitaloyhtiöistä. Tällainen on kaupungin kannalta erinomainen projekti jos haluaa että kouluille riittää lapsia!, totesivat asukkaat kuin yhdestä suusta. 156 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
7 II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 2. Vuorenjuuren katutila ei vain autoille. Kytketyt kaupunkipientalot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa katutilan muodostumiseen. Kytkettyjen, vaihtuvailmeisten julkisivujen yhtenäiset ketjut rajaavat katutilaa ja muokkaavat alueellista identiteettiä. Kuten tanskalainen arkkitehti Jan Gehl on painottanut, katutilalla voidaan vaikuttaa asuinviihtyvyyteen eritoten asuinaluetasolla, sekä käytettävyyden, kokemuksellisuuden että esimerkiksi yhteisöllisyyden synnyn kautta (Gehl 2007). Vuorenjuuren pientalot ovatkin vaikuttaneet onnistuneesti myös katutilan käyttöön. Liikennekulttuurissamme tunnistettu voimakas tarve etenemiselle (HS ) pysyy Vuorenjuuren asuntojen edustalla maltillisena. Autot liikkuvat kadulla oleskelevien ehdoin. Syntynyt katutila tarjoaa näin tilaa myös leikille, mikä suomalaisessa kaupunkirakenteessa vaikuttaa olevan harvinaista. Yhteisten leikkialueiden puute ei rajoita lasten leikkimistä taikka liikkumista. Pienimmät lapset saavat tilansa asuntokohtaisilta pihoilta ja lähipuistosta, itsenäiseen liikkumiseen kykenevät lapset laajentavat liikkumisreviiriään turvallisesti lähimetsään ja katutilaan. Aikuiset asukkaat, niin lasten vanhemmat kuin ne, joiden lapset ovat kodeistaan jo aikaa sitten muuttaneet, kantoivat kortensa kekoon asumisen ja elämisen turvallisuuden tarkastelussa. Koko kylä kasvattaa ei olekaan kaukana Vuorenjuuren kaltaisesta asuinpaikasta. Se on joillekin kaupunkimaista elämää parhaimmillaan. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 157
8 Koti kokijansa mukaan Aina Vuorenjuurelaiset eivät ole kokeneet elämäänsä yhtä auvoiseksi. Muutaman vuoden asumisen jälkeen pystyttiin jo toteamaan rakennusvaiheen kokemusten olevan takana. Vain lopputarkastusten suorittamattomuus muistutti osaa asukkaista itse rakentamisprosessista. Loppu hyvin, kaikki hyvin, voinemme todeta. Silti, kuten Helsingin kaupungin kiinteistöviraston loppuraportissakin todetaan, projekti oli ongelmallinen mutta kokonaisuudessaan positiivinen, eritoten lopputuloksensa ansiosta. Projekti onkin nähty mahdollisuutena ammentaa osaamista matalan ja tiiviin rakentamisen eri muotojen jatkokehittelyyn (Malminkartanon 2005). Vuorenjuurilaisten kertomuksissa rakennusprojektin ongelmallisuus voidaan identifioida kahteen osatekijään. Ensimmäisenä asukkaat tuovat esiin itse prosessin, sen haasteet sekä asukasvaikuttamisen ulottuvuuden, ja toisena asumisviihtyvyyden rakentumisen eli sen, miten ja millä keinoin asunto muokkautuu kodiksi. Juuri asukkaiden viihtymisen tavoitteiden ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien koetaan muodostuneen prosessissa kompastuskiveksi. Asukasvaikuttamisen painoarvon nähdään jääneen vaille ansaitsemaansa huomiota myös hankkeen loppuraportoinnissa. Sanotaan, että koti on minuuden jatke. Koti mahdollistaa suvereniteetin, se tuo turvaa ja yksityisyyttä, mutta mahdollistaa myös yhteisöllisyyden (mm. Lapintie 2008, Moore 2000). Koti voi olla asuntoa laajempi ja jatkua asunnon ulkoseinistä pihalle ja asuinalueelle. Kyse on siitä, kuinka asukas itse mieltää asuntonsa ja sen ulkoympäristön, miten hän alueelle juurtuu ja kuinka omaksi hän eri paikat ja tilat ottaa. (Hasu 2009a) Erittäin suuri merkitys kodin muotoutumiseen ja asukasviihtyvyyteen on asukkaiden mahdollisuudella vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, vastaako koti visuaalisilta ja toiminnallisilta piirteiltään omia toiveita ja käsityksiä (vrt. Sirgy ym. 2005). Vuorenjuuren asunnot oli lähtökohtaisesti tarkoitettu asukkaidensa rakennettavaksi. Keskeistä projektissa oli ajatus hallitusta, ennalta määrätystä julkisivusta ja asukkaiden mahdollisuudesta muokata sisätilaa tarpeisiinsa mitoitutetuksi. Viitesuunnitelman julkisivuehdotus, valkoisen ja eri värien rytmikäs vertikaalinen vaihtelu, oli johdettu Säterinmetsän esimerkistä. Erilaisia pohjapiirroksia tarjottiin lähtökohdaksi, joko toteutettavaksi suoraan tai edelleen muokattuna (ks. Malminkartanon 2005, 26, 31). Keskivertoasukkaille laadittuja viitesuunnitelmia ei haluttu 158 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
9 toteuttaa sellaisinaan; valmiit pohjaratkaisut eivät vastanneet lopullisia tarpeita, jotka olivat kullakin kotitaloudella yksilölliset. Siksi omaa kotia rakentaessaan asukkaat pyrkivät omannäköisiin ja juuri omiin tarpeisiin räätälöityihin ratkaisuihin. Lähes kaikki Vuorenjuuren asukkaat päätyivät näin ollen alkuperäisistä suunnitelmista poikenneisiin ratkaisuihin vain yksi kotitalous päätyi valitsemaan viitesuunnitelman mukaisen pohjaratkaisun. Ja ehkäpä juuri näin tulee olla. Koska ennalta ei tunneta kohteeseen muuttavia asukkaita, on mahdotonta arvioida asumisen odotuksia tai asumisen arjen sujuvuutta riittävän syvällisesti. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuvat 3 ja 4. Vuorenjuuren kaupunkipientalojen vaihtelevaa julkisivuväritystä. Alkuperäisen viitesuunnitelman mukaan on toteutettu julkisivut, joissa valkoinen vaihtelee muiden värisävyjen kanssa (kuva oikealla). Vaikka valtaosa asukkaista päätyi täysin omaan pohjaratkaisuun, pidettiin valmiita ehdotuksia erittäin tärkeinä; kuten aina talon rakentamisessa, alaan vihkiytymättömälle päätösten ja valintojen määrä on mittava. Ilman alan osaamista on esimerkiksi vaikea hahmottaa käytössä olevaa tilaa. Suuntaa-antavat viitesuunnitelmat kertovat tilankäytön mahdollisuuksista ja ennen kaikkea avaavat mittasuhteita. Ammattilaisten suodattamat, lähtökohdiksi valitut vaihtoehdot mahdollistavat omaehtoiselle suunnittelulle ponnistuslaudan. Viitesuunnitelmat koetaan referenssipisteeksi, kohdaksi johon vertaillaan muita vaihtoehtoja sekä omia asumiskokemuksia ja -toiveita. Kaupunkipientalojen suunnittelussa ongelmaksi nousevat asukkaiden toiveet ja unelmat suhteessa todellisiin tarpeisiin. Asukkaat ovat oman nykyhetken asumisen asiantuntijoita (Hasu 2009b, 83). Omia asumisen tarpeita peilataan ensisijaisesti vallitsevaan elämäntilanteeseen ja tunnistettuihin tarpeisiin suunnitteluvaiheessa on vaikeaa arvioida arjen vaateita ja lopullisia tarpeita. Miten siis ennakoida tulevaa, etenkin Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 159
10 jos suunnitelmat kohdentuvat itselle uuteen asuintalotyyppiin, kuten kaupunkipientaloon? Kestävän kehityksen mukaisen asumisideologian mukaan asumisen kestävyys muodostuu muun muassa asemasta yhdyskuntarakenteessa (mm. palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus, joukkoliikenteen toimivuus) sekä asuntokohtaisista ratkaisuista (mm. energiatehokkuus), mutta myös muuttojen minimoinnista 2. Mitä viihtyisämpi ja muuttuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin sopeutuvampi asunto on, sen uskollisemmat asukkaat asunnossa asuvat. Asuntoonsa ja asuinympäristöönsä juurtuvat asukkaat luovat alueellista hyvinvointia (vrt. Hasu 2009a). Toisin sanoen kestävyyttä edistävät rakenteelliset ja talotekniset ratkaisut eivät pelkästään luo pitkää käyttöelinkaarta, vaan asunnon, kodin, on vastattava asukkaan odotuksiin niin arjen toimivuuden tasolla kuin esteettisellä tasolla, vuodesta toiseen, myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Suunnittelutoimeksiannon saava arkkitehti onkin paljon vartija. Hänen tulisi osata palastella asukkaiden toiveet ja unelmat, hahmottaa ja konkretisoida todelliset tarpeet niin nykyasumisessa kuin tulevaisuudessa. Vuorenjuuren viitesuunnitelmiin toivottiinkin ominaisuuslistauksia toiminnoista, joita kaupunkipientalo monimuotoisuudessaan voisi mahdollistaa. Jälkikäteen asukkaille oli kokemusten ja esimerkkien kautta muotoutunut ajatuksia kattoterassista, olohuonetta ja ulkosaunaa yhdistävästä viherhuoneesta, harrastetiloista, kodinhoitohuoneratkaisuista ja niin edelleen. Kytkettyjen pientalojen suunnittelu on pääsuunnittelijana toimivalle arkkitehdille kuitenkin vaativa kokonaisuus, ja ongelmaksi saattaa muodostua todellisuudessa tarvittavien työtuntien ja asukkaan maksuhalukkuuden kohtaamattomuus. Jatkossa lienee syytä pohtia suunnittelutyön jouhevaksi käynnistämiseksi esimerkiksi eri elämäntilanteisiin sidottuja viitesuunnitelmia ja jo toteutetuista kohteista koostettujen kokemusten pohjalta laadittuja listauksia. Liittyminen ulkotilaan Matalan ja tiiviin asumisen yksi keskeisistä ominaisuuksista on välitön liittyminen ulkotilaan. Kaupunkipientalot mahdollistavat ulkotilan 2 Asumisen valintojen kestävyys voidaan kyseenalaistaa, jos asukkaat joutuvat muuttamaan kohteesta toiseen vain siksi, että asumisen arjen vaatimukset eivät asetu asunnon suunnitteluratkaisuun. Muuttaminen aiheuttaa monia kustannuksia; muuttamiseen liittyy usein myös esimerkiksi kodin sisustuksen ja kalustuksen uusiminen, mikä kestävyyden kannalta on harvoin mielekästä. 160 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
11 käytön hyvinkin monipuolisesti. Yksi ilmeisimmistä eroista muihin talotyyppeihin nähden syntyy pihatilasta. Toisin kuin asunto-osakeyhtiömuotoisissa kohteissa omatonttiset pientalot mahdollistavat asukkaille oman pihan ja tilan eli oman reviirin hallinnan. Oleskelupihat ovat aidatut, mikä erottaa ne selkeästi yksityisen asuintilan jatkeeksi. Epäselvyyttä julkisen ja yksityisen tilan erosta ei synny. Jokainen asukas on saanut muokata pihatilaansa kuten on halunnut, toiveidensa mukaan. Tämä ei tiiviissä asumisessa ole aina itsestäänselvyys. Eritoten asuntoosakeyhtiömuotoisessa asumisessa asuntojen ulkotilat on harvoin osoitettu yhtiöjärjestyksessä muun kuin asunto-osakeyhtiön hallintaan. Tällöin jopa asuntokohtaiset piha-alueet ovat todellisuudessa taloyhtiön, ei asukkaan, määräysvallassa. Pihat, niiden rakennelmat ja istutukset, saattavat johtaa yllättäviin konflikteihin, jotka pitkällä aikavälillä laskevat merkittävästi asumisviihtyvyyttä. (Vrt. Hasu 2009a, katso myös Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2010, kohta 13: piha-alueet). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Malminkartanon kaupunkipientaloissa ainoastaan pihojen kapeus herätti keskustelua. Pituussuuntaan sijoitetut varastorakennukset korostivat osaltaan pihojen mahdollista kuilumaisuutta. Toivottavana pidettiin Säterinmetsän tapaan rakennettuja pihoja, joissa varastorakennus on sijoitettu pihan päätyyn, poikkisuunnassa. Malminkartanossa tonttien länsipuolella kulkeva maakaasuputki esti tämän järjestelyn myös pohjoiskorttelin osalta, vaikka nämä tontit eivät olleet maakaasuputken varoalueella. Kaupunkipientaloissa kadunpuoleinen pihaosuus on merkittävä, niin toiminnallisesti kuin esteettisesti. Asukkaat arvostivat suuresti etupihoille tehtyjä vihersuunnitelmia, sillä juuri niiden ansiosta saavutettiin tarvittu moni-ilmeisyyttä sitova yhtenäisyys. Tosin suunnitelmien toteutusta vaikeutti ohjeiden puute rakentamisen alkuvaiheessa, mikä herätti osaltaan epävarmuutta rakentajissa ja ohjasi omatoimisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin sulautuneet kokonaisuuteen sopiviksi, eivätkä riko yhtenäistä katujulkisivua. Tämä kertonee omaa kieltään rakennuttajien sitoutumisesta ja kyvystä sisäistää kokonaistavoitteet. Visuaalisesti ja toiminnallisesti arvioituna rakennusten etäisyys, 5,5 metriä kadusta, koettiin asukasarviossa riittäväksi. Tämä mitoitus on kuitenkin tulkittavissa minimimitoitukseksi. Jos etupihalle on pysäköitävä auto ja muutama polkupyörä, ei pihalle juuri muuta mahdu. Tämä ei ole ongelma niinkään kesäisin, mutta talvisin ilmeni yllättäviä vaaratilanteita. Lumien jäätyminen jyrkille peltiharjakatoille on osoittautunut Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 161
12 uhkaksi pihalle pysäköidyille autoille. Jokunen tuulilasi on yhtiössä jo jouduttu uusimaan lumikuorman rysähdettyä auton päälle, katon lumiesteistä huolimatta. Puoli metriä lisää etupihalle saattaisi riittää autopysäköinnin sijoittamiseksi lumikuorman putoamissektorin ulkopuolelle. Samalla luomenluonnin synnyttämille lumikasoille löytyisi paremmin tilaa. Vaille huomiota on jäänyt takapihojen liittyminen julkiseen tilaan. Asukkaat on ohjeistettu varustamaan piha-aita portilla; moni käyttääkin pihaporttia kulkureittinään niin kauppamatkoihin kuin pyörälenkeille. Monelle myös pyörien säilytys on luontevinta juuri takapihan varastossa. Piha ja siihen liittyvä kulkureitti ovat arkielämässä tärkeitä. Silti pihojen liittymistä julkiseen tilaan suunnitellaan vain harvoin tämä näkyi myös Vuorenjuuren toteutuksessa, katukuvassa. Talojen länsipuolella kulkeva ulkoiluraitti on rajattu asuntopihoista nurmikaistaleella, joka on kuitenkin enemmän rikkaruohojen kasvualusta kuin hoidettu viheralue. Kaistale on kaupungin omistuksessa, joskin osa asukkaista kävi keskusteluja kaupungin rakennusviraston kanssa kaistaleen vuokraamisesta. Vuokraamisen kautta saavutettu hallinta olisi mahdollistanut asukkaille oikeuden hoitaa kyseisiä alueita. Tästä järjestelystä kuitenkin luovuttiin ennen neuvottelujen saattamista loppuun miksi maksaa hoitovelvollisuudesta? Kuvat 5 ja 6. Esimerkkejä kohteista, joissa yksityisen ja julkisen tilan välinen liittyminen ei ole loppuun saakka ohjeistettu taikka suunniteltu. Vuorenjuuren takapihojen liittyminen kaupungin omistamaan puistoalueeseen on jäänyt yksittäisten toteutusten varaan yhtenäistä linjausta ei ole syntynyt esimerkiksi kulkureittien käsittelyyn. Kaupungin maa-alaa ja asukkaiden piha-aitaa rajaa avo-oja, joten asuintonttien ja julkisen tilan liittymäkohdan suunnittelemattomuus näkyy muun muassa monenkirjavissa siltaratkaisuissa ja polkumateriaaleissa. Tiivis rakentaminen edellyttäisi paneutumista erityisesti asuintonttien 162 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
13 ja julkisen tilan rajakohtiin; siihen, mitä materiaaleja käytetään, kuka hallitsee, kuka vastaa hoidosta ja millä ehdoilla. Kenen koti, kenen rahat? Mahdollisuus rakentaa tai rakennuttaa oma koti pääkaupunkiseudulle saattaa mahdollistua monen kohdalla juuri kaupunkipientalokonseptin ansiosta. Malminkartanon tyyppinen projekti houkuttelee sekä kokeneita rakentajia että niitä, joita ajatus on ehkä kutkuttanut mutta rohkeus ei aiemmin ole riittänyt. Vuorenjuurilaisista löytyi asukkaita, jotka olivat rohkaistuneet lähtemään mukaan projektiin ystävien esimerkin kannustamana, vaikka ensimmäinen ajatus olikin ollut ei ole meidän juttu. Erilaisia ryhmärakentamismalleja noudattavat kaupunkipientaloprojektit saattaisivatkin olla keino löytää omia tarpeita parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaava koti. Kaikkeahan ei voi saada, muistuttivat vuorenjuurilaisetkin. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Asukkaat kokivat saaneensa yhdessä rakentamisesta voimaa, jaksamista ja uutta osaamista. Rakennusaika yhdisti heitä luoden harvinaista yhtei söllisyyttä. Kaupungin virkakoneistojen yhteensopimattomuus puolestaan korostui asukkaiden melko saumattoman yhteistyön peilaamana. Rakennusprosessin aikana asukkaat ikään kuin löysivät toisensa ja yhteisen voimansa, vaikka valtaosa asioinnista hoidettiin rakentajakohtaisesti, jokaisen vastatessa omasta projektistaan. Malminkartanon loppuraportti toi osaltaan esiin sekä prosessin että tiedonkulun ja eri instanssien yhteistyön haasteellisuuden. Asukkaiden kertomuksissa korostuu eritoten epämielekäs lähtöasetelma. Rakennuttajakonsulttina Att:n ei nähty omanneen riittävästi tietoa tai osaamista. Alkuvaiheessa moni rakennuttajakandidaatti joutui perumaan osallistumisensa kustannustason jäätyä epäselväksi. Projektin edetessä ei konsultin taholta saatu selvityksiä kustannuksista tai maksettaviksi osoitettujen laskujen perusteista, mikä osaltaan lisäsi epäluottamusta vastapuolen osaamiseen. Esitettiinkin kysymys, oliko konsultti edes halukas todelliseen yhteistyöhön? Suomalaisten varallisuudesta yli puolet on sitoutunut asuntokantaan (Juntto 2008, 53). Oma koti onkin yksi elämän suurimmista investoinneista. Tätä tosiasiaa vasten ei liene ihmetyksen aihe, miksi oma koti halutaan rakentaa mahdollisimman pitkälti omia toiveita ja unelmia vastaavaksi. Kestävyyden periaatteita ajatellen se olisikin toivottavaa. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 163
14 Turha muuttoliike on mahdollista minimoida, jos oma koti pystyy palvelemaan asukastaan vuosikymmenestä toiseen. Tämä edellyttää asukaskokemusten hyödyntämistä uusien kaupunkipientalokohteiden suunnittelussa kuinka ja millä ehdoin monitasoinen kaupunkipientalo joustaa ja muuntuu ajassa, asumisen muuttuvissa tarpeissa. Suunnittelijoiden ja hankkeista vastaavien tahojen kattava tietopohja auttaa asukkaita ja rakennuttajia näissä muunneltavuuden tavoitteissa. Tarpeiden muuttuessa kotia voidaan muokata ja asunnon vaihtamiselta vältytään. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja toisaalta molemminpuolinen tieto rakennusprojektin kustannustasosta suhteessa hankkeen eri vaiheisiin ovat luonnollisia ja ymmärrettäviä vaateita. Vuorenjuuren tapaus osoitti selkeästi projektihallinnan haasteet. Rakentamistavasta riippumatta asukkailla tulee olla mahdollisimman hyvät tiedot kustannusarvioista ja todellisista, toteutuneista kustannuksista. Kaupunkipientalojen kaltainen ryhmärakentaminen merkitsee rakennusajan logistisia ja varastointiin liittyviä haasteita. Pienten määrien tilaaminen nostaa helposti toimitus- ja kuljetuskustannuksia, joskaan näin ei lopulta koettu käyneen Vuorenjuuren projekteissa. Ryhmärakentamisajatuksen mahdollistamien yhteishankintojen toteutusta pidetään kuitenkin vaikeana. Kuka hoitaisi kilpailutuksen, ja millä korvauksella? Oma kysymyksensä ovat kaupungin edellyttämät yhdenmukaiset rakennusmateriaalit. Julkisivun suunnittelussa vuorenjuurilaiset saavuttivat erävoiton viitesuunnitelmien ehdotus jäi taka-alalle ja jokainen asukas sai kotiinsa enemmän omia toiveitaan vastaavan julkisivun, niin materiaalien kuin värityksen osalta. Monille asukkaille sen sijaan jäi epäselväksi kattomateriaalivaatimuksen mielekkyys. Peltikatto on tiilikattoa arvokkaampi ratkaisu, ja kattokulman ollessa jyrkkä myös vaaratilanteita aiheuttava, kuten lumisen ajan tapahtumat ovat asukkaille näyttäneet. Malminkartano kuvattiin kaupungin taholta peltikattojen alueeksi, mutta asukkaat eivät täysin allekirjoittaneet väitettä: kipuaminen Malminkartanon jätemäen päälle osoittaa alueen olevan vaihteleva ja monimuotoinen, myös kattomateriaalien osalta. Asukasnäkökulmasta rakennustapaohjeiden ehdottomuus ilman selkeitä perusteluja ja kustannusvertailuja synnyttää kysymyksen, onko ryhmärakentamisprojektien taustalla vaara ikuisesta valtataistelusta? Ketä asetelma lopulta hyödyttää? 164 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä
tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot
tonttiosasto HAVAINNEKUVA/VIITESUUNNITELMA HAVAINNEKUVA/ASEMAKAAVASELOSTUS Malminkartanon kaupunkipientalot Projektin kokemukset ja johtopäätökset Yhteenveto raportista Helsingin kaupungin kiinteistöviraston
LisätiedotTownhouse - tutkimuksen kertomaa
Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos
LisätiedotPerinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle
Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla
LisätiedotProjektin perustelu ja tavoitteet
P A L V E L U T Projektin perustelu ja tavoitteet Hankkeen tavoite on lisätä sukupolvien välistä yhteenkuuluvuutta ja lisätä toisista huolehtimista tarjoamalla uudenlainen asumismuoto usean sukupolven
LisätiedotAsumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?
Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin
LisätiedotAsumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne
Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne
LisätiedotYHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN
YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ LAADUKAS PIENTALOASUMINEN UUDENLAISET KAUPUNKIPIENTALOKONSEPTIT JOONAS MIKKONEN - ARKKITEHTI SAFA LÄHTÖKOHDAT YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVÄ MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU = Yhdyskuntarakenteen
LisätiedotKAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5
KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden
LisätiedotIkäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015
Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
LisätiedotTURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE
TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa
Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:
LisätiedotKY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS
KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin
LisätiedotTsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto
Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:
LisätiedotTOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN
TOIMINNALLINEN TURVALLINEN YKSILÖLLINEN TEHTY ELÄMÄÄN TEHTY ELÄMÄÄN AINOA KAARI on suunniteltu joustamaan asukkaansa elämän mukana. Se on tilava ja toimiva kaikissa elämäntilanteissa. Kaaren käytännölliset
LisätiedotPEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana. Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus
PEHMOGIS Elinympäristö asukkaiden arvioimana Marketta Kyttä & Maarit Kahila Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus ja koulutuskeskus Arviointitutkimuksen tavoite Tutkimustietoa asukkaiden elinympäristöön liittyvistä
LisätiedotMiten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?
Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV
LisätiedotASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT
Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT ASUNTO- POLITIIKKA TAVOITE: Kartoitetaan Jyväskylässä toimivien rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopolitiikasta, asuinalueiden
LisätiedotMUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU
MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan
LisätiedotTOWNHOUSE. Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin
TOWNHOUSE Onko townhousella kysyntää? monialainen tutkimushanke TOWNHOUSE -talotyypin soveltuvuudesta suomalaiseen elämänmuotoon ja tarpeisiin AALTO YLIOPISTO HELSINGIN KAUPUNKI ARKKITEHTUURI RAKENNUSTEKNIIKKA
LisätiedotAVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä
AVAIN EKOTOIMIVAAN KOTIIN Asumisvalintojen kestävyys suunnittelun haasteena Projektipäällikkö Heli Mäntylä EKOTEHOKKAAN ELINKAARIASUMISEN PALVELUKONSEPTIT YHTEISTYÖTAHOT TTS tutkimus (Työtehoseura) TKK
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotNunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset
Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit 21050-21051 ja kortteli 21060), yleiset määräykset Nunnan radanvarren asemakaava-alue sijaitsee likimääräisesti Littoistentien, Nunnanpellon
LisätiedotKommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa
Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus SYKE Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen seminaari 27.9.2018 Asukasbarometri
LisätiedotAlueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä
Alueellinen ja markkinaehtoinen pysäköintijärjestelmä Helsingin kaupunkistrategia 2017-2021 Kaupunki hillitsee rakentamisen kustannuksia ja tiivistää kaupunkirakennetta siirtymällä kilpailukykyään ja saavutettavuuttaan
LisätiedotKoti Koskelassa kaikki on lähellä
Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,
LisätiedotSuomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan
Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja
LisätiedotAsumisen toiveet -tutkimus. Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta
Asumisen toiveet -tutkimus Tiivistelmäyhteenveto tutkimuksesta 1 KodinOnni palvelukokemukset 2013 Yhteenveto Tutkimus toteutettiin Kotipaneelissa yhteistyössä Aller Media Oy:n kanssa. Kysely lähettiin
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA IKÄÄNTYVILLE, JÄRVENPÄÄ ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikääntyvien tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Järvenpäässä
LisätiedotKYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT
KYSELY ASUMISTARPEISTA JYVÄSKYLÄN IKÄÄNTYVILLE ASUMINEN NYT Tämän kyselyn tavoitteena on kartoittaa ikäihmisten tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia. Kysely on tarkoitettu yli 55-vuotiaille Jyväskylässä
LisätiedotKuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat
Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit 6441-6443 ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat Kuhilaspellon alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, pääasiassa Koronniityntien länsipuolella.
LisätiedotUntolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit
Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 2729-2733 Untolan alue sijaitsee Littoisten kaupunginosassa, Paaskunnan ja Lähteenmäen asuinalueiden välissä. Alueen rakennuskanta on pääasiassa uudehkoa.
LisätiedotTalous- ja suunnittelukeskus
Helsingin kaupunki Talous- ja suunnittelukeskus Kotikaupunkina Helsinki Asumisen ja maankäytön suunnittelun päämäärät ja tavoitteet Asumisen ja maankäytön suunnittelun lähtökohtia Uutta kaupunkia Vuosina
LisätiedotVERMO. Toni Laurila, 69891L 3.5.2010 Aalto-yliopisto Kaupunkisuunnittelu Kaupunkitila 2 A-36.1203. 1/5 Rakeisuus 1:5000
N 1/5 Rakeisuus 1:5000 Asumisyksiköt 1:200 Kortteli 1:500 Terassi Poistumistietorni 15000 Asunto 8000 Fritz Langin Metropolis Kurssin ensimmäisessä harjoitustyössä käsittelin Fritz Langin elokuvaa Metropolis
LisätiedotL48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos
L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo
LisätiedotAsumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara
Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden
LisätiedotKestävien arvojen koti
Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,
LisätiedotLEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE
LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004
LisätiedotNurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia
Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet
LisätiedotMatalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit
Esitutkimus, esimerkkejä Matalan ja tiiviin mittarit ja indikaattorit Johan Rådbergin ja Rolf Johanssonin (KTH) kaavioita matalan ja tiiviin asunto- ja kaupunkirakentamisen ominaisuuksista Esitutkimus,
LisätiedotTekes Tila-ohjelma 2008-2012. Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009
Tekes Tila-ohjelma 2008-2012 Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä? 1.12.2009 TILABRUNSSIT, syksy 2009 DM 31655 ja 43677 11-2006 Copyright Tekes Asumisen tulevaisuus-tila-brunssin ohjelma 1.12.2009
LisätiedotAsemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje
Liite 6 Bilaga 6 Asemakaava 517 Tarmolankatu 2 Rakennustapaohje Rakennettuympäristö alueella edustaa eri aikakausia ja rakennustyylejä. Tällä rakennustapaohjeella pyritään luomaan sen luonteeseen sopivat
LisätiedotUudenlaisen asumisen alue!
Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS
M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa
LisätiedotEKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?
EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014
RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta
LisätiedotNieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen
Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on
LisätiedotAsukaskysely Tulokset
Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...
LisätiedotHulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625
Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit 6618-6621 ja 6625 Hulkkionkaaren II-alue sijaitsee Voivalan kaupunginosassa, Hulkkiontien ja Rajakaaren koillispuolella. Alue on pääasiassa
LisätiedotIkääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä
Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä
LisätiedotESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015
ESSE 1, PUUKAUPUNKISTUDIO 2015 Ida Fraser 2.11.2015 Kurssia aloitettiin pohtimalla annettua teema ryhmässä. Ryhmämme teemana oli identiteetti. Jouduimme aluksi määrittelemään itsellemme mitä identiteetti
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotAsuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta
Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.
LisätiedotKOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET
LisätiedotKirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.
Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille
LisätiedotTerveydenhuollon barometri 2009
Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset
LisätiedotILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202
ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotLapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto
Kommenttipuheenvuoro Lapinjärvitalo Lapinjärvi 31.8.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Tavoitteet: parantaa ikääntyneiden
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotKotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä
Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä Ikäystävällisen asumisen ja palveluiden yhdistäminen Työpaja THL
LisätiedotKAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla
KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus Arkkitehti Sofia Amberla 17.11.2015 Rakennusvalvonnan ohjaustehtävä perustuu lakiin. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua
LisätiedotArjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys
Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys
LisätiedotIkäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?
Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun
Lisätiedot0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.
Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,
LisätiedotRakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014
Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi
LisätiedotII, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265
II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa
LisätiedotPuukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017
PUUPÄIVÄ To 30.11.2017 klo 9.40 10.00 YM-seminaari; Puurakentamisen toimenpideohjelma Sali C, Wanha Satama, Helsinki Puukerrostalojen asukas- ja rakennuttajakyselyt 2000 ja 2017 Markku Karjalainen Associate
LisätiedotVartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,
Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan
LisätiedotMikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta
Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet
LisätiedotHelsingin liikkumisen kehittämisohjelma
Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea
LisätiedotELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016
ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa
LisätiedotAINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET
Kaavoitus ja mittaus 15.4.2015 1(7) AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Asemakaavalla on pyritty luomaan omaleimainen väljä pientaloalue, jossa on tarjolla sekä omakotitontteja että yhtiömuotoiseen
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotYhteisölliset asumisen ratkaisut
Yhteisölliset asumisen ratkaisut vahvistusta alueen ikäystävällisyyteen Kylä kaupungissa -seminaari 3.4.2017 Päivi Moisio WHO: Ikäystävällinen kaupunki Asuinympäristö, julkiset rakennukset Ikäystävällinen
LisätiedotTammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?
Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen
LisätiedotPOHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA
POHJOISKATU 15 KAAVAMUUTOS LUONNOSVAIHEESSA Natalia Musikka Maankäytön suunnittelija 26.6.2019 KAAVAHANKKEEN LÄHTÖTIETOJA Tontti sijaitsee Koulukadun ja Pohjoiskadun risteyksessä Kaavamuutoksen hakijana
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotYhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa
Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin
LisätiedotTAPIOLASTA SUURPELTOON
TEKES-TILAOHJELMA TAPIOLASTA SUURPELTOON ARVOVALINNAT ASUINALUEIDEN SUUNNITTELUSSA Tj. Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ 1.12.2009 HYVÄ ASUINYMPÄRISTÖ LUO MYÖNTEISIÄ EDELLYTYKSIÄ HYVÄLLE ELÄMÄLLE Hyvinvointi
LisätiedotTesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo
Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada
LisätiedotMikä niissä asunnoissa oikein maksaa?
Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin
LisätiedotHitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä.
MIKÄ HITAS ON? Hitas on Helsingin kaupungin omistamille tonteille rakennettujen asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä. Hitasin tarkoituksena on tarjota asunnon ostajille kohtuuhintaisia omistusasuntoja
LisätiedotSipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa.
Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustassa
LisätiedotKORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA
sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun
LisätiedotAsumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta
Asumisen odotukset ja huolet Huomioita Nordean kyselytutkimuksesta Olli Kärkkäinen, yksityistalouden ekonomisti 30.5.2017 Asumisen unelmia Yli puolet vastaajista asuu omistusasunnossa Mikä näistä asumismuodoista
LisätiedotRistiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana
Ristiriitojen hallinnan mahdollisuudet asemakaavoitusprosessin aikana Case Espoon Niittykumpu Pia Niemi 13.2.2017 Asemakaavoitus ristiriitojen hallintana Erilaisten ristiriitaisten tavoitteiden yhteensovittaminen
LisätiedotTOWNHOUSE - KAUPUNKIPIENTALO TIIVISTÄ JA MATALAA RAKENTAMISTA
TOWNHOUSE - KAUPUNKIPIENTALO TIIVISTÄ JA MATALAA RAKENTAMISTA Viikkotehtävä 06 RYHMÄ 04 Viivi Salminen Markus Holste Christal Hedman Emmi Koskinen 11.12.2015 VERTIKAALILIIKENNE Townhouse-rakennuksen tarkoituksena
LisätiedotGERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE
GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN
LisätiedotOulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet
Oulun keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteet yhteenveto verkkokyselyn 9.-23.11.2018 vastauksista vastauksia 478 kpl keskustan korkean rakentamisen laatuperiaatteiden verkkosivut: https://www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/korkea-rakentaminen
LisätiedotRAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE
LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä
LisätiedotHanskat tiskiin vai vasara käteen?
Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:
LisätiedotAsumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy
Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotViher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2
Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja
Lisätiedotarkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI
HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,
LisätiedotLIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.
LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn
LisätiedotAsuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?
Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet
Lisätiedot1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN
ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA
LisätiedotHalikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014
Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET
Lisätiedot