Rakentaisinko kodin maalle?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rakentaisinko kodin maalle?"

Transkriptio

1 Rakentaisinko kodin maalle? Kuopion kaupunki Yleiskaavatoimisto 2009

2 RAKENTAISINKO KODIN MAALLE? Tämä opas on osa rakentajapalveluprosessia, jolla kaupungin palveluja on pyritty hiomaan paremmin rakentajien tarpeita vastaaviksi. Opas on tehty kaupungin teknisen viraston yleiskaavatoimistossa, jossa työhön on osallistuneet yleiskaava-arkkitehti Juha Romppanen, toimistoinsinööri Heikki Hatakka, suunnitteluavustaja Pirjo Jokiniemi. Sisältöä on työstetty useiden yhteistyötahojen kanssa. Tekstin on pääosin tuottanut ja valmistelusta vastannut Heikki Hatakka. Oppaan ulkoasun on viimeistellyt Pirjo Jokiniemi. Opasta jaetaan teknisen viraston asiakaspalvelupisteessä Suokatu 42 sekä rakennusvalvonnassa ja kaavoitusosastolla ilmaiseksi kaikille maallemuuttoa harkitseville. Kuopio

3 2

4 VINKKEJÄ MAALLE MUUTTAJALLE KUOPIOSSA Mielikuvat maalla asumisesta ovat hyvin positiivisia. Kuopiossa omakotitalojen rakentaminen maaseudulle on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Ja moni maalle muuttanut todella nauttii elämästään rauhallisessa, väljässä ympäristössä, jossa pohjantähtikin saa vapaasti tuikkia pimeällä taivaalla. Tämän oppaan tarkoitus on antaa apua maalle muuttoa harkitsevalle niin päätöksen tekemisessä kuin toteuttamisessakin. Opas jakautuu seitsemään lukuun, jotka antavat virikkeitä etsittäessä vastauksia maalle rakentamista harkitsevalle tärkeisiin kysymyksiin: 1) HALUANKO ASUA MAALLA? 4 2) MINNEPÄIN MAASEUTUA HALUAISIN? 11 3) MITEN VALITSEN TONTIN? 14 4) MITEN OSTAN TONTIN? 21 5) RAKENNUSTEN SUUNNITTELU? 23 6) MITÄ LUPIA TARVITAAN? 28 7) MISTÄ SAA LISÄTIETOA? 31

5 HALUANKO ASUA MAALLA? VÄLJYYS Maaseudulla asutaan paljon väljemmin kuin asemakaava-alueiden pienillä tonteilla. Naapurin ikkuna ei ole heti vastassa ja omalla pihallaan voi oleskella vapaammin. Lapsille ja lemmikeille on tilaa peuhata. Väljyys lienee monelle yksi tärkeimmistä perusteista harkita maaseudulle asettumista. RAUHALLISUUS, LUONNONLÄHEISYYS Rauhallisuus on vahvimpia maaseutuun liitetyistä mielikuvista. Maaseutu koetaan myös luonnonläheiseksi. Metsät marjoineen ja sienineen ovat lähellä, eikä siellä ole yhtä paljon kulkijoita kuin kaupungin virkistysalueilla. Pimeys on maaseudun luontoyhteyden yksi ulottuvuus. Kaupungissa valot heijastuvat joka paikkaan, eikä pimeyden kokemusta voi juuri saavuttaa. Moni kokee suurena rikkautena pimeyden ja sen mahdollistamana kirkkaan tähtitaivaan tai kuutamon. Joku toinen saattaa kokea pimeyden suorastaan pelottavana. Pimeyttä ovat viime vuosina korostaneet pitkät lumettomat syksyt ja märät talvet. 4

6 VAPAUS Maalla on vapaus elää tavallaan. Kun astuu ovestaan ulos, voi tuntea olevansa omalla reviirillään. Parhaimmillaan naapurit ovat sopivasti - lähellä ja kaukana. Vapauden kääntöpuoli on se, että myös muut ovat vapaita tekemään haluamiaan asioita. Kun omistat pienehkön tontin, päättää joku muu aika vapaasti rajasi takana olevan alueen käytöstä. Ympärysmetsä voidaan hakata ankeaksi aukoksi, tai maisemat ja aurinko voivat hävitä yllättävän nopeasti kasvavan istutuskuusikon taakse. Muutit maaseudun rauhaan, mutta ympärillesi saattaa ilmestyä monta muutakin muuttajaa. Kaupungissa yksityiskohtainen kaavoitus ja muut säännöt säätelevät melko pitkälle, mitä lähistöllä voi tapahtua. Muutokset ovat paremmin ennakoitavissa. Maaseudulla joudut tyytymään moniin ympärilläsi tapahtuviin asioihin pystymättä niitä ennakoimaan tai niihin kovinkaan paljoa vaikuttamaan. Esimerkiksi hakkuiden suunnittelussa ei laki edellytä ottamaan huomioon naapurustolle aiheutuvia vaikutuksia. Maalle muuttajan on hyvä oman vapauden kaipuunsa rinnalla tiedostaa myös muiden vapaudet. Varsinkin maaseudulta elantonsa saavilla on oltava oikeus jatkaa elämäänsä, myydä rakennuspaikkoja, hakata metsiään, viljellä maataan, kasvattaa eläimiään. Lannan tuoksahdus voi olla osa maalaiselämää. YHTEISÖLLISYYS Maaseudulla on totuttu tekemään asiat yhdessä. Ilmapiiriä kuvaa lainaus Onni muuttaa maalle - hankkeen oppaasta (Kaija Roiha jne, 2005):

7 MAALLE MUUTTAJAN SELVIYTYMISOHJEET Tutustu uuteen asuinpaikkaasi, lue kotiseutuhistorioita, tutki karttoja, eksy kyläteille. Tilaa paikallislehti Jätä kiire kaupunkiin Hyväksy vanhat hyväksi havaitut käytännöt Suosi paikallisia palveluita! Kuulostele ilmapiiriä, töki kepillä kaikkea ja ota asioista selvää. Pienellä paikkakunnalla on pienet piirit: kaikki tuntevat toisensa, ja ihan varmasti tietävät sinutkin. Ole aktiivinen, osallistu kyläyhteisön toimintaan, mutta harkitse tarkkaan, mitä kylän muutosehdotuksia tuot suurieleisesti julki. Kaikki asiat ovat yhteisiä ja yleisen mielenkiinnon kohteita se ei ole pelkästään kyttäystä, se on myös välittä mistä. Kutsu naapureita kylään. Älä närkästy siitä, että maalla kyläillään etukäteen ilmoittamatta. Maaseudulla elät ihmisenmittaisessa yhteisössä, anna oma panoksesi yhteisiin toimintoihin, juhliin ja tapah tumiin. Opettele uuden alueen murretta välttääksesi väärinkäsi tyksiä. Käytä naapuriapua hyväksesi, mutta ole valmis myös vastapalveluksiin. Muista, että maalla tervehditään kaikkia eikä kuljetatup pisuuna ohi katsomatta kohti. Käytä hyväksesi kansalaisopiston tarjontaa, esitä kurssitoiveita maalla ne menevät paremmin läpi kuin kau pungissa. Kaikkeen tottuu: hirvikärpäsiinkin.

8 Jos et aikaisemmin ole asunut maalla, kannattaa ehkä lueskella edellä olevaa listaa ja tunnustella, miltä se tuntuu. Kukaan ei kuitenkaan velvoita osallistumaan maalla kaikkeen. Maallakin voi ja saa vetäytyä omiin oloihinsa, jos sitä haluaa. LIIKKUMINEN Maaseudulla vain harvoissa paikoissa koetaan julkisen liikenteen palvelut riittäviksi. Monilta alueilta ne puuttuvat kokonaan tai vuoroväli on hyvin harva. Elämä ilman autoa voi osoittautua liian haasteelliseksi käytännössä toteutettavaksi. Useimmilla perheillä maalla alkaakin olla kaksi autoa. Varsinkin kaupunkien lievealueilla autojen määrä suhteessa asukkaiden määrään lähenee jo amerikkalaisia lukemia. Jos työpaikka ja harrastukset ovat muualla, kertyy syrjässä asuvan auton mittariin runsaasti kilometrejä. Tämä kuluttaa niin aikaa kuin rahaakin ja kuormittaa ympäristöä. Huonot yhteydet voivat eristää ajokortittomat Syrjäinen sijainti ei aina ole vain ylimääräinen matkavaiva. Joissakin elämäntilanteissa mahdollisuudet liikkumiseen voivat olla rajoitetut, jolloin etäisyyden merkitys korostuu. Esim. ajokortittomat murrosikäiset eivät aina ole kuskina toimivien vanhempiensa kanssa samaa mieltä sopivasta määrästä kaverien tapaamisia. Samoin autottomien vanhusten liikkumista huonot julkisen liikenteen yhteydet vaikeuttavat.

9 PALVELUJA OMALLA VASTUULLA Maalla asuminen edellyttää omatoimisuutta. Monet asiat, joista asemakaava-alueella vastaa kaupunki, ovat maalla asukkaiden itsensä järjestettävä. Esimerkiksi katuvalaistusta pidetään kaupungissa selviönä, mutta maaseudulla ei ole mitään tahoa, jonka velvollisuudeksi valaistuksen järjestäminen kuuluisi. Jos asemakaava-alueiden ulkopuolella haluaa tielleen valoja, on ne yleensä itse hankittava ja maksettava. Samoin puhtaan veden saanti ja jätevesien käsittely ovat asukkaiden itsensä vastuulla. Suuri osa maaseudun palveluista on asukasyhteisöjen järjestämiä. Vesiosuuskunnat rakentavat vesijohtoverkostoja ja yhä useammin myös viemäreitä. Kiinteistöjen omistajista muodostuvat tiehoitokunnat hoitavat valtaosan maaseudun tieverkosta. Näiden palvelujen toimiminen on perustunut siihen, että alueelta löytyy ihmisiä kantamaan vastuuta ja tekemään töitä yhteisten asioiden hyväksi. Kaupungin palvelutarjonnasta lapsiperheen kannalta ehkä merkittävin on peruskoululaisten koulukyyti. Kuljetusta ei järjestetä kotiovelta, vaan oppilaan itse kuljettava kuljetusreitin varteen. Vanhusten kotipalvelut ovat myös merkittävä omalle asuinpaikalle ulottuva kaupungin palvelumuoto. Lisäksi vammaisuus tai sairaus voivat oikeuttaa vastaavaan palveluun. Muuten kaupungin tarjoamat palvelut ovat pääosin saatavilla kiinteistä toimipisteistä, joihin asiakkaan on itse tultava. Esimerkiksi lukion ja muiden keskiasteen tai ylemmän asteen oppilaitosten oppilaiden on itse järjestettävä ja kustannettava koulukyytinsä. Myöskään päivähoitoon ei liity kaupungin kuljetusvelvollisuutta, vaan vanhempien on itse ratkaistava lasten kuljetus. Asukkaat vastaavat itse mm. yksityisteistä Kaikkia palveluja ei välttämällä saa maalla saman tasoisina kuin taajama-alueilla. Esimerkiksi laajakaistaa ei vielä saa aivan kaikille alueille. Myös palvelujen hinnoittelussa sijaintitekijällä on joskus vaikutusta. Esimerkiksi sähköliittymä saattaa epäedullisella alueella olla monta kertaa perushintaa kalliimpi.

10 ELÄMÄNTAPA Maaseudulla elämäntavan vaikutus korostuu. Jos työpaikka ja harrastukset ovat kauempana, vie liikkuminen ison osan ajasta. Toisaalta moni viihtyy maaseutukodissaan niin hyvin, ettei kaukana olevia harrastuksia tarvita. Riittää puutarhan hoito, näpertely omassa verstaassa tai vaeltelu lähimetsissä. Kesämökki tuntuisi lähinnä ylimääräiseltä riesalta. Kun oikein viihtyy kotonaan, ei lomallakaan tarvitse lentää etelän aurinkoon. Elämätapojen erilaisuus näkyy esimerkiksi lasten hoidossa. Maaseutualueiden lapset viedään kodin ulkopuoliseen hoitoon keskimäärin selvästi vanhempina kuin taajamien lapset. Asuinpaikkaa valitessaan kannattaakin ehkä miettiä omaa elämäntapaansa ja siihen kohdistuvia toiveitaan. Onko syrjäisemmän sijainnin myötä myös valmiutta elää perhekeskeisemmin ja keskittyä lähikylältä löytyviin harrastuksiin? YMPÄRISTÖN KUORMITUS Yhdyskuntarakenteeltaan hajanaisella yksityisautoiluun perustuvalla alueella liikenteen energian kulutus henkeä kohden on moninkertainen tiiviiseen kaupunkiin verrattuna. Ilmastonmuutoksen johdosta paineet liikenteen päästöjen vähentämiseen tulevat olemaan erittäin suuret. Kuopion kaupunginvaltuusto on asettanut tavoitteeksi, että kasvihuonepäästöt ovat Kuopiossa vähentyneet vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Öljy ehtyy maailmasta, eikä vielä ole ratkaistu korvaavaa liikenteen energialähdettä. Todennäköinen keino vaikuttaa ihmisten ratkaisuihin on taloudellisten ohjauskeinojen käyttäminen mm. erilaisten ympäristöverojen muodossa. Näiden seikkojen yhteisvaikutus tarkoittaa sitä, että autoilun kustannukset tulevat selvästi nousemaan. Liikenteen määrän vähentämistavoitteeseen sopii huonosti elämäntapa ja asuinpaikka, jotka edellyttävät jatkuvaa autoilua. Maaseudulla asuminen sopiikin parhaiten ihmisille, joiden elämänpiiri muutoinkin asettuu aloilleen. 9

11 Halutessaan maaseudulla voi asua hyvinkin ympäristöystävällisesti. Jos lämmität kohtuullisen kokoista taloa uusiutuvalla energialla ja vietät lomasikin kotimaisemissa ylläpitämättä erillistä loma-asuntoa tai lentelemättä ympäri maailmaa, voit hyvällä omallatunnolla ajaa kohtuullisen määrän autollakin. Ja autosi mittariinkin kertyy ehkä vähemmän kilometrejä kuin monella ydinkaupungin asukkaalla. TONTTIEN HINTATASO Joskus maalle muuton yhdeksi syyksi mainitaan kaupunkialueen omakotitonttien kalleus. Tontti on kuitenkin vain hyvin pieni osa vuosikymmenien aikana syntyvistä asumisen kuluista. Tontin hinnan lisäksi on päätöksenteossa syytä ottaa huomioon muutkin kulut. Kauempana asuttaessa syntyy erityisesti liikkumisesta merkittäviä lisäkustannuksia, joiden rinnalla muutaman kymmenentuhannen euron ero tontin hinnassa onkin aika pieni. 30 lisäkilometriä päivässä tekee 30 vuodessa kilometriä. Ja usein perhe, joka kaupungin omakotitaloalueella pärjää yhdellä autolla, joutuu maalla ylläpitämään kahta. Tavanomaisia elämäntapoja noudattavan ei kannata muuttaa maalle kustannussäästöjä tavoitellakseen. 10

12 2. MINNEPÄIN MAASEUTUA HALUAISIN? KYLÄRAKENNE Kuopion maaseudulla on luonteelta hyvin eri tyyppisiä alueita. Länsirannalla on vahvoja keskittymiä, joissa vanha ja uudempi asutus limittyvät selkeiksi kyliksi, joiden väliset alueet ovat varsin harvaan rakennettuja. Kyläkeskuksista on kohtuullisella etäisyydellä runsaasti naapurustoa, lapsille ja nuorille kavereita. Oma koulukin on monella kylällä. Etelä-Kuopiossa runsas uudisasutus on levinnyt nauhamaisesti suurimpia teitä seuraillen. Moottoritien ja Kallaveden välisellä maaseutualueella ei ole selviä kyläkeskittymiä eikä yhtään koulua, mutta silti runsaasti uusia taloja. Hiltulanlahti on lähivuosina tulossa tiiviin kaupunkirakentamisen alueeksi. Kallaveden itäpuolella vanha asutus levittäytyy melko tasaisena ja harvana lähes joka paikkaan. Asutuksen sijoittumista kuvaa keskiaukeaman kartta. PALVELUJEN SAATAVUUS Kaupalliset palvelut ovat laajoilta alueilta maaseudulla hävinneet lähes kokonaan. Pienehköt päivittäistavarakaupat ovat parilla kylällä. Kaupallisten palvelujen pysyvyyttä on vaikea ennustaa. Varsinaista haja-asutusaluetta paremmat kauppapalvelut ovat Melalahdessa ja Vehmersalmella. Päivittäistavaroiden lisäksi niissä on jonkin verran erikoistavarakauppaa. Hirvilahden kylää länsirannalla 11

13 Ylä-asteen koulut ovat Melalahdessa ja Vehmersalmella. Keskikokoiset ala-asteet ovat Melalahdessa, Vehmersalmella, Kurkimäessä ja Hiltulanlahdessa. Pienemmät kyläkoulut ovat Hirvilahdessa, Kaislastenlahdessa, Rytkyllä, Vehmasmäessä, Kurkiharjussa ja Vehkalammella. Näissä on kaksi ikäryhmää samassa luokkahuoneessa yhden opettajan vastuulla. Kaupungin kouluverkkoperiaatteiden mukaan koulun lakkauttaminen tule tarkasteltavaksi, kun oppilasmäärä laskee alle määrätyn rajan. Kurkiharjun ja Vehkalammen koulun yhdistämisestä Vehkalammelle on päätetty. Lisätietoja kouluista saa kaupungin sivuilta > asukas > koulutus ja opiskelu > perusopetus > peruskoulut. Kuopion kaupungin koulukuljetusperiaatteiden mukaan kaupunki vastaa peruskoulun oppilaan koulumatkasta, kun matka on yli 5 km tai pienimmillä oppilailla (0-2 luokat) yli 3 km. Lisäksi oikeus kuljetukseen voi syntyä lyhyemmillekin matkoille, jos matka on vaarallinen tai oppilas tarvitsee lääkärin lausunnon perusteella kuljetusta. Kuljetusta ei järjestetä kotiovelta, vaan oppilaan on itse kuljettava kuljetusreitin varteen. Kaupungin päiväkodit ovat Vehmersalmella, Melalahdessa ja Kurkimäessä. Lisäksi Hiltulanlahdessa ja Vehmasmäessä on yksityiset päiväkodit. Perhepäivähoitoa toimii monilla alueilla. Maaseutualueiden lasten päivähoito pystytään yleensä järjestämään alueellisena palveluna, mutta jos päivähoitopaikkoja ei ole vapaana, etsitään hoitopaikka yhteistyössä vanhempien kanssa esim. työmatkan varrelta tai työpaikan läheltä. Lisäksi monilla kylillä on kansalaisopiston piirejä, koneellisesti hoidettuja latuverkko ja yms. vapaa-ajan palveluja. KANSSAKÄYMINEN Moni muuttaa maaseudulle hakemaan rauhaa ja etäisyyttä kaupungin tungokseen. Tällöin hyvinkin syrjäinen sijainti voi tuntua houkuttelevalta. Aktiivi-ikäisille aikuisille sosiaalisten suhteiden ylläpitämien ei liene ongelma syrjässäkään asuttaessa. Asuinpaikkaa valittaessa ei kuitenkaan välttämättä tule harkinneeksi elämäntilanteiden vaihtelua Alle kouluikäisillä lapsilla syrjäinen sijainti voi vaikeuttaa selvästi kaveripiirin syntymistä. Monet murrosikäiset ovat hyvin kaverisuuntautuneita, jolloin syrjässä asuminen voidaan kokea varsin kielteisesti. Myös autottomien vanhenevien ihmisten on kyläkeskuksissa helpompi löytää ystäviä naapurustosta. 12

14 Kannattaakin harkita monelta kannalta ja pidempää ajanjaksoa tarkastellen, millaiseen sosiaaliseen ympäristöön haluaa sijoittua. Kyläkeskuksissa mahdollisuudet ihmisten väliseen kanssakäymiseen ovat selvästi monipuolisemmat kuin harvaan asutuilla alueilla. LIIKENNEYHTEYDET Maaseudun uudisasutus perustuu nykyisin suurelta osin autoriippuvaiseen elämäntapaan. Tällöin on luonnollisesti merkitystä sillä, millaiset tieyhteydet asuinpaikalle on. Lisäksi on syytä selvittää kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksiä. Vaikka itse kulkisikin aina autolla, olisi lastenkin kulkemisen sujuttava. Heidän kannaltaan turvallinen pyöräilymahdollisuus esim. kavereiden luo ja bussiyhteys kaupunkiin ovat tärkeitä. KAUPUNGIN LAAJENEMINEN Kuopiossa asuinpaikkoina halutuimpia ovat olleet lähellä kaupunkia olevat maaseutualueet. Kaupunki laajenee koko ajan ja lähimpänä olevat alueet voivat jäädä laajenemisen jalkoihin. Väljään maaseutumaisemaan muuttanut huomaakin jääneensä keskelle kasvaneen kaupungin omakotialuetta. Maaseutumaisemaa rakastava voi joutua luopumaan kodistaan ja muuttamaan kauemmaksi. Lähivuosikymmeninä kaupungin laajentumisalueiksi ovat olleet esillä mm. Hiltulanlahti, Vanuvuoren lähialueet ja Ranta-Toivala. VAIHTOEHTONA KIRKONKYLÄT Kuopiossa varsinaisen maaseudun ohella harkinnan arvoisen asumisvaihtoehdon tarjoavat vanhat kirkonkylät, Melalahti ja Vehmersalmi. Niissä on varsin monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut. Molemmissa on mm. yläaste. Kirkonkylillä pääsee lähelle palveluja ja kaupungin vastuulla olevien verkostojen piiriin, mutta voi silti asua melko väljässä ja maaseutumaisessa ympäristössä vesistöjen tuntumassa. Lasten koulut ovat lähellä ja kavereita riittää. Matka keskustaan on pitkähkö, mutta julkisen liikenteen palvelut mahdollistavat melko hyvin työssäkäynnin kaupunkikeskustassa ilman autoakin. Seutulipun hinta on 100 /kk (syyskuu 2009). Asunnot ovat selvästi halvempia ostaa tai vuokrata kuin kantakaupungissa. Melalahti 13

15 3. MITEN VALITSEN TONTIN? TONTIN KOKO Rakennusjärjestyksen mukaan omakotitalon rakennuspaikan (= tontin) tulee olla asemakaava-alueiden ulkopuolella vähintään m2 eli 0,5 ha. Kokovaatimuksen taustalla on monia mm. jätevesien käsittelyyn liittyviä tarpeita. Rakennuspaikan koko vaikuttaa suoraan rakentamisen tiheyteen. Mitä pienempiä rakennuspaikat ovat sitä tiheämmässä rakennuksetkin joutuvat olemaan. Rakennuspaikan riittävällä koolla turvataankin väljyyttä ja omaa rauhaa, joiden vuoksi moni maaseudulle haluaa. Joskus rakennuspaikan suuruus koetaan rasitteeksi ajateltaessa, että koko rakennuspaikka on rakennettava pihaksi ja myös hoidettava. Hoitotyötä vähentää, jos säilyttää osan rakennuspaikasta luonnontilaisena. Rakennuspaikan kokoa voi katsoa myös reviirinäkökulmasta. Isommalla rakennuspaikalla on suurempi alue omassa päätösvallassa. Vaikka säilyttäisi osan metsänä, voi kuitenkin itse päättää puiden harventamisesta, eikä kukaan tule hakkaamaan metsikköäsi aukoksi tai istuttamaan synkentäviä kuusia aivan talon viereen. Maaseutualueilla tontin hinnan tulisi muodostua pääosin rakentamismahdollisuudesta, jolloin eri kokoisten tonttien hintaeron tulisi olla suhteellisen pieni. Maanomistaja saa myydä vain rajallisen määrän tontteja, jolloin valtaosa maasta jää metsätalousmaaksi, jonka maapohjan arvo on huomattavasti pienempi kuin tonttimaan arvo. Rakennuspaikan kokoon vaikuttaa myös harrastukset. Jos aikoo pitää hevosta omalla tontilla, tulisi tontin olla tavallista isompi ja mielellään hiukan erillään muista asuintonteista. Rakennusjärjestyksessä suositellaan, että tontin tulisi olla vähintään hehtaarin kokoinen, jos sillä pidetään yhtä hevosta ja jokaista lisähevosta kohden 0,5 ha lisää. Myös muut harrastukset, kuten esim. kenneltoiminta, voivat vaikuttaa tarvittavaan tonttikokoon ja sijaintiin. PIENILMASTO Rakennuspaikan viihtyisyyteen ja rakennusten energian kulutukseen vaikuttaa paljon pienilmasto. Siihen vaikuttavat mm. ilmansuunnat, aurinkoisuus, suojaisuus ja tuuliolosuhteet. Ihanteellinen rakennuspaikka on etelän ja lännen välille aukeava kumpare tai rinne, jonka pohjoispuolella on suojaava mäki tai metsikkö. Epäedullisia rakennuspaikkoja ovat pohjois- ja itärinteet, tiheät ja varjoisat metsät, kylmää ilmaa keräävät painanteet ja suojattomat avoimet alueet, joissa tuuli pääsee vapaasti puhaltamaan. Järvistä ja soilta nousevan kosteuden vähentämiseksi olisi talon hyvä olla vähintään muutaman metrin niitä ylempänä. 14

16 Ihanteellinen rakennuspaikka on etelään tai länteen suuntautuva rinne MAISEMAKUVA Kauniit maisemat ovat usein olennainen osa maalla asumista. Maisemaa arvioitaessa on hyvä myös miettiä sen herkkyyttä muutoksille. Metsät ovat valtaosin metsätalouskäytössä.suomessa metsänhoitoon yleensä kuuluu myös aukkohakkuu. Vasta pitkän ajan jälkeen paikka alkaa uudelleen näyttää metsältä. Myös peltojen metsitys voi muuttaa maisemaa merkittävästi. Hakkuut, peltojen metsitys ja rakentaminen muuttavat maisemakuvaa 15

17 Maaseuturakentamisessa olennainen ulottuvuus on oman rakentamisen sovittaminen maisemaan. Rakennuspaikan tulisi olla maisemassa luontevalla tavalla. Kuopiossa on pyritty siihen, ettei laajoille avoimille pelloille rakennettaisi. Usein pelloilla on yleiskaavassa merkintä, joka rajoittaa rakentamista. Hyviä rakennuspaikkoja voi kuitenkin olla pienillä peltokuvioilla ja esim. peltojen reunakulmauksissa. Kauniisti pellon reunalle sijoittuva rakennus VERKOSTOT Asuinrakennus tarvitsee monia verkostoja. Välttämättömiä ovat tie ja sähkö. Nykyisin hyvin tärkeä on myös mahdollisuus toimivaan laajakaistaan. Rakennuspaikkaa valittaessa on syytä selvittää eri verkostojen etäisyys ja liittymiskustannukset. Tieverkon osalta on syytä arvioida paitsi uuden tien rakentamisen tarve, myös vanhojen korjaamisen tarve. Kaikkia maaseudun yksityisteitä ei ole rakennettu kovinkaan perusteellisesti. Kovin pitkä yksin hoidettava yksityistie lisää myös ylläpitokustannuksia. Puhdas vesi otetaan yleensä vesijohtoverkostoista, joita maaseudulla ylläpitävät vesiosuuskunnat. Jos vesijohtoverkkoa ei ole, on vesi saatava omasta kaivosta. Tällöin on jo ennen tontin ostoa syytä olla riittävä varmuus veden laadusta ja riittävyydestä. Osa osuuskunnista rakentaa myös viemäriverkostoa, mutta useimmiten joutuu jätevesihuollon rakentamaan ja hoitamaan itse. Vesihuollosta on lisää jäjempänä. 16

18 LIIKENNEYMPÄRISTÖ Perinteisesti asuinpaikkaa valittaessa on arvostettu autoilijan kannalta hyviä liikenneyhteyksiä. Tämä on usein johtanut haluun rakentaa aivan maanteiden tai suurempien yksityisteiden varsille. Tällöin on unohtunut turvallisuus ja pihaympäristön viihtyisyys. Isommat maaseudun tiet on tarkoitettu siirtymiseen paikasta toiseen. Niillä on yleensä 80 km/h perusnopeusrajoitus. Olosuhteet kapeilla ja mutkaisilla teillä ovat vaaralliset kevyelle liikenteelle ja varsinkin lapsille, vanhuksille ja lemmikeille. Tie on yleensä ainoa väylä, joka yhdistää sen varren asutuksen muuhun maailmaan. Rakennettaessa aivan tien varteen ei lapsi pääse itse turvallisesti lähelläkään asuvien kavereidensa luokse. On syytä tiedostaa, ettei maantie ole tonttikatu, johon pihamaa voisi liittyä suoraan. Maalla kävellään tienpientareella Yhteiskunnalla on hyvin rajoitetusti mahdollisuuksia rahoitusta kevyen liikenteen väylien rakentamiseen maaseudun pienempien maanteiden varsille. Yksityisteiden varsille tiekunnat eivät kevyen liikenteen väyliä juuri ole rakentaneet, eikä niitä sinne kukaan muukaan rakenna. Maalle muuttajan on viisainta arvioida asumistaan nykyisissä liikenneolosuhteissa, eikä luottaa parannusten saamiseen. Kuopion kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan uudella rakennuspaikalla asuinrakennuksen tulee olla vähintään 100 m rautatiestä, 200 m moottoritiestä (5-tie), 150 m muusta valtatiestä (9-tie ja 17-tie), 100 m seututiestä (= 3-numeroinen tienumero), 60 m yhdystiestä (4-numeroiset) ja 20 m läpiajoliikennettä palvelevasta yksityistiestä. Nämä mitat ovat minimejä ja oman viihtyisyyden ja omien lasten turvallisuuden vuoksi on suositeltavaa tavoitella vielä selvästi suurempia etäisyyksiä. Kaupunki pyrkii ohjaamaan uudet rakennuspaikat pieniksi ryhmiksi selvästi erilleen vilkkaammista teistä. Tällöin lapsilla on mahdollisuus löytää kavereita läheltä. Ainakin oman pihan tuntumassa voi puuhailla vapaasti joutumatta koko ajan tarkkailemaan milloin lipsahtaa pois turvalliselta alueelta. Kauempana tiestä myös liikenteen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat ovat pienemmät. 17

19 KUIVATUS JA MAAPERÄ Rakennuspaikan maasto-olosuhteiden tulee mahdollistaa rakennusten pitäminen kuivana. Monen homeongelman lähtökohta on ollut huonosti sijoitettu talo yhdistettynä huolimattomaan rakentamiseen. Asuinrakennuksia ei tule sijoittaa notkojen pohjalle tai kovin alaville alueille. Vesiolosuhteita arvioitaessa on syytä ottaa huomioon ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus. Sateet tulevat olemaan entistä rankempia. Purojen, ojien ja painanteiden tuntumaan rakennettaessa on syytä valuma-alueen kokoa ja maastomuotoja sekä mm. tiepenkereiden patovaikutusta tarkastelemalla arvioida riskiä rankkasateiden tulvimisesta. Kuopion maastomuodot ovat niin mäkisiä, että turvallisia rakennuspaikkoja kyllä riittää, kunhan asiaan kiinnitetään huomiota. Ilmastonmuutos lisää tulvavaaraa Rakennusjärjestyksen mukaan rannalla tulee asuinrakennuksen lattian olla vähintään 1,5 m keskivedenpinnan yläpuolella, Kallavedellä vähintään tasolla + 84,00 m. Epäedullinen maaperä voi nostaa rakennuskustannuksia huomattavasti. Eniten lisäkustannuksia aiheuttavat maaperän pehmeys tai runsasta louhintaa edellyttävä kallioisuus. Rakennusluvan yhteydessä vaaditaan luotettava selvitys maaperästä. Epävarmoissa tapauksissa maaperätutkimus kannattaakin tehdä jo ennen rakennuspaikan ostamista. Ainakaan edullisen hinnan takia ei kannatta hankkia maaperältään huonoa rakennuspaikkaa. Rakennuspaikan hinnassa säästetyt eurot voivat kulua moninkertaisesti lisääntyneisiin rakennuskustannuksiin. Lisäksi varsinkin rakennuspaikan alavuus voi laskea valmiin talon jälleenmyyntiarvoa. JÄLLEENMYYNTIARVO Asunnon jälleenmyyntiarvo on asia, jota asuinpaikkaa valitessaan kannattaa punnita. Moni ehkä ajattelee tekevänsä elinikäisiä ratkaisuja, jolloin tällaisten asioiden miettiminen ei tunnu tarpeelliselta. Tilanteet kuitenkin muuttuvat. Avio- 18

20 erot tulevat ennalta arvaamatta, kaikki maallemuuttajat eivät lopulta viihdykään tai talon myyminen tulee muutoin ajankohtaiseksi. Rakennuspaikka ja rakennukset muodostavat valmiina yhdessä kokonaisuuden, jonka arvoon rakennuspaikalla ja sijainnilla on paljon suurempi vaikutus kuin rakennuspaikan osuus hankintakustannuksista oikeastaan edellyttäisi. Jos esimerkiksi euron hintaiselle rakennuspaikalle rakennetaan eurolla omakotitalo, on rakennuspaikan osuus euron hankintahinnasta vain 10 %. Mutta kun jälleenmyyntiarvo hyvällä rakennuspaikalla voi ylittää hankintahinnan, voi uudenkin talon myyntihinta huonolla rakennuspaikalla olla selvästi alle rakennuskustannusten. Rakennuspaikan laadulla on suuri vaikutus valmiin kohteen arvoon. Huonoa rakennuspaikkaa ei kannata ottaa, vaikka sen saisi ilmaiseksi. Ja hyvästä kannattaa maksaa vaikka kovempikin hinta. Sijoittamalla euroa lisärahaa rakennuspaikan hankintaan voi valmiin talon arvo nousta paljon enemmän kuin tuon Saman summan säästää helposti rakentamiskustannuksista jonkun neliön tai ylimääräisen mutkan karsimalla. Rakennuspaikan haluttavuutta ja arvoa nostavat mm.: keskustan läheisyys kyläkoulun läheisyys hyvät liikenneyhteydet kaunis maisemakuva, erityisesti vesimaisemat lämpöisyys, kuivuus kehittyvän alueen imago, kylän maine erityisesti oma ranta Arvoa laskevat: syrjäinen sijainti huonot liikenneyhteydet alavuus, kosteus varjoisuus (pohjoisrinteet, kuusikot) häiriötekijät ympäristössä 4. MITEN OSTAN TONTIN? RAKENNUSMAHDOLLISUUDEN VARMISTAMINEN Ostettaessa rakennuspaikaksi tarkoitettu maa-alue on tärkeää varmistaa se, että siihen saa rakentaa. Asemakaava-alueiden ulkopuolisilla alueilla ei läheskään kaikkialla ole itsestään selvää, että maa-alue on hyväksyttävissä rakennuspaikaksi. Rakennusmahdollisuuden käsittely on erilaista rannoilla ja sisämaassa. Rannoilla on yleensä oikeusvaikutteinen yleiskaava, joka osoittaa rakentamismahdollisuudet. Sisämaassa vastaavaa ei tavallisesti ole. Rakennusoikeuden osoittavia lupia tai suunnitelmia on selostettu 6. luvussa. Aina kun rakentamismahdollisuus on epäselvä tai jotakin asiaa ei ymmärrä, on 19

21 syytä varmistaa asiat kaupungin kaavoitusosaston yleiskaavatoimistosta tai rakennusvalvonnasta. Niiden yhteystiedot ovat oppaan lopussa. Kysyminen ei maksa mitään ja sillä voi välttää suuren määrän ongelmia. MAAKAUPAN TEKEMINEN Rakennuspaikan ostaminen on tehtävä määrämuotoisena kauppana julkisen kaupanvahvistajan kanssa. Asiaan perehtymättömän on syytä käyttää kauppakirjan teossa apuna asiantuntijaa esim. pankista, asianajotoimistosta tai kiinteistövälittäjältä. Maaseutualueilla on hyvin usein tilanne, ettei rakennuspaikan rakennusoikeudesta ole olemassa mitään juridisesti täysin pitävää päätöstä. Tällöin on rakennuspaikan kauppakirjaan syytä panna maininta siitä, että se ostetaan rakennuspaikaksi sekä kaupan purkamiseen oikeuttava ehto, jos tarvittavia lupia ei saadakaan. Epävarmoissa tapauksissa ostajalle turvallinen tapa on tehdä maakauppa esikauppakirjalla, jolloin lopullinen kauppa tehdään vasta, kun rakentamismahdollisuus on varmistunut. Esikauppakirja tulee tehdä samoilla muotovaatimuksilla kaupanvahvistajaa käyttäen kuin lopullinenkin kauppa. Esikauppakirjassa on syytä mainita, että se oikeuttaa ostajaa hakemaan rakentamiseen tarvittavat luvat. Kolmas mahdollisuus on hakea luvat ennen kauppaa joko myyjän nimiin tai valtakirjalla ostajan nimiin. Tällöin ei kuitenkaan synny osapuolia sitovaa sopimusta maakaupasta, joka saattaa olla ostajalle riski, jos esim. suunnitteluun joudutaan käyttämään merkittäviä rahasummia. Suullinen tai ilman kaupanvahvistajaa tehty kirjallinenkaan sopimus maakaupasta ei sido osapuolia. Kaupan jälkeen on haettava lainhuutoa Kuopion käräjäoikeudesta, os. Suokatu 44, Kuopio, puh Ohjeet löytyvät mm. osoitteesta: > tuomio-istuimet > käräjäoikeudet > hakemusasiat > kiinteistöihin liittyviä lomakkeita pdfmuodossa > lainhuutohakemuksen ohje. Jos ei ole ostanut kokonaista tilaa, vaan osan tilasta eli määräalan, on se lohkottava itsenäiseksi tilaksi. Lohkominen käynnistyy lainhuudon jälkeen ilman erillistä hakemusta. Asemakaava-alueiden ulkopuolella Kuopiossa lohkomisasioita hoitaa Pohjois-Savon maanmittaustoimisto Hallituskatu 12, Kuopio, puh Rakennuspaikkaa ei välttämättä tarvitse itse omistaa. Lupien saamisen kannalta riittävä on myös esim. vuokraamalla saatu hallintaoikeus. 20

22 5. RAKENNUSTEN SUUNNITTELU? Rakentamisen suunnittelua on opastettu kaupungin pientalo-oppaassa. Sitä saa rakennusvalvonnasta ja se on myös internetissä > asukas > kaavat ja rakentaminen > rakentaminen. Tässä käydään läpi joitakin asioita nimenomaan maaseudulle rakentamisen näkökulmasta. PIHAPIIRI Maaseudulla rakennukset tulisi sijoittaa siten, että niistä muodostuu pihapiiri, rakennusryhmä. Kylmiä varastotiloja ja autotalleja ei mielellään tulisi rakentaa asuinrakennukseen kiinni, vaan erilliseen rakennukseen. Rakennuksia saisi olla useampia. Kolmella mittasuhteiltaan toisiinsa sopivalla rakennuksella sijoitettuna U-muotoon syntyy kaunis ja suojaisa pihapiiri. Istutuksilla rajataan pihaa lisää. Isommat puut saisivat mielellään olla pihan laitamilla. Rakennusryhmän rakennusten olisi hyvä olla sekä mittasuhteiltaan että julkisivuiltaan toisiinsa sopivia ja rakennusten välistä hierarkiaa kuvaavia. Asuinrakennus on suurin ja julkisivuiltaan arvokkaimman oloinen. 21

Rakentaisinko kodin maalle?

Rakentaisinko kodin maalle? Rakentaisinko kodin maalle? Kuopion kaupunki: Strateginen maankäytön suunnittelu 2014 RAKENTAISINKO KODIN MAALLE? Tämä opas on osa rakentajapalveluprosessia, jolla kaupungin palveluja on pyritty hiomaan

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116

FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) Pihkainmäen yhteismetsä 17.4.2008 Rakennuspaikkaselvitys 5873-C9116 FCG Planeko Oy Selostus 1 (8) ALUEEN MÄÄRITTELY:... 2 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1. Suunnittelutilanne... 2 1.2. Maanomistus... 2 1.3. Rakennettu ympäristö... 2 1.4. Luonnonympäristö... 3 2. TAVOITTEET... 6

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA 4 Suunnittelutarvealue Suunnittelutarvealuetta Hattulan kunnassa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta

Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Päivitys 7.8.2012 Rakentamisessa, kiinteistön muodostuksessa ja maankäytön suunnittelussa käytetään termejä, jotka puhekielessä aiheuttavat helposti sekaannusta Rakennuskaava, asemakaava, asemakuva, asemapiirros?

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski.

Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPPAKIRJA MYYJÄ OSTAJAT Valkeakosken kaupunki (0157568-2), jäljempänä myyjä. Osoite: PL 20, 37601 Valkeakoski. KAUPAN KOHDE KAUPPAHINTA, jäljempänä ostaja(t). Valkeakosken kaupungin tila-nnn kiinteistötunnus

Lisätiedot

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta Mitä on hajarakentaminen? Termien selityksiä Maaseutu on vuorovaikutussuhteessa kaupungin

Lisätiedot

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO 11.10.2006 RAKENTAMISTAPAOHJEET 1 / 12 Ohjeet koskevat tontteja: 1562-1 1562-2 1562-3 1562-5 1562-6 1563-1 1563-2 1563-3 1564-1 1564-2 Näille tonteille saa rakentaa 1-1½ -kerroksisia rakennuksia, joissa on puiset, tiiliset tai rapatut

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 55 26.02.2014. 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 3/2014 1 (1) 55 Asianro 535/10.02.04/2014 Poikkeaminen (LTK) / Ryönä, 451-2-26 (Kaarinniementie 150) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä!

Jalasjärvelle. komiasti. Koti. www.jalasjarvi.fi. Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.jalasjarvi.fi Vuoden 2010 tilanne! Koti komiasti Jalasjärvelle Lue tästä esitteestä lisää Jalasjärven kunnan monista tonttivaihtoehdoista sekä Mökkipörssistä! www.karttatiimi.fi/jalasjarvi Jalasjärvi

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKO PÄÄLLISTÖNMÄEN ASEMAKAAVA, RAKENTAMIS- TAPAOHJEET 26.01.2010 Korttelit 500-542. PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET RUSKON KUNTA 1(11) Rusko Päällistönmäki RAKENTAMISTAPAOHJEET 26.01.2010 1. Yleistä

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 )

Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) Kunnanhallitus 301 03.11.2014 Suunnittelutarveratkaisu asuinrakennuksen rakentamiseen / Jorma Moilanen (MRL 137 ) 3564/11.111/2014 KHALL 301 Hakija Nimi Moilanen Jorma Osoite Palokankaantie 45, 92400 Ruukki

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA FCG Finnish Consulting Group Oy Pieksämäen kaupunki VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue 0143-P12743 14.2.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vesihuoltolaitoksen toiminta-alue

Lisätiedot

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015

Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Maankäyttölautakunta 140 03.12.2014 Maankäyttölautakunta 10 21.01.2015 Suunnittelutarveratkaisu / Koskimäki / Ohkolan kylä, Eerola-Kortistotie / 505-410-57-5 / Omakotitalon rakentaminen määräalalle 2 /

Lisätiedot

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö

Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta. Henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelin yksikkö Vakinainen asuminen maistraatin näkökulmasta Kotikuntalaki 2 : Henkilön kotikunta on jäljempänä tässä laissa säädetyin poikkeuksin se kunta, jossa hän asuu. Vastasyntyneen lapsen kotikunta on se kunta,

Lisätiedot

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO

Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO Kunnanhallitus 140 19.05.2014 SUUNNITTELUTARVERATKAISUHAKEMUS / LUNKI PENTTI JA SISKO 249/60.605/2011 KHALL 228 Sisko ja Pentti Lunki ovat jättäneet suunnittelutarveratkaisuhakemuksen omakotitalon ja talousrakennuksen

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE

OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE OHJEITA KUNNAN PIENTALORAKENTAJILLE Oma koti kullan kallis! Mustasaaren kunnan puhelinvaihde 327 7111 Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI TONTIN HANKINTA KUNNAN TONTIT Kunnan tontteja voidaan ostaa. Ensin on

Lisätiedot

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014

Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Vuokrattavien/myytävien omakotitonttien jatkuva haku 2014 Haukipudas, Holma-Haapajärvi ja Heitonkangas Kiiminki, Hakomäki ja Honkimaa Martinniemi, Vahtola Oulunsalo, Niemenranta Vesala Yli-Ii Ylikiiminki,

Lisätiedot

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain:

Toimenpide eriteltynä rakennuksittain: Hakemusnumero 2011-0002 Päätöspäivä 02.03.2011 20 Iin seurakunta Puistotie 3 91100 II RN:o 130:1 Pahkaniemi Rakennuspaikan osoite Suittisuontie 630 Kierikin osayleiskaava Pinta-ala 3700,00 m² Rakennustoimenpide

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA

ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA ASIKKALAN KUNNAN RAKENNUSVALVONNAN VIRANOMAISTEHTÄVIEN MAKSUPERUSTEIDEN TAKSA Ympäristölautakunta 4.3.2014 16 Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Rakentamisen ja siihen verrattavien muutoksien valvonta (MRL 125

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen

Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Rakennusvalvonta ja mökillä asuminen Aleksi Heinilä 26.11.2013 1 KHO 24.9.2013 t. 3013 Ei julkaistu ratkaisu Ei muutettu hallintooikeuden ratkaisua tai sen perusteluita lautakunta oli velvoittanut sakon

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY 1(8) KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET 09.12.2010 1. Yleistä Nämä rakennustapaohjeet täydentävät 20.01.2010 ja 17.11.2010 päivättyä Kaarinan Pohjanpellon asemakaavaa.

Lisätiedot

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen

Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Liittyminen ja vapautuminen vesihuoltoyhtymästä ja vesihuolto-osuuskunnan perustaminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus, 22.5.2015 Aiheita Vesihuoltolaki Viemäristä vapautukset,

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008

Karkkilan kaupungin. Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin Myytävät omakotitontit 2008 Karkkilan kaupungin vaihde Puhelin (09) 22 5051 Mittaus- ja kiinteistötoimi Mittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela puh. 044 553 3421 tapio.jokela@karkkila.fi

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015. VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä

Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015. VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä Omakotirakennuspaikkojen tarjouskilpailu syksy 2015 VESIJÄRVI 2 kaava-alueen kaksi rakennuspaikkaa tarjousmenettelyllä Siilinjärven kunta Konserni- ja maankäyttöpalvelut 1.10.2015 Sisältö 1. Yleistä...

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8 5.11.2007

KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET YK 2007:8 5.11.2007 KUOPION KAUPUNKI MAASEUDUN RAKENNUSPAIKKAMÄÄRÄN MITOITUSPERIAATTEET 5.11.2007 YK 2007:8 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. NYKYTILANNE... 2 2.1 Maaseuturakentamisen kehityspiirteet... 2 2.2 Nykyiset

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA

HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA HYVINKÄÄN MAAPOLITIIKASTA Kymppi-Moni Työpaja 15.2-16.2.2012 Marko Kankare kaupungingeodeetti HYVINKÄÄ KARTALLA HYVINKÄÄ (31.12.2011) Asukkaita 45 500 Pinta-ala 337 km2 Asemakaava-alue 3 100 ha osuus väestöstä

Lisätiedot

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 ) Rakennuslautakunta 31 17.06.2015 Rakennuslautakunta 37 26.08.2015 Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö rakennuslautakunnan päätöksestä 31, 17.6.2015 (5.kaupunginosan korttelin 57 tontti 15, Mäntymäentie

Lisätiedot

Rakennuslupa- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset on tehtävä kirjallisena.

Rakennuslupa- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset on tehtävä kirjallisena. LOMARAKENNUSTEN RAKENTAMINEN Rakennuslupa on haettava rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Lohkion kiinteistö 143-419-5-3

MYYNTIESITE. Lohkion kiinteistö 143-419-5-3 MYYNTIESITE Lohkion kiinteistö 143-419-5-3 IKAALISTEN KAUPUNKI Tekniset palvelut Kolmen airon katu 3 39500 IKAALINEN Puhelin (03) 45 011 Telefax (03) 4501 373 Myyntiesite Myyjä ja omistaja: Myyntikohde:

Lisätiedot

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS

OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI. Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS OMAKOTITALON SUUNNITTELUPROSESSI Fiskars 14.5.2011 Minna Kuusela TTS Unelmia Kaikki alkaa toiveesta, tarpeesta ja unelmista, oli sitten kyse pienestä remonttihankkeesta tai isomman alueen suunnittelusta.

Lisätiedot

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA

PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA PARAINEN SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVA Maanmittari Oy Öhman 2015 KÄSITTELYVAIHEET Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettu 8.5.2015. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 )... Hyväksytty kaupunginvaltuustossa...

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT 237-265 Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy Iin kunta, Tekniset palvelut: Markku Vitikka Rakennusvalvonta: Eino Tihinen Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN

SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A Siikalatvan Vesihuolto Oy SIIKALATVAN VESIHUOLTO OY:N TOIMINTA-ALUEEN MÄÄRITTÄMINEN Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25086 Raportti 1 (5) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) Kaupunginhallitus 195 26.05.2014. 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 16/2014 1 (1) 195 Asianro 1389/10.03.00/2014 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien suunnittelutarveratkaisua Haminanlahti, Vuorenlehto 410-5-110 Yleiskaavajohtaja Juha Romppanen

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) Kiinteistölautakunta To/17 01.10.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2015 1 (8) 437 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi Espoon Hannuksenpellossa sijaitsevista tonteista (Espoo,

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

n Muu, mike X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella

n Muu, mike X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella VAASAN KAUPUNKI Kaavoitus HAKEMUS KAI.IPUNK Kaavoitus X Suunnittelutarveratkaisu MRL 137 S Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 165:n tarkoittamalla suunnittelutarvealueella Poikkeaminen MRL (171-174

Lisätiedot

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN

LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN LIITE 10 b 1/5 ASIKKALAN KUNTA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVA LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN Asikkalan kunnan Vesivehmaan osayleiskaavan ehdotusvaiheen aineisto oli nähtävillä 27.6 17.8.2012 välisenä aikana. Seuraavassa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 73. 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 31.08.2015 Sivu 1 / 1 2478/02.07.00/2015 73 Kerrostalotontin määräosan myynti Tapiolasta VVO Kodit Oy:lle, korttelin 12220 tontti 1 Valmistelijat / lisätiedot: Laura Schrey, puh. 040 536 1739 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus

Maisema ja virkistysarvokauppa. Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema ja virkistysarvokauppa Tapio Nummi Suomen metsäkeskus Maisema- ja virkistysarvokauppa Käsitteet eivät ole vakiintuneet Tapio: Metsämaiseman vuokraus MTK: Virkistysarvokauppa Metla: Maisema- ja

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala

1 RAKENNUS- Kunnan tai kaupungin osa / kylä Kortteli ja tontti / rakennuspaikka Rek. n:o Koko tila PAIKKA Määräala Suunnittelutarveratkaisu- OULUN SEUDUN RAKENNUSVALVONNAT hakemus Hailuoto Haukipudas Kempele Kiimiki Liminka (MRL 137 ) Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee MRL 16

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 50 20.03.2013. 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (1) 50 Asianro 1905/10.00.02.04/2013 Nilsiässä sijaitsevien rakennuspaikkojen luovutusehdot Kiinteistöjohtaja Jari Kyllönen Maaomaisuuden hallintapalvelut Kuopion kaupungin

Lisätiedot

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ Oulun seudun hajarakentamisselvitys Lähtökohta Oulun seudulla on runsaasti hajarakentamista ei riittävästi tontteja asemakaava-alueilla tai niitä ei luovuteta kysyntää vastaavasti hajarakentaminen on ongelmallista

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit

Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA. hakuaika 28.5.-8.6.2012. www.jyvaskyla.fi/tontit Jyväskylän kaupunki PIKKU-HAUKKALA hakuaika 28.5.-8.6.2012 www.jyvaskyla.fi/tontit Pikku-Haukkala sijaitsee Jyväskylän pohjoispuolella kauniin Tuomiojärven läheisyydessä, hyvien liikuntamahdollisuuksien

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 79 18.05.2016. 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/2016 1 (1) 79 Asianro 3472/02.05.01.00/2016 Vesiosuuskuntien avustaminen vuonna 2016 Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä Kuopion kaupunki on varannut

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4)

KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) KIINTEISTÖ OY KYLPYLÄNTORNI 1 ESIKAUPPAKIRJALUONNOS 1(4) Osapuolet: 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI, jota edustaa teknisen toimen kiinteistö- ja mittaustoimi, jäljempänä myös kaupunki PL 38, Villimiehenkatu

Lisätiedot

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014

KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE. Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 KUNNAN OHJEITA JÄTEVESISANEERAUSTA SUUNNITTELEVILLE Juha Viinikka Ympäristöpäällikkö Lopen kunta Jätevesi-ilta 26.11.2014 Asetus 209/2011 talousjätevesien käsittelystä Tavoite: haja-asutusalueen kiinteistöjen

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212

143 25.08.2015. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 25.08.2015 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 12-59-POY / Kylmälä 452-2-212 Rakennus- ja ympäristölautakunta 143 Asia Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Kaavatunnus 1/7 5-021 Asianumero 471/10.02.03/2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Herunen, Valssitie Asemakaavan muutos koskee asemakaavan mukaista puistoaluetta Valssitien alueella. Asemakaavan muutoksella

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA Ryhmätyöskentely: Kyläosayleiskaavan tavoitteet ja periaatteet 1. Asuminen 2. Palvelut ja elinkeinot, muut aluevaraukset 3. Toimintojen yhteensovittaminen 4. Mitoitusperiaatteet

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 143 25.06.2014. 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2014 1 (1) 143 Asianro 3804/10.03.00.01/2014 Poikkeaminen (LTK) / Lamperila, 419-3-117 (Suovunniementie 131) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta

Honkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014

HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 HUITTISTEN KAUPUNGIN VESIJOHTO- JA VIEMÄRIVERKOSTON LIITTYMISPERUSTEET Hyväksytty kv 11.11.2014 Voimaantulo 1.12.2014 1 Liittymiskohta Vesihuoltolaitos määrittää vesi-, viemäri- ja hulevesiliittymien liittämiskohdat.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA

KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA KIINTEISTÖN KAUPPAKIRJA MYYJÄ: Kauhavan kaupunki, y-tunnus 0208852-8 Kauppatie 109, 62200 KAUHAVA. OSTAJA: Eepee-Kiinteistöt Oy, y-tunnus 2285106-8 Osoite: PL 70, 60101 SEINÄJOKI. KAUPAN KOHDE: Kauhavan

Lisätiedot

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET 14.04.2015 2015-04-14.doc P:\1500-1599\1565\Santalantie\Selostus\1565-Santalantie rakennustapaohjeet 2 SANTALANTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RAKENNUSTAPAOHJEET:

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot