Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ ASUMINEN HY VINVOINTI ORIGOSSA: Akseli 2/2011. Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

Transkriptio

1 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi VÄ E S TÖ T YÖ L L I S Y YS T YÖ S S Ä K ÄY N T I ASUMINEN HY VINVOINTI TA LO U S ORIGOSSA: E D U S K U N TAVA A L I T Akseli 2/211 Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta

2 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Akseli Tilastollisia tiedonantoja Tampereelta 2/211 Väestö 1 Työllisyys 5 Työssäkäynti 7 Asuminen 9 Hyvinvointi 12 Talous 15 Origossa: Eduskuntavaalit Julkaisuja ja tutkimuksia 22 Kun kehityksen pyörät pyörivät, Akseli pitää muutoksen koossa. Se osoittaa kehityksen suuntaa, ylös, alas, eteen- tai taaksepäin. Sähköinen julkaisu ilmestyy neljä kertaa vuodessa, helmi-, touko, elo- ja marraskuussa. Tarkasteltavia aiheita ovat mm. väestö, väestön muutokset, työllisyys, rakentaminen, asuminen, hyvinvointi ja aluetalous. Akselissa esitellään myös julkaisuja ja tutkimuksia sekä muita ajankohtaisia asioita. Tässä numerossa keskitytään kokoamaan vuoden 21 toimintaympäristön muutos lyhyesti yhteen, näin ollen Akseli korvaa aiemmin erikseen ilmestyneen Toimintaympäristö-julkaisun. Väestössä, työllisyydessä ja asuntotuotannossa on lisäksi tarkasteltu vuoden 211 ensimmäisen neljänneksen kehitystä. Työllisyyttä ja työssäkäyntiä on laajemmin käsitelty Akselin edellisessä numerossa 1/211. Kunkin aihealueen lopussa viitataan Loorassa sekä ulkoisilla Internet-sivuilla ilmestyneisiin diapaketteihin, joissa kutakin aihetta on käsitelty laajemmin. Kannen kuva: Ari Järvelä Kuvat: Ari Järvelä, Pauli Asikainen ISSN-L ISSN Tampere

3 AKSELI 2/211 Väestö 1 VÄESTÖ Väestön kasvu neljännesvuosittain Vuoden 21 kasvu edellisvuotta pienempi IV nelj. II nelj. III nelj. I nelj. Tampereen virallinen väkiluku oli henkilöä, mikä on 1 71 asukasta (,8 %) enemmän kuin vuoden 29 lopussa. Vuonna 29 kasvu oli henkilöä * Uusia tamperelaisia syntyi vuoden 21 aikana 2 542, mikä on enemmän kuin kertaakaan sitten 196 -luvun. Syntyneitä oli 651 enemmän kuin kuolleita. Kuntien välinen tulomuutto kasvoi jälleen vuonna 21. Kun lähtömuutto samalla kasvoi, väheni maassamuuton nettomuutto 534 asukkaaseen. Samanaikaisesti kun ulkomaille muuttajien määrä pieneni enemmän kuin Tampereelle muuttavien määrä, nousi maahanmuuton nettovoitto 54 asukkaaseen. Tampereen saama muuttovoitto, 1 74 asukasta, oli kuitenkin pienempi (244 asukasta) kuin vuonna Muuttoliike 2-luvulla Tulomuutto Tammi maalikuussa 211 tamperelaisten määrä kasvoi 128 asukkaalla. Ennakkoväkiluku oli asukasta. Väestönkasvu on seurausta syntyneiden enemmyydestä. Syntyneitä lapsia, 623, on saman verran kuin vuotta aiemmin. Muuttoliike on vilkastunut, mutta sen nettovaikutus jäi nollaksi. Maan sisäisissä muutoissa muuttovirrat veivät nettona yhtä paljon asukkaita pois mitä maahanmuutto toi uusia asukkaita. 8 Lähtömuutto 6 Nettomuutto Nettomuutto iän mukaan 29 Yli 64-vuotiaat vuotiaat vuotiaat Alle 15-vuotiaat Tulo- ja lähtömuuton suunnat ennallaan Tampere menettää edelleen väestöä lähinnä kehyskuntiin ja Helsinkiin. Muuttotappio kaupunkiseudun muihin kuntiin laski selvästi vuonna 29 ja oli 1 24 henkilöä, kun se vuonna 27 oli vielä 2 7 henkilöä. Talouden yleinen heikentyminen näyttäisi odotetusti hidastaneen muuttoliikettä kuntien välillä. Vuosittaiset heilahtelut ovat kuitenkin 2-luvulla olleet voimakkaita. Nettomuutto muualle Pirkanmaalle pysyi lievästi tappiollisena. Tampereelle muutetaan ennen kaikkea muista maakuntakeskuksista, vuonna 29 etenkin Jyväskylästä, Kuopiosta ja Porista. Muuttovoitto opiskelijoita ja työttömiä, muuttotappio pääosin lapsiperheitä Nettomuuttovoitto vuonna 29 oli henkilöä. Tampere sai muuttovoittoa pääasiassa nuorista vuotiaista ( henkilöä), joista suuri osa on opiskelijoita tai työttömiä. Tampereelta muuttaa pois nuoria lapsiperheitä, vuonna 29 kuitenkin vähemmän kuin edellisinä vuosina. Alle

4 2 AKSELI 2/211 Väestö 15-vuotiaiden muuttotappio oli 37 henkilöä, kun se vuonna 28 oli vielä 651 henkilöä, vuotiaiden muuttotappio oli henkilöä Keskiasteen koulutetut Tampereelle, korkeakoulutetut kaupunkiseudulle Vuonna 28 Tampereelle muutti eniten keskiasteen koulutuksen saaneita, joista suuri osa jatkoi opintojaan täällä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneita muutti pois. Tampereen kaupunkiseudun kunnissa korkeakoulutettujen nettomuutto oli kuitenkin positiivista, joten korkeakoulutettu työvoima jäi asumaan seutukuntaan. Muuttoliike tulojen mukaan 28 Tulot, /vuosi yli Ei tuloja Henkilöä Väestö ikäryhmittäin miehet naiset Tulomuutto Lähtömuutto Nettomuutto Muuttoliike kaventaa veropohjaa, lähtijöiden tulot tulijoita korkeammat Tampereelta poismuuttavien työllisten keskimääräiset tulot ( euroa) olivat vuonna 28 huomattavasti korkeammat kuin Tampereelle muuttavien työllisten tulot ( euroa). Tampere menetti verotettavina tuloina yhteensä 21,5 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä edellisvuodesta noin 5 miljoonaa euroa. Kaupunkiseudun kehyskuntien yhteenlaskettu tulokertymä oli sen sijaan positiivinen 44,8 miljoonaa euroa. Myös kehyskunnissa tulokertymä heikkeni taantuman seurauksena edellisestä vuodesta, jolloin kehyskuntien tulokertymä oli yli 13 miljoonaa euroa suurempi. Suuret ikäluokat eläkeikään, ikäihmisten määrä kasvoi 1 1 asukkaalla Väestöllinen huoltosuhde eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 1 työikäistä kohden, oli vuoden 21 lopussa Tampereella 42,4. Pienempi se oli vain Helsingissä 39,9. Suurten ikäluokkien myötä vuotiaiden määrä kasvoi 86 henkilöllä. 85 vuotta täyttäneitä oli vuoden lopussa ja heidän määränsä kasvoi 167 henkilöllä. Yhteensä ikäihmisten osuus koko väestöstä nousi 16,3 prosenttiin. Sata vuotta täyttäneitä oli 17. Suuren syntyvyyden myötä myös alle kouluikäisten määrä on kasvanut 39 lapsella. Määrä on kuitenkin 11 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sen sijaan 7 15-vuotiaiden määrän lasku jatkuu edelleen, viime vuonna 345 koululaisella. Vasta vuonna 214 arvioidaan kouluikäisten määrän kääntyvän kasvuun.

5 AKSELI 2/211 Väestö 3 Ruotsinkielinen ja vieraskielinen väestö suurissa kaupungeissa Ruotsinkieliset Muut kielet yhteensä Helsinki Espoo Vantaa Turku Tampere Oulu Yleisin vieras kieli on venäjä Vuoden 21 lopussa muuta kuin suomen kieltä äidinkielenään puhuvia oli 1 36 henkilöä eli 5,2 prosenttia koko väestöstä. Pääkaupunkiseudulla osuus nousi lähes 1 prosenttiin, Helsingissä sen yli ja Turussakin 7,2 prosenttiin. Tampereella oli eniten venäjää puhuvia, henkilöä. Ruotsinkielisiä henkilöitä oli Seuraavaksi puhutuimmat kielet olivat arabia, englanti, eesti, persia ja kiina. Eniten on vuonna 21 kasvanut venäjän, arabian ja persian kieltä puhuvien määrä. Ulkomaan kansalaisia asui vuoden 21 lopussa henkilöä eli 3,7 prosenttia, mikä on selvästi vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla ja Turussa. Ulkomaalaisista oli eniten Venäjän, Viron, Intian ja Irakin kansalaisia. Viiden viime vuoden aikana on erityisesti lisääntynyt virolaisten, intialaisten ja somalialaisten määrä. Kaupunginosista eniten ulkomaalaisia asui Hervannassa. Koulutusaste muuta maata selvästi korkeampi Tamperelaisista 15 vuotta täyttäneistä 72,3 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin koko maassa keskimäärin (66,2 prosenttia). Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli 4,6 prosenttia. Tamperelaisilla on kuitenkin vähemmän korkeakouluasteen tutkintoja kuin suurissa kaupungeissa keskimäärin. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneita oli 11,4 prosenttia. Tampereella oli peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa yhteensä noin 56 6 opiskelijaa. Kaupunkiseudun kuntien kasvu vuonna 21 Pirkkalan kasvutahti ylitse muiden Kangasala Väestönkasvu vuonna 21 Väestönkasvu keskim. vuodessa Kasvuprosentti 21, asteikko oikealla Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi % 5, 4, 3, 2, 1,, -1, Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 21 lopussa henkilöä. Kaupunkiseudun kasvu oli vuoden aikana henkilöä, mikä oli 346 asukasta vähemmän kuin vuonna 29. Kuhmalahti liittyi vuoden 211 alusta kuntaliitoksen myötä kaupunkiseutuun, mutta sen väestö on laskettu Kangasalaan jo Kaupunkiseudun kunnista nopeimmin kasvoi Pirkkala, jonka väkiluku kasvoi 717 asukkaalla suhteellinen kasvun ollessa huimat 4,3 prosenttia. Myös Lempäälässä kasvutahti oli ripeää (+42 asukasta, 2,1 %). Sen sijaan kahden kunnan väkimäärä laski viime vuonna: Orivedellä 15 ja Vesilahdella 14 asukasta. Vesilahti oli sentään vielä edellisvuonna kaupunkiseudun suhteellisesti nopeimmin kasvanut kunta (2,8 %) ja ylsi myös maamme voimakkaimmin kasvaneiden kuntien joukkoon.

6 4 AKSELI 2/211 Väestö Helsinki Jyväskylä +38 Tampere +128 Kaupunkiseudun kuntien kasvu tammi-maaliskuu 211 Pirkkala +22 Ylöjärvi +144 Tampere +128 Lempäälä +78 Nokia +75 Kangasala +58 Vesilahti -4 Orivesi -12 Espoo +841 Vantaa +836 Oulu +38 Lahti +16 Turku +15 Kuopio -18 Kouvola -116 Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä lkm % 6 Muutos vuonna Suurten kaupunkien kasvu vuonna 21 Helsinki Espoo Oulu Vantaa Muutos keskimäärin vuodessa Muutos 21,%,oikea asteikko Tampere Turku Jyväskylä Lahti Kuopio Suurten kaupunkien kasvu tammi maaliskuu 211 Kouvola Syntyneiden enemmyys Nettomuutto yhteensä 2,5 2 1,5 1,5 -,5 Väkiluvun vähentyminen on nähty 2-luvulla ainoastaan Oriveden historiassa. Vesilahti menetti edellisen kerran asukkaitaan kotikuntalain muutoksen myötä 199-luvulla. Vuoden 211 ensimmäisten kuukausien aikana Pirkkalan kasvutahti vain jatkuu, uusia asukkaita tuli 22. Myös Ylöjärven asukasmäärä kasvoi edellisvuotta ripeämmin, 144 asukasta. Kaupunkiseudun väestön kasvu oli vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yhteensä 669 asukasta, ennakkoväkiluku oli asukasta. Tampere jäämässä muiden suurten kaupunkien vauhdista Vuonna 21 kuuden suurimman kaupungin joukosta suhteellisesti nopeimmin kasvoi Oulu (1,8 prosenttia). Toiseksi ylsi Espoo 1,4 prosentin vuotuisella kasvutahdillaan. Vantaalla kasvu oli 1,2 prosenttia ja Helsingissä,9 prosenttia. Tampereen kasvuvauhti (,8 %) oli vain kymmenyksen suurten kaupunkien hännille jäänyttä Turkua (,7 %) suurempi. Määrällisesti väestönkasvu on pääkaupunkiseudulla omaa luokkaansa. Väestön kokonaismuutos Helsingissä oli henkilöä ja Espoossakin (3 64) yli puolet Tamperetta (1 71) enemmän. Tampereen kasvun ohittivat myös Oulu (2 538) ja Vantaa (2 419). Vantaan väkiluku ylitti neljäntenä kuntana Suomessa 2 asukkaan rajan. Turussa väestönlisäys oli henkilöä. Väestönkasvu keskittyy edelleen suurimpiin kaupunkeihin. Koko Suomen väestönkasvusta kuuden suurimman kaupungin kasvun osuus oli 7,4 prosenttia. Alkuvuonna 211 Helsingin kasvu oli edelleen omassa luokassaan, asukasta. Myös Espoo ja Vantaa ylittivät 8 asukkaan kasvun, seuraavana olivat Oulu ja Jyväskylä 3 asukkaan kasvulla. Myös Lahden kasvu oli myös Tamperetta suurempi. Kasvu on perustunut syntyvyyden enemmyyteen, paitsi Helsingissä, Vantaalla, Lahdessa ja Turussa, joiden kasvu on tullut muuttovoitosta. Helsingin muuttovoitto on tullut pääasiallisesti maahanmuutosta. Tampereen seutukunta kasvoi toiseksi ripeimmin Vuoden 21 aikana Helsingin seutukunnan kasvu oli henkilöä (1, %). Suhteellisesti nopeimmin kasvoi kuitenkin Oulun seutukunta (1,5 %,3 351 henkilöä). Kakkossijalle sekä asukasluvun että kasvun mukaan ylsi Tampereen seutukun

7 AKSELI 2/211 Väestö 5 ta, jossa väestönlisäys oli henkilöä (1, %). Vuoden lopussa seutukunnalla asui asukasta, Hämeenkyrö, Pälkäne ja Kuhmalahti mukaan laskettuna. % Työttömyysaste, nelj. vuosi Tampere Koko maa Kaupunkiseudun kuntien työttömyysaste, maaliskuu % Tampere Orivesi Nokia Ylöjärvi Lempäälä Kangasala Pirkkala Vesilahti Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Väestö ja väestönmuutokset Muuttoliike ja muuttajien taustatiedot Koulutus ja tutkimus Kielet ja kansalaisuudet TYÖLLISYYS Työttömyys lievenee edelleen Tampereen työllisyystilanne kohentui vuoden 21 aikana selvästi. Työttömyysaste oli joulukuussa 21 13,9 prosenttia, eli 1,7 prosenttiyksikköä matalampi edellisvuoden joulukuuhun verrattuna. Myönteinen työllisyyskehitys on jatkunut myös vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä. Maaliskuun 211 lopussa Tampereella oli yhteensä työtöntä työnhakijaa ja työttömyysaste oli 13, prosenttia. Työttömien määrä väheni alkuvuoden aikana yli 1 1 henkilöllä. Vuoden takaiseen verrattuna maaliskuun työttömyysaste oli 1,2 prosenttiyksikköä matalampi. Maaliskuussa 28, ennen taantuman aiheuttamaa työttömyyden kasvua, työttömyysaste oli Tampereella 9,9 prosenttia. Pirkanmaan työttömyysaste oli maaliskuun lopussa 1,7 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 12,5 prosenttia. Koko maassa työttömänä oli maaliskuun lopussa 9,4 prosenttia työvoimasta. Luku on prosenttiyksikön matalampi kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana. Tampereen kaupunkiseudun työttömyysaste oli maaliskuussa 11,3 prosenttia. Kaupunkiseudun kunnista alhaisin työttömyysaste oli Vesilahdella (6,8 %). Seuraavana tulivat Pirkkala (7,9 %) ja Kangasala (8,1 %). Tampereen työttömyysaste oli kaupunkiseudun ja koko Pirkanmaan korkein. Pirkanmaan alhaisin työttömyysaste oli Punkalaitumella, jossa työttömänä oli maaliskuun lopussa 6,1 prosenttia työvoimasta. Pirkanmaan seutukunnista alhaisin työttömyysaste oli Lounais-Pirkanmaan seutukunnassa (6,3 %).

8 6 AKSELI 2/211 Työllisyys Alle 25-vuotiaat, yli 5-vuotiaat ja pitkäaikaistyöttömät, maaliskuu yli 5-vuotiaat yli vuoden työttömänä alle 25-vuotiaat Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyys vähentymässä Nuorisotyöttömyys kääntyi laskuun jo vuoden 21 aikana ja myönteinen kehitys on jatkunut myös alkuvuonna 211. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli maaliskuussa 211 yhteensä Vielä vuosi sitten heitä oli 2 273, eli nuorten työttömien määrä on laskenut 446 henkilöllä, mikä tarkoittaa lähes 25 prosentin laskua vuoden aikana. Nuorten työttömien määrä on kuitenkin edelleen suuri, sillä ennen taantumaa, maaliskuussa 28, työttömänä oli vain hieman yli 1 alle 25-vuotiasta. Tamperelaisten nuorten työttömien määrä kipusi vuoden 29 lopussa suuremmaksi kuin Helsingissä. Maaliskuun 211 lukujen mukaan Tampereen nuorisotyöttömien määrä on kuitenkin laskenut alle Helsingin lukujen. Pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen kasvussa. Yli vuoden työttömänä olleita oli maaliskuussa 4 342, mikä on 366 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuoden 21 lopusta pitkäaikaistyöttömien määrä on kuitenkin laskenut 14 henkilöllä, mikä viittaa siihen, että myös pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on vähitellen taittumassa. Vielä vuosi sitten pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi vuoden 21 ensimmäisen neljänneksen aikana lähes 4 henkilöllä. Maaliskuun lopussa työttömistä tamperelaisista työnhakijoista naisia oli 5 94, eli 42,3 prosenttia. Yli 5-vuotiaita työttömiä oli 4 393, mikä on 114 henkilöä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin Suurten kaupunkien työttömyysaste, maaliskuu % Tampere Oulu Turku Vantaa Helsinki Espoo Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Pääkaupunkiseutu erottuu muista suurista kaupungeista Tampereen työttömyysaste (13, %) on edelleen kuuden suurimman kaupungin vertailussa korkein. Tampereen jälkeen seuraavaksi korkein työttömyysaste on Oulussa (12,6 %) ja Turussa (12,3 %). Pääkaupunkiseudun suurissa kaupungeissa työttömyysasteet ovat selvästi matalampia, Vantaalla 8,1, Helsingissä 7,4 ja Espoossa 5,4 prosenttia. Erot suurten kaupunkien työttömyysasteissa ovat kuitenkin hiljalleen kaventumassa, koska työttömyysaste on alkuvuoden aikana laskenut nopeasti etenkin Turussa ja Tampereella. Vuoden takaisiin työttömyyslukuihin verrattuna lasku on ollut suurista kaupungeista nopeinta Tampereella, jossa työttömyysaste on laskenut vuoden aikana 1,2 prosenttiyksikköä.

9 AKSELI 2/211 Työssäkäynti 7 Suurten seutukuntien työttömyysaste, maaliskuu % Lahden seutukunta Jyväskylän seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta 1 suurimman keskiarvo Turun seutukunta Koko maa Helsingin seutukunta Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Työttömyys korkeinta Lahden, Jyväskylän ja Oulun seuduilla Suurista seutukunnista korkein työttömyysaste mitattiin maaliskuussa Lahden seutukunnassa, jossa työttömänä oli 12,4 prosenttia työvoimasta. Seuraavina tulivat Jyväskylän (11,7 %), Oulun (11,6 %) ja Tampereen seutukunnat (11,2 %). Turun seutukunnassa työttömyysaste putosi jo alle kymmenen prosentin 9,9 prosenttiin ja Helsingin seutukunnassa maaliskuun luvut näyttävät 6,8 prosenttia. Työttömyysaste on vuoden aikana laskenut kaikissa suurimmissa seutukunnissa, nopeimmin Tampereen seutukunnassa, jossa työttömyysaste on laskenut 1,4 prosenttiyksikköä verrattuna maaliskuuhun 21. Jyväskylän seutukunnassa laskua on ollut tasan yksi prosenttiyksikkö, Lahden seutukunnassa,9 prosenttiyksikköä ja Oulun, Turun ja Helsingin seutukunnissa,7 prosenttiyksikköä. Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Työllisyys Lavia 3,1 Tampereen työssäkäyntialue 28 Jämijärvi 2,2 Parkano 3,1 Kiikoinen Sastamala 3,3 9, 7,5 Kihniö 2,3 Ikaalinen Hämeenkyrö 21,1 Virrat 3,1 Ylöjärvi 45,4 Nokia Pirkkala 36, 57,2 Ruovesi 6,1 Tampere 81,6 Kangasala 47,8 11,5 Orivesi 22,2 Kuhmalahti 18,9 Lempäälä 2 km Pälkäne Vesilahti 47,9 17,7 37,6 Valkeakoski 5 km Akaa 22,1 13,1 75 km Punkalaidun Kylmäkoski Hämeenlinna 2,6 Urjala 14,6 Hattula 2,1 7, 3, Tampereella työssäkäyvät Osuus työllisistä, % Mänttä-Vilppula 2,2 Juupajoki Kuhmoinen 2,3 työssäkäynti Kuntarajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy Tampereella oli vuoden 28 lopussa työpaikkaa, joista Tampereen ulkopuolella asuvat työmatkalaiset täyttivät 33,8 prosenttia. Työmatkalaisten määrä lisääntyi hieman verrattuna vuoteen 27, mutta yleisen taloudellisen tilanteen heikkeneminen hidasti kehitystä edellisistä vuosista. Tampereella työssäkäyviä ulkopaikkakuntalaisia oli yhteensä Vastaavasti Tampereella asuvista työllisistä kävi töissä toisessa kunnassa. Tampereen työssäkäyntialue koostui vuonna kunnasta, joiden työllisistä yli 1 prosenttia kävi töissä Tampereella. Vuoden 211 alussa tapahtuneiden Akaan ja Kylmäkosken sekä Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitosten jälkeen työssäkäyntialueen kuntien lukumäärä on 13. Suhteellisesti eniten Tampereella käydään töissä Pirkkalasta, jonka työllisistä yli puolet, eli 57,2 prosenttia suuntaa työmatkallaan Tampereelle. Myös Kangasalta (6 291 henkilöä, 47,8 % työllisistä), Lempäälästä (4 41, 47,9 %) ja Ylöjärveltä (6 238, 45,4 %) lähes puolet työllisistä käy Tampereella töissä. Tampereelle suuntautuvasta työmatkaliikenteestä 84 prosenttia on lähtöisin Pirkanmaalta ja etenkin kaupunkiseudun kunnista (69 %), mutta Tampereelle tullaan töihin myös

10 8 AKSELI 2/211 Työssäkäynti toimipaikat Yritystoimipaikat liikevaihto/hlö, Pirkanmaan ulkopuolelta. Helsingistä Tampereella työssäkäyviä oli 726 ja koko pääkaupunkiseudulta yhteensä 1 14 henkilöä. Hämeenlinnasta Tampereella käy töissä 68 henkilöä, Turusta 291. Yhteensä Pirkanmaan ulkopuolelta Tampereella käy töissä henkilöä. Aloittaneet/lopettaneet yritysket Toimipaikkojen lukumäärä, asteikko vasemmalla Liikevaihto henkilöä kohti, asteikko oikealla Aloittaneita Yrityskanta Lopettaneita Yrityskanta, asteikko oikealla 28 6 Q1 7 Q1 8 Q1 9 Q1 1 Q Yrityskanta Tamperelaisten työmatkalaisten työssäkäynti suuntautuu lähikuntiin, mutta myös pääkaupunkiseudulle, jossa töissä kävi tamperelaista. Kaupunkiseudun kehyskunnissa työssä käy tamperelaista ja koko Tampereen ulkopuolisen Pirkanmaan kunnissa yhteensä Yritykset kärsivät taantumasta Tampereella oli vuoden 29 lopussa yritystoimipaikkaa. Toimipaikkojen määrä lisääntyi vuoden aikana,6 prosenttia. Toimipaikkojen henkilöstön määrä väheni henkilöllä. Toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto laski 16,3 prosenttia vuodesta 28. Aloittaneiden yritysten määrä kääntyi vuoden 29 aikana hienoiseen nousuun, kun uutta yritystoimintaa aloitettiin 1 43 yrityksessä. Lopettaneita yrityksiä oli 1 13, mikä on noin sata enemmän kuin vuonna 28. Ennakkotietojen mukaan vuonna 21 aloittaneiden yritysten määrä on kasvanut 1 5 uuteen yritykseen, kun lopettaneiden yritysten määrä on laskemassa noin tuhanteen. Yrityskanta vuoden 21 kolmannen neljänneksen lopussa oli yritystä. Konkurssiin hakeutui 119 yritystä yritystä Yritystä Henkilöä, asteikko oikealla Konkurssit Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q henkilöä Vuonna 21 konkurssiin hakeutui 119 tamperelaista yritystä. Konkurssien määrä laski 19:llä vuodesta 29. Konkurssiin hakeutuneista yrityksistä 36 oli toimialalta Muut palvelut (Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta; hallinto- ja tukipalvelutoiminta) Näissä yrityksissä työskenteli yhteensä 18 henkilöä. Rakentamisalalta konkurssiin hakeutui 28 yritystä (91 henkilöä), teollisuudesta, kaivostoiminnasta sekä energia- ja vesihuollosta 15 yritystä (15 henkilöä), kaupan alalta 17 yritystä (28 henkilöä) ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta 12 yritystä (66 henkilöä). Konkurssiin hakeutuneissa yrityksissä työskenteli yhteensä 53 henkilöä. Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Työpaikat ja työssäkäynti Yritykset

11 AKSELI 2/211 Asuminen 9 ASUMINEN Asuntokanta kerrostalovaltaista Tampereella oli vuoden 29 lopussa yhteensä asuntoa, joista 72 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Omistusasuntojen osuus putosi 49 prosenttiin, edellisen kerran oli vuonna 197 omistusasuntojen osuus kaikista asunnoista alle puolet. Vuokra-asuntoja oli yhteensä eli 41 prosenttia koko asuntokannasta. Yli kolmasosa asunnoista (36 %, noin 43 8) sijaitsi keskisellä suuralueella, jossa sijaitsi eniten sekä ennen vuotta 197 että 2-luvulla rakennettuja asuntoja. Asunnoista 92 prosenttia oli vakituisessa käytössä. Kaikkiaan asuntoa oli ei-vakituisesti asuttuja. m Asumisväljyys ja asuntokuntien keskikoko Henkilöä/asuntokunta, oikea asteikko Pinta-ala/asunto,m², vasen asteikko Pinta-ala/asukas, m², vasen asteikko henk. 4 3,5 3 Tampereella oli ahtaasti asuttua asuntoa eli asunnossa asui enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti (keittiötä ei lueta huonelukuun). Varustetasoltaan puutteellisesti varustettuja asuntoja oli Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttui yksi seuraavista: vesijohto, viemäri, lämminvesi, WC, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys ,5 2 1,5 1,5 Asuinpinta-ala asukasta kohti oli 36,5 m 2 ja asunnossa asui keskimäärin 1,7 asukasta. Kaikkien asuntojen keskikoko oli 66, m 2, se oli pienentynyt vuodesta 28,1 m 2. Kerrostaloasunnot olivat selvästi pienempiä (55,2 m 2 ) kuin erilliset pientalot (19,7 m 2 ). Kerrostaloasuntojen keskikoko on pienentynyt, kun erillisten pientalojen keskikoko jatkaa kasvuaan. Asuntokunnat pienentyvät Rakentamisen jatkuva vuosiarvio, nelj. vuosi milj. m 3 2,5 2, 1,5 1,,5, myönnetyt aloitetut valmistuneet Lähde: Rakennusvalvonta Tampereella oli yhteensä asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntia oli lähes puolet (47 %). Asuntokunnan keskikoko pienentyy edelleen, vuonna 2 keskikoko oli 1,99 henkilöä ja vuoden 29 lopussa se oli 1,86 henkilöä. Vuonna 195 tamperelaisessa asuntokunnassa oli keskimäärin 3,5 henkilöä. Kehyskunnissa asuntokunnat ovat selvästi suurempia. Niiden keskikoko oli 2,3 henkilöä. Yhden henkilön asuntokuntien osuus oli kehyskunnissa vain 32 prosenttia. Asumisväljyys asuntokuntaa kohti oli hyvin erilainen kaupunkiseudun kunnissa: Vesilahdessa se nousi 11 m 2 :iin, kun Tampereella se jäi 67 m²:iin. Vuosi 21 poikkeuksellinen vaisu vuosi Asuntorakentaminen hiipui taloudellisen taantuman myötä eikä se ole vastanut kahteen vuoteen väestön kasvua. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 23

12 1 AKSELI 2/211 Asuminen asettaa vuosien keskimääräiseksi vuositavoitteeksi Tampereelle asuntoa. Vuonna 21 valmistui vain 1 98 uutta asuntoa, mikä on vähemmän kuin kertaakaan 5 vuoteen ja jopa vähemmän kuin pahimpana lamavuonna asuntoa Valmistuneet asunnot II-IVnelj. I nelj * Lähde: Rakennusvalvonta Asuntotuotanto moninkertaistunut alkuvuonna 211 Vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä on valmistuneiden asuntojen määrä 395, kun vuotta aiemmin määrä oli vain 91. Aloitettujen asuntojen määrä (479 as.) on kasvanut vielä tätäkin enemmän. Täksi vuodeksi asetettu arvio 1 85 valmistuvasta asunnosta saavutettaneen. Asuntotuotannon vuosivaihtelua kuvaa hyvin se, että samanaikaisesti on rakennusluvissa myönnettyjen asuntojen määrä puolittunut viime vuoden tammi-maaliskuusta. Myös pitemmälle aikavälille asetettu tavoite saavutettaneen, koska tuotannon arvioidaan olevan vuosina keskimäärin asuntoa vuodessa. Koska rakentaminen ylittää kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman tavoitteen, pystytään sillä osittain paikkaamaan vuosien 29 ja 21 aikana syntynyttä vajetta. Tällä kertaa taantuma vaikutti Tampereen asuntotuotantoon onneksi vain kaksi vuotta kun 199-luvun lama vaikutti viisi vuotta. Asuntojen hinnat Asuntojen hinnat nousivat lähes 8 prosenttia Indeksi 25= Helsinki Pääkaupunkiseutu (PKS) Tampere Turku Muu Suomi (koko maa - PKS) Ennakkotietojen mukaan vanhojen asuntojen hinnat nousivat Tampereella 7,9 prosenttia vuonna 21. Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 8,1 prosenttia ja rivitaloasuntojen 7,6 prosenttia. Hintojen nousu laantui hieman vuoden loppuun tultaessa. Pääkaupunkiseudulla vanhojen asuntojen hinnat nousivat 11,4 prosenttia ja muualla Suomessa 6,6 prosenttia. Uusien asuntojen hinnat nousivat hieman vanhoja nopeammin. Vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen nousu jatkui, koko maassa nousu oli keskimäärin 1,8 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Rivitaloasuntojen hinnat nousivat maltillisemmin ja joillakin alueilla niiden hinnat jopa laskivat. Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 2,3 prosenttia ja muualla maassa 1,2 prosenttia. Tampereella hintojen nousu oli 2,6 prosenttia.

13 AKSELI 2/211 Työssäkäynti 11 Vanha kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta asunnon sai keskimäärin 1 69 euron neliöhintaan. Vanhojen asuntojen hinnat ovat hyvin erilaiset eri puolilla kaupunkia. Asuntojen keskineliöhinnat vuonna 21 vaihtelivat postinumeroalueittain 1 2 ja 3 välillä. Keskustan kalleimmilla alueilla kerrostaloyksiöt maksavat 3 28 /m². Halvimmilla alueilla yksiöiden keskimääräinen neliöhinta on hieman yli 1 4 /m². Vanhojen vapaarahoitteisten asuntokauppojen lukumäärä kasvoi hieman vuoteen 29 verrattuna. Vuonna 21 Tampereen postinumeroalueilla myytiin yli 4 vanhaa vapaarahoitteista asuntoa, mikä on noin 25 asuntoa enemmän kuin edellisenä vuonna. Asuntojen vuokrat nousivat maltillisesti Vuoden 21 viimeisen neljänneksen vuokrakehitys käänsi vuokrat nousuun alkuvuoden loivan laskun jälkeen. Ennakkotietojen mukaan asuntojen vuokrat olivat Tampereella vuonna 21 1,6 prosenttia edellisvuotta korkeammat. Koko maassa nousua oli 1,9 % ja pääkaupunkiseudulla 2,2 %. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 21 viimeisellä neljänneksellä 11,52 euroa/ m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 1,83 /m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 15,15 /m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli yli 13 euroa/m². Pääkaupunkiseudulla keskivuokrat olivat vuoden lopussa 12,8 /m 2. Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Asuntojen hinnat ja vuokrat Asuntotuotanto Asuntokanta

14 12 AKSELI 2/211 Hyvinvointi Hyvinvointi /vuosi yli Väestö tuloluokittain Tulonsaajien %-osuus Veronalaiset keskitulot vuonna 29 Tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat euroa. Eniten tamperelaisia (13,8 prosenttia) sijoittui tuloluokkaan euroa. Korkeimmiksi keskitulot nousivat Tahmelassa, Kaupissa, Niihamassa, Pyynikillä, Pyynikinrinteellä, Särkänniemessä, Hakametsässä, Kaarilassa ja Villilässä. Asuntokuntien tulot keskimääräistä alhaisemmat Asuntokuntien tulot olivat Tampereella keskimääräistä alhaisemmat, mihin vaikuttaa osaltaan suuri opiskelijoiden määrä. Vuonna 29 tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Vuonna 29 asuntokuntien käytettävissä olevat tulot kasvoivat Tampereella 1,6 prosenttia, kun koko maassa kasvu oli 2,4 prosenttia. Pienituloiset Pienituloisten määrä kasvoi 21 henkilöllä Henkilöä Pienituloiset Pienituloiset alle 18- vuotiaat Vuonna 29 pienituloisia oli Tampereella henkilöä. Vuodessa pienituloisten määrä kasvoi 5,6 prosenttia. Edellisenä vuonna kasvu oli 2,3 prosenttia. Pienituloisissa asuntokunnissa asui alle 18-vuotiasta. Koko maassa pienituloisten osuus oli 14,8 prosenttia, seutukunnassa 15, mutta Tampereella peräti 18,2 prosenttia. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Vuonna 29 esimerkiksi yhden aikuisen kotitalouden pienituloisuusraja vuodessa oli euroa ja perheen (2 aikuista ja 2 alle 14-v. lasta) euroa Tuloerot supistuivat entistä hitaammin Tampereella tuloerot kaventuivat 1, prosenttia, seutukunnassa 1,8 prosenttia ja koko maassa 2,8 prosenttiyksikköä. Edellisenä vuonna tuloerot supistuivat vielä reilusti yli 3 prosenttia. Tuloerot Tampereella ovat edelleen seutukuntaa, Pirkanmaata ja koko maata suuremmat. Taloudellisen taantuman myötä saatujen tulonsiirtojen osuus asuntokuntien tuloista kääntyi nousuun ja kiipesi 199-luvun lopun tasolle. Toisaalta veronkevennykset näkyivät maksettujen tulonsiirtojen osuuden laskuna.

15 AKSELI 2/211 Hyvinvointi Toimeentulotuen asiakkaat Huhti-joulu Tammi-maalis Lähde: Tietotuotanto ja laadunarviointi Toimeentulotuen asiakkaiden määrän kasvu taittunut Toimeentulotuen asiakasmäärät kääntyivät jyrkkään nousuun vuonna 29, jolloin yhden vuoden aikana asiakkaiden määrä kasvoi 2 3 henkilöllä. Tätä suurempi kasvu on tapahtunut vain edellisen laman aikana vuonna Viime vuonna asiakasmäärien kasvu selvästi hidastui. Toimeentulotukea sai vuonna 21 yhteensä henkilöä. Uusia toimeentulotuen asiakkaita oli viime vuonna 4 63, mikä oli hieman vähemmän kuin vuonna 29, jolloin asiakkaita oli Viime vuonna määrää kasvatti taantuman alkuvaiheessa työttömäksi jääneiden putoaminen ansiosidonnaiselta työttömyyspäivärahalta. Tammi-maaliskuussa 211 toimeentulotuen asiakkaita oli , mikä on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Myös ruokakuntien määrä oli hieman pienempi. Toimeentulotuen hakijoiden määrän ei odoteta vähentyvän nopeasti, koska yleisen taloudellisen tilanteen kohentuminen pienentää vasta viiveellä toimeentulotuen hakijoiden määrään. Tästä esimerkkinä on 199-luvun lama, jonka seurauksena vasta vuonna 1997 kirjattiin suurimmat toimeentulotukea saaneiden määrä. Tuolloin 22 4 tamperelaista joutui turvautumaan toimeentulotukeen. Toimeentulotukimenot olivat tammi-maaliskuussa 211 yhteensä 7,6 milj.euroa, joka on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana Varsinaiset huostaanotot ja kiireelliset sijoitukset Tammimaalis Varsinaiset huostaanotot, lapsia Kiireelliset sijoitukset/toimenpiteitä Lähde: Tietotuotanto ja laadunarviointi Huostaanottoja ja kiireellisiä sijoituksia entistä enemmän Vuonna 29 kiireellisiä sijoituksia tehtiin 188, joista 9 oli teini-ikäisiä. Vuonna 21 kiireellisesti sijoitettavien määrä kasvoi ja tällä kertaa lähelle vuoden 28 ennätyslukuja. Kiireellisesti sijoitetuista 232 lapsesta yli puolet, 125, oli vuotiaita, 59 alle kouluikäisiä ja 48 alakouluikäisiä. Vuonna 211 tammi maaliskuun aikana kiireellisiä sijoituksia tehtiin 56. Vuoden 21 aikana tehtiin 84 huostaanottoa, joka on enemmän kuin kertaakaan kuluneiden 2 vuoden aikana. Merkittävin muutos aikaisempiin vuosiin verrattuna oli se, että 6-vuotiaita otettiin huostaan enemmän (35) kuin vuotiaita (31). Aiempina viitenä vuotena on huostaan otettu eniten teini-ikäisiä. Tammi maaliskuussa 211 tehtiin 16 huostaanottoa.

16 14 AKSELI 2/211 Hyvinvointi Katuturvallisuus Helsinki Espoo Tampere Vantaa Turku Oulu Lähde: Tampereen kihlakunnan poliisilaitos Katuturvallisuus huonontui Tampereella Kuuden suurimman kaupungin katuturvallisuusindeksiä verrattaessa Tampere oli kolmanneksi turvallisin kaupunki Espoon ja Oulun jälkeen. Tilanne Tampereella on kuitenkin huonontunut edellisestä vuodesta. Katuturvallisuusindeksin muodostaa ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Lisääntyneet vahingonteot työllistivät myös poliisia. Vahingontekojen määrä kasvoi jyrkkästi, niitä kirjattiin viime vuoden aikana 2 14, kun vuonna 29 määrä oli Myös pahoinpitelyjen ja ryöstöjen määrät kasvoivat. Sen sijaan rattijuopumusten määrä väheni. Asuinrakennuspalojen määrä laski Asuinrakennuspaloja tapahtui 35 vuonna 21, mikä oli 14 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tulipaloissa menehtyi kolme henkilöä ja loukkaantui 22 henkilöä. Kuolleiden määrä kasvoi yhdellä henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna, mutta toisaalta loukkaantuneiden määrä väheni. Suuronnettomuuksiksi luokiteltavia tulipaloja Tampereella sattui viisi. Suuronnettomuudeksi luokitellaan onnettomuudet, joissa kuolee viisi henkilöä tai loukkaantuu 1 henkilöä tai omaisuutta tuhoutuu 5 euron arvosta. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet jo kolmen vuoden ajan. Vuonna 21 henkilövahinkoon johtaneita liikenneonnettomuuksia tapahtui 148, kun edellisenä vuonna niitä oli 167. Hyvinvointia tarkastellaan laajemmin toukokuussa julkaistavassa Hyvinvoinnin tila 21 raportissa, joka käsittelee kuntalaisten hyvinvointia neljän teeman näkökulmasta. Teemat ovat väestö ja sosiaalinen ympäristö, terveys ja elämäntavat, osallistuminen ja yhteisöllisyys sekä fyysinen ympäristö. Raporttiin valitut 32 indikaattoria kuvaavat kuntalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointia mahdollistavien tekijöiden kehitystä viime vuosien aikana. Lisätietoja: Kirsi Nurminen, vs. tutkimus- ja arviointipäällikkö Puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Hyvinvointi Tulot ja varallisuus Turvallisuus

17 AKSELI 2/211 Talous 15 Maailmantaloudessa piristymisen merkkejä Teollisuuden ostopäällikköindeksi, maailma Teollisuuden ostopäällikköindeksi, maailma Lähde: Bloomberg @global_pmi SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 2 Lähde: Bloomberg, Suomen Pankki TALOUS Maailmantalous kasvussa Euroopan velkakriisit ja vauhdikas inflaatio eivät ole kyenneet estämään maailmantalouden kasvua, joka nousee 4 prosenttiin kuluvana vuonna. Kasvua hillitsee kehittyvien talouksien kasvavan kysynnän, heikkojen satojen ja öljyntuottajamaiden levottomuuksien seurauksena kallistuvat raaka-aineiden hinnat. Suurimpien kehittyvien talouksien, ns. BRIC-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) merkitys maailmantaloudessa on kasvanut jo hyvin suureksi. Niiden osuus maailman bruttokansantuotteesta on 25 prosenttia, jolla ne haastavat jo EU:n ja Yhdysvallat. Vuonna 21 lähes puolet maailmantalouden kasvusta tuli BRIC-maista. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 1,7 prosenttia, josta se hiipuu tänä vuonna 1.5 prosenttiin. Euroopan unionin sisällä maat jakautuvat yhä selvemmin taantumasta selviytyjiin ja toisaalta velkakriisin kouriin jääneisiin. Suomea on suosinut se, että talouskehitys on ollut myönteistä keskeisimmissä vientimaissamme Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä. Eurooppaa koskevan velkakriisin kärjistymisen kannalta tärkein yksittäinen maa on nyt Espanja, jonka talouden vahvistumisesta riippuu pitkälti se, selviääkö euroalue käsillä olevasta kriisistä ilman syvemmälle reaalitalouteen ulottuvia vaikutuksia. Bruttokansantuotteen volyymin muutos Euroopan keskuspankki on alkanut kiristää rahapolitiikkaansa nostamalla huhtikuussa ohjauskorkoa 1,25 prosenttiin. Maltillisten nousujen odotetaan jatkuvan pitkin vuotta siten, että ensi keväänä koron odotetaan olevan noin prosenttiyksikön nykyistä korkeampi. Vuonna 213 sen odotetaan nousevan vähintään 3 prosenttiin. 8, 6, 4, % Suomen talouskasvu toipui maailmantalouden kasvun imussa 2,, -2, -4, -6, -8, -1, * 212* Lähde: Valtiovarainministeriö Talouskriisi merkitsi Suomelle pitkäaikaisia tuotannonmenetyksiä, eikä sitä edeltäneelle kasvu-uralle ole näkyvissä nopeaa paluuta. Kokonaistuotannon odotetaan nousevan tänä vuonna lähelle 4 prosenttia, mutta vaimenevan siitä ensi vuonna alle 3 prosenttiin. Inflaatio on kiihtynyt jo yli 3 prosenttiin. Vaikka inflaatio vaimenee ensi vuonna vähän yli kahteen prosenttiin, Suomessa on jatkossakin sopeuduttava elämään selkeästi yli kahden prosentin inflaation kanssa.

18 16 AKSELI 2/211 Talous Tuoreimmat talousennusteet vuosille Ennusteen laatija Julkaisuaika BKT, muutos 211, % BKT, muutos 212, % Inflaatio 211, % Inflaatio 212, % Työttömyysaste 211, % Työttömyysaste 212, % Ansiotasoindeksin muutos 211, % Ansiotasoindeksin muutos 212, % PT ,8 3,1 3, 2,8 7,8 7,1 2,7 3,1 ETLA , 3, 3,5 2,9 7,5 6,5 2,8 3, Suomen Pankki ,9 2,7 3,1 2,6 7,8 7,2 2,9 3,3 VM ,6 2,7 3,3 2,7 7,6 7,2 2,8 3,2 PTT , 2,4 2,7 2,1 7,7 7,4.... Sampo ,2 2,5 3,2 2,4 7,4 7 2,6 2,5 OP-Pohjola ,8 3,3 3, 2,8 7,3 6,8 2,4 2,8 Nordea , 3,4 2,5 2,1 7,7 7,1 2,7 3, Aktia ,9 2, 2,2 2, 7,5 7,2.... Vuonna 21 yksityinen kulutus kasvoi 2,6 prosenttia ja sitä tuki kotitalouksien ostovoiman liki kolmen prosentin vahvistuminen. Myös matalana pysytellyt korkotaso tuki kulutuksen kasvua. Kulutuskysyntä vahvistui vuoden alun vaisusta kehityksestä loppusyksyn yli kolmen prosentin vuosikasvuun. Tänä vuonna kotitalouksien ostovoima polkee paikoillaan, koska palkkojen ja eläkkeiden nousut jäävät inflaatiota vähäisemmiksi. Lähiaikojen heikko käteen jäävien reaalitulojen kasvu yhdessä maltillisenkin korkotason nousun kanssa asettaa haasteita suomalaisille asuntomarkkinoille. Hintojen kehityksen tulee olla lähivuosina hyvin maltillista, jotta vältytään asuntomarkkinoiden ylikuumenemiselta. Kuluttajien luottamus Kuluttajien arviot tilanteesta 12 kk kuluttua 4 Saldoluku 3 2 Oma talous 1-1 Koko maan talous -2 Työttömyys -3-4 Kuluttajabarometri , EK Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 21, mutta pelättyä vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin 7,5 prosenttiin. Työttömänä on keskimäärin noin 2 henkilöä. Nuorten työllisyystilanne on jo parantunut, mutta pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna. Kuluttajien luottamus talouteen säilyi huhtikuussa samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin, mutta oli vahvempi kuin pitkällä ajalla keskimäärin. Kuluttajista 36 prosenttia uskoi, että Suomen taloustilanne paranee seuraavan vuoden aikana. Kuluttajista 19 prosenttia puolestaan arvioi maamme talouden huononevan. Oman taloutensa kohentumiseen luotti huhtikuussa 27 prosenttia kuluttajista ja 12 prosenttia pelkäsi taloutensa huononevan vuoden kuluessa /kuli4/jka/EKI Talousgraafit

19 AKSELI 2/211 Talous 17 Kuntataloudella haaste rahoitusvajeen tasapainottamisessa Kuntatalous on kehittynyt paremmin kuin mitä vielä vuoden 21 keväällä ennakoitiin. Palkkasumman kasvu ja keskimääräinen kunnallisveroprosentin nousu lisäävät osaltaan kunnallisveron tuoton kasvua. Kun vielä kuntien yhteisöveron ja kiinteistöveron tuoton ennustetaan kasvavan tänä vuonna, saadaan kuntien välittömien verojen kasvuksi 6 prosenttia. Ensi vuonna kuntien välittömät verot kasvavat vain 1 prosenttia edellisvuodesta, koska kuntien osuus yhteisöveron tuotosta alenee. Sekä tänä että ensi vuonna kuntien kulutusmenojen ennustetaan kasvavan nimellisesti noin neljä prosenttia vuodessa ja siten reaalisesti runsaan prosentin. Suhteellisen hyvän talouskehityksen ansiosta kuntatalouteen muodostuu noin sadan miljoonan euron ylijäämä tänä ja ensi vuonna. Huolimatta lievästi positiivisesta tuloksesta kunnat velkaantuvat vuosittain,5 mrd. euroa, sillä iso osa kuntien investoinneista on rahoitettava lisävelalla. Tämän seurauksena kuntien rahoitusasema heikkenee. Kunnilla on edessään mittava sopeutuminen kertyneen rahoitusvajeen tasapainottamiseksi, mihin tarvitaan niin toimintamenojen hallintaa, tulojen lisäämistä, kuntien veropohjan laajentamista kuin valtion rahoituksen lisäämistä. Valtiovarainministeriö on arvioinut julkisen talouden kestävyysvajeen olevan vuonna 215 kokonaisuudessaan noin 5 prosenttia kansantuotteesta. Tästä noin puolet kohdistuu kuntatalouteen. Vaikka kuntatalous osoittaa nyt lievää kohentumista, on sillä kannettavanaan kestävyysvajeen mukanaan tuomien haasteiden lisäksi kuntatalouteen kertynyt merkittävä alijäämä kunnallisen kiinteän omaisuuden rapautumisen johdosta. Toimintaympäristö-diasarjat Loorassa ja Internetissä osoitteessa Talous

20 18 AKSELI 2/211 Eduskuntavaalit 211 ORIGOSSA Eduskuntavaalit 211 Eduskuntavaalit 211 Tampereella ja Pirkanmaalla Maassamme järjestettiin huhtikuun 17. päivä järjestyksessään 36:nnet eduskuntavaalit. Ennakkoäänestys kotimaassa järjestettiin huhtikuuta ja ulkomailla 6.-9.huhtikuuta. Ehdokasasettelu vahvistettiin 17. maaliskuuta. Pirkanmaan vaalipiirissä ehdokkaaksi asettui yhteensä 27 henkilöä, jotka edustivat 15 eri puoluetta. Äänestysaktiivisuus äänestysalueittain 63,2 66,3 % 69,3 % 72,4 % 75,5 % 78,5 % 81,7 % Äänestäminen ja äänioikeutetut Suomessa asuvien kansalaisten äänestysprosentti vuoden 211 eduskuntavaaleissa oli 7,5, mikä oli 2,6 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 27. Äänioikeutettuja vuoden 211 vaaleissa oli , joista Suomessa asuvia oli ja ulkomailla asuvia Äänestysaktiivisuus oli ennen vuoden 211 eduskuntavaaleja laskenut tasaisesti vuodesta 1979 alkaen. Vuoden 27 eduskuntavaalien äänestysaktiivisuus oli alhaisin sitten vuoden Ulkosuomalaisten äänestysprosentti oli näissä vaaleissa 1,6, mikä on 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 27 eduskuntavaaleissa. Suomessa asuvista äänioikeutetuista Pirkanmaalla asui Äänestäminen oli prosenttiyksikön keskimääräistä vilkkaampaa äänestysprosentin ollessa 71,5. Vuoden 27 eduskuntavaaleihin verrattuna äänestysprosentti oli 3,1 prosenttiyksikköä korkeampi. Tamperelaisia äänioikeutettuja oli yhteensä , joista äänioikeuttaan käytti 69,6 prosenttia. Tamperelaisten osalta äänestysaktiivisuus kasvoi vuoden 27 eduskuntavaaleista 1,2 prosenttiyksikköä. Tampereella ennakkoäänestysprosentti oli 48,7, kun taas koko Pirkanmaalla ennakkoon äänesti 48,5 prosenttia kaikista äänensä antaneista. Tampereella eduskuntavaalien korkein äänestysprosentti oli Linnainmaan koululla (äänestysalue 44), jossa 81,7 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Myös Koiviston koululla (äänestysalue 22) päästiin yli 8, prosenttiyksikön äänestysaktiivisuuteen. Vuoden 27 eduskuntavaalien tapaan äänestysaktiivisuus oli vähäisintä Etelä-Hervannan koululla (äänestysalue 57), jossa 63,2 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä. Kymmenen hiljaisimman äänestyspaikan joukosta löytyvät Etelä-Hervannan koulun lisäksi kaikki Pohjois-Hervannan koulun äänestysalueet (53, 54 ja 55).

21 AKSELI 2/211 Eduskuntavaalit Vilkkaimmat ja hiljaisimmat äänestyspaikat Tampereella Vilkkaimmat Äänestysaslue, -paikka Äänestys, % 44 Linnainmaan koulu 81,7 22 Koiviston koulu 8, 6 Pyynikin ammattioppilaitos 79,4 27 Pispan koulu 78,9 51 Vehmaisten koulu 78, 36 Lamminpään koulu 77,8 14 Saukonpuiston koulu 77,6 41 Kissanmaan koulu 77,2 61 Olkahisen koulu 77,2 5 Amurin koulu 77,1 Hiljaisimmat Äänestysalue, -paikka Äänestys, % 18 Tampereen normaalikoulu 68,8 54 Pohjois-Hervannan koulu 68,2 28 Hyhkyn koulu 68, 25 Multisillan koulu 67,6 45 Leinolan koulu 67,2 53 Pohjois-Hervannan koulu 67, 5 Kaukajärven koulu 66,2 34 Tesomajärven koulu 65,3 55 Pohjois-Hervannan koulu 65,1 57 Etelä-Hervannan koulu 63,2 Tulokset Perussuomalaiset nousivat vuoden 211 eduskuntavaalien voittajaksi. Muut eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan vuoden 27 eduskuntavaaleihin verrattuna. Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan 15, prosenttiyksikköä. Puolue nousi kolmanneksi suurimmaksi eduskuntapuolueeksi saaden koko maan äänistä 19,1 prosenttia. Perussuomalaiset saivat kannatuksellaan eduskuntaan entisen 5 paikan sijaan 39 paikkaa. Puolueen äänimäärä oli yhteensä Suurimmaksi puolueeksi vaaleissa nousi Kansallinen Kokoomus, vaikka se menetti edellisvaaleihin nähden kuusi edustajaa. Puolue sai äänistä 2,4 prosenttia. Koko maassa Kokoomus sai ääntä, mikä on ääntä vähemmän kuin vuoden 27 eduskuntavaaleissa. Vaalien suurin häviäjä oli Suomen Keskusta. Puolue sai koko maan äänistä 15,8 prosenttia ja tippui suurimmasta puolueesta neljänneksi suurimmaksi. Vuoden 27 eduskuntavaaleihin nähden puolue menetti kannatustaan 7,4 prosenttia. Puolueen paikkamäärä väheni kuudellatoista ja se sai 35 paikkaa eduskuntaan. Keskustaa äänesti äänestäjää. Tulokset Pirkanmaalla Pirkanmaalla suurimman kannatuksen sai Kokoomus. Puoluetta äänesti 22,3 prosenttia äänestäjistä ja se sai viisi paikkaa eduskuntaan. SDP sai äänistä 21,6 prosenttia, joka merkitsi neljää paikkaa. Perussuomalaisten äänisaalis oli 21,1 prosenttia, jolla puolue sai entisen yhden paikan sijaan neljä paikkaa eduskuntaan. Keskusta sai kaksi kansanedustajan paikkaa 1,3 prosentin kannatuksellaan. Vasemmistoliiton ja Vihreiden kannatus oli 8,3 ja Kristillisdemokraattien kannatus 5, prosenttia. Kukin kyseisistä puolueista sai yhden paikan eduskuntaan. Edellisten eduskuntavaalien kannatuslukuihin nähden kannatustaan menettivät Keskusta 6,, Kokoomus 2,8, SDP 2,2, Vasemmistoliitto 1,3, Kristillisdemokraatit 1,2 ja Vihreät,4 prosenttiyksikköä. Perussuomalaiset lisäsivät kannatustaan 16,2 prosenttiyksikköä. Eduskunnan ulkopuoliset puolueet keräsivät äänistä yhteensä 3,1 prosenttiyksikköä. Tampereella Kokoomus sai edellisten eduskuntavaalien tavoin eniten ääniä 24,1 prosentin kannatuksellaan. Vuoden 27 eduskuntavaaleihin nähden Kokoomuksen kannatus oli 3,2 prosenttiyksikköä pienempi. SDP säilytti paikkansa Tampereen toiseksi suurimpana puolueena 21,7 prosentin kannatuksellaan. Perussuomalaiset nousivat kaupungin kol-

22 2 AKSELI 2/211 Eduskuntavaalit 211 Puolueiden kannatus alueittain Suurimman ja pienimmän kannatuksen alueet puolueittain KOKOOMUS Äänestyspaikka Kannatus, % 29 Kaarilan koulu 35,7 3 Aleksanterin koulu 35,1 4 Amurin koulu 34,8 7 Tampereen klassillinen koulu 34,4 1 Aleksanterin koulu 34,1 53 Pohjois-Hervannan koulu 14,6 33 Ikurin koulu 13,5 18 Tampereen normaalikoulu 13,2 25 Multisillan koulu 12,7 34 Tesomajärven koulu 7,8 SDP Äänestyspaikka Kannatus, % 34 Tesomajärven koulu 33, 53 Pohjois-Hervannan koulu 3, 56 Etelä-Hervannan koulu 29,1 33 Ikurin koulu 29, 25 Multisillan koulu 29, 3 Aleksanterin koulu 15,2 6 Pyynikin ammattioppilaitos 15,1 8 Tampereen klassillinen koulu 15,1 9 Tampereen klassillinen koulu 14,3 27 Pispan koulu 14, PERUSSUOMALAISET Äänestyspaikka Kannatus, % 33 Ikurin koulu 27,2 63 Terälahden koulu 26,1 34 Tesomajärven koulu 26, 24 Peltolammin koulu 25,8 25 Multisillan koulu 25,3 9 Tampereen klassillinen koulu 11,7 7 Tampereen klassillinen koulu 11,3 8 Tampereen klassillinen koulu 1,6 27 Pispan koulu 1,2 6 Pyynikin ammattioppilaitos 9,6 manneksi suurimmaksi puolueeksi 18,6 prosentin kannatuksellaan. Vihreiden kannatus oli 12,3 prosenttia ja puolueen absoluuttinen äänimäärä nousi 239 äänellä. Puolue menetti yhden prosenttiyksikön verran kannatustaan vuoden 27 eduskuntavaaleihin nähden korkeamman äänestysprosentin vuoksi. Puolueiden kannatus alueittain Pirkanmaalta edustajan eduskuntaan saaneiden puolueiden kannatus Tampereella äänestysalueittain on esitelty viereisissä taulukoissa. Mukana on kunkin puolueen viisi parasta ja viisi huonointa kannatusaluetta. Taulukossa on merkittynä sekä äänestysalueen numero että äänestyspaikka. Kokoomuksen kannatus vaihteli 35,7 prosentista 7,8 prosenttiin. Vahvinta puolueen kannatus oli Kaarilassa (äänestyspaikka Kaarilan koulu) ja heikointa Tesomajärvellä (Tesomajärven koulu). SDP:n oli vahvinta Tesomajärvellä, missä 33, prosenttia äänestäneistä äänesti puoluetta. Heikointa SDP:n kannatus oli Pispalassa (Pispan koulu), missä 14, prosenttia ihmisistä äänesti puoluetta. Perussuomalaisten kannatus vaihteli 27,2 prosentin ja 9,6 prosentin välillä. Vahvinta puolueen kannatus oli Ikurissa (Ikurin koulu) ja heikointa Pyynikillä. Keskusta keräsi eniten ääniä Teiskossa (Terälahden koulu), jossa puolueen saamien äänten osuus oli 24,4 prosenttia. Pyynikillä (Pyynikin ammattioppilaitos) Keskusta sai heikoimman tuloksen. Siellä annetuista äänistä vain 3,8 prosenttia tuli puolueelle. Vasemmistoliiton kannatus oli vahvinta Nekalassa (Tampereen normaalikoulu), missä 17,8 prosenttia äänestäneistä äänesti puoluetta. Puolueen kannatus oli heikointa Linnainmaalla (Linnainmaan koulu), missä 4,9 prosenttia äänesti puoluetta. Vihreiden kannatus oli vahvinta Kalevassa (Sampola), missä 23,6 prosenttia kannatti puoluetta. Pienimmän kannatuksen puolue sai Tesomajärvellä, missä 4,1 prosenttia äänestäneistä kannatti puoluetta. Kristillisdemokraatteja äänestettiin eniten Kämmenniemessä, missä 8,4 prosenttia kannatti puoluetta. Heikoin kannatus Kristillisdemokraateilla tuli Ikurissa, missä vain 2,8 prosenttia äänesti puoluetta.