Rakentaisinko kodin maalle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakentaisinko kodin maalle?"

Transkriptio

1 Rakentaisinko kodin maalle? Kuopion kaupunki Yleiskaavatoimisto 2009

2 RAKENTAISINKO KODIN MAALLE? Tämä opas on osa rakentajapalveluprosessia, jolla kaupungin palveluja on pyritty hiomaan paremmin rakentajien tarpeita vastaaviksi. Opas on tehty kaupungin teknisen viraston yleiskaavatoimistossa, jossa työhön on osallistuneet yleiskaava-arkkitehti Juha Romppanen, toimistoinsinööri Heikki Hatakka, suunnitteluavustaja Pirjo Jokiniemi. Sisältöä on työstetty useiden yhteistyötahojen kanssa. Tekstin on pääosin tuottanut ja valmistelusta vastannut Heikki Hatakka. Oppaan ulkoasun on viimeistellyt Pirjo Jokiniemi. Opasta jaetaan teknisen viraston asiakaspalvelupisteessä Suokatu 42 sekä rakennusvalvonnassa ja kaavoitusosastolla ilmaiseksi kaikille maallemuuttoa harkitseville. Kuopio

3 2

4 VINKKEJÄ MAALLE MUUTTAJALLE KUOPIOSSA Mielikuvat maalla asumisesta ovat hyvin positiivisia. Kuopiossa omakotitalojen rakentaminen maaseudulle on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Ja moni maalle muuttanut todella nauttii elämästään rauhallisessa, väljässä ympäristössä, jossa pohjantähtikin saa vapaasti tuikkia pimeällä taivaalla. Tämän oppaan tarkoitus on antaa apua maalle muuttoa harkitsevalle niin päätöksen tekemisessä kuin toteuttamisessakin. Opas jakautuu seitsemään lukuun, jotka antavat virikkeitä etsittäessä vastauksia maalle rakentamista harkitsevalle tärkeisiin kysymyksiin: 1) HALUANKO ASUA MAALLA? 4 2) MINNEPÄIN MAASEUTUA HALUAISIN? 11 3) MITEN VALITSEN TONTIN? 14 4) MITEN OSTAN TONTIN? 21 5) RAKENNUSTEN SUUNNITTELU? 23 6) MITÄ LUPIA TARVITAAN? 28 7) MISTÄ SAA LISÄTIETOA? 31

5 HALUANKO ASUA MAALLA? VÄLJYYS Maaseudulla asutaan paljon väljemmin kuin asemakaava-alueiden pienillä tonteilla. Naapurin ikkuna ei ole heti vastassa ja omalla pihallaan voi oleskella vapaammin. Lapsille ja lemmikeille on tilaa peuhata. Väljyys lienee monelle yksi tärkeimmistä perusteista harkita maaseudulle asettumista. RAUHALLISUUS, LUONNONLÄHEISYYS Rauhallisuus on vahvimpia maaseutuun liitetyistä mielikuvista. Maaseutu koetaan myös luonnonläheiseksi. Metsät marjoineen ja sienineen ovat lähellä, eikä siellä ole yhtä paljon kulkijoita kuin kaupungin virkistysalueilla. Pimeys on maaseudun luontoyhteyden yksi ulottuvuus. Kaupungissa valot heijastuvat joka paikkaan, eikä pimeyden kokemusta voi juuri saavuttaa. Moni kokee suurena rikkautena pimeyden ja sen mahdollistamana kirkkaan tähtitaivaan tai kuutamon. Joku toinen saattaa kokea pimeyden suorastaan pelottavana. Pimeyttä ovat viime vuosina korostaneet pitkät lumettomat syksyt ja märät talvet. 4

6 VAPAUS Maalla on vapaus elää tavallaan. Kun astuu ovestaan ulos, voi tuntea olevansa omalla reviirillään. Parhaimmillaan naapurit ovat sopivasti - lähellä ja kaukana. Vapauden kääntöpuoli on se, että myös muut ovat vapaita tekemään haluamiaan asioita. Kun omistat pienehkön tontin, päättää joku muu aika vapaasti rajasi takana olevan alueen käytöstä. Ympärysmetsä voidaan hakata ankeaksi aukoksi, tai maisemat ja aurinko voivat hävitä yllättävän nopeasti kasvavan istutuskuusikon taakse. Muutit maaseudun rauhaan, mutta ympärillesi saattaa ilmestyä monta muutakin muuttajaa. Kaupungissa yksityiskohtainen kaavoitus ja muut säännöt säätelevät melko pitkälle, mitä lähistöllä voi tapahtua. Muutokset ovat paremmin ennakoitavissa. Maaseudulla joudut tyytymään moniin ympärilläsi tapahtuviin asioihin pystymättä niitä ennakoimaan tai niihin kovinkaan paljoa vaikuttamaan. Esimerkiksi hakkuiden suunnittelussa ei laki edellytä ottamaan huomioon naapurustolle aiheutuvia vaikutuksia. Maalle muuttajan on hyvä oman vapauden kaipuunsa rinnalla tiedostaa myös muiden vapaudet. Varsinkin maaseudulta elantonsa saavilla on oltava oikeus jatkaa elämäänsä, myydä rakennuspaikkoja, hakata metsiään, viljellä maataan, kasvattaa eläimiään. Lannan tuoksahdus voi olla osa maalaiselämää. YHTEISÖLLISYYS Maaseudulla on totuttu tekemään asiat yhdessä. Ilmapiiriä kuvaa lainaus Onni muuttaa maalle - hankkeen oppaasta (Kaija Roiha jne, 2005):

7 MAALLE MUUTTAJAN SELVIYTYMISOHJEET Tutustu uuteen asuinpaikkaasi, lue kotiseutuhistorioita, tutki karttoja, eksy kyläteille. Tilaa paikallislehti Jätä kiire kaupunkiin Hyväksy vanhat hyväksi havaitut käytännöt Suosi paikallisia palveluita! Kuulostele ilmapiiriä, töki kepillä kaikkea ja ota asioista selvää. Pienellä paikkakunnalla on pienet piirit: kaikki tuntevat toisensa, ja ihan varmasti tietävät sinutkin. Ole aktiivinen, osallistu kyläyhteisön toimintaan, mutta harkitse tarkkaan, mitä kylän muutosehdotuksia tuot suurieleisesti julki. Kaikki asiat ovat yhteisiä ja yleisen mielenkiinnon kohteita se ei ole pelkästään kyttäystä, se on myös välittä mistä. Kutsu naapureita kylään. Älä närkästy siitä, että maalla kyläillään etukäteen ilmoittamatta. Maaseudulla elät ihmisenmittaisessa yhteisössä, anna oma panoksesi yhteisiin toimintoihin, juhliin ja tapah tumiin. Opettele uuden alueen murretta välttääksesi väärinkäsi tyksiä. Käytä naapuriapua hyväksesi, mutta ole valmis myös vastapalveluksiin. Muista, että maalla tervehditään kaikkia eikä kuljetatup pisuuna ohi katsomatta kohti. Käytä hyväksesi kansalaisopiston tarjontaa, esitä kurssitoiveita maalla ne menevät paremmin läpi kuin kau pungissa. Kaikkeen tottuu: hirvikärpäsiinkin.

8 Jos et aikaisemmin ole asunut maalla, kannattaa ehkä lueskella edellä olevaa listaa ja tunnustella, miltä se tuntuu. Kukaan ei kuitenkaan velvoita osallistumaan maalla kaikkeen. Maallakin voi ja saa vetäytyä omiin oloihinsa, jos sitä haluaa. LIIKKUMINEN Maaseudulla vain harvoissa paikoissa koetaan julkisen liikenteen palvelut riittäviksi. Monilta alueilta ne puuttuvat kokonaan tai vuoroväli on hyvin harva. Elämä ilman autoa voi osoittautua liian haasteelliseksi käytännössä toteutettavaksi. Useimmilla perheillä maalla alkaakin olla kaksi autoa. Varsinkin kaupunkien lievealueilla autojen määrä suhteessa asukkaiden määrään lähenee jo amerikkalaisia lukemia. Jos työpaikka ja harrastukset ovat muualla, kertyy syrjässä asuvan auton mittariin runsaasti kilometrejä. Tämä kuluttaa niin aikaa kuin rahaakin ja kuormittaa ympäristöä. Huonot yhteydet voivat eristää ajokortittomat Syrjäinen sijainti ei aina ole vain ylimääräinen matkavaiva. Joissakin elämäntilanteissa mahdollisuudet liikkumiseen voivat olla rajoitetut, jolloin etäisyyden merkitys korostuu. Esim. ajokortittomat murrosikäiset eivät aina ole kuskina toimivien vanhempiensa kanssa samaa mieltä sopivasta määrästä kaverien tapaamisia. Samoin autottomien vanhusten liikkumista huonot julkisen liikenteen yhteydet vaikeuttavat.

9 PALVELUJA OMALLA VASTUULLA Maalla asuminen edellyttää omatoimisuutta. Monet asiat, joista asemakaava-alueella vastaa kaupunki, ovat maalla asukkaiden itsensä järjestettävä. Esimerkiksi katuvalaistusta pidetään kaupungissa selviönä, mutta maaseudulla ei ole mitään tahoa, jonka velvollisuudeksi valaistuksen järjestäminen kuuluisi. Jos asemakaava-alueiden ulkopuolella haluaa tielleen valoja, on ne yleensä itse hankittava ja maksettava. Samoin puhtaan veden saanti ja jätevesien käsittely ovat asukkaiden itsensä vastuulla. Suuri osa maaseudun palveluista on asukasyhteisöjen järjestämiä. Vesiosuuskunnat rakentavat vesijohtoverkostoja ja yhä useammin myös viemäreitä. Kiinteistöjen omistajista muodostuvat tiehoitokunnat hoitavat valtaosan maaseudun tieverkosta. Näiden palvelujen toimiminen on perustunut siihen, että alueelta löytyy ihmisiä kantamaan vastuuta ja tekemään töitä yhteisten asioiden hyväksi. Kaupungin palvelutarjonnasta lapsiperheen kannalta ehkä merkittävin on peruskoululaisten koulukyyti. Kuljetusta ei järjestetä kotiovelta, vaan oppilaan itse kuljettava kuljetusreitin varteen. Vanhusten kotipalvelut ovat myös merkittävä omalle asuinpaikalle ulottuva kaupungin palvelumuoto. Lisäksi vammaisuus tai sairaus voivat oikeuttaa vastaavaan palveluun. Muuten kaupungin tarjoamat palvelut ovat pääosin saatavilla kiinteistä toimipisteistä, joihin asiakkaan on itse tultava. Esimerkiksi lukion ja muiden keskiasteen tai ylemmän asteen oppilaitosten oppilaiden on itse järjestettävä ja kustannettava koulukyytinsä. Myöskään päivähoitoon ei liity kaupungin kuljetusvelvollisuutta, vaan vanhempien on itse ratkaistava lasten kuljetus. Asukkaat vastaavat itse mm. yksityisteistä Kaikkia palveluja ei välttämällä saa maalla saman tasoisina kuin taajama-alueilla. Esimerkiksi laajakaistaa ei vielä saa aivan kaikille alueille. Myös palvelujen hinnoittelussa sijaintitekijällä on joskus vaikutusta. Esimerkiksi sähköliittymä saattaa epäedullisella alueella olla monta kertaa perushintaa kalliimpi.

10 ELÄMÄNTAPA Maaseudulla elämäntavan vaikutus korostuu. Jos työpaikka ja harrastukset ovat kauempana, vie liikkuminen ison osan ajasta. Toisaalta moni viihtyy maaseutukodissaan niin hyvin, ettei kaukana olevia harrastuksia tarvita. Riittää puutarhan hoito, näpertely omassa verstaassa tai vaeltelu lähimetsissä. Kesämökki tuntuisi lähinnä ylimääräiseltä riesalta. Kun oikein viihtyy kotonaan, ei lomallakaan tarvitse lentää etelän aurinkoon. Elämätapojen erilaisuus näkyy esimerkiksi lasten hoidossa. Maaseutualueiden lapset viedään kodin ulkopuoliseen hoitoon keskimäärin selvästi vanhempina kuin taajamien lapset. Asuinpaikkaa valitessaan kannattaakin ehkä miettiä omaa elämäntapaansa ja siihen kohdistuvia toiveitaan. Onko syrjäisemmän sijainnin myötä myös valmiutta elää perhekeskeisemmin ja keskittyä lähikylältä löytyviin harrastuksiin? YMPÄRISTÖN KUORMITUS Yhdyskuntarakenteeltaan hajanaisella yksityisautoiluun perustuvalla alueella liikenteen energian kulutus henkeä kohden on moninkertainen tiiviiseen kaupunkiin verrattuna. Ilmastonmuutoksen johdosta paineet liikenteen päästöjen vähentämiseen tulevat olemaan erittäin suuret. Kuopion kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että kasvihuonepäästöt ovat Kuopiossa vähentyneet vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Öljy ehtyy maailmasta, eikä vielä ole ratkaistu korvaavaa liikenteen energialähdettä. Todennäköinen keino vaikuttaa ihmisten ratkaisuihin on taloudellisten ohjauskeinojen käyttäminen mm. erilaisten ympäristöverojen muodossa. Näiden seikkojen yhteisvaikutus tarkoittaa sitä, että autoilun kustannukset tulevat selvästi nousemaan. Liikenteen määrän vähentämistavoitteeseen sopii huonosti elämäntapa ja asuinpaikka, jotka edellyttävät jatkuvaa autoilua. Maaseudulla asuminen sopiikin parhaiten ihmisille, joiden elämänpiiri muutoinkin asettuu aloilleen. 9

11 Halutessaan maaseudulla voi asua hyvinkin ympäristöystävällisesti. Jos lämmität kohtuullisen kokoista taloa uusiutuvalla energialla ja vietät lomasikin kotimaisemissa ylläpitämättä erillistä loma-asuntoa tai lentelemättä ympäri maailmaa, voit hyvällä omallatunnolla ajaa kohtuullisen määrän autollakin. Ja autosi mittariinkin kertyy ehkä vähemmän kilometrejä kuin monella ydinkaupungin asukkaalla. TONTTIEN HINTATASO Joskus maalle muuton yhdeksi syyksi mainitaan kaupunkialueen omakotitonttien kalleus. Tontti on kuitenkin vain hyvin pieni osa vuosikymmenien aikana syntyvistä asumisen kuluista. Tontin hinnan lisäksi on päätöksenteossa syytä ottaa huomioon muutkin kulut. Kauempana asuttaessa syntyy erityisesti liikkumisesta merkittäviä lisäkustannuksia, joiden rinnalla muutaman kymmenentuhannen euron ero tontin hinnassa onkin aika pieni. 30 lisäkilometriä päivässä tekee 30 vuodessa kilometriä. Ja usein perhe, joka kaupungin omakotitaloalueella pärjää yhdellä autolla, joutuu maalla ylläpitämään kahta. Tavanomaisia elämäntapoja noudattavan ei kannata muuttaa maalle kustannussäästöjä tavoitellakseen. 10

12 2. MINNEPÄIN MAASEUTUA HALUAISIN? KYLÄRAKENNE Kuopion maaseudulla on luonteelta hyvin eri tyyppisiä alueita. Länsirannalla on vahvoja keskittymiä, joissa vanha ja uudempi asutus limittyvät selkeiksi kyliksi, joiden väliset alueet ovat varsin harvaan rakennettuja. Kyläkeskuksista on kohtuullisella etäisyydellä runsaasti naapurustoa, lapsille ja nuorille kavereita. Oma koulukin on monella kylällä. Etelä-Kuopiossa runsas uudisasutus on levinnyt nauhamaisesti suurimpia teitä seuraillen. Moottoritien ja Kallaveden välisellä maaseutualueella ei ole selviä kyläkeskittymiä eikä yhtään koulua, mutta silti runsaasti uusia taloja. Hiltulanlahti on lähivuosina tulossa tiiviin kaupunkirakentamisen alueeksi. Kallaveden itäpuolella vanha asutus levittäytyy melko tasaisena ja harvana lähes joka paikkaan. Asutuksen sijoittumista kuvaa keskiaukeaman kartta. PALVELUJEN SAATAVUUS Kaupalliset palvelut ovat laajoilta alueilta maaseudulla hävinneet lähes kokonaan. Pienehköt päivittäistavarakaupat ovat parilla kylällä. Kaupallisten palvelujen pysyvyyttä on vaikea ennustaa. Varsinaista haja-asutusaluetta paremmat kauppapalvelut ovat Melalahdessa ja Vehmersalmella. Päivittäistavaroiden lisäksi niissä on jonkin verran erikoistavarakauppaa. Hirvilahden kylää länsirannalla 11

13 Ylä-asteen koulut ovat Melalahdessa ja Vehmersalmella. Keskikokoiset ala-asteet ovat Melalahdessa, Vehmersalmella, Kurkimäessä ja Hiltulanlahdessa. Pienemmät kyläkoulut ovat Hirvilahdessa, Kaislastenlahdessa, Rytkyllä, Vehmasmäessä, Kurkiharjussa ja Vehkalammella. Näissä on kaksi ikäryhmää samassa luokkahuoneessa yhden opettajan vastuulla. Kaupungin kouluverkkoperiaatteiden mukaan koulun lakkauttaminen tule tarkasteltavaksi, kun oppilasmäärä laskee alle määrätyn rajan. Kurkiharjun ja Vehkalammen koulun yhdistämisestä Vehkalammelle on päätetty. Lisätietoja kouluista saa kaupungin sivuilta > asukas > koulutus ja opiskelu > perusopetus > peruskoulut. Kuopion kaupungin koulukuljetusperiaatteiden mukaan kaupunki vastaa peruskoulun oppilaan koulumatkasta, kun matka on yli 5 km tai pienimmillä oppilailla (0-2 luokat) yli 3 km. Lisäksi oikeus kuljetukseen voi syntyä lyhyemmillekin matkoille, jos matka on vaarallinen tai oppilas tarvitsee lääkärin lausunnon perusteella kuljetusta. Kuljetusta ei järjestetä kotiovelta, vaan oppilaan on itse kuljettava kuljetusreitin varteen. Kaupungin päiväkodit ovat Vehmersalmella, Melalahdessa ja Kurkimäessä. Lisäksi Hiltulanlahdessa ja Vehmasmäessä on yksityiset päiväkodit. Perhepäivähoitoa toimii monilla alueilla. Maaseutualueiden lasten päivähoito pystytään yleensä järjestämään alueellisena palveluna, mutta jos päivähoitopaikkoja ei ole vapaana, etsitään hoitopaikka yhteistyössä vanhempien kanssa esim. työmatkan varrelta tai työpaikan läheltä. Lisäksi monilla kylillä on kansalaisopiston piirejä, koneellisesti hoidettuja latuverkko ja yms. vapaa-ajan palveluja. KANSSAKÄYMINEN Moni muuttaa maaseudulle hakemaan rauhaa ja etäisyyttä kaupungin tungokseen. Tällöin hyvinkin syrjäinen sijainti voi tuntua houkuttelevalta. Aktiivi-ikäisille aikuisille sosiaalisten suhteiden ylläpitämien ei liene ongelma syrjässäkään asuttaessa. Asuinpaikkaa valittaessa ei kuitenkaan välttämättä tule harkinneeksi elämäntilanteiden vaihtelua Alle kouluikäisillä lapsilla syrjäinen sijainti voi vaikeuttaa selvästi kaveripiirin syntymistä. Monet murrosikäiset ovat hyvin kaverisuuntautuneita, jolloin syrjässä asuminen voidaan kokea varsin kielteisesti. Myös autottomien vanhenevien ihmisten on kyläkeskuksissa helpompi löytää ystäviä naapurustosta. 12

14 Kannattaakin harkita monelta kannalta ja pidempää ajanjaksoa tarkastellen, millaiseen sosiaaliseen ympäristöön haluaa sijoittua. Kyläkeskuksissa mahdollisuudet ihmisten väliseen kanssakäymiseen ovat selvästi monipuolisemmat kuin harvaan asutuilla alueilla. LIIKENNEYHTEYDET Maaseudun uudisasutus perustuu nykyisin suurelta osin autoriippuvaiseen elämäntapaan. Tällöin on luonnollisesti merkitystä sillä, millaiset tieyhteydet asuinpaikalle on. Lisäksi on syytä selvittää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä. Vaikka itse kulkisikin aina autolla, olisi lastenkin kulkemisen sujuttava. Heidän kannaltaan turvallinen pyöräilymahdollisuus esim. kavereiden luo ja bussiyhteys kaupunkiin ovat tärkeitä. KAUPUNGIN LAAJENEMINEN Kuopiossa asuinpaikkoina halutuimpia ovat olleet lähellä kaupunkia olevat maaseutualueet. Kaupunki laajenee koko ajan ja lähimpänä olevat alueet voivat jäädä laajenemisen jalkoihin. Väljään maaseutumaisemaan muuttanut huomaakin jääneensä keskelle kasvaneen kaupungin omakotialuetta. Maaseutumaisemaa rakastava voi joutua luopumaan kodistaan ja muuttamaan kauemmaksi. Lähivuosikymmeninä kaupungin laajentumisalueiksi ovat olleet esillä mm. Hiltulanlahti, Vanuvuoren lähialueet ja Ranta-Toivala. VAIHTOEHTONA KIRKONKYLÄT Kuopiossa varsinaisen maaseudun ohella harkinnan arvoisen asumisvaihtoehdon tarjoavat vanhat kirkonkylät, Melalahti ja Vehmersalmi. Niissä on varsin monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut. Molemmissa on mm. yläaste. Kirkonkylillä pääsee lähelle palveluja ja kaupungin vastuulla olevien verkostojen piiriin, mutta voi silti asua melko väljässä ja maaseutumaisessa ympäristössä vesistöjen tuntumassa. Lasten koulut ovat lähellä ja kavereita riittää. Matka keskustaan on pitkähkö, mutta julkisen liikenteen palvelut mahdollistavat melko hyvin työssäkäynnin kaupunkikeskustassa ilman autoakin. Seutulipun hinta on 100 /kk (syyskuu 2009). Asunnot ovat selvästi halvempia ostaa tai vuokrata kuin kantakaupungissa. Melalahti 13

15 3. MITEN VALITSEN TONTIN? TONTIN KOKO Rakennusjärjestyksen mukaan omakotitalon rakennuspaikan (= tontin) tulee olla asemakaava-alueiden ulkopuolella vähintään m2 eli 0,5 ha. Kokovaatimuksen taustalla on monia mm. jätevesien käsittelyyn liittyviä tarpeita. Rakennuspaikan koko vaikuttaa suoraan rakentamisen tiheyteen. Mitä pienempiä rakennuspaikat ovat sitä tiheämmässä rakennuksetkin joutuvat olemaan. Rakennuspaikan riittävällä koolla turvataankin väljyyttä ja omaa rauhaa, joiden vuoksi moni maaseudulle haluaa. Joskus rakennuspaikan suuruus koetaan rasitteeksi ajateltaessa, että koko rakennuspaikka on rakennettava pihaksi ja myös hoidettava. Hoitotyötä vähentää, jos säilyttää osan rakennuspaikasta luonnontilaisena. Rakennuspaikan kokoa voi katsoa myös reviirinäkökulmasta. Isommalla rakennuspaikalla on suurempi alue omassa päätösvallassa. Vaikka säilyttäisi osan metsänä, voi kuitenkin itse päättää puiden harventamisesta, eikä kukaan tule hakkaamaan metsikköäsi aukoksi tai istuttamaan synkentäviä kuusia aivan talon viereen. Maaseutualueilla tontin hinnan tulisi muodostua pääosin rakentamismahdollisuudesta, jolloin eri kokoisten tonttien hintaeron tulisi olla suhteellisen pieni. Maanomistaja saa myydä vain rajallisen määrän tontteja, jolloin valtaosa maasta jää metsätalousmaaksi, jonka maapohjan arvo on huomattavasti pienempi kuin tonttimaan arvo. Rakennuspaikan kokoon vaikuttaa myös harrastukset. Jos aikoo pitää hevosta omalla tontilla, tulisi tontin olla tavallista isompi ja mielellään hiukan erillään muista asuintonteista. Rakennusjärjestyksessä suositellaan, että tontin tulisi olla vähintään hehtaarin kokoinen, jos sillä pidetään yhtä hevosta ja jokaista lisähevosta kohden 0,5 ha lisää. Myös muut harrastukset, kuten esim. kenneltoiminta, voivat vaikuttaa tarvittavaan tonttikokoon ja sijaintiin. PIENILMASTO Rakennuspaikan viihtyisyyteen ja rakennusten energian kulutukseen vaikuttaa paljon pienilmasto. Siihen vaikuttavat mm. ilmansuunnat, aurinkoisuus, suojaisuus ja tuuliolosuhteet. Ihanteellinen rakennuspaikka on etelän ja lännen välille aukeava kumpare tai rinne, jonka pohjoispuolella on suojaava mäki tai metsikkö. Epäedullisia rakennuspaikkoja ovat pohjois- ja itärinteet, tiheät ja varjoisat metsät, kylmää ilmaa keräävät painanteet ja suojattomat avoimet alueet, joissa tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan. Järvistä ja soilta nousevan kosteuden vähentämiseksi olisi talon hyvä olla vähintään muutaman metrin niitä ylempänä. 14

16 Ihanteellinen rakennuspaikka on etelään tai länteen suuntautuva rinne MAISEMAKUVA Kauniit maisemat ovat usein olennainen osa maalla asumista. Maisemaa arvioitaessa on hyvä myös miettiä sen herkkyyttä muutoksille. Metsät ovat valtaosin metsätalouskäytössä.suomessa metsänhoitoon yleensä kuuluu myös aukkohakkuu. Vasta pitkän ajan jälkeen paikka alkaa uudelleen näyttää metsältä. Myös peltojen metsitys voi muuttaa maisemaa merkittävästi. Hakkuut, peltojen metsitys ja rakentaminen muuttavat maisemakuvaa 15

17 Maaseuturakentamisessa olennainen ulottuvuus on oman rakentamisen sovittaminen maisemaan. Rakennuspaikan tulisi olla maisemassa luontevalla tavalla. Kuopiossa on pyritty siihen, ettei laajoille avoimille pelloille rakennettaisi. Usein pelloilla on yleiskaavassa merkintä, joka rajoittaa rakentamista. Hyviä rakennuspaikkoja voi kuitenkin olla pienillä peltokuvioilla ja esim. peltojen reunakulmauksissa. Kauniisti pellon reunalle sijoittuva rakennus VERKOSTOT Asuinrakennus tarvitsee monia verkostoja. Välttämättömiä ovat tie ja sähkö. Nykyisin hyvin tärkeä on myös mahdollisuus toimivaan laajakaistaan. Rakennuspaikkaa valittaessa on syytä selvittää eri verkostojen etäisyys ja liittymiskustannukset. Tieverkon osalta on syytä arvioida paitsi uuden tien rakentamisen tarve, myös vanhojen korjaamisen tarve. Kaikkia maaseudun yksityisteitä ei ole rakennettu kovinkaan perusteellisesti. Kovin pitkä yksin hoidettava yksityistie lisää myös ylläpitokustannuksia. Puhdas vesi otetaan yleensä vesijohtoverkostoista, joita maaseudulla ylläpitävät vesiosuuskunnat. Jos vesijohtoverkkoa ei ole, on vesi saatava omasta kaivosta. Tällöin on jo ennen tontin ostoa syytä olla riittävä varmuus veden laadusta ja riittävyydestä. Osa osuuskunnista rakentaa myös viemäriverkostoa, mutta useimmiten joutuu jätevesihuollon rakentamaan ja hoitamaan itse. Vesihuollosta on lisää jäjempänä. 16

18 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Perinteisesti asuinpaikkaa valittaessa on arvostettu autoilijan kannalta hyviä liikenneyhteyksiä. Tämä on usein johtanut haluun rakentaa aivan maanteiden tai suurempien yksityisteiden varsille. Tällöin on unohtunut turvallisuus ja pihaympäristön viihtyisyys. Isommat maaseudun tiet on tarkoitettu siirtymiseen paikasta toiseen. Niillä on yleensä 80 km/h perusnopeusrajoitus. Olosuhteet kapeilla ja mutkaisilla teillä ovat vaaralliset kevyelle liikenteelle ja varsinkin lapsille, vanhuksille ja lemmikeille. Tie on yleensä ainoa väylä, joka yhdistää sen varren asutuksen muuhun maailmaan. Rakennettaessa aivan tien varteen ei lapsi pääse itse turvallisesti lähelläkään asuvien kavereidensa luokse. On syytä tiedostaa, ettei maantie ole tonttikatu, johon pihamaa voisi liittyä suoraan. Maalla kävellään tienpientareella Yhteiskunnalla on hyvin rajoitetusti mahdollisuuksia rahoitusta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen maaseudun pienempien maanteiden varsille. Yksityisteiden varsille tiekunnat eivät kevyen liikenteen väyliä juuri ole rakentaneet, eikä niitä sinne kukaan muukaan rakenna. Maalle muuttajan on viisainta arvioida asumistaan nykyisissä liikenneolosuhteissa, eikä luottaa parannusten saamiseen. Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan uudella rakennuspaikalla asuinrakennuksen tulee olla vähintään 100 m rautatiestä, 200 m moottoritiestä (5-tie), 150 m muusta valtatiestä (9-tie ja 17-tie), 100 m seututiestä (= 3-numeroinen tienumero), 60 m yhdystiestä (4-numeroiset) ja 20 m läpiajoliikennettä palvelevasta yksityistiestä. Nämä mitat ovat minimejä ja oman viihtyisyyden ja omien lasten turvallisuuden vuoksi on suositeltavaa tavoitella vielä selvästi suurempia etäisyyksiä. Kaupunki pyrkii ohjaamaan uudet rakennuspaikat pieniksi ryhmiksi selvästi erilleen vilkkaammista teistä. Tällöin lapsilla on mahdollisuus löytää kavereita läheltä. Ainakin oman pihan tuntumassa voi puuhailla vapaasti joutumatta koko ajan tarkkailemaan milloin lipsahtaa pois turvalliselta alueelta. Kauempana tiestä myös liikenteen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat ovat pienemmät. 17

19 KUIVATUS JA MAAPERÄ Rakennuspaikan maasto-olosuhteiden tulee mahdollistaa rakennusten pitäminen kuivana. Monen homeongelman lähtökohta on ollut huonosti sijoitettu talo yhdistettynä huolimattomaan rakentamiseen. Asuinrakennuksia ei tule sijoittaa notkojen pohjalle tai kovin alaville alueille. Vesiolosuhteita arvioitaessa on syytä ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus. Sateet tulevat olemaan entistä rankempia. Purojen, ojien ja painanteiden tuntumaan rakennettaessa on syytä valuma-alueen kokoa ja maastomuotoja sekä mm. tiepenkereiden patovaikutusta tarkastelemalla arvioida riskiä rankkasateiden tulvimisesta. Kuopion maastomuodot ovat niin mäkisiä, että turvallisia rakennuspaikkoja kyllä riittää, kunhan asiaan kiinnitetään huomiota. Ilmastonmuutos lisää tulvavaaraa Rakennusjärjestyksen mukaan rannalla tulee asuinrakennuksen lattian olla vähintään 1,5 m keskivedenpinnan yläpuolella, Kallavedellä vähintään tasolla + 84,00 m. Epäedullinen maaperä voi nostaa rakennuskustannuksia huomattavasti. Eniten lisäkustannuksia aiheuttavat maaperän pehmeys tai runsasta louhintaa edellyttävä kallioisuus. Rakennusluvan yhteydessä vaaditaan luotettava selvitys maaperästä. Epävarmoissa tapauksissa maaperätutkimus kannattaakin tehdä jo ennen rakennuspaikan ostamista. Ainakaan edullisen hinnan takia ei kannatta hankkia maaperältään huonoa rakennuspaikkaa. Rakennuspaikan hinnassa säästetyt eurot voivat kulua moninkertaisesti lisääntyneisiin rakennuskustannuksiin. Lisäksi varsinkin rakennuspaikan alavuus voi laskea valmiin talon jälleenmyyntiarvoa. JÄLLEENMYYNTIARVO Asunnon jälleenmyyntiarvo on asia, jota asuinpaikkaa valitessaan kannattaa punnita. Moni ehkä ajattelee tekevänsä elinikäisiä ratkaisuja, jolloin tällaisten asioiden miettiminen ei tunnu tarpeelliselta. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Avio- 18

20 erot tulevat ennalta arvaamatta, kaikki maallemuuttajat eivät lopulta viihdykään tai talon myyminen tulee muutoin ajankohtaiseksi. Rakennuspaikka ja rakennukset muodostavat valmiina yhdessä kokonaisuuden, jonka arvoon rakennuspaikalla ja sijainnilla on paljon suurempi vaikutus kuin rakennuspaikan osuus hankintakustannuksista oikeastaan edellyttäisi. Jos esimerkiksi euron hintaiselle rakennuspaikalle rakennetaan eurolla omakotitalo, on rakennuspaikan osuus euron hankintahinnasta vain 10 %. Mutta kun jälleenmyyntiarvo hyvällä rakennuspaikalla voi ylittää hankintahinnan, voi uudenkin talon myyntihinta huonolla rakennuspaikalla olla selvästi alle rakennuskustannusten. Rakennuspaikan laadulla on suuri vaikutus valmiin kohteen arvoon. Huonoa rakennuspaikkaa ei kannata ottaa, vaikka sen saisi ilmaiseksi. Ja hyvästä kannattaa maksaa vaikka kovempikin hinta. Sijoittamalla euroa lisärahaa rakennuspaikan hankintaan voi valmiin talon arvo nousta paljon enemmän kuin tuon Saman summan säästää helposti rakentamiskustannuksista jonkun neliön tai ylimääräisen mutkan karsimalla. Rakennuspaikan haluttavuutta ja arvoa nostavat mm.: keskustan läheisyys kyläkoulun läheisyys hyvät liikenneyhteydet kaunis maisemakuva, erityisesti vesimaisemat lämpöisyys, kuivuus kehittyvän alueen imago, kylän maine erityisesti oma ranta Arvoa laskevat: syrjäinen sijainti huonot liikenneyhteydet alavuus, kosteus varjoisuus (pohjoisrinteet, kuusikot) häiriötekijät ympäristössä 4. MITEN OSTAN TONTIN? RAKENNUSMAHDOLLISUUDEN VARMISTAMINEN Ostettaessa rakennuspaikaksi tarkoitettu maa-alue on tärkeää varmistaa se, että siihen saa rakentaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla ei läheskään kaikkialla ole itsestään selvää, että maa-alue on hyväksyttävissä rakennuspaikaksi. Rakennusmahdollisuuden käsittely on erilaista rannoilla ja sisämaassa. Rannoilla on yleensä oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka osoittaa rakentamismahdollisuudet. Sisämaassa vastaavaa ei tavallisesti ole. Rakennusoikeuden osoittavia lupia tai suunnitelmia on selostettu 6. luvussa. Aina kun rakentamismahdollisuus on epäselvä tai jotakin asiaa ei ymmärrä, on 19

21 syytä varmistaa asiat kaupungin kaavoitusosaston yleiskaavatoimistosta tai rakennusvalvonnasta. Niiden yhteystiedot ovat oppaan lopussa. Kysyminen ei maksa mitään ja sillä voi välttää suuren määrän ongelmia. MAAKAUPAN TEKEMINEN Rakennuspaikan ostaminen on tehtävä määrämuotoisena kauppana julkisen kaupanvahvistajan kanssa. Asiaan perehtymättömän on syytä käyttää kauppakirjan teossa apuna asiantuntijaa esim. pankista, asianajotoimistosta tai kiinteistövälittäjältä. Maaseutualueilla on hyvin usein tilanne, ettei rakennuspaikan rakennusoikeudesta ole olemassa mitään juridisesti täysin pitävää päätöstä. Tällöin on rakennuspaikan kauppakirjaan syytä panna maininta siitä, että se ostetaan rakennuspaikaksi sekä kaupan purkamiseen oikeuttava ehto, jos tarvittavia lupia ei saadakaan. Epävarmoissa tapauksissa ostajalle turvallinen tapa on tehdä maakauppa esikauppakirjalla, jolloin lopullinen kauppa tehdään vasta, kun rakentamismahdollisuus on varmistunut. Esikauppakirja tulee tehdä samoilla muotovaatimuksilla kaupanvahvistajaa käyttäen kuin lopullinenkin kauppa. Esikauppakirjassa on syytä mainita, että se oikeuttaa ostajaa hakemaan rakentamiseen tarvittavat luvat. Kolmas mahdollisuus on hakea luvat ennen kauppaa joko myyjän nimiin tai valtakirjalla ostajan nimiin. Tällöin ei kuitenkaan synny osapuolia sitovaa sopimusta maakaupasta, joka saattaa olla ostajalle riski, jos esim. suunnitteluun joudutaan käyttämään merkittäviä rahasummia. Suullinen tai ilman kaupanvahvistajaa tehty kirjallinenkaan sopimus maakaupasta ei sido osapuolia. Kaupan jälkeen on haettava lainhuutoa Kuopion käräjäoikeudesta, os. Suokatu 44, Kuopio, puh Ohjeet löytyvät mm. osoitteesta: > tuomio-istuimet > käräjäoikeudet > hakemusasiat > kiinteistöihin liittyviä lomakkeita pdfmuodossa > lainhuutohakemuksen ohje. Jos ei ole ostanut kokonaista tilaa, vaan osan tilasta eli määräalan, on se lohkottava itsenäiseksi tilaksi. Lohkominen käynnistyy lainhuudon jälkeen ilman erillistä hakemusta. Asemakaava-alueiden ulkopuolella Kuopiossa lohkomisasioita hoitaa Pohjois-Savon maanmittaustoimisto Hallituskatu 12, Kuopio, puh Rakennuspaikkaa ei välttämättä tarvitse itse omistaa. Lupien saamisen kannalta riittävä on myös esim. vuokraamalla saatu hallintaoikeus. 20

22 5. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU? Rakentamisen suunnittelua on opastettu kaupungin pientalo-oppaassa. Sitä saa rakennusvalvonnasta ja se on myös internetissä > asukas > kaavat ja rakentaminen > rakentaminen. Tässä käydään läpi joitakin asioita nimenomaan maaseudulle rakentamisen näkökulmasta. PIHAPIIRI Maaseudulla rakennukset tulisi sijoittaa siten, että niistä muodostuu pihapiiri, rakennusryhmä. Kylmiä varastotiloja ja autotalleja ei mielellään tulisi rakentaa asuinrakennukseen kiinni, vaan erilliseen rakennukseen. Rakennuksia saisi olla useampia. Kolmella mittasuhteiltaan toisiinsa sopivalla rakennuksella sijoitettuna U-muotoon syntyy kaunis ja suojaisa pihapiiri. Istutuksilla rajataan pihaa lisää. Isommat puut saisivat mielellään olla pihan laitamilla. Rakennusryhmän rakennusten olisi hyvä olla sekä mittasuhteiltaan että julkisivuiltaan toisiinsa sopivia ja rakennusten välistä hierarkiaa kuvaavia. Asuinrakennus on suurin ja julkisivuiltaan arvokkaimman oloinen. 21

Rakentaisinko kodin maalle?

Rakentaisinko kodin maalle? Rakentaisinko kodin maalle? Kuopion kaupunki: Strateginen maankäytön suunnittelu 2014 RAKENTAISINKO KODIN MAALLE? Tämä opas on osa rakentajapalveluprosessia, jolla kaupungin palveluja on pyritty hiomaan

Lisätiedot

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi. RAKENNUSVALVONTA 2015 RANTA-ALUEELLA SIJAITSEVAN VAPAA-AJAN ASUNNON KÄYTTÖTARKOIITUKSEN MUUT- TAMINEN VAKITUISEKSI ASUNNOKSI I YLEISTÄ Vapaa-ajanasunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi tulisi ensisijaisesti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2016 1 (1) 186 Asianro 4087/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-471-1-45 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp

Överby Asuinrakennuksen (rak. v. 1910) purkaminen. Rakennuspaikka: Haapajärvi , Majtorp Rakennus- ja ympäristölautakunta 4 26.01.2016 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.01.2016 4 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset:

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Haukipudas, Holma-Haapajärvi ja Heitonkangas Kiiminki, Hakomäki ja Honkimaa Martinniemi, Vahtola Oulunsalo, Niemenranta Vesala Yli-Ii Ylikiiminki,

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka

KAISLASTENLAHTI KUOPIO. Kuva 8 RAKENNUSPAIKKASELVITYS RAKENNUSPAIKAT. Selvitysalueen raja Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka KOULU 0 100 Oleva rakennuspaikka Uusi rakennuspaikka Pelto Selvitysalueen raja YLEISKAAVATOIMISTO 5..008 RAKENNUSPAIKAT 300 RAKENNUSPAIKKASELVITYS KUOPIO KAISLASTENLAHTI 500 Kuva 8 RINTA- AITTA MAITO-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5398/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/2016 1 (1) 220 Asianro 5398/10.03.00.01/2016 Poikkeaminen (KH) / Kuopio 297-510-10-33 Va. yleiskaavajohtaja Matti Asikainen Strateginen maankäytön suunnittelu Selostus Rakennuspaikka

Lisätiedot

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue

Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue Saarten jätevesipäivä Paasikiviopisto 8.3.2014 Jätevesien käsittelyratkaisua koskevat lupa-asiat Vesihuoltolaitoksen (osuuskunta) toiminta-alue 11.3.2014 Pekka Salminen 1 VAADITTAVAT LUVAT Uudisrakentamisen

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Lohkion kiinteistö 143-419-5-3

MYYNTIESITE. Lohkion kiinteistö 143-419-5-3 MYYNTIESITE Lohkion kiinteistö 143-419-5-3 IKAALISTEN KAUPUNKI Tekniset palvelut Kolmen airon katu 3 39500 IKAALINEN Puhelin (03) 45 011 Telefax (03) 4501 373 Myyntiesite Myyjä ja omistaja: Myyntikohde:

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto päätti

Kunnanvaltuusto päätti Kunnanvaltuusto päätti 15.11.2010 1.1. Långvikin ja Honskbyn osayleiskaavatyön pohjaksi selvitetään vuoden 2011 aikana alueen kaavatalouden keskeiset tekijät ja mitoitukset, jotka täsmentyvät osayleiskaavatyön

Lisätiedot

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA

HÄMEVAARA. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Kaava- Myyntihinta. Kortteli Tontti Lähiosoite. merkintä HÄMEVAARA HÄMEVAARA Kortteli Tontti Lähiosoite HÄMEVAARA Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta 11040 1 Vieteritie 2 AO 485 120 30 78 000 11040 2 Vieteritie 4 AO

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

TYÖNUMERO: PORIN VESI VESIHUOLTOLAITOKSEN TOIMINTA-ALUE SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: 20600971 PORIN VESI SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista FIANRY FIANRY FIMKIT VALMIS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 LAINSÄÄDÄNTÖ... 1 3 MÄÄRITTELYPERUSTEET...

Lisätiedot

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta

VAPAALA. Kaava- merkintä. Lisäksi tal.tilaa m2/as. Rak.oik. as.tilaa k-m2. Myyntihinta VAPAALA Kortteli Tontti Lähiosoite Kaava- merkintä Pintaala m2 Rak.oik. as.tilaa k-m2 Lisäksi tal.tilaa m2/as. Myyntihinta VAPAALA 13005 30 Ilpolantie 12 AO 621 180 0 117 000 13005 31 Ilpolantie 14 AO

Lisätiedot

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA OHJELMA 16:00 Avaus ja esittely Prosessi, Strateginen yleiskaava? Lähtökohtia ja tavoitteita Rakennemallit ja vertailu

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi

Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä / Suunnittelutarveratkaisu POI / Haapajärvi Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 14.04.2015 Oikaisuvaatimus 15-7-OIK viranhaltijapäätöksestä 9.3.2015 85 / Suunnittelutarveratkaisu 15-15-POI / Haapajärvi 425-5-83 Rakennus- ja ympäristölautakunta 75

Lisätiedot

Omakotitalon rakentajanopas

Omakotitalon rakentajanopas opas Omakotitalon rakentajanopas Muistathan, että rakennuslupa tulee hakea vuoden kuluessa kunnan tontin varaamisesta, ja rakentaminen tulee aloittaa kolmen vuoden kuluessa luvan myöntämisestä. Asiantuntijat

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 12.11.2015 Ympäristölautakunta xxxx. Ehdotus

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016

KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 1 KUOPION KAUPUNKI Kasvun ja oppimisen palvelualue 4.2.2016 Perusopetuksen rehtorit ja koulusihteerit, päiväkodinjohtajat KOULUKULJETUSTEN HOITO LUKUVUONNA 2016-2017 Koulun rehtori ja päiväkodinjohtaja

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto

Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Vesihuoltoavustukset Vesiosuuskuntaseminaari, Vihti 27.9.2008 Ilkka Juva 1 Uudenmaan ympäristökeskus ja vesihuolto Tehtäviä mm. Vesihuollon yleinen kehittäminen toimialueella Vesihuoltolain valvontaviranomainen

Lisätiedot

Putkilahden kyläselvitys

Putkilahden kyläselvitys Putkilahden kyläselvitys Kyläilta 22.10.2015 Arto Sipinen Jyväskylän kaupunki / yleiskaavoitus Rakentaminen KUIVALLA MAALLA Suunnittelu- Yleiskaava Asemakaava tarvealue Suunnittelu- tarveharkinta tai/ja

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 1744/ /2014. Kaupunkirakennelautakunta 19.3. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2014 1 (1) 125 Asianro 1744/10.00.00/2014 Maanhankinnan määrärahat 2014 Kaupunkirakennelautakunta 19.3.2014 62: Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut

Lisätiedot

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa

Asuntojen hinnat ja kaavoitus. Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa Asuntojen hinnat ja kaavoitus Tuukka Saarimaa, VATT Arvokas kaupunki 14.10.2015, Vantaa 1. Asuntojen alueellisista hintaeroista 2 Ei ole outoa, että Suomessa on kalliita asuntoja Pääkaupunkiseudun (Helsinki,

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14

Rakennus- ja ympäristölautakunta 126. Korkein hallinto-oikeus , taltio 1170, Dnro 2173/1/14 Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 25.08.2015 Rakennusvalvonnan ilmoitusasioita Rakennus- ja ympäristölautakunta 126 Rakennus- ja ympäristölautakunnalle tiedoksi saatetaan seuraavat päätökset ja asiat:

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus

Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus 6.-7.9 Lieksan Vuonislahti Kokemuksia Jyväskylästä Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Kaavojen laadinnasta Kaavoituksen tarve? Mitä kaavoituksella

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen

Hollolan kunta Valvontajaosto. Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo alkaen Rakennusvalvonnan päätösvaltaluettelo 6.6.2016 alkaen Toimialajohtaja alueen päällikkö tekninen johtaja rakennustarkastaja 2 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 15 Hyväksyy rakennusjärjestyksen MRL 21 Määrää

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54

Espoon kaupunki Pöytäkirja 54 14.05.2012 Sivu 1 / 1 3449/02.07.00/2011 54 Tontin myyminen Laaksolahdesta Kiinteistö Oy Espoon Lähdekeskukselle liikerakennushankkeen rakentamista varten, kortteli 60022 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen

Maisematyöluvat. Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen Maisematyöluvat Pohjois-Savon ELY keskus/leila Kantonen 10.3.2015 Maisematyölupavelvollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 128 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan maisemaa muuttavaa rakennustyötä, puiden

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 67 08.04.2015. 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (1) 67 Asianro 722/10.00.02.00/2015 Oikaisuvaatimus / Tontin 297-34-166-5 (Piikatie 6) myynti Tonttipäällikkö Jarkko Meriläinen Tonttipalveluyksikkö Tontin 34-166-5

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT

FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT 1(32) Ojalanmäen pellot copyright Forssan kaupunki FORSSAN OMAKOTITALOTONTIT Tutustu Forssan tonttitarjontaan www.forssa.fi Lisätietoja Forssan tonteista ja ajantasaisesta varaustilanteesta Aki Härmä Tomi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA Sivu 1 / 5 KIINTEISTÖN JA MÄÄRÄALAN KAUPPAKIRJA KAUPAN OSAPUOLET MYYJÄT Pirkko Weckman sekä Risto Weckmanin kuolinpesän osakkaat: Kari Weckman Terttu Weckman Eeva-Liisa Weckman Mervi Maija-Leena Weckman

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA

MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA MAANKÄYTTÖSOPIMUS JA ESISOPIMUS MÄÄRÄALAN KAUPASTA 1. JOHDANTO 1.1 Sopijapuolet Rovaniemen kaupunki (1978283 1) Hallituskatu 7, PL 8216 96101 Rovaniemi jäljempänä Kaupunki Redinor Oy (0919708 1) perustettavan

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Haapalan omakotialue, kaupunginosa 8

Haapalan omakotialue, kaupunginosa 8 Haapalan omakotialue, kaupunginosa 8 Haapalan pientaloalue sijaitsee upean luonnon ympäröimänä vain muutaman kilometrin päässä Karkkilan keskustasta. Rauhallisella ja luonnonläheisellä asuinalueella on

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 1 MITEN VOIN VAIKUTTAA RAKENNUSJÄRJESTYKSEEN? 1 Mikä on rakennusjärjestys Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys, mutta sen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla (MRL 14.1 ). Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT

TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT TÄRKEÄÄ TIETOA KURTTILAN TONTEISTA (Åminnen ja Kurtinmalmin asemakaava-alueet) ASEMAKAAVA- JA KANTAKARTAT ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavamääräykset ovat erillisinä liitteinä. Korttelin 45085 tontit 12

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus

ASEMAKAAVAN SELOSTUS. 1. Perus- ja tunnistetiedot. 3. Lähtökohdat. 1.1 Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Suunnittelutyö koskee asemakaavamuutosta: Paraisten kaupungin Österbyn (05) kaupunginosan Korttelin 19 osassa sekä osassa Österbyntien

Lisätiedot

emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai

emätilasta muodostetut rakennuspaikat tai Emätilaperiaate Täydennyskoulutus Kai Kokko 2008 Sisältö Tarkoitus Yhdenvertainen lähtökohta Rakennusoikeuden perusteena oleva rantaviivan määrittäminen Mitoituksen laskeminen 1 Tarkoitus Ilman emätilaperiaatetta

Lisätiedot

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT...

1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... Sillan rakentaminen 1 SUOMEN SILLAT... 1 2 SILLANTARKASTUSTOIMINTA... 1 3 KORJAUSSUUNNITTELU... 1 4 LAADUNVALVONTAMITTAUKSET... 1 5 YKSITYISTEIDEN SILLAT... 1 6 VALTIONAVUSTUS... 2 6.1 VALTIONAVUN EDELLYTYKSET...

Lisätiedot

LISÄTIETOJA 2.5.2016 JATKUVAN HAUN LISTALLE PÄIVITETYISTÄ TONTEISTA

LISÄTIETOJA 2.5.2016 JATKUVAN HAUN LISTALLE PÄIVITETYISTÄ TONTEISTA Kiinteistöliikelaitos 26.4.2016 LISÄTIETOJA 2.5.2016 JATKUVAN HAUN LISTALLE PÄIVITETYISTÄ TONTEISTA A B Vaativa rakennussuunnittelutehtävä. Tavanomainen rakennussuunnittelutehtävä. Luovutuksessa 2.5. alkaen

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS MIELIS, TALLUDDEN KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa xxxxx Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet

Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet Liite 2013 Liite Maaseudun rakennuspaikkamäärän mitoitusperiaatteet Leppävirran kunta Liite Maapoliittiseen ohjelmaan Kunnanhallitus 3.6.2013 Kunnanvaltuusto 17.6.2013 Johdanto Taajamien ulkopuolella rakentamisen

Lisätiedot

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ.

TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. TARJOUSTEN PERUSTEELLA MYYTÄVÄ TONTTI JA SEN LUOVU- TUSEHDOT HAKUAIKA: 10.10.-26.10.2012 KLO 15.00 MENNESSÄ. 1 Yleisehdot ja -tiedot: ostaja maksaa kaupungille kauppahinnan lisäksi kauppakirjan laatimiskustannuksena

Lisätiedot

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho

Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys. Kyläilta klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kuikan ja Nyrölän alueen kyläselvitys Kyläilta 29.10.2015 klo 18-19:30 Kaavoitusarkkitehti Reijo Teivaistenaho Kyläselvitysten tausta ja tavoitteet JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA Sikomäentie Kuikantie

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot