Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta"

Transkriptio

1 Kaupunkipientalo asukasunelmia ja todellisuutta II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Eija Hasu Tiivistelmä Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Pääkaupunkiseudulla on pyritty löytämään erilaisia keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Eija Hasun artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä asumista, jossa myös yhteisöllisyyden ulottuvuudet nousevat esiin. Asukkaat kokevatkin omatonttisten, omien toiveiden mukaan rakennettujen kotien luovan asumista, jossa yksityisyys ja yhteisöllisyys ovat tasapainossa. Vuorenjuuren hankkeen kokemukset tuodaan artikkelissa esiin asukkaiden näkökulmasta, jolloin esiin nousee rakennusprojektin haasteellisuus, mutta myös onnistumisen ulottuvuudet. Keskisestä hankkeessa onkin ollut asukkaiden kyky ja mahdollisuus vaikuttaa lopputulokseen, oman kodin muotoutumiseen. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 151

2 Kuinka toteuttaa asumisen unelmia, jos vastassa ovat todellisuuden rajalliset realiteetit? Usein asukkaiden kertomuksissa asunnon etsintä ajautuu vaiheeseen, jossa valintakriteereistä on tingittävä. Jos omien unelmien toteumaa ei löydy toiveiden asuinalueelta toivotussa hintaluokassa, on kompromisseja tehtävä. Suomalaisista valtaosa toivoo asuntoa pientalosta, ja yli puolet nimenomaisesti omakotitalosta (Strandell 2005). Tämä pientaloasumisen toive kohdentuu niin kaupunki- kuin taajamaseuduille, joskin hieman eri painotuksin. Myös pääkaupunkiseudulla moni asukas unelmoi pientalosta, jopa omakotitalosta. Usea kuitenkin pitää haavettaan omasta talosta jokseenkin epärealistisena. Pääkaupunkilaisten asumisvalinnoissa juuri omakotitalo koetaan ennemmin unelmaksi kuin realistiseksi mahdollisuudeksi (vrt. Lankinen 2009, 31 32). 1 Saavutettavuuden lisäksi omakotitalo eroaa suhteessa pientaloon myös asumisen arjessa. Itse asiassa näiden asuinmuotojen välinen kuilu saattaa olla mittava: omakotitaloon liittyvät ominaisuudet eivät ole välttämättä saavutettavissa muissa pientalomuodoissa, vastoin monia oletuksia. Pientalomuodoista erityisesti rivitalo on esiintynyt asukaskokemuksissa jopa arveluttavana asuinmuotona. Kun kerrostalomaiseen asumiseen liitetään anonymiteetti ja vastaavasti omakotitaloasumiseen oma hallinta ja suvereniteetti, jää rivitalo näiden välimaastoon. Asumismuotona rivitaloon ja rivitalon kaltaisiin paritaloihin kohdistuu usein paljon odotuksia, joista suuri osa jää kuitenkin usein lunastamatta. Osa odottaa rivitaloasumiselta yhteisöllisyyttä, joka ei välttämättä toteudu. Toinen pitää itsestäänselvyytenä pientaloon kuuluvaa piha-aluetta, joka ei kuitenkaan pienuudessaan täytä asukkaidensa tarpeita ja toiveita. Yhä tiiviimmin rakennetut asuntoyhtiöt eivät myöskään tarjoa kohtaamispaikkoja asukkailleen, jolloin naapurikontaktit jäävät muodostumatta, puhumattakaan matalaan ja tiiviiseen liitetystä yhteisöllisyyden tavoitteesta. (Hasu 2009a, 2009b.) Pientaloissa pihaa pidetään itsestään selvyytenä, johon suunnittelijat sen enempää kuin asunnon ostajatkaan eivät kiinnitä riittävästi huomiota. Asukkaat havaitsevat vasta itse käyttövaiheessa pihan merkityksen; parhaimmillaan piha koetaan merkittäväksi asumisviihtyvyyden lisääjäksi ja jopa asuintilojen laajentajaksi. Vaikka asuttaisiin ahtaasti, 1 Helsinkiläisistä 14,9 % ja muun pääkaupunkiseudun osalta 17,1 % arveli seuraavan asunnonvaihdon kohdentuvan omakotitaloon, kun omakotitalon lopulliseksi haaveekseen esitti vastaavasti 19,0 % ja 25,6 % vastaajista (Lankinen 2009, 31). 152 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

3 pihatilat voivat tarjota lisähuoneen kesäkuukausina ja lasitetut osuudet pidempäänkin. Tiivistyvillä asuinalueilla pihat koetaan kuitenkin monesti liian pieniksi: asukkaiden on tehtävä valintoja yrttiviljelysten ja oleskelupatioiden samoin kuin lasten leikkialueiden ja istutusalueiden välillä. Eri toiveiden yhteentörmäys rajallisissa ulkotiloissa johtaa usein mitä moninaisimpiin tilanhallintakiistoihin. Nämä kiistat kulminoituvat monesti juuri pihatilaan, joka muuttuu vallan symboliksi (vrt. Hasu 2009a). Moni asukas kokee tästä syystä omakotitalon varmimmaksi asumismuodoksi sen tarjoaman ehdottoman hallintaoikeuden ansiosta. Vaikka naapureitaan ei voi valita, ei kukaan pysty sanelemaan, mitä pihalleen istuttaa tai miten sillä oleskellaan. Pääkaupunkiseudulla onkin pyritty löytämään keinoja vastata asukkaiden pientalo- ja omakotitalotoiveisiin. Yksi esimerkki tästä asukastoiveiden kuulemisesta ovat olleet Helsingin Malminkartanon kaupunkipientalot. Malminkartanon 20 omatonttista, kytkettyä omakotitaloa on rakennettu omatoimisesti hartiapankkiperiaatteella. Käytännössä hartiapankkirakentaminen on voinut tarkoittaa myös muun muassa valmistalopakettien käyttämistä. Keskeinen ero omatoimisessa rakentamisessa tuottajamuotoiseen rakentamiseen verrattuna on asukkaiden mahdollisuus vaikuttaa alusta saakka valintoihin ja suunnitelmien sisältöihin, luonnollisesti kaavamääräysten sekä rakennusjärjestyksen ja rakennustapaohjeiden puitteissa. Omatoiminen rakentaminen nähdään ennen kaikkea mahdollisuutena saavuttaa toiveita vastaava asunto, kohtuulliseen hintaan, verrattuna markkinahintaisiin kohteisiin (Malminkartanon 2005, 7). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Tämä artikkeli käsittelee ja kuvailee Malminkartanon Vuorenjuuren asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä kaupunkipientalossa asumisesta yleensä ja Vuorenjuuren prosessista erityisesti. Haastattelut on suoritettu kesällä 2008, jolloin haastateltiin yhtä kahden hengen vuorenjuurelaista kotitaloutta, sekä syksyllä 2009, jolloin haastattelijan kanssa keskusteli neljä Vuorenjuureen kotinsa rakentanutta ja rakennuttanutta pariskuntaa, joista kaksi oli lapsiperheitä. Haastattelut olivat luonteeltaan keskustelunomaisia, mutta noudattivat kuitenkin puolistrukturoitua teemahaastattelurunkoa. Vuoden 2008 haastattelu liittyi Ympäristöministeriön rahoittamaan Asumispreferessit, kestävä yhdyskuntarakenne ja asumisen arki tutkimukseen, joka osaltaan on mahdollistanut taustatulkinta-aineiston käytön asukkaiden kokemusten pohtimisessa ja sijoittamisessa laajempaan kontekstiin. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 153

4 Vuorenjuuren kaupunkipientalot Malminkartanon pientalojen kantavana ajatuksena on ollut tarjota mahdollisuus kohtuuhintaiseen omakotitalorakentamiseen pääkaupunkiseudulla. Vuorenjuuren kytketyt omakotitalot ovat kaupungin vuokramaalle rakennettuja omatonttisia kokonaisuuksia, joiden perustuksista on vastannut Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto (Att) ja lopusta asukkaat, joko itse rakentaen tai rakennuttaen. Malminkartanon kaupunkipientalot noudattavat kirjaimellisesti tiiviin ja matalan asumismuodon ideologiaa. Vuorenjuuren kolmen korttelin kokonaisuuden tonttikoot vaihtelevat 188 neliömetristä vajaaseen 300 neliömetriin tonttitehokkuuden ollessa 0,6. Kohteen asuntojen kaupunkikuvallinen ja tekninen yhteensopivuus pyrittiin takaamaan viitesuunnitelmin ja rakennustapaohjeistuksella. Malminkartanon kaupunkipientalohankkeen lähtökohtana oli helpottaa toisiinsa kiinni rakennettavien omakotitalojen omatoimista rakennuttamista etukäteissuunnittelulla, rakennustapaohjeella ja ensimmäisten vaiheiden rakennuttamisella kaupungin toimesta. Tarkoitus oli myös kehittää rakennuttamismalli omatoimisesti toteutettaville tiiviille ja matalille asuntoalueille, ja samalla mahdollistaa asukkaiden laaja osallistuminen asuntojensa ja asuinympäristöjensä muotoutumiseen. (Malminkartanon 2005, 10.) Kytkettyjen omakotitalojen, kuten yleensäkin tiiviin rakentamisen prosessi on haasteellinen niin kaupungin organisaatioille kuin tuleville asukkaille. Tästä on kertynyt monia esimerkkejä Espoon Säterinmetsän kaupunkipientaloista sekä Kauklahden messualueen omakotitaloalueelta. Yhteistä hankkeille on ollut rakentamisprosessin ongelmallisuus, joka on koettu molemminpuolisesti raskaaksi, niin kaupungin kuin rakennuttajien taholla. Vuorenjuuren tapauksessa Att:n vetämä suunnitteluprosessi koettiin periaatteessa hyväksi; asukkaat tutustuivat etukäteen toisiinsa, mielipiteitä ja tietoja vaihdettiin ja uskoa onnistumiseen luotiin. Haasteeksi prosessissa nousi viranomaisyhteistyön kankeus sekä kustannusten ja kustannusarvioiden jääminen epämääräiseksi jos kustannustietoja edes saatiin. Ylipäätään tiedonkulku koettiin ongelmalliseksi. Asukkaat kokivat jäävänsä kysymyksineen yksin. Huolimatta hankkeen hankaluuksista onnistui Malminkartanon pientaloprojekti kuitenkin varsin hyvin (Malminkartanon 2005, 73). Asukkaat ovat tyytyväisiä koteihinsa, ja rakennusaikaiset vastoinkäymiset alkavat olla pääsääntöisesti historiaan jäävää kokemuspohjaa. 154 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

5 Koko kylä kasvattaa Kaupunkialueiden tiivistämisen tavoitteisiin tarjotaan usein ratkaisuksi matalaa ja tiivistä rakentamista. Tällä asumismuodolla pyritään vastaamaan asukkaiden pientalotoiveisiin, mutta tiiviys itsessään saattaa tuottaa yllättäviäkin lopputuloksia. Tiiviys käsitteenä on monimuotoinen, silti harvemmin avattu. Kyttä ja Kahila (2006) ovat esittäneet asuinalueiden tiiviyden tarkasteluksi nelikenttäjaon (kuva 1). Nelikenttäjaossa tarkastellaan samanaikaisesti yhdyskuntarakenteen tiiviyden astetta ja elinympäristön koettua laatua, jota arvioidaan esimerkiksi liikkumisen, yhteisöllisyyden ja yksityisyyden säätelymahdollisuuksien, turvallisuuden ja turvattomuuden sekä esteettisen kokemuksen kautta. Perinteisesti tiiviyttä arvioidaan tehokkuusluvuin, jolloin alueellinen, korttelikohtainen tai esimerkiksi tonttikohtainen tiiviys on sitä suurempi, mitä enemmän kerrosneliöitä kohdentuu tarkasteltavalle alueelle. Kyttä ja Kahila käyttävätkin tiiviisti rakennetun, negatiivisen laatukokemuksen synnyttävän alueen esimerkkinä epäviihtyisää kerrostaloaluetta. Pelkkä tehokkuusluku ei kuitenkaan kerro yksiselitteisesti koetusta tiiviydestä: lopultakin kyse on rakennustavasta, asukkaiden tavoista asua ja käyttää asuinympäristöään sekä toisaalta siitä, millaisia odotuksia he asumiselleen ja asuinympäristöilleen asettavat. Laskennallista tiiviyttä merkityksekkäämpää asukkaiden kannalta on koettu tiiviys. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 1. Koettu tiiviysaste suhteessa asumisen koettuun laatuun. Muokattu, Kyttä & Kahila (2006, 23). Kaupunkipientalot edustavat tehokkuudeltaan hyvin tiivistä pientalorakentamista. Silti asumiskokemus korostaa väljyyttä. Siihen vaikuttavat muun muassa näkymät, oman tilan hallinta ja esimerkiksi se, onko Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 155

6 oman arjen rutiineja muokattava muun ympäristön ohjaamana. Kun aamulla herätään, onko ensimmäisenä tarkistettava, etteivät oman kodin tapahtumat näyttäydy liian lähellä asuville naapureille? Epämieluisat näkymät ja naapureiden vaikutus eivät liity lopultakaan talotyyppiin tai tontin tehokkuuteen. Ensisijaisesti on kyse suunnitteluratkaisuista. Kytketyt kaupunkipientalot luovat tiivistä, mutta silti asukkaidensa näköistä, jopa yksityisyyttä mahdollistavaa asumista. Kaupunkikuva on hallittu ja katutila jäsennelty. Näiden ominaisuuksien lisäksi voidaan nostaa esiin yhteisöllisyyden ulottuvuudet, sillä matalan ja tiiviin tavoitteissa yhteisöllisyys on usein mainittu laadullinen tavoite (Lahti 2002, 7, 113). On kuitenkin todettava, ettei tiiviys saati mataluus automaattisesti tuota esimerkiksi yhteisöllisyyttä. Matalaa ja tiivistä lopputulosta tavoitellut Kauklahden asuntomessualue Espoossa voidaan mainita yhtenä esimerkkinä tästä paradoksista monelle asukkaalle oli yllätys, ettei matalan ja tiiviin suunnitteluideologialla toteutetulla Kauklahden asuntomessualueella yhteisöllisyyttä syntynyt, paitsi sen omakotitaloalueella (Hasu 2009a). Kauklahden asuntomessujen omakotitaloalueen rakennusaikainen toiminta on hyvin rinnastettavissa kokemuksiin Espoon Säterinmetsän sekä Malminkartanon Vuorenjuuren kytkettyjen omakotitalojen suunnittelusta ja rakentamisesta (Fogelholm 2003, Malminkartanon 2005). Samanaikainen rakennusprojekti, sen prosessissa eläneet ja muuttuneet vaatimukset sekä jaetut ilot ja murheet loivat yhteisen kokemuspohjan, joka osaltaan on ollut luomassa ja vahvistamassa alueiden asukkaiden yhteisöllisyyttä. Vuorenjuuren asukaskokemusten perusteella korkea tonttitehokkuus ei ole luonut negatiivista tiiviyttä, pikemminkin päinvastoin. Asukkaat kokevat omatonttisen ja omien toiveiden mukaan rakennetun kodin mahdollistavan yksityisen ja kodinomaisen asumisen. Myös yksityisyyden ja yhteisöllisyyden tasapaino on harmoninen. Ja vaikka taloihin on vuosien saatossa syntynyt paljon uusiakin asukkaita, ei lasten kirmaaminen lähimetsässä, kadulla ja asuntojen pihoilla ole juuri naapurisopua häirinnyt. Lapsiperheiden asumisen arjessa suureksi eduksi osoittautui lapsivaltaisuus kavereita löytyi niin naapurista kuin lähitaloyhtiöistä. Tällainen on kaupungin kannalta erinomainen projekti jos haluaa että kouluille riittää lapsia!, totesivat asukkaat kuin yhdestä suusta. 156 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

7 II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuva 2. Vuorenjuuren katutila ei vain autoille. Kytketyt kaupunkipientalot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden vaikuttaa katutilan muodostumiseen. Kytkettyjen, vaihtuvailmeisten julkisivujen yhtenäiset ketjut rajaavat katutilaa ja muokkaavat alueellista identiteettiä. Kuten tanskalainen arkkitehti Jan Gehl on painottanut, katutilalla voidaan vaikuttaa asuinviihtyvyyteen eritoten asuinaluetasolla, sekä käytettävyyden, kokemuksellisuuden että esimerkiksi yhteisöllisyyden synnyn kautta (Gehl 2007). Vuorenjuuren pientalot ovatkin vaikuttaneet onnistuneesti myös katutilan käyttöön. Liikennekulttuurissamme tunnistettu voimakas tarve etenemiselle (HS ) pysyy Vuorenjuuren asuntojen edustalla maltillisena. Autot liikkuvat kadulla oleskelevien ehdoin. Syntynyt katutila tarjoaa näin tilaa myös leikille, mikä suomalaisessa kaupunkirakenteessa vaikuttaa olevan harvinaista. Yhteisten leikkialueiden puute ei rajoita lasten leikkimistä taikka liikkumista. Pienimmät lapset saavat tilansa asuntokohtaisilta pihoilta ja lähipuistosta, itsenäiseen liikkumiseen kykenevät lapset laajentavat liikkumisreviiriään turvallisesti lähimetsään ja katutilaan. Aikuiset asukkaat, niin lasten vanhemmat kuin ne, joiden lapset ovat kodeistaan jo aikaa sitten muuttaneet, kantoivat kortensa kekoon asumisen ja elämisen turvallisuuden tarkastelussa. Koko kylä kasvattaa ei olekaan kaukana Vuorenjuuren kaltaisesta asuinpaikasta. Se on joillekin kaupunkimaista elämää parhaimmillaan. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 157

8 Koti kokijansa mukaan Aina Vuorenjuurelaiset eivät ole kokeneet elämäänsä yhtä auvoiseksi. Muutaman vuoden asumisen jälkeen pystyttiin jo toteamaan rakennusvaiheen kokemusten olevan takana. Vain lopputarkastusten suorittamattomuus muistutti osaa asukkaista itse rakentamisprosessista. Loppu hyvin, kaikki hyvin, voinemme todeta. Silti, kuten Helsingin kaupungin kiinteistöviraston loppuraportissakin todetaan, projekti oli ongelmallinen mutta kokonaisuudessaan positiivinen, eritoten lopputuloksensa ansiosta. Projekti onkin nähty mahdollisuutena ammentaa osaamista matalan ja tiiviin rakentamisen eri muotojen jatkokehittelyyn (Malminkartanon 2005). Vuorenjuurilaisten kertomuksissa rakennusprojektin ongelmallisuus voidaan identifioida kahteen osatekijään. Ensimmäisenä asukkaat tuovat esiin itse prosessin, sen haasteet sekä asukasvaikuttamisen ulottuvuuden, ja toisena asumisviihtyvyyden rakentumisen eli sen, miten ja millä keinoin asunto muokkautuu kodiksi. Juuri asukkaiden viihtymisen tavoitteiden ja asukasvaikuttamisen mahdollisuuksien koetaan muodostuneen prosessissa kompastuskiveksi. Asukasvaikuttamisen painoarvon nähdään jääneen vaille ansaitsemaansa huomiota myös hankkeen loppuraportoinnissa. Sanotaan, että koti on minuuden jatke. Koti mahdollistaa suvereniteetin, se tuo turvaa ja yksityisyyttä, mutta mahdollistaa myös yhteisöllisyyden (mm. Lapintie 2008, Moore 2000). Koti voi olla asuntoa laajempi ja jatkua asunnon ulkoseinistä pihalle ja asuinalueelle. Kyse on siitä, kuinka asukas itse mieltää asuntonsa ja sen ulkoympäristön, miten hän alueelle juurtuu ja kuinka omaksi hän eri paikat ja tilat ottaa. (Hasu 2009a) Erittäin suuri merkitys kodin muotoutumiseen ja asukasviihtyvyyteen on asukkaiden mahdollisuudella vaikuttaa lopputulokseen eli siihen, vastaako koti visuaalisilta ja toiminnallisilta piirteiltään omia toiveita ja käsityksiä (vrt. Sirgy ym. 2005). Vuorenjuuren asunnot oli lähtökohtaisesti tarkoitettu asukkaidensa rakennettavaksi. Keskeistä projektissa oli ajatus hallitusta, ennalta määrätystä julkisivusta ja asukkaiden mahdollisuudesta muokata sisätilaa tarpeisiinsa mitoitutetuksi. Viitesuunnitelman julkisivuehdotus, valkoisen ja eri värien rytmikäs vertikaalinen vaihtelu, oli johdettu Säterinmetsän esimerkistä. Erilaisia pohjapiirroksia tarjottiin lähtökohdaksi, joko toteutettavaksi suoraan tai edelleen muokattuna (ks. Malminkartanon 2005, 26, 31). Keskivertoasukkaille laadittuja viitesuunnitelmia ei haluttu 158 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

9 toteuttaa sellaisinaan; valmiit pohjaratkaisut eivät vastanneet lopullisia tarpeita, jotka olivat kullakin kotitaloudella yksilölliset. Siksi omaa kotia rakentaessaan asukkaat pyrkivät omannäköisiin ja juuri omiin tarpeisiin räätälöityihin ratkaisuihin. Lähes kaikki Vuorenjuuren asukkaat päätyivät näin ollen alkuperäisistä suunnitelmista poikenneisiin ratkaisuihin vain yksi kotitalous päätyi valitsemaan viitesuunnitelman mukaisen pohjaratkaisun. Ja ehkäpä juuri näin tulee olla. Koska ennalta ei tunneta kohteeseen muuttavia asukkaita, on mahdotonta arvioida asumisen odotuksia tai asumisen arjen sujuvuutta riittävän syvällisesti. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Kuvat 3 ja 4. Vuorenjuuren kaupunkipientalojen vaihtelevaa julkisivuväritystä. Alkuperäisen viitesuunnitelman mukaan on toteutettu julkisivut, joissa valkoinen vaihtelee muiden värisävyjen kanssa (kuva oikealla). Vaikka valtaosa asukkaista päätyi täysin omaan pohjaratkaisuun, pidettiin valmiita ehdotuksia erittäin tärkeinä; kuten aina talon rakentamisessa, alaan vihkiytymättömälle päätösten ja valintojen määrä on mittava. Ilman alan osaamista on esimerkiksi vaikea hahmottaa käytössä olevaa tilaa. Suuntaa-antavat viitesuunnitelmat kertovat tilankäytön mahdollisuuksista ja ennen kaikkea avaavat mittasuhteita. Ammattilaisten suodattamat, lähtökohdiksi valitut vaihtoehdot mahdollistavat omaehtoiselle suunnittelulle ponnistuslaudan. Viitesuunnitelmat koetaan referenssipisteeksi, kohdaksi johon vertaillaan muita vaihtoehtoja sekä omia asumiskokemuksia ja -toiveita. Kaupunkipientalojen suunnittelussa ongelmaksi nousevat asukkaiden toiveet ja unelmat suhteessa todellisiin tarpeisiin. Asukkaat ovat oman nykyhetken asumisen asiantuntijoita (Hasu 2009b, 83). Omia asumisen tarpeita peilataan ensisijaisesti vallitsevaan elämäntilanteeseen ja tunnistettuihin tarpeisiin suunnitteluvaiheessa on vaikeaa arvioida arjen vaateita ja lopullisia tarpeita. Miten siis ennakoida tulevaa, etenkin Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 159

10 jos suunnitelmat kohdentuvat itselle uuteen asuintalotyyppiin, kuten kaupunkipientaloon? Kestävän kehityksen mukaisen asumisideologian mukaan asumisen kestävyys muodostuu muun muassa asemasta yhdyskuntarakenteessa (mm. palveluiden ja työpaikkojen saavutettavuus, joukkoliikenteen toimivuus) sekä asuntokohtaisista ratkaisuista (mm. energiatehokkuus), mutta myös muuttojen minimoinnista 2. Mitä viihtyisämpi ja muuttuviin elämäntilanteisiin ja tarpeisiin sopeutuvampi asunto on, sen uskollisemmat asukkaat asunnossa asuvat. Asuntoonsa ja asuinympäristöönsä juurtuvat asukkaat luovat alueellista hyvinvointia (vrt. Hasu 2009a). Toisin sanoen kestävyyttä edistävät rakenteelliset ja talotekniset ratkaisut eivät pelkästään luo pitkää käyttöelinkaarta, vaan asunnon, kodin, on vastattava asukkaan odotuksiin niin arjen toimivuuden tasolla kuin esteettisellä tasolla, vuodesta toiseen, myös muuttuvissa elämäntilanteissa. Suunnittelutoimeksiannon saava arkkitehti onkin paljon vartija. Hänen tulisi osata palastella asukkaiden toiveet ja unelmat, hahmottaa ja konkretisoida todelliset tarpeet niin nykyasumisessa kuin tulevaisuudessa. Vuorenjuuren viitesuunnitelmiin toivottiinkin ominaisuuslistauksia toiminnoista, joita kaupunkipientalo monimuotoisuudessaan voisi mahdollistaa. Jälkikäteen asukkaille oli kokemusten ja esimerkkien kautta muotoutunut ajatuksia kattoterassista, olohuonetta ja ulkosaunaa yhdistävästä viherhuoneesta, harrastetiloista, kodinhoitohuoneratkaisuista ja niin edelleen. Kytkettyjen pientalojen suunnittelu on pääsuunnittelijana toimivalle arkkitehdille kuitenkin vaativa kokonaisuus, ja ongelmaksi saattaa muodostua todellisuudessa tarvittavien työtuntien ja asukkaan maksuhalukkuuden kohtaamattomuus. Jatkossa lienee syytä pohtia suunnittelutyön jouhevaksi käynnistämiseksi esimerkiksi eri elämäntilanteisiin sidottuja viitesuunnitelmia ja jo toteutetuista kohteista koostettujen kokemusten pohjalta laadittuja listauksia. Liittyminen ulkotilaan Matalan ja tiiviin asumisen yksi keskeisistä ominaisuuksista on välitön liittyminen ulkotilaan. Kaupunkipientalot mahdollistavat ulkotilan 2 Asumisen valintojen kestävyys voidaan kyseenalaistaa, jos asukkaat joutuvat muuttamaan kohteesta toiseen vain siksi, että asumisen arjen vaatimukset eivät asetu asunnon suunnitteluratkaisuun. Muuttaminen aiheuttaa monia kustannuksia; muuttamiseen liittyy usein myös esimerkiksi kodin sisustuksen ja kalustuksen uusiminen, mikä kestävyyden kannalta on harvoin mielekästä. 160 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

11 käytön hyvinkin monipuolisesti. Yksi ilmeisimmistä eroista muihin talotyyppeihin nähden syntyy pihatilasta. Toisin kuin asunto-osakeyhtiömuotoisissa kohteissa omatonttiset pientalot mahdollistavat asukkaille oman pihan ja tilan eli oman reviirin hallinnan. Oleskelupihat ovat aidatut, mikä erottaa ne selkeästi yksityisen asuintilan jatkeeksi. Epäselvyyttä julkisen ja yksityisen tilan erosta ei synny. Jokainen asukas on saanut muokata pihatilaansa kuten on halunnut, toiveidensa mukaan. Tämä ei tiiviissä asumisessa ole aina itsestäänselvyys. Eritoten asuntoosakeyhtiömuotoisessa asumisessa asuntojen ulkotilat on harvoin osoitettu yhtiöjärjestyksessä muun kuin asunto-osakeyhtiön hallintaan. Tällöin jopa asuntokohtaiset piha-alueet ovat todellisuudessa taloyhtiön, ei asukkaan, määräysvallassa. Pihat, niiden rakennelmat ja istutukset, saattavat johtaa yllättäviin konflikteihin, jotka pitkällä aikavälillä laskevat merkittävästi asumisviihtyvyyttä. (Vrt. Hasu 2009a, katso myös Taloyhtiön vastuunjakotaulukko 2010, kohta 13: piha-alueet). II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Malminkartanon kaupunkipientaloissa ainoastaan pihojen kapeus herätti keskustelua. Pituussuuntaan sijoitetut varastorakennukset korostivat osaltaan pihojen mahdollista kuilumaisuutta. Toivottavana pidettiin Säterinmetsän tapaan rakennettuja pihoja, joissa varastorakennus on sijoitettu pihan päätyyn, poikkisuunnassa. Malminkartanossa tonttien länsipuolella kulkeva maakaasuputki esti tämän järjestelyn myös pohjoiskorttelin osalta, vaikka nämä tontit eivät olleet maakaasuputken varoalueella. Kaupunkipientaloissa kadunpuoleinen pihaosuus on merkittävä, niin toiminnallisesti kuin esteettisesti. Asukkaat arvostivat suuresti etupihoille tehtyjä vihersuunnitelmia, sillä juuri niiden ansiosta saavutettiin tarvittu moni-ilmeisyyttä sitova yhtenäisyys. Tosin suunnitelmien toteutusta vaikeutti ohjeiden puute rakentamisen alkuvaiheessa, mikä herätti osaltaan epävarmuutta rakentajissa ja ohjasi omatoimisiin ratkaisuihin. Nämä ratkaisut ovat kuitenkin sulautuneet kokonaisuuteen sopiviksi, eivätkä riko yhtenäistä katujulkisivua. Tämä kertonee omaa kieltään rakennuttajien sitoutumisesta ja kyvystä sisäistää kokonaistavoitteet. Visuaalisesti ja toiminnallisesti arvioituna rakennusten etäisyys, 5,5 metriä kadusta, koettiin asukasarviossa riittäväksi. Tämä mitoitus on kuitenkin tulkittavissa minimimitoitukseksi. Jos etupihalle on pysäköitävä auto ja muutama polkupyörä, ei pihalle juuri muuta mahdu. Tämä ei ole ongelma niinkään kesäisin, mutta talvisin ilmeni yllättäviä vaaratilanteita. Lumien jäätyminen jyrkille peltiharjakatoille on osoittautunut Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 161

12 uhkaksi pihalle pysäköidyille autoille. Jokunen tuulilasi on yhtiössä jo jouduttu uusimaan lumikuorman rysähdettyä auton päälle, katon lumiesteistä huolimatta. Puoli metriä lisää etupihalle saattaisi riittää autopysäköinnin sijoittamiseksi lumikuorman putoamissektorin ulkopuolelle. Samalla luomenluonnin synnyttämille lumikasoille löytyisi paremmin tilaa. Vaille huomiota on jäänyt takapihojen liittyminen julkiseen tilaan. Asukkaat on ohjeistettu varustamaan piha-aita portilla; moni käyttääkin pihaporttia kulkureittinään niin kauppamatkoihin kuin pyörälenkeille. Monelle myös pyörien säilytys on luontevinta juuri takapihan varastossa. Piha ja siihen liittyvä kulkureitti ovat arkielämässä tärkeitä. Silti pihojen liittymistä julkiseen tilaan suunnitellaan vain harvoin tämä näkyi myös Vuorenjuuren toteutuksessa, katukuvassa. Talojen länsipuolella kulkeva ulkoiluraitti on rajattu asuntopihoista nurmikaistaleella, joka on kuitenkin enemmän rikkaruohojen kasvualusta kuin hoidettu viheralue. Kaistale on kaupungin omistuksessa, joskin osa asukkaista kävi keskusteluja kaupungin rakennusviraston kanssa kaistaleen vuokraamisesta. Vuokraamisen kautta saavutettu hallinta olisi mahdollistanut asukkaille oikeuden hoitaa kyseisiä alueita. Tästä järjestelystä kuitenkin luovuttiin ennen neuvottelujen saattamista loppuun miksi maksaa hoitovelvollisuudesta? Kuvat 5 ja 6. Esimerkkejä kohteista, joissa yksityisen ja julkisen tilan välinen liittyminen ei ole loppuun saakka ohjeistettu taikka suunniteltu. Vuorenjuuren takapihojen liittyminen kaupungin omistamaan puistoalueeseen on jäänyt yksittäisten toteutusten varaan yhtenäistä linjausta ei ole syntynyt esimerkiksi kulkureittien käsittelyyn. Kaupungin maa-alaa ja asukkaiden piha-aitaa rajaa avo-oja, joten asuintonttien ja julkisen tilan liittymäkohdan suunnittelemattomuus näkyy muun muassa monenkirjavissa siltaratkaisuissa ja polkumateriaaleissa. Tiivis rakentaminen edellyttäisi paneutumista erityisesti asuintonttien 162 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

13 ja julkisen tilan rajakohtiin; siihen, mitä materiaaleja käytetään, kuka hallitsee, kuka vastaa hoidosta ja millä ehdoilla. Kenen koti, kenen rahat? Mahdollisuus rakentaa tai rakennuttaa oma koti pääkaupunkiseudulle saattaa mahdollistua monen kohdalla juuri kaupunkipientalokonseptin ansiosta. Malminkartanon tyyppinen projekti houkuttelee sekä kokeneita rakentajia että niitä, joita ajatus on ehkä kutkuttanut mutta rohkeus ei aiemmin ole riittänyt. Vuorenjuurilaisista löytyi asukkaita, jotka olivat rohkaistuneet lähtemään mukaan projektiin ystävien esimerkin kannustamana, vaikka ensimmäinen ajatus olikin ollut ei ole meidän juttu. Erilaisia ryhmärakentamismalleja noudattavat kaupunkipientaloprojektit saattaisivatkin olla keino löytää omia tarpeita parhaimmalla mahdollisella tavalla vastaava koti. Kaikkeahan ei voi saada, muistuttivat vuorenjuurilaisetkin. II Asumiskonseptien kehittäminen työryhmissä Asukkaat kokivat saaneensa yhdessä rakentamisesta voimaa, jaksamista ja uutta osaamista. Rakennusaika yhdisti heitä luoden harvinaista yhtei söllisyyttä. Kaupungin virkakoneistojen yhteensopimattomuus puolestaan korostui asukkaiden melko saumattoman yhteistyön peilaamana. Rakennusprosessin aikana asukkaat ikään kuin löysivät toisensa ja yhteisen voimansa, vaikka valtaosa asioinnista hoidettiin rakentajakohtaisesti, jokaisen vastatessa omasta projektistaan. Malminkartanon loppuraportti toi osaltaan esiin sekä prosessin että tiedonkulun ja eri instanssien yhteistyön haasteellisuuden. Asukkaiden kertomuksissa korostuu eritoten epämielekäs lähtöasetelma. Rakennuttajakonsulttina Att:n ei nähty omanneen riittävästi tietoa tai osaamista. Alkuvaiheessa moni rakennuttajakandidaatti joutui perumaan osallistumisensa kustannustason jäätyä epäselväksi. Projektin edetessä ei konsultin taholta saatu selvityksiä kustannuksista tai maksettaviksi osoitettujen laskujen perusteista, mikä osaltaan lisäsi epäluottamusta vastapuolen osaamiseen. Esitettiinkin kysymys, oliko konsultti edes halukas todelliseen yhteistyöhön? Suomalaisten varallisuudesta yli puolet on sitoutunut asuntokantaan (Juntto 2008, 53). Oma koti onkin yksi elämän suurimmista investoinneista. Tätä tosiasiaa vasten ei liene ihmetyksen aihe, miksi oma koti halutaan rakentaa mahdollisimman pitkälti omia toiveita ja unelmia vastaavaksi. Kestävyyden periaatteita ajatellen se olisikin toivottavaa. Eija Hasu: Kaupunkitalo asukasunelmia ja todellisuutta. 163

14 Turha muuttoliike on mahdollista minimoida, jos oma koti pystyy palvelemaan asukastaan vuosikymmenestä toiseen. Tämä edellyttää asukaskokemusten hyödyntämistä uusien kaupunkipientalokohteiden suunnittelussa kuinka ja millä ehdoin monitasoinen kaupunkipientalo joustaa ja muuntuu ajassa, asumisen muuttuvissa tarpeissa. Suunnittelijoiden ja hankkeista vastaavien tahojen kattava tietopohja auttaa asukkaita ja rakennuttajia näissä muunneltavuuden tavoitteissa. Tarpeiden muuttuessa kotia voidaan muokata ja asunnon vaihtamiselta vältytään. Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja toisaalta molemminpuolinen tieto rakennusprojektin kustannustasosta suhteessa hankkeen eri vaiheisiin ovat luonnollisia ja ymmärrettäviä vaateita. Vuorenjuuren tapaus osoitti selkeästi projektihallinnan haasteet. Rakentamistavasta riippumatta asukkailla tulee olla mahdollisimman hyvät tiedot kustannusarvioista ja todellisista, toteutuneista kustannuksista. Kaupunkipientalojen kaltainen ryhmärakentaminen merkitsee rakennusajan logistisia ja varastointiin liittyviä haasteita. Pienten määrien tilaaminen nostaa helposti toimitus- ja kuljetuskustannuksia, joskaan näin ei lopulta koettu käyneen Vuorenjuuren projekteissa. Ryhmärakentamisajatuksen mahdollistamien yhteishankintojen toteutusta pidetään kuitenkin vaikeana. Kuka hoitaisi kilpailutuksen, ja millä korvauksella? Oma kysymyksensä ovat kaupungin edellyttämät yhdenmukaiset rakennusmateriaalit. Julkisivun suunnittelussa vuorenjuurilaiset saavuttivat erävoiton viitesuunnitelmien ehdotus jäi taka-alalle ja jokainen asukas sai kotiinsa enemmän omia toiveitaan vastaavan julkisivun, niin materiaalien kuin värityksen osalta. Monille asukkaille sen sijaan jäi epäselväksi kattomateriaalivaatimuksen mielekkyys. Peltikatto on tiilikattoa arvokkaampi ratkaisu, ja kattokulman ollessa jyrkkä myös vaaratilanteita aiheuttava, kuten lumisen ajan tapahtumat ovat asukkaille näyttäneet. Malminkartano kuvattiin kaupungin taholta peltikattojen alueeksi, mutta asukkaat eivät täysin allekirjoittaneet väitettä: kipuaminen Malminkartanon jätemäen päälle osoittaa alueen olevan vaihteleva ja monimuotoinen, myös kattomateriaalien osalta. Asukasnäkökulmasta rakennustapaohjeiden ehdottomuus ilman selkeitä perusteluja ja kustannusvertailuja synnyttää kysymyksen, onko ryhmärakentamisprojektien taustalla vaara ikuisesta valtataistelusta? Ketä asetelma lopulta hyödyttää? 164 Asutaan urbaanisti! Laadukkaaseen kaupunkiasumiseen yhteisellä kehittelyllä

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto

Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Tsinnia ja Viikinportti tulokset Itsenäinen kerrostaloasunto Kehittyvä kerrostalo seminaari 19.11.2015 viitteellinen havainnekuva Tuomo Siitonen Architects TSINNIA (NCC) VIIKINPORTTI (Fennia) valokuvat:

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa?

Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Asuntomarkkinat 2016 Mikä niissä asunnoissa oikein maksaa? Henrik Lönnqvist Helsingin kaupungin tietokeskus Kaupunkitiedon asiantuntijavirasto Kaupunkitutkimus Tilastot ja tietopalvelu Arkistotoimi Avoin

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus Arkkitehti Sofia Amberla 17.11.2015 Rakennusvalvonnan ohjaustehtävä perustuu lakiin. 117 Rakentamiselle asetettavat vaatimukset Rakennuksen tulee soveltua

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys

Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys 30.3.2016 Pientalotonttien tarjoaminen ammattirakentajille, kaavoituspalveluiden esitys Aika: Torstai 30.3.2016 klo 12:30 14.30 Paikka: Läsnä: Innogate Jouni Laitinen, kaavoituspäällikkö Elina Nissinen,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto. LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.. LIITE 2. Sysmän kirkonseudun kulttuurimaisema. RKY aluerajaus, Museovirasto 2009. LIITE 3. Asukaskyselyn

Lisätiedot

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU

ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ASUKASLÄHTÖINEN SUUNNITTELU ROADSHOW 2013 Sampo Vallius, arkkitehti SAFA kehittämisarkkitehti Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ARA - erityiskohteen tulee sijaita tavallisen asumisen joukossa,

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa?

Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Millaisia mielikuvia täydennysrakentaminen herättää asukkaissa? Täydennysrakentaminen onnistuu! - seminaari 11.11.2015, Helsinki Anne Arvola, VTT Tausta ja tavoite Tämä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T

S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T S U U N N I T T E L U E L E M E N T I T ASUINALUEEN SUUNNITTELUELEMENTIT RAKENNETTU vs. RAKENTAMATON KOKONAISUUS MAISEMARAKENNE LIIKENNEVERKKO VIHERRAKENNE KAUPUNKITILA KORTTELIRAKENNE RAKENNUSTYYPIT INFRASTRUKTUURI

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

Älykäs asukas? päätösten näkökulma asumiseen, asumisen valintoihin ja kaupunkikehitykseen. Urban systems

Älykäs asukas? päätösten näkökulma asumiseen, asumisen valintoihin ja kaupunkikehitykseen. Urban systems Älykäs asukas? päätösten näkökulma asumiseen, asumisen valintoihin ja kaupunkikehitykseen Urban systems Eija Hasu Tohtorikoulutettava / RYM-TO KTM, Maisema-arkkitehti 20.3.2012 Kaupunkien kasvu ja kehittäminen

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205

KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 132-AK1302b NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 205 KAAVASELOSTUS Ehdotus 28.8.2013 Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 1 (13) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta

Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Terveisiä Teille tuleville rakentajille Vuoreksen asuntomessurakentajilta Suunnitteluvaihe lukitsee käyttökustannukset 90%:sti Lämmitysjärjestelmiä kannattaa puntaroida, kuinka paljon lisäkilkkeitä siellä

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti

Tulevaisuuden Tuusula 2040- kyselyn raportti Tulevaisuuden Tuusula 24- kyselyn raportti Tuusulan kunta Sisältö Kysely... 3 Asukkaiden näkemykset... 3 Tuusulan vahvuudet ja heikkoudet... 3 Kehitettävät ja ennallaan säilytettävät alueet... 4 Rakentamisen

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille Ritva Laine Kokonaisuuden näkeminen välttämätöntä Erilaisia ilmiöitä - ilmastonmuutos, niukkeneva julkinen talous, väestön ikääntyminen, erilaistumiskehitys Pelikenttä

Lisätiedot

Pihat ja asukkaat asukasnäkökulma suunnittelussa

Pihat ja asukkaat asukasnäkökulma suunnittelussa Pihat ja asukkaat asukasnäkökulma suunnittelussa Asuinympäristöt Asuinympäristöt syksy2011 Eija Hasu 12.9.2011 Asumisen ympäristöt. Taustaa. Koti pihalla -dippatyö Asumisen tutkimus (yhdyskuntasuunnittelu)

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto

Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Täydennysrakentamine n: tausta, ongelma, suositus Matti Kortteinen Kaupunkisosiologian professori Helsingin yliopisto Yhteiskunnallinen tausta Lähiö (korkea ja tiivis asuinalue, keskellä omaa viheraluettaan)

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Asuinrakennusten korjaustarve

Asuinrakennusten korjaustarve Asuinrakennusten korjaustarve Asuntoreformiyhdistys (ARY) 28.4.2015 Harri Hiltunen Roolitus Toteuttajat: PTT, VTT, KTI Tilaajat: Suomen Kiinteistöliitto, Kiinteistöalan koulutussäätiö, Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan

Mielipiteiden kuuleminen MRL Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 30.3.2016 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Asemakaavan muutos nro 002134 ja tonttijako,

Lisätiedot

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa

Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Osallisuus ja yhteisöllisyys asumissosiaalisessa työssä ja sen tutkimuksessa Työryhmä: Osallisuus ja yhteisöllisyys - Asiakkaat mukana mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisessä 9.10.2013 Yliopettaja-tki,

Lisätiedot

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta

Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Itsenäinen vaan ei yksinäinen Senioriasumisen uusi suunta Suomalaiset yksi maailman nopeimmin ikääntyvä kansakunta Taloudellinen kasvu pitkään rajallista Inhimillisiä ja taloudellisia paineita senioreiden

Lisätiedot

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet: ASUINTONTTIEN PYSÄKÖINTIPAIKKAMÄÄRIEN LASKENTAOHJEET Laskentaohjeen tavoitteet Asuintonttien pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeilla on seuraavat Helsingin pysäköintipolitiikasta johdetut tavoitteet:

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA

Asemakaavan muutos nro , Korennontie, Nikinmäki VANTAA Asemakaavan muutos nro 002134, Korennontie, Nikinmäki VANTAA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.5.2016 muutos: liitetty Mehiläisentien katualuetta asemakaavamuutokseen

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA

AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA 17.11.2015 AJANKOHTAISTA ASUNTOSUUNNITTELUSTA SELVITYKSEN TULOKSIA ARA:N ERITYISRYHMÄ- KOHTEIDEN TILAMITOITUS SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET Ramboll Management Consulting toteutti yhdessä Arkkitehtitoimisto

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto

Studio Puisto Arkkitehdit Oy. 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio. Studio Puisto Studio Puisto Arkkitehdit Oy 5.4.2016 Karhunkaatajan työpajavisio Studio Puisto Tausta: Osana Laiturin Ratikka- näyttelyä päätettiin järjestää Karhunkaatajan alueeseen liittyvästä Viilarintiestä työpaja.

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) VIRRANPUISTON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS, joka koskee Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan korttelia 80 (osa) ja puistoaluetta. Kaava-alue sijaitsee Iisalmen

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen

KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015. Juha Kokkonen & Jaana Poikolainen Monitoimitalojen toiminnan suunnittelu ja toteutus käyttäjien arvioimana [toteutus Asuinalue lapsiperheiden kokemana hanke] KYSELY MONITOIMITALOISSA ONNI JA JALO TYÖSKENTELEVILLE 11/2015 Juha Kokkonen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot